ramipress - syksy 2013

Rami pres

s

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2013 Pu h . 0 5 0 - 5 1 2 1 5 87 ra i mo . pi i ra i ne n @ e du s k u nta . f i w w w . ra i mopi i ra i ne n . f i

Luonnonsuojelualueet Metsästyksellä on tärkeä osa riista- ja petoeläin-

kantojen tasapainottamisessa. Uusia luonnonsuo-jelualueita perustettaessa on tärkeää, että oikeusmetsästykseen säilyy ja eläinkantojen tasapuolinenkehitys turvataan näin myös näillä alueilla.

Valtionosuuksienuudistaminenvälttämätöntä

Maailma muuttuu ja myös valtionosuudet tulee arvioida aika ajoin uusiksi. Kriteerejä yksinkertaistetaan kuntia kuunnellen.Viiden vuoden siirtymäaika antaa mahdolli-suuden suunnitella ja sopeuttaa tulevaan.

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Häpeärekisteriammatinharjoitta-jan lannistimena

Hyvää tarkoittava verovelkarekis-teri herättää huolta pienyrittäjissä.Heidän kokemuksiaan on kuunneltava herkällä korvalla, jotta rehti yrittäjä eisuotta leimautuisi verojen kiertäjäksi.

Terveisiä eduskunnasta

Maailmantalouden alakulo ja euroalueen ongelmat kurittavat Suomen taloutta. Kun vientituotteiden

kysyntä on heikkoa ja Suomi on itse moniongelmainen potilas, hoitavien lääkkeidenkin tulee olla

monitehoisia. Suomea kurittaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje.

Näihin ongelmiin hallituksen rakennepoliittinen ohjelma pureutuu. Nyt tarvitaan vettä Suomi-veneen alle.

Rakennepaketin tarkoitus on päivittää hyvinvointivaltio tuleville vuosikymmenille ja kuroa umpeen

pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyysvajetta. Näin hallitus viestittää, että Suomi hoitaa asiansa.

SDP:n punaisena lankana rakennepaketin neuvotteluissa on ollut oikeudenmukaisuus. Paketti sisältää

monia sosialidemokraateille tärkeitä uudistuksia. Halusimme muun muassa luoda uusia mahdollisuuksia

työntekoon, uudistaa sosiaaliturvaa ja vanhustenhoivaa sekä kitkeä harmaata taloutta. Rakennepoliittiset

toimet eivät romuta hyvinvointivaltiota. Päinvastoin, nyt käynnistyvä peruskorjaus on edellytys

hyvinvointipalveluiden turvaamiselle ja kehittämiselle. Pelkkä pintasilaus ei nyt riitä. Kestävyysvajeen

suuruusluokkakin edellyttää järeämpiä ja kattavampia toimia. Sosialidemokraattien ehdoton reunaehto

on, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat työllisyyden vahvistamiseen.

Kunnat ovat jo kauan edellyttäneet tehtäviensä ja velvoitteidensa karsintaa. Nyt tähän toiveeseen

vastataan. Kunnilta ei olla nyt leikkaamassa valtion tukea. Päinvastoin, niille annetaan lisää omaa

taloudellista liikkumavaraa. Rakennepaketilla tähdätään siihen, että kunnissa voidaan vapaammin päättää,

miten palvelut järjestetään. Myös kuntien maksutuloja lisätään. Tässäkin rakenteita uudistetaan

pienituloisia kurittamatta, sillä sosialidemokraattien ehtona oli, että esimerkiksi päivähoitomaksujen

korotukset kohdistuvat vain parempituloisiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että kunta- ja sote-

uudistukset ovat tämän hallituskauden suurimpia rakenneuudistuksia. Uudistukset pitää toteuttaa, koska

juuri niillä parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta ja turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Rakennepakettien vaikutuksesta on hyvä muistaa, että valtion toimilla voidaan pureutua ainoastaan

kotimarkkinoiden tilanteeseen, mutta ei viennin kysyntään, joka on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.

Kansalaisten huoli ikääntyvien tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Vanhustenhoivassa on havaittu paljon

puutteita. Jotta voimme tarjota läheisillemme laadukasta hoivaa ja apua, on meidän tehtävä muutoksia

tapaan, joilla palveluita tarjoamme. Jotta pystymme vastaamaan ikääntyneiden ihmisten

hoivantarpeeseen, meidän on muutettava palvelurakenteita. Jotta voimme korvata laitoshoitoa,

tarvitsemme lisää kotiin vietäviä palveluja, omaishoitoa ja tehostettua palveluasumista.

Hyvinvointivaltiolla pitää olla talouden suhdanteista riippumatta varaa huolehtia omista vanhuksistaan.

Kesällä voimaan astunut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että iäkkäiden suomalaisten mahdollisuudet

toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä turvataan mahdollisimman pitkään. Jokaisella on oikeus

hyvää hoivaan, eikä avun hakemisen pidä pelottaa. Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus myös asua

omassa kodissaan tai kodinkaltaisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista. Terveyskeskuksen

vuodeosaston tulee olla hoivan viimeinen vaihtoehto. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa ei pidä toteuttaa

laitoshoitona, ellei siihen ole lääketieteellisiä perusteita, tai ellei se ole iäkkään henkilön arvokkaan

elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Laitosasumisen purkamiseen valmistuu

31.1.2014 mennessä toimintaohjelma. Sillä vähennetään 300 miljoonalla kuntien menoja ja samaan

aikaan valvotaan ja seurataan tarkasti, miten asumista tukevat toimenpiteet toimivat.

Nyt tehdään myös lisäpanostuksia, joiden myötä hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu ja talous

tasapainottuu pidemmällä aikavälillä. Sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite oppivelvollisuusiän

pidentämisestä toteutuu nyt. Peruskoulun ja toisen asteen välissä on kuilu, jonne useat tuhannet nuoret

putoavat. Koko ikäluokkaa koskevalla pidennetyllä oppivelvollisuudella on tärkeä rooli sekä

syrjäytymisen ehkäisyssä, että työurien pidentämisessä. Pienellä lisäsatsauksella saadaan aikaan

merkittäviä tuloksia niin taloudelliselta kuin inhimilliseltäkin kannalta.

Itsenäisyyspäivän alla hallitukselta saatiin esitys, jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon

ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko

yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää

maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi.

Verovelkatietojen julkisuuden kannustuksena on yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla

torjutaan myös harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään

itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain

yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja

työkyky ovat yhtä kuin koko yritys. Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida

yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua

ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti

velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. On

luonnollista, että yritys tai yrittäjä saattaa kokea myötä- ja vastamäkiä liiketoimissaan. Mielestäni

häpeärekisteriin joutumisen sijaan, pitää etsiä ratkaisuja, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä – jos ja

kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia huomioita. Uudistuksen yhteydessä on otettava

huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet.

On pelättävissä, että 5 000 euron verovelkaraja lisää Verohallinnon työtaakkaa kohtuuttomasti. Talouden

taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät, joka heikentää erityisesti alihankintayritysten

lyhytaikaista rahoitusta. Seurauksena tästä on, että yrittäjät saavat omat saatavansa kahden tai jopa

kolmen kuukauden viiveellä. Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa, eli

maksaa muun muassa arvonlisäveronsa. Tähän nähden 5000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta

verovelan rajalta. Toimenpidealoitteessa (TPA 52/2013) esitän, että yrityksellä tulee olla 10 000 euroa

verovelkaa, ennen kuin yritys joutuu maksuohjelman puuttuessa verovelkarekisteriin. Velkarajan

nostaminen on perusteltua velallisen ja myös Verohallinnon näkökohdista.

Valtionosuusjärjestelmän tehtävä on varmistaa, että kunnat pystyvät tuottamaan peruspalvelut

kuntalaisilleen. Se on sen tehtävä myös jatkossa. Nykyinen järjestelmä on ajan kuluessa purkkapaikattu

useaan kertaan ja se näkyy järjestelmän monimutkaisuudessa. Rahapäätökset tehdään nykyisin 48

kriteerin ja 3 lisäosan perusteella. Tätä himmeliä ei voida enää tuunata, vaan ainoa pitkäkestoinen ratkaisu

on rakentaa kokonaan uusi malli. Valtionosuusuudistuksessa on tarkoitus keventää kriteeriviidakkoa ja

selkeyttää sitä. Samalla lisätään jakopäätösten läpinäkyvyyttä. Myös kriteerien painotukset muuttuvat

niin, että esimerkiksi sairastavuuden painoarvoa kasvatetaan. Uudet kahdeksan kriteeriä ja kolme lisäosaa

ovat selkeitä ja ajantasaisia ajassaan.

Valtionosuuksien laskentaperusteet ovat muuttumassa olennaisesti. Jatkossa huomio kiinnittyy

enemmän tosiasialliseen sairastavuuteen. Ikärakenteen merkitys muuttuu myös siten, että jatkossa kunnat

saavat lapsista aiempaa enemmän valtionosuutta.

Kustannusten jako tarkistetaan jatkossa vuosittain. Uuteen malliin siirryttäessä käytetään viiden vuoden

siirtymäaikaa, jotta ne kunnat, joiden valtionosuus pienenee merkittävästi, pystyvät järjestämään

palvelunsa. Osalle Suomen kunnista siirtyminen uuteen ei ole helppoa. Jotta osa saa lisää, osan on

menetettävä. Tätäkin taustaa vasten korostuu vaatimus läpinäkyvyydestä. Kunnilla ja kuntalaisilla on

oikeus nähdä selkeästi ne perusteet, joiden mukaan heidän valtionosuusrahansa muodostuu.

Raimo Piirainen 16.12.2013

Tapaamisia eduskuntasalin ulkopuolella

Suomussalmella tutustumassa laajakaistakaapelointiin. Ministerit Kyllönen ja Kiuru innostuivat kaapelinvetoon.

Eduskunnan hiihtojoukkue Pohjoismaiden parlamenttihiihdoissa Ruotsin Åressa.

Vuonna 2014 kisat järjestetään 21 – 23.3 Vuokatissa

Kansalaistapaamisessa kuulee aidot mielipiteet

Kajaanin vierailulla puoluesihteeri Reijo Paananen sai leipää syödä asti

Presidentin Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Tampereella. Juhlissa oli mukana naisystäväni Helena Kangas-

Lammi

Vetoomus ministereille uusien luonnonsuojelualueiden muodostamisesta

Pääministeri Katainen

Ympäristöministeri Niinistö

Olemme huolestuneina seuranneet uusien luonnonsuojelualueiden suunnittelun etenemistä. Uusia

luonnonsuojelualueita muodostetaan eri puolille Suomea, suunnittelutyö on aloitettu Varsinais-Suomen

alueelta ja tarkoitus on tietojemme mukaan edetä laajemmin koko Suomen alueelle. Erämiehinä ja -

naisina olemme huolestuneita etenkin metsästyksen ja mahdollisesti myös kalastuksen vaikeutumisesta

suunnitelluilla alueilla.

Asetusluonnoksen valmistelussa ei ole otettu huomioon kaikkia eränkävijöitä. Metsästysseurojen

merkitys luonnon monimuotoisen eläimistön säilymiseksi on jäänyt vajaalle tarkastelulle.

Ympäristöministeriössä ei oteta huomioon seikkaa, mihin valmistelun yksipuolisuus voi johtaa. Jos

luonnonsuojelualueilla estetään metsästys, se johtaa tiettyjen pienpetojen vapaaseen lisääntymiseen, mikä

taas johtaa kanalintujen häviämiseen luonnonsuojelualueella. Valtion maa-alueet ovat yksistään tai

liitettynä yksityisiin maihin hirvenmetsästyksessä nykyisin hyvin toimivia alueita. Uuden

luonnonsuojelualueen muodostaminen keskelle valtion maita, johtaa auttamatta hirven metsästyksen

hankaloitumiseen, jos niillä kielletään metsästys.

Haluamme, että hallitus noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä Natura 2000 ohjelmasta, kun

päätettään Natura ohjelman perusteella muodostettavien luonnonsuojelualueiden virkistyskäytöstä ja

toivomme, että metsästys voi jatkua rajoituksitta.

Eräkerhon johtokunnan puolesta me esitämmekin, ettei luonnonsuojelualueilla estetä metsästystä minkään

riista- tai petoeläimen osalta.

Raimo Piirainen Marjo Matikainen-Kallström

Eduskunnan Eräkerhon puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

Kirjoituksia syksyllä 2013

Demarien hermot kestävät

Kansanedustaja Pentti Kettunen (ps) pohtii seuraavaa hallitusta (KS 6.8.2013) ja pitää sen mahdollisena

pääministeripuolueena perussuomalaisia. Siinä Kettunen on oikeassa, ettei ennenaikaisilla vaaleilla Suomen asioita

paranneta. Päinvastoin, uusien vaalien vuoksi menisi useita kuukausia hukkaan maan asioiden hoidosta. Hallitus

kylläkin voi kaatua, eikä siinä ole kysymys demarien hermojen pettämisestä, vaan kysymys on puhtaasti maan

talouden kuntoon saattamisesta ja kansalaisten toimeentulon turvaamisesta.

Ihmettelen, miten Kettunen voi unohtaa eduskunnan toiseksi suurimman puoleen sosialidemokraatit, uuden

hallituksen muodostajana. Jos nykyinen hallitus hajoaisi, seuraava hallituksen muodostaja olisi sosialidemokraatit

eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena. Sosialidemokraattien linja on hyvinkin erilainen kuin kokoomuksen,

joka saa ohjeet politiikkaansa suoraan Elinkeinoelämän keskusliitolta. Punamullan kannattajana seuraavassa

hallituksessa näkisin sdp:n, vasemmistoliiton ja keskustan pohjalta muodostettavan hallituksen. Olemme keskustan

kanssa kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä samoilla linjoilla. Perussuomalaiset

eivät ole viime vaalivoitostaan huolimatta rohjenneet ottaa vastuuta maan asioiden hoidosta.

Entä mikä on perussuomalaisten kanta Eurooppa-politiikkaan? Timo Soini on pyöristänyt kantojaan, mutta se ei

vielä riitä, jos mielitään Euroopan sisä- ja talouspolitiikka saada oikeille urille. Euroopan kriisimaiden talousasiat

pitää saada hallintaan, mutta se ei saa johtaa Suomen takuuvastuiden kasvattamiseen. Budjettivalta kuuluu kansan

valitsemalle eduskunnalle, eikä tämä valta saa valua Brysseliin, vaikka luomme Euroopan tasolle taloudenhoito

mekanismeja.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Suuryrityksistä ja verotuksesta

Eino Leino lausui aikoinaan: ”Kainuussa elää hidasta ja epäyritteliästä väkeä ja näitä ominaisuuksia ruokkii vielä

epäedulliset luonnon olosuhteet.” Leino viestitti runoissaan aikaansa, mutta ei arvannut, mitä vahvuuksia Kainuun

karut olosuhteet nykyajalle tarjoavat. Toki vielä muutama vuosi sitten ei kovin moni muukaan nähnyt niitä

vahvuuksia, joita meillä on. Kajaanista on kehittymässä vaivihkaa konesalien luvattu maaperä.

Ja nyt odotetaan lisää positiivisia uutisia. Microsoft on ilmoittanut kertovansa marraskuussa, mihin heidän

datakeskus tullaan sijoittamaan. Konesalikehitystä vauhdittaa myös maan hallitus. Valtiovarainministeri Jutta

Urpilaisen (sd) esityksestä eduskunta käsittelee parhaillaan konesalien sähköveron alennusta. Sähköveron alennus

keventää valtion kassaa noin 10 miljoonaa euroa, mikä on pieni summa siihen verrattuna, mitä talouden

kasvuvaikutuksia veron keventämisellä voidaan saavuttaa. Konesalien sähköveron alennus on uusi kilpailutekijä ja

vahvistaa mukavasti Kajaanin asemia Microsoftin konesalikisassa. Konesalien sähkövero alennetaan samalle

tasolle muun teollisuuden kanssa.

Yritysjohtajien allekirjoittama Keskuskauppakamarin veroadressi herättää ihmetystä. Siinä yritysjohtajat vaativat,

ettei veroja saa enää kiristää. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä historiallisen suuresta

yhteisöveron kevennyksestä. Yhteisöveroa alennetaan vuoden 2014 alusta 4,5 prosenttiyksikköä, 24,5 %:sta 20

prosenttiin. Samassa yhteydessä myös lähdeveroa alennetaan, mikä vaikuttaa korko- ym. tuottojen verotuksen

keventymiseen.

Eikö yritysjohtajille mikään riitä, ja mihin on kadonnut suomalaisten yritysjohtajien kohtuus? Samalla kun

palkansaajat tinkivät palkastaan yritysten hyväksi, eivät yritysjohtajat näytä vieläkään lupaamaansa esimerkkiä.

Johtajien palkkioita ja etuja ei kohtuullisteta, osinkoja jaetaan runsaskätisesti ja työntekijöiltä vaaditaan yhä

enemmän uhrauksia. Valtionyhtiöiden osalta tähän on saatava muutos. Omistajaohjausyksikön on ohjeistettava

valtioyhtiöiden hallitukset toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti koko henkilöstöään kohtaan

palkkauksen ja muiden etuisuuksien suhteen.

Valitettavasti Suomi on kärsinyt viime vuosina yritysten huonosta johtamisesta ja sen seurauksena on hukattu

paljon mahdollisuuksia. Julkisen sektorin syyttelyn asemesta yritysjohtajat voisivat keskittyä omaan tekemiseen, eli

liiketoimintansa avainalueiden kehittämiseen kilpailukykyisemmäksi. Eino Leinon mainitsema epäyritteliäisyys

vaikuttaa tarttuneen suomalaiseen yritysjohtoon. Tuotekehitystä laiminlyömällä ja työntekijöiden saneeraukseen

keskittymällä ei markkinoita maailmalla valloiteta.


Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säänteleminen lailla

Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säänteleminen lailla

Kainuun Sanomat (27.11.2013) haastatteli Talvivaaran tilanteeseen liittyen SKAL Pohjois-Suomi ry:n

puheenjohtajaa Jari Rusasta. Rusanen nosti jutussa esiin myös ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden,

johon Rusanen kaipaisi lainsäädäntöä. Kyseinen lainsäädäntö on parhaillaan ministeriössä valmistelussa. Asiaan

liittyen tein toimenpidealoitteen (TPA 24/2013 vp) jossa esitän, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkomaisten

ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säätämiseksi lailla siten, että verorasitus ei yhtäältä ole syrjivä eikä

toisaalta heikennä kotimaisen kuljetusalan kilpailukykyä.

Tienkäyttömaksuja on peritty Euroopassa ja muualla maailmalla jo pitkän aikaa. Raskaan liikenteen

tienkäyttömaksuista säädetään EU-tasolla ns. eurovinjettidirektiivillä. Nykyinen eurovinjettidirektiivi määrittelee

raskaalle liikenteelle maksujen tason ja maksujen määräytymisperusteet. Maksut voivat olla joko kilometri- tai

aikaperusteisia. Tienkäyttömaksujärjestelmiä on tällä hetkellä käytössä 21 EU:n jäsenmaassa. EU-maista

ainoastaan Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa ei peritä rajat ylittävältä raskaalta liikenteeltä

tienkäyttömaksuja.

Suomessa kauttakulkuliikenteen sekä rajat ylittävän liikenteen määrä kasvaa koko ajan. Suomen Kuljetus ja

Logistiikka SKAL ry:n vuonna 2010 suorittama laskenta osoittaa, että Suomessa raskaan liikenteen ajoneuvoista yli

7 prosenttia on ulkomaisia. Ajoneuvoista venäläisiä on yli 2 prosenttia ja muita ulkomaalaisia liki 5 prosenttia.

Tällä hetkellä esimerkiksi norjalaiset kuljetusyrittäjät käyttävät kuljetuksiinsa mieluummin suomalaista

tieverkostoa, koska se on heille ilmaista. Tieverkoston käyttömäärän kasvun myötä tulisi mielestäni Suomen

muiden EU-maiden tavoin säätää tienkäytön maksullisuudesta rajat ylittävän raskaan liikenteen toimijoille.

Suomalaisen tieverkoston ylläpidosta huolehtivat tällä hetkellä vain suomalaiset veronmaksajat sekä suomalaiset

kuljetusyritykset. Tämä asettaa suomalaiset kuljetusalan yrittäjät muita EU-maiden kuljetusyrittäjiä huonompaan

kilpailuasemaan. Lisäksi kasvavan liikennemäärän myötä tieliikenneverkoston yllä- ja kunnossapito vaativat

jatkossa yhä enemmän taloudellisia panostuksia. Rajat ylittävän raskaan liikenteen tienkäyttömaksun

käyttöönotolla saataisiin myös ulkomaiset tieverkkoa käyttävät yritykset osallistumaan tieverkoston ylläpitoon ja

kunnossapitoon.

Koska pelkästään ulkomaiseen rekkaliikenteeseen kohdistuva verolainsäädäntö ei syrjivänä ole mahdollinen, esitän

aloitteessa, että hallitus säätäessään yleisestä tienkäyttömaksusta huomioisi verorasituksen nousun kotimaiselle

kuljetusalalle ja säätäisi samalla kompensoivasta järjestelmästä esimerkiksi polttoaineveron palautuksen muodossa.

Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

Liikenne- ja viestintävaliokunta linjasi ratkaisun kaukojunaliikenteeseen

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut monia muutoksia rautatieliikenteen harjoittamiseen. Olemme

monessa suhteessa kuin saari Euroopan unionin muihin jäsenvaltioihin nähden ja tämä koskee myös

rautatieliikennettä. Suomesta ei ole suoraa rautateiden henkilöliikenneyhteyttä muihin jäsenvaltioihin ja

raideleveytemme poikkeaa yleisestä Euroopan unionin raideleveydestä. Ainoa kansainvälinen rautateiden

henkilöliikenneyhteys on Suomesta Pietariin ja Moskovaan.

Euroopan unionin lainsäädäntö, mukaan lukien rautatiealan lainsäädäntö, sitoo meitä myös Suomessa. Näin ollen

olemme integroineet rautatiejärjestelmämme osaksi eurooppalaista rautatiejärjestelmää. Tämä tarkoittaa yhteisiä

turvallisuusvaatimuksia ja -standardeja, yhteensopivia rautatiejärjestelmiä ja osajärjestelmiä, yhteisiä

rautatieliikenteen harjoittamisen ehtoja sekä kalusto- ja muita lupavaatimuksia.

Euroopan unionin rautatielainsäädäntö on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä, ja saada

rautatieliikenne uuteen nousuun. Uusimpana esityksenä komissio antoi vuoden 2013 alussa niin sanotun neljännen

rautatiepakettiehdotuksensa. Tähän uusimpaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu yhteensä kuusi

lainsäädäntöehdotusta. Paketin uusin avaus oli rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Aikaisemmilla

kolmella lainsäädäntöpaketilla on jo avattu kilpailulle rautateiden kansainvälinen tavaraliikenne (15.3.2003),

kotimaan tavaraliikenne (1.1.2007) ja kansainvälinen henkilöliikenne (1.1.2010). Useat EU:n jäsenvaltiot ovat

kansallisilla päätöksillä jo avanneet rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Eniten kokemusta rautateiden

henkilöliikenteen kilpailusta on Iso-Britanniasta ja Ruotsista.

Komissio lähti esityksessään siitä, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avattaisiin unionilainsäädännöllä

kilpailulle 1.1.2019 alkaen. Samalla komissio esitti, että tästä alkaen myös rautateiden henkilöliikenteen

sopimusjärjestelyt olisi kilpailutettava. Näihin esityksiin otti kantaa myös Eduskunnan liikenne- ja

viestintävaliokunta. Valiokunnan lausunnossa puututtiin useisiin rautatiehenkilöliikenteen kilpailutukseen liittyviin

ongelmiin. Valiokunta totesi muun muassa, että ”uudistus on suunniteltu etupäässä silmällä pitäen Keski-Euroopan

rautatieliikennettä ja asiakasmääriä. Myös suurin ratainfrastruktuuria koskeva este toimivan kilpailun lisäämiselle

on maamme rataverkoston laaja yksiraiteisuus. Monien rataosuuksien välityskyky on käytännössä nykyisin

kokonaan käytössä.”

Oma linjani komission esitykseen on ollut kristallinkirkas. Rautatiehenkilöliikenteen kilpailutus tulee jättää

kansalliseen päätösvaltaan. Pidän tärkeänä, että voimme jatkossakin tehdä rautatieliikenteestä laajoja

sopimusjärjestelyjä, jotka takaavat asiakkaille hyvän, laadukkaan ja luotettavan henkilöliikenteen palvelutason

mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Valiokunnassa esitin vakavan huolen siitä, mitä tapahtuisi, jos

kilpailu avattaisiin rautateiden henkilöliikenteessä ja harvaan asuttuja alueita koskeva liikennöintivelvoite osana

nykyistä yksinoikeussopimusta päättyisi. Tällöin olisi ollut pelättävissä, että Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan

asutuilla alueilla rautatieliikenne saattaisi loppua tai sen kustannukset nousisivat niin, että kaupallisen liikenteen

tulot tai yksinoikeus liikennöintiin eivät tasapainottaisi tappiollista harvaan asutun alueen liikennöintiä.

Onkin erityisen tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy saivat aikaan sopimuksen, jonka

mukaan VR-Yhtymä jatkaa henkilöliikenteen hoitamista kaukojunaliikenteen osalta yksinoikeudella vuoden 2024

loppuun asti. Kun lisäksi VR-Yhtymä sitoutuu vastikkeeksi kalustoinvestointeihin, tällä uskon olevan positiivisia

vaikutuksia Transtech Oy:n tulevaisuuteen ja kainuulaisten metallimiesten työllisyyteen.

Raimo Piirainen, kansanedustaja, SDP:n liikenne- ja viestintävaliokuntavastaava

Petopolitiikka päivitettävä

Suomalainen petopolitiikka on noussut keskusteluun lähinnä susien aiheuttamien porotalousvahinkojen ja ihmisten

kokeman elintilan kapenemisen myötä. Kehitys on ollut huolestuttavaa, kun EU-ohjauksessa tapahtuva

suurpetopolitiikka on ajautunut törmäyskurssille petojen vaikutusalueella elävien ihmisten kanssa. Lakien ja

asetusten pitää vastata säätelyn kohteena olevien kansalaisten oikeuskäsitystä. Petopolitiikassa tämä

yhteensopivuus taitaa olla nyt hukassa, ja ristiriitojen seurauksista on saatu lukea monia uutisia. Ketäpä ei ottaisi

pannuun, jos perheen koira joutuu suden suuhun. Tilannetta ei voi kuitenkaan mitenkään silotella, jos ihmiset

ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Savossa on tullut ilmi laittomia susijahteja.

Heijastuksena petopolitiikan päivittämisen tarpeesta voidaan pitää sitäkin, että petovahinkokorvaukset ovat neljässä

vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Suomalaisessa petopolitiikassa on selvästi jotain pielessä. Tähän lainlaatijoiden

tulee puuttua.

Kainuulainen luonto on ainutlaatuinen. Siihen kuuluu luontaisesti muun muassa metsäpeura, joka on luokiteltu

silmälläpidettäväksi lajiksi. Metsäpeurakanta on pienentynyt alle puoleen reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna

2001 Kainuun metsäpeurakanta oli vielä 1 700 yksilöä ja viimeisen laskennan mukaan (3/2013) kanta oli

Kainuussa enää 793 yksilöä. Tutkijoiden mukaan kannanlasku johtuu lisääntyneestä vasakuolleisuudesta, sillä

syntyvyys ei ole hidastunut. Vasakuolleisuuden lisääntymisen syy on pedoissa, ensisijaisesti susissa, ilveksissä ja

karhuissa sekä ahmassa, jota esiintyy jo Pohjois- Karjalan korkeudella. Myös metsästäjien tekemät huomiot tukevat

tätä käsitystä.

Suurpedot ovat arvokas osa Suomen luontoa. Kuitenkin suurpetojen ihmisarkuus on vähentynyt useiden syiden

vuoksi niin, että petoja havaitaan yhä useammin ihmisasutusten keskellä. Suomi on ottanut monessa asiassa mallia

Ruotsista. Ehkä kannattaisi ottaa opiksi myös Ruotsin petopolitiikasta. Ruotsin valtiopäivät on päättänyt, että maan

susikanta pidetään 210 yksilössä. Susikannan rajoittamista perustellaan petoeläinten karjanhoidolle ja

porotaloudelle aiheuttamilla vahingoilla. Tällä päätöksellä Ruotsi on tehnyt ratkaisun, joka vähentää

salametsästystä ja turvaa myös petokannan ilman, että kansalaisten on otettava oikeus omiin käsiinsä elintilan

turvaamiseksi.

Suurpetopolitiikkaan kuuluvat myös kuvaushaaskat, joiden pitämisiin liittyvistä ongelmista tein eduskunnalle

kirjallisen kysymyksen. Vastauksessaan kysymykseen ministeri Koskinen totesi, että ”nykyiset haaskan pitämiseen

liittyvät säännökset ja määräykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi haaskojen yleistyessä ja haaskojen pitämisen

tarkoitusperien muuttuessa. Ministeriö on tietoinen asiasta ja onkin viime vuoden lopulla ryhtynyt toimiin asian

korjaamiseksi. Haaskan perustaminen ja pitäminen ei kuitenkaan ole mikään yksiselitteinen kysymys vaan siihen

liittyy monenlaisia näkökulmia aina haaskan määrittelystä tarkoitusperiin.” Metsästäjä voi joutua karhumetsällä

syyllistymään rikokseen itse sitä tiedostamatta, jos hän ampuu karhun haaskan lähelle tietämättä haaskan

olemassaolosta. Käynnissä on parhaillaan haaskalain valmisteluksi kuulemistilaisuuksia, joissa asiaan liittyvien eri

toimijoiden näkökulmat tuodaan kattavasti esille. Ministeriön tavoitteena on valmistella tarvittavat muutokset

säädöksiin kuluvan vuoden aikana.

Kainuussa on karhujen katseluun suuntautuneita yrityksiä, jotka järjestävät matkailijoille mahdollisuuden karhun

katseluun luonnossa. Näille yrittäjille karhun katselun järjestäminen on elinkeino, joten asiaa tulee pystyä

tarkastelemaan myös tästä näkökulmasta. Katson, että metsästäjien ja valokuvaajien sekä karhun katselua

järjestävien yrittäjien tulee pystyä toimimaan niin, ettei haaskoista synny toiselle osapuolelle hankaluuksia tai mikä

pahinta, rangaistusta lain rikkomisesta.

Suurpetopolitiikassa on syytä huomata, että petoja suojelevat tahot, jotka eivät ole usein mitenkään kosketuksissa

maaseudulla tapahtuviin petojen aiheuttamiin ongelmiin. Jos yhteiskunta ei reagoi maaseudulla asuvien ihmisten

huoleen suurpedoista, heijastuu tämä eripuraisuutena moneen muuhunkin asiaan. Vastakkainasettelun Suomessa

olisi huono tehdä päätöksiä sen paremmin kaupunkien kuin maaseudunkaan parhaaksi.


Rastien viehätys

Kainuulainen suunnistusväki teki suunnistuksen MM-kisoista upean tapahtuman. Useiden vuosien työ palkittiin

kansainvälisellä näkyvyydellä ja huikealla yleisömäärällä. Kainuu sai kisoista mahtavaa mainosta, joka tulee

kantamaan hedelmää vielä pitkään. Vuokatin kisat rikkoivat myös kaikki aiemmat suunnistuksen MM-kisojen

katsojamäärät. Suunnistuksen MM-kisat ja rastiviikko yhdessä olivat aluetalouden näkövinkkelistä positiivinen

lataus Kainuun aluetaloudelle. Kiitos kuluu myös talkoolaisille, jotka laittoivat oman työpanoksensa kisojen

toteutukseen.

Oli hienoa kokea, kun yleisö kannusti kaikkia suunnistajia tasapuolisesti. Suomalaiset suunnistajat saivat toki

kaikista mahtavimman kannustuksen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Mieleen on painunut erityisesti sprintti- ja

avajaispäivän huikea tunnelma Sotkamon pesäpalloareenalla. Suomalaissuunnistajat yllättivät kotiyleisön iloisesti

kahmimalla viisi mitalia piinkovassa seurassa. Naisilta mitaleja odotettiin, mutta myös Jani Lakanen ja Mikael

Boström olivat päättäneet mitalinsa ottaa, kerta kaikkiaan määrätietoista tekemistä.

Kainuun Rastiviikon järjestäminen yleisökisana MM-kisojen yhteydessä oli oikea ratkaisu. Suunnistusta rakastava

kansa löysi tiensä Kainuuseen. Niinpä katsojamäärät yllättivät MM-järjestäjät jokaisen päivän osalta, eikä

ongelmiltakaan vältytty. Pahimmat pullonkaulat olivat ensimmäisen kilpailupäivän liikenteessä, jotka pystyttiin

kuitenkin korjaamaan viikon aikana yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Kansainvälisyys toi kisoihin myös huvittavia piirteitä. Muun muassa Azerbaitsanin suunnistajat kokivat

suunnistuksen vaikeaksi ja olivat eksyksissä kainuulaisessa metsässä. Näiden suunnistajien GPS-reitit näyttävät

enemmän rusettiluistelun jäljiltä. GPS-reitit löytyvät nettiosoitteesta: gpsseuranta.net. Meistä paikallisista oli

huvittavaa myös se, kun Hong Kongin suunnistajat olivat tiedustelleet järjestäjiltä, että oliko Tipasjoessa uiminen

turvallista vai pitääkö varoa alligaattoreita?

Suunnistus on koukuttanut myös penkkiurheilijoita. GPS-seuranta on tuonut suunnitukseen aivan uuden

ulottuvuuden. Suunnistajien reitinvalinnat ja myös virheet välittyvät reaaliaikaisesti kotisohville. Myös TV

näkyvyys on suunnistukselle tärkeää. Ylelle kiitos siitä, että se näyttää kaikki suunnistuksen päätapahtumat

vaikeasta toteutuksesta huolimatta. Ylessä on huomattu suunnistuksen kehityskaari yleisölajiksi ja nykymuotoinen

suunnistus on mielenkiintoinen TV-laji.

Nähty suunnistusviikko oli yli 700 talkoolaisen suurponnistus ja kaikkien aikojen suurin Kainuun Rastiviikko.

Kilpa- ja kuntosarjoissa suunnisti viimeisessä osakilpailussa huikeat 9000 osanottajaa. Vuokatinvaarat tarjosivat

myös kuntosuunnistajille elämyksiä vaativalla rinnesuunnistuksella, jossa suunnistustaidot punnittiin. Suunnistus

on siitä mukava urheilulaji, että jokainen voi harrastaa lajia omalla tasollaan. Voit suunnistaa kuntorasteilla

leppoisasti edeten tai kilpasarjoissa elimistösi kapasiteetin äärimmilleen laittaen. Kainuulainen suunnistusväki on

väläytellyt uudesta haasteesta. Suunnistetaanko Jukolan ja Venlojen viesti tällä vuosikymmenellä Kainuussa?

Suunnistuksen MM-kisoissa annetun näytteen perusteella tämä on mahdollista.

Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

Ajoneuvojen katsastus vapautumassa korjaamoille

Liikenne- ja viestintävaliokunta sai tällä viikolla päätökseen asiantuntijakuulemiset ajoneuvojen katsastus- ja

yksittäishyväksyntätehtävien järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Mietintö laista annetaan ensi viikolla.

Katsastuslakiuudistuksen päätavoitteena on uudistaa katsastuslupalainsäädäntö palvelemaan edullisemmin,

paremmin ja tehokkaammin kuluttajien tarpeita.

Suomessa katsastustoiminta avattiin kilpailulle vuoden 1994 alusta. Katsastustoiminta oli aiemmin hallinnollista

tarkastavaa virkamiestoimintaa, jossa kahvia ei asiakkaille tarjoiltu. Muistan hyvin sen ajan, kun katsastukseen

menoa oikein pelättiin, kun ajopeli vietiin virkamiehen tarkistettavaksi. Noista ajoista katsastustoiminta on onneksi

paljon muuttunut. Katsastus on muuttunut ammattimaiseksi turvallisuuspalveluksi kuluttajalle, ja sellaisena se tulee

mieltää jatkossakin.

Kuluttajien kannalta alan kilpailun avaaminen ei kuitenkaan ole johtanut tavoiteltuihin myönteisiin vaikutuksiin.

Tähän on syynä alan keskittyminen. Alan kaksi suurinta toimijaa muodostavat liki 60 prosentin kokonaisuuden

katsastusmarkkinoista. Keskittyminen muutamalle toimijalle näkyy katsastushinnoissa. Tämän vuoden lokakuun

alussa kallein katsastushinta oli Ivalossa 115 euroa ja halvin Heinolassa 39 euroa. Myöskään katsastuspalvelujen

alueellinen saatavuus ja tarjonnan tasapuolisuus eivät ole toteutuneet tavoitteiden mukaisesti.

Uudistuksessa on kysymys kahdesta isosta muutoksesta. Henkilöautojen ja raskaan liikenteen katsastukset voidaan

jatkossa eriyttää toisistaan, ja lisäksi tiukoin rajoituksin ja valvontaedellytyksin myös korjaamoille avataan

mahdollisuus tehdä katsastuksia. Muutoksilla pyritään lisäämään katsastuspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta sekä

helpottamaan katsastusalalle pääsyä ja lisäämään katsastusalan kilpailua. Katsastusalan tiukan riippumattomuuden

väljentäminen palvelee palvelujen saatavuuden turvaamisen ja hintojen alentamisen tavoitetta lopulta myös haja-

asutusalueilla.

Raskaan kaluston katsastuspalvelutoimijoille tulee mahdollisesti tila- ja laitevaatimuksiin kevennyksiä. Niillä

seuduille, joilla raskaiden ajoneuvojen katsastuspalvelujen tarjonta on vähäistä, katsastuslupa myönnettäisiin

hakijalle, vaikka tilat tai laitteet eivät vähäisiltä osin täyttäisi vaatimuksia. Säännöksellä ei olisi vaikutuksia

liikenneturvallisuuteen eikä tasapuolisuuteen katsastustoiminnassa. Esimerkiksi jarrumittausohjelmiston

puuttumisesta huolimatta ajoneuvon katsastuksessa edellytettäisiin esitettäväksi jarrujen asennus- ja korjausluvan

omaavan autokorjaamon tai muun paikan antama, jarrumittausohjelmistolla tehty todistus ajoneuvon jarrujen

tarkastuksesta.

Raskaan kaluston toimijoiden suurin huoli on, että uudistus johtaa katsastustoiminnan eriytymisen vuoksi raskaan

kaluston katsastushintojen kohoamiseen. Raskaan kaluston toimijoiden vaatimuksena on, että Trafi velvoitetaan

uudistuksen jälkeen seuraamaan ja raportoimaan erikseen raskaan kaluston katsastushinnoissa tapahtuvista

muutoksista. Vaatimuksena esitetään myös, että raskaan kaluston katsastustoimipaikkaverkko tulee varmistaa koko

valtakunnan alueella.

Esitetyt vakavaraisuusvaatimuksen ja koeajoratavaatimuksen poistaminen tulisivat helpottamaan uusien

pienyritysten alalle pääsyä. Nämä, kuten myös eräät nykyisistä koulutusvaatimuksista, voivat muodostua esteeksi

pienten yritysten alalle pääsylle myös silloin, kun kilpailua muilla keinoilla pyrittäisiin avaamaan. Siksi myös

katsastajan koulutusvaatimuksiin suunnitellaan muutoksia. Tulevaisuudessa pääsyä katsastajan tehtäviin ei sidota

yksittäiseen tutkintoon, tutkintonimikkeeseen tai koulutusohjelmaan, vaan tarvittava osaaminen voidaan saavuttaa

useaa eri reittiä.

Avaimia talouskasvuun

Maailma on muuttunut viime vuosina erityisen paljon kansainvälisessä taloudessa, työelämässä ja myös ihmisten

arvoissa. Hyvinvointivaltion kehitystä uhkaa useat muutokset, keskeisimpinä julkisen talouden kestävyys ja

heikentyvä ikärakenne. On käynyt selväksi, että hyvinvointivaltio tarvitsee nyt päivityksiä ehkä enemmän kuin

koskaan.

Sosialidemokraattisen liikkeen ydin on ollut aina hyvinvointivaltion kehittäminen. Vaikka yhteiskunnanrakenteiden

haasteet ovat valtavat, sosialidemokraatit haluavat uudistaa kuntien velvoitteita siten, että hyvinvointipalvelut

toimisivat entistä paremmin. Uudistamiseen tähtää myös ensi vuoden valtion talousarvioesitys, jossa painopisteitä

ovat rakenneuudistukset, kasvu ja työllisyys.

Hallitus teki rakenneuudistuksia, jotta työn määrä Suomessa lisääntyisi. Vain työllä voimme turvata palvelut ja

tulonsiirrot, kuten lapsilisät tai toimeentulotuet, jotka ovat hyvinvointivaltion tukijalkoja. Työllisyyttä lisää eniten

erilaisten kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen on jatkossa mahdollista ilman, että pienet tulot

aiheuttavat sosiaaliturvan menetystä. Uudistus on tehty niin, että kohta työtön voi saada satoja euroja lisätuloja.

Päätös avaa työttömälle mahdollisuuksia osallistua työelämään ja löytää tätä kautta mahdollisesti myös pysyvä

työpaikka. Tämä hallituksen erinomainen uudistus saa varauksettoman tukensa myös oppositiopuolueilta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan keinoja, joilla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä.

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi kuntien rooli tulee korostumaan. Työmarkkinatuen

rahoitusuudistuksella mahdollistetaan yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsy aktiivitoimenpiteisiin.

Uudistus toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kunnissa tehtävän työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua.

Hallitus päätti kevään 2013 kehyspäätöksessä alueellisen kuljetustuen jatkamisesta. Nykyinen kuljetustukiasetus on

voimassa tämän vuoden loppuun. Asetuksen voimassaoloa tullaan jatkamaan hallituksen kehyspäätöksen

mukaisesti. Keskeisen sisältönsä osalta kuljetustuki tullee säilymään pitkälle nykyisen kaltaisena, eli tukea tullaan

myöntämään harvaan asuttujen alueiden pk-yritysten valmistamien tuotteiden kuljetuksista Suomen rajojen

sisäpuolella tapahtuvan kuljetuksen osalta.

Kuljetustuen tulevaan sisältöön vaikuttavat myös EU:n tulevan rahastokauden 2014-2020 valtiontukisäännöt,

joiden valmistelu on meneillään komissiossa. Tulevalla kaudella kuljetusten tukikelpoisuudesta säädettäisiin niin

sanotussa yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa, jonka käytettävissä olevan luonnoksen mukaan

kuljetuskustannusten tukea voidaan myöntää kansallisen aluetukikartan mukaisilla harvaan asutuilla alueilla.

Periaatteessa kuljetustukea on mahdollista myöntää myös niin sanottuna de minimis -tukena eli vähämerkityksisenä

tukena yrityskohtaisen kiintiön puitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa ja pyrkii vaikuttamaan

valtiontukisääntöjen uudistamiseen siten, että ne mahdollistavat kuljetustuen ja muiden yritystukien myöntämisen

Suomen olosuhteiden ja yritystoiminnan ominaispiirteiden kannalta tehokkaalla tavalla.

Budjettiriihessä taottua

Hallitus yllätti kaikki budjettiriihen tuloksilla. Julkista taloutta piinaava kestävyysvaje on lisännyt kriisitietoisuutta

ja nyt löytyi yhteisymmärrys siitä, että vajetta on voimakkaasti kavennettava. Nyt tehdyt päätökset, jotka luovat

mahdollisuuksia työlle, kasvulle ja tehokkaammalle julkisten palveluiden tuotannolle, ovat ehdottoman tärkeitä.

Suomi tarvitsee työtä. Siksi nyt tehtiin rakenneuudistuksia, jotta työn määrä Suomessa lisääntyisi. Vain työllä

voimme turvata palvelut ja tulonsiirrot, kuten lapsilisät tai toimeentulotuet, jotka ovat hyvinvointivaltion

tukijalkoja. SDP:lle budjettiriihessä tärkeää oli säilyttää oikeudenmukaisuus, kun yhteiskunnan rakenteita

muutetaan pitkällä aikavälillä tehokkaammiksi. Lisäksi samaan aikaan hyväksytyssä lisätalousarviossa tärkeitä

olivat nopeasti vaikuttavat työllistämistoimet.

Vaikka hallitus teki vaikeita päätöksiä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa ei vaikeuteta. Työllisyyttä

lisää eniten erilaisten kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen on jatkossa mahdollista ilman, että

pienet tulot aiheuttavat sosiaaliturvan menetystä. Uudistus on tehty niin, että kohta työtön voi saada satoja euroja

lisätuloja. Päätös avaa työttömälle mahdollisuuksia osallistua työelämään ja löytää tätä kautta mahdollisesti myös

pysyvä työpaikka. Uudistuksella torjutaan myös harmaata taloutta.

Sosialidemokraattien mielestä valtioneuvoston toimivallan käyttö ei ole ratkaisu kuntaliitoksiin. Ratkaisu löytyy

kunnista, kuntalaisista, kaupunkiseuduista, alueilta itseltään. Mutta valtioneuvoston on kannettava vastuu siitä, että

riittävät muutokset tavalla tai toisella kuitenkin toteutuvat. Erityisesti silloin, kun alueen ihmiset näin itse osoittavat

äänestämällä.

Kuntaliitoksia ei voi jatkossakaan toteuttaa ilman, että alueen asukkaiden enemmistö niitä puoltaa.

Sosialidemokraatit haluavat kylläkin muistuttaa kuntia siitä, että muutokset kuntarakenteessa ovat väistämättömiä.

Vain näin voidaan turvata eheät yhdyskuntarakenteet, toimivat työssäkäyntialueet sekä se, että rusinoita ei poimita

pullasta vaan veronmaksajat osallistuvat verotuksella myös työssäkäyntialueellaan aiheutuviin kustannuksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen tulee vahvistamaan julkisten

hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Tästä uudistuksesta käynnistetään laajapohjainen parlamentaarinen työ.

Riihessä sovittuja liikennehankkeita pidän hyvänä ja kannatettavana. Liikennepoliittisen selonteon hankkeita

toteutetaan rahoittamalla perusväylänpidon määrärahoista tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmän uusimista

16 miljoonalla eurolla, pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjauksia viidellä miljoonalla eurolla sekä

raakapuuterminaalien rakentamista samoin viidellä miljoonalla.

Aikaisemmin on jo sovittu Vt 22 peruskorjaus Oulu-Muhos väliltä. Lisäksi käynnistetään Vt 4 Rovaniemen kohdan

kehittäminen, Vt 5 Mikkelin kohdan kehittäminen ja Mt 101 Kehä I:n parantaminen. On tärkeää huomioida, että

vaikka osa käynnistyvistä hankkeista painottuu Etelä ja Keski-Suomeen, ne parantavat ja nopeuttavat

liikenneyhteyksiä Etelä ja Pohjois-Suomen välillä.

Tärkeää on myös oppivelvollisuuden pidennys. Tämä takaa, että kaikki nuoret jatkavat perusasteen jälkeisessä

koulutuksessa, pääosin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Nyt tuhansia perusasteen päättäneitä nuoria jää

vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, joten uudistusta voi kuvata historialliseksi.

Häpeärekisterit

Itsenäisyyspäivän alla hallitukselta saatiin esitys, jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon ylläpitämä yritysten

verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa

sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta

tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Verovelkatietojen julkisuuden kannustuksena on yrityksiä hoitamaan

velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan myös harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain

soveltamistilanteissa. Eduskuntaan esitys tulenee jo ensi viikolla ja toivottavasti eduskunta kykenee käsittelemään

esityksen myös maksuvaikeuksiin ajautuneen pienyrittäjän näkökohdista.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään itsensä

yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet

yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi

hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja

maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan

rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. Missään tapauksessa viranomaisvalvonnalla ei pidä lähteä liiaksi

hygienisoimaan yrityselämää. Valvontaa tarvitaan ja epäkohtiin pitää puuttua, mutta uusia järjestelmiä luotaessa

tulee varmistaa se, että tehtäviin löytyy riittävästi resursseja. Miksi luoda järjestelmiä, lakeja ja rekistereitä, jos

niiden ylläpitoon ja seurantaan ei riitä voimavaroja?

Erityisen tärkeää on, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin

on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat

ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Osaaminen ja ammattitaito eivät ole kadonneet,

mutta mahdollisuudet ammatin harjoittamiseen käytännössä sen sijaan kyllä. On luonnollista, että yritys tai yrittäjä

saattaa kokea myötä- ja vastamäkiä liiketoimissaan. Mutta mielestäni häpeärekisteriin joutumisen sijaan, pitää etsiä

ratkaisuja, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä – jos ja kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia

huomioita. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten

tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta.

Asiallista suhtautumista hallituksen esitykseen odottaisin myös Suomen Pienyrittäjien puheenjohtajalta Harri

Jyrkiäiseltä. Verovelkarekisterin tarkoitus on tervehdyttää maassa rehottavaa harmaata taloutta, joka vahingoittaa

rehellisesti toimivia yrittäjiä. Tämän tavoitteen olettaisin sopivan myös pienyrittäjien puheenjohtajalle.


Tiedote: Kaikki voittivat laajakaistojen taajuushuutokaupassa

Vuoden alussa avattu taajuushuutokauppa saatiin päätökseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, iloitsee

SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen. Huutokaupattavia 800 Mhz:n taajuuskaistoja oli aluksi tarjolla vain

kahdelle. Taajuuksista kilpailivat TeliaSonera, Elisa ja DNA. Nyt luvat mobiiliverkon rakentamiseen myönnettiin

kaikille kolmelle hakijalle. Myös valtio hyötyy ratkaisusta.

- Olisi ollut todennäköistä, että operaattori, joka olisi jäänyt kolmanneksi eli ilman rakentamislupaa, olisi valittanut

huutokaupan toteutuksesta ja näin rakentaminen olisi viivästynyt useilla vuosilla. Kilpailutilanne olisi ollut kahden

kauppa ja kolmannen korvapuusti, Piirainen täsmentää.

Piirainen kannusti laajakaistatyöseminaarissa viranomaisia muuttamaan taajuushuutokauppajärjestelmää niin, että

se mahdollistaisi taajuuksien saamisen kaikille kolmelle halukkaalle operaattorille.

- Viranomaiset ottivat kommentista vaarin ja nyt taajuushuutokauppa on päättynyt ja kaikki edellä mainitsemani

operaattorit ovat saaneet taajuushuutokaupassa luvat ja rakentaminen voi alkaa.

800 Mhz mobiiliverkolla on tarkoitus täydentää laajakaistan saatavuutta ja nopeutta varsinkin harvaan asutulla

seudulla, missä kuituverkkoa ei ole mahdollista vetää joka paikkaan kustannussyistä. Valtion oli tarkoitus saada

huutokaupasta 100 miljoonaa euroa tulona, uudella ratkaisulla valtion tulot nousivat yli 100 miljoonaan euroon.

Tiedote: Inhimilliset kääntymisajat ovat kaikkien etu

VR:n johto on lähtenyt yksipuolisesti leikkaamaan kääntymisaikoja. Aikaisemmin niistä on neuvoteltu ja yhteisesti

sovittu. SDP:n veturinkuljettajataustainen kansanedustaja Raimo Piirainen kannustaa yhtiötä palaamaan hyväksi

havaittuun käytäntöön 20 minuutin kääntymisajoista.

- Ollessani veturimiesten pääluottamusmiehenä 2001-2003 käytiin kääntymisajoista neuvotteluja. Silloin päästiin

yhteisymmärrykseen kääntymisaikojen pienentämisestä. Nyt on toimintatapa VR:llä muuttunut: yhtiö haluaa

yksipuolisesti leikata kääntymisaikaa. Se on todella harmillista. Helsingin veturinkuljettajat ovat nyt puolustaneet

taukoja. Veturinkuljettaja ei voi ajon aikana käydä esim. WC:ssä, puhumattakaan kahvikupposen nauttimisesta,

Piirainen sanoo

Piirainen katsoo aiemman käytännön olevan paitsi työntekijöiden, myös matkustajien etu.

- Toivon, että VR:n johto kuulee nyt työntekijöiden huolta. Työntekijän etu on pystyä tekemään työtään. On

matkustajien turvallisuuden kannalta tärkeää, että puikoissa ovat virkeät veturimiehet. Lopulta on koko

yhteiskunnan etu, että yhtiön johto ja työntekijät vetävät yhtä köyttä ja junat kulkevat, Piirainen lopettaa.

Tiedote: Täystyrmäys ministerin käsittämättömille puheille

Täystyrmäys ministerin käsittämättömille puheille – ”Kummallakohan olisi mahdollisuus tinkiä eduistaan?”

SDP:n kansanedustajat Jukka Kärnä ja Raimo Piirainen pitävät ministeri Heidi Hautalan Finnair-puheita

käsittämättöminä. Hautala kehotti lauantaina Finnairin työntekijöitä tinkimään eduistaan. Samalla Hautala kertoi,

että valtionyhtiöiden johtajat eivät korottaisi omia palkkojaan.

- Näinkö se tosiaan menee, että ministerin suulla kerrotaan työntekijöille, että nyt pitää tinkiä eduista ja samalla

johtajat saavat nauttia megapalkoistaan entiseen tapaan? Kummallakohan olisi mahdollisuus tinkiä eduistaan,

Kärnä ja Piirainen kysyvät.

SDP:n kansanedustajat muistuttavat, että aiemmin Hautala on kertonut käsiensä olevan sidotut. Hän on vedonnut

osakeyhtiölakiin ja perustellut sillä, miksi ei voi puuttua valtionyhtiöiden asioihin. Kärnä ja Piirainen näkevät

ministerin puheissa ristiriidan. Ministeri kertoo olevansa voimaton johdon edessä, mutta perään ehdottaa

työntekijöille heikennyksiä.

- Ministeri Hautalan YT-Suomi on kylmä paikka palkansaajalle. Näiden puheiden myötä talvi tuli Finnairin

työntekijöille jo aikaisemmin, Kärnä ja Piirainen sanovat.

Kansanedustaja Kärnä on useaan otteeseen kritisoinut ministeri Hautalan toimintaa ja vaatinut tiukempaa otetta

valtion omistajaohjauspolitiikkaan

Tiedote 12.12.2013: SDP:n Piirainen: Kajaani ansaitsi ammattikorkeankoulun

toimiluvan

SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen iloitsee ja kiittää opetusministeri Krista Kiurua Kajaanin

ammattikorkeakoulun toimiluvasta. Kajaanin ammattikorkeakoulu turvaa alueelle osaavan työvoiman saatavuutta.

Kainuun elinkeinoelämä on kokenut rakennemuutoksen viime vuosina mm. metsäteollisuuden alasajon

seurauksena.

- Tämä on huomioitu ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintarakenteessa. Alueen ikääntyvä väestö tarvitsee

lisää erilaisia palveluja. Myös matkailu- ja liikunta-alalla, kaupan alalla sekä kaivannaisalalla tarvitaan osaajia,

toteaa Piirainen

Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:llä oli taloudelliset

edellytykset toimiluvan saamiseksi.

- Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa. Taloutta on lisäksi varmistettu Kajaanin kaupungin

kanssa tehdyillä maksuvalmiutta turvaavilla menettelyillä ja sopimuksilla, sanoo Piirainen lopuksi.

Tiedote 10.12.2013: SDP:n Piirainen: Verohallinnolle lisää resursseja ja

verovelkarekisterin rajaksi 10 000 euroa

SDP:n kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Piirainen esittää

Verohallinnolle lisää resursseja ja verovelkarekisterin rajaksi vähintään 10 000 euroa.

Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät. Sama koskee myös kuntia, joissa vaikuttaa lähinnä

byrokratia ja ohjelmistovirheet sekä myös alimitoitettu henkilöstö. Tästä kaikesta seuraa se, että yrittäjät saavat

omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä.

- Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa, eli maksaa muun muassa arvonlisäveronsa.

Tähän nähden 5000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta verovelan rajalta, toteaa Raimo Piirainen

Piirainen kertoo, että työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman

työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain

yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat

yhtä kuin koko yritys.

- Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi



rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua, sanoo Piirainen.

- On erityisen tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin


ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että Verohallinnolla

on riittävät resurssit yritysten verovelan maksuohjelmien tekemiseen. Uudistuksen yhteydessä on otettava

huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon

perintätoimien näkökulmasta, sanoo Piirainen lopuksi.

Tiedote 28.11.2013: SDP:n Piirainen: Valtio-omisteisiin yhtiöihin pehmeämpiä

keinoja irtisanomisten sijaan

SDP:n kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen teki eduskunnalle kirjallisen kysymyksen (KK907/2013 vp),

jossa Piirainen peräänkuuluttaa valtio-omisteisiin pehmeämpiä keinoja irtisanomisten sijaan.

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) suulla on kuultu monessa yhteydessä malttia irtisanomisiin. Työministerin

toivomuksena on ollut, että työnantajat tutkisivat aina ensisijaisesti mahdollisuuden lomauttaa. Lomauttaminen on

usein irtisanomista joustavampi ratkaisu. Kun vuonna 2008 tuli nopea talouden alamäki, niin silloin yritykset

toimivat lomautuskärki edellä. Yritykset lomauttivat eivätkä irtisanoneet. Yritykset toimivat tällöin viisaasti tietäen,

että kun talouden alamäki ohitetaan, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan taas. Euroopan suunnalla on jo orastavaa

kasvua, joten työntekijöitä tarvitaan hyvinkin pian, toteaa Piirainen kirjallisessa kysymyksessään.

Kirjallisella kysymyksellä Piirainen tiedustelee kehitysministeri Pekka Haavistolta, että aikooko valtion

omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan, jotta irtisanomiset

voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?

Vastuksessaan ministeri Haavisto toteaa mm., että ”valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain

mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Valtio ei omistajana voi

toiminnallaan esimerkiksi vaarantaa kilpailuneutraliteettia, koska sillä saattaisi olla tuhoisat seuraukset monien

suomalaisyritysten kilpailukyvylle. Samanaikaisesti yrityksen toimivalla johdolla on parhaat mahdolliset tiedot ja

osaaminen yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja yrityksen johtamisesta. Tehostamistilanteet ovat erittäin

valitettavia, minkä vuoksi valtio-omistaja vetoaa yrityksiin, että nämä edelleen käyttäisivät tehostamistilanteissa

pehmeitä keinoja niin paljon kuin mahdollista.”

– Olen tyytyväinen ministeri Haaviston linjaukseen. Nyt jään odottamaan, että ministeri vie saman viestin myös

valtio-omisteisten yritysten johdolle, sanoo Piirainen.

Tiedote 22.10.2013: SDP:n Piirainen: EU:n sairasvapaita koskeva

työaikadirektiivi ei heikennä Suomen kilpailukykyä

SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen hämmästelee Keskustapuolueen varjobudjetissaan julkaisemaa rajoitusta

sairasvapaiden käytöstä. Keskustan mielestä EU:n sairasvapaiden työaika direktiivi johtaisi Suomen työllisyyden ja

kilpailukyvyn heikkenemiseen.

- Keskustapuolue mainostaa itseään palkansaajan puolueena, mutta on valmis sakottamaan sairastuneita

työntekijöitä Suomen kilpailukykyyn vedoten, Piirainen hämmästelee.

Sairaana töissä käynti on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Sairaana töissä käynti on yleistä

erityisesti toimihenkilöillä. Eurooppalainen työolotutkimus osoittaa, että suomalaisista 51 prosenttia on sairaanakin

töissä. Korkean työmoraalin maaksi mainostetussa Saksassa luku on 39 prosenttia, joka on myös EU-alueen

keskiarvo.

- Etelärannan mantra heikentyvästä kilpailukyvystä näyttää piirtyneen Sipilän joukkojen sieluihin. Suomalaisella

työntekijällä on korkea työssäkäyntimoraali, eikä sairasvapaiden EU-direktiivi tule vaikuttamaan mitenkään

Suomen työllisyyteen ja kilpailukykyyn, Piirainen sanoo.

- Ihmettelen Keskustapuolueen halua toimia Etelärannan herrojen äänitorvena ja tahtotilasta kyykyttää suomalaista

työntekijää, sanoo Piirainen lopuksi.

Tiedote 12.12.2013: Piirainen: Kuljetustuki Pohjois-Suomessa jatkuu

Hallitus on tänään päättänyt antaa asetuksen alueellisten kuljetustuen jatkamisesta. Kuljetustukea myönnetään

harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista.

- Kuljetustuen merkitys koko harvaan asutun pohjoisen Suomen yritystoiminnalle on erittäin merkittävä asia.

Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki säilyy tällä tasolla vuoteen 2017 asti, iloitsee

SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen.

Pohjois-Suomen ilmasto, pitkät etäisyydet ja harva asutus aiheuttavat suuria haasteita pohjoisen elinkeinoelämälle

ja ne nostavat kuljetuskustannuksia.

- Hallitus on tällä päätöksellä osoittanut ymmärryksensä Lapin olosuhteille. Tuki tulee todella tarpeeseen, painottaa

Piirainen.

Valtioneuvosto on vuosia 2014–2017 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä päättänyt

kuljetustukijärjestelmän jatkamisesta. Valtioneuvoston asetuksen voimassaoloa jatketaan nyt 30.6.2014 asti,

nykyisten alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen voimassaoloajan mukaisesti. Kuljetustukijärjestelmän

jatkaminen 30.6.2017 saakka edellyttää Euroopan komission hyväksynnän.

Valtiopäivätoimet syksy 2013

KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2013 vp

Ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työluvat

Eduskunnan puhemiehelle

EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän

oleskeluluvan. Lupa on voimassa yhdellä tai useammalla ammattialalla, ja se on joko tilapäinen tai jatkuva. Lupaan

sisältyy työ- ja elinkeinotoimiston osaratkaisu ja Maahanmuuttoviraston tai poliisin oleskelulupapäätös.

Helsingin Sanomien 9. päivänä syyskuuta 2013 hoitajapulaa käsitelleessä jutussa mainitaan tarveharkinta - se, että

EU:n ulkopuolelta ei saa Suomeen työlupaa, jos tekijöitä on omastakin takaa. Suomen Lentoemäntä- ja

Stuerttiyhdistys SLSY ry:n mukaan Finnairin matkustamohenkilöstön näkökulmasta asia on jo vuosia ollut toisin.

Finnairin säästötoimiin ovat työntekijät osallistuneet laajasti. Matkustamohenkilöstö on heikentänyt jopa

työehtojaan kesken työehtosopimuskauden erillisellä säästösopimuksella. Tämän lisäksi Finnairin suomalaista

matkustamohenkilöstöä on lomautettu vuodesta 2012 lähtien ja lomautetaan edelleen. Samanaikaisesti Finnair on

laajentanut vuokratyön käyttöä ja kaikki matkustamoon avautuneet uudet työpaikat ovat menneet ulkomaalaisille

vuokratyöntekijöille.

Uusimpana tulokkaana Finnairin matkustamoon ovat saapumassa amerikkalaiset vuokratyöntekijät New Yorkin

reitille. Aasian reiteillä Finnair on vedonnut vuokratyöntekijöiden kohdalla asiakaspalvelussa tarvittavaan

kohdemaan kielitaitoon. Perustelu ontuu jo Singaporen reitillä, mutta New Yorkin reitillä se voidaan viimeistään

unohtaa. Kaikki Finnairin palveluksessa olevat matkustamotyöntekijät osaavat puhua englantia.

Aasialaisten työntekijöiden työluvat myönnettiin alun alkaen sillä perusteella, että heihin sovelletaan Finnairin

voimassa olevia työehtoja. Näin ei yhtiön oman ilmoituksen mukaan meneteltäisi New Yorkin reitillä. Yhtiön

edustaja kertoo matkustamohenkilöstölle lähettämässään sähköpostissa, että järjestelyyn ryhdyttiin säästöjen

saavuttamiseksi. Samassa viestissä henkilökunnalle kerrotaan, että miehistö palkataan paikallisesti ja heihin

noudatetaan yhdysvaltalaisia työehtoja ja paikallista lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiön edustaja on kertonut

henkilökunnalle avoimesti, että ulkomaalaisella vuokratyöjärjestelyllä halutaan kiertää suomalaisia työehtoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin

vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä perusteella EU:n ulkopuolelta tuleville vuokratyöntekijöille voidaan myöntää työluvat, kun

samanaikaisesti Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja ja järjestelyllä kierretään avoimesti suomalaisia

työehtoja?

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013

Raimo Piirainen /sd


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen

ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 798/2013

vp:

Millä perusteella EU:n ulkopuolelta tuleville vuokratyöntekijöille voidaan myöntää työluvat, kun

samanaikaisesti Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja ja järjestelyllä kierretään avoimesti suomalaisia

työehtoja?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yhteensä 19 Yhdysvaltain kansalaista on laittanut vireille hakemuksen työntekijän oleskeluluvan saamiseksi

lentoemännän ja stuertin tehtävissä Finnair Oyj:n ilma-aluksessa lentoreitillä New York-Helsinki. Hakemukset ovat

vastauksen allekirjoituspäivänä yhä käsiteltävinä Uudenmaan TE-toimistossa.

Työntekijän oleskeluluvasta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Ulkomaalaislakia sovelletaan työntekoon

Suomessa. Työn tekemiseksi Suomessa katsotaan myös työnteko Suomen ilma-alusrekisteriin merkityssä ilma-

aluksessa.

Ulkomaalaislain 70 §:n mukaan työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman

saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten

työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä.

Ulkomaalaislain mukaan TE-toimiston tehtävänä on tehdä osapäätös luvan myöntämisen työvoimapoliittisista

edellytyksistä Maahanmuuttovirastolle, joka päättää työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Osapäätöksessään

TE-toimisto ratkaisee sen, onko tehtävään saatavilla sopivaa työvoimaa työmarkkinoilta kohtuullisessa ajassa vai

ei. Jos työtehtävän kannalta on tarkoituksenmukaista, TE-toimiston tulee selvittää sopivan työvoiman saatavuutta

koko Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen muodostaman työvoiman vapaan liikkuvuuden alueelta. Tällä

tavalla TE-toimisto varmistuu siitä, estäisikö luvan myöntäminen työmarkkinoilla jo olevan henkilön

mahdollisuutta työllistyä vai ei.

Uudenmaan TE-toimiston tietojen mukaan Suomen kansallisilla työmarkkinoilla on useita kymmeniä työttömiä

työnhakijoita, joiden ensisijainen hakuammatti on lentoemäntä tai stuertti. TE-toimisto on pyytänyt

työnantajayritystä julkaisemaan avoimet työpaikat TE-hallinnon työnvälitysjärjestelmässä ja pyytänyt selvitystä

työpaikkoja hakeneista henkilöistä, valinnan tuloksista sekä perusteista, miksi hakijat tulivat tai eivät tulleet

valituiksi avoimiin työpaikkoihin.

Työvoiman saatavuuden selvittämisen ohella TE-toimiston tulee ulkomaalaislain mukaan varmistua myös siitä, että

tarjotut palkka- ja muut työehdot täyttävät Suomen työlainsäädännön ja tehtävään sovellettavan työehtosopimuksen

asettamat vähimmäisedellytykset siltä osin kuin työsuhteeseen tulee - kansainväliset lainvalintasäännökset

huomioon ottaen - soveltaa Suomen työlainsäädäntöä. Lisäksi TE-toimiston tulee varmistua siitä, että työnantajalla

on kyky suoriutua työnantajavelvoitteistaan.

Työntekijän oleskelulupahakemuksista ilmenevien tietojen mukaan työnantajana on Yhdysvaltoihin sijoittautunut

suuri työvoiman vuokrausyritys, jolta Finnair vuokraisi kyseisen henkilökunnan. Kansainvälisessä ilmaliikenteessä

työskentelevän henkilökunnan kotipaikka olisi Yhdysvalloissa, eikä henkilökunta oleskelisi Suomessa

hotelliyöpymisiä lukuun ottamatta. Jotta kansainvälisten lainvalintasääntöjen mukaisesti voitaisiin edellyttää

suomalaisen työlainsäädännön ja suomalaisen työehtosopimuksen soveltamista, on varmistuttava siitä, että työssä

on kyse lähetetyistä työntekijöistä annetun lain (1146/1999) mukaisista lähetetyistä työntekijöistä tai että

työsuhteeseen muutoin, kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioon ottaen, tulee soveltaa Suomen lainsäädäntöä tai

sen eräitä pakottavia säännöksiä. Myös tämä kysymys on selvitettävänä, ja ratkaisuun tulee vaikuttamaan myös TE-

toimiston työnantajayritykseltä pyytämä lisäselvitys.

Työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä, jos työntekijöitä on lomautettu samoista tai

samankaltaisista tehtävistä kuin joihin oleskelulupaa hakeva työntekijä on hakeutumassa tai jos työnantaja on

irtisanonut työntekijöitä tällaisista tehtävistä tuotannollisin tai taloudellisin perusteilla eikä työsuhteiden

päättymisestä ei ole kulunut yhdeksää kuukautta. Työsopimuslain mukaan työnantajan tulee tarjota työtä työ- ja

elinkeinotoimistossa työtä hakeville entisille työntekijöilleen, jos hän tarvitsee työvoimaa yhdeksän kuukauden

kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt. Nämä

edellytykset eivät kuitenkaan tule sovellettaviksi, jos kyseessä on ulkopuolisen työvoiman, kuten vuokratyövoiman,

käyttö. TE-toimisto tulee varmistumaan asiasta, ja asiaan vaikuttaa myös TE-toimiston Finnairilta pyytämä

lisäselvitys.

Uudenmaan TE-toimisto käsittelee vuosittain noin 3 000 työntekijän oleskelulupahakemusta. Olen varma siitä, että

myös nyt kyseessä olevat hakemukset tulevat käsitellyiksi asiantuntevasti sekä lain ja hyvän hallinnon mukaisesti.

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2013

Työministeri Lauri Ihalainen


Lentäjien kouluttaminen


Suomen Ilmailuopisto kouluttaa valtion tuella lentäjiä, joita koulutetaan vuosittain noin 20-40. Tietojeni mukaan

Finnair palkkasi lentäjiä viimeksi vuonna 2008. Koska lentäjiä ei ole palkattu Finnairille, on tänä päivänä

lentäjäjono jo yli 200 lentäjää. He ovat siis kaikki odottelemassa alansa töitä.

Heidän lisäkseen on yksityisten lentokoulujen, kuten Patrian, kouluttamia lentäjiä odottamassa töitä noin 200. Nyt

Finnair on purkamassa jo heille valituista lentäjistä muodostettua jonoa siten, että heille valitut lentäjät eivät

olekaan enää jonossa. Purkamisen ideana lienee se, että mahdollisimman suuresta työttömien lentäjien määrästä

johtuen on helppo polkea työehtoja.

Työttöminä olevat lentäjät ovat joutuneet tyytymään satunnaisiin muutaman kuukauden mittaisiin määräaikaisiin

työsopimuksiin. Määräaikaisuuden vuoksi myös palkkaus on heikompaa kuin vakituisilla kaukoliikenteen lentäjillä.

Finnairin lentäjäjonoon valitut lentäjät eivät työllisty muualle, sillä muut lentoyhtiöt eivät uskalla palkata lentäjiä

Finnairin jonosta, koska pelkäävät heidän siirtyvän milloin tahansa Finnairille. Lentäjien ammattitaitokin on

työttömyyden kestäessä uhattuna.

Lentäjien surkeasta työttömyydestä huolimatta lentäjiä koulutetaan edelleen valtion tuella työttömiksi lentäjiksi.

Arvioiden mukaan lentäjiä on reservissä noin 10 vuoden tarpeisiin. Mikään kasvun odote ei pysty selittämään näin

suurta ylikouluttamista. Mielenkiintoista on myös se, että Ilmailuopistolta Porista on oppilaita lähtenyt jopa

Indonesiaan asti töihin. Tätä voi kutsua valtion kehitysavuksi, kun kalliilla rahalla koulutetut lentäjät lähtevät töihin

muihin maihin.



Aikooko hallitus puuttua tilanteeseen ja tarkistaa lentäjien todellisen koulutustarpeen?


Raimo Piirainen /sd




vp:

Aikooko hallitus puuttua tilanteeseen ja tarkistaa lentäjien todellisen koulutustarpeen?


Suomen Ilmailuopisto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen

erikoisoppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä Suomessa toimivien lentoyhtiöiden tarpeisiin. Ilmailuopistoa

ylläpitää Suomen Ilmailuopisto Oy, joka on Finnair Oyj:n, Suomen valtion sekä Porin kaupungin omistama

osakeyhtiö. Suomen Ilmailuopisto saa toimintaansa valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

annetun lain nojalla. Valtionosuusrahoitusta saadakseen oppilaitoksella tulee olla ammatillisesta

aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa koulutuksen

järjestämiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvissa ei määritellä järjestettävän oppilaitosmuotoisen

koulutuksen enimmäismäärää, mutta sen sijaan vuotuisissa rahoituspäätöksissä rahoituksen perusteeksi

hyväksyttävien opiskelijatyövuosien tai -työpäivien määrää voidaan rajoittaa. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin

järjestää omakustanteisesti koulutusta myös rahoituksen perusteeksi hyväksyttyä määrää enemmän.

Suomen Ilmailuopiston toiminnan tavoitteena on turvata ammattitaitoisten lentäjien saatavuus alan toimijoiden

kannalta ja Ilmailuopisto ennakoi lentäjätarvetta vuosittain yhteistyössä kaikkien Suomessa toimivien

lentoyhtiöiden kanssa. Ilmailuopisto myös seuraa jatkuvasti valmistuneiden oppilaitten sijoittumista työelämään.

Lentoliikenne reagoi nopeasti talouden vaihteluihin ja tällä hetkellä lentoyhtiöiden tarve palkata uusia lentäjiä on

talouden heikon suhdanteen vuoksi vähäinen. Tästä syystä Suomen Ilmailuopisto on vähentänyt viime vuosina

koulutettavien määriä merkittävästi.

Eduskunnan käsiteltävänä on ehdotus valtion talousarvioiksi vuodelle 2014. Talousarvioehdotuksessa

valtionosuutta ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin on vuodelle 2014 ehdotettu pienennettäväksi

3,4 miljoonaa euroa eli lähes 18 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Vähennys tulee toteutuessaan vaikuttamaan

kaikkien erikoisoppilaitosten, myös Suomen Ilmailuopiston, saamaan valtionosuusrahoitukseen. Näin rahoituksen

perusteeksi hyväksyttävän koulutuksen määrä tulee ensi vuonna olemaan erikoisoppilaitoksilla nykyistä pienempi.


Opetusministeri Krista Kiuru


Valtio-omisteisten yhtiöiden irtisanomiset


Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) suulla on kuultu monessa yhteydessä malttia irtisanomisiin. Työministerin

toivomuksena on ollut, että työnantajat tutkisivat aina ensisijaisesti mahdollisuuden lomauttaa. Lomauttaminen on

usein irtisanomista joustavampi ratkaisu. Kun vuonna 2008 tuli nopea talouden alamäki, niin silloin yritykset

toimivat lomautuskärki edellä. Yritykset lomauttivat eivätkä irtisanoneet. Yritykset toimivat tällöin viisaasti tietäen,

että kun talouden alamäki ohitetaan, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan taas. Euroopan suunnalla on jo orastavaa

kasvua, joten työntekijöitä tarvitaan hyvinkin pian.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä työministerin suosittelema toimintamalli vaikuttaa olevan vieras. Tuoreimpana

tapauksena on konepajayhtiö Metson päätös irtisanoa jopa 660 työntekijää. Erityisesti valtio-omisteisissa yhtiöissä

täytyisi muistaa, että valtionomistuksen taustalla ovat aina työllisyystavoitteet. Lomautusvaihtoehto on aina

parempi kuin irtisanominen, sillä uuden työn rakentaminen ja osaavan työvoiman palkkaaminen on vaikeaa.



Aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan,

jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?


Raimo Piirainen /sd




vp:

Aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan,

jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?


Valtio-omistaja on korostanut omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti henkilöstön hyvinvoinnin

merkitystä kaikissa tilanteissa. Periaatepäätöksen linjaus pitää sisällään tilanteet, jolloin yritys tuotannollis-

taloudellisista syistä joutuu tehostamistoimiin tulevaisuuden toimintakyvyn varmistamiseksi. Valtio-omistaja

näkee, että yksi tärkeimmistä toimintatavoista on niin sanottujen pehmeiden keinojen käyttö. Yritysten täytyisi

pyrkiä korvaamaan irtisanomiset lomautuksilla niin pitkälle kuin yhtiön toimintaedellytyksien puolesta se on

mahdollista. Samoin periaatepäätöksen mukaisesti on yhtiöiden huolehdittava toimivasta yhteydenpidosta

henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta.

Vain kannattava yritys voi investoida ja työllistää. Mikäli korjaustoimia ei tehdä riittävän aikaisin, on vaarana että

yrityksen kilpailukyky katoaa ja edessä ovat laajat saneeraustoimenpiteet. Jos kannattavuutta ei kyetä

varmistamaan riittävällä tasolla, voi yritys joutua entistä haastavampien tehostamistarpeiden eteen, mitkä

pahimmillaan saattavat johtaa erittäin tuhoisiin seurauksiin muun muassa työllistämisen näkökulmasta.

Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja

omistajan välillä. Valtio ei omistajana voi toiminnallaan esimerkiksi vaarantaa kilpailuneutraliteettia, koska sillä

saattaisi olla tuhoisat seuraukset monien suomalaisyritysten kilpailukyvylle. Samanaikaisesti yrityksen toimivalla

johdolla on parhaat mahdolliset tiedot ja osaaminen yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja yrityksen johtamisesta.

Tehostamistilanteet ovat erittäin valitettavia, minkä vuoksi valtio-omistaja vetoaa yrityksiin, että nämä edelleen

käyttäisivät tehostamistilanteissa pehmeitä keinoja niin paljon kuin mahdollista.

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013

Kehitysministeri Pekka Haavisto


Pelastustoimen rakenneuudistus


Pelastustoimi on asetettu nyt säästökohteeksi, ja siihen liittyen on aloitettu pelastustoimen rakennepoliittinen

selvitys. Selvitystyö pohjautuu aiemmin tehtyihin pelastustoimen valtiollistamisen selvityksiin, ja selvityksessä

tullaan arvioimaan pelastustoimen haasteet ja kehityspolut nykytietojen pohjalta.

Esiselvityksessä pelastustoimen rakenneuudistuksen vaihtoehdoiksi oli nimetty:

Nykyinen kuntien järjestämisvastuulla olevan 22 alueellisen pelastuslaitoksen järjestelmä

Kuntien järjestämisvastuulla olevien alueellisten pelastuslaitosten koon kasvattaminen eli nykyisten alueiden

yhdistely

Pelastustoimen valtiollistaminen.

Selvityksen syy on hallituksen tavoite leikata kuntien valtionosuuksia. Säästöjä haetaan lainsäädäntöä tarkistamalla,

ja myös kuntien oletetaan tehostavan toimintaansa. Kunnallisen pelastustoimen osalta tavoiteltu vuosittainen

säästötavoite on 13 miljoonaa euroa.

Pelastusjohtajien hallitus esitti sisäasiainministeriölle, että säästöt pyrittäisiin saamaan ensisijaisesti alemman tason

säätelyä muuttamalla. Alemman tason säätelyn muuttamisella tarkoitettaisiin käytännössä pelastustoimen

toimintavalmiuden suunnitteluohjeen löysentämistä. Tällöin olisi mahdollista säädellä palvelutasoa siten, että

henkilöstön määrää voitaisiin supistaa, jolloin syntyisi kustannussäästöä.

Sisäasiainministeriön virkamies- ja poliittisen johdon neuvottelun jälkeen esitys säästötoimenpiteiksi kuitenkin

muuttui. Ministeriön esitys sisältää alueellisten pelastuslaitosten määrän supistamisen 22:sta 11:een, ja alemman

tason sääntelyä nykyaikaistetaan.

Kuntaliitto on tietojeni mukaan hyväksynyt sisäasiainministeriön esityksen siten, että säästötoimenpiteitä haetaan

aluetarkastelujen kautta, jolloin tarkastellaan ensin hallinto- ja johtorakenteita sekä haetaan säästöjä volyymin

kautta. Kuntaliitto ei ottanut kantaa alueiden lukumäärään ja piti edelleen tärkeänä alemman tason sääntelyn

muuttamista.

Hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta, jonka tavoitteena on turvata kansalaisten kuntapalvelut.

Kuntapalveluihin kuuluu keskeisesti myös pelastustoimi, joten olisi järkevää toteuttaa ensin kuntauudistus ja uusien

kuntarakenteiden pohjalta uudistaa kuntien vastuulla oleva pelastustoimi. Pelastustoimen uudistuksessa on tärkeää

pitää mielessä sama tavoite kuin kuntauudistuksessa eli turvataan kansalaisille parhaat mahdolliset palvelut.



Onko sisäasiainministeri valmis luopumaan alueellisten pelastuslaitosten supistamisesta, jolloin asetetut säästöt

pyritään saavuttamaan pelastusjohtajien hallituksen esittämällä alemman tason säätelyllä?


Raimo Piirainen /sd




vp:

Onko sisäasiainministeri valmis luopumaan alueellisten pelastuslaitosten supistamisesta, jolloin asetetut säästöt

pyritään saavuttamaan pelastusjohtajien hallituksen esittämällä alemman tason säätelyllä?


Sisäasiainministeriön laatiman pelastustoimen rakenneuudistuksen taustalla on valtionvarainministeriön pyyntö

ministeriöille tehdä esityksiä kuntien velvoitteiden vähentämisestä. Pelastustoimen osuus säästötavoitteista on 13

miljoonaa euroa. Pelastustoimen osalta kuntien merkittävimmät velvoitteet ovat kuntien velvoite pitää yllä

pelastustointa, pitää yllä riittävää pelastustoimen palvelutasoa sekä velvoite hoitaa ennalta ehkäiseviä toimintoja

onnettomuuksien määrän rajoittamiseksi. Nämä velvoitteet ovat ihmisten turvallisuuden kannalta merkittäviä.

Velvoitteet eivät sisällä järjestämistapaa koskevia normeja vaan ovat jo nykyisin kuntien päätettävissä.

Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan kuntien velvoitetta pitää yllä pelastustointa, pitää yllä uhkien mukaista

palvelutasoa ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä ei tule poistaa laista. Tästä syystä

sisäasiainministeriön virkamiestyöryhmä on esittänyt valtiovarainministeriölle pelastustoimen rakenteellista

uudistusta, joka mahdollistaisi pelastustoimeen kohdistuvat säästötoimet siten, että palvelutasosta ei tarvitsisi

merkittävästi tinkiä.

Pelastustoimen 13 miljoonan euron säästötavoite merkitsee henkilötyövuosina n. 260 henkilötyövuotta, jos kaikki

säästöt tehtäisiin henkilömäärää supistamalla. Tämä tarkoittaisi sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan

merkittävää laskua palvelutasoon. Tästä syystä on tärkeää miettiä rakenteellisia uudistuksia, jolloin kaikkia

säästötavoitteita ei ensisijaisesti tehtäisi palvelutasoa laskemalla vaan hallintoa yhdistämällä ja toimintatapoja

muuten tehostamalla.

Alemman tason sääntelyllä tarkoitetaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluperusteita.

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta. Tämä ohje on jo

nykyisellään sellainen, että se mahdollistaa toimintavalmiuden suunnittelun melko joustavasti. Ohjeessa

mainittujen tavoitteiden poistaminen vaikuttaisi siihen, että pelastustoiminnan aloittamista ei olisi määritelty.

Pelastustoiminta on siis sitä toimintaa, jonka ihmiset saavat joutuessaan onnettomuuteen. Ei ole järkevää lähteä

hakemaan säästöjä ensisijaisesti ihmisille tarjottavan avun tasoa heikentämällä, jos on mahdollista löytää niitä

muusta toiminnasta.

Nykyisen pelastustoimen aluejaon puitteissa tehtävät muutokset kohdentuisivat eriarvoisesti eri alueille, koska

niiden voimavarat ja henkilöstörakenne ovat erilaisia. Rakenteellisella uudistuksella on mahdollista kohdentaa

toimenpiteitä niin, että vaikutukset kohdentuvat tasaisemmin kuin nykyisessä järjestelmässä on mahdollista.

Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jos halutaan toteuttaa 13 miljoonan euron säästötavoite ilman

merkittävää palvelutason laskua.


Sisäasiainministeri Päivi Räsänen


Lähivalojen kahdentaminen ajoneuvoissa


EU:ssa kiellettiin lähivalojen kahdentaminen ajoneuvoissa 1.1.1980. Kieltoa perusteltiin kansalaisille silloin mm.

lisälähivalojen huolimattomilla asennuksilla, jolloin seurauksena oli vastaantulevan häikäistyminen. Kyseisen EU:n

direktiivin seurauksena markkinoilta poistuivat käytännössä lähes kokonaan henkilöautoihin soveltuvat perinteiset

jälkiasennettavat lisälähikaukovalot.

Nykyään vaatimuksena on, että lähivalojen tulee olla säädettävät. 1.1.1994 tai sen jälkeen tyyppikatsastettua mallia

olevassa autossa tulee olla lähivalojen suuntauksensäätölaite. Asetus koskee myös kaasupurkausvaloilla

varustettuja autoja.

Nykyään kuluttajille tarjotaan vaihtoehtoja ajoneuvojen valotehon parantamiseksi. Tarjolla on mm.

jälkiasennettavia xenon-valoja, jotka voidaan asentaa myös sellaiseen umpioon, joita ei ole tarkoitettu

kaasupurkausvaloille. Seurauksena tästä on muita tiellä liikkuvia häikäisevä ajovalo. Ajoneuvojen

kaasupurkausvalojen tuottaessa yli 2 000 lumenia niihin sovelletaan ECE-säännöksiä. Tällöin lainsäädännön

mukaan valaisimien yhteydessä pitää olla puhdistusjärjestelmä ja automaattinen korkeudensäätö vuosimallista

10/2000 eteenpäin. Automaattinen korkeudensäätö estää vastaantulevia häikäistymiseltä.

Kaasupurkausvalojen jälkiasennuksista poliisi on huomauttanut autoilijoita seuraavasti: "Poliisi haluaa muistuttaa

xenon-valojen jälkiasennuksesta. Xenon-valot eli kaasupurkausvalot on mahdollista asentaa laillisesti useisiin

automerkkeihin. Edellytykset xenon-ajovalojen asennukselle on se, että automalliin löytyy E-hyväksytyt xenon-

valoille tarkoitetut ajovaloumpiot jotka on vaihdettu alkuperäisten umpioiden tilalle. Xenonpolttimoille

tarkoitetusta umpiosta löytyy merkintä DC (lähi), DR (kauko) tai DCR (lähi- ja kaukovalaisin). Lisäksi ajovaloille

on oltava pesulaite ja käsikäyttöinen tai tietystä vuosimallista lähtien automaattinen valojen korkeudensäätö.

Yleensä xenon-polttimot on asennettu jälkikäteen tavallisiin eli halogeeni käyttöön hyväksyttyihin umpioihin (CH,

HR, tai HCR) ja se ei ole sallittua. Jotta xenon-poltin toimisi oikein ja muodostaisi oikean kuvion, on se

asennettava sille tarkoitettuun umpioon. Xenon-polttimon erottaa helposti halogeenipolttimosta suuremman

kokonsa ja erilaisen muotonsa puolesta. Lisäksi valon väri poikkeaa halogeenipolttimon valosta. Xenon-

polttimoiden vaihto on erittäin helppoa ja moni vaihtaakin määräaikaiskatsastuksen ajaksi alkuperäiset H-polttimot

paikalleen. Poliisi tulee puuttumaan normaalin liikennevalvonnan yhteydessä jälkiasennus xenon-valojen

laillisuuteen."

Edellä mainitun perusteella voisi arvioida, että Suomen teillä liikkunee tuhansia laittomilla kaasupurkausvaloilla

varustettuja ajoneuvoja. Vallitsevaan tilanteeseen ei voi olla tyytyväinen.

Suomalaiset joutuvat autoilemaan syksyllä ja talvella erityisen hankalissa olosuhteissa, jolloin turvallisen

liikkumisen varmistamiseksi ajovaloilta vaaditaan ensiluokkaisia ominaisuuksia. Pimeissä olosuhteissa autoillessa

on usein käynyt mielessä lähivalojen kahdentamisen kieltävän direktiivin ajankohtaisuus ja järkevyys.

Korkeussäädöllä varustetut lisälähikaukovalot olisi autoilijan kannalta erinomainen turvavaruste pimeän ajan

autoiluun.

Vuonna 1980 asetetun lähivalojen kahdentamisen kieltäneen asetuksen jälkeen ajovalotekniikka on kehittynyt

huomattavasti. Kun lähivalojen korkeussäätö on tullut pakolliseksi, olisi myös suuntauksensäätölaitteella varustettu

lisälähikaukovalaisin erinomainen ratkaisu turvallisen autoilun takaamiseksi.



Onko liikenneministeriön mielestä perusteltua sallia ajoneuvoissa suuntauksensäätölaitteella varustettujen

lisälähikaukovalojen asennukset EU:n alueella ja

aikooko liikenneministeriö laatia tästä asiasta direktiivin muutosesityksen?


Raimo Piirainen /sd




vp:

Onko liikenneministeriön mielestä perusteltua sallia ajoneuvoissa suuntauksensäätölaitteella varustettujen

lisälähikaukovalojen asennukset EU:n alueella ja

aikooko liikenneministeriö laatia tästä asiasta direktiivin muutosesityksen?


Suomi on liittynyt Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien

hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen.

Suomi noudattaa tämän sopimuksen perusteella Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE)

sääntöjä. Ajoneuvojen valaisimia ja niiden asennusta koskevien EU:n direktiivien tekniset vaatimukset perustuvat

myös UNECE-sääntöihin.

UNECE-säännöt eivät tunne nimitystä lähikaukovalo. Ajovalaisimet tuottavat toki yleensä sekä lähivalon että

kaukovalon, joita tulee kuitenkin tarkastella erikseen. Lähivalot on tarkoitettu ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta

häiritsevää häikäisyä tai häiriöitä muille tienkäyttäjille. Lähivaloja tulee myös käyttää tyydyttävästi valaistulla

tiellä, jossa kaukovalojen käyttö on kielletty. Muissa pimeissä olosuhteissa tulee käyttää kaukovaloja.

Ajoneuvoihin voidaan asentaa lisäkaukovalot, kunhan valaisimien yhteenlaskettu referenssiluku, joka kuvaa niiden

kirkkautta, ei ylitä arvoa 100. Häikäisy on siis lähivaloissa keskeisempi ongelma kuin kaukovaloissa.

UNECE-säännöt sallivat jo nykyisin mukautuvat etuvalaisujärjestelmät eli AFS-järjestelmät (Adaptivefront-

lightingsystems), joissa lähivalo voidaan tuottaa useammalla kuin kahdella valaisinyksiköllä. AFS-

järjestelmäntuottaman lähivalon ja kaukovalon ominaisuudet muuttuvat automaattisesti käyttöolosuhteiden

mukaan.

Suomi osallistuu UNECE:n Working Party on Lighting and Light-Signalling (GRE) -työryhmään, jossa pohditaan

lähivalojen suuntauksen, valoteknisten arvojen ja automaattisen tasonsäädön vaatimusten kehittämistä. Alan

teollisuus, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat parhaillaan tekemässä aiheesta tutkimuksia, joissa sekä näkyvyyteen

että häikäisyyn liittyvät kysymykset huomioidaan. Mahdolliset UNECE-sääntöjen muutokset päätetään vasta

näiden tutkimustulosten pohjalta.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2013

Liikenneministeri Merja Kyllönen


Finnairin vuokratyöntekijäin työlupamenettely


Kysyin kirjallisella kysymyksellä (KK 798/2013 vp ) ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työluvista. Asia koski

Finnairin säästötoimia, joissa Finnair on laajentanut vuokratyön käyttöä ja kaikki matkustamoon avautuneet uudet

työpaikat ovat menneet ulkomaalaisille vuokratyöntekijöille. Finnair on vedonnut vuokratyöntekijöiden kohdalla

asiakaspalvelussa tarvittavaan kohdemaan kielitaitoon. Perustelu ontuu jo Singaporen reitillä, mutta New Yorkin

reitillä se voidaan viimeistään unohtaa. Kaikki Finnairin palveluksessa olevat matkustamotyöntekijät osaavat puhua

englantia.

Finnair haluaa yhä korvata osan suomaisesta matkustamohenkilökunnasta New Yorkin reitillä yhdysvaltalaisilla

vuokratyöntekijöillä. Finnair haki työlupia 20 yhdysvaltalaiselle matkustamohenkilökunnan jäsenelle. Uudenmaan

TE-toimisto pyysi 12.9.2013 työnantajaa ilmoittamaan työpaikat avoimiksi Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon.

Työnantaja ei ilmoittanut työpaikkoja, ja tämä johti kielteisiin päätöksiin. Perusteena kielteisille päätöksille oli se,

että sopivaa työvoimaa on saatavissa englanninkieliselle lentoreitille kohtuullisessa ajassa työmarkkina-alueelta

Suomi tai muu ETA-alue.

Työ- ja elinkeinotoimiston järjestelmään on 20.11.2013 ilmestynyt ilmoitus, jossa haetaan työntekijöitä Finnairin

reitille New Yorkiin. Hakijalta edellytetään mahdollisuutta työskennellä New Yorkista käsin, joten hakijalla tulisi

olla myös työlupa Yhdysvaltoihin. Tämä on edellytyksenä täysin epärealistinen. Luultavasti Finnair haluaa

järjestelyllä osoittaa, ettei Suomesta löydy tarvittavaa määrää työntekijöitä New Yorkiin työpaikkahakemuksessa

vaadituin ehdoin. Työlle löytyisi tekijäksi yhtiöstä lomautettuja työntekijöitä ja yli sata työtöntä työnhakijaa

Suomesta. Työpaikan keinotekoinen siirtäminen Yhdysvaltoihin estää suomalaisten työllistymisen Finnairille.

Samanaikaisesti suomalaista matkustamohenkilökuntaa lomautetaan. Finnairin henkilöstön näkemyksen mukaan

Finnairilla on halu kiertää suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtoja. Lentokone, lentäjät ja

matkustamohenkilöstö lähtee Helsingistä ja palaa Helsinkiin. Ei ole mitään asiakaspalvelullista tai työn

järjestelyihin liittyvää syytä, miksi osan matkustamohenkilökunnasta pitäisi tulla New Yorkista.



Onko ulkomaalaislain ja työsopimuslain hengen mukaista, että suomalaisia työntekijöitä vaihdetaan

ulkomaalaisiin vuokratyöntekijöihin ja

hyväksyykö valtio pääomistajana Finnairin menettelytavan kyseessä olevassa työlupamenettelyssä?


Raimo Piirainen /sd

Vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu.

Toimenpidealoite 52/2013 vp

Verovelkarekisterin perustaminen

Eduskunnalle

Hallitus toi eduskuntaan hallituksen esityksen (HE 204/2013 vp ), jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon

ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto siitä, onko yrityksellä

vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri

olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Verovelkatietojen julkisuuden kannustustimena

on saada yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan harmaata taloutta myös muissa kuin

tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaavat yhä useamman työllistämään itsensä

yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä, ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet

yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi



rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua.

On erityisen tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin


ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon

myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon

perintätoimien näkökulmasta.

Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät. Sama koskee myös kuntia, mihin vaikuttavat lähinnä

byrokratia ja ohjelmistovirheet sekä myös alimitoitettu henkilöstö. Tästä kaikesta seuraa se, että yrittäjät saavat

omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä. Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat

velvoitteensa eli maksettava muun muassa arvonlisäveronsa. Tähän nähden 5 000 euron raja vaikuttaa aivan liian

matalalta verovelan rajalta.

Hallituksen esitys tulee lisäämään Verohallinnon kuormitusta maksuohjelmien teossa. Uudistuksen yhteydessä on

tärkeää varmistaa Verohallinnolle riittävät resurssit maksuohjelmien tekemiseen, jotta yksikään yrittäjä ei voi

päätyä tilapäisen maksuvaikeuden vuoksi perustettavaan verovelkarekisteriin.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, että Verohallinnolla on riittävät resurssit yritysten verovelan

maksuohjelmien tekemiseen ja että yrityksellä tulee olla vähintään 10 000 euroa verovelkaa, ennen kuin yritys

joutuu maksuohjelman puuttuessa verovelkarekisteriin.

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013

Raimo Piirainen /sd

ramipress - syksy 2013

Documents