porvoon energia 2/2012

Energiansäästö- viikon erikoissivut

Gasumilla suuret suunnitelmat

Etäluettavat mittarit tulevat

Syksyn kukkaloisto | Järkevä sähköverkko

Lähikuvassa Mari Savio

Porvoon EnErgia -yhtiöidEn asiakaslEhti 2 | 2012

KU

VA

Vir

pi l

eh

tin

en

2

Vieläkin 1. 2. 3.4.5.

Pyrimme arvojemme mukaisesti järjestelmälli-sesti vähentämään ekologista jalanjälkeämme. Investoimme ympäristöystävälliseen energia-tuotantoon.

Meillä on Suomen luonnonsuojeluliiton Eko-energia-merkillä sertifioitua sähköä myytävänä. Ekosähköä tuotamme puulla omassa lämpövoi-malaitoksessa Tolkkisissa.

Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen valmis-tuva uusi biovoimalaitos lähes kaksinkertaistaa vihreän ekosähkön tuotantokapasiteettimme.

Kaukolämmön tuottajana olemme kokoluok-kamme vihreimpiä energiayhtiöitä Suomessa. Tuotamme lähes 70 prosenttia lämmöstä uusiu-tuvilla polttoaineilla. Tolkkisten biovoimalaitok-sen ansiosta osuus nousee noin 90 prosenttiin.

Vihreän linjamme mukaisesti satsaamme jatku-vasti myös vesi- ja tuulivoimaan. Lisäksi tutkim-me aurinkovoimalan rakentamisedellytyksiä.

Porvoon Energia

3

vihreämpää

4

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt

Mannerheiminkatu 24, PL 95,

06101 Porvoo

puh. 019 661 411

faksi 019 661 4211

www.porvoonenergia.fi

PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas

TOIMITUSNEUvOSTO | Benny Broman,

Nina Fransas, Magnus Nylander,

Ari Raunio, Tommi vierikko, Patrick

Wackström, Merja Wilkman

TOIMITUS & ULKOASU |

peak press & productions oy

Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa

www.peakpress.net

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson

AD | Sanna Nylén

KANNEN KUvA | virpi Lehtinen

PAINO | Painoyhtymä Oy

Teollisuustie 21

06150 Porvoo

www.painoyhtyma.fi

PAINOSMÄÄRÄ | 30 600 kpl

Sisä

ltö

Etäluettavat mittarit tulevat ------------------ 6

PBE Uutiset ------------------------------------ 10

Tolkkisten biovoimalaitos ------------------- 11

LNG-terminaali Tolkkisiin? ---------------- 12

Jouhevaa kyytiä vihreällä sähköllä--------- 15

Muotoilu on osa arkeamme------------------ 16

PBE Uutiset ------------------------------------- 20

Tietonurkka ------------------------------------ 21

Kukkaloistoa syksyn pimeään --------------- 22

Muotoilu on osa arkeamme s.16

Energiansäästöviikko s. 34–37

LNG-terminaali Tolkkisiin? s. 12

5

Kivaa kevyttä------------------------------------ 24

Reseptinurkka----------------------------------- 25

Kaukolämpö-on-huoleton-vaihtoehto-------- 26

Mr. Tolkkinen------------------------------------ 28

Järkevä sähköverkko -------------------------- 30

Piilosyöpöt esiin ------------------------------- 32

Hehkulamput historiaan, mitä tilalle? --- 34

Äänestä vuoden hyötyliikkuja--------------- 36

Ekotehopäivä------------------------------------ 37

PBE sähkötuotteet ---------------------------- 38

Energia-alalla tutkitaan jatku-vasti uusia tuotantomuotoja uu-siutuvien energialähteiden käytön

lisäämiseksi. Tulosten osalta pätee toistai-seksi sanonta ”ei paljon uutta auringon alla”. Poikkeuksen muodostaa, ehkä, mahdol-lisuus käyttää juuri aurinkoa kaukolämmön tuottamiseen tulevaisuudessa.

Selvityksistä tehtävät johtopäätökset riippuvat paljolti siitä, missä ne on tehty, mitä paikkakuntaa ja aluetta ne koskevat. Por-voossa olemme voineet todeta täällä jo vuosia sitten tehtyjen korvaavien ja uusien tuotantoin-vestointien olleen siinä määrin tulevai-suuteen suuntautuvia, että esimerkiksi lämpöpumppujen kaltaiset uudet läm-möntuotantovaihtoehdot eivät ole talou-dellisesti kannattavia.

Nähtäväksi jää, mihin tuloksiin päädy-tään Skaftkärr-hankkeeseen sisältyvän aurinkovoimalavaihtoehdon suhteen. Teknisesti aurinkovoimala on toteutetta-vissa. Taloudellinen kannattavuus onkin sitten toinen asia.

Tolkkisiin valmistuvalla biovoi-malaitoksella pystymme edullisesti tuottamaan entistä enemmän energiaa uusiutuvia polttoaineita käyttäen. Näin voimme vähentää uusiutumattomien polttoaineiden osuuden kaukolämpö-tuotannossa noin 10 prosenttiin.

Biovoimalaitoksen matalat lämmön tuotantokustannukset eivät voi olla vai-

Pääkirjoitus

Porvoon Energia pyrkii taloudellisesti järkevään tuotantoon, joka samalla on sataprosenttisesti uusiutuviin polttoainei-siin perustuvaa.

Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle

kuttamatta aurinkoenergiaan perustuvan kaukolämpötuotannon kannattavuuslas-kelmiin. Selvää on, että ainakaan ilman merkittävää investointitukea aurinkokau-kolämmöstä ei tule kannattavaa.

Porvoon Energia pyrkii taloudellisesti järkevään tuotantoon, joka samalla on sataprosenttisesti uusiutuviin polttoai-neisiin perustuvaa. Tolkkisten biovoima-laitoksen valmistuttua uusiutuvien poltto-aineiden osuus nousee jo 90 prosenttiin. Aurinkoenergian hyödyntäminen olisi yk-si tapa päästä lopulliseen päämäärään.

Silti on paikallaan kysyä, olemmeko kääntäneet kaikki kivet löytääksemme uusia tapoja käyttää uusiutuvia energi-anlähteitä. Paljon lienee vielä tehtävissä esimerkiksi biorintamalla.

Patrick Wackström, toimitusjohtaja

KU

VA

ee

VA

KA

ng

As

Porvoon palveluskoirat s. 26

Seitlahti s. 22

6

Kerros- ja rivitaloissa mittarinvaihto loppusuoralla

Seuraavaksi vuorossa omakotitalot

6

7

Kerros- ja rivitaloissa mittarinvaihto loppusuoralla Loppukeväällä alkanut

sähkömittareiden vaihtaminen etäluettaviksi on edennyt aikataulun mukaisesti. Noin neljäsosa mittareista on jo vaihdettu. Seuraavaksi vuoroon tulevat omakotitalojen mittarit.

Rolf GabRielsson KUVA studio lindell/oscaR

7

Operaatio mittarinvaihto

8

marraskuu 2012tammi-helmikuuhelmi-maaliskuumaalis-huhtikuuhuhti-toukokuutouko-kesäkuukesä-heinäkuuheinä-elokuuelo-syyskuusyys-lokakuuloka-marraskuumarras-joulukuujoulukuu

Porvoon Energian verkkoalu-eella on kaikkiaan noin 32 000 sähkömittaria. Niiden vaihta-minen aloitettiin kerros- ja ri-vitalojen monimittarikeskuk-

sista. Tähän mennessä on ehditty vaihtaa noin 8 000 mittaria.

Mittauspäällikkö Tomas Nordström kiit-tää asiakkaita myönteisestä suhtautumises-ta vaihto-operaatioon.

– Yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Meihin on oltu yhteydessä, jos jotain on jäänyt epäselväksi.

Ei haittaa arkirutiineita

Nordströmin mukaan kerros- ja rivitalojen mittareiden vaihto ei pientä asennuksen vaatimaa sähkökatkosta lukuun ottamatta vaikuta asiakkaan arkirutiineihin.

– Mittarit sijaitsevat taloyhtiöiden mit-

tarikomeroissa, eikä asentajien tarvitse käydä asunnoissa.

Seuraavaksi vaihdetaan omakotitalojen mittarit, joita on noin 22 000. Osa mit-tareista sijaitsee paikassa – tavallisimmin talon sisällä – minne asentajat eivät pääse ilman asukkaan apua.

– Tästä syystä yhteistyö asiakkaan kans-sa on nyt entistä tärkeämpää. Asiakkaan on oltava paikalla tai muulla tavoin varmistet-

tava asentajan pääsy mittarille, Nordström painottaa.

Velkalan kaupunginosa pilottialueena

Porvoon Velkalan kaupunginosa tulee olemaan ensimmäinen omakotialue, jossa mittarinvaihto suoritetaan. Se on pilotti-hanke, joka on aikataulutettu loppusyk-syksi. Mittareita Velkala–Pihjatien alu-eella on noin 500.

Mittarinvaihto aiheuttaa korkeintaan 30 minuutin sähkökatkon. Sähkölaitteille siitä ei ole haittaa.

Omakoti- ja paritalojen mittarivaihdon aikataulu 2013

9

Omakotitalojen mittarit ovat Kamst-rup-merkkiset. Vaihtotöistä vastaa Eltel Networks Oy. Kerros- ja rivitalojen Ai-don-merkkisten mittareiden vaihdon ura-koitsijana toimi Voimatel Oy.

– Haluamme nyt varmistaa, että kaikki sujuu jatkossakin suunnitelmien mukaan ennen kuin siirrymme omakotitalojen mit-tareiden massavaihtoon.

Massavaihto vuoden 2013 aikana

Omakotitalojen mittareiden massavaihto alkaa ensi vuoden tammi–helmikuussa. Tomas Nordströmin mukaan kaikki verk-koalueen mittarit on määrä vaihtaa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse il-moituksen vaihtotyön tarkasta ajankohdasta.

- Ilmoitamme noin kahden tunnin ai-kaikkunan, jonka puitteissa työ tehdään, Nordström kertoo.

Kirjeessä on tarkat ohjeet, joita nou-dattamalla voi omalta osaltaan varmistaa,

että mittarin vaihto sujuu vaivattomasti. Jos mittari sijaitsee toisaalla kuin Porvoon Energian tiedoissa ilmenee, on siitä ilmoi-tettava yhtiölle.

– Liittymätiedot voivat olla jopa viiden-kymmenen vuoden takaisia, joten muu-toksia on saattanut tulla matkan varrella, Nordström perustelee.

Tarpeen vaatiessa yhteys Porvoon Energiaan

Koska omakotitalojen sähkömittareita aletaan vaihtaa suuressa mittakaavassa tal-vella, asiakkaan tulee huolehtia siitä, että lumityöt ulkona sijaitsevan mittarin luona on tehty. Muutenkin on varmistettava, että mittarin edessä ei ole esteitä hankaloitta-massa vaihtoa.

Tärkeää on myös olla yhteydessä Por-voon Energiaan, jos vaihtotyölle ilmoi-tettu aika ei painavasta syystä sovi. Itse mittarinvaihto aiheuttaa korkeintaan 30 minuutin sähkökatkon. Yleensä sähköt

ovat kuitenkin poissa vain 5–10 minuuttia. Sähkölaitteille siitä ei ole haittaa.

– Jos kotona on kuitenkin esimerkiksi sairaudenhoitoon liittyviä tai muita hyvin herkkiä laitteita, meihin kannattaa olla etukäteen yhteydessä, Nordström sanoo.

Asiakkaan saamasta kirjeestä löytyvät puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

– Mittareita vaihdetaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mittarinvaihdon jälkeen asentaja jättää asiakkaalle ilmoituskortin, josta näkee poistetun mittarin kulutuslu-kemat ja uuden mittarin käyttöohjeet.

Saariston talot oma ryhmänsä

Vapaa-ajan asuntojen mittareiden vaihto to-teutuu ensi kevään, kesän ja syksyn aikana.

Saaristossa sijaitsevat talot, joihin ei au-tolla pääse, muodostavat oman ryhmänsä. Noin 700 mittarin vaihtourakasta huoleh-tivat Porvoon Energian omat asentajat.

Ulkopuolelle mittarinvaihto-operaation jäävät yli 3 x 63 ampeerin liittymät.

Operaatio mittarinvaihto

Mittarinvaihdon rinnalla rakenne-taan asiakasraportointipalvelu, joka valmistuu käyttöönottokuntoon syksyn aikana. Palvelun ansiosta asiakas voi jopa tunnin tarkkuudella seurata omaa sähkönkulutustaan.

Mittauspäällikkö Tomas Nordström arvelee varsinkin omakotitaloissa asuvien hyötyvän uudesta palvelusta.

– Toki muillekin on hyötyä siitä, että voivat nähdä mihin ja miten sähköä eniten kuluu. Sen tiedon perusteella sähköä voi käyttää aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kustannustehokkaammin. Säästökohtei-den tunnistaminen helpottuu ja säästötoi-menpiteiden vaikutukset näkyvät nopeasti.

Rekisteröidy palveluunIlmaisen palvelun käyttäjäksi pääsee Por-voon Energian kotisivujen kautta. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Sen yhteydessä annetaan tarkempia tietoja omista sähkönkäyttöolosuhteista, joiden perusteella asiakas voi saada vertailutie-toa samanlaisista sähkönkäyttäjistä.

Uusia palveluja tulossaHyödyt tulevat Nordströmin mukaan tulevaisuudessa vielä lisääntymään, kun etäluennan piiriin kehitetään uusia palveluja.

– Tekniikka mahdollistaa myös asi-akkaan oman tuotannon verkkosyötön

mittaamisen.Yksi keskeinen hyöty on se, että arvio-

ja tasauslaskut jäävät historiaan ja korvautuvat täsmällisillä, kulutukseen perustuvilla sähkölaskuilla. Samal-la asiakas vapautuu mittarilukemien ilmoittamisen vaivasta.

Nordström muistuttaa, että asiakas hyötyy myös etäluennan verkkoyhtiölle antamista uusista keinoista paikallis-taa sähkövikoja esimerkiksi myrskyjen jälkeen.

– Etäluettavat mittarit ovat monikäyt-töinen työkalu, jolla voi tälläkin tavoin vastata sähkön tiukkeneviin toimitusvar-muusvaatimuksiin.

Raportointipalvelusta paljon hyötytietoa

xxxxxx

xxx

Koonneet Rolf GabRielsson jA seppo iisalo

ku

va

xx

10

KantaverkkoSähkön valtakunnallinen suurjänniteverk-ko, josta vastaa kantaverkkoyhtiö Fing-rid. Suomen kantaverkko on yhteydessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Venäjän sähkö-verkkoihin.

AlueverkkoMuiden toimijoiden omistamat alueverkot liittyvät kantaverkkoon ja huolehtivat säh-kön siirrosta alueellisella tasolla.

JakeluverkkoJakeluverkkoa käytetään sähkön siirtoon kulutusalueilla pienille ja keskisuurille sähkönkäyttäjille. Jakeluverkot voidaan jakaa edelleen keski- ja pienjänniteverk-koihin. keskijännite on Suomessa useimmi-ten 20 kV. Pienjänniteverkoissa käytetään 400 V jännitettä. Tavalliselle sähkönkäyt-täjälle tutuin 230 V jännite on pienjännite-verkon vaihejännite.

Etäluettava sähkömittariMittari, jolta verkkoyhtiö saa mittariluke-mat käymättä paikan päällä.

1.

2.

4.

tutuiksiTermit Liikevaihto kasvussa

Porvoon Energia -yhtiöiden liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla neljä prosenttia ollen 28,2 miljoonaa euroa. Liikevoittoa syntyi puolivuotiskatsauksen mukaan 1,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja oli 1,5 miljoonaa euroa.

Koko vuoden tuloksen arvioidaan muodostuvan edellisvuotta hieman paremmaksi.

Sähkönkulutus pieneni ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,4 prosenttia. Lämmönkulutus säilyi Porvoossa ennallaan. Loviisassa kulutus sen sijaan jatkoi kasvuaan. Kasvuprosentiksi kirjattiin kolme prosenttia.

Tanskalainen Oticon Foundation ja Legon emoyhtiö Kirkbi ovat investoimassa noin 675 miljoonaa euroa uuden lähes 280 mega-watin tuulivoimapuiston perustamiseen Tanskan länsirannikolle Pohjanmerelle.

Tuulivoimapuistoon tulee 77 tuuliturbiinia 3,6 megawatin tuulivoimalaa. Jokaisen roottorin halkaisija on 120 metriä. Valmistuttuaan vuonna 2015 tuulivoimapuisto pystyy tuottamaan sähköenergiaa 285 000 kotitalouden kulutusta vastaavan määrän.

Tanskan ja Ruotsin väliselle Anholtin saarelle on valmistumas-sa vielä tätäkin suurempi, yhteensä 400 megawatin tuulipuisto. Tanskan valtion enemmistöomisteisen Dong Energyn tuulivoi-mapuistoon nousee 111 suurta turbiinia vuoden 2013 loppuun mennessä.

Tanska on maailman johtavia tuulivoimamaita. Tuulivoiman osuus Tanskan sähköntuotannosta on jo yli viidennes. Vuonna 2010 maan tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä 3 752 megawattia.

Tanska satsaa tuulivoimaan

Sähkönkulutus laski tammi–kesäkuussa 2,4 prosenttia. Vuodessa pudotus on ollut peräti 4,9 prosenttia, ilmenee Energiateollisuuden julkistamista sähkönkulutusluvuista.

Tammi-kesäkuussa sähköä käytettiin 43,5 terawattituntia (TWh). Siitä katettiin 30 prosenttia sähkön ja lämmön yhteistuotannol-la (CHP), 6 prosenttia erillistuotannolla, runsaat 25 prosenttia ydinvoimalla ja runsaat 18 prosenttia kotimaisella vesivoimalla. Nettotuonti kattoi lähes 20 prosenttia.

Sähkön nettotuonti on lisääntynyt vuoden alusta peräti 78 pro-senttia. Lisäys johtuu pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella jo pitkään vallinneesta hyvästä vesitilanteesta.

Hyvä vesitilanne on siivittänyt myös kotimaista vesivoimatuotan-toa, joka kasvoi vuoden alkupuoliskolla lähes 43 prosenttia.

Sähkönkulutus vähentynyt

Porvoo on edelleen sijalla 8 kuntien sähkönkulutustilastossa. Loviisa on noussut pykälän sijalle 71.Energiateollisuuden kokoama kuntien sähkönkulutustilasto osoittaa, että vuonna 2011 lähes kaikissa kunnissa sähkönkulutus laski muutamilla prosenteilla.

Helsinki on selvä ykkönen runsaan 4 500 gigawattitunnin kulu-tuksellaan. Sen jälkeen kärkikymmenikön miehittävät energiaval-taiset teollisuuspaikkakunnat lukuun ottamatta Espoota, joka on yhdeksäs.

Porvoossa kulutus laski 2 178 gigawattituntiin oltuaan 2 188 gigawattituntia vuonna 2010. Loviisassa sähkönkulutus laski 206 gigawattitunnista 190 gigawattituntiin.

Loviisassa suurimman kulutusryhmän muodostavat asuminen ja maatalous. Porvoossa teollisuus on ylivoimaisesti suurin sähkön-kuluttaja. Sen osuus kasvoi sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2010 sähköä kului teollisuudessa 1 808 gigawattituntia, viime vuonna 1 824 gigawattituntia.

Porvoo sähkönkäyttäjienkärkiryhmässä

Uutiset

3.

11

Uusi biovoimalaitos rakennetaan nykyisen yli 30 vuotta vanhan lämpövoimalaitoksen viereen. Se jää edelleen käyttöön. Molempien voimaloiden ohjaus- ja valvomotoimin-not keskitetään yhteen paikkaan.

Porvoon Energian biovoi-malaitoshanke on eden-nyt aikataulun mukai-sesti. Kaukolämpöä ja sähköä tuottamaan suun-niteltu laitos valmistuu vuoden lopussa, jolloin alkaa sen koekäyttö.

Luovutuksen on määrä tapahtua ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen laitos otetaan tuo-tannolliseen käyttöön.

Polttoaineena uudessa voimalassa käytetään haketta, puunkuorta, pilkettä ja sahanpurua. Samalla uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön kaukolämmön tuotannosta nousee nykyisestä noin 70 prosentista peräti 90 prosenttiin.

Näillä prosenttiluvuilla Porvoon Energia lukeu-

tuu kokoluokkansa vihreimpiin energiayhtiöihin Suomessa. Yhtiön tavoitteena on ajan mittaan päästä sadan prosentin bioperäisten polttoainei-den osuuteen kaukolämmön tuotannossa.

Sähköntuotantokapasiteettiin reilu lisäysUuden biovoimalaitoksen lämmöntuotantoka-pasiteetti on 300 GWh vuodessa. Kapasiteettili-sää laitos tuo lähes 100 GWh.

Jotta tämä on mwahdollista, kaukolämmön runkoputkilinjaa Tolkkisista suurennetaan ja Gammelbackaan rakennetaan pumppaamo pai-neen pitämiseksi riittävällä tasolla.

Sähköntuotantokapasi-teetti kasvaa 43 GWh:sta 70 GWh:iin vuodessa.

Uuden laitoksen vuotui-nen polttoainekulutus on noin 600 000 irtokuutio-ta nykyisen ollessa noin 400 000 kuutiota.

Tolkkisten biovoimalaitos on valmistumassa

Puolentoista vuoden urakka• Biovoimalaitoksen raken-nustyöt alkoivat heinäkuussa 2011. Peruskivi muurattiin 19. elokuuta 2011.• Laitoksen harjannostajaisia vietettiin 25.5.2012.• Parhaimmillaan voima-laitostyömaa on työllistänyt lähes parisataa eri alojen työntekijää.

Rolf GabRiesson KUVA studio lindell/oscaR

Porvoon Energia toivoo, että Gasum sijoittaa kaasun tuontiterminaalinsa Tolkkisiin. Yhtiö voisi myös harkita osakkuuden hankkimista terminaaliyhtiöstä, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Porvoon Energia odottaa niin ikään mielenkiinnolla Gasumin biojalostamoratkaisuja.

LNG-terminaali Tolkkisiin?

Rolf GabRielsson KUVAt Gasum

12

LNG-terminaali Tolkkisiin?

Gasumin terminaalihanke kiinnos-taa Porvoon Energiaa, koska se tarjoaisi mahdollisuuden korvata öljy kaasulla Tolkkisten voimalai-tosten varapolttoaineena. Samalla

terminaalista voisi vetää putkilinjan muutamien kilometrien päähän sijaitseviin voimalaitoksiin.

Porvoon Energian Harabackan maakaasulla toimiva lämpövoimalaitos voisi myös olla mahdol-linen LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käyttäjä.

– Saisimme vaihtoehdon Gasumin tuonti-putkilinjaa pitkin toimitettavalle venäläiselle maakaasulle, Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström toteaa.

Kilpailukykyinen vaihtoehto

Wackströmin mukaan putkikaasu on yleensä nes-teytettyä maakaasua kalliimpi.

– LNG tarjoaisi myös kustannustehok-kaan tavan varmistaa maakaasun huolto-varmuus.

Höyrystetty LNG syötettäisiin maakaasuverkkoon Nybyssä noin neljä kilo-metriä pitkää kaasuputkea pitkin. Kartassa näkyvät kaasuputken vaihtoeh-toiset linjaukset Tolkkisista.

13

Terminaalialue Vaihtoehtoiset kaasuputkilinjaukset Olemassa oleva maakaasuverkosto

14

Nesteytetyn maakaasun tuotantoa on ny-kyään monessa maassa ympäri maailmaa, myös Venäjällä. Tuotantokapasiteetti on kasvanut, mikä yhdessä uusien kaasuvarojen hyödyntämisen kanssa on tehnyt siitä kil-pailukykyisen vaihtoehdon putkiverkostoa pitkin tuotavalle kaasulle.

Suuri kansallinen hanke

Gasumin porvoolainen kehittyvistä liike-toiminnoista vastaava johtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Björn Ahlnäs korostaa, että tuontiterminaalihankkeella on suuri kansallinen merkitys. Sillä on myös valtio-vallan täysi tuki.

– Teollisuuden kilpailukyky riippuu paljon edullisen energian saatavuudesta. LNG:n tuontiterminaali avaa oven maa-kaasun hankkimiseksi maailmanmarkki-nahintaan, hän toteaa.

Paljon välillistä hyötyä

Ahlnäsin mukaan Porvoon Energia hyö-tyisi terminaalin sijoittamisesta Tolkkisiin ennen kaikkea välillisesti.

– Yhtiön omistava Porvoon kaupunki saisi kiinteistöveroa ja terminaaliyhtiön kotipaikkakunnan ollessa Porvoo myös yhteisöveroa. Työpaikkoja syntyisi, joten nekin toisivat kaupungille verotuloja.

– Porvoon Energia voisi halutessaan tulla mukaan terminaaliyhtiön osaomis-tajana samalla tavalla kuin yhtiö on hank-kinut osakkuuksia esimerkiksi vesivoima-

ja tuulivoimayhtiöistä, Ahlnäs toteaa.Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick

Wackström pitää ajatusta mielenkiintoise-na. Terminaalihankkeen avaamien mah-dollisuuksien lisäksi hän seuraa mielen-kiinnolla Gasumin biokaasusuunnitelmien etenemistä.

– Niiden toteutuminen tarjoaisi meil-le mahdollisuuden korvata Harabackassa maakaasu biokaasulla, jolloin pääsisimme tavoitteeseemme sataprosenttisesti uusiu-tuviin polttoaineisiin perustuvasta kauko-lämpötuotannosta.

Joutsenoon kaavaillun biokaasujalosta-

mon tuotannolla pystytään korvaamaan jopa viidennes Suomessa käytettävästä maakaasusta.

Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraa-ka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa asiakkaille. Porvoon Ener-gia voisi tällä tavoin saada biokaasua Ha-rabackan voimalaitokselle.

Björn Ahlnäsin mukaan tähän mennes-sä tehdyt selvitykset osoittavat, että hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja että biokaasun tuotantoprosessi voidaan integ-roida Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen.

Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaa-sun (LNG) tuontia ja selvittää mahdolli-suutta rakentaa tuontiterminaali joko Porvoon Tolkkisiin tai Inkoon Joddböleen.

Ympäristövaikutusten arviointimenette-ly (YVA) on molempien osalta kesken. Pro-

sessin arvioidaan kestävän ensin kesään asti, minkä jälkeen päätetään hankkeen jatkovaiheista.

Gasumin LNG-terminaalin on määrä valmistua täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Terminaalin kautta voitaisiin tuoda nesteytettyä maakaasua määrä, joka vastaa jopa puolta Suomen maakaasun nykykulutuksesta.

Nesteytetty maakaasu kuljetetaan eri-koisrakenteisilla aluksilla, jotka eivät ui yhtä syvällä kuin öljytankkerit. Ensim-mäiset jääluokitellut LNG-alukset ovat jo rakenteilla.

Rakentaminen työllistäisi sataInvestoinnin kokoluokka on 200-400 mil-joonaa euroa. Rakentamisen aikana sen työllistävä vaikutus olisi parhaimmillaan

100 henkilöä, tuotantokäytössä arvioilta 20–30 henkilöä.

Tolkkisten vaihtoehto edellyttää noin 4 km:n pitkän kaasuputken rakentamis-ta (Tolkkinen-Nyby) höyrystetyn LNG:n maakaasuverkkoon syöttämistä varten. Inkoossa syöttöputken pituudeksi tulisi 20 km.

Kaikkea kaasua ei toimitettaisi putkea pitkin, vaan osa kulkisi esimerkiksi säi-liöautoilla kaasuverkoston ulkopuolella sijaitseville asiakkaille.

Säiliöautoliikenteen määräksi on arvioitu muutamia kymmeniä autoja vuorokaudessa.

Tolkkisissa Gasum omistaa terminaalin edellyttämät maa-alueet, Inkoossa ei.

Gasumin omistavat Fortum (31 %), Suo-men valtio (24 %), venäläinen Gazprom (25 %) ja saksalainen E.ON (20 %).

Gasumin LNG-hanke

Tuontiterminaali toisi Porvoolle työpaikkoja ja erilaisia välillisiä verotuloja, Gasumin Björn Ahlnäs sanoo.

Seuraamme mielenkiinnolla termi-naalihankkeen tarjoamia mahdol-lisuuksia, toimitusjohtaja Patrick Wackström toteaa.

15

Jouhevaa kyytiä vihreällä sähkölläPorvoon Energia on hankkinut käyttöön-sä kaksi Nissan Leaf –sähköautoa. Saatuja kokemuksia yhtiö hyödyntää sähköverkkonsa kehittämisessä ja lataustolppaverkoston rakentamisessa.

Autot on liisattu porvoolaiselta Secto Auto-motivelta, ja ne ovat Porvoon Energian ja Porvoon Sähköverkon työntekijöiden päivit-täisessä käytössä eri työtehtävissä.

Koska Porvoon Energia ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon ympäristön, nol-lapäästöisten sähköautojen käyttö on sille hyvin luontevaa.

– Autot kulkevat tietysti sertifioimallam-me Suomen luonnonsuojeluliiton vihreällä sähköllä, kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio toteaa.

Yhtiö tekee yhteistyötä lataustolppia valmistavan porvoolaisen Enston kanssa. Ensimmäiset julkiset latauspisteet on jo pysty-tetty kaupungintalon eteen, Rihkamatorille ja Katajamäen liityntäpysäköintialueelle.

Pikalataus puolessa tunnissa Lataaminen käy normaalista pistorasiasta. Hitaaseen lataamiseen kuluu 10-12 tuntia. Pikalataaminen käy puolessa tunnissa, jolloin akku täyttyy 80-prosenttisesti.

Kojetaulusta näkyy, kuinka pitkälle akun kulloisellakin latausasteella pääsee. Kilomet-riluku on ohjeellinen, koska toimintasäteen pituus riippuu ajotavasta, nopeudesta, lii-kennetilanteista ja ilmastolaitteen käytös-tä. Talvella lämmitys syö toimintasädettä melkoisesti. Täydellä sähkölatingilla pitäisi päästä 175 km.

Vaikka ajo syö sähköä, tuottaa se sitä myös jonkin verran. Joka jarrutuksella akku latautuu. Kattospoilerissa on myös pieni aurinkopaneeli, joka lataa sähköä auton apulaitteiden toimintaan.

Moderni henkilöautoAutona Nissan Leaf on kuin mikä tahansa moderni henkilöauto. Sisustus on laaduk-kaan tuntuinen, ajoasento on erinomainen ja

ajaminen kaiken kaikkiaan miellyttävä. Säh-kömoottorin 280 Nm:n vääntö takaa jouhevan etenemisen ja ilmoitettu 145 km/h:n huippu-nopeus riittää hyvin Suomen liikenteeseen.

Vaihtaa ei tarvitse, sähkömoottorin voimansiirto on automaattinen ja pehmeän katkeamaton. Tavallisen auton vaihdekepin paikalla on pyörylä, jolla valitaan etenemis-suunta. Eteenpäin on valittavissa kaksi etene-mistapaa, normaali ja taloudellinen.

Auto käynnistyy nappia painamalla, jolloin kojelaudan mittarinäytöt syttyvät. Muuta ei tapahdu, moottorin ääntä ei kuulu. Kaupun-kiajossa auto on siinä määrin niin äänetön, että varusteista löytyy synteettinen ääni, jonka voi kytkeä päälle jalankulkijoiden huo-mion kiinnittämiseksi.

Paino: 1 965 kgMoottori: synkroninen sähkömoottoriTeho: 80 kW/109 hvVääntö: 280 Nm/2 730 r/minVoimansiirto: automaattinen, etuvetoKiihtyvyys: 0–100 km/h 11,9 sHuippunopeus: 145 km/hKulutus: 173 Wh/km (noin 2 euroa/100 km)Toimintasäde: 175 km (NEDC-standardi)Akku: litium-ioniakkuAkkukapasiteetti: 24 kWh/yli 90 kWLatauskaapeli: 6 m

Nissan LeafNissan Leaf on niin sanottu täyssähköauto. Se kulkee ainoastaan sähköllä, jota on ladattava auton akkuun.

Rolf GabRielsson KUVA studio lindell/oscaR

Porvoolainen Mari Savio aloitti työnsä helmikuun alussa Uudenmaan muotoilu- kasvatuksen läänin- taiteilijana. Hänen tavoitteenaan on tuoda muotoilua lähemmäksi suoma- laisten arkea ja liittää se luonnolliseksi osaksi perus- kasvatusta.Reija KoKKola KUVAt ViRpi lehtinen

Muotoilu on osa arkeamme

17

18

-Haluan edistää suoma-laista muotoilua ja muotoilukasvatusta sekä sen arvostus-ta. Parhaimmillaan

muotoilu tuo elämään lisäarvoa, iloa ja elämänlaatua. Minulla on kolme vuotta aikaa tuoda muotoilu lähemmäksi ihmis-tä, toivottavasti pysyvästi, Savio sanoo.

Häntä hieman hymyilyttää parhail-laan vellova keskustelu Helsingin uusis-ta raitiovaunuista. Miksi ihmeessä juuri raitiovaunujen muotoilu herättää niin voimakkaita tunteita?

Muotoilu on paljon muutakin kuin ul-kokuori. Savio painottaa kokonaisosaa-misen tärkeyttä muotoilussa.

– Esimerkiksi puhelimissa vaikuttavat

ulkonäön lisäksi käyttöliittymä- ja pal-velumuotoilu. Kun siinä onnistutaan, voi pieni firma nousta maailmanmaineeseen. Ja päinvastoin, epäonnistuminen kovassa kilpailussa voi syöstä bisnesjätin nurin. Jos muotoilumaailma ei puhuttele, ei tuo-te tai palvelu myy eikä kiinnosta.

Yhteistyö kannattaa

Savio haluaa kiinnittää huomion siihen, että muotoilu vaikuttaa paitsi kaupun-kilaisten hyvinvointiin, myös alueen yritystoimintaan ja sitä kautta koko kansantalouteen. Läänintaiteilijana hän haluaa myös Porvoon havahtuvan siihen, että oman alueen muotoilijoiden työ pitää huomata ja myös edistää sen säilymistä ja kehittymistä.

Energinen nainenPorvoolainen Mari Savio on Uuden-maan taidetoimikunnan uusi muotoi-lukasvatuksen läänintaiteilija.

Ennen läänintaiteilijakautta hän on toiminut suunnittelijana mainos-toimisto-, kustannus- ja vaatetus-alalla.

Mari Savio on julkaisut useita kir-joja: Surrur - tee oma marimekkosi, Maja, Juju sekä oppimateriaaleja mm. Oppi&ilo -sarjaan.

Lisäksi hän on toiminut pukusuun-nittelijana ja osallistunut monenlai-siin lastenkulttuuriprojekteihin.

Aivan kuten Porvoon tai Loviisan pitää suosia omaa muotoilua, myös koko Suomen pitäisi tukea suomalaista muotoilua, Mari Savio sanoo.

19

Aarreaitta lapsilleMari Savion mielestä nykylapsille annetaan kaikki liian valmii-na. Lelut, leikit, pelit ja pensselit.

– Nykypäivän lapsille ei anneta mahdollisuutta luovaan tekemiseen. Tai jos annetaan, sekin on jotenkin ylhäältä päin ohjattua, aikuisen ehdoilla tekemistä. Luultavasti entisajan tunnetut muotoilijat suunnittelivat itse lelunsa. Ehkä he olivat muotoilijoita jo kaksivuotiaina.

Savio kiittää Porvoon kuvataidekoulua, mutta toivoo samal-la, että taide ja muotoilu tuotaisiin kaikkien saataville, ja yh-teistyö esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa olisi aktiivisempaa.

– Hankalassa elämäntilanteessa taiteen antama apu on suurin.

Yksi Savion tulevista projekteista onkin viedä muotoilu osaksi peruskouluopetusta. Kurssiin osallistuvat koululaiset pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan muotoiluprojektin.

– Projektissa on tarkoitus suunnitella ja pilotoida uusi muo-toilun valinnaisainekurssi peruskoululaisille.

Mahtava ideaSaviosta olisi mahtavaa, jos Porvoossa toimisi luova paja tai tila, eräänlainen aarreaitta lapsille ja nuorille.

– Pajassa olisi kaikenlaista materiaalia. Ympäristö ei saisi olla liian steriili ja siisti. Luova tekeminen ei saa olla myös-kään ohjattua, aikuisen suitsimaa. Ihannetilanne on se, että lapsi pääsee keskelle luovuuden aarreaittaa vapaasti käytettä-vien materiaalien pariin.

Luovuuspajoissa voisivat käydä lastenkodit, iltapäiväker-hot ja esikoulut. Pajatoiminta on Savion mukaan satsausta tulevaisuuteen.

– Lapsen täytyy saada puuhata omaehtoisesti ja luovasti voidakseen hyvin. Ylivilkaskin lapsi keskittyy oikeanlaisessa ympäristössä. Hyvinvoivista lapsista tulee hyvinvoivia aikuisia.

Jos Porvoossa ei käytetä paikallista muotoilua, osaajat siirtyvät pääkaupun-kiseudulle, mikä köyhdyttää kaupunkia eri tavoin.

Läänintaiteilijana toimin kontaktien ja yhteistyöverkkojen kehittäjänä ja luojana eri toimijoiden välillä sekä autan edistä-mään alaan liittyviä projekteja.

Savio toivoo muotoiluun liittyvää avoin-ta keskustelua. Että ymmärrettäisiin sen olevan luonteva osa arkeamme, osa yhteis-kuntaamme.

Porvoossa voitaisiin järjestää worksho-peja, johon alan ihmiset kerääntyisivät ideoimaan. Sen ei tarvitse olla monimut-kaista eikä vaikeaa. Satsaukseksi var-maankin riittäisi pieni osallistumispalk-kio ja hyvät safkat. Yhteisen hyvän eteen

voi tehdä hommia ihan vain hyvän mie-len ja valoisamman tulevaisuuden takia. Muotoilualan pitäisi verkostoitua, jotta saataisiin synergiaetua. Lopputuloksena voisi olla entistä avoimempi ja viihtyi-sämpi Porvoo.

Rohkeutta muotoiluun

Savio osallistui äskettäin kiinnostavaan Demos Helsingin järjestämään seminaa-riin, johon kerääntyi taiteen alan ihmisiä Suomesta ja Skandinaviasta. Designin tilaa pohdittiin muun muassa aivoriihissä.

– Se oli todella avartavaa! Ruotsalaiset nostivat esiin kritiikin tärkeyden muo-toilussa. Jos halutaan nostaa muotoilu kansainväliselle tasolle, on tiukka kri-tiikki paikallaan. Isoissa muotoilumais-

sa syntyy hienoa jälkeä, kun parhaat jutut pääsevät esiin.

Savio pitää Suomea hyvänä muotoilu-maana, mutta peräänkuuluttaa rohkeutta pitäytyä omassa näkemyksessä, vaikka siir-ryttäisiin isoille areenoille. Kansainvälisen menestyksen myötä suomalaista muotoilua uhkaa mitäänsanomattomuuden ja tylsyy-den vaara, kun aletaan varmistella masso-jen miellyttämistä.

– Indie- ja undergroud-muotoilussa syn-tyy mahtavia oivalluksia, mutta kansain-välisellä tasolla aletaan jotenkin jännittää ja varmistella, eikä uskalleta kokeilla roh-keasti. Aivan kuten Porvoon tai Loviisan pitää suosia omaa muotoilua, myös koko Suomen pitäisi tukea suomalaista muotoi-lua käyttämällä sitä.

Koonneet Rolf GabRiesson jA seppo iisalo

M

aailmalle

Sähkönjakelun häiriötpoikkeuksellisen pitkätEnergiateollisuuden julkistaman tuoreen kes-keytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2011 keskeytyneenä keskimäärin lähes 8 tuntia sähkönkäyttäjää kohti. Keskeytysaika oli huomat-tavasti edellisiä vuosia korkeampi.

Tärkein syynä poikkeuksellisen pitkiin häiri-öihin löytyy vuodenvaihteen myrskyistä ja talven lumikuormista. Tilasto vahvistaa, että kyseessä olivat Suomen olosuhteissa poikkeukselliset

häiriöt. Tästä huolimatta Suomen sähköjakelun toimitusvarmuus on keskimäärin ollut hyvin luotettavaa viimeisten vuosien aikana.

Maaseudun sähkönkäyttäjän keskimääräinen yhteenlaskettu keskeytysaika oli vuonna 2011 hieman yli 12 tuntia. Taajamassa keskimääräinen keskeytysaika oli 2 tuntia ja kaupungissa 10 mi-nuuttia. Pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattu-na keskeytysajat ovat moninkertaiset.

Vanha vesilinna kunnostetaan ja otetaan käyttöön

Tolkkisten vanhan selluloosatehtaan lähellä sijaitseva pahoin rapistunut vesilinna kunnostetaan osana biovoi-malaitoshanketta.

Sekä rakenteilla oleva että nykyinen voimalaitos tule-vat saamaan vesilinnasta sprinkleri- ja kattilavetensä. Vetenä käytetään Porvoon Veden vesijohtovettä.

Vesilinnaan tehdään uusi katto, sen sisällä olevan noin 400 kuution suuruisen betonisen vesisäiliön pinta uusitaan ja tiilikuori korjataan tarvittavilta osin.

Voimalaitokset kytketään vesilinnaan kymmeniä metrejä pitkän uuden vesijohtoputkiston avulla.

Jäähdytykseen käytettävää merivettä varten on ra-kennettu oma pumppaamo, kun jäädytysvesi tähän asti on saatu sahan pumppaamosta. Jatkossa makeavesial-taan vettä ei enää tarvita.

Paikallishistoriallinen arvokohdeVesilinna rakennettiin 1920-luvulla selluloosatehtaan laajennuksen yhteydessä. Ajan mittaan se kävi tar-peettomaksi selluloosatuotannon vaihtuessa sahata-varavalmistukseen tehdasalueen tullessa kunnallisen vesijohtoverkoston piiriin.

Porvoon Energian omistukseen pyöreä punatiilinen vesilinna siirtyi yhtiön Stora Enson kanssa tehdyn kiin-teistökaupan yhteydessä vuonna 2011.

Uutiset

Pyöreän punatiilinen vesilinna on noin 4,5 metriä korkea ja sen ulkoinen hal-kaisija noin 20 metriä. Rapistunut vesilinna saa uuden katon, sen sisällä olevan betonisen vesisäiliön pinta uusitaan ja tiilikuori korjataan tarvittavilta osin.

20

Vuosi 2011 Suomessa

stU

dio

lin

del

l/o

sc

Ar

Tee sopimus verkkopankissasi

ja huomaa, miten vaivaton

e-lasku voi olla. Se on helppoa

ja turvallista.

- lasku tulee suoraan verkkopankkiisi

- vältyt näppäilyiltä ja virheiltä,

koska tiedot ovat valmiina

- helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa

- laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi

- kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua

- e-lasku säästää sekä aikaa että paperia

- e-lasku säästää luontoa

Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme 019 661 4230, www.porvoonenergia.fi

SÄHKÖLASKU HELPOSTIVERKKOPANKKIISI!

PäästökauppaPäästökaupan taustalla ovat kansain-väliset ilmastoneuvottelut ja Kioton ilmastosopimus, jonka allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään. EU:ssa on määritelty, kuinka paljon hiilidiok-sidia sen teollisuus ja energiantuotanto saavat tuottaa.

Yritysten täytyy vuosittain todentaa omat päästönsä. Päästöoikeuksia yri-tykset voivat tarpeensa mukaan ostaa ja myydä kansainvälisessä pörssissä.

Sähköntuotantoon päästökauppa vaikuttaa siten, että fossiilisilla poltto-aineilla tuotetun sähkön tuottaminen kallistuu.

Miksi?

Kuluttaja voi Suomessa ostaa sähköä miltä tahansa Suomessa toimivalta sähkön myyjältä, joka tarjoaa sähköä kuluttajan sähkönkäyttö-paikkaan. Sähköverkkoyhtiötä kuluttaja ei sen sijaan voi valita, vaan sähkön siirrosta vastaa se verkkoyhtiö, jonka alueella asiakas asuu.

Sähkömarkkinoiden avauduttua vapaalle kilpailulle sähkön siirto jätettiin kilpailun ulkopuolelle, koska ei ole järkevää ryhtyä rakentamaan rinnakkaisia verkkoja kilpaile-maan keskenään. Verkkotoiminnan harjoit-taminen vaatii viranomaisen myöntämän toimiluvan.

Verkkoyhtiön toimintaa sekä siirron hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energia-markkinavirasto.

Mikä?Sähkön verkkomaksu

tietonurkka

3.

2.

4.

5.

1.

23

Kevät ja kesä ovat puutarhaihmisten onnen aikaa. Mutta ei syksylläkään tarvitse

jäädä ilman kukkaloistoa.

Kukkaloistoa syksyn pimeään

Seitlahden puutarhan myy-mälästä poistuu tyytyväi-sen näköisiä kasvi-ihmisiä kukkapusseineen. Tarjolla on monta ihanaa kukkaa ja

kasvia, jotka pärjäävät pitkälle syksyyn. Jotkut jopa läpi talven, kuten kanervat ja callunat sekä kaunis ja herkkä hopealan-ka. Puutarhuri Barbro Lindroos neuvoo, mitkä lajit viihtyvät viileässä.

– Pallokrysanteemi, koristekaali, mar-jakanerva ja syysasteri, hän luettelee.

Barbro Lindroosista on mukavaa, et-

tä nykyään myös kerrostaloissa voidaan nauttia kauniista ”puutarhasta” omalla parvekkeella.

– Lasitukset pidentävät huomattavasti kukkien ja kasvien elinaikaa parvekkeilla. Ihmiset haluavat ympärilleen piristystä, kun syksyn pimeät ajat koittavat.

Myös sormet voi työntää multaan ai-ka pitkällekin syksyyn. Perennat sekä pensaiden ja puiden taimet voi istuttaa vielä syksyn vilakassakin.

– Aika usein minulta kysytään, mihin mennessä istutukset tulee viimeistään

tehdä. Siihen vaikuttavat tietenkin säät, mutta en suosittele istuttamista enää lo-kakuun jälkeen. Taimelle täytyy jäädä pari viikkoa aikaa juurtua ennen maan routaantumista, hän neuvoo.

Lindroosin mukaan uusi kukka- aika koittaa jouluna, jolloin perinteis-ten hyasintin, joulutähden ja amaryl-liksen lisäksi haetaan muutakin väri-loistoa ympärille.

– Jouluruusut ja orkideat ovat nykyään suosittuja. Niissä on kauniita erilaisia vä-rivaihtoehtoja saatavilla.

Reija KoKKola KUVAt ViRpi lehtinen

Puutarhuri Sanna Lindström pallokry-santeemien joukossa. Pallokrysanteemi on loppukesän ja alkusyksyn ehdoton suosikki. Pallomainen kasvutapa ja upeat värit tuovat hehkua puutarhaan ja parvekkeille pitkän kesän jälkeen. Näistä voit iloita aina ensim-mäisiin pakkasiin asti.

2. Syysasteri. Viihtyy auringosta puoli-varjoon. Sietää pientä pakkasta. Löytyy

useissa eri väreissä: pinkki, liila, sininen ja valkoinen.

3. Hopealehti. Tätä hopeista ruohokasvia kasvatetaan yleensä yksivuotisena ryhmä-kasvina kukkaryhmien reunuksilla sekä astia- ja hautaistutuksissa. Käyttö perustuu pääasiassa hopeanharmaisiin, liuskaisiin lehtiin. Suotuisalla kasvupaikalla kasvi on kaunis vielä syksyn pakkasillakin.

4. Kesäomena. Jättimelba.

5. Komeamaksaruoho. Perenna. Pys-tykasvuiset, korkeahkot maksaruohot kukkivat keskikesästä pitkälle syksyyn. Litteät ja kymmenisen senttiä leveät kukinnot houkuttelevat perhosia ja kima-laisia mettä imemään. Pientä pakkasta kestävät kukat voi kuivata maljakkoon.

Puutarhuri Barbro Lindroos ja syysasteri.

Marjakanerva viihtyy niin auringossa kuin varjossakin. Kastelujen välissä sen annetaan kuivahtaa. Kestää pientä pakkasta.

Koonneet Rolf GabRiesson jA seppo iisalo

Porvoon palveluskoirat ry:n karvakuonot ovat monessa mukana. Yksi mieluisimmista tehtävis-tä on lasten vetäminen pulkassa tai kärryssä. Lapsilauman keskellä palveluskoiran täytyy olla hyvähermoinen ja varmakäytöksinen.

– Koirat ovat sosiaalisia ja ihmisystävällisiä. Kärryn kanssa ei saa myöskään lähteä kiitä-mään, kertoo pelastuskoiravastaava Anna-Mari Matikainen.

Palveluskoirat ovat tervetulleita monenlai-siin tapahtumiin ja tempauksiin.

– Yhdistykset, seurakunnat ja päiväkodit tilaavat koiria tapahtumiinsa. Ne ovat suosit-tuja myös erilaisissa kylä-, piha- ja korttelita-pahtumissa.

Tämän lisäksi palveluskoirilla on tärkeät tehtävä pelastustoiminnassa. Huippukoulutetut ja käytännössä testatut koirat ovat valmiina et-sintöihin, kun henkilö ilmoitetaan kadonneek-si. Hälytyksiä tulee vuosittain vajaa kymme-nen, joista suurin osa koskee dementoituneen henkilön eksymistä.

– Ohjaajat tarkkailevat koiraa koko ajan maastossa. Koirat ilmoittavat haukkumalla tai muulla eleellä löytäneensä etsittävän. Jos kadonnut on esimerkiksi pudonnut sellaiseen paikkaan, ettei koira pääse lähelle, tarkkaavai-nen ohjaaja näkee koiran käytöksestä sen kui-tenkin löytäneen kohteen, Matikainen kuvailee. www.porvoonpalveluskoirat.fi

Valmiina palvelukseen!

Kivaa kevyttä!

Rakkaudessa sen salaisuusJos olet nähnyt elokuvan Pieni Suklaapuoti, sinun on tutustuttava myös vanhankaupungin Pieneen Suklaa-tehtaaseen.

Pienen suklaatehtaan puoti on pientäkin pienempi. Kun sisällä on viisi ihmistä, on tupa täynnä. Tuomio-kirkon kupeessa sijaitsevalla puodilla on maaginen vetovoima – kengät suuntavat ikään kuin itsestään ovea kohti.

Suklaatehtaan myyntivaltteja ovat käsintehdyt suk-laat, joita löytyy 80 eri makua.

– Jotkut asiakkaamme valitsevat aina valkoisen suklaan, toiset pitävät tummista ja monet kokeilevat myös terva- tai salmiakkisuklaata – on vaikea sanoa mikä niistä on suosituin, kertovat suklaamestari Peter Westerlund ja Mia Westerlund.

Joulumaut ovat ihan erikseen. – Ne ovat appelsiini-neilikka, piparkakku ja glögi.

Niitä saa pikkujoulusta lähtien.Suklaan ystävät odottavat myös uutta vuotta kuin

kuuta nousevaa.– Silloin meiltä saa herkullista sampanja-tryffeli-

suklaata. Se on todellakin myynnissä vain kerran vuo-dessa, uutena vuotena, ja siksi se on erityisen haluttua.

PIENI SUKLAATEHDAS PORVOO Kirkkotori 1, Vanha Porvoo puh 019 534 8343 | [email protected] Avoinna: ma-pe 11–17 | la 10–14 | su 12–15 www.suklaatehdas.com

PäiV

i Ah

Vo

ne

n

24

BiSTRO SiNNE, herkkusuiden keidasTaidetehtaalla majailevan uuden bistroravintola Sinnen ovi käy tiuhaan. Sana on kirinyt herkku-suiden kesken – täällä ruokailu on ravintoa kaikille aisteille.

Yrttejä viljellään osana ravinto-lan sisustusta ja niitä myös käyte-tään – lähiruokaa sanan todellises-sa merkityksessä. Keittiömestari Kaj Kallio rakentaa listansa ko-timaisten ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden pohjalta.

Lähiruoka-filosofia on viety niin pitkälle, että ravintolalla on jopa

oma pelto Ruotsinpyhtäällä. Siellä viljellään salaatteja, yrttejä, vihan-neksia ja juureksia talon tarpeisiin.

SINNE – BISTRO, CAFÉ & PUTIIKKI Läntinen Aleksanterinkatu 1, 06100 Porvoo puh. 010 3228 140 | [email protected] Avoinna: ma 11–14.30 | ti–pe 11–14.30, 17–23 la 12–24 | su 12–17 brunssi bistrosinne.fi

PoroleipäjuustopiirakkaPohja:2 dl moniviljajauhojaNoin 1 dl vehnäjauhoja100 g voita (huoneenlämpöistä)1 tlk leivinjauhetta1 kpl kanamuna1 dl juustoraastetta

Täyte:40 g purjosipulia150 g savustettua pororouhetta½ tlk mustapippuria3 dl juustoraastetta200 g leipäjuustokuutioita1 dl persiljaa3 kpl kanamunaa2 dl ruokakermaa120 g smetanaa

Sekoita kulhossa moniviljajauhot, vehnä-jauhot, leivinjauhe, kanamuna ja juusto-raaste. Nypi joukkoon voi. Painele kevyesti voideltuun piirakkavuokaan. Laita vuoka hetkeksi jääkaappiin. Esipaista 200 astees-sa noin 10 minuuttia.

Sekoita pororouhe, hienonnettu purjosi-puli, persilja, leipäjuustokuutiot, juusto-raaste ja mustapippuri. Lisää sekoitetut täytteet esipaistetulle piirakkapohjalle. Kaada lopuksi kananmuna–ruokaker-ma–smetana-seos täytteen päälle ja paista piirakkaa vielä noin 30 minuuttia 175 asteessa.

Tarjoile raikkaan salaatin ja karpalo-vichyn kera.

Reseptinurkka

Vir

Pi l

eh

tin

en

MA

rc

o V

äK

elä

MA

rc

o V

äK

elä

Mika Jäävaara ja Sini Westerberg eivät joutuneet pohtimaan eri lämmitysvaihto-ehtojen välillä alkaessaan rakennuttaa tilavaa taloaan Porvoon Puromäenkadulle.

Reija KoKKola KUVAt ViRpi lehtinen

”Kaukolämpö on huoleton vaihtoehto”

26

27 27

-Kaukolämpöputki meni ta-lon ohitse, joten meille oli itsestään selvää liittyä kau-kolämpöön. Se oli helpoin ja edullisin vaihtoehto. Öljyläm-

mitystä emme edes ajatelleet missään vaiheessa, Mika Jäävaara sanoo.

Nyt edessä on kolmas talvi uudessa kodissa. Ko-vat pakkastalvet ovat sujuneet hyvin, lämpöä on riittänyt. Etenkin Sini Westerberg on nauttinut mukavasta lattialämmityksestä.

– Olen tällainen kylmäkissa. Jalat palelevat hel-posti. Nyt ei ole varpaita palellut, hän hymyilee.

Liittyminen sujui nopeasti

Jäävaaran mielestä rankan rakennusprojektin kes-kellä myös kaukolämpöön liittymisen helppous oli varteenotettava seikka.

– Tiesimme, että putki menee talon vieressä, jo-ten soitimme Porvoon Energiaan, ja homma alkoi rullata. Liittyminen meni nopeasti ja hyvin. Kun työt oli tehty, vuorokaudessa jo lattiat lämpenivät.

Perheen vanhemmat ovat kiireisiä yrittäjiä, jo-ten heille on tärkeää, ettei ylimääräistä energiaa tai huolta tarvitse kantaa kodin lämmittämisestä. Lämmitys toimii silloin parhaiten, kun sitä ei edes tarvitse ajatella.

– Kaukolämpö on huoleton vaihtoehto. Ei tarvit-se pohtia, onko öljyä säiliössä. Asuminen on huol-tovapaata, mikä sopii hyvin meille, Jäävaara toteaa.

Varaava takka tuo kustannusetua

Perheen omakotitalossa on pari sataa lämmitettä-vää neliötä. Huonelämpötila on 21 tai 22 asteen paikkeilla, makuuhuoneissa hieman alempi.

– Lämpö on ollut tasaista. Meille on myös tär-keää, että lämpimän veden saanti on taattu vuo-denajasta riippumatta. Lapsetkin tykkäävät olla suihkussa. Eipähän tarvitse pelätä, että lämmin vesi loppuu kesken suihkuhetken. Kyllä asumisen perusasioiden pitääkin toimia, Jäävaara pohtii.

Vaikka taloa lämmitetäänkin pääasiassa kau-kolämmöllä, on pihalla muhkea motti halkoja. Niitä Jäävaara ja Westerberg saavat mielin määrin omalta mökiltään.

– Varaava takka yhdistettynä muuhun lämmi-tykseen on kustannusetu etenkin kovina pakkas-talvina.

28

Mr.Tolkkinen

Mikä mies?

Tavallista kiireisempi miesTolkkisten voimalaitos-päällikkö Tom Tallberg on viime aikoina ollut tavallistakin kiireisempi mies. Normaalien työteh-tävien lisäksi häntä on työllistänyt rakenteilla oleva biovoimalaitos.

Rolf GabRielsson KUVAt studio lindell/oscaR

–Senkin käyttö tulee aikanaan vast uu l len i , Tom Tallberg kertoo.

Konemestarin ammatin itselleen hankkinut, kuusi vuotta merillä leipän-sä tienannut voolahtelainen jäi maihin vuonna 1976 ja ryhtyi huoltopuolen työnjohtajaksi Tolkkisten sahalla.

- Minulla oli perhe ja pieniä lapsia, joten mahdollisuus olla enemmän ko-tona kuulosti houkuttelevalta.

Meri ja laivat olivat olleet hiekka-rahtaamisesta elantonsa hankkivassa perheessä varttuneelle Tallbergille kaikki kaikessa, joten ajatus palaami-sesta merille lasten kasvettua isom-miksi eli vielä tuolloin.

Mielekäs työ Tolkkisissa vei kui-tenkin mennessään. Jo parin vuoden päästä hän siirtyi entisen selluloosa-tehtaan päässä sijaitsevan voimalai-

toksen käyttövalvojaksi.– Sähköä siellä ei silloin enää tuotet-

tu. Turbiinit oli poistettu ja kaikki höy-ry meni sahan tarpeisiin, hän kertoo.

Samaan aikaan rakennettiin uutta voimalaitosta, josta tuli Tallbergille työpaikka kymmeniksi vuosiksi.

Oman aikansa biovoimalaitos

Polttoaineena laitoksessa käytettiin alussa pelkästään sahalta saatua kuorta ja sahapurua. Se oli biovoi-malaitos aikana, jolloin vihreistä arvoista ja biovoimasta ei vielä juu-rikaan puhuttu.

Kun vuonna 1981 laitokselta alet-tiin toimittaa myös kaukolämpöä Por-vooseen, sahan puujätteet eivät enää riittäneet, vaan jouduttiin käyttämään myös muita polttoaineita, ensin öljyä ja sitten hiiltä.

Biovoima-aikaan palattiin vajaan kymmenen vuoden jälkeen, kun laitos

muutettiin takaisin pelkästään puuta käyttäväksi vuonna 2002.

Työrutiinit uusiksi

Tom Tallberg on hoitanut samoja tehtä-viä jo 30 vuotta, vuodesta 1982 lähtien. Moni asia on sinä aikana muuttunut.

– Esimerkiksi raporttilaskelmat ja muut hallintotyöt tehtiin vielä 1970-luvun loppupuolella kynällä ja paperilla, hän mainitsee esimerkkinä.

Uuden voimalaitoksen myötä lai-toksen käytössä siirryttiin tietokone-aikaan. Käyttöohjaus helpottui, kun automatiikka hoiti aikaisemmin käsin tehtyjä toimia.

– Työrutiinit ovat muuttuneet. By-rokratia vie yhä enemmän aikaa. Täl-laiselle käytännönläheiselle ihmiselle se tuntuu välillä turhauttavalta.

Tom Tallberg viihtyy silti työs-sään erinomaisesti hyvien työkave-rien ansiosta.

Tavallista kiireisempi mies

Vuosi kerrallaanViime vuonna Tom Tallberg olisi ikänsä puolesta voinut siirtyä eläkkeelle, mutta hän sopi työnantajan kanssa jatkoajasta biovoi-malahankkeen vuoksi, ja nyt mennään vuosi kerrallaan.

– Se sopii minulle hyvin. On antoisaa olla mukana toteuttamassa uusinta teknologiaa edustavaa voimalaitosta.

Rakentaminen kestää noin puolitoista vuot-ta, eli saman verran kuin aikanaan vanhan laitoksen rakentaminen.

– Silloin ulkomaista työvoimaa ei juuri-kaan työmaalla näkynyt. Nyt urakoitsijoiden palveluksessa heitä on paljon. Työnjohto on kuitenkin edelleen pitkälti kotimaisissa käsis-sä, Tallberg vertailee.

29

30

Toimitusvarmuus- vaatimukset tiukentuvat

Rolf GabRielsson

Valtakunnallisesti samaan toimintavarmuuteen on määrä päästä vuoden 2019 loppuun mennessä.

Porvoon Energia -kon-serniin kuuluva Porvoon Sähköverkko Oy on määrätietoisesti satsannut ilma-johtojen vaihtamiseen maakaapeleihin. Yhtiö on valinnut maakaapeloinnin keskeiseksi sähkönjakelun varmuuden parantamiskeinoksi. Vajaa kolmannes ja-keluverkostosta on jo siirretty maan alle.

– Verkkomme on 3 500 kilomet-rin pituinen. Tavoitteenamme on ollut saada noin kolme neljäsosaa siitä maa-kaapeloinnin piiriin kahdessakymme-nessä vuodessa, toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.

Nylanderin mukaan tämä tahti ei kuitenkaan riitä, jos työ- ja elinkein-oministeriön suunnitelmat kiristää säh-könjakelun toimitusvarmuusvaatimuksia toteutuvat. Sähkönjakelun keskeytyksen keston ylärajaksi suunnitellaan asema-kaava-alueilla 6 tuntia ja muualla 24 tai 36 tuntia.

Lakimuutos toteutuu mahdollisesti jo vuoden 2013 lopussa. Käytännössä se tar-koittaisi sitä, että uusiin aiempaa tiukem-piin tavoitteisiin pitäisi päästä vaiheittain viidentoista vuoden aikana.

Jakeluvarmuuden parantamisen ensim-mäinen vaihe päättyisi vuonna 2019 ja seuraavat vuosina 2019 ja 2027, jolloin uudistetut vaatimukset koskisivat kaikkia käyttöpaikkoja.

Porvoon Sähköverkko on hyvin varautunut

Porvoon Sähkö-verkko Oy voi jo nyt taata, että mahdol-

linen keskeytys sen sähkönjakelussa ei kestä kuutta tuntia pidempää puolella

taajama-alueilla sijaitsevista sähkön-

käyttöpaikoista.

hA

rr

i hä

Mä

lä

ine

n

Järkevä sähköverkko

31

On arvioitu, että pelkästään ensim-mäisen vaiheen toteuttaminen maksaa sähkönjakelusta huolehtivalle Porvoon Sähköverkolle noin 35 miljoonaa euroa.

Kova hintalappu

Kun yhtiöt siirtävät investointikustannuk-sensa verkkomaksuihin, on kuluttajille odotettavissa keskimäärin 30 prosentin sähkön siirtomaksujen korotus. Säh-könkäyttö kokonaisuudessaan kallistuu Suomessa laskelmien mukaan noin 10 prosenttia, kun otetaan huomioon sekä energian hinta että sen siirtämisestä ku-luttajille perittävät maksut.

Esitys voi vielä muuttua

Jos työ- ja elinkeinoministeriön esitys to-

teutuu, kustannusvaikutukset Porvoon Sähköverkolle ja kuluttajille olisivat Ny-landerin mukaan huomattavat.

– Lähestymme tilannetta, jossa lähes puolet yhtiön nykyisestä liikevaihdosta menisi verkkoinvestointeihin, eli puhu-taan noin kuudesta miljoonasta eurosta vuositasolla. Tämä heijastuisi kulutta-jien siirtomaksuihin noin kymmenen prosentin nousuna.

Nylander haluaa kuitenkin huomaut-taa, että toistaiseksi kyse on vasta työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Se tulee syksyllä hallituksen käsiteltäväksi ja sen jälkeen eduskuntaan päätettäväksi.

– Niin esityksen sisältöön kuin lain täytäntöönpanoonkin voi vielä tulla muutoksia.

”Vajaa kolmannes jakeluverkos-tosta on jo siirretty maan alle.”Magnus Nylander

Maakaapelointi on hyvä mutta kallis ratkaisuIlmajohdon päälle kaatuvat tai taipuvat puut ovat yleisin sähkökat-kojen aiheuttaja Suomessa. Keskeytyksiä aiheuttavat ukonil-mat, laiterikot, kovan tuulen tai tykkylumen sähköjohdoille kaata-mat puut sekä jännitteisiin osiin joutuneet vieraat esineet kuten puunoksat tai pieneläimet ja linnut.

Maakaapelointi on erinomainen tapa lisätä sähköverkon toiminta-varmuutta. Asentamisintoa hillitsee kuitenkin ilmajohtoa olennaisesti kalliimpi hinta.

Yleensä on mielekästä aloittaa maakaapelointi sähköverkon kriit-tisimmistä kohdista eli sieltä, missä varmistetaan mahdollisimman suurten väestömäärien sähkön-saanti.

Yksi ongelma on ollut se, että sähköjohtoja ja kaapeleita on tähän asti voitu laittaa vain ojan toiselle puolelle, metsään, jossa kaivaminen on työlästä. Vireillä oleva maantie-lain muutos mahdollistaisi jatkossa kaapelin asentamisen tien ja ojan väliin, jolloin kaapelioja voidaan vetää aikaisempaa helpommin auraamalla.

Porvoon Sähköverkko on hyvin varautunut

MA

llA

jU

UM

A

Lämmitys ja ilmastointi

Käyttöveden lämmitys

Kotitalous-sähkö

Erilaisissa kodeissa energiaa kuluu vaihtelevasti, mutta pääpiirteittäin jakauma säilyy ennallaan. Kotitaloussähkö sisältää esimerkiksi valaistuksen, ruoanvalmistuksen, kylmäsäi-lytyksen ja pyykkäyksen sekä viihdelaitteiden kulutuksen.

Lähde: Adato Energia

Teollisuus

Liikenne

Rakennusten lämmitys

Muut

Piilosyöpöt esiin!Ihmisten on joskus vaikea havaita tai tiedostaa piilossa olevia energia-syöppöjä. Mistä saisi apua?seppo iisalo KUVitUs shutteRstocK

Porvoon Energia teetti hiljat-tain käyttäjälähtöiseen ke-hittämiseen erikoistuneella Movense Oy:lla tutkimuk-sen, jolla kerättiin porvoo-

laisten kokemuksia energian käytöstä. Tutkimus osoitti, että omakotiasukkaat ovat yleensä kerrostaloasukkaita tietoi-sempia energiankulutuksestaan. Monil-la on kuitenkin edelleen melkoisia tie-toaukkoja – energiansäästöön liittyvästä tiedottamisesta huolimatta.

Miten tilannetta voisi parantaa?– Energiansäästökohteita tai -tapoja

löytää parhaiten silloin, kun tiedostaa kokonaiskulutuksen ja pienten kulutuk-sen lähteet kodin arjessa. Arjen mutu- ja yleisempää faktatietoa yhdistellen löyty-vät parhaat ja luontevimmat säästökoh-teet, tutkija Vesa Kemppainen vastaa.

Uudet kulutuslähteet

Takavuosina energiaa yllättävän paljon kuluttaviksi paljastuivat vesipatjojen lämmitysvastukset.

– Nykyisin vaikeasti havaittava ener-

gian kulutus syntyy useista isoista ja pienistä energiavirroista, joiden yhteis-vaikutusta on vaikea hahmottaa, Kemp-painen sanoo.

Uudet talot rakennetaan tiiviiksi ja energiatehokkaiksi, jolloin asukkaat mo-nesti olettavat, että myös sähkönkulutus on automaattisesti alhainen.

– Kodeissa on kuitenkin nykyään pal-jon kodinkoneita, erilaisia sähkölaittei-ta, tietokoneita ja viihde-elektroniikkaa, jotka kuluttavat sähköä myös silloin kun ne eivät ole päällä. Yhteisvaikutus saattaa aiheuttaa yllätyksen, kun tulee sähkölas-kun maksamisen aika.

Mittariuudistuksesta kaikki irti

Tutkija uskoo kuitenkin, että jo lähi-tulevaisuudessa monet energiankulu-tuksen arviointiin liittyvät kuluttajien pulmat vähenevät.

– Mittariuudistuksen ja etäluennan ansiosta käyttäjien on jatkossa entistä helpompi paikallistaa energiasyöpöt lait-teet, ottaa oma tilanne haltuunsa ja vai-kuttaa energiankulutukseensa. Mittarien

Esimerkkejä salakavalista energiasyöpöistäMovense Oy:n porvoolaisille asukkaille tekemässä tutkimuksessa paljastui useita esimerkkejä energiasyöpöistä:• Varaston sähkölämmityspatteri tahatto-masti päällä• TV:n, konsolien, modeemien, tietokoneiden ja oheislaitteiden valmiusvirrat• Jääkaapin tai pakastimen pölyinen jäähdy-tinritilä• Tuhti jääkerros pakastimessa• Auton pitäminen jatkuvasti sellaisessa läm-mityspistokkeessa, jossa ei ole ajastinta• Suihkuveden lämmöllä suihkutilan lämmit-täminen• Parvekkeen/terassin oven pitäminen raol-laan myös viileämmällä säällä, jotta kissa pääsee sisään, kun haluaa• Valojen jättäminen päälle kulkutiloihin (liikkeentunnistus puuttuu)

Energian loppukäyttö sektoreittain 2010Energian kulutus kotona

32

vaihdon jälkeen ei tarvitse enää muistella, mitä energiaa kuluttavaa on puolen vuoden aikana tullut tehtyä, koska kulutuksesta saa tietoa ihan hetkessä. Yhä vähemmän siis jää arvailun varaa.

Mittariuudistuksen etuna on Kemppai-sen mukaan sekin, että jatkossa pystytään puuttumaan nopeammin esimerkiksi ener-gian kulutuksen hyppäykseen – ennen kuin energiakuluja ehtii kertyä.

– Tästä mahdollisuudesta asukkaiden kannattaa ottaa kaikki irti, hän sanoo.

Koko perheen projekti

Tutkija kehottaa käyttäjiä tekemään ko-din sähkölaitteille ”päälle ja pois päältä” -kokeiluja.

– Se auttaa oman talouden välttämättö-mien ja ei-välttämättömien kulutuslähteiden hahmottamisessa ja sen pohtimisessa, voisiko omia tottumuksiaan muuttaa jossakin vähän ja saada säästöjä toisaalla enemmän.

Myös energiankulutusmittareita Kemp-painen pitää hyvinä apuvälineinä energian-kulutuksen hallinnassa.

– Parhaimmillaan ne ovat arkitilanteissa – silloin ja siellä missä energiaa kuluu: sau-naa lämmitettäessä, suihkussa, ruokaa lait-taessa tai huonelämpötiloja säädettäessä.

Samalla tutkija korostaa, että energian-kulutus on hyvä tehdä näkyväksi kaikille perheenjäsenille.

– Tottumukset ja roolitkin voivat muut-tua. Nykyään myös pojat käyvät usein suihkussa ja tekevät ruokaa. Arjen asumi-nen on kokonaisuus, johon voidaan parhai-ten vaikuttaa koko perheen voimin.

Itsestä kiinni

Loppupeleissä kysymys on omasta aktiivi-suudesta ja kiinnostuksesta energiankulu-tuksen vähentämiseen.

– Tutkimuksemme perusteella energiaa käytetään tietoisesti paljon tai vähän. Tuh-laajat eivät soittele laskunsa perään. Joilla-kin taas on minimaalinen kulutus, mutta silti he ovat tyytyväisiä vasta silloin, kun pystyvät edelleen säästämään.

Kemppaisen mukaan myös energian tuottaja voi aktivoida asiakkaitaan omalla

esimerkillään. – Porvoon Energia on pieni ja nokkela

energiayhtiö, jolla on uudistumishalua ja -kykyä, esimerkkinä vaikkapa aurinko-energian kokeilut. Tämä voi herättää myös energian käyttäjiä miettimään energiate-hokkaampia ja pienemmän hiilijalanjäljen tilanteita ja arkea kokonaisuutena.

”Arjen asuminen on kokonaisuus, johon voidaan parhaiten vaikuttaa koko perheen voimin.”

Mittariuudistus tuo käyttäjille seikkaperäistä ja oikeaa tietoa kulutuksesta, tutkija Vesa Kemppainen sanoo.

Tavoitteet 2020 ja 2050Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vähentää energian kokonaisku-lutusta 37 terawattituntia vuoteen 2020 men-nessä. Tästä määrästä sähkön säästötavoite on viisi terawattituntia. Vuoteen 2050 mennessä energiankulutusta on edelleen vähennettävä kolmasosalla vuoden 2020 määrästä.

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Käytä järkeä!• Sammuta valot ja laitteet, kun et tarvitse niitä.• Hyödynnä energiatehokasta tek-nologiaa valaistuksessa, tietotek-niikassa ja viihde-elektroniikassa sekä keittiölaitteissa.•Sulje hana ja tuki vesivuodot.• Lämmitä ja viilennä viisaasti• Osta energiatehokkaita ja ympä-ristömerkittyjä tuotteita.• Suosi julkista liikennettä. Jos ajat omalla autolla, aja taloudellisesti.

33

34

LedilamputLedilamput ovat erittäin pitkäikäisiä – jopa 20–30 vuotta – ja energiatehokkaita. Ne syt-tyvät välittömästi ja niiden sävyvalikoima on laaja. Ne soveltuvat erityisen hyvin kohde- ja korostusvalaistukseen.

Ledien valontuotto-ominaisuudet vaihte-levat merkittävästi, mutta niiden tehokkuus paranee kovaa vauhtia. Tänä syksynä moni lamppuvalmistaja tuo markkinoille 60 tai jopa 75 wattisen hehkulampun korvaavia ledilamppuja.

Ledilamppua valitessa kannattaa tarkistaa pakkauksesta, että valontuotto riittää ha-luamaasi kohteeseen. Pakkaukseen merkitty lumen-arvo kertoo, kuinka paljon valoa lamppu tuottaa.

EnergiansäästölamputEnergiansäästölamput ovat pienloistelamppu-ja. Ne kestävät noin kymmenen kertaa hehku-lamppuja pidempään ja kuluttavat jopa 75-80 % vähemmän sähköä kuin hehkulamput.

Energiansäästölamput toimivat hyvin yleisvalaistuksessa ja käyttökohteissa, joissa tarvitaan paljon valoa.

Energiansäästölamppua ei kannata käyttää saunan valona eikä käyttökohteissa, joissa valoa joudutaan sytyttämään ja sammutta-maan tiuhaan.

Ulkovalaistuksessa energiansäästölamput ovat energiansäästön kannalta parhaim-millaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pakkauksessa mainittu käyttöikä jää ulko-käytössä huomattavasti lyhyemmäksi, koska käyttöikä ilmoitetaan tyypillisen sisäkäytön mukaan.

Huom! Ulkokäytössä on suositeltavaa käyt-tää sinne tarkoitettuja lamppuja. Kaikki energiansäästölamppuja ei ole suunni-teltu ulkokäyttöön.

HalogeenilamputHalogeenilamppujen tekniikka, ulkonäkö ja ominaisuudet ovat varsin samanlaiset kuin hehkulamppujen, mutta ne kuluttavat noin 30 % vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Niiden elinikä on kaksinkertainen perintei-seen hehkulamppuun verrattuna.

Halogeenilampuilla kannattaa korvata hehkulamput sellaisissa käyttökohteissa, joihin energiansäästölamput tai ledit eivät yleensä sovellu, esimerkiksi saunassa ja himmennettävissä valaisimissa tai kristalli-kruunuissa. Kohde- ja korostusvalaistukseen soveltuvat energiaa säästävät ja perinteiset halogeenispotit.

Halogeenilamppuja on saatavilla ainakin vuoden 2016 syksyyn saakka.

Hehkulamput historiaan, mitä tilalle?Viimeisetkin hehkulamput poistuvat kauppojen valikoimista syksyn aikana. Tilalle tulevat energiansäästö-lamput, ledilamput ja halo-geenilamput. Tässä pika- apua lamppujen valintaan.

Hävitä lamput oikeinHehkulamput ja halogeenilamput ovat sekajätettä ja ne voi laittaa tavalliseen roska-astiaan.

Energiasäästölamput, loisteputket ja led-lamput sisältävät haitallisia aineita ja ne tulee viedä keräyspisteille asianmukaiseen käsittelyyn.

Maksuton keräys on järjestetty Itä-Uu-denmaan Jätehuollon pienjätejäteasemilla.

– Turhan autoilun vähentämiseksi on suositeltavaa, että energiasäästölamput, loisteputket ja led-lamput kerätään kotona esimerkiksi pahvilaatikkoon ja tuodaan jäteasemalle laatikon täyttyessä tai muun jäteasemakäynnin yhteydessä, tiedottaja Katariina Lossi neuvoo.

Porvoolaiset ja loviisalaiset saavat käyttää kaikkia Itä-Uudenmaan jätehuollon pienjäteasemia. Lähimpänä ovat Porvoon Domargård, Sipoon Mömossen sekä Loviisan ja Ruotsinpyhtään pienjäteasemat.

Lisätietoja: www.iuj.fi

seppo iisalo KUVitUs shutteRstocK

Tarkempia tietoja Motivan ja valaistusalan toimijoiden verk-kopalvelusta osoitteessa www.lampunvalintakone.fi

Mikä viikko?Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 tois-tuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa.

Energiansäästöviikolla annetaan jokaiselle päi-välle pieniä tehtäviä, jotka auttavat juurruttamaan fiksusti pihit elämäntavat arkeen.

Ole mukana! Facebookista noukit ideoita paitsi energiansäästöviikolla myös pitkin vuotta: www.facebook.com/energiansaastoviikko

Aina kotiin päin!Muistathan, että energiansäästäjä on oman talou-tensa isäntä. Jokainen säästetty kilowatti, kertyypä se sitten kodin lämmityksestä, sähkönkäytöstä tai lämpimän käyttöveden kulutuksesta, on kotiin päin.

Erityisen kannattavaksi säästämisen tekee se, että energian hintaan kohdistuu toistuvasti nostopaineita.

Pieniä tekojaIsompia pihistelemättäkin jokainen pystyy vaikutta-maan kulutukseensa – asuupa yksin tai suurperhees-sä, kerrostalossa keskikaupungilla tai maaseudun rauhassa omakotitalossa.

www.energiansaastoviikko.fi

Energiansäästöviikkoa vietetään viikolla 41 eli tänä vuonna 8.–14. lokakuuta. Motiva on järjestänyt energian-säästöviikon vuodesta 1977.

Porvoo mukanaHUS Porvoon sairaala on yksi energiansäästöviikon osallistuja. Sen kampanjalupaus kuuluu näin: ”Pienellä teollasi saavutat suuret vaikutukset”.

Energiansäästöviikolla Porvoon sairaala keskittyy paperin säästöön. Tavoitteena on vähentää turhien tulos-teiden tuottamista. Asiaa edistetään ständillä, jossa on jatkuvasti ympäristövastaavia jakamassa säästövinkkejä.

Porvoon sairaanhoitoalue on HUS-sairaanhoitopiirin itäinen alue. Se tuottaa erikoisairaanhoitoa noin 95 800 asukkaalle, josta ruotsinkielisten osuus on 31 prosent-tia. Alueeseen kuuluvat kunnat ovat Askola, Lapinjärvi, Pornainen, Porvoo ja Sipoo.

36

Ilmaistapahtuma koko perheelle. Osallistu kilpailuun ja voita sähköpolkupyörä

Kierrätyspiste: kierrätä lelut, kirjat, cd-levyt ja laukutLapsille satunurkkaus ja askartelua Esiintyjänä Teleks

Paikallisbussit 1-4 ilmaisia koko päivän 100:lle ensimmäiselle loistava yllätyslahja

Klo 10–16 / Taidetehdas

www.porvoo.fi/ekotehopaiva

Lajissaan ensimmäisen vuoden porvoolaisen hyötyliikkujan etsintä on käynnistynyt Faceboo-kissa. Hyötyliikkuja palkitaan 13. lokakuuta Taidetehtaalla järjestettävässä ensimmäisessä Ekotehopäivässä.

Vuoden porvoolaista hyötyliikkujaa voi käydä ehdottamassa ja äänestämässä Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/VuodenPorvoolainenHyotyliikkuja2012.

Linkki kilpailuun löytyy myös kaupungin internetsivustolta osoitteesta www.porvoo.fi/ekotehopaiva.

Ilmianna ystäväsi, asetu ehdolle ja äänestä 10.10. mennessä! Eniten peukutuksia saanut voittaa hierontalahjakortin.

Porvoolainen Vili Vilenius on palkittu Vuoden ilmastoteko -kirjoitus-kilpailussa, jonka aiheena oli ”Kerro, millainen tai mikä on paras ilmasto- tai ympäristöteko”. Kilpailuun otti osaa 114 nuorta eri puo-lilta Suomea. Kolme parasta palkittiin, heistä Albert Edelfeltin koulun oppilas Vili Vilenius 9.-luokkalaisten sarjassa. Kilpailu järjestettiin keväällä 2012 Motivan jaEnergiateollisuus ry:n yhteistyönä.

Ehdota vuoden hyötyliikkujaa!Hyötyliikkuja • kulkee pyörällä, kävellen ja käyttää julkista liikennettä.• suosii kotimaanmatkailua ja välttää lentämistä. • haluaa pienentää hiilijalan-jälkeään ja toimii esimerkki-nä myös lähipiirilleen.

Vuoden ilmastoteko -palkinto Vili Vileniukselle

– Pienetkin teot auttavat ympä-ristönsuojelussa, mutta pitää myös uskaltaa tehdä suurem-pia ratkaisuja. Muuten emme pääse eteenpäin, Linnankosken lukioon siirtynyt Vili Vilenius sanoo.

LukijakilpailuAsiakaslehden 2/2012 lukijakilpailussa kysyttiin, miten hyödyt asiakkaana etäluettavasta sähkö-mittarista.

Asiakas hyötyy etäluettavasta sähkömittarista mm. seuraavasti:• Täsmälliset, kulutukseen perustuvat sähkölas-kut. Arviolaskut jäävät nyt historiaan.• Lisätietoa energiankäytöstä. Asiakas voi jatkossa seurata energian kulutustaan jopa tuntitasolla.• Enää asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa mittarilu-kemia, koska mittarin luku tapahtuu automaat-tisesti.• Esim. myrskyjen jälkeisten vikatilanteiden hal-linta helpottuu.• Uudenlaisia tuotteita ja raportointipalveluita. Vastauksia saimme 229 kappaletta. Kaikkien vas-tanneiden kesken arvoimme 200 euron arvoisen lahjakortin Seitlahden puutarhamyymälään. Ar-vonnan voitti Juhani Kotilainen. Onnea voittajalle!

37
















Porvoon EnErgian toistaisEksi voimassa olEvat sähkösoPimustuottEEt

Porvoon EnErgian määräaikaisEt kiintEähintaisEt soPimustuottEEt

Porvoon EnErgian PörssisidonnaisEt soPimustuottEEt

PORVOON ENERGIAN

SÄHKÖTUOTTEET

PBE ORIGINAALI

VAKAA JA KILPAILUKYKYINEN SÄHKÖ,

HUOLETON VALINTA

PBE VIHREÄ

EKOLOGINEN SÄHKÖ

PBE KIINTEÄHINTA

MÄÄRÄAIKAINEN SÄHKÖ

PBE VIHREÄ KIINTEÄHINTA

EKOLOGINEN JAMÄÄRÄAIKAINEN

SÄHKÖ

PBE SPOTPÖRSSISÄHKÖ,

MAHDOLLISUUS & RISKI VALINTA

PBE Q3 KK:N KIINTEÄHINTAINEN

PÖRSSISÄHKÖ, MARKKINAHINTA-SEURAAJAN VALINTA

Suosittelemme toistaiseksi voimassa olevia tuottei-tamme, koska Porvoon Energian kaikki tuotanto-resurssit takaavat niiden kilpailukykyiset ja vakaat hinnat. Vaihtelevat pörssihinnat vaikuttavat maltilli-sesti myyntihintoihin. Irtisanomisaika on toistaiseksi voimassa olevissa tuotteissa 2 viikkoa.

PBE originaali on ylivoimaisesti yleisin tuotteis-tamme. Hinta on vakaa ja kilpailukykyinen, koska omat tuotantoresurssimme takaavat sen. Vain osan sähköstä hankimme sähköpörssistä. Tämä on huole-ton, kilpailukykyinen ja vakaa valinta!

PBE vihrEä on puhtaasti ekologinen sähkötuote. Valittavissa on EKO tai TUULI sähkö.

• Eko sähkö on Suomen Luonnonsuojeluliiton Eko-energiaa -merkillä sertifioitu sähkötuote. EKO sähkön tuotamme Tolkkisten voimalaitoksilla puuhakkeella.

• tuuli sähkön tuotamme osaomistajana tuuli-voimapuistossa Haminan Mäkelänkankaalla sekä Innopowerin tuulivoimalaitoksissa ympäri Suomea.

KIINTEÄHINTA- sähkösopimus tehdään yhden tai kahden vuoden ajanjaksolle. Sopimus auttaa tarkan talouden suunnittelussa, sillä energian hinta pysyy samana koko sopimuksen keston ajan. On hyvä muistaa, että markkinahinta vaihtelee koko ajan ja tästä syystä saattaa sopimushinta sopimushetkestä riippuen vaihdella paljonkin.

PBE kiintEähinta on sähkömarkkinatuote. Sopi-mushinta seuraa Pohjoismaiden markkinahintoja, ja sähkön hankimme sähköpörssistä.

PBE kiintEähinta vihrEä on puhtaasti ekologi-nen sähkötuote. Valittavissa on EKO tai TUULI sähkö.

• Eko sähkö on Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergiaa -merkillä sertifioitu sähkötuote. EKO sähkön tuotamme Tolkkisten voimalaitoksilla puu-hakkeella.

• tuuli sähkön tuotamme osaomistajana tuulivoi-mapuistossa Haminan Mäkelänkankaalla sekä Inno-powerin tuulivoimalaitoksissa ympäri Suomea.

Porvoon Energian pörssisidonnaiset tuotteet ovat toistaiseksi voimassa olevia sähkömarkkinatuottei-ta. Sopimushinta seuraa Pohjoismaiden sähkömark-kinahintoja, ja sähkön hankimme sähköpörssistä. Sopimuksen irtisanomisaika on 2 viikkoa.

PBE Pörssi sPot on sähkömarkkinatuote, jonka käyttömaksu määräytyy suoraan sähkön markkina-hinnan perusteella. PBE PÖRSSI SPOT tuotteen hinta muodostuu kokonaisuudessaan perusmaksusta ja toi-mitusmaksusta sekä käyttömaksusta, joka on sama kuin Helsingin alueen sähkömarkkinahinta tunneittain.

PBE Pörssi Q on sähkömarkkinatuote, jonka käyt-tömaksu on aina ajan tasalla. Hinta vaihtuu neljän-nesvuosittain, ja uusi hinta on tiedossa aina kuu-kautta ennen uuden hintakauden alkua. Hinta pysyy

samana kolmen kuukauden pituisen hintakauden ajan. Käyttömaksu määräytyy Nord Pool -sähköpörs-sin noteerausten perusteella. PBE PÖRSSI Q tuotteen hinta muodostuu kokonaisuudessaan perusmaksus-ta, toimitusmaksusta sekä käyttömaksusta. näin PBE Pörssi Q-hinta muodostuu1. Hankimme sähkön pohjoismaisesta sähköpörs-sistä etukäteen 3 kuukauden jaksoissa. Laskemme päivähinnoista tukkukeskihinnan. 2. Tukkuhintaan lisäämme hankintakustannukset, välityspalkkion ja 23 % alv:n.3. Hintailmoituksen lähetämme asiakkaalle joko sähköpostilla tai kirjeitse.4. Uusi hinta tulee voimaan kuukauden kuluttua ilmoituksesta. 5. Sopimuksen hinta vaihtuu 4 kertaa vuodessa

Tuotevalikoiman selkeyttämiseksi olemme antaneet sähkösopimustuotteillemme uudet nimet. Suositun ja yli-voimaisesti eniten myydyn tuotteemme nimi on nyt PBE ORIGINAALI. Kysymyksessä on sama vakaa tuote, josta käytimme aikaisemmin nimeä ”Listahinta”. Vain nimi on siis muuttunut.

Tavoitteemme on pitää PBE ORIGINAALIn hinta vakaana ja kilpailukykyisenä samalla, kun pyrimme tekemään tuotteesta entistä vihreämpää.

Voimassa oleva sopimuksesi jatkuu kuten tähänkin asti. Sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Alla on yhteenveto sopimustuotteistamme ja niiden nimistä. Voit myös soittaa meille, jos jotain on jäänyt epäselväksi.

PBE ORiGiNAALi Uusi nimi, sama vakaa tuote

39

BorgÅ EnErgis tillsvidarE ikraFtvarandE ElavtalsProduktEr

BorgÅ EnErgis tidsBundna FastPrisavtalsProduktEr

BorgÅ EnErgis BörsBundna avtalsProduktEr

BORGÅ ENERGIS

ELPRODUKTER

PBE ORIGINALSTABIL OCH

KONKURRENSKRAFTIG EL, ETT BEKYMMERSFRITT VAL

PBE GRÖN

EKOLOGISK EL

PBE FASTPRIS

TIDSBUNDEN EL

PBE GRÖN FASTPRIS

EKOLOGISK OCH TIDSBUNDEN EL

PBE SPOT

BÖRSEL, ETT VAL MED MÖJLIGHET & RISK

PBE Q BÖRSEL, TILL 3 MÅNADERS

FAST PRIS, ETT VAL FÖR DEN SOM FÖLJER

MED MARKNADSPRISET

Vi rekommenderar våra tillsvidare ikraftvarande avtal-sprodukter, eftersom Borgå Energis alla produktions-resurser står som garanti för att priserna på dem är konkurrenskraftiga och stabila. De fluktuerande börs-priserna inverkar bara litet på försäljningspriserna. Uppsägningstiden är 2 veckor.

PBE original är vår överlägset vanligaste produkt. Priset är stabilt och konkurrenskraftigt, eftersom största delen av elen produceras med våra egna resur-ser. Bara en liten del skaffas från elbörsen. Det här är ett bekymmerslöst, konkurrenskraftigt och säkert val!

PBE grön är en rent ekologisk elprodukt. Det finns två alternativ, EKO eller VIND.

• Eko el är en av Finlands naturskyddsförbund med dess Ekoenergi-märke certifierad elprodukt. EKO elen producerar vi med träflis i våra värmekraftverk i Tolkis.

• vind el producerar vi som delägare i vindkrafts-parken i Mäkelänkangas i Fredrikshamn samt i Inno-powers vindkraftverk på olika håll i Finland.

Ett FASTPRIS-elavtal görs för ett eller två år till ett fast pris. Avtalet gör det lättare för kunden att planera sin ekonomi, eftersom energipriset hålls oförändrat under hela avtalsperioden. Det är skäl att minnas, att mark-nadspriset hela tiden varierar och därför kan också avtalspriset variera, till och med en hel del, beroende på när avtalet ingås.

PBE FastPris är en elmarknadsprodukt. Avtalspri-set följer de nordiska marknadspriserna. Den här elen skaffar vi från elbörsen.

PBE FastPris grön är en rent ekologisk elpro-dukt. Det finns två alternativ, EKO eller VIND.

• Eko el är en av Finlands naturskyddsförbund med dess Ekoenergi-märke certifierad elprodukt. EKO elen producerar vi med träflis i våra värmekraftverk i Tolkis.

• vind el producerar vi som delägare i vindkrafts-parken i Mäkelänkangas i Fredrikshamn samt i Inno-powers vindkraftverk på olika håll i Finland.

Borgå Energis börsbundna produkter är tillsvidare ikraftvarande elmarknadsprodukter. Avtalspriset följer de nordiska elmarknadspriserna. Den här elen skaffar vi från elbörsen. Avtalets uppsägningstid är 2 veckor.

PBE Börs sPot är en elmarknadsprodukt, vars elpris direkt bestäms på basen av marknadspriset. PBE BÖRS SPOT produktens pris består som helhet av en grundavgift, en expeditionsavgift samt en för-brukningsavgift, som är den samma som det timvisa elmarknadspriset i Helsingforsområdet.

PBE Börs Q är en elmarknadsprodukt, vars elpris alltid är uppdaterat. Priset ändras kvartalsvis och det nya priset meddelas alltid en månad före den nya prisperioden börjar. Priset hålls oförändrat under den tre månader långa prisperioden. Förbrukningsavgif-

ten bestäms på basen av noteringarna på Nord Pool -elbörsen. PBE BÖRS Q produktens pris består som helhet av en grundavgift, en expeditionsavgift samt en förbrukningsavgift.

så här fastställs PBE Börs Q -priset1. Vi skaffar elen från den nordiska elbörsen i förväg i tre månaders perioder. Vi räknar ut ett genomsnittligt partipris på basen av dagsnotering-arna.2. Till partipriset lägger vi anskaffningskostnader, expeditionsavgift och 23 % mervärdesskatt.3. Kunden får prismeddelandet per e-post eller brevledes.4. Det nya priset träder i kraft en månad efter prismeddelandet.5. Avtalets pris ändrar 4 gånger om året.

Vi har nu namngett våra elavtalsprodukter för att förtydliga produkturvalet. Vår populära och överlägset mest sålda produkt heter nu PBE ORIGINAL. Det är samma stabila produkt, som tidigare kallades “Listapris”. Endast namnet har således ändrat.

Vår målsättning för PBE ORIGINAL -produktens del är att den skall vara stabil och konkurrenskraftig. Vi strävar också efter att göra den allt grönare.

Ditt nuvarande avtal fortsätter som tidigare, du behöver inte vidta några åtgärder. Här följer en sammanställ-ning över våra avtalsprodukter och deras namn. Du kan också ringa oss om det är någonting som blivit oklart.

PBE ORiGiNAL Nytt namn, samma stabila produkt

porvoon energia 2/2012

Documents