greenpeace action syksy 2013

täällä LAHJOITUKSESI aUttaa! TAKAKANSI aUta vaPaUttaMaan MIEHISTÖMME!

Maailma

ERÄVOITTO MEHILÄISILLE – EU RAJOITTAA KEMIKAA-

LIEN KÄYTTÖÄ SIVU 2

Uutta

KYSY ULLALTAGREENPEACESTA

SIVU 15

# 4/2013

Eurooppa

Jättitroolarit tyhjentävät meremme SIVU 6

Eurooppa

Jättitroolarit tyhjentävät meremme

Öljyjätit riskeeraavat Arktiksen luonnon

Lehti Greenpeacen tukijoille Syksy 2013

KESKIAUKEAMA JA SIVU 11

sini lähti aRktikselle osallistUakseenväkivallattoMaan MielenilMaisUUnJa sai sYYtteen MeRiRosvoUksesta

SIVU 8

Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.

Rypsinkukka Hetkessä

Kesäkurpitsa, aprikoosi ja manteli ovat esimerkkejä niistä yli 4 000 ravintokasvista, joita ei olisi olemassa ilman mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.

AutA

mehiläisiä!

Mehiläiset pölyttävät viljelmämme.

Meidän on autettava niitä selviytymään.

Anna tukesi!

Lähetä tekstiviesti 10e GP nimesi ja osoitteesi

numeroon 16303, niin lahjoitat 10 euroa

Greenpeacelle.*

*Palvelu toimii soneran, elisan, DNA:n, saunalahden, tele Finlandin, Kolumbuksen ja Gomobilen liittymillä.

action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 3action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 3

Rypsinkukka

Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset mehiläistarhaajat raportoivat

mehiläiskadosta ensimmäistä kertaa 1990-luvun lopulla. Pesät

olivat tarhaajien mukaan täynnä mehiläiskennoja, mehiläisvahaa ja jopa hunajaa, mutta mehiläiset olivat kadonneet.

Mehiläisten joukkokuoleman seurauksia on vaikea arvioida. Tarhamehiläiset vaikuttavat yhdessä luonnonvaraisten mehiläisten sekä muiden hyönteisten, kuten perhosten ja ampiaisten, kanssa useiden viljelykasvien pölytykseen. Arviolta kolmasosa kaikesta ravinnontuotannostamme on riippuvainen pölyttävistä hyönteisistä. Pelkästään Euroopassa 4000 ruokakasvilajia tarvitsee näitä hyönteisiä.

Vakavimpia mehiläisiä kohtaavia uhkia ovat maanviljelyssä käytetyt myrkylliset torjunta-aineet, erityisesti neonikotinoidit. Mehiläiset ovat alttiita myös ilmastonmuutoksen, loisten sekä nykyisen tehomaanviljelyn vaikutuksille.

Greenpeace käynnisti vuonna 2012 Save the Bees -kampanjan, jolla pyritään lopettamaan seitsemän mehiläisille kuolettavaksi osoitetun torjunta-aineen käyttö. Kampanja tuotti tulosta keväällä 2013, kun EU päätti tilapäisesti rajoittaa kolmen tällaisen kemikaalin käyttöä maanviljelyssä.

Työtä on kuitenkin tehtävä vielä paljon, jotta maailman mehiläiset saadaan pelastettua.

GREENPEACEN TAVOITTEET: • Mehiläisille haitallisten torjunta-aineiden käyttö lopetetaan välittömästi. • EU vähentää teollisten viljelymenetelmi-en tukemista. Tuki suunnataan niiden sijaan luonnonmukaiselle viljelylle, joka suojelee biologista monimuotoisuutta. ●

lue lisää Greenpeacen työstä mehiläisten suojelemiseksi osoitteessa www.sos-bees.org.

Maailman mehiläiset uhattuina

FRED

DO

TT

4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013

Kiina

Kiinan hallitus julkaisi syyskuussa suunnitelman ilmanlaadun paranta-miseksi muun muassa maan pääkaupungissa Pekingissä. Suunnitelman mukaan Kiinan saastu-neimmat maakunnat ryhtyvät työhön hiilen kulutuksensa vähentämi-seksi. Maakunnista kolme, Peking, Hebei ja Shan-dong, kuluttivat vuonna 2011 enemmän hiiltä kuin

EU-maat yhteensä. Nyt ne ovat päättäneet vähentää hiilen kulutustaan yhteen-sä 73 miljoonalla tonnilla vuoteen 2017 mennessä. Päätöksen taustalla ovat terveydelle vaaralliset, ala-ti lisääntyvät ilmansaas-teet, joihin Greenpeace on vaatinut kiinnittämään huomiota jo vuosien ajan. Kiinan kasvava hiilen kulutus on samalla yksi suurimmista uhista maa-pallon ilmastolle. ●

Tykkää Greenpeacesta Facebookissa! Lue tuoreimmat uutisemme osoitteessa facebook.com/greenpeacesuomi.

islanti

Greenpeacen aktivistit pysäyttivät heinäkuun alussa sillivalaan lihan toimituksen islannista Japaniin. hampurissa tehdyn väliintulon koh-teena oli Cosco Pride -alus, jonka lastina oli 130 tonnia valaanlihaa.

Neuvoteltuaan Greenpeacen kanssa asianomaiset varustamot määräsivät kiistellyn lastin palautettavaksi Islantiin. Ne päättivät myös kieltäytyä valaan-lihan kuljettamisesta jatkossa. Päätös oli tärkeä saavutus Greenpeacen työssä kaupallisen valaan-pyynnin lopettamiseksi.

– EU:n on välittömästi tukittava lainsäädännön porsaanreikä, joka sallii valaanlihan kuljettami-sen Euroopan satamien kautta, sanoo Sune Scheller, joka työskente-

lee Greenpeacen merten-suojelukampanjassa.

Kansainvälinen valaanpyyntikomissio (IWC) kielsi kaupalli-

sen valaanpyynnin jo vuonna 1982. Kuitenkin esimerkiksi Islanti, Norja ja Japani jatka-vat pyyntiä kysynnän

vähenemisestä huo-limatta. Islannissa ei ole lainkaan kysyntää valaanlihalle, minkä vuoksi sieltä pyydettyä

valaanlihaa viedään nykyään Japaniin. Siellä sitä on myyty hiljattain esimerkiksi koiranruo-kana. ●

Loppu lihatoimituksille130 tonnia valaanlihaa lähetettiin takaisin islantiin

Kiina hillitsee hiilen kulutustaan

Hvalfjörðurin satama, Islanti. Valaanpyytäjä Kristján Loftssonin vuoden ensimmäinen sillivalas, joka on pyydetty kansainvälisestä kiellosta huolimatta.

Pekingissä ilma on erittäin saastunutta. Greenpeace on nostanut tärkeällä

tavalla esiin sen haitalliset vaikutukset asukkaiden terveyteen.

green

peaceyin

kuan

g

uutisia

Ruotsi

Arktisen neuvoston Ruotsissa kesällä pitämä kokous oli pettymys. Arktinen neuvosto ei ottanut vastuuta maailman ilmastosta. Se jätti päättämättä arktisen ympäristön ja sen ihmisten suojelusta riskialttiilta öljynporaukselta. Positiivista kuitenkin on, että 40 arktisen alueen järjestöä ja alkuperäiskansojen edustajaa allekirjoitti

vetoomuksen konferenssissa, jonka Greenpeace järjesti muutamaa päivää ennen Arktisen neuvoston

kokousta. Vetoomuksessa vaaditaan muun muassa öljynporausten lopettamista merillä. ●

Pääkirjoitus

Ensin he sivuuttavat sinut… Mutta yhdessä me voitamme!

Kaukana merellä, keskellä kos-kematonta luontoa, suunnittelee venäläinen öljyjätti Gazprom aloit-tavansa ensimmäisenä arktisen öljyn poraamisen. Gazpromin öljynporaus-

lautta on ruosteinen ja sen toiminta laitonta, koska yhtiö ei ole tehnyt toimistaan lakisääteisiä ympä-ristöselvityksiä. Olemme paljastaneet Gazpromin syyllistyvän jatkuvasti valtaviin öljyvuotoihin sen poratessa öljyä maalla. Nämä ympäristörikokset ovat vakava varoitus siitä, että öljynporaus Ark-tiksella on ympäristökatastrofi , joka vain odottaa tapahtumista.

Aikaisin aamulla 18. syyskuuta aktivistimme lähestyvät öljynporauslauttaa toteuttaakseen rau-hanomaisen mielenilmaisun. Heitä on vastassa naa-mioituneet Venäjän merivartioston miehet, jotka ovat aseistautuneet veitsin ja pistoolein. Seuraavana päivänä rannikkovartiosto valtaa laittomasti Arctic Sunrise- aluksemme kansainvälisillä vesillä. Alus hinataan Murmanskiin, jossa kaikki laivalla olleet 30 henkilöä pidätetään. Kaksi viikkoa myöhemmin kaikki 30 saavat syytteen merirosvouksesta. Tuomio voi olla enimmillään 15 vuotta vankeutta. Gandhi on aikanaan sanonut: ”Ensin he sivuuttavat sinut, sitten he nauravat sinulle, sitten he taistelevat sinua vastaan ja sitten sinä voitat.” 4 miljoonaa ihmistä ympäri maailman on jo liittynyt Arktista puolus-tavaan liikkeeseen. 4 miljoonaa silmäparia on nyt kohdistettu Gazpromiin ja Venäjän hallitukseen. Venäjän suunnaton voimankäyttö ja järjettömät merirosvosyytteet ovat yritys hiljentää meidät. tämä osoittaa sen, että hallitukset ja yritykset eivät voi enää vain sivuuttaa meitä, tai nauraa meille ja meidän velvollisuudellemme estää tämä ympäristökatastrofi .

Tarvitsemme apuasi nyt enemmän kun koskaan aiemmin. Toivon, että autat meitä vapauttamaan 30 Ve-näjällä tutkintavankeudessa olevaa ystäväämme. Sekä kokoamaan yhä suuremman joukon vaatimaan Arktiksen suojelua. Lue lisää lehden keskiaukeamalta siitä, miten voit auttaa. Yhdessä me voitamme! ●

Paperiveneitä kestävän kalastuksen puolesta EU:n tulevaa kalastuspolitiikkaa käsittelevien loppuneuvottelujen alla Greenpeace luovutti 110 000 allekirjoitettua paperivenettä, joilla vaadittiin kestävämpää ja pienimuotoisempaa kalastusta. Kalastusuudistus on suuri harppaus oikeaan suuntaan, mutta nyt poliitikkojen päätökset on pantava myös täytäntöön. (Lue lisää sivulla 6.)

SuomiElokuun lopussa Suomi päätti ensimmäisenä kahdeksasta arktisesta maasta ryhtyä työhön Arktiksen herkän ympäristön suojelemiseksi. Uudesta arktisesta strategiasta ilmenee muun muassa, että Suomi haluaa

perustaa Pohjoisnavalle suojelualueen. Tämä vastaa sekä Greenpeacen että niiden 3,8 miljoonan ihmisen vaatimuksia, jotka ovat tähän mennessä allekirjoittaneet vetoomuksen Arktiksen pelastamiseksi. ●

Suomesta edelläkävijä Arktiksen suojelussa

Arktisen neuvoston kokous pettymys

philip reyn

aersch

risTian Åslu

nd jo

han

na h

ann

o

chrisTian

Åslun

d

Suomi on arktisen alueen maista ensimmäinen, joka haluaa perustaa suojelu-alueen Pohjoisnavalle.

Alkuperäisasukkaat ja Greenpeace yhteisessä mielenosoituksessa Kiirunassa.

Arctic 30 vapaaksi! Kirjoita nimesi lehden keskiaukeamalla olevaan listaan ja pyydä ystäviäsi tekemään samoin.

Kiitos! Työmme ympäristön suojelemiseksi on mahdollista vain sinun tuellasi.

Tarvitsemme apuasi nyt enemmän kun koskaan aiemmin. Toivon, että autat meitä vapauttamaan 30 Ve-näjällä tutkintavankeudessa olevaa ystäväämme. Sekä kokoamaan yhä suuremman joukon vaatimaan Arktiksen suojelua. Lue lisää lehden keskiaukeamalta siitä, miten voit auttaa. Yhdessä me voitamme! ●

joh

ann

a han

no

mads Flarup ChristensenPääsihteeri,Greenpeace norden

Arctic 30 vapaaksi! Kirjoita nimesi lehden keskiaukeamalla olevaan listaan ja pyydä ystäviäsi tekemään samoin.


Liikakalastus

– Olisimme halunneet tarkan määräajan kalakantojen elpymiselle, sanoo Nina Thüllen, joka on vuodesta 2011 johtanut Greenpeacen työtä kestävän kalastuksen puolesta Euroopassa. Pyrkimys siihen on kuitenkin olemassa, joten olemme tyytyväisiä tulokseen. Nyt on varmistettava, että uusi säännöstö myös pannaan täytäntöön EU:n jäsenmaissa.

Uudistuksen seurauksena jäsenmaiden on alettava vähentää nykyisten kalastuslaivastojensa ylikapasiteettia. Greenpeace vaatii, että käytöstä poistetaan ensimmäisenä sellaiset alukset, jotka ovat ympäristön kannalta tuhoisimpia ja jotka vaikuttavat vähiten rannikkoväestön sosioekonomiseen hyvinvointiin.

Lähes kahden vuoden neuvottelujen jälkeen EU-päättäjät pääsivät vihdoin toukokuussa yhteisymmärrykseen Euroopan yhteisen

kalastuspolitiikan uudistamisesta. Yhteisessä kalastuspolitiikassa säädetään, mitä, milloin, miten ja kuinka paljon EU-maiden kalastus-laivastot saavat kalastaa.

Jotta kalakannat pystyisivät palautumaan kestävälle tasolle, EU vaatii jäsenmaitaan vähentämään nykyisiin kalakantoihin kohdistuvaa painetta. Kevään päätöksen myötä myös kalastuskiintiöistä päättävät viranomaiset suosivat jatkossa sellaista kalastusta, joka on kestävää niin ympäristön, yhteiskunnan kuin taloudenkin kannalta.

Jättitroolarit on pysäytettäväEU teki keväällä päätöksen Euroopan kalastuspolitiikan uudistamisesta. Tavoitteena on lopettaa liikakalastus sekä edistää kestävää kalastustoimintaa. Greenpeacen toiveena on, että se merkitsee loppua myös maailman meriä kyntäville jättitroolareille.

Nina Thüllen vastaa Greenpeacen kestävän kalastuksen työstä Euroopassa.

Näitä ovat esimerkiksi valtavat jättitroolarit. Ne paitsi uhkaavat kalakantoja, myös vahingoittavat merenpohjan herkkää luontoa. Lisäksi ne estävät paikallisten pienkalastajien elinkeinon Euroopassa ja esimerkiksi Länsi-Afrikan köyhissä maissa.

EU, ja siten epäsuorasti myös unionin veronmaksajat, rahoittavat tätä ilmeisen haitallista toimintaa. Alukset on esimerkiksi vapautettu polttoaineverosta, minkä lisäksi EU on maksanut Euroopan ulkopuolisille maille siitä, että eurooppalaiset kalastuslaivastot pääsevät niiden vesille.

Tukien tarkoituksena on edistää paikallisen infrastruktuurin kehit-tämistä satamien, pakastamoiden ja tehtaiden muodossa. Ryöstökalas-tuksesta hyötyvät kuitenkin eniten eurooppalaisten kalastuslaivasto-jen omistajat. Pienimuotoisesta kalastuselinkeinosta poiketen kalas-tuslaivastot työllistävät vain vähän työntekijöitä saaliiden määrään nähden. Näin ollen ne eivät juuri-kaan tue paikallista yhteiskuntaa.

Kevään uudistuspäätöksen myötä EU-maiden troolarit saavat jatkossa kalastaa muiden maiden vesillä vain, jos kalasta on ylitarjontaa ja kalakannat vaikuttavat pysyvän kestävällä tasolla pitkällä aikavälillä.

– Se ei välttämättä merkitse jättitroolareiden loppua, mutta rajoittaa merkittävästi niiden pääsyä kalavesille, Nina Thüllen sanoo. ●

Keskiössä

EU tukee kalastustaLähes neljännes EU-maiden kalastustoiminnasta sijoittuu nykyään Euroopan ulkopuolisille vesille. Näitä ovat ennen kaikkea eteläinen Tyynimeri sekä Länsi-Afrikan rannikko. Vuosina 2006–2012 EU maksoi noin 150 miljoonaa euroa kalastusoikeuksista Mauritanian ja Marokon vesillä.

Satelliitit apunaHollannissa toimiva Pelagic Freezer-Trawlers Association (PFA) edustaa yhdeksää eurooppalaista jäsenyritystä, jotka omistavat yhdessä noin 30 maailman suurimmista troolareista. Nämä jättialukset pystyvät olemaan merillä yhtäjaksoisesti useita kuukausia. Ne pyytävät valtavia kalasaaliita luotainten, satelliittien ja muun tekniikan avulla.

alex ho

fford

philip reyn

aers

action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013 • 7

Liikakalastus

144 m

10–20 m

Alukset tekevät yhtei�yötä sekä

käyttävät luotaimia ja satelliitteja

kattaakseen suuria alueita.

Suurimmat troolarit voivat pyytää ja käsitellä lähes 250 tonnia kalaa päivässä.

Niihin mahtuu lähes 6 000 tonnia paka�ettua kalaa.

Jättitroolarit ovat vaikuttaneet usean lajin loppuun kala�amiseen esimerkiksi Länsi-Afrikan vesillä.

Kuolleet sivusaaliit, kuten hait, kilpikonnat ja rauskut, heitetään mereen.

Verkko voi olla 600 metriä pitkä ja sen suu 100 x 200 metrin kokoinen.

Verkkoon mahtuisi 13 jumbojettiä.

Afrikkalainen Pirogue-kala�usvene.

Näin jättitroolarit toimivat

Troolarit uhkana sillille ja makrillilleEU:n kalastusalukset pyytävät esimerkiksi silliä, makrillia, piikkimakrillia, mustakitaturskaa ja sardiinia. Ylikapasiteetti ja tehokkaat kalastusmenetelmät ovat johtaneet siihen, että monet aiemmin suuret kalakannat ovat, tai tulevat pian olemaan, loppuun kalastettuja.

Sivusaaliiden joukossa monia uhattuja eläimiäTuhoisat troolausmenetelmät joh-tavat suureen määrään ei-toivottuja sivusaaliita. Pelkästään 15:n viime vuoden aikana noin 20 EU:n troo-laria on heittänyt pois kymmeniä-tuhansia kuolleita tai kuolevia merieläimiä Mauritanian rannikol-le. Niiden joukossa on ollut 1 500 erittäin uhanalaista kilpikonnaa, 18 000 rauskua ja yli 60 000 haita. ●

alex ho

fford

pierre gleizes

dan

iel gin

eman


Vankeudessa mielenosoituksesta

Pelasta Arktis Raportti

Kun jää sulaa Arktiksella, öljy-yhtiöt siirtyvät yhä pohjoisemmaksi poraamaan öljyä. Syyskuussa Arctic Sunrise purjehti Petšoranmerelle protestoimaan arktista öljynporausta vastaan. 28 aktivistia ja kaksi kuvaajaa pidätettiin ja he saivat syytteen merirosvouksesta.

Vankeudessa mielenosoituksesta

Etelä-Korean pääkaupunki Soul oli yksi niistä 140 kaupungista ympäri maailman, missä ihmiset kokoontuivat yhteen 5. lokakuuta

tukeakseen Venäjällä vangittuina olevia 28 Greenpeace Internationalin aktivisteja ja

kahta kuvaajaa.

jean ch

un

g



A seistautuneet Ve-näjän rannikkovarti-oston joukot ottivat haltuunsa Greenpea-cen aluksen Arctic Sunrisen kansainväli-

sillä vesillä 19.syyskuuta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun jonkun maan hallitus on käyttänyt asevoi-mia pysäyttääkseen Greenpeacen.

– Tämä on vakavin uhka Greenpea-cen rauhanomaiselle ympäristöakti-vismille vuoden 1985 jälkeen, jolloin Ranskan turvallisuuspalvelu asensi pommin Rainbow Warrior -laivaam-me Uudessa-Seelannissa ja tappoi kollegamme Fernando Perreiran vas-tustaessamme Ranskan ydinkokeita,

sanoo Greenpeacen Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo.

Rainbow Warriorin upottami-sella oli tärkeä vaikutus Kumi Naidoon omaan elämään. Hän kasvoi yli 11 000 kilometrin päässä, ei-valkoisille asukkaille tarkoite-tussa kaupungissa Etelä-Afrikassa. Vuonna 1985 Kumi oli 19-vuotias ja apartheid-aktivisti.

– Minua inspiroi silloin vahvasti se, että organisaatio voi olla niin suuri uhka voimakkaalle hal-litukselle. Väkivallan käyttö oli merkki Ranskan hallituksen heik-koudesta, ei sen vahvuudesta, Kumi Naidoo kertoo. Hän ajattelee edel-leen, että rauhanomainen kansalais-

tottelemattomuus on tehokkain sosiaalista ja poliittista muutosta ajava voima.

– Teot puhuvat enemmän kuin sanat, hän sanoo. Juuri nyt Arktis sulaa edessämme suurten öljy-yhti-öiden toimiessa häikäilemättömän ympäristön hyväksikäyttämisen pioneereina. On välttämätöntä, että joku nousee ja sanoo ” liika on lii-kaa”. Näin me voimme yhdessä luoda reilun maailman, jossa lapsemme ja lapsenlapsemme voivat elää turvassa. Venäjän viranomaiset ovat asettaneet Arctic Sunrisen miehistön syyttee-seen merirosvouksesta. Kumi Naidoo pitää syytteitä järjettöminä:

– Syytettyinä olevien 30 miehen ja

Aktivismi ei ole rikosOn vält-tämätöntä, että joku nousee ja sanoo ” liika on liikaa”.

Arctic Sunrise protestoi Gazpromin öljynporausta vastaan Arktiksella

Venäjän nostama merirosvoussyyte Greenpeacen 28 aktivistia ja kahta kuvaajaa kohtaan on hyökkäys rauhanomaista mielenilmaisuoikeutta vastaan. Tämä perusperiaate on yksi demokratian tukipylväistä ja se on ollut jo yli 40 vuoden ajan tärkeä osa Greenpeacen työtä ympäristörikosten estämiseksi.

Pelasta Arktis Raportti


Greenpeacen puhemie-henä toiminut Ruotsin kansalainen Dima Litvinov matkalla kuulusteluun Murmanskissa.

naisen ainut rikos on se, että heillä on omatunto. Tämä on hyökkäys rauhanomaisen mielenosoittamisen perusperiaatteita vastaan. Tarkoi-tuksena on pelästyttää ja hiljentää meidät. Mutta me emme aio taipua.

Useat kansainväliset lakiasiantun-tijat ovat ilmoittaneet, että syytteet Greenpeacen aktivisteja vastaan ovat perättömiä ja että Venäjän merivoi-mien Arctic Sunrisen haltuunotta-minen oli laiton.

– Venäjän toimet ovat yhteenso-pimattomia kansainvälisen lain, YK:n merioikeusyleissopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen ja mah-

dollisesti muiden kansainvälisten sopimusten kanssa, toteaa kan-sainvälisen oikeuden asiantuntija, professori Stefan Kirchner Lapin yliopistosta.

Myös Amnesty International tukee aktivisteja:

– Syytteet merirosvouksesta ovat tässä tapauksessa täysin perättömiä. Niillä ei ole mitään pohjaa laissa tai todellisuudessa. On hyvin vahingol-lista asettaa näin vakavia syytöksiä näin huolimattomasti, sanoo Amnesty Internationalin Euroo-pan ja Aasian ohjelmajohtaja John Dalhuisen. ●

Aktivismi ei ole rikosd

enis sin

yakoV W

ill rose

Gazprom suunnittelee öljynpo-rauslauttansa Prirazlomnajan tuottavan ensimmäisenä öljyä Arktiksella.

Will ro

se

dm

iTri sharo

moV

lue lisää: Sini on yksi Artic 30:stä. Lue miksi hän lähti mukaan.

Kumi Naidoo ei epäröi puolustaa ympäristöä. Viime vuonna hän protestoi arktista öljynporausta vastaan samalla Gazpromin porauslautalla, joka oli kohteena nytkin.

Arctic 30Arctic sunrisen miehistö koostui aktivisteista, merimiehistä ja toimit-tajista. 30 miestä ja naista ympäri maailmaa halusi aktiivisesti ottaa kanttaa ja osallistua rauhanomai-seen mielenilmaisuun arktista öljyn-porausta vastaan. Yksi aktivisteista on suomalainen 31-vuotias Sini Saarela. Sini opiskelee meribiolo-giaa ja on luonnollisesti huolissaan Pohjoisen jäämeren tulevaisuudes-ta. Toinen aktivisti on 51-vuotias Ruotsin kansalainen Dima Litvinov, joka on antropologi ja kolmen lap-sen isä. Dima on syntynyt Venäjällä, mutta on työskennellyt Greenpea-cella Ruotsissa vuodesta 1994. Lue lisää Arctic 30:stä: www.greenpeace.fi /arctic30

Auta Arctic 30:tä1) Kirjoita Venäjän suurlähetystöön osoitteessa greenpeace.fi /sinikotiin 2) Kerää ystäviesi nimiä vetoo-mukseen keskiaukeamalta löytyvällä lomakkeella. 3) Tue Arctic 30 solidaarisuustapah-tumia. Seuraa mitä, missä ja milloin: facebook.com/greenpeacesuomi/events ja greenpeace.fi /tapahtumat

Pelasta Arktis!

den

is sinyakoV

Kumi Naidoo on Green-peace Inter-nationalin pääsihteeri.


Ei ole sattumaa, että Greenpeace päätti protestoida syyskuussa juuri Gazpromin öljyn-porauslautta Prirazlom-najaa vastaan.

– Öljyn poraaminen Arktiksella on ristiriidassa maailmanlaajuisen kamppailun kanssa ilmastonmuu-toksen hidastamiseksi. Ilmaston-muutos voi olla niin vakava, että suuri osa planeettaamme muut-tuu asuinkelvottomaksi, sanoo Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Therese Jacobson.

YK:n viimeisin ilmastoraportti sisältää satoja sivuja perusteluja siitä, miksi arktinen alue tulee suo-jella ja siten pysäyttää maapallon alati nouseva keskilämpötila. Jopa kansainvälinen energiajärjestö, IEA, sanoo, että yli kaksi kolmasosaa

tunnetuista fossiilisista polttoai-nevarannoista tulee jättää maahan. Ainoastaan silloin meillä on 50 prosentin mahdollisuus olla ylittämättä kriittistä kahden asteen lämpene-misen rajapyykkiä.

Valtaosa fossiili-sista polttoaineista tulee jättää käyttämättä, jos haluamme välttää katastrofaaliset ilmastonmuu-toksen vaikutukset. Se on yksin-kertainen ja selkeä tosiasia. Tästä välittämättä ahnaat öljyjätit kuten Gazprom ja Shell ryntäävät öljyn ja kaasun perässä jopa äärimmäisen herkille alueille kuten Arktikselle.

– Nyt yritetään hiljentää öljy-yh-tiöitä kritisoivat tahot, koska yhtiöt pelkäävät kansainvälistä huomiota, sanoo Therese.

Arktiksella öljyvuodon riski on erittäin korkea. Jäiset vedet, jäävuo-ret ja äärimmäiset sääolosuhteet tekevät öljynporauksesta hyvin vaikeaa.

– Kysymys ei ole siitä, JOSKO öljyvuoto tapahtuu, vaan MILLOIN se tapahtuu, Therese sanoo.

Arktinen neuvosto, jonka jäsen Venäjä on, on yhtä mieltä siitä, että öljyntorjuntasuunnitelmien tulee olla julkisia. Tästä huolimatta Gazprom on julkaissut vain lyhyen yhteenvedon suunnitelmastaan. Siitä käy ilmi, että heillä ei ole valmiuksia hoitaa onnettomuutta Arktiksella. Tämä jopa siitä huoli-

matta, että virallinen suunni-telma perustuu ”pahimmalle

skenaariolle”, joka vastaa ainoastaan 73 000 tynnyrin öljyvuotoa. Meksikonlah-della uponneesta Deepwa-

ter Horizon -öljylautalta vuosi mereen lähes viisi mil-

joonaa tynnyrillistä öljyä. – Kun yritykset tai poliitikot eivät

kykene täyttämään velvollisuuksi-aan yhteiskuntaa kohtaan, tulee ihmisten toimia ja olla rohkeita. Demokraattinen velvollisuutemme on haastaa maailman johtajat sil-loin kun he ovat väärässä, toteaa Therese. ●

Arktis vaikuttaa meihin kaikkiin

Pelasta ArktisRaportti

Mitä tapahtui?

Greenpeace Arktiksella. Gazpromin öljynporaus-lautta Prirazlomnajasta voi tulla ensimmäinen kaupallinen öljyntuotantoprojekti Arktiksen jäisillä vesillä. Samaan aikaan YK:n uusin ilmastoraportti osoittaa, että arktisen öljyn tulee jäädä maaperään.

30

ThereseJacobson

18 syyskuuta: Kaksi Greenpeace Internatio-

nalin aktivistia yrittää kiivetä Gazpromin Prirazlomnaja-öljynporauslautalle. Venäjän rannikkovartiosto saapuu paikalle ja uhkaa aktivisteja asein ja veitsin. Rannikkovar-tiosto ampuu 11 varoitus-laukausta Greenpeacen Arctic Sunrise-alusta kohti.

19 syyskuuta: Aseistau-tuneet Venäjän erikois-

joukot tunkeutuvat laittomasti Arctic Sunriselle kansain-välisillä vesillä. Miehistö pidätetään ja Arctic Sunrise hinataan Murmans kiin. Kuluu viisi päivää ennen kuin mie-histöön saadaan yhteys. 26.–29. syyskuuta: Kaikki 30 aktivistia, miehistön

jäsentä ja kuvaajaa määrätään tutkintavan-

keuteen kahden kuukauden ajaksi, jolloin tutkitaan voidaanko heitä syyttää merirosvouksesta. 2.–3. lokakuuta: Kaikki

pidätetyt saavat syytteen merirosvouksesta, josta

voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeustuomio.

maja brand

miljoonaa öljytynnyriä on määrä, jonka öljy-yhtiöt vuotavat öljyä luontoon Venäjällä.

”Arktiksen suojeleminen on velvollisuuteni”

Sini Saarela on yksi merirosvoussyytteen saaneista Arctic 30-aktivisteista. Sini protestoi myös vuosi sitten arktista öljyn-porausta vastaan Petšoranmerellä. Silloin aktivistitiimi jarrutti venäläisen energia-yhtiö Gazpromin öljylautan rakentamista

hyisissä olosuhteissa viiden päivän ajan. Viimevuotisen protestin jälkeen Sini kertoi, miksi

oli valmis ottamaan henkilökohtaisesti kovan riskin ja lähti osoittamaan mieltä Venäjälle: ”Minulla on pienestä asti ollut voimakas tarve suojella luontoa. Koen velvollisuudekseni tehdä kaikkeni Arktiksen suojele-miseksi. Rakastan kylmiä talvia, paukkupakkasia ja korkeita lumihankia. Haluan, että voimme nauttia niis-tä tulevaisuudessakin. Lisäksi ihailen arktista luontoa: siellä elää paljon hienoja lajeja, jotka pärjäävät karuissa olosuhteissa.”

Sinille juuri Arktiksen suojelu on kaikkein konk-reettisin esimerkki siitä, millaisia toimenpiteitä ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan. Öljynporaus-lautan toiminnan pysäyttäminen puolestaan edustaa hänelle tärkeintä suoran toiminnan muotoa. ”Protestit, joiden avulla estämme ympäristötuhon tapahtumista, ovat minulle kaikkein tärkeimpiä. Teimme Gazpro-mille työnteon mahdottomaksi viiden päivän ajan. En ajattele asioita medianäkyvyyden tai julkisuuden kan-nalta. Vaan sen kannalta, että me todella estämme jotain pahaa tapahtumasta.”, Sini kertoi.

”En osallistuisi tämänkaltaisiin protesteihin, ellen aidosti uskoisi, että arktisen öljynporauksen pysäyttä-minen olisi mahdollista sitä kautta. Tämänkaltaisten toimintojen vaikutukset nähdään aina vasta jälkikä-teen.” Sini totesi vuosi sitten. ●

Sini SaarelaIkä 31-vuotiasKoulutus Opiskelee meribiologiksiGreenpeacen vapaaehtoisena vuo-desta 2005 Harrastukset Kiipeily, skeittaus ja ristikoiden ratkominen

”On tärkeää saada poliitikot ymmärtämään, että arktisen alueen suojelu on maail-manlaajuinen asia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla ja ne tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin.”

Henkilökohtaista

den

is sinyakoV



ietoisku

Venäjän hallituksen käsiin ajautunut Pyhäjoen ydinvoima-hanke koskettaa monia suomalaisia kuntia jo ennen kuin raken-nustöitä on aloitettu. hanke vaatii toteutu-akseen suomalaisten kuntien energiayhtiöil-tä miljardeja euroja.

Ydinvoima on vanhen-tunut sähköntuotantota-pa, jonka käyttöön liittyy riskejä ja pitkäkestoinen jäteongelma. Tällä hetkel-lä Suomessa on vaarana myös, että ydinvoimaan tuhlataan merkittävä määrä kuntien varoja.

Lähes puolet Fenno-voiman alkuperäisistä omistajista on jo hylännyt Pyhäjoelle suunnitel-lun voimalan. Silti yli 50 suomalaista kuntaa suunnittelee edelleen sijoittavansa hankkee-seen miljardeja euroja.

Vaikeuksiin ajautuneen ydinvoimahankkeen halukkaaksi pelastajaksi on ilmoittautunut myös Venäjän valtion ydinvoi-mayksikkö Rosatom.

Olkiluotoon jo lähes vuosikymmenen ajan ra-kenteilla ollutta kolmatta reaktoria on pidetty usko-mattoman kalliina, mutta Pyhäjoelle tarjottu laitos

on yksikkökustannuksil-taan sitäkin kalliimpi.

Lopullista päätöstä hankkeen toteutumisesta ei onneksi ole vielä tehty. Loppuvuoden aikana

Greenpeace aikoo kes-kustella vielä hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa. Jos kuntapäättäjät hylkäävät hankkeen, se ei toteudu.

Tarkista kuuluuko oman kuntasi energiayh-tiö Fennovoiman omista-jiin: www.greenpeace.fi /fennovoima. ●

suomesta

3-vuotias Venla Espoosta toivoo, että jääkarhuilla on koti myös tulevaisuudessa.

Kiitos kaikille I love Arctic- tempaukseen osallistuneille. Kokosim-

me valokuvista kirjan, jonka annoimme Arktisen neuvoston toukokuiseen kokoukseen osallistuneil-le ministereille ja muille osanottajille. ●

Kiitos kuvista!Tukimielenosoituksia 140 kaupungissa Noin 1 300 ihmistä marssi lokakuun alussa Helsingin keskustan läpi Venäjän suurlähetystölle Arktiksen suojelemiseksi ja vangittuina olevien 28 Greenpeace Internationalin aktivistin ja kahden kuvaajan vapauttamiseksi.

jon

ne sippo

la

Venla

Oletko muuttanut? Päivitä yhteystietosi helposti osoitteessa greenpeace.fi /lahjoittajapalvelu

Käykö Rosatom sinun kuntasi kukkarolla?jeh

ki hÄrkÖ

nen

Vantaa on yksi niistä lukuisista kunnista, jotka investoivat Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Tiesitkö, että• Rosatom ei ole yksityinen yhtiö vaan entinen Neuvostoliiton atomienergiaministeriö.• Suomen sähköntarve voidaan kattaa myös ilman uusia ydinvoi-maloita.• Oman kunnan alueelle rakennettu uusiutuva energia on mille tahansa kunnalle tuottavampi ja työl-listävämpi vaihtoehto kuin epävarma ja kallis ydinvoimahanke.


GreenpeaceOsoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs.00120 HelsinkiLahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317Puh. (09) 424 50230info.fi [email protected]

Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Green-peace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräys-lupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahve-nanmaan maakuntahallitus 2013/7922.

Greenpeace Action# 4 2013

Julkaisija: Irina Heinonen

toimitus: Kristine Clement, Raisa Heinämäki, Stefan Bruhnja Annika Wickman

toimituksen sähköposti: [email protected]

Kansikuva: Sini Saarela, Greenpeace Internationalin aktivisti Suomesta. Kuva: Denis Sinyakov.

.greenpeace.fi Muistathan, että verkko-palvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen

lahjoituksen• Tilata testamenttiesitteen• Päivittää yhteystietosi• Tilata sähköisen

uutiskirjeen• Allekirjoittaa vetoomuksia• Osallistua kampanjoihimme

Paperi ja ympäristöTämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % - -kierrätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.

Ryhdy vapaaehtoiseksi! vapaaehtoiset ovat korvaamaton osa kampanjatiimiämme. greenpeace.fi /vapaaehtoiset

Olet mahtava! sinun lahjoituksesi tekee maailmasta puhtaamman paikan elää.

AIN

O T

UO

MI-N

IKU

LA

Ulla on se ystävällinen nainen, joka vastaa puhe-

limeen soittaessasi Greenpeacen lahjoit-tajapalveluun.

Miksi halusit töihin juuri Greenpeacelle?

Greenpeace toimii maail-manlaajuisesti, mikä on minulle tärkeä asia. Ympäristönsuo-jeleminen on elinehto meille kaikille. Olen onnekas, kun saan työs-kennellä näiden asioiden puolesta ja vaikuttaa näin myös lasteni tule-vaisuuteen.

Mikä on työssäsi parasta?

Se, että saan olla lahjoit-tajien kanssa tekemi-sissä. Nautin siitä, kun onnistun antamaan lahjoittajille sen tiedon ja palvelun, jota he kul-

loinkin tarvitsevat.

Mikä on ollut mieleenpainuvin lahjoittajayhtey denotto?

Kuulen päivittäin koskettavia elämänta-rinoita ja kokemuksia siitä, miten luonto on vaikuttanut lahjoitta-jien elämään. Monista kuulee, miten he ovat aivan koko sydämellään mukana toiminnas-samme.

Mitä toivot tulevaisuu-delta?

Tietysti sitä, että me Greenpeacena pystyi-simme vaikuttamaan

vakaviin ympäristöong-elmiin: esimerkiksi tek-nologiaa onnistuttaisiin kehittämään niin, että se tukisi hyvinvoivaa elinympäristöä. Toivon myös, että minulla on aikaa rakkaalle perheel-leni arjen keskellä ja että voin myös osallistua tu-levaisuudessa enemmän Greenpeacen vapaaehto-istoimintaan.

Miten lahjoittajapal-veluun kannattaa olla yhteydessä?

Lahjoittajan kannattaa valita itselleen sopivin tapa, on se sitten soit-taminen tai sähköpostin

lähettäminen. Tärkeintä on, että ottaa yhteyttä, jos on kysymyksiä tai jokin asia on epäselvä. Otamme mielellämme myös vastaan palautetta toiminnastamme. ●

Kysy Ullalta Jos sinulla on ksyttävää työstämme tai lahjoituksestasi, voit kirjoittaa Ulalle osoitteeseen: info.fi [email protected] tai soittaa numeroon: (09) 698 6317.

Hei Ulla,Miten voin välttää vaarallisia kemikaaleja vaatteita ostaessani?

Terveisin,Katja

Hei Katja, Kemikaaleista on valitettavasti tullut osa arkipäiväämme. Viime vuonna Greenpeace

testasi 78 vaatekappa-letta 15 kansainväliseltä vaateketjulta. Ikävä kyllä kaksi kolmasosaa testatu-ista vaatteista sisälsivät myrkyllisiä nonyylifenolie-toksylaatteja. Voit välttää niitä ja muita vaarallisia kemikaaleja ostamalla luomuvaatteita. Voit myös välttää kemikaaleja osta-

malla käytettyjä vaatteita. Kemikaalit nimittäin pe-seytyvät lopulta vaatteista pois, joten käytetyissä vaatteissa on todennäköi-semmin jäljellä vähemmän vaarallisia aineita.

Terveisin, Ulla

“Greenpeace,

”Lahjoittajien elämäntarinoiden ja luontokokemusten kuulemi-nen rikastuttavat työpäiviäni.”

KYSY SINÄKIN ULLALTA!(09) 698 6317

Muotokuva

Henkilökohtaista

Ulla KarppanenIkä: 44- vuotiasLahjoittajapalvelus-sa: tammikuusta 2013 Perhe: Lapset ja kaksi kissaaHarrastukset: Lapsen-lapsen hoito ja lasten harrastusten tukemi-nen, hyötyliikunta ja dokumenttien seuraa-minen.

Ulla puhelimessa…”

action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2013

Maailmalla

Täällä lahjoituksesi auttaa!

UUTISIA: kiina hiDastaa HIILEN kUlUtUksensa kasvUa sivU 4

Kiina

Ftalaattien käyttö leluissa loppuu

kuVa: yan

g d

i (kina, h

eiko m

eyer (euro

pa), green

peace (kon

go

) isTock (au

sTralien)

Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.

3

21

Alaska

Uutta toivoa Beringinmeren koralleille

●3 Yhdysvaltain liittovaltiotason kalastusneuvosto North Pacifi c

Fishery Management Council päätti vaikutusvaltaisten tahojen vastustuksesta huolimatta selvittää keinoja Alaskan ja Venäjän välisen Beringinmeren korallien suojelemiseksi. Greenpeacen painostus auttoi ratkaisevalla tavalla taivuttamaan poliittiset päättäjät suojelemaan näitä ainutlaatuisia alueita.

Mauritius

Kalastus vailla valvontaa

●6 Tutkijat, poliitikot ja kalastusteollisuuden edustajat kokoontuivat toukokuussa Intian valtameren tonnikalakomission (IOTC) kokoukseen

Mauritiukselle keskustelemaan tonnikalan suojelusta. Paikan päällä oli myös Greenpeacen Esperanza-alus. Greenpeacen edustajat esittivät tuoretta todistusaineistoa siitä, miten Intian valtamerta uhkaa edelleen suurimittainen ja usein laiton kalastus.

6

●1 Kiinan viranomaiset tiukensivat heinäkuussa määräyksiä ftalaat-tien käytölle lelujen valmistuksessa. Päätös on suuri saavutus

Greenpeacelle, joka on pitkään ajanut kieltoa kyseiselle kemikaalille. Ftalaateilla on mahdollisia hormonitasapainoa häiritseviä vaikutuk-sia sikiöihin ja lapsiin. ”Juhlimme nyt tätä voittoa, mutta jatkamme samalla työtämme kaikkien vaarallisten kemikaalien poistamiseksi ympäristöstämme ja elimistöistämme”, sanoo kemian asiantuntija Selena Du Greenpeacen Kiinan toimistolta.

Eurooppa

Kemianjätti Monsanto hylkää hankkeensa EU:ssa

●2 Monsanto on vetänyt takaisin

lupahakemuksensa geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi EU:ssa. Päätös on suuri voitto niin EU:n kansalaisille kuin Greenpeacelle, joka on työskennellyt vuosikausia pysäyttääkseen pohjoisamerikkalaisen kemianjätin suunnitelmat.

4

Australia

TV-kampanja Coca-Colaa vastaan

●4 Greenpeace toteutti Australiassa viime

kesänä televisiokampanjan, joka paljasti Coca-Colan käyttävän valtavia summia kierrätyksen vastustamiseen. Virvoitusjuomapulloilla on merkittävä vaikutus merilintujen kuolemiin.

5

Kongo

Laiton maahantuonti jatkuu

●5 EU päätti hiljattain

muun muassa Greenpeacen painostuksesta kieltää laittomasti hakatun puun maahantuonnin. Valitettavasti jäsenmaat eivät tee tarpeeksi uusien sääntöjen noudattamiseksi. Greenpeace paljasti keväällä uhanalaisen puulajin laittoman maahantuonnin Kongon demokraattisesta tasavallasta Eurooppaan. Greenpeace painostaa EU-maita suhtautumaan asiaan vakavasti sekä pyrkii saamaan kiellon myös Kongon lainsäädäntöön.

iSO ROOBERTINKATU 20-22 a, 00120 hELSINKI

greenpeace action syksy 2013

Documents