porvoon muuttoliikeanalyysi · lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin porvoon luvuissa...

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro

Huhtikuu 2016

SISÄLTÖ

① Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla

② Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina 2000-2015

③ Porvoon muuttajien rakenne ja laadullinen muuttoliike vuosina 2009-2013

④ Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä

2

1. Muuttoliike kuntien välillä koko maassa

vuosina 2010-luvulla

Aluerakenteen isot muutosvoimat 2010-luvulla

Kaupungistuminen

Keskittyminen Vyöhykkeisyys

Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

1. 2. 3.

4. 5. 6.

Porvoon seutu kuuluu toiminnallisesti kiinteästi tulevaan Etelä- ja

Lounais-Suomen suuralueeseen / työssäkäyntialueeseen

Kasvukolmion osuus (%) koko maasta

– 47,1 % väestöstä

– 50,5 % työpaikoista

– 53,6 % avoimen sektorin työpaik.

– 54,4 % BKT:sta

– 58 % korkea-asteen suorittaneista

– 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista

Helsingin, Tampereen ja Turun 90

minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu

3,2 miljoonaa ihmistä

Pääradan kolmiraiteisuus ja “tunnin

juna” Turusta Helsinkiin

nopeuttavat suuralueen

muodostumista

Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue

30 minuuttia: 1.896.000 hlöä



Moottoritie Rataverkko

Pori Tampere

Hämeenlinna

Lahti

Kotka

Helsinki

Turku

Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015

65,3 % Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle

30 % Kuntien välisiä muuttoja

4,7 % Maahan- ja maastamuuttoja

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Muuttoliike kuntien välillä

vuosina 2010-2014

Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 280 000 muuttoa vuodessa. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %).

2010-luvun muuttoliikkeelle on ollut ominaista: 1) kuntien välinen polarisoitumiskehitys muuttovoittoja -tappioalueiden välillä, 2) maahanmuuton kasvava merkitys kuntien väestökehityksessä ja 3) keskuskaupunkien lisääntyneet muuttovoitot niiden kehyskuntien sijaan

Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Joensuun, Po-rin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksit-täisissä paikoissa pistemäisesti näiden ulkopuolella.

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhan-nen henkilön muuttovoittoon ylsivät mm. Tampere (5.441), Oulu (3.607), Turku (3.559), Kuopio (2.653), Espoo (2.584) ja Lahti (1.684).

7

Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuosina 2010-2014

Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen suurimmilla kaupunkiseuduilla, Suomen kasvukäytävällä Helsingin ja Vaasan välillä, Helsinki-Lahti –käytävällä ja pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella.

Helsinki (13582) sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa. Suuria määrällisiä muuttovoittoja saivat lisäksi Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).

Porvoo kärsi -143 henkilöä muuttotappiota vuosien 2010-2014 aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Porvoon naapurikunnat saivat sen sijaan pääasiassa pientä muuttovoittoa.

Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014

> 400 henkilöä

> - 500 henkilöä

Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Kuntien välinen muuttoliike

yhteensä vuosina 2010-2014

8

+2 582

-2 016 +7 804

-2 057

-2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298 -259

-973

-2 097

-1 389 -3 114

+228 -86

+16 244

+2 582

+7 804 -2 016

-86

+228

-3 114

-1 389

-973 -2 057

-2 411 -1 175

-2 943 -3 198

-4 182

-259

-1 298

-2 097

+17 109

+9 556

+4 538

+737

+3 650

+228

+470

+1 805

+2 697

+540

+104

+190

-2 118

-2 439

-1 659

-1 452

-1 455

-1 833

+470

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja

kunnittain vuosina 2010-2014

Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Muuttovoittoa Muuttovoittoa

Muuttotappiota Muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 4 + 14 + 79

Kuntien välinen nettomuutto

ennakkotietojen mukaan 2015

Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan

Vuonna 2015 sai muuttovoittoa vain alle joka neljäs kunta (76) ja tappiota lähes neljä viidestä kunnasta (241 kuntaa)

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat eniten määrällistä muuttovoittoa pääkaupunkiseudun keskuskaupungit sekä muut suuret ja keskisuuret kasvukeskukset (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu). Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saivat suurten kasvukeskusten kehyskunnista muun muassa Sipoo, Järvenpää, Kaarina, Ylöjärvi ja Nokia

Porvoo kärsi ennakkotietojen mukaan vähäisen -25 henkilön muuttotappion vuonna 2015

2010-luvun muuttoliike

pähkinänkuoressa 1 (2)

1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317)

2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla

3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen

2010-luvun muuttoliike

pähkinänkuoressa 2 (2)

4. Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19-vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20-24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna

5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Väestöennuste seuduittain 2015-2035

Väestö kasvaa

Väestö vähenee

Väestöennuste seuduittain

vuosina 2015-2035

Väestöennuste on laskettu seuduittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien 2015-2035 välisek-si ajaksi

Väestöennusteen mukaan koko maan väki-luku kasvaa 335 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väestö kasvaa 24 seudul-la ja vähenee 46 seudulla vuosina 2015-2035

Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsin-gin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 411 000 henkilöllä, josta Helsingin seudun osuus kaksi kolmasosaa (61,6 %)

Porvoon seudun väkiluku kasvaa ennus-teen mukaan 4 494 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä

253216

54396

17386

14123

41834

8422

29690

11050

4693

4494

3566

3 428

2837

2175

2019

2198

981

937

336 602

353

3 121

-5932

-5852

-5559

-5503

-5268

-5193

2. Porvoon yleinen väestökehitys ja

määrällinen muuttoliike vuosina 2010-2015

Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina 1980-2014

Porvoon väkiluku kasvoi 11 295 henkilöllä vuosien 1980-2014 välisenä aikana eli keskimäärin 323 henkilöllä vuodessa

Porvoon kehitys on ollut tasapainoinen kaikkien väestönkehityksen tekijöiden suhteen: väestökasvusta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 45,4 % ja muuttoliikkeen 54,6%

Luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen koko analyysin ajanjakson ajan

Kuntien välinen muuttoliike on heijastanut suhdannevaihteluita: taantuman aikana Porvoo on kärsinyt muuttotappioista (1990-luvun alku ja 2010-luku).

Nettosiirtolaisuus on kasvanut 1990-luvun puolivälistä saakka

Koko maan mediaani 29 536 €/as.

v. 2012

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

20

14

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto

Nettosiirtolaisuus

Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

Porvoon väestönlisäys vuosittain vuosina 1980-2014

Porvoo on saanut väestönlisäystä joka ainoa vuosi vuosien 1980-2014 välisenä aikana

Porvoo sai väestönlisäystä vuodessa (keskimäärin):

329 henkilöä vuodessa 1980-luvulla,

288 henkilöä vuodessa 1990-luvulla,

399 henkilöä vuodessa 2000-luvulla

229 henkilöä vuodessa 2010-luvulla

Porvoon väestönlisäyksessä on positiivisesta kehityksestä huolimatta suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin Porvoon luvuissa erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen voimistumisen tai supistumisen kautta

Porvoo sai määrällisesti eniten väestönlisäystä vuonna 2004 (+579) ja vuonna 1984 (+578)


v. 2012

0

100

200

300

400

500

600

700


Porvoon suhteellinen (%) väestönlisäys vuosina 2010-2014

Ideaalisena vaestonkasvuna pidetaan noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista kasvua ja kovana kasvuna yli 1 %:in kasvua

Porvoon vuosittainen väestönkasvu on ollut suhteessa väestöpohjaan ideaalinen 2000-luvun aikana: Porvoon väestönlisäys oli keskimäärin 0,69 % vuodessa

Porvoon väestönlisäys ylitti kovan kasvun (>1 %) rajan vuosina 2003-2004, mutta pysyi muuten tasaisen kasvun 0,5 -1 %:in tasolla lukuun ottamatta vuosia 2010-2012

Vuosina 2010-2015 väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin: vuoden 2015 väestönlisäys oli 0,34 %


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

1,10

1,20

1,30

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2010-2015

Porvoon väestönlisäys oli yhteensä 1 315 henkilöä vuosina 2010-2015

Porvoon väestönkehitys oli tasapainossa väestönkehityksen osatekijöiden mukaan: luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50,3 % ja muuttoliikkeen 49,7 %

Porvoon väestönkehitysdynamiikassa maahanmuuton merkitys on korostunut 2010-luvulla: Porvoon kokonaismuutto olisi ollut negatiivinen ilman siirtolaisuutta, jonka absoluuttinen osuus oli jo suurempi kuin luonnollisen väestönlisäyksen (821 /662) vuosina 2010-2015

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut suurta vaihtelua 2010-luvulla: Porvoo kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2012, sai muuttovoittoa 2013-2014 ja jälleen pientä muuttotappiota vuonna 2015


-200

-175

-150

-125

-100

-75

-50

-25

0

25

50

75

100

125

150

175

200

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto

Nettosiirtolaisuus

Porvoon tulo- ja lähtömuutto vuosina 2010-2014

Porvooseen tulomuutti 12 704 henkilöä vuosien 2010-2015 välisenä aikana eli keskimäärin 2117 henkilöä vuodessa

Porvoosta lähtömuutti 12 871 henkilöä vuosien 2010-2015 aikana eli keskimäärin 2145 henkilöä vuodessa

Porvoo kärsi muuttotappiota yhteensä -167 henkilöä vuosina 2010-2015 kuntien välisestä muuttoliikkeestä

Porvoon lähtömuuttajien määrä on vaihdellut vuosittain enemmän kuin tulomuuttajien määrä


1850

1900

1950

2000

2050

2100

2150

2200

2250

2300

2350

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto

Porvoon nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014

Porvoo sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä 1 585 henkilöä vuosina 2000-2015 eli keskimäärin 99 hlöä vuodessa

Porvoon nettomuutot vaihtelivat varsin paljon 2000-luvun aikana: Porvoo kärsi muuttotappioita viitenä vuotena 2000-luvulla ja sai voittoa 11 vuotena

Porvoo kärsi suurimmat määrälliset muuttotappiot vuonna 2011, jolloin muuttotappio nousi yhteensä -170 henkilöön

Porvoo sai eniten muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella


222 241

174

303 308

-47

144

188

122

98

-79

-170

-98

145

59

-25

-200

-100

0

100

200

300

400

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Porvoon tulomuutto

kunnittain vuosina

2010-2014

Vuosien 2010-2014 aikana Porvooseen tulomuutti 10 560 henkilöä eli keskimäärin 2112 henkilöä vuodessa

Porvooseen muutettiin selvästi eniten Helsingistä. Porvooseen muutti yli 500 henkilöä kaikkiaan seitsemästä kunnasta

Porvooseen muutettiin paljon lähikunnista. Seuduittain tarkasteltuna Porvooseen muutettiin eniten Helsingin seudulta

Porvooseen muutettiin Helsingin lisäksi keskimääräistä enemmän muista yliopistokaupungeista: Turusta (500), Tampereelta (207) ja Oulusta (143)

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Rasmus Aro 2016

> 500 hlöä

200-499 hlöä

150-199 hlöä

< 150 hlöä

127

140

143

151

170

184

194

207

268

500

527

591

803

811

2712

0 1000

Lappeenranta

Jyväskylä

Oulu

Kerava

Lahti

Kotka

Kouvola

Tampere

Turku

Sipoo

Askola

Espoo

Vantaa

Loviisa

Helsinki

Porvoon nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana

Porvoo sai muuttovoittoa yhteensä 127 kunnasta ja kärsi tappiota 105 kunnalle vuosien 2010-2014 välisenä aikana

Porvoo sai eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista (Sipoo, Espoo, Vantaa) lukuun ottamatta Helsinkiä, jolle Porvoo kärsi eniten määrällistä tappiota

Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Helsingin lisäksi Askolalle (!), Turulle ja Loviisalle vuosina 2010-2014

Porvoon muuttotappio Helsingille oli yhteensä 357 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 71 henkilöä vuodessa


v. 2012

174

123

89

59

39

34

27

23

21

21

-15

-17

-20

-37

-39

-60

-77

-118

-159

-357

-400 -300 -200 -100 0 100 200 300

Sipoo

Vantaa

Espoo

Pornainen

Kotka

Hamina

Kirkkonummi

Oulu

Lappeenranta

Tuusula

Lapinjärvi

Salo

Maarianhamina

Vaasa

Kuopio

Tampere

Loviisa

Turku

Askola

Helsinki

Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

Porvoon seudun muuttovoitto seuduittain 2010-2014

Porvoon seutukunta sai muut-tovoittoa yhteensä 27 seudulta ja muuttotappiota 43 seudulta vuosien 2010-2014 välisenä aikana

Porvoon muuttovoitto tuli ensi-sijaisesti Helsingin seudulta (+407), jonka osuus Porvoon seudun muuttovoitosta oli lähes kaksi kolmasosaa (60 %) vuosina 2010-2014

Porvoon seudun muuttovoitoista muiden seutujen osuus oli vähäinen

Suurin osa Porvoon tulo- ja lähtömuuttovirroissa tapahtuu Helsingin seudun kanssa


v. 2012

407

54

29

21

19

18

17

15

13

11

0 100 200 300 400 500

Helsingin

Kotkan-Haminan

Oulun

Raahen

Varkauden

Kemi-Tornion

Jyväskylän

Porin

Kokkolan

Lappeenrannan

Lähde: Tilastokeskus, seutukuntien välinen muuttoliike

Porvoon seudun muuttotappio seuduittain 2010-2014

Porvoon seutu kärsi muuttotappiota yhteensä 27 seudulle vuosien 2010-2014 välisenä aikana

Porvoon seudun muuttotappiot kohdistuivat pääasiassa Lahden (-146), Turun (-111), Loviisan (-82) ja Tampereen seuduille (-68)

Muiden seutujen osuus Porvoon seutujen muuttotappioissa oli vähäinen ja hajautui alueellisesti laajalle alueelle


v. 2012

-15

-20

-24

-25

-35

-38

-68

-82

-111

-146

-160 -140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0

Tunturi-Lapin

Mariehamns

Kouvolan

Forssan

Vaasan

Kuopion

Tampereen

Loviisan

Turun

Lahden

Lähde: Tilastokeskus, Seutukuuntien välinen muuttoliike

Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina 2010-2015 (määrällisesti)


v. 2012

Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

6340

4807

4132 3774

3210

1959 1946 1729

1138

649 547 525 371 -26 -137 -168 -385 -548

-1882 -1884

-3000

-2000

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000 Porvoo kärsi merkittäviä muuttotappioita vuosien 2009-

2013 aikana, ja sijoittui verrattavien kaupunkien loppupuolelle.

Helsinki sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa.

Tampereen muuttovetovoima koko maan toisena keskuksena vahvistunut

Turun ja Kuopion muuttovoitot kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana

Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina 2010-2015 (suhteessa asukaslukuun promillea)


v. 2012


5,42 4,88 4,82 4,70

4,42

3,58

2,80 2,55 2,44 2,43

1,60 1,07 0,94

0,42 -0,08 -0,49 -0,57 -0,89 -1,50

-3,60

-8,28

-10,00

-8,00

-6,00

-4,00

-2,00

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

Porvoo sai asukaslukuun suhteutettuna kuudenneksi vähiten muuttovoittoa keskuskaupunkeihin verrattuna.

Kuopio, Tampere, Helsinki ja Turku saivat seuraavaksi eniten muuttovoittoa asukaslukuun suhteutettuna

Kajaanin suhteellinen muuttotappio erittäin suuri vuosina 2010-2015

3. Porvoon laadullinen väestönkehitys vuosina

2010-2014

Porvoon tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan 2009-2013

Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin 15-24 – ja 55-64 –vuotiaista vuosina 2009-2013

Porvoo sai eniten määrällistä muutto-voittoa nuorista aikuisista (25-34 –vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös 35-44 –vuotiai-den ikäryhmästä

Porvoo kärsi eniten määrällistä muut-totappiota nuorista 15-24 –vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista

Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin


v. 2012


426

-726

536

249 61

-72 31

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

-14 15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 -

Tulo 2009-2013 Lähtö 2009-2013 Nettomuutto 2009-2013

Porvoon nettomuutto koulutusasteen mukaan 2009-2013

Porvoo sai merkittävää muuttovoit-toa korkea-asteen tutkinnon suo-rittaneiden osalta vuosina 2009-2013: Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä

Porvoon korkea-asteen suoritta-neista saadut muuttovoitot olivat varsin suuret erityisesti vuosina 2012-2013

Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoit-toa perusasteen tutkinnon suorit-taneista (+248 hlöä) vuosina 2009-2013

Porvoo kärsi joka vuosi muuttotap-piota keskiasteen tutkinnon suorit-taneista (-788 hlöä) eli opiskelija-vetoisista ikäluokista


102 85

-18 -41

120

-69

-188

-228 -182

-121

65

24

76 125

146

-300

-200

-100

0

100

200

300

Nettomuutto2009

Nettomuutto2010

Nettomuutto2011

Nettomuutto2012

Nettomuutto2013

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Korkea-aste

Porvoon korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lähtö-, tulo- ja nettomuutto vuosina 2009-2013

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat tärkeä avainryhmä alueitten elin-voimaisuuden näkökulmasta, ja samal-la keskeinen muuttoliikkeen rakennet-ta kuvaava laadullinen indikaattori

Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase oli optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien 2009-2013 välisenä aikana

Porvoo sai korkea-asteen suorittanei-sta muuttovoittoa yhteensä 436 henki-löä eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Porvoon muuttovoitot korkea-asteen suorittaneista kasvoivat erityisesti vuosina 2012-2013


v. 2012


462 476

489

550 542

397

452

413 425

396

65

24

76

125 146

0

100

200

300

400

500

600

2009 2010 2011 2012 2013

Tulo Lähtö Netto

Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan 2009-2013

Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut / tuntemattomat

Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot (29 000 €/vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000 €/v.) muuttajien

Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424) vuosina 2009-2013. Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista

Porvoo kärsi lisäksi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä


v. 2012


424

242

103

67

11

-25 -54

-263 -300

-200

-100

0

100

200

300

400

500

Porvoon työllisten nettomuutto vuosina 2009-2013

Porvoo sai työllisistä (=työssä olevat) muuttovoittoa yhteensä 242 henki-löä ja työttömistä työnhakijoista 67 henkilöä vuosina 2009-2013

Porvoo sai sekä työllisistä että työttömistä muuttovoittoa joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2011

Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta (työllisten määrä x työllisten keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana) oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa

Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka saa muuttovoittoa työllisistä henkilöistä


v. 2012


73

32

-27

80 84

25

-16

20

9

29

-40

-20

0

20

40

60

80

100

Nettomuutto2009

Nettomuutto2010

Nettomuutto2011

Nettomuutto2012

Nettomuutto2013

Työllinen Työtön

Työllisten nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013


v. 2012


10503

1611

880 839

352 242

173 -25 -33 -40 -300 -411 -528 -545 -561 -818 -1400 -1552 -1680 -1797 -1994

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000 Porvoo sai työllisistä määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina 2009-2013 verrattavista kaupungeista

Työllisten muuttovoitot keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Vantaa ja Espoo saivat työllisistä yhteensä noin 13 000 henkilöä

Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia Porvoon lisäksi; työllisistä kärsi eniten muuttotappiota Tampere, Jyväskylä ja Joensuu

Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina 2009-2013

Työllisten tulo- ja lähtömuuttoa voidaan tarkastella toimialoittain ja työnantajasektoreittain: graafissa on esitetty Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain (TOL-luokitus 2008)

Porvoo sai muuttovoittoa lähes kai-kilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä ter-veys ja sosiaalipalveluiden toimialoja

Porvoo sai toimialoittain tarkastel-tuna eniten muuttovoittoa raken-tamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäis-kaupan toimialoilta


v. 2012


29

1

-3

1

-10

-53

89

59

-29

51

7

11

42

-33

70

66

98

2

-1

38

0

-1

-80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120

X Toimiala tuntematon

U Kansainvälisten organisaatioiden ym

T Kotitalouksien toiminta työnantajina

S Muu palvelutoiminta

R Taiteet, viihde ja virkistys

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut

P Koulutus

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

M Ammatillinen, tieteellinen ja yms toiminta

L Kiinteistöalan toiminta

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta

J Informaatio ja viestintä

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta

H Kuljetus ja varastointi

G Tukku- ja vähittäiskauppa

F Rakentaminen

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym

C Teollisuus

B Kaivostoiminta ja louhinta

A Maatalous, metsätalous ym.

Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2009-2013

Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muut-tovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista

Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota 3 000-16 999 euroa vuodessa ansaitsevista

Porvoo sai merkittävää muutto-voittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli 42 000 euroa vuodessa ansait-sevista muuttajista vuosina 2009-2013


v. 2012


2237

884

772

948

750

1035

860 798

839

1151

583

771

1486

814 826

1073

857

1055

821 777 755

1007

487

620

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

Porvoon lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2009-2013

Porvoon tulomuuttajien keskimää-räiset tulot olivat 19300 euroa muuttoa kohden vuosina 2009-2013

Porvoon lähtömuuttajien keski-määräiset tulot olivat 19397 euroa muuttoa kohden vuosina 2009-2013

Porvoon tulomuuttajien keski-määräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtö-muuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina 2009-2013

Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat


v. 2012


18332

18703

19287

19912

20266

18544

19621

19340

19037

20442

17250

17500

17750

18000

18250

18500

18750

19000

19250

19500

19750

20000

20250

20500

20750

2009 2010 2011 2012 2013

Tulo Lähtö

Porvoon tulo- ja lähtömuuton laskennallinen tulokertymä vuosina 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulo-kertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakentees-ta) tai negatiivinen (kunta kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta)

Porvoon muuttoliikkeen laskennalli-nen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuo-dessa

Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy taloudellisesti muuttajien rakenteesta


v. 2012


41,0 41,9

43,3

49,3 49,3

35,8

41,2

42,9 43,8

41,4

20

23

26

29

32

35

38

41

44

47

50

53

2009 2010 2011 2012 2013

Tulo Lähtö

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013


v. 2012


249,2

92,2

55,6 43,3 39,9 37,8

19,6 12,1 11,6 6,5 5,6 -0,8 -9,5 -10,2 -14,7 -19 -26,1 -26,9

-41,1 -51,3

-79,6 -100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280 10 keskuskaupunkia ja Porvoo hyötyivät muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta eli muuttoliikkeen

laskennallinen tulokertymä oli positiivinen. 10 kaupungissa tilanne oli päinvastainen eli niille koitui taloudellisesta rasitetta muuttoliikkeestä.

Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä hyötyivät määrällisesti eniten Helsinki, Espoo ja Vantaa: niiden yhteenlaskettu tulokertymä oli 397 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 79,4 miljoonaa euroa vuodessa

Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät merkittävästi myös Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki. Porvoon tulomuuttajien tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa korkeampi kuin lähtömuuttajien vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa

Muuttoliikkeen rakenne oli taloudellisesta näkökulmasta huonoin Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tampereen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä noin -80 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (euroa per asukas

per vuosi) keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013


v. 2012


128,4 127,0

82,5 79,6 77,5 71,8

54,2 42,5

28,4 28,0

10,3 -2,7 -19,9 -26,1 -31,0

-33,7

-56,9 -61,6 -70,3 -73,3

-141,9 -160

-140

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

160 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohti laskettuna neljänneksi korkein verrattavista kaupungeista vuosina 2009-2013.

Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät lisäksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja kolme pääkaupunkiseudun keskuskaupunkia

Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negatiivisin asukasta kohti laskettuna Kajaanissa, Tampereella ja Joensuussa

4. Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja

laadullisesta kehityksestä

1. Porvoon väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Väestönlisäyksen volyymissa on ollut suurta vaihtelua ajanjakson ajan. Porvoon muuttotase on useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille. Porvoon väestönkehitys on osatekijöittäin tarkasteltuna tasapainoinen: muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 54,6 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 45,4%). Nettosiirtolaisuuden merkitys Porvoon väestödynamiikassa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun kuluessa.

2. Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 323 henkilöä per vuosi vuosien 1980-2014 aikana. Porvoon väestönlisäys ylitti vuosien 1980-2014 keskiarvon 2000-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin vuotta kohden 399 henkilöllä, mutta kasvu on kääntynyt laskuun 2010-luvulla, jolloin väkiluku on kasvanut keskimäärin 229 henkilöllä vuotta kohden.

3. Porvoon väkiluku kasvoi 1. 144 henkilöllä vuosien 2010-2014 aikana. Luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä olivat lähes yhtä suuret. Porvoon kokonaismuuttoliike olisi ollut 2010-luvulla negatiivinen ilman maahanmuuttoa. Porvoo kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä - 143 henkilöä vuosina 2010-2014 ja sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta samana aikana 713 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden merkitys on ollut huomattava Porvoon 2010-luvun väestönkehitykselle

4. Ideaalisena vaestonkasvuna pidetaan noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista väestönkasvua ja kovana yli 1 %:in vuosittaista kasvua. Porvoon väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ideaalisella tasolla: väestö kasvoi keskimäärin 0,69 % vuosien 2000-2015 ajalla ja keskimäärin 0,46 % vuosina 2010-2015. Porvoon herkkyys suhdannevaihteluille tulee esiin suurina vuosittaisina vaihteluina: esimerkiksi 2010-luvun aikana väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin

Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin

lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (1980-2014)

1. Porvoo sai 1 585 henkilöä muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskipitkällä aikavälillä eli vuosien 2000-2015 aikana eli keskimäärin 99 henkilöä vuodessa. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa. Porvoo on kärsinyt 2010-luvun taantumavuosina kolmena vuonna muuttotappioita maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Porvoon 2010-luvun tilanne on tyypillinen suurimpien kasvukeskusten vaikutusalueella oleville kehyskunnille.

2. Porvoo kärsi -168 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä lyhyellä aikavälillä eli vuosina 2010-2015. Muuttovoitot ja –tappiot ovat sahanneet edestakaisin 2010-luvun aikana. Porvoo sai muuttovoittoa 127 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 105 kunnalle vuosina 2010-2014 välillä. Porvoon seudulle muutettiin pääasiassa naapuriseutukunnista, erityisesti Helsingin ja Kotka-Haminan seuduilta. Helsingin seutukunnan osuus oli keskeinen varsinkin Porvoon tulomuuttovirroissa. Porvoon seudulta muutettiin pääasiassa Lahden ja Loviisan kaltaisille naapuriseuduille ja yliopistokaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle.

3. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa Helsingin seutukunnasta Helsinkiä lukuun ottamatta. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot pääkaupunkiseudun kunnista Sipoosta, Espoosta ja Vantaalta. Sipoon osuus oli määrällisesti suurin. Porvoo kärsi kunnittain tarkasteltuna eniten muuttotappiota juuri Helsingille vuosina 2010-2014. Porvoo kärsi Helsingin lisäksi muuttotappiota naapurikunnilleen Askolalle ja Loviisalle.

4. Porvoo kärsi muihin keskuskaupunkeihin verrattuna määrällisesti viidenneksi suurimmat muuttotappiot vuosina 2000-2015

Porvoon muuttoliike määrällisestä

näkökulmasta (2010-2015)

1. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin 15-24 – ja 55-64 –vuotiaista vuosina 2009-2013. Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 –vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös 35-44 –vuotiaiden ikäryhmästä. Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista 15-24 –vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista ikäluokista. Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin

2. Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase on optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina 2009-2013: Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä. Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina 2009-2013

3. Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten muuttajien. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424 hlöä) vuosina 2009-2013. Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista ja kärsi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä. Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka sai muuttovoittoa työllisistä henkilöistä

Porvoon muuttoliike laadullisesta

näkökulmasta 2009-2013 1 (2)

4. Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta. Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja

5. Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista. Porvoo sai muutto-voittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota 3 000-16999 euroa vuodessa ansaitsevista. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli 42 000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina 2009-2013.

6. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 19 300 euroa ja lähtömuuttajien 19 397 muuttoa kohden vuodessa vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina 2009-2013. Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat muiden suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kehyskuntien tavoin

7. Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyi taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 7:nneksi korkein ja asukaslukuun suhteutettuna 4:nneksi korkein kaikkien maakuntien keskuskaupunkeihin verrattuna.

Porvoon muuttoliike laadullisesta

näkökulmasta 2009-2013 2 (2)

1. Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan sen valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta. Porvoo on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalisessa tilanteessa: kaupunki hyötyy muuttajien rakenteesta määrällisen muuttoliikkeen vaihteluista huolimatta. Muuttoliike tuo alueelle myönteisiä itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, jotka parantavat ajan kanssa Porvoon suhteellista asemaa alueiden välisessä kilpailussa: Porvoo sai muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä ja keski- sekä hyvätuloisista tuloryhmistä. Porvoon kannalta merkityksellisintä on merkittävät muuttovoitot työllisistä ja korkea-asteen muuttajista sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä kertyvä positiivinen tulokertymä.

2. Porvoon sijaintietuun liittyvä potentiaali on kiistaton. Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen välillä on kasvava positiivinen yhteys: alueiden kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin suurimpien kasvukeskusten sisälle ja toisaalta kaupunkirakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suuntaisesti. Porvoon kannalta merkittävin vahvuus liittyy sijaintiin ja kasvavaan sijaintietuun suhteessa Helsinkiin sekä Helsingin laajenevaan pendelöinti- ja vaikutusalueeseen. Aluerakenteen kehityksen kannalta on merkityksellisintä Porvoon fyysinen, toiminnallinen ja henkinen kiinnittyminen metropolialueeseen. Tämä edellyttää sekä valintaa että aktiivista kytkeytymistä kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja –järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Kiinnittyminen ja yhteistyön syventyminen kytkeytyy samalla Porvoon seudun tulevaan edunajamiseen. Porvoon seudun kannattaa kiinnittymisessä tehdä yhteistyötä erityisesti itäisen Uudenmaan ja Kotka-Hamina seudun kanssa, joiden ansiosta Porvoon seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse säilyttäen aloitteen itsellään. Porvoon ja naapuriseutujen intressi on tässä asiassa yhteinen suhteessa metropolialueen laajenemiseen.

Tulkintoja kokonaisuudesta 1 (2)

3. Alue- ja väestörakenteen muutos sekä suuret käynnissä olevat reformit korostavat Porvoon tulevaa asemointia sekä

suhteessa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueeseen että Helsingin metropolialueeseen. Porvoo on optimaalisessa paikassa suhteessa molempien alueiden muutto-, pendelöinti- ja asiointivirtojen suuntautumisen osalta. Porvoon etuna on lisäksi useista naapurikunnistaan poiketen kaikki kaupungin tunnusmerkit ja kaupunkimaisuus, joiden merkitys kasvaa muuttoalttiiden ikäluokkien paikan valintaan liittyvissä asenteissa, arvoissa ja preferensseissä. Porvoon on toisin sanoen vahvistettava samanaikaisesti sekä omia strategisia vahvuuksiaan, profiliaan ja erottautumista naapurikunnistaan että liittouduttava tapaus- ja tarvekohtaisesti niin itään kuin metropolialueeseen. Asemointi ei tapahdu vain julistamalla tai (alue)markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla erityisesti Porvoon maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin ratkaisuihin suhteessa metropolialueen kehitykseen

4. Porvoossa toteutuu kokonaan tai osittain kaikki muuttovetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä (seurava dia). Porvoo on yksi harvoista kaupungeista, joissa toteutuu tasapainoisella tavalla kaikki em. vetovoimaisen alueen tunnusmerkit. Tämä avaa kaupungille useita vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä mahdollisuuksia vetovoiman ja houkuttelevuuden ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Porvoon kasvava sijaintietu mahdollistaa sen, että kaupunki voi esimerkiksi tulomuuttovirtojen osalta toteuttaa määrätietoista segmentointia sekä ikä- ja väestöryhmittäin että lähtöalueittain. Porvoon kannattaa esimerkiksi pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta panostaa läheisyyteen, lähestyttävyyteen ja mukavuuteen eli vahvistaa määrätietoisesti etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän kaikkien ikäryhmien muuttovalinnoissa.

5. Alueen kasvu- ja kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin muodostuu useasta tekijästä (katso dia 48). Keskeiset kilpailukykytekijät liittyvät alkuetuun, sijainti- ja saavutettavuusetuun, demografiseen etuun, rakennettuun etuun ja mentaaliseen etuun. Porvoon ylivoimaisesti suurimpana ja merkitykseltään kasvavana vahvuutena on sijainti- ja saavutettavuusetu. Porvoon ideaalisella tasolla oleva vuosittainen väestönlisäys ja optimaalinen muuttajien rakenne tuo alueelle demografista etua ajan kanssa. Porvoon tulevan sisäisen kehityksen, kehittämisen ja strategisten valintojen kannalta sekä ulkoisen suuntautumisen ja kiinnittymisen kannalta avainroolissa ovat varsinkin rakennettuun ja mentaaliseen etuun liittyvät panostukset.

Tulkintoja kokonaisuudesta 2 (2)

1.Kovat vetovoimatekijät

2.Pehmeät vetovoimatekijät

3.Identiteettitekijät

4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen / kasvukeskuksiin

5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus

6.Mainekuva

7.Villit kortit?

Muuttovetovoimaisen

alueen 6+1 tunnusmerkkiä

On

On

On ?

?

LISÄTIETOJA:

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

[email protected]

www.timoaro.fi

@timoaro

045 6577890

http://www.timoaro.fi/

porvoon muuttoliikeanalyysi · lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin porvoon luvuissa...

Documents