Suuri mittariuudistus alkaaHans on the bass

Porvoon sää 2012 | Mökki kesäkuntoon -vinkit

Porvoon EnErgia -yhtiöidEn asiakaslEhti 1 | 2012

Vieläkin vihreämpää

1. 2. 3. 4. 5.

Pyrimme arvojemme mukaisesti järjestelmällisesti vähentämään ekologista jalanjälkeämme. Inves-toimme ympäristöystävälliseen energiatuotantoon.

Meillä on Suomen luonnonsuojeluliiton Eko-energia-merkillä sertifioitua sähköä myytävänä. Ekosähköä tuotamme puulla omassa lämpövoima-laitoksessa Tolkkisissa.

Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen valmis-tuva uusi biovoimalaitos lähes kaksinkertaistaa vihreän ekosähkön tuotantokapasiteettimme.

Kaukolämmön tuottajana olemme kokoluok-kamme vihreimpiä energiayhtiöitä Suomessa. Tuotamme lähes 70 prosenttia lämmöstä uusiutu-villa polttoaineilla. Tolkkisten biovoimalaitoksen ansiosta osuus nousee noin 90 prosenttiin.

Vihreän linjamme mukaisesti satsaamme jatku-vasti myös vesi- ja tuulivoimaan. Lisäksi tutkimme aurinkovoimalan rakentamisedellytyksiä.

Porvoon Energia

KU

VA

sU

sA

nn

A h

eis

KA

2

Vieläkin vihreämpää

3

4

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt

Mannerheiminkatu 24, PL 95,

06101 Porvoo

puh. 019 661 411

faksi 019 661 4211

www.porvoonenergia.fi

PÄÄTOIMITTAJA | Patrick Wackström

TOIMITUSnEUvOSTO | Benny Broman,

nina Fransas, Magnus nylander,

Ari Raunio, Tommi vierikko, Patrick

Wackström, Merja Wilkman

TOIMITUS & ULKOASU |

peak press & productions oy

Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa

www.peakpress.net

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson

AD | Sanna nylén

KAnnEn KUvA | Studio Lindell/Oscar

PAInO | Painoyhtymä Oy

Teollisuustie 21

06150 Porvoo

www.painoyhtyma.fi

PAInOSMÄÄRÄ | 30 000 kpl

Sisä

ltö

Vieläkin vihreämpää ---------------------------- 2

Sisältö ---------------------------------------------- 4

Pääkirjoitus --------------------------------------- 5

Operaatio mittarinvaihto alkaa --------------- 6

PBE maailmalle ------------------------------- 10

Milllainen on Porvoon kesäsää 2012 ----- 12

Sähköä saaristoon meren pohjaa pitkin --- 23

”Pärjättiin kunnialla”, Tapaninpäivän myrskyn opetukset --------- 18

Voimamies Akke Kuusela s.36

Porvoon kesäsää s.8

Mökki kesäkuntoon s.34

ku

va

vir

pi l

eh

tin

en

5

Tervetuloa ekokauppaan --------------------- 20

Hans on the bass - Sähköä ilmassa -------- 22

Arjen energiaa --------------------------------- 26

Luovasti sähköä mökille --------------------- 31

Miltä näyttää maailman energiatulevaisuus 2035 ---------------------- 32

Mökki kesäkuntoon --------------------------- 34

Akke Kuusela, voimamies ------------------ 36

PBE Porvoossa ---------------------------------38

Lukijakilpailu ---------------------------------- 39

Hans on the bass s.22

Arjen energiaa s.26Mökki kesäkuntoon s.34

Tuore tutkimus osoittaa, että Porvoon Energian asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaamme ja pal-

veluihimme. Yhtiömme saa paremman arvosanan kuin toimiala keskimäärin.

Olemme siis asiakkaiden mielestä hoitaneet leivis-kämme melko hyvin. Tästä nöyrä kiitos.

Kun kuusi vuotta sitten otin vastaan Porvoon Energi-an toimitusjohtajan tehtävät, minulta kysyttiin, miten tulen johtamaan yhtiötä. Vastauksessani otin vertailu-kohdaksi entisajan isojen kartanoiden tilanhoitajat, pehtorit, joiden vastuulla oli käytännössä tilan pyörittäminen ja sen varallisuusarvon kasvu.

Porvoon Energian toimitusjohta-jan tehtäviä voidaan mielestäni ver-rata tilanhoitajan tehtäviin. Hänen on pidettävä yhtiön pyörät pyörimässä ja omistajat tyytyväisinä sekä huolehdit-tava siitä, että yhtiön varallisuusarvo karttuu.

Vuodelta 1913 peräisin olevasta kont-torimme piirustuksesta löytyykin osuvasti yhden huoneen kohdalla merkintä ”dis-ponentsrum”, eli isännöitsijän huone. Isännöitsijä oli vastuussa silloisen säh-kölaitoksen toiminnasta ja tavallaan ver-rattavissa kartanoiden pehtoreihin.

Pääkirjoitus

Kehitämme toimintaamme niin, että se vastaa yhä paremmin asiakkai-demme toiveita.

Asiakkailta luottamuksen osoitus

Porvoon Energian nykyisen ”peh-torin” ominaisuudessa voin vakuuttaa, että tulemme jatkamaan toimintamme kehittämistä vastaamaan yhä paremmin asiakkaidemme toiveita. Yhtenä keskei-senä tavoitteena on pitää kuluttajahinnat mahdollisimman edullisina.

Kaikkiin hintatekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Esimerkiksi erilaiset verot muodostavat jo lähes kolmanneksen ko-titaloussähkön hinnasta. Mutta niiltä osin kuin hinnanmuodostus on meidän omis-sa käsissämme pyrimme vakauteen ja sii-hen, että hinnat ovat kilpailukykyisiä.

Siitä päätellen, että hintamme kuuluvat jatkuvasti maan edullisimpiin, emme ole ai-van huonosti siinä tavoitteessa onnistuneet.

Patrick Wackström toimitusjohtaja

ku

va

ee

va

ka

ng

as

Operaatio

mittarin- vaihto alkaa

6

Kaikki sähkö-mittarit Porvoon Energian verkko-alueella vaihdetaan etäluettaviksi. Vaihtotyö alkaa kevään 2012 aikana ja etenee alueittain noin sadan mittarin päivävauhdilla vuoden 2013 loppuun asti.

Kaikkiaan noin 32  000 mittarin vaihtami-nen maksaa noin kuusi miljoonaa euroa. Asiakkaalle valtioneuvoston asetukseen perustuvasta mittarinvaihdosta ei aiheudu suoria kuluja, vaan ne sisältyvät verkkopal-

velumaksuun.Ensin vaihdetaan noin 1  500 sähkömittaria Porvoon

keskustan alueella. Kohteena tässä pilottihank-keessa ovat kerrostalojen ja rivitalojen monimit-tarikeskukset. Sen jälkeen vaihtoja jatketaan

Rolf GabRielsson kuva studio lindell/oscaR

7

8

saatujen kokemusten perusteella.Omakotitalojen ja muiden kiinteistöjen

yksittäismittarien vuoro on ensi vuonna.

Ei vaivaa asiakkaille

Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse il-moituksen vaihtotyön tarkasta ajankoh-dasta. Vaihtotöitä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Mittarin vaihdon vuoksi sähköt kat-kaistaan 10-30 minuutin ajaksi. Tästä ei ole haittaa sähkölaitteille.

– Asiakkaille lähetettävässä kirjeessä annetaan ohjeet, joita noudattamalla voi omalta osaltaan varmistaa, että mittarin vaihto sujuu mahdollisimman vaivatto-masti, mittauspäällikkö Tomas Nord-ström painottaa.

Lähes kaikissa kerros- ja rivitaloissa mittarit sijaitsevat taloyhtiön yhteisissä tiloissa eikä asentajan tarvitse näin ollen päästä asuntoihin.

Uusien mittareiden ansiosta arvio- ja tasauslaskut jäävät historiaan ja oman sähkönkäy-tön seuraaminen onnistuu paljon nykyistä paremmin.

Varmista esteetön pääsy

Mittaria vaihdettaessa asiakkaan ei vält-tämättä tarvitse olla itse paikalla esimer-kiksi omakotitalossa.

– Kannattaa kuitenkin varmistaa, että kiinteistölle ja mittarille on esteetön pää-sy. Kulkuväylä ulkona sijaitseviin mit-tareihin ei saa olla suljettu esimerkiksi lukituin portein, eikä mittarin edessä saa olla esineitä estämässä vaihtoa. Huolehdi

myös siitä, että lumityöt mittarikaapin edestä on tehty, Tomas Nordström neu-voo.

Lisäksi on syytä tarkistaa, että kirjeessä mainittu käyttöpaikan osoitetieto on oi-kea ja täsmällinen.

– Mikäli kirjeen tarkistuslistan kohtei-siin on korjattavaa tai täsmennettävää, ota yhteyttä ajanvarauspalveluun. Puhelinnu-mero löytyy kirjeestä.

Kerros- ja rivitalojen sähkömittarit vaihdetaan vuoden 2012 aikana. Päivitämme aikataulua nettisivuillamme sitä mukaan kuin projekti etenee.

Operaatio mittarinvaihto

9

Etäluettavan sähkömittarin hyödyt• Täsmälliset, kulutukseen perus-tuvat sähkölaskut. Arviolaskut jäävät nyt historiaan.

• Lisätietoa energiankäytöstä. Asi-akas voi jatkossa seurata energian kulutustaan jopa tuntitasolla.

• Enää asiakkaan ei tarvitse ilmoit-taa mittarilukemia, koska mittarin luku tapahtuu automaattisesti.

• Esim. myrskyjen jälkeisten vikati-lanteiden hallinta helpottuu.

• Uudenlaisia tuotteita ja rapor-tointipalveluita.

Milloin oltava paikalla?

Niille asiakkaille, joiden sisällä oleviin mittarikeskuksiin ei ole vapaata pääsyä, ilmoitetaan tarkasta vaihtoajankohdasta kirjeitse hyvissä ajoin ennen vaihtoa.

Tällöin asiakkaan on oltava paikal-la tai muuten varmistettava asentajan pääsyn mittarille.

– Jos ehdotettu vaihtotyön ajankohta ei sovi, ole yhteydessä ajanvarauspalveluun, Nordström kehottaa.

Arvio- ja tasauslaskut historiaan

Etäluettavien mittarien myötä arvio- ja tasauslaskut jäävät historiaan, kun jat-kossa sähkölaskut ovat täsmälliset ja ku-lutukseen perustuvat.

Uusien mittareiden ansiosta oman sähkönkäytön seuraaminen onnistuu paljon nykyistä paremmin. Tulevaisuu-dessa asiakas voi netin kautta kirjautua

palveluun, jossa sähkönkulutus näkyy jopa tunnin tarkkuudella. Tämä tekee sähkönkulutuksen säästökohteiden tun-nistamisen helpoksi ja säästön vaikutus näkyy aikaisempaa nopeammin.

Mittareiden avulla voit myös hoitaa sujuvasti sähkösopimusten alkamiseen ja päättämiseen liittyvät sähköjen kyt-kennät ja katkaisut.

Hyödyt lisääntyvät tulevaisuudessa, kun etäluennan piiriin kehitetään uusia palveluja. Vaadittava tekniikka löytyy nyt käyttöön tulevista mittareista.

Lisäksi uudet mittarit auttavat Porvoon Energiaa mahdollisten sähkövikojen hal-linnassa. Esimerkiksi myrskyjen aiheut-tamien vaurioiden löytyminen helpottuu.

Laskutusväli muuttuu

Sähkölaskun muuttuminen täsmälliseksi ja todelliseen kulutukseen perustuvaksi aiheuttaa muutoksia laskutusrytmiin.

Omakoti- ja paritalojen sähkömittarit vaihdetaan vuoden 2013 aikana.

Vesivoiman määrä tuplaantunutVesivoiman määrä Porvoon Energian sähkönhankinnassa on muutamassa vuo-dessa kaksinkertaistunut noustuaan noin 16 gigawattituntiin (GWh).

Vesivoimaa yhtiö on saanut lisää varsinkin SV Vesivoima Oy:n osaomistuk-sensa kautta. Porvoon Energian osuus SV Vesivoima Oy:n hankkimasta norja-laisesta pienvesivoimatuotannosta on 15 prosenttia.

Porvoon Energian ja yhdeksän muun energiayhtiön omistama SV Vesivoima Oy osti vuosi sitten norjalaista pienvesivoi-maa omistavan yhtiön NK Energy Real 1 AS:n koko osakekannan.

Bergenissä kotipaikkaansa pitävä NK Energy Real 1 AS (NKER) omisti silloin pienvesivoimaosuuksia ja vesioikeuksia vastaten 24 GWh:n vuosituotantoa, josta Porvoon Energian osuus oli 3,6 GWh.

Viime vuoden lopussa NKER hankki omistukseensa viidennen ja kuudennen pienvesivoimalan kasvattaen tuotanto-kapasiteettiaan noin 53 gigawattituntiin. Porvoon Energian osuus kasvoi samalla lähes 8 gigawattituntiin.

Porvoon Energia ostaa myös Porvoon Treksilässä yksityisomistuksessa olevan pienvesivoimalan koko 1 gigawattitun-nin tuotannon. Laitos otettiin käyt-töön vuodenvaihteen tienoilla oltuaan suljettuna noin kolme vuotta kalatie-kiistan vuoksi. Kiista ratkesi Treksilän Vesivoima Oy:n eduksi. Yhtiön ei tarvitse rakentaa kalatietä.

Lisää tuulivoimaa

Biovoimalaitoksen rakentaminen aikataulussaPorvoon Energian biovoimalaitoksen rakentami-nen Tolkkisissa etenee aikataulun mukaisesti.

Harjakaisia vietetään maaliskuussa. Sen jälkeen työt siirtyvät yhä enemmän rakennuk-sen sisäpuolelle, jossa tehdään muun muassa asennustöitä.

Höyrykattilaosat saapuivat Tolkkisiin Puo-lasta jo viime vuoden loppupuolella. Joulun alla kattilan tulisija saatiin kootuksi ja paikoilleen. Höyrykupu nostettiin paikalle tammikuun

puolessa välissä.Tammikuun lopussa oli vuorossa toinen

näyttävä rakennusvaihe, kun Kangasalalta tuodusta kolmesta savupiippuosasta koottiin tulevan voimalaitoksen 75 metriä korkea savu-piippu. Vieressä olevan lämpövoimalaitoksen piippu on 15 metriä lyhyempi.

Biovoimalaitos on määrä ottaa koekäyttöön vuoden lopussa ja kaupalliseen käyttöön ensi vuoden alkupuolella.

koonneet Rolf GabRiesson ja seppo iisalo

Suomen Voima Oy:n tuulivoimapuiston voimalat Haminan Mäkelänkankaalla on määrä alkaa jauhaa sähköä Porvoon Energialle ja muille Suomen Voi-man osakkuusyhtiölle tulevana kesänä.

Tuulivoimapuiston rakennustyöt käynnistyivät viime vuoden elokuun alussa. Meneillään olevat asennustyöt jatkuvat kesään asti, jolloin puisto myl-lyineen suunnitelmien mukaan valmistuu.

Tuulivoimalat toimittaa Hyundai Heavy In-dustries. Ne ovat 2 MW:n tehoisia ja niitä tulee puistoon tässä vaiheessa neljä kappaletta. Voimalat on suunniteltu pieniin tuuliin soveltuen hyvin suo-malaisiin tuuliolosuhteisiin.

KU

VA

sh

Ut

ter

sto

cK

10

Sähkön hinta muodostuu aina kysynnän ja tarjonnan mukaan: kuinka iso on kulu-tus ja mihin hintaan voidaan tuottaa tarvittava määrä energiaa.

Pitkällä aikavälillä sähkön hintaan vaikuttavat yleinen hintataso ja verot. Kun uutta sähköntuotantoa joudutaan rakentamaan, maksaa se yleensä enemmän kuin vanha.

Sähkön hintojen vaihteluun vaikuttavat eniten fundamen-tit, kuten pohjoismaiden vesi-tilanne, hiilidioksidipäästöjen hinnat sekä polttoainehinnat.

Mikä vaikuttaa sähkön hintaan

1.

2.

3.

Kotitaloudet maksoivat viime vuonna sähköstään keskimäärin 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kotitalous-sähkön hinta nousi loppukesään asti, mutta syksyllä hinnannousu päättyi.

– Vuosi 2011 alkoi kuivana ja kylmänä ja loppui lämpimänä ja märkänä. Kun teolli-suustuotanto vielä vähän putosi loppuvuon-na, niin sekin vaikutti markkinahintaan, Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo.

Suomen kotitaloudet maksavat edelleen sähköstään selvästi vähemmän kuin Ruotsin kuluttajat – ja Porvoon Energian kerros-talo- ja omakotiasukkaat vähemmän kuin sähköyhtiöiden pienasiakkaat keskimäärin Suomessa. Ero on säilynyt kutakuinkin sa-mansuuruisena koko 2000-luvun ajan.

– Porvoon Energian tavoitteena on pitää hinnat vakaina ja edullisina kaikille asiak-kaillemme, Benny Broman muistuttaa.

Samoilla markkinoilla mutta käytännöt vaihtelevatPohjoismaat, Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi toimivat kaikki samoilla sähkömarkki-noilla, mutta markkinahintojen vaihtelut siirtyvät kuluttajahintoihin hieman eri tavoin eri maissa.

– Esimerkiksi Norjassa markkinahintojen muutokset siirretään suoraan asiakkaille, ja Norjassa on muutenkin erilaiset toimi-tusehdot kuin Suomessa. Norjassa riskit siirretään suoraan asiakkaille, kun Suomes-sa riskeistä vastaavat sähköyhtiöt, Benny Broman toteaa.

Hintojen nousu taittui loppuvuonna

Kotitalouskuluttajan sähkön hinnan muodostuminen 1.1.2012

Lähde: Enengiamarkkinavirasto

Arvonlisävero 19 %

Sähköverot 11 %

Sähkön hankinta 35 %

Sähkön myynti 7 %

Kantaverkko- siirto 2 %

Jakeluverkko- siirto 26 %

snt/

kWh

(al

v. 0

%)

snt/

kWh

(al

v. 0

%)

Lähde: Energiameklarit Oy

Lähde: Energiameklarit Oy

Suomen, Ruotsin ja Norjan pienasiakashintojen kehitys 2000–2011

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

12

10

8

6

4

2

0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

12

10

8

6

4

2

0

Ruotsi Suomi Norja Porvoon Energia

Ruotsi Suomi Norja Porvoon Energia

Kerrostaloasukas, 2 000 kWh/vuosi

Sähkölämmittäjä, 18 000 kWh/vuosi

Vertailu koskee toimitusvelvollisuushintoja.

Vertailu koskee toimitusvelvollisuushintoja.

11

Millainen on Porvoon kesäsää 2012?

Meteorologin haastattelu

Iltapäivälehdissä on lähes joka viikko uusi sääennuste. Aina ei kuitenkaan kannata uskoa siihen, mitä lehdissä kirjoitetaan. –Tällä hetkellä yksi vuodenaikaismalli näyttää hieman tavanomaista lämpimämpää kesää, mutta aika näyttää, miten käy. Itse en laittaisi rahojani likoon suuntaan tai toiseen, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.seppo iisalo kuvat Janne lehtinen

13

14

”Viimeisten 50 vuoden ajanjaksolla Porvoon viidestä lämpimimmästä vuodesta neljä on koettu 2000-luvulla.”

• 2000-luvun lämpimin päivä Porvoossa oli 28. heinäkuuta 2010, jolloin päästiin paikoin noin +33 asteeseen.

• Yksi kylmimmistä päivistä oli 7. tam-mikuuta 2003. Silloin lämpötila käväisi noin -33 asteessa.

• Myrskyjä, rajuilmoja ja muita ääriti-lanteita on ollut useita. Sylvin päivän rajuilman aikoihin 8. elokuuta 2010 Porvoon edustalla mitattiin puuskassa yli 30 m/s. Se oli yksi viime vuosien Por-voon voimakkaimmista ukkosista.

• Harvinaisen kova talvimyräkkä osui Porvooseen 23.-24. marraskuuta 2008. Lunta kertyi alle vuorokaudessa yli 40 cm kovan tuulen kera.

Porvoon sääpiikkejä 2000-luvulla

Meteorologi Pauli Jokisen mukaan joillakin sää-hän liittyvillä sanonnoilla saattaa joskus olla perää todellisuuden kanssa. ”Sääprofeettojen” useiden viikkojen tai kuukausien ennusteisiin hän ei kuitenkaan luota.

– Tällaisten pitkien ennusteiden luotettavuus ei ole juuri tuu-ria hääppöisempää, hän toppuuttelee.

Vuodenaikaisennusteet ovat Suomen leveysasteilla kaiken kaikkiaan epävarmoja, paljon epävarmempia kuin esimerkiksi lähellä päiväntasaajaa.

Ennusteen luotettavuus riippuu myös paikasta ja säätyypistä. – Mikäli Suomen ylle jumittuu niin sanottu sulkukorkeapai-

ne, voidaan säätä ennustaa melko hyvin jopa 1-2 viikon päähän. Jos taas säätyyppi on hyvin vaihteleva ja matalapainevoittoinen, voi seuraavankin päivän sään ennustaminen olla haastavaa.

Tyypillisenä ennustettavuuden rajana meteorologi Pauli Joki-nen pitää noin yhtä viikkoa.

– Toki silloinkin ennusteen loppupään tarkkojen sateen al-

Aurinko paistaa ja vettä sattaa...

Tyypillisenä kevätpäivänä Porvoossa on melko aurinkoista ja melko viileää sisämaahan verrattuna, meteorologi Pauli Jokinen sanoo.

15

kamishetkien ajoittaminen on hankalaa. Yleensä pystytään kuitenkin sanomaan, onko sää epävakaista vai poutaista ja antamaan hieman tarkempi haarukka lämpötiloille.  

Toukokuussa eniten poutapäiviä

Tilastojen perusteella Porvoossa on touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa selvästi enemmän poutapäiviä kuin sadepäiviä. Eniten poutapäiviä on toukokuussa.

– Tyypillisenä kevätpäivänä Porvoossa on melko aurinkoista ja melko viileää sisämaahan verrattuna. Syynä on merituuli. Toki mitä kauempana ollaan rantaviivasta, sitä pienempi mer-kitys tällä on.

Alkukesästä samantyyppinen sää on vielä valloillaan, mut-ta loppukesästä lämmennyt meri nostaa sade- ja ukkoskuu-rojen riskiä ja lisää yleisesti ottaen pilvisyyttä.

Porvoon sää ei Pauli Jokisen mukaan juurikaan poikkea Tu-run saariston, Hangon tai vaikkapa Saimaan alueen kevät- ja kesäsäästä.

– Näissä kaikissa on samantyyppinen tilanne kuin Por-voossa, eli meri – Saimaan tapauksessa laaja järvialue – pitää lämpötilat hieman kurissa ja sään sisämaata aurinkoisem-pana.

Lapissa on yleensä vielä keväällä reippaasti lunta ja vii-leämpää, mutta kesällä erot hieman kapenevat.

– Lapissa voi olla keskikesällä jopa lämpimämpää joina-kin päivinä kuin Porvoossa. Esimerkiksi 2011 kesän Suomen ylin lämpötila mitattiin Ylitor-niossa, +32,8 astetta.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Poutapäiviä SadepäiviäTammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Eniten poutapäiviä Eniten sadepäiviä

Lämpimin kuukausi Lähde: Ilmatieteen laitos

Kylmin kuukausi

Keskilämpötilat Porvoossa 2000–2011 Pouta -ja sadepäivät Porvoossa

-2,9 -1,7 -3,5 -9,9 -6,8 -1 -4,5 -1,8 0 -3,4 -11,8 -5,2

-2,4 -7,4 -0,9 -5,8 -5 -5,7 -9,2 -9,6 0,3 -4,7 -9,3 -11,1

-0,9 -3,9 0,1 -2,2 -1,5 -6,3 -6,9 2,2 -0,7 -1,7 -2,7 -1,7

5 4,9 4,4 1,8 3,5 3,6 2,8 4,7 5,2 3,5 3,8 4,7

9,4 9 11 8,8 9,4 9,3 9,8 9,7 10,1 10,4 10,9 9,4

13,4 13,7 15,8 12,8 12,9 13,9 15,3 15,1 13,7 13,8 14,4 16,2

16,7 20 18,8 20,2 16,5 18,7 18,2 17 17 17 21,9 20,5

15,2 16 18,9 16,2 16,8 16,3 18,6 17,3 15,2 16,4 18,1 17,2

9,1 12,1 11,1 11,2 12,3 12,5 13,1 11,3 10,3 13,2 12 13,1

8,8 8,1 1 3,8 5,9 7,4 8,2 7 8,8 3,9 5,7 8,1

4,7 0,3 -2,4 3 0,1 4,4 1,9 0,7 3,3 2,9 -1 4,8

1,4 -6,7 -7,8 -0,6 -0,1 -2,9 3,5 1,8 0,7 -4,5 -8,3 2,7

14 17

14 14

17 14

18 12

21 10

18 12

19 12

16 15

13 17

14 17

12 18

12 19

Haastavaa hommaaIlmatieteen laitoksen sääennusteen pohjana käytetään tietokonemal-lia, jonka avulla meteorologi editoi sääennusteen.

– Paikallissää on meteorologin näkökulmasta haastava, sillä siinä annetaan ”yksi totuus” hyvin pienelle alueelle. Jos kesällä sääkartalla näkyy oman paikkakunnan kohdalla sadepisaran merkki, ei se vält-tämättä tarkoita, että sadekuuro osuu varmuudella omalle mökille, vaan sitä, että alueella on sadekuuron riski.

Pauli Jokinen muistuttaa, että kesällä yksittäinen sadekuuro voi olla vain muutaman kilometrin kokoinen, joten sen tarkka ennustaminen on erittäin hankalaa.

– Kaupungin yhdessä osassa voi tulla vettä, mutta toisella puolella kaupunkia paistaa aurinko.

Pahimmat karikotMeteorologille vaikeimpia ovat hyvin vaihtelevat säätilanteet, kuten myrskyt talvisin.

– Silloin pienetkin muutokset matalapaineen ajoituksessa ja reitis-sä voivat johtaa siihen, että tietyssä paikassa tiettyyn aikaan heikon tuulen sijasta tuuli on myrskyisää, vaikka reitti olisi muuttunut vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Tällöin ennuste suuremmassa mit-takaavassa ei mennyt pieleen, mutta tämä pienikin muutos ajoitukses-sa tai reitissä tuo paikallisesti suuren eron toteutuneen ja ennustetun välillä.

Jokisen mukaan hankalimmat tapaukset liittyvät juuri voimak-kaimpiin sääilmiöihin.

– Sen sijaan silloin kun säätilanne on rauhallinen, eivät pienet yksityiskohdat vaikuta suurestikaan esimerkiksi lämpötilaan tai sateisiin. Mitä pienempi sääilmiö itsessään on, sitä vaikeampi sitä on ennustaa. Esimerkiksi paikalliset sumut ovat hankalia, puhumatta-kaan trombeista, meteorologi Pauli Jokinen sanoo.

16

Sateiden todennäköisyys

Runsaimmat sateet saadaan ukkoskuurojen yhteydessä. Yk-sittäiset runsaat sateet painottuvat yleensä heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun, kun ilma on lämpimintä ja ilmaan mahtuu eniten vesihöyryä.

– Osittain lämpimästä merestä johtuen rankkoja sateita voi Porvoossa esiintyä vielä marraskuussakin. Alkukesällä rankimpien sateiden aikana ilmavirtaus puhaltaa tyypilli-sesti mantereelta, kun taas loppukesällä mereltä. Talvella vesihöyryn määrä ilmassa on vähäisempää, eikä sademää-rältään yhtä rankkoja sateita voi esiintyä.

Myrskyjä, rajuilmoja ja muita ääritilanteita on Joki-sen mukaan vaikea luokitella yksiselitteisesti esimerkiksi Porvoon Top 5 -listaksi. Sääpiikkejä on 2000-luvulla ol-lut useita (ks. sääpiikit edelliseltä aukeamalta).

Keskilämpötila noussut

Suomen ja Porvoon sää on hyvin vaihtelevaa: välillä on kyl-mää, välillä taas lämmintä – kuivaa tai sateista.

– Mitä lyhyempää jaksoa tai pienempää aluetta katsotaan, sitä enemmän luonnollinen vaihtelu korostuu. Tämän vuoksi tulee katsoa pidempiä aikasarjoja ja mielellään laajempia aluei-ta, Pauli Jokinen huomauttaa.

Meteorologi kehottaa katsomaan aina 50 vuoden päähän.– Vuodesta 1961 alkavasta aikasarjasta nähdään, että line-

aarisen trendin perusteella Porvoon kunnan vuotuinen keski-lämpötila on noussut noin 0,4 astetta vuosikymmentä kohti, eli yhteensä noin 2 astetta.

Mielenkiintoinen havainto on sekin, että viimeisten 50 vuoden ajanjaksolla Porvoon viidestä lämpimimmästä vuo-desta neljä on koettu 2000-luvulla.

Poutapäiviä on eniten toukokuussa. Myrskyt ja tulvat ajoittuvat tyypillisesti marras-, joulu- ja tammikuulle.

1. 2. 3. 4.

5.

1. 2. 3. 4.

5.

Suomen keskilämpötila on noussut vajaan asteen sadan vuoden aikana.

1930-luku oli lämmin erityisesti pohjoisessa.

Korkeiden lämpötilojen todennäköisyys on moninkertaistunut.

Pienessä mittakaavassa ja lyhyissä aikasar-joissa luonnollinen vaihtelu korostuu.

Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pit-käaikaista muutosta, vaihtelua kylläkin.

Ilmastonmuutos Suomessa

Lähde: www.ilmasto-opas.fi

Maapallon keskilämpötila on noussut vajaan asteen.

Keskiajan lämpöhuippu pohjoisella pallonpuo-liskolla on ylitetty.

Jää, routa ja lumi ovat vähenemässä.

Troposfäärissä on enemmän lämpöä ja vesi-höyryä.

Sademäärät ovat yhtäällä lisääntyneet ja toisaalla vähentyneet. Trooppiset myrskyt ovat jonkin verran voimistuneet Atlantilla.

Maailman ilmastonmuutos

ku

va

stu

dio

lin

del

l/o

sc

ar

KU

VA

Vir

pi l

eh

tin

en

Sähköä saaristoon meren pohjaa pitkinSaaristossa on vielä kiinteistöjä ilman verkkosähköä. Merikaapeleita asentamalla Porvoon Sähköverkko Oy tuo sähkön uusi-en asiakkaiden ulottuville.

Suurin osa verkkosähköä vailla olevista kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja. Sähköttömyys voi olla asukkaiden tietoinen valinta, mutta se voi johtua myös sähköver-kon puuttumisesta.

Viime syksyn Sandön saaren liittämi-nen sähköverkon piiriin oli tyypillinen Porvoon Sähköverkko Oy:n merikaapeli-hanke, johon sisältyi paitsi merikaapelin asentaminen myös saaressa tehdyt johto- ja muuntajatyöt.

Meren pohjalle laskettiin 20 kV:n kaa-peli vajaan kahden kilometrin matkalle Ölandetin Majvikenin lahdesta Sandön saareen. Saareen tarvittiin muuntaja ja ilmajohtoja sähkön saamiseksi perille uu-sille asiakkaille. Myös lähtöpäässä tehtiin johtotöitä.

Haastava ympäristö työlleSaariston sähköistämisessä eteen voi tulla asioita, joihin mantereella ei välttämättä törmätä. Esimerkiksi merilinnut ja niiden pesiminen on otettava huomioon. Sandön merikaapeli on Natura 2000 -alueella, mistä johtuen Ympäristökeskus asetti kaa-

pelin asentamisen ehdoksi sen, että työtä ei tehdä lintujen pesimäaikana 15.4.-31.7.

– Pääsimme asennustöihin vasta syksyl-lä, jolloin työtä vaikeuttivat muun muassa myrskytuulet, Porvoon Sähköverkko Oy:n työmaavalvoja Peter Loman kertoo.

Lisäksi piti ottaa huomioon Sandön saaren rannalla kasvava harvinainen kasvi, rantatyräkki, jota ei saanut vahingoittaa kaivutöissä.

Verkkosähkö tuo mukavuuttaLoppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt Sandön saari on osa Porvoon Sähköverkon jakeluverkon piirissä.

Saaren noin kymmenestä kesäasukkaas-ta kolme on tässä vaiheessa solminut säh-köverkon liittymäsopimuksen. Alkavasta kesästä lähtien he saavat nauttia verkko-sähkön tuomasta mukavuudesta.

Liittymä maksaa 7 125 euroa– Hinta pysyy samana seuraavat kymmenen vuotta, Peter Loman kertoo muille kiinnos-tuneille sandölaisille.

Sähköä uusille alueilleTällä hetkellä Porvoon Sähköverkossa tut-kitaan mahdollisuutta sähkönjakeluverkon laajentamista myös Herrskärin.

teKsti jA KUVAt Rolf GabRielsson

Merikaapelin asentaminen aloitettiin Majviikenistä. Vetovuorossa Casimir Uddström ja takana Jari Hakamaa.

Matka Majvikenin lahdesta Sandön saarelle on lähes kaksi kilometria pitkä.

Kuvassa merikaapeli odottaa kaivuutöitä Sandön saarella.

Navigointi hallinnassa.

17

Talvella sähkökatkoksiin liittyy kovan tuulen lisäksi usein myös lumi. Tapaninpäivän myrskyn vauriot olisivat voineet olla vielä paljon pahimmat, jos samaan aikaan olisi satanut lunta tai puissa olisi ollut valmiiksi lumikuormaa.

Tapaninpäivän myrskystä silti paljon opittavaa

”Pärjättiin kunnialla”

– Olosuhteisiin nähden pärjättiin kunnialla. Näin tiivistää toimitusjohtaja Magnus Nylander Porvoon Sähköverkko Oy:n selviy-tymisen Tapaninpäivän myrskyvaurioista.

Myrsky oli Porvoon Säh-köverkon alueellakin kovin sitten vuoden 2001 Janika-myrskyn. Pahimmat metsätuhot

ja muut vauriot olivat kuitenkin Länsi-Suomessa.

– Meillä viat olivat enimmäkseen yk-sittäisten terveiden puiden aiheuttamia ja keskeytykset sähkönjakelussa kesti-vät pisimmillään kolme vuorokautta, Nylander vertaa Länsi-Suomen tilan-teeseen, jossa sähkö oli paikoin poikki jopa viikkoja.

– Parannettavaa varautumisessa meil-

Tapaninpäivän myrsky Porvoon Sähköverkon alueella• Tuulen puuskat yli 30 m/s

• Enimmillään noin 15 000 asiakasta ilman sähköä

• Pisimmät keskeytykset kolme vuorokautta

• Vakiokorvauksia maksetaan noin 150 000 euroa yhteensä noin 1 700 asiakkaalle

• Vahingot sähköverkolle noin 200 000 euroa

• Puheluita vikanumeroon noin 25 000 kpl vuorokauden aikana

• Reilu kolmannes puheluista pystyttiin ottamaan vastaan

Rolf GabRielsson kuva YRJö hallamäki

18

lekin jäi silti kyllä aivan riittävästi.Tärkeimmät myrskyn antamat opetuk-

set liittyvät Nylanderin mukaan tiedot-tamiseen ja vararesurssien saatavuuteen.

– Pitäisi pystyä antamaan reaaliaikai-nen vikatilannekuva netissä, nyt tiedot-taminen ontui.

– Vaikka meillä on sopimukset monen verkkoyhtiön ja muutaman ulkopuolisen urakoitsijan kanssa vika-avun saannista, niiden saatavuudesta ei ole aina takeita silloin, kun vikoja tapahtuu samanaikai-sesti koko maassa.

Nylander muistuttaa, että omat resurs-sit olivat jo nyt kovan paineen alla.

Maakaapeloinnin tahtia kiristetäänPorvoon Sähköverkko Oy lisää maakapeloinnin tahtia noin 100 kilometriin vuodessa. Tähän asti ilmajohtoja on vaihdettu maa-kaapeleihin noin 75 kilometrin vuosivauhtia.

– Verkkomme on 3 500 kilomet-rin pituinen, ja siitä maakaape-leiden osuus on vajaa kolmannes. Tavoitteemme on saada noin 80 prosenttia verkosta maan alle 20 vuodessa, toimitusjohtaja Magnus Nylander toteaa.

Tavoitteen saavuttamiseksi pitää nykyistä maakaapelointitahtia lisätä noin 25 kilometrillä per vuosi, mikä nostaa verkkoinvestoinnit noin 4 miljoonaan euroon vuodessa.

Kun verkkoa samaan aikaan myös laajennetaan, vuosittainen investointisumma nousee 5 miljoo-naan euroon.

Porvoon Sähköverkko Oy:n liike-vaihto on 13-14 miljoonan euron luokkaa.

Sähkönjakelun käyttövar-muuden parantamiskeinoja

Maakaapelointi

Sähköverkkoautomaation lisääminen ja sähköverkkora-kenteen kehittäminen

Vikatilanteisiin varautumisen parantaminen

Teiden reuna-alueiden hyö-dyntäminen sähköverkon sijoittamisessa

Ilmajohtoverkon johtokatujen leventäminen

Lähde: Energiamarkkinavirasto

1. 2.

3. 4.

5.

– Oma henkilökunta teki loistavaa työtä kovalla asenteella. Silti väsymys hiipii jokaisen puseroon, kun töitä teh-dään monta vuorokautta melkein tau-otta. Tämän takia pitää olla paremmin valmistautuneita vielä nyt koettua suu-rempaan häiriöön.

Nylander katsoo lisäksi, että verkkoon on laitettava enemmän rahaa toimitus-varmuuden parantamiseksi.

– Vaikka Porvoon Sähköverkko on jo nyt ennen myrskyä satsannut paljon verk-koihin, tahtia on kuitenkin kiristettävä, kuitenkin niin, ettei verkkomaksuihin kohdistu kohtuuttomia nostopaineita.

19

Tervetuloa ekokauppaan

Ekoa kivijalastaPorvoossa, Mannerheiminkadulla sijaitsee sananmukaisesti kivi-jalkamyymälä, joka on erikoistunut ekologisiin elintarviketuottei-siin, kuten kuivattuihin marjoihin, hilloihin ja erilaisiin teelajeihin. Tuoreet leivonnaiset ja leivät tulevat paikallisilta valmistajilta. Liikkeen hyllyiltä löytyy myös luonnonkosmetiikkaa ja kierrä-tysmateriaaleista tehtyjä käsitöitä.

”Ihmiset haluavat massatuotannon rinnalle tällaisia ekologisia vaihtoehtoja. Pidämme hinnat mahdollisimman kilpailukykyisi-nä. Esimerkiksi meillä myydään varmasti Porvoon edullisimpia luomukananmunia”, Janne Kortelainen huomauttaa.

Porvoon Ekokauppa, Mannerheiminkatu 10, puh. 050 408 2374Avoinna arkisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 10-15.

posti@porvoonekokauppa.fiJanne Kortelainen

Herkkukauppa torin laidallaLoviisassa, torin laidalla sijaitseva idyllinen herkkukauppa Lilla Hugo on toiminut vajaan vuoden, mutta liikkeen asiakaskunta alkaa jo vakiintua.

”Aloitimme pääsiäisenä 2011 ja silloin lampaanliha oli ykköstuot-teemme. Jouluna tekivät kinkut kauppansa”, kauppias Dennis Andersson kertoo.

Lilla Hugo muistuttaa entisajan kotikadun elintarvikekauppaa, josta sai ostettua tuoreita elintarvikkeita. Eikä siihen aikaan pu-huttu lisäaineista. Lilla Hugon tuotteet hankitaan pääosin alueen pientuottajilta.

”Myymme tuotteita, joita ei välttämättä isoista marketeista saa.”

Lilla Hugo, Brandensteininkatu 11, Loviisa, puh. 019 53 3350Avoinna: ti-pe kello 10-18 ja la klo 9-15. Kesäaikaan avoinna joka arkipäivä.Dennis Andersson

Kaikki yhdessä paketissaPorvoon empirekaupunginosan yhdessä ihastuttavassa sisäpiirissä sijaitsee ekologinen hyvänolontalo Fredrikan Lähde. Päiväsaikaan täällä käy paljon ruokailijoita, sillä tarjolla on herkullisia luomukas-vislounaita. Iltaisin ja viikonloppuisin alakerran ruokasali muuttuu joogasaliksi ja hyvinvointikurssien tiloiksi. Rakennuksen toinen kerros kätkee sisälleen luontaishoitotilat, joissa työskentelee myös ekokosmetologi.

”Kaikki mitä käytetään pohjautuu ekologisuuteen. Kalusteetkin ovat kierrätyskalusteita”, Piri Aarnikko kertoo.

Fredrikan lähde toimii osuuskuntapohjalla. Piri Aarnikon lisäksi osakkaita ovat Annika Björk, Inari Lantto ja Anja Sorasalo.

Fredrikan Lähde, Runeberginkatu 18, Porvoo, puh. 040 828 8889Avoinna arkisin klo 11-17.

www.fredrika.fi Piri Aarnikko &Inari Lantto

Sydämen asiallaEkosalonki Cielon omistajille Riikka Jaakkolalle ja Ursula Kvistille oli jo liikkeen perustamisvaiheessa selvää, että he haluavat parturi-kampaamoliikkeeseensä ekosähkön. ”Vaikka ekosähkö on vähän kalliimpaa, katsomme, että käyttämällä bioenergiasta saatavaa energiaa välitämme huomisesta ja siitä, mitä jätämme seuraaville sukupolville. Haluamme ajatella ympäristöä ja pyrimme työssämme mah-dollisimman paljon ekologisuuteen”, he sanovat.

Myös Cielon käyttämät tuotteet ovat pääosin ekologisia. Siinä olemme ottaneet mukaan lähituoteajattelun.”Eli valitsemme ulkomaalaisen tuotteen sijasta suomalaisen.” Ekosalonki Cielo, Jokikatu 10, Porvoo, puh. 019 523 0111 www.ekosalonkicielo.fi Cielo Ursula Kvist

Riikka Jaakkola

Yksi ekoteko, kiitos!Haluatko edistää kestävää kehitystä ja pienentää ekologista jalanjälkeäsi? Voit tehdä sen omilla valinnoillasi, esimerkiksi suuntaamalla ekokauppaan.

20

Tervetuloa ekokauppaan

Ekoa kivijalastaPorvoossa, Mannerheiminkadulla sijaitsee sananmukaisesti kivi-jalkamyymälä, joka on erikoistunut ekologisiin elintarviketuottei-siin, kuten kuivattuihin marjoihin, hilloihin ja erilaisiin teelajeihin. Tuoreet leivonnaiset ja leivät tulevat paikallisilta valmistajilta. Liikkeen hyllyiltä löytyy myös luonnonkosmetiikkaa ja kierrä-tysmateriaaleista tehtyjä käsitöitä.

”Ihmiset haluavat massatuotannon rinnalle tällaisia ekologisia vaihtoehtoja. Pidämme hinnat mahdollisimman kilpailukykyisi-nä. Esimerkiksi meillä myydään varmasti Porvoon edullisimpia luomukananmunia”, Janne Kortelainen huomauttaa.

Porvoon Ekokauppa, Mannerheiminkatu 10, puh. 050 408 2374Avoinna arkisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 10-15.

posti@porvoonekokauppa.fiJanne Kortelainen

Herkkukauppa torin laidallaLoviisassa, torin laidalla sijaitseva idyllinen herkkukauppa Lilla Hugo on toiminut vajaan vuoden, mutta liikkeen asiakaskunta alkaa jo vakiintua.

”Aloitimme pääsiäisenä 2011 ja silloin lampaanliha oli ykköstuot-teemme. Jouluna tekivät kinkut kauppansa”, kauppias Dennis Andersson kertoo.

Lilla Hugo muistuttaa entisajan kotikadun elintarvikekauppaa, josta sai ostettua tuoreita elintarvikkeita. Eikä siihen aikaan pu-huttu lisäaineista. Lilla Hugon tuotteet hankitaan pääosin alueen pientuottajilta.

”Myymme tuotteita, joita ei välttämättä isoista marketeista saa.”

Lilla Hugo, Brandensteininkatu 11, Loviisa, puh. 019 53 3350Avoinna: ti-pe kello 10-18 ja la klo 9-15. Kesäaikaan avoinna joka arkipäivä.Dennis Andersson

Kaikki yhdessä paketissaPorvoon empirekaupunginosan yhdessä ihastuttavassa sisäpiirissä sijaitsee ekologinen hyvänolontalo Fredrikan Lähde. Päiväsaikaan täällä käy paljon ruokailijoita, sillä tarjolla on herkullisia luomukas-vislounaita. Iltaisin ja viikonloppuisin alakerran ruokasali muuttuu joogasaliksi ja hyvinvointikurssien tiloiksi. Rakennuksen toinen kerros kätkee sisälleen luontaishoitotilat, joissa työskentelee myös ekokosmetologi.

”Kaikki mitä käytetään pohjautuu ekologisuuteen. Kalusteetkin ovat kierrätyskalusteita”, Piri Aarnikko kertoo.

Fredrikan lähde toimii osuuskuntapohjalla. Piri Aarnikon lisäksi osakkaita ovat Annika Björk, Inari Lantto ja Anja Sorasalo.

Fredrikan Lähde, Runeberginkatu 18, Porvoo, puh. 040 828 8889Avoinna arkisin klo 11-17.

www.fredrika.fi Piri Aarnikko &Inari Lantto

Sydämen asiallaEkosalonki Cielon omistajille Riikka Jaakkolalle ja Ursula Kvistille oli jo liikkeen perustamisvaiheessa selvää, että he haluavat parturi-kampaamoliikkeeseensä ekosähkön. ”Vaikka ekosähkö on vähän kalliimpaa, katsomme, että käyttämällä bioenergiasta saatavaa energiaa välitämme huomisesta ja siitä, mitä jätämme seuraaville sukupolville. Haluamme ajatella ympäristöä ja pyrimme työssämme mah-dollisimman paljon ekologisuuteen”, he sanovat.

Myös Cielon käyttämät tuotteet ovat pääosin ekologisia. Siinä olemme ottaneet mukaan lähituoteajattelun.”Eli valitsemme ulkomaalaisen tuotteen sijasta suomalaisen.” Ekosalonki Cielo, Jokikatu 10, Porvoo, puh. 019 523 0111 www.ekosalonkicielo.fi Cielo Ursula Kvist

Riikka Jaakkola

Yksi ekoteko, kiitos!Haluatko edistää kestävää kehitystä ja pienentää ekologista jalanjälkeäsi? Voit tehdä sen omilla valinnoillasi, esimerkiksi suuntaamalla ekokauppaan.

21

22

Sähköä ilmassa

23

-Ensimmäinen albumi oli ehkä vie-lä harjoituskappale, mutta tämä on jo selkeästi valmiimpaa ka-maa, Klaus Suhonen toteaa.

Hans on the bass -yhtyeen basisti, ruotsalaisvahvistus Hans Täckenström on tullut tänään piipahtamaan Suomeen äänittämään uutta levyä. Hans kertoo, että Klaus se juuri hänet innostikin aikoinaan soittamaan – tosin kitaraa. Muusikoita yhdisti jo tuolloin mainosmaailma, mutta yhteisen musiikin tekeminen ei vielä tullut mieleenkään.

– Klaus kannusti minua soittamaan kitaraa, Hans muistelee.

Klausin mielestä hyvä ystävä tarvitsi silloin hie-man enemmän kuin kannustavaa puhetta.

– Melkein pakotin hänet kitarakauppaan,

hän nauraa.Keskustelu käydään sekä englanniksi että ruot-

siksi, mutta sitten Hans yllättää.– Minun föräldrar, vanhempani, ovat Suomes-

ta. Olin lapsena usein Oulussa ja Dahlbrukissa, Taalintehtaalla, jolloin puhuin hieman suomea. Kotona puhuttiin vain ruotsia, hän sanoo selvällä suomen kielellä.

Ja sitten kieli kääntyy ruotsiin.– Porvoolaiset puhuvat ruotsin lisäksi hyvää

englantia, joten en juuri pääse harjoittelemaan suomea. Joskus juttelen taksi-gubben kanssa suomeksi.

Paitajekusta bändille nimi

Kolme vuotta sitten perustetun yhtyeen nimi on Hans on the bass, ja Hansin soi-

Sähköä on ilmassa, kun AD-muusikko Klaus Suhonen laittaa soimaan muutama vuosi sitten perusta-mansa Hans on the bass -yhtyeen uutta, pian julkaistavaa musiikkia. Säveltäjä- sanoittaja-solisti on tyytyväinen letkeään ja hyväntuuliseen musiikkiin.ReiJa kokkola KUVAt hans on the bass

24

tin on tosiaan vaihtunut kitarasta bassoon. – Pidän bassosta enemmän soittimena.

Tykkään sen rytmiikasta, hän sanoo. Kun Hans on the bass -yhtye oli ensim-

mäisellä keikallaan Tukholmassa vuonna 2008, ei Hans edes tiennyt bändin nimeä. He olivat vain innoissaan soitelleet, koska siitä tuli hyvä fiilis, ja soittaminen oli kivaa.

Klaus hieman pelkäsi, että Hans pe-räti jänistää koko keikalta. Siksi bändi painatti itselleen paidat, joissa komei-li nimikin: Hans on the bass. Jekku oli hauska, sillä keikalla oli paljon Hansin kavereita. Basistia itseään paitatemppu ei heti alkuun naurattanut.

– Olin aivan nolona, sillä kaverit tieten-kin luulivat minun keksineen paitaidean

ja bändin nimen. Myöhemminkin vähän nolotti sanoa yhtyeen nimi ääneen, kun se kuulosti itsestä niin kornilta. Nyt olen jo tottunut siihen.

Hyväntuulen musiikkia

Hyvä niin, sillä bändin nimi on ja pysyy. Kun ensimmäinen albumi Scandinavian Breakfast julkaistiin vuonna 2009, tuli ni-mi jo laajemmin tunnetuksi.

– Kappaleet soivat hyvin paikallisradios-sa ja etenkin Radio Vegassa.

Musiikkiaan Klaus kuvailee moni-puoliseksi, hyväntuulen musiikiksi, jota on vaikea lokeroida mihinkään tiettyyn muottiin. Silti ensimmäistä levyä myytiin varsin hyvin.

– Olemme innoissamme uudesta levystä. Se on syntynyt halusta tehdä juuri tällaista musiikkia.

Ilmeisesti levyn nimi Helsinki–Stock-holm viittaa taas Hansiin, joka ramppaa vähän väliä Suomessa nauhoituksissa, kei-koilla ja treeneissä.

– Ei aivan. Koko bändi lähtee pian Tukholmaan äänittämään uutta levyä. Si-tä tuotetaan kolmella eri studiolla, jotta saundimaailmasta saadaan monipuolinen, Klaus sanoo.

Teatteria ja elävää musiikkia

Klaus on asunut perheineen Porvoossa va-jaat kaksi vuotta. Koko perhe on innoissaan kaupungin kauneudesta, sopivasta pienuu-

”Kappaleet soivat hyvin paikallisradiossa ja etenkin Radio Vegassa.”

Ravintolapäällikkö Jocke Lybeck Bar Sohosta elää Porvoon musiikkimaa-ilman keskiössä, sillä parhaillaankin Bar Sohoon jonottaa keikalle tuhat-kunta bändiä.

Ravintola Soho edustaa lähes kaikkia musiikin genrejä. Viikonlop-puiltaisin soi hevi-rock tai teknora-vit lontoolaisten tiskijukkien tahtiin. Sunnuntaisin porukka kerääntyy jazz-jameihin, joissa soittavat alan huiput. Viikolla porvoolaisia on tosin vaikea saada liikkeelle.

– Live-musiikin tuomaa nautintoa ei voita mikään. Ei ainakaan tv:n ääressä istuskelu, Lybeck napauttaa.

Isot helsinkiläisbändit ovat löy-täneet Bar Sohosta keikkapaikan lisäksi hyvän treenimestan.

– Meillä on niin hyvä akustiikka, että isot yhtyeet tulevat mielellään testaamaan PA-laitteitaan meille ennen kiertuetta. Vastavuoroisesti ne heittävät sitten meillä keikan.

Lybeckin mielestä Porvoota voi kutsua kokoonsa nähden musii-kin suurkaupungiksi. Hän nostaa esiin muun muassa Magnusborgin, jossa toimii lukuisia luovan alan tuotantoyhtiöitä. Porvoon katuku-vassa vilisee myös paljon tunnettuja muusikoita.

– Herra Ylppö, A.W. Yrjänä, Mikko Kaakkuriniemi, Jan Vaaka, Hombre Lampinen, Miro Mantere, Klaus Suhonen…, Lybeck listaa.

Helsingin läheisyys on hänen mielestään kaksiteräinen miekka. Toisaalta pääkaupunkiseudulta muutetaan mielellään idylliseen Porvooseen, mutta Porvoosta on myös helppo hurauttaa live-keikoille Helsinkiin, vaikka omassa kaupungis-sakin on hyvää live-tarjontaa.

– Bar Sohon bändien lisäksi Grandissa järjestetään konsertteja ja pienemmissä paikoissa esiintyvät trubaduurit.

Musiikin pieni suur- kaupunki

ku

va

sh

ut

ter

sto

ck

desta sekä ennen kaikkea runsaasta kult-tuuritarjonnasta.

– En ole koskaan aiemmin käynyt yh-tä usein teatterissa kuin Porvoossa, sillä teatteri on lähellä. Myös elävää musiikkia pääsee kuuntelemaan helposti, mikä on mielestämme aivan ihanaa.

Muutto tuli ajankohtaiseksi kun perheen vanhemmat, Klaus ja Lotten, kyllästyivät pääkaupungin ruuhkiin ja välimatkoihin. Suhonen-Lindborgit asuivat lähiössä, mut-ta kävivät Helsingin keskustassa päivittäin.

– Matkat lasten hoitopaikkojen ja kaup-pojen kautta kotiin saattoivat venyä puoli-toistatuntisiksi.

Vaimo Lotten pähkäili uutta sopivaa kotikaupunkia mielessään toive siitä, että

joka paikkaan pääsisi kävellen. Porvoo on lisäksi lähellä Helsinkiä, jos sinne on tarve lähteä. Ison talon yläkertaan rakennettiin viihtyisä toimisto.

– Kun remontoimme vinttiä, otimme huomioon energiaseikat tekemällä sen mahdollisimman tiiviiksi. Lisäksi ihmiset, lukuisat tietokoneet ja laitteet tuottavat lämpöä. Irrotan myös akut ja laturit yöksi.

Lotten huolehtii yleensä perheen tar-vitsevien palvelujen valinnasta ja kilpai-luttamisesta.

– Mielestäni on hyvä valita paikallinen toimija. Jos jotain sattuu, on apukin lähel-lä. Porvoon Energiasta olen aina saanut tarvittavaa informaatiota riittävästi ja no-peasti, hän kiittää.

Loistopaikka luovalle työlleSähkökitaroita eteisessä, sähkökitaroita portaikossa, sähkökita-roita ison talon vintille remontoidussa mainostoimisto People´s Village Oy:ssä. Sähköä on muutenkin ilmassa: on tietokoneita, näyttöjä ja jos jonkinlaisia vempaimia. Hyllyköissä ja pöydillä on myös monenlaista mainosmateriaalia, jota People´s Village Oy tuottaa asiakkailleen.

Yrityksen AD:nä toimiva Klaus Suhonen siirtyy kätevästi mai-nosmaailmaan vain kiipeämällä portaita kotinsa yläkertaan. Hänen mielestään Porvoo on inspiroiva ympäristö.

– Tämä on loistopaikka luovalle työlle.www.peoples.fi

25

”Mukana energia-alan muutoksessa”

Jokaisella meistä on omanlaisensa suhde energiaan, energiansäästöön ja luontoon. Niin myös Janette Englundilla, Heikki Poralla ja Petteri Saariolla.

Mukana energia-alan muutoksessaPorvoon Energiassa asiakasneuvojana työskentelevä Janette Englund iloitsee siitä, että saa olla työn puolesta muka-na energia-alan muutoksessa.

1. Vanhaa taloa kunnioittaenLoviisan muuttanut Poran perhe remontoi Ajurintaloaan pieteetil-lä vanhaa kunnioittaen. Sopiva lämmitysjärjestelmäkin löytyi – kaukolämpö.

2.

Sopusoinnussa luonnon kanssaPorvoolainen dokumentaristi Petteri Saario on vankasti sitä mieltä, että energian säästäminen ei edellytä luopumista jostakin tärkeästä tai pa-laamista kivikauteen, päinvastoin.

3.

Arjen energiaa

26

27

”Mukana energia-alan muutoksessa”

maaRit GabRielsson kuva studio lindell/oscaR

”Lapsuuden kodissamme eko-logisuus oli itsestäänselvyys. Elimme normaalia maalaiselä-

mää. Jätteet kompostoitiin, sähkön käyttö oli hallittua ja ylipäätään elettiin luonnon mukaisesti.

Nyt asun puolisoni ja kolmen lapsen, 11-vuotiaiden kaksosten sekä 8-vuotiaan pojan kanssa Pellingissä meren rannalla. Meillä on iso perhe ja olemme yhdessä

1. Janette EnglundAsiakasneuvojaPorvoon Energia

Energia & Minä

miettineet, miten kulutamme – jo ihan pelkästään senkin takia, että rahan pitäisi riittää kaikkeen.

Opetan lapsillenikin, miten arkielämässä sähkönkulutusta voisi vähentää. Tietoko-neet ja muut laitteet pyrimme sulkemaan, kun niitä ei käytetä. Vettä ei valuteta turhaan, ja astianpesukone pyörii eko-ohjelmalla. Kotona meillä on suurin osa lampuista säästölamppuja.

Omalla työpaikallani Porvoon Energiassa arvostetaan sitä, että energiayhtiö on mukana tuottamassa vihreää sähköä. Meidän Tolkkis-ten voimalassa tuotetaan Suomen Luonnon-suojeluliiton sertifioimaa ekosähköä.

Asiakkaat kysyvät minulta usein, miten he voisivat käyttää sähköä energiatehok-kaasti. Itse olen sitä mieltä, että vihreä ajatusmaailma ja energiatehokkuus kuulu-vat yhteen. Jos haluaa käyttää ekosähköä, joka maksaa vähän enemmän, niin silloin ollaan valmiita myös kontrolloimaan omaa sähkönkulutusta.

Olen huomannut, että energia-ala elää muutosten kourissa.

Muutaman vuoden sisällä tapahtuu pal-jon. Tulee kaukoluettavia sähkömittareita ja älykkäitä sähköverkkoja. On mielen-kiintoista saada olla työn puolesta tässä kaikessa mukana.” 

28

”Vanhaa taloa kunnioittaen”

”Perheemme muutti Lo-viisan alakaupunkiin ’Ajurintaloon’ puoli-

toista vuotta sitten. Ihastuimme yli sata vuotiaan talon henkeen, sen jykeviin seiniin ja kauniisti aaltoi-leviin ikkunoihin.

Ikkunanpokat ovat alkuperäi-set. Olemme tehneet vain hieman pintapuhdistusta ja uusineet kitit.

Mitä pidempään talossa asuu, sitä vähemmän tulee remontin tarvetta. Emme halunneet tehdä mitään peruuttamatonta. Seiniä avasimme vain sen verran, että näimme missä kunnossa ne ovat. Puu on paksua ja kovaa, osa hir-sistä on varmasti 200–300 vuotta vanhoja.

Iän päättelimme tontin van-hoista piirustuksista, joissa näkyy kolme taloa, jotka purettiin nykyi-sen tieltä. Niiden hirret käytettiin tähän taloon. Puuhan on ikuista, kunhan se saa olla kuivassa.

Remonttia tehdessäni olen miettinyt tarkasti, mihin aika-kauteen talon eri osat palaute-taan. Suurimpaan osaan taloa on tehty viimeksi remontti 50-luvul-la. Talon päädyssä on 70-luvulla remontoitu vuokra-asunto, jonka olen nyt kunnostanut perheen käyttöön.

Pidämme 50-luvun tyylistä, joten se sai jäädä. Sen sijaan purimme pois 70-luvulla suositut muovi- ja lastulevypinnat. Tuolle ajalle tyypillisen värimaailman muutimme muistuttamaan vuo-sisadan alun tyyliä. Laitoimme aidot, hengittävät paperitape-tit. Lämmitykseen valitsimme Porvoon Energian toimittaman kaukolämmön, kun siihen tarjou-tui mahdollisuus. Se on edullinen ja kestävä ratkaisu. Entiseen lämpökeskukseen tein itselleni työtilan.”

2.

29

Heikki PoraLoviisa

Energia & PerheReiJa kokkola kuvat ViRpi lehtinen

”Vanhaa taloa kunnioittaen”

”Människan är en del av naturen, fastän vi inte

alltid vill minnas det. Det, som vi gör åt naturen, det gör vi i sista hand åt oss själva.

Naturen är förstås också för mig personligen en mycket viktig alstrare av välbehag. Om jag skulle tvingas vistas inom-hus hela tiden, skulle ingen stå ut med mig.

Tyvärr lever dagens män-niska inte i någon särskilt bra harmoni med naturen. På lång sikt är det en ohållbar situa-tion. Om vi inte förmår ändra den går det illa för oss – och samtidigt naturligtvis också för många andra av naturens skapelser.

Att leva i harmoni med na-turen betyder inte en återgång till stenåldern. Vad det innebär är att slöseri och skrytkon-sumtion ersätts med nya och bra uppfinningar. Jag har ibland sagt att när människan blir tillräckligt civiliserad bör-jar hon värna miljö och liv.

Jag anser att det är varje människas skyldighet, men också rättighet, att bry sig om miljön. Jag har också lagt märke till att människor, som bryr sig om miljön, också bryr sig om andra människor och dem, som inte själva har någon talan.

Kommande generationer tackar oss, om vi sköter bra om miljön. Om vi däremot handlar dumt går det tvärtom, de kommer att vara ytterst arga på oss.

Att spara energi förutsät-ter inte att man avstår från någonting viktigt eller går till-baka till stenåldern. Tvärtom, sparar man energi och effek-tiverar energianvändningen skapar det mera arbetsplatser än då man bygger ny energi.”

”Sopu- soinnussa luonnon kanssa”

Energia & Luonto

maaRit GabRielsson kuva peak pRess

3. Petteri SaarioDokumentaristi

30

31

1. Aurinkoenergia• Kesälläsähköenergiaakertyyvaivattomasti• Ympäristöystävällinen,äänetön• 12Vtasavirtajavaihtoehtoisestilisäksi230Vvaihtovirtainvertterillä(vaihtomuuntimella)

Aurinkopaneelinhuipputehosaadaanpaneelistakeskipäivällä,kunaurinkopaistaasiihenkohtisuoraan.Aurinkojärjestelmättuottavatkesälläenergiaakoostaanriippuen10–200W.

2. Tuulienergia• Täydentääaurinkovoimaa• Toimivinrannikkoalueillajasaaristossa• Tehokashyvissätuuliolosuhteissa• Tuottavuusvaihteleetuulisuudenmukaan• 12Vtasavirtajavaihtoehtoisestilisäksi230Vvaihtovirtainvertterillä

Tuulivoimalatuleerakentaamahdollisimmankorkeallejatuulisellepaikalle.Tehokkuuteenvaikuttavatmaastonkorkeus,myllynkokojatekniikka.Tuulijärjestelmilläsaadaanaikaan70–800Wenergiaa.Energiatuotannonarvioimiseksiontiedet-täväasennuspaikankeskituulennopeus.

3. Mikrovesivoima• Vaatiivirtaavanveden,japieninkin pienoisturbiinivaatii1,5m:npadotuskorkeuden• Useimmitenluvanvaraista• 230Vvaihtovirta• Tasaisenvarmatuotto

Vesivoimanhyödyntämisenedellytyksenäonmökkitontillavirtaavapuro.Sähkölaitteet(televisio,kaivopumppu,valaistus,vastuksellatoimivalämmitys-laite,akustonlatauslaite,jne.)voivatollaverkkovirtakäyttöisiä.

Saatavillaon230Vtuottavia200W–1000Wtehoisiapienoisturbiineja.Voima-laitoseitarvitsepatoa,vainvirtauskanavanja-putken,joillaohjataanvesiturbiinille.

Lisätietoja ja hintaesimerkkejä: www.motiva.fi, www.playgreen.fi

Aurinkopaneelit Lataussäädin Akkupankki1. 2. 3.

12 V 12 V 12 V

12 V

230 V

1.

2.

3.

Luovasti sähköä mökilleKun verkkosähköä ei ole saatavilla, mikä neuvoksi? Me kartoitimme neljä mahdollisuutta.

Mieti aluksi, mihin

sähköä tarvitset

Kartoita sähkölaitteet, joita

käytät jatkuvasti ja laitteet

joita käytät vain satunnaisesti

(valaistus, matkapuhelimen ja

kannettavan tietokoneen lataus,

televisi, jääkaappi, veden pump-

paus, jne.)

Nyrkkisäännöt• Jos käyt mökillä harvoin, kannattaa panostaa enemmän akustoon kuin paneeleihin.• Jatkuva käyttö taas vaatii tehokkaan

paneeliston. Pienempikin akkupankki riittää.• Jos vietät mökillä paljon aikaa ja sähkölle on suuri tarve, iso akkupank-ki on tarpeen. Tarvitset myös paljon pa-

neeleita, mahdollisesti myös tuulimyl-lyn. Aggregaatin avulla saat lisätehoa kulutushuippuina.

Tuuligeneraattori . Lataussäädin Akkupankki1. 2. 3.

12 V 12 V 12 V

12 V

230 V

230 V

1,5 m

Turbiini

Virtauskanava

Virtausputki

1.

2.

3.

3.

2.

1.

1.

2.

3.

teksti ja kuvat Jukka salminen

12 V 12 V 12 V

12 V

230 V

230 V

4.Aggregaatti• Tuottaa230Vvaihtovirtaatarvittaessapaljonvirtaavieviinlaitteisiin• Automaattinenkäynnistysmahdollinenvainsuurtatehoatarvittaessa• Hyvävarmistushätätilanteidenvaralle• Meluisa,eikovinympäristöystävällinen

Polttoainekäyttöinenaggregaattieligeneraattorieiolevälttämättäparasvaihtoehtojatkuvaansähköntuottoon,muttaerinomainentuottamaanhetkellisestisuurtatehoa230V-järjestelmään,kun12Vinvertterintehoeienääriitä.

Nykytekniikkamahdollistaaautomaattisenohjauksen,jolloinaggregaattikäyvaintarvit-taessa.Laitteellavoidaanmyösladataaurinko-sekätuulivoimalanakustoa.

Aggregaattiavoidaanhyödyntäähätätilanteessasähköistetynmökinvaravoimana.

Aggregaatti

Akkulaturi 12V

Käynnistys- automatiikka

Akkupankki

1.

2.

3.

4.2.

3.

4.

1.

”Sopu- soinnussa luonnon kanssa”

32

Miltä näyttää maailman energiatulevaisuus 2035Kansainvälinen energiajärjestö esittää arvionsa maailman energia- tulevaisuudesta tuoreessa World Energy Outlook -vuosiraportissaan. Se luotaa kehitystä aina vuoteen 2035 asti.

Raportin suuri linja on selvä: maailman energiankulutus kasvaa edelleen. Erityisesti kasvua on nopeasti kehitty-vissä talouksissa, kuten Kii-

nassa, joka vahvistaa asemaansa maailman suurimpana energiankuluttajana.

Fossiiliset polttoaineet - hiili, öljy ja kaa-su - pysyvät tärkeimpinä energialähteinä vuoteen 2035 asti. Tämä merkitsee sitä, et-tä maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat.

Huolestuttava näköala

Toteutuessaan Kansainvälisen energia-järjestön IEA:n ennuste tietäisi sitä, että maapallon lämpötilanousu vuoteen 2035 mennessä voisi olla 3,5 asteen luokkaa – pahimmassa tapauksessa jopa 6 astetta.

”Maailma on sitomassa itsensä epävakaa-seen energiatulevaisuuteen. Ilman rohkeaa politiikan suunnanmuutosta joudumme epävarmaan, tehottomaan ja runsashiiliseen energiajärjestelmään”, raportti varoittaa.

Talouden, hyvinvoinnin ja väestön kasvu lisäävät maailman energiantarvetta tulevi-

na vuosikymmeninä. IEA esittääkin, että hallitusten on otettava käyttöön voimak-kaampia toimia edistääkseen tehokkaita ja vähäpäästöisiä teknologioita.

Kiina nousee edelleen

Tulevien vuosien energiankulutuksen kas-vusta 90 prosenttia tapahtuu OECD:n (teollisuusmaiden) ulkopuolisissa maissa.

Kiina vahvistaa jatkossa asemaansa maa-ilman suurimpana energiankuluttajana.

Maa kuluttaa energiaa vuonna 2035 IEA:n arvioiden mukaan 70 prosenttia enemmän kuin Yhdysvallat, vaikka Kii-nan energiankulutus per asukas on tuolloin edelleen alle puolet Yhdysvaltain vastaa-vasta asukaskohtaisesta määrästä.

Öljyn kysyntä ei taitu

Raportissa arvioidaan, että fossiilisten polt-toaineiden osuus maailman primäärienergi-asta supistuu nykyisestä 81 prosentista noin 75 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Uu-siutuvien energioiden osuus taas nousee 13 prosentista noin 18 prosenttiin.

Öljyn kysyntä nousee IEA:n arvion mukaan vuoden 2010 noin 87 miljoonasta tynnyristä päivässä 99 miljoonaan tynny-riin päivässä 25 vuoden kuluessa. Henki-löautojen määrä kaksinkertaistuu. Vaikka hybridi- ja sähköautot kehittyvät, kestää kuitenkin vuosia ennen kuin ne lyövät it-sensä läpi markkinoilla.

Kiina kuluttaa nykyisin puolet maailman hiilestä, ja maailman hiilen käyttö kasvaa 65 prosenttia vuoteen 2035. Nykyistä tehok-kaammat voimalaitokset sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voisivat vahvistaa hiilen asemaa, mutta poliittisen tahdon puu-te sekä tekniset esteet jarruttavat kehitystä.

Ydinvoima, maakaasu ja päästöt

Fukushiman ydinvoimaonnettomuus nos-ti esiin kriittisiä kysymyksiä ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä huolimatta Kan-sainvälisen energiajärjestön vuosiraportti esittää skenaarion, jonka mukaan ydinvoi-man tuotanto nousee 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

seppo iisalo graafit sanna nYlén

33

Toisaalta raportissa esitetään myös al-haisen ydinvoimatuotannon malli, jossa ydinvoiman tuotanto jäisi puolet arvioitua pienemmäksi. Tämä johtaisi uusiutuvan energian kysynnän voimakkaaseen kas-vuun ja tekisi ilmastonmuutoksen hillitse-misestä entistä kalliimpaa.

Maakaasun näkymät ovat raportin mu-kaan valoisat. Kaasun käyttö kasvaa ja saa-vuttaa likimain hiilen kulutuksen.

IEA:n mukaan kaasun kulutuksen kas-vusta hyötyy erityisesti Venäjä. Sen on kuitenkin pystyttävä rahoittamaan aikai-sempaa kalliimpien uusien öljy- ja kaasu-kenttien rakentaminen sekä parantamaan maan energiatehokkuutta. Jos Venäjä nostaisi energiatehokkuutensa OECD-maiden tasolle, maa voisi alentaa energi-ankulutustaan kolmanneksen.

WEO 2011 -raportti on painettuna 660-si-vuinen energia-alan pikkujättiläinen.

Lisätietoja: www.worldenergyoutlook.org, Lähde: Energiateollisuus

4500

4000

3500

3000

2500

2000

1500

1000

5 00

02010 2015 2020 2025 2030 2035

Primäärienergian kysynnän kasvu WEO 2011:n uuden politiikan skenaariossa (New Policies Scenario)

Maailmanlaajuinen energian kysyntä kasvaa kolmanneksella vuodesta 2010 vuoteen 2035. Kiinan ja Intian osuus kasvusta on 50 %.

Kiina

Intia

Muu kehittyvä Aasia

Venäjä

Lähi-itä

Muu maailma

Teollisuusmaat

M t

onn

ia

Matkustaja-ajoneuvokanta tuplaantuu 1,7 miljardiin vuonna 2035. OECD:n ulkopuolisten maiden käytännöt tulevat olemaan avainasemassa globaalissa öljyn kysynnässä, sillä vuoteen 2020 menessä suurin osa autoista myydään OECD:n ulkopuolella.

Ajoneuvoa tuhatta ihmistä kohti valikoiduilla markkinoilla

800

700

600

500

400

300

200

100

0

2010

2035

Yhdysvallat Euroopan Unioni

Kiina Intia Lähi-itä

kpl

Ilman lisätoimia nykyiset tehtaat, voimalat ja rakennukset ylittävät skenaarion mukaiset CO2-päästörajoitukset jo vuoteen 2017 mennessä.

Viive ennen 2016

Viive ennen 2015

Päästöt nykyisestä infrastruktuurista

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

CO2-

pääs

töt

(gig

aton

nia

)

6° kehityskaari

2° kehityskaari

2010 2015 2020 2025 2030 2035

Kaksi erilaista kehityskaarta

Euroopan unionin energiapolitiikalla on kolme päätavoitetta: kestävä kehitys, kilpailu-kyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta huolehtiminen.

Näihin tavoitteiseen pyritään parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä uuden tek-nologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä paremmin uusiutuvia energialähteitä.

Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto määritti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi 20 pro-senttia vuoteen 2020 mennessä.

Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet liittyvät erityisesti puhtaiden energiatekno-logioiden kehittämiseen: toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöönot-toon, hiilidioksidin talteenoton ja varastoin-nin kaupalliseen käyttöönottoon, tuuli- ja aurinkovoiman tehokkaampaan hyödyntä-miseen, neljännen sukupolven ydinvoimaan, sähköverkoston ja yhteyksien parantamiseen sekä energiatehokkuuden edistämiseen.

Lähde: Energiateollisuus

EU:n tavoitteet

34

2.

Talven aikana sisätiloihin on muodostunut kosteutta ja tekstiilit ovat tunkkaisen tun-

tuiset ja tuoksuiset. Ensimmäiseksi mökki kan-nattaakin tuulettaa perusteellisesti.

Myös mökin ulkopuolinen tarkistus on syytä tehdä silmämääräisesti. Ikkunat, ovet ja katto saattavat vaa-tia korjaamista talvimyrskyjen ja painavan lumen jälkeen.

Nykyään kesämökeillä on runsaasti elektroniikkaa ja sähkölaitteita. Talven jäljiltä niiden käyttöönotto vaatii kärsivällisyyttä, sillä laitteisiin tiivistynyt kosteus voi teh-dä tepposet. Ota laitteet käyttöön vasta, kun mökkiin on palautunut normaali huonelämpötila.

Kun kevätaurinko lämmittää ja ensim-mäiset leskenlehdet nostavat päätään, alkavat mökkiläi-selläkin mielihyvä-hormonit hyrrätä. Edessä on mökin laittaminen kesä-kuntoon. Linnut laulavat, ja nekin ovat pesänteko- puuhissaan.

Ennen takan tai uunin läm-mitystä tarkista tulisijo-

jen ja hormien kunto. Tarvit-taessa pyydä nuohooja apuun. Muista, että säännöllisessä käytössä olevan kesämökin

hormit pitää nuohota vähintään kol-men vuoden välein.

Lämmityksessä saattaa tulla tenk-kapoo eteen, kun pitkään kylmillään olleet hormit tahtovat puskea savua ja nokea sisätiloihin. Hyvä niksi vedon aikaansaamiseksi on puhaltaa tuhkaluukuista hormeihin lämmintä ilmaa kuumailmapuhaltimella ennen pesäpuiden sytyttämistä. Toinen perinteisempi konsti on polttaa ensin muutama sanomalehden sivu tuhka-luukussa. Kukapa haluaisi olla yltä päältä noessa ja savun ympäröimänä!

Varmista palovaroittimien toimi-vuus. Vaihda paristot tarvittaessa. Nykyään on myytävänä myös erilaisia häkävaroittimia. Ne tuovat mökkiläi-sille turvallisuutta varsinkin silloin, kun lämmität puilla.

Mökki kesä- kuntoon!

1.

maaRit GabRielsson kuvitus sanna nYlén

34

35

5.

3.Vuodevaatteet on hyvä viedä ulos tuulettumaan.

Käy myös astia- ja jauhohyl-lyt läpi ja tarkista, onko hiiri käynyt vierailulla.Kaapeista kannattaa heit-

tää pois vanhentuneet ja pilaantu-neet kuiva-aineet.

Sängyt on hyvä imuroida, ettei nii-hin jää kuolleita pikkuötököitä.

Imuroinnilla saat nurkista pois-tettua ylimääräiset hämähäkin seitit. Tamppaa matot ja sohvien ja tuolien istuintyynyt ja jätä ne raik-kaaseen ulkoilmaan tuulettumaan.

Saunatilojen perusteellinen puhdistus kruunaa mökin kevätkunnostuksen. Nosta ritilät ulos

tuulettumaan ja pese sauna lattiasta kattoon – ja sama pukuhuoneessa. Kerää ylimääräiset romp-peet pois naulakoista ja ripusta puhtaat raikkaat pyyheliinat tilalle.

Kun tämä kaikki on valmista, odottaa sauna enää löylynheittäjiä. Ja mikäs on sen makoisampaa kuin nauttia puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä.

Mikäli pidät vihtomisesta, saat tuoreista koi-vuista oivallisen vihdan. On siinä somaa ihmisen nauttia hyvänolontunteesta kauniissa kevätillas-sa. Ympärillä lintujen laulua ja kevään kaunista vihreyttä.

4. Joskus kaivoon on saat-tanut pudota hiiri tai

myyrä, jonka raato aiheut-taa vedessä vähintäänkin pahan hajun. Kaivo saattaa muutenkin kaivata huoltoa.

Mikäli vesi maistuu oudolta tai haisee pa-halle, vie vesinäyte terveystarkastajalle.

Kaivon suodatinhiekka on hyvä vaihtaa. Samalla voit puhdistaa kaivonrenkaat ja tiivistää niiden välejä.

35

36

Akke Kuusela• Syntynyt 19.2.1964• Dipl.ins.• Toimitusjohtaja (Suomen Voima Oy, Etelä-Suomen Voima Oy, SV Vesivoima Oy)• Hallituksen varapuheenjohtaja (Kanteleen voima Oy)• Hallituksen jäsen (Paikallisvoima ry)• Hallituksen varajäsen ( Jyväskylän Voima Oy)

Mikä mies?

37

Rolf GabRielsson kuva studio lindell/oscaR

Mistä saat voimia kaik-kiin tehtäviisi?- Pyrin pitämään hyvää huolta fyysisestä kunnos-tani, käyn salilla ja len-

killä pari kertaa viikossa. Salilla teen kuntoa ylläpitäviä liikkeitä. Lenkillä juoksen.

Olet osallistunut kahteen maratoniin-kin.- Kyllä, Wienissä vuonna 2008 ja Pra-hassa vuonna 2010. Tänä vuonna olisin myös halunnut juosta maratonin, mutta päällekkäisyyksien takia ei näytä onnis-tuvan. Joudun tyytymään puolimarato-niin, luultavasti juoksen Espoon ranta-maratonin.

Liikunta antaa lisävoimia

Moninkertainen toimitusjohtaja ja hal-lituksen jäsen Akke Kuusela on har-rastanut liikuntaa Porvoossa vietetyistä nuoruusvuosista asti, ja hän on kilpail-lutkin uinnissa. Veljensä kanssa hän on myös purjehtinut kilpaa. Nyt liikunta tapahtuu paljolti vaimon ja perheen kol-men lapsen kanssa.

Kuusela kertoo työpaineiden vähän

keventyneen, kun hän viime vuoden lopulla sai avukseen Kimmo Tynin ke-hitysjohtajan vakanssille Suomen Voi-maan.

– Olen pystynyt delegoimaan hänel-le tehtäviä. Suomen Voima työllistää eniten, neljä päivää viidestä menee sen toimitusjohtajuuden hoitamiseen. Viides päivä jää sitten niille muille.

Akke Kuuselan johtamat voimayhti-öt ostavat hallintopalvelunsa Porvoon Energialta ja pitävät Porvoota kotipaik-kakuntanaan. Työtilat ovat Porvoon Energian pääkonttorissa.

Suomessa ja Norjassa

Suomen Voiman tehtävänä on hank-kia osakkailleen uusiutuvaa sekä vähä-päästöistä sähköä (vesivoima, tuulivoi-maa, ydinvoimaa).

Etelä-Suomen Voima omistaa Poh-jolan Voimaa ja hankkii sähköä osak-kaidensa tarpeisiin.

SV Vesivoima on yhden tarkoituksen yhtiö – sen tehtävänä on norjalaisella vesi-voimalla tuotetun energian hankkiminen.

Porvoon Energia on Etelä-Suomen Voiman ja Suomen Voiman osaomistuk-

sensa kautta mukana näiden yhtiöiden kaikissa osakkuusyhtiöissä.

Uusia voimayhtiöitä ei Kuuselan mu-kaan ole suunnitteilla. Ei myöskään fuu-sioita nykyisten piirissä.

Akke Kuusela on toisesta ikävuodes-taan opiskeluvuosiin asti asunut Por-voossa. Nyt perhe asuu Laajasalossa. – Siis Porvoon puolella pääkaupunkia, hän täsmentää.

Akke Kuusela, mitä tulee mieleen sanasta voimamies? Kun mies on toimitusjohtajana kolmessa voimayhtiössä, istuu kahden voimayhtiön hallituksessa ja on vielä hallituksen jäsenenä voima-alan järjes-tössä, niin kai häntä silloin voi perus-tellusti kutsua voimamieheksi? – No, eiköhän, Akke Kuusela hymähtää.

Mitä seuraavat voimasanat tuovat ensimmäiseksi mieleesi?

Voima-asema: SähköasemaVoimahuolto: Imatran VoimaVoimaihminen: Tony HalmeVoimajohto: PeltoVoimakeino: PoliisiVoimakenttä: MuuntajaVoimakeskus: HelsinkiVoimanainen: Tyttäreni KaislaVoimasana: PerkeleVoimaton: Suomen tuulivoimaohjelma

38

Porvoon kaukolämpöverkko laajenee ja liit-tyjien määrä kasvaa. Vuoden 2012 aikana suurimmat verkoston laajentumiset tapah-tuvat Skaftkärrin alueella Omenatarhassa ja Porvoon Länsirannalla.

Vanhoissa taloissa öljykattiloiden pois-tamisen jälkeen kaukolämpö on luonteva vaihtoehto, ja uudisrakennuksista liike- ja isommat asuinrakennukset liitetään lähes automaattisesti kaukolämpöverkkoon. Selkeä enemmistö uusista liittyjistä on kuitenkin pientaloja.

Yksi syy Porvoon Energia Oy:n kauko-lämmön suosioon on se, että kaukolämmön kasvihuonepäästöt ovat erittäin alhaiset.

– Liittyminen kaukolämpöverkkoon on vihreä, edullinen ja energiatehokas valinta, kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio sanoo.

Yhteistuotanto tuo etujaPorvoon Energia käyttää kaukolämmön tuotannossa 70-prosenttisesti biopolttoai-neita. Kun rakenteilla oleva uusi tuotanto-kapasiteetti otetaan käyttöön, biopolttoai-neiden osuus nousee 90 prosenttiin.

Porvoon kaukolämmöstä pääosa tuote-taan yhteistuotantolaitoksissa. Samalla kun tuotetaan vihreää kaukolämpöä, tuotetaan myös vihreää sähköä.

– Kun sama sähkö- ja lämpömäärä tuote-taan yhteistuotannolla, säästetään polttoai-netta noin 35 prosenttia, Raunio toteaa.

Vuoden 2011 lopussa Porvoon Energian kaukolämpöverkoston pituus Porvoossa oli 140 kilometriä.

– Tänä vuonna merkittävimmät sanee-raustyöt liittyvät kaukolämmön pääjoh-dossa Tolkkisissa tehtäviin muutoksiin, Ari Raunio kertoo.

Markkinaosuudeltaan kaukolämpö on jo pitkään ollut yleisin lämmitysmuoto Porvoossa.

Kaukolämpö-verkko laajenee Porvoossa

”Herrojen” kerhotilasta kansan ruokapaikaksiTolkkisten saha-alueella sijaitsevalla Lounasravintola Kerhon rakennuksella on mielenkiintoinen historia.

Se on toiminut August Eklöfin sahatoi-minnan aikana ylempien toimihenkilöiden kerhotilana, Lounasravintoa Kerhon toinen omistaja Tommy Lindström tietää kertoa.

– Herrat kävivät täällä pelaamassa biljardia, pitivät kokouksia ja ruokailivat, Lindström naurahtaa.

Nyt entinen kerhotila toimii yleisenä lounaspaikkana. Rakennuksen kuten mo-net muutkin alueen rakennukset omistaa nykyään Porvoon Energia.

Lindström avasi yrityskumppaninsa Kalle Springin kanssa ruokapaikan joulu-kuun alkupuolella. Vanhalla saha-alueella on tänä päivänä monenlaista yritystoi-mintaa ja ruokailijoita riittää. Niitä tuo myös Porvoon Energian rakenteilla oleva biovoimalaitos.

Lounaat vaihtelevat päivittäin. Tarjolla on salaatti juomineen ja kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa.

ku

va

ma

ll

a J

uu

ma

Hän tähdentää, että heiltä voi tilata myös täytekakkuja ja voileipäkakkuja.

– Ja täydellisen juhlapöytämenuun tarvit-taessa.

Lounasravintola Kerhoon mahtuu yli 40 ruokailijaa. Lisäksi tiloissa on erikseen 14 hengen kabinettitilat.

Lounasravintola Kerho. Avoinna: ma-pe kello 8–15.30. Osoite: Tolkkistentie 773 Puh. 045 876 4007 e-mail: kerho@tolkis.com

ku

va

e

eV

a k

an

Ga

s

Porvoossa

Tommy Lindström lounasravintolan rappusilla. Taloa käyttivät aikoinaan kerhona August Eklöfin tehtaiden ylemmät virkamiehet.

Lounaspöytä katetaan joka arkipäivä.

maaRit GabRielsson kuvat malla Juuma

Tee sopimus verkkopankissasi

ja huomaa, miten vaivaton

e-lasku voi olla. Se on helppoa

ja turvallista.

- lasku tulee suoraan verkkopankkiisi

- vältyt näppäilyiltä ja virheiltä,

koska tiedot ovat valmiina

- helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa

- laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi

- kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua

- e-lasku säästää sekä aikaa että paperia

- e-lasku säästää luontoa

Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme 019 661 4230, www.porvoonenergia.fi

SÄHKÖLASKU HELPOSTIVERKKOPANKKIISI!

Asiakaslehden 2/2011 lukijakilpailussa kysyttiin, minkä suuruiseksi kasvaa biopolttoaineen osuus Porvoon Energi-

an kaukolämmöntuotannossa, kun Tolkkisten uusi biovoimalaitos otetaan käyttöön vuonna 2013. Oikea vastaus on 90 %.

Vastauksia saimme 640 kappaletta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme 200 euron arvoisen illalliskortin Ravintola Vanhaan Laamanniin. Arvonnan voitti Leila Pesonen, joka kuvassa vastaanottaa palkinnon sähkö-myyntipäällikkö Markus Weckströmiltä.

Nimi:

Osoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

Puhelin:

Porvoon Energia -yhtiöt

Tunnus 5006633

00003 VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

LukijakilpailuMiten hyödyt asiakkaana etäluettavasta sähkömittarista?

Vastanneiden kesken arvomme 200 euron arvoisen lahjakortin paikalliseen Puutarhamyymä-lään. Lähetä vastaus 31.5.2012 mennessä.

Auta meitä ja osallistu samalla kilpailuun!

www.porvoonenergia.fi | www.borgaenergi.fi

– Luonnollinen valinta– Ett naturligt val

Kilpailu netissä

Jotta saamme sähkömittareiden vaihtotyön

sujuvasti alkuun, meidän on ensin tarkistettava

asiakastietojen oikeellisuus. Näin vältymme

turhilta käynneiltä asennuskohteissa ja

säästämme aikaa.

TÄSSÄ TARVITSEMME APUASI.

Käy täyttämässä tietosi kotisivuillamme

www.porvoonenergia.fi. Samalla osallistut

kilpailuun, jossa pääpalkintona iPad 2,

arvo n. 500 €.

Voit myös osallistua kilpailuun pääkonttorissamme.

Käy kotisivuillamme täyttämässä

asiakastietosi 31.5.2012 mennessä

ja osallistut arvontaan.

Voittajalle ilmoitetaan

henkilökohtaisesti.

Palkintona iPad 2!