akavaaka-tilastokooste, syksy 2012
DESCRIPTION
Tietoa akavalaisista työelämässä, tilastopohjainen katsausTRANSCRIPT
Syksy 2012 Akavaaka
1
Syksy 2012 Akavaaka
2
Sisältö Sivu
Sijoittuminen työmarkkinoilletyöttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3
Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 17
Työurien pidentäminen 22
Palkat 31
Palkansaajien verotus 38
Koulutus 44
Yrittäjyys 55
Kuntauudistus 59
Järjestäytyminen 65
Julkaisu on osoitteessa www.akava.fi/akavaaka
Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012ISBN 978-952-5628-59-3
Helsinki 7.9.2012
Syksy 2012 Akavaaka
3Sijoittuminen työmarkkinoille
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut.
Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on28 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %.
Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten.
Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen.
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin 5 800 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012.
Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 2010.
Korkeakoulututkinnon suorittaneista 62 % oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22 %.
Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
4Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto23.5.2012
Akavalaiset (400 000) Koko työvoima (2 640 000)
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla. Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.
75
74
89
85
69
81
49
70
85
73
69
11
13
4
3
1
6
33
15
7
1
16
7
6
1
4
14
5
11
10
4
19
9
4
3
4
5
11
5
1
2
3
3
2
3
4
2
3
3
3
6
3
0
4
3
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Miehet
alle 35
36-45
46-57
58-
Yhteensä
Naiset
alle35
35-45
46-57
58-
Yhteensä%
Kokoaikatyö, pysyvä Kokoaikatyö, määräaikainen Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön
60
54
72
70
48
62
40
64
73
57
58
9
14
4
4
3
7
20
10
6
3
11
11
10
3
3
13
7
25
12
8
24
16
11
9
16
16
30
15
4
9
9
10
7
8
12
6
7
7
9
12
5
5
6
7
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Miehet
alle 35
36-45
46-57
58-
Yhteensä
Naiset
alle35
35-45
46-57
58-
Yhteensä%
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Korkeasti koulutetut (623 000) Kaikki työlliset (2 423 000)
Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto19.6.2012
5
Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla 13 %.Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa.
13
11
12
16
13
11
13
17
13
28
10
16
22
16
31
41
50
39
52
71
64
47
62
53
39
24
42
8
8
8
15
10
5
7
9
6
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Miehet
Alle 35
35–50
Yli 50
Yhteensä
Naiset
Alle 35
35–50
Yli 50
Yhteensä
%
Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä
6
5
6
7
6
5
7
8
7
21
6
10
12
9
23
36
42
34
61
79
67
59
69
67
48
41
52
12
10
17
23
16
5
10
9
8
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Miehet
Alle 35
35–50
Yli 50
Yhteensä
Naiset
Alle 35
35–50
Yli 50
Yhteensä
%
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
6Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto19.6.2012
Akavalaiset (345 000) Kaikki palkansaajat (1 838 000)
Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten.
13
17
14
5
24
30
27
15
19
32
25
32
38
42
33
39
56
37
37
45
40
23
16
19
19
7
26
14
11
12
22
14
14
13
15
14
4
2
2
12
4
4
3
6
4
0 20 40 60 80 100
Yhteensä
Yli 50
35–50
Alle 35
Naiset
Yhteensä
Yli 50
35–50
Alle 35
Miehet
Kaikki
%
Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Muut tehtävät
6
7
7
3
11
12
15
5
9
14
11
15
15
18
15
18
20
16
9
8
11
6
4
5
5
2
6
23
23
22
24
14
17
15
12
18
49
51
44
53
53
51
48
61
51
0 20 40 60 80 100
Yhteensä
Yli 50
35–50
Alle 35
Naiset
Yhteensä
Yli 50
35–50
Alle 35
Miehet
Kaikki
%
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto19.6.2012
7
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella asuu 162 000 akavalaista. Joka kolmas akavalainen, noin 126 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).
162
35
34
26
21
19
18
16
15
13
10
10
9
7
3
20 20 40 60 80 100 120 140 160 180
UusimaaPirkanmaa
Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa
HämeKaakkois-Suomi
Keski-SuomiPohjanmaa
Pohjois-SavoSatakunta
LappiEtelä-Pohjanmaa
Pohjois-KarjalaEtelä-Savo
KainuuAhvenanmaa
1 000 henkilöä
Akavalaiset, Koko työvoima,
% %
41 31
9 9
8 9
7 75 75 6
5 5
4 4
4 4
3 4
3 3
2 3
2 3
2 31 1
0,4 0,6
100 100
400 2 640
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Määräaikaisuus 20118
Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla
yli kolme vuotta.Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto25.6.2012
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Ikäryhmä
Koulutusaste
Työnantaja
Ammattiryhmä
13
1319
7
2710
4
1812
143
2614
7
1514
133
250 5 10 15 20 25 30
NaisetMiehet
Alle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaat
TutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlempi korkeakouluaste
Alin korkea-aste
ValtioKunta
Yksityinen
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaaOpettajat ja opetusalan asiantuntijat
AsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehet
Muut%
Arvio määräaikaistenmäärästä, 1 000
henkilöä247
433212
25153
422121
141713
1913624
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
012345678910111213141516171819202122
0123456789
10111213141516171819202122
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
%
9
Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot15.12.2011
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste
Kaikki
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste
(67 000)
(111 000)
(224 000)
(34 000)
(12 000)
Vuoden 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin
kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
10Työttömien määrän muutos 2001–2012
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 31.7.201223.8.2012
Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 46 500 henkilöllä, 15 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 14 400 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 53–91 prosentilla.
60
80
100
120
140
160
180
200
60
80
100
120
140
160
180
200
2 001 2 002 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012
Indeksi 7/2001=100
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Alempi korkeakouluaste
Kaikki
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
11
Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu 2012
Ilman lomautettuja, tilanne 31.7.2012Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö23.8.2012
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseenvuoteen. Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä. Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä.
-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000
Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit)Filosofian maist.(hum.)
TradenomiKasvatustieteiden maist.
Diplomi-insinööriFilosofian maist. (luonnont.ala)
Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.
Sosionomi, sosiaalialan AMKTaideaineet (ylempi tutkinto)
Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Tohtori
Humanististen tieteiden kand.LastentarhanopettajaOikeustieteen kand.
LisensiaattiLuonnontieteiden kand.
Agronomi, maa- ja metsät. maist.Teol. koulutus (ylempi tutkinto)
ArkkitehtiLääkäri
FarmaseuttiHammaslääkäri
Vähennys Lisäys Heinäkuu 2012
Muutos vuoden aikana
4 598 0
3 066 182
2 371 217
2 034 29
1 867 26
1 769 95
1 617 188
1 243 58
1 080 -2
1 028 72
668 5
622 62
619 36
520 -58
350 30
304 -12
277 23
218 9
192 15
109 -9
95 19
62 3
23 -4
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
12Laaja työttömyys tutkinnoittain
Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011
Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset,laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteensuorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 % lokakuussa 2011. Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Kaikki palkansaajatTaideaineet (ylempi tutkinto)
Humanististen tieteiden kand.Luonnontieteiden kand.
Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.)Filosofian maist.(hum.)
Alempi korkeakouluaste yhteensäInsinööri (ml. amk&rak.arkkit.)
Filosofian maist. (luonnont.ala)Arkkitehti
TradenomiValtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist.
Ylempi korkeakouluaste yhteensäDiplomi-insinööri
Agronomi, maa- ja metsätiet. maist.Tutkijakoulutus
Teologian koulutus (ylempi tutkinto)Sosionomi, sosiaalialan AMK
FarmaseuttiOikeustieteen kand.
LastentarhanopettajaKasvatustieteiden maist.
LääkäriHammaslääkäri
%
Työttömät Työllistetyt tms. Työttömyyseläkkeellä olevat
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
13
Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneetLähde: Työ- ja elinkeinoministeriö27.10.2011
Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan
Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin. Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä.
100 100 100 100 100 100
131119
96 101
73
169
020406080
100120140160180200
15-24 25-34 35-44 45-54 55-59 60-64
Indeksielokuu 2007=100
Ikäryhmä
Muut kuin korkeasti koulutetut 2007 2008 2009 2010 2011
100 100 100 100 100 100116
134 133 130
104
170
020406080
100120140160180200
15-24 25-34 35-44 45-54 55-59 60-64
Indeksielokuu 2007=100
Ikäryhmä
Korkeasti koulutetut* 2007 2008 2009 2010 2011
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Työttömyyden kesto
Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneetLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot5.9.2012
14
Muut kuin korkeasti koulutetut
Korkeasti koulutetut*
Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012 . Korkeasti koulutetuista n. 5800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012.
37
38
38
35
36
35
23
22
22
22
21
21
21
19
17
21
18
18
19
22
22
21
25
26
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
2010
2011
2012
2010
2011
2012
%
0–12 vkoa 13–26 vkoa 27–52 vkoa Yli vuodenKesto
keskimäärin, viikkoa
Työttömien lukumäärä
35 25 986
39 24 367
42 25 626
39 207009
44 191210
49 190400
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
62
7675
696666
626261
5858
5552
5049
4325
5452
17
106
1616
920
1421
111823
811
2310
43
1916
2
22
30
02
62
54
24
73
177
19
3
33
14
62
11
052
126
417
2
21
2
22
31
03
20
04
40
05
00
12
13
812
813
1911
1514
2612
1424
2517
1324
2219
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
TeknillistieteellinenKauppatieteellinen
TerveystieteidenOikeustieteellinen
LiikuntatieteellinenYhteiskuntatieteellinen
TeologianKasvatustieteellinen
FarmasianMaatalous-metsätieteellinen
LuonnontieteellinenHammaslääketieteellinen
PsykologianHumanistinen
EläinlääketieteellinenLääketieteellinen
Alempi korkeakouluasteKasvatustieteellinen
Farmasian
%
Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön tms. Muu*
15
Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain
*) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaaLähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille11.10.2011
Vastaajien lukunäärä
5 603
1 12671719512832557104660621147482511580930181
12998
Ylempi korkea-kouluaste yhteensä
Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010. Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin
pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
6
4
42
38
52
58
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ensimmäinen työ 2005
Nykyinen työ 2010%
Ei juuri lainkaan Jonkin verran/ osittain Jatkuvasti
42
23
7
5
51
71
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ensimmäinen työ 2005
Nykyinen työ 2010%
Ei Ei tiedä Kyllä
10
3
22
12
9
14
60
71
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ensimmäinen työ 2005
Nykyinen työ 2010
%Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempiTyö koulutukseen nähden vaativampaa Työ vastaa hyvin koulutustasoa
Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä
Korkeakoulutuksen hyöty maistereille
Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus
Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä
16
Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovatmaatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin
vaativiksi.
Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille11.10.2011 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
17
Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus
Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40,7 tuntia. Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä
virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein
korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, 7 tuntia. Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista.
Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Akavalaisten viikkotyöaika 2011
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012
Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40,7 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin.
Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä.
Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit% tuntia viikossa 25 mediaani 75
Kaikki 100 40,7 38,0 40,0 43,0Miehet 53 41,5 38,0 40,0 45,0Naiset 47 39,9 38,0 38,0 42,0TyönantajaYksityinen 53 41,4 38,0 40,0 44,0Valtio 15 41,3 37,0 39,0 44,0Kunta 32 39,2 37,0 38,0 40,0AmmattiryhmäJohtajat ja ylimmät virkamiehet 20 42,9 38,0 40,0 45,0Asiantuntijat 14 40,7 38,0 39,0 42,0Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 40,5 38,0 38,0 41,0Muut tehtävät 4 40,4 38,0 38,0 40,0Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 24 39,3 36,0 40,0 41,0
Syksy 2012 Akavaaka
18
Syksy 2012 Akavaaka
19Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012
11
13
16
10
16
14
10
20
13
11
11
10
0 5 10 15 20 25
Kaikki
Miehet
Naiset
Valtio
Yksityinen
Kunta
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
Muut
Asiantuntijat
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
%
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Ammattiryhmä
Työnantaja
Arvio niiden määrästä,
jotka tekivät vähintään48 tuntia viikossa,
1000 henkilöä
128
30
19
11
5
18
7
9
7
1
4
9
Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistävirkamiehistä joka viides.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
20Ylitöiden tekeminen 2011
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 201126.6.2012
Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta.Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähesyhden työpäivän verran - 7 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %.
7
8
7
8
10
5
3
8
1
1
14
14
14
16
12
11
15
15
14
16
1
1
2
1
1
1
1
22
22
22
25
23
17
18
23
15
17
0 5 10 15 20 25 30
Miehet
Naiset
Yksityinen
Valtio
Kunta
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät%
Korvaamaton ylityö Korvattu ylityö Sekä korvaamaton että korvattu
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
Sosioekonominen asema
Työnantaja
Tehdyt
ylityötunnit/viikko
7,0
7,7
6,2
6,7
7,5
7,5
7,5
7,3
6,0
8,9
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
21
24
21
33
25
15
6
8
10
6
3
30
29
43
31
18
0 10 20 30 40 50 60
Kaikki vastaajatSosioekonominen asema
YrittäjäYlempi toimihenkilöAlempi toimihenkilö
Työntekijä%
Melko rasittavaa Hyvin rasittavaa
Työn henkinen rasittavuus
27
34
30
27
24
19
19
22
21
15
46
53
52
48
39
0 10 20 30 40 50 60
Kaikki vastaajatSosioekonominen asema
YrittäjäYlempi toimihenkilöAlempi toimihenkilö
Työntekijä%
Melko usein Hyvin usein
Kiireen kokeminen
Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus 200915.11.2011
Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
22
Työurien pidentäminen
Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin
muilla palkansaajilla. 58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana
7 %, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides. Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta.
Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 52-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta.
Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen
vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia
mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
61,2
61,3
62,0
62,8
63,2
58 59 60 61 62 63 64
1997*
2001*
2004*
2008**
2010***
Vuotta
23
Akavalaisten suunnittelema eläkeikä
Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010
16.11.2010
Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivatvuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin suunniteltueläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010. Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
24Työllisyysaste iän mukaan 2011
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto6.6.2012
Yli 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin koko samanikäiselläväestöllä.
Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-64
%
Ikäryhmä
Korkeasti koulutetut
Koko väestö
Koko väestö/ Korkeastityövoima koulutetut
Työllisyysaste, % 68,6 85,9Työttömyysaste, % 7,8 4,0Työvoimanulkopuolella, % 25,5 10,5
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
25Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2011
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000-20116.6.2012
55–59-vuotiaat 60–64-vuotiaat
Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 % ja vuonna 2011 42 %.
5963 65 66 66 65 67 68
71 7174
78
86 8588 88 89 91
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
%Kaikki Korkeasti koulutetut
23 25 26 27 2934
37 39 41 39 3942
56 5760 57 58
61
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
%Kaikki Korkeasti koulutetut
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
2630–67-vuotiaiden toiminta 2011
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto6.6.2012
Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössäjoka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain 7 %. Vastaavasti koko väestöstä 46 % oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 61 %.
81
87
46
61
11
16
9
10
2
6
7
4
12
7
1
1
6
8
2
4
1
1
6
1
19
7
6
1
12
11
79
76
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
Korkeasti koulutetut
Kaikki
Korkeasti koulutetut
Kaikki
Korkeasti koulutetut%
Työllinen Osa-aikaeläke Työtön, lomautettuOpiskelija, kotona tms. Työkyvytön, pitkäaik. sairas Eläkkeellä
63–67-vuotiaat:
58–62-vuotiaat:
30–57-vuotiaat:
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
27
Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyys-ja työttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 2010 2011
• Vanhuuseläke 63,4 63,5 63,5 • Työttömyyseläke 60,3 60,9 61,7 • Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 52,1 • Kaikki 59,5 59,6 59,8
Lähde: Eläketurvakeskus13.7.2012
Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009, 2010 ja 2011
65
32
3
2
1
59
32
4
5
1
51
30
4
14
1
0 10 20 30 40 50 60 70
Normaali vanhuuseläke
Työkyvyttömyyseläke
Varhennettu vanhuuseläke
Työttömyyseläke
Maatalouden erityiseläke%
2011; 71 600 2010; 70 700 2009; 79 600
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
28
Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2011.
Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymisen syyt 2000 ja 2011
Lähde: Eläketurvakeskus13.7.2012
8000
6700
6500
1700
7100
6700
6600
2500
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Muut sairaudet
Mielenterveyden sairaudet
Verenkiertoelinten sairaudet
2011 2000 Osuudet
2011,%
35 %
29 %
28 %
8 %
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
80
69
62
61
59
49
48
47
47
45
41
38
35
16
27
30
32
31
41
36
40
47
46
49
47
52
4
4
7
7
10
10
16
13
7
9
9
15
12
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Varmuus työpaikan säilymisestä
Kiireen vähentäminen
Johtamis- ja esimiestyön parantaminen
Työympäristön parantaminen
Joustavammat työajat
Työterveyshuollon kehittäminen
Vuorottelu- tai sapattivapaa
Osa-aikaeläke
Työmäärän vähentäminen
Palkan lisääminen
Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen
Koulutusmahdollisuuksien lisääminen
Työtehtävien muuttaminen
%
Tärkeää Ei erityisen tärkeää Ei merkitystä
Varmuus työpaikan säilymisestä
Kiireen vähentäminenJohtamis- ja esimiestyön
parantaminen
Työympäristön parantaminen
Joustavammat työajat
Työterveyshuollon kehittäminen
Vuorottelu- tai sapattivapaa
Osa-aikaeläke
Työmäärän vähentäminen
Palkan lisääminenKuntoutusmahd. parantaminen
Koulutusmahd. lisääminen
Työtehtävien muuttaminen
29
Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään
Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely
Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- jaesimiestyön parantaminen.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
30
Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisistakeinoista pidentää työuria
Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoidenkeskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria. Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto
2
9
10
12
12
25
32
52
65
4
4
5
13
17
33
32
47
56
2
7
8
13
14
28
32
50
62
0 10 20 30 40 50 60 70
En osaa sanoa
Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto
Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen
Välivuosien vähentäminen toisen asteen jakorkeakouluopintojen välillä
Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta
Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen
Osa-aikaeläkemahdolisuudet ja joustavuus uranloppuvaiheessa
Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää
Työhyvinvoinnin parantaminen
%
Kaikki AMK-opiskelijat Yliopisto-opiskelijat
Työhyvinvoinnin parantaminen
Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ-ja perhe-elämää
Osa-aikaeläkemahdollisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa
Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen
Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta
Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä
Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen
Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto
En osaa sanoa
Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely 20125.9.2012 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
31
Palkat
Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 2010 oli 4 050 euroa, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista.
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.
Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 5 930 euroa kuukaudessa.
Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa.
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 % Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissaasiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
1 400 1 900 2 400 2 900 3 400 3 900 4 400 4 900 5 400 5 900
Akavalaiset Kaikki palkansaajatkeskimäärin e/kk keskimäärin, e/kk
Työnantajasektori:Valtio 4 230 3 420Kunta 3 670 2 790Yksityinen 4 270 3 180Miehet 4 520 3 420Naiset 3 600 2 800
Kaikki 4 050 3 090
32Kokonaisansiot 2010
Kokonaisansioiden hajonnat 2010(ilman tulospalkkioita)
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 201024.11.2011
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
Desiili 102 420
Desiili 905 9303 590 mediaani
1 940 4 5002 720
Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes
(desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
2500
2750
3000
3250
3500
3750
4000
4250
4500
4750
5000
5250
2 500
2 750
3 000
3 250
3 500
3 750
4 000
4 250
4 500
4 750
5 000
5 250
25–34 35–44 45–54 55–64
Euroa/kk
Ikäryhmä
33
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 201025.11.2011
Kaikki
Yksityinen
Kunta
Valtio
Keskimäärin e/kk
Lukumäärä 1 000
Kaikki 4 050 286Yksityinen 4 270 158Valtio 4 230 23Kunta 3 670 105
Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla
keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreidenpalkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 2010 alusta. Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Henkilöiden määrä tilastossa (1 000)
1 386
172
585
221
196
191
21
3 090
2 590
2 650
3 140
3 310
4 340
5 200
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000
Kaikki yhteensä
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
euroa/kk
34
Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiotLähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 201025.11.2011
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Ansiot nousevat koulutuksen myötä.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
35
Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011Länsi-Eurooppa = 100
1) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt2) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle ManagersLähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report14.12.2011
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti.Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.
162122
116110106103102101100
9695
8885848380
690 50 100 150 200
SveitsiLuxembourg
SaksaTanska
NorjaBelgia
AlankomaatItävalta
Länsi-EurooppaItalia
IrlantiRanskaRuotsiSuomi
EspanjaEnglanti
Portugali
Länsi-Eurooppa = 100
Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)
182130
121121117
107104
1009592
8888
837574
6656
0 50 100 150 200
SveitsiTanska
NorjaLuxemburg
SaksaBelgia
ItävaltaLänsi-Eurooppa
AlankomaatSuomiRuotsiIrlanti
RanskaItalia
EspanjaEnglanti
Portugali
Länsi-Eurooppa = 100
Toimihenkilöt 1)
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
154151
122113
104103101100
9592
88888585
787170
0 50 100 150 200
SveitsiLuxemburg
SaksaIrlanti
BelgiaAlankomaat
ItävaltaLänsi-Eurooppa
EnglantiTanska
NorjaRanska
EspanjaRuotsiSuomi
ItaliaPortugali
Länsi-Eurooppa = 100
Toimihenkilöt 1)
147146
1271071041031011009997
928585
797878
71
0 50 100 150 200
SveitsiLuxembourg
SaksaIrlanti
EnglantiAlankomaat
RanskaLänsi-Eurooppa
ItävaltaEspanja
BelgiaItalia
PortugaliNorja
RuotsiTanskaSuomi
Länsi-Eurooppa = 100
Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)
36
Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011Länsi-Eurooppa = 100
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.
1) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt2) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle ManagersLähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report14.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
02505007501 0001 2501 5001 7502 0002 2502 5002 7503 0003 2503 500
0250500750
1 0001 2501 5001 7502 0002 2502 5002 7503 0003 2503 500
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000
Ansio - tai sairaus-päiväraha e/kk
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
37
1.12.2011
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012
702
3 428
867
2 922 (taite)
4 469
Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. 4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 500 e/kk.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
38
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %.
3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %.
Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 euron.
Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista. Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.
Palkansaajien verotus
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2010
Mukana vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät 12 302 euroa vuodessa.Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 201027.6.2012
39
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %.
20
27
31
42
28
27
80
73
69
58
72
73
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Palkansaajien lkm (1,7 milj)
Palkkasumma (63,0 mrd e)
Verot ja maksut (15,7 mrd e)
Verolajeittain:
Valtion ansiotulovero (3,7 mrd e)
Kunnallisvero (9,8 mrd e)
Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (3,2 mrd e)%
Akavalaiset Muut palkansaajat
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 50010 000
%
Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton
Tuloveroaste 2011 Tuloveroaste 2012 Rajavero 2011 Rajavero 2012
40
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012
13.12.2011
Tuloveroaste =verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta
Rajaveroaste =verojen ja veronluonteisten
maksujen osuus tulonlisäyksestä
Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta verot
vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää6 100 e.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
41
Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012
Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa.
Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto13.12.2011
Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa
Valtion tulovero-portaat
2012
Alaraja, euroa/ vuosi
Yläraja, euroa/ vuosi
Vero alarajan
kohdalla, euroa
Vero alarajan ylittävästä tulon
osasta, %
1. porras 16 100 23 900 8 6,50
2. porras 23 900 39 100 515 17,50
3. porras 39 100 70 300 3 175 21,50
4. porras 70 300 9 883 29,75
161
170
92
42
0 20 40 60 80 100 120 140 160
1. porras
2. porras
3. porras
4. porras
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
22,2
29,8
36,3
45,7
24,8 29,6
34,3
41,9
141618202224262830323436384042444648505254
141618202224262830323436384042444648505254
20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000
%
Vuosiansio 2011, euroa
42
Yhden hengen talousLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 200912.12.2011
Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessaja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011
Suomi
Muut Länsi-Euroopan maat
A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a05 25 50 75 95
Kaikkien palkansaajien tulojakauma05 25 50 75 95
Esimerkiksi 50 %:lla akavalaisista vuositulot ylittävät 49 000 euroa
Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajienverotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaistakeskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,
Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
46,7
42,6
40,2
38,5
38,2
36,3
36,1
33,8
32,6
29,5
28,6
27,8
27,0
23,1
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Belgia
Saksa
Italia
Itävalta
Tanska
Suomi
Hollanti
Ranska
Ruotsi
Espanja
Norja
Iso-Britannia
USA
Viro%
Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011
Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 201112.12.2011 Syksy 2012 Akavaaka
43
Syksy 2012 Akavaaka
44
Koulutus
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa.
Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009.
Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010.
Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa
koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen
joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä:
90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. 30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. 10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
45
25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010
Lähde: Tilastokeskus13.12.2011
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
66
50
3429 24 20
20
30
3840
4244
711
1517
1613
4 5 5 6 912
3 4 6 8 9 11
0,2 0,3 0,6 0,7 1 1,0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1975 1985 1995 2000 2005 2010
%TutkijakoulutusYlempi korkeakouluasteAlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteKeskiastePerusaste
1 000 henkilöä 2 367 2 618 2 780 2 809 2 853 2 887
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
4133
29292827272727
2625
2322
2020
18171615
1010
70 20 40
USAViro
SuomiEnglanti
SveitsiHollantiJapani
NorjaRuotsi
TanskaSaksaBelgiaOECDIrlantiEU21
RanskaEspanjaItävaltaKreikka
ItaliaTurkki
Portugali%
564847
4545
434242
41404039
383737
3429
2623
2120
170 20 40
JapaniIrlantiNorja
EnglantiTanskaRanska
BelgiaRuotsi
USAHollantiSveitsiSuomi
EspanjaOECD
ViroEU21
KreikkaSaksa
PortugaliItävalta
ItaliaTurkki
%
4441
37373736363534333333
303029
2726
2419
1515
130 20 40
JapaniUSA
SuomiEnglanti
NorjaViro
IrlantiSveitsiTanskaBelgiaRuotsi
HollantiOECD
EspanjaRanska
EU21Saksa
KreikkaItävalta
PortugaliItalia
Turkki%
46
Lähde: OECD, Education at a Glance 201115.9.2011
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 200925–64-vuotiaat 25–34-vuotiaat 55–64-vuotiaat
39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudellaSuomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa (56 %).
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
47
Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään
Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät3.7.2012
Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009.
21,722,0 21,8
13,312,9
14,2
17,9
21,3
22,422,0
10
12
14
16
18
20
22
24
10
12
14
16
18
20
22
24
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Ammattikorkeakoulut
Yliopistot
Tutkinto-opiskelijat/opetushenkilöstö
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
48
Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010.
*Vuonna 2005 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijatLähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot7.8.2012
Vuosina 2005–2006 korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 2010 mennessä
29
36
34
32
28
28
23
20
19
19
24
23
22
25
17
16
11
10
3
2
2
3
1
3
4
2
6
38
28
33
30
39
41
37
52
47
3
2
1
2
1
5
3
6
6
9
7
8
11
5
6
16
9
12
0 20 40 60 80 100
Humanistinen ja kasvatusalaYhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
KulttuurialaSosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalaLuonnonvara- ja ympäristöala
Tekniikan ja liikenteen alaLuonnontieteiden ala
%
Alempi korkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto
Muu tutkinto
Ei tutkintoa, opiskeli yliopistossa
Ei tutkintoa, opiskeli muualla
Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla)
Yliopisto-opiskelijat yhteensä*
40
64
51
46
43
37
27
25
22
4
3
5
5
4
6
5
7
4
36
19
26
29
32
42
39
45
50
5
4
4
5
7
5
4
5
5
3
2
4
2
2
2
4
4
4
12
8
10
13
11
9
21
14
15
0 20 40 60 80 100
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaHumanistinen ja kasvatusala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalaYhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
KulttuurialaLuonnontieteiden ala
Luonnonvara- ja ympäristöalaTekniikan ja liikenteen ala
%
AMK-tutkinto
Yliopistotutkinto/muu tutkinto
Ei tutkintoa, amk-koulutuksessa
Ei tutkintoa, yliopistossa
Ei tutkintoa, opiskeli muualla
Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla)
AMK-opiskelijat yhteensä**
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
49Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus
18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2010
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot4.7.2012
Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010.
29
56
59
61
0 10 20 30 40 50 60 70
Lukio
Ammatillinen koulutus
Ammattikorkeakoulutus
Yliopistot
%
Oppilaitos (suluissa kaikkien
opiskelijoiden määrä)
(169 000)
(139 000)
(225 000)
(47 000)
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
50
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijatja suoritetut tutkinnot 2005–2011
Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat5.7.2012
20,9 20,2 19,6 19,6 20,2 20,2 20,319,2 19,422,3
38,2
23,829,1 28,5
0
10
20
30
40
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
1000 henkilöä
Yliopistot
36,9 36,3 36,6 37,0 38,2 39,5
21,4 21,0 21,0 21,8 21,0 21,9 22,9
0
10
20
30
40
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
1000 henkilöä
Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot
Ammattikorkeakoulut
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
51
Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2011
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa;*) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto30.7.2012
Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin.
28
28
27
29
18
18
19
18
3
2
3
4
3
2
3
3
31
30
30
33
21
20
22
21
0 5 10 15 20 25 30 35
Yhteensä
Alle 35-vuotiaat
35-50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Alle 35-vuotiaat
35-50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat%
Liittyy työhön tai ammattiin Muu koulutus**
Kaikki palkansaajat
Korkeasti koulutetut *Työhön liittyvässä
koulutuksessa,1000 henkilöä
146
54
61
31
340
101
146
92
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
52
Työhön liittyvä koulutus – työaikana vai omalla ajalla
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa*) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto29.6.2012
Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan taienimmäkseen omalla ajallaan.
86
87
85
87
88
87
88
90
6
6
7
5
5
5
6
4
7
7
6
7
6
8
5
5
1
2
1
1
1
2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Yhteensä
Ikä
Alle 35
35-50
yli 50
Yhteensä
Ikä
Alle 35
35-50
yli 50%
Pelkästään palkall isena työaikana Enimmäkseen palkallisena työaikanaEnimmäkseen omalla ajalla Kokonaan omalla ajalla
Korkeasti koulutetut *
Kaikki palkansaajat
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaankoulutukseen vuonna 2011
Lähde: Akavan TNS Gallupilla keväällä 2012 teettämä kysely6.9.2012
53
Vuonna 2011 yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaanammatillista osaamista edistävään koulutukseen. 40 % akavalaisista osallistui vuoden 2011 aikana koulutukseen alle viitenä päivänä.
Syksy 2012 Akavaaka
28
29
27
33
30
21
29
40
37
43
36
37
41
48
26
28
24
24
29
31
18
6
6
6
7
5
7
5
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Miehet
Naiset
Ikä
Alle 35
35-44
45-54
55-64%
ei osallistunut alle 5 päivää 5-10 päivää yli 10 päivää
Syksy 2012 Akavaaka
38
22
11
4
6
1
51
45
35
27
24
9
10
27
39
47
40
44
1
5
14
21
30
45
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta
Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani
Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni
Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla
Osaamiseni on vanhentunut, eikä vastaa työelämän tarpeita
%
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöidenammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessätyössäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta
Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaanosaamistani tai ammattitaitoani
Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni
Minulle sopivaa täydennyskoulutus-mahdollisuutta ei ole tarjolla
Osaamiseni on vanhentunut,eikä vastaa työelämän tarpeita
Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta
Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely
54
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
55
Yrittäjyys
Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia.
Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla. Akavalaisista yrittäjistä 62 prosenttia on päätoimisia ja 38 prosenttia osa-aikaisia
ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle liittyvät taloudelliseen toimeentuloon. Yrittäjyys nähdään luontevana askeleena urakehityksessä tai työllistymisen keinona. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset
palkansaajat. Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien
sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
56
Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.4.2012 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto3.7.2012
Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta 6 %, noin 24 000. Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolmannes on naisia.
Eri alojen lääkärit45 %
Maa-, metsä- ja ympäristöala
4 %
Tekniikka ja luonnontieteet
15 %
Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala
26 %
Muu sosiaali- ja terveysala
9 %
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
57
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana?
Lähde: Akavan järjestötutkimus 201127.4.2011
Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä.
29
35
24
37
34
16
20
38
34
34
17
25
64
56
70
60
59
74
74
57
62
58
76
70
1
1
1
0
1
1
1
1
1
1
1
2
6
8
4
4
5
8
5
3
4
7
7
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
KaikkiMiehetNaiset
IkäryhmäAlle 3535–50Yli 50
TyönantajaJulkinen
YksityinenToimiasema
Johto- ja esimiestehtävätAsiantuntijatehtävät
Opetus- ja kasvatustehtävätMuut tehtävät
%
Kyllä Ei Tuntematon On nykyisin pää- tai sivutoiminen
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
58
Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys
Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 201125.1.2011
Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat.
3,43
3,4
3,35
3,32
3,27
3,20
3,19
3,02
3,04
2,99
1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0
Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni
Useimpina päivinä olen innostunut työstäni
Saan työstäni todellista tyydytystä
Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin
Olen usein kyllästynyt työhöni
Ammatinharjoittajat ja yrittäjät Palkansaajat
Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
59
Kuntauudistus
Kuntarakenteen uudistaminen on keskeinen osa Suomen hallituksen kuntapolitiikkaa. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin.
Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit.
Akavalaisista suurin osa kannattaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden parempaa resursointia.
Kuntien tulojen ja menojen tasapainottamisen keinoista akavalaiset suhtautuvat myönteisimmin kuntapalveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korotuksiin.
Akavalaiset suhtautuvat kriittisimmin kuntien velanoton lisäämiseen ja kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tinkimiseen. Joka kolmas akavalainen pitää palveluiden heikentämistä huonoimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja, joka neljäs velanoton lisäämistä.
Noin puolet akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heikkenevät ja osaamista katoaa kuntatyöpaikoilta.
Yli 80 % akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntatyöpaikkoja katoaa ja kuntahenkilöstön työmatkat pitenevät kuntauudistuksen seurauksena.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
60
36
14
15
51
14
50
28
40
44
30
5
12
9
2
7
8
32
31
3
28
2
14
6
21
0 20 40 60 80 100
Kunnan tulisi olla paremmin resurssoitu sosiaali-ja terveyspalveluiden suhteen
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää poiskuntien vastuulta esim. valtiolle
Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaa nykyistätehokkaammin
Kuntien vastuulla olevista palveluista tulee ollaselvät laatu- ja tasokriteerit
Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmatkunnat pystyvät tarjoamaan pienemmilläkustannuksilla laadukkaammat palvelut
%
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- jatasokriteerit. Suurimman osan mielestä kuntien tulisi olla myös paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen.
Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely31.7.2012
Kuntauudistuksen tarpeellisuusja kunnallisten palveluiden järjestäminen
Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan pienemmillä kustannuksilla
laadukkaammat palvelut
Kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selvät laatu- ja tasokriteerit
Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaa nykyistä tehokkaammin
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää pois kuntien vastuulta esim. valtiolle
Kunnan tulisi olla paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
61
Kuntiin, palveluihin ja kuntalaisten asemaan liittyvien asioiden tärkeys
14
64
59
37
56
32
30
33
35
38
53
37
49
49
1
1
1
1
1
1
2
36
3
8
5
16
17
16
1
1
3
2
0 20 40 60 80 100
Asuinkuntani identiteetti
Palvelut ovat tasokkaita ja laadukkaita
Palvelut ovat helposti saatavilla
Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet
Kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassapalvelujen suhteen kunnasta riippumatta
Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvätedelleen maksuttomina tai lähes maksuttomina
Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi
%
Erittäin tärkeää Melko tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää Ei lainkaan tärkeää
Palveluiden laatu ja saatavuus ovat useimmille akavalaisille erittäin tai melko tärkeää. Palveluiden maksuttomuutta pidettiin myös laajalti tärkeänä, joskin 19 % akavalaisista katsoi, ettei maksuttomuus ole
kovin tai lainkaan tärkeää.
Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi
Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvät edelleen maksuttomina tai lähes maksuttomina
Kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa palvelujen suhteen kunnasta riippumatta
Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet
Palvelut ovat helposti saatavilla
Palvelut ovat tasokkaita ja laadukkaita
Asuinkuntani identiteetti
Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely31.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
62
12
14
2
2
14
17
40
0 10 20 30 40 50
En osaa sanoa
Jokin muu keino
Kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussatingitään
Kunta ottaa lisää velkaa
Kunnallis- ja kiinteistöveroja korotetaanmerkittävästi
Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässätingitään
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritäänkorkeampia omavastuumaksuja
%
Parhaimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi
Akavalaisista 40 % pitää julkisten palveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korottamista parhaimpana keinonatasapainottaa kuntien tuloja ja menoja. Vain 2 % akavalaisista pitää parhaimpana keinona kuntien velanoton lisäämistä tai palveluiden tason ja laadun
heikentämistä.
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja
Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään
Kunnallis- ja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi
Kunta ottaa lisää velkaa
Kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
Jokin muu keino
En osaa sanoa
Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely31.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
63
3
2
8
11
21
24
32
0 10 20 30 40
En osaa sanoa
Jokin muu keino
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritäänkorkeampia omavastuumaksuja
Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässätingitään
Kunnallis- ja kiinteistöveroja korotetaanmerkittävästi
Kunta ottaa lisää velkaa
Kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussatingitään
%
Huonoimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi
Akavalaisista 32 % pitää kunnallisten palvelujen heikentämistä, 24 % kuntien velanoton lisäämistä ja 21 % verojenkorottamista huonoimpana keinona tasapainottaa kuntatalouksia.
Kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
Kunta ottaa lisää velkaa
Kunnallis- ja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi
Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja
Jokin muu keino
En osaa sanoa
Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely31.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
64Kuntauudistuksen vaikutukset kuntienpalveluksessa olevaan henkilöstöön
5
1
7
19
2
35
34
4
12
12
4
19
12
32
54
8
47
49
29
32
42
14
24
34
27
16
36
13
9
31
25
26
26
5
5
5
5
5
3
2
9
4
6
5
34
38
21
5
35
2
4
21
19
11
30
14
11
8
1
15
1
2
7
7
4
22
0 20 40 60 80 100
Henkilöstöresurssit paranevat
Työskentelyolosuhteet paranevat
Siirtymävaiheessa henkilöstön asemaan kiinnitetään erityistä huomiota
Töitä ulkoistetaan
Työhyvinvointi paranee
Työmatkat pitenevät
Työpaikkoja katoaa
Työnkierto ja urakehitys toteutuvat nykyistä paremmin
Osaamista katoaa
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikkenevät
Johtaminen paranee
%
Erittäin todennäköistä Melko todennäköistäEi sen enempää todennäköistä kuin epätodennäköistäkään En osaa sanoaMelko epätodennäköistä Erittäin epätodennäköistä
Akavalaisista huomattava osa (54–44 %) pitää todennäköisenä, että kuntahenkilöstön mahdollisuudet vaikuttaatyöhönsä heikkenevät ja että osaamista katoaa kuntauudistuksen vaikutuksesta. Huomattavan moni (73–83 %) pitää todennäköisenä myös kuntatyöpaikkojen katoamista, kuntahenkilöstön
työmatkojen pidentymistä ja kunnallisten töiden ulkoistamista.Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely31.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
65
Järjestäytyminen
Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon.
Akavalla on 35 jäsenjärjestöä, joihin kuului 573 000 jäsentä vuoden 2012 alussa. Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 107 000 opiskelijajäsentä.
Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa.
Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvioi keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Viisi vuotta aikaisemmin keskusjärjestön arvioi onnistuneen hyvin tai kiitettävästi neljännes Akavan jäsenistä.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
66
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2012
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset12.7.2012
375391
409424 436 448 461
486 498
537 547 553573
600
0
100
200
300
400
500
600
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1.4.12 2015
1 000 jäsentä
Tavoite
Akavan jäsenmäärä on kasvanut 53 % 2000–2012. Akavan tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
67
Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996–2012
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa joopiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 107 000 opiskelijajäsentä.
49
64
91
101107
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
1996 2000 2005 2010 1.4.12
1 000 henkilöä
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset12.7.2012 Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
68
Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2012
Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako10.5.2012
Järjestäytyneistä palkansaajista akavalaisten osuus on kasvanut 5 prosentista 26 prosenttiin 32 vuodessa. Akavan kokonaisjäsenmäärä on lähes yhtä suuri kuin STTK:n jäsenmäärä.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
% SAK; 1 040 000 STTK+TVK STTK; 615 000 Akava; 553 000
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
69
17
28
36
39
51
34
42
34
73
61
49
34
21
30
20
11
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Palkka- ja työsuhdeturva
Jäsenyys antaa yleistä turvaa
Koulutettujen on pidettävä yhtä
Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut
Järjestöön on tapana kuulua
Ammatillinen kehittyminen
Ammatillinen järjestötoiminta
%
Merkitsee jonkin verran Merkitsee erittäin paljon
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön
Lähde: Akavan järjestötutkimus 201126.4.2011
Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla
palkka- ja työsuhdeturvaa.
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
70
*) 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa. 2011 saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä.Lähde: Akavan järjestötutkimukset 2002, 2006 ja 201126.4.2011
Akavan onnistuminen etujen ajamisessa akavalaisten mielestä
Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvio keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneenhyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Vuosina 2006 ja 2002 noin joka viides jäsen arvioi Akavan keskusjärjestön onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen
ajamisessa.
Syksy 2012 Akavaaka
46
19
18
43
49
48
11
32
34
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
2011
2006
2002
%
Kiitettävästi tai hyvin Tyydyttävästi Heikosti
Syksy 2012 Akavaaka
Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2012
71
Agronomiliitto 5 917 Suomen Farmasialiitto 8 647
Akavan Erityisalat 26 589 Suomen Hammaslääkäriliitto 6 810
Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 Suomen Lakimiesliitto 15 516
Akavan Yleinen Ryhmä AYR 812 Suomen Lääkäriliitto 23 694
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 976 Suomen Psykologiliitto 6 274
Driftingenjörsförbundet i Finland 3 337 Suomen Puheterapeuttiliitto 1 378
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 053 Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL1 7 204
KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 726 Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 834
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 590 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 73 491
Metsänhoitajaliitto 2 619 Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 075
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ 26 212 Tieteentekijöiden Liitto 6 608
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 118 967 Tradenomiliitto TRAL 28 377
Professoriliitto 2 334 Upseeriliitto 5 895
Päällystöliitto 4 435 Uusi Insinööriliitto UIL 68 984
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 22 226 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut2 11 347
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 589 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 518
Suomen Ekonomiliitto SEFE 48 562 YTY & Valmentajat 8 687
Suomen Eläinlääkäriliitto 2 339 Yhteensä 573 405
1) Liittyi Akavaan 1.4.20122) 29.2.2012 asti Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL
Syksy 2012 Akavaaka
Syksy 2012 Akavaaka
72
Perustietoa akavalaisista 2010–2012
Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
Akavan jäsenmäärä 573 405 Naisten osuus 51 %
Päätoimi: Keski-ikä 42 v.
Kokoaikatyö 86 % Ikäjakauma Alle 30-vuotiaat 9 %
Osa-aikatyö 7 % 30–39-vuotiaat 29 %
Yrittäjä 4 % 40–49-vuotiaat 28 %
Työtön 3 % 50-59-vuotiaat 25 %
Työnantaja 60-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat 9 %
Yksityinen 56 % Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 82 %
Kunta 33 % Pääkaupunkiseudulla asuvat 32 %
Valtio 7 % Alle 18-v. lapsen (lasten) vanhempia 45 %
Itsensä työllistävät 3 % Alla olevat tiedot ovat kokoaikatyösssä olevista:
Seurakunta 1 % Määräaikainen palvelussuhde 13 %
Ammattiryhmä Palvelusvuode nykyisessä työpaikassa, keskimäärin 9,5
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 37 % Bruttopalkka-arvio 2010 (mukana tulospalkkiot), e/kk 4 100
Opettajat ja muut op. alan asiantuntijat 26 % Kokonaistyöaika, h/vko 40,7
Johtajat ja ylimmät virkamiehet 19 % Ylitöitä tehneiden osuus 22 %
Asiantuntijat 14 % Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus 13 %
Muut tehtävät 4 % Ei korvausta tehdyistä ylitöistä 37 %
Syksy 2012 Akavaaka