greenpeace action syksy 2014
DESCRIPTION
Action lehti suomalaisille Greenpeacen lahjoittajille.TRANSCRIPT
NÄIN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI EMMA THOMPSONIN VIESTI ARKTIKSELTA SIVU 4
Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.
Juuri nyt
MERTENTUHOAJAT UHKA PAIKALLISILLE
SIVU 2
Lehti Greenpeacen tukijoille Syksy 2014
#5/2014
Öljyvuoto-partiomme VenäjälläYMPÄRISTÖKATASTROFIN TAUSTALLA ÖLJY-YHTIÖIDEN HUOLIMATTOMUUS HUOLIMATTOMUUS SIVU 8–13
Polttopisteessä
Vattenfallsuunnittelee hiilivoimaloita
Saksaan SIVU 6
Action 2014-2 FI.indd 1 2014-10-28 15:03
Kiribati, Tyyni valtameriJuuri nyt
Liikakalastus kovaisku paikallisväestölle
Yli kymmenen prosenttia maailman väestöstä on riippuvaisia kalastuk-
sesta. Monille kala on pääasial-lista ravintoa ja samalla tärkeä ravintoaineiden lähde. Joillekin kalanpyynti on ainoa keino elät-
tää perheensä. Näin on esimerkiksi Kiribatissa,
joka sijaitsee päiväntasaajalla, melko tarkkaan puolimatkassa Australian ja Etelä-Amerikan välissä. Tätä pientä saarivaltiota ympäröivillä vesillä pyydetään Tyynenmeren suurimpia tonnikalasaaliita. Valtaosa kalasta päätyy kuitenkin suurille ulkomaisille kalas-tuslaivastoille, joiden valtavat alukset pyytävät kaiken tieltään. Osa laivastoista on eurooppa-laisia.
Ryöstökalastuksen seurauksena kalakan-ta pienenee nopeasti. Ulkomaisten alusten määrän kasvaessa paikallisväestön on yhä vaikeampaa elättää itsensä pienimuotoisella kalastuksella.
Ylikalastus ei uhkaa ainoastaan Kiribatia. Joidenkin arvioiden mukaan 90 prosenttia maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Ongelman taustalla on maailmanlaajuinen teollisten kalastuslaivastojen ylitarjonta. Aluksia on liikaa ja kalaa liian vähän. Koko eurooppalainen kalastuslaivasto on 2–3 kertaa suurempi kuin mitä kestävä kehitys sallisi.
greenpeace vaatii: • että kalastuskiintiöiden ja kalastus-vesien jakamisen lisäksi paikallista ja pienimuotoista kalastusta suositaan tuhoisan teollisen kalastuksen sijaan .• että tuhoisimmat alukset poistetaan kalastuslaivastoista. eu:n tulee näyttää tietä ja pienentää omien laivastojensa kokoa. ●
2 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Yli kymmenen prosenttia maailman
KIRIBATI
Lue lisää Greenpeacen työstä ylikalastuksen pysäyttämiseksi greenpeace.fi/mertentuhoajat
Action 2014-2 FI.indd 2 2014-10-28 15:03
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 3
Kiribati, Tyyni valtameri
Kiribatilla kalastus on elintärkeää niin ruoan kuin tulojen hankkimiseksi. Kolmannes väestön ruokavaliosta koostuu kaloista ja äyriäisistä.
christian
åslun
d
Action 2014-2 FI.indd 3 2014-10-28 15:04
4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Amsterdam
Arctic Sunrise palasi elokuussa Murmans-kista kotisatamaansa Amsterdamiin lähes vuosi sen jälkeen, kun venäläiset viranomaiset olivat nousseet alukselle ja pidättäneet aluksella olleet 28 aktivistia ja kaksi valokuvaajaa. Syksyn aikana aluksella
on tehty laajamittaisia korjaus- ja kunnostus-töitä, jotka on rahoi-tettu muun muassa Pohjoismaista saaduilla, yhteensä yli 200 000 euron lahjoituksilla. Arctic Sunrisea voidaan taas käyttää suojele-maan Arktista Shelliltä, Gazpromilta ja muilta öljy-yhtiöiltä. ●
Arktis
Brittiläinen näyttelijä-tär Emma Thompson matkasi viime kesänä Greenpeacen Espe-ranza-aluksen mukana Arktikselle, missä hän vetosi maailman halli-tuksiin ilmastonmuutok-sen ehkäisemiseksi.
Saamme usein kuulla, että ilmastonmuutos on oma vikamme ja että öljy-yhtiöt vain vastaa-vat kysyntäämme, koska haluamme ajaa autolla. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Useimmat meistä haluaisivat elää puhtaampaa elämää ja olisivat siihen valmiita, jos hallituksemme vain antaisivat meille mah-dollisuuden.
Näin kirjoittaa näytte-lijätär Emma Thompson avoimessa kirjeessään Greenpeacen verkko-sivuilla vierailtuaan viime kesänä Arktiksella 14-vuotiaan tyttärensä Gaian kanssa.
Hän toteaa, että muutoksen on aletta-va niin ylhäältä kuin alhaaltakin. Samalla Thompson kehottaa maailman hallituksia nousemaan teollisuutta
vastaan ja antamaan ihmisille mahdollisuus elää kestävän kehityk-sen mukaisesti.
– Jotta saisimme hallituksemme kuun-telemaan, meidän on
ensin saatava äänemme kuuluviin. Kun kymme-net miljoonat ihmiset kirjoittavat päättäjille ja vaativat heiltä tekoja, voimme todella muut-taa maailmaa. ●
Emma Thompson vetoaa toimimaan ilmaston puolesta
Arctic Sunrise -keräys onnistui loistavasti
Emma Thompson osoittamassa mieltään Smeerenburgin jäätikön reunalla Länsimaan saarella Huippuvuorilla.
Yli 300 päivän jälkeen Arctic Sunrise palasi kotisatamaansa Amsterdamiin.
nick co
bbing
uutisiam
arten van
dijl
”Lakkaa syyllistämästä itseäsi!”
Anna ympäristötyösi jatkua! Tue tulevaisuuden työtämme testamen-tillasi. Lue lisää: greenpeace.org/finland/fi/Lahjoita/testamentti
Lue lisää: Lue Emman
kirje osoitteessa greenpeace.fi/emma
Action 2014-2 FI.indd 4 2014-10-28 15:04
Eurooppa
Mehiläisten joukkokuolemat ovat jatkuneet vuosien ajan koko Euroopassa. Ongelmaa pahentaa yhä teollistuneempi maatalous kemiallisine torjunta-aineineen ja muine haitallisine viljelymenetelmineen.
Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä, kuten Greenpeace toteaa Plan Bee – living without pesticides -raportissaan.
Raportissa esitetään ekologisemman viljelyn ratkaisuja, jotka toimivat laajamittaisesti, mutteivät uhkaa pölyttäviä hyönteisiä. ●
Pääkirjoitus
Meidän on toimittava yhdessä – vastuu muutoksesta on kaikilla
Syyskuussa 400 000 ihmistä ko-koontui New Yorkissa tähän asti suurimpaan ilmastomielenosoi-tukseen. Ympäri maailmaa järjes-tettiin pienempiä ilmastotekoja
vaativia mielenosoituksia. Nähdessäni näin monen ihmisen kokoontuvan vaatimaan poliitikoilta konkreettisia toimia ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi tunnen itseni toiveikkaaksi.
Kuten brittinäyttelijätär Emma Thompson kirjoitti viime kesänä vierailtuaan kanssamme Arktiksella, me emme saa enää tuntea itseäm-me syyllisiksi ja voimattomiksi joutuessamme kohtaamaan ilmaston lämpenemisen seurauk-sia. Sen sijaan meidän on toimittava yhdessä. Thompson vaatii hallituksiamme ryhtymään toimiin, jotta jokainen voisi tahollaan edistää kestävää kehitystä.
Muutama viikko sitten yk:n ilmastopaneeli ipcc totesi jälleen kerran, että meidän on jätet-tävä suurin osa tunnetuista fossiilisista poltto-aineista maaperään. Vain tällöin voimme välttää katastrofaalisimmat uhkakuvat ilmastonmuu-toksesta, joka muuttaa suuren osan planeettaam-me elinkelvottomaksi ihmisille ja eläimille.
Silti useat maailman hallitukset ja yrityk-set eivät halua kuunnella asiantuntijoiden varoituksia. Sen sijaan ne jatkavat vastuutonta sijoittamista uusiin, muun muassa arktisen öljyn ja kaasun sekä kivihiilen kaivannaishankkeisiin.
Meidän on toimittava yhdessä, jotta saisimme heidät kuuntelemaan. Kuusi miljoonaa alle-kirjoitusta Arktiksen suojelemisen puolesta ja 400 000 ihmistä New Yorkin kaduilla valavat minuun uskoa, että onnistumme!
Kiitos, että toimit parem-man huomisen puolesta. ●
Mads Flarup ChristensenPääsihteeri, Greenpeace Norden
Palmuöljy
Greenpeacen painostuk-sen ansiosta pohjoismai-nen meijerijätti Arla ja Pohjoismaiden suurin palmuöljyn maahan-tuoja Aarhus-Karlshamn ovat suostuneet lopet-tamaan palmuöljyn ostamisen alueilta, joissa tuhotaan sademetsää. Molemmat yhtiöt ovat myös lupautuneet ostamaan ainoastaan sellaista palmuöljyä, jota tuotetaan alkuperäis-kansoja ja työntekijöi-
den oikeuksia kunnioit-taen. Lisäksi yhtiöiden tuotteissa käytetty palmuöljy on tulevai-
suudessa jäljitettävissä. Palmuöljy on suurin syy Indonesian sademetsien tuhoamiseen. ●
Voitto sademetsille
Ekoviljely pelastaa mehiläiset joh
ann
a han
no
Punainen kortti Mahanin tuhoamiselleIntian korkein tuomioistuin päätti hiljattain perua 214 hiilikaivoksen luvat. Tämä tietää hyvää ilmastollemme ja Mahanille, joka on yksi Intian vanhimmista metsä-alueista. Greenpeace ja paikallisväestö ovat jo pitkään protestoineet hiilikaivosten rakentamista vastaan. Alueella elää uhanalaisia eläimiä, kuten tiikereitä ja leopar-deja, sekä yli 50 000 metsistä riippuvaista kyläläistä.
vivek goyal
ulet ifan
sastiMetsäkato uhkaa orankeja.
axel kirchh
of
Tykkää Greenpeacesta Facebookissa! Lue tuoreimmat uutisemme osoitteessa facebook.com/greenpeacesuomi
Facebook “f ” Logo CMYK / .ai Facebook “f ” Logo CMYK / .ai
Suojele Arktista uudella tavalla! Lue lisää osoitteesta actforarctic.org
Lataa raportti lukeaksesi
aiheesta lisää: sos-bees.org/reports
Action 2014-2 FI.indd 5 2014-10-28 15:04
6 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Hiilikaivostoiminta
Em Petersson, joka työskentelee Greenpeacella ilmasto- ja energia-asioiden parissa.
Petersson syyttää kaivossuunni-telmista osittain Ruotsin hallitusta, joka omistaa Vattenfallin ja on epäonnistunut ohjaamaan yhtiötä kohti kestävää energiantuotantoa. Osaksi syy on myös eu:n puutteel-lisessa päästöoikeusjärjestelmässä, joka ei ole toiminut niin kuin sen oli tarkoitus.
Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan polttoaineen tulisi olla kalliimpaa kuin ympäristöystävällisemmän vaih-toehdon. Sen sijaan hiilivoimasta on tullut verrattain edullista. Taustalla on muun muassa avokätinen pääs-töoikeuksien myöntäminen vuosien 2008 ja 2012 välillä, jolloin hiilivoi-man kysyntä väheni maailmanlaajui-sen finanssikriisin seurauksena.
– Tämä on johtanut kiintiöiden ylijäämään järjestelmässä ja sitä kautta aivan liian alhaiseen pääs-
A iemmin vesivoimaan keskittynyt Vattenfall päätti 2000-luvun alussa alkaa investoida hiilivoimaan. Vain muutamassa vuodessa
ruotsalaisesta energiajätistä on tullut yksi Euroopan suurimmista sähköyh-tiöistä, mutta myös yksi pahimmista ilmaston saastuttajista: yhtiöllä on kymmenen hiilivoimalaa, ja se pääs-tää ilmakehäämme vuosittain yli 90 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Nyt Vattenfall aikoo avata neljä uutta ruskohiilikaivosta voidakseen jatkaa lämmöntuotantoa fossiilisen energian likaisimmalla muodolla vuoteen 2050 asti. Vattenfallilla on jo viisi ruskohiilellä toimivaa hiili-voimalaa Saksassa, ja se on saanut osakseen kovaa kritiikkiä ympäristöä tuhoavan kaivostoimintansa vuoksi.
– Hanke on täysin vastoin ym-päröivän maailman halua rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä, toteaa
Vattenfallin hanke uhkaa ilmastotavoitteitaElokuussa 7 500 ihmistä muodosti kahdeksan kilometriä pitkän ihmisketjun Saksan Kerkwitzistä Puolan Grabiceen. Heidän tavoit-teenaan oli estää suunniteltu hiilikaivostoiminta alueella. Ruotsa-lainen Vattenfall on yksi suunnitelmien takana olevista yhtiöistä.
Em Petersson työskentelee Greenpeacella ilmasto- ja energia-asioi-den parissa.
Polttopisteessä
Näin voit itse vaikuttaa:● Valitse sähköntoimittaja, joka myy sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Ehkä voit myös asennuttaa katollesi aurinkopaneeleja tai jopa ryhtyä tuulivoimalan osakkaaksi.
● Lisää tietoa lähienergian käytännön ratkaisuista Suomessa saat muun muassa Lähienergialiitosta.
kon
rad ko
ntan
tynow
icz
Ihmisketju ylitti muun muassa Neisse-joen Saksan ja Puolan rajalla.
töhintaan. Nykyään hiilidi-oksiditonnin päästäminen ilmakehään ei maksa yhtä caffè lattea enempää. Tämän johdosta eu:ssa toimivilla hiilivoimayh-tiöillä ei ole kannustinta vaihtaa polttoainetta. Jopa uusia voi-maloita rakentavat energiayhtiöt päättävät panostaa hiilivoimaan.
Petersson peräänkuuluttaa uudistusta koko päästöoikeusjär-jestelmään. Järjestelmä tulisi sitoa kansallisiin ja kansainvälisiin ilmas-totavoitteisiin, joissa panostetaan uusiutuviin energianlähteisiin ja hiilivoimasta luopumiseen.
Petersson mainitsee esimerkkinä Tanskan, joka on kieltänyt hiili-voimaloiden rakentamisen. Maa on asettanut tavoit-teekseen luopua kaikesta hiilivoimasta sähköntuo-tannossa ja kattaa puolet kaikesta sähköntuo-tannosta tuulivoimalla vuoteen 2030 mennessä.
– Alkuinvestoinnit ovat mittavat, mutta tuulivoima tulee pitkällä aikavälillä edulli-semmaksi. Vattenfallin Saksaan suunnittelema hanke uhkaa heiken-tää eu:n mahdollisuuksia asettaa yksimielisesti kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, Petersson sanoo.
– Niin kauan kuin kaivokset ovat toiminnassa, energiayhtiöillä on suuri houkutus jatkaa hiilivoiman tuottamista. Tällöin myös päättäjät saavat jälleen yhden syyn alentaa ilmastotavoitteita. Siksi on tärkeää, että protestoimme kovaan ääneen Vattenfallin suunnitelmia vastaan. ●
4 272 kotitaloutta vuodessaEU:n bruttoenergiankulutus jaettuna polttoainetyypeittäin
EU:n hiilenkulutus vuodesta 2000
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
20102011
20122013
(miljoonaa tonnia)
34%öljy23%
kaasu
14%ydinenergia
11%uusiutuva
1%jäte 17%
hiili
0 tonnia hiilidioksidia
4,2kg päivässäVuoden 2012 aikana Euroopassa käytettiin kaikkiaan 774,8 miljoonaa tonnia hiiltä; toisin sanoen jokainen EU:n kansalainen
kulutti hiiltä 4,2 kg päivässä.
Lähteet: Greenpeace, Eurostat, �e Economist Intelligence Unit
(SO2), nitrogen oxides (NOx), particles,volatile organic compounds, heavy metals as
mercury, lead, cadmium, arsenic
Euroopan hiilivoima
Savun kautta ilmaan pääsee myrkyllisiä aineita, kuten rikkidioksidia (SO2)
ja typen oksideja (NOx), sekä hiukkasia ja raskasmetalleja,
esimerkiksi elohopeaa.
2 737 tonnia hiiltä
7 milj. kWh / vuosi
7 milj. kWh / vuosi
6 300 tonnia
Vastaa 342:ta rekallista hiiltä. Tällä määrällä pystytään
tuottamaan yhtä paljon sähköä kuin 2 megawatin merituu-liturbiini tuottaa vuodessa.
342
7 miljoonalla kilowattitunnilla katetaan 4 272 kotitalouden sähkönkulutus Euroopassa. Tämä määrä sähköä voidaan tuottaa yhdellä 2 megawatin merituuliturbiinilla tai 2 737 tonnilla hiiltä.
Action 2014-2 FI.indd 6 2014-10-28 15:04
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 7
Hiilikaivostoiminta
4 272 kotitaloutta vuodessaEU:n bruttoenergiankulutus jaettuna polttoainetyypeittäin
EU:n hiilenkulutus vuodesta 2000
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
20102011
20122013
(miljoonaa tonnia)
34%öljy23%
kaasu
14%ydinenergia
11%uusiutuva
1%jäte 17%
hiili
0 tonnia hiilidioksidia
4,2kg päivässäVuoden 2012 aikana Euroopassa käytettiin kaikkiaan 774,8 miljoonaa tonnia hiiltä; toisin sanoen jokainen EU:n kansalainen
kulutti hiiltä 4,2 kg päivässä.
Lähteet: Greenpeace, Eurostat, �e Economist Intelligence Unit
(SO2), nitrogen oxides (NOx), particles,volatile organic compounds, heavy metals as
mercury, lead, cadmium, arsenic
Euroopan hiilivoima
Savun kautta ilmaan pääsee myrkyllisiä aineita, kuten rikkidioksidia (SO2)
ja typen oksideja (NOx), sekä hiukkasia ja raskasmetalleja,
esimerkiksi elohopeaa.
2 737 tonnia hiiltä
7 milj. kWh / vuosi
7 milj. kWh / vuosi
6 300 tonnia
Vastaa 342:ta rekallista hiiltä. Tällä määrällä pystytään
tuottamaan yhtä paljon sähköä kuin 2 megawatin merituu-liturbiini tuottaa vuodessa.
342
7 miljoonalla kilowattitunnilla katetaan 4 272 kotitalouden sähkönkulutus Euroopassa. Tämä määrä sähköä voidaan tuottaa yhdellä 2 megawatin merituuliturbiinilla tai 2 737 tonnilla hiiltä.
grafiikka: d
aniel g
inem
an
Action 2014-2 FI.indd 7 2014-10-28 15:04
Venäjällä päästöjä siivoamassa
ÖljypartioRaportti
Greenpeacen öljypartio matkusti viime kesänä Venäjällekiinnittääkseen maailman huomion ympäristökatastrofiin,jossa ruosteiset putket ovat vuotaneet öljyä luontoon vuosienajan. Yhteistyö paikallisten järjestöjen ja viranomaisten kanssaon antanut päästöjen saastuttamalle Komin tasavallalle uuttatoivoa öljyteollisuuden tiukemmasta sääntelystä.
8 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Action 2014-2 FI.indd 8 2014-10-28 15:04
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 9action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 9
Venäjällä päästöjä siivoamassa
Huonokuntoisista putkista valuu luontoon suuria määriä öljyä, joka saastuttaa niin metsät kuin vedetkin.
den
is sinyakov
Action 2014-2 FI.indd 9 2014-10-28 15:04
10 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Greenpeace on jo pit-kään tehnyt läheistä yhteistyötä sekä paikallisjärjestöjen että alkuperäisvä-estön edustajien
kanssa, kertoo Ženja Beljakova, joka työskentelee Arktiksen suojelun parissa Greenpeacella.
– Läsnäolollamme on ollut niin suuri vaikutus, etteivät vuodoista vastuulliset voi enää lakaista on-gelmia maton alle. He ovat ymmär-täneet, että heidän pitää yrittää vastata kysymyksiimme, vaikkei se olisikaan helppoa.
Yhtä tärkeää on ollut osoittaa maailmalle, että Greenpeace on vakavasti otettava yhteistyökump-pani, joka tarjoaa ratkaisuja yksit-täisten öljy-yhtiöiden vainoamisen sijaan.
– Kerroimme jo aikaisessa vaiheessa halustamme käsitellä ky-symyksiä liittovaltion tasolla, mikä auttoi meitä voittamaan paikallis-ten viranomaisten luottamuksen. Sen ansiosta olemme myös pysty-neet toimimaan haluamallamme tavalla.
Yksi esimerkki tällaisesta toimin-nasta ovat pyöreän pöydän keskus-
telut, joihin kokoontui paikallisten ja liittovaltion viranomaisten lisäksi öljy-yhtiöiden, järjestöjen ja valvon-taelinten edustajia. Keskustelujen lähtökohtana oli Venäjän Green-peacen tuore raportti. Raportissa ehdotettiin 17:ää uutta lakia ja sääntöä, joilla voitaisiin ratkoa niin olemassa olevia kuin tuleviakin saastumisongelmia.
Öljy-yhtiöiden tulisi muun muassa raportoida, kuinka moniin ja suuriin päästöihin ne ovat syyl-listyneet. Toisessa ehdotuksessa peräänkuulutetaan puolestaan mahdollisuutta peruuttaa porauslu-
”Pakotamme viranomaiset kantamaan vastuunsa”
”Läsnäolol-lamme on ollut niin suuri vaikutus, etteivät vuo-doista vas-tuulliset voi enää lakaista ongelmia ma-ton alle.”
Greenpeacen ja paikallisen kansalaisjärjestön vapaaehtoiset siivosivat 130 tonnia luontoon valunutta öljyä Usinskin lähellä Komin tasavallassa.
Komin tasavallan viranomaisten julkinen tuki merkitsee tärkeää läpimurtoaGreenpeacen työlle Venäjällä. Se antaa toivoa tiukemmista laeista, joillaöljyvuodot pystyttäisiin estämään tulevaisuudessa ja jotka edistäisivätöljyteollisuuden sääntelyä Venäjällä.
ÖljypartioRaportti
Action 2014-2 FI.indd 10 2014-10-28 15:04
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 11
Kampanjan johtaja Vladimir Chuprov Greenpeacelta puhui avajaisseremoniassa paikallisille ja vapaaehtoisille.
pa sellaisilta öljy-yhtiöiltä, jotka ei-vät siivoa jälkiään tai jotka yrittävät salata päästöjään.
Pyöreän pöydän keskustelui-hin osallistuneet antoivat täyden tukensa lähes kaikkiin ehdotuksiin ja asettuivat lisäksi Greenpeacen luonnosteleman toimintasuunnitel-man taakse.
– Olimme yhtä mieltä siitä, että Venäjän öljypäästöjen kaltaiset laajamittaiset ja monimutkaiset ongelmat voidaan ratkaista vain, jos kaikki asianomaiset toimivat yhdessä. Pystyimme muodostamaan yhteisen kannan, joka parantaa
”Pakotamme viranomaiset kantamaan vastuunsa”
Osa saastuneista alueista on vaikeakulkuista. Öljypartio käytti satelliittikuvia mahdollisten vuotopaikkojen kartoittamiseen.
4,5 miljoonaa tonnia vuodessaPaikalliset öljy-yhtiöt. Arvioiden mukaan Venäjän öljyteollisuudessa tapahtuu vuosittain yli 10 000 öljyvuotoa. Venäläisten jokien kautta päätyy vuosittain 18 000 rekkakuormallista vastaava määrä päästöjä Arktiksen herkkään meriympäristöön. Lähes 97 prosenttia kaikista öljyputkien vaurioista johtuu ruosteesta. Öljy-yhtiöitä ei yksinkertaisesti kiinnosta huoltaa tai vaihtaa vanhoja putkia. Vuodot yritetään usein piilottaa hiekkakerrosten alle jälkien siivoamisen sijaan. Suurimpia vastuunpakoilijoita ovat pääasiassa venäläiset öljy-yhtiöt, kuten Rosneft, Lukoil ja Gazprom, mutta myös kansainväliset öljyjätit, kuten Exxon-Mobil, Shell, BP ja Statoil.
Ženja Beljakova työskentelee Arktisten asioiden parissa Venäjän Greenpeacella.
onnistumisemme edellytyksiä huo-mattavasti.
Se, että paikalliset venäläiset viranomaiset tukevat julkisesti eh-dotustamme tiukemmasta lainsää-dännöstä, merkitsee erittäin tärkeää läpimurtoa Venäjän Greenpeacelle, Beljakova toteaa.
– Tietysti on vielä paljon tehtävää. Tähän mennessä olemme kuitenkin saavuttaneet kaikki asettamam-me tavoitteet. Nyt toivomme, että paikalliset päättäjät nostavat asian esille ja esittelevät ehdotuksemme Venäjän duumassa. ●
Lue lisää Venäjän
öljykatastrofista: greenpeace.fi/oil-spill
den
is sinyakov
den
is sinyakov
den
is sinyakov
Action 2014-2 FI.indd 11 2014-10-28 15:04
12 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
ÖljypartioRaportti
Kattavia todisteita öljykatastrofista. Kolmen viikon sisällä Greenpeace havaitsi yli 200 öljyvuotoa Komin tasavallassa Venäjällä. Tämä lisää huolta Arktiksen kohtalosta, jos Venäjän suunnitelmat öljyntuotannosta alueella toteutuvat.
”Emme saa hyväksyä tällaista Arktiksella”
G reenpeacen öljypartio päätti toimintansa elokuun lopulla pohjoisvenäläisessä Komin tasavallassa. Kolmen viikon aikana
Greenpeacen vapaaehtoiset sekä asiantuntijat ja paikalliset aktivis-tit havaitsivat yli 200 öljyvuotoa, löysivät suuria määriä teollisuusjä-tettä sekä siivosivat pois saastunutta maata ja noin 130 tonnia juoksevaa öljyä.
Määrä on huomattava, mutta valitettavasti vain murto-osa siitä lähes 4,5 miljoonasta tonnista, joka vuotaa vuosittain venäläisten öljy-yhtiöiden puhkiruostuneista putkista, sanoo Jon Burgwald, joka on toiminut alueella jo 90-luvulta asti.
– Vuodot johtuvat puhtaasta huo-limattomuudesta, hän sanoo. Öljy-yhtiöt eivät vaihda rikkoutuneita putkistoja uusiin yrittääkseen estää
päästöjä, eikä niillä ole aikomusta-kaan siivota jälkiään. Ne osoittavat täydellistä kunnioituksen puu-tetta paitsi luontoa myös alueilla eläviä ihmisiä kohtaan.
Vuodot jättävät jälkeensä tuhotun maaperän ja vesistön, sairaat eläimet sekä myr-kyille altistuneen paikallis-väestön. Paikalliset huomaavat elinolosuhteidensa huonontuvan jatkuvasti, mutta heillä ei ole ta-loudellisia mahdollisuuksia lähteä alueelta.
– On vaikeaa pukea sanoiksi sitä, miten kamala heidän tilanteensa on, Jon Burgwald sanoo. Myrkylliset öljypäästöt ovat ympäröineet heidät. Sitä on heidän juomavedessään, heidän kasvattamissaan vihannek-sissa sekä heidän syömässään kalassa ja lihassa. Olen omin silmin nähnyt lasten uivan saastuneessa joessa.
Mitä pidempään ongelmat saavat jatkua, sitä kohtalokkaampia seurauk set ovat, hän toteaa.
– Meidän ei ole mahdollista siivota pois näitä suuria määriä, eikä se ole edes tarkoituksemme. Olemme kuitenkin onnistuneet pakottamaan paikallisviranomaiset kantamaan vastuunsa ja haluamme kiinnittää myös maailman huomion siihen, mitä täällä tapahtuu, Jon Burgwald sanoo.
– Öljy-yhtiöiden on ryhdyttävä siivoamaan päästöjään ja korjaa-maan nykyisiä laitoksiaan. On yksinkertaisempaa ennaltaeh-käistä päästöjä kuin siivota niitä
jälkeenpäin. Viranomaisten pitää lisäksi kiristää alueen
lainsäädäntöä. Ennen sitä öljyntuotanto tulisi kes-keyttää koko alueella.
Komin tilanne on myös uhkaava esimerkki siitä,
mitä voi tapahtua, jos öljy- yhtiöt eivät hylkää pitkälle edennei-tä suunnitelmiaan öljyntuotannosta herkällä Arktiksen alueella.
– Jos nämä huolimattomat öljy-yhtiöt eivät osaa porata öljyä maalla, kuinka ne pystyisivät siihen merellä Arktiksella, jossa olosuhteet ovat huomattavasti epävarmemmat? On hyvinkin mahdollista, että koemme vielä ennennäkemättömän laajamit-taisen öljyvuodon. ●
Greenpeace VenäjälläVenäjä on pinta-alaltaan maa-ilman suurin valtio, ja siellä sijaitsee maailman kauneim-pia ja ainutlaatuisimpia luon-nonalueita. Greenpeace avasi ensimmäisen toimipaikkansa Venäjällä Moskovaan vuonna 1989 ja toisen Pietariin vuon-na 2001. Venäjän Green-
peace on jo 1990-luvun alusta asti pyrkinyt saamaan maan ainutlaatuisimmat luonnonalueet UNESCOn maailmanperintöluetteloon ja sitä kautta suojelun alaisiksi. Nykyään kymmenen aluetta on luokiteltu maailmanperin-tökohteiksi. Komin aarniomet-
sät ovat yksi näistä kohteista, ja Greenpeace vaatii Venäjää hoitamaan velvollisuutensa ja suojelemaan alueen luontoa. Koska Venäjällä on vaikeaa kerätä rahaa, Pohjoismaista saatuja lahjoituksia tarvitaan turvaamaan Greenpeacen työ Venäjällä.
Jon Burgwald
rekkakuormallista. Näin paljon öljyä valuu joka vuosi Pohjoiseen jäämereen Venäjän jokia pitkin.18 000
marku
s mau
the
SINUN TUELLASI MAHDOLLISTETAAN GREENPEACEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ.
Action 2014-2 FI.indd 12 2014-10-28 15:04
Aktivistien työpanos sekä öljypartion paikallisilta saama tuki valoi Olli Vuokkoon uskoa Komin tilanteen paranemiseksi.
Öljyä, hikeä ja mäkäräisiä Komissa
S uomalainen Olli Vuokko osallistui elo-kuussa Komin alueella järjestettyyn kan-sainväliseen öljypartioon. Hän kartoitti, dokumentoi ja siivosi öljytuhoja alueella kahden viikon ajan.
– Lähdin öljypartioon nähdäkseni omin silmin millainen on öljytuotannon alkupää. Suomeen tuodusta öljystä lähes 90 prosenttia tuodaan Venäjältä, osa juuri Komista. Halusin tehdä jotain konkreettista tilanteen parantamiseksi.
Junamatkalla Moskovasta Komiin Olli jännitti kans-samatkustajina olleiden öljytyöläisten suhtautumista aktivistiryhmään. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi: paikalliset olivat kiitollisia vapaaehtoisten avusta.
Päivät partiossa alkoivat aamuvarhaisella ja raskas työ jatkui pitkälle iltaan. Siivousurakka oli valtava, mutta riskialtis työ oli tehtävä huolella ja rauhallisesti.
– Hopeanharmaat suojapukumme olivat todella kuu-mat, ne eivät hengittäneet lainkaan. Työpäivän päät-teeksi hiki oli täyttänyt saappaanvarren puoleenväliin asti. Lisäksi työtä vaikeuttivat joka puolella lentelevät miljoonat mäkärät ja hyttyset.
Tuhojen laajuus yllätti vapaaehtoiset: potentiaalisia vuotoja, joista monet osoittautuivat todellisiksi, on pa-rin neliökilometrin kokoisella karttasivulla kymmeniä. Putket ovat erittäin huonossa kunnossa, ja vuotoja on kaikkialla. Vuotokohdat tukitaan, mutta ympäristöön valunutta öljyä ei siivota. Näkyvimmillä paikoilla vuo-toja on peitelty hiekalla.
– Tuntuu uskomattomalta, ettei näin valtavalle ongelmalle tehdä mitään. Eniten minua huolestuttaa, että nämä yhtiöt joiden putket vuotavat jo maalla, ovat menossa Arktikselle poraamaan öljyä huomattavasti vaikeampiin olosuhteisiin.
Öljypartiossa Olli pystyi osaltaan vaikuttamaan siihen, että ongelmaan laajuus ja öljy-yhtiöiden syste-maattinen piittaamattomuus saadaan suuren yleisön tietoisuuteen. Kokemukset valoivat häneen myös uskoa.
– Vaikka nykytilanne Komissa on lohduton, uskon että tulevaisuudessa tilanne paranee. ●
Henkilökohtaista Olli VuokkoAmmatti: Elokuvakäsikirjoittamisen maisteri. Ikä: 34. Tulevaisuuden toive: Toivon, että ympäristö olisi tule-ville sukupolville samanlainen perusarvo kuin vaikkapa ihmisoikeudet meille.
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 13
den
is sinyakov
den
is sinyakov
Action 2014-2 FI.indd 13 2014-10-28 15:04
14 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Tutkimus
Kanadalaisen RIWI:n Greenpeacen toimek-siannosta tekemän kansainvälisen mielipi-detiedustelun mukaan valtaosa maailman väestöstä tukee Arktik-sen suojelemista.
Tutkimuksen mukaan jopa 74 prosenttia maail-man ihmisistä tukee suojelualueen perus-tamista pohjoisnapaa ympäröivälle kansainvä-
liselle merialueelle. Suo-malaisista 74 prosenttia kannattaa suojelualueen perustamista.
Vastanneista 71 prosenttia oli sitä
mieltä, että Pohjoisella jäämerellä ei tule porata öljyä eikä sallia muuta raskasta teollista toi-mintaa. Myös suoma-laisista 60 prosenttia
pitäisi öljynporauksen poissa Jäämereltä.
Tutkimus tuo uutta painoarvoa Suomelle, joka on ensimmäi-senä valtiona esittänyt suojelualueen perus-tamista. Tällä hetkellä Pohjoisesta jäämerestä on suojeltu vain 1,5 prosenttia, tämä on vä-hemmän kuin millään muulla valtamerellä.
”Nyt maailman johta-jilla on laaja kansalaisten
mandaatti tukea Suo-men aloitetta Pohjoisen jäämeren suojelualueen perustamiseksi”, sanoo Olli Tiainen, Greenpeace Nordicin Arktis-vastaava Suomessa.
Työmme arktisten merialueiden suojelemi-seksi jatkuu, kiitos että tuet työtämme! ●
suomesta
Jääkarhut tanssimassa katolla. Vapaaehtoiset ympäri Suomen osallistuivat ”OnTop to Save the Arctic” kampanjaan, jossa 24 tunnin ajan ihmiset ympäri maailman kiipesivät korkeuksiin tukeakseen suojelusalueen perustamista Arktikselle.
teemu
silván
Kiitos tuestasi yhteisen maapalomme hyväksi! Greenpeacen lahjoittajana varmistat, että työmme ympäristön suojelemiseksi jatkuu.
Greenpeacen tutkimuksesta kansalaisten tuki Arktiksen suojelemiseksi
Kysy Ullalta Jos sinulla on kysyttävää työstämme tai lahjoituksestasi, voit kirjoittaa Ullalle osoitteeseen [email protected] tai soittaa numeroon (09) 698 6317.
Hei Ulla Kuinka muutan lahjoitus summaani tai yhteystietojani?Kiitos, että tuet työtämme herkän ympäristömme hyväksi. Toivomme
sinun ilmoittavan meille aina, kun yhteystietosi muuttuvat. Näin voimme jatkossakin kertoa, miten lahjoittamasi varat käytetään maapallomme hyväksi. Jos haluat muut-
taa lahjoitussummaasi, tilitietojasi, yhteystietojasi tai muuta lahjoittamiseesi liittyvää, suosittelen soit-tamaan meille numeroon (09) 698 6317 arkisin klo 10-15. Muina aikoina
voit lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai tehdä muutoksia osoitteessa www.greenpeace.fi/lahjoittajapalvelu. Terveisin, Ulla
KYSY SINÄKIN ULLALTA!(09) 698 6317
KESKIVIIKKONA10.12.2014
KORJAAMOLLA, TÖÖLÖNKATU 51
Vaaditaan yhdessä suojelualueen perustamista pohjoiselle jäämerelle.
Tervetuloa tanssimaan Arktiksen puolesta!
Mukana mm.Piia Viitanen
Olavi Uusivirta feat. Anna Puu
Illan juontaa ilmastoaktivisti, näyttelijä Joonas Saartamo.
Ovet aukeavat klo 21:00.Vapaaehtoinen pääsymaksu, narikka 3 €.
Suomalaiset tahtovat suojella ArktiksenSuojelusalue tulisi perustaa 74%
Öljynporaus pidettävä poissa jäämereltä 60%
Öljy-yhtiöillä ei kykyä hoitaa öljyvuotoja Arktiksella 60%
Öljynporaus, -kuljetus ja teollinen kalastus tulisi kieltää 55%
Lisätietoja:
www.greenpeace.fi/arktis
Action 2014-2 FI.indd 14 2014-10-28 15:04
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 15
Greenpeace Osoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs.00120 HelsinkiLahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317Puh. (09) 424 [email protected]
Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Green-peace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräys-lupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahve-nanmaan maakuntahallitus 2013/7922.
Greenpeace Action# 5 2014
Julkaisija: Irina Heinonen
Toimitus: Kristine Clement, Sanna Kuusisto, Stefan Bruhn ja Annika Wickman
Toimituksen sähköposti: [email protected]
Kansikuva: Öljypartio. Kuva: Denis Sinyakov
www.greenpeace.fiMuistathan, että verkko-palvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen
lahjoituksen• Tilata testamenttiesitteen• Päivittää yhteystietosi• Tilata sähköisen
uutiskirjeen• Allekirjoittaa vetoomuksia• Osallistua kampanjoihimme
Paperi ja ympäristöTämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % kier-rätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.
Kiitos tuestasi yhteisen maapalomme hyväksi! Greenpeacen lahjoittajana varmistat, että työmme ympäristön suojelemiseksi jatkuu.
NÄIN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI EMMA THOMPSONIN VIESTI ARKTIKSELTA SIVU 4
Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.
Juuri nyt
MERTENTUHOAJAT UHKA PAIKALLISILLE
SIVU 2
Lehti Greenpeacen tukijoille Syksy 2014
#5/2014
Öljyvuoto-partiomme VenäjälläYMPÄRISTÖKATASTROFIN TAUSTALLA ÖLJY-YHTIÖIDEN HUOLIMATTOMUUS HUOLIMATTOMUUS SIVU 8–13
Polttopisteessä
Vattenfallsuunnittelee hiilivoimaloita
Saksaan SIVU 6
Greenpeacen tutkimuksesta kansalaisten tuki Arktiksen suojelemiseksi
teemu
silván Oletko saanut soiton Green-peacelta? Mahdoitko
jäädä pohtimaan kenen kanssa juttelit? Me ha-luamme esitellä sinulle Jaakon, joka viettää iltoja puhelimessa jut-telemalla suomalaisten Greenpeacen tukijoit-ten kanssa.
Miksi työskentelet televarainhankkijana Greenpeacelle?
Kannatan Greenpeacen tavoitteita ja jaan saman arvomaailman. Olen toiminut Greenpea-cella vapaaehtoisena ja työskennellyt aiemmin-kin varainhankinnassa, joten työhön on helppo tarttua aina uudestaan.
Mitä työsi Greenpeacen televarainhankkijana sisältyy?
Soitamme lahjoitta-jille ja kiitämme heitä työmme tukemisesta. Lahjoittajat ovat Green-peacelle niin tärkeitä, että haluamme ottaa heihin henkilökohtai-
sesti yhteyttä. Kyse-lemme kuulumisia, kerromme viimeisimpiä uutisia, tarkastamme yhteystietoja ja tie-dustelemme, josko lahjoittajat tahtoisivat korottaa lahjoitustaan.
Miten lahjoittajat suhtautuvat soittoihisi?
Vastaanotto on yleensä hyvin positiivinen. Ihmiset kertovat mieluusti suhteestaan
Greenpeaceen ja kuun-televat kampanjoiden uusimmat käänteet.
Mistä pidät työssäsi eniten?
Mielenkiintoisista keskusteluista ja uusien ihmisten kohtaamisesta.
Mikä on työssäsi haasta-vinta?
Haastavinta on läsnäolo. Soitan päivässä lukuisia puheluita ja haluan suh-tautua jokaiseen lahjoit-tajaan yksilönä. Läsnäolo myös palkitsee. Mitä paremmin keskityn, sitä parempia keskusteluita saan käydä.
Voisitko kertoa esimerkin hyvästä keskustelusta Greenpeacen lahjoittajan kanssa?
Mieleeni on jäänyt keskustelu hauskan
80-vuotiaan naisen kanssa, jolla oli tiukkoja ja viisaita mielipiteitä maailman menosta. Nainen kertoi myös kasvaneensa aikana, jolloin tytöllä ei saanut olla omia mielipiteitä – piti vain olla hiljaa ja näyttää nätiltä. Totesin, että kyllähän teillä mielipiteitä riittää, johon nainen vastasi: ”Sen minä opettelin myöhemmin.” ●
”Jaakko Laasanen Muotokuva
Greenpeacelta päivää”
Henkilökohtaista
Jaakko LaasanenIkä: 29Työ: Televarainhan-kinnan tiiminvetäjä, Greenpeace Vapaa-aika: Kulttuuri-harrastukset ja pyöräily
Miksi saan puhelun Greenpeacelta?
Työmme ympäristön hyväksi on täysin yksityisten lahjoittajien varassa. Soitamme kuukausilahjoit-tajillemme noin kerran vuodessa kiittääksemme ja kertoaksemme lahjoitusten avulla tehtävästä ympä-ristötyöstämme. Monet tukijamme korottavat samalla kuukausilahjoitustaan itselleen sopivalla summalla – muutamasta eurosta alkaen. Korotusta ei tietenkään ole pakko tehdä – haluamme kiittää lahjoittajiamme ja keskustella heidän kanssaan työstämme.
Seuraa Greenpeacea Facebookissa: www.facebook.com/greenepeacesuomi
Facebook “f ” Logo CMYK / .ai Facebook “f ” Logo CMYK / .ai
Oletko tarpeeksi rohkea työskennelläksesi Greenpeacella? Etsimme feissareita upeaan varainhankintatiimiimme. Hae nyt! http://greenpeace.fi/feissari
Hallitus hylkäsi
lisäaikahakemuksen
Olkiluoto 4 ydinvoimalalle.
Työmme lisäydinvoimaa
vastaan, parempien vaih-
toehtojen puolesta
tuottaa tulosta!
Action 2014-2 FI.indd 15 2014-10-28 15:04
UUTISIA: KIITOS! NYT ARCTIC SUNRISEA VOIDAAN KUNNOSTAA SIVU 4
Tanska
Lego hylkää Shellin
kuva: u
ffe wen
g(tan
ska) mich
ael nag
le(usa) w
ill rose (n
orja) su
brata biswas (n
orja)
Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.
●1 Greenpeacen kolmen kuukauden painostuksen ja yli miljoonan kuluttajilta tulleen sähköpostin jälkeen tanska-
lainen leluvalmistaja Lego lupasi lokakuussa olla solmimatta uutta yhteistyösopimusta Shellin kanssa. – Lego on ollut Shellin tärkein yhteistyökumppani kansan tuen saamisessa. Legon päätös kääntää Shellille nyt selkänsä on öljy-yhtiölle kova isku. Päätös on tärkeä askel pyrkimyksessämme leimata Shell ja muut arktista öljynporausta suunnittelevat toimijat huonoiksi kumppa - neiksi. Näin on tehty myös tupakka- ja aseteolli- suudelle aiemmin, Tanskan Greenpeacen kampanja- päällikkö Birgitte Lesanner sanoo.
Maailmalla
Täällä lahjoituksesi auttaa!Norja
Seismiset kokeet loppuivat Huippuvuorilla
● Norjan öljyvirasto päätti muun muassa Greenpeacen ja muiden ympäristöjärjes-
töjen painostuksen seurauksena lopettaa seismiset kokeet öljyn ja kaasun löytämiseksi Huippuvuorten alueella elokuussa, kuukaut-ta suunniteltua aikaisemmin. Greenpeace on kritisoinut tutkimuksia voimakkaasti, sillä ne
rikkovat Norjan hallituksen periaatetta olla sijoittamatta tuotantoa arktisen
jääalueen lähelle.
Intia
Aurinkoenergiaa Dharnaissa
●6 Intialainen Dharnain kylä
otti viime kesänä Greenpeacen avus-tuksella käyttöön maan ensimmäisen yksinomaan aurinko-energialla toimivan sähköverkon. Kylän 2 400 asukasta sekä omistavat verkon että vastaavat sen hallinnasta. Ainutlaatuinen ratkaisu tur-vaa sähkön toimittamisen 450 kotitalouteen, kahteen kou-luun, vesipumppuihin, katuvalaistukseen sekä paikalliseen sairaanhoitoon. Hanke osoittaa, että kokonaisen yhteisön sähkönsaanti on mahdollista taata kestävällä tavalla.
5
3
6
EU/Etelä-Afrikka
Ei valaanlihan lastaukselle
●4 Rahtialus Alma rantautui toukokuussa pitkältä matkaltaan Islannista Japaniin mu-
kanaan noin 2 000 tonnia sillivalaan lihaa. Aivan kuten menneinäkin vuosina, Greenpeace yritti estää kuljetuksen siinä kuitenkaan onnistumatta. Sitä vastoin Greenpeacen kannattajien painostus sai eu:n päättämään, ettei se salli sillivalaan tai muiden uhanalaisten lajien lihan uudelleenlas-tausta satamissaan. Greenpeacen protestit estivät myös aluksen ankkuroitumisen Etelä-Afrikassa.
4
4
2
action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014
Iso Roobertinkatu 20-22 A, 00120 Helsinki MItella Posti Oy
Kiina
Laittomat hiilikaivokset paljastuivat
● Greenpeace paljasti hiljattain, että yksityiset toimijat harjoittavat
ympäristölle erittäin haitallista kaivostoi-mintaa Qilian-vuorilla Kiinan sisämaassa. Toiminta on ristiriidassa sekä kansallisten lakien että alueellisten luonnonsuojelu-määräysten kanssa ja uhkaa lisäksi vedenpinnan tasoa Keltaisellajoella, joka on yksi Kiinan tärkeimmistä joista.
1
New York (USA)
6 miljoonaa nimeä Ban Ki-moonille
●2 Ennen YK:n syys-kuista ilmastoko-
kousta New Yorkissa Greenpeacen delegaatio ojensi YK:n pääsihtee-rille Ban Ki-moonille yli kuuden miljoonan ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen Arktiksen suojelemiseksi. – Pidän tätä yhtei-senä sitoumuksena tulevaisuuteemme ja ympäristön suojeluun paitsi Arktiksella, myös kaikkialla maailmassa, Ban Ki-moon sanoi.
lainen leluvalmistaja Lego lupasi lokakuussa olla solmimatta uutta
Action 2014-2 FI.indd 16 2014-10-28 15:04