ramipress syksy 2014

Rami press

Työntäyteinen jakiireinen syys-istuntokausi 2014

Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja

pitkittynyt taloustaantuma loivat varjonsa

eduskunnan syysistuntokaudelle. Koventu-

neet puheet kotimaan politiikassa ennakoivat

kuumaa vaalikevättä.

Kysymyksiä jakannanottojaeri asioista

PuhemiesEero HeinäluomaKajaaniin

RauhallistaJoulua jakaikkea hyvää2015!

Keskustelu sotesta ja avioliittolaista hal-

litsivat otsikoita, mutta syksyyn mahtui

myös suuri määrä aloitteita, kysymyksiä ja

kannanottoja eri asioista. Yhdelle vähäiseltä

tuntuva asia voi olla hyvin tärkeä toiselle.

Suomen ja Venäjän suhteita käsitellään

sunnuntaina 11.1.2015 Kajaanissa järjestet-

tävässä seminaarissa. Asiasta keskustele-

vat puhemies Eero Heinäluoma ja tutkija

Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiöstä. Tilaisuu-

den avaa kansanedustaja Raimo Piirainen.

Järjestöjen vierailut eduskunnassa tuovat mukavaa

vaihtelua arkityöhön. Yhteistyöllä asiat sujuvat!

Vieraita eduskunnassa

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014

Puh. 050-5121 587 [email protected] www.raimopiirainen.fi

Rami press

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014

Hätäaputöitä päivitettynä SDP on ajanut hallituksessa elvyttämislinjaa. Vaikeassa taloustilanteessa olisi tärkeää, että

yskähtelevän yksityissektorin tukena valtio ottaisi suurempaa vastuuta jouduttamalla tärkeiden

rakennushankkeiden aikataulua työllisyyden parantamiseksi. Vanhojen aikojen ns. hätäaputyöt

olisi päivitettävä tälle vuosituhannelle ja haettava kaikin keinoin ihmisille mahdollisuuksia työl-

listyä ja saada työstään asianmukaista, työntekoon kannustavaa palkkaa ihmisarvoa nöyryyt-

tävien kuntouttamistyöllistämisten sijaan.

Kaivosteollisuuden tulevaisuus Talvivaaran konkurssi ja kaivoksen jatkoedellytykset herättävät tunteiden lisäksi kysymys-

merkkejä koko toimialan ylle. Kaivosteollisuudelle on ladattu suuret odotukset pohjoissuoma-

laisten hyvinvoinnin yhtenä kivijalkana tulevaisuudessa. Olisi suotavaa, että Talvivaaran taru

jatkuisi, mutta samalla huolehdittava siitä, että toimintaa voidaan harjoittaa liiketaloudellisesti

kannattavasti asetettujen lupaehtojen rajoissa. Luontevaa olisi, että valtio olisi keskeisemmin

mukana Suomen maaperästä kerättävien mineraalien hyödyntämisessä.

Demokratia toimii Kansalaisaloite samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja sen myötä adoptio-oikeudesta herätti

suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ilmaisin kielteisen kantani asiaan jo vuosi sitten. Palaute on

ollut pääosin kannustavaa, mutta ikäviäkin episodeja asian ympärillä on nähty. Pidän tärkeänä,

että nyt mennään eteenpäin ja tehdään yhteistyötä kaikilla rintamalinjoilla.

Kainuuta ja Oulun seutua koetellaan Valtion työpaikkojen katoaminen, metsäteollisuuden ja ITC-alan hiipuminen, Talvivaara sekä

metalli- ja konepajateollisuuden vaikeudet Venäjän tilanteesta johtuen tuntuvat Kainuussa ja Ou-

lun seudulla. Kehuin kiiteltyjä junavaunuja valmistava Transtech on ajautunut myös vaikeuk-

siin ja sen ongelmat heijastuvat suoraan pienempiin metallialan kainuulaisyrityksiin. Koska ky-

seessä on huomattava kainuulainen teollisuustoimiala, valtion tulisi käyttää kaikki mahdolliset

keinot Transtechin toiminnan ja kainuulaisten työpaikkojen turvaamiseksi.

Petokeskustelua Keskustelu petoeläinten oikeasta määrästä käy vilkkaana. Yhtä mieltä ollaan Suomen luon-

non ainutlaatuisuudesta ja siitä, että petoeläimet ovat sen yksi rikkaus. Se, ettei esimerkiksi susi

ole koskaan sattunut jonkun toisen tielle, ei hälvennä jonkun muun huolta ja pelkoa tilanteessa,

jossa eläin toistuvasti tavataan pihapiiristä. Luvansaanti tällaisten ihmistä pelkäämättömien häi-

rikköeläinten poistamiseksi on tehtävä joustavammaksi.

Terveisiä eduskunnasta Vuoden 2014 syksy on ollut eduskunnassa työn täyteinen. Syysistuntokauden alkaessa hallituksella oli useita keskeneräisiä lakikokonaisuuksia. Näiden lakien valmiiksi saattamiseksi eduskunta saa puurtaa kevään kaksi istuntokuukautta ahkerasti. Syksyn suurin ja pitkään odotettu lakikokonaisuus on sote-uudistus. Hallituksen esittämillä laeilla uudistettaisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle ja tuottamisvastuu enintään 19 kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on ehdotuksen mukaan järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluisi yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuottaisi palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määriteltävät kuntayhtymät. Kunnat voisivat sopia, että kuntayhtymän sijasta tuottamisvastuu toteutetaan vastuukuntamallilla. Kunnat vastaisivat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuisi kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Esityksen mukaan kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille laissa määriteltävien kriteerien ja järjestämispäätöksessä määriteltävien tarkempien perusteiden mukaisesti. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa. Tuottamisvastuu siirtyisi vuoden 2017 alussa perustettaville tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille. Hyvinvointimme perusta on julkinen sektori ja vastine veroillemme jatkossakin. Julkisen sektorin suuntaan kivien heittäjiäkin on näkynyt, jonka toiminnan tuomitsen. Kuntatyöntekijöitä on suotta syyllistää maan taloudesta. Julkisen sektorin toimivuus mitataan arjen kokemuksilla. On selvä, että palvelujen turvaaminen edellyttää käytänteiden rohkeaa uudistamista ja myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. On toki ymmärrettävä, että myös rajoja raivaamalla ja rakenteita uudistamalla myös julkinen sektori sujuvoituu tehokkaimmin. Syksyn yksi iso päätös oli kun eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan. Eduskunnan enemmistö katsoi valtioneuvoston tavoin, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö, jossa puolletaan Rosatomin ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Aiemmin syyskuussa Suomen hallitus oli katsonut periaatepäätöksessään, että ydinvoimalahanke on edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Eduskunnan käsittelyssä oleva asia oli viralliselta nimeltään periaatepäätös, ei lupa ydinvoimalan rakentamiseen. Ydinenergialain mukaan hallituksen ja eduskunnan pitää ensin tehdä myönteinen periaatepäätös, ennen kuin ydinvoimalaa havitteleva yhtiö voi hakea rakennuslupaa. Oman Fennovoima äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa, ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava, että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaratkaisu on kuitenkin väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Pohjois-Suomelle se antaa uuden mahdollisuuden kasvun tielle. Syksyn suurin työ eduskunnassa on kuitenkin vuoden 2015 talousarvioesityksen käsittely. Valtion vuoden 2015 budjetti on 53,9 miljardia euroa eli noin miljardi euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Eduskunnan lisäykset budjettiin oli noin 55 miljoonaa euroa. Määrärahatason aleneminen selittyy keväällä tehdyllä kehyspäätöksellä ja jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä. Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla. Valtiovarainvaliokunta teki useita määrärahojen lisäyksiä hallituksen talousarvioesitykseen. Rajavartiolaitokselle lisättiin 2 miljoonaa euroa ja kuntien ympäristöpuolen siirtoviemärihankkeista Haapajärven, Ylivieskan ja Kalajoen alueella toimiva ns. Vesikolmio sai 400 000 euron lisäyksen puhdasvesipuolelle ja saman verran viemäriverkoston rakentamiseen Maa- ja metsätalousministeriön momentilta. Ylivieskan kohtausraiteen parantamiseen varattiin 1.5 miljoonaa euroa. Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat huonosti kannattavia ja tuottavat hyötyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Kemeran myöntövaltuutta lisättiin kymmenen miljoonaa euroa. Tässä vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa valtio voi toimia hyvinvoinnin takaajana. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. Veroina kerättyjen varojen maasta ulosliputtamista tulee suitsia ja edistää rahan kiertoa kotimaassa. Tämä vahvistaa hyvinvointivaltion kivijalkaa ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin investointeihin ja kaupankäyntiä elvyttäviin julkisiin hankintoihin. Kyllä valtiolla pitää olla riskien maksumiestä aktiivisempi rooli kansantaloudessa. Toivotan kaikille Ramipressin lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Valtiopäivätoimia syysistuntokausi 2014

KIRJALLINEN KYSYMYS 858/2014 vp

Museoviraston kuvakokoelman maksullisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa ja tutkii kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä,

rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja ja tuo kuvat kaikkien saataville. Kulttuuriperintö- ja

kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantaminen palvelee viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä sekä

kansalaisia, jotka voivat tutustua digitaalisiin aineistoihin paikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen

kirjasto -hankkeen kautta rahoitettavien kulttuuriperinnön digitointihankkeiden kuten Kuvakokoelmat.fi-palvelun

käytön.

Museoviraston vuoden 2013 toimintakertomuksen mukaan kuvakokoelmien nettipalvelussa käyntejä oli 1 691 085,

kun vuonna 2012 käyntejä oli 1 386 112. Kansalaisten käynnit kuvapalvelussa ovat siis kasvaneet merkittävästi

viime vuosina, ja se on merkki sukututkimusten ja kotiseuturakkauden lisääntymisestä. Vaikka kansalaisten käynnit

kuvapalveluissa ovat kasvaneet, kuitenkin Museoviraston liiketaloudellisten suoritteiden määrä oli vähentynyt

edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Kuvapalvelut oli tuottanut vuonna 2013 ainoastaan 0,09 miljoonaa euroa, ja

samanaikaisesti maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Suurimpana eränä

kustannuksista olivat tukitoimintojen kustannukset 0,8 miljoonaa euroa.

Suomessa on voimassa tekijänoikeuslaki, joka suojaa teoksien ja valokuvien tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus on

voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä (TekijäL 43 §). Oikeus valokuvaan on

voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona valokuva valmistettiin (TekijäL 49 a § 2

mom). Näin ollen Museoviraston hallinnoimista vanhoista valokuvista suurin osa on tekijänoikeussuojan

ulkopuolella, ja näiden kuvien tulisi olla kansalaisten vapaasti käytettävissä.

Kansalliskirjasto on digitoinut Suomessa vuosina 1771-1910 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat kansalaisille

vapaasti käytössä. Kansalliskirjasto on luopunut myös vanhojen karttojen mahdollisesta tekijänoikeudesta, ja näin

ollen vanhat kartat ovat kansalaisille vapaasti käytettävissä. Myös Puolustusvoimain kuva-arkiston vanhat

valokuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.

On huomattava, että sanomalehdet, vanhat kartat ja valokuvat ovat erilaisen yhteiskuntaan liittyvän tutkimuksen ja

esimerkiksi sukututkimuksen monipuolista lähdeaineistoa ja siksi paikallishistoriaa sekä sukuja tutkiville ihmisille

tärkeitä tietolähteitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin

vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut

maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja

maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014

Raimo Piirainen /sd


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen

ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 858/2014

vp:

Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut

maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja

maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Museovirastolla on hallussaan Suomen laajin kulttuurihistoriallinen kuvakokoelma, johon kuuluu noin 10

miljoonaa kuvaa. Kokoelmat ovat kaikille avoimia ja hyvin pieni osa aineistosta on käyttö-rajoitettua. Kokoelmat

ovat karttuneet lahjoituksin, ostoin ja viranomaistoiminnan tuloksena. Aineistoja pääsee katsomaan ja tutkimaan

maksutta kuka tahansa. Aineistopyynnöt pyydetään toimittamaan noin neljä työpäivää aikaisemmin, jotta aineistot

voidaan hakea esille valmiiksi. Arkiston aukioloaikoja on jouduttu säästösyistä lyhentämään. Aineistojen

käytettävyyden ja saatavuuden edistäminen on Museovirastolle tärkeä tavoite ja kuvien digitaalinen saatavuus

Kansallisen digitaalisen kirjasto -hankkeen Finna-asiakasliittymän kautta paranee koko ajan. Tällä hetkellä

Museoviraston kuvia on Finna-asiakasliittymän kautta vapaasti katseltavissa 86 439 kappaletta.

Kuvien käyttömaksut ja myös kuvista valmistetuista digitaalisista tallenteista perittävät maksut perustuvat

maksuperustelakiin (150/1992), jonka mukaan asiakkaan tilauksesta tuotetuista palveluista sekä muun muassa

käyttöoikeuksien väliaikaisesta luovuttamisesta on perittävä liiketaloudellisin perustein määräytyvä maksu.

Maksuperustelain mukaan palveluiden tulee olla maksullisia erityisesti silloin, kun samaa palvelua tuottavat

maksua vastaan myös muut toimijat.

Museoviraston perimä maksu muodostuu digitaalisen tallenteen hinnasta ja käyttömaksusta, jotka molemmat

peritään kaikilta asiakkailta. Asiakkaina Museoviraston kuvakokoelmilla on yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä ja

kuntia sekä yksityishenkilöitä. Yksityishenkilöiden osuus on noin 14 %. Normaalikokoisen tallenteen hinta on 18

euroa. Käyttömaksut ovat kuvakohtaisia ja niiden hinnat laskivat vuoden 2014 alusta lukien. Käyttömaksun

suuruus vaihtelee riippuen mm. siitä onko kyseessä yksityinen vai kaupallinen käyttö ja käytetäänkö kuvaa kerran

vai useita kertoja. Yksityishenkilöillä käyttömaksu aleni vuoden 2014 alusta lukien 25 eurosta 5 euroon ja muilla

toimijoilla 80-120 eurosta 25-50 euroon. Suurasiakkaiden ja mainoskäytön osalta hinnoittelu sovitaan erikseen.

Museoviraston kuvamyynnistä yli 85 % tapahtuu Museoviraston tiloissa asiakkaiden alkuperäisistä kuvista

tekemän valinnan perusteella. Nämä kuvat digitoidaan asiakkaita varten erikseen. Vain alle 15 % myydään

verkkopalvelun kautta.

Maksuilla katetaan kuvien kartuttamisesta, ylläpidosta, digitoinnista ja saataville saattamisesta aiheutuvia

kustannuksia. Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman toiminta ei tuota voittoa. Kuvamyynnistä

saadaan myyntituloa vuositasolla noin 90 000 euroa. Tämä myyntitulo on merkittävää Museoviraston kannalta

vastaten kahden asiakaspalvelussa olevan henkilön vuosikustannusta.

Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman kuvista osaan kohdistuu tekijänoikeuksia ja osaan ei. Jos

valokuva on tekijänoikeudella suojattu, maksuun sisältyy myös korvaus teoksen kappaleen valmistamisesta. Muut

käyttöoikeudet, joita Museovirasto voi kuvamyynnin yhteydessä mahdollisesti myöntää asiakkaalle, vaihtelevat sen

mukaan, millaisin edelleen luovutusoikeuksin valokuvat on kuvakokoelmiin luovutettu.

Kaikki tekijänoikeuksien luovutuksesta saatavat korvaukset tilitetään oikeuksien haltijoille Museo-viraston

toimesta. Tallenteiden hinnat ja käyttömaksut asiakkaille ovat samat riippumatta siitä, kuinka vanha kuva on

kyseessä ja kohdistuuko kuvaan tekijänoikeutta. Mikäli maksuun sisältyy korvaus tekijänoikeuden haltijalle,

asiakkaan maksamasta maksusta jää Museovirastolle pienempi osuus.

Museovirasto pyrkii osaltaan auttamaan koko museokenttää kuvapalveluiden hinnoittelun uudistamisessa ja

kehittämisessä, mutta jokainen museo tekee hinnastonsa omista lähtökohdistaan. Tällä hetkellä kuvapalveluiden

tulot ovat monelle museolle merkittävä tulonlähde oman toiminnan kannalta. Kulttuurihistoriallisia kuvia myy

myös muutama puhtaasti kaupallinen yritys, kuten STT- Lehtikuva. Museoviraston kuvamyynnin maksuista

luopuminen todennäköisesti muuttaisi Suomen kuvamyyntimarkkinoita ja vaikuttaisi edellä mainittujen toimijoiden

kannattavuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä kansalaisten mahdollisuutta päästä katsomaan ja tutkimaan

Museoviraston hallussa kuvakokoelmia. Valtion maksuperustelaki edellyttää valtion toimijoilta kustannusten

perimistä liiketaloudellisista suoritteista. Museovirasto on kuitenkin lisätäkseen aineistojen käyttömahdollisuuksia,

alentanut aineistojen käyttömaksuja vuoden 2014 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tätä oikeana

ratkaisuna. Hinnoittelussa on erityisesti kohtuullistettu tavallisilta kansalaisista perittäviä maksuja.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen


Kotitalousvähennys harmaan talouden torjunnassa


Jos vuonna 2011 osti työtä ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 60 %

arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö oli palkattu työsuhteeseen, saattoi vähentää 30 % maksetusta

palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen määrä riippui siitä, oliko työstä maksettu palkkaa työntekijälle vai korvausta

yritykselle laskua vastaan. Jos työ oli ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 45 %

arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö palkattiin työsuhteeseen, saattoi vähentää 15 % maksetusta

palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennystä sai enintään 2

000 euroa. Vähennys oli henkilökohtainen, joten puolisot saivat yhteensä 4 000 euron vähennyksen. Vähennyksen

omavastuu oli 100 euroa vuodessa. Yritykselle työstä maksettavan korvauksen täytyi olla yli 223 euroa (167 euroa

vuonna 2011), jotta omavastuu ylittyisi. Jos molemmat puolisot hakivat kotitalousvähennystä, vähennettiin

omavastuu molempien osuudesta erikseen. Vähennyksen sai vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista.

Vähennyksen enimmäismäärä ja omavastuu olivat samat riippumatta siitä, ostettiinko palvelu yritykseltä vai

palkattiinko työhön työntekijä.

Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen määrä on 2 400 euroa, joten puolisot voivat saada yhteensä 4 800 euron

vähennyksen. Vähennysoikeus on 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaa henkilön työsuhteeseen,

saa vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Kotitalousvähennyksen

omavastuu on 100 euroa.

Kotitalousvähennyksen vähennysoikeuden kavennukset ovat johtaneet negatiiviseen ilmiöön. Nykyinen

työsuhteessa olevan 15 %:n kotitalousvähennysprosentti on siksi vaatimaton, että taloudellista hyötyä tavoittelevan

kannattaa teettää työt mieluummin pimeällä kuitittomalla työvoimalla. Jos hyvitysprosentti olisi jonkin verran

suurempi, silloin pimeän työvoiman käyttö vähenisi, koska teettäjälle olisi edullisempaa teettää työt rehellisellä

kuitin antavalla työvoimalla.

Harmaan talouden torjumisen näkökulmasta olisi perusteltua palauttaa kotitaloushyvitykset vuoden 2011 tasolle,

jolloin ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä voisi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta.

Jos henkilö on palkattu työsuhteeseen, voisi vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan

sivukulut.



Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä

voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?


Raimo Piirainen /sd




vp:

Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä

voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?


Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän

tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat

aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä.

Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan

asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu

verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Myös vanhempien ja isovanhempien asunnossa

tehdyt työsuoritukset oikeuttavat vähennykseen.

Vuoden 2012 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon ja

vähennykseen oikeuttavaa prosenttiosuutta alennettiin työkorvauksen osalta 60 prosentista 45 prosenttiin ja

vastaavasti palkan osalta 30 prosentista 15 prosenttiin. Muutoksen valmistelun yhteydessä arvioitiin, että

muutoksen jälkeenkin kotitalousvähennyksellä olisi hyvä työllisyyttä edistävä ja harmaata taloutta torjuva vaikutus,

vaikka muutos saattaisi vähentää kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen käyttöä nykyisestä jonkin

verran. Vuoden 2014 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 000 eurosta 2 400 euroon.

Tarkoituksena oli nimenomaan edistää työllisyyttä ja tukea harmaan talouden torjuntaa.

Kotitalousvähennys on myös taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävä vähennys. Verohallinnon tiedon mukaan

vuonna 2012 vähennystä käytti noin 370 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 306

miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 828 euroa. Vuonna 2013 vähennystä käytti puolestaan noin

380 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 325 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys

oli vuonna 2013 noin 857 euroa.

Kotitalousvähennyksen kohdistumisessa eri palveluihin ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 80 % vähennyksen oikeuttavien kustannusten

yhteismäärästä. Hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin 3 % kustannusten yhteismäärästä ja kotitaloustyöhön 17 %

kustannusten yhteismäärästä.

Jotta kotitalousvähennystä voi käyttää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia

vähennykseen oikeuttavia palveluita. Tämän vuoksi kotitalousvähennys kohdistuu luonnollisista syistä pääosin

hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys ja se

vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään

kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Koska

vähennys tehdään suoraan verosta, voidaan 45 prosentin vähennyskelpoista osuutta kotitalousvähennykseen

oikeuttavista työkustannuksista pitää jo nyt merkittävänä yhteiskunnan tukena.

Kun huomioidaan kotitalousvähennyksen kohdistuminen hyvätuloisimmille kansalaisille ja kotitalouksille sekä se,

että vähennys on jo nykyisellään merkittävä yhteiskunnan tuki, hallitus katsoo, että kysymys ei anna aihetta

enempiin toimenpiteisiin.


Valtiovarainministeri Antti Rinne


Kainuun ylisuuri susikanta


Kainuun ylisuuri susikanta näyttäytyy nyt ikävällä tavalla. Wenla, Manta, viisivuotias norjanharmaakoira Herkko ja

moni muu hyvä metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin ja menettänyt henkensä. Tietojeni mukaan suden

suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa.

Koira on perheenjäsen, ja koiran menetys sudelle tuottaa omistajille suurta huolta ja surua.

Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä,

kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangassa. Vaikka koiranhäkki oli tehty vankasta verkosta, oli susi repinyt

verkon irti lautojen välistä ja päässyt nappamaan koiran. Koirasta oli jäänyt häkkiin vain muutama karvatuppo, ja

koiran jäännökset olivat löytyneet 300 metrin päästä pihapiiristä.

Olen saanut kainuulaisilta metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita "susivapaita" alueita

metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä susista on tullut kesyjä ja

röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. Suden röyhkeyttä kuvaa se, että ne hyökkäävät koiran kimppuun

ihmisen läsnäolosta huolimatta. Jokasyksyinen hirvenmetsästys on alkanut, ja metsästäjillä on halu hirvijahtiin,

mutta metsästäjät eivät uskalla viedä koiriaan metsään susien pelossa. Mielestäni tilanne ei voi jatkua näin. Jos susi

käy ajokoiran kimppuun tilanteessa, jossa on vähän aiemmin ammuttu ja passimiehet ovat huudelleet toisilleen,

silloin on varmaa, ettei susi pelkää ihmisiä. Tällaisen suden lopettamiseen on saatava lupa ja nopeasti.

Suurpetovahinkokorvaukset ovat kasvaneet vuosittain. Kolme vuotta sitten ne olivat noin neljä miljoonaa euroa

vuodessa. Viime vuonna veronmaksajien varoilla korvattavat vahingot olivat jo yli kahdeksan miljoonaa euroa.

Oletan, että veronmaksajien rahoille on parempaakin käyttöä kuin suurpetojen tappamien koirien ja porojen

korvaukset. Susien määrää on vähennettävä nopeasti poikkeusluvilla, joilla poistetaan ne häirikkösudet, jotka

tappavat metsästyskoiria normaalin ravintonsa sijaan.



Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka

tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014

Raimo Piirainen /sd




vp:

Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka

tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?


Maa- ja metsätalousministeriö ei enää käsittele yksittäisiä hallintopäätöksiä, vaan metsästyslain 41 §:n mukaisesti

luvat suden rauhoituksesta myöntää Suomen riistakeskus maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman suurimman

sallitun saalismäärän asettamissa rajoissa.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut marraskuussa 2013 asetuksen poikkeusluvalla sallittavasta suden

metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuosina 2013-2016. Asetuksen mukaan Suomen

riistakeskuksella on toimivalta sallia metsästysvuosittain 10 yksilön metsästys mm. metsästyslain 41 a §:n 1

momentissa tarkoitettujen erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttavien tai ihmisten turvallisuutta uhkaavien

yksilöiden poistamiseksi. Tällä hetkellä Suomen riistakeskuksella on käsittelyssä yksi hakemus kahden suden

metsästämiseksi Sotkamon pohjoisosasta.

Kainuun alueella on tällä hetkellä useita laumoja hyvin lähellä toisiaan. Pysyvän lumipeitteen tultua kanta-arviota

täsmennetään, mutta on ilmeistä, että Kainuun susikanta on Suomen tihein. Parasta aikaa on käynnissä susikannan

hoitosuunnitelman päivitystyö, jossa tavoitteena on suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin mukaisesti siirtyä

nykyistä konkreettisemmin paikalliseen susilauman reviiriperustaiseen susikannanhoitoon.

Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin

lajeihin. Luontodirektiivi sallii poikkeamisen tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli toimenpiteelle ei ole muuta

tyydyttävää ratkaisua eikä poikkeaminen heikennä lajin suojelutasoa. Tämän lisäksi poikkeamisen on täytettävä

yksi erityisistä poikkeamisperusteista: esim. erityisen merkittävien vahinkojen estäminen. Tämänkaltaiseen ns.

vahinkoperusteiseen poikkeuslupaan liittyvä Suomen riistakeskuksen harkintavalta on kuitenkin hyvin pitkälle

sidottua harkintaa, jota rajaa Euroopan unionin luontodirektiivi.

Luontodirektiivi sallii lisäksi suurpetojen metsästyksen myös silloin, kun ne eivät ole aiheuttaneet vahinkoa.

Tällaiset kannanhoidollisella perusteella myönnettävät luvat ovat tarpeen kannan säätelemiseksi ja eläinten

arkuuden säilyttämiseksi. Tämä edellyttää hoitosuunnitelmaa, jonka mukaisesti metsästys suunniteltaisiin.

Toistaiseksi näitä kannanhoidollisia lupia on sallittu runsaslukuisten karhun ja ilveksen metsästämiseksi.

Susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa tullaan ottamaan kantaa susien kannanhoidolliseen metsästämiseen.

Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo


Trafin palvelujen hinnoittelu


Lehtitietojen mukaan Trafi on hinnoitellut palvelunsa väärin ja on perinyt autoilijoilta ylimääräisiä maksuja

vuosittain noin 5-10 miljoonaa euroa. Autoilijat ovat maksaneet Trafille liian suuria maksuja vuosien 2010-2014

aikana yhteensä noin 38 miljoonaa euroa.

Ylen tekemän tutkimuksen mukaan merenkulun, ilmailun ja rautatieliikenteen taksat ovat olleet vastaavasti vuosia

liian matalia. Trafi saisi periä erilaisista julkishallinnollisista palveluista vain omakustannehinnan.



Onko liikenneministeriö selvittänyt, mihin Trafi on käyttänyt liikaa perityt maksut ja

aikooko Trafi palauttaa liikaa veloitetut 38 miljoonaa euroa takaisin autoilijoille?


Raimo Piirainen /sd

Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…


Arvonlisäveron vaikutus rakennusalan kilpailutilanteessa


Olen saanut viestejä rakennusalan yrittäjiltä, jotka kokevat olevansa markkinoilla eriarvoisessa asemassa silloin,

kun yksityinen työn tilaaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla.

Kun yksityinen rakennuttaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla, työnantaja ottaa kantaakseen velvollisuuksia

työnantajana ja kantaa täten riskin sekä vastuun koko rakennusprojektistaan. Samalla työnantaja välttyy kuitenkin

24 %:n arvonlisäveron maksamisesta työsuorituksesta, jonka rakennusalan yrittäjät ovat velvollisia lisäämään

samaan työsuoritukseen.

Rakennusalan yrittäjien mukaan he eivät näin suurta hintaetua pysty millään tavalla tinkimään pois, kun tuotteen eli

palvelun hinta koostuu pääasiallisesti tehdystä työstä, ts. palkoista ja niiden sivukuluista. Pahimmassa tapauksessa

yrittäjät joutuvat maksamaan itselleen ja työntekijöilleen huomattavasti pienempää palkkaa, jotta voivat tasoittaa

kustannukset samalla tasolle kuin kustannukset verokortilla tekevästä työntekijästä aiheutuvat työn tilaajalle.

Yrittäjien mielestä tällaisessa kilpailutilanteessa tasa-arvoisuus ei toteudu.



Toteutuuko hallituksen mielestä kysymyksessä esitetyssä kilpailutilanteessa tasa-arvo ja

tietääkö hallitus, miten paljon valtio menettää arvonlisäverotuloja, kun yksityiset henkilöt palkkaavat verokortilla

työskenteleviä sen sijaan, että ostaisivat työn yrityksiltä?


Raimo Piirainen /sd



Lääkkeiden saatavuus apteekeista


Apteekit vastaavat siitä, että niiden tavanomaisen asiakaskunnan tarvitsemia lääkkeitä ja lääkkeiden käyttöön

tarvittavia välineitä ja laitteita sekä sidetarpeita on saatavilla. Lääkevaihtokäytäntö on vaikeuttanut apteekkien

varaston hallintaa ja lisännyt siihen liittyvää työmäärää ja kuluja merkittävästi, mutta toimitusvarmuus on

apteekkien omasta mielestä saatu pidettyä erinomaisella tasolla.

Olen saanut kuitenkin kansalaisyhteydenoton, jossa asiakas ei ollut saanut apteekista reseptilääkettä Isoptin Retard

120 mg. Apteekista asiakkaalle oli kerrottu, ettei ko. lääkettä ole saatavilla, ei ole ollut pitkään aikaan eikä heillä

ole korvaavaa lääkettä.

Kun kysymyksessä on asiakkaille tärkeä lääke, eikö apteekeilla pitäisi olla tarjolla kuitenkin aina

rinnakkaislääkettä?



Onko ao. ministerin mielestä lääkelaki riittävän vahva takaamaan lääkkeiden saatavuuden apteekeista?


Raimo Piirainen /sd


Kirjoituksia syksyllä 2014

Talouskasvua ja työpaikkoja

SDP:n puoluevaltuusto piirsi Suomelle suuntaviivat seuraavalle vaalikaudelle. SDP:n mielestä päättäjien tärkein

tehtävä on muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa

myös valtiolla pitää olla keskeinen rooli. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä

tulevaisuusinvestointeja. Erityisesti pitkäjänteisiä investointeja haettaessa valtion on otettava aktiivinen rooli.

Investointeja pitää myös hakea uusilla, ennakkoluulottomilla keinoilla– esimerkiksi julkisen ja yksityisen

rahoituksen yhdistelmiä käyttämällä.

Suomi tarvitsee lisää julkisia investointeja. Julkiset investoinnit tehostavat talouden toimintaa, luovat uutta

kysyntää ja vahvistat yritysten kasvunäkymiä. Myös merkittävät julkiset hankinnat voivat auttaa talouden elpymistä

ja synnyttää uutta työtä. Talouskasvun yksi palanen on kotimainen ostovoima. Kotimaista ostovoimaa ja kysyntää

voidaan tukea oikeudenmukaisella verotuksella.

Uutta työtä syntyy poliittisilla päätöksillä. Tässä kohtaan on syytä nostaa esille Fennovoiman ydinvoimala hanke,

joka sai eduskunnasta poliittisen tuen. Suurta hämmästystä äänestyksessä tosin koin, kun osa Pohjois-Suomen

kansanedustajista asettui vastustamaan maamme yhtä suurinta ja tärkeintä investointia vuosikymmeniin. Oman

äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi

teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa,

ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus

teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava,

että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden

vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee

näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Ydinvoimaratkaisu on väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat

tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian

työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Kainuulle se antaisi uuden mahdollisuuden kasvun tielle.

Valtion toimet teollisuuden tukemisessa on ollut viime vuosina ensiarvoisen tärkeitä. STX:n Turun telakan uudet

omistusjärjestelyt oli hallitukselta erinomainen suoritus. Myös Talvivaaran konkurssipesän rahoittaminen valtion

kukkarosta on tuonut yhtiölle ja sen henkilökunnalle uutta toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tässä kohtaan

haluan kiittää hallituskumppaneita, joiden ministerit ja kansanedustajat ovat suhtautuneet järkevällä tavalla

Talvivaaran sekä kainuulaisten työpaikkojen pelastamiseen. Talvivaaran kohdalla erityisen tärkeää on yhteiskunnan

panostus ympäristönsuojeluun ja niihin toimiin, joilla kaivostoimintaa Talvivaarassa voitaisiin jatkaa kestävällä

tavalla.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Lisää elvytystä

Suomi elvytti reilusti finanssikriisin rantautuessa maahamme. Elvytystoimet heijastuivat muun muassa kotimaiseen

kysyntään, joka osaltaan tasoitti kriisin vaikutuksia. Talouskriisi on kuitenkin pitkittynyt heikon euroalueen

kysynnän vuoksi, ja Ukrainan kriisi sekä Venäjän talouspakotteet ovat lisänneet tuskaa. Suomen vientikysyntä ei

ole kehittynyt käytännössä lainkaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja syy tähän on heikolla euroalueen

kysynnällä. Suomen talouskehitys on kytketty vahvasti euroalueen kehitykseen, joten kriisistä lopullisen

ulospääsyn avaimet eivät ole yksinään meidän kansallisissa käsissä. On hyvä huomioida, että talouskriisin

puhjetessa Suomen tilanne oli oleellisesti nykyistä vahvempi ja elvytykseen oli reilusti varaa, koska julkinen talous

oli lähtötilanteessa ylijäämäinen ja valtionvelka pieni.

Julkisuudessa käydään nyt kiivasta keskustelua, pitääkö Suomen taloutta elvyttää ja onko meillä enää varaa tehdä

elvyttäviä toimia? Kun euroalueen talouskehitys ja täten myös Suomen vientikehitys jatkuu edelleen heikkona, on

syytä kysyä mistä kasvu talouteen muuten voisi tulla? Näen tärkeäksi suunnata kasvupanostuksia kilpailukykyä

parantaviin toimiin ja kotimaisiin elvyttäviin investointeihin. Näitä ovat muun muassa vuokra-asuntojen

rakentaminen ja väyläinvestoinnit, jotka ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Liikenne- ja viestintävaliokunta totesikin v.

2015 valtiontalousarvio lausunnossaan, että liikenteen rahoituksella ja investoinneilla voidaan edistää talouskasvua,

parantaa työllisyyttä ja luoda samalla uskoa tulevaisuuteen.

Viimeaikaisten selvitysten mukaan tällä hetkellä muun muassa urakkahinnat ovat aiempaa matalampia ja ajankohta

olisi muutoinkin edullinen julkisten investointien tekemiselle. Infrastruktuuri-investoinneilla on olennainen

elvyttävä vaikutus ja huomattava osa tehdyistä panostuksista palautuu takaisin valtiolle erilaisten maksujen ja

verojen muodossa. On tärkeää myös huomioida, että elinkeinoelämän kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa liikenteen

ja logistiikan toimivuudella. Liikenteestä syntyvillä kustannuksilla on olennainen merkitys Suomen

elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

SDP:n eduskuntaryhmä otti voimakkaasti kantaa elvytyksen puolesta opposition välikysymyksen Suomen talouden

tilasta yhteydessä. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin valtiovarainministeri Rinteen aloitteesta käynnistettyjä

infrahankkeita eri osissa maata, jotka tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin kymmenille tuhansille.

Investointien rahoittaminen edellyttää lisävelan ottamista, eikä lisävelka saa estää järkevän politiikan tekemistä.

Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä. Sitä tukee myös

Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen

kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre.


Jäitä hattuun! Nato-intoilu uhka Suomelle

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntaviivat luotiin sotien jälkeen ja ne todettu maamme vahvuudeksi.

Tehdyillä linjauksilla Suomi ei ajaudu tai tule muiden toimesta sysätyksi kriisiin tai millekään sellaiselle uralle,

jolle emme halua lähteä.

Natoon liittyminen tarkoittaisi lisäkustannuksia, koska Suomella tulee olla uskottava oma puolustus. En kannata

Nato jäsenyyttä ja siksi näenkin kokoomuksen Nato kiimaisuuden olevan uhka Suomen turvallisuuspolitiikalle.

Täytyy muistaa mistä Krimin niemimaan tilanne sai alkunsa. Nato on kokoajan lähestynyt Venäjän rajaa ja omalta

osaltaan saanut vastareaktion Venäjältä, mikä on nyt konkretisoitunut Krimin alueen kriisinä. Venäjän toimenpiteet

eivät myöskään ole hyväksyttäviä Ukrainan suhteen. Nyt pitäisi kaikkien osapuolten laitaa jäitä hattuun ja YK:n

ottaa vahva rauhanrakentamisen rooli alueella, muuten tästä saattaa syntyä suurempikin konflikti.

Alexander Stubb (kok) on aikaisemmin julistanut avoimesti Nato myönteisyyden ja on kertonut jäsenyyden olevan

hänelle arvovalinta. Sikäli Naton isäntämaasopimuksen toteutuminen juuri nyt ei yllätä. Suomen puolustus nojaa

yleiseen asevelvollisuuteen, joka on tämän kansakunnan selkäranka. On kansainvälisesti tunnustettu tosiasia, että

Suomella on uskottavat puolustusvoimat ja itsenäinen puolustusvalmius. Nato jäsenyys toisi mukanaan Suomelle

ainoastaan uhkakuvia, joihin emme itse pystyisi vaikuttamaan.

Nato-sopimuksia laadittaessa pitää ottaa myös huomioon, miltä asiat näyttää Venäjältä käsin. Suomi ajautui

Euroopan talouskriisiinkin muiden virheiden vuoksi ja samanlainen ajautumisen uhka piilee myös Nato-

sopimuksissa ja jäsenyydessä.


Kädenojennus kotimaiselle energialle

Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen aikaisemminkin umpivihreän energiapolitiikan myrkyllisestä vaikutuksesta

työllisyydelle ja talouskasvulle. Tahtipuikkoa näissä umpivihertalkoissa on heiluttanut entinen ympäristöministeri

Ville Niinistö, joka on pitänyt jääräpäisesti kiinni turpeen verotuksen koventamisesta ja vaikeuttanut polttoturpeen

ja puuhakkeen käyttöä. Seurauksena oli, että vihreä energiapolitiikka vei monelta kotimaisen energian parissa

työskentelevältä leivän pöydästä ja ajoi perheitä vaikeaan tilanteeseen. Vihreiden siirtyessä nyt kentänlaidalle

opposition huutojoukkoon, aukesi hallitukselle tilaisuus korjata Niinistön tekemät virheet. Nyt paistaa päivä

kirjaimellisesti risukasaankin ja hallituksen energialinjaus oli kaivattu muutos suomalaiseen energiapolitiikkaan.

Turvetuotannon vastustajat haluavat ajaa turvetuotannon alas sillä perusteella, että turpeen ympäristö- ja

ilmastovaikutukset olisivat kestämättömiä. Todellisuudessa kotimaisella turpeella ja puulla pitää korvata fossiilisia

tuontipolttoaineita, samalla parannetaan maamme energian huoltovarmuutta ja vaihtotaseen vajetta. Hallituksen

uusi linjaus energiapolitiikasta on saanut laajaa kiitosta kotimaisen energian tuottajilta. Bioenergia ry:n hallituksen

puheenjohtaja Esa Lindholm ja Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger

Holm pitivät hallituksen linjausta tärkeänä muutoksena suomalaisessa energiapolitiikassa. ”Toivottavasti tämä

käänne heijastuu hakkeen tukeen ja turpeen veroon niin merkittävästi, että energiayhtiöt voivat jatkossa ottaa

kaiken mahdollisen tehon kotimaisesta energiasta”, Lindholm sanoi. ”Tällä päätöksellä saataisiin korjattua

tilannetta, jossa useat energiayhtiöt ovat olleet pakotettuja korvaamaan puuta ja turvetta kivihiilellä”, Holm sanoo.

Näissä kommenteissa heijastuu hallituksen esityksen ydin, kivihiilen käyttö korvataan verotuksen keinoin

kotimaisella puulla ja turpeella.

Erinomaista hallituksen energialinjauksessa on, että se turvaa ja synnyttää tuhansia uusia työpaikkoja. Suomi on

pitkä maa, johon mahtuu paljon erilaisia energiaratkaisuja. Siksi oli tärkeää, että alueiden vahvuudet nostettiin

keskeiseksi tekijäksi energiapolitiikassa. Paikallisuutta energian tuotannossa pitää vahvistaa jo siitä syystä, että

esimerkiksi kuljetuskustannusten nousu heikentää syrjäseutujen asemaa ja lisää liikenteen päästöjä.

Hallituksen energialinjaus ei miellyttänyt kuitenkaan kaikkia. Arvostamani kansanedustaja Timo Korhonen (kesk)

on ruotinut julkisuudessa hallituksen esitystä ja moittinut sitä silmänkääntötempuksi. Jos Timon usko hallituksen

tekemisiin horjuu, kannattaisi Timon tutustua tarkoin kotimaisten energiantuottajien kannanottoihin, niillä tahoilla

hallituksen päätöstä ei ole moitittu vaan kiitetty.


Kalastuslaki uudistuu

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kalastuslakikokonaisuutta, jonka valtioneuvosto antoi eduskunnan

käsiteltäväksi lokakuussa. Tällä lakikokonaisuudella korvataan vuonna 1982 annettu kalastuslaki kokonaan uudella

samannimisellä lailla. Lain tavoitteena on turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla

välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Lailla pyritään luomaan hyvät

edellytykset kaupalliselle ja vapaa-ajan kalastukselle. Virkistyskalastuksen kehittäminen koko kansan

luontoharrastuksena on myös tärkeä tavoite ja tätä tavoitetta pitää uuden kalastuslain palvella.

Lainvalmistelu herätti eduskuntaryhmissä ja kansanedustajissa kiihkeitä tunteita. Keskustelu rönsyili lähinnä yli 65-

vuotiaiden kalastusmaksuvapaudesta päätettäessä. Lainvalmistelua sävytti myös SDP:n voimakas tahtotila

puolustaa maata- ja vesialueita omistamattomien oikeuksia kalastukseen. Tämän ryhmän oikeus kalastaa on

määrätietoisen, voimakkaan poliittisen työn tulosta, eikä se säily, jollei siitä pidetä poliittisesti huolta.

SDP:n eduskuntaryhmä koki yli 65-vuotiaiden maksuvapauden säilyttämisen tärkeäksi muutaman syyn vuoksi.

Tiedossa on, että kalastusmaksujen korotukset vähentävät aina maksajien määrää riippumatta siitä, onko maksu

suhteessa käytettäviin tuloihin kohtuuton vai kohtuullinen. Yli 65-vuotiaiden kalastusmaksu olisi johtanut

vääjäämättä kalastusharrastuksen vähenemiseen ikääntyneen väestön keskuudessa ja kaventaisi niitä positiivisia

vaikutuksia, joita kalastuksella on ikäihmisten hyvinvointiin. Lisäksi yli 65-vuotiailla kalastajilla on suuri merkitys

kalastusharrastuksen opettamisessa ja siirtämisessä nuorille ja lapsille. Suomen Vapaa-ajankalastajien

Keskusjärjestön tilaisuuksissa käy vuosittain yli 30 000 nuorta perehtymässä kalastukseen. Pääosa tilaisuuksien

vapaaehtoisista järjestäjistä on eläkeläisiä, joita ilman moni nuori ja lapsi jäisivät vaille asiantuntevaa opastusta.

Maa- ja metsätalousministeriö puolusteli eläkeläisten kalastusmaksun asettamista sillä, että muutoin kalastajat

olisivat eriarvoisessa asemassa. Perustelu on vähintäänkin ontuva, sillä tämän päivän maksajat ovat huomispäivän

eläkeläisiä, jotka aikanaan ja tasavertaisesti pääsevät nauttimaan ilmaisesta kalastuksesta.

Viime vuosikymmenten aikana kalastuslakia on uudistettu askel kerrallaan ja positiivista on ollut lupakäytänteiden

yhtenäistäminen. Kaukana ei ole ne ajat, jolloin kalastajien aika tuppasi menemään kalastusreissulla kala-alueiden

omistajien etsimiseen, jotta kalastusluvan sai taskuunsa hankittua. Kalastuslain uudistukseen liittyy myös hallinnon

keskittämistä ja maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok) valinnan mukaan jatkossa kalastusasioita

maassamme hoitaa kolme Ely-keskusta, joiden valta lisääntyy alueensa kala-asioiden hoidossa. Aika näyttää, miten

nämä Ely-keskukset pystyvät supistetuilla voimavaroillaan hoitamaan kaikki niille asetetut tehtävät.

Kireitä siimoja!


Yrittäjyydelle myönteinen yhteiskunta kannustaa yritysten kasvua

Yrittäjyys on tärkeä asia suomalaiselle yhteiskunnalle ja työlle. Yrittäjyys kiinnostaa nyt myös nuoria ja korkeasti

koulutettuja ihmisiä. On tärkeä ja hieno asia, että yrittäjämyönteisyyttä löytyy suomalaisissa ja uusia yrityksiä

syntyy päivittäin. Yrittäjän arki ei ole kuitenkaan aina ruusuilla tanssia, tämä yrittäjäksi aikovan on hyvä sisäistää.

Pienyrittäjän poikana ammatinharjoittajan arkea tuli seurattua läheltä, silloin myös yrittäjän riskit tuli nähtyä

aitiopaikalta. Siitä muodostui mielikuva suomalaisesta yrittäjyydestä iloineen ja murheineen.

Eduskunnalla on edessään suurten päätösten vuodet ja nyt on viimein aika tunnustaa pienten ja keskisuurten

yritysten asema kasvun ja työllisyyden veturina. Ne työllistävät jo nyt suuremman osan suomalaisista. Yrittäjyys

merkitsee toimeentuloa, osallisuutta ja mahdollisuutta lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tukee myös riskinottoa, yrittämistä sekä uuden yrittämisen aloittamista. Tärkeässä

roolissa talouskasvun tuottamisessa ovat juuri ne yritykset, jotka ylläpitävät, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja.

Jotta yritykset voivat kasvaa ja uusia työpaikkoja saadaan perustettua, verotuksen ja sosiaaliturvan on kehityttävä

vastaamaan nykyistä paremmin yrittäjän käytännön arkea. Lakisääteisiin maksuihin tulee luoda joustoja, jotka

huomioivat paremmin toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yrittäjiin kohdistuvalla veropolitiikalla on

taattava kaikille yrittäjille yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä verotus, joka mahdollistaa toimeentulon omalla

työllä ja kasvun sekä työllistämisen mahdollisuuden.

Yrittäjien työttömyys- ja eläketurvan tasossa olisi petrattavaa. Vaikka viime vuosina olemme kehittäneet yrittäjien

sosiaaliturvaa, järjestelmässä on edelleen hiomista. Yrittäjyyden pitää olla turvallinen vaihtoehto palkkatyölle.

Valitettavasti moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Usein syynä on tiedonpuute. Toisille yrittäjäntulo ei

yksinkertaisesti mahdollista kattavampaa turvaa. Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista

uudistamista ja selkiyttämistä. Samalla palkansaajan ja yrittäjän turvaa tulee tuoda lähemmäs toisiaan. Tarvitaan

myös työttömyys- ja eläketurvan parempaa markkinointia yhteiskunnan taholta. Perheenjäsenten työllistymistä

yrityksiin on helpotettava. Yrittäjän perheenjäsenellä tulee olla oikeus työttömyysturvaan myös silloin, kun

yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee.

Jotta yritykset voivat kasvaa, on yrittäjille rakennettava eri yhtiömuodoista toimiva polku pienestä suureksi.

Yhtiömuodon muuttamisesta on tehtävä automaattista ja sen mahdollisuuksia on markkinoitava aktiivisemmin. On

luotava esimerkiksi jokin automaattinen ilmoitusmenettely, jotta jonkin liikevaihtorajan ylittyessä yritys voisi

vaihtua toiminimestä osakeyhtiöksi. Osakeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuuksia on vähennettävä ja

tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa nostettava nykyisestä. Tulevaisuuden Suomessa pien- ja kasvuyrityksillä tulee

olemaan suuri yhteiskunnallinen rooli. Siksi näiden yritysten käytännön arkea ja kasvua meidän päättäjien pitää

tukea.


Ketun häntä kainalossa

Valtiontalous on hankalassa jamassa. Nykyiset valtion verotulot ja muut tuotot eivät riitä kattamaan

julkisentalouden menoja. Tämän vuoksi hallitus on joutunut tekemään useita raskaita säästöpäätöksiä, mutta

siltikään valtiontaloutta ei ole saatu vakautettua. Valtiontaloutta on sopeutettu liki seitsemällä miljardilla eurolla,

mutta vastaavasti työttömyyden lisääntymisen ja verotulojen vähentymisen takia valtion velanottotarvetta on

edelleen. Nykyinen taloustilanne on suosinut lähinnä niin sanottuja talousprofeettoja, joista kukin on päässyt

esittämään talousoppejaan.

Keskustan puheenjohtaja Sipilä on tuottavuuden kehittämisen nimissä todennut julkisen sektorin liian suureksi

suhteessa yksityiseen yritystoimintaan. Jos yksityinen sektori sakkaa kysynnän ja tuotekehityksen puutteesta,

pitäisikö julkista sektoria välittömästi keventää vastaavasti? Julkinen sektori tuottaa peruspalvelut niin valtion kuin

kuntasektorin puolella. Sipilä vaatii henkilökunnan vähennystä valtio- ja kuntasektorilta. Mitähän miettii moisesta

ajatuksesta kuntatyöntekijä, joka on keskustan kannattaja? No, hän on tarkentanut sanomaansa ja sanoo, - ettei

tuottavuuden kehittäminen tarkoita henkilökunnan vähennystä. Todellakin, tuottavuutta voidaan parantaa myös

työnoptimoinnilla. Sipilä ei voi toimia niin, että yrittäjien tilaisuudessa hän puhuu toista kuin mitä hän esittää

virallisesti.

Vallitsevana talouspoliittisena oppina pidetään laajaa veroalennusta, jonka taikavoimalla poistettaisiin kaikki

talouden kasvun esteet ja valtiontalouden alijäämä olisi samalla pois pyyhkäisty. Onko ratkaisu näin yksinkertainen

vai onko tämän veromallin esittäjillä ketunhäntä kainalossa? Tätä esitystä vastaan sotii ainakin monet

kansainväliset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet Suomen menestyvän hyvin maailman valtioiden joukossa. Muun

muassa kilpailukykyvertailuissa Suomi on aina maailman parhaiden joukossa. On tärkeää sisäistää, että

veronalennus koulukunnan mielestä olipa kyseessä taloudellinen noususuhdanne tai lasku, sopiva toimenpide on

aina alentaa verotusta. Sen sijaan verojen korottaminen on tälle koulukunnalle ikuinen myrkky, joka ei sovi

mihinkään taloustilanteeseen.

On ymmärrettävä, että verojen alentamisen tarjoaminen lähestulkoon kaikkiin talousongelmiin on tärkeä osa

uusliberalistista ajattelua, jonka mukaan markkinavoimien täytyy saada mellastaa täysin vapaasti ja valtion rooli

olisi minimoitava. Tuorein heijastus tämän koulukunnan toimista on kokoomuksen jarrutusvaihde sote-uudistuksen

valmistelussa.

Jos veroalennuksen tielle lähdettäisiin, toisessa vaakakupissa on Suomen menestyksen kivijalkana ollut

yhteiskunnallinen eheys. Tätä eheyttä ei saa päästää rapautumaan. Tärkeä osa yhteiskunnallista eheyttä on tasa-

arvoiset terveyspalvelut. Heijastus uusliberalistisen talousmallin seurauksista onkin nähtävissä juuri terveyserojen

jyrkkänä kasvuna. Tähän negatiiviseen ilmiöön sote-uudistuksessa pureudutaan. Onkin harmittavaa, että tätä sote-

uudistuksen tärkeintä tavoitetta hallituskumppani kokoomus on asettunut nyt uusliberalistisessa hengessä

vastustamaan.

Seuraavaa hallituspohjaa mietitään ja suunnitellaan monissa keskustelupöydissä ympäri maan. Myös media

tiedustelee kansanedustajilta näkemyksiä seuraavasta hallituspohjasta. Olen keskustellut seuraavasta

hallituspohjasta muutamien keskustan kansanedustajien kanssa ja meillä on hyvin yhtenäinen näkemys seuraavasta

punamultahallituspohjasta.


Vesilintujen metsästyksen lyijyhaulikiellosta

Lyijyhaulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä on ollut voimassa kohta kaksikymmentä vuotta. Lyijyhaulien

käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin v. 1996 metsästyslain 4 luvun 33 §:n 1 momentin 12 kohdassa.

Lyijyhaulien käyttökieltoa vesialueilla perusteltiin sillä, että haulikkometsästyksessä suurin osa hauleista lentää ohi

maalin ja jää maastoon. Vesistöihin osuvat haulit painuvat pohjaan, josta sukeltajasorsat sekä hanhet ja joutsenet

saattavat saada niitä ravinnon mukana ruoansulatukseensa.

Lainvalmistelussa maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään ei ottanut tuolloin kantaa lyijyhaulien käyttökiellon

seurauksiin, joita korvaavien haulien käyttö voisi aiheuttaa. Valiokunnan käyttökiellon perusteena olivat pääosin

ulkomailta saadut tiedot lyijyhaulien haittavaikutuksista vesilintujen elimistössä. Käyttökiellon vuosina on saatu

paikallisia kokemuksia kiellon vaikutuksista. Metsästäjien kokemusten mukaan haavoittuneina luontoon jäävien

vesilintujen määrä on nykyään korkeampi, sillä korvaavilla haulimateriaaleilla metsästettäessä vesilinnuista

haavoittuu ja karkaa jopa puolet tilanteessa, jossa lyijyhaulit tuottivat kuoleman.

Näen yksiselitteisesti niin kuin moni muukin vesilintujen metsästäjä, että korvaavien haulimateriaalien käyttö

tuottaa vesilinnuille eläinsuojelulain tarkoittamaa tarpeetonta kipua ja tuskaa. Koska säännöksellä on ollut tarkoitus

estää vesilintuja syömästä lyijyhauleja ravintonsa mukana, tulisikin lyijyhaulikielto rajata koskemaan tässä

suhteessa merkityksellisiä kovan metsästyspaineen vaikutuksessa olevia alueita, kuten muutonaikaisia

levähdysalueita sekä erityisiä linnustonsuojelualueita ja valtakunnallisesti merkittäviä kosteikkoja.

Tein vuonna 2009 lakialoitteen (LA 109/2009 vp) metsästyslain muuttamisesta. Aloitteessa esitin muutettavaksi

metsästyslain 4 luvun 33 §:n 1 momentin 12 kohtaa siten, että vesilintujen metsästys lyijyhauleilla sallittaisiin

muualla paitsi kovan metsästyspaineen alaisilla vesilintujen muutonaikaisilla levähdysalueilla ja erityisillä

linnunsuojelualueilla sekä valtakunnallisesti merkittävillä kosteikoilla. Niiden vesialueiden määrittämisen joilla

olisi voimassa lyijyhaulikielto suorittaisivat paikalliset riistanhoitoyhdistykset.

Tiedän, että nykyäänkin lyijyhaulikieltoa metsästäjät jossain määrin rikkovat, koska haluavat välttää linnuille

tarpeetonta kipua ja tuskaa. Mielestäni sellaisia lakeja ei pitäisi laatia, jotka eivät toimi käytännössä ja ovat

ristiriidassa toisen lain kanssa. Tämän vuoksi Eduskunnan on syytä vielä kerran arvioida lyijyhaulikiellon haitat ja

hyödyt, joten alkavalla syysistuntokaudella tulen uusimaan aikaisemmin jättämäni lakialoitteen.


Kalalla Kainuussa

Suomen Urheilulehdessä v. 1898 kirjoitti nimimerkki E.W. Kajaaninjoella kalastamisesta seuraavasti: ”Kouerta

ongitaan täällä perhoilla, keinotekoisilla kalankuvilla ja täkykaloilla. Suomalaisia perhosia käytetään vain nimeksi,

mutta sen sijaan on keinotekoisten perhojen käyttö yleistä. Niitä onkin saatavissa Kajaanissa Herman Renforsilta

jos jonkin kokoisia ja näköisiä. Joku haluaisi kenties tietää, minkälaisilla perhoilla täälläpäin parhaiten saadaan.

Sanon jo heti, että on parasta heittää kaksihaaraiset perhosonget koettamatta. Tosin täällä myytäneen niitäkin aika

paljon, mutta tietääkseni niitä ostetaan Lapin puoleen ja rajantakaiseen Karjalaan. Siellä on paljon kaloja ja vähän

kalastajia ja kalat siitä syystä vähemmän ”konstikkaita”. Toista täällä. Onkijoita on paljon ja kalat viisastuneempia.

Niitä ei niinkään hevillä petetä. Mitä pienempi perho ja mitä hienompi perustin sitä parempi.”

Nimimerkki E.W. kuvaa kirjoituksessa hyvinkin tarkasti Kajaaninjoen kalapaikat höystettynä omilla

kokemuksillaan. Vanhat kirjoitukset ovatkin varsin kiehtovia, joissa lukija voi heittäytyä entisen ajan kalastajan

kokemuksiin. Vanhoilla kirjoituksilla oli vahva matkailua edistävä vaikutus ja niinpä Kajaaninjoella tavattiin jopa

englantilaisia ”lohiloordeja” kalastamassa. Kajaanin kalastusmatkailuun vaikutti suuresti kirjoituksessa mainittu

tehtailija Herman Renfors, jonka tehdas tuotti perhojen lisäksi maankuuluja uistimia, joita olivat muun muassa

”devoni” ja ”torbedo-uistin”.

Perholla kalastamisella on Suomessa yli puolentoista vuosisadan perinteet ja sidonnan juuret ovat Kajaanissa.

Perhoja on Suomessa sidottu vuodesta 1876 lähtien, kun Herman Renforsin sisar Marie Renfors palasi

perhonsidontaopista Englannista. Nykyään suomalainen perhonsidonta on vieläpä laajuudellaan maailman kärkeä,

mitä lukuisa määrä kaikkein arvostetuimpia mestaruuksia todistaa. Herman Renfors oli lisäksi innokas valokuvaaja

ja hänen ottamansa laadukkaat valokuvat aikansa Kajaanista ilahduttavat tämän päivän kajaanilaisia.

Nyt kalastus Kajaaninjoen Linnanvirrassa on tehty helpoksi. Kalastus on toki säänneltyä, mutta täysin ilmaista.

Linnanvirtaan istutetaan taimenta, joten kalastajalle on tarjolla mieluista saalista. Linnanvirran kalastus on saanut

myös valtakunnallista tunnustusta, kalastuspaikka palkittiin vasta valtakunnallisena lähikalastuskohteena.

Kainuussa hyviä kalavesiä riittää ja nyt Kainuun kalapaikat ottivinkkeineen on julkaistu nettisivustolla www.

kalalla kainuussa.fi. Sivustolla on esitelty Kainuun kalakosket ja järvet. Sivustolla on myös kalapäiväkirjat, joihin

kalastajat antavat ottivinkkejä ja kertovat kalatarinoitaan.

Kainuussa kalastuskohteita on kunnostettu myös valtion toimesta. Yksi kunnostettu kalapaikka on Kuhmon

Änättikoski, jonka kunnostustyön tekivät pitkäaikaistyöttömät. Koskelle on rakennettu muun muassa erinomainen

heittolaituri, johon läheiseltä paikoitusalueelta pääsevät leveää polkuväylää pitkin myös huonojalkaiset kalastajat.

Nyt kuitenkin ELY-keskukset ovat lopettaneet ympäristötyöt, ja sitä kautta loppuivat valtion puolelta virtavesien

kalataloudelliset kunnostukset. Siihen olisi tärkeää löytää tulevaisuudessa jokin ratkaisu. Kalastuspaikkojen

kehittämisen ohella kalakantoja pitää suojella. Yksi tärkeä toimi olisi lisätä valtion puolesta voimavaroja

luonnontaimenten kutualueiden kartoitukseen ja ohjata kalastusta näiltä alueilta enemmän istuta ja ongi paikkoihin.


Käsiaseen myöntäminen karhunmetsästykseen

Tein vuonna 2012 Eduskunnalle kirjallisen kysymyksen käsiaseluvan myöntämisestä karhunmetsästykseen, jolloin

kysyin sisäasiainministeri Päivi Räsäseltä, että katsooko hallitus kysymyksessä esitettyjen perustelujen olevan

riittävän painavat ampuma-aselain muuttamiseen, jolloin käsiaselupa voidaan myöntää karhunmetsästäjälle henkeä

ja terveyttä uhkaavien tilanteiden varalle? Myös suurriistavirka-apua antavilla olisi syytä olla mahdollisuus

käsiaseen hankintaan ja käyttöön haavoittuneen eläimen lopettamisessa taajama-alueella. Kiväärikaliiberinen ase

saattaa olla joissain tapauksissa liian voimakas käytettäväksi asuntojen läheisyydessä.

Metsästysasetuksen (666/1993)16 §:n 4 momentin mukaan käsiasetta ei saa käyttää metsästyksessä. Asetuksen 19

§:n mukaan saa kuitenkin luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen sekä

haavoittuneen tai loukkaantuneen eläimen ampumiseen käyttää tarkoitukseen soveltuvaa ampuma-asetta. Kuopion

hallinto-oikeus on 30.4.2004 päätöksessään 261/3 antanut kielteisen päätöksen pistoolityyppisen aseen

soveltuvuudesta metsästystarkoitukseen. Hallinto-oikeus on katsonut, että luvanvaraisessa hirvenmetsästyksessä

tapahtuva hirven lopettaminen on metsästyslain (615/1993) 2 §:ssä tarkoitettua metsästystä, jossa pistoolin käyttö

on kiellettyä. Sisäasiainministeriö on tulkinnut päätöstä siten, että kysymyksessä on vastaava tilanne, jossa karhu

sen metsästyksen yhteydessä hyökkää metsästäjän päälle, on edellä mainittu hallinto-oikeuden päätöksestä

ilmenevä oikeusohje huomioiden edelleen karhun metsästystä, jossa käsiaseen käyttö on kielletty.

Mielestäni ampuma-aselakia säädettäessä ei ole huomioitu riittävästi sitä seikkaa, että karhunmetsästyksessä saattaa

metsästäjä joutua yllättäen karhun hyökkäyksen kohteeksi, jolloin metsästäjän terveys ja henki ovat uhattuina.

Karhun hyökkäys on äärimmäisen nopea tilanne, eikä metsästäjä pysty tässä tilanteessa suojelemaan itseään

riittävän nopeasti pitkäpiippuisella metsästysaseella. Hengenvaarallisesta tilanteesta selviämiseksi metsästäjän

saatavilla pitäisi olla nopeasti käteen otettava riittävän tehokas käsiase. Karhunmetsästykseen myönnettävän

käsiaseen peruste voisi olla sama kuin loukku- ja luolapyyntiin- metsästyksen pitää olla jatkuvaa

metsästyskausittain tapahtuvaa metsästystä. Karhunpyytäjän käsiaseen tarve ja metsästyksen aktiivisuuden arviointi

perustuisivat paikallisen riistanhoitoyhdistyksen tekemään selvitykseen.

Ministeri Räsänen katsoi kuitenkin vastauksessaan, että käsiaselupaa metsästyksen yhteydessä hyökkäävien

karhujen ampumiseen ei voida antaa myöskään itsensä suojelemiseksi, koska ampuma-aselain mukaan lupa tällä

perusteella voidaan antaa ainoastaan kaasusumuttimeen. Luvan antaminen pistooliin tai revolveriin

karhunmetsästysperusteella edellyttäisi sekä metsästysasetuksen 16 §:n että ampuma-aselain 44 §:n muuttamista.

Sisäasiainministeriöllä ei ole tällä hetkellä suunnitelmia kysymyksessä esitetyn muutoksen tekemisestä ampuma-

aselain 44 §:ään. Myöskään maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole suunnitelmissa olennaisesti muuttaa voimassa

olevia metsästyslain tai -asetuksen ampuma-aseita koskevia säännöksiä.

Ministeriö antaakin karhunmetsästäjälle ohjeeksi, että karhunmetsästäjän on huomioitava, että kyseessä on

vaarallisen riistan metsästys ja varustauduttava siihen asianmukaisesti. Turvallisuuden kannalta on keskeistä

tarkoitukseen hyvin sopivan metsästysaseen ja metsästyksessä käytettävän patruunatyypin valinta ja aseen

käsittelyn perusteellinen harjoittelu. Suomeen on jo rakennettukin joitakin sellaisia harjoitteluratoja, joissa ensin

ammutaan liikkuvan karhun sivuprofiilia ja toisella laukauksella kohti tulevan eläimen profiilia. Metsästykseen

liittyvää riskiä voidaan minimoida esimerkiksi metsästämällä seurueessa ja käyttämällä koiraa. Ennen mahdollisten

säädösmuutosten esittämistä tulisi riskin suuruuden lisäksi arvioida, onko riskin vähentämiseen

karhunmetsästyksessä olemassa kakkosaseena kannettavaa käsiasetta tehokkaampia ja erilaisiin tilanteisiin laaja-

alaisemmin sopivia keinoja.


Ministerikierrätyksen haitat ja häirikkösusia

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) asetti parlamentaarisen liikenneväylien korjaustyöryhmän alkuvuodesta

2014. Hänen aikanaan parlamentaarinen työryhmä ennätti kokoontua vain yhden kerran. Ministerivaihdoksen

jälkeen uusi liikenneministeri Virkkunen (kok) kutsui korjausvelkatyöryhmän koolle ja taisi käydä niin, että

ministeri joutui EU-vaalikiireidensä takia perumaan ensimmäisen kokouksen ja sitten etsittiin jälleen uusi

kokousaika.

Virkkusen aikana korjaustyöryhmä ennätti kokoontua vain yhden kerran. EU-vaalien jälkeen vaihtui jälleen

liikenneministeri ja uudeksi ministeriksi tuli valittua entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok), jonka

ministerisalkun sisältö muuttui sosiaali- ja terveysministeriöstä aivan toiselle toimintasektorille, liikenteeseen ja

kuntatalouteen.

Uusi liikenne- ja kuntaministeri Risikko kutsui ensimmäisen liikenneväylä korjausvelkatyöryhmän koolle syyskuun

lopulle. Kokous jouduttiin kuitenkin perumaan ministerin kiireiden vuoksi ja uudeksi päiväksi ministeri esitti

1.10.klo 8.00. Nyt nappasi ja lopultakin onnistuimme saamaan kokouksen aikaiseksi! Tällä ulostulolla haluan

viestittää, että ministerikierrätys ei ainakaan edistä meille kaikille tärkeiden asioiden valmistelua.

Väylien korjausvelka on jo noin 2,3 miljardia euroa, joka pitäisi pystyä hoitamaan siis perinteisellä

budjettirahoituksella. Ja tämähän ei onnistu alati tiukentuvien rahoituskehyksien puitteissa. Korjausvelkatyöryhmä

joutuu istumaan vielä monta kokousta, ennen kuin ratkeavat ne rahoitusmallit, millä liikenneväylien korjausvelka

kurotaan umpeen.

Kainuun ylisuuri susikanta näyttäytyy nyt ikävällä tavalla. Wenla, Manta, viisivuotias norjanharmaakoira Herkko ja

moni muu hyvä metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin ja menettänyt henkensä. Tietojeni mukaan suden

suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa.

Koira on perheenjäsen ja koiran menetys sudelle tuottaa omistajille suurta huolta ja surua.

Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä,

kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangassa. Olen saanut metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita

”susivapaita” alueita metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Nyt tilanne on muuttunut, susista on

tullut kesyjä ja röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. Tämän vuoksi jätin 30.9.2014 eduskunnalle kirjallisen

kysymyksen (KK 731/2014 vp) Kainuun ylisuuresta susikannasta, johon joutuu ministeri Petteri Orpo (kok)

vastaamaan. Kirjallisella kysymyksellä tiedustelen ministeriltä, että ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö

myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin

tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?

Poikkeuslupaprosessin nopeuttamiseksi, olen sopinut Kainuun kansanedustajien ja ministeri Orpon tapaamisen

tänään perjantaina. Riistakeskuksen lupa-asioista vastaavan johtajan tapaaminen on ensi viikon tiistaina. Oletan,

että saamme poistoluvat häirikkösusille.


Katse tulevaisuuteen

Oulua on koskettanut ICT-alan työpaikkojen menetys parin viime vuoden aikana. Microsoftin puhelinteknologia

toimintojen lakkauttaminen Oulusta on viimeisin takaisku. Tämän vuoksi tapasimme elokuussa työministeri Lauri

Ihalaisen (sd) kanssa Oulun kaupunginjohtoa ja ELY-keskuksen virkamiehiä, joilta kuulimme suunnitelmia uusien

työpaikkojen luomiseksi Ouluun.

Vierailimme Ihalaisen kanssa myös Microsoftin työntekijöiden edustajien luona. Vierailusta jäi vahvana mieleen

henkilökunnan tulevaisuuden usko ja positiivinen suhtautuminen tilanteeseen, vaikka Microsoftin päätös on kova

paikka monelle perheelle. Ministeri Ihalainen ei tullut Ouluun tyhjin käsin. Hänellä oli mukanaan reilun viiden

miljoonan euron rahapotti, jolla voidaan auttaa työttömäksi jääneitä perheitä erilaisten toimenpiteiden avulla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tutkinut valtion tukitoimien vaikutuksia ja tutkimus osoitti selkeästi,

että tukitoimilla on saatu vähennettyä työttömien määrää rakennemuutosalueilla verrattuna siihen, että mitään ei

olisi tehty. Tämän vuoksi on tärkeää varautua jo ennakolta irtisanomisiin. Tärkeää on myös se, että alueen eri

toimijoilla on samankaltainen näkemys paikkakunnan kehittämisen suuntaviivoista ja tästä Oulussa on selkeä

yhteisymmärrys.

Myös asunto-, kulttuuri-, ja liikuntaministeri Pia Viitanen (sd) vieraili Oulussa reilu viikko sitten, jolloin

tutustuimme ministerin johdolla Kaukovainion Hiirihaukka-monitoimitaloon. Kuulimme tilaisuudessa

Kaukovainion alueen kehittämissuunnitelmista, josta ministeri oli erittäin kiinnostunut. Asuntoministeri Viitanen

on itsekin lähiöihmisiä ja ministeri nostaa usein Tampereen Hervannan asuntoalueen esimerkiksi, kun tulee puhetta

lähiöiden kehittämisestä. Ja mikäpä siinä, toimiviksi todettuja esimerkkejä kannattaa hyödyntää.

Tapaamisessa kuulimme Kaukovainion asukkaiden mielenkiintoisesta kehittämissuunnitelmasta alueen

viihtyisyyden parantamiseksi. Suunnitelmassa painottuu alueen toimivuus asuinalueena, yritysympäristönä ja miten

asuinalue voi palvella paremmin asukkaitaan. Alueen nuorilla oli myös hyvät suunnitelmat alueen kehittämiseksi

nuorten tarpeita huomioiden. Yhteenvetona voin todeta, että ministerivierailut vahvistivat myönteistä kuvaa

Oulusta ja oululaisten uskosta tulevaisuuteen.


Yksineläviä hämätään

Keskustapuolueen kansanedustajat Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen kirjoittavat (KS 25.9.2014) maamme

miljoonasta yksineläjästä. Kansanedustajat nostavat esille useita kannatettavia esityksiä, muun muassa työn perässä

muuttamisen. Saarikko ja Vehviläinen esittävät, että työasuntovähennysoikeus laajennettaisiin koskemaan myös

yhden hengen talouksia. Tällä hetkellä vähennykseen ovat oikeutettuja vain he, joilla kotipaikkakunnalle jää

asumaan puoliso tai alaikäinen lapsi.

Keskustapuolue oli vaalikauden 2007-2011 pääministeripuolue ja tein silloin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen

(KK 764/2010 vp.) Kysyin kirjallisella kysymyksellä hallitukselta, että kohdellaanko hallituksen mielestä

perheetöntä työasuntovähennysten osalta tasa-arvoisesti verrattuna siihen, että työmatkakulut saa vähentää

perhesuhteesta riippumatta?

Kirjallisen kysymyksen vastauksen aikaan pääministerinä oli keskustapuolueen Mari Kiviniemi ja hallituksen

vastaus kysymykseen oli seuraava: ”Työasuntovähennystä käsitellessään eduskunnan valtiovarainvaliokunta otti

kantaa työasuntovähennyksen myöntämisen edellytyksistä juuri vähennyksen rajaamiseen perheellisille henkilöille

ja piti linjausta yhdenmukaisena tuloverojärjestelmän muiden linjausten kanssa. Valiokunnan kannanotossa

kiinnitettiin huomiota myös rajaukseen liittyvään tärkeään valvonnalliseen näkökohtaan. Mikäli puolisoa tai lapsia

koskevasta edellytyksestä luovuttaisiin, se miten vakituista asuminen toisella paikkakunnalla on, jäisi

verovelvollisen oman ilmoituksen varaan. Verottaja ei pystyisi asiaa käytännössä valvomaan. Rajaus on myös

linjassa nykyisen ns. viikonloppumatkojen vähennysoikeuden kanssa. Viikonloppumatkoilla tarkoitetaan sitä, että

perheellinen voi vähentää verotuksessa matkakulunsa, kun hän työskentelee vieraalla paikkakunnalla ja käy

viikonloppuisin perheensä luona. Oikeus- ja verotuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, ettei yksin asuva voi

vähentää näistä matkoista aiheutuvia kuluja. Hallitus katsoo, että työasuntovähennyksen rajaukset ovat

nykyisellään perusteltuja niin vähennyksen tarkoituksen saavuttamiseksi kuin verovalvonnankin kannalta sekä

linjassa tuloverojärjestelmän muiden linjausten kanssa. Kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”

Hallitusvastuussa ollut pääministeripuolue keskusta siis katsoi, että esittämäni kysymys ei anna aihetta enempiin

toimenpiteisiin. Esitettyä taustaa vasten kansanedustajien Annika Saarikon ja Anu Vehviläisen esitys voidaan

luokitella populismiosastolle, joka ei vastaa keskustapuolueen aitoa kantaa yksinelävien oikeudesta

työasuntovähennykseen.

Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

Vastine Hannu Juntusen mielipidekirjoitukseen

Kiitän Hannu Juntusen (kok) kannanottoa päivän politiikkaan. Viime eduskuntavaalien jälkeen Hannun kirjoituksia

mielipidepalstoilla ei ole näkynytkään. Ehkä Hannulla on vaalit nyt mielessä?

Juntunen on tunnistanut aivan oikein, että olen pitkin vaalikautta kritisoinut kokoomuksen kovia arvoja

hallituspolitiikassa. Vaikka kansanedustajana edustan hallituspuoluetta ja olen siten kokoomuksen kanssa samassa

hallituksessa, kokoomuksen heikompiosaisia sortavaa politiikkaa en hyväksy. Vasemmistoliiton hallituksesta

lähdön jälkeen, SDP:n tehtävänä on ollut yksin puolustaa hallituksessa kansan heikompiosaisia. Ilman SDP:n

tasapainottavaa hallituspolitiikkaa, olisi kokoomus rkp:n avustuksella jyrännyt vähempiosaisten edut pahemman

kerran.

Hannu otti kirjoituksessaan kantaa näkemykseeni oppivelvollisuusikään, joka ei kylläkään sattunut oikeaan.

Hannulle tiedoksi, että olen oman kantani lapsilisien leikkausesitykseen ja oppivelvollisuusikään kertonut Kalevan

kolumnissa 14.5.2014, jossa kirjoitin seuraavasti: ”Omasta puolestani toivoisin lapsilisien leikkausesityksen

hylkäämistä ja tarkkaa arviointia siitä, että istuuko pakollinen kymppiluokka tähän kuntatalouden niukkuuden

aikaan, vai voitaisiinko sinänsä tarpeellista esitystä siirtää tulevaisuuteen?” En ole ollut siis tässä kuntatalouden

niukkuuden ajassa kymppiluokan kannattaja.

Nato kritiikin kokoomus on ansainnut, sen verran huonosti ajoitettua on tööttäily Nato jäsenyyden ympärillä. En

käy kertaamaan aikaisempia Nato kannanottojani, mutta kokoomuksen kannattaisi kuunnella Nato asiassa entistä

puolustusvoimain komentajaa Gustav Hägglundia, jonka mukaan Nato jäsenyys murtaisi puolustusvoimamme.

Tämäkö on kokoomuksen tahto, katkaista Suomen puolustuksen selkäranka ja ajaa puolustusvoimat alas? On

selvää, että molempien puolustusmuotojen rahoitukseen valtion rahavarat eivät tulisi riittämään.

Harha-askelia Hannu Juntunen ottaa väittäessään, että demarit ovat ulkoistaneet eläkeuudistuksen

työmarkkinajärjestöille. En kylläkään tiennyt, että demareilla olisi näin suuri päätösvalta. Pidän kylläkin

työmarkkinajärjestöjen esitystä eläkeuudistukseen välttämättömänä, se on tärkeä osa suomalaisen

sopimusyhteiskunnan pelisääntöjä.


Budjettiriihen jälkihöyryjä

Timo Krogeruksen mielipidekirjoitus (KS 4.9.2014) oli hämmentävää luettavaa. Kirjoituksessaan Krogerus oli

laittanut hallituksen budjettiriihen päätökset uuteen asentoon. Koska Krogerus seuraa valtakunnanpolitiikkaa

keskivertoa tarkemmin, olettaisin hänen paneutuvan tarkemmin myös kirjoittamaansa asiaan, eikä levittäisi

julkisesti perättömiä tietoja.

Krogerus väitti, että tulee ansaita vähintään 1400 euroa kuukaudessa, jotta olisi oikeutettu lapsitulovähennykseen.

Tämä tieto ei pidä paikkaansa ja luvut joita Krogerus esitti kirjoituksessaan, eivät perustu mihinkään. Ensinnäkin,

kaikki jotka maksavat veroa, saavat vähennyksen täytenä. Alle täyden vähennyksen saavat vain he, joilla tulot

ylittävät 36 000 euroa vuodessa. Toinen virheellinen tieto Krogeruksella oli toimeentuloa saavien kohtelu. Asia on

yksinkertaistettuna niin, että jos saa toimeentulotukea, lapsilisäleikkaus kompensoituu kokonaan toimeentulotuessa.

Näin siksi, että lapsilisä ei ole etuoikeutettua tuloa, jolloin sen pieneneminen johtaa suoraan toimeentulotuen

nousuun.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on useissa yhteyksissä kertonut olevansa huolissaan pienituloisten

eläkeläisten toimeentulosta ja tämän vuoksi hän toi budjettiriihen kaksi esitystä eläkeläisten toimeentulon

kohentamiseksi. Toinen oli takuueläkkeen korotus ja toinen oli eläketulonvähennys, jonka ansiosta pieni- ja

keskituloiselle eläkeläiselle jää vuodessa noin 100 euroa enemmän rahaa kukkaroon.

Kirjoitin Kainuun Sanomissa (29.8.2014) arvioita silloin vielä neuvottelujen alaisena olleesta budjettiriihestä. Antti

Rinteen esitys eläketulonvähennyksestä hyväksyttiin arvioni mukaan riihessä ja siitä olen todella tyytyväinen.

Kirjoituksessa otin esille myös takuueläkkeen korottamisen ja arvioin esityksen läpimenon ainoana esteenä olevan

kovien arvojen puolueen kokoomuksen. Nyt voin todeta olleeni tässä arviossa oikeassa. Kuitenkin Krogerus syystä

tai toisesta sivuuttaa mielipidekirjoituksessaan kokoomuksen vastuun takuueläkkeen torppauksesta ja sysää

vastuuta esityksen tehneille sosialidemokraateille. Tätä ei voi kutsua asialliseksi tiedon levittämiseksi, eikä reiluksi

mielipidevaikuttamiseksi.


Demokratian ulkoistamista ja kovia arvoja

SDP näytti Metsähallitus-lakien torjumisella, että hallituspuolueen ei ole välttämätöntä tukea kaikkia esityksiä mitä

hallitukseen tuodaan eri ministeriöiden valmistelusta. Tärkeämpää on kunnioittaa omaa arvomaailmaa ja

demokraattisia arvoja. Ministeriöiden virkamiehillä on taipumus ottaa itselleen kuulumatonta valtaa ja

Metsähallitus-lakien valmistelussa maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet eivät toimineet hallitusohjelman

kirjauksen mukaisesti. Tähän maa- ja metsätalousministeri olisi pitänyt puuttua ja ministeriön päällikkönä ottaa

päätösvalta sekä keskeyttää lain valmistelu, jolla ei ollut kannatusta. Pidänkin Metsähallituksen asemien

turvaamista yhtenä tämän vaalikauden tärkeimmistä toimista Pohjois-Suomen kansanedustajana.

Havukka-ahon ajattelija mietiskeli aikoinaan eri viisauden lajeja, ja totesi, - "Se on tuo jälkiviisaus kaikkein imelin

viisauden laji, silmä on somassa paikassa ja katsoo kierosti taaksepäin." Tämänkin viisauden uhalla nostan esille

porvarihallituksen viime vaalikauden tekemisiä. Tällöin porvarihallituksen ministerit valmistelivat

yliopistolakiuudistuksen, millä luotiin yliopistoille autonomia, - itsenäinen päätösvalta. Yliopistolainuudistusta ja

valmisteltuja Metsähallitus-lakeja voidaan verrata tässä suhteessa toisiinsa. Molempien lakien pyrkimyksenä oli

ulkoistaa päätöksenteko pois eduskunnasta ja demokratian ytimestä. Yliopistolakien kohdalla porvarien työ

onnistui, mutta SDP:n muuripuolustus esti Metsähallitus-lakien laadinnan. On tuskin yllätys, että yliopistolakien

arkkitehtinä olivat kokoomusministerit Sarkomaa ja Virkkunen. Metsähallitus-lakien valmistelun ruorissa oli

kokoomuksen Jari Koskinen. Väitänkin, että eduskunnan päätösvallan alla Kajaanin opettajankoulutuslaitos olisi

voimissaan tänäkin päivänä ja tähän silloin hallitusvastuussa ollut keskustapuolue olisi voinut halutessaan

vaikuttaa.

Kokoomus tunnetaan kovista oikeistolaisista arvoistaan ja tätä käsitystä sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on

lausunnoillaan vahvistanut. Kun pääministeri Stubb (kok) valitsi sosiaali- ja terveysministeriksi oman alansa

arkiosaajaksi mainostetun lääkäri Laura Rädyn, olisin odottanut ministeriltä vahvaa perheosaamista. Kuitenkin

ministeri Rädyn viimeaikaiset kannanotot ovat osoittaneet, miten kaukana kokoomuslainen arki on pienituloisten

perheiden arkipäivästä. On toisaalta hyvä, että pienipalkkaisten perheiden ongelmat nousevat julkisuuteen, jolloin

myös ongelmien ratkaisuun on helpommin löydettävissä poliittinen yhteisymmärrys.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) toi parhaillaan käytävään budjettiriiheen malleja, jotka ovat tuomassa

merkittävän lisäyksen pieni- ja keskituloisten perheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja eläkeläisten

kukkaroon. Ansiotuloverotukseen Rinne esittää tarkistuksia alimpiin tuloluokkiin, jotka koskettavat tavallisia

suomalaisia eläkkeen- ja palkansaajia. Takuueläkkeen korotus on myös perusteltua ja erittäin oikeudenmukainen

esitys Antti Rinteeltä. Tätä kolumnia kirjoittaessani budjettiriihen neuvottelutuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta

Rinteen esitysten toteutumisen esteenä saattoi olla tietenkin kovien arvojen puolue- kokoomus.


Valtionvarainministeriön budjettiesityksestä

Valtionvarainministeriön budjettiesitystä on ruodittu julkisuudessa varsin reippaasti, syyttäen

valtionvarainministeri Antti Rinnettä (sd) leikkauksista. Muistutan, että kysymyksessä on vasta budjettiesitys, josta

tullaan käymään elokuun lopulla budjettiriihi sektoriministeriöiden kesken. Jo aikaisemmin valtiovarainministeriön

virkamiehet ovat käyneet keskusteluja ja arvioita budjetista eri ministeriöiden kesken, joten yhteistä näkemystä

esitykselle on olemassa.

Kainuun osalta keskusteluun on noussut kaksi asiaa, maakunnan kehittämisraha ja VT22 kehittäminen. Maakunnan

kehittämisrahalla on pystytty rahoittamaan hankkeita, joilla on ollut merkitystä Kainuun menestymiseen menneinä

vuosina. Näen rahoituksen saamisen edelleen tarpeellisena. Syy leikkaukseen saattaa löytyä ao. ministeriön

puolelta, koska he ovat halukkaita hallitsemaan ja arvioimaan hankkeiden vaikuttavuutta. Maakunnan

kehittämisrahaa on eduskunta lisännyt ennenkin ja nytkin se on mahdollista, jos budjettiriihessä kehittämisrahaa ei

tule.

Liikennevirastolla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella oli erilainen näkemys VT22 kehittämisestä Oulu-

Kajaani välillä jo liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, mitä silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.)

esitti. Molemmat virastot halusivat rahat toisiin, heille merkittäviin hankkeisiin. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa

muuan jäsen esitti käsittelyn yhteydessä VT22 rahoituksen leikkaamista ja siirtämistä toisaalle, mutta estimme sen.

Raha-asiapäätökset ei varsinaisesti kuulu liikenne- ja viestintävaliokunnan päätettäviin asioihin vaan asia kuuluu

valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle, joka keskusteli myös rahoituksesta, mutta piti selonteon hankkeet

esityksen mukaisina. Tällä halusin tuoda esille sen, miten jo liikennepoliittisen selonteon hyväksyntä vaiheessa

joillain tahoilla oli halu estää VT22 kehittämishanke, mutta pystyimme säilyttämään hankkeen valiokunnan hyvällä

yhteistyöllä.

Olen keskustellut valtionvarainministeri Rinteen kanssa VT22 kehittämisrahasta. Hän kertoi kysyneensä niin

liikennevirastolta, kuin myös liikenneministeriöltä riittääkö 15 milj. euroa Oulu-Kajaani välin suunnitelman

mukaiseen kehittämiseen ja vastaus oli molemmilta tahoilta ollut myöntävä. No, vastaus kertoo omasta puolestaan

paljon. Keskustelussa kanssani ministeri Rinne ilmoitti olevansa valmis lisäämään rahoitusta, keskustelemme

määrärahasta eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Pelkona tietysti on, tuleeko liikenneministeri Risikko (kok)

esittämään rahoituksen uudelleen kohdentamisen.

Turpeen veroalennus tulee myös keskusteluun budjetin käsittelyn yhteydessä. Toivon, että hallitus löytää tässä

asiassa yhteisen sävelen. Suomen vaihtotasetta ja kasvua sekä työllisyyttä parannetaan merkittävästi

turpeenverotuksen keventämisellä. Nyt kivihiilellä korvataan turvetta, jota tuodaan laivalla Amerikasta saakka ja

samalla vääristetään vaihtotasetta näin entisestään huonompaan suuntaan. Turpeen veronalennus pudottaisi

turpeella ja muulla biomassalla tuotetun energian hintaa, joka heijastuisi suoraan positiivisesti työllisyyteen sekä

parantaisi valtion verotuloja turveyritysten kasvun vuoksi.


SDP:n kesäkokouksen asioita

Suomea on menneinä vuosina kohdannut monella eri toimialalla rakennemuutos. Viimeisin on ICT ja

puhelinteknologia-alaa koskeva rakennemuutos, jonka seurauksena Suomesta on poistunut tuhansia työpaikkoja.

Vahvalla osaamisella henkilöt ovat työllistyneet muualle Suomeen tai kansainvälisille työmarkkinoille.

Suomessa on panostettu menneinä vuosina osaamisen ja niin tulee tehdä edelleen. Osaamisella luodaan uutta

liiketoimintaa, varsinkin jos hyödynnetään innovatiiviset liiketoimintaa kehittävät toimet. Yhteiskunnan toimivuus

on ratkaisevaa, jotta muutokset pystytään hyödyntämään mahdollisimman jouhevasti. Toki sääntelyäkin tarvitaan,

mutta sääntelyn vaikutus tulisi tarkkaan harkita, mikä vaikutus sillä on yhteiskunnan toimintaan. Samoin tulee

tilannetta katsoa harmonisesti eri ministeriöiden päätöksissä.

Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokous on tämän lehden ilmestymisen aikaan. Tulen siellä tekemään alla olevan

tekstin mukaisia esityksiä. Kun luomme uutta, emme saa unohtaa jo olemassa olevaa perustuotantoa joka vielä

tuottaa suomalaisille hyvinvointia. Osaamiseen panostamisen lisäksi tulee hyödyntää Suomessa oleva

omavaraisuus energiantuotannossa. Kauppataseen vajeen korjaamiseksi löytyy eväitä meidän omilla päätöksillä,

yksi niistä on turpeen veronalennus. Turpeen kysyntää olisi, jos se olisi edullisempaa kuin kivihiili. Turpeen

veronalennus lisää turpeen käyttöä ja vähentää kivihiilen tuontia ja näin vaikuttaa kauppataseen paranemiseen

omalta osaltaan. Työpaikkoja tulee lisää, myös valtion verotulot kasvavat turpeen käytön lisääntymisenä.

Liikennepoliittisen selonteon mukaiset hankkeet on saatava liikkeelle, tällöin työpaikkoja tulee lisää ja pienentää

väylien korjausvelkaa. Väylät ovat elinkeinoelämän verisuonisto, joihin panostamalla parannetaan kilpailukykyä ja

alueiden saavutettavuutta. Liikennepoliittisessa selonteossa todettu VT22 kehittämishankeen eteen pitää tehdä töitä,

jotta siihen saadaan rahoitusmäärä mikä on selonteossa eduskunnassa hyväksytty.

Venäjään kohdistuneet pakotteet ovat vaikuttaneet jo nyt Suomen teollisuuteen. Transtech joutuu lomauttamaan

Venäjälle toimittavien vaunujen rakentajat, koska vaunukomponentteja ei saada Venäjältä. Pääministeri Stubbin

mukaan pakotteista ei koidu Suomelle menetyksiä. Väite ei pidä paikkaansa, sillä nyt on jo tapahtunut työpaikkojen

menetyksiä. Venäjää ei kannattaisi kohtuuttomasti pakotteilla kiristellä, siitä ei ole Suomelle muuta kuin haittaa.

Sdp:n tavoitteena on kehysneuvotteluissa päätetyn lapsilisäleikkauksen korvaaminen lapsivähennyksen

korotuksella ja keskustelua tullaan käymään myös eläkeindeksin leikkauksen perumisesta. Budjettineuvotteluista

voidaan odottaa kovaa vääntöä ja siksi on tärkeää huomioida kaiken keskeisimpänä työllisyyden ja kasvun

tavoitteiden toteuttaminen.


Tiedotteita

Tiedote 3.12.2014: SDP:n Raimo Piirainen: Valtiovarainvaliokunta lisäsi

määrärahoja

Valtiovarainvaliokunta teki useita määrärahojen lisäyksiä. Rajavartiolaitokselle lisättiin 2 000 000 euroa ja kuntien

ympäristöpuolen siirtoviemärihankkeista Sastamala ja Vesikolmio saivat kumpikin 400 000 euron lisäyksen.

Ylivieskan kohtausraiteen parantamiseen varattiin 1 500 000 euroa.

Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia

metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat huonosti kannattavia ja tuottavat hyötyä vasta

vuosikymmenien kuluttua. Kemeran myöntövaltuutus on 10 000 000 euroa.

Valiokunta totesi, että muuttuneessa turvallisuusympäristössä Suomen on tärkeää säilyttää uskottava ja itsenäinen

rajavalvonta sekä kyky alueelliseen koskemattomuuden valvontaan ja turvallisuuteen.

– On tärkeää varmistaa Itärajalle riittävästi voimavaroja, jotta Rajavartiolaitoksen toimintavalmius ja varautuminen

voidaan säilyttää. Jos henkilöstöä jouduttaisiin rahavarojen puutteen vuoksi vähentämään, Suomi olisi yhä

riippuvaisempi naapurimaiden rajaviranomaisten kyvystä ja halusta estää Suomeen suuntautuva laiton

maahanmuutto ja muu laiton toiminta, perustelee lisämäärärahaa kansanedustaja Piirainen.

Valiokunta piti lisäksi myönteisenä, että rajaylityspaikkojen kehittämistä itärajalla jatketaan vuonna 2015 ottamalla

käyttöön Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen laajennukset.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 – 5121 587

Tiedote 24.11.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen: Kainuulaisten

työpaikkojen säilyttämisen puolesta täytyy laittaa kaikki voimat liikkeelle.

Kainuun teollisuus on viime vuodet ollut rakennemuutoksen kourissa. Kun metsäteollisuudesta hävisi työpaikkoja,

korvaavia työpaikkoja syntyi muun muassa Talvivaaran. Nyt nämä työpaikat ovat uhattuina. Myös Transtech Oy

työllistää satoja kainuulaisia, mutta kovin moni ei ole kiinnittänyt huomiota Otanmäessä toimivan Transtech Oy:n

nykyiseen tilanteeseen.

Transtech on tehnyt vahvaa kehitystyötä ja suomalaiset pitävät yhtiön VR:lle tekemiä vaunuja toimivina ja

miellyttävinä matkustaa. Yhtiö on tuonut markkinoille myös uuden raitiovaunu Arcticin, josta ollaan kiinnostuneita

myös Keski-Euroopassa. Venäjäpakotteet ovat aiheuttaneet yhtiölle nyt kuitenkin hankalan tilanteen, kun vaunujen

osatoimitukset ovat katkenneet ja ruplan kurssin heikentyminen vaikuttaa vaunutilauksiin. Tämän vuoksi yhtiöllä

on käynnissä YT-menettely ja vähintäänkin lomautuksia on työntekijöille tulossa.

- Tässä kriittisessä tilanteessa tehtaan työntekijöiden ja johdon suhteiden tulee olla luottamukselliset ja toimivat.

Hyvillä luottamuksellisilla suhteilla pystytään tekemään paras mahdollinen työ tehtaan toiminnan hyväksi,

kannustaa Piirainen.

- Pidän tärkeänä, että tässä tilanteessa myös Transtech otettaisiin äkillisen rakennemuutoksen piirin. Jos toiminta

Transtechin tehtailla lakkaisi, olisi tilanne Kajaanin ja Kainuun kannalta katastrofaalinen, huomauttaa Piirainen.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen, puh. 050 - 5121 587

Tiedote 12.11.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen jätti eduskunnalle

kirjallisen kysymyksen kotitalousvähennyksestä harmaan talouden torjunnassa

Kansanedustaja Raimo Piirainen kysyy hallitukselta kirjallisella kysymyksellä, aikooko hallitus harkita

kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä voitaisiin torjua tehokkaasti

myös harmaata taloutta?

- Jos vuonna 2011 osti työtä ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, sai vähentää 60 %

arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö oli palkattu työsuhteeseen, sai vähentää 30 % maksetusta

palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut, kertoo kansanedustaja Piirainen.

Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen määrä on 2400 euroa, joten puolisot voivat saada yhteensä 4800 euron

vähennyksen. Vähennysoikeus on 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaat henkilön

työsuhteeseen, saat vähentää 15 % maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Kotitalousvähennyksen vähennysoikeuden kavennukset ovat johtaneet negatiiviseen ilmiöön. Nykyinen

työsuhteessa olevan 15 % kotitalousvähennysprosentti on siksi vaatimaton, että taloudellista hyötyä tavoittelevan

kannattaa teettää työt mieluimmin pimeällä kuitittomalla työvoimalla. Jos hyvitysprosentti olisi suurempi, silloin

pimeän työvoimankäyttö vähenisi, koska teettäjälle olisi edullisempaa teettää työt rehellisellä kuitin antavalla

työvoimalla.

- Harmaan talouden torjumisen näkökulmasta olisi perusteltua palauttaa kotitaloushyvitykset vuoden 2011 tasolle,

jolloin ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, voisi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta.

Jos henkilö on palkattu työsuhteeseen, voisi vähentää 30 % maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät

työnantajan sivukulut, esittää Piirainen.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen, puh. 050 – 5121 587

Tiedote 7.10.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen: Turpeen ja

metsähakkeen kilpailukyvyn parantaminen tärkeä aluepoliittinen teko

Hallitus sopi tänään turpeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn parantamisesta talouspoliittisessa

ministerivaliokunnassa, josta pääministeri Alexander Stubb (kok.) antoi iltapäivällä ilmoituksen eduskunnalle.

- Tämä on hallitukselta todella tärkeä päätös. Tehty energialinjaus parantaa kotimaisen energian kilpailukykyä

suhteessa kivihiileen, toteaa Piirainen.

Turvetuotanto on Pohjois-Suomessa tärkeä työllistäjä ja talouden vauhdittaja. Erinomaista turpeen

työllisyysvaikutuksissa on se, että turve työllistää erityisesti syrjäseutujen asukkaita, joissa työpaikat ovat kiven alla

ja uuden työn luominen on vaikeaa.

- Pidän hallituksen energiapäätöstä merkittävänä tekona Pohjois-Suomen työllisyydelle ja taloudelle, toteaa

Piirainen.


Tiedote 3.9.2014: SDP:n Raimo Piirainen: Laki verovelkarekisteristä on

toteutumassa toimenpidealoitteeni mukaisesti.

Raimo Piirainen teki eduskunnalle 10.12.2013 toimenpidealoitteen (TPA 52/2013), jossa Piirainen esitti

verovelkarekisterin rajan nostamista 10 000 euroon hallituksen esittämästä 5000 eurosta.

Tänään eduskunta hyväksyi verovelkarekisterin, johon edustaja Piirainen teki esityksen rajan nostamisesta 5000

eurosta 10 000 euroon.

- Olen tyytyväinen, että eduskunta on kanssani samaa mieltä siitä, että alkuperäinen hallituksen esittämä 5000

euron raja oli aivan liian matala, sanoo Piirainen.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaavat yhä useamman työllistämään itsensä

yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä, ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet

yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

- Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi

hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja

maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan

rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua, toteaa Piirainen.

Piiraisen toimenpidealoitteessa vaaditaan, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien

liiketoimia ja elämää. Nytkin on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän

vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Uudistuksen

yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on

perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 -5121 587

Tiedote 16.8.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen: Kiitos, että

kuuntelet Petteri Orpo!

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on vastustanut esitystä Metsähallituslaista ja nyt uusi maa- ja

metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) on päättänyt laittaa esityksen laista jäähylle (HS 16.8.2014).

SDP:n mielestä Metsähallituksen metsäosaston yhtiöittäminen ei ole perusteltua Metsähallituksen toiminnallisen

kokonaisuuden kannalta, joten SDP:n eduskuntaryhmä päätti palauttaa esityksen keväällä uudelleen valmisteluun,

kertoo kansanedustaja Piirainen.

- Esitettyyn toimintamalliin liittyy vakavia uhkia valtion metsien moniarvoista käyttöä kohtaan, vaikka entinen

maa- ja metsätalousministeri Koskinen (kok) sitkeästi väitti, että uusi malli takaa toiminnan jatkumisen nykyisen

kaltaisena, sanoo Piirainen.

- Nyt pitää kiittää uutta metsä- ja maatalousministeri Petteri Orpoa siitä, että hän on kuunnellut asiassa muitakin

tahoja ja päätti laittaa edeltäjänsä puutteellisen esityksen jäähylle, iloitsee Piirainen.


Tiedote 16.6.2014: SDP:n kansanedustaja Piirainen: VR heikentää tärkeän

asiakasryhmän palveluja

VR valmistautuu joukkoliikenteen avautuvaan ja kiristyvään kilpailuun uudistamalla organisaatiotaan ja

asiakaspalveluaan. Aseman lipunmyynti suljetaan 11 paikkakunnalta, jolla toimella VR vähentää 123

henkilötyövuotta.

SDP:n kansanedustaja Raimo Piiraisen mukaan on ihmisiä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista palvelua lippujen

saamiseksi tai ainakin opastusta. VR:n ilmoitus 11 aseman lipunmyynnin sulkemisesta on ikävä uutinen näille

ihmisille.

– On surullista seurata, miten VR omilla toimillaan on heikentämässä tärkeän asiakasryhmänsä palvelua. VR:n

yrityskulttuuri on muuttumassa ikävällä tavalla palvelukeskeisyydestä ainoastaan liikevoittoa tavoittelevaksi

yhtiöksi, toteaa Piirainen.

Piirainen heittää lisäksi kritiikkiä VR:n nykyjohdolle.

- Henkilökunta on ollut VR:n voimavara, mikä on mahdollistanut monien vuosikymmenten aikana VR:n

kehittämisen. Vielä siihen aikaan kun pääjohtajat tulivat VR:n sisältä, henkilökuntaa arvostettiin eikä irtisanottu.

VR:n nykyinen johto on unohtanut henkilökunnan arvostamisen kulttuurin, moittii Piirainen lopuksi.


Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorot

syysistuntokaudella 2014

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 15.12.2014

kansanedustaja Antti Lindtman

Arvoisa herra puhemies

Kokoonnumme nyt käsittelemään vaalikauden viimeistä talousarviota. On hyvä palauttaa mieliin se perintö, jonka

Kiviniemen porvarihallitus jätti seuraajalleen. Suomi velkaantui yli 8 miljardia vuodessa, eriarvoisuus kasvoi ja

Suomen suunta oli hukassa.

Näistä lähtökohdista huolimatta hallitus on onnistunut puolittamaan velkaantumisen, kääntämään eriarvoisuuden

laskuun ja luotsannut Suomea pitäen kiinni hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Työvuoroa on kuitenkin vielä

jäljellä.

Arvoisa puhemies,

Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee lisää työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Nämä kolme asiaa löytyvät tämän

vaalikauden viimeisestä budjetista. Ensinnäkin, nyt panostetaan työllisyyteen.

SDP on tyytyväinen siihen, että uusiin työpaikkoihin panostetaan monin tavoin. Hallituksen käynnistämien

laajamittaisten investointien, kuten Pisara-radan, länsimetron, Tampereen ratikan ja maakuntiin suuntautuvien

monien investointien työllisyysvaikutus on jopa 60 000 henkilötyövuotta. Lisäksi eduskunnan budjettiin tekemiin

muutoksiin sisältyi lähes 19 miljoonaa euroa kasvua tuoviin liikennehankkeisiin jo aiemmin sovittujen päälle.

Miksi näin tehdään? Siksi, että työllisyysaste on saatava nousuun. Vain riittävän korkea työllisyysaste turvaa

julkisen talouden tasapainoin. Kun yhteiskuntamme rahoituspohja on uhattuna, on ensisijaisen tärkeää saada uutta

kasvua ja investointeja, joilla julkinen taloutemme saadaan pysymään kestävällä uralla. Leikkaukset eivät ole

mikään ihmelääke, ne eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa.

Tarvitsemme vientivetoista kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on saada Suomeen uusia investointeja ja sitä kautta

synnyttää työpaikkoja. 2) Toiseksi, Hallituksen esitys ja valtionvarainvaliokunnan mietintö lisää tasa-arvoa.

On hyvä huomata se muutos, joka Suomessa on tapahtunut tällä vaalikaudella. Valtionvarainministerin tärkein

tehtävä on pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä. Uutta tämän lisäksi on ollut se, että valtionvarainministeri

Urpilainen sekä Rinne ovat pitäneet huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Taloutta on hoidettu

vastuullisesti, mutta oikeudenmukaisuudesta ei ole tingitty

SDP:n linjausten mukaisesti talkoita verotuksen oikeudenmukaisuutta lisäämiseksi jatketaan. Verotuksessa pelivara

kohdistetaan sinne, missä on eniten tarvetta. Jälleen kunnallisveron perusvähennystä ja työtulovähennyksen

nostetaan. Valtion ansiotuloverotuksessa inflaatiotarkistukset tehdään vain alimpiin tuloluokkiin. Rajusta

vastustuksesta huolimatta valtiovarainministeri Rinteen ajamat eläketulo- ja lapsivähennys astuvat voimaan ensi

vuoden alusta. Nämä kaikki toimenpiteen helpottavat eniten keski- ja pienituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien

ja lapsiperheiden arkea.

Täyskäännös porvarihallituksen rikkaita ja suurituloisia suosivaan veropolitiikkaan on tarkoittanut sitä, että

vuodesta tämän hallituksen esittämien toimenpiteiden seurauksena 1300 euroa kuussa ansaitseva eläkkeensaaja

maksaa ensi vuonna yli 200 euroa vuodessa vähemmän veroa kuin vuonna porvarihallituksen aikana. Sen sijaan yli

viiden tonnin suureläkkeistä veroa maksetaan yli tonni enemmän.

Niin ikään palkansaajien puolella hyötyjiä ovat olleet mm. alle 2600 euroa ansaitsevat suomalaiset. Heitä Suomessa

on satoja tuhansia vaikka koko yhteiskunnan eliitti ei aina muistakaan. 3) Kolmanneksi, nyt panostetaan

turvallisuuteen.

Yhteiskunnan sivistys mitataan sen kyvyllä ja tahdolla huolehtia heikoimmista. Hyvinvointiyhteiskunnan

perusajatus - kaveria ei jätetä - lisää meidän kaikkien turvallisuutta. Talousarvion yhteydessä hyväksyttävä uusi

sosiaalihuoltolaki parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja perheiden hyvinvointia

mahdollistamalla varhaisen puuttumisen. Aikaisemmin ikäihmisten turvallisuutta on lisätty vanhuspalvelulailla.

On kuitenkin syytä todeta, että ylenmääräiseen hypetykseen ja rintojen röyhistelyyn ei ole varaa. Esimerkiksi

koulutuksen puolella on jouduttu tekemään kipeitä säästöjä.

Arvoisa puhemies,

Entä sitten opposition vaihtoehto?

Erityisesti puheenjohtaja Juha Sipilä on mainostanut Keskustan oppositiopolitiikkaa sillä, että vain vastustaminen

ja kritisointi eivät riitä, on myös esitettävä vaihtoehto.

Käytyäni läpi Keskustan vaihtoehdon, on todettava, että kritisoida ja vastustaa te keskustalaiset kyllä osaatte. Olette

joka ikinen vuosi tällä hallituskaudella kritisoineet, vastustaneet ja itkeneet krokotiilin kyyneleitä, kun kuntien

valtionosuuksista on säästetty. Olette nyt lähes neljä vuotta luvanneet suomalaisille parempaa vaihtoehtoa.

Ja nyt kun sen vaihtoehdon aika on tullut, herää kysymys, mitä ihmettä? Ette esitä euroakaan lisää kuntien

peruspalvelujen valtionosuuksiin. Koulutussäästöihin vastauksenne on nettomääräisesti vähentää koulutuksen ja

sivistyksen määrärahoja valtionvarainvaliokunnan mietintöön verrattuna.

Tästä herääkin vakava kysymys, oletteko johtaneet suomalaisia harhaan lupauksilla, joita ette alunperinkään

aikoneet toteuttaa? Arvoisa Keskusta, oletteko te nyt juksaamassa suomalaisia?

Varsinainen pommi löytyy kuitenkin Perussuomalaisten vaihtoehdosta. Se, että Perussuomalaiset haluavat lopettaa

Pohjois-Suomen teollisuudelle elintärkeän kuljetustuen, ei sinänsä vielä yllätä. Esitys on linjassa Perussuomalaisten

aikaisempien, nyt jo onneksi takaisinvedettyjen, työllisyydelle haitallisten esitysten kanssa, kuten työnantajien

Kela-maksun palauttaminen keskellä pahaa taantumaa.

Mutta, arvoisa puheenjohtaja Soini, kun olette mainostaneet olevanne työväen asialla, niin miten te kehtaatte, ja

teitä lainatakseni, kyllähän te kehtaatte lyödä märän rätin maan pienipalkkaisimpien duunareiden ja koko

suomalaisen ay-liikkeen kasvoille.

Laitatte pienituloiset työttömät tappelemaan keskenään työttömyysturvasta, esittämällä kytköksen purkamista

ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja peruspäivärahan väliltä. Haluatte rajata yli kaksi miljoonaa suomalaista

palkansaajaa esityksenne ulkopuolelle. Tämän lisäksi johtavat talousajattelijanne, mm. edustaja Turunen on

esittänyt yleissitovuuden purkamista. Ajatuspajanne on esittänyt palkkojen laskua. Näitä esityksiä on totuttu

kuulemaan porvaripuolueilta ja nyt olette ottaneet pitkän loikan porvareiden kelkkaan. Perussuomalaisten viesti yli

kahdelle miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle on tyly: Jos työpaikka menee alta, Sinä maksat!

Kun ynnää yhteen tällä vaalikaudella tekemänne esitykset tavallisten pienipalkkaisten työntekijöiden aseman

heikentämiseksi, ei voi tulla mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen, että Timo Soinin johtama

Perussuomalaiset ovat suomalaisen palkansaajan pahin uhka sitten Keskustan työreformin.

Arvoisa puhemies,

SDP:n eduskuntaryhmä hyväksyy valtionvarainvaliokunnan mietinnön. Suomi tarvitsee työtä, tasa-arvoa ja

turvallisuutta nyt ja jatkossa. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vaatimus oikeudenmukaisuudesta korostuu.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei pidä laittaa maksumiehiksi, eikä pohjoismaista hyvinvointivaltiota

kannata säästää vararikkoon. Ei kannata luopua niistä vahvuuksista ja valttikorteista, joita meillä on.

Pienikin teko on enemmän kuin suuri lupaus.

Maailma ei ole valmis – siksi tekoja suomalaisen työn puolesta on jatkettava.

Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoimasta


Kansanedustaja Jouni Backman


Käsittelyssä on jälleen esitys, joka jakaa vahvasti mielipiteitä niin kansalaisten kuin eduskuntaryhmämme

keskuudessa. Ydinvoima on perinteisesti asia, josta ei tehdä ns. ryhmäpäätöksiä. Sosialidemokraattisella

eduskuntaryhmällä ei ole yhteistä kantaa Fennovoiman hakemukseen. Talousvaliokunnan mietinnön mukainen

ratkaisu saa ryhmästämme sekä kannatusta, että vastustusta. Myös perustelut kummallekin kannalle vaihtelevat.

Riippumatta nyt tehtävästä päätöksestä Suomi tarvitsee pitkäjänteistä ja kestävää energiapolitiikkaa. Ilman sitä ei

synny kasvuun ja työllisyyteen tarvittavia investointeja.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että energiapolitiikkaan on haettu parlamentaarisesti yhteistä

kansallista linjaa. Sen osana tarvitsemme monipuolista energiantuotantoa, jossa ylimenokauden ajan myös

ydinvoimalla on oma sijansa.

Suomi on turvautunut monipuoliseen energiantuotantoon. Monipuolinen energiapaletti on nähty toimivana ja

tarpeellisena keinona toteuttaa pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. Näin tulee olla myös jatkossa.

Suomi on energian osalta hyvin tuontiriippuvainen maa. Jopa 20 prosenttia sähkön tämän hetkisestä

kokonaiskulutuksestamme perustuu tuontienergiaan. Sähkön kokonaiskulutuksen on arvioitu kasvavan nykyisestä

tasosta. Osa nykyisestä sähköntuotantokapasiteetistamme tulee poistumaan viimeistään 2030 –luvulle tultaessa.

Näihin haasteisiin on pystyttävä vastaamaan.

Vastaus ei löydy yhdestä vaihtoehdosta, vaan monista toisiaan tukevista energiantuotantomuodoista.

Lainsäädännöstä johtuen joudumme nyt vastaamaan erikseen vain yhden eli ydinvoiman osalta.

Arvoisa puhemies,

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia pyrkii sähkön hankinnan omavaraisuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen

merkittävään vähentämiseen. Nyt käsittelyssä oleva ydinvoimaluvan hyväksyminen olisi siltä osin yhteneväinen

sekä tämän strategian että aiemman energiapoliittisen linjamme kanssa.

Ydinenergiaa tarvitaan ylimenokaudella, jotta turvaamme kasvavan energiatarpeemme ja pääsemme lähemmäs

omavaraisuustavoitetta. Samaan aikaan ydinenergia toteuttaa omalta osaltaan ilmastotavoitteitamme vähentämällä

tulevien vuosikymmenien kasvihuonekaasupäästöjä.

Ydinenergiaan liittyy kuitenkin edelleen monia sellaisia ongelmia, jotka asettavat sen lisärakentamisen

kyseenalaiseksi. Näistä kuultanee lisää keskustelun kuluessa (myös sosialidemokraattisten edustajien toimesta).

Riippumatta tästä päätöksestä painopisteen on oltava kotimaisessa, vähäpäästöisessä uusiutuvassa energian

tuotannossa. Monipuolinen energiapaletti edellyttää panostamista uusiutuvien energialähteiden merkittävämpään

hyödyntämiseen. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen ei ole enää tulevaisuutta, se on

tätä päivää. Kotitalouksia ja myös teollisuutta on kannustettava energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin.

Uusiutuva energia sekä energiatehokkuus tarjoavat Suomelle korkean osaamisemme ansiosta myös uusia vientiin

perustuvia kasvumahdollisuuksia. Suomella on potentiaalia olla myös energiapolitiikan osalta kansainvälisesti

arvostettu suunnannäyttäjä.

Arvoisa puhemies,

Edellinen eduskunta päätti kahden uuden ydinvoimalan periaateluvista. Nyt toinen niistä juuttui hallituksen

pöydälle ja eduskunta pääsee ottamaan kantaa vain toisen jo aiemmin hyväksytyn luvan täydentämisestä. Tässä

mielessä kysymys ei olisi merkittävästä uudesta energialinjauksesta, vaikka eduskunta hyväksyisikin hallituksen

esityksen talousvaliokunnan kannan mukaisesti.

Fennovoiman lupahakemuksen osalta päätöksentekoa selkeyttää, jos riittävän vahvasta kotimaisesta omistuksesta

saadaan varmuutta hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä. Eilen julkistettu Fortumin osallistuminen

hankkeeseen on siltä osin tilannetta selkeyttävä tieto.

Sadattuhannet työtä vailla olevat suomalaiset odottavat nyt ratkaisuja myös energiapolitiikan osalta.

Mikäli eduskunta hylkää nyt toisenkin ydinvoimaluvan, joudutaan etsimään korvaavia ratkaisuja heti seuraavan

vaalikauden alussa. Kasvun ja työllisyyden kannalta suomalaista teollisuutta ja muuta elinkeinoelämää ei missään

vaihtoehdossa saa jättää epätietoisuuden varaan riittävän ja vakaan sähköntuotannon turvaamisen osalta. Tässä

mielessä tehtävillä energiapolitiikan ratkaisuilla on keskeinen asema käännettäessä taloutta uuteen nousuun.

Valtioneuvoston selonteko Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta ja

osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon "Resolute Support"


kansanedustaja Tuula Peltonen


Kevään 2012 Afganistan-selonteon yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee vastaisuudessa

kriisinhallintatilanteita koskevat selvitykset tai selonteot kokonaisvaltaisesti. Nyt käsittelyssä olevassa selonteossa

tämä toteutuu hyvin.

Vuoden 2015 alussa käynnistyvässä Resolute Support, ”päättäväinen tuki” –operaatiossa koulutuksella ja

neuvonannolla on keskeinen rooli. Tavoitteena on saattaa Afganistanin turvallisuusjoukot tasolle, jossa ne pystyvät

itsenäisesti ja uskottavasti pitämään maan turvallisuustilanteen vakaana. RS-operaatio edistää myös YK:n Naiset,

rauha ja turvallisuus –päätöslauselman toimeenpanoa.

Suomen oman osallistumisen kolme pilaria on valittu harkiten. Ne ovat koulutus- ja neuvonantotoiminta,

operatiivinen ja kansallinen tuki. Lisäksi tavoitteena on Naiset, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman

täysimääräinen toimeenpano, mitä Suomi on ollut vahvasti edistämässä jo suunnitteluvaiheessa. Sorretussa

asemassa olleiden naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia tulee vaalia ja kohentaa. Heille on luotava mahdollisuudet

osallistua maansa ja yhteisöjensä rakentamiseen.

Äitiyskuolleisuuden merkittävä väheneminen sekä tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien koheneminen ovat

tärkeitä onnistumisia. Vuonna 2001 n. miljoona lasta kävi koulua ja nyt koulussa on UNICEFin mukaan 8.3

miljoonaa lasta, joista 40 % tyttöjä. Naisille on parlamentissa kiintiö, joskin sen täyttäminen on ollut vaikeaa.

Valitettavasti myös naisiin kohdistuva väkivalta on liian yleistä.

Arvoisa puhemies,

Afganistanin kehittymisen kannalta on aivan olennaista uuden hallituksen toimintakyky ja eri väestöryhmien kyky

toimia yhteistyössä. Presidentillä ja hallituksella tulee olemaan mittavia haasteita reformien läpiviemisessä sekä

hyvän hallinnon ja terveen talouden rakentamisessa. Tähän he tarvitsevat kansainvälisen yhteisön vankan tuen.

Afganistania ei pidä jättää kohta 13 vuotta kestäneiden mittavien ponnistelujen jälkeen yksin. Annamme vahvan

tuen selonteon seuraavalle kirjaukselle: Kaikkein tärkeintä on säilyttää kehityksen oikea suunta ja estää maan

vaipuminen takaisin konfliktiin ja sekasortoon. Kehitys ei kasva hetkessä ja siksi tukea tarvitaan edelleen.

Tukea jatketaan siis päättäväisesti. Kiitoksen ansaitsee selonteon realistinen analyysi valtion hauraudesta sekä

riskeistä, joita ulkomaisten joukkojen vetäytyminen saattaa aiheuttaa. Nopeita voittoja ei voida edellyttää.

Afganistania repinyt sisällissota jättää syvät jäljet pitkäksi aikaa, ja ihmisoikeustilanteen lopullinen paraneminen

kestää vuosikymmeniä.

RS-operaatiossa on tehtävä kaikki sen eteen, että paikallisväestö näkee ulkomaisten toimien tuottavan lisäarvoa.

Operaation oikeudellinen perusta on Afganistanin suostumus, mutta sosialidemokraatit tukevat Suomen kantaa

siitä, että myös YK:n mandaatti on pyrittävä hankkimaan.

Arvoisa puhemies,

Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut Afganistanin pitkäaikaiseen tukemiseen, Suomi vuoteen 2024 asti. Suomen

sitoumusten täyttäminen riippuu siitä, miten Afganistanin hallitus edistyy vastavuoroisissa sitoumuksissa.

Tärkeässä asemassa ovat ihmisoikeuksiin sekä tasa-arvoon ja koulutukseen, erityisesti tyttöjen koulutukseen

liittyvät kysymykset.

Naisten ja tyttöjen aseman parantamisen lisäksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on vuosien varrella

korostanut seuraavia seikkoja Afganistan-politiikassa:

• työn on oltava pitkäjänteistä, hallinnollinen tuki on välttämätöntä;

• korruptiosta on päästävä eroon ja kansa saatava kehitykseen mukaan;

• jatkuvasti on arvioitava, miksi Afganistanissa ollaan, mitä voimme antaa ja miten kehittää omia

vahvuuksiamme;

• aktiivinen osallistuminen oikeussektorin kehittämiseen on olennaista, sillä hyvä hallinto,

oikeusvaltiokehitys ja ihmisoikeudet parantavat suoraan inhimillistä turvallisuutta.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa Suomen osallistumiselle RS-operaatioon selonteossa

esitetyllä tavalla ja toteaa, että tilannetta on jatkossakin seurattava tiiviisti ja analyyttisesti.

Arvoisa puhemies,

Tuemme EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja sitä, että Suomi pyrkii vaalimaan

perinnettään rauhanturvaamisen ammattilaisena. Taisteluosastojen myötä unionilla on toiminnallinen kyky puuttua

myös sellaisiin kriiseihin ja konflikteihin, joiden kehittymistä ei voi ennakoida. Haasteena on kulloinkin vuorossa

olevan taisteluosaston osaamisen soveltuvuus puhjenneen kriisin vaatimuksiin.

Taisteluosasto-konseptin käytettävyydessä on paljon petraamista, mikäli niistä halutaan luoda nopea työväline

EU:n kriisinhallinnan vahvistamiseksi. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa Suomea edelleen

aloitteellisuuteen taisteluosastojen käytettävyyden lisäämiseksi ja tukee osallistumista pohjoismaisen

taisteluosaston valmiusvuoroon.

Valtioneuvoston selonteko luonnonvarataloudesta


Katja Taimela


Suomella on ainutlaatuinen valikoima luonnonvaroja, joiden käytölle taloutemme on aina perustunut ja voisi väittää

että tulee perustumaan vieläkin vahvemmin tulevaisuudessa.

Luonnonvaroissamme piilee paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joita erilaisten innovaatioiden myötä

aukeaa käyttöömme.

Monet suomalaiset tuotteet cleantechin tai biotalouden saralla ovat jo nyt maailman parhaimmistoa.

Näiden tuotteiden kysyntä on kovassa kasvussa kehittyvillä markkinoilla ympäri maailmaa.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että luonnonvaramme yhdistettynä korkean tason

tutkimukseen, uuden teknologian kehittämiseen ja ennakkoluulottomaan yritystoimintaan tuottavat perustan laaja-

alaiselle kasvun ja työllisyyden edistämiselle.

Samaan aikaan meidän on huolehdittava siitä, että myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan

kansallisomaisuudestamme.

Se tarkoittaa jatkuvaa ja määrätietoista huolehtimista luonnon hyvinvoinnista.

Akuutteina ja nopeasti toimenpiteitä vaativina ympäristöongelmina voisi mainita Talvivaaran kaivoksen ja

vaelluskalojen tilanteen. Ympäristöongelmien korjaaminen on hidasta ja kallista. Siksi niiden ennaltaehkäisyyn

tulee erityisesti panostaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristön suojeleminen on nostettava erityisasemaan.

Puhdas ympäristö on itseisarvo.

Arvoisa puhemies,

nyt käsittelyssä oleva luonnonvaraselonteko päivittää vuonna 2010 eduskunnalle annetun selonteon linjaukset,

strategiset tavoitteet ja keskeiset luonnonvarataloutta kehittävät toimet.

Luonnonvarataloudesta puhuttaessa sovitetaan yhteen luonnonvarojen kestävän käytön, kansallisen kilpailukyvyn

ja hyvinvoinnin sekä globaalin vastuun tavoitteita.

Kysymys luonnonvarapolitiikassa on siis mitä suurimmissa määrin poikkihallinnollisesta toiminnasta.

Koordinaatio, jolla eri hallinnonalat saadaan toteuttamaan selonteon tavoitteita, on ratkaisevan tärkeää.

Suomi nojaa luonnonvaroihin uutta kasvua luotaessa. Erityinen kehittämiskohta on tuotteiden jalostusasteen

nostaminen. Tätä kautta Suomen luonnonvaroista saadaan paras tuotto.

Aivan keskeistä on, että voimme satsata perustutkimukseen ja parantaa tutkimuksen hyödyntämistä kehittyvän

teollisuuden hyödyksi.

Siksi koulutuksen ja tutkimuksen riittävistä resursseista on huolehdittava myös jatkossa.

Maapallon kestokyvyn rajat alkavat tulla vastaan. Siksi luonnonvaroja pitää käyttää tehokkaammin, ja materiaalien

kierrätystä on parannettava.

Suomi on ollut EU:ssa vahva vaikuttaja tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista koskevien tavoitteiden ja kantojen

muodostamisessa.

Edelläkävijän rooli on säilytettävä jatkossakin niin EU:n kuin koko maailmankin mittakaavassa.

Nykyään puhutaan kiertotaloudesta. Se perustuu materiaalien tehokkaalle kierrättämiselle, jätemäärien

minimoimiselle ja jätteiden hyödyntämiselle.

Tämä uusi ajattelu lähtee siitä ajattelutavan muutoksesta, että jätteet ovat rahanarvoista tavaraa. Jätteen kerääminen,

lajittelu, kierrätys ja muu hyödyntäminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia aivan maailmanlaajuisestikin.

Kiertotalouteen siirtymisellä pyritään varmistamaan luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollisimman

tarkoituksenmukaisesti, mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen.

Arvoisa puhemies,

luonnonvaramme ovat keskeisintä osaa kansallisomaisuudestamme. Se tarkoittaa paitsi mahdollisuuksia kasvulle ja

työpaikoille, myös virkistysmahdollisuuksia meille kaikille. Luonnonvaroissamme on hyvinvointimme perusta.

Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus jää usein liian vähälle huomiolle.

Perinteisten maa- ja metsätalousalojen työpaikkojen houkuttelevuutta pitää lisätä. Näiden alojen työehdot, työolot

ja palkkaus on myös saatava kuntoon.

Monet näiden alojen työpaikat (vaikkapa maatalouslomitus ja metsänhoitotyö) ovat siirtymässä kokonaan

ulkomaisen työvoiman hoidettavaksi.

Samalla Suomesta on katoamassa vuosisatainen osaaminen ja arvokkaat perinteet.

Selonteon päivityksessä maa- ja metsätalous käsitellään hyvin kevyesti. Itse pidän ruokapolitiikkaa

luonnonvarapolitiikkamme ruisleipänä tänään ja tulevaisuudessa.

Uusia kasvun mahdollisuuksia etsittäessä meillä ei ole varaa unohtaa näitä perinteisempiä aloja.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että luonnonvarojemme käyttö pidetään omissa käsissämme ja

päätösvalta täällä eduskunnassa. Näin voimme taata parhaiten paitsi niiden järkevän käytön tänä päivänä, myös sen

että myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan puhtaasta luonnosta.

Tämäkin puoli olisi hyvä pitää mielessä, esitettäessä vaikkapa metsävarallisuuteemme liittyvien toimijoiden

yksityistämistä.

Etenkin luonnonvarojen kohdalla on tärkeää, että kykenemme harjoittamaan pitkäjänteistä ja vastuullista

politiikkaa. Selontekomenettely ja sen linjauksiin sitoutuminen on tässä mielessä erittäin tärkeää.

Ihmisoikeusselonteon lähetekeskustelu


kansanedustaja Merja Kuusisto


Kun eduskunta viisi vuotta sitten käsitteli edellistä ihmisoikeusselontekoa, ryhmämme totesi monien kansallisten ja

kansainvälisten ihmisoikeuskysymysten nivoutuvan erottamattomasti yhteen. Ihmisoikeuspolitiikan on oltava

johdonmukaista ollakseen vaikuttavaa. Siksi pidämme hyvänä kotimaisen perusoikeustoiminnan ja kansainvälisen

politiikkamme käsittelemistä rinta rinnan, kuten nyt käsillä olevassa selonteossa on tehty. Voimme esiintyä

kansainvälisenä toimijana uskottavasti vain, jos tunnustamme avoimesti omat ihmisoikeusongelmamme kotimaassa

ja sitoudumme parantamaan tilannetta toimintaohjelman avulla.

Arvoisa puhemies!

Ihmisoikeuksien viime vuosikymmenten kehitystä on leimannut pirstaleisuus. Moninaisten ihmisoikeussopimusten

valvonta vaihtelee sopimustyypeittäin. YK:n piirissä varsin kattava yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu

perustuu vertaisarviointiin ja on parantanut vuoropuhelua myös kansallisten viranomaisten ja YK:n

sopimusvalvontaelinten välillä.

Useat raportointi- ja seurantamenettelyt ovat mahdollistaneet myös kansalaisyhteiskunnan aktiivisuuden eri maiden

ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Silloin kun valvontajärjestelmää osataan hyödyntää tehokkaasti, voi

seurauksena olla ihmisoikeussuojan tason selvä parantuminen. Pirstaleisuuden myönteisenä seurauksena voi pitää

ihmisoikeuskentän verkostoitumista ja vuorovaikutuksen lisääntymistä.

Ihmisoikeuksien kehitys ei ole ollut pelkästään myönteinen. Erilaiset konfliktit ja niitä seuranneet vakavat

paikalliset ihmisoikeusloukkaukset ovat paikoitellen jääneet ilman riittävää kansainvälisen yhteisön huomiota.

Kansainvälisen oikeuden hampaattomuus tarjota konkreettisia työkaluja hädänalaisten ihmisten puolustamiseksi on

heikentänyt luottamusta ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja koko ihmisoikeussopimusjärjestelmään.

Arvoisa puhemies!

Selonteko nostaa poliittisena periaatelinjauksena selkeästi esiin ne painopisteet, joihin Suomi on ihmisoikeuksien

edistämisessä kansainvälisesti sitoutunut. Eduskuntaryhmämme painottaa taloudellisten, sosiaalisten ja

sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta taloudellisen taantuman aikana niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Oikeuksiin pääsemisen on toteuduttava yhdenvertaisesti.

Suomen on toimittava aktiivisena ulkopoliittisena vaikuttajana. Voimme omien vahvuuksiemme mukaisesti tarjota

keinoja vaikeimmissa asemissa olevien maiden ja alueiden ihmisten elämänolosuhteiden parantamiseen. Eräs

tärkeä suomalainen tavoite on nousta maailman huippuasiantuntijaksi koulutuksen ja ympäristöteknologioiden

saralla. Vahvuuksiamme hyödyntämällä voimme myös auttaa rakentamaan yhteiskuntia joissa demokratia on vielä

hauras.

Arvoisa puhemies!

Kansallisina häpeäpilkkuina pidämme naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä ja seksuaali- ja

sukupuolivähemmistöjen kohtelua. Tilanteen vakavuutta lisää se, että juuri kyseiset teemat ovat myös

kansainvälisen politiikkamme painopistealueita, jolloin kotimaisella kentällä tulisi johdonmukaisuuden

varmistamiseksi ryhtyä kiireellisesti konkreettisiin toimenpiteisiin. Myös vammaisten oikeuksia koskevan

sopimuksen ratifiointi on saatava maaliin tällä hallituskaudella.

Olemme tyytyväisiä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävä Istanbulin sopimus

saadaan ratifioitua tämän hallituksen toimesta. Seuraavan hallituksen on tärkeää turvata riittävät voimavarat sen

käytännön toteuttamiselle esimerkiksi väkivallan uhrien auttamiseen.

Suomi laahaa jäljessä omien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kehittämisessä, vaikka pyrimme

kansainvälisessä toiminnassamme poistamaan moniperustaista syrjintää ja nimenomaan niitä edistämään.

Eduskuntaryhmämme katsoo, että Suomeen tarvitaan ohjelma johon on kirjattava selkeät toimenpiteet edistää

seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja oikeuksia. Nyt esimerkiksi sosiaali- ja

terveysministeriössä valmisteilla oleva translain muutos ehtii puuttua vasta osaan transsukupuolisten ihmisten

kokemiin ihmisoikeusongelmiin. Isyyslain muutos jätti puolestaan vielä kehittämisen varaa erilaisten vanhempien

yhdenvertaisuuden varmistamisessa.

Arvoisa puhemies!

Globaalin muuttoliikkeen kasvu on tosiasia. Ihmiset joutuvat lähtemään kotimaistaan monista eri syistä: toiset

pakenevat sisällissotia, toiset poliittista vainoa ja sortoa, toiset köyhyyttä ja kaaosta epäonnistuneissa valtioissa.

Eurooppaan henkensä uhalla pyrkivien joukko on nyt suurempi kuin kertaakaan edellisen 20 vuoden aikana.

Samalla on hyvä muistaa, että maailman 52 miljoonasta pakolaisesta vain murto-osa päätyy Eurooppaan. Viime

vuosina Välimereen on hukkunut tuhansia pakolaisia, pakomatkallaan menehtyneiden tarkkaa määrää ei tiedä

kukaan. Meidän tulee vaikuttaa tämän murhenäytelmän pysäyttämiseksi.

Unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on viime vuosina viety lainsäädäntötasolla eteenpäin. Silti monin

paikoin Euroopassa vastaanottokeskukset ja pakolaisten kohtelu eivät vastaa edustamiemme ja edistämiemme

arvoja. Poliittinen vastuunjako EU:n sisällä on saatava reilummaksi. Pakolaiset ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun

ja turvaa hakevat oikeudenmukaisen prosessin riippumatta siitä, mihin päin Eurooppaa sattuvat päätymään.

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien suojelemisessa ja kehittämisessä. Eri maissa

ihmisoikeuksia edistävät aktiiviset yksilöt, jotka puuttuvat paikallisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja tuovat niitä

yleiseen tietouteen. Tietyissä tilanteissa ihmisoikeuspuolustajien työ, joka on kansainvälisen oikeuden hyväksymää

ja tärkeäksi tunnustamaa, saattaa aiheuttaa heille vakavan turvallisuusriskin. Suomen tulee yhdessä EU:n kanssa

luoda turvallisia reittejä hakea turvaa Euroopan alueelta ja kehittää kansallisia menettelytapoja, jotta

ihmisoikeuspuolustajien olisi mahdollista saada Suomeen viisumi nopeutetulla menettelyllä ilman pakotettua

tarvetta turvautua rikollisiin salakuljettajiin.

Arvoisa puhemies!

Suomalainen ihmisoikeuskeskustelu on vielä varsin heiveröistä. Osin se nojaa vanhaan jaotteluun perus- ja

ihmisoikeuksien välillä. Suomalaisten viranomaisten ihmisoikeustuntemus on paikoitellen hälyttävän alhaista.

Perus- ja ihmisoikeuksien tulkinnan kautta tapahtuva oikeuksien kehitys on sekä kansallinen että kansainvälinen

ilmiö – tosiasia, mikä vain lisää johdonmukaisuuden tarvetta ulko- ja sisäpolitiikan välillä.

Kansalliset tuomioistuimemme ovat vasta viime vuosina ratkaisuillaan syventäneet ihmisoikeuskulttuuria, mikä

pitkään oli vain yksittäisten tutkijoiden ja aktivistien harteilla. Viranomaisten ja julkishallinnon henkilöstön

koulutukseen on panostettava ihmisoikeuksien paremmaksi toteutumiseksi käytännön ratkaisujen tasolla.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että seuraavalla hallituskaudella annetaan uusi kansallinen perus- ja

ihmisoikeustoimintaohjelma, jossa seurataan erityisesti tämän selonteon esiin nostamien kehittämistarpeiden

toteutumista. Edellytämme myös, että hallitusohjelman yhteydessä päätetään ohjelman toteuttamisen tarvitsemista

resursseista. Nyt käsittelyssä oleva selonteko tarjoaa aktiiviselle ihmisoikeuksien seuranta- ja kehittämistyölle

hyvän alustan.

Välikysymyskeskustelu hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden

kehityksestä


kansanedustaja Jukka Gustafsson


Kasvu ja työllisyys ovat keskiössä kun haluamme turvata arjen hyvinvoinnin Suomessa. Vahva työllisyys on

välttämätön edellytys pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudelle. Sosialidemokraattien politiikan

ytimenä on työ, niin sen määrä, laatu kuin pelisäännötkin. Talouskasvu ja työpaikat syntyvät investoinneista. Kun

huonoina aikoina yksityinen sektori ei investoi tarpeeksi, on muun yhteiskunnan otettava enemmän vastuuta.

Nyt on huono aika pitkittyvän kansainvälisen taloustaantuman vuoksi. Työllisyys ei ole riittävällä tasolla.

Emme voi vain katsella vierestä, kun ihmisiä on sadoin tuhansin työttömänä. Meille sosialidemokraateille on

tärkeää, että yhteiskunta kantaa vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Se tarkoittaa aktiivista

työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja ja yritysten toimintaedellytysten parantamista. Valtiovarainministeri

Rinteen aloitteesta käynnistyvät infrahankkeet eri osissa maata tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin

kymmenille tuhansille. Toivottavasti myös kunnat ja kuntayhtymät jatkavat kasvua ja paikallista työllisyyttä

tukevia investointeja. Nyt ei ole aika jarruttaa.

Investointien rahoittaminen edellyttää lyhyellä aikavälillä jopa lisävelkaantumista. Se ei saa estää järkevän

politiikan tekemistä. Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä.

Sitä tukee myös Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja

työllisyyskehityksen kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre. Nyt on torjuttava myös

Keskustan ja perussuomalaisten vaatimukset julkisen sektorin leikkaamisesta ja työntekijöiden vähentämisestä.

Eihän työllisten määrää sillä tavalla lisätä. Puheenjohtajien Sipilän ja Soinin olisi syytä tarkentaa tässä

keskustelussa, missä tehtävissä valtiolla ja kunnilla on heidän mielestään kymmeniä tuhansia turhia työntekijöitä.

Arvoisa puhemies!

Kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on painotettava koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Työn ja opiskelun välistä

liittoa on edelleen vahvistettava. Osaaminen luo työpaikkoja. Suomessa on noin 110 000 alle 30-vuotiasta nuorta

ilman toisen asteen koulutusta. He ovat vakavassa syrjäytymisvaarassa ja heillä on suuri riski ajautua erilaiseen

huono-osaisuuteen. Panostukset nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja nuorten yhteiskuntatakuuseen ovat tärkeitä

työn, toivon ja suojateiden rakentamista tulevaisuuteen. Kansakuntamme menestyy sitä paremmin, mitä

leveämmällä pohjalla meillä on rautaista ja monipuolista osaamista. Samalla hyvä koulutus ja ammattisivistys

vahvistavat ihmistä kestämään takaiskuja ja huonoja aikoja. Koulutus antaa vahvemmat siivet vastata uusiin

haasteisiin. Siksi kannamme koulutuksesta niin paljon huolta. Pelkällä peruskoulupohjalla ei enää pärjää.

Arvoisa puhemies!

Haluan kiittää työmarkkinaosapuolia ryhdikkyydestä. Vaikka Suomen tilanne ei ole heille yhtään helpompi kuin

eduskunnallekaan, työmarkkinaosapuolet ovat todistaneet jälleen sopimusyhteiskunnan voiman ja saaneet aikaan

sekä palkkasovun että eläkesovun. Molemmat näistä sopimuksista ovat positiivisia ja vakauttavia tekijöitä. Sitä,

positiivisuutta ja vakautta me nimenomaan tarvitsemme, emme synkistelyä ja epävarmuutta.

Tilanne on vaikea, mutta me sosialidemokraatit emme nytkään anna periksi. Voivottelulla ei Suomea nosteta

taantumasta. Suomella on edelleen käsissään valttikortit, joilla kansainvälisellä kentällä pärjätään. Monien

kansainvälisten vertailujen mukaan olemme edelleen maailman kärkimaita. Hyvä paikka elää ja yrittää.

Olemme vahvan osaamisen, korkean teknologian, ahkeran työnteon ja yhdessä sopimisen maa. Näillä vahvuuksilla

meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa vaikeudet. Kysymys on nyt siitä, miten nämä vahvuudet saadaan

tuottamaan kasvua ja työtä. Ei vain osalle kansaa, vaan kaikille suomalaisille.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro pääministerin

ilmoitukseen energiapolitiikan kokonaisuudesta


kansanedustaja Päivi Lipponen


Kun puhumme energiasta, puhumme suuresta kaaresta, joka alkaa ihmisen ruokapöydästä. Puhumme työstä,

taloudesta, tuotannosta, yritysten luottamuksesta investoida, maiden välisistä suhteista myydä ja ostaa energiaa.

Puhumme riskeistä ja ekologisista rajoista.

Nykyisellä elämäntavallamme maapallon ekologiset rajat ovat tulleet vastaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen

vaatii hiilidioksidipäästöjen leikkaamista. Tarvitsemme energian säästämistä, energiatehokkuuden kasvattamista,

päästötöntä ja uusiutuvaa energiatuotantoa, toimivia energia- ja päästömarkkinoita.

Onko kestävä talouskasvu suotavaa? Jos talous ei kasva, talous supistuu: vähemmän investointeja, vähemmän

työpaikkoja, vähemmän palkka- ja verotuloja, vähemmän julkisia palveluita ja tulonsiirtoja. Se tarkoittaa

köyhtymistä siten, että pieni eliitti jopa rikastuu, kun valtaosa ihmisistä köyhtyy köyhtymistään.

Tuskin tällainen Suomikuva voi olla visiomme. Tarvitsemme kasvua.

Suomalaiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä, jos ne ovat markkinoilla laadullisesti ylivoimaisia tai ne eivät ole

kilpailijamaiden tuotteita kalliimpia. Teollisuutemme rakenne on energiaintensiivistä investointituotetta: koneita ja

laitteita. Tuotteen hinnassa energianosuus voi olla merkittävä.

Jos teollisuutemme selkäranka katkeaa, mistä silloin löytyy työ ja toimeentulo ihmisille, mistä vientitulot ja

verotulot palveluiden ja tulonsiirtojen rahoittamiseen?

SDP:n kanta on: Tarvitsemme ison investoinnin rakentamiseen. Se tuo suuren määrän työtä ja luo rohkeutta yrittää.

Pitkällä aikavälillä päätös luo suotuisat olosuhteet uusille teollisille investoinneille, työpaikoille ja kasvulle

kohtuuhintaisen energian turvaamisen kautta.

Taloutemme on velkakierteessä. Yritykset eivät investoi ja perusta työpaikkoja. Miksi? Yritysten miljardi-

investoinnit vaativat rohkeutta ja luottamusta, että valtio harjoittaa pitkäjänteistä teollisuus- ja energiapolitiikkaa.

Mihin kohdistamme niukkenevat veroeuromme? Kohdistammeko ne Saksan ja Espanjan tavoin energiatukiin - pois

koulutuksesta, tutkimuksesta ja terveydenhoidosta?

Ihmisten kasvavat elinkustannukset eivät kaipaa lisärasitusta sähkön kallistumisesta, niin kuin Saksassa on käynyt.

Suomi pyörittää nyt teollisuutta tuontienergian varassa. Tuomme ydinvoimalla tuotettua sähköä niin Ruotsista kuin

Venäjältä.

Vaihtoehtona on tuottaa tarvittava ydinvoimasähkö Suomessa suomalaiset säteilyturvastandardit täyttävällä

tekniikalla. Ja voimaloilla, jotka tuottavat entistä vähemmän ydinjätettä. Näin ydinvoimainvestointi pitäytyisi

Suomessa, työllistäisi Suomessa, olisi suomalaisessa valvonnassa ja kukaan ulkopuolinen maa ei voisi katkaista

tuotantoa. Ainoana maana olemme ratkaisseet jätteen loppusijoituksen.

Kivihiilen käyttö taas merkitsee päästöjä ja ilmakehän lämpötilan peruuttamatonta nousua. Musta sade sulattaa

ikijään ja kasvavat päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Me emme voi Saksan tavoin kasvattaa kivihiilen käyttöä.

Pääministeri kertoikin ilmoituksessaan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tänään linjanneen, että

turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan suhteessa kivihiileen.

Tällä hetkellä metsähakkeen, energiaturpeen ja teollisuuden puutähteen kokonaistyöllisyysvaikutus on yli 16 000

henkilötyövuotta. Nämä ja muut alan työpaikat ovat usein haja-asutusseudulla, jossa niiden suhteellinen merkitys

on suuri.

Ulkomaisen kivihiilen korvaaminen kotimaisella energiamuodoilla lisää alan mahdollisuuksia työllistää. SDP:lle on

tärkeää, että koko maassa voi asua ja omalla työllään elättää itsensä ja perheensä. Jokainen uusi työpaikka Suomeen

on tavoittelemisen arvoinen.

Arvoisa puhemies!

Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja energiapaletin monipuolinen. Ydinasia on vähentää päästöjä. On

hyödynnettävä uusiutuvaenergiaa, kehitettävä siihen liittyvää teknologiaa. Ydinvoima on Suomen energiapaletissa

ylimenokauden ratkaisu.

Kotimainen ja pitkäjänteinen energiantuotanto on ainoa tekijä, joka luo turvaa niin teollisuudelle kuin

kotitalouksillekin. Vaikeassa taloudellisessa ja työllisyystilanteessa tarvitaan edullista ja varmaan tuotantoon

perustuvaa energiaa, joka pohjautuu pitkäjänteiseen suunnitelmaan.

Täytyy löytyä yhteinen tahtotila, yhteiskunnallinen näkemys ja päättäväisyyttä. On tehtävä strateginen linjaus mitä

me oikeasti haluamme olla ja mitä työpaikkoja, osaajia ja aloja haluamme Suomeen.

Nyt te tiedätte sosialidemokraattisen vaihtoehdon.

Välikysymys eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta


kansanedustaja Suna Kymäläinen


Sosialidemokraateille työ ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä arvoja ja politiikkamme tavoitteita. Niiden avulla

me toimimme köyhyyttä ja huono-osaisuutta vastaan.

Välikysymys eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta on tärkeä Suomen vaikeassa taloustilanteessa.

Jokaisella ihmisellä on oikeus turvattuun toimeentuloon. Pienten tuloerojen politiikka ja köyhyyden torjuminen

pitävät myös yllä yhteiskunnan koheesiota ja turvallisuutta.

Pienituloisuus ei tilastojen mukaan ole lisääntynyt, mutta se koskettaa ainakin yli 600 000 ihmistä ja jopa 30 000

lasta elää perheessä, jossa on päivittäin toimeentulon ongelmia.

Tilastojen takaa on nähtävä ihmisten arki. Meidän poliitikkojen on syytä tietää, miten päätöksemme vaikuttavat

heikoimmassa asemassa olevien ihmisten talouteen ja päivittäiseen elämään.

Yli sukupolvien periytyvä huono-osaisuus on ongelma, joka meidän on ratkaistava. Köyhyys ei voi olla perintö,

joka jätetään lapsille.

Arvoisa puhemies,

Työllisyyden parantaminen on välttämätöntä voidaksemme luoda maahamme kestävää hyvinvointia ja torjua

köyhyyttä. Olemme ajaneet johdonmukaista talouspolitiikkaa, jonka keskeisenä tavoitteena on työllisyyden

edistäminen. Tiedämme vaikean taloustilanteen, joka vaikeuttaa työllisyyden hoitamista. Kun maailmantalouden

realiteetit puskevat päälle, työttömyyttä vastaan pitää taistella monin eri tavoin. Hallitus on elvyttänyt kotimaista

työvoiman kysyntää, parantanut yritysten rahoitusta ja keventänyt verotusta, luonut uutta kasvua ja panostanut

osaamiseen ja innovaatioihin, satsannut nopeasti työllistäviin korjaus- ja liikenneinvestointeihin. Paljon on tehty ja

pitää tehdä, jotta työpaikkoja edelleen syntyy ja löydämme uusia kasvun aloja. Työstä pitää myös saada korvaus,

joka riittää omaan ja perheen elämään.

Työttömiä ei pidä syrjäyttää ja unohtaa toimettomuuteen vaan heidän osaamistaan ja työkykyään on ylläpidettävä

aktiivisella työvoimapolitiikalla, koulutuksella, kuntoutuksella ja muilla palveluilla.

Lyhyenkin työn vastaanottamiseen on kannustettava ja näin on myös tehty sovittamalla työtuloa ja sosiaaliturvaa

monin tavoin yhteen.

Perusturvaan tehtiin tuntuva tasokorotus vuoden 2012 alussa. Myös asumistukea on parannettu sekä työn ja

perheen yhteensovittamista helpotettu. Nämä ovat olleet demareiden keskeisiä tavoitteita.

Meille tärkeä nuorisotakuu on myös saatu voimaan ja sitä vahvistetaan ja kehitetään edelleen. Erityisen tärkeää on,

että uuden sosiaalihuoltolain myötä nuoret saavat nuorisopalvelutakuun. Näin syrjäytymisvaarassa oleva nuori saa

omatyöntekijän, vierellä kulkijan, joka ohjaa hänet palvelutarpeen mukaan sosiaaliseen kuntoutukseen,

ryhmätoimintaan ja terveyspalveluiden piiriin. Tavoite on parantaa nuoren valmiuksia opiskeluun ja työhön sekä

ohjata hänet pois sosiaalihuollon asiakkuudesta.

Arvoisa puhemies,

Haluamme siirtää palveluiden painopisteen ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Parasta yhteiskuntapolitiikkaa

eriarvoisuuden vähentämiseksi on, että jokainen lapsi saa tasa-arvoisen mahdollisuuden hyvään ja turvalliseen

lapsuuteen, varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskouluun. Jokainen nuori ansaitsee jatkokoulutuspaikan.

Erityistukea pitää saada mahdollisimman varhain ja jo neuvolassa pitää perhe kohdata kokonaisuutena.

Näihin kaikkiin asioihin olemme tällä hallituskaudella puuttuneet. Varhaiskasvatuslaki on valmisteilla,

esiopetuksesta tulee kaikille lapsille velvoittava, peruskoulun laadun kehittämiseen ja ryhmäkokojen

pienentämiseen sekä erityisopetukseen on satsattu. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tullut voimaan ja

peruskoulun päättävän oikeutta jatko-opintoihin vahvistetaan.

Kipeitä leikkauksiakin on tehty. Lapsilisän leikkaaminen ei muutu selittelemällä miksikään. On kuitenkin

sanottava, että me demarit emme kannattaneet juustohöylää, vaan mallinamme oli lisän korotus ja verotus. Näin

säästö olisi kohdistunut oikeudenmukaisemmin.

Nyt leikkauksen vaikutusta lievennetään pieni- ja keskituloisille verotuksen lapsivähennyksellä. Lapsilisän

pienennys ei vaikuta lainkaan toimeentulotukea saavien, köyhimpien perheiden taloustilanteeseen, sillä

toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon tulona. Tulon pieneneminen lisää siten vastaavasti perheen

toimeentulotuen määrää. Kaikkein pienituloisimpia perheitä haluttiin suojata tässä ratkaisussa.

Arvoisa puhemies,

Politiikkaa tehdään ajassa. Kaikkina aikoina on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että me huolehdimme yhteisömme

pienimmistä ja vähäosaisimmista ihmisistä. Oli aika mikä tahansa, ketään ei saa jättää. Siihen on jokaisen ihmisen

voitava luottaa. Me sosialidemokraatit haluamme puolustaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella ihmisellä on oikeus

hyvään elämään.

Lähetekeskustelu vuoden 2015 talousarvioesityksestä ja vuoden 2014 toisesta

lisätalousarvioesityksestä


kansanedustaja Tarja Filatov


Elämme vaikeita aikoja, mutta me voimme silti olla ylpeitä Suomesta.

Pärjäämme monien kansainvälisten tutkimusten perusteella maailman mittakaavassa hyvin. Olipa kyse äitien,

lasten, eläkeläisten, ylipäätään ihmisten hyvinvoinnista tai yhteiskunnan kilpailukyvystä tai innovatiivisuudesta,

olemme monella kymmenen kärjessä listalla

Me voimme olla ylpeitä Suomesta, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin.

Talouskasvu on nollassa ja työttömyys noussut. Siksi on tärkeää, että valtio laittaa liikkeelle investointeja, eikä jätä

kaikkea pelkästään markkinoiden varaan.

Meillä on Suomessa rakenteellisia ja suhdanteeseen liittyviä ongelmia, jotka haastavat hyvinvointiamme.

Meillä on monia ongelmia, jotka näkyvät ja tuntuvat tänään tässä ja nyt monen ihmisen elämässä.

Meidän on tehostettava ja parannettava terveydenhoitoamme, siksi rakennamme sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistusta.

Meidän on huolehdittava vanhuksistamme inhimillisemmin, siksi säädimme vanhuspalvelulain ja vähennämme

ihmisten terveyskeskuksissa makuuttamista.

Meidän on estettävä lasten ja nuorten syrjäytymistä, siksi sovimme budjetissa panostuksista mm. heikoimmassa

asemassa olevien lapsiperheiden kotipalveluihin, peruskouluun, ja koulupudokkaiden tukeen,

pitkäaikaistyöttömyyden hillintään.

Jotta kaikki tämä on kestävällä tavalla mahdollista, meidän on saatava tähän maahan lisää työpaikkoja ja purettava

kuntien vähemmän merkityksellisiä tehtäviä.

Budjetti panostaa kasvuun ja kilpailukykyyn. Budjetissa on sovittu työpaikkojen synnyttämisestä välttämättömillä

asuntopanostuksilla, infrainvestoinneilla ja muilla toimilla. Kyse on kaiken kaikkiaan kymmenien tuhansien

työpaikkojen turvaamisesta.

Myös energiansaannin turvaavalla politiikalla on tärkeä vaikutus työllisyyteen.

Nuorisotakuuta on pilkattu, koska se ei ole estänyt nuorten työttömyyden nousua. Mutta se on estänyt nuorten

pitkäaikaistyöttömyyttä. Jälleen voimme sanoa, että olemme ylpeitä, mutta emme tyytyväisiä. Parannettavaa on.

Työttömänä on aivan liian monta ihmistä, mutta työttömyydessä pahinta ei ole työttömien määrä, vaan

työttömyyden pitkä kesto. Siksi hallitus haluaa vakinaistaa ja valtakunnallistaa työvoiman palvelukeskukset, jotka

pyrkivät auttamaan pitkäaikaistyöttömiä ja purkamaan rakennetyöttömyyttä.

Kannattaa muistaa, että rakennetyöttömyyden purkaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy on kasvua luovaa

politiikkaa. Se ei ole pelkkä kulu.

Hyvät kuulijat, Politiikan keskusteluissa talous on keskiössä. Talouden tasapaino ja vakaus ovat tärkeitä.

Välttämättömiä. Mutta vielä tärkeämpää on huolehtia sosiaalisten repeämien ehkäisystä ja yhteiskunnan eheydestä.

Valtion lisävelkaantuminen vähenee seuraavana vuonna seitsemästä miljardista eurosta noin 4,5 miljardiin euroon

vuodessa. Tulos ei synny tyhjästä, vaan sen taustalla on vaikeita päätöksiä. Taloustilanteemme on odotettua

hankalampi ja lääkkeet sen mukaiset.

Vakaan talouden ylläpitäminen on sosialidemokraateille kestävän talouspolitiikan väline. Emme halua asettaa

tulevia sukupolvia nykyisen hyvinvointimme maksumiehiksi, vaan pyrimme saamaan budjetin asteittain

tasapainoon.

Yhteiskunnan eheyden ylläpitäminen on sosialidemokraateille keskeinen arvo. Emme halua asettaa tulevia

sukupolvia syvästi eriarvoistuneen yhteiskunnan maksumiehiksi, vaan pyrimme rakentamaan kaikkien osallisuutta

nyt.

Viimeaikojen keskustelut ihmisten toimeentulosta ja sen tasosta osoittavat, että Suomineidon kasvot ovat hyvin

erilaiset riippuen siitä, mihin kohtaa tulodesiilejä niitä katsova ihminen sijoittuu. Usein on niin, että toisten

vaikeuksia ei helposti huomaa, jos itse kuuluu etuoikeutettujen joukkoon.

Sosialidemokraattien tavoitteena on oikeudenmukaisempi tulonjako. Siksi oli tärkeää kompensoida kehysriihen

leikkauksia pienituloisille eläkeläisille ja lapsiperheille. Myös palkansaajan veronkorotusten hillintä on tarpeen.

Suuret yhteiskunnalliset erot ja hierarkkisuus vähentävät ihmisten tyytyväisyyttä. Tasa-arvo tukee onnellisuutta.

Mitä tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta on kyse, sitä useamman ihmisen panos on rakentamassa yhteistä

hyvinvointia.

Hallitus haluaa tukea talouskasvua. Työllistävä kasvu vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Taloutta tärkeämpää on

työ.

Nousukaudet tekevät ihmiset onnellisemmaksi, jos sen hedelmät jaetaan tasapuolisesti. Reilu tulonjako tuo

tyytyväisyyttä.

Emme ikävä kyllä elä nousukautta. Talouden synkät syklit näyttävät pidentyneet. Sosialidemokraatit haluavat jakaa

talouden hedelmät oikeudenmukaisemmin. Silloinkin kun niitä on vain vähän jaettavissa.

Pienituloisten aseman parantaminen lisää kansakunnan hyvinvointia eniten. Siksi sosialidemokraatit halusivat

hakea kompensaatiota pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentuloon. Summat eivät ole suuren suuria,

mutta pienituloisimmille niillä on merkitystä.

Sosialidemokraatit ovat työn puolue. Me uskomme vahvaa työn eetokseen, siihen että hyvinvointi rakennetaan

työllä.

Budjetin parhaita päätöksiä ovat lisäpanostukset työllisyyteen. Valtio ei voi vain katsoa sivusta kun markkinat

tekevät työttömiä.

Työpaikat eivät kuitenkaan synny valtion mahtikäskyllä. Valtio voi luoda edellytyksiä työllisyyden paranemiselle.

Se voi tehdä omia välttämättömiä infra- ja rakennushankkeitaan silloin, kun työstä on pulaa eikä vasta sitten kun

työvoimasta on pulaa.

Budjetti panostaa osaamiseen. Suomi elää osaamisesta, laadusta ja innovoinneista. Me emme pärjää

massatuotannolla ja hintakilpailulla maailman halpamaille. Meidän on tehtävä asioita fiksummin.

On tärkeää pitää Suomen valttikorteista kiinni ja kehittää niitä entisestään. Tutkimus, tuotekehitys ja

huippuosaaminen kuuluvat kiistatta niihin. On tärkeää panostaa omiin vahvuuksiimme, eikä haikailla toisten

maiden vahvuuksien perään.

Budjettiriihen oikeudenmukaisuusvalintoja ovat panostukset koulupudokkaisiin, peruskouluun ja lapsiperheiden

kotipalveluihin. Pienituloisten eläkkeensaajien ja lapsiperheiden verovähennykset tulevat myös tarpeeseen.

Talouden tasapainottamisessa paras väline on työllisyyden vahvistaminen, mutta sen rinnalla tarvitaan myös

säästöjä yhteisistä menoista sekä veronkorotuksia lisätulojen saamiseksi. Nämä ratkaisut sattuvat kipeästi, mutta

niillä halutaan pitää huolta tulevaisuudesta.

Me olemme kiperien haasteiden edessä. Sosialidemokraatit uskovat siihen, että Suomi pärjää.

Suomi on yhä yksi maailman menestyjistä. Jotta me olemme sitä tulevaisuudessakin, on pidettävä huolta työstä,

osaamisesta ja tasa-arvosta.

Sosialidemokratialle tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan asia joka mahdollistaa jokaisen kehittymistä täyteen

potentiaaliinsa. Palkintona on vastuullinen vapaus ja hyvä elämä.

Hallituksen vastaus välikysymykseen poliisipalvelujen turvaamisesta


kansanedustaja Mika Kari


Arjen turvallisuus on kaikille ihmisille tärkeää iästä, asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Poliisi on osa

hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, jotka turvaavat ihmisten perusoikeuksien toteutumista. Olemme Suomessa

tottuneet siihen, että kenenkään ei tarvitse pelätä työpaikalla, kotona tai ulkona kadulla. Toimivat palvelut poliisista

oikeuslaitokseen ovat turvallisuuden teräsbetonipohja, jolle yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu.

Poliisin hallintouudistusta on tehty maan kolmen viimeisimmän vaalikauden aikana. SDP on esittänyt huolensa

kansalaisten turvallisuuden toteutumisesta myös edellisten uudistushankkeiden jälkeen. Vaatimuksestamme tällä

vaalikaudella seurataan poliisin rakenneuudistuksen kolmannen vaiheen toteutumista tarkasti. Kahden aiemman

uudistusvaiheen osalta riittävän laaja arviointi puuttuu.

Sosialidemokraattien ponnekkaasta vaatimuksesta hallituksen on tämän vuoden loppuun mennessä annettava

hallintovaliokunnalle selvitys hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta. Selvityksessä on kiinnitettävä erityistä

huomiota muun muassa liikenteen valvontaan ja liikenneturvallisuustyöhön sekä poliisin palvelujen saatavuuteen

maan eri osissa.

SDP lähtee siitä, että poliisin riittävät resurssit erityisesti kenttätyöhön sekä poliisin alueelliset palvelut pitää

turvata kaikissa oloissa. Tämä on kantava ajatus myös Pora III:n tavoitteissa. Kenttätyön resurssit linkittyvät

suoraan poliisin työturvallisuuteen. Poliisin on kenttätyössä voitava luottaa siihen että hän saa aina tarvittaessa apua

toiselta poliisilta tai poliisipartiolta. Joillain alueilla kynnys lisäpartion töihin kutsumiselle kiiretilanteessa on jo nyt

noussut liian korkeaksi. Tämä kehityssuunta on kestämätön.

Voidaan kuitenkin kysyä onko poliisin hallintouudistuksen aiemmissa vaiheissa kenttätyö korostunut tarpeeksi.

Pora II:n kohdalla johdon tehtäviin jäi tiettyä ylimiehitystä. Poliisihallitusta paisutettiin tuolloin mm. siirtämällä

lakkautettujen poliisin lääninjohtojen henkilöstöä ylimpään hallintoon. On selvää, että hallinnon paisuminen syö

resursseja kenttätyöstä. Poliisimiesten määrä uhkaa romahtaa muutamassa vuodessa Kataisen hallituksen

hallitusohjelmatavoitteeksi kirjatusta 7 700:sta jopa alle seitsemään tuhanteen. Poliisien määrä on jo nykyisellään

laskenut noin 7400 henkilöön. Nyt ollaan kiistatta kipurajoilla.

Hallitus on reagoinut poliisin määrärahatilanteeseen ensi vuoden budjettiesityksessään, jossa aiemmin suunniteltuja

leikkauksia perutaan ja poliisin määrärahoja lisätään kehysleikkauksiin nähden varsin mittavasti. Poliisin palveluja

on viime vuosina sähköistetty ja liikennevalvontaankin on automatisoitu. Silti pääosa käytännön poliisityöstä

tehdään ihmiseltä ihmiselle nyt ja tulevaisuudessa. On huomattava, että poliisin hallinnon uudistukset ovat jo

tehneet paljon niitä säästöjä, joita muilla hallinnonaloilla on vielä tekemättä. Siksi on perusteltua, ettei poliisin

määrärahoihin tehdä nyt enää lisäleikkauksia.

Välikysymyksessä viitataan myös yksityisen turvallisuusalan nopeaan kasvuun viime vuosina Suomessa. Se on

totta. Yksityinen vartiointipalvelu on lisääntynyt ja vartijat ovat tulleet katukuvaan ja kauppoihin.

Sosialidemokraatit pitävät kuitenkin erittäin tärkeänä, että poliisin viranomaistehtäviä ei siirretä yksityisten

toimijoiden tehtäväksi. Poliisin viranomaistehtävät suojaavat kansalaisten turvallisuutta ja muita keskeisiä

perusoikeuksia. Ne eivät voi olla missään tilanteessa kauppatavaraa. Yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta

huolehtiminen kuuluu yksiselitteisesti valtion perustehtäviin nyt ja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies!

Me suomalaiset olemme perusluonteeltamme rehellisiä ja voimme luottaa toisiimme. Yhteiskunnassamme on

kuitenkin monia uhkia kuten syrjäytymistä, väkivaltaa, kansainvälistä rikollisuutta, ja kasvavaa huolta

terrorismista. Kansalaisten turvallisuus on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla Suomessa. Sen lisäksi

erityisen tärkeää on myös kansalaisten kokema turvallisuuden tunne. Siihen vaikuttaa poliisin näkyminen

katukuvassa ja haja-asutusalueilla.

On arvokas asia, että resurssipaineidenkin keskellä poliisit pystyvät näkymään erilaisissa tapahtumissa

luonnollisena osana yhteisöämme. Myös haja-asutusalueiden poliisipalvelut on kyetty pitämään pääsääntöisesti

kohtuullisella tasolla resurssipaineista huolimatta, vaikka puutteitakin kieltämättä on.

Suomalaiset luottavat poliisiin. Poliisilla on erittäin laaja tehtäväkenttä ja osaava henkilöstö, joka lunastaa

kansalaisten luottamuksen joka päivä teoillaan. Ammattitaitoinen poliisihenkilöstömme ansaitsee yhteiskunnan

tuen, asianmukaiset resurssit ja työrauhan vaativassa tehtävässään vuosiksi eteenpäin.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 24.6.2014 nimitetyn pääministeri

Alexander Stubbin hallituksen ohjelmasta

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro

Jouni Backman

Arvoisa puhemies

Kesähäissä morsiamella on tapana pukea ylleen jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja jotakin sinistä.

Näin on uuden hallituksen ohjelmassakin sillä lisäyksellä, että väriskaala on laajempi. Sosialidemokraattinen

eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että nyt käytetään rohkeasti myös voimasta ja intohimosta kertovaa punaista.

Vanhaa hallitusohjelmassa on paljonkin. Miksipä hyvää vaihtamaan. Kolme vuotta sitten hyväksytty

hallitusohjelma on edelleen hyvä pohja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta tehtävälle työlle.

Hallitusohjelma nojaa jatkossakin kolmelle vahvalle perustalle. Painopistealueita ovat 1)köyhyyden, eriarvoisuuden

ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen sekä 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja

kilpailukyvyn vahvistaminen.

Vaikka monet vanhan hallitusohjelman linjaukset ovat jo toteutuneet, jää tälle uudelle hallitukselle vielä monien

tärkeiden hankkeiden loppuun saattaminen. Erityisesti keskeisten rakennepoliittisten uudistusten toimenpano on

työlistan kärjessä.

Arvoisa puhemies

Uutta hallitusohjelmassa on vahva lisäpanostus kasvuun ja työllisyyteen.

Taantuman jatkuessa kolmatta vuotta on tehtävä valinta. Katsotaanko kehitystä vierestä vai haetaanko uutta

käännettä. Nyt on valittu aktiivinen vaihtoehto. Uusilla panostuksilla laitetaan pyörät pyörimään. Onneksi tämä

viisaus on saamassa kannatusta laajemmaltikin niin meillä kuin muualla.

Sosialidemokraatit ovat todenneet koko vaalikauden ajan, että pelkillä leikkauksilla ei talouden suuntaa saada

käännettyä. Siksi jo edellinen hallitus teki useita työllisyyspaketteja. Siitä mihin vastikään hyväksytyllä

valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen työllisyyslisäbudjetilla jäätiin, jatketaan valtiovarainministeri Antti Rinteen

aloitteesta syntyneellä mittavalla työllisyyspaketilla. Tämän parempia myötäjäisiä ei kesähäihinkään voisi toivoa.

Uuden hallituksen ohjelma on uskottava ja vastuullinen. Samalla kun julkisen talouden vakaudesta pidetään huolta

niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, elvytetään taloutta kestävällä tavalla.

”Politiikka on tahdon asia” totesi Olof Palme 50 vuotta sitten. Nyt tätä tahtoa osoitti valtiovarainministeri Antti

Rinne, jonka hahmotteleman kasvu- ja työllisyyspaketin vaikutukset eivät jää vain yksittäisiin valtion

budjettivaroilla tehtäviin panostuksiin. Kokonaisuus pitää sisällään myös budjetin ja kehysten ulkopuolisten

varojen käyttöä, kuntien panostuksia ja toivottavasti myös yksityistä pääomaa.

Hyvä esimerkki tällaisista toimista ovat kasvukeskusten joukkoliikennehankkeet, kuten Espoon länsimetron jatko ja

Tampereen kaupunkiraitiotie. Niillä saadaan monia kerrannaishyötyjä. Valtion rahoituksen ehtona olevat kaavoitus

ja asuntorakentaminen merkitsevät työpaikkoja. Samalla yhdyskuntarakenne tiivistyy ja kansantalous sekä ilmasto

hyötyvät. Vuokra-asuntotuotannon lisääntyminen poistaa kasvun rajoitteita. Pyörät lähtevät pyörimään.

Osana metropolialueen kehittymismahdollisuuksien vahvistamista on tärkeää, että metropolihallinnon valmistelun

ja toimeenpanon on sovittu jatkuvan aiemmin linjatulla tavalla.

Kasvupaketti koostuu toimista joilla parannetaan kotitalouksien ostovoimaa ja parannetaan yritysten

toimintaedellytyksiä. Samalla pannaan vauhtia esimerkiksi asunto- ja infrarakentamiseen. Koko maata

hyödyttävän Pisara-ratahankkeen lisäksi budjettiriihestä on odotettavissa eri puolelle Suomea lisähankkeita jo ensi

vuodelle.

Uutta luovaa ajattelua edustaa sosialidemokraateille tärkeä hallitusohjelman kirjaus, että selvitetään valtion,

kuntasektorin ja yksityisen sektorin rakennuttajayhtiön, ns. Remontti Oy:n, perustamisen mahdollisuus. Tämä

mahdollistaisi kuntien kiinteistöjen kunnostamisen ja uudistamisen nopeammassa tahdissa ja samalla

kustannustehokkaammin ja laadukkaammin.

Arvoisa puhemies

Sosialidemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että veropohjaa ei murenneta. Oikeudenmukaisuus edellyttää myös

veronmaksukyvyn huomioimista. Niille, joilla on maksukykyä, ei ole mitään perusteita antaa verohuojennuksia

samalla kun monesta menoerästä joudutaan säästämään.

Hallitusohjelman veropäätökset jatkavat oikeudenmukaista linjaa. Tuloverotuksen inflaatiotarkistusten tekeminen

kolmen alimpaan tuloluokkaan on perusteltua kotitalouksien ostovoiman lisäämiseksi. Kahden suurimman

tuloluokan osalta tällaista tarvetta ei ole.

Myös lapsiperheille suunnattu tuntuva 70 miljoonan euron verohuojennus on oikeudenmukainen. Se korvaa pieni-

ja keskituloisille lapsiperheille lapsilisäleikkauksen kuten sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kehyspäätöksen

yhteydessä edellyttikin. Lapsiperheiden verohuojennus lienee se hallitusohjelman lainaosuus, sillä se on lainattu

SDP:n vaaliohjelmasta.

Työllisyysnäkökulmasta pidämme perusteltuna myös verohuojennuksen palauttamista yritysten edustuskulujen

osalta. Tämä tukee erityisesti Lapin ja Itä-Suomen matkailualan työllisyyttä ja investointeja.

Arvoisa puhemies

Hallitus vahvistaa tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä pitämällä kiinni sovitusta oppivelvollisuusiän nostosta.

Huolimatta aiemmista mittavista panostuksista ja toimenpiteistä koulupudokkaita on vuosittain tuhansia. Pelkällä

peruskoulun päättötodistuksella on nykymaailmassa vaikea pärjätä. Siksi oppivelvollisuusiän pidentäminen yhdellä

vuodella on välttämätöntä.

Yksikin koulutuspolulta tippunut nuori on liikaa. Oppivelvollisuusiän nosto herättää aivan turhia pelkoja ja

ennakkoluuloja. Se on järkevä ja kustannustehokas tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Se maksaa itsensä takaisin

moninkertaisesti, niin yhteiskunnalle kuin nuorelle itselleenkin.

Arvoisa puhemies

Hallituksella on edessään vajaan vuoden työntäyteinen taival. Kun katsoo hallituksen rivistön intoa tarttua

haasteisiin, niin vanhoihin kuin uusiinkin, voi olla luottavainen. Luvassa on tekoja, joilla Suomi käännetään uuteen

nousuun. Ajan loppumisesta huolestuneille on muistutettava, että ei niistä kesähäistäkään tarvita kuin yhdeksän

kuukautta näkyvien tulosten aikaansaamiseksi.

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-

2018


kansanedustaja Sirpa Paatero


Julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla. Tähän kuuluu vahva työllisyys. Yhteiskunta, jossa ei pidetä huolta

vahvasta työllisyydestä, ei ole vastuullinen eikä vakaa. Talouden vakauttamiseen kuuluu työllisyystilanteen

saaminen kestävälle tasolle. Nyt tarvitaan nopeasti vaikuttavia työllisyyttä elvyttäviä toimia, jotta

massatyöttömyyden uhka saadaan torjuttua.

Taloutemme ongelmista huolimatta, ja juuri niistä johtuen, on huolehdittava pohjoismaisen hyvinvointivaltion

perusteista. Päädymme ojasta allikkoon, jos horjutamme niitä tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet Suomen viime

vuosikymmenten menestyksen.

Talous on vuosien kangertelun jälkeen saatava nousu-uralle. Kestävyysvaje on nujerrettava löytämällä uusia

kasvun lähteitä ja työpaikkoja. Vain menoja leikkaamalla ei tähän päästä. Suomi on ollut kärkisijoilla erilaisissa

kilpailukykyvertailuissa. Siitä huolimatta yrityksemme eivät ole pärjänneet riittävän hyvin kansainvälisessä

kilpailussa. Tarvitsemme lisätoimia, jotta suomalaiset yritykset menestyvät nykyistä paremmin erityisesti

kasvavilla toimialoilla ja uusilla vientimarkkinoilla. Uudet innovaatiot on saatava käytäntöön, jotta suomalainen

osaaminen, tekniikka ja kekseliäisyys jalostuisivat euroiksi ja työpaikoiksi.

Hallitus on pyrkinyt edesauttamaan suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä erilaisin keinoin, mm.

Finnveran, Tesin ja Tekesin valtuuksien lisäyksellä. Nyt on yritysten omien toimenpiteiden vuoro. Irtisanomisten ja

lyhytnäköisyyden asemesta nyt on panostettava uuden luomiseen.

Myönteistä on, että teollisuuden uudet tilaukset ovat ottaneet alkuvuonna kasvusuunnan. Tammi-huhtikuun aikana

tilaukset kasvoivat 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Huhtikuussa kasvu kiihtyi 8 prosenttiin. Tilastokeskuksen

mukaan kasvua veti metalliteollisuus, jossa nousua oli 17 prosenttia.

Valtion omat työllistävät toimet liikenne- ja rakennushankkeiden vauhdittamisessa ovat tärkeitä. Niitä on edelleen

lisättävä ensi viikon hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä.

Valtion omaisuuden myyminen voi perustelluista syistä tulla kyseeseen, jos perusteena on kasvun ja työllisyyden

vahvistaminen sekä sen myötä velkaantumisen estäminen. Omistajapolitiikan osalta on oltava selkeä linjaus, millä

omistuksella on yhteiskunnallista ja strategista merkitystä, mikä on vain sijoitustoimintaa. Jälkimmäisenkään osalta

ei ole perusteita omistuksen myyntiin velan lyhentämiseksi, jos omaisuudesta saatava tuotto on selvästi velasta

maksettavaa korkotasoa suurempaa.

Arvoisa puhemies!

Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomi noudattaa EU:n vakaus- ja kasvusopimusta

keskipitkällä aikavälillä. Myös EU-komission vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa todetaan, ettei Suomen

kohdalla ole syytä aloittaa alijäämämenettelyä.

Suomessa tarvitaan kuitenkin monia toimenpiteitä kestävän talouskehityksen varmistamiseksi. Kestävyysvajeen

poistamiseksi päätettyjen rakenneuudistusten ja muiden toimenpiteiden käytännön toimeenpanosta on

huolehdittava. Toimenpiteisiin kuuluvat myös oppivelvollisuusiän nostamisen tyyppiset uudet panostukset. Niistä

ei voi tinkiä. Rakenneuudistusten osalta keskeisin on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Sitä on vietävä

määrätietoisesti eteenpäin parlamentaariselta pohjalta puolueiden puheenjohtajien sopimalla tavalla.

Sopeutusta on jo tehty mittavasti tällä vaalikaudella. Nämä päätökset tuntuvat arjessa ja tulevat iholle. Tehtyjä

ratkaisuja ei pidä repiä auki, mutta niistä epäoikeudenmukaisimpia on tarkasteltava uudelleen. Tuemme

valtiovarainministerin näkemystä siitä, että lapsiperheiden asemaa ja sosiaalietuuksien indeksikorotuksia on vielä

käytävä läpi, kohtuus ja oikeudenmukaisuus ohjenuorina.

Arvoisa puhemies!

Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa erityisen vahvasti nuorten asemaan. Jos kukaan ei rekrytoi uutta väkeä, kuinka

nuoret voivat päästä työmarkkinoille sisään?

Hallituskauden yksi kärkihankkeista, nuorisotakuu, on osoittanut jo voimansa. Sitä kohtaan on esitetty kritiikkiäkin,

mutta on selvää että nuorten asemaa on pystytty helpottamaan. 93 %:lle alle 25-vuotiaista nuorista työttömistä on

tehty työllistämissuunnitelma, sanssi-kortilla on työllistetty jo 11 000 ja palkkatuella 24 000 alle 30-vuotiasta

nuorta.

Tämä ei ole tempputyöllistämistä tai työkkärihömppää vaan konkreettisia tekoja sen eteen, että myös nuorilla on

paikka yhteiskunnassa ja työelämässä. Meillä ei ole varaa menettää kokonaista ikäluokkaa, kuten Etelä-Euroopassa

on käymässä. Tavoitteemme on oltava kunnianhimoinen: yksikään nuori ei syrjäydy.

Kaikkinensa työllistäminen on nostettava yhä vahvempaan asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja

päätöksenteossa. Työttömyys on hankala asia niin ihmisille, joita se kohtaa, kuin myös ympäröivälle yhteiskunnalle

verotulojen pienentymisenä ja palvelujen tarpeen kasvuna. Lomautus tai irtisanominen voi tätä nykyä sattua kenen

kohdalle tahansa. Sosialidemokraateille keskeisintä on nyt uusien työpaikkojen ja kasvun luominen.

ramipress syksy 2014

Documents