Rami pres

s

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | syksy 2012 Pu h . 0 5 0 - 5 1 2 1 5 87 ra i mo . pi i ra i ne n @ e du s k u nta . f i w w w . ra i mopi i ra i ne n . f i

Talvivaara tapetilla Lyötyä lyödään, mutta Talvivaaralla on tärkeä asema

kaivosteollisuutemme tulevaisuuden suuntaviivojamääriteltäessä. Sääntöjen on oltava selkeät ja kaivosalanvastuukysymysten yksiselitteiset.

Mielenkiintoinenpolitiikan syksylupaa kiireitäkeväälle

Kuntauudistus, rauhanturvaamis-tehtävät, tiemäärärahat, eläkeiän nosto, palkkaraami, pankkivero...Isoja aiheita ja oletettavasti myöshallitusyhteistyön mittareita.

Rauhallista Jouluaja kaikkea hyvää vuodelle 2013!

Rami pres

s

Kansanedustaja Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta | syksy 2012

Kaivosten kannettava vastuunsa Kaivosteollisuus on kasvamassa teollisuutemme kivijalaksi. Talvivaaran ongelmat ovat kääntä-

neet näkösälle myös mitalin toisen puolen. On tärkeää, että luvista päätettäessä ja valvontaa jär-jestettäessä sanahelinä ei sokaise viranomaisia ja että toimijoiden mahdolliset keskinäiset kyt-kökset tulevat ajoissa esille. Talvivaaran ja muiden Pohjois-Suomen kaivosten aluetaloudellinen vaikuttavuus on huomattava, mutta alueen ihmisillä tulee myös säilyä oikeus puhtaaseen luon-toon. Kaivosteollisuuden tulee kantaa vastuunsa ja kunnioittaa muita alueen ammatinharjoittajia.

Huoli velkaantumisesta Kansalaisten velkaantumiseen on ryhdytty kiinnittämään huomiota talouskriisin keskellä.

Lainakatto on paluuta entisaikain asuntosäästämiseen. Sinällään kannatettava ajatus, kunhan samaan aikaan huolehditaan myös riittävästä, kohtuuhintaisesta vuokra-asuntorakentamisesta. Vuokra-asuntotuotanto laahaa pahasti perässä ja jos kynnys oman asunnon ostamiseen käy lai-nakaton myötä liian korkeaksi, kasvaa paine jo ennestään kireillä vuokra-asuntomarkkinoilla ja suosii sijoitusasuntokeinottelijoita.

Veronkierto lähempään syyniin Tiedotusvälineet ovat syksyn aikana nostaneet ansiokkaasti esiin erinäisiä veronkiertoon liit-

tyviä ilmiöitä. Huipputulosta takovat lääkärifirmat ja perintätoimistot kierrättävät voittonsa suomalaisen verotusjärjestelmän ulottumattomiin, kun mm. heiltä palveluja tilaavat kunnat nos-tavat samaan aikaan veroprosenttiaan. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tässä on ristiriita, johon tulee kiinnittää huomiota.

Nuorten päihdeongelma Monet alan ammatillisista toimijoista ovat huolissaan pohjoisen alueen nuorten välinpitämät-

tömästä ja näköalattomasta elämänasenteesta, jossa päihteet muodostavat osan arjesta. Ongel-man laajuus ja seuraukset koskettavat jo huomattavan suurta joukkoa perheitä, ystäviä ja muita ihmisiä. Nuorten ja heidän kanssaan toimivien ammattilaisten näkemykset tulee huomioida ny-kyistä paremmin ja vahvistaa ennaltaehkäisevän työn resursseja.

Pohjoisen puolesta Pidän tärkeänä, että Pohjois-Suomen asiat koetaan yhteisinä ja me alueen kansanedustajat pi-

detään yhtä. On välttämätöntä, että ikiaikaisia ”maan tapoja” uudistetaan vastaamaan niitä kä-sityksiä, joita ihmisillä tänä päivänä demokratiasta on. Annan tukeni liikenneministeri Merja Kyllöselle tavasta, jolla hän on rohkeasti lähtenyt palauttamaan päätöksentekoa virkamiesko-neistolta sinne, mihin se kansanvallassa kuuluukin - vaaleissa valituille ja kansan mandaatilla toi-miville päätöksentekijöille. Toivon, että myös tiedotusvälineissä tämä suuntaus saisi kannatusta.

Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto tutustui

rajavartiolaitoksen toimintaan ja marraskuussa oli maanpuolustuskurssi.

Kun liikutaan, niin tapahtuu! Ehkä kansanedustajien hermojen lujuutta koeteltiin helikopterilennolla?

Kuva ei ole pakkolaskun tehneestä rajavartiostolaitoksen helikopterista.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäseniä kuljettanut rajavartiolaitoksen

helikopteri teki hätälaskun Loviisan itäpuolella sijaitsevalle pellolle.

Hätälaskun syynä oli mittarivirhe. Helikopterin mittaristo ilmoitti öljynpaineen laskeneen yllättäin, minkä vuoksi

lentäjä teki hallitun hätälaskun peltoalueelle. Todellista vaaratilannetta ei kuitenkaan ollut.

Matkustajina olleet kansanedustajat olivat menossa kahdella kopterilla tutustumaan Vaalimaan ja Nuijamaan raja-

asemien toimintaan. Hätälaskun tehneen helikopterin matkustajat vietiin toisella helikopterilla määränpäähän.

Viallinen helikopteri siirretään Malmin lentokentälle korjattavaksi.

Matkustajat ottivat hätälaskuasennon, mutta tilanne oli muutamassa kymmenessä sekunnissa ohi ja helikopteri

laskeutui turvallisesti. Toinen helikopteri vei matkustajansa perille ja palasi sitten noutamaan pellolle jääneet

matkustajat.

Helikopterin kyydissä oli kolme miehistön jäsentä ja seitsemän matkustajaa. Kyydissä olivat Raimo Piirainen

(sd.), Sampsa Kataja (kok.), Eero Reijonen (kesk.), Ismo Soukola (ps.), Pentti Kettunen (ps)

valtiovarainvaliokunnan valiokuntaneuvos Mari Nuutila ja osastosihteeri Tiina Honkanen.

Maanpuolustuskurssille osallistuivat myös kansanedustajat Eeva-Maria

Maijala (kesk) ja Jaana Pelkonen (kok)

Maanpuolustuskurssit heijastavat aina omaa aikaansa. Kurssilla pääsimme kuuntelemaan maamme

johtavia asiantuntijoita ja virkamiehiä. Kurssin intensiivivaihe, jolloin kuviteltua kriisiä elettiin annetuissa

rooleissa, oli vahva kokemus. Itse toimin meidän kurssin pääministerinä.

Maanpuolustuskurssit ovat kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen järjestely maanpuolustuksemme

keskeisiin kysymyksiin. Suomi on määritellyt tarkoin ne strategiset ja kansallisesti merkittävät osa-alueet,

joilla halutaan taata kansallinen huoltovarmuus. Suomen tasapainoisilla ja toimivilla markkinoilla

huoltovarmuus toteutuu jo nyt varsin pitkälle. Sen lisäksi Suomella on käytössä perinteiset keinot,

varmuusvarastointi ja yritysten tuotantoedellytysten turvaaminen.

Näiden rinnalle ja niitä tukemaan ovat yhä suuremman roolin saaneet tekniset varajärjestelyt, logistiikan

varmentaminen sekä kahden- ja monenkeskiset yhteistyöjärjestelyt. Yleensä ei vain yksi mainituista

keinoista riitä, vaan kyse on niiden yhdistämisestä.

Elintarvikehuolto on yksi huoltovarmuuden painopistealueista. Leipä- ja siemenviljan osalta varaudumme

edelleen kansallisesti maailmanmarkkinoiden häiriötilanteisiin. Energian saatavuus on keskeinen

huoltovarmuustekijä ja myös metsä- ja metalliteollisuuden rooli on tärkeä maamme huoltovarmuudessa.

Raimon kirjoituksia syksy 2012

Vanhuspalvelulaki on historiallinen saavutus

Suomen hyvinvointi on rakennettu kovalla työllä ja uskolla tulevaisuuteen. Veroja on kerätty muun

muassa vanhusten palveluihin. Tällä on pyritty turvaamaan kaikille turvallinen ikääntyminen titteleihin

katsomatta. Ikääntyvillä pitää olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, joka muodostuu muun muassa

laadukkaasta asumisesta, riittävistä palveluista sekä liikuntakyvystä.

Ikääntyvien palvelujen tuottamisessa on kysymys ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Hyvinvointivaltiolla on talouden suhdanteista riippumatta oltava varaa huolehtia omista vanhuksistaan.

Vanhusten hyvinvointipalvelut eivät saisi olla myöskään riippuvaisia siitä, missä päin ihminen asuu.

Vanhustenhoivassa on nyt kuitenkin paljon puutteita. Vanhustenhoiva tarvitsee tiukempaa säätelyä,

tehostettua valvontaa ja erityisesti lisää toimintaresursseja.

SDP on määrätietoisella työllään halunnut antaa yhteiskuntaan selvän viestin ikääntyvien arvostamisesta.

SDP:lle on tärkeää, että jokaisen ikääntyvän oikeus palveluihin ja hänen vaikutusmahdollisuutensa

tunnustetaan ja hänelle turvataan laadukkaat vanhuspalvelut osana ihmisarvoista vanhuutta ja hyvää

elämää. Siksi SDP on ajanut aktiivisesti vanhuspalvelulakia, jonka sisällöstä eduskunta päätti kuluneella

viikolla. Tuleva laki parantaa iäkkään henkilön oikeuksia laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluihin sekä vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan vaikuttaa palveluiden sisältöön ja toteuttamiseen.

Ikääntyvien asema ja palvelut tulevat parantumaan olennaisesti vanhuspalvelulain myötä.

Vanhuspalvelulain toteutuminen asetetaan tarkkailuun ja eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi

henkilöstömitoituksen toteutumisen vuoden 2014 aikana. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole

saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), hallitus antaa eduskunnalle

esityksen lain täsmentämisestä hallituksen budjettiriihessä tekemän sopimuksen mukaisesti. Lailla

säätäminen antaa asetusta vahvemman turvan riittävistä hoitajaresursseista.

Opposition on ollut vaikea niellä sitä tosiasiaa, että hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn sisällöltään

erinomaisen lain ikäihmisten palvelujen ja hyvän vanhuuden turvaksi. Suomella on ennenäkemättömät

haasteet edessään eikä vähiten väestön ikääntymisen vuoksi. Nyt meidän pitäisi koko yhteiskunnassa

muuttaa asenteita vanhenemista kohtaan, nähdä ikäihmiset myös voimavarana ja arvostaa vanhuksia sekä

vanhustyötä tekeviä ihmisiä ja yhteisöjä. Valitettavasti opposition riekkuminen lakiteknisten

yksityiskohtien ympärillä ei ole edistänyt positiivisen asenteen muodostumista.

Arvostusta kansanvallalle

Arvostamani kollega ja liikenneministeri Merja Kyllönen on nostanut rohkeasti esille tärkeän teeman.

Onko päätösvalta virkakoneistolla vai kansan valitsemalla poliittisella järjestelmällä?

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän liikennevaliokuntavastaavana olen ollut mukana

valmistelemassa ja hyväksymässä olemassa olevat liikennepoliittiset linjaukset, jotka ovat sittemmin

osoittautuneet erilaisiksi, joita liikenneviraston entinen pääjohtaja Juhani Tervala oli valmistellut.

Ymmärrän täysin syntyneen luottamuspulan Tervalaa kohtaan. Tervalan lista ei sovi siihen

rahoituskehykseen, minkä hallitus oli päättänyt ja eduskunta hyväksynyt. Tervalalla on täytynyt olla

tiedossa, että liikennehankkeiden on sovittava hallituksen kehykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että

liikenneministeriä, ministeriryhmää, hallitusta, liikennevaliokuntaa ja eduskuntaa on johdettu asiassa

harhaan. Annan täyden tukeni ja arvostuksen Merjan rohkeudelle haastaa virkakoneisto ja sitä tukevat

poliittiset tahot, jotka näkevät hyötyvänsä syntyneestä tilanteesta ja toimivat sen mukaisesti.

Oikeiden asioiden puolesta pitää ja kannattaa taistella. Pohjimmiltaan olemme todistamassa nyt kulttuurin

muutosta, jossa voimakastahtoinen liikenneministeri on laittanut oman arvovaltansa peliin muuttaakseen

toimintatapoja tahoilla, jotka eivät kunnioita kansanvaltaa. Ikävä kyllä rapatessa roiskuu ja tämän on

saanut Merja tuntea nahoissaan. Mutta kunnioittavalla ja vakaalla tavalla liikenneministerimme on

pysynyt linjassaan ja oikonut virheellisiä käsityksiä, joita tapahtumaketjuun on liitetty.

Liikennepolitiikka ja rahoituskehykset on saatava yhtenäistettyä, siksi liikenneviraston laskelmia käydään

nyt läpi hallituksessa, jolloin päätökset mahdollisesta lisärahoituksesta tehdään ensi kevään kehysriihessä.

Tärkeänä tavoitteena pitää olla, että kaikki jo sovitut liikennehankkeet saadaan käynnistettyä.

Toimivilla työmarkkinoilla kasvuun

SDP:n puoluevaltuusto kokoontui marraskuussa Kuopiossa ja valtuuston tärkein viesti oli ratkaisujen

etsiminen työllisyyden ja talouden palauttamiseksi kasvun uralle. Nyt Suomi on ajautunut hitaan kasvun

vaiheeseen, josta ei selvitä ilman rakenteellisia uudistuksia sekä yhteiskunnassa että talouselämässä.

Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi on pärjännyt hienosti erilaisissa kilpailukykymittareissa

suhdanteiden vaihteluista huolimatta. Keskeinen vahvuus näissä arvioissa on ollut pohjoismainen

hyvinvointivaltio, joka on taannut hyvän koulutuksen kansalaisille ja päteviä työntekijöitä yrityksille.

Työnantajat ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä raamisopimukseen, ja tämä tyytymättömyys johti

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan vaihtoon. Uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies

peräänkuulutti ensitöikseen raamisopimuksen hylkäämistä ja paluuta liittokohtaisiin sopimuksiin. Näin

nopeastiko Häkämies unohti liittokohtaisen sopimisen heikkoudet? Keskitetyssä sopimisessa oli tärkeää,

että raamisopimuksella saatiin aikaiseksi työmarkkinoiden ennustettavuus ja kattavuus. Näillä asioilla on

iso merkitys epävarmassa taloustilanteessa, ja tämän täytyy kiinnostaa myös työnantajapuolta.

Esimerkkejä työmarkkinoiden epävakaudesta löytyy edelliseltä oikeistohallituksen vaalikaudelta. Tällöin

hallitus epäonnistui neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja seurauksena oli hankalia lakkoja,

jolloin muun muassa Finnairin lentokoneet jäivät lentokentille milloin minkin syyn vuoksi. Kenen etua

paluu epävarmuuden aikaan palvelisi? Jos Elinkeinoelämän keskusliiton tahtona on Suomen hyvinvointi,

useat kipeät työelämän kysymykset ratkaistaan parhaiten yhteistyöllä ja laajalla sopimisella. Suomi

tarvitsee nyt työmarkkinajärjestöjen ja poliittisten päättäjien yhteistyötä, jolla uhkaavat rakenne- ja

suhdanneongelmat kyetään ratkaisemaan. Toimivat työmarkkinat ja tasapainoinen valtiontalous, näistä

arvoista Suomi pitää tuntea.

Suomalaisten hyvinvoinnin takaa kiistatta vientitoiminta. Siksi nyt tarvitaan toimia, joilla parannetaan

teollisuuden edellytyksiä tarjota vientiin kilpailukykyisiä tuotteita. Erityisen tärkeää on huolehtia

kasvualojen lisäksi metalli- ja metsäteollisuuden kilpailuedellytyksistä. Talvivaaran ympäristöongelmat

ovat luoneet kaivostoiminnan ylle synkän varjon, kuitenkin juuri kaivosala tulee olemaan yksi

suomalaisten hyvinvoinnin tukipilareista, kunhan kaivostoiminta ei vaaranna ympäristön terveydentilaa.

Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kilpailukyky

syntyisi työntekijöiden palkkojen leikkauksista ja työolosuhteiden huonontamisesta.

Suomen keskeinen kilpailuetu on myös hyvin koulutetun työvoiman kehittämät uudenlaiset tuotteet ja

niitä tukevat palvelut. Investoinnit näihin kasvualoihin nostaisivat Suomen kasvuun, siksi on syytä

peräänkuuluttaa ympäristöteknologiaan ja tietotekniikkaan panostamista.

Kansa päättää

Tuoreen raportin (FSI) mukaan Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman onnistunein valtio.

Raportissa läpikäytävien ominaisuuksien luettelo on pitkä. Mukana on muun muassa velkaantumisaste,

köyhyys, talouden epätasainen kehitys, ihmisoikeudet, laillisuus ja yleiset turvallisuuden tekijät.

Vertailussa Suomi sai ainoana 178 maan vertailussa arvosanan ”erittäin vakaalla pohjalla”.

Demokratiassa kansa päättää ja toimiva demokratia on Suomen vahvuus. Demokratia lisää kansalaisten

luottamusta ja osallistumista yhteiskunnan päätöksiin. Tätä luottamusta ei saa päästää heikentymään,

vaikka jotkut europäättäjät ovat peräänkuuluttaneet demokratian purkamista jouduttaakseen ratkaisuja

omaksi edukseen. Todellisuudessa eurooppalaisten on tehtävä juuri päinvastoin, yhdessä päättämällä

katkaisemme valtioiden velkakierteen ja nostamme Euroopan kasvun tielle. Euroopan talouskriisissä on

pohjimmiltaan kysymys luottamuksesta ja luottamus ei vahvistu demokratiaa purkamalla. Tämän todistaa

muun muassa FSI raportti.

SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui reilut kaksi viikkoa sitten Savonlinnaan kesäpäiville ja ryhmä nosti

vanhusten palvelujen kuntoon saattamisen kärkitavoitteeksi. Nyt vanhusten asiat laitetaan lopultakin

kuntoon. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on parantaa niin kotona asuvien kuin myös laitoksissa olevien

vanhusten tilannetta. Hyvä laki edellyttää sitovia henkilöstömitoituksia. Tämä hallituspuolueiden

kiistanalainen asia ratkaistiin hallituksen budjettiriihessä – demokraattisesti.

Poliittisen luottamuksen kannalta on tärkeää, että kuntalainen voi vaikuttaa asioiden valmisteluun

varhaisessa vaiheessa. Kuntademokratiaan osallistuminen on tehtävä ihmisille helpommaksi.

Kuntauudistuksen yhteydessä on tarve vahvistaa paikallisdemokratiaa ja kehittää uusia osallistavan

demokratian muotoja. Kuntaliitokset tarjoavat mahdollisuuden karsia päällekkäistä hallintoa, mutta

samalla paranevat edellytykset turvata kansalaisille tärkeät lähipalvelut.

Monet ristiriitatilanteet ovat vältettävissä, mikäli kuntalaiset kokevat olevansa osallisia valmistelussa ja

päätöksenteon kannalta olennainen tieto on kaikkien käytettävissä. Kuntalaisten aloitteille on luotava

toimivat kanavat ja päätöksenteon vaiheita on voitava seurata läpinäkyvällä tavalla. Osallisuuden

varmistaminen ja kansalaisten näkemysten sekä osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen

päätöksenteossa on itseisarvo.

Suomi tarvitsee taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoja kuntia. Näin voidaan vähentää byrokratiaa,

vahvistaa demokratiaa ja toimia vastavoimana markkinavoimille. Kuntauudistus on toteutettava

ainoastaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Demokratia on Suomen vahvuus ja kuntauudistuksen pitää

vahvistaa demokratiaa.

Liikennepoliittinen selonteko on hyväksytty ja siinä esitettyjä hankkeita lähdetään viemään eteenpäin.

Ensimmäisen kerran moneen kymmeneen vuoteen pääpaino liikenneväylien kehittämisessä on

rautatieliikenteessä. Rautatieliikenteen kehittäminen ei ole poissa maatieliikenteen kehittämisestä, koska

toimiva ja aikataulun mukainen rautatieliikenne poistaa liikennettä maanteiltä ja näin parantaa

liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Raskaan liikenteen painopisteen

siirtyminen rautateille vähentää maanteiden kunnossapitokustannuksia. Perusväylänpito tarvitsee kaiken

kaikkiaan lisärahoitusta tulevina vuosina. Selonteossa on mukana Pohjois-Suomeen ja Kainuuseen

suuntautuvia hankkeita, joilla on työllistävää vaikutusta. Esimerkkinä tästä on raakapuuterminaalien

rakentaminen Kontiomäelle ja Pesiön kylälle sekä rautatien välityskyvyn parantaminen.

Kuntauudistus vaatii kuntajakoselvityksen

Kainuun kunnat ovat lähes yksimielisiä siitä, että väestörakenteen muutos ja valtion alijäämäinen talous

vaativat palvelurakenteen uudistamista. Valtiovarainministeriön kuntakyselyssä Kainuun kunnat esittivät

kuitenkin erilaisia ratkaisuja kuntauudistukselle.

Kainuun kunnat asennoituvat eri tavalla ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen

kuntajakoselvitykseen. Kajaani, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suomussalmi ovat valmiit osallistumaan

kuntajakoselvitykseen, mutta Paltamo, Sotkamo ja Puolanka katsovat kuntajakoselvityksen olevan

tarpeeton.

Kajaani toteaa vastauksessaan, että kuntarakenneuudistuksen tulee luoda alusta, jolle on mahdollista

luoda nykyistä paremmat palvelujen tuottamismallit ja ratkaista muun muassa kuntien toimintaan ja

sisältöön liittyviä haasteita. Kajaanin mielestä kuntarakenteille on tehtävä muutoksia joka tapauksessa.

Nykyisillä rakenteilla ja kuntarajoilla jatkaminen on mahdotonta jo lyhyen ajan kuluessa. Lausunnossa on

kiteytetty kuntauudistuksen tarpeellisuus.

Uudistukseen tarpeettomasti suhtautuvat kunnat katsovat laajempien kuntakokonaisuuksien esteenä

olevan muun muassa pitkät etäisyydet ilman yhtenäistä asutusrakennetta. Pitkien etäisyyksien kunnissa

lausuttiin, että tarkastelun tulisi tapahtua palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Yksi keskeinen ongelma

on, että osassa Kainuun kuntia on toimiva elinkeinorakenne ja toisaalla taloudessa nojataan kuntien

valtionosuusjärjestelmään. Valtion taloudellista tukemista kuntaliitoksissa pidettiin välttämättömänä, ja

kuntauudistuksen toteuttaminen lainsäädännöllä todettiin sopivan huonosti suomalaiseen

demokratiakäsitykseen. Paltamo nosti lausunnossaan esille tärkeän kortin toteamalla, että

kehittämisyhtiöiden lisäksi kunnat ovat itse tärkeitä paikallisia toimijoita elinkeinontoiminnan

kehittämisessä.

Kuntien rooli asukkaiden hyvinvoinnille on muutakin kuin palvelujen järjestämistä. Kunnissa pitää

toteutua demokratia ja asukkailla täytyy olla oikeus paikallisiin kuntapalveluihin. Hyrynsalmi totesikin

vastauksessaan suurempien yksiköiden virtaviivaistavan organisaatioita, mutta ongelmat kunnan mielestä

kärjistyvät ja johtavat konflikteihin paikallisella tasolla.

Kainuun kuntien vastauksien yhteenvetona voisin todeta, että kuntauudistukseen suhtaudutaan

tarpeellisuuden ja muutosvastarinnan hengessä, sekä ollaan huolissaan lähipalveluiden säilymisestä.

Valtionhallinto tarkastelee kuntauudistuksessa Kainuuta joka tapauksessa yhtenä kokonaisuutena. Tämän

vuoksi olisi tärkeää, että Kainuun kunnissa saataisiin aikaiseksi selkeä ja yhteinen viesti, miten Kainuun

kunnat voivat turvata kainuulaisten kuntapalvelut myös tulevaisuudessa. Siksi katson, että kainuulaisten

etu vaatii kaikkien Kainuun kuntien osallistumista kuntajakoselvitykseen. Näin kainuulaisten palveluiden

turvaamiseksi saadaan toteuttamiskelpoisista malleista esille parhaat.

Hallitus torjuu talouskriisiä suomalaisten parhaaksi

Euroalueen talouskriisi on varjostanut Suomen taloutta viime vuodet ikävällä tavalla ja pelko

eurotalouden romahtamisesta on ollut aiheellinen. Maan hallitus on pyrkinyt osaltaan turvaamaan

euroalueen yhtenäistä tulevaisuutta ja vastaavasti oppositio on käynyt omaa europolitiikkaansa ”Esson

baareissa”. Arvostamani kollegan, kansanedustaja Timo Korhosen (kesk.) Kainuun Sanomissa julkaistu

kolumni (8.7.2012) käsitteli myös euroalueen talouskriisiä ja kirjoitus kuvastaa hyvin keskustapuolueen

vastuuttomaksi muuttunutta linjaa talouskriisin hoidossa.

Timo kirjoitti aikaisemmin (9.12.2010) keskustapuoleen hallituskaudella, kuinka silloin käsissä olleilla

euroalueen tukipäätöksillä pelastettiin kainuulaisia talouksia, palkansaajia, yrittäjiä, velallisia ja

eläkeläisiä. Kirjoituksessaan Timo totesi myös, että ”Suomi on osa euroaluetta ja sillä siisti. Keskustassa

on vuosien varrella myös havaittu, että eurosta on ollut hyötyä Suomelle ennen muuta vakaamman

rahapolitiikan ja alhaisen korkotason muodossa.” Lisäksi Timo totesi kirjoituksessaan, kuinka ”päätös

tehtiin vain ja ainoastaan siksi, että se on suomalaisten kannalta vähiten huono vaihtoehto”.

Silloinen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kiteyttikin tukipäätökset näin: ”Jos on

olemassa pienikin mahdollisuus, että voimme välttää isomman kriisin ja siitä tavallisille suomalaisille

aiheutuvat murheet, teemme kaikkemme, että ne vältettäisiin. Ongelmallista oli se, ettei Suomi saanut

muiden EU-maiden vastustaessa mitään erityisiä vakuuksia takauspäätöksilleen.”

Reilu viikko sitten keskustalainen ex-pääministeri Matti Vanhanen puhui vahvasti euron puolesta, samoin

teki talouskomissaari Olli Rehn. ”Euroalueesta irtautuminen ei ole Suomen veronmaksajien, eikä

yritysten edun mukaista”, he sanoivat.

Kriisin torjumisessa on edelleen kysymys samasta keskustapuolueen aiemmin julistamasta asiasta.

Hallitus torjuu talouskriisiä ja hakee tässä vaikeassa tilanteessa suomalaisten kannalta vähiten huonoa

vaihtoehtoa. Istuvan hallituksen ja entisen keskustavetoisen hallituksen keskeisin ero eurokriisin

ratkaisuissa on kuitenkin siinä, että nykyinen hallitus on Jutta Urpilaisen (sd) johdolla vaatinut

tukipäätöksille vakuuksia ja on niitä myös saanut. Tämä keskeinen vaatimus on kaikille euromaille selvä.

Suomi on mukana tukitoimissa ainoastaan vakuuksia vastaan. Vakuuksilla hallitus on onnistunut saamaan

aikaan sellaiset ratkaisut, jotka turvaavat suomalaisten veronmaksajien asemat ja rajaavat Suomeen

kohdistuvia riskejä.

Keskustapuolueen nyt valitsemaa linjaa voi jokainen arvioida vastuun näkökulmasta. Siinä missä SDP

tekee hallituksessa viimeiseen saakka kaikkensa eurooppalaisen ja suomalaisen vakauden, talouskasvun ja

työllisyyden puolesta, keskusta unohtaa lähihistoriansa ja poliittisen perintönsä poliittisten irtopisteiden

toivossa.

Edunvalvontatyö on joukkuepeliä. Jotta työ suomalaisten parhaaksi eurokentillä onnistuu, on joukkue

saatava pelaamaan samaan maaliin. Suomalaisen edunvalvontatyön onnistumisen ehdoton edellytys on,

että maasta lähtee yhtenäinen tärkeä viesti: Suomi tukee ja puolustaa meille tärkeää euroa, mutta

vastuuttomasti talouttaan hoitaneiden euromaiden on laitettava taloutensa kuntoon. Näiden maiden on

myös sitouduttava julkisen talouden vakauttamiseen, jotta ne voivat selvitä rahaliitossa omin voimin,

ilman taloutensa hyvin hoitaneiden euromaiden jatkuvaa tukea.

SDP on myös pienyrittäjien puolue

Suomalainen yhteiskunta käy parhaillaan rakennemuutosta, jossa valtaosa uusista työpaikoista syntyy

mikroyrityksiin, sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös yrittäminen on muuttunut ja yrittämisestä

on tullut entistä monikasvoisempaa. Muun muassa ICT-sektori käy läpi rakennemuutosta, jossa

suuryritysten irtisanomisten seurauksena pienyrittäjyys merkitsee yhä useammalle tapaa ansaita

toimeentulonsa. Samanaikaisesti huolta herättää usean pienyrittäjän tulon niukkuus suuresta

yhteiskunnallisesta roolista huolimatta. Tästä teemasta kirjoitti Kainuun Sanomien kesätoimittaja Jouni

Kantola (KS 7.8.2012).

Sosialidemokraattisessa puolueessa on reagoitu tapahtuvaan yhteiskuntarakenteen muutokseen. Viime

toukokuun puoluekokouksessa julkistetut yrittäjyysteesit on radikaali askel. Puolueen

yrittäjyystyöryhmän tuloksena SDP on nyt määritellyt suhteensa yrittäjyyteen ja puolueen

yrittäjäpoliittinen linja on kristallin kirkas.

Sosialidemokraattien mielestä työ merkitsee yhteiskunnassa toimeentuloa, osallisuutta ja mahdollisuutta

lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tukee myös

riskinottoa, yrittämistä sekä uuden yrittämisen aloittamista. Tärkeässä roolissa talouskasvun tuottamisessa

ovat yritykset, jotka ylläpitävät, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja.

Yrittäjille on luotava toimintaympäristö, joka mahdollistaa yrittäjyyteen kuuluvan riskinoton ja uuden

yrittäjyyden syntymisen. Monipuolisen yrittäjyyden tunnistaminen ja erilaisten yrittäjien tukeminen eri

muodoin edistää yrityskannan uudistumista, sekä vahvistaa työllisyyden lisääntymistä ja talouskasvua.

Yrittäjän riskinoton rinnalle tarvitaan Jouni Kantolan peräänkuuluttamaa yhteiskunnan porkkanaa ja

yrittäjän turvaa. Näiden ongelmien korjaamiseksi SDP:n yrittäjyystyöryhmä työskentelee.

Vastuulliseen yrittäjyyteen kuuluu itsensä työllistämisen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muiden

työllistäminen. Yrittäjälle tärkeää on turvata myös oma sosiaali- ja eläketurva, tähän kehittyvään

aikapommiin Jouni Kantola kirjoituksellaan ansiokkaasti pureutui. Yrittäjätulon niukkuudesta seuraa

väistämättä myös niukka eläketurva. Tämä on pienyrittämisen keskeinen ongelma

työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolella olemisen lisäksi. Nämä eivät ole ainoastaan yrittäjien ongelmia,

vaan selkeä yhteiskunnan epäkohta, ja siis meidän kaikkien yhteinen ongelma.

Kirjoituksellani haluan viestiä Jouni Kantolalle ja pienyrittäjille, että SDP suhtautuu vakavasti yrittäjien

ongelmiin ja työskentelee sen puolesta, että yrittäminen on Suomessa mahdollista myös yrittäjien sosiaali-

ja työttömyysturvan sekä eläkejärjestelmän osalta.

Tuhkiin puhaltamista ja ihmislähtöinen kuntauudistus

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan valtion ensi vuoden talousarvioita. Esityksestä puuttuu kuitenkin

kainuulaisille tärkeä Kainuun kehittämisraha. Kainuun maakuntakokeilun loppuminen tarkoitti

kainuulaisille samalla yli 50 miljoonan euron menettämistä. Rahan menettäminen tulee koskettamaan

meitä kaikkia.

Kuntavaalit lähestyvät ja myös keskustapuolue julkaisi oman kuntavaalikampanjansa. Kampanjassa

puolue esittää maakuntamalleja kuntauudistusten ratkaisuksi. Hei haloo! Juurihan keskustapuolueen

puolankalaiset päättäjät lopettivat Kainuun maakuntakokeilun ja samalla menetimme muun muassa

Kainuun kehittämisrahan. Melkoista tuhkiin puhaltamista!

On tunnustettu asia, että Suomen kuntarakennetta ja kuntien tapaa toimia pitää uudistaa.

Kuntauudistuksessa kyse on palveluiden turvaamisesta asukkaille elinkeino- ja väestörakenteen

muuttuessa. Kuntauudistus aiheuttaa samalla voimakkaita tunteita, koska kotikunta on suomalaisille

tärkeä identiteetin ja turvallisuuden antaja, jolloin kotiseuturakkaus on voimakkaampi tunne kuin

uudistamisen tarve. Muutokset kunnan nimessä ja rajoissa koetaan vahvasti turvallisuuden tunnetta

järisyttävinä.

Kainuun kunnat ovat isojen haasteiden edessä. Kunnissa on kyettävä tekemään muutoksia niin, että

asukkaat voivat pitää vahvan paikallisidentiteettinsä, mutta myös saavat turvan kunnan kyvystä tarjota

heille palveluita ja auttaa heitä eri elämäntilanteissa. Kunnan on myös pystyttävä houkuttelemaan uusia

työntekijöitä julkisiin palvelutehtäviin. Vanhuspalveluihin pitää riittää käsipareja ja nuorisoa jäämään

kotiseutuaan kehittämään.

Kuntauudistuksen tulee vahvistaa julkista palvelujärjestelmää ja vahvistaminen saadaan aikaiseksi

kuntien voimavaroja yhdistämällä. Peruspalvelut täytyy kyetä järjestämään mahdollisimman laadukkaina

ja mahdollisimman lähellä asukasta. Julkisia peruspalveluja on siirrettävä osittain pyörille ja vietävä

lähelle ihmistä. Tämä voidaan toteuttaa vain riittävän kokoisilla yksiköillä ja osaamisella.

Kuntauudistuksen ydin on tasavertaisuuden toteuttaminen. Lähtökohtana on, että niin suurten keskusten

kuin pienten kylien asukkaille taataan tasapainoinen lapsuus ja ihmisarvoinen vanhuus. Ihmisen

asuinpaikka ei saa vaikuttaa perusoikeuksiin, vaan ne turvataan kaikkialla. Taloudellisesti itsenäiset

peruskunnat pystyvät turvaamaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

peruspalvelut sekä tuottamaan yhdessä vaativan erikoissairaanhoidon palvelut. Näiden ohella tarvitaan

kuntien yhteistyötä ja erikoisosaamista sekä yhteisiä rakenteita. Kainuulaisten kannattaa tavoitella

parhaita mahdollisia julkisia palveluita, jotka ovat myös veronmaksajalle hinnaltaan kohtuulliset. Parhaat

kainuulaiset kuntamallit saadaan esille vain osallistumalla kuntajakoselvitykseen.

Pohjavedet suojattava Talvivaaran uhalta

Talvivaaran aloittaessa kaivostoimintansa Kainuussa iloittiin talouden uudesta piristysruiskeesta ja yhtiön

talousvaikutukset ovatkin olleet maakunnassa valtavat. Suuret talousvaikutukset eivät kuitenkaan anna

Talvivaaralle oikeutta pilata luontoa ja muiden kainuulaisten toimialojen toimintamahdollisuuksia.

Ympäristöystävällistä kaivosta ei ole olemassakaan ja lähtökohtana pitää olla, että kaivokset aiheuttavat

mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Näissä toimissa Talvivaara on epäonnistunut pahoin.

Vuotavan kipsisakka-altaan aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vielä avoimet, kukaan ei vielä pysty

arvioimaan luotettavasti vahinkojen kokonaisvaikutuksia. Karanneet jätevedet ovat nyt varastoituna

maanpäällisiin altaisiin, jotka eivät ole haitallisten aineiden varastointiin luotettavia. Yhtiön tärkein

tehtävä onkin nyt saada jätevedet varastoitua luotettavasti, jotta pohjavesiä ei aseteta vaaraan.

Ympäristökriisin keskellä on muistettava uhka myös talouskriisistä. Talvivaaran kaatuminen ei palvelisi

kenenkään asemaa. Toimiva yhtiö on itse paras ratkaisemaan ympäristöongelmansa ja turvaamaan

työntekijöiden, alihankkijoiden sekä muiden sidosryhmien asema. Ympäristövahinkojen korjaamisen

ohella yhtiön kannalta keskeistä on saada menetetty luottamus takaisin. Näitä luottamuksen

palautustoimia ei edistä Talvivaaran hallituksen puheenjohtaja Pekka Perä, joka karttaa julkisuutta

tilanteessa, jossa yhtiön avoimuus ja tiedottaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Raimon syysistuntokauden puheita eduskunnassa

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Valtioneuvoston selonteko

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää ministeriä ripeästä ja tuloksellisesta toiminnasta

viestintäpolitiikan puolella. Ministeri on lähtenyt ripeästi viemään näitä esityksiä eteenpäin ja seuraa

hyvin pitkälle tätä yhteiskunnan kehitystä.

Sähköisen median ja viestintäpoliittisen ohjelman yhteistavoitteena on turvata kotimaisen sähköisen

median toimintaedellytyksiä ja ylläpitää laadukasta, monipuolista ja moniarvoista televisio- ja

radiotarjontaa. Tavoite on tärkeä ja kannatettava. Samalla meidän on huomattava se, että mediatekniikka

etenee huimaa vauhtia, ja sen vuoksi selontekokin on kovin teknologiapainotteinen.

Mielestäni selonteko tunnistaa keskeiset viestintämarkkinoinnin muutoshaasteet ja ohjelman tavoite on

oikein asetettu. Sähköisen median teknologiaympäristön nopean muutoksen vuoksi on tärkeää huomioida

koko Suomi tasapuolisesti ja muun muassa lasten oikeudet ja lastensuojelun näkökulmat.

Mediamyllerryksen ohessa on tärkeää korostaa, että antenniverkko on ainoa valtakunnallisesti lähes

täysin kattava jakeluverkko ja se mahdollistaa katsomisen myös monille suomalaisille tärkeissä loma-

asunnoissa. Maantieteellisestä kattavuudestaan ja ihmisten tavoitettavuudesta johtuen antenniverkolla on

ehdottoman tärkeä merkitys tasa-arvoisuuden toteutumisessa, ja antenniverkon toiminta on turvattava

riittävän pitkälle tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Poliittisessa päätöksenteossa on tärkeää huomioida kaikkien sähköisen median

toimijoiden tulevaisuuden toimintaedellytykset ja erityisesti kuluttajien tarpeet ja etu. Tämä tarkoittaa

erityisesti sitä, että sähköisen median tulevaisuudesta tehtävien päätösten keskiössä tulee olla myös

kuluttajiin kohdistuvat kustannus- ja muut vaikutukset. Koska median toimintaympäristö muuttuu todella

nopeasti ja kilpailu kovenee, on tärkeää huomioida, että ohjelman tavoitteen mukaisesti kotimaisen

sisältötuotannon elinvoimaisuus ja kilpailukyky turvataan. Tämä edellyttää toimia sekä julkisella että

yksityisellä sektorilla.

Arvoisa puhemies! Muutoksissa on tärkeää huomioida kuluttajat, tässä tapauksessa median katsojat.

Uuteen tekniikkaan siirryttäessä on aivan olennaista huolehtia kattavasta tiedottamisesta. Television

katsojien kannalta on erityisen tärkeää tietää hyvissä ajoin niistä ratkaisuista, jotka voivat vaikuttaa muun

muassa kodin laitehankintoihin. Kun nyt kehitetään tv:n toimintaa, on tärkeää kehittää myös

taajuuspolitiikkaa matkaviestinnän puolella, niin kuin ollaan tekemässä. Mobiiliyhteyksiä parannetaan

800 ja 700 megahertsin taajuuksilla, joilla parannetaan harvaanasuttujen alueiden tarjontaa ja

toimintamahdollisuuksia. Tällä tavalla vastataan ihmisten tulevaisuuden toiveisiin ja tarpeisiin.

Pidän erittäin kannatettavana ja tarpeellisena, että selonteon mukaisesti asetettava kokoonpanoltaan laaja-

alainen työryhmä valmistelee kesään 2013 mennessä yksityiskohtaisen uuteen teknologiaan siirtymisen

suunnitelman. On tärkeää, että vapaasti vastaanotettavia lähetyksiä lähetettäisiin siirtymäajan aikana

vuodesta 2017 alkaen rinnakkain sekä nykyisellä dvb-T- että uudella dvb-T2- teräväpiirtolähetykset

mahdollistavalla lähetystekniikalla. — Tämä ei todellakaan kerro kansalaisille paljon yhtään mitään. —

Tämä on todella katsojien etujen toteuttamisen näkökulmasta oikeaan osunut ratkaisu. Lähtökohtana pitää

olla, että kansalaisille uuden tekniikan käyttöönotosta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset pyritään

minimoimaan ja kansalaisilla tulee olla aito valinnan mahdollisuus siihen, milloin he haluavat siirtyä

teräväpiirtolähetysten käyttäjiksi.

Hallituksen esitys rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä

annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä

annetun lain muuttamisesta. Niin kuin tuossa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja tämän jo esitteli, tässä

on hyvinkin periaatteellisista asioista kysymys.

Ensinnäkin tällä hetkellähän koulutusta rautatiepuolella antaa vain VR Koulutuskeskus ja ennen kaikkea, kun

yrittäjiä on tällä hetkellä yksi elikkä VR osakeyhtiö, se on itse järjestänyt tämän koulutuksen.

Uusien tulo tälle alalle ei todellakaan ole helppoa. Ensinnäkin täytyy olla turvallisuustodistukset, kalusto ja

henkilöstö, millä he sitä liikennettä hoitaisivat. Nyt EU-komissio kumminkin vaatii sitä kilpailun avaamista: tällä

hetkellä tavaraliikenne on jo avattu kilpailulle ja sinne yrittäjiä olisi tulossa, mutta tämä koulutuksen järjestäminen

ennen kaikkea veturinkuljettajille on erittäin hankalaa ja VR ei ole velvoitettu antamaan sitä koulutusta. Se

aloittaminenkin on ensinnäkin hankalaa, kun ei ole kalustoa. Tässä nyt vähän autetaan sitä tulevaa yritystä, elikkä

VR:llä nyt sitten tulevaisuudessa on mahdollista, tai sitten sillä, joka se koulutuksen järjestäjä sitten on —

tulevaisuudessa todennäköisesti ulkopuolinen — antaa se teoriakoulutus, mutta siihen teoriakoulutukseen liittyy

sitten myös käytännön harjoittelua työnopastajan opastuksella. Kun ei ole kalustoa, niin ei voi sitä suorittaa, joten

tässä nyt velvoitetaan sitten VR:n kalustolla annettavaksi tämä niin sanottu lupakirja kahden veturille. Sitten kun

tämä yrittäjä saa oman kaluston, tämä koulutus tulee näille oman yrityksen kuljettajille sitten niihin veturisarjoihin,

mitkä heillä on käytettävissä. Tällä tavalla mahdollistetaan uusien yrittäjien tulo tälle alalle.

Myös tästä museoliikenteen harjoittamisesta, mistä edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Jokinen mainitsi: tällä

hetkellähän se on järjestetty niin, että siellä on kuljettajina entisiä VR:n veturinkuljettajia tai sitten VR on

kouluttanut heitä ja on tentit tentitty ja sillä tavalla saatu heitä sinne. Jos on suljettu alue, niin sille alueelle on saatu

sitten ajolupa. Sitten jos käytetään rataverkkoa, valtion rataverkkoa, niin silloin on pitänyt suorittaa myös tämä

lupakirja ja sitten lisätodistus sille veturille, mitä ajaa. Elikkä tässä nyt on tarkoitus ihan suoraan sanottuna

mahdollistaa uusien yrittäjien tulo rautatiealalle. Tällä ei ole tarkoitus millään tavalla avata henkilöliikenteen

kilpailutusta. Sen on myös valiokunta tässä todennut.

Raimo Piirainen (sd):

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiejärjestelmän

liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain muuttamisesta. Tässä käsitellään hyvin pitkälle liikenneturvallisuuteen

liittyvien työntekijöitten ja kaikkien veturinkuljettajien koulutusta ja tutkinnon hyväksymistä.

Tällä hetkellähän koulutusta järjestää VR:n koulutuskeskus Pasilassa. Tämä on ennakointia tietenkin tähän

yksityistämiseen ja siihen mahdollisuuteen, että tulisi yksityisiä rautatiealan yrittäjiä. Silloin kun on muitakin kuin

VR, niin VR ei anna koulutusta tietenkään muille, ja tämä on sillä tavalla sidoksissa tähän yksityistämiskuvioon.

Tässä on työryhmä ollut taustalla, ja täällä on myös ollut ammattijärjestöjen edustajia. Mutta näistä esityksen

vaikutuksista tässä ensin on todettu, että "esityksellä arvioidaan olevan ainoastaan melko vähäisiä taloudellisia tai

muita vaikutuksia". Jos ajatellaan tällä hetkellä, että sinne tulisi joku koulutuksen antaja, niin kyllähän tämä

budjettivarainen raha, OKM:n alainen koulutus täytyisi olla, mutta budjetissa ei ole varattu tähän rahaa, niin että

tämä on siltä osin auki.

Sitten Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa myös, että heillä ei ole kaikissa tilanteissa mahdollisuutta ottaa näitä

tutkintoja vastaan tai järjestää lupakirjan uudistamiseen tarvittavaa koulutusta ja koetta. Sekin on tietyllä tavalla

ongelmallinen asia.

Sitten täällä on nostettu esille yksi taho — tämä kritisointi ei millään tavalla liity nyt tähän nimeen: Kouvolan

seudun ammattioppilaitos — joka voisi olla koulutuksen järjestäjä. Mielestäni kumminkin jonkunlainen kilpailutus

tässäkin koulutuksen järjestämisessä olisi syytä käydä, ja niin kuin totesin aikaisemmin, tähän ei ole rahoitusta

olemassa.

Sitten ennen kaikkea tämä työopastaminen. Koulutushan on tällä hetkellä teoriapainotteista hyvin pitkälle

koulutuskeskuksessa, ja sitten siihen liittyy työharjoittelu, ja sen päälle tulee sitten vielä työnopastajan mukana

tapahtuva koulutus. Tällä hetkellä ei ole tietoa tarkkaan, kuka tämän työnopastuksen sitten järjestäisi. (Pentti

Kettunen: Onko liukkaan kelin harjoittelua?) — Sekin, liukkaan kelin harjoittelu, kuuluisi tähän.

"Liikenteen turvallisuusvirasto on katsonut momentissa ehdotetun mallin ongelmalliseksi säännöstä soveltavan

viranomaisen kannalta ja on todennut, että edellytykset työnopastukseen määräämiselle olisivat mallissa niin tiukat,

ettei virastolla olisi välineitä velvoittaa rautatieyritystä aidosti tarjoamaan työnopastusta." Elikkä tämä ollaan sitten

siirtämässä sille yrittäjälle, joka mahdollisesti olisi täällä rautateillä toimimassa.

KIRJALLINEN KYSYMYS 620/2012 vp

Raimo Piirainen /sd

Oulujärven tulvien hallinta

Eduskunnan puhemiehelle

Oulujärven vesistöalueella on satanut tänä kesänä rankasti, ja paikoin vettä on tullut jopa 50 mm vuorokaudessa.

Oulujärven alueen kesä-heinäkuun sademäärät ovat olleet reilusti yli keskiarvon, ja elokuun kymmenen

ensimmäisen päivän aikana on vettä satanut lähes 50 % enemmän kuin koko elokuussa normaalisti. Runsaan

vesitilanteen vuoksi juoksutukset Oulujärvestä ovat olleet jo heinäkuun puolivälistä alkaen yli kaksinkertaiset

vastaavan aikavälin keskiarvoihin verrattuna. Tästä huolimatta Oulujärven pinta on nyt poikkeuksellisen korkealla.

Oulujärven pinta oli 13.8.2012 10 cm yli säännöstelyn ylärajan, ja juoksutukset jatkuivat suurina, 690-700 m3/s.

Ennusteiden mukaan säännöstelyn ylärajan alle pääsyyn arvioidaan menevän jopa kaksi viikkoa ja tämän ehtona

on, ettei uusia rankkasateita tule.

Myös Kainuun ylävesistön säännöstellyt järvet ovat täyttyneet ja juoksutukset on jouduttu aloittamaan uudelleen,

kun ne oli Oulujärven täyttymisen vuoksi aikaisemmin kesällä keskeytetty.

Fortumin tiedotteen mukaan ylärajan ylitys johtuu poikkeuksellisen suuresta tulvasta, ja Oulujärven vesi olisi nyt

luonnontilassakin yhtä korkealla. Fortumin käsityksen mukaan tässä tilanteessa säännöstelyn yläraja saadaan

lupaehtojen mukaan ylittää.

Fortum tiedottaa myös, että "juoksutusta ei pystytä lisäämään enempää suuren virtaaman alajuoksulle aiheuttamien

ongelmien vuoksi. Tästä huolimatta Oulujärven veden korkeuden nousun ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla

lähipäivien ajan. Fortum myös selvittää mahdollisuuksia poikkeuslupaan, jolla voitaisiin rajoittaa juoksutuksia

Oulujärven yläpuolisista järvistä. Tällä keinolla voitaisiin pienentää tulovirtaamia Oulujärveen."

Fortumin mukaan tulvavahinkoja on mahdollista päästä syntymään Oulujärvellä vedenpinnan noustua yli 123,30

metrin. Nyt 10 cm:n ylityksen jälkeen nämä ennusteet ovat realisoituneet, ranta-asukkaiden maita on vyörynyt

Oulujärveen ja laitureita on lähtenyt irti.

Ilmatieteen laitos tuottaa pitkän ajan sääennusteita. Ennusteiden mukaan runsaat vesisateet olivat tiedossa, mutta

energiayhtiö Fortum ei kuitenkaan ryhtynyt tulvan ehkäisemiseksi ennalta ehkäiseviin toimiin ohijuoksutuksilla.

Nyt on osoitettu, että Oulujärven vesistön säännöstely ei aina toimi ja Oulujärven tulvia voi edelleen syntyä.

Vaikka tilanne Oulujärvellä on nyt parempi kuin ennen luonnontilaisena, ranta-asukkaiden mielestä tulvaveden

korkeuksia on syytä alentaa rantojen suojaamiseksi ja käytön edistämiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin

vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus vaikuttaa lainsäädännön kautta siihen, että Oulujärven ja muiden alueen säännösteltävien

vesistöjen osalta säännöstelymääräyksiä voidaan joustavammin toteuttaa ottaen huomioon muuttuvat olosuhteet ja

eri intressiryhmien edut?

Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2012

Raimo Piirainen /sd

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen

ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 620/2012

vp:

Aikooko hallitus vaikuttaa lainsäädännön kautta siihen, että Oulujärven ja muiden alueen säännösteltävien

vesistöjen osalta säännöstelymääräyksiä voidaan joustavammin toteuttaa ottaen huomioon muuttuvat olosuhteet ja

eri intressiryhmien edut?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Voimassa olevat vesitalousluvat perustuvat luvan myöntämistä edeltäneisiin hydrologisiin olosuhteisiin.

Ilmastonmuutoksesta ja muista syistä aiheutuvat muutokset valuma-alueen hydrologiassa voivat johtaa siihen, ettei

vesistön säännöstelyä ja juoksutuksia voida enää toteuttaa tulvariskien eikä myöskään mahdollisten kuivuusriskien

hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hydrologisten olosuhteiden muuttuessa kalenteriin sidotut säännöstelylupien määräykset voivat toimia huonosti,

koska niiden lähtökohtana on olettamus, että tulvavirtaamat ajoittuvat keväälle tiettyyn ajankohtaan. Olosuhteiden

muutoksiin voidaan varautua ottamalla uusiin säännöstelylupiin määräykset luvan tarkistamisesta. Myös voimassa

olevia säännöstelylupia tulisi voida tarkistaa hydrologisten olosuhteiden muutosten perusteella.

Tulvasta aiheutuvien vahinkojen estämiseksi voi olla myös tarpeen ohjata useita vesistön vedenkorkeuksiin ja

virtaamiin vaikuttavia hankkeita samanaikaisesti. Voimassa oleva vesilaki tarjoaa vain vähän keinoja tällaiseen

hankkeiden yhteen sovittamiseen vesistöalueen tai sen osan mitassa.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama tulva-asetustyöryhmä ehdotti loppuraportissaan (mmm 2010:7) vesilakia

tarkistettavaksi siten, että vesitaloushankkeita voitaisiin nykyistä paremmin sovittaa yhteen sekä tulva- että

kuivuustilanteiden varalta. Ehdotuksen mukaan vesilakiin lisättäisiin uusi säännös voimassa olevien lupien

tarkistamisesta. Sen mukaan luvan määräyksiä voitaisiin tarkistaa tai antaa uusia lupamääräyksiä, jos se olisi

tarpeen vesistöalueella tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvien yleiseltä kannalta haitallisten vaikutusten

vähentämiseksi. Samalla lupamääräykset voitaisiin sovittaa yhteen muita hankkeita koskevien määräysten kanssa

tulva- ja kuivuusriskien hallitsemiseksi koko vesistöalueella tai sen osassa. Vesilaissa säädettäisiin myös

menettelystä, jolla hankkeiden yhteensovittamisen tarve ja toteuttamistavat selvitettäisiin suunnitelmallisesti.

Ehdotuksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekisi yhteistyössä hankkeista vastaavien kanssa

tarvittaessa selvityksen sellaisista tulva- ja kuivuushaittojen vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jotka

voitaisiin toteuttaa vesitaloushankkeiden yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on, että työryhmän ehdotuksiin perustuva hallituksen esitys vesilain

muuttamiseksi voitaisiin antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013.

Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Talousarvioaloite 332/2012 vp

TAA 332/2012 vp - Raimo Piirainen /sd ym.

Määrärahan osoittaminen Vuoreslahdentien päällystämiseen Kajaanissa

Eduskunnalle

Vuoreslahdentie sijaitsee Kajaanissa ja kiertää Oulujärven etelärantaa myötäillen Kajaani- Kokkola tielle. Tien

numero on 19033 ja sen kokonaispituus on 34,6 km, josta Kajaanin puoleisessa päässä on kestopäällystettä 12,5 km

ja Kokkolantien päässä 2,4 km. Päällystämätön tieosuus on täten 19,7 km. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kainuun

piirin laatimassa ja ministeriön 3.9.1984 vahvistamassa parantamissuunnitelmassa tie on suunniteltu

rakennettavaksi päällystyskelpoiseksi ja myöhemmin päällystettäväksi.

Vuoreslahdentie on ollut päällystyksen tarpeessa jo useita vuosia ja Oulujärven matkailun kehittämisen myötä

Vuoreslahdentien liikenne tulee kasvamaan entisestään. Tien 19,7 km väliosaa, ei ole koskaan kestopäällystetty,

vaikka Vuoreslahdentien päällystäminen on ollut Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman

erillisrahoituskohteena usean vuoden ajan. Vuoreslahdentien liikenne on nykyisin vilkasta kiinteän asutuksen

laajentuessa Vuoreslahden alueelle, alueella on myös runsaasti kesäasutusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 2 000 000 euroa

Vuoreslahdentien päällystämiseen Kajaanissa.

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2012

Raimo Piirainen /sd

Timo V. Korhonen /kesk

Pentti Kettunen /ps

Eero Suutari /kok