miekojärven uutiset 2013

Veneillen ja herkutellen...

MIEKOJÄRVENuutisetPello - Ylitornio

Kuva

t Jou

ko S

irkk

ala.

Miekojärven Veneseura ry:n julkaisu 2013

23. vuosikerta

Kalakuningas 2012Kalervo Koskela

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •2 Miekojärven uutiset

■ Laittelin mökkirannassa uusia naruja verkopai-noihin, oli toukokuun puoliväli.

Aurinko lämmitti poikkeuksellisesti, jäät olivat läh-dössä. Pieni etelätuuli liikutteli viimeisiä jääteliä kohti pohjoista. Mietiskelin, että mitä luonto nyt oikein järjesteli – oli vain pari viikkoa siitä kun olimme ottaneet verkot jään alta ja nyt oli lämmintä kuin heinäkuussa.

Rannalla kuuntelin kevään ääniä. Tuuli ryttäsi jäi-tä ja kuikan huuto avautuvalta pohjosselältä sai ajatukset jo kesään. Onneksi sentään teerikukon kujerrus sai uskomaan, että kyllä nyt vielä kevät on. Tuntui siltä, että toukokuinen kevät kesti vain viikon ja pian nautimme napapiirillä heinäkuun helteistä.

Toukokuun lopulla päivälämpötilojen hipoessa 30 °C veden pintalämpötila nousi ennätyksellisesti yli 20 °C. Luonto tarjosi meille kaiken vauhdilla, vii-meisellä toukokuun viikolla kukki hilla, juolukka, suopursu, puolukka ja mustikka oli jopa raakileena. Millainen kevät ja minkänlainen kesästä tästä oi-kein tulee.

Veneilijöille avautuvat vesistöt ja nopea kesäntulo tietävät kiireistä kevättä. On tehtävää jos monen-laista ennen vesille lähtöä. Veneen keväthuolto, moottorihuolto. Tarkistettava on myös veneen va-rusteet ja turvalaitteet.

Meille Miekojärven veneseuralaisille ja järvipelas-tuksen vapaaehtoisille on ollut ensiarvoisen tärkeää muistuttaa veneilijöitä siitä, että vesille lähdetään vain kelluntapukine päällä. Se voi olla melojilla liivit, kalastajilla automaattiliivit tai vapaa-ajan veneilijän kelluntakki. Yhtä kaikki kelluntapukine päällä voi pelastaa henkesi, veneenpohjalla tai laatikossa oleva pelastusliivi ei pidä sinua pinnalla.

Napapiiri ja Miekojärvi tarjoaa veneilijoille upean vetisen erämaan, jossa on vesiretkeilijöille upeat palvelut. Kylissä olevat kala-ja venesatamat las-kuluiskineen ja infopisteineen ovat hyviä lähtö-pisteitä. Veneilyreiteillä on turvallista liikkua ja veneilykartasta löydät niin rantautumislaiturit kuin kelolaavut tai vaikka luontopolut.

Kaikki on valmiina kesään ja järvipelastuksen va-paaehtoiset ja pv Tiirapaasi ovat valmiina jos apua tarvitaan.

Kevät, jota ei ollutkaan

VeneilyterveisinJukka Sirkkala

kommodori

Kommodorin puheenvuoro

Hyvää ja turvallista veneilykesää.

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •3Miekojärven uutiset

Rek.nro: A-2366Rakennusvuosi: 1991Kotisatama: MiekojärviKoneiden yhteisteho: 147 kWKoneiden lukumäärä: 1 kpl

SuorituskykyNopeus: 25 knMaksiminopeus: 33 kn

Toiminta-aika: 4 hToimintasäde: 50 nmMiehistö: 3

MittatiedotPituus: 6.5 mLeveys: 2.2 mKorkeus: 2 mSyväys: 0.4 mPaino: 1 tn

YhteystiedotPuh Tiirapaasi: 0400-901784hätä 112

www.viihdevayla.fi

p. 029 1234 121 | [email protected] | www.viihdevayla.fi

Testaa netissä, millainen Maestro sinulle sopii!

TAUSTAMUSIIKKI – KARAOKE – ÄÄNENTOISTOJuuri niin kuin haluat.

MAESTRON REILUUSTAKUU:Ei sitovia määräaikais-sopimuksia!

Tiirapaasi

Tiesitkö✒ Mökkikalastajille ilmes-tyi oma kirja. Kirjan kirjoit-taja Matti Kettunen tarjoilee

kirjassaan pyyntivinkkejä niin pyydys-kuin vapaa-ajankalastukseen.

Mikä parasta kirjasta löy-tyy parisenkymmentä hyvää ruuanlaitto vinkkiä muikus-ta -loheen tai vaikkapa hau-esta -lahnaan.

Mökkikalastajan käsikir-ja sopii vaikka oivalliseksi lahjaksi

Jos olet kiinnostunut veneilystä järvipelastuksesta – terve-tuloa mukaan Veneseuran toimintaan!

Ota yhteys: Ilkka 0400-393 215, Jukka 0400 228 590

Kesän alku on ollut poik-keuksellinen. Miekojärves-tä lähtivät jäät virallisesti Erkkinä. Olemme jo tähän mennessä saaneet nauttia miltei kuukauden ennätys-lämpimistä säistä. Varhai-nen kesän alku on tuonut järvelle veneilijät ja kalasta-jat. Mökkeilijät ovat hienon kesän innostamina panneet paikkoja kuntoon.

Nyt, kun veneilykausi on jo käytännössä alkanut on sopiva aika varautua turval-liseen veneilyyn ja mökkei-lyyn. Voimme kerrata tur-vallisuusohjeita ja varustaa turvavälineitä kuntoon. Sen tähden tämä lehti on syytä tutkia huolellisesti.

Miekojärven veneseura, järvipelastajat ja Mieko-järven Uutiset ovat koko toimintansa ajan pyrkineet lisäämään alueen ihmisten

tietämystä sekä vesiliiken-teen että koko mökkeilyn ja rantaelämän turvallisuu-desta.

Pelastustehtävä onnistuu parhaiten, kun sitä ei tarvita ollenkaan. Ennalta varautu-minen mahdollisiin vaarati-lanteisiin usein säästää mei-dät onnettomuudelta. Tämä varautuminen on meidän jokaisen vesillä liikkujan ja rannan asukkaan omalla vastuulla.

Järvipelastajat ovat kui-tenkin valmiina auttamaan pulaan joutuneita, jos haveri varotoimista huolimatta, on päässyt tapahtumaan.

Veneseuran kaikki jäsenet kuuluvat seuran pelastusja-oksen kautta Suomen Me-ripelastusseuraan. Kaikille jäsenille tulee Meripelas-taja-lehti. Lehdestä ja Me-ripelastusseuran internet-

sivuilta saa ajankohtaista tietoa vesiturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta.

Järvipelastajien toimin-ta on osittain koulutusta ja valistustoimintaa. Tästä ovat esimerkkinä tämä lehti ja veneilykauden avaukset vuosittain. Lisäksi järjes-tämme yhteistoiminnassa muiden vapaaehtoisen pe-lastustoiminnan järjestöjen kanssa koulutusta ja harjoi-tuksia. Näihin tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita. Uskon, että alueemme kaik-ki asukkaat ovat mukana VAPEPAssa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) jäsenjärjestöinä on yli 50 järjestöä.

Toinen muoto toimintaa on pelastusvenevalmius. PV Tiirapaasi päivystää viikon-loppuisin ja tapahtumien ai-kana Sirkkakosken satamas-

sa tai järvellä kesän ajan. Suomen Meripelastusseu-

ra on antanut veneen Mie-kojärven veneseuran käyt-töön. Veneen toiminnasta vastaa Veneseuran järvipe-lastusjaos. Veneen kaptee-nina toimii Ilkka Koskela. Tiirapaasi on hyvin varus-tettu vesipelastusta varten. Lisäksi mukana on sammu-tuskalusto.

Miekojärven mökkiläis-ten ja rannan asukkaiden joukossa on suuri joukko sellaisia, jotka ovat valmiit osallistumaan pelastustoi-mintaan omalla kalustol-laan. Pelastustoimintaan sopivaa kalustoa löytyykin kiitettävästi järveltä ja sen lähiympäristöstä. Kuitenkin uusien aktiivisten osallistu-jien mukaantulo toimintaan on välttämätöntä. Mukaan tuloa ei pidä ujostella. Ve-

neseura pyrkii kouluttamaan sekä uusia että entisiä toi-mijoita. Erityisen tärkeätä on saada pelastusvene Tiira-paasille koulutettua riittävä määrä miehistöä.

Loppuun ajattelin pa-lauttaa mieliin joitakin ai-kaisempien vuosien aikana esille tulleita turvallisuus-asioita.

- takaa pelastusajoneuvo-jen perillepääsy selvittämäl-lä osoitetiedot ja mökkisi koordinaatit, jotka on viisas-ta laittaa myös muiden näh-täville mökin ulkopuolelle.

- jos olet puomin taka-na, laita puomiin ns viran-omaislukko

- valvo lasten rantaleik-kejä

- älä mene yksin uimaan- laita rantaan heittoliina

rannalta pelastamista varten- pidä alkusammutuska-

lusto kunnossa ja saatavilla-vesille lähtiessäsi, kerro

minne menet ja milloin pa-laat

- käytä aina veneellä liik-kuessasi pelastusliivejä

- älä aikaile soittaa apua numerosta 112.

Järvipelastusjaoksen vetä-jä vaihtuu. Uutena puheen-johtajana toimii Veneseuran kommodori Jukka.

Nyt, kun siirryn rivijä-seneksi, kiitän lämpimästi kaikkia joiden kanssa olen saanut olla parantamassa veneilyn ja mökkeilyn tur-vallisuutta. Erityinen kiitos hälytystehtäviin osallistu-neille.

Miekojärven järvipelasta-jat toivottavat kaikille tur-vallista kesää!

Pysytään pinnalla!Sauli Kuoppala

Järvipelastuksesta

•Veden alle joutunut voi menehtyä hapen puuttee-seen vedettyään vettä keuhkoihinsa. •Tukehtuminen voi johtua myös kurkunpään kou-ristustilasta, joka estää sekä ilman pääsyn että veden joutumisen keuhkoihin. •Suomessa vesi on kesälläkin kylmää, joten ruu-miinlämpö laskee nopeasti ja samalla solujen hapentarve vähenee. •Elvytyksen onnistumismahdollisuudet ovat täl-löin paremmat kuin useissa muissa elvytystilan-teissa. •Hukkuvan saaminen pois vedestä vaatii nopeutta ja harkintakykyä. •Parhaiten veden varaan joutunut voidaan pelas-taa ojentamalla hänelle jotain kättä pitempää. •Hukkuva takertuu yleensä ensimmäiseen käteen osuvaan esineeseen. •Tämä on syytä muistaa yritettäessä pelastaa huk-kuvaa uimalla. Häneen on aina tartuttava takaa-päin, jottei hän veisi auttajaa mukanaan veden alle. •Vain hyvä uimari pystyy pelastustoimiin ja hä-

nenkin on syytä ajatella omaa turvallisuuttaan.•Kun hukkuva on jo vajonnut veden alle, eikä hengitä, aloitetaan puhalluselvytys mahdollisim-man nopeasti. V•ain erittäin vahva uimari pystyy uidessaan pu-haltamaan ilmaa pelastettavan keuhkoihin. •Tavallisesti voi aloittaa elvytyksen heti, kun on saanut uhrin pois vedestä.•Mikäli syke ei tunnu kaulavaltimolta, aloitetaan heti puhallus- ja paineluelvytys ja sitä jatketaan keskeytyksettä. •Veden alla ollut toimitetaan aina hoitoon. Vaikka hän virkoaisikin nopeasti, keuhkoihin joutunut vesi voi aiheuttaa potilaalle myöhemmin hengen-vaaran.

Tee hätäilmoitus näin:

Soita 112 Kerro mitä on tapahtunut ja missä.

Älä sulje puhelinta ilman lupaa.Noudata saamiasi ohjeita.

Veden alle joutuneen ensiapu


Vesille venheen mieli….

Tiesitkö

✒ Tornionjoella taimen rau-hoitettiin ja samalla kiellet-tiin nostokoukun käyttö.

Oulun erämessuilla kun keskusteltiin Tornionjoen kalastuksesta, todettiin tai-menen rauhoituksen olevan hyvä juttu.

Lappean loman isäntä Mauri Kylmämaa oli kui-tenkin nostokoukun kiellos-ta kahta mieltä, hän pelkää, että isojen lohien kanssa voi haavi ja virtaava vesi olla vaarallinen yhdistelmä – jo-ten varovaisuutta! ✒ Angry birds ja Rapala yhteistyöhön. Nyt löytyy siis markkinoilta seitsemän erinlaista Rapala Angry Birds viehesettiä. Lisätietoja www.rapala.fi.

✒ Muistithan kalanhoito-maksun 2013 se on 22 € vuosi!

✒ Metsähallituksen kalas-tusluvat ovat siirtyneet net-tiin.

Löydät ne osoitteesta era-luvat.fi.

Miekojärvellä ja Sirkka-koskella lupa-asiat metsä-hallitus ja Sirkan Osakas-kunta) voit hoitaa kuntoon Veli Koivuranta p. 050-3779135 tai Ilkka Koskela 0400-393215 tai satamassa Erkki Sirkkala (osakaskun-nan luvat).

✒ Yamarin-veneitä on val-mistettu yli 40 vuotta Suo-messa.

✒ Busterin Eko-tempaus 2012, jossa yhteistyökump-panin kanssa kerättiin van-hoja alumiiniveneitä kier-rätykseen onnistui hyvin. Kaikkiaan 25 venettä saatiin talteen ja kierrätykseen.

MUSTALAATIKKO

MITÄ SINUN MUSTASTA LAATIKOSTASI KUULUISI?

Musta laatikko tallentaa hukkuvan viimeiset ajatukset. Suomessa hukkuu vuosittain pahimmillaan jopa 200 ihmistä.

Moni välttyisi hukkumasta pelkällä järjen käytöllä. Kuuntele kolmen hukkuvan ajatuksia ja lue miten olla viisaasti vesillä.

www.viisaastivesilla.fi

Pohjois-Suomen erämessu-jen Lappi osastolla Aurin-koenergiaveneitä esitellyt kolarilaislähtöinen yrittäjä Yngve Eero sai vastailla mitä moninaisimpiin kysy-myksiin .

– Onhan tämä varmasti mitä todennäkoisesti tule-vaisuutta, olen suunnitel-lut veneitä jo 1960-luvulla ja aurinkoenergiaveneitä 1990-luvulta alkaen. Jo näi-den vuosien aikana kaikki on kehittyneet niin aurin-kopaneileiden tehot jotka ovat kaksinkertaistuneet ja kehittyneet ovat myös akut ja moottorit.

– Jos ennen piti kalareis-sunjälkeen akut ladata jo-ka kerta, nyt olen saattanut unohtaa akun talveksi ve-neeseen ja keväällä lataami-sen jälkeen aurinkopaneelit pitävät huolen, että virtaa liittää, kertoo erikoistuote-kehittelijä Yngve Eero.

Yhdellä latauksella uiste-lunopeuksella tuskin jaksat istua 12-14 h ja ennen seu-raavaa reissua aurinkopa-neelit ovat ladanneet akun täyteen. Akkuja siis ei enää tarvitse erikseen ladata ja yh-dellä latauksella voit ajella 60 km.

Luontoihmisen hiljainen vaihtoehto

Safir Plast myy kahta mallia aurinkoenergiaveneitä savo-

laismallista soutuveneitä ja Pohjois-Suomessa suosittua pidempää ja kapeampaa jo-kimallista venettä. Veneiden hinnat liikkuvat 3500-4200 € paikkeilla moottorin mal-lista riippuen. Yngve Eero kertoo, että vapaa-ajan ka-lastajat ovat eritoten olleet kiinnostuneita ja perämoot-toreiden käynnistymis on-gelmiin kyllästyneet naiset ovat ihastuneet helppoon vaihtoehtoon.

Aurinkopaneelit ovat suojattu tukevalla suojale-vyllä ja varustettu kahdella pistokkeella, jolloin virtaa löytyy kaikuluotaimeen tai vaikkapa puhelimen lataa-miseen.

Automaattinen sulakejär-jestelmä katkaisee virran, jos sähkölaitteisiin tulee oi-kosulku. Veneen mukana tu-lee myös airot, joten rantaan pääsee ongelmatilanteissa ilman sähköäkin.

Solar Safir-veneiden 550 ja 485 henkilömäärä on kol-melle ja ne myydään paket-teina johon kuuluu airojen lisäksi Minn Kota sähkö-moottorit.

Jos vesillä todella haluaa liikkua luonnonehdoilla ja kuitenkin moottorilla silloin on vaikea keksiä luontoystä-vällisempää vaihtoehtoa.Yngve Eero ja aurinkoenergia veneet Koria Erämessuilla

kesäkuussa.

Auringon voimalla yöttömässä yössä


Tiesitkö

✒ Kesäkuun alussa sai ka-lastaja Ilkka Koskela rysästä melkoisen kuhamamman. Painoa sataman digivaaka näytti 6.1 kg.

✒ Pellon kunta panostaa myös kelkkareittien kun-nostukseen.Tulevana kesä-nä kunnostuksen kohteena on Pello – Miekojärvi väli. Työn hoitaa Polarväylä.

✒ Miekojärven Karhumaan kaava-alueella mökkiraken-taminen jatkuu myös tänä kesänä eli uusia mökkiläisiä tulee..tervetuloa!

✒ Miekojärvellä odotellaan edelleen ELY-keskuksen toimia uiton tiktaalien pois-tamiseksi, veneilijät muis-tathan Sirkkakoskelle tule-van väylän vieressä pintaan nousseen tiktaalin!

✒ Miekojärven veneseuran järvipelastusalus Tiirapaasi sai viime kesänä uuden kai-kuluotaimen.

Järvipelastajat avustivat (hinasivat) viime kesänä muutaman kerran moottori-rikkoisia veneilijöitä.

✒ Pohjapilkintä eli kesä-pilkki on erittäin suosittua heinäkuussa. Voit nähdä karien rannassa veneitä ankkurissa. Saaliskalana on useimmiten ahven tai kuha.

✒ Miekojärven kesäkala-kisan voittaja eli hallitseva kalakuningas 2012 on Ka-lervo Koskela Miekojärven Trolling team:stä.

Kalervon kesän suurim-mat kalat olivat hauki 10.7 kg (kansikuva), kuha 1.4 kg ja ahven 0.680 g.

✒ Miekojärveltä löytyy maailmanmestari!

Ilmapilkinnän maailman-mestaruus kisa käytiin Kou-volassa Korian Erämessujen yhteydessä.

Tuomaristosta löytyi mm. vuoden sketisihahmo-kilpailun voittaja Karim Z Yskowicz ja kilpailijoissa Half pipen maailmanmestari Roope Tonteri.

Kisan voitti kuitenkin Lapin ja Miekojärven oma mies Jukka Sirkkala. Voitto-pokaali on nähtävissä Sirk-kakosken satamassa!

Rohkihallissa Pellossa Pe 19.7.

Lippu 15 €

Maailman paras etnofolkbändiRajRaj esiintyy Rohkihallissa

Poikkinaintiajojen aikaan.

Frank’s Breeder Line

Meiltä löydät vehnättömät, kanapohjaiset 15 kg koiran-ruokasäkit aina edullisesti. 35,- 32,- 27,-35,- 32,- 27,-

Avoinna ma-pe 10–17.30, Alkkulanraitti 48, Ylitornio,

puh. 040 840 8066

Tuoretta Miekojärven kalaa

Arctic circleSuoraan kalastajilta

Sirkkakosken kalasatama

Erkki Sirkkala 040-532 1965

Jukka Sirkkala0400-228 590

Kokonaisena, fileenä tai savustettuna

Kuha, muikku, ahven, hauki


PELLO – Tuoretta paikal-lista kalaa myyvät kaupat ovat käyneet harvinaisiksi. Suomessa eletään järvien ja jokien ympäröimänä, ja tiet-tävästi kalaa on niissä run-saasti. Kuluttajien tietoisuus kalan arvosta tuntuu olevan kasvamassa. Miten siis saa-da villit kotimaiset kalat osaksi ruokavaliota?

Näitä kysymyksiä käsitel-tiin huhtikuun lopulla Pro Agrian järjestämässä Länsi-Lapin ammattikalastuksen kehittämisseminaarissa Pel-lossa.

Selvitystyö valmiina

Kalatalousasiantuntija Petri Muje kertoi Pellon, Ylitor-nion ja Muonion alueella käynnissä olevasta kalata-loutta selvittävästä hank-keesta. Hankkeen kuluessa on käyty läpi Sirkkakosken, Pessalompolon ja Jerisjär-ven kalasatamien tämänhet-kinen tilanne, ja kartoitettu tulevaisuuden näkymiä.

– Pessalompolossa kalan-käsittelyhallissa ei ole enää vakituista kalastukseen liit-tyvää toimintaa, tällähetkel-lä ja Miekojärvellä ammat-ti-ja ansiokalastustoiminta ja kalanjalostus keskittyy Sirkakosken kalasatamaan. Sirkkakosken kalankäsit-telytiloja käyttävät mm. Raanujärven ja Vietosenkin kalastajat.

Koko alueella on neljä ammattikalastajaa sekä 10–15 muuta ansiokalastajaa. Vuotuinen saalis vaihtelee vuodenaikojen mukaan; ku-haa, siikaa, muikkua ja ah-venta nousee järvistä noin 15–30 tonnia vuosittain. Kalaa riittää myös paikalli-sille kotitarve- ja virkistys-kalastajille, ja kalakannat kestäisivät suuremmankin hyödyntämisen.

Kalasatamien tilat ovat jääneet nykyvaatimuksista jälkeen ja kaipaisivat uudis-tuksia, jotta kalojen perkaus ja jatkotoimenpiteet voi-daan tehdä paikan päällä. Panostaminen Sirkkakosken kalankäsittelytilojen kun-nostamiseen nähdään talou-dellisesti järkevänä, mikäli kolmen suuren järven saaliit käsiteltäisiin siellä. Alueen ansiokalastajien yrittäjä-osaamisen parantamiseen ja hygieniataitojen ylläpitämi-seen nähtiin myös tarvetta.

Kalatalousryhmä houkuttelee

Pohjoisimman Lapin Lea-der ry:n elinkeinokalatalou-den koordinaattorina toimi-va Markku Ahokas esitteli Pohjois- ja Itä-Lapin kala-talousryhmän toimintaa. Sodankylän, Kemijärven ja Inarin ansiokalastusmahdol-lisuuksia on voitu kehittää Euroopan kalatalousrahas-ton EKTR:n rahoituksella. Länsi-Lappi voisi Ahokkaan mukaan liittyä tähän jo toi-mivaan kalatalousryhmään päästäkseen osalliseksi sen tarjoamista rahoitus- ja kou-lutusmahdollisuuksista.

Leader-toimintamallin mukaan paikallisista tar-peista lähteviä hankkeita autetaan alkuun, ja tarjolla on myös ilmaista neuvontaa. Kalatalousryhmällä on oma ohjausryhmänsä, joka käsit-telee hankehakemukset. Lo-pullisen rahoituspäätöksen tekee ELY-keskus.

Kalatalousryhmän alu-eella on saatu toimimaan yhteistyö kalastajien ja muunkin alkutuotannon vä-lillä. Alueen kalavedet ovat hyvässä kunnossa, mutta alikalastus on tuonut lois-ongelmia. Pienet tuotan-tomäärät haittaavat kalan markkinointia, eikä alan tulevaisuus näytä kovin ruusuiselta, kun nuorimmat ammattikalastuksen aloitta-jat ovat nelikymppisiä.

Kalatalousryhmän pää-tavoitteena on saada ansio-kalastuksen kannattavuus paremmaksi, turvata kalas-tuselinkeinon jatkuminen

esimerkiksi ottamalla käyt-töön uusia tekniikoita sekä hyödyntää kalavesiä kestä-vällä tavalla.

– Kalatalousryhmän toi-minta rajoittuu pelkästään elinkeinokalatalouteen. Ky-lätoimijat ja matkailuyrittä-jät voivat järjestää kalastuk-seen liittyviä hankkeita Lea-der-ryhmien kautta. Myös alle kolmen tuhannen euron investointihankkeet voidaan rahoittaa tätä kautta, Ahokas muistutti.

Hanketoimintaan liittyy läheisesti idea yhteistyöstä alueen sisällä, mutta myös ulkopuolelle. Ruotsissa jär-vikalaa ei juurikaan arvos-teta, ja pohjoisen kalastus-hankkeet koskevat tällä het-kellä esimerkiksi Tornionjo-en sivuhaarojen parannusta kalojen kutupaikkoja per-kaamalla. Toiminnanjohtaja Börje Rytiniemi Fiskeområ-de Tornedalen-Haparanda skärgård -yhteistyöjärjes-

töstä toivoi mahdollisuutta nostaa järvikalan arvostusta Ruotsissa ja kehittää am-mattikalastusta suomalaisen yhteistyön kautta.

Rahoitusta ja neuvontaa

Kalastusbiologi Pekka Ke-ränen kertoi kalastusrahas-ton toimintaperiaatteista. Tukea voivat saada sisäve-sialueella toimivat ammatti-kalastajat tai alalle aikovat. Rahoituksen voi saada esi-merkiksi moottorikelkkaan, mönkijään tai perämootto-riin sekä talvikalastusväli-neisiin. Minimi-investointi tulee olla 3000 euroa. Tu-ettua välinettä ei saa käyttää muuhun toimintaan. Sen si-jaan alukseen tai pyydyksiin ei tukea voi saada. Ne on sijoitettava omasta taskusta.

Vuoden 2014 alusta ka-lastusrahaston nimi muuttuu EMKR:ksi, mutta kalata-lousryhmien alueellisten hankkeiden rahoittamista

jatketaan. Uudella ohjelma-kaudella kalojen viljely on nostettu yhdeksi kalatalou-den kestävän kehittämisen päätavoitteeksi, sillä Brys-selissä ei tunneta mahdol-lisuutta käyttää hyväksi sisävesikaloja. Suomi ja Viro vievät tietoa päättäjille maiden erikoisesta ja erin-omaisesta mahdollisuudesta käyttää vajaasti hyödynnet-tyä järvikalaa kestävällä ta-valla.

Tilaisuuden järjestänyttä ProAgriaa esitteli ProAgria Lapin yritysneuvoja Pekka Myllylä. Kyseessä on yleis-hyödyllinen organisaatio, jonka yhteistyökumppanei-na on noin 800 eri alojen asiantuntijaa. ProAgrialta voi aloittava yrittäjä saada yhden päivän maksuttoman neuvontapalvelun sekä tie-toa rahoitusvaihtoehdoista. Yrityksen kehittämiseen on tarjolla keskusteluapua myöhemminkin, ja esimer-

kiksi liiketoiminnan kehit-tämiseen voi saada 90% avustusta ulkopuolisen asi-antuntijan palkkioon.

– Yrityksen menestymi-nen on jatkuva prosessi, tiii-visti Myllylä.

Satama kaipaa uudistuksia

Tilaisuudessa esiteltiin uu-simmat suunnitelmat Sirk-kakosken kalasataman remontoimiseksi laitos-käyttöön. Tällä hetkellä 26 vuotta palvellut kalankäsit-telyhalli se ei täytä kaikkia nykyvaatimuksia kalankä-sittelylle. Kunnaninsinööri Ari Risto kertasi laitoksen historiaa ja arvioi tulevien korjausten kustannuksia.

– Varovainen arvio on ollut 100 000 euroa, mutta siinä ei ole otettu huomioon esimerkiksi virkistyskalas-tajien tarpeita tai jätevesi-järjestelmän parantamista.

Sirkan Osakaskunnan pj. Ilkka Koskela esitteli semi-naarijoukolle Sirkkakosken kalankäsittelylaitoksen uu-distussuunnitelmia arvioita-vaksi. Hyviä huomioita kes-kustelulla saatiinkin esiin, ja mikäli rahoitusta hank-keen eteen päin viemiseksi lähdetään hakemaan, on se tehtävä kiireesti. Ohjema-kauden vaihtuminen hidas-tuttaa aina rahoituspäätösten tekemistä.

Tarkoituksena on hankkia Sirkkakoskelle laitosstatus, ja mahdollisuus kalan jatko-jalostukseen. Mahdollisesti eri tyyppisiä investointeja varten on aiheellista tehdä erilliset hankkeet, riippuen mitä kanavaa rahoitukseen voidaan käyttää.

Luontaiselinkeinot eriarvoisia

Jukka Sirkkala, paikallinen ammattikalastaja kuuden-nessa polvessa, toi kuva-kavalkadillaan terveiset järveltä. Ammattimainen kalastus on usein ankaraa ponnistelua, mutta luontoa arvostavalle ihmiselle myös antoisaa työtä.

– EU-sääntöjen tiukka noudattaminen ja byrokratia uhkaavat luontaiselinkei-noa. Kummallista minusta on myös, että porotaloutta, maataloutta ja merikalas-tustakin tuetaan, mutta si-sävesikalastusta ei, Sirkkala manasi.

Hän toivoi, että ammat-tikalastusta voisi edelleen harjoittaa elinkeinona. Nuorta väkeä on Sirkkakos-ken alueella jonkin verran tulossa mukaan, mutta ku-luttaja haluaa kalan ainakin perattuna ja ehkä fileoitu-na. Kalankäsittelylaitos on Sirkkakoskella pääosin hy-vässä kunnossa, joten oli-si perusteltua kehittää tilat vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuudenkin vaatimuk-sia.

Satu Piispanen

Ruokapöytään kaivataan villiä kalaa

Kalat valmiina markkinoille. Kuva Jouko Sirkkala.


Kuntien tekniset toimistot palvelevat veneilijöitä ja mökkirakentajia 2013Pellon kunnan teknisen toimiston yhteystiedot: Osastopäällikkö Ari Risto 040-834 6875, [email protected] ; Karhumaan vesihuolto, venesatamat, kalasatama Rakennustarkastaja Esa Kassinen 0400-358584, [email protected]; rakennuslupa-asiat Rakennusmestari Pekka Tuomas 040-721 9496, [email protected]; Karhumaan vesihuolto, venesatamat, kalasatama Toimistosihteeri Irja Havela 040-713 2708, [email protected]; venesatamat, kalasatama

Tekninen toimisto suljettu 8.–28.7. 2013 . Kiireellisissä asioissa voi soittaa numeroon 040-834 6875 / Ari Risto.SatamamaksutSirkkakosken vene-ja kalasatamalaituripaikka (kelluva tai telaranta ) 53.13 €kalankäsittelyhalli 257,80 €Karhumaan venesatamalaituripaikka (kelluva tai telaranta) 52,85 €

Kunnanvirasto on suljettu 8.–21.7.2013 välisen ajan.Rakennusvalvonnan päivystys puhelinnumero on 040 583 4672, sähköposti [email protected].

Vapaita venepaikkoja on Pessalompolon, Vietosen ja Raanujärven satamissa, varaukset numerosta 0400 220 340.

Miekojärven pitkässä siimassa...

Miekojärven veneseura yl-läpitää tilastoa Miekojärven suurkaloista. Veneseura re-kisteröi kaikki 17 eri kala-lajia. pyyntitapa on vapaa.

Jos arvelet saaneesi suu-ren kalan ota siitä kuva, pai-no, pituus, ympäryysmitta, saantipaikka ja päivä,, pyy-dys ja tietenkin kalastajien nimet.

Voit laittaa sen tulemaan tekstiviestillä Seppo Joonal-le 0400 179 024 tai [email protected].

Veneseuran kotisivuilta voit käydä tarkistamassa suurimpien kalojen painoja ja kuvia.

Miekojärven kesäkala-kisaan 2012 voit ilmoittaa saaliisi em. tiedoilla ja va-lokuvalla.

Saaliskalaksi hyväksy-tään kuha, hauki, ahven ja taimen. Kisaan hyväksy-tään urheilukalastusvälinein pyydetyt kalat, mutta muil-lakin välineillä pyydetyt ka-lat pääsevät esille.

Pisteet lasketaan kertoi-mien kautta ja jokaiselta ka-lastajalta hyväksytään yksi (suurin) kala/kalalaji.

Kesän kalakuningas 2012 selviää ja kruunataan syys-kuun Uistelutreffien päät-teeksi.

Miekojärven suurkalat löydät osoitteesta www.miekojarvi.fi

Erkki ja taimen 2,7kg 20.5.2013.

Kuva Jouko Sirkkala.


Mäntylaen koulutuskeskus palvelee niin jäsenistöä kuin muitakin vieraita koulutus-virkistäytymis- tai hengen-luontitilaisuuksissa.

Mäntylaesta löytyy 22 pe-tipaikkaa, sähköt, jääkaappi ja hella, iso pirtti koulutus- ja palaveripitopaikaksi.

Rantasaunasta löytyy yksi petipaikka lisää, aurinkote-ranssi ja ulkogrillauspaikka. Jäsenille käyttöoikeus tulee avainpantin kautta, joka on 25 €.

Omaan käyttöön Mänty-laen voi vuokrata 80–100 € vuorokausihintaan.

Jos olet kiinnostunut vuokrauksesta, voit tarkis-taa Mäntylaen varaustilan-teen Veneseuran kotisivuilta www.miekojarvi.fi ja tehdä varauksen sihteeri Seppo Joonalta p. 0400-179 024.

Kesäjuhlat tai synttärit ne onnistuvat Mäntylaessa

Hätäilmoitus112

1. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOITTärkeää olisi, että hätäpuhelun soittaisi hän, jota asia koskee. Hänellä on sellaisia tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään mitä apua hän paikalle lähettää. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

2. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUTHätäkeskuspäivystäjä kysyy sinulta tietoja tapahtuneesta.

3. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTAHätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

4. VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIINPäivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viiväs-tytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

5. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAISESTIPäivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa an-nettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

6. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI SIIHEN LUVANLiian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.Opasta auttajat paikalle.Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa.Hätäpuhelun voi soittaa myös matkapuhelimesta, jossa ei ole SIM-korttia

Hälytä ajoissa. Älä arkaile hälytyksen tekoa!

Pelastusvene Tiirapaasiavustaa ongelmatilanteissa, esim. hinaukset!

Hätätapauksessa soita aina 112

P. 0400-901 784

Kevään aikana esiteltiin Lapin ELY-kes-kuksen koordinoimaan Miekojärven vesis-tön virtavesikunnostus -hanketta. Kaiken kaikkiaan molemmissa tilaisuuksissa Sirk-kakoskella ja Konttajärvellä oli noin kol-misenkymmentä hankkeesta kiinnostuneita kalamiehiä ja naisia sekä osakaskuntien edustajia kuuntelemassa mielenkiintoisesta jokiemme parantamishankkeesta.

Jokien peratut uittoväylät ennallistetaan ja taimenten kutualueet palautetaan

Lapin Ely-keskuksen ylitarkastaja Jarmo Huhtala kertoi hankkeen historiaa, joka oi-keastaan alkaa siitä, kun Miekojärveen las-kevat joet on aikanaan uittoyhdistyksen ja mm. metsähallituksen toimesta perattu uittoränneiksi. Uiton päätyttyä isommat joet on entisöity, mutta nämä mm. taimenen ku-tualueina toimineet tärkeät pienemmät joet ovat jääneet ilman kalataloudellista kunnos-tusta. Hanke on ollut käynnissä tutkimuk-sen ja selvityksien osalta jo kaksi vuotta ja tavoitteena on, että mm. kalastotutkimukset saadaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana, jonka jälkeen lähestymme seuraavan kerran jokiosuuksien maa- ja vesialueen omista-jia. Tarkoituksenamme on jatkamme neu-votteluja mm. metsähallituksen ja alueen kuntien kanssa ns. omarahoituksen (10 %) kokoon saamiseksi. Tavoitteenamme on saa-da 130.000 € kokonaishankeen lopullinen rahoitus kokoon tämän vuoden puolella ja työtä käynnistettäisiin kesällä 2014. Mieko-järven vesistön virtavesihanke pitää sisäl-lään kalataloudelliset toimenpiteet, jolla pa-rannamme ja palautamme taimenen kutupai-kat koskiosuuksille ja samalla varmistamme Euroopan mittasuhteissakin merkittäville jokihelmisimpukka esiintymille jokiin hyvät elinolosuhteet.

Alposjoet, Luomalanjoki, Konttajoki ja Aalisjoki

Vesivirtakunnostus-hanketta vetävä hanke-suunnittelija Timo Lettejeff kertoi tehtyjen maasto- ja jokiosuus- sekä kalastotutkimus-ten selvityksistä. Kaikkiaan näiden neljän joen kunnostustyöt pitävät sisällään n. 7 km ja 6-7 ha ennallistettavia koskiosuuk-sia. Jokien koskiosuuksilla ja taimenten kutupaikoilla on tavoitteena palauttaa joet entisilleen. Osassa uitonaikaisia rakenteita puretaan, osassa koskiosuuksilla metsä-ojituksien mukanaan tuomia maa-aineksia imuruopataan ja korvataan rouvilla kiviai-neksella. Koskiin palautetaan mm. kivet, jotka sieltä on poistettu uitonaikaisina toi-menpiteinä. Lähtökohtana on, että kalata-

loudellinen kunnostus ei sulje pois jokien muuta käyttöä. Työt jokien koskiosuuksilla tehdään ammattilaisten voimin sekä kone- että miestyönä tietenkin luontoa kunnioitta-en. Timo muistuttaa, että taimen on vaativa kala ja kun se saadaan palautettua kutujokiin parantamistoimien jälkeen siellä viihtyvät myös muutkin kalat.

Tässä hankkeessa olosuhteet kutujoissa parannetaan ja jatkossa vesienomistajat, Metsähallitus ja osakaskunnat, vastaavat kalakannan palauttamisesta. Nämä yleisö-tilaisuudet ovat olleet arvokkaita, arvelevat hankevastaavat. Olemme saaneet paikallisil-ta tietoa mm. siitä, miltä joet ovat aikanaan luonnontilassa näyttäneet. Ely-keskus on tehnyt vastaavanlaisia virtavesikunnostuksia mm. Posiolla.

Taimenjokien kunnostuksen haasteena jokihelmisimpukat

Miekojärveen laskevien jokiosuuksien eri-koisuutena on osassa jokia olevat runsaat Raakku eli jokihelmisimpukat, esimerkiksi Luomalanjoessa siellä ei varsinaisesti vaih-deta jokea liettänyttä hiekkaa muuhun mate-riaaliin vaan tulvien syöpymästä kuljettama ja jokea täyttävä ja tukkiva hiekka imu-ruopataan pois. Kutusorastuksille ei Luo-malanjoella ole muuten tarvetta. Simpukat poimitaan kunnostettavalta alueelta talteen ennen työn aloittamista sukeltajan toimesta ja siirretään kunnostettavan alueen yläpuo-lelle kunnostuksen ajaksi. Tämä vaatii erilli-sen luvan ja sukeltajan on oltava perehtynyt kyseiseen työhön. Raakkuja ei tarvitse kun-nostuksen jälkeen, mikäli niitä ei ole kovin paljon, siirtää takaisin kunnostetulle alueel-le, vaan ne osaavat tehdä sen itse.

Kesäkuussa suunnitelma on viimeistelyjä vaille valmis. Nyt on menossa kirjekierros kunnostettavien alueiden omistajille, jolla haetaan maa/vesialueen omistajilta vapaa-ehtoisia suostumuksia kunnostustöille. Tä-mä helpottaa ja nopeuttaa asian käsittelyä lupavirastossa.

Tänä kesänä heinäkuun aikana tullaan vielä suorittamaan koekalastuksia (sähkö-koekalastuksia) Aalis- ja Konttajoella. Mo-lemmilla joilla kalastuksia suoritetaan nel-jällä tai viidellä eri pisteellä. Lisäksi teemme vielä joitain maastotarkastuksia suunnittelu-alueella.

Suunnitelma viimeistellään syksyn ai-kana, jonka jälkeen se toimitetaan AVIn eli Aluehallintovirastoon hyväksyttäväksi kertoo suunnittelija Timo Lettijeff Lapin Elykeskuksesta ympäristö-ja luonnonvarat vastuualuesta.

Miekojärveen laskevat joet kunnostetaan taimenien kutualueiksi


Klassikko päivittyi nykyaikaan: Buster Mini kulkee bensiinillä, sähköllä ja soutaenBuster Mini on näppä-rä soutu- ja moottorivene, jota voi ajaa sekä bensii-ni- että sähkökäyttöisellä perämoottorilla. Vene sopii mökkiveneeksi, kalaveneek-si, pienimuotoisiin kuljetuk-siin ja apuveneeksi myös kokemattomammille, sillä se käyttäytyy johdonmu-kaisesti kaikissa tilanteissa. Veneessä on kätevä Easy Bail -tyhjennysventtiili (pat. hak.), jonka avaamalla ve-neen saa ajon aikana tyhjen-nettyä pohjalle kertyneestä vedestä. *

Mini on pienestä koos-taan huolimatta täysive-rinen Buster ja rakennettu Aluminium Hull Technolo-gy by Fiskars -teknologiaa hyväksikäyttäen. Alumiinin ansiosta Mini on kestävä ja huoleton käyttää eikä vaadi muuta huoltoa kuin vesipe-sun. Mini on turvallinen ve-ne, sillä se on rakenteeltaan uppoamaton.

Mini on kokoluokassaan tilava: se kantaa 3 henki-löä tavaroineen ja sen reilut, avoimet sisätilat on tehok-kaasti hyödynnettävissä. Ve-neen turkkina on vaneri ja istuinpenkit on päällystetty mukavalla, vettä hylkivällä solumuovipehmusteella.

Veneessä on vakiona yksi hankainpari. Lisävarustepa-kettina voi hankkia venettä varten mitoitetut alumiiniset airot ja toisen hankainparin.

Mini painaa vain noin 100 kg, joten sen voi helposti vetää rannalle ja kääntää tal-veksi ylösalaisin. Minin kul-jettamiseen riittää perävau-nuksi tavallisen henkilöau-ton vetämä jarruton traileri.

* Koskee yli 6 hp:n polt-tomoottorilla varustettua ve-nettä, kun ajetaan liu’ussa. Easy Bail –venttiilillä ve-neen voi tyhjentää sadeve-destä myös sen ollessa ran-nalla.

Metsähallituksen eräsuun-nittelija Tapani Partanen kertoo, että Metsähallitus on tottakai mukana Mieko-järven hankkeissa onhan se suurin vesien omistaja erä-maisella Miekojärvellä.

Vi imepyynt ikaude l la 2012 ammatti-ja ansiokalas-tajille myytiin 30 nuottalu-paa. Pyydyslupia (lähinnä verkko) myytiin 229 kpl, to-ki näillä luvilla sai kalastaa myös Raanujärven ja Vie-tosen valtionvesillä, mutta pääpaino oli Miekolla. Ur-heilukalastajille myytävää yhteislupaa eli virkistyska-lastuslupaa myytiin viime vuonna 206 kpl.

Pari kesää sittenhän Metsähallituksen toimesta Miekojärven nuotta-apajat raivattiin ja pohjat ranta-apajilta puhdistettiin. Apajat saivat nk. laitamerkit, jot-ta muut kalastajat pystyvät huomioimaan apajapaikat

vapaiksi. Apajapaikkat saa-vat myös info-taulut maas-toon tämä työ tehdään myö-hemmin kertoo Tapani.

Kalakantoja ja olosuhteita parannetaan

Olemme mukana myös ELY-keskuksen Miekojär-veen laskevien Taimenjo-kien parantamisprojektissa. Metsähallitus osallistuu kustannuksiin omien mait-tensa ja vesien osalta joki ja koskiosuuksilla. Miekojär-vellä tehdään kuhatutkimus-ta yhteistyössä ammattika-lastajien kanssa. Kalastajat ovat pyytäneet meille eriko-koista kuhaa ja tarkoitukse-namme on selvittää yhdessä RKTL:n kanssa ovatko ku-hat istutus vai järven omaa tuotantoa. Odottelemme täl-lähetkellä tietoa näistä oto-liiteistä eli kuuloluista, jotka ovat siis istutetuilla kaloilla värjättyjä. Kuluvan kesän

aikana tutkimusta jatketaan isompien kuhien osalta ja tavoitteena on selvittää on-ko kuhat kuteneet Mieko-järvellä ja minkä ikäisenä. Tapani Partanen arvioi, että alle kilon kuhaa ei juurikaan kannata ottaa saaliiksi, kos-ka arvio on, että se ei ole vielä saavuttanut sukukyp-syttään. Miekojärvellähän on sovittu vesienomistajien kesken kuhan alamitaksi 40 cm (toimituksen lisäys).

Miekojärvellä jatkamme edelleen yhteistyössä mui-den vesienomistajien kanssa kuhan 1-v poikasten istutus-ta (värimerkkaus). Taime-nen osalta olemme toimitta-neet jokiin taimenta mätinä ja muut poikasistutukset ovat vielä harkinnassa.

Lisää tietoa Miekojärven kalastusasioista: [email protected] tai p.0400- 183493

Metsähallitus vahvasti mukana Miekojärven kehittämisessä Pellon järvialueen ammatti-

maista kalastusta on kehi-tetty 2012-2013 EU:n elin-keinokalatalouden kehittä-misrahaston (EKTR) tuella Länsi-Lapin ansiokalastuk-sen kehittämishankkeessa. Pellossa hankkeen pääpaino on ollut Sirkkakosken ka-lasataman kehittämisessä – satama palvelee Miekojär-ven kalastajien ohella myös esimerkiksi Vietosen ja Raa-nujärven ansiokalastajia.

Kehittäminen luo edelly-tykset sille, että yhä enem-män laadukasta paikallista kalaa saadaan niin ravinto-loiden listoille kuin vähit-täiskauppojenkin tiskille ku-luttajien haluamassa muo-dossa. Näin tuoreen paikal-lisen järvikalan, todellisen lähiruuan, saanti turvataan myös niille, jotka eivät itse kalasta tai joilla kalaonni ei ole ollut myötä.

Sirkkakosken kalasata-man osalta on tehty suunni-telma tarvittavista uudistuk-sista ansiokalastushankkeen päätoteuttajan Lapin Kala-talouskeskuksen, ympäris-töterveysviranomaisen ja paikallisten ansiokalastajien yhteistyönä.

Tuohon suunnitelmaan pohjautuen ovat Pellon kun-nan tekninen lautakunta ja teknisen osaston virkamie-het aloittaneet uudistuksen teknisen suunnittelun.

Sirkkakosken kalasata-man korjausten tarkoitukse-na on uudistaa kalasatama vastaamaan tämänhetkisiä hygieniasäädöksiä ja tätä kautta turvata toimintaedel-lytykset alueen ansiokalas-

tajille ja kalan alkukäsitte-lylle. Suunnitellut uudistuk-set koskevat mm. sataman pintamateriaalien uudista-mista, varastotilojen laajen-tamista, kylmälaitteiden ja kalankäsittelykalusteiden uusimista sekä jätehuollon parantamista.

Rahoitusta tullaan hake-maan Lapin ELY-keskuk-sesta elinkeinokalatalouden kehittämisrahastosta. Kala-sataman perusparannus py-ritään toteuttamaan vuosien 2013-2014 aikana.

Sirkkakosken kalasata-man osalta tullaan myös ha-kemaan erillistä maaseudun kehittämisrahoitusta virkis-tys- ja kotitarvekalastuksen sekä vesistömatkailun edel-lytysten parantamiseen.

Käytännössä tämä tar-koittaa mm. jään saannin mahdollistamista myös virkistyskalastajille, vir-kistyskalastajille tarkoite-tetun kalankäsittelypaikan rakentamista ja kalajätteen keräyksen järjestämistä. Suunnittelun tässä vaihees-

sa myös muut toimenpiteet ovat mahdollisia.

Sirkkakosken kalasatama-alueen kehittämisen osalta julistetaan avoin ideakilpai-lu. Kehittämisideat tulee toi-mittaa Venesuran Trolling Team:ille e-mail [email protected] 31.8.2013 MENNESSÄ.

Alueen kehittämisessä mukana olevista tahoista koostuva raati valitsee eh-dotusten joukosta kolme ehdotusta, jotka palkitaan syyskuun lopussa

Hankkeiden tarkoituksena on edistää kalaan ja vesis-töihin liittyvää elinkeinotoi-mintaa sekä parantaa paikal-lisen väestön, mökkiläisten ja turistikalastajien vapaa-ajantoiminnan edellytyksiä. Sirkkakosken satama-alu-eesta pyritään luomaan an-sio- ja virkistyskalastajien monipuolinen tukikohta ja kohtaamispaikka.

Petri MujeKalatalousasiantuntijaProAgria Lappi/Lapin

kalatalouskeskus

Sirkkakosken satama-alueesta ansio- ja virkistyskalastajien yhteinen tukikohta


unnelmiaTT

Lapissa kaikki kukkii nopeasti....

Talviverkot haettiin pois 2.5.

Jäät lähtivät 18.5.

Rentukka kukalla 27.5.

Mustikka kukalla 27.5.

Hilla kukalla 31.5.

Mustikka osin raakileilla, hilla tiputtaa terälehdet ja puolukka sekä suopursu kukalla 3.6.2013.

Veden lämpötila 29.5.2013.


0400 697 876www.lohiniva.�

Tilausajot

YLIRANTA

Tervetuloa!

Pellontie 131, 95700 Pello p. 512 341

Avoinna:ma-la 8-21su 11-21

[email protected]

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN www.k-market.com

SEO PELLO ja YLITORNIO palvelevat matkallanne-pikaruoka- ravintola

hotellitason huoneita motellihintaan

PellossaMOTELLI JÄTKÄNKOLO

www.seomaki.fi

myös vakuutus-yhtiöiden sijaisautot

-autovuokraus

SEO YLITORNIO, 040 558 8867, [email protected] PELLO, 016 513131, [email protected]

unnelmia

www.miekojarvi.fi

unnelmiaT

Lakkapään Kone ja Auto OyPello, puh. 0400 292 071

Ma–Pe 10–17, La 10–14 P. (016) 512 003 www.pellonhuonekalu.�

112,-

PERFECT VARAVUODE leveys 80 cm


300g ahvenfilettä ( 2-3 annosta)valkopippuria jauhettunasuolaatimjamia muutama oksa1 kpl valkosipulinkynsi1 kpl sitruuna1 kpl salottisipuli½ kg lapin puikulaa tai muuta jauhoista perunaa2 dl kermaa1 dl persiljaa

Leikkaa ahvenfileet ensin ruodottomiksi. Suo-laa ja mausta valkopippurilla fileet valmiiksi huoneenlämpöön odottamaan paistamista. Laita paistinpannulle valmiiksi oliiviöljyä sekä noka-revoita.

Laita öljyyn maustumaan 1 valkosipulinkynsi

pilkottuna sekä muutama timjamin oksa.Paista fileet hieman ennen tarjoilua. Ahvenfi-

leet kypsyvät muutamassa minuutissa.Paista fileet 90 % kypsäksi toiselta puolen ja

valele samalla paistoölyllä yläpintaa sekä purista päälle hieman sitruunamehua. Toista puolta käy-tät vain hetken paistinpannulla, jotta sekin saa kauniin pinnan. Tee siis muut tarjottavat ennen kalan paistamista, niin saat parhaat makuelä-mykset.

Kuori ja pilko perunat hieman sokeripalaa suuremmiksi kuutioiksi.

Pilko salottisipuli.Kuullota voissa ensin sipulit ja lisää sekaan

perunat (pieni kattila tai kasari).Perunoiden ollessa kauniisti kuullottuneet niin

lisää vettä perunoiden yläpinnan alapuolelle.

Keitetään perunat melkein kypsiksi.Lisää sekaan kermaa 2dl.Keitetään perunat kypsiksi asti ja samalla an-

netaan ylimääräinen vesi höyrystä pois. Lisätään sekaan 1 dl persiljasilppua ja ½ sit-

ruunan mehu.Tarjoillaan hyvän tuoreen salaatin kera.

Kaikkea hyvää Miekojärven kalasta, jo vain !LISÄÄ TIETOA facebookissa MIEKOJÄRVEN KALA sivuilla.

Kaikkea hyvää Miekojärven kalasta, jo vain!

Kuhakuhafile 2 kpl á 120 göljy voisuolaRenssaa kuhafile. Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja lisää öljy. Suolaa kuhafile ja paahda filettä nahkapuoli alaspäin 2 minuuttia ja lisää voi. Paahda nahka kauniin ruskeaksi ja käännä file. Ota pannu levyltä ja valele filettä öljy-voi seoksella niin että file on kypsä ( n. 2 min)

Kevät vihannekset:kevät porkkana 8 kpl salottisipuli 4kpl

Pese vihannekset hyvin. Keitä suolalla maustetussa vedessä 3 minuuttia, riippuen koosta.Jäähdytä, halkaise porkkanat ja sipuli ja lämmitä paistinpannulla voissa.

Hernepyree:herne 500gwasabi 1tlkanaliemi 7dlvoi 100gsuola

Laita herneet kiehuvaan kanaliemeen. Kiehauta, siivilöi herneet ja säästä keitinliemi.Laita herneet ja wasabi tehosekoittimeen . Soseuta tasaiseksi pyreeksi. Lisää voi, suola ja tarvittaessa keitinlientä.

Champagne Beurre Blanc:sampanja ½ dlvalkoviinietikkaa ½ dlsalottisipulia 1 kplvoita 300glaakerinlehtiä 2 kplmaustepippuri 3kplsuolasitruunanmehu

Laita paksupohjaiseen kattilaan sampanja, etikka ja sipuli. Kiehuta niin että jäljellä on reilu ruokalusikka. Ota liemi levyltä, kuutioi voi ja vatkaa sinne muutaman voi nokere. Laita kattila levylle ja ala vat-kaamaan voi nokareita liemen joukkoon. Niin että entinen on sulanut niin lisää uusi. Kastike suurustuu ja lopuksi lisää mausteet.

Napapiirin kuhaa, mini vihanneksia, hernepyrettä ja Champagne Beurre

Laplands hotels keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas on aitojen Lapin herkkujen tinkimätön ystävä.

Miekojärven ahvenfile yrttisitruuna-perunoilla


Tuulen nopeusasteikotTuuliasteikko 10 minuutin keskituulen nopeuksille:0 m/s tyyntä1–3 m/s heikkoa tuulta4–7 m/s kohtalaista tuulta8–13 m/s navakkaa tuulta14–20 m/s kovaa tuulta21–32 m/s myrskyäyli 32 m/s hirmumyrskyä

lähde: Ilmatieteen laitos

Tuulen suuntaTuulen suunnalla tarkoitetaan suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kun tuulta mitataan ja ilmoitetaan tuulen suunta, tarkoi-tetaan aina, että tuuli puhaltaa kyseisestä ilmansuunnasta havaitsijaa kohti. Niinpä etelätuuli puhaltaa etelästä ja länsi-tuuli lännestä ja niin edelleen. Tämä näkyy tuulensuuntaruu-susta, jonka kuva on alapuolella.

Tuuliruusu, jonka avulla voidaan muuttaa tuulen suunnan asteet ilmansuunniksi.

Miekojärven veneseuram-me tukikohta koulutuskes-kus Mäntylaki tarjosi mai-niot puitteet heinäkuussa 2012 järjestetylle yhteiselle harjoitukselle ja koulutus-tapahtumalle. Avoin tapah-tuma oli tarkoitettu kaikille pelastuspalvelun vapaeh-toistyöstä kiinnostuneille. Järjestävänä tahona meillä oli Miekojärven veneseuran järvipelastuksen lisäksi, Va-paehtoinen pelastuspalvelu Lappi ja paikallistoimikun-nat Pellosta ja Ylitorniolta, SPR, venepoliisi ja rajavar-tiolaitos lisäksi mukana oli Pellon paloasemalta VPK:n vene miehistöineen.

Koulutustapahtuma alkoi perjantaina viestikoulutuk-sena jolloin tutustuimme Vapepan viestintälaitteis-tojen käyttöön. Lauantain ohjelma jakautui aamupäi-vän teoriakoulutukseen jon-ka sisältö oli mm. venei-lyn sääntöjä, ja etsinnöistä kouluttajana pv Tiirapaasin päällikkö ja paloesimies Ilkka Koskela , MSO- et-sintämenetelmään perehty-mistä ja kouluttamista oh-jasi Perä-Pohjolan poliisista ylikonstaapeli Jari Seppälä.Vapepan puolelta koulutuk-sesta vastasi valmiuskoulut-taja Pekka Koivukangas.

Iltapäivällä käynnistyi viranomaisjohtoisen MSO- etsintäharjoitus maasto- ja vesistö etsintänä. Mäntyla-en pihalla odotti 28 vapaeh-toista kasvot vakavina, kun ylikonstaapeli Jari Seppälä käskytti etsintätehtävän. Jonnekkin Miekojärvelle on kadonnut n. 70 vuotias kalastaja vihreällä kalastus-veneellä.

Suomen 79 suurin vesistö 52 neliökilometrin kokoisel-la Miekojärvellä aloitetiin ensin vesistöetsintä jaka-malla järvi puoleksi ja pin-taetsinnät keskitetiin poh-joisosaan järveä. Samalla jaettiin MSO-etsintäryhmät veneisiin mukana Järvipe-lastusveneen lisäksi ,vene-seuran järvipelastajia omilla veneillä, poliisivene, VPK:n vene . Venekunnat saivat omat alueet joilta aloitettiin pintaetsintä näköhavain-noilla ja kiikarilla. Reilun tunnin kuluttua VPK:n vene oli saanut havainnon kaatu-

neesta veneestä Vaarasaaren rannan läheisyydessä. Oli tehty myös havainto pelas-tusliivistä joka oli rannassa puun oksalla.

Etsinnän johto ohjasi ve-nekunnat MSO-ryhminä maastoetsintään omille alu-eille kuitenkin keskittyen 6 km pitkän saaren poh-joisosaan. Noin 2 h maas-toetsinnän jälkeen saimme ilmoituksen, että etsimäm-me henkilö on löytynyt ja saaressa vietetyn yön jäl-keen kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Etsitty henkilö saatiin VPK:n veneeseen jossa kunnontarkastuksen jälkeen kyyti koulutuskeskukseen alkoi. Venekuntien saapues-sa kouluskeskus Mäntylaen rantaan antoivat veneiden kipparit palautteet ryhmän paluusta ja selonteon etsin-nän etenemisestä. Yhteisen

ruokailun jälkeen oli sitten aika palautekeskus-

telun.Palautekeskustelussa päällimmäisenä oli etsintöi-hin osallistuneiden yhteinen näkemys siitä, että harjoitus oli tarpeen. Harjoituspäi-vänä aurinko paistoi ja oli vain n 2m/s tuulta joten sää oli heinäkuisen upea, mutta porukat ymmmärsivät mil-laiseksi järvialueella sää voi muuttua .Säät pohjoisessa muuttuvat nopeasti haasteet ovat toisaalta vesistöetsin-nässä ja toisaalta siirryt-täessä maastoetsintää kun vettä tulee taivaan täydeltä ja myrskyää ja lämpötila on +5 c. Muuten seuraavana päivänä Miekojärvi tarjosi jo 9 m/s länsituulta .

Palaute keskustelussa tuli esille juuri etsijöiden henkilökohtainen varustus, johon on otettava varaus sään muuttumiselle ja että varsinkin maastoetsinnässä voidan joutua hyvinkin vai-keisiin ja vaikeakulkuisiin maastoihin. Pitäisi muistaa varata omaan reppuun tar-peeksi syötävää ja juotavaa myös lämmintä varustetta, sillä etsinnät voivat jatkua hyvinkin pitkään.

Yksi merkittävistä ha-vainnoista oli ,että Länsi-Lapin vaaramaisemissa viestiliikenne ei sujunut moitteettomasti Vapepan omilla radiopuhelimilla vaan jouduimme turvau-tumaan useaan otteeseen matkapuhelinverkkoon. To-tesimme ,että etsinnöissä oli mukana 20 - 70 vuotiaita henkilöitä ja kaikille heille löytyi sopivia tehtäviä. Et-sintäharjoitusta Mäntylaesta johtaneet Ylikonstaapeli Jari Seppänen ja Vapepan valmi-uskouluttaja Pekka Koivu-kangas sekä viestiasiota hoi-tanut järvipelastusjaoksen pj Sauli Kuoppala olivat tyy-tyväisiä harjoituksen antiin sekä osallistujamääriin. Tä-mä vahvistaa myös meidän vapaehtoisten yhteistyötä viranomaisten suuntaa sum-maa Kuoppala.

Mukana harjoituksessa, hyvää ja turvallista veneily-vuotta 2013

Jukka SirkkalaMiekojärven veneseura,

järvipelastuskommodori

Veneseura ja järvipelastus isännöi Vapepa harjoitusta

Onnistuneen etsinnän jälkeen vapaaehtoiset pelastajat kokoontuivat yhteiskuvaan.

Mäntylaen rantasauna toimi osana komentokeskusta.


Ra-Ni Maalaus OyPello, puh. 0400-319 788

Ins. Ilkka Koskela, FISEn A-vaativuusluokan paloturvallisuussuunnittelijaPientie 1, 95780 Sirkkakoski, puh. 0400 393 215

• Pelastussuunnitelmat• Atex -räjähdyssuojausasiakirjat• Turvallisuusselvitykset

• Uudisrakennusten palotekniset selvitykset• Palotekninen konsultointi ja koulutus

SähköasennusKYÖSTI LAITAMAA

Puh. 0400-393 097, Pello

Lumityöt • soranajo • pihaturvetukset• maanmuokkaustyöt jyrsimet

Sirkkakoski p. 040-508 9114

PolarväyläVesirakentamista Lapin sisävesillä

vuodesta 2003.

• veneväylien tarkistustyöt• veneturvallisuuslaitteiden kunnostukset• satamien ja laitureiden huollot• sukellustyöt• moottorikelkkareittien kunnostus

Olemme mukana tukemassa järvipelastustyötä

0400 393 215 0400 228 590

SÄHKÖASENNUSKIMMO KIVILOMPOLO

Kimmo 0400-390 553Antti 050-3026 482

E-mail: [email protected]

SähköasennuksetIlmalämpöpumput

HEIKKI RAUTIO KY0400-381 323, [email protected]

Kaikki KODINKONEET

Meiltä myös Stihl moottori- ja raivaussahatsekä Husqvarna Rider ajoleikkurit EDULLISESTI!

-20%

www.miekojarvi.fi

1. Paalusolmu on moni-käyttöinen ja luotettava se-kä helposti avattava solmu.

2. Kaksoispolvi eli si-ansorkka on nopeasti si-dottava solmu. Vedotto-mana se löystyy kuitenkin helposti ja siksi se onkin pitkäaikaista kiinnitystä varten varmennettava esi-merkiksi köyden itsensä ympärille tehtävällä toisel-la kaksoispolvella.

3. Jalussolmua käytetään köysiä (eri paksuisiakin) jatkettaessa. Kaksinker-taiseksi tehtynä se on lip-pusolmu.

Ulkosorkka on pitävä, hyvä solmu pollariin tai paaluun kiinnitettäessä. Kovassa vedossa ulkosork-ka voi kiristyä vaikeasti avattavaksi. Renkaaseen kiinnitettäessä ylimääräi-nen lenkki sen ympärillä tasaa köyteen kohdistuvaa rasitusta.

Kerrattu jalussolmua eli lippusolmua käytetään eri paksuisten köysien toisiin-sa liittämiseen.

Tärkeimmät solmut

1.

2.

3.

www.pellonjatehuolto.fiPuh. 040 5396 179

Miekojärven Järvipelastus kouluttaa – avustaa – pelastaa TULE MUKAAN!Meri- ja järvipelastuspelas-tus on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativa har-rastus, joka edellyttää voi-makasta sitoutumista. Lä-himmäisen auttaminen on kuitenkin hyvin palkitsevaa ja tuo tekijälleen tyydytystä. Ehkä tästä syystä vapaaeh-toinen meripelastus on mo-nella aktiivijäsenellemme elämän paras harrastus.

Harrastuksen aloittami-nen ei vaadi mitään erityis-osaamista – auttamishalu ja motivaatio ovat riittävä

perusta vapaaehtoismiehis-töön pääsemiseksi.

Pelastusmiehistössä toi-miminen edellyttää 18 vuoden ikää, mutta tarjolla on myös sitä nuoremmille monenlaista tehtävää. Mu-kaan voi tulla vaikka ympäri maata järjestettävien nuori-soleirien kautta.

Uskomme, että hyvällä koulutuksella sekä asian-mukaisella, turvallisella kalustolla ja varusteilla vapaaehtoisemme jaksa-vat tärkeässä työssään.

Uskomme myös, että saam-me riveihimme uusia me-ripelastusaatteeseen sitoutu-via ihmisiä.

Tule mukaan! Voit ryhtyä vapaaehtoiseksi Järvipelas-tajaksi tai antaa osaamisesi paikallisyhdistyksen hallin-totehtäviin.

Pääset Miekojärven järvi-pelastajiin ottamalla yhteyt-tä Veneseuran järvipelastus jaoksen pj. Jukka Sirkka-laan tai pelastusvene Tii-rapaasin päällikköön Ilkka Koskelaan.

KoneyhtiöHoikkaniemi Oy

0400 399 656

MetsäkoneurakointiKaivinkonetyöt

��

www.miekojarvi.fi

www.miekojarvi.fi


LÄNSI-LAPIN ALUEELLA henkilö-paketti-matkailuautot sekä

raskaan kaluston hinaukset.

HINAUSPALVELUA 24 H

P. 040 551 1901 Petteri Korteniemi TMI

Maalaus

-liike

ESA KAUVOSAARI

PELLO, puh. 0400-305 285

KYLMÄASENNUS HARILAKylmälaitteiden ja kodinkoneiden

• myynti • asennus • huolto

P. 040 596 3468Kenttätie 6, Pello

Tervetuloa!

PELTITYÖ KOIVUMAAT OY• PELTIKATTOREMONTIT

• VESIKOURUTpuolipyöreät ja kantikkaat täysmittaisena

• KAIKKI PELTITYÖT

0400 286 971 / Matti040 709 0653 / Hannu

• sorat, murskeet, seulottua multaa • kaivon-renkaat • betonielementit • vaihtolavakuljetukset

Lasse Sunila 0400 939 576 puh. 040 172 7447

www.pellonbetoni.�

040-587 2090

• Venetervat • Pellavaöljyt • Mäntytärpätit

Metsätieojitus Ko-La Oy

0400 691 193

Miekojärven kuhakunkku LP-vetouistelu cupin päätöskisanaLP-Lakkapään vetouistelu Cup on hyvässä vauhdis-sa. Avauskisa käytiin Ete-lä-Portimojärvellä Ylitor-niolla 26.5. ja Meriuistelu Kemin Veto 9.6. Seuraava kisa käydään sitten Tor-nionjoen Karunkijärvellä 16.6. klo 10–18.

Lakkapää Cupin finaali käydään sitten 13.7. Mie-kojärvellä Kuhakunkku-kisana. Pääosin kisa on totutunlainen vetouiste-lukisa, ossa kalojen pai-no kertoimella ratkaisee voittajan. Uutta on, että kilpailuaikaa on hieman aikaistettu ja kisa-aika on 12–19.

Kisakeskuksena toimii Sirkkakosken vene-ja ka-lasatama ja lauantaina sa-tamassa on tuoreen kalan kalamarkkinat 12–19 ja sunnuntaina 12–15.

Lisää tietoja Lakkapää Cup:ista löydät www.mie-kojarvi.fi

Etelä-Portimojärven mitalikolmikko1 Iltanen Risto Kåhlman Mauri, 47,545 Kåhlman Santeri2 Oja Ismo Laine Jari, 44,510 Tapalinen Antero3 Lehto Aarre Angeria Vesa, 42,635 Lehto Jyrki

Kemin Vedon mitalistit 1 Oja Ismo Tapalinen Antero, 27480 Laine Jari

2 Jaako Mika Jaako Jaana 26450

3 Neijonen Vilho 23720

Tero Sirkka, Erkki Keränen ja kippari Markku Sirkka valmistautuvat kisaan 2012.Kuva Jouko Sirkkala.

Miekojärven alueella.

Pajatie 6, Pello • 0400 873 487 • www.markkubergman.� [email protected].�

konevuokraus - avain- ja lukkopalvelu - lasit, plexit - laserkaiverrukset - kehystyspalvelu - teippaukset

Nyt uudella BROEERAUSKONEELLAtekstit, logot lippiksiin, tekstiileihin, yms

neulomalla.

KONEVUOKRAUSHenkilönostimet: - Dino 125 ja 150 - Leguan 125


MIEKOJÄRVEN MOINAMAJAT95780 SirkkakoskiPuh. 016-581 724,

0400-299 893www.moinamajat.net

[email protected]

Tuotto käytetään Miekojärven taimenen istutusprojektiin järj. Miekojärven Veneseura Trolling Team

Napapiirin Kuhakunkku Vetouistelukilpailu

Miekojärvellä 13.7. klo 12-19Kisakeskus: Sirkkakosken vene- ja kalasatamaPalkintoina: Rahapalkinnot; 1. 30% os.maksuista, 2. 20 %, 3. 10 %, 4. 5 %, 5. 40 €.Kaikkien osalllistuneiden kesken arvotaan pihagrilli.Kilpailukaloina: ahven kerroin 5 alamitta 28 cm, hauki kerroin 1 alamitta 60, taimen kerroin 5 alamitta 40, kuha kerroin 3 alamitta 40.Ilmoittautuminen: 40 €/ venekunta 8.7. mennessäPankkiyhteys: FI85 553300 20003856Lisätietoja: Veli Koivuranta 050 3779135, Jukka Sirkkala 0400 228 590Lisät. ja säännöt: www.miekojarvi.fi

Tervetuloa Kalamarkkinoille Sirkkakosken kalasatamaan 13.7. klo 12-1914.7. klo 12-15

Tarjolla tuoretta ja savustettua kalaa

LP-v

etou

iste

lucu

pin

osak

ilpai

lu.

Venekunnat, jotka luovuttavat kalansa jatkojalostetta- vaksi saavat satamasta jäät kalojen kylmäsäilytykseen.

Sirkkakosken sillankorvas-sa juhlistetaan Lapin yöttö-män yön juhlaa perinteitä vaalien – juhannusaaton lavatansseilla. Tanssikan-saa viihdyttävät ovat koko kansan suosima tangofina-listi Pekka Ylisirkka sekä myöskin tangokilpailujen semifinaalisti Maj-Lis Ero-la, heitä säestää Finis-yhtye . Finis-yhtyessä soittaa tänä juhannuksena myöskin vie-railevana tähtenä Helsin-kiläinen kitarataituri Tapio Kallio, joka kuului bändin vakiokalustoon jo 70-luvul-la. Juhannusaatton orkeste-rit tarjoilevat Sirkkakoskel-la tanssimusiikkia laidas-ta laitaan. Näiden lisäksi Volgograd (ent. Hämärästä Aamunkoittoon) tarjoaa soppaan omaa musiikkiaan minkä voisi luokitella rock-iskelmä genreen.

Volgograd – levynjulkaisukeikalla

Juhannustapahtumassa en-simmäisen levynsä esitte-lee ja signeraa Volgograd. Ensilevyn voi siis ostaa ta-pahtumapaikalta mukaansa. Juhannustapahtumassa ra-vintolan anniskelusta vas-taa Pellon Moottorikerhon anniskelualue ja kylängril-likioski, joka ei jätä ketään nälkäiseksi. Juhlien järjestä-jät muistuttavat että tapahtu-mapaikalla maksuvälineeksi

käy vain käteinen ja että il-lan virallisena ”hajusteena” suositellaan käytettäväksi hyttyskarkoite-tuotteita.

Sirkkakosken Juhannus-tanssit on myös sosiaali-sessa mediassa. Liity face-book-ryhmään ja tiedät mitä teet juhannusaattona!

Samaisella lavalla tullaan järjestämään tansseja myös heinä- ja elokuussa. Saat-taapa luvassa olla myös ka-raoketansseja. Päivämäärät varmistuvat myöhemmin.

Lapin suurimmat juhannuslavatanssit tanssitaan Sirkkakosken ”sillalla”

Entinen Hämärästä aamunkoittoon, nykyinen Volgograd: Jukka Koivumaa, Timo Reijonen, Antti Risto ja Miikka Koivumaa.


Rautix alakerta, Juusonkankaantien puoli

• Linjaliikenne Pello-Rovaniemi-Pello Ma-Pe

(Lähtö Onnin Grilliltä)• Nykyaikaiset, erikokoiset bussit• Tilausliikennettä, kysy tarjous!

TAPAHTUMAKALENTERI 2013

KesäkuuPe 14.6. Miekojärven Uutiset ilmestyyLa 15.6. klo 13 Veneilykauden avajaiset Pessalompolon satamassaPe 21.6. klo 18 Veneseuran Juhannusliputus Miekojärvellä OrhinselässäPe 21.6 klo 21 Juhannustanssit, SirkkakoskellaLa 22.6. klo 18 Venekirkko Moinalahden Tuomaan kappelissa, kirkkokahvit järj. Pellonsrk ja veneseuraLa. 29.6. Poikkinainti watercross, Jolmanpudas PelloSu 30.6.-6.7. Midnight Sun Canoeing- melontatapahtuma Tornionjoella

HeinäkuuLa 6.7. Pohjolan yössä kerran- Tanssitapahtuma Lohijärven kuohullaLa 13.7. Napapiirin Kuhakunkku -vetouistekilpailu klo 12–19la 13.7. Miekojärven Kalamarkkinat Sirkkakosken satamassa klo 12–19Su 14.7. Miekojärven Kalamarkkinat Sirkkakosken satamassa klo 12–15Pe 19.5. Raj-Raj band Rohkihallissa, Pello 19.-21.7. Jokamiesluokan Poikkinaintiajot PelloLa 20.7. klo 18 Kesäkokoontuminen Mäntylaessa/ onkimestaruus Miekojärvi

SyyskuuLa 21.9. 12–19 Ruskavetouistelutreffit / Veneseuran uistelumestaruus kisat Miekojärvi Sirkkakosken satama.

TAKSI Riitta Romakkaniemi, Lankojärvi

• Tilataksi 1+8 • pyörätuolipaikka •040 186 7888

Syyskuun auringonnousu. Lehden maisema- ja luontokuvat Jouko Sirkkala.


Miekojärven virkistyskalastuslupa 2013Napapiirin tuntumassa, kauniilla vaara- ja järviseudulla sijaitseva Miekojärvi on keskiosaltaan erämainen, suosittu veneily- ja uisteluvesi. Järvelle on rakennettu runsas palveluvarustus. Miekojärven molemmissa päissä on kalasatamat, joista voi lähteä vesille isollakin veneellä.

Vesiala: Noin 5000 ha

Kalastuskausi: Koko vuosi

Lupahinnat: 8 e/vrk, 15 e/vko, 30 e/kausi

Yhteislupavesi, hinta voi muuttua.

Kaikki alle 18-vuotiaat saavat luvista 50% alennuksen mutta alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajansa luvalla samaan saaliskiintiöön. Perheluvan hinta ja saaliskiintiö on kaksinkertainen.Verkkokaupasta voit ostaa luvat suoraan ja maksaa ylei-simmillä maksutavoilla.Erälupien palvelunumero: 020 69 2424Metsähallituksen kalastuslupia välittää myös erälupien

puhelinpalvelu. Avoinna arkisin 8-16.

Luvanmyynti Miekojärvellä: Sirkkakoski Ilkka Koskela p. 0400-393215, Veli Koivuranta p. 050-377 9135

Pello: LP-Autohuolto Oy

Rovaniemi: Metsähallitus/Pilke-talo

MOBIILILUPA

Soita haluamasi lupatyypin numeroon:

Lupatyyppi Numero Hinta

Vuorokausi 0600 55 1640 8,01 € + mpm

Viikko 0600 55 1641 15,02 + mpm

Alle 18-v vuorokausi 0600 55 1643 4,01 € + mpm

Alle 18-v viikko 0600 55 1644 7,51 € + mpm

Sirkan Osakaskunnan lupahinnasto 2013

Verkko osakas tai kylässä asuva 4,5 € max. 15 kpl muut kuin edellä mainitut 6,0 € max 5 kplRysät = 1,5 m x 10 2 verkkomerkkiäiso rysät 7 verkkomerkkiäRapupyydys Sirkkakosken alue 3,5 € max 15 kpl/ruo-kakunta muut kalastuskunnan vedet 1,5 € ei rajoitustaRapupyydys lupia myydään vain osakkaille ja kylässä vakituisesti asuvillePitkäsiima alle 100 koukkua 9 €/ 12 €pitkäsiima yli 100 koukkua 18 €/ 24 €

Pikkunuotta Max 3,5 m korkea/ 150 m pitkä 20 €/35 €isot nuotat 50 €/75 €

Lupia myyvät: Sirkkakoskella Erkki Sirkkala 040-532 1965, Ilkka Koskela 0400 393 215 ja Lampsijärvellä Yrjö Juuso MOINALAHDESSA TAPAHTUU 2013:

22.6. klo 18 Venekirkko Tuomaan kappelissa24.6.-1.7. B-rippikoulu Moinalahti (konfirmaatio Pellon kirkossa 7.7. klo 10)3.-5.7. Varhaisnuorten leiri Moinalahti (4.-6. lk)8.-10.7. Varhaisnuorten leiri (1.-3. lk)15.-16.7. Lastenleiri Moinalahti (5-7 v.)31.7. Palvelukotien asukkaiden virkistyspäivä1.8. Laitoshoidon asukkaiden virkistyspäivä23.8. klo 18 sanan ja rukouksen ilta28.-30.8. Kehitysvammaisten leiri

Pellon seurakunta – uskoon, toivoon ja rakkauteen

Tervetuloa veneilijät ja mökkiläiset Venekirkkoon MiekojärvelleKeskikesän juhlaa vietetään juhannus-päivän iltana 22.6. klo18 Moinalahden Tuomaan kappelissa. Venekirkossa saarnaa Harri Hautala ja Moinalahden leirikeskuksessa tarjotaan kahvit Vene-seuran puolesta.

Tilaisuuteen voi tulla myös veneellä suoraan leirikeskuksen rantaan!

Miekojärven Resort Miekojärven ResortPientie 3, 95780 SIRKKAKOSKI

puh. 0400 698 102posti@miekojarvenresort.�www.miekojarvenresort.�

Keskus tarjoaa upeat lomanviettomahdollisuudet perheellesi tai yritysasiakkaillesi. Se on mainio erilaisten tilaisuuksien viettopaikka.

Järjestätkö kursseja tai kokouksia? Tuo asiakkaasi omaksumaan asioita intiimiin ja rauhalliseen ympäristöön. Kokousvieraita varten olemme varautu-neet erilaisilla kokousteknisillä laitteilla.

Pessalompolossa jyrähtää - Jupon Erä järjestää 12. sm-kisat!

Pessalompolon Ampumaur-heilukeskus on valmiina ot-tamaan vastaa SM-kisavie-raat. Viikolla 30 kilpailijoita ja huoltojoukkoja odotetaan 6-7000 henkeä, joista am-pujia on 1.500. SM-kisassa on 4- lajia, metsästys hirvi-,luodikko-, haulikko- ja met-sästys trap joissa ammutaan karsintoineen ja harjoitus ammuntoineen kaikkiaan noin 5000 suoritusta.

On arvioitu , että vieraat viipyvät kisakeskuksessa keskimäärin 3-vuoroautta ja jättävät paikkakunnalle käyttämistään palveluis-ta, jopa on noin 1,8 milj.€. Kaikki majoitustila alueella tarvitaan käyttöön ja ilman ruoka ym. palveluja eivät vieraat tule toimeen kisa-viikon aikana. On vain toi-vottava, että alueen kunnat ja yrittäjät huomioivat ison tapahtuman.

Ampumaurheilu- keskuksen palveluita kehitetäänJupon Erä on omin voimin rakentanut keskusta,josta on kehittymässä maailman laa-juisesti mitattuna,merkittävä toiminta-keskus. Valmis-tuessaan keskukseen tu-lee kaikkiaan 19-erilaista rataa,jotka tarjoavat täy-delliset palvelut ampujille. Huomattavaa on,että ratojen suunnittelussa ja rakenteissa on huomioitu, liikuntara-joitteisten käyttö mahdol-lisuudet kaikilla radoilla ja käyttötiloissa. Keskuksessa majoitustiloissa on wc-tilat liikuntarajoitteisille ja nope-asti asennettavat pyörätuoli tiet. Vastaavaa hankekoko-naisuutta ei Allan Hamarin tekemä toteuttavuus selvitys löytänyt mistään muualta maailmasta.

Tuelvaisuutta kehitetään isolla porukalla ja yhteistyölläAmpumaradasta on aja-teltu vastaamaan jatkossa, ”Napapiirin Urheiluampu-jat”, joka on entinen Pel-lon Ampujien toiminnan jatkajaksi perustettu seura. Seuraan pääsevät jäseneksi kaikki ammuntaa harjoit-tavat ihmiset,joilla on halu rakentaa ja kehittää jaloa harrastusta ja tarjota mah-dollisuudet nuorille hienon harrastuksen parissa. Paljon kaivattua vastuuta aseen käsittelyssä,voidaan saa-vuttaa vain nuorison valis-tuksen ja ohjauksen kautta. Siksi ampumaratojen ole-massaolo ja valistustoiminta on tärkeää.

”Jupon Erä” ja ”Napa-piirin Urheiluampujat” kutsuvat alueen metsäs-tysseuroja ja ammunnan

harjoittavia rakentavaan yhteistyöhön,sillä ampuma-ratoja ei voida tulevaisuu-dessa rakentaa joka niemeen notkoon ja saarelmaan.

Aavasaksan sateenvarjon alla, Pessalompolon ampu-maurheilukeskus Mieko-järven rannassa on nyt jo pysyvä maamerkki. Mu-kanaolo verkossa ja sen kehityksessä,on tulevaisuu-den voimaa. Kukaan muu ei kotiseutuamme rakenna, vaan meidän on se tehtä-vä itse rakentavalla yhteis-työllä. Tervetuloa mukaan jalon harrastuksen pariin ja lämpimästi tervetuloa seu-raamaan SM-kilpailuja 25.-28.6.2013.


040 187 1557

Ma-pe klo 9-17

Viihtyisä lounasravintola Hyvää kotiruokaaarkisin klo 11- 15.30

Pitopalvelu, ruokailut ryhmille tilauksesta.

Katso päivitetyt Kuohun tapahtumathttp://marttiylavaara.suntuubi.com/

Kuohun juhlavuoden kesätanssit Lohijärvellä

*Juhannusaattona 21.6. klo 21-02 Maanmainio Hannu Hautaniemen yhtye *Ulkolavalla karaoke, isäntänä Tommi*Pohjolan yössä kerran- tanssitapahtuma la 6.7. klo 19- 02 Kesätapahtumien klassikko, paljon solisteja Tauotonta tanssimusiikkia Esko Kätkän yhtye ja Tomppa & Pena- duo, Ulkovalla karaoke, etupihalla lomatikka!

*Lomatanssit Kuohulla pe 26.7. klo 21-02 Teemu Lehtola & Haavekuva Ulkolavalla karaoke, vetäjänä Tommi Sisäpihalla lomatikka, isäntänä Veikko

Lohijärven Kuohun 100- vuotisjuhla la10.8. klo 18- 02

hreä PysäkkiVipuh. 016-515 500 www.granni.fi/[email protected]

• Pitopalvelua • Lounasta päivittäin • Pizzaa • a´la cartea • kokoustilat • kahvia• suolaisia ja makeita leivonnaisia

Pii

pa

hd

a u

usi

tull

a

tera

ssil

lam

me

!

Lapin läänin vanhimpiin urheiluseuroihin kuuluva Lohijärven Kuohu perustet-tiin 1.5.1913 Ainolan kar-tanossa. Paljon on ehtinyt vettä virrata Tengeliönjo-essa tuosta tapahtumasta tähän päivään mennessä. Ensimmäisen kerran seura juhli toimintaansa komeasti täyttäessään 50 vuotta elo-kuun lopulla 1963. Silloin elettiin Kuohun toiminnas-sa noususuhdannetta. Seu-rantaloa laajennettiin isolla juhlasalilla v.1962. Suuret ikäluokat olivat tulossa mukaan urheilutoimintaan ja kansoittivat 1960- luvul-la Kuohun tanssi-iltoina. Noususuhdanne oli katketa ratkaisevalla tapahtumalla marraskuussa 1963, jolloin paloi vasta laajennettu seu-rantalo.

Uusi urheilutalo valmistui marraskuun alussa 1964

Nopeasti saatiin palaneen seurantalon tilalle raken-nettua nykyinen komea urheilutalo. Marraskuussa 1973 juhlittiin 60- vuotta täyttänyttä Kuohua. Seura oli noussut yleisurheilussa

Länsi-Pohjan piirin par-haaksi seuraksi ja erityisesti kestävyysjuoksijat tekivät Lohijärven Kuohua tunne-tuksi SM- kisojen tasolla-kin. Lentopalloilijat pela-sivat sarjapelejä kahdella joukkueella. Myös hiihtäjät menestyivät hyvin kansal-lisella tasolla. Kuohun ur-heilutoiminnan kasvaneita menoja jouduttiin kuitenkin leikkaamaan 1970- luvun lopulla, kun tanssitoiminnan tuotto pieneni ratkaisevasti mm. Ruotsiin muuton seu-rauksena.

Talkootoiminta kukoisti 1980- luvulla

Kuohu oli vaikeassa talo-udellisessa tilalla 70- vuo-tisjuhlien aikoina v. 1983. Juhlien jälkeen seuran vuo-sikokouksessa 1984 saatiin uusi urheilu- ja talkooinnos-tus herätettyä. Seurantalon lämpöremontti alkoi v. 1985. Monenlaisia onnistuneita tal-kootempauksia järjestettiin varainhankinnan merkeis-sä. Taloudellisesti tärkein tapahtuma Kuohullekin oli Aavasaksan juhannuksen järjestäminen v. 1985- 89 yhteistyössä ylitorniolaisten

urheiluseurojen ja kotiseutu-yhdistyksen kanssa. Tanssi-toiminta koki myös uuden nousun remontin ja huippu-esiintyjien myötä. Urheilul-lisesti oltiin myös aktiivisia: lasten urheilukoulu keräsi paljon koululaisia mukaan seuratoimintaan. Kunnon kyläkisa aloitettiin v. 1986 ja se aktivoi kaikki seuran toi-minta-alueen kylät mukaan kuntourheilutapahtumiin.

Vieläkin yleisötapahtumia 20 vuodessa

Kuohun viimeiset 20 vuotta ovat kuluneet taloudellisesti vakaasti. Toimintaan on löy-

tänyt sopivas-ti tapahtumia ikääntyvälle jäsenistölle. K y l ä k i s a n kuntotapah-tumia on vie-läkin mukana aktivoimassa j ä s e n i s t ö ä l i i k u n t a a n . Vappuhölk-kä juostaan ensi vappuna jo 40. ker-ran. Naiset

ovat tulleet mukaan vuo-desta 1995 alkaen laajalla rintamalla jalkapallo- ja sählyturnauksiin. Tansseja järjestetään edelleen, vaik-kakin enää vain muutamia parhaaseen loma-aikaan. Kuohun johtokunta on py-synyt lähes muuttumatto-mana viimeiset 20 vuotta. Kuohu juhlii 100- vuotista toimintaansa la.10.8.2013 juhlavalla ”kattauksella”. Seuran täyttäessä 90 vuotta oli juhlayleisöä paikalla il-lan aikana 400 henkeä, nyt uskomme vähintään samaan väkimäärään.

Martti Ylävaara

Lohijärven Kuohulla 100- juhlavuosi

Tervetuloa vi-ettämään kes-

äiltaa, paistamaan

lättyjä, saunomaan ja

illan huipentaa legendaarinen

ONKIKISA, jossa voittaja ratkai-staan kalojen

yhteispituuden perusteella!

Veneseuran jäsenilta

Mäntylaessa la 20.7.

Eino-Juhani 040 592 9145tai 0400 392 923

www.timapuu.fi

LAADUKKAAT KODAT, SAUNAT JA HUVIMAJAT SUOMEN LAPISTA.

Laadukkaat Kotimaiset 8-kulmaiset Grillikodat, Sauna-kodat ja Huvimajat vuosien kokemuksella. Toimitamme kaikki mallimme valmiiksi asennettuna koko Suomeen. Soita lisätietoa suoraan tehtaaltamme Torniosta.Timapuu Oy Marttila, Verkkotehtaankatu 12, 95420 TornioTimo Marttila 0400-698198, Antti Marttila 0400-690101, [email protected]

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •20 Miekojärven uutiset

Puh 0046 927 22050

Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18

Lohijärven Puutarha

Huhantie 18Aavasaksa

p. 045-678 4348

KELLO- ja LAHJAPALKINEN

PELLO, Kunnantie 2 • 513 051

LahjaksiTerälehdet

Sisar

design by Terhi Koivisto

design by Marja Suna

My Saaga

Kelloseppä Maj-Lis Kvist

palveluksessanne

www.miekojarvi.fi

KALA-MIESTEN TEKEMÄLEHTI 25 VUOTTA!

3/2013 nyt

LEHTIPISTEISSÄvetouistelulehti.fiP. 03 - 7625 775

www.mawsonresources.com

Järki on paras vesiturvaväline. Muis-ta ihmisistä, etenkin pienistä lapsista, on syytä huolehtia veden äärellä.

Pelastusliivit päälle. Veneen pohjalla ne eivät pelasta ketään.

Muista tarkistaa turvavälineiden kunto säännöllisesti.

Uimataidon ylläpito voi pelastaa. Älä yliarvioi uimataitoasi.

Matka uimahallissa on eri matka me-ressä.

Alkoholi liittyy usein hukkumiskuo-lemiin. Humala heikentää harkinta- ja

toimintakykyäsi. Vesillä on syytä olla vesilinjalla.

Sää voi yllättää. Harkitse tarkkaan kannattaako lähteä ukkosen alle

soutelemaan tai kevätjäille kävele-mään.

VIISAASTI VESILLÄ ABC

miekojärven uutiset 2013

Documents