Mia Hafrén iloitsee

Mamma Mia -musikaalista

s.14

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2 | 2014

Brunberg valloittaa s.18

Valaisintrendit yllättävät s.24

Energiavirasto valvoo sähkön siirtohintoja S.8

Liite: uudet sopimusehdot

KU

VA

CA

RO

LIN

E W

EN

DE

LIN

2

Porvoon Energia

valinta Luonnollinen

3

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla lähellä asiakasta.

4

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt

Mannerheiminkatu 24, PL 95,

06101 Porvoo

puh. 019 661 411

faksi 019 661 4211

www.porvoonenergia.fi

PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas

TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,

Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio,

Jukka Rouhiainen, Patrick Wackström ja

Merja Wilkman

TOIMITUS & ULKOASU |

peak press & productions oy

Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa

www.peakpress.net

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson

AD | Sanna Nylén

KANNEN KUVA | Virpi Lehtinen

PAINO | Painoyhtymä Oy

Teollisuustie 21

06150 Porvoo

www.painoyhtyma.fi

PAINOSMÄÄRÄ | 30 200 kpl

Sisä

ltö

PBE-uutisia ................................................... 6 Asiakaspalvelun uudet tiimit, Energiatalo–Energihuset, Muutto edessä – muista sähkösopimus

Sähkölaskun anatomia ................................... 8

Energiavirasto valvoo siirtohinnoittelua ...... 10

Näin myyt ylijäämäsähkön Porvoon Energialle ...................................... 11

IDEAS-projekti näyttää suuntaa .................. 12

Kaukolämpöverkko kehittyy, muuntamotaide ihastuttaa .......................... 13

Makeisia Porvoon mitalla s.18

Pörssihommista metsän keskelle s.20

Mamma Mia -musikaalin tähti

rentoutuu mökillä s.14

On aika istuttaa syksyn sipulit! s.28

Sähkölaskun

anatomia S.8

5

Pääkirjoitus

EU asetti aikoinaan tavoitteeksi uni-onin laajuisen sähkön tukkumarkkinan luomisen vuoteen 2014 mennessä. Ta-voitetta pidettiin monella taholla epärea-listisena. Epäilyt ovatkin osoittautuneet varsin perustelluiksi. Elämme vuotta 2014 ja olemme vasta yhteismarkkinaan tähtäävän matkan alkutaipaleella.

Pohjoismaissa ollaan sentään pidemmällä, eikä siihen ole tarvittu EU:ta ja sen laatimia direk-tiivejä. Tukkupuolella on jo vuosia toiminut yhteinen sähkömarkkina ja nyt täh-dätään yhteispohjoismai-sen vähittäismarkkinan luomiseen. Aikataulun asettamisessa on kuitenkin täälläkin oltu epärealistisia. Tavoitteeseen piti päästä vuoteen 2015 mennessä, mutta työ on vielä kesken.

Kun monella tavalla toisiaan muis-tuttavilla Pohjolan mailla on vaikeuk-sia yhteisten mallien, pelisääntöjen ja toimintatapojen sopimiseen, on helppo kuvitella, millaisesta vaikeusasteesta on kysymys Euroopan unionin tasolla.

Pohjoismaat ovat pystyneet luo-maan yhteisen tukkumarkkinan, jos-ta on toivottu olevan hyötyä yhtäältä pyrkimyksissä viedä pohjoismaiden energiayhdentyminen loppukäyttäjä-tasolle ja toisaalta pyrkimyksissä ra-kentaa koko EU:n käsittävää yhteistä tukkumarkkinaa.

Sähkön yhteispohjoismainen vähit-täismarkkina saattaakin jonain päivänä olla totta. Miksei vähittäispuolella on-nistuttaisiin kompromissien etsinnässä, kun se kerran tukkupuolella onnistui! On kuitenkin myönnettävä, että rat-kottavia ongelmia on tukkukauppaa enemmän alkaen siitä, kuka kuluttajaa laskuttaisi: yhtiö, jolta hän sähkönsä

ostaa vai yhtiö, joka sen hänelle toimit-taa. Yhden laskun malli on yksi keskei-simmistä tavoitteissa, mutta laskutta-jatahosta on erimielisyyttä niin maiden välillä kuin maiden sisällä yhtiötasolla.

On vielä pitkä matka siihen, että säh-kön tukkukauppaa voitaisiin käydä Eu-roopan unionissa yli rajojen puhumat-takaan siitä, että suomalainen sähkön kuluttaja voisi ostaa sähkönsä miltä tahansa Euroopan maan sähköyhtiöltä. Pohjoismaissakaan sähkön ostaminen suoraan ulkomailta tuskin tullee vielä pitkään mahdolliseksi.

Patrick Wackström, toimitusjohtaja

KU

VA

SEP

PO

SIR

KK

A

Mamma Mia -musikaalin tähti rentoutuu mökillä ........................................ 14

Makeisia Porvoon mitalla ............................ 18

Aleksin pörssihommista metsän keskelle .... 21

Näyttävyyttä sisustukseen ............................ 24

Aurinkosähkö sopii Suomeenkin ................. 26

Kivaa kevyttä ............................................... 28

Crossfit koukuttaa ....................................... 30

Ekoenergia – ympäristö kiittää s.9

Matkalla kohti yhteistä sähkö-markkinaa

Sähkön yhteispohjoismainen vähittäismarkkina saattaa jonain päivänä olla totta.

6

Uutiset PBE

TEKSTI PÄIVI AHVONEN, NINA FRANSAS, SEPPO IISALO, KUVAT PÄIVI AHVONEN, KUVITUS SANNA NYLÉN

1. Porvoon Energia Oy vastaa lämmön ja säh-kön tuotannosta, kaukolämmön ja maakaasun myynnistä ja jakelusta sekä kaukolämpö- ja maakaasuverkon rakentamisesta sekä kun-nossapidosta, sähkönmyynnistä ja hallinnos-ta. Kaukolämpötoimintaa on Porvoon lisäksi myös Loviisassa ja myymme sähköä myös siir-toverkkomme ulkopuolelle.

2. Porvoon Sähköverkko Oy vastaa oman alu-eensa sähköverkon kehittämisestä. Siirrämme sähköenergian kotiisi, mittaamme sähkön-kulutuksesi, vastaamme sähköverkon valvon-nasta ja huolehdimme sähköverkon kunnos-sapidosta. Porvoon Sähköverkko Oy tarjoaa myös kokonaisvaltaisen tie- ja katuvalaistus-palvelun Porvoon kaupungille ja Pornaisten kunnalle.

3. Suomen Voima Oy. Suomen Voima on suo-malaisten sähköyhtiöiden perustama osake-yhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiu-tuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden energiaomavaraisuuden paranta-

minen ja uuden merkittävän toimijan tuomi-nen pohjoismaisille energiamarkkinoille.

4. Etelä-Suomen Voima Oy omistaa voimalai-tososuuksia ja hankkii sähköä osakkaidensa tarpeisiin.

5. SV Vesivoima Oy on Suomen Voiman kah-deksan osakkaan sekä Kaakon Energian ja Kuoreveden Sähkön yhdessä perustama yhtiö, joka hallinnoi yhtiön pienvesivoimaomistuk-sia Norjassa.

6. Porvoon Alueverkko Oy. Porvoon Alue-verkko Oy on Neste Oil Oyj:n, Fingrid Oyj:n ja Porvoon Energia Oy:n omistama yhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta yhtiön omistamissa

110 kV voimajohdoissa.

7. Askolan Kaukolämpö Oy vastaa lämmön tuotannosta, jakelusta ja myynnistä sekä kauko-lämpöverkon rakentamisesta ja kunnossapidos-ta Monnikylässä Askolan kunnassa.

8. Paikallisvoima ry on paikallisten energia-yhtiöiden edunvalvontajärjestö.

Porvoon Energian vaihteessa vastataan nykyään ”Energiatalo – Energi­huset”. Nimeä vaihdettiin sen vuoksi, että nykyään Mannerheiminkatu 24:ssä hallinnoidaan kahdeksaa eri yritystä.

Porvoon Energia Oy

Porvoon Sähköverkko Oy

Suomen Voima Oy

Askolan kaukolämpö Oy

Paikallis- voima ry

Porvoon Alueverkko Oy

SV Vesivoima Oy

Energiatalo - Energihuset

Etelä- Suomen

Voima Oy

1. 2. 3. 4.

6. 7. 8.

5.

Kun soitat Porvoon Energiaan, sinulle vastaa puhelinvaihteen

hoitaja Ninni Ukkola-Suuronen.Ninniltä kysytään työssään

kaikkea maan ja taivaan väliltä – aina Pirkko Mannolan osoitteesta Soneran puhelinnumeroon.

– Silti suurin osa soitoista kos-kee muuttoilmoituksia, kysymyk-siä laskutuksesta tai ilmoituksia sähkökatkoksista. Ja näin pimeän tullen huomaan, että pimentyneitä katuvaloja koskevat soitot lisään-tyvät, Ninni kertoo.

019 661 411

Porvoon Energian asiakkaana saat sähköä kotiisi siitä riippumatta mis-sä päin Suomea asut. Muuttoilmoi-

tuksen voi tehdä yhtiön kotisivujen kautta, puhelimitse tai perinteisellä kirjeellä.

Asiakaspalvelupäällikkö Rosita Holm-berg muistuttaa, että sähkösopimus on voimassa siihen asti kun se on irtisanottu. Asukas on itse vastuussa sopimuksesta.

– Ole tarkkana, sillä jos muutat pois etkä muista irtisanoa sopimusta, voit jou-tua maksamaan seuraavien asukkaiden sähköstä.

Uuden asukkaan kannattaa tehdä säh-kösopimus hyvissä ajoin, mielellään kaksi

viikkoa ennen muuttopäivää. – Näin varmistat sen, että kodissasi on

sähköt päällä kun muutat.

Huom!Etäluettavien mittareiden ansiosta sähkön katkaisu sujuu nykyään tehokkaasti. Säh-köt katkaistaan yleensä sopimuksen päätty-mistä seuraavana päivänä.

Uudelleenkytkentä tapahtuu kahden seu-raavan arkipäivän aikana. Jos haluat säh-köt heti, siitä peritään erillinen maksu.

– Mikäli sopimuksen teko on unohtunut ja asunnossasi ei ole sähköä, ota yhteyttä asia-kaspalveluumme, Rosita Holmberg kehottaa.

OmakotitalossaKun omakotitalossa vaihtuu omistaja, uu-den omistajan kanssa tehdään sekä säh-köntoimitus- että liittymissopimus. Tällöin Porvoon Energialle tulee erikseen toimittaa tieto siitä, että liittymä on siirtynyt kaupan myötä uudelle omistajalle.

Jos omakotitalossa vaihtuu vuokralainen, sopimuksen muutos hoituu samalla tavalla kuin kerrostaloasunnon kohdalla, eli vain sähköntoimitussopimus vaihtuu.Porvoon Energian asiakaspalvelu puh. 019 661 411 (vaihde) www.porvoonenergia.fi

Muutto edessä? Älä unohda sähkösopimusta!

Energiatalo - Energihuset!

Uutiset SU

OM

I

Sähköistyvässä maailmassa uskomme edelleen myös henkilökoh-taiseen kontaktiin ja siihen, että palvelun pitää olla nopeaa ja laadukasta, toteaa Porvoon Energian myynti- ja laskutusryhmä,

yhteen ääneen. Sen lisäksi että meidät tavoittaa verkosta ja puhelimitse, niin tarjo-

amme myös henkilökohtaista palvelua, mikä ei enää tänä päivänä ole mikään itsestään selvyys. Voit aina pistäytyä meillä Porvoossa, Man-nerheiminkatu 24:ssä mikäli haluat henkilökohtaisesti keskustella jos-tain sinua askarruttavasta asiasta.

Myynti- ja laskutusryhmämme koostuvat moniosaajista, jotka kaikki ovat sitoutuneet palvelemaan sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Voit aina olla yhteydessä mikäli tarvitset neuvoa tai apua sähkö- tai kauko-lämpösopimus asioissa, laskutusasioissa tai energia neuvonnassa.

Tervetuloa!

Suomeen 4000 julkista latauspistettä

Euroopan parlamentti on hyväksynyt direktii-vin, joka velvoittaa jäsenvaltiot maan kattavan sähköautojen latausverkoston rakentamiseen.

Suomeen on määrä asentaa 4000 julkista latauspis-tettä vuoteen 2020 mennessä.

Valtakunnallisen verkoston rakennustyö on jo aloi-tettu. Joulukuussa 2013 perustettu Liikennevirta Oy huolehtii yhteiskäyttöisen pikalatauspisteiden Virta-piste-verkoston laajentumisesta eri puolille maata.

Muutenkin sähköautoilun edellytykset alkavat Suomessa olla kunnossa. Esimerkiksi tarvittavat sää-dökset ovat jo olemassa.

Lähde: Tekniikka&talous

Maaret Pakarinen, Rosita Holmberg, Niina Kokko, Markus Weckström ja Janette Englund.

Minna Tanninen, Jaana Kortelainen, Christel Andersson, Emi-

lia Johansson ja Margaret Danielsson.

OS

CA

R L

IND

ELL

Palvelemme myös henkilökohtaisesti

7

Lämmin alkuvuosi vähensi sähkönkäyttöä

Sähkönkäyttö väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes kolme prosenttia edel-lisvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna.

Vähennys johtui ennen kaikkea selvästi normaalia lämpimämmästä maaliskuusta, jolloin sähköä kului lähes 10 prosenttia edellisvuoden maaliskuuta vä-hemmän.

Energiateollisuus ry:n kokoaman sähkön neljän-nesvuositilaston mukaan Suomi käytti sähköä tam-mi-maaliskuussa 23,9 terawattituntia (TWh). Siitä katettiin sähkön- ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) vajaat 33 prosenttia, ydinvoimalla 25 prosenttia, ve-sivoimalla 16,5 prosenttia ja sähkön erillistuotannol-la 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,1 prosenttia.

Tuonnilla katettiin 20 prosenttia sähkönkäytöstä. Sähköä on tuotu pääasiassa Ruotsista, josta tuonti

on lähes puolitoistakertaistunut viime vuoden alku-neljännekseen verrattuna. Venäjän tuonti sen sijaan on enemmän kuin puolittunut samassa ajassa.

Lähde: Energiateollisuus ry

8

Asiakas maksaa paitsi kulutetusta sähköenergiasta myös sähkön siirtämisestä kotiinsa. Päälle tulevat vielä kolmantena osana valtiolle maksettavat sähkö- ja arvonlisäverot. Porvoon Energian

laskutusosaston päällikkö Jaana Kortelainen kertoo, että laskun kolmijakoa saa aika ajoin selittää asiakkaille.

– Kaikille ei ole selvää, mistä kaikesta laskutetun sähkön kokonaishinta koostuu, hän kertoo.

Asian ymmärtäminen helpottuu, kun kuvittelee että sähköenergia on energiapaketti, jonka kotiinkuljetuksesta peritään erillinen siirtomaksu.

– Kuten muutkin hyödykkeet ja palvelut myös nämä ovat verollisia.

Sähköenergian osuus on noin 40 prosenttia kotitalouskuluttajan sähkölaskusta. Loppuosa koostuu siirtomaksusta ja veroista – kummankin osuus on suunnilleen yhtä suuri.

Yksi tai kaksi laskua

Kuluttaja voi vapaasti ostaa sähkönsä miltä tahansa Suomessa

sähköä myyvältä yritykseltä. Sähkön kotiinkuljetuksen – eli siirron – hoitaa sen sijaan aina kuluttajan asuinalueen sähköverkon

omistava jakeluyhtiö. Tätä sähkölaskun osaa ei voi kilpailuttaa.

Porvoon Energia -konsernin sähköverkon piirissä on noin 30 000 sähkönkuluttajaa.

Verkkoasiakkaista ne, jotka ostavat sähkönsä Porvoon Energialta, saavat vain yhden laskun, jossa on mukana sekä sähkönenergia, sähkönsiirto että verot.

Muualta sähkönsä ostaville tulee kaksi laskua. Toisen he saavat Porvoon

Energialta sähkönsiirrosta ja toisen sähkönmyyntiyhtiöltä sähköenergiasta.– Energiahintamme ovat erittäin kilpailuky-

kyiset. Siksi myös sähköenergia kannattaa ostaa meiltä, Porvoon Energian sähkönmyyntipäällikkö

Markus Weckström sanoo.

Energiavirasto valvoo

Verkkotoiminnasta on säädetty sähkömarkkinalaissa. Sen mu-kaan sähköverkko muodostaa niin sanotun luonnollisen mono-polin, koska rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ja ylläpito ei kustannusten vuoksi olisi taloudellisesti mahdollista ja järkevää.

Sähkölasku keskusteluttaa säännöllisin välein. Toistuva keskustelunaihe on laskun koostumus. Laskun kolmijako ei ole kaikille selvä.

Sähköstä monta maksua

TEKSTI ROLF GARBRIELSSON KUVITUS SHUTTERSTOCK JA SANNA NYLÉN

9

Sähköhinnan osatekijätSähkö muodostuu kahdesta eri hyödykkeestä, siirtopalvelusta ja sähköenergiasta. Sähköenergian myyntihinnan ja siirtomaksun lisäksi maksat sähkö-laskussasi arvonlisäveroa, sähköveroa ja huoltovar-muusmaksua.

Sähköenergian osuus sähkölaskusta vaihtelee eri asiakasryhmien välillä. Tyypillisesti yksityiskulutta-jan sähkölaskusta 40-50 prosenttia on sähköenergian osuutta, joka on kilpailutettavissa.

Siirtopalvelu muodostuu sähkön siirrosta, sähkön kulutuksen mittauksesta ja taseselvityksestä. Sähkön siirto tarkoittaa sähkön tuomista sähköverkon kaut-ta kuluttajalle.Lähde: Energiavirasto

Sähköstä monta maksua Porvoon Energia -konsernin verkkotoimintaa hoitavan

tytäryhtiön Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander korostaa, että tämä ei tarkoita täydellistä hinnoitteluvapautta.

– Verkkotoimintaa ja hinnoittelua valvoo Energiavirasto, entinen Energiamarkkinavirasto. Se vahvistaa etukäteen sähköverkkotoiminnalle sallitun tuoton ja sähkön siirrosta perittävien maksujen laskentamenetelmät muutaman vuoden mittaisille valvontajaksoille.

Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä. Itse siirto jakautuu kantaverkko-, alueverkko- ja jakeluverkkosiirtoon.

Maakaapelointi lisää kustannuksia

Nylander muistuttaa, että valtakunnallisen kantaverkon omistaja Fingrid Oy on jatkuvasti nostanut hintojaan jakeluyhtiöille. Myös valtiovallan veropäätökset ovat viime vuosina nostaneet merkittävästi kustannuksia.

– Tämän lisäksi jakeluvarmuusvaatimukset kiristyvät. Se lisää tarvetta viedä jakeluverkkoa maan alle. Porvoon Sähköverkko Oy:n maakaapelointikustannukset ovat vuosittain viisi–kuusi miljoonaa euroa.

Kustannuksia aiheuttavat myös sähköverkon kunnossapito, kehittäminen ja uudistamisen, kokonaan uuden verkon rakentaminen sekä verkkoon sitoutunut pääoma.

– Unohtaa ei sovi myöskään verkon käytönvalvontaa ja vikapalvelua vuorokauden ympäri, vikojen korjausta kai-kissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpal-veluja ja sähkökulutuksen mittausta, Nylander toteaa.

Ekoenergia – ympäristö kiittää

Porvoon Energiassa myydään EKOsähköä, jota tuotetaan omassa biovoimalaitoksessa Tolkkisissa. Tuotanto on Suo-men Luonnonsuojeluliiton sertifioima. Polttoaineena käy-

tetään puuperäistä biomassaa.Porvoon Energia maksaa jokaisesta myymästään kilowattitun-

nista EKOsähköä 0,01 senttiä EKOenergiaverkoston ympäristöra-hastoon. Rahasto investoi uuteen ympäristöystävälliseen energia-tuotantoon ja erilaisiin energiasäästöhankkeisiin. Kuluttaja, joka valitsee EKOsähkön, edistää siten aina uusiutuvien energialähtei-den käyttöä ja hiilidioksidineutraalia energiatuotantoa.

EKOsähkön ostopäätös on samalla selkeä signaali ympäristöystä-vällistä sähköä tuottavalle yrityksille siitä, millaiseen sähköntuo-tantoon asiakkaat haluavat yrityksen investoivan tulevaisuudessa.

Porvoon Energian myynnin henkilökunta ja Suomen Luonnon-suojeluliitto neuvovat mielellään, millä tavoin EKOmerkkiä voi käyttää omaa tavaramerkkiä vahvistamaan.

Lisätietoa: www.ekoenergy.org/fi

Porvoon Energia -konsernin liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 27,7 mil-joonaa euroa eli noin 4 prosenttia edel-

lisvuoden vastaavaa aikaa pienempi. Tulokseksi ennen veroja kirjattiin noin miljoona euroa, kun poistoja oli tehty suunnitelman mukaisesti 4 mil-joonan euron edestä.

Koko vuoden tuloksen arvioidaan muodostuvan edellisvuotta hieman heikommaksi.

Lämmöntarve oli ensimmäisellä vuosipuoliskol-la noin 10 prosenttia pienempi kuin edellisvuote-na, mikä näkyy selvästi kulutusluvuissa. Sähköä kului 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2013.

PBE:n liikevaihto laski

10 SEPPO IISALO

Työ­ ja elinkeinomi­nisteriön alaisen Energiaviraston tehtävänä on valvoa, että verkkoyhtiöiden siirtohinnoittelu pysyy kohtuullisella tasolla. Tällä hetkellä sähkön siirtohinnat ovat Suomessa EU:n keskitasoa.

– Uuden sähkö-markkinalain toimitusvar-muusvaatimukset lisäävät verkkoyh-tiöiden investoin-tipaineita. Ne on otettu huomioon valvontamenetel-missä erilaisten kannustimien kautta, Energia-viraston johtaja Si-mo Nurmi sanoo.

Energiavirasto ei voi määrätä siirtohin-nalle maksimihintaa, vaan sääntely nojaa verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuottoon määrittämällä yhtiöille mak-simituottotaso.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tariffien sääntely tapahtuu välillisesti asettamalla katto asi-akkailta perityistä siirtomaksuista saaduille tuotoil-le, Energiaviraston johtaja Simo Nurmi selventää.

Kohtuullinen tuottotaso 3–6 prosenttia

Ennen neljävuotisen valvontajakson alkamista Energiavirasto antaa jokaiselle verkkoyhtiölle vi-ranomaispäätöksen, jossa määritellään ne valvon-

siirtohinnoittelua Energiavirasto valvoo

tamenetelmät, joiden perusteella hinnoittelun koh-tuullisuutta tullaan arvioimaan.

– Kohtuullisena pidetty tuottoaste on ollut 3-6 prosenttia sinä aikana, kun valvontaa nykymuo-dossa on tehty, eli vuodesta 2005 lähtien, johtaja Nurmi kertoo.

Käytännössä järjestelmä toimii niin, että Ener-giavirasto laskee verkkoyhtiölle maksimituottota-son ja sen vastinpariksi valvontajakson päätyttyä toteutuneen oikaistun tuloksen.

– Vertailun avulla näemme, onko yhtiö ollut ali-jäämäinen, jolloin se ei ole ottanut kaikkea sallittua tuottoa, vai onko se ottanut sallittua enemmän ja ollut ylijäämäinen.

Seuraavan neljän vuoden valvontajakson aikana hinnoittelu täytyy tasata, mikäli verkonhaltija on ollut ylijäämäinen. Alijäämä on mahdollista myös tasata, mikäli verkonhaltija tämän perustelluksi katsoo. Jos ylijäämää on syntynyt edellisellä jaksolla, pitää uuden jakson olla saman verran alijäämäinen.

Yhtiön ja omistajien intressit huomioon

Tällä hetkellä on meneillään kolmas valvontajakso, ja Energiaviraston johtajan Simo Nurmen mukaan järjestelmä on toiminut hyvin.

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

11

Mikrotuotannon ylijäämäsähkönvoi myydä Porvoon Energialle

Kysymys on siitä, että joillakin asiakkailla on aurinkopanee-leja tai pieni tuulivoimala, eivätkä he aina tarvitse kaikkea tuottamaansa sähköä itse, jolloin he voivat myydä ylijäämä-

sähkön Porvoon Energialle.Sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo, että Porvoon Ener-gia maksaa ylijäämäsähköstä markkinahinnan mukaan.– Maksu tapahtuu sähkölaskun hyvityksenä neljästi vuodessa.

Sopimus Porvoon Energian kanssaMikrotuottaja voi myydä ylijäämäsähkönsä Porvoon Energialle edellyttäen, että hän on yhtiön sähköasiakas, eli ostaa tarvitse-mansa sähkön Porvoon Energialta silloin, kun oma mikrotuotanto ei riitä kattamaan kulutusta.

– Mikrotuottajan ylijäämäsähkön ostamisesta tehdään tuottajan kanssa sopimus, Broman sanoo.

Lisäksi tarvitaan mikrotuotannon liittymissopimus Porvoon Energian verkkoyhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa. Mikrotuotantoa harjoittavan kotitalouden tai yrityksen pääsula-kekoko saa olla enintään 3x63 ampeeria.

Kiinnostaako?Bromanin mukaan mikrotuotannon ylijäämäsähkön myynti Por-voon Energialle mahdollistui yhtiön vaihdettua verkkoasiakkaiden-sa sähkömittarit etäluettaviin kaksisuuntaisiin mittalaitteisiin.

Jos sähkön mikrotuotanto kiinnostaa, voit kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen, 050 433 9030Liittymäpalveluneuvoja Berndt Hjelt, 040 672 1460 ja

Myyntipäällikkö (yritysasiakkaat) Markus Weckström, 0400 713 353.Myös Porvoon Energian kotisivuilta löytyy tietoa sähkön mikro-

tuotannosta.

Sähkön kuluttaja ja ostaja voi nykyisin olla myös sähkön tuottaja ja myyjä. Monilla energia yhtiöillä ei ole vielä tällaisia asiakkaita – Porvoon Energialla on. TEKSTI ROLF GABRIELSSON

Jakeluverkon haltijat• 81 jakeluverkonhaltijaa• Liikevaihto: 2,2 miljardia euroa• Liikevoitto: 0,5 miljardia euroa• Verkkopituus: 400 000 km• Maakaapelointiaste: 28,8 % (2012)

EnergiavirastoEnergiavirasto on työ- ja elinkeinoministe-riön hallinnonalan asiantuntijavirasto. Se aloitti toimintansa Sähkömarkkinakeskuk-sena sähkömarkkinalain tultua voimaan 1.6.1995.

Markkinoiden edistämistyö on vuosien var-rella kasvattanut tuntuvasti Energiaviraston tehtäväalueita ja sääntelyviranomaistehtäviä.

Vuonna 1995 Sähkömarkkinakeskuksessa työskenteli 6 virkamiestä. Vuoden 2014 alussa Energiaviraston henkilöstön määrä on 70.

Energiavirasto valvoo

– Järjestelmän avulla on löytynyt järkevä tuottotaso, jolla taataan asiakkaan siirtohinnan pysyminen kohtuullisissa rajoissa samalla kun on pystytty takaamaan se, että hinta ei ole yhtiön kannalta liian alhainen.

– Ei olisi mitään järkeä ajaa yhtiöitä konkurssiin tai sellai-seen tilanteeseen, että sähköverkot pääsisivät rapistumaan, hän perustelee.

Nurmen mukaan ei pidä myöskään unohtaa verkkoyhtiöi-den omistajien intressejä.

– Omistajien pitää saada oma maltillinen siivunsa tulokses-ta, jotta kiinnostus omistaa tällaista bisnestä Suomessa säilyy.

Siirtohintojen vaihtelu korostuu

On arvioitu, että toimitusvarmuustason nostaminen vuo-den 2028 loppuun mennessä uusien vaatimusten edellyttä-mälle tasolle maksaisi verkkoyhtiöille 3–6 miljardia euroa. Siirtohinnoille se tarkoittaa keskimäärin 15-20 prosentin korotuspaineita.

Tilanne vaihtelee suuresti eri yhtiöiden alueilla. – Tiiviissä kaupunkiympäristössä sähköverkot ovat pit-

kälti maakaapeloitu, kun taas haja-asutusalueilla verkot koostuvat pääsääntöisesti pitkistä, metsissä kulkevista il-majohtokaapeleista.

Nurmen mukaan erot näkyvät jo siirtohinnoissa. – Uudet toimitusvarmuusvaatimukset lisäävät hintaeroa

entisestään. Sille ei voi mitään, Energiaviraston johtaja Si-mo Nurmi toteaa.

TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

SH

UTT

ERS

TOC

K

12

IDEAS-projekti

Porvoon Energiassa IDEAS-projektia vetää kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen, joka rekry-toi Johanna Rosqvistin

hankkeen asiantuntijatehtäviin ke-sällä 2013.

– Pääsin mukaan tähän projektiin, kun se oli osoittautunut vaativam-maksi kuin aluksi luultiin ja tarvittiin lisäresursseja sen toteuttamiseen, Jo-hanna Rosqvist kertoo.

IDEAS etsii ratkaisuja energiapi-hiin asumiseen, ja tähän haetaan nyt

uusia eväitä Skaftkärin alueella Ome-natarhan kaupunginosassa Porvoossa.

Vuoteen 2015 jatkuvan projektin yhteistyökumppaneita on Englannis-sa, Ranskassa ja Israelissa. Porvoon kaupungin, Porvoon Energian ja ke-hitysyhtiö Posintran lisäksi projektiin osallistuu Suomesta VTT.

Tehokkaat työkalut käyttöön

Omenatarhan pientaloalue toimii Suomen koealueena. Johanna Ros-qvist kertoo, että hankkeeseen on tul-lut mukaan reilu 20 kaukolämmittei-

IDEAS-projekti näyttää suuntaa

Miten porvoolaiset voisivat leikata energiankulutustaan ja lisätä energiaoma­varaisuuttaan? Tätä selvitetään nyt Omenatarhan alueella. Hanke on osa EU:n IDEAS­hanketta. Se on työllistänyt Johanna Rosqvistin vuoden ajaksi Porvoon Energialla.

Energiansäästön onnistumisen kannalta asukkaiden motivoituminen on avainasemassa, diplomi-insinööri Johanna Rosqvist toteaa.

TEKSTI SEPPO IISALOKUVA PÄIVI AHVONEN

IDEAS,englanniksi Intelligent Neighbourhood Energy Allocation and Supervision, on tutkimus- ja ke-hitysprojekti, jonka tavoitteena on saada ihmi-set muuttamaan tottumuksiaan aikaisempaa energiatehokkaampaan suuntaan. Porvoon Energia on hankkeessa keskeisesti mukana.

sessä omakotitalossa asuvaa porvoolaisperhettä. – Tänä syksynä alkava projekti kestää yhdeksän

kuukautta. Sen aikana informoimme asukkaita hei-dän energiankulutuksestaan ja autamme heitä hyö-dyntämään uusiutuvia energialähteitä.

IDEAS-projekti toimittaa hankkeeseen osallis-tuvien perheiden käyttöön tablettitietokoneet, joilla asukkaat voivat seurata sekä sähkön- että kaukoläm-mön kulutustaan tätä projektia varten kehitetyn oh-jelman avulla.

– Näin asukkaat saavat tiedon paitsi omakotita-lonsa reaaliaikaisesta energiankulutuksesta myös eri kodinkoneiden ja -laitteiden yksittäisen kulutuksen.

Johanna Rosqvist ja muut hankkeen vetäjät usko-vat, että näin saatava tieto auttaa perheitä pienentä-mään energiankulutustaan ja säästämään riihikuivis-sa euroissa.

Se, kuinka hyvin tässä onnistutaan, nähdään syk-syllä 2015, jolloin tulokset analysoidaan ja tulkitaan.

Vertailukelpoisen tiedon saamiseksi selvitykses-sä on mukana toinen vastaavantyyppinen Porvoon asuinalue, jonka asukkaiden energiankulutusta ver-rataan koealueen tuloksiin.

– Odotan mielenkiinnolla, kuinka hyödylliseksi Omenatarhan asukkaat tämän kokeilun kokevat ja millaisia tuloksia he saavuttavat energiansäästössä, Rosqvist sanoo.

” Kaikki me voimme vaikuttaa”

Diplomi-insinööri Johanna Rosqvist uskoo, että sekä energiayhtiö että kuluttajat voivat omilla toimillaan vaikuttaa energiaomavaraisuuden vahvistumiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen.

Porvoossa keskeisessä asemassa on Tolkkis-ten biovoimalaitos, jonka ansiosta bioperäisten polttoaineiden osuus on saatu nousemaan yli 90 prosenttiin.

Mutta vieläkin on petrattavaa, erityisesti tal-visin, jolloin kovimmilla pakkasilla joudutaan turvautumaan kaasuvoimalaitokseen sähkön- ja kaukolämmön kulutuspiikkien takia.

– Sähköpiikit ovat tyypillisesti aamulla ennen töihin ja kouluun menoa sekä keskipäivällä ja illalla, ja lämpöpiikki taas iskee aamuyöstä. Asukkaat voisivat omilla toimillaan vaikuttaa piikkien tasaamiseen ja näin edistää uusiutuvi-en energiavarojen käyttöä, Johanna sanoo.

TEKSTI SEPPO IISALO KUVA PÄIVI AHVONEN

Muuntamo- taide ihastuttaaGammelbackan muuntamo sai kesällä uuden il-

meen, kun taidekoululaiset Iris Haapanen ja Ville Pölhö maalasivat sen pinnat uusiksi. Hauska, sarjakuvamainen kokonaisuus istuu kuin nakutettu kerrostalomiljööseen.

– Hieno! kommentoi Porvoon Energian viestintäpääl-likkö Nina Fransas lyhyesti.

Kahtena viime kesänä taideopiskelijat ovat maalan-neet kaupunkilaisten silmäniloksi jo 8 muuntamoa.

13

Runkoputkea uusittiin Näsissä

Porvoon Energia uusi elo–syyskuun aikana kaukolämmön runkoputkia Näsissä noin 300 metrin matkalta. Vuodelta 1981 peräisin olevat vanhat putket, joissa aika ajoin oli ha-

vaittu ongelmia, vaihdettiin uusiin, halkaisijaltaan 40 senttimet-rin putkiin.

Työn oli määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä.– Uudet putket siirtävät kaukolämpöä keskustan alueen kau-

kolämpöasiakkaille ja palvelevat pitkälle tulevaisuuteen. Sanee-rattavan matkan varrella on muutamia liittymiä, joiden lämmön-toimituksiin työt ovat hieman vaikuttaneet, lähinnä parin lyhyen käyttökatkoksen muodossa, kertoo lämmön ja tuotannon päällik-kö Ari Raunio.

Näsin putken uusiminen oli yksi Porvoon Energian kesän isoim-mista kaukolämmön saneerauskohteista.

– Yksittäisiä uusia asiakkaita liittyy tasaisesti verkkoon ja verk-ko laajenee, mutta kokonaisuudessaan uudisrakentaminen on tällä hetkellä hieman aikaisempaa vähäisempää, Raunio toteaa.

Tällä hetkellä Porvoon Energialla on yhteensä noin 1980 kauko-lämpöasiakasta, joista 280 Loviisassa.

Työmaa oli auki elokuun puolivälissä Maistraatin-kadulla Porvoon Näsissä. Kuvassa näkyy kaukoläm-pöjohtojen lisäksi erilaisia kaapeleita.

Uutiset PB

E

Mia Hafrén vietti koko kesän Loviisan kakkoskodissaan. Samalla hän har­joitteli ABBAn musiikkiin perustuvan Mamma Mia ­musikaalin kappaleita. Syksyllä starttaa myös FORK­yhtyeen 10­vuotisjuhlashow.

Mamma Mia -musikaalin tähti rentoutuu mökillä

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT VIRPI LEHTINEN

14

Mamma Mia -musikaalin tähti rentoutuu mökillä

MIA HAFRÉNKotoisin Loviisasta.Asuu Helsingin Kruununhaassa.Perhe: tytär, avopuoliso ja runsaasti sukua. Uusioperheen myötä kolme aikuista ”bonuslasta”.Tv-roolit: Tahdon asia, Hovimäki, Harvoin tarjolla, Klikkaa mua, jne.

15

Näyttelijä-laulaja Mia Hafrén kertoo nautti-neensa kesästä Loviisan Pernajan mökillään. Tai oikeastaan vanhan tam-

men suojissa sijaitseva yli satavuotias talo on Mialle, hänen tyttärelleen Livialle sekä ku-vaajapuolisolle Jan Nymanille kakkoskoti. Aina kun on mahdollista, perhe hurauttaa Helsingin-kodistaan Loviisaan nauttiak-seen ympäröivän luonnon kauneudesta.

– Joskus tulemme vain illaksi saunomaan. Ystävät Helsingissä nauravat, että emme enää lähde minnekään heidän kanssaan. Loviisaan pitää päästä aina kun se vain on mahdollista. Toisaalta, iso talo ei ole koskaan valmis, joten aina on jotain pientä remontoitavaakin, Mia kertoo.

”Akkujen lataaminen oli varmasti tarpeen.”

Mia Hafrénilla on edessä työntäyteinen vuosi, joten akkujen lataaminen mökillä oli varmasti tarpeen.

Mia esiintyy Svenska Teaternin Mam-ma Mia -musikaalissa pääosassa, ja mel-kein samaan aikaan starttaavat suositun a cappella -yhtyeen, FORKin, kymmen-vuotisjuhlaesitykset ja kiertue. Mittavia projekteja kumpikin, joten voisi luulla, että aikataulujen sovittaminen olisi lähes mahdotonta. Kun Mia sai tietää saaneensa pääroolin Mamma Mia -musikaalissa, ilon ympärillä pyöri myös huoli: miten ehdin tämän kaiken?

– Tein kuitenkin mielestäni vedenpitävän suunnitelman. Pystyn olemaan mukana se-kä FORKin juhlakiertueella että musikaa-lissa. Se tarkoittaa seitsemän tai kahdeksan esiintymistä viikossa 48 viikon ajan.

Mia kiittää perhettään saamastaan tu-esta. Elokuvaajana työskentelevä puoliso ymmärtää esiintyjän elämää hyvin.

–  Tietenkin mietin perhettäni ja yhty-ettäni. Minun tekemiseni vaikuttavat suo-raan heihin. Mutta jos en olisi tarttunut tällaiseen tilaisuuteen, olisin jälkeenpäin katkeroitunut, Mia pohtii.

FORKin juhlashow´ssa kuullaan yhty-een best of -kappaleita kymmenen vuoden varrelta. Materiaali on luonnollisesti Mial-

le tuttua, mutta esiintyminen on silti aina rankka fyysinen ja henkinen suoritus. Hän pitää kunnostaan huolta lenkkeilemällä, joogaamalla ja treenaamalla salilla.

– FORKilla on ollut omat ylä- ja ala-mäkensä. On ollut hienoja hetkiä muun muassa ulkomailla, mutta paljon on myös sellaista näkymätöntä työtä, jota ilman bändiä ei olisi. Lavalla sitten tanssitaan ja lauletaan täysillä, Mia hymyilee.

”Esiintyminen on aina rankka fyysinen ja henkinen suoritus.”

Mia kertoo, että Hafrénien perheen lapset saivat kokeilla siipiään eri harrastusten pa-rissa. Perheen neljä lasta ratsastivat, soitti-vat ja tanssivat. Äiti kuljetti heitä Kotkaan ja Porvooseen, jos Loviisassa ei ollut tarjolla sopivaa musiikki- tai tanssiopetusta.

– Äiti joutui ajamaan paljon. Meitä lapsia matkat eivät haitanneet, sillä kaikki har-rastaminen oli yksinkertaisesti niin kivaa.

Mia Hafrénin kakkoskodin idyllissä mieli rauhoittuu.

17

Lopulta kävin jopa Helsingissä asti tanssi-tunneilla. Arvostan sitä, että meillä lapsilla oli aina vanhempiemme tuki. Saimme ko-keilla erilaisia juttuja, mutta emme saaneet keskeyttää harrastusta kesken kauden. Piti olla varma, halusiko jatkaa vai lopettaa, Mia muistelee.

Lapsuus ja nuoruus oli Loviisassa hyvä ja turvallinen. Mia ei muista, että tuohon aikaan olisi ollut juuri mitään ongelmia. Käytiin koulua ja viihdyttiin kaveriporukoissa. Kaikessa tuntui tekemisen ilo. Pieni kaupunki oli hyvä kasvuympäristö nuorille.

– Ei silloin pelätty, vaikka me tytöt tulimme kotiin myöhään yöllä kävellen.

Miaa hymyilyttää muisto kesätöistä Loviisan torin laidalla. Hän oli 16-vuotias, kun hän pääsi myymään jäätelöä ystävänsä kanssa. Kesä oli sateinen, eikä kauppa oikein käynyt. Tytöt viihdyttivät itseään soittamalla kasetilta Abban musiikkia, mikrofoneina tietenkin jäätelötuutit. Hän ei voinut aavistaa vielä jonain päivänä esittävänsä samoja kappaleita isolla lavalla.

– Silloin yleisönä olivat ne muutamat ih-miset, jotka kulkivat torilla sateessa. Vie-läkin, kun kuulen Dancing Queen -biisin ensitahdit, muistan tuon kesän Loviisan torilla. Se saa tunteet vieläkin pintaan.

”Jes, täältä tullaan”Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Mia lähti Hel-sinkiin opiskelemaan Teatterikorkeakou-luun. Opiskelijaelämä suuressa kaupungis-sa kiilteli mielessä houkuttelevana.– Tunne oli että jes, täältä tullaan.

Mia pääsi Teatterikorkeakouluun ensi yrittämällä. Monet näyttelijät ovat kertoneet traumatisoituneensa henkisesti ja fyysisesti rankassa koulussa. Mia palaa muistoissaan parinkymmenen vuoden taakse. Myös hän sai palautetta, jota nuori ihminen sitten sulatteli aikansa.

– Onneksi minulla on ollut aina hyvä itsetunto, Mia naurahtaa.

Ajatus hyppää saman tien Mamma Mia -musikaalin ensimmäisiin lauluharjoituk-siin, joissa kuultiin myös roolihenkilöiden soolo-osuuksia. Yhtäkkiä Mia kaipasi ym-pärilleen tuttua yhtyettään. Hetken mieles-sä käväisi, apua, kelpaanko minä.

– ABBAn musiikki on teknisesti vai-keaa laulaa. Onneksi kaikki kollegat ovat kannustavia, ystävällisiä ja suloisia! Olen rohkealla mielellä musikaalin suhteen. Yh-tä lailla odotan innoissani tulevaa FORK-juhlavuotta, Mia sanoo.

Mamma Mia ­musikaali vetää katsomot täyteen Svenska Teaternissa.

FORKin juhlashow alkaa marraskuussa Aleksanterin teatterissa, minkä jälkeen starttaa juhlakiertue.

Pääroolien esittäjät paljastettiin lehdistötilaisuudessa. Kuva: Nicke von Weissenberg

MAMMA MIA! Lontoo 2013–2014

18

Makeisia Porvoon mitalla

teema

EKOLOGIA

Katarina Enholm.

19

Brunbergin tuotannosta noin 70 prosenttia on erilaisia suklaatuotteita, ja yritys haluaakin it-sestään käytettävän nimitystä suklaatehdas.– Suomessa on meidän lisäksemme vain kaksi muuta yritystä – Fazer ja Panda – jotka itse

valmistavat suklaansa, yhtiön toimitusjohtaja Katarina Enholm kertoo.

Brunberg tunnetaan eritoten tryffeleistään ja Suukoistaan, joita valmistuu toistakymmentä miljoonaa vuosittain. Yhtiö on 2007 laajentanut suklaatuotteidensa valikoimaa laktoo-sittomalla maitosuklaalla, jonka valmistajana se on ainoa Pohjoismaissa.

– Laktoositon maitosuklaamme on lisäksi gluteeniton, En-holm lisää.

Brunbergin vanhin tuote on yli satavuotias Alku-kerma-toffee. Muistitiedon mukaan karamellin resepti on Pietarista peräisin. Venäjältä haettiin ja saatiin 1900-luvun alussa ma-keisvalmistuksen paljon asiantuntemusta.

Arvostettu tavaramerkki

Tavaramerkkinä Brunberg on Suomen sadan ar-vostetuimman joukossa. Toimitusjohtaja Katarina Enholm näkee yhtiön menestyksen perustuvan

Maankuulut Brunbergin Alku­karamellit ja Suukot sulavat niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin suussa. Porvoolaisen suklaatehtaan valikoimiin kuuluu yhteensä nelisenkymmentä eri tuotetta: suklaata, lakritsia, marmeladeja, toffeita ja muita herkkuja – yli miljoona kiloa vuodessa.TEKSTI ROLF GABRIELSSONKUVAT EEVA KANGAS

Brunberg pähkinänkuoressa• Toiminta alkoi vuonna 1871 Porvoossa

A.W. Lindfors bageri -nimisenä leipomona.• Leipomo laajensi toimintaansa vuonna 1897

makeistuotantoon.• Lennart Brunberg aloitti vuonna 1907

oppipoikana Lindforsilla ja perusti Brunbergin karamellitehtaan vuonna 1922.

• Vuodesta 1958 lähtien yhtiön nimi on ollut Oy Brunberg Ab.

• Yhtiön omistavat Brunbergin ja Somervallin perheet.

• Henkilökuntaa 60• Toimitusjohtaja Katarina Enholm• Liikevaihto vuonna 2013 oli 7,2 miljoonaa euroa.

Noin 4 prosenttia liikevaihdosta koostuu viennistä.

Makeismyyjä Sonja Pennanen esittelee valikoimaa Välikakdun myymälässä.

20

PÄIV

I AH

VO

NEN

Miljoonainvestointi lisää tuotantokapasiteettiaSuklaamaasta Sveitsistä hankittu uusi suklaavalulinja on miljoonain-vestointi, jolla Brunberg takaa itselleen tuotannon laajentamismah-dollisuuden.

– Tällä 25 vuoteen suurimmalla koneinvestoinnillamme suklaatuot-teiden tuotantokapasiteetti kaksinkertaistuu ilman, että työvuoroja tarvitsee lisätä, toimitusjohtaja Katarina Enholm kertoo.

neljään selkeään tekijään: korkealuokkaisiin raaka-aineisiin, si-toutuneeseen henkilökuntaan, joustavuuteen ja erilaistuneeseen tuotevalikoimaan.

Makeisala kokonaisuudessaan oli viime vuonna miinusmerk-kinen – osasyynä vuonna 2011 voimaan tullut makeisvero. Brun-berg onnistui kuitenkin yleistrendistä poiketen kasvattamaan lii-kevaihtoansa ja liikevoittoansa.

Enholm kiittelee tässäkin yhteydessä yritykseen sitoutunutta henkilökuntaa.

–  Meillä työurat ovat pitkiä ja vaihtuvuus erittäin vähäistä. Monen vanhan työntekijän lapset ovat seuranneet vanhempiensa jalanjäljillä.

Porvoon matkailuvaltti

Paitsi tunnettu tavaramerkki Brunberg on myös yksi Porvoon tunnetuimmista matkailuvalteista. Yhtiön tehdasmyymälät ovat monen matkailijan must-kohteiden listan kärjessä.

Tehtaalta myynti on jatkunut aina 1950-luvulta asti.– Sekä tehtaanmyymälä että Vanhan Porvoon portilla sijaitseva

myymälä ovat erittäin suosittuja, Enholm kehuu.Varsinkin Vanhan Porvoon myymälässä käy paljon ulkomaisia

turisteja. Aasialaiset ovat kasvava matkailijaryhmä.Japanilaiset ovat mieltyneet nougatsuklaaseen, Enholm tietää

kertoa. Entä kiinalaiset, mitä he ostavat?– Riisisuklaata.

Brunbergin Alku-karamellit ja Suukot tuotetaan yri-tyksen muiden makeisten tapaan Porvoon Energian

ekosähköllä. Lämmitykseen Brunberg Oy käyttää Por-voon Energian uusiutuvalla polttoaineella lähes sata-prosenttisesti tuotettua kaukolämpöä.

Sähköä kuluu itse makeistuotantoon sekä tehdassa-lin viilennykseen. Kattilat ja koneet tuottavat paljon lämpöä.

Yritys on vastikään investoinut uuteen jäähdytyslaitteistoon, joka plus 5 asteen ulkoilmalämpötilaan asti toimii energiaa säästävästi ilman kompressoreita.

Makeistuotanto on melko energiavaltaista, ja Brun-berg Oy käyttääkin vuosittain noin 1,7 miljoonaa kilo-wattituntia sähköä tehtaassaan. Yhtiön kiinteistöpääl-likkö Ted Björkstrand kiittää pitkäaikaista yhteistyötä Porvoon Energian kanssa.

– Hyvänä esimerkkinä on uusi muuntaja, jonka Por-voon Energia asensi meille joustavasti, kun kesällä to-teutetun suuren laiteinvestoinnin yhteydessä todettiin, että vanhan muuntajan kapasiteetti on riittämätön.

Ekosähköllä tietysti

”Japanilaiset ovat mieltyneet nougat­ suklaaseen.”

Pörssihommista metsän keskelleEspoolaisen Jussi Pekkisen elämä meni puolitoista vuotta sitten täysin uusiksi. TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT EEVA KANGAS

teema

EKOLOGIA

21

22

Pitkän kypsyttelyn jälkeen Jussi Pekkinen päätti jättää pohjoismaissa toimivan pörssiyhtiön, jossa oli työskennellyt 25 vuotta eri esimiestehtävissä, ja ryhtyi luontoelämyksiä tarjoavan Råmossan tilan isännäksi.

Ilolan Råmossan tila oli 14 vuotta aikaisemmin siirtynyt su-kupolvenvaihdoksessa täysin Pekkisen omistukseen. Siitä asti hän oli hoitanut isoa tilaa itsenäisesti uutena isäntänä kolman-nessa polvessa.

– Vaativan palkkatyön tekeminen, asuminen pääkaupunki-seudulla ja samanaikainen tilan hoito osoittautuivat haastavak-si yhtälöksi, hän kuvailee.

Tilan isännäksi ryhtyminen alkoi houkutella päivä päivältä yhä enemmän ja keväästä 2013 lähtien Pekkinen onkin ollut vanhan sukutilan täysipäiväinen isäntä, metsäalan opiskelija ja porvoolainen.

– Ihan toisista hommista hyppäsin tänne metsän keskelle, hän naurahtaa ja kertoo olevansa nyt tyytyväinen sinkku-metsäjussi.

– Tämä on mun homma – tiedän tasan tarkkaan, mitä kvar-taalitaloudessa toimiminen on.

Luontoelämyksiä ekologisesti katettuna

Råmossan tilalla tarjotaan räätälöityjä luontoelämyksiä ryhmille tai vaikka vain yhdelle asiakkaalle. Tilan toiminnassa ekologisuus on turvallisuuden ohella ykkösasioita.

Pekkiselle itselleen ekologisuus merkitsee paljon, muun muassa paikallisten palvelujen suosimista.

– Porvoolainen arkkitehti Aarne Launos on suunnitellut tilan ra-

”Elämyspaketti voi koostua vaikka lumikengillä tehtävästä retkestä ja nuotiopaikalla nautitusta lounaasta.”

”Lähiruoka on luonto­ elämyksiä tarjoavalle

tilalle itsestäänselvyys.”

23

Råmossan tilan isännälle Jussi Pekkiselle ekologisuus tarkoittaa muun muassa Porvoon Energian ekosähkön käyttämistä.

Ekosähkö oli Pekkiselle aiemmin lähes tuntematon asia, kunnes Porvoon Energian myyntipäällikkö Janette Englund ehdotti sitä Råmossan tilalle.

– Nyt kun olen asiaa vähän opiskellut, olen vakuuttunut, että se sopii meille ja liikekonseptiimme aivan erinomaisesti.

Uusiutuvaa energiaa luontomatkailuyritys käyttää myös lämmitykseen.

– Hyödynnämme sekä maalämpöä että puulämmitystä.Aurinko paistaa päärakennuksen etelä-länsisuuntaiseen pulpet-

tikattoon suuren osan päivästä. Olenkin suunnitellut varaavaa aurinkolämmitysratkaisusta ja aion keskustella siitä tarkemmin Porvoon Energian kanssa.

Ekosähköä Porvoon Energialta

kennuksen, ja paikallinen hirsiveistäjä Tuure Jordan on veistänyt sen omien metsiemme puista. Laudat on sahattu paikan päällä kenttäsahalla.

– Rakennuksen käynnissä olevassa sisäremontissa on mukana muun muassa sisustusalan asiantuntija Ingrid Wiertz porvoolai-sesta Vivante Home Interiors -yrityksestä.

Lähiruoka on luontoelämyksiä tarjoavalle tilalle itsestäänselvyys. – Sienet, kalat, riista, peruna, salaatit, marjat – kaikki saamme

tästä läheltä. Pekkisen mukaan puhtaan hyvän ruoan merkitys on kaiken

kaikkiaan kasvanut myös luontomatkailussa. – Ruoan on oltava maistuvaa, monipuolista ja terveellistä aamu-

palasta lähtien – illallisviinien asiantuntevaa valintaa unohtamat-ta, ja sen on erottauduttava muista.

Paikallisuus valttikorttina

Syksyllä Råmossan toiminta pääsee täysipainoisesti liikkeelle.– Sisätilojen remontin valmistuttua voimme ottaa vastaan vaa-

tiviakin asiakkaita. Ulos tulee myös palju ja terassia laajennetaan, Pekkinen kertoo.

– 20- ja 22-vuotiaat energiaa pursuavat opiskelijatyttäreni ovat toiminnassa mukana ja tuoreita osakkaita. He ovat tuoneet perhe-yritykseemme paljon ideoita ja nuorta ajattelua. 14-vuotias kuopus Peter toimii tilan yleismiehenä.

Hyvä lopputulos saadaan aikaiseksi yhteistyössä muiden pai-kallisten toimijoiden kanssa. Esimerkkinä Pekkinen mainitsee porvoolaisen ravintola Zum Beispielin.

– Ravintolan keittiömestari Georg Simojoki asuu Postimäellä, josta hänellä on neljän kilometrin matka Råmossaan loihtimaan ruokaelämyksiä tilan vieraille.

Myös Haikon Kartano ja hotelli Onni kuuluvat tilan yhteis-työkumppaneihin.

– Satsaamme siihen, että vieras tuntee aina olevansa tervetullut. Jos esimerkiksi Haikon Kartano haluaa heillä yöpyvälle venäläiselle perheelle vierailukohteen, jossa perhe voi turvallisissa olosuhteissa sienestää ja liikkua luonnossa, niin me voimme tarjota sellaisen.

Monipuolisia elämyksiä

Råmossaa ei ole tarkoitettu paikaksi, jonne poiketaan ohimennen. – Toimintamme perustuu yhteydenottoon, jossa sovitaan käyn-

nistä ja siitä, mitä vieraat haluavat. Vaihtoehtoja on paljon vuo-denajasta riippuen. Luonto-, erä- ja elämystilaisuuksia järjeste-tään erämiehen kahdeksaan vuodenaikaan sopien.

– Elämyspaketti voi koostua vaikka lumikengillä tehtävästä retkestä ja nuotiopaikalla nautitusta lounaasta. Retkellä eräopas näyttää, miten erätuli tehdään talvisessa metsässä. Päätteeksi sau-na, palju ja iltapala.

Yritysvieraille perinteiset suomalaisen eräkulttuurin mukaiset metsästyspäivät ovat Pekkisen mukaan ykkösjuttuja.

– Mahdollisuuksia on vaikka kuinka. Hinta vaihtelee ryhmän koon ja ohjelman laajuuden mukaan.

Saksalaisten ja venäläisten vieraiden ohella japanilaiset ovat Pekkisen mukaan uusi selkeä kohderyhmä. Japanin-, venäjän- ja saksankielisille eräoppaille olisi siksi tarvetta.

www.ramossa.fi

24

valaisinliike

teema ekologia

Sisustusvalaisimiin erikois-tunut porvoolainen Sessak Oy panostaa tuonnin lisäksi omiin malleihin ja suunnit-telijoihin.

– Nykyään valaisimilla on paljon kes-keisempi rooli kodin sisustuksessa kuin 1980-luvulla, jolloin aloitimme toimin-nan. Noihin aikoihin huoneen kattoon kiinnitetty valaisin riitti, yrityksen toi-mitusjohtaja Svante Siggberg kertoo.

Tänä päivänä valaisimilla luodaan si-sustukseen näyttävyyttä.

– Valaisimia saa huonetilassa olla useita, niiden on oltava persoonallisia

ja niiden on sovittava yhteen kodin muun sisustuksen kanssa.

Habitare-messuilta vauhtia myyntiin

Sessak osallistuu syksyisin Suomen tärkeimpään sisustusalan tapahtumaan Habitare-messuille, jossa yritys esitte-lee uutuuksiaan niin kuluttajille kuin jälleenmyyjillekin.

– Tänä syksynä näytteillä oli muun muassa porvoolaisen suunnittelijan Kasper Nymanin Hi-Hat ajaton kat-tovalaisinsarja. Se koostuu kolmesta erillisestä osasta, joiden väleistä valo

suodattuu ylös- ja alaspäin. – Esillä olivat myös Matti Syrjälän Cor-

ner-betonivalaisimet, Juho Pasilan Selma ja Vilho -keramiikkavalaisin sekä Antti Kes-kisen valaisimet Tulip ja Koti-lo, jotka on myös tehty keramiikasta ja lasista, mark-kinointipäällikkö Staffan Siggberg kertoo.

Kupari ja keramiikka trendimate-riaaleja

Valaisinmaailmassakin muotisuuntauk-set vaihtelevat. Staffan Siggbergin mu-kaan kupari on nyt tosi in.

Toinen muodissa oleva materiaali on uudelleen henkiin herätetty keramiik-

NäyttävyyttäsisustukseenValaisinmaailmassa muotisuuntaukset vaihtelevat. Kupari on nyt tosi in. TEKSTI MAARIT GABRIELSSON KUVAT EEVA KANGAS

teema

EKOLOGIA

25

teema ekologia

Näyttävyyttäsisustukseen

ka. Vaaleassa keramiikkavalaisimessa valo kuultaa kauniisti läpi.

Materiaali, jota ei hevillä osaa yhdistää va-laisimiin, on korkki, josta tehdyt valaisimet sopivat hyvin moderneihin tiloihin.

– Useimmat asiakkaamme suosivat pelkistettyä pohjoismaista tyyliä, joka on saanut vahvan jalansijan myös Keski-Euroopassa, Staffan Siggberg kertoo.

Uuden valaisimen tie myyntikuntoon on hänen mukaansa pitkä prosessi.

– Kestää vuoden tai jopa puolitoista en-nen kuin tuote saadaan esille. Tämän vuoksi oman muotoilun merkitys kasvaa, ja panos-tamme siihen jatkossa yhä enemmän.

PÄ

IVI A

HV

ON

EN

PerheyritysSessak Oy on porvoolainen perheyritys, joka on perustettu vuonna 1984. Svante Siggbergin poika Staffan tuli jo koulupoikana kesätöihin. Käytyään kaup-pakorkeakoulun oli selvää, että hänelle riittää töitä omassa yrityksessä. Palkkalistoilla on kuusi ihmistä.

Yrityksellä on kolme myyntiedustajaa, kaksi Suomessa ja yksi Virossa. Valmiit valaisimet hankitaan pääosin Ruotsista. Osa tuodaan Hollannista, Es-

panjasta, Tšekistä ja Aasian maista. Tuotteita myydään alan erikoisliikkeissä ja hyvin varustetuissa tavarataloissa.

Outlet-myymälä PorvoossaSessakin Outlet-myymälä ja näyttelytila ovat avoinna ma-pe kello 9-17. Osoite Puuusepänkaarre 6, Porvoo. Puh. 019 534 0300, www.sessak.fi

Tiina Espo ja Camilla Sivén (yläkuvassa) esittelevät kauden hittituotteita.

26

TEKSTI ROLF GABRIELSSON JA SEPPO IISALO

Aurinkosähkö sopii Suomeenkin

Uutiset EU

RO

OPPA

Saksa satsaa uusiutuviinSaksassa uusiutuvan ener-

gian osuus sähköntuotan-nossa jatkaa kasvuaan. Ku-luvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 31 prosenttia ko-konaistuotannosta syntyi uu-siutuvilla energianlähteillä. Tästä 27 prosent-tia tehtiin tuulella, auringolla ja biomassalla. Loput 4 prosenttia tuotettiin vesivoimalla.Uusiutuvien energialähteiden osuus Saksan sähköntuotannossa ohitti nyt ensimmäistä kertaa ruskohiilen osuuden. Aurinkoenergian tuotanto lisääntyi 28 pro-senttia verrattuna vuoden 2013 alkupuolis-koon ja tuulivoiman tuotanto 19 prosenttia.

Lähde: Energiateollisuus

Porvoolainen aurinkosäh­köjärjestelmien myyntiin, suunnitteluun ja asennuksiin erikoistunut PlayGreen Oy on muutaman vuoden aikana toimittanut jo noin 100 verkkoon kytkettyä järjestel­mää ympäri Suomen.

TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT PLAYGREEN JA ROLF GABRIELSSON

Uutiset PB

E

Kiinnostaako aurinkosähkö?Motivan verkkosivuille on koottu tuoretta tietoa

aurinkosähköstä. Aineisto palvelee paitsi suunnit-telijoita myös aurinkosähkön hankintaa harkitsevia. 

Verkkosivujen aineistossa on perustiedot aurinko-sähköstä, laitteistoista, hankinnasta ja asennuksesta. Myös lainsäädäntöä ja standardeja, rakentamismää-räyksiä, sähköverkkoon liittymistä ja sähkön myyntiä käsitellään. Sivuilla on lisäksi esimerkkejä käyttökoke-muksista ja aurinkotuotannon seurantakohteita. 

HYÖTY-

TIETOA!

www.motiva.fi/aurinkosähkö

27

Aurinkosähkö sopii Suomeenkin

Toimiva järjestelmäAurinkosähköjärjestelmä kytketään sulaketauluun sähkömit-tarin talon puolelle.

Katolta tuleva aurinkosähkö ”syrjäyttää” valtakunnan ver-kosta tulevan sähkön.

Oman tuotannon ylittäessä kiinteistön kulutuksen menee ylimääräinen sähkö valtakunnan verkkoon.

Järjestelmä maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan kym-menessä vuodessa. Työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen.

– Aurinkosähkö on puhdasta, hiilidioksiditonta ja hiukkaspäästötöntä energiaa, joka käy kaikkeen kiinteistön sähkökulutukseen, myös auton polttoaineeksi, toimitusjohtaja Jouni Penttinen kehuu.

Kaikki alkoi yhtiön omis-tajan ja toimitusjohtajan Jouni Penttisen harras-tuksesta.

– Tein aurinkosähkö-asennuksia omalle mökille ja tutta-vien mökeille. Huomasin, että juuri mistään ei saanut apua. Tuli sellainen fiilis, että tässä saattaisi olla liike-toiminnan paikka. Ja kun vielä oma arvomaailmakin tuki ajatusta, päätin perustaa yhtiön.

Tuolloin elettiin vuotta 2010. – Laitteiden hinnat ovat sen jäl-

keen pudonneet niin paljon, että samalla 10 000 eurolla, jolla vuon-na 2010 sai 2 kilowatin aurinkosäh-köjärjestelmän, saa nyt 6 kilowatin järjestelmän.

Penttisen mukaan maalämmössä tai kaukolämmössä olevaan omako-titaloon 3-4 kW:n aurinkosähköjär-jestelmä on järkevä mitoitus. Suora-sähkölämmitteiseen taloon, jossa on

500 litran lämminvesivaraaja, sopii 5-6 kW:n järjestelmä. Laadukkaan ja kestävän lopputuloksen saavuttami-seksi kannattaa valita pohjoisen olo-suhteisiin sopiva paneeli ja laadukas kattomekaniikka.

Helposti mukaan

Verkkoon kytkettyjen järjestelmien suosio on kasvanut. Se johtuu Pent-tisen mukaan siitä, että verkkoyhtiöt ovat ryhtyneet ostamaan ylituotan-non ja että verkkoon kytkentä on tehty helpoksi.

Byrokratiaa ei juuri ole.– Nykyisin on vain yksi, Energiate-

ollisuuden lomake, joka pitää täyttää. Se lähetetään verkkoyhtiölle, josta tulee kuittaus, että asia on kunnossa.

Porvoon Energia ja PlayGreen neuvottelevat yhteistyön tiivistämi-sestä. Ajatuksena on, että Porvoon Energian asiakkaille voitaisiin tarjota valmiita aurinkosähköpaketteja.

Ei veroa!Pientuottajien aurinkosähkö pysyy

verottomana tullin verolakitulkin-nassa.

Valtiovarainministeriön alaisen tul-lin verolakitulkinnan mukaan kaikki yli 50 kilovolttiampeerin (kVA) aurin-koenergian tuottajat joutuvat rekiste-röitymään, ja jos sähköä menee jakelu-verkkoon, joutuu tuottaja maksamaan tuottamastaan energiasta veroa.

Omakotitalojen ja mökkien aurinko-paneelijärjestelmät jäävät reippaasti alle lasikattorajaksi nimetyn 50 kVA:n, joten ne eivät joudu veroa maksamaan.

Monelle aurinkosähköä tuottavalle yritykselle tullin tuore laintulkinta on sen sijaan myrkkyä. Ympäristöministe-ri Ville Niinistö ja valtiovarainministeri Antti Rinne kummeksuivatkin tämän-hetkistä tilannetta ja ovat julkisuudessa vaatineet verotuksen muuttamista.

Eri vaihtoehtoja2 kW 1-vaiheinen aurinkosähköjärjestelmä• 8 aurinkopaneelia, 14 neliötä• Vuosituotto hyvissä olosuhteissa 1 800 kWh

3,5 kW 1/3-vaiheinen aurinkosähköjärjestelmä• 14 aurinkopaneelia, 23 neliötä• Vuosituotto hyvissä olosuhteissa 3 200 kWh

5 kW 3-vaiheinen aurinkosähköjärjestelmä• 20 aurinkopaneelia, 33 neliötä• Vuosituotto hyvissä olosuhteissa 4 500 kWh

KOONNEET SANNA NYLÉN JA NINA FRANSAS

Kivaa kevyttä!

TEKSTI JA KUVITUS SANNA NYLÉN

Fenkolilla maustettu Omena-SpritzerTARVIKKEET

Fenkolisiirappi 1 ½ rkl. fenkolin siemeniä 2,5 dl kidesokeria 2,5 dl vettä

Spritzer 1 dl suodattamatonta omenamehua 1 rkl tuoretta sitruunamehua 3 dl mineraalivettä

VALMISTUS

Fenkolisiirappi: Jauha fenkolin siemenet tehosekoittimella tai morttelilla. Laita jauhetut siemenet, sokeri ja vesi pieneen kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä kiehuvaksi ja keitä välillä sekoittaen, kunnes seos alkaa paksuuntua. (noin 5 min) Laita levy pois päältä, peitä kannella, ja anna seistä 20 minuuttia. Valuta seos tiheän

siivilän läpi ja anna jäähtyä puolisen tuntia. Siirappi säilyy tiiviissä astiassa jääkaapissa noin kuukauden.

Spritzer: Sekoita 2 rkl fenkolisiirappia, omenamehu ja sitruunamehu korkeaan lasin jäiden kanssa. Kaada Omenalohkot ja fenkolin varren pätkä lehtineen sopivat koristeeksi.

Sipulista silmäniloksiSipulikukkien istutusaika on käsillä. Silmänilosta pääsee nauttimaan heti lumien sulettua.

Aikaisimpina kukkivat maaliskuiset lumikellot. Huhtikuussa kukkivat tal-ventähdet, kevätkurjenmiekat sekä

krookukset. Toukokuu on hyasinttien, hel-mililjojen, tulppaanien, narsissien ja sini-liljojen aikaa. Kesäkuussa voi seurata vielä laukkojen ja tarhatulppaanien loistoa.

Minkään kasvin kukintaa ei kannata piilot-taa toisen taakse: matalat lajit sopivat reuna-kasveiksi, ja korkeammat istutuksen keskelle tai taakse.

Kivikkoon sopivat hyvin matalat tulp-paanit, lumikellot ja keltakoiranhampaat. Perennapenkkiin somisteeksi taas käyvät

Yhteen ruukkuun voi kylvää useita eri kukkasipuleita. Istuta sipulit tiiviiksi ryhmiksi siten, etteivät ne kosketa toisiaan. Istuta suurimmat alimmaiseksi, ja pienemmät sipulit kerroksittain päälle. Päällimmäisistä sipuleista saa jäädä kärki Näkyviin. Viimeistele kylvös ohuella hiekkakerroksella.1. Jättilau

kat

2. Tulppaanit

3.Krookukset

Vinkki!

28

korkeat tulppaanit, laukat, isotähtihyasin-tit ja marskinliljat. Nurmikon viehättävän kukkasaarekkeen loihtivat pienet sipuliku-kat, kuten lumikello sekä idänsinililja.

Toimi näinSipulit istutetaan multaan syys-marraskuun aikana niin, että ne ehtivät juurtua ennen maan jäätymistä. Hyasintit ja narsissit ovat istutuslistan kärkipäässä.

Sipulit viihtyvät parhaiten hiekansekai-sessa mullassa, ja ne istutetaan aina suippo pää ylöspäin.

Maa kuohkeutetaan lapiolla noin 30 cm syvyydeltä. Multaa tulee sipulin päälle kaksi tai kolme kertaa si-pulin korkeuden verran.

Sopiva etäisyys narsisseille on

10-15 cm, tulppaaneille noin 10 cm ja pik-kusipuleille muutama senttimetri.

Kaapin perukoille unohtuneet sipulit voi istuttaa ruukkuihin vielä alkuvuodes-ta. Pidä ruukut juurrutuksen ajan kella-rissa, ja nosta ne huhtikuussa valoisalle paikalle.

Sormet multaan!

Syksyllä iltojen pimetessä valon tarve kotona kasvaa.

Valaisimia on jos jonkinmoisia, mutta miten valita sopiva valaisin ja lampputyyppi?

Tässä auttaa Lampputieto. Lampputiedon verkkosivuilta

löytyy lampunvalintakone, jonka avulla löydät näppärästi käyttötarkoitukseesi parhaiten sopivan lampun.www.lampputieto.fi/ lampunvalintakone

KU

VA

MO

TIV

A

Näppärästi lampputietoa

29

Kaada maito kulhoon. Sekoita joukkoon ka-

namunat ja vehnäjauho. Anna taikinan turvota jää-kaapissa sen ajan kuin teet kantarellimuhennoksen.

Puhdista kantarellit ja pilko ne pieneksi silpuksi. Yksi sipuli-

kin kannattaa pilkkoa tässä vaiheessa. Kuumenna sienet kuumalla pannulla

niin, että niistä lähtee ylimääräiset nes-teet pois.

Lisää sen jälkeen pannulle vähän voita ja kuullota sienet ja myös sipulit. Lisää kuullotuksen loppupuolella sekaan vielä vehnäjauhoja.

Pyörittele tätä seosta pannulla hetken aikaa ja lisää lopuksi kermaa seokseen. Mausta vielä suolalla, valkopippurilla ja mustapippurilla, makusi mukaan. Anna se-oksen kiehua hiljalleen noin 5 minuuttia.

Reseptinurkka

Lisää suola ja sulatettu voi lettutaiki-naan. Paista letut sillä aikaa kun muhen-nus jäähtyy.

Levitä n 2-3 rkl kantarellimuhennosta jäähtyneille letuille, kääri ne rullalle ja nosta voideltuun uunivuokaan. Ripottele

juustoraastetta crepien päälle ja gratinoi noin 10 minuuttia 250 asteessai kunnes juus-to on sulanutta ja kullankeltaista.

Maukkaat crepit maistuvat hyvältä vihersalaatin kera.

NIN

A F

RA

NS

AS

Yleisvalaistus

Ulkovalaistus

Kohdevalaistus

Himmennettävät valaisimet

LED- lamppu

LED- lamppu

LED-lamppu

LED-kohdelamppu

Energian- säästö- lamppu

Kristallikruunu

Sauna

Halogeeni- lamppu

Halogeeni-lamppu

Halogen- lampa

LETTUTAIKINA:

3 kanamunaa

5 dl maitoa

2 dl vehnäjauhoa

1/2 tl suolaa

1 rkl voita

KANTARELLIMUHENNOS:

1 l tuoreita kantarelleja

2 rkl voita

1 sipuli

½ tlk suolaa

3 rkl vehnäjauhoja

3 dl kermaa

n 1 mm valkopippuria

n 1 mm mustapippuria

Kantarelli- muhennoksella täytetyt crepit

30

Kun

dien

on

vain

kes

tett

ävä

se, e

ttä

sam

alla

tunn

illa

tree

naa

nais

ia, j

oill

a on

puo

lta

enem

män

rau

taa

tang

ossa

.”

Ville

”Vi

ltsu

” Aa

lto,

Cro

ssFi

t Por

voo

Cross

Fit

on m

onip

uol

ista

ja v

aih

tele

vaa

liik

un

taa,

jota

har

joit

etaa

n k

oval

la

inte

nsi

teet

illä

. Cro

ssFi

t-tr

een

i on

joka

pä

ivä

eril

ain

en ja

sit

ä h

arjo

itel

laan

yh

dess

ä.

Liik

keet

ova

t ih

mis

elle

luon

tais

ia, j

a tr

een

eiss

ä yh

dist

ellä

än p

ain

onn

osto

a, v

oim

iste

lu-

liik

keit

ä se

kä a

erob

isia

har

joit

teit

a, k

ute

n ju

oksu

a ja

sou

tua.

Jo

kain

en t

reen

i sov

itet

aan

ku

llek

in t

reen

aaja

lle

sopi

vaks

i mu

utt

amal

la v

astu

sta,

toi

stom

ääri

ä ja

in

ten

site

etti

ä.

– P

eria

atte

essa

ku

ka v

ain

voi

har

rast

aa C

ross

Fiti

ä,

sill

ä h

arjo

itu

kset

sov

itet

aan

ain

a yk

silö

n m

uka

an. P

ar-

hai

ten

laji

sop

ii n

iill

e, jo

tka

nau

ttiv

at k

ovas

ta t

reen

is-

tä, k

erto

o Ju

pe

Kok

ko

Cros

sFit

Lov

iisa

sta.

Sali

lla

voi t

reen

ata

myö

s si

säpy

öräi

lyä,

kah

vaku

ula

a,

kun

tony

rkke

ilyä

ja in

terv

alli

a. V

alvo

nta

ja o

hja

us

teke

-vä

t h

arjo

itte

lust

a tu

rval

lise

n.

– Tu

loks

ia s

ynty

y yl

een

sä n

opea

sti.

Siks

i haa

stav

inta

m

onel

le t

un

tuu

ole

van

lepo

.

Sa

ma

an

aik

aa

n P

orv

ooss

aTh

ainy

rkke

ilyn

am

mat

tila

isen

ja y

ritt

äjän

Vil

le A

all

on

mu

kaan

laji

n s

uos

ion

kas

vuu

n o

n k

olm

e ke

skei

stä

syyt

ä:

se p

aljo

n p

uh

utt

u y

hte

isöl

lisy

ys s

ekä

tulo

ksel

lisu

us

ja

hau

sku

us.

–

Asen

ne

ratk

aise

e. J

os h

alu

aa p

ääst

ä h

elpo

lla,

ei C

ross

Fit

ole

sopi

vin

laji

. Jos

taa

s on

val

mis

tek

emää

n t

yötä

, nii

n t

u-

loks

ia s

ynty

y, ja

täm

ä oi

keas

ti s

opii

kai

ken

ikäi

sill

e. L

aji o

n

ran

kka

mu

tta

hau

ska.

Tär

kein

asi

a on

se,

ett

ä h

arjo

itu

kset

te

hdä

än o

ikei

n ja

hyv

ällä

tek

nii

kall

a.Cr

ossF

it P

orvo

on o

sall

istu

jat

ovat

17–

65-v

uot

iait

a. N

oin

80

pros

entt

ia a

lkei

sku

rssi

n k

ävij

öist

ä on

nai

sia.

Sa

lill

a vo

i har

rast

aa m

yös

thai

nyrk

keil

yä, p

aria

krob

atia

a ja

tel

inev

oim

iste

lua.

Ja

luva

ssa

on jo

tain

uu

tta

tem

ppu

ilu

a la

psil

le ja

nu

oril

le.

Cross

Fit

är e

n m

ångs

idig

och

om

växl

ande

tr

änin

g, s

om g

örs

med

hög

inte

nsi

tet.

Den

är

varj

e da

g an

nor

lun

da o

ch s

ker

i gru

pp.

Övn

inga

rna

är n

atu

rlig

a fö

r m

änn

iska

n

och

i tr

änin

garn

a ko

mbi

ner

as t

yngd

lyft

nin

g oc

h g

ymn

asti

k sa

mt

aero

bisk

a öv

nin

gar

så

som

löpn

ing

och

rod

d.Va

rje

trän

ing

anpa

ssas

indi

vidu

ellt

för

var

je d

elta

gare

ge

nom

att

reg

lera

mot

stån

d, m

ängd

en u

ppre

pnin

gar

och

in

ten

site

t.–

I pr

inci

p ka

n v

em s

om h

elst

trä

na

Cros

sFit

, för

övn

in-

garn

a an

pass

as a

llti

d ti

ll d

e ol

ika

delt

agar

nas

ku

nn

ande

och

för

uts

ättn

inga

r. B

äst

läm

par

sig

gren

en f

ör d

em,

som

nju

ter

av h

ård

trän

ing,

ber

ätta

r Ju

pe

Kok

ko

på

Cros

sFit

i Lo

visa

.P

å gy

mm

et k

an m

an o

ckså

trä

na

inom

hu

scyk

lin

g, k

ett-

lebe

ll, k

ondi

tion

sbox

nin

g oc

h in

terv

all.

Öve

rvak

nin

g oc

h

vägl

edn

ing

gör

trän

inge

n t

rygg

.–

Res

ult

aten

syn

s va

nli

gen

sn

abbt

. Där

för

tyck

s de

t fö

r de

fl

esta

var

a m

est

utm

anan

de a

tt v

ila

till

räck

ligt

.

Sa

mti

dig

t i

Bor

gå

Enli

gt t

hai

boxn

ings

prof

fset

och

för

etag

aren

Vil

le A

alt

o

fin

ns

det

tre

orsa

ker

till

gre

nen

s vä

xan

de p

opu

lari

tet,

den

m

ångo

mta

lade

gem

ensk

apen

sam

t ef

fekt

ivit

eten

och

det

att

de

t är

rol

igt.

– At

tity

den

är

det

avgö

ran

de. O

m m

an v

ill

kom

ma

lätt

u

nda

n ä

r Cr

ossF

it i

nte

det

rät

ta. O

m m

an d

ärem

ot ä

r fä

rdig

at

t an

strä

nga

sig

kom

mer

res

ult

aten

sn

abbt

. Övn

inga

rna

läm

par

sig

verk

lige

n f

ör a

lla

åldr

ar. G

ren

en ä

r tu

ff m

en r

o-li

g. D

et v

ikti

gast

e är

att

övn

inga

rna

görs

rät

t oc

h m

ed

god

tekn

ik.

Cros

sFit

Bor

gås

delt

agar

e är

i 17

–65

-års

ålde

rn. U

ngef

är 8

0 pr

ocen

t av

dem

, som

går

nyb

örja

rkur

sen,

är

kvin

nor.

På

gym

met

kan

man

ock

så id

ka t

hai

boxn

ing,

par

akro

bati

oc

h r

edsk

apsg

ymn

asti

k. F

ör b

arn

och

un

ga u

tlov

as n

ya ö

v-n

inga

r.

”Se

tunt

uu a

ina

yht

ä pa

halt

a,

mut

ta s

iitä

opp

ii n

autt

imaa

n

jolla

in k

iero

utun

eella

tav

alla

.”

Juha

”Ju

pe”

Kok

ko,

Cros

sFit

Lov

iisa

Det k

änns

allt

id li

ka il

la,

men

man

lär

sig

att n

juta

av

det

på n

ågot

und

erli

gt s

ätt.”

Juha

”Ju

pe”

Kok

ko, C

ross

Fit L

ovis

a CROS

SFIT

Kouk

utta

vask

apar

ber

oend

e

”

””K

illa

rna

får

bara

lov

att s

tå u

t m

ed a

tt d

et ä

r kv

inno

r m

ed p

å tr

änin

garn

a, s

om h

ar d

ubbe

lt s

å m

ycke

t jär

n på

stä

nger

na.”

Ville

”Vi

ltsu

” Aa

lto,

Cr

ossF

it B

orgå

TEK

STI

JA

KU

VA

T | T

EX

T O

CH

BIL

DER

PÄ

IVI

AH

VO

NE

N

31

CROSSFITCross

Fit

on m

onip

uol

ista

ja v

aih

tele

vaa

liik

un

taa,

jota

har

joit

etaa

n k

oval

la

inte

nsi

teet

illä

. Cro

ssFi

t-tr

een

i on

joka

pä

ivä

eril

ain

en ja

sit

ä h

arjo

itel

laan

yh

dess

ä.

Liik

keet

ova

t ih

mis

elle

luon

tais

ia, j

a tr

een

eiss

ä yh

dist

ellä

än p

ain

onn

osto

a, v

oim

iste

lu-

liik

keit

ä se

kä a

erob

isia

har

joit

teit

a, k

ute

n ju

oksu

a ja

sou

tua.

Jo

kain

en t

reen

i sov

itet

aan

ku

llek

in t

reen

aaja

lle

sopi

vaks

i mu

utt

amal

la v

astu

sta,

toi

stom

ääri

ä ja

in

ten

site

etti

ä.

– P

eria

atte

essa

ku

ka v

ain

voi

har

rast

aa C

ross

Fiti

ä,

sill

ä h

arjo

itu

kset

sov

itet

aan

ain

a yk

silö

n m

uka

an. P

ar-

hai

ten

laji

sop

ii n

iill

e, jo

tka

nau

ttiv

at k

ovas

ta t

reen

is-

tä, k

erto

o Ju

pe

Kok

ko

Cros

sFit

Lov

iisa

sta.

Sali

lla

voi t

reen

ata

myö

s si

säpy

öräi

lyä,

kah

vaku

ula

a,

kun

tony

rkke

ilyä

ja in

terv

alli

a. V

alvo

nta

ja o

hja

us

teke

-vä

t h

arjo

itte

lust

a tu

rval

lise

n.

– Tu

loks

ia s

ynty

y yl

een

sä n

opea

sti.

Siks

i haa

stav

inta

m

onel

le t

un

tuu

ole

van

lepo

.

Sa

ma

an

aik

aa

n P

orv

ooss

aTh

ainy

rkke

ilyn

am

mat

tila

isen

ja y

ritt

äjän

Vil

le A

all

on

mu

kaan

laji

n s

uos

ion

kas

vuu

n o

n k

olm

e ke

skei

stä

syyt

ä:

se p

aljo

n p

uh

utt

u y

hte

isöl

lisy

ys s

ekä

tulo

ksel

lisu

us

ja

hau

sku

us.

–

Asen

ne

ratk

aise

e. J

os h

alu

aa p

ääst

ä h

elpo

lla,

ei C

ross

Fit

ole

sopi

vin

laji

. Jos

taa

s on

val

mis

tek

emää

n t

yötä

, nii

n t

u-

loks

ia s

ynty

y, ja

täm

ä oi

keas

ti s

opii

kai

ken

ikäi

sill

e. L

aji o

n

ran

kka

mu

tta

hau

ska.

Tär

kein

asi

a on

se,

ett

ä h

arjo

itu

kset

te

hdä

än o

ikei

n ja

hyv

ällä

tek

nii

kall

a.Cr

ossF

it P

orvo

on o

sall

istu

jat

ovat

17–

65-v

uot

iait

a. N

oin

80

pros

entt

ia a

lkei

sku

rssi

n k

ävij

öist

ä on

nai

sia.

Sa

lill

a vo

i har

rast

aa m

yös

thai

nyrk

keil

yä, p

aria

krob

atia

a ja

tel

inev

oim

iste

lua.

Ja

luva

ssa

on jo

tain

uu

tta

tem

ppu

ilu

a la

psil

le ja

nu

oril

le.

Cross

Fit

är e

n m

ångs

idig

och

om

växl

ande

tr

änin

g, s

om g

örs

med

hög

inte

nsi

tet.

Den

är

varj

e da

g an

nor

lun

da o

ch s

ker

i gru

pp.

Övn

inga

rna

är n

atu

rlig

a fö

r m

änn

iska

n

och

i tr

änin

garn

a ko

mbi

ner

as t

yngd

lyft

nin

g oc

h g

ymn

asti

k sa

mt

aero

bisk

a öv

nin

gar

så

som

löpn

ing

och

rod

d.Va

rje

trän

ing

anpa

ssas

indi

vidu

ellt

för

var

je d

elta

gare

ge

nom

att

reg

lera

mot

stån

d, m

ängd

en u

ppre

pnin

gar

och

in

ten

site

t.–

I pr

inci

p ka

n v

em s

om h

elst

trä

na

Cros

sFit

, för

övn

in-

garn

a an

pass

as a

llti

d ti

ll d

e ol

ika

delt

agar

nas

ku

nn

ande

och

för

uts

ättn

inga

r. B

äst

läm

par

sig

gren

en f

ör d

em,

som

nju

ter

av h

ård

trän

ing,

ber

ätta

r Ju

pe

Kok

ko

på

Cros

sFit

i Lo

visa

.P

å gy

mm

et k

an m

an o

ckså

trä

na

inom

hu

scyk

lin

g, k

ett-

lebe

ll, k

ondi

tion

sbox

nin

g oc

h in

terv

all.

Öve

rvak

nin

g oc

h

vägl

edn

ing

gör

trän

inge

n t

rygg

.–

Res

ult

aten

syn

s va

nli

gen

sn

abbt

. Där

för

tyck

s de

t fö

r de

fl

esta

var

a m

est

utm

anan

de a

tt v

ila

till

räck

ligt

.

Sa

mti

dig

t i

Bor

gå

Enli

gt t

hai

boxn

ings

prof

fset

och

för

etag

aren

Vil

le A

alt

o

fin

ns

det

tre

orsa

ker

till

gre

nen

s vä

xan

de p

opu

lari

tet,

den

m

ångo

mta

lade

gem

ensk

apen

sam

t ef

fekt

ivit

eten

och

det

att

de

t är

rol

igt.

– At

tity

den

är

det

avgö

ran

de. O

m m

an v

ill

kom

ma

lätt

u

nda

n ä

r Cr

ossF

it i

nte

det

rät

ta. O

m m

an d

ärem

ot ä

r fä

rdig

at

t an

strä

nga

sig

kom

mer

res

ult

aten

sn

abbt

. Övn

inga

rna

läm

par

sig

verk

lige

n f

ör a

lla

åldr

ar. G

ren

en ä

r tu

ff m

en r

o-li

g. D

et v

ikti

gast

e är

att

övn

inga

rna

görs

rät

t oc

h m

ed

god

tekn

ik.

Cros

sFit

Bor

gås

delt

agar

e är

i 17

–65

-års

ålde

rn. U

ngef

är 8

0 pr

ocen

t av

dem

, som

går

nyb

örja

rkur

sen,

är

kvin

nor.

På

gym

met

kan

man

ock

så id

ka t

hai

boxn

ing,

par

akro

bati

oc

h r

edsk

apsg

ymn

asti

k. F

ör b

arn

och

un

ga u

tlov

as n

ya ö

v-n

inga

r.

Lajis

sa m

inua

vie

hätt

ää e

nite

n se

n m

onip

uoli

suus

. Tre

eni o

n m

yös

vaih

tele

vaa.

Ole

n ny

t har

joit

ellu

t 1,5

vuo

tta.

Käy

n vi

isi

kert

aa v

iiko

ssa

sali

lla,

tos

in v

älil

lä v

ain

heng

aile

mas

sa, k

oska

tä

mä

yhte

isö

ja t

ämä

fiil

is o

vat i

han

huip

pua.

” Ir

ina

Joki

nen,

Lov

iisa

Det ä

r fr

amfö

rallt

mån

gsid

ighe

ten

som

tillt

alar

mig

. Trä

ning

en ä

r oc

kså

mån

gsid

ig. J

ag h

ar n

u tr

änat

i 1,

5 år

och

bes

öker

gym

met

fe

m g

ånge

r i v

ecka

n, v

isse

rlig

en ib

land

bar

a fö

r at

t hän

ga r

unt,

för

det h

är g

änge

t och

den

här

stä

mni

ngen

är

verk

lige

n to

ppen

.”

Irin

a Jo

kine

n, L

ovis

a

” ”