Vuorovaikutus verkko-opetuksessa

Harto Pönkä 26.8.2016

OPETUS VERKOSSA

• Uusi ympäristö

• Uudet menetelmät

• Sosiaalinen rakenne muuttuu

• Online 24/7

• Sietämätön keveys

• Opettajan rooli muuttuu

1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit

2. Itseopiskelu verkossa

3. Monimuoto-opetus eli sulautuva oppiminen/opetus = verkko-, etä- ja kontaktiopetuksen yhdistelmä

• Toinen näkökulma:

– Materiaalikeskeinen

– Vuorovaikutuskeskeinen

Verkko-opetuksen muodot

Teknologian perusedut opetuksessa

• Teknologian avulla voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi

• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia

• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (?)

• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)

• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)

• Kaikki toiminta verkossa jää talteen ja siihen voidaan palata myöhemmin

Vuorovaikutus ei itsestään

tue oppimista ja tiedon luomista.

- Millainen

vuorovaikutus tukee?

Kuvassa koulutuksessa yhdessä tehdyn ideoinnin tulos

• Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys

• Opiskelijoiden väliset keskustelu lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä voivat auttaa tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista

• Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista ryhmäpainetta opintojen edistämiseen

• Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen

• Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida rauhassa

Vuorovaikutus tukee oppimista, kun…

Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali

Opiskelija - opettaja

Opettaja - ryhmä Opiskelija - ryhmä

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

• Ohjeiden/materiaalien teko ja niiden lukeminen

• Omien ja yhteisten tuotosten teko

• Tekstiviestit, yksityisviestit

• Sähköpostit

• Chatit, pikaviestikeskustelut

• Kommenttipalstat

• Keskustelufoorumit

• Keskustelukanavat, ryhmäkeskustelut

• Verkostokeskustelu, esim. Twitter ja Facebook

• Ääniviesti

• Video (ei reaaliaikainen)

• Etäluento, video-stream

• Puhelu

• Videopuhelu tai live-video-chat kahdenkesken

• Videoneuvottelu, monenvälinen videopuhelu

• Lisätty todellisuus, esim. Pokémon Go

• Virtuaalimaailmat ja -pelit

• Virtuaalitodellisuus (VR)

• Kasvokkain

Vuorovaikutuksen muotoja

Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus

• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa

• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon

– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”

– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan

– Miten pidetään motivaatio yllä

– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan

• ”Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.”

Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm

Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu

Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa

– yhteys opettajaan tulee toimia! Ks. http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

Tekstipohjainen vuorovaikutus

• Verkostokeskustelut – Sopii keskustelun laajentamiseen ryhmän ulkopuolelle

– Esimerkiksi: Facebook- ja Twitter-keskustelut

• Keskustelualue/foorumi, joka jakaantuu viestiketjuihin – Sopii rauhalliseen syvälliseen keskusteluun, mutta huonommin

esim. nopeatahtiseen ideointiin

– Esimerkiksi: Moodlen keskustelualueet, Facebook-ryhmät

• Keskustelukanava, ryhmäkeskustelu – Sopii ryhmän väliseen tiedottamiseen, tiedon jakamiseen, lyhyisiin

keskusteluihin, ideointiin ja palautteen keruuseen.

– Esimerkiksi: Yammer, WhatsApp-ryhmät

• Kommenttipalsta – Sopii yksittäisen aiheen/materiaalin kommentointiin ja

yksinkertaisiin tehtävänantoihin vastaamiseen

– Esimerkiksi: blogien, wikien, Google Driven, Google Classroomin ja O365:n kommentit

Keskustelumuoto tarpeen mukaan

Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,

kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.

Tekstipohjaisuus tukee oppimista

• Joillekin tekstimuotoinen keskustelu sopii paremmin kuin toisille, kun esim. äänensävyt ja ilmeet eivät välity

• Nimettömänä toimiminen ja ohjaajien vertaisohjausta muistuttava asema madaltaa kynnystä kertoa itsestään

• Internet-keskustelijan estoja vähentää (Suler, 2004): 1. Et tunne minua (dissociative anonymity)

2. Et voi nähdä minua (invisibility)

3. Voimme palata asiaan myöhemmin (asynchronicity)

4. Keskustelu tapahtuu omassa mielessäni (solipsistic introjection)

5. Tämä on vain peliä (dissociative imagination)

6. Olemme tasa-arvoisia (minimization of authority)

• Haasteena on läsnäolo ”tässä ja nyt” ja luottamus

• Verkossa on helpompi jättää toisen viesti huomioimatta

Chat-keskustelun erityispiirteitä

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

Onnistunut chat-ohjauskeskustelu

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

• Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat, aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.

• Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä

• Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.

• Löydetään mahdollisia ratkaisuja. Saadaan yhteystiedot tai sovitaan f2f-tapaamisesta.

Luottamuksen rakentaminen

• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen

• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella

• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”

• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta

• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

Hymiöt chat-keskusteluissa

Chat-otteet: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

Hämmennys

Empatia

Vahvistus

Pehmennys

Pahoittelu

Empatia

Yllätys

Iloisuus

Ymmärrätkö tämän emojitarinan?

Vertaisryhmä ja opettaja taskussa

WhatsApp Facebook & FB messenger Skype

Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut

• Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa

• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea

• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta

– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen

– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.

• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely

– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa

– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle

Some-palvelut ryhmäohjauksessa

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

Lähde: Oulun kaupunki / NettiNappi, 2014, http://www.slideshare.net/liisakurtti/kyselytulokset-nuorille-51114-41196530

Keskustelu

1) Miten olet käyttänyt

verkkokeskusteluja

opetuksessa?

2) Millaisiin tehtäviin ja

tilanteisiin verkko-

keskustelut sopivat?

Opetusta etänä ja videoyhteydellä

Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen

Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)

Jaetut linkit (tai muistiinpanot, äänestys, piirtotaulu tms.)

Chat-keskustelu osallistujien kesken: kysymykset, kommentit, linkit…

Esittäjän video on yleensä tässä

Osallistujat

Ylläpitäjät

VINKKEJÄ: - Testaa tekniikka etukäteen - Muista nauhoitus - Osallista! Anna esitysoikeuksia - Voit tehdä useita asetteluja (layout) ikkunoineen (pod) erilaisiin tarkoituksiin (esim. eri esitykset ja tehtävät) - Voit jakaa opiskelijat pienryhmiin chatissa (breakout rooms) - Chat-keskustelu onnistuu myös kahden kesken

Esittäjät

AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/

• Luennoija on yksin – kuvittele opiskelijat edessäsi, puhu heille

• Suunnittelu korostuu – jaksotus, osallistaminen, tehtävät, tauot

• Vuorovaikutus – varaa aikaa työskentelylle ja keskustelulle

• Puheenvuorojen pyyntö ja jako – kerro selvästi, miten toimitaan

• Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi etukäteen toimintatavoista paikallisohjaajien kanssa

• Yksilöohjaukselle oma aika

• Testaa kaikki tekniset asiat etukäteen, tee varasuunnitelma

Etäluentojen haasteet

Kuvittele mielessäsi yleisö edessäsi, katso heitä, puhu heille, ota heidät mukaan!

• Luo katsekontakti kameran kautta kuulijaan. Kohdista puheesi etenkin vastatessa toiselle.

• Puhu riittävän kovalla äänellä, artikuloi selvästi ja käytä selkeitä lauseenrakenteita.

• Puhu keskustelutyyliin ja huomioi kuulijat: vastaa todennäköisiin lisäkysymyksiin ja ennakkoluuloihin.

• Vältä vaikeita termejä. Jos et voi, selitä ne.

• Havainnollista puheen sisältöä esimerkeillä, kuvilla tai diaesityksellä.

• Selitä asiakokonaisuudet kohta kerrallaan ja esitä lopuksi kokonaisuus auta kuulijaa jäsentämään tietoa.

• Pyydä puheenvuoro. Älä puhu päälle.

• Dialogi on ennen muuta kuuntelua! Ole rakentava.

Puhetavalla on väliä

Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

• Monotinen, tylsä tai liian hiljainen ääni

• Sekavaa ja katkeilevaa puhetta

• Nopeita liikkeitä ja eleitä, jota luovat levottoman vaikuteleman

• Maneereita – sekä sanontoja että eleitä

• Liian nopeaa etenemistä

• Liian pieni fontti tai liian täydet kalvot

• Mikrofonin ja/tai kameran unohtamista päälle

Vältä näitä etäluennolla

Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

Videoneuvottelu

• Kaksisuuntainen videoyhteys luo voimakkaan läsnäolon tunnun

• Vaatii tottumista – kameran kohdistuminen yhteen puheenvuoron käyttäjään kerrallaan jännittää osallistujia

• Paikallisohjaajien vastuu korostuu keskustelujen ohjaamisessa

• Chat puuttuu – käytä siis jotain some-palvelua keskusteluun ja materiaalien/linkkien jakamiseen

• Laitteiden rajallinen saatavuus – hinta, sidottu tiettyyn tilaan, etukäteisvalmistelut

• Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai ryhmälle

• Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin

• Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti

• Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia

• Toista kysymys tarvittaessa

• Varmista sopivin väliajoin, että viestintäkumppanisi ovat ymmärtäneet viestisi

• Pyydä tarkennusta aina, kun tilanne tai keskustelun aihe sitä edellyttävät

Kysymysten esittäminen

Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

Verkkoyhteisöllisyyden muodot

http://www.sometu.fi/ https://www.facebook.com/groups/237930856866/

Yhteisö != yhteisösivusto tai some-palvelu

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat,

jopa yli 60%

Pienet

kaveriklusterit

Yhteisön ydin

(ja sisäpiiri)

Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.

Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet

Sosiaalinen verkosto (esim. Twitter)

Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)

Sosiaalisen verkoston rakenne

Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat osa kokonaisuutta.

Tieto leviää verkoston kautta Käyttäjä julkaisee uutta

sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa. 2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen. 3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. 4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä

suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.

Verkosto • Hajanainen

• Voi olla hyvin laaja

• Vaikutusvalta keskittynyt ns. mielipidejohtajille

• Ei selvää tavoitetta, vaan jokin yhdistävä asia riittää

• Harhaanjohdettavissa mielipidejohtajien kautta

• Parhaimmillaan tiedon välittämisessä ja eri näkökulmien keräämisessä

Ryhmä • Kiinteä

• Rajallinen koko, n. 3-30

• Vaikutusvalta keskittynyt johtaville jäsenille

• Voi olla jaettu yhteinen tavoite

• Voi vastustaa ulkopuolelta tulevaa ohjausta

• Parhaimmillaan yhteisöllisessä työskentelyssä

Verkostot ja ryhmät

Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja

Yhteisöllinen oppiminen verkossa

Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Valitse opetukseen sopiva pedagoginen malli tai

luo/yhdistele sellainen itse.

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

• Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

Yhteisöllinen oppiminen

Kun puhutaan ”tiukasta” yhteisöllisestä työskentelystä, niin

puhutaan ryhmistä.

Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta.

1. Kirkas tavoite (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)

2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä

1. Muotoutumisvaihe (forming) • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)

• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.

• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe (norming) • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)

• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).

http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Ryhmäytymisen vaiheet

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

yhteinen tuotos tai innovaatio,

joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,

kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.

Ymmärtävän oppimisen mekanismit...

Kuvakaappaus wikistä: http://pedagoginenkehittaminen.purot.net/ (CC-BY-NC-SA)

Molemmat tarvitaan: tuotos ja keskustelu

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteinen tuotos vs. omistajuus

Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

Keskustelu

Mitä oppimisalustoja

tai some-palveluita

voisit käyttää

yhteisölliseen

oppimiseen? Miksi

juuri niitä?

Opettaja oppimisprosessin ohjaajana

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

Tiedonrakentelun prosessi

Opettaja oppimisen mahdollistajana

Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei

voida pakottaa, mutta sille

voidaan luoda

otolliset olosuhteet.

Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

Ryhmän työskentelyprosessi

Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?

Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?

Oliko työskentely vastavuoroista?

Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

Yhteisöllistä oppimista vaikeuttavat tekijät

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

• Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys

– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä

– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle

• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)

• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä

• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi”

• Anna aikaa ryhmäytymiselle ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle

Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

• Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta

• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla

• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä

• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia

• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon

Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.

• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)

• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta.

• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin.

• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.

Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia

Dillenbourg, 2002

Oppimisen arviointi

Arvioinnin näkökulmia

• Oppijoiden tuotokset ja käytettyjen verkkopalvelujen lokitiedot

• Vuorovaikutuksen arviointi

• Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi

– Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne.

– Ryhmätöiden arviointi

– Itsearviointi, vertaisarviointi

• Palaute opetuksesta

Lopputuloksen vs. prosessin arviointi

• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen

• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut

– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista

– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe

– Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto

– Opettajien havainnot

• Esimerkiksi näin:

1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

Yhteisöllisen oppimisen arviointi

• Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?

• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen tehtävässä?

• Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten kesken?

• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?

• Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista?

• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?

Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?

Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena

Yksilöllisen oppimisen arviointi

Motivoivia työtapoja verkko-opetukseen

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Tutkivan oppimisen malli

Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)

1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen

2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely

3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio

4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu

5. Oppimistavoitteiden muodostaminen

6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)

7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi

Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä

• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen

• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa

• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä

• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa

Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/case-pohjainen-mobiilioppiminen (CC-BY-SA)

Case-pohjainen malli

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:

– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina

– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa

– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/

Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Scrum projektiopintoihin?

Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html

• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

Tehtävänannot – kaikki kaikessa

• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset – Tiedon haku ja arviointi – Harjoittelu – Liittäminen aiempiin tietoihin – Soveltaminen, ongelmanratkaisu

• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja

osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen

• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,

Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-pedagogisena-tyovalineena-luento-1

Pelillisyys oppimisessa

• Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat • Saavutukset • Tasot, hahmon kehitys • Vertailu, usein käyttäjien välillä • Edistymispalkit • Tunnustukset (esim. open badget) • Virtuaalirahan ansainta • Kyselyt ja ns. keskeytykset • Tarinallisuus, juoni • Todellisuuden jäljittely • Pelit ja 3D-maailmat

Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

Some-esimerkkejä

Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen

Tiedon ja kokemusten jakaminen

Käsitekartta = tiedon käsitteellinen

jäsennys, esitys, ideointi

https://www.mindmeister.com/

Käsitekarttoja vaiheistettuna

Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,

http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

Pintakäsittelyn projektityön dokumentointi Facebook-sivuna: https://www.facebook.com/I11tpPorscheProjekti

Opiskelijan sähköosaston laboratoriotöiden dokumentointia iPadilla: https://www.youtube.com/watch?v=wtskCiK6cEM

(via Mobiili ammattillisella –Facebook-ryhmä, kuvakaappaus Reflector-peilauksesta tietokoneelle)

Vinkkejä Twitteristä

Yhteenvetoa verkko-opetuksesta

Opettajan ei-eit

• ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan” – Ei toimi, koska verkossa on erilaiset haasteet ja mahdollisuudet

• ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta” – Mihin unohtui tavoite-, sisältö- ja oppijalähtöisyys?

• ”Käytän jatkossa menetelmää X kaikilla kursseillani” – Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa!

• ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen sujumaan melko hyvin” – Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity?

– Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Teknologis-pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen

• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena

• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:

– Sisältötieto

– Pedagoginen tieto

– Teknologinen tieto

1. LUO KURSSIN DESIGN / VALITSE MALLI

2. RAKENNA DESIGNIA TUKEVA YMPÄRISTÖ

3. AVAA DESIGN OPPIJOILLE

4. OHJAA JA VAADI HYVIÄ TUOTOKSIA

5. MAHDOLLISTA YKSILÖLLINEN OPPIMINEN

6. KERÄÄ DATAA OPPIMISPROSESSISTA

7. PANOSTA PALAUTTEISIIN JA ARVIOINTIIN

8. TUTKI, ANALYSOI, KEHITÄ, JAA

Työskentely 2-3 hengen ryhmissä: Tehkää oma suunnitelma verkko-opetuksesta: - aihe/sisältö - oppimisalusta/some-palvelu - pedagoginen malli - Tehtävänannot Lyhyet esittelyt lopuksi

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!