Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden

mittaaminen

Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta2012–2014

Reetta Pietikäinen, kehityspäällikköKristiina Lehmuskoski, asiantuntija

21.04.23

Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu

Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta•Työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus

Määrittely (tutkija)•Käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointiYhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen

Vaikuttavuus (asiantuntija & kehityspäällikkö) •Palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen: mittari•Tiedontuotannon kehittäminen: dokumentointi, tilastointiVaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen

Yhteistyö (kehityspäällikkö & koordinaattori)•Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen: haasteet ja kehittämistarpeetHyvien yhteistyökäytäntöjen leviäminen, palveluketjujen kehittäminen

21.04.23

Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 12/2012–12/2014 (OKM)

Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä

Taustaa: 2006 nuorisolaki•Lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite•Korvattiin syrjäytymisen ehkäisy

o Prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa

•Kokonaisvaltaista ja moniammatillista elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista

o Tarkoituksena: yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen (Mehtonen 2011)

o Tunnettu lähinnä nuorisotoimialalla

21.04.23

Nuotta-valmennus työpajojen ja etsivän työn tueksi

• 9 nuorisokeskuksessa (vuodesta 2010)o OKM:n rahoittamaa

• Yleisin malli: 3 pv, yöpyminen nuorisokeskuksessa• Perustuu: toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys• Tavoitteena: voimavarojen löytäminen, itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen

vahvistuminen, arjenhallinnan kohentumineno Toiminnallisia aktiviteetteja: melonta, kiipeily, luonnossa liikkuminen,

jousiammunta, gps-suunnistus, ruuanvalmistus, kädentaidot• Maksuton työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle

o Osallistuva taho vastaa matkakustannuksista

• Nuoret: itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, itseluottamus, oivallukset, motivaatio muutokseen

• Osallistuvat tahot: ryhmäytyminen, nuoren ja työntekijän suhteen syveneminen, nuorista esille uusia puolia, työkaluja omaan työhön

• Yhteys: www.snk.fi21.04.23

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat

Pajoille ohjautumisesta•Parantunut alkuvuodesta, paikoin yhä heikkoa

o TE-hallinnon uudistus… -> huono saavutettavuuso Sosiaalitoimessa odotetaan usein liian pitkään pajalle ohjaamista

Tarvetta kuntouttavan työtoiminnan ja starttivalmennuksen lisäämiselleo Hyvä käytäntö: nimetyt pajayhteyshenkilöt, aktiivinen tiedotus

•Asiakaskunta yhä haasteellisemmissa tilanteissa – oikeat palvelut?o Tarvetta yksilövalmennuksen lisäämiselle

•Ristiriita: työkokeilujaksot lyhentyneet•Tutkinnon suorittaneille tarvitaan mahdollisuus työkokeiluun •Haaste: yhteistyö perustuu henkilösuhteisiin

o Hyvä käytäntö: sopimuksellisuus, tiedotusvastaavat, verkostotapaamiset •Etsivien ja pajojen yhteistyö toimii

21.04.23 ALU-aineisto

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat

Pajajakson aikaisesta sidosryhmäyhteistyöstä•Ei TE-toimiston osoituksia pajajakson aikana•Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää•Hyvä käytäntö: velkaneuvojan, terveydenhoitajan (mt) säännölliset vierailut / nimetyt työntekijät•Nuotta-valmennus tukenut hyvin toimintaa•Liian lyhyet jaksot hankaloittavat jatkopolkuihin panostamista•Hyvä käytäntö: opinnollistaminen ja osaamistodistukset

o Tutkintojen osien suorittaminen ja näytöt ilman, että opiskelija

21.04.23 ALU-aineisto

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat

Jatkopoluista pajan jälkeen•Heikko työllisyystilanne: vaikeus löytää työpaikkoja – yhä harvemman tavoite

o Työnantajien odotukset suuria Seinätön valmennus (osatyökokeilu: (paja/yritys?) Vaatii aikaa: henkilökohtaiset suhteet Hyvä käytäntö: tukipapereiden hoito, yhteiset tapaamiset (valmennus) Alihankintatyöt, edelleensijoittaminen

•Hyvä käytäntö: sähköiset palvelukartat•Oppilaitosyhteistyö parantunut

o Hyvä käytäntö: etsivä tiedottaa vapautuneista opiskelupaikoista•Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida hyödyntää: tiukat kriteerit•Tarvitaan joustavia työvaltaisia ja tuettuja koulutuspolkuja

o Aloitusmahdollisuus jatkuvao Opitun tunnustaminen, tuettu oppisopimus

21.04.23 ALU-aineisto

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / etsivät

• Työpajojen ja etsivien yhteistyö toimii

Mitä tarvitaan• Matalan kynnyksen kuntouttavia palveluja

o Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä asumispalveluitao Toimintakeskustyyppisiä palveluita

• Etsivään työhön kytkeytyvää: ryhmätoimintaa ja starttivalmennusta• Vahvaa yhteyttä terveyspalveluihin• Kuntien välistä yhteistyötä ja monialaista yhteistyötä• TE-palvelut lähemmäs nuorta (vrt. harvennettu toimistoverkko, sähköiset palvelut)

Sosiaalisen vahvistamisen työotetta muihin palveluihino Aito, kohtaava tuki

21.04.23 Etsivän työn selvitys

Nuorisotakuusta

• Rajautumassa hallitusohjelmaa ja alkuperäistä suunnitelmaa paljon kapeammaksi

• Palvelee huonosti niitä, joiden elämä ei ole edennyt tavanomaisena pidettyä reittiä

• Väliinputoajaryhmänä nuoret, jotka o ovat jo pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai/ja o tarvitsevat monialaisia palveluita

• Kuntoutuslupaus vailla katetta? Kermankuorintaa?

Etsivän työn ja työpajatoiminnan rinnalle nuorille räätälöityjä mielenterveys-, päihde- ja asumispalveluita, starttivalmennusta

Osaamisen kasvun tunnistamista ja näyttöjä varten tulee luoda mekanismi palvelemaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevia

• Kaikkien nuorten nuorisotakuu?21.04.23

Kristiina Lehmuskoski, TPYAlueelliset työpajapäivät Oulussa

12.11.2013

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen työpajoilla

21.04.23

Miksi?

• Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään on riittämätön ja yksipuolinen

• Työpaja-jaksolla paljon muita merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun

• Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen

21.04.23

Miten mittari rakennetaan?• Nykytilan kartoitus• Sova-käsitteistä konkreettisiin kysymyksiin• Nuorten kuuleminen• Testiversio (nuoret, valmentajat)• Pilotointi• Asiantuntija-arviot• Valmis mittari (1. versio)• Mittarin jalkautus

21.04.23

Nykytila• Käytössä mm. VAT, RAND, IMBA ja MELBA, jotka

toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä

• Pajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta

• Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta

21.04.23

Vaikuttavuuden määritelmä sova-mittarissa

• Paja-jakso on interventio, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen

• Alku- ja loppumittaukset• Sekä valmentautujan että valmentajan arvio• Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään• Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen

vaikuttaneista syistä21.04.23

Mittaamisen haasteet• Kokemuksen subjektiivisuus• ”Ihmiset ovat tunnetusti monimutkaisia” (Colin

Robson arviointitutkimuksesta sosiaalialalla)• Tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestä ja

maailmasta• Työpajalle tuleva nuori on valmentajalle tabula

rasa

21.04.23

Itsearvioinnin mahdollisuuden ja haasteet

• Tukee valmentautujan subjektiksi kasvamista

• Lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja siten

• auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa

• Kyvyt ja potentiaali ovat ihmisen selän takana

• Omat taidot ja tahto täytyy tunnistaa ennen kuin niitä voi käyttää

• Tarvitaan kehityksen näkyväksi tekemistä – valmentajan rooli tärkeä!

21.04.23

Sosiaalinen vahvistuminen• Minäpystyvyys (minäkäsitys, identiteetti, itsetunto)• Elämänhallinta (ulkoinen ja sisäinen)• Kontrolliodotus tai hallintakäsitys• Resilienssi l. pärjäävyys• Sosiaalinen pääoma (luottamus)• Osallisuus • Koherenssin tunne

21.04.23

Koherenssintunteen teoria

• Aron Antonovsky, israelilainen terveyssosiologi• Mikä selittää sairauden puuttumisen?• Salutogeenisyys• Henkisen tason immunologinen järjestelmä• Osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus,

mielekkyys

21.04.23

Koherenssin tunne, kokemus elämän eheydestä

• Lähikäsitteitä määrätietoisuus, tavoitteellisuus, sisäinen autonomia

• Kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä

• Kokemus siitä, että ympäristön asettamat vaatimukset ja haasteet ovat sitoutumisen ja energian sijoittamisen arvoisia

21.04.23

Koherenssin tunteen mittaaminen

• Paljon tutkimusta, Suomessa mm. nuorten ja työttömien parissa

• Mittaa kohtalaisen pysyvää asennetta, mutta• koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa

interventioilla, erityisesti 30 ikävuoteen saakka

21.04.23

Sova-mittariin sisältyy

• Erilaisia osioita, joista koherenssin tunne yksi • Sekä itsearviointi että valmentajien arviointi

tieto- ja taitoresurssein kasvamisesta• Työelämävalmiudet • Opiskeluvalmiudet• Etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen osiot

21.04.23

Sova-mittarin hyödyt

• Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa

• ”Mitä mitataan, sitä nähdään” – mittarin merkitys omalle työlle

• Vaikuttavuuden arvioinnin tärkein hyöty koituu aina asiakkaalle

21.04.23