Mittaaminen ja arviointi

Olemme keränneet opetusvinkkejä ja materiaalia mittaamisen opetukseen eri luokka-asteilla.

Opetettavia asioita: pituus, massa, tilavuus, aika, pinta-ala

Tavoitteena on oppilaan oman ympäristön ja arkielämän havaintojen hyödyntäminen. Tehtävävinkkien tarkoituksena on lisätä toiminnallisuutta sekä työskentelyä ja pohtimista erikokoisissa ryhmissä.

Pituus

- Metrin käsite: oppilaan omat mittakäsitteet, yhtä pitkä, pidempi – lyhyempi

- Arvioidaan ja mitataan pituutta mitan esim. langan tai palikkatornin avulla. Sen jälkeen arvioidaan pituutta ilman mittavälinettä.

• Palikkatorni

Rakenna torni esim. maitopurkkien avulla. Tavoitteena rakentaa metrin korkuinen torni. Rakennetaan ryhmissä. Lopuksi mitataan metrin mitalla. Mikä ryhmä pääsi lähimmäksi metrin mittaa? Saman voi tehdä myös ”matona” lattialle.

• Puun ympärysmitta

Materiaali: muovinarurulla. Lähdetään metsään, kierretään lanka puun ympärille ja leikataan se poikki. Keräännytään yhteen ja levitetään muovinauhat maahan ja verrataan niiden pituuksia. Kuinka paljon on kaikkien muovinauhojen yhteinen pituus? Lapset asettavat nauhat peräkkäin ja mittaavat askelin yhteisen nauhansa pituutta.

Muunnos:Virkataan metrin mitta ja mitataan ympäristöstä metrin pituisia esineitä ja asioita. Virkataan ”isoja” keriä ja mitataan koulun käytäviä, portaita, koulurakennusta jne. Integrointi ympäristö- ja luonnontietoon, käsitöihin, liikuntaan, kuvaamataitoon. Oman kehon käyttö mittavälineenä, syltä (sylin mitta), jalka, kyynärä ja vaaksa.

• Mutkikkaita ratoja

Tehdään eripituisia ratoja pihalle, saliin tai luokkaan esim. merkkikartioilla, hyppynaruilla. Radat voivat olla erimuotoisia. Ensin arvioidaan matka metrein ja senttimetrein, sitten mitataan. Voidaan laajentaa pinta-alan mittaamiseen. Pohditaan mikä olisi tarkoituksenmukaisin mittaväline.

• Heittoralli

Välineet: Mittapyörä, mittanauha, metrimitta, mittamadot, curling-kiekot, hernepussit, pallot, värisauvat, multilink-palikat, pikkuautot, kynä, paperia.

Oppilaat heittävät ensin jokainen oman kiekon/hernepussin ja arvioivat matkan ennen mittaamista. Arvioinnin ja tarkan mittatuloksen erotus laitetaan ylös. Näin jatketaan esim. 5 kierrosta ja lopuksi jokainen laskee oman tuloksensa. Pienimmän tuloksen saanut on voittaja, koska hän on osannut arvioida pituudet tarkemmin kuin toiset.

Heitetään yksi kiekko kohteeksi ja jokainen yrittää heittää oman kiekkonsa mahdollisimman lähelle kohdetta (osua ei saa). Mitataan kuka osui lähimmäksi.

Mittavälineiden vertailua: pohditaan millä välineillä kannattaa mitata; mittapyörällä, mittanauhoilla, mittamadoilla, värisauvoilla, multilink-palikoilla jne.

• Esineiden mittaaminen

Mitataan oma pituus erilaisilla mittavälineillä esim. mittamadot, värisauvat, tulitikkurasiat, ”Käteni on kuusi pikkuautoa pitkä.”

Etsitään luokasta tai ulkoa asioita, esineitä, jotka ovat esim. alle 5cm pitkiä tai 20-50cm välillä tai 100cm.

Lajitellaan pituusjärjestykseen esim. keppejä, käpyjä, lehtiä ja palikoita. Mitataan omalla vartalolla kuinka monta askelta, kättä tai jalkaa pitkä jokin on.

• Pituusjono sokkona/mykkänä

Oppilaat järjestäytyvät pituusjärjestykseen silmät kiinni ja puhumatta.

.

• Loikkakilpailu

Tehdään kaksi joukkuetta. Tavoitteena on edetä mahdollisimman pitkälle joukkueena.

Muunnos: Oppilaat muodostavat mahdollisimman pitkän jonon lattialla maaten ja/tai käsistä kiinni pitämällä.

• Hämähäkinseitti -peli

Välineet: 1 A3 paperi, kaksi paksua eriväristä tussia, 2 viivainta, kaksi pelaajaa

Pelin kulku: Kummallakin pelaajalla on erivärinen kynä. Pelaajat piirtävät vuorollaan paperille pisteitä esim. kumpikin 20 pistettä. Tämän jälkeen pelaajat yhdistävät vuorotellen omasta pisteestä vastapelaajan pisteeseen viivoja. Jo olevasta janasta ei voi jatkaa viivaa, vaan jokainen jana on erillinen. Pelaajat laskevat kuinka monta janaa he saavat tai mittaavat kaikkien janojen yhteispituuden. Voittaja on se, jolla on eniten janoja tai suurin janojen yhteispituus.

• Värisauvamittaus

Välineet: värisauvat (tai jokin muu mittaväline, esim. mittamadot)

Värisauvoilla mitataan eri esineiden pituuksia. Montako sauvaa tietty esine tai matka on? Minkä pituisia sauvoja mahtuu mitattavaan matkaan eniten/vähiten? Miksi?

Sauvojen vertailua. Laita sauvat pituusjärjestykseen. Yhdistele sauvoja niin, että saat kahdesta sauvasta yhtä pitkän kuin yksittäinen sauva on.

Massa

Eripainoisten esineiden ja asioiden vertaileminen.

• Koulun keinulauta

Vertaillaan eripainoisia keinujia. Esim. kuinka monta oppilasta tarvitaan vastaamaan opettajan painoa.

• Mutterilaatikot

Välineet: 10 tulitikkurasiaa, joissa muttereita yhdestä kymmeneen.

Oppilaat laittavat laatikot painojärjestykseen pienimmästä suurimpaan ja päinvastoin.

• Kouluvaaka

Punnitaan ja vertaillaan erilaisia koulutavaroita esim. kynät, kumit, taulusieni. Lisävinkki: Mobilen rakentaminen.

• Painot järjestykseen

Välineet: 100 g, 500g, 1000g painot, 5-10 eripainoista esinettä (esim. sakset, patteri, kännykkä, tietosanakirja)

Arvioi esineiden paino ja aseta ne sen jälkeen painon mukaiseen järjestykseen verrokkien avulla.

Punnitse esineiden todellinen paino talousvaa’alla ja korjaa esineiden järjestystä tarvittaessa.

Muunnos:Välineet: Vedellä täytetty litran maitopurkki, 5 -10 tyhjää maitopurkkia

Täytä purkit erilaisilla aineilla esim. kauraryynit, höyhenet, hiekka, makaronit, nauloja, herneitä. Aseta purkit järjestykseen painon perusteella. Punnitse purkit vaa’alla.

• Etsi parit

Välineet: eri painoisia esineitä (esim. 5 kpl) sekä punnus (esim. 100g)

Etsi esine, joka on saman painoinen kuin punnus. Tarkista talousvaa’alla.

Tilavuus

• Herneitä putkissa

Kahdesta tukevasta paperista (A4) valmistetaan kaksi erilaista putkea, niin että toinen rullataan pitkää sivua pitkin ja toinen lyhyttä sivua pitkin. Täytetään putket herneillä. Ovatko putkien tilavuudet samat? Kokeile, niin saat tietää.

• Laatikkoleikki

Tarvitset erikokoisia pahvilaatikoita. Kokeile, mihin laatikkoonmahdut. Millaisen tilan viet? Kuinka monta maitopurkkia mahtuu kuhunkin laatikkoon?

• Vesileikkejä

Muovipulloilla, kupeilla, mukeilla, purkeilla ja lusikoilla voi kaataa vettä ja täyttää astioita, verrata sitten tilavuuksia ja laskea. Vatiin mahtuu esim. 22 purkillista vettä, kuppiin mahtuu 12 lusikallista vettä. Voidaan käyttää myös sentti- ja litrakuutioita.

• Epäsäännöllisen kappaleen tilavuuden mittaaminen

Täytetään mittalasi vedellä. Pudotetaan kivi mittalasiin. Kuinka paljon veden pinta nousee?

Muunnos: Voidaan käyttää myös säännöllistä kappaletta/kappaleita. Esim. Pudotetaan kolme samanlaista helmeä mittalasiin. Katsotaan kuinka paljon veden pinta nousee. Mikä on yhden helmen tilavuus?

• Erikokoiset purkit

Välineet: tilavuudeltaan erilaisia astioita, desilitran ja litran mitat. Esim. ämpäri, kattila, kahvikuppi, pirtelölasi, kannu, saavi.

Arvioi astian tilavuus. Aseta astiat arvion mukaan suuruusjärjestykseen.

Mittaa desilitran ja litran mittoja apuna käyttäen astioiden tilavuus ja aseta ne oikeaan järjestykseen.

Aika

Aikakäsitteen kypsyminen vie aikaa. Siihen sisältyy monenlaisia eri aineksia:- päivä- viikko - vuodenaikojen rytmi- ennen ja jälkeen- kauan sitten- eilen ja huomenna- vanhempi ja nuorempi- iän muuttuminen- nopeasti ja hitaasti

• ”Päivyrin” laatiminen aamuisin taululle yhdessä. Yhdessä katsotaan viikonpäivä, päivämäärä ja päivän ohjelma tai viikon ohjelmaa. Luokan kellosta tarkastellaan aikoja, milloin mennään syömään, välitunnille ja milloin koulu päättyy.

• Syntymäpäiväkalenteri

Jokainen oppilas valmistaa oman päivyrilehden. Lehteen laitetaan oma kuva, syntymäaika ja nimi. Lehdet kootaan luokan seinälle aikajärjestykseen kuukausien mukaan.

Muunnos: Tee kartongista junakalenteri, johon veturi ja vaunut(kuukaudet). Oppilaat liimaavat oman kuvansa sen kuukauden vaunuun milloin ovat syntyneet. Päivämäärä kirjoitetaan kuvan alle. Tarkastellaan, missä kuukaudessa on eniten oppilaita ja missä ehkä ei yhtään.

• Ajan arviointi

Välineet: sekuntikello, tehtävämoniste tai väritystehtävä

Sekuntikello laitetaan käyntiin. Laske monisteen laskuja minuutin ajan. Kun arvioit minuutin kuluneen, älä jatka enää tehtävien tekoa, vaikka minuutti ei olisikaan kulunut kokonaan. Arvioitko minuutin lyhyemmäksi vai pidemmäksi ajaksi kuin se on?

• Kellonaikapeli

Välineet: kortit, joissa kellonaika sanallisesti, pistemerkintänä ja kuvana (Monisteesta voit leikata kortit)

Vaihtoehto a) Yhdistele samat kellonajat keskenään.

Vaihtoehto b) Pelaa muistipeliä kellonajoilla. Voit jättää yhdet kortit pois tai etsiä aina kolme samaa aikaa.

• Kellonaikaongelmia

Väline: opetuskello

1. Jannella on viisi omenaa. Hän syö aina omenan puolen tunnin välein. Ensimmäisen omenan hän syö klo 13.25. Milloin Janne syö viimeisen omenan?

2. Miian lähtee harjoituksiin klo 16.40 ja hän palaa kotiin 18.50. Matka harjoituksiin kestää 20 minuuttia. Kuinka kauan harjoitukset kestävät?

3. Annan herätyskello herättää klo 7.10. Anna laittaa kelloon torkun päälle. Torkku soittaa 7 minuutin välein. Anna nousee ylös kolmannella torkkuherätyksellä. Annalla kuluu pukemiseen 6 minuuttia ja syömiseen 8 minuuttia. Koulumatka kestää 15 minuuttia. Anna on pyöräillyt jo 5 minuuttia, kun hän huomaa repun jääneen kotiin. Anna palaa hakemaan repun ja pyöräilee koululle. Annan koulupäivä alkaa klo 8.00. Ehtiikö Anna ajoissa kouluun?

• Kellopähkinä

Välineet: opetuskellotTiedot:Yksi kelloista näyttää oikeaa aikaa, kaksi kelloista on edellä ja kolme jäljessä.

Jimin kello Minnan kello Sannin kello

Maisan kello Tomin kello Ellan kello

1. Kenen kello näyttää oikeaa aikaa?2. Kenen kello on 15 minuuttia oikeaa aikaa edellä?3. Mitä Jimin kello näyttää, kun oikea kello on 10.00?4. Mitä Minnan kello näyttää, kun oikea aika on 10.00?5. Mikä on oikea aika, kun Sannin kello on 10.00?6. Mitä Ellan kello näyttää, kun Tomin kello on 9.30• Kellonopat

Välineet: Kellonopat

Pari sopii kelloajan, esim klo 18.00. Kumpikin heittää kellonoppia ja saa ajan itselleen. Se, kumman aika on lähempänä tavoiteaikaa, saa pisteen. Sovitaan uusi kellonaika ja heitetään uudelleen. Pelin voittaa se, joka saa ensimmäisenä viisi pistettä.

Lisävinkkejä:Vinkkejä kellonaikojen ja aikakäsitteen opetteluun www.lukimat.fi/matematiikka/materiaalit/tulostettava-materiaali/Kellonaikojen%20opettelu.pdf