tuloksellisuuden mittaaminen hyvinvointipalveluissa

Tuloksellisuuden mittaaminen

hyvinvointipalveluissa

Virpi Sillanpää

Tutkija/Tohtorikoulutettava

NOVI research center

Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos

Tampereen teknillinen yliopisto

1

HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015

I. Tuloksellisuuden mittaamisen tila

hyvinvointipalveluissa

Taustalla haastattelututkimus

• Yhteensä 15 hyvinvointipalveluorganisaation johtajan/päällikön

haastattelut vuonna 2010

• Haastateltavat terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja

koulutuksen organisaatioista

• julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita

• Organisaatiot kooltaan hyvin erilaisia; henkilöstö 35-6000,

vuosibudjetti 1 – 600 M€

• Puolistrukturoitu teemahaastattelu, teemat:

• Tuloksellisuuden osatekijät

• Tuloksellisuuden mittaamisen nykytila

• Tuloksellisuuden mittaamiseen liittyvät kehitystarpeet

2


Tuloksellisuuden avaintekijät

• Resurssit

Henkilöstön osaaminen, motivaatio, sitoutuminen

Taloudelliset resurssit

Tilat ja laitteet

Asiakkaat

• Prosessit

Asiakasohjaus

Asiakaspalveluprosessit, kuten ajanvarausjärjestelmä, hoitosuunnitelmat,

lukujärjestykset

• Vaikutukset

Asiakkaiden hyvinvointi, hyvinvoinnin edistäminen

Palveluiden korkea laatu

Vaikutukset palvelujärjestelmään

Sidosryhmien odotusten täyttäminen: palveluiden saatavuus, laatu, hinta,

sisältö

3


Tuloksellisuuden mittaamisen tila

• Syitä tuloksellisuuden mittaamiseen Toiminnan johtaminen ja kehittäminen

Tarve raportoida toiminnasta ulkopuolisille sidosryhmille, veronmaksajille

• Organisaatioilla on käytössä suuri määrä mittareita Pääasiassa yksittäisiä mittareita, vain harvoilla käytössä BSC tai

muu systemaattinen järjestelmä

Resurssit: työntekijöiden tyytyväisyys, osaaminen, työhyvinvointi, tilojen käyttöaste, taloudelliset resurssit

Prosessit: jonotusajat, ajanvarauksen toimivuus ja nopeus, poikkeamien ja tapaturmien määrä, hoitosuunnitelmien seuranta

Tulokset: määrälliset ja taloudelliset mittarit, esim. käyntimäärät, hoitovuorokaudet, suoritettujen tutkintojen määrä, tuotettujen palveluiden yksikkökustannukset (€/hoitopäivä/käynti)

Vaikutukset: muutokset asiakkaiden hyvinvoinnissa/kyvyissä (RAI-mittarit, oppimistulokset/arvosanat), asiakastyytyväisyys

19.11.2015

4

HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015

Tuloksellisuus

Resurssit Prosessit Tulokset Vaikutukset

Tuloksellisuuden mittaamisen

kehittämistarpeet

• Tarve uusille ja paremmille mittareille liittyen

Palveluiden laatuun

Vaikuttavuuteen

• Tietojärjestelmät

Eri tietojärjestelmien yhteensopimattomuus

Tietojärjestelmät tukevat heikosti tuloksellisuuden mittaamista

• Muita haasteita/kehittämistarpeita:

Kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, kirjausten

automatisointi, tuotetun tiedon käytettävyyden kehittäminen

Riittämättömät resurssit

5


II. Vaikuttavuuden mittaaminen

Vaikuttavuus on keskeinen tekijä hyvinvointipalveluissa

6


Lähde: Laihonen, H., Sillanpää, V. (2014), What is the Role of Knowledge Management in Establishing the Effectiveness of Public Welfare

services? Knowledge and Process Management, Vol. 21, No. 2, pp. 112-121.

Vaikuttavuuden mittaaminen

Miksi mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?

Palvelun tuotannon kannalta “hyvän palvelun kriteerit”:

A) Lisää asiakkaan hyvinvointia B) kohtuullisin kustannuksin

Tarvitaan tietoa kustannuksista ja vaikutuksista

Erilaiset päätöksentekotilanteet:

• Uusien palveluiden suunnittelu ja käyttöönotto

• Erilaisten palvelumallien vertailu

7


Asunto ensin –mallin kustannusvaikutusten

mittaaminen

Taustalla hallituksen asunnottomuuden vähentämisohjelma

(2008 – 2011)

Asunnottomuuden hoidossa siirrytään ns. “porrasmallista”

asunto ensin- malliin

Asunto ensin –mallin hyödyt (aikaisempien kv. tutkimusten

mukaan

• Kustannusten väheneminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

sekä oikeudellisissa palveluissa

• Myönteiset vaikutukset asiakkaiden elämään

Mikä on tilanne Suomessa?

Tutkimuksen tavoite:

luoda malli kustannus-vaikuttavuuden mittaamiseen

laskea asunto ensin -mallin kustannusvaikutukset

8


Tutkimuksen toteutus:

Kehikko kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen

9


Tutkimuksen aineisto

Kaksi asunto ensin -yksikköä: Case Härmälä, Case Pitäjänmäki

Asukkaiden 1) terveyspalveluiden, 2) sosiaalipalveluiden ja 3)

oikeudellisten palveluiden käyttöä selvitettiin tietyltä ajalta ennen

muuttoa asunto ensin yksikköön ja siellä asumisen aikana

Palveluiden käyttö- ja kustannustiedot saatiin eri viranomaisten

asiakastietojärjestelmistä

Laadullisia vaikutuksia arvioitiin haastattelemalla asukkaita

Haastatteluiden teemat:

• Yksikön hyvät ja huonot puolet

• Yksikössä asumisen vaikutukset elämään (terveyteen, ystävyys- ja

perhesuhteisiin, henkilökohtaiseen talouteen)

• Tulevaisuuden toiveet

10


Tutkimuksen tiedot ja tietolähteet

Tietolähde/viranomainen Tutkimuksen tiedot

Tampereen kaupunki/

Helsingin terveyskeskus

- Käynnit lääkärillä (omalääkäri-, erikoislääkärikäynnit)

- Käynnit sairaanhoitajalla

- Käynnit terveyskeskuspäivystyksessä, sairaalapäivystyksessä

- Päihde- ja mielenterveyspalvelut (käynnit psyk.poliklinikalla)

- Käynnit selviämisasemalla

- Sairaalavuorokaudet kaupungin omissa sairaaloissa (mielenterveys, muut)

- Kotisairaanhoito

Tampereen kaupunki/

Helsingin sosiaalivirasto

- Laitos- ja asumispalveluiden käyttö

o Kuntouttava laitoshoito, katkaisu- ja vieroitushoidot

o Tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen,

yöpymiset ensisuojissa/asuntoloissa (asunnottomille tarkoitettujen

palveluiden käyttö)

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/

HUS

- Käynnit erikoissairaanhoidossa (poliklinikkakäynnit)

- Sairaalavuorokaudet

Poliisi - Säilöönotot

Asumispalveluyksiköt - Yksikön tarjoamat palvelut (tuki/tehostettu tuki)

- Asukkaiden vuokrat

Asukkaat - Laadullinen arvio: asukkaiden tyytyväisyys yksikköön ja asumisen vaikutukset

elämänlaatuun

11

HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja

tutkimus, 17.11.2015

19.11.2015

Case A: Härmälä

A-killan ylläpitämä tehostetun tuen asumisyksikkö, Tampereen

kaupunki ostaa palvelun

Asukkailla omat asunnot ja vuokrasopimukset

Yksikössä on 22 asuntoa (22 asukasta), 5 työntekijää, yksikkö

avattiin kesäkuussa 2009

15 asukasta osallistui tutkimukseen, joka toteutettiin vuonna

2010, 6 asukasta haastateltiin

Asukkailla taustalla pitkäaikaisasunnottomuutta, alkoholin

väärinkäyttöä, mielenterveysongelmia

Asukaskunta tullut kadulta, laitoksista tai ensisuojista

Yksikkö tarjoaa tukea jokapäiväisten asioiden hoitoon, ohjausta

kuntoutukseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin

12


Case A: Kustannussäästöt

• Kustannussäästö yhteensä 59 897 € (38 %) 5 kuukauden aikana,

vuositasolla 143 753 €, laskelmiin sisältyy Härmälän vuokrat

noin 9,600 € säästöt/henkilö/vuosi

• Jos Härmälän vuokria ei oteta huomioon, kustannussäästö on

93 647 € (60 %), vuositasolla 224 753 €

noin 15, 000 € säästöt/henkilö/vuosi

• Muiden kuin päihde- ja laitospalveluiden / asumispalveluiden

käyttö (terveydenhuolto, poliisi)

Asunnottomuuden aikana 34 528 €, Härmälässä asumisen aikana

6 066 €

Kustannussäästö 15 henkilön osalta 28 462 €, vuositasolla 68 308 €,

noin 4 600 € henkilöä kohden vuodessa

13


Toimintamuodon ei-

taloudellinen/laadullinen arvio

- Asumismuotona hyvä

- Etuja: tuki, sijainti, rauhallisuus, harrasteryhmät, yksityisyys, alkoholin

sallittu käyttö, mahdollisuus asuntoon, vaikka on velkoja

- Huonoja puolia: laitosmaisuus, korkea vuokra, asunto yksin ei riitä

- Asumisen vaikutukset asukkaan elämään

- Terveysvaikutukset: vähentynyt alkoholin käyttö, säännölliset

terveyspalvelut, kuntoutus, mielenrauha

- Ei suurta muutosta/vaikutusta perhe- tai ystävyyssuhteisiin, omaisten

kyläily on nyt helpompaa, ja omaiset tietävät missä asukas on

- Valtaosa vastaajista oli melko tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen

- Tulevaisuuden toiveet/tavoitteet

- Alkoholin käytön väheneminen, muutto omaan vuokra-asuntoon

(aikaisintaan vuoden 2010 jälkeen), yhteyden rakentaminen lapsiin,

harrastusten aloittaminen, työn löytäminen

14


Case B: Pelastusarmeijan Pitäjänmäen

asumispalveluyksikkö, Helsinki

• Vaikeasti asutettaville pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu yksikkö

• Pelastusarmeija toimii Y-säätiön vuokralaisena ja tuottaa palvelut ja vuokraa

asunnot asukkaille

• Toiminta alkoi 1.2.2011, henkilöstöä 24, ympärivuorokautinen päivystys

• Asukkaita 111, joista tuetussa asumisessa 67, tehostetussa tuetussa

asumisessa 44, valtaosa asukkaista miehiä (yksi nainen), keski-ikä 49 v

• Työtoiminta tärkeä osa yksikön tarjoamaa tukea, järjestetään arkipäivisin klo

9-15

• Tutkimukseen osallistui 23 asukasta, 29-67 -vuotiaita, joista 10 tehostetun

tuen piirissä

• Osallistujista 14 oli asunut Alppikadun asuntolassa vuonna 2010 eri mittaisia

jaksoja, 9 oli asunut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa ja 4

kummassakin paikassa

• Tutkimukseen osallistuneista vain 9 henkilön aikaisemmat asuintiedot oli

saatavilla koko vuoden 2010 osalta

• Tutkimusajankohta ennen muuttoa 1.1.2010 – 31.12.2010, muuton jälkeen

1.3.2011 – 29.2.2012

15



19.11.2015

Case B: Vaikutukset kustannuksiin

Kokonaiskustannukset kasvoivat 350 800 €, 15 300 € henkilöä

kohden

Suurin kustannusten kasvu liittyi yksikössä annettavaan tukeen

(palvelumaksut), 340 000 €, 14 800 €/henkilö

Osallistujat vaikeasti asutettavia pitkäaikaisasunnottomia (asuneet

kaduilla, ensisuojissa) - > alhaiset kustannukset asunnottomuuden

aikana

Terveydenhuollon kustannukset vähenivät 20 %

Sairaalavuorokausien määrä väheni 80 % ja kustannukset 60%

Korvaushoidon käytön määrä ja kustannukset kasvoivat

merkittävästi (yli kaksinkertaistuivat)

Käynnit selviämisasemilla ja poliisin säilöönotot vähenivät molemmat 75

%

16


Laadullinen arvio:

Asukkaiden haastattelut

Pitäjänmäen hyvät ja huonot puolet:

- Hyvää: oma asunto, yksityisyys, vapaus liikkua, ammattitaitoinen

henkilöstö, sijainti, henkilöstöltä saatu tuki, työtoiminta

- Huonoa/kehitettävää: työtilojen ahtaus, päihteiden käyttö, enemmän

yhteisiä tapahtumia/retkiä, sijainti

Asumisen vaikutukset elämään:

- Valtaosa haastatelluista (6) kokee terveydentilan kohentuneen ja

päihteidenkäytön vähentyneen

- Osallistuminen työtoimintaan keskeinen päivien sisältöön liittyvä

muutos, osa (4) aktivoitunut harrastusten suhteen

- Yhteydenpito perheenjäseniin/sukulaisiin samanlaista kuin ennen tai

tiiviimpää, naapureista on tullut tuttavia/kavereita

- Valtaosa kertoi henkilökohtaisen talouden kohentuneen

Tulevaisuuden toiveet:

- Kuntoutuminen, päihteidenkäytön vähentäminen, työ/opiskelu

17



19.11.2015

Kustannusvaikutusten vertailu

Kokonaiskustannukset

Härmälässä kustannussäästö n. 38%, Pitäjänmäessä

kustannukset kaksinkertaistuivat

Vaikutukset muiden palveluiden käyttöön ja kustannuksiin

Terveyspalvelut

Vähenivät molemmissa tapauksissa, Härmälässä säästö 80 %,

Pitäjänmäessä 20%

• Sairaalavuorokausien määrä väheni molemmissa tapauksissa

huomattavasti

Muut palvelut

Poliisin säiöönotot vähenivät molemmissa tapauksissa,

Härmälässä 90 %, Pitäjänmäessä 75 %

Kriisipalveluiden käyttö

• Ambulanssin käyttö Härmälässä väheni 50 %, Pitäjänmäessä

selviämisasemalla käynnit vähenivät 75%

18


Tutkimuksen yhteenvetoa

Asunto ensin –mallilla saavutettiin kustannussäästöjä Härmälässä, mutta

kustannukset nousivat merkittävästi Pitäjänmäessä

Miksi?

• Erot yksiköiden palveluiden hinnoissa

• Erot asiakkaissa

• Tutkimus keskittyy muutoksiin

Palveluiden käyttö ja kustannukset asunnottomuuden aikana

(ennen) olivat eri tasolla; Härmälässä 24 900 €/hlö,

Pitäjänmäessä13 400 €

Molemmissa tapauksissa asunto ensin –yksiköllä oli positiivinen vaikutus

asukkaiden elämänlaatuun, muiden palveluiden käyttömäärät vähenivät

Tutkimuksen rajoitukset

• Suhteellisen vähäinen osallistujajoukko: 15 Härmälästä, 23

Pitäjänmäestä

• Vaihtelevat hinnoitteluperiaatteet

• Tutkimus toteutettiin toiminnan alkuvaiheessa -> vaikutukset

pidemmällä aikavälillä?

19


Yhteenveto:

Malli palvelun vaikutusten mittaamiseen

20


Palveluiden käyttö ja

kustannukset

organisaatio A

organisaatio B

organisaatio C

organisaatio D, jne.

Ennen Jälkeen

Laadulliset tekijät yksilön

tasolla

- terveys, elämänlaatu

Palveluiden käyttö ja

kustannukset

organisaatio A

organisaatio B

organisaatio C

organisaatio D, jne.

Vaikutukset

palvelujärjestelmän

tasolla

kpl, €

Vaikutukset

yksilön tasolla

Sillanpää, V. (2013), Measuring the impacts of welfare service innovations. International Journal of

Productivity and Performance Management, Vol .62, No.5, s. 474-489

Laadulliset tekijät yksilön

tasolla

- terveys, elämänlaatu

Vaikuttavuuden mittaamisen vaiheet

P

LA

NN

ING

1. Familiarization with the context and the service innovation

Literature review, interviews with experts in the field (e.g. managers of unit, representatives of municipals)

2. Analyzing the context and selecting the actors in the service system for the measurement (before – after)

Selecting services to be measured according to the context. Setting criteria for individuals whose service use will be measured

3. Planning the data collection Time frames for the comparison (before – after) Specifying data sources

IM

PL

EM

EN

TA

TIO

N

4. Implementation of data collection Informing potential participants about the research (handouts, brochures),

drawing up license applications to authorities Recruiting participants, obtaining written approvals from participants Requesting information of participants’ service utilization and costs from

different authorities (after licenses were granted) Interviews with participants Setting up client data base for tracking service use of individuals under

study

A

NA

LY

SIS

5. Analysis of quantitative data

Combination of different data sets, calculations, comparisons (before-after) 6. Analysis of qualitative data

Interviews, non-financial impacts 7. Conclusions

21


Sillanpää, V. (2013), Measuring the impacts of welfare service innovations. International Journal of Productivity and Performance

Management, Vol .62, No.5, s. 474-489

Vaikuttavuuden mittausmallin hyödyt ja

haasteet

Hyödyt: Mallin avulla saadaan uudenlaisen toimintamuodon

moniulotteiset vaikutukset näkyväksi

Lisää tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista sekä yksilön (laatu)

että palvelujärjestelmän (muutokset palveluiden käytössä,

kustannuksissa) tasolla

Lähtökohta tiedolla johtamiselle

Haasteet:

Haastava toteuttaa:

• Osallistujien luvat

• Tutkimusluvat eri viranomaisilta

• Puutteet lähtötiedoissa: Kustannustietojen puute/eivät

vertailukelpoisia, puutteet kirjauksissa

22


Kirjallisuutta

Laihonen, H. & Sillanpää, V. (2014), What is the Role of Knowledge

Management in Establishing the Effectiveness of Public Welfare

Services?, Knowledge and Process Management, Vol. 21, No. 2, pp.112-

121.

Sillanpää, V. (2012), Yksi naapureista – yhteisöllisen asumisen

kustannusvaikuttavuuden arviointi, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö,

http://www.kvps.fi/images/tiedostot/Julkaisut-Raportit/yksi-naapureista-

2012.pdf

Sillanpää, V. (2013), Measuring the impacts of welfare service innovations,

International Journal of Productivity and Performance Management, Vol.

62, No. 5, pp. 474-489.

Asunto ensin –yksiköiden kustannusvaikuttavuus – vertailussa

mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköt (2013), saatavilla

Ympäristöministeriön sivuilla:

http://www.ym.fi/download/noname/%7B13F1333B-9C45-438D-B9BD-

59D0BEE62339%7D/77950

Asunnottomuuden vähentämisen taloudelliset vaikutukset

Ympäristöministeriön raportteja 7/2011, 114 s. URN:ISBN:978-952-11-

3848-5. ISBN 978-952-11-3848-5 (PDF).

23


http://www.kvps.fi/images/tiedostot/Julkaisut-Raportit/yksi-naapureista-2012.pdf









http://www.ym.fi/download/noname/13F1333B-9C45-438D-B9BD-59D0BEE62339/77950











Kiitos!

24


tuloksellisuuden mittaaminen hyvinvointipalveluissa

Government & Nonprofit