Kenkkuillaan

NEWSMongolialaiset hankekumppanit

vierailulla Suomessa

Kuulumisia Guatemalasta

Ready, set, implement!

Hae ETVO:ksi!

featuresMosambikin kehityskatsaus

Afrikan huippumalli haussa

Uusi KENKKU on astunut remmiin

Ylioppilaskuntien yhteinenkehitysyhteistyöviikko lähestyy

Tärkeänä osana vierailua oli uuden hankkeen valmistelun aloittaminen. Tämän hetki-nen hanke loppuu ensi vuoden lopussa, ja niinpä uusi hanke-hakemus pitää toimittaa minis-teriöön toukokuussa 2014.

Tulevassa hankkeessa tavoitteena on lisätä IEC:n omavaraisuutta, jotta järjestö ei olisi riippuvainen ulkomaalaisesta rahoittajasta. Ajatuksena on perustaa järjestön yhteyteen tai osaksi sitä (mongo-lialaiset lakikiemurat pitää vielä selvittää) sosiaalinen yritys, jonka toiminta osaltaan tukisi sosiaa-lista kehitystä ja jonka tuotoilla tuettaisiin IEC:n muita toimintoja.

Vierailun aikana käytiin tutustu-massa esimerkiksi Taito groupin toimintaan ja erilaisiin käsitöihin, pieneen juustolaan, Naisyrittäjien liittoon ja Solidaarisuuteen, jossa kuultiin järjestön kokemuksista osuuskuntatoiminnasta kehi-tysmaissa. Näin Odno ja Munjo saivat ideoita toiminnan kehit-tämiseen ja erilaisiin yrittäjyys asioihin. Aivan viimeisinä päivinä tehtiin myös tarkka aikataulu-tus hankkeen suunnittelemista varten, jottei asioiden valmistelu jää viimetinkaan. Palattuaan Mongoliaan Odno ja Munjo ovat jo aloittaneet tiedonkeruun uutta hanketta varten. Ensimmäisiä hankeversioita odotetaan Suo-meen lokakuussa.

Johanna Ursin-Escobar

SYL:n Mongolian hankkeen kumppanijärjestön IEC:n (Information, Education and Communication Centre) edustajat Odno ja Munjo olivat toukokuussa vierailulla Suomessa. Yleensä hankeseurantamatkalle lähdetään kehitysyhteistyöhankkeiden kohdemaahan, mutta tällä kertaa tehtiinkin toisinpäin!

Mongolialaiset hankekumppanit vierailulla Suomessa

Asiaohjel-man välissä käytiin Porvoossa suklaaos-toksilla.

Mongolialaisten matkan aikana vierailtiin mm.pienjuustotilalla

Kuulumisia GuatemalastaLuonnonkatastrofien riskinhallintakapasiteetin vahvistamista maya-yhteisöissä.

SYL:in ja AMEU:n (Asociación Maya de Estudiantes Universita-rios) kehitysyhteistyöhanke toimii Chimaltanengon maakunnassa Guatemalan vuoristoisessa keski-osassa toista ja viimeistä vuottaan. Tavoitteena hankkeella on luon-nonkatastrofien riskinhallin-takapasiteetin vahvistaminen maya -yhteisöissä.

Vuosien 2008–2010 hankkeelle jatkona toteutettava hanke on py-synyt pyrkimyksessään vähentää luonnonkatastrofien aiheuttamia kuolemia koulutuksen avulla, mut-ta hankkeen käytännön toteutuk-sessa on kohdattu onnistumisten ohella myös haasteita. Luonnon-katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn on pyritty neljällä keinolla: koulut-tamalla maya-yhteisöjen johtajia, tukemalla stipendein relevant-tien alojen maya-opiskelijoita, perustamalla taimitarhoja sekä järjestämällä puidenistutuspäiviä.

Maya-johtajien koulutustyöpa-joja on järjestetty kuluvan vuoden aikana hankkeen kah-dessa kohdekunnassa, Tecpán Guatemalassa ja San Andrés Itzapassa. Ameu kiittelee laajaa osallistujapohjaa, jossa ovat olleet edustettuina molemmat sukupuolet, laaja ikäjakauma, sekä ihmisiä kuntien eri alueilta. Erittäin edullisena projektien toteutumiselle pidetään sitä, että koulutuksiin on osallistu-nut kunnallisia päättäjiä. Myös kouluttajia on pidetty asiansa osaavina. Ongelmana koulu-tusten käytännöissä on ollut koulutuspäivien täsmällinen toteuttuminen, kun osallistujat ovat myöhästelleet sekä Tecpán Guatemalassa sopivan koulu-tustilan puute.

Stipendiaatit ovat AMEU:n mu-kaan opinnoissaan lahjakkaita ja toimintaan sitoutuneita. Huhti-kuussa tekemässään evaluaa-tiossa AMEU arvioi stipendiaat-tijärjestelmässään olevan niin heikkouksia kuin vahvuuksiakin. Haastavana voi nähdä esimerkiksi sen, että vain noin puolet stipen-diaateista on osallistunut AMEU:n eri tapahtumiin, kuten koulu-tustyöpajoihin, pitkien välimatko-jen takia. Osa stipendiaatteja on kuitenkin osallistunut aktiivisesti AMEU:n toimintaan; esimerkiksi ympäristötekniikan opiskelijat ovat auttaneet taimitarhojen pe-rustamisessa.

Avokado- ja persikkatarhojen viimeiset istutukset ovat syklin mukaisesti työn alla. 3000 persik-kapuun siementä odottaa istu-tusta vuoden viimeisellä kolman-neksella.

Positiivista taimitarhaprojektissa on ollut osallistujien herättely sääolosuhteiden huomioimiseen avokadoviljelmissä, ja muutenkin avokadojen istutus on onnistu-nut. Myös paikallisten koulujen oppilaiden osallistuminen taimi-tarhatoimintaan on ollut aiem-paa parempaa. Metsityspäiviä oli keväällä yksi, 12. toukokuuta

Tecpán Guatemalassa. Metsityk-sessä epäselvyyksiä on aiheutu-nut puun taimien selviämisen varmistamisessa. Koska kunnal-liset metsänhoitajat osallistuvat taimien tarkkailuun, on yksittäisil-lä metsänhoitajilla ja paikallisilla poliittisilla suhdanteilla vahva rooli.

SYL:in ja Kenkku:n edustajat lähtevät hankeseurantamatkalle Guatemalaan loka-marraskuussa. Työn alla on myös ulkoisen eva-luaation suunnittelu.

Silja Palmujoki

AMEU:n hallituksen puheen-johtaja Marvin Guamuch (keskellä) tarkistamassa uu-sia persikantaimia

Ready, set, implement!

Naisryhmät huolehtivat taimien kasvatuk-sesta Guatemalan hankkeessa

Mosambikin kehitysyhteistyöhanke on käynnistynyt. Hankkeen keskiössä ovat pedagogiset taidot ja lukuin-non kehittäminen. Tulevalla seurantamatkalla hankkeen edistymistä arvioidaan paikan päällä.

SYL:n Mosambikin kehitysyh-teistyöhankkeen parissa ollaan edetty suunnittelusta toteu-tusvaiheeseen. Rahoituspäätös ulkoministeriöltä saapui viime vuonna, jonka jälkeen hom-mat ovat vihdoin päässeet sekä

Suomen että Maputon päässä käyntiin. Hanke toteutetaan vuosien 2013–15 aikana kuudes-sa Mosambikin pääkaupunki Maputon alueella sijaitsevassa koulussa.

Käytännön työn viimein käyn-nistyttyä yhteistyökumppanimme AFORTALECERin päässä myös KENKKU:n Mosambikin han-ketyöryhmällä on riittänyt työn-sarkaa. “Olemme päässeet suun-nittelemaan raporttipohjaa ja kriteerejä, joiden perusteella han-ketta arvioidaan”, kertoo maaryh-män puheenjohtaja Henna Husso. “Tämän lisäksi olemme suunnitel-leet hankeviestintää ja tehneet hanke-esittelyjä eri tarkoituksiin. Nyt odotetaan innolla raporttia takaisin Mosambikin päädystä, että päästään taas kuulemaan edistyksestä toisessa päässä.”Kevään aikana hanketiimi on saanut pohtia tulevan vapaaehto-istyöntekijän hakua ja hakuar-viointia, eli minkälaista ihmistä hanke tarvitsee paikanpäälle sekä SYL:n suuntaan”.

SYL:n Mosambikin hanke on nimittäin päässyt KEPA:n Etelän vapaaehtoisohjelman piiriin. Haku päättyy 2.9. “Tämä on mahtava mahdollisuus niin hankkeelle kuin vapaaehtoiselle,” kertoo Husso.

Hankkeessa pedagogiset taidot ja lukuinnon kehit-täminen ovat keskiössä

Mosambikissa lasten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikot. Tähän on monta syytä. Lapsille ei ole tarpeeksi oppikirjoja, koulujen infrastruktuuri ja opettajien opetustaidot ovat puutteellisia ja vanhemmat eivät panosta las-tensa koulunkäyntiin. Vaikka valtio panostaa opetussektorin kehittämiseen esimerkiksi ra-kentamalla kouluja, ei kehitys tapahdu hetkessä.

SYL:n ja AFORTALECERin hanke tähtääkin ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kirjoitus- ja lu-kutaidon lisäämiseen kehittämällä pienemmän skaalan kovaa infraa (tarvikkeet kuten kirjat) sekä pehmeää infraa (pedagogiset taidot ja lukemisen ja oppimisen kulttuuri).

Opettajien pedagoginen koulut-taminen on erityisen tärkeää, koska Mosambikissa opettajien pedagogiset taidot jäävät usein opettajankoulutuksessa paitsioon opiskelijoiden opetellessa ainei-den sisältöjä. Lisäksi hankkeen aikana työskennellään oppilaiden vanhempien kanssa, jotta heidän ymmärryksensä lisääntyisi kou-lunkäynnin tärkeydestä.

”Nyt moni lapsi jää kotiin huoleh-timaan pienemmistä sisaruk-sista tai joutuu käymään töissä,” kertoo Husso. SYL:n kehitysyh-teistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar on samaa mieltä: ”Myös oppilaiden omaa innos-tusta lukemiseen ja kirjoittami-seen on tuettava. Yhtenä hank-keen toimintona onkin läksy- ja satu piiritoiminnan aloittaminen hankekouluissa.”

Seurantamatka paikan päälle kruunaa vuoden raportointi-työn

Hankkeen jatkuva seuranta ja edistyksen arvointi on tärkeä osa mitä tahansa projektia. Itse pai-kan päällä käyminen täydentää monitorointityötä. SYL onkin lähettämässä kenkkulaisen Ma-putoon hankeseurantamatkalle.

Kenkkulaisen mukana lähtee Ursin-Escobar. ”Ensimmäisellä Mosambikiin suuntautuvalla seu-rantamatkalla katsomme, miten hanke on lähtenyt käyntiin: onko suunnitellut toiminnot toteutu-neet, mitä haasteita ja mitä muutostarpeita on tullut esille” , kertoo Johanna. ”Tavoitteena on tavata myös mahdollisimman pal-jon hankkeeseen liittyviä toimijoi-ta, jotta saisimme eri näkökulmat otettua huomioon.”

Kenkkuillaan ja etvoillaan

Syksyn newsletterissa kuulemme terveiset Maputosta ja saamme tietoa uudesta ETVO-vapaaehtoi-sestamme!

http://kehitysyhteistyo.syl.fi/han-kkeet/mosambik

http://www.etvo.fi/kohdemaat/afrikka/mosambik

Henni Saarela

Hae ETVO:ksi- vaikka SYL:n hankkeeseen Mosambikiin taiMongoliaan!Kiinnostaako 6-12 kuukauden vapaaehtoistyö kehitysyh-teistyön parissa Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa Ameri-kassa? Onko sinulla osaamista jaettavaksi asti? Haluatko oppia ja kokea uutta? Hae KEPA:n koordinoimaan ETVO -vapaaehtoisohjelmaan. Hakuaika on auki 2.9.2013 asti. Lisätietoa osoitteesta www.etvo.fi.

SYL osallistuu ETVO -ohjelmaan lähettämällä vapaaehtoi-sia Mongoliaan tai Mosambikiin. Lisätietoa Etvon sivuilta ja SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Esco-barilta (etunimi.sukunimi@syl.fi).

Mosambikin kehityskatsaus

Mosambik on yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyö-kumppaneista. Ulkoministeriö tukee Mosambikin kehitystä erityisesti maatalous- ja koulutus-sektoreilla, sekä vahvistamalla de-mokraattista hallintoa. Suomen tuki Mosambikille koostuu budjettituesta, kahdenvälisistä hankkeista, sekä tuesta kansa-laisyhteiskuntahankkeille. SYL on käynnistänyt Mosambikissa las- ten lukutaitoa edistävän projektin yhdessä paikallisen kumppani-järjestön, AFORTALECER:n kanssa. Mosambikin budjetista tällä hetkellä noin viidennes koostuu ulkomaisesta avusta. Mitä vai-kutuksia kehitysyhteistyöllä on Mosambikissa ollut?

Mosambik itsenäistyi Portugalin siirtomaavallasta vuonna 1975, mutta kärsi sisällissodasta it-senäisyyden alkuvuosista lähtien aina vuoteen 1992. Sisällisso-dan päättymisen jälkeen olot maassa vakaantuivat, ja parissa vuosikymmenessä on tapahtu-nut paljon kehitystä. Erityisen suurena onnistumisena voidaan

mainita koulutukseen panosta-minen. Vuonna 1990 ainoastaan 44 prosenttia lapsista aloitti koulun, kun vuonna 2012 jo 90 prosenttia kouluikäisistä lapsista kävi koulua. Tyttöjen koulutus on parantunut, vaikka edelleenkin suurempi osa koulun aloittamat-ta jättäneistä on tyttöjä kuin poi-kia. Parantamisen varaa on myös koulun loppuun käymisessä, sillä monet keskeyttävät sen men-nessään naimisiin tai antaessaan panoksensa perheen toimeentu-lon ansaitsemiseen.

Koulutuksen kehittäminen on tärkeää myös pitkäaikaisen taloudellisen kehityksen saavut-tamiseksi. Poliittisesti vakaat olot, valtiontalouden hallinta ja ra-kenneuudistukset ovat tukeneet maan talouskasvua, joka globaa-lin talouskriisin aikana vuonna 2011 ylsi 7,5 prosenttiin. Vaikka köyhyys onkin vähentynyt, hyvin-vointi ei ole levittynyt tasaisesti. Maatalous työllistää lähes 80 prosenttia työvoimasta, muttei ole erityisen tuottavaa. Koulutuk-sen ja talouskasvun lisäksi myös

Kohti lisääntyvää hyvinvointia Mosambikissa.

terveyssektorilla on saatu aikaan edistystä. Eliniän odote on nou-susuunnassa ollen tällä hetkellä naisille 51 ja miehille 49 vuotta. Lasten aliravitsemus on vähen-tynyt ja rokotusohjelmat ovat vähentäneet lapsikuolleisuutta.

Yhä suuremmalla väestönosalla on mahdollisuus turvallisempaan elinympäristöön asianmukaisten saniteettitilojen yleistyessä, tosin edelleen vain 19 prosenttia väestöstä on parantuneen sani-taation piirissä. Yksi Mosambikin terveydenhuollon haasteista on HIV:n levinneisyys. 11,3 prosenttia väestöstä on HIV-positiivisia, kun luku matalan tulotason maissa on keskimäärin 2,4 prosenttia väestöstä. Tautitapausten määrä on pysynyt samana vuodesta 2007 lähtien, joten toivoa epi-demian hidastumisesta kuitenkin on.

Kahdessa vuosikymmenessä Mosambik on onnistunut siirtymään konfliktin raunioista kohti lisääntyvää hyvinvointia, ja luomaan edellytyksiä jatkuvalle kehitykselle. Paljon tehtävää vielä kuitenkin riittää, sillä inhimillisen kehityksen mittarilla Mosambik on sijalla 185 vuonna 2012, kun vertailussa oli mukana 187 maata.

Lähteet:Ulkoasianministeriö. Suomen kehitysyhteistyö Mosambikissa. http://formin.finland.fi/public/de-fault.aspx?contentid=66414&contentlan=1&culture=fi-FI

global.finland. Mosambik. http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15790&contentlan=1&culture=fi-FI

The World Bank. Mozambique Overview. http://www.worldbank.org/en/country/mozambique/overview

The World Bank. Data. Mozam-bique. http://data.worldbank.org/country/mozambique

UNDP. International Human Development Indicators. Human Development Index (HDI) value. http://hdrstats.undp.org/en/indi-cators/103106.html

Kaisa Oikarinen

Africa’s Next Top Model/ Afrikan Huip-pumalli HaussaNiin hyvässä kuin pahassa, ilmiöt leviävät globaalisti ristiin rastiin. Tällä kertaa vuorossa on länsi-maisten nuorten nykykulttuurin kärki-ilmiöihin kuuluva Huip-pumalli Haussa ohjelma-formaat-ti, joka levittää viestinsä seuraa-vaksi Afrikkaan. Kun ohjelman jo 20. kierros päättyy USA:ssa, alkaa ensimmäinen, varmasti monista, Afrikassa. Hyviä ja huonoja puo-lia asialla riittää varmasti arvioita-vaksi asti, varmaa on kuitenkin se, että hakijoista tuskin on pulaa.

Afrikan Huippumalli Haussa ohjelmaa sekä tuottaa että juon-taa, itsekin kovan luokan super-malli; Oluchi Orlandi. Oluchi on itse kotoisin Nigeriasta ja hänet “löydettiin” 17 vuotiaana tämän voitettua mallikilpailun Face of Africa. Kilpailun jälkeen Oluchi muutti töiden perässä New Yor-kiin ja raivasi tiensä supermalliksi

mm. kansikuvillaan Elle maga-zinessa, Italian Voguessa sekä Sports Illustrated- lehdessä. Ohjelman hakukiertue alkaa elokuun alussa Mosambikista ja kiertää sen jälkeen vielä seit-semässä maassa; Angolassa, Ghanassa, Norsunluu rannikolla, Keniassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa sekä tietysti Oluchi Orlandin kotimaassa Nigeriassa. Ohjelma kuvataan kuitenkin Etelä-Afrikassa South African Tourism:in sponsoroimana. Lisäksi ohjelman partnereina toimivat Oluchi Orlandin oma yritys, LuLu Productions ja yksi suurimmista mediataloista, joka on kuitenkin toistaiseksi vielä salaisuus. Afrikan Huippumalli Haussa ohjelmasta povataan seuraavaa kauneuden, muodin ja ainutlaatuisten henkilötari-noiden huipentumaa niin tele-visioviihteen kuin muodinkin saralla. Tämä jääköön nähtäväksi.

http://www.hautefashionafrica.com/blog/

http://www.antmafrica.com/

Henna Husso

Uusi KENKKU on astunut remmiinUusi lukukausi on jälleen alkanut, joka tarkoittaa myös KENKKUlaisten vaihtumista syyskuun alussa. Osa edellisen vuoden KENKKUlaisista jatkaa ”vanhoina” jäseninä, mutta suurin osa jäsenistä on uusia.

KENKKUn uusia jäseniä kaudelle 2013–14 ovat Marleen Wierengan (AYY), Elina Eronen (JYY), Sini Ylimarto (JYY), Noora Stenholm (HYY), Meeri Väänänen (HYY), Sanni Isometsä (TYY) ja Lyydia Mäkinen (TYY). Jatkavia jäseniä ovat Henna Husso (AYY), Salla Mäkelä (TYY), Anna Kärkkäinen (JYY), Nora Stenius (HYY) ja Silja Palmujoki (HYY). Puheen-johtajana toimii vanhaan malliin SYL:n hallituksen kehitysyhteistyö-vastaava ja sihteerinä kehitysyhteistyökoordinaattori.

Johanna Ursin-Escobar

Ylioppilaskuntien yhteinenkehitysyhteistyöviikko lähestyy!Tänä vuonna kehitysyhteistyöviikolla keskustellaan työllisyydestä ja kehityksestä. Millaiset ovat kehitysmaiden työolot? Voisinko minä lähteä kehitysmaihin töihin? Viikko järjestetään 7.–12.10.2013. Lisä-tietoa viikon ohjelmasta syyskuun aikana – seuraa ylioppilaskuntasi tiedotusta.

Johanna Ursin-Escobar

Keväällä kehitysyhteistyöviikkoa suunniteltaessa mietittiin koordi-naattoreiden kanssa vapaaehtoisten roolia ja toimenkuvia.

SYL:N KEHITYSYHTEISTYÖ PÄHKINÄNKUORESSA• SYL:nkehitysyhteistyöntavoitteena on edistää koulutuk-sellista tasa-arvoa ja yhteiskunnal-lista oikeudenmukaisuutta sekä edesauttaa kansalaisyhteiskun-nan toimintaperiaatteiden lujittu-mista kumppanimaissa. Tavoittee-na on myös lisätä opiskelijoiden ymmärrystä kehityskysymyksistä ja tahtoa osallistua globaalin vas-tuun kantamiseen.

• SYL:nkehitysyhteistyönjuuret ulottuvat 1950-luvulle: 1950-luvulla kehitysyhteistyö oli vielä pienimuotoista ja toiminta rajoittui Eurooppaan. 1970-luvulla toiminta muuttui pienemmistä projekteista pidempikestoiseen ja suunnitelmallisempaan yh-teistyöhön kun ulkoasiain-ministeriö alkoi tukea kansalais-järjestöjen kehitysyhteistyötä.

• Vuonna2010tehdynstrategian mukaan SYL keskittyy koulutushankkeisiin, keskeisinä arvoinaan toiminnan kestävyys ja vastuullisuus, toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus,

molemminpuolinen oppiminen ja vuorovaikutus sekä hankkeiden omistajuus ja toimijuus kohde-alueella.

• SYL:lläonvuonna2013kehitysyhteistyöhankkeet Mon-goliassa, Mosambikissa ja Guate-malassa sekä ylioppilaskuntien yhteinen kehitysyhteistyöviikko-hanke Suomessa.

• KaikkiaSYL:nhankkeitarahoitetaan Ulkoministeriön kehi-tysyhteistyövaroista. SYL maksaa ulkomaanhankkeista omavas-tuuosuutta 15 %, josta puolet on vapaaehtoistyötä. Rahallinen omavastuu muodostuu opiskeli-joiden maksamista vapaaehtoi-sista kehitysyhteistyömaksuista.

• SYL:nkehitysyhteistyöhankkeidenhallinnoinnistavastaaKENKKU eli kehitysyhteistyöasiainneuvottelukunta yhdessä hallituk-sen kehitysyhteistyöstä vastaavan ja kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa. KENKKU koostuu eri ylioppilaskuntien edustajista.

• LisääSYL:nkehitysyhteistyöstävoitlukeaosoitteestahttp://kehitysyhteistyo.syl.fi

• SYL:nkehitysyhteistyötoimintaavoittukeamaksamallava-paavalintaisen summan rahankeräystilille (IBAN FI04 8000 1501 45 DABAFIHH)

Varainkeruuluvan tiedot:Toimeenpanoaika ja alue: 4.4.2013–31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Luvan numero: 2020/2012/4867

Anna Kärkkäinen