21.6.2016 riskinarvointiprosessi ja vuorovaikutus osana riskinarviointia

TyhyverkostoX –Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen hankekokonaisuusESR-rahoitus 2015-2018

Ohjelma 21.6.2016

14:00 Avaus ja esittäytyminen

Ari Koivuniemi, Etelä-Pohjanmaan tyhyverkosto

Marika Lehtola, Työterveyslaitos

14:15 Riskinarviointiprosessi ja työpaikkojen nykytilanne

Marika Lehtola

15:00 Kahvitauko

15:15 Vuorovaikutustaidot riskinarvioinnissa

Timo Järvensivu, nommoC seugolaiD osk

15:25 Riskinarviointiprosessin kehittäminen vuorovaikutuksellisesti

Osallistujat, fasilitaattoreina Järvensivu, Lehtola, Uusitalo

16:40 Miten jatkamme tästä eteenpäin?

16:50 Yhteenveto ja päivän päätös

21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 2


Lainsäädäntö

• Työturvallisuuslaki 738/2002

• Työantajan huolehtimisvelvoite 10§

• ”riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät”

• Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet yhteisellä työpaikalla 51§

Riskinarviointi osa arkipäivän työtä ja johtamista, ei yksittäinen silloin tällöin toteutettu projekti

• Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12§

Ryhmätyö

Miten riskinarviointitoteutuuteillä tällä hetkellä?

Mitkäasiat sujuvat?

Missä on kehitettävää?

Kuvaa työpaikkakohtaisesti/parityöskentelynä työpaikan konkreettisia tekemisiä arjesta,


Riskinarviointi

Toimenpiteiden valinta ja

toteuttaminen

Merkittävyydestä päättäminen

Arvioinnin suunnittelu

Vaara- ja haittatekijöiden

tunnistaminen

Riskin suuruuden määrittely

TodennäköisyysSeuraukset

Vä

littöm

ät to

ime

np

itee

tS

eu

ran

ta ja

pa

lau

te

STM, Riski Arvi

Kuka tekee

ja mitä?

Kuka tekee

ja mitä?

Kuka tekee

ja mitä?


Kuka tekee?

• Johto (päättää arvioinnin toteuttamisesta)

• Arviointiryhmän (työsuojeluorganisaatio, kehitysryhmät, erillinen arviointiryhmä) muodostaminen

• PAT-periaate

• Päättäjät: ylin johto tai linjaesimiehet

• Asiantuntijat: omat (työsuojelu, työterveyshuolto), ulkopuoliset (viranomaiset, tutkimuslaitokset, konsultit)

• Työn suorittajat: työntekijät, toimihenkilöt



Mitä tehdään?

• Lähtötietojen kerääminen ja hyödyntäminen

• Selkeä vastuiden jakaminen

• Mitä menetelmiä käytetään

• Tarvitaanko koulutusta

• Pilkotaan arvioitava työ

• Viestitään aktiivisesti arvioinnin etenemisestä ja tuloksista


Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen

• Tunnistetaan kaikki merkittävimmät turvallisuuspuutteet mukaan lukien poikkeavissa ja harvinaisissa tilanteissa esiintyvät vaarat (ruuhkahuiput, yövuorot, remonttitilanteet, toiminnan lomassa tapahtuvat siivous-, huolto- ja korjaustyöt ym.)

• Mitä vaaroja työssä esiintyy, mikä vaarat aiheuttaa, missä vaara esiintyy

• Ketkä altistuvat vaaralle (onko erityisarviointi tarpeen?)

• Millaisissa tilanteissa henkilöt joutuvat vaaraan

• Välittömien vaarojen poistaminen!


Riskin suuruuden määrittely Esimerkki: Tapaturmat (STM, Riski Arvi)Mika Liuhamo


Seurausten vakavuus

Haitallisen tapahtuman

todennäköisyys

Vähäinen

• Poissaolo < 3 pv.

• Ohimeneviä lieviä

haittoja; mustelma,

nyrjähdys, kipu ja särky

Haitallinen

• Poissaolo 3-30 pv.

• Ohimeneviä vakavia

vaikutuksia ja pysyviä tai

pitkiä lieviä haittoja;

murtuma, palovamma

Vakava

• Poissaolo > 30pv.

• Pysyviä vakavia

vaikutuksia; vamma,

työkyvyttömyys, kuolema

Epätodennäköinen

• Satunnainen vaara, tilanne

esiintyy harvoin.

1

Merkityksetön riski

2

Vähäinen riski

3

Kohtalainen riski

Mahdollinen

• Säännöllinen vaara.

• Läheltä piti -tapauksia on

sattunut.

2

Vähäinen riski

3

Kohtalainen riski

4

Merkittävä riski

Todennäköinen

• Jatkuva vaara, tilanteita

esiintyy säännöllisesti.

• Tapaturmia on sattunut.

3

Kohtalainen riski

4

Merkittävä riski

5

Sietämätön riski

Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen

Valinnassa noudatettava yleisiä periaatteita (Työturvallisuuslaki 738/2002)

8§

• Vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään

• Olemassa olevat vaara- ja haittatekijät poistetaan

• Korvataan vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla korvaavilla tekijöillä

• Toteutetaan yleisesti vaikuttavat työsuojelu-toimenpiteet ennen yksilöllisiä toimenpiteitä

15§

• Henkilönsuojainten ja muiden henkilökohtaisten suojelutoimenpiteiden käyttäminen, jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä


Seuranta ja palaute

Valvotaan ja arvioidaan toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista (riskinarviointi jatkuvaa toimintaa: vuosittainen tilannekatsaus, muutostilanteissa uudelleenarviointi)

Palaute (osallistuneet & koko henkilöstö)

• Työpistekohtaisesti, osastoittain/yksiköittäin, yhteiset tilaisuudet



Vuorovaikutustaidot riskinarvioinnissa

Timo Järvensivu, nommoC seugolaiD osk

Väittelyä, jossa argumentti

pyritään voittamaan hinnalla

millä hyvänsä

Keskustelua, jossa niin

sanotusti paras argumentti

voittaa

Neljä keskeistä dialogirutiinia (William Isaacs 1999)

1) pidättele nopeita reaktioita ja oletuksia/ennakkoluuloja2) kuuntele aidosti3) puhu suoraan4) kunnioita toisia

Aikomus

keskustella

”aidosti”

Ennakkoluulojen

pidättäminen

onnistuu

Ennakkoluulojen

pidättäminen

ei onnistu

Dialogia, jossa luodaan

yhdessä uusia

merkityksellisiä ajatuksia

Luo fyysinen ja henkinen tila

(”painekattila”), jossa tällainen dialogi on

mahdollinen!

© Timo Järvensivu

Hyvän dialogin käytäntöjä(esim. Schein 2013, Scharmer 2007, Senge 1990, Isaacs 1999)

• Kaikki läsnäolijat ovat dialogissa tasa-arvoisessa asemassa

• Kaikki osallistuvat ”kokonaisina ihmisinä”, eivät esimerkiksi oman organisaationsa tai ajattelusuuntauksensa edustajina pelkästään

• Etukäteen asetettu tiukka tavoite tai päämäärä estää dialogin syvenemisen. Tarkoitus on hakea ymmärrystä, ei päätöksiä. Luovat ajatukset ja päätökset kyllä kiteytyvät ennen pitkää, kun avoimelle dialogille raivataan tilaa

• Dialogi pohjautuu erityisesti aktiiviseen ja nöyrään kuunteluun – aktiivinen puhuminenkin on tärkeää, mutta kuuntelu ja kysyminen on tärkeämpää

• Motivaatiota dialogiin voi lisätä se, että keskustelun anti kiteytetään ja dokumentoidaan

• Dialogin sisältö ja kulku on luottamuksellinen, ellei toisin yhdessä sovita

© Timo Järvensivu


Riskinarviointiprosessin kehittäminen vuorovaikutuksellisestiOsallistujat, fasilitaattoreina Järvensivu, Lehtola, Uusitalo

• Työsuojelutoimikunnan kokous, jossa suunnitellaan, miten pidetään esimiehille palaveri riskinarvioinnista (mitä odotetaan esimiehiltä / mikä on esimiehen tehtävä riskinarviointiprosessissa)

• Esimiehet miettivät, miten pitävät henkilöstölle palaveria tulevasta vaarojen tunnistamisesta (mitä odotetaan henkilöstöltä / henkilöstö osallistuu)

• Työsuojelutoimikunnan kokous, jossa suunnitellaan, miten pidetään henkilöstötilaisuus toteutetusta riskinarviointiprosessista (mitä kerrotaan ja miten)

• Tavoite: harjoitellaan pidättäytymistä sekä kuuntelemisen ja puhumisen erottamista

• Toteutetaan 3-4 henkilön pienryhmissä

• Keskustelun aihe: Joku näistä kolmesta aiheesta

• Keskustelun menetelmä: Rauhanpiippu

o Se puhuu, jolla rauhanpiippu on – muut kuuntelevat

o Saa puhua niin kauan kuin haluaa

o Rauhapiippu kulkee ringissä myötäpäivään

Harjoitus 1: Rauhanpiippudialogi

© Timo Järvensivu

1. Työsuojelutoimikunnan kokous,

jossa suunnitellaan, miten pidetään

esimiehille palaveri riskinarvioinnista

(mitä odotetaan esimiehiltä / mikä

on esimiehen tehtävä

riskinarviointiprosessissa)

2. Esimiehet miettivät, miten pitävät

henkilöstölle palaveria tulevasta

vaarojen tunnistamisesta (mitä

odotetaan henkilöstöltä / henkilöstö

osallistuu



henkilöstötilaisuus toteutetusta

riskinarviointiprosessista (mitä

kerrotaan ja miten)

Menetelmä 2: Nöyrä avoin kuuntelu – ”Humble inquiry” (Schein 2013)

• ”Humble Inquiry is the fine art of drawing someone out, of asking questions to which you do not already know the answer, of building a relationship based on curiosity and interest in the other person.”

• “Nöyrä kuuntelu on kysymisen taidetta, jolla saat toisen avautumaan kuorestaan. Tämä tarkoittaa:

• sellaisten kysymysten esittämistä, joihin et etukäteen tiedä vastausta ja

• sellaisen suhteen rakentamista, joka perustuu aitoon uteliaisuuteen jakiinnostukseen toista ihmistä kohtaan”

Harjoitus 3-4 hlön ryhmissä. Valitaan kolme eri roolia:

• Puhuja. Tehtäväsi on työstää valitsemaanne aihetta (joku kolmesta aiheesta) ja löytää siihen ratkaisuja

• Kuuntelija. Tehtäväsi on harjoittaa aktiivista, kysyvää kuuntelua ja auttaa puhujaa löytämään ratkaisuja

• Esitä aidosti avoimia kysymyksiä.

• Älä ohjaile puhujaa omilla ajatuksillasi, älä verhoile omia ideoitasi tai ratkaisuehdotuksiasi kysymyksiksi. Ota koppi puhujan omista ajatuksista

• Tarkkailija. Tehtäväsi on havainnoida keskustelua hiljaa kuunnellen:

• Miten puhuja onnistuu tehtävässään?

• Miten kuuntelija onnistuu tehtävässään?

• Miten puhujan ja kuuntelijan välinen vuoropuhelu onnistuu?

Harjoitus 2: Aktiivinen ja nöyrä kysyvä kuuntelu

© Timo Järvensivu



esimiehille palaveri riskinarvioinnista

(mitä odotetaan esimiehiltä / mikä

on esimiehen tehtävä

riskinarviointiprosessissa)

2. Esimiehet miettivät, miten pitävät

henkilöstölle palaveria tulevasta

vaarojen tunnistamisesta (mitä

odotetaan henkilöstöltä / henkilöstö

osallistuu



henkilöstötilaisuus toteutetusta

riskinarviointiprosessista (mitä

kerrotaan ja miten)


Yhteenvedot ryhmätöistä

Työsuojelutoimikunnan kokouksessa suunnitellaan miten toteutetaan esimiesten koulutus riskinarvioinnista

• Menetelmäkoulutus

• Miten asioita viedään eteenpäin

• Selkeä johdon tuki

• Asenne/motivaatio

• Roolit/alaiset/esimiehet

• Sitoutuminen

• Kaikki mielipiteet tärkeitä

• ”Kehityskeskustelut”

• ”Ulkoistamisen” välttäminen


Esimiehet miettivät miten toteutetaan henkilöstölle palaveri tulevasta vaarojen tunnistamisesta

• Kokonaisuus esiteltävänä

• Aikataulu!

• Perehdytys -> toteutus -> tavoitteet ->arviointi

• Kahvit + pullat + hedelmät

• Sitouttaminen


Työsuojelutoimikunnassa suunnitellaan miten toteutetaan henkilöstötilaisuus toteutetusta riskinarvioinnista

• Sisältö

1. FAKTAT, taustat, kuka tekee jne.

2. TULOKSET, yhteinen ja yksiköittäin

3. JATKOTOIMENPITEET, mitä tästä eteenpäin?

• Toteutus

1. Yhteinen info ja yksiköittäin tarkempi

2. Intraan nauhoitetaan video

3. Asiantunteva esittelijä

4. Tiedotus ajoissa


Mitä teen seuraavaksi omalla työpaikallani?

Mitä kehittämisen tarvetta on omalla työpaikalla riskinarviointiprosessissa?

• Miten kokeilen/kokeilemme kehittää prosessia omalla työpaikallamme?

• Kuka tekee? Mitä, miten ja milloin tekee?

Tulisiko kutsua seuraavalla kerralla vielä joku omalta työpaikalta mukaan?


Verkostotaso

Työpaikkataso

Valmiuksien parantaminen – miten edetään?


Nykytilan

arvio, tarpeen

tunnistaminen

Työpaja 4, 12.10.Kokemukset kokeilusta

ja edelleen kehittely

Työpaja 1, 24.5. Toimijoiden tutustuminen

Tilannekatsaus

Työpaja 2, 21.6.Miten vastataan

tarpeeseen?Ensimmäiset ideat

Miten ideat

voivat

toteutua

omalla

työpaikalla?

Valmistelu

Uusien

toiminta-

tapojen

kokeilu

Työpaja 3, 30.8.Psykososiaalisen

kuormituksen riskinarviointiOmien kehittämiskokeilujen

konkretisointi

Verkosto-

tilaisuus

Verkosto-

tilaisuusKevät – kesä – syksy 2016

Seuraavat työpajat syksyllä klo 14-17 Framilla

• 3. työpaja ti 30.8.

• 4. työpaja ke 12.10.

• Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin

Verkoston ja työpajojen tiedot sekä materiaalit löydät osoitteesta www.ttl.fi/tyhyverkosto


http://www.ttl.fi/tyhyverkosto

Yhteyshenkilöt

• Jaana Lerssi-Uskelin; [email protected]

p. 043 - 8201020

• Helena Palmgren; [email protected]

• Hanna Uusitalo; [email protected]

• Sirpa Lusa; [email protected]

• Timo Järvensivu; [email protected]


21.6.2016 riskinarvointiprosessi ja vuorovaikutus osana riskinarviointia

Education