UUTISET SYKSY | 2013

Solidaarisuus

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfondenLintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki – 010 501 2120 – www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuus tekee sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa sekä kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa kehitys-yhteistyötä Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa. Työstämme hyötyy noin 150 000 ihmistä. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön

kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella.

Kannen kuvat vasemmalta oikealle: Jukka Pakkala, Jemina Talja, Jenni Gästgivar ja Anna Autio.

Toimitus: Siru Aura, taitto: Anna-Sofia Joro

Hyvä ystävä,Naisten oikeus tuottavaan työhön ja taloudelliseen pärjäämiseen on yksi Solidaarisuuden kehitysyh-teistyön keskeisiä lähtökohtia. Työttömyys tai näky-mättömän työn tekeminen on yhä liian monen afrikkalaisen tai keskiamerikkalaisen naisen kohtalo.

Pitkäjänteinen työmme Nicaraguassa osoittaa, että edistämällä naisten yrittäjyyttä ja osuuskunta-aktiivisuutta yhteisöjen on mahdollista selättää köyhyyden pahimpia lieveilmiöitä.

”Osuuskunnan kehityshanke opetti minut käsityöläisek-si”, kertoo Solidaarisuuden kumppanijärjestön avulla työttö-myydestä selvinnyt Judith Gutierrez tässä lehdessä.

Judith Gutierrez on yksi Solidaarisuuden Suomeen tuo-mien ja täällä myytävien joulukorttien onnellisista tekijöistä – naisista, jotka uskovat nyt itseensä. Maissista käsintehdyt värikkäät kortit ovat muistutus siitä, että köyhinkin nainen voi tulla toimeen omalla työllään ja elää ihmisarvoista elämää.

Tilaa Sinäkin nicaragualaisia joulukorttipaketteja ja ryhdy ihmis-arvoisen elämän rakentajaksi!

Solidaarisuus toimii tuellasi. Kiitos!

Miia Nuikka, toiminnanjohtajaSolidaarisuus

Solidaarisuuden työn tuloksia

Teksti: SIRU AURAKuva: ESTELILIVE

SINUN tuellasi

Solidaarisuus NICARAGUASSA

Solidaarisuuden kehitysyhteis-työhanke on vahvistanut naisten taloudellista asemaa ja itsetuntoa Nicaraguassa. Naisia on tuettu niin lähiruoan, hunajan kuin käsitöiden tuotannossa. Koulutuksen avulla on levitetty myös tietoa naisten oikeuk-sista sekä tasa-arvon toteuttamisesta perheissä ja yhteisöissä. Tasa-arvo-työtä jatketaan COPRODEC- kump-paniosuuskunnan kanssa myös tulevaisuudessa. Tuoreessa arvioin-nissa hankkeeseen osallistuneet naiset kertovat sen merkityksestä:

”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun joku huomioi meidät.”Maissileipien valmistaja

”Ennen tein vain kausiluontoisia töitä. Nyt olen itseni työnantaja ja teen paljon töitä.”

Cristian Alexander García, mehiläishoitaja

”Hanke on ollut todella tärkeä. Meitä on koulutettu ja autettu materiaalien hankkimisessa.

Minussa on herännyt halu oppia lisää.”Maria del Carmen, käsityöläinen

Elizabeth Herreralla on mahtava urakka käynnissä. Hän valmistaa yhdessä viiden muun käsityöläisen kanssa kolme metriä korkeaa ja kaksi metriä leveää taulua vär-jätyistä maissinlehden kappaleista. Jokai-nen tilkku liimataan huolellisesti omalle paikalleen.

”Tämä on Estelin suurin palapeli”, Her-rera nauraa.

Suuren taulun tilaaja on Managuan kansainvälistä lentokenttää hallinnoiva valtionyhtiö. Tilaus saatiin, kun maissin-lehtitauluja tekevät käsityöläiset osallis-tuivat Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hankkeen tuella Managuassa järjestettyyn myyntitapahtumaan.

”Kolmessa päivässä myimme lähes sata taulua”, kertoo maissitaulujen suun-nittelusta vastaava taiteilija Juan Carlos Moreno. Maissitauluja valmistetaan vain Estelissä Pohjois-Nicaraguassa.

”Managuassa näitä töitä ei vielä tun-neta”, Moreno harmittelee.

Tunnettuus tuo tilauksiaKäsityöläisryhmä on tehnyt maissinlehti-tauluja Morenon ohjauksessa jo kahdeksan vuotta, mutta pääkaupungin markkinoille pääseminen on osoittautunut vaikeaksi. Managuan tapahtuma poiki Estelin käsi-työläisille hyviä tilauksia kuten lentoase-man seinälle menevän valtavan taulun.

”Jonkinlainen läpimurto on nyt tehty. Nyt voimme osoittaa, mihin pystymme”,

Moreno sanoo. Lentoaseman seinällä Estelin maissi-

taulu edustaa ylpeänä nicaragualaista kä-sityökulttuuria. Solidaarisuuden kehitys-hanke on tehnyt maissitauluja tunnetuksi myös hotellinomistajille ja loma-asuntojen rakentajille.

”Eräs iso hotelli on jo pyytänyt tarjous-ta kahdestasadasta taulusta”, kertoo Moreno.

Estelin käsityöläisten käsissä maissinlehdistä syntyy upeita tauluja, kukkia ja joulukortteja. Solidaarisuuden tuella tieto töis-tä leviää ja tilaukset lisääntyvät.

Käsityöläiset tekevät maissista taidetta

Gloria ja Elizabeth Herreran käsissä maissinlehdistä syntyy näyttävä taulu Managuan lentokentälle.

Solidaarisuus NICARAGUASSA

Eveling Morales pitää

huolen, että käsityöläiset

saavat tuotteensa ostajien

ulottuville.

Estelin käsityöläisten maissinlehdissä on vahvat kuidut ja elävät värit. Ei ole kum-ma, että ne muuttuvat taiteeksi osaavissa käsissä. Taiteilija on ihastunut värjättyihin maissinlehtiin:

”Niistä tulee elävä pinta, jossa on sär-mää ja liikettä”, Moreno luonnehtii.

Joulukorteista tuloa naisilleKymmenen korttelin päässä Morenon maissitauluryhmästä toimii toinen käsityö-läisten ryhmä, joka valmistaa maissinleh-distä joulukortteja ja kukkia.

”Osuuskunnan kehityshanke koulutti minut käsityöläiseksi”, Judith Gutierrez sa-noo. Aikaisemmin hän oli työtön. Gutierrez ja muut ryhmän jäsenet ovat valmistaneet Solidaarisuuden joulukortit. Nyt ryhmässä tehdään uusia koristekukkia.

”Nämä orkideat ovat vielä hienompia kuin entiset ruusut ja liljat”, toteaa ryhmän nuorin Griselda Flores.

Korttien ja kukkien valmistajien ryhmäs-sä on tällä hetkellä viisi naista ja yksi mies. Sen lisäksi tuotantoketjuun kuuluu seitse-män naisen ryhmä, joka puristaa käsinteh-tyä paperia. Sitä käytetään joulukorteissa ja myös joitakin kukkamalleja tehdään kas-vikuiduilla vahvistetusta uusiopaperista.

”Vaikeinta oli uskoa, että pystyn te-kemään hyviä tuotteita. Ensimmäisissä koulutuksissa kaikki leikkaukset menivät pieleen ja kortit olivat täynnä liimatahroja”,

Gutierrez tunnustaa.Nyt Gutierrez tekee kortteja ja kukkia

ammattilaisen ottein. ”Kun pääsee kunnolla vauhtiin, niin

tästä työstä saa kunnollisen toimeentulon”, hän kertoo.

Tuotteiden myynnissä on kuitenkin vuo-den varrella nousuja ja laskuja. Käsityö-läisten elämää vaivaa epävarmuus siitä, millainen tili saadaan ensi kuussa.

Solidaarisuuden kehityshankkeet te-hostavat paikallistaloudelle tärkeiden arvoketjujen toimintaa. Joulukorteissa käytetään raaka-aineena värjättyjä mais-sinlehtiä sekä käsin puristettua uusiopa-peria. Ketjun ensimmäisiä lenkkejä ovat maissinlehtien värjääjät ja jätepaperin ke-rääjät. Seuraavassa vaiheessa halvat mut-ta hyvät raaka-aineet muutetaan tuotteiksi. Taiteilija Moreno on auttanut käsityöläisiä

suunnittelemaan korttimalleja. Solidaari-suuden joulukorttimyynti on toiminut ket-jun tärkeänä veturina.

Osuuskuntien kanssa toteutettava Kauppa ja kehitys -hanke edistää käsitöi-den myyntiä myös omien myyntipisteiden avulla.

”Haluamme, että nicaragualaiset ar-vostavat oman maan käsityöläisten työtä”, painottaa Estelin käsityökaupan hoitaja Eveling Morales. Kaupassa myydään kym-menien käsityöläisten tuotteita.

”Uusimpiin tuotteisiin kuuluvat män-nynneulasista valmistetut korit. Käsityö-läisten luovuus ei lopu kesken, heitä on vain autettava saamaan tuotteensa ostaji-en ulottuville,” Morales painottaa.

Teksti: JUKKA PAKKALAKuvat: ESTELILIVE

Solidaarisuuden kehitysyhteistyön toinen pääteema on työ ja toimeentulo, joka tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon päästäkseen pois köyhyydestä. Hankkeissa keskitytään erityisesti osuuskuntatoiminnan kehittämiseen sekä perheviljelijöiden tuotantomahdolli-suuksien ja osaamisen parantamiseen koulutusten ja tiedonjaon avulla. Niiden ansiosta:

Solidaarisuuden kehitys-yhteistyö edistää suku-

puolten välistä tasa-arvoa kaikissa kohdemaissa.

Sinnikäs työ tuottaa tulok-sia, kun syvälle juurtuneet

asenteet alkavat muuttua ja naiset pääsevät esimerkiksi lukutaito-opetukseen. Soli-

daarisuuden työn tuloksena naiset vaikuttavat yhä enem-

män omaan elämäänsä sekä perheeseen ja työhön

liittyviin päätöksiin.

Naisten ja miesten tasa-arvon tukeminen tuottaa TULOKSIA

325 naista oppi luke-

maan ja laskemaan Somalimaassa.

124 naista koulutettiin

levittämään perhe-väkivallan vastaista tietoa Ugandassa.

230 naista hyötyi talou-

dellisen voimaannut-tamisen hankkeesta

Nicaraguassa.

SINUN tuellasi

Teksti: ADA BERGROTHKuva: TEEMU SOKKA

Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toi-

meentulon päästäkseen pois köyhyydestä. Hankkeissa keskitytään erityisesti osuuskuntatoiminnan kehittämi-seen sekä perheviljelijöiden tuotantomahdollisuuksien ja osaamisen parantamiseen koulutusten ja yhdisty-

misen avulla. Solidaarisuuden ja paikallisten kumppanijärjestöjen yhteistyön ansiosta:

Työn ja toimeentulon vahvistaminen tuottaa TULOKSIA

33 uutta mehiläis-hoitajaa aloitti

hunajantuotannon Nicaraguassa.

80 yrittäjää sai

yrittäjäkoulutuksen Somalimaassa.

90% nousi yhteismyyn-tiin osallistuvien

viljelijöiden määrä Ugandassa.

Teksti: ADA BERGROTH Kuva: ANNA AUTIO

SINUN tuellasi

”Erityisesti tasa-arvotyössä saavutettujen muutosten arvioimisessa muutostarinat tuovat mittaamattoman arvokasta lisätie-toa kehitysyhteistyöhankkeiden vaikutuk-sista”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvo-koordinaattori Milla Mäkinen.

Muutostarinoiden avulla saadaan tie-toa ihmisten kokemuksista ja näkökul-mista, joita voidaan hyödyntää kehitys-yhteistyöohjelman tasa-arvovaikutusten seurannassa. Samalla Solidaarisuus osal-listuu laajempaan yhteiskunnalliseen kes-kusteluun tuloksellisuudesta ja siitä, miten tulokset kehitysyhteistyössä määritellään.

”Solidaarisuudessa havaittiin, että Ete-län kumppanijärjestöt tuottavat ja kuule-vat paljon tarinoita muutoksista, jotka ovat olleet Solidaarisuuden kehityshankkeiden aikaansaamia. Ohjelman seurantaa voi-daan täydentää tuomalla esille ihmisten kokemuksia, jotka eivät muusta kerättä-västä seurantatiedosta välittyisi”, Mäkinen kertoo.

”Sain vanhempani muuttumaan” Tämä muutostarina on 14-vuotiaan ugan-dalaistytön kertomus perheväkivaltaan liittyvien asenteiden muutoksista hänen perheessään. Tarina on kerrottu Solidaari-suuden kumppanijärjestön Uganda Media Women’s Association:in henkilökunnalle.

”Olen kotoisin vaatimattomasta maan-viljelijäperheestä Kyankwanzista, Ugan-dasta. Olen kahdeksanlapsisen perheen toiseksi vanhin lapsi. Suurin osa sisaruk-sistani on poikia. Yhteisössäni suurta per-hettä on perinteisesti arvostettu, mutta va-litettavasti suuri lapsiluku on heikentänyt mahdollisuuksiamme koulutukseen. Tyttö-nä minulla ei ole sananvaltaa ja jouduin keskeyttämään koulun 9-vuotiaana isäni

käskystä. Kodissamme isä sanoo aina vii-meisen sanan.

Kolme vuotta sitten sain kuulla Ugan-da Media Women’s Association:in nuorille suunnatusta perheväkivallan vastaisesta koulutusohjelmasta. Onnistuin livahta-maan viiden päivän koulutukseen, jossa sain tietoa oikeuksistani. Tämä muutti elä-mäni suunnan. Tärkeintä oli oppia, että per-heväkivalta on laissamme kielletty rikos ja että meillä lapsilla on oikeus koulutukseen eikä meitä saa käyttää hyväksi, kiduttaa tai pitää työvoimana.

Ymmärsin, että äitimme kohtasi päivit-täin seksuaalista hyväksikäyttöä ja perhe-väkivaltaa. Isä pahoinpiteli häntä silmiem-me edessä, muttemme aiemmin tienneet

Muutostarinat kertovat ihmisten kokemuksistaSolidaarisuus on aloittanut ihmisten asenteissa tapahtuvien muutosten seuraamisen muutos-tarinoiden avulla.

Solidaarisuus UGANDASSA

Väkivallasta

pitää puhua.

sen olevan laitonta. Jouduimme itsekin pahoinpidellyiksi puolustaessamme äitiä. Tunsin sydämessäni, että minun on tehtä-vä jotain tämän kurjuuden lopettamiseksi.

Kotona jaoin kaiken oppimani äidin kanssa ja näytin hänelle koulutuksesta saamaani yhteisöaktivistin käsikirjaa. Ju-tellessamme havaitsin äidin kasvoissa toi-vonpilkahduksen, mutta puheissaan hän oli yhä varautunut. Hän rohkaisi minua

kuitenkin jakamaan oppimani tiedon isän kanssa.

Jätin käsikirjan isän yöpöydälle ja toi-voin, että suunnitelmani onnistuisi. Isä tarttui syöttiini ja oli vaikuttunut kirjan sanomasta. Kerroin hänelle lisää perustar-peistamme ja siitä, että lasten koulunkäyn-nin kieltäminen on lainvastaista.

Olin tyytyväinen siihen, miten vanhem-pani muuttuivat. Kouluun en päässyt enää

takaisin, mutta näin omin silmin, kuinka isä pyysi äidiltämme anteeksi kaikkia vää-riä tekojaan ja lupasi, ettei kohtele häntä enää kaltoin.

Isä lupasi nuoremmille sisaruksille-ni mahdollisuuden koulunkäyntiin. Minä sain puolestani osallistua täysipainoisesti perheväkivaltaa ennaltaehkäisevään kou-lutukseen.

Luvan saatuani lähestyin muita samas-sa tilanteessa olevia lapsia. Juttelin ensiksi ikätoverieni kanssa. Sen jälkeen puhuin lasten puolesta heidän vanhemmilleen. Sain rohkeutta haastavaan tehtävääni kä-sikirjastani, univormustani sekä henkilölli-syyskortistani. Ne todistivat minun olevan koulutettu yhteisöaktivisti, jolla on oikeus puhua perheväkivaltaa vastaan.

Ennen olin arka ja ujo tyttö, joka ei us-kaltanut sanoa julkisesti mitään. Olin aivan kuten äitini. Nyt minua pidetään kylässäni voimaantuneena tyttönä. Onhan se toki hieman outoa, että 14-vuotias tyttö kiertää puhumassa avioliittoon liittyvistä ongel-mista. Koen kuitenkin velvollisuudekseni puuttua näihin tapauksiin. Kehityshank-keesta saamani jatkuva tuki on antanut mi-nulle lisää itsevarmuutta jatkaa taisteluani perheväkivaltaa vastaan.”

Solidaarisuuden kumppani Uganda Media Women’s Association kouluttaa nuoria yhteisöaktivisteja

puuttumaan perheväkivaltaan.

Teksti, tiivistetty suomennos: ADA BERGROTHKuvat: JEMINA TALJA

Somalimaassa kokonainen sukupolvi on jäänyt konfliktin ja valtion haurauden takia ilman koulutusta tai työelämässä tarvitta-via taitoja. Nuorisotyöttömyys on hälyttä-vällä tasolla ja epävarman turvallisuusti-lanteen ja taloudellisen ahdingon vuoksi maastamuutto on kiihtynyt.

Koulutusta ja toimeentuloedellytyksiä on tärkeää tukea Somalimaan jälleenraken-nuksessa ja uusien konfliktien ehkäisyssä. Solidaarisuus on ammattikouluhankkeel-laan vahvistanut nuorten mahdollisuuksia hankkia ihmisarvoista työtä ja toimeentu-loa Somalimaassa.

Solidaarisuuden kumppanijärjestö Candlelight for Health, Education and Envi-ronment on kouluttanut nuoria ammattiin Togdheerin ja Sanaagin lääneissä Buraon ja Erigavon alueilla. Nuorille on ollut tar-jolla vaatetus-, keittiö- ja elektroniikka-alan opetusta sekä luku-, kirjoitus- ja laskutaito-koulutusta. Kaikkiin ammattikursseihin on

kuulunut myös yrittäjyyskoulutusta. Viime vuonna yli viisisataa nuorta val-

mistui kehitysyhteistyöhankkeen tulokse-na ammattiin. Yksi onnekkaista oli 26-vuo-tias Adan Yussuf Ismail, joka valmistui Buraon ammattikoulun elektroniikkalinjal-ta:

”Hankkeen ansiosta moni nuori on saa-nut koulutusta, mikä on tärkeää maamme jälleenrakennuksessa. Itse opin paljon hyödyllisiä taitoja, joiden avulla pystyin perustamaan oman yrityksen. Yrityksel-lämme menee hyvin ja haemme tällä het-kellä isompaa liiketilaa”, Adan Yussuf Ismail kertoo.

Ammattikouluilla valoisa tulevaisuusHanke päättyy Solidaarisuuden osalta vuo-denvaihteessa, mutta ammattikoulujen tu-levaisuus on kestävällä pohjalla.

”Sekä Buraon että Erigavon kouluissa on hyvät hallinnolliset rakenteet ja paikal-

Nuorten koulutus tukee koko Somalimaan kehitystäSolidaarisuus SOMALIMAASSA Solidaarisuuden ja Candlelight for Health, Education and Environ-

ment:in (CLHE) kehitysyhteistyöhankkeen ansiosta 524 nuorta val-mistui viime vuonna ammattiin Somalimaassa. ”Opin paljon hyö-dyllisiä taitoja, joiden avulla pystyin perustamaan oman yrityksen”, ammattikoulusta valmistunut Adan Yussuf Ismail iloitsee.

Ammattikoulusta naiset saavat eväitä elämään.

Teksti: ADA BERGROTHKuvat: AIRI KÄHÄRÄ JA JENNI GÄSTGIVAR

suuden tukijoita. Ammattikouluhanke on ollut erittäin hyvä meille somalimaalaisille ja olemme hyötyneet siitä valtavasti.”

Naisia elektroniikkalinjalle, miehiä kokkilinjalleAmmattikouluhankkeessa on myös puret-tu perinteisiä sukupuolirooleja. Naiset ovat innostuneet elektroniikkalinjasta ja miehet kokin ammatista.

”Somalimaassa naisten ja miesten roo-lit ovat tarkkaan määriteltyjä. Perinteisten sukupuoliroolien mukaan naiset huoleh-tivat ruoanlaitosta ja miehet keskittyvät tekniseen osaamiseen. Pienikin murtuma

linen järjestö Candlelight for Health, Edu-cation and Environment pystyy jatkamaan kursseja Solidaarisuuden tuen loppumisen jälkeen muiden rahoittajien kanssa”, Soli-daarisuuden Somalimaan maakoordinaat-tori Airi Kähärä iloitsee.

”On hienoa, että Solidaarisuus on voi-nut tukea ammattikouluja näin kauan. Bu-raossa ammattikoulu oli pitkään ainoa am-matillista koulutusta antava taho.”

Myös Adan Yussuf Ismail on hankkee-seen tyytyväinen:

”Olen kiitollinen taidoista, joita se on meille somalimaalaisille opettanut. Halu-aisin kiittää kaikkia suomalaisia Solidaari-

sukupuolirooleissa avaa naisille mah-dollisuuksia osallistua aktiivisesti oman elämänsä rakentamiseen”, toteaa Solidaa-risuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kiin-nittää huomiota tyttöjen ja naisten koulu-tukseen. Tulokset ylittivät odotukset: peräti 80 prosenttia hankkeen hyödynsaajista on naisia.

”Olen erityisen onnellinen siitä, että kouluista valmistuu jatkuvasti paljon nuo-ria naisia. Solidaarisuus tunnetaan Eriga-vossa ja Buraossa nimenomaan nuorille naisille kohdistetusta koulutuksesta. Tyttö-jen määrä on jatkuvasti kasvanut kaikissa kouluissa ja opetukseen suorastaan jono-tetaan”, Kähärä kertoo.

Hanke on myös lisännyt nuorten vaikut-tamismahdollisuuksia ja vahvistanut kan-salaisyhteiskuntaa.

”Minulla on hyvä visio omaan elämää-ni. Kunhan saan yritykseni tuottamaan voittoa, voin rahoittaa parlamenttiehdok-kuuttani. Tavoitteenani on olla jonakin päi-vänä tämän maan presidentti”, Adan Yus-suf Ismail kertoo katse täynnä toivoa.

Adan Yussuf Ismail (keskellä) perusti oman yrityksen valmistuttuaan ammattikoulusta.

Ostamalla Solidaarisuuden joulukortteja tuet nicaragualaisia

käsityöläisnaisia.

Viiden kortin paketti kirje-kuorineen maksaa 12 euroa.

Hintaan lisätään toimituskulut.

Tilaa:• Sähköpostitse:

solidaarisuus@solidaarisuus.fi• Soittamalla: 010 501 2120• Solidaarisuuden Facebook-kaupasta:

www.facebook.com/solidaarisuus

Solidaarista joulua!