Lasitaiteilija työssään

Porvoon EnErgia -yhtiöidEn asiakaslEhti 2/2011

Näin säästät energiaa

keittiössä

Uusi biovoimalaitos rakenteilla

Elonkorjuun aika Keskiaukeama

Lähiruokaa lähienergialla

Haastattelussa Kimmo Kajaste

Nukketeatteri Olipa kerran...

Lammaskaaliresepti

2

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, Pl 95, 06101 Porvoopuh. 019 661 411 faksi 019 661 4211www.porvoonenergia.fiPÄÄTOIMITTAJA | Patrick Wackström

TOIMITUSneUvOSTO | Mikael hämäläinen,

niina kokko, tomas nordström,ari raunio, Markus Weckström

TOIMITUS & ULKOASU |

peak press & productions oy laivurinkatu 2, 07920 loviisanordenskiöldinkatu 23, 06100 Porvoo www.peakpress.netTOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson

AD | Sanna nylén

KAnnen KUvA | virpi Lehtinen

PAInO | Painoyhtymä oyteollisuustie 21 06150 Porvoo www.painoyhtyma.fiPAInOSMÄÄRÄ | 32 400 kpl

PÄÄkirJoitUs

Eko kannattaa, vaikka maksaa

KUVA: Eeva Kangas

Sähkön puhelinmyyntiä harrastava Market Energia joutui kesällä markkinaoikeuteen kyseenalaisten myyntitapojensa takia ja on sittemmin ajautunut maksuhäiriöihin. Tämä on nostanut esille kysymyksen siitä, mitä seurauksia asiakkaalle on, jos sähkönmyyjä menee konkurssiin tai joutuu maksukyvyttö-mäksi. Katkeaako sähköntulo?

Ei katkea. Asiakkaalla on kohtuullisesti aikaa etsiä itselleen uuden sähkönmyyjän sen jälkeen, kun jakeluverkon haltija on il-moittanut joutuvansa lopettamaan sähkön-toimitukset myyjästä johtuvasta syystä.

Sähköä voi tänä päivänä ostaa mistä vaan. Sähkön jakelijaa ei sen sijaan voi va-lita. Sähkö tulee paikallisen verkon kautta, ja verkon omistava yhtiö veloittaa kuluttajaa siitä, että sähkö siirretään hänelle.

Porvoon seudulla jakeluverkon omistaa Porvoon Energian tytäryhtiö Porvoon Säh-köverkko. Verkkoasiakkaittemme ei tarvit-se olla huolissaan sähköntoimituksesta yllä kuvatussakaan tilanteessa. Meihin kannat-taa silti olla yhteydessä, jos kokee epävar-muutta tai on muutoin kysyttävää.

Eko on päivän sana. Mutta kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa – ei myöskään kaikki, mitä ekoksi kutsutaan, ole sitä. Jopa uusiutuva energiamuoto voi joissakin tapauksissa olla ympäristölle vahingollista.

Jos sähkö on saanut Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiamerkin, kuluttaja voi olla varma, että se on aidosti vihreää, mahdollisimman vähän ympäristöä kuor-mittavaa sähköä.

Toistaiseksi Suomessa vain yksitoista energiayhtiötä myy Ekoenergia-merkit-tyä sähköä. Porvoon Energia on yksi niistä.

Myymämme Ekoenergia-sähkö tuotetaan puupolttoaineella Tolkkisten höyryvoi-malaitoksessa. Tuotantokapasiteettimme kasvaa tuntuvasti, kun nykyisen voima-lan vierellä rakenteilla oleva biovoimalaitos otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa.

Myös uusi voimala tulee olemaan yhteistuotantolaitos, jossa puusta saadaan paitsi kaukolämpöä myös sähköä. Loviisan kaukolämpökeskuksessa käytetään niin ikään puuta polttoaineena. Kaukolämpöpuolella Porvoon Energia on jo nyt yksi kokoluokkansa vihreimmistä energiayhtiöistä. Uusi biovoimalaitos vankistaa tätä asemaa entisestään.

Investoinnit ympäristöystävälliseen tuotantoon ovat yhtiöllemme sydämen asia. Arvojemme mukaisesti pyrimme ekologisen jalanjäljen järjestelmälliseen pienentämiseen.

Yhteiskunnan toivoisi omalta osaltaan tukevan tämänsuuntaisia pyrkimyksiä. Va-litettavasti tuki näyttää monesti jäävän juhlapuheiden tasolle. Näin uhkaa käydä myös Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen kohdalla nyt, kun ollaan siirtymässä sanoista tekoihin.

Patrick Wackströmtoimitusjohtaja

Sähköntoimitus ei katkea

3

SisältöUutisia…...................................................................... 4Porvoon.Energian.biovoimalaitoksen..

peruskivi.muurattiin...

Sähkönkäyttö.vaihtelee.kunnittain...

Kaukolämpö.pitää.pintansa..

Hehkulamput.tiensä.päähän.

Suurinvestointi vihreään tulevaisuuteen…. 6Tolkkisten.lämpövoimalaitoksen.viereen.nousee..

uusi.biovoimalaitos.

Porvoolaisen sähkölasku.................................. .10

Porvoon.Energia.tarjoaa.sähköä.kilpailukykyiseen.

Näin säästät energiaa keittiössä................... .11

Vinkkejä.laitteiden.käyttöön.ja.hankintaan.

Lähiruokaa lähienergialla................................ .12

Anton.&.Anton.on.uusi.ekoenergia-asiakas.

Lasin lumoissa....................................................... .14

Lasitaitelija.Liisa.Heimo-Elonen.nauttii.lasin.moni-

muotoisuudesta.

Valon ja varjon leikkiä....................................... .17

Tervetuloa.varjonukketeatteriin!

Haastattelussa Kimmo Kajaste...................... .18

Kaukolämpö.auringosta.maistuisi..

maakuntaneuvokselle.

Elonkorjuun aika ........................ Keskiaukema

Keskiaukeama

Lukijakilpailu sivulla 19. OSaLLiStu!

Vastaa ja voita!

s.12

s.6

Suomen kaupungeista Porvoossa käytetään sähköä kahdeksanneksi eniten, ilmenee Energiateollisuuden keräämistä tiedoista. Helsinki on selvä ykkönen. Porvoon edel-le pääsevät lisäksi Kouvola, Lappeenranta, Jämsä, Rauma, Oulu ja Tornio.

Sähkönkäyttö vaihtelee

Teollisuus

Asuminen ja maatalous

Palvelut ja rakentaminen

Suurimmat sähkönkäyttäjät 2010

GWh

4 6883 569

3 2833 099

2 7152 695

1 96620012188

2383

Helsinki

Kouvola

Lappeen- ranta

Jämsä

Rauma

Oulu

Tornio

Porvoo

espoo

Imatra

Tilastoon on laskettu kuntien alueella tapahtunut asumisen ja maatalouden, teollisuuden sekä palve-lujen ja rakentamisen sähkönkulutus vuonna 2010. Lähde: Energiateollisuus

Helsingissä asumisen, palvelujen ja rakentamisen osuus sähkönkäytöstä on suuri. Porvoossa taas teollisuus sekä sairaala, isot oppilaitokset ja hotellit kuluttavat sähköstä leijonanosan, yli 80 prosenttia. Lähde: Energiateollisuus

Porvoo

Helsingin ja Porvoon sähkönkäytön jakautuminen, 2010

Helsinki

Peruskivi muurattu

Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjoh-taja, kansanedustaja Mikaela nylander sai kunnian tarttua ensimmäisenä muu-rauskauhaan, kun Tolkkisten biovoimalan peruskivi muurattiin elokuussa.

Peruskiveä muuraamassa oli kaikkiaan toistakymmentä henkilöä edustaen kau-pungin luottamus- ja virkamiesjohtoa, Por-voon Energian hallitusta, johtoa ja työnte-kijöitä sekä voimalahankkeessa mukana olevia yrityksiä. Myös Porvoon Energian hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, eläkkeellä oleva yli-insinööri ljunghard lindroos osallistui muuraustilaisuuteen.

Tervehdyspuheen piti hallituksen ny-kyinen puheenjohtaja Johan söderberg. Hän totesi peruskiven päälle nousevan biovoimalaitoksen edustavan alan vii-meisintä tekniikkaa ja osaamista.

Laitoksessa tullaan polttoaineena käyttämään puuta, jota pyritään hank-kimaan mahdollisimman paljon lähialu-eilta. Söderbergin mukaan on vaikeata ajatella, mikä voisi olla kokonaistalou-dellisempaa ja ympäristön kannalta pa-rempaa kuin paikallisella uusiutuvalla polttoaineella tapahtuva lämmön ja säh-kön tuotanto.

e uutiset

Vasemmalla Ljunghard Lindroos ja Patrick Wacström, yllä Mikaela Nylander.

KOONNEET: Rolf Gabrielsson ja Seppo IisaloGRAAfIT: peak press

KU

VAT

: Stu

dio

Lind

ell/

Osc

ar

4

KU

VA

: S

tudi

o Li

ndel

l/O

scar

Uddaksesta Sikosaareen porattiin keväällä Porvoonjoen pohjan alle noin viiden metrin syvyyteen putki, johon syksyn aikana ve-detään sähkökaapeli.

Porvoon Sähköverkko Oy:n suunnitte-lupäällikkö kari Janhunen kertoo, että ve-denalainen kaapeli korvaa Sikosaaren tien varrella olevat ilmajohdot, jotka poistetaan.

– Tämän ansiosta noin 300 sähkön-käyttäjän sähkökatkosten riski pienenee

lähes olemattomiin. Ilmajohdoista on myös ollut haittaa

linnuille, joita on joka vuosi törmännyt johtoihin.

Kevätkummusta lähtevällä lähdöllä on vielä ilmajohdot Aunelassa. Nekin kor-vataan vuoden loppuun mennessä maa-kaapelilla. Uddaksesta maakaapelointia jatketaan Gammelbackan suuntaan.

3 099

Joen alta sähköä Sikosaareen

5

Sähkön- ja lämmön- kulutus laskiVuoden alkupuolisko oli edellisvuotta huomattavasti lämpimämpi. Se näkyy Porvoon Energia -yhtiöiden sähkön ja lämmön myyntiluvuissa.

Sähköä kului 1.1.-30.6.2011 välisenä aikana 4,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän.

Porvoossa lämmön kulutus laski 4,2 prosenttia. Loviisassa sen sijaan lämmönkulutus jatkoi kasvuaan ollen 3,4 prosentin vauhdilla. Porvooseen verrattuna suurempi lämmönmyynti johtuu viime vuoden touko-kuussa emoyhtiöön fuusioituneesta Lovlämpö Oy:stä.

Markkinahinnat nyt vakaatSähkön markkinahinta on ollut noin 5 euroa/MWh eli noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna. Tällä hetkellä sähkömarkkinoiden hintakehitys näyttää kuitenkin vakaalta.

Rakennustoiminta on edelleen hiljaista, ja se heijas-tuu uusien liittymien määrässä.

Liikevaihto kasvanut 1,9 prosenttia

Puolivuotiskatsauksen mukaan Porvoon Energia -yhti-öiden liikevaihto oli 27,1 miljoonaa euroa, kasvua edel-lisvuoteen 1,9 prosenttia. Myyntikate oli 9,4 miljoonaa euroa, liikevoitto 0,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 0,8 miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 tuloksen arvioidaan jäävän edellis-vuotta hieman alhaisemmalle tasolle.

tuulivoimaa lisää 81 prosenttia Tammi-kesäkuussa sähköä käytettiin Suomessa 44,6 terawattituntia. Siitä katettiin lähes 36 prosenttia säh-kön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP), runsaat 24 prosenttia ydinvoimalla, 16 prosenttia lauhdutustuo-tannolla ja vajaat 13 prosenttia kotimaisella vesivoi-malla. Nettotuonti kattoi 11 prosenttia.

Tuulivoiman osuus oli 0,5 prosenttia, mutta sen suhteellinen kasvu vuoden alkupuoliskolla oli ylivoimai-sesti suurinta – 81 prosenttia. Nettotuonti lisääntyi 13 prosenttia, sähkön ja lämmön yhteistuotanto 5 pro-senttia ja ydinvoima prosentin. Erillistuotanto pieneni 6 prosenttia ja kotimainen vesivoima 16 prosenttia.

Helsingintie

Kaukolämpö-verkosto

Valkontie

Mannerheiminkatu

LoviisanLahtimyLLy-harju

Kaukolämpö pitää pintansa suosituimpana lämmitysmuotona

Kaukolämmön asema säilyy mer-kittävänä Suomen energiajärjestel-mässä jatkossakin, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ja Energiateol-lisuus ry:n teettämä kaukolämmön tulevaisuusselvitys, joka ulottuu vuoteen 2030.

Selvityksen mukaan kaukoläm-pö saa uusia asiakkaita lähinnä öl-jylämmitteisistä kohteista. Arvion mukaan kaukolämmön markkina-osuus rakennusten lämmityksessä kasvaa ainakin vuoteen 2020.

Loviisassa Porvoon Energian kaukolämpöverkko on laajentunut tänä vuonna muun muassa Tullisillan alueelle ja historialliseen alakaupunkiin.

Tällä hetkellä Loviisan kaukolämpöverkon pituus on yli 25 kilometriä, joista 89 pientaloja, 88 rivi- ja kerrostaloja sekä 57 liike-, teollisuus-, toimisto- ja koulura-kennuksia.

Bioenergian osuus Loviisan kaukolämmöntuotannosta on noin 70 prosenttia.

harmaa- kaLLio

Hehkulamppujen alasajo jatkuu, kun 60 watin lamppuja ei enää syyskuun alun jälkeen kauppoihin tule.

Kaikki mattapintaiset ja 100 wa-tin hehkulamput poistuivat markki-noilta jo vuonna 2009 ja 75 watin viime vuonna. Ensi vuoden syys-kuussa luovutaan lopuista, eli 40 ja 25 watin hehkulampuista.

Korvaavia valonlähteitä löytyy paljon energiasäästö- ja ekoheh-kulampuista aina led-lamppuihin. Lamppua vaihdettaessa on otet-tava huomioon käyttökohde ja sen asettamat vaatimukset. Esimerkik-

si saunaan ei mitä tahansa lamppua kannata asentaa.

Oikean lampun valitsemisessa neuvoo Motivan ja lampunvalmis-tajien yhteinen Lampunvalintakone (www.lampunvalintakone.fi), joka antaa käyttäjälle ehdotuksia ku-hunkin tilaan parhaiten sopivista valonlähteistä.

Vanhoja hehkulamppuja ei voi kierrättää, vaan ne on laitettava sekajätteen mukana roskiin.

Hehkulamput tulossa tiensä päähän

Tullisilta

aLakau- punki

määr- Lahti

rauhaLa

6

7

Suurinvestointi vihreään tulevaisuuteen

TEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVAT: peak press

Rakennushanke on 42,6 miljoonan euron kustannusarviollaan yhtiön kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi.

Porvoon Energia on järjestelmäl-lisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuotan-

tolaitoksissaan. Esimerkiksi Tolkkisten lämpövoimalaitos ja Loviisan lämpö-keskus käyvät puuperäisellä biopoltto-aineella.

Myös rakenteilla olevassa biovoima-laitoksessa tullaan käyttämään puuha-ketta ja hakkuujätettä polttoaineena. Yhteensä sitä lasketaan tarvittavan noin 600 000 irtokuutiota vuodessa. Merkit-tävä osa polttoaineesta hankitaan nyt ja tulevaisuudessa lähialueilta.

Paras vaihtoehto valittiin

Nykyinen Tolkkisten voimalaitos on

otettu käyttöön vuonna 1979. Vaikka sen tuotantoa on tehostamisinvestoin-neilla pystytty lisäämään, on lisäkapa-siteetin tarve viime vuosina käynyt yhä ilmeisemmäksi. Porvoon Energian ar-vion mukaan sähkön- ja lämmöntarve kasvavat parilla prosenttia vuodessa.

Tuotantokapasiteetin lisäämisestä tehtiin selvityksiä vuosina 2007–2008, jolloin tarkasteltiin yhdistettyyn läm-mön ja sähkön tuotantoon sekä pelk-kään lämmöntuotantoon perustuvia vaihtoehtoja.

Yksi mahdollisuus oli kaukolämmön hankkiminen Neste Oilin öljyjalosta-molta Kilpilahdesta. Uuden sekä lämpöä että sähköä tuottavan biovoimalaitoksen rakentaminen osoittautui kuitenkin par-

haaksi vaihtoehdoksi.

Hinnat pyritään pitämään kurissa

Porvoon Energia hankkii yli 60 pro-senttia asiakkailleen toimittamastaan sähköstä markkinoilta. Tavoitteena on vähentää markkinariippuvuutta noin 45 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Tolkkisten uuden biovoimalaitoksen nykyistä voimalaa tuntuvasti suurempi sähköteho on askel tähän suuntaan, ja samaa tavoitetta edistetään hankkimalla lisää tuuli- ja vesivoimaosuuksia.

Kasvava riippumattomuus markki-nasähköstä auttaa Porvoon Energiaa pitämään sekä kaukolämmön että säh-kön hinnan kilpailukykyisenä, mikä

Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen nousee uusi biovoimalaitos, joka nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden Porvoon energian kaukolämmöntuotannossa nykyisestä noin 70 pro-sentista noin 90 prosenttiin.

AuGustinrAntAKråkö

Siko- saari

Haikkoo

Tolkkinen

Hamari

LehtimäkiÖlstens

ErnestasTreksilä Gammelbacka

Porvoo

7

8

on yhtiön ensisijainen strateginen ta-voite. Porvoon Energian tariffit kuu-luvat maan edullisimpien joukkoon.

Tuotanto tehostuu

Viime vuonna Tolkkisissa tuotettiin sähköä 43 gigawattituntia (GWh). Bio-voimalaitoksen ansiosta tuotanto pys-tytään nostamaan 70 GWh:iin. Kauko-lämmön tuotantokapasiteetti nousee vastaavasti 210 GWh:sta 300 GWh:iin vuodessa.

Uudella laitoksella tuotetaan enem-män sähköä kuin samalla polttoaine-määrällä nykyisessä laitoksessa, joten

se tulee näkymään myös yhtiön tulo-puolella selvänä kasvuna.

Päästöt vähenevät

Biovoimalaitos saa oman 75 metriä kor-kean savupiipun. Nykyinen savupiippu on 60 metriä korkea. Myös uusi savupiip-pu varustetaan savukaasulauhduttimella, joka nostaa voimalaitoksen tehoa.

Uusi voimalaitos vähentää hiilidiok-sidipäästöjä sekä suoraan että välilli-sesti. Sillä korvataan osittain nykyistä maakaasua käyttävää kaukolämpötuo-tantoa Harabackan yhteistuotantolai-toksessa.

Biovoimalaitos rakennetaan nykyisen voimalaitoksen viereen ja osaksi siihen kiinni, kun molempien laitosten ohjaus- ja valvomotoiminnot keskitetään yhteen paikkaan. Nykyinen laitos jää vara- ja huippulaitokseksi.

Työmaa avattiin huhtikuussa tänä vuon-na, jolloin myös maatyöt aloitettiin.• Asennukset ja rakennustyöt on aloitet-tu syyskuussa. • Voimalaitoksen käyttöönoton on suun-niteltu tapahtuvan marraskuussa vuonna 2012. Luovutuksen ajankohta on helmi-kuu vuonna 2013.• Kustannukset ovat yhteensä 42,6 mil-joonaa euroa.• Kaukolämpöteho savukaasun talteen-otolla on 36 MW ja sähköteho 12 MW.

Vajaan kahden vuoden savotta

Polttoaineen varastointi

vanha selluloosatehdas

Toimisto- rakennus

9

tuotantotoiminnot keskitetään Tolkkisiin

Porvoon Energia keskittää vähitellen kaikki tuotantotoimin-tonsa Tolkkisiin. Sitä varten yhtiö hankki keväällä omistuk-seensa toimistorakennuksen Stora Ensolta.

Asiakastoiminnot pysyvät pääkonttorissa Porvoon Man-nerheiminkadun varrella.

Stora Enson kanssa tehtyyn kauppaan sisältyvät myös Tolkkisten vanha selluloosatehdas, kerhotalo, niin sanottu vierastupa, tehdaspalokunnan varikko ja voima-asema sekä yli viisi hehtaaria maata.

– Olemme kasvava yritys ja tarvitsemme tulevia haastei-ta varten vahvan tukikohdan, toimitusjohtaja Patrick Wack-ström sanoo ja toteaa sijainnin Tolkkisissa olevan monessa suhteessa erinomainen.

Hän perustelee kauppaa myös biovoimalaitoshankkeella.– Tarvitsemme varasto-, konttori- ja muita tiloja voimalai-

toksen rakentamisen ajaksi.Kaupan myötä Porvoon Energian maaomistus vanhalla

saha-alueella kasvoi yli 13 hehtaariin.

Voimalaitosten sijainti Tolkkisten sataman kyljessä on logistinen lisäetu. Tolkkisten sataman ja saha-alueen vanha teollisuusmiljöö luo arvokkaat puitteet uudelle biovoimalaitokselle ja henkilöstön toiminnalle.

nykyinen voimalaitos

Biovoimala- työmaa

10

Energiamarkkinaviraston elokuun puolivälin hintatietojen mukaan Porvoon Energian asiakkaana oleva,

omakotitalossa asuva 18 000 kWh vuodes-sa sähköä kuluttava perhe maksaa vuodessa sähköstään 2 128 euroa. Keskimäärin lasku on Suomessa 2 313 euroa.

Kerrostaloasukkaan lasku Porvoossa on esimerkkitapauksessamme 319 euroa vuo-

dessa, kun suomalaiset keskimäärin maksa-vat yli 356 euroa samasta kulutuksesta.

Energiamarkkinaviraston tuoreesta ver-tailusta ilmenee, että Porvoon Energian lis-tahinta on ollut koko kahden vuoden ver-tailuajan selvästi alle keskitason.

Toimitusjohtaja Patrick Wackströmin mukaan tämä on johdonmukaista.

– Haluamme tarjota Porvoon asukkaille

sähköä ja lämpöä kilpailukykyiseen hin-taan. Puolueettoman Energiamarkkinavi-raston vertailu osoittaa, että olemme tässä myös onnistuneet.

Hinta noussut alkuvuonna

Energiamarkkinaviraston tilastojen mu-kaan kuluttajien maksama sähkön verol-

suomen keskihinnat ja Porvoon Energian listahinnat 1.7.2009–15.8.2011

sähkölämmittäjä, 18 000 kWh/vuosi

Keskimääräiset toimitusvelvollisuushinnat SuomessaPorvoon Energian keskihinta

Keskimääräiset toimitusvelvollisuushinnat SuomessaPorvoon Energian keskihinta

Kerrostaloasukas, 2 000 kWh/vuosi

5,906,21

6,59

5,85

6,146,51

7,23

7,74

8,19

10,0

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

7,0

6,5

6,0

5,5

5,0 1.1.11

1.4.111.7.11

1.8.1115.8.111.7.09

1.10.09 1.4.101.7.10

1.10.101.1.10

snt/

kWh

6,93

7,68

8,51

9,17

7,39

Hinnat sisältävät myynnin perus- / kuukausimaksut veroineen. Tietolähde: Energiamarkkinavirasto

TEKSTI: Seppo Iisalo KUVITUS: Sanna Nylén

Omakotitalossa asuvan Porvoon energian sähkölämmittäjäasiakkaan vuosilasku on noin 185 euroa alhaisempi kuin keskimäärin Suomessa. Kerrostaloasukkaan säästö on reilut 37 euroa.

Porvoon Energian sähkölasku37–185 euroa alhaisempi kuin keskimäärin

e Kuluttaja

kun hankit kodinkoneita ja -laitteita

• Tarkista energiamerkintä. Se kertoo laitteen suorituskyvyn ja sähkönkulu-tuksen vertailukelpoisesti.

• Energiamerkintä löytyy muun muassa kylmäsäilytyslaitteista, astianpesuko-neista, uuneista ja ilmastointilaitteista.

• A+ kertoo, että laite on energiaa säästävä. Kaikkein energiapiheimmät laitteet sijoittuvat luokkiin A++ ja A+++.

• Joutsenmerkin saanut laite täyttää tiukat ympäristökriteerit koko tuot-teen elinkaaren aikana.

kun käytät laitteita

• Säädä kylmälaitteesi lämpötilat oikein. Suosituslämpötila säilytykselle jääkaa-pissa on +5°C ja pakastimessa -18°C.

• Kylmälaitteen ympäristön lämpötilan nousu +25°C:sta +32°C:een voi kak-sinkertaistaa laitteen kulutuksen.

• Tarkista, ettei pakastuskytkin ole turhaan päällä.

• Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa.

• Älä turhaan availe kylmälaitteiden ovia, se voi lisätä sähkönkulutusta jopa 50 %.

• Tarkista käyttöohjeesta, saako ko-neen liittää lämpimään veteen.

Se vähentää vedenkulutusta ja pie-nentää sähkönkulutusta 20–60 %.

• Pesuveden lämpötilan laskeminen 65 asteesta 55 asteeseen vähentää astianpesukoneiden sähkönkulutusta jopa 50 %.

kun valmistat ruokaa

• Sulata, kuumenna tai kypsennä pienet annokset mikroaaltouunissa. Mikroaaltouuni on tällöin noin 30 % energiatehokkaampi kuin vastuksilla kuumeneva keittoalue tai -levy.

• Käytä veden- ja kahvinkeittimiä. Ne ovat energiataloudellisempia kuin keittoalue tai -levy.

• Induktiokeittoalue kuluttaa sähköä noin 30 % vähemmän kuin valu-rautalevy ja 20 % vähemmän kuin vastuksilla lämpenevä keraaminen keittoalue.

• Hyödynnä uunin esilämmitysaika ja jälkilämpö. Monet ruuat ja leivonnai-set voit panna jo kylmään uuniin.

• Kiertoilmauunia ei tarvitse esiläm-mittää. Tällä toiminnolla voi uunissa paistaa 2–3 pellillistä samanaikaisesti.

Lähde: Ekotehokkaan asumisen opas,

TTS-tutkimus 3/2010

Näin säästät energiaa keittiössä

Kuluttajavirasto on vienyt sähkö-sopimuksia puhelimitse kauppaa-van Market Energia -yhtiön markki-naoikeuteen. Virasto vaatii yhtiön markkinoinnin ja sopimuskäytäntö-jen kieltämistä.

Market Energian puhelinmyyn-nistä on tehty ympäri maan satoja valituksia, osa myös Porvoon seu-dulta, eikä yhtiö ole kehotuksista huolimatta korjannut toimintaansa.

Kuluttajaviraston mukaan Mar-ket Energia on muun muassa lain-vastaisesti laskuttanut asiakkai-taan useita kuukausia ennakkoon ja lähettänyt laskuja ihmisille, jotka ovat kertoneet vain haluavansa esitteitä – mutta eivät ole sopineet saati vahvistaneet uutta sähköso-pimusta.

Lain mukaan puhelimessa teh-tävän sopimuksen jälkeen asiak-kaalle on lähetettävä sopimusvah-vistus. Sopimus tulee voimaan, jos asiakas ei peruuta sopimusvahvis-tusta kahden viikon sisällä.

Market Energia markkinaoikeuteen

linen kokonaishinta nousi tämän vuoden tammi-kesäkuun aikana Suomessa noin 2,6 prosenttia.

Kokonaisuudessaan kuluttajien sähkölas-ku on kasvanut Suomessa karkeasti viiden-neksen.

Toinen peräkkäinen kova talvi näkyy var-sinkin omakotitalossa asuvan sähkölämmit-täjän laskussa.

Myös vuodenvaihteessa voimaan tulleet veronkorotukset ovat heijastuneet kulutta-jahintoihin.

Lisäksi vuoden alkukuukausina oli poh-joismaiden vesitilanne erittäin alhaisella tasolla.

– Tilanne ei ole ollut näin huono mo-neen vuoteen, ja tämä heijastui vesivoiman tuotantoon ja hintaan. Tälläkin hetkellä vesialtaat ovat keskimääräistä alhaisem-malla tasolla, toimitusjohtaja Patrick Wac-ström kertoo.

11

KU

VA

: pea

k pr

ess

12

Ruokakauppa Anton & Anton on liittynyt Porvoon energian kasvavaan ekoenergia-asiakkaiden joukkoon.

Kolme vuotta sitten perustetun Anton & Antonin tuotevalikoimalle asetet-tuja valintakriteereitä ovat muun

muassa maku ja tuoreus. Yrityksen perusta-jan Niina Hietalahden mukaan ekoenergia-sähkön valitseminen oli luonteva ratkaisu.

– Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa tule-vaisuuteen, olipa kyse ruoasta tai energiasta, hän sanoo.

Porvoo tiennäyttäjänä

Anton & Antonin ensimmäinen ruokakaup-pa avattiin vuonna 2008 Porvooseen, josta

aiemmin oli tullut Helsingin Lauttasaares-ta muuttaneen Niina Hietalahden perheen uusi kotikaupunki. Nyttemmin kauppoja on myös Helsingissä: toinen Töölössä ja toinen Kruununhaassa.

– Porvoon ruokakauppa on toiminut eräänlaisena koelaboratoriona. Täällä olem-me testanneet toiminta-ajatustamme tarjota maukasta, lähellä tuotettua ruokaa elämyk-sellisessä myymäläympäristössä.

Hietalahti korostaa, että kuljetuksen ai-heuttamat haitat ovat sitä pienemmät, mitä lähempänä tuotanto- ja kulutusalue sijaitse-vat, eikä tuotteita tarvitse pakata kestämään

useiden päivien kuljetuksia.– Hankimme suurimman osan tuotteista

suoraan tuottajilta, leipomoista, kalastajilta, lihantuottajilta, viljelijöiltä ja meijereistä, hän kertoo.

Kivijalkakauppa kunniaan

Hietalahti korostaa, että Anton & Anton ei ole erikoiskauppa, vaan ruokakauppa joka sijaitsee lähietäisyydellä, niin sanottu kivi-jalkakauppa, jollaisia on kaivattu takaisin.

Yrityksen konsepti on osoittanut toimi-vuutensa, vaikka Porvoossa asiakkaita saisi

Lähiruokaa lähienergiallaTEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVAT: Studio Lindell/Oscar

e Yritys

13

olla nykyistä enemmänkin.– Olisi kiva kun ihmiset asiointikäyttäy-

tymisellään osoittaisivat, että puheet täl-laisten kauppojen tarpeellisuudesta eivät ole tyhjää sanahelinää.

Niina Hietalahden mukaan on harmi, että auto muokkaa ihmisten kulutuskäyt-täytymistä niin paljon. Ajetaan kauas marketteihin hakemaan teollisesti tuotet-tua persoonatonta massaruokaa, vaikka

lähellä olisi tarjolla hintavertailun kestäviä tuotteita asiantuntevan palvelun ja miel-lyttävän miljöön kera.

– Helsinkiläiset pitävät myymälääm-me porvoolaisia enemmän päivittäis-tavarakauppana, eivätkä näe meissä mitään elitismiin viittaavaa. Kuluttaja-palautteessa kerrotaan elämänlaadun parantuneen lähikortteliin tulleen ruo-kakaupan myötä.

Mikä ekoenergia?Ekoenergia on vihreää sähköä, jolle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki. Vihreää sähköä tuo-tetaan vesi-, tuuli- ja bioenergialla.

Porvoon Energia tuottaa Ekoenergiaa biopolttoaineilla Tolkkisten lämpövoima-laitoksessa. Porvoon Energia on yksi Suomen yhdestätoista energiayhtiöistä, joilla on Ekoenergia-merkittyä sähköä myytävänä.

Pistorasiasta tuleva sähkö on aina sekoitus eri voimalaitosten tuotannos-ta, mutta Ekoenergia-merkittyä sähköä ostava kuluttaja vaikuttaa siihen, että vihreän sähkön osuus verkossa kasvaa. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, joudutaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia lisäämään.

Ekoenergiaa voivat ostaa sekä kotita-loudet että yritykset. Porvoon Energialta saa tarkempia tietoja niin hinnoista kuin siitä, miten Ekoenergiaan vaihtaminen tapahtuu.

Lisätietoja: www.porvoonenergia.fi,www.ekoenergia.fi

• 750 g luullista lampaan lapaa• 1 rkl voita• 750 g kaalia• 2 porkkanaa• 2 sipulia• 1 1/2 tl suolaa• 15 kokonaista maustepippuria• 1 tl meiramia• 2 laakerinlehteä• 4 valkosipulin kynttä murskattuna• noin 5 dl vettä• persiljasilppua koristeluun

Syksyyn sopiva lammaskaali

Paloittele liha annospaloiksi. Ruskista palat kevyesti voissa valurautapadassa. 

Pane pataan kerroksittain ruskistetut lihapalat, suikaloitu kaali, viipaloidut porkkanat, lohkotut sipulit ja mausteet. 

Kaada kylmä vesi pataan. Vettä saa olla sen verran, että puolet aineksista peittyvät. 

Hauduta pataa kannen alla liedellä 1 1/2 tuntia tai uunissa 180 asteessa noin 2 tuntia. Hartaasti haudutettua pataruokaa tarjotaan etikkapunajuurten ja suolakurkkujen kanssa. 

Lammaskaalireseptin on laatinut Niina Hietalahti.

Oy anton & anton ab

• Perustettu vuonna 2008 • Toiminta-ajatuksena tarjota

maukasta, lähellä tuotettua ruokaa

elämyksellisessä myymäläympäristössä

• Valikoimissa tuoretta leipää, pakkaamatonta tuoretta lihaa ja kalaa, parhaita juustoja ja luomutuotteita sekä herkkuja maailmalta

Porvoon ruokakauppa Jokikatu 7puh. 040 595 2999aukioloajat: arkisin klo 9–19 ja lauantaisin klo 9–16lisätietoja www.antonanton.fi

Lasin lumoissaLiisa Heimo-elonen rakastaa lasia. Lasitaitelija nauttii lasin monimuotoisuudesta ja sen arvaamattomuudesta. Loviisan kirkon ikkunoiden restaurointi on hänelle kuin palapeliä.

TEKSTI: Reija Kokkola KUVAT: Virpi Lehtinen

e ihminene ihminen

Fakta

Nimi: liisa heimo-ElonenIkä: 53 vuottaYritys: X-glass, Mestarintie 28, PorvooAsuinpaikka: veckjärvi, PorvooKoulutus: Porvoon matkai-luopisto, lasialan kursseja suomessa ja ulkomaillaAmmatti: käsityöläinen, yrittäjäParasta lasissa: arvaamatto-muus ja monimuotoisuus

14

15

Valo leikkii ja välkkyy Liisa Hei-mo-Elosen lasitaideliikkeen ik-kunoissa. Kaikkialla on eriväristä

lasia, ja valmiita lasitöitä on asetettu esille työhuoneen ikkunoihin. Heimo-Elonen asettelee ensin erilaisia laseja vierekkäin ikkunalle ja katsoo miten ne käyttäytyvät keskenään, sillä luonnonvalo tuo värit par-haiten esiin. Lampunlasit hän valitsee va-lopöydällä, koska sähkövalo muuttaa mo-nien lasien väriä. Itse työ tapahtuu suuren työpöydän äärellä.

– Mielikuvitukseni ei riitä arvaamaan lopputulosta. Näen kokonaisuuden vas-ta, kun nostan lasiteoksen luonnonvaloa vasten.

Sadut, tarinat ja runot kiehtovat

Mutta mennäänpä ennen tarkempaa tar-kastelua hetkeksi oven suuhun. Siinä asi-akkaita odottaa vanha Prinssi, tuo jokaisen

naisen unelma. Ihan tavallinen keraami-nen pihasammakko on saanut kiiltävän mosaiikkikuorrutuksen. Samalla se muut-tui sadunhohtoiseksi prinssiksi.

Heimo-Elonen kertoo pitävänsä saduis-ta, tarinoista ja runoista.

– Asiakkaatkin haluavat joskus suukot-taa Herra Prinssiä. Lasitaiteeni perustuu usein johonkin tarinaan tai mieleeni juo-lahtaneeseen ajatukseen, hän kertoo.

Ikkunassa on yksi lasitaulu, joka poikke-aa hieman muista värimaailmaltaan. Siinä on kaksi puuta, pyöreä ja neliskulmainen.

– Opin aikoinaan Saksassa erään mes-tarin opissa, että kantikas puu on mies ja pyöreä kuvaa naista. Minulla oli kova koti-ikävä, ja ikävä kahta poikaamme. Siksi teoksen puilla on vahvat juuret, ja nuo kaksi ylälaidasta ulos nousevaa oksaa kuvastavat poikiamme, Heimo-Elonen kuvailee.

Hän avaa mustan muistikirjan ja poimii

käteensä kirjeen. Se on tullut asiakkaalta, jolle Heimo-Elonen teki lasityön 50-vuo-tislahjaksi.

– Kerroin, mihin tarinaan työ perustui. Hän lähetti kauniin kiitoskirjeen.

Lasin kauneus kiehtoo

Heimo-Elonen pyöritti 15 vuotta miehen-sä Henry Elosen kanssa Porvoon lasi -lii-kettä, joka toimii edelleen eri omistuksessa hänen X-Glass-liikkeensä vieressä.

– Teen lyijy-, tiffany- ja mosaiikkitöitä sekä lasin sulatustöitä. Minulta tilataan paljon myös sisustukseen käytettäviä lasitöitä, kuten ikkunoita ja ovia. Lasi-taidetta voi käyttää periaatteessa missä tahansa.

Kiinnostus lasitaiteeseen syttyi 20 vuot-ta sitten, kun hän miehensä maanittele-mana lähti tutustumaan silloiseen PK-lasi -yritykseen, jonka omistaja Pirkko Kossi

”Lasin arvaamattomuus on työn suola.”

Liisa Heimo-Elosen lasitaide perustuu usein johonkin tarinaan tai mieleen juolahtaneeseen ajatukseen.

– Lasitaidetta voi käyttää periaatteessa missä tahansa, hän sanoo.

16

Nokea, hiekkaa ja luodinreikiä

Heimo-Elonen on konservoinut maaliskuusta asti Loviisan kirkon lyijylasi-ikkunoita yhdessä Marjut kalinin kanssa hänen lasipajas-saan Iitissä. Konservoinnin yhtey-dessä 130 vuotta vanhat ikkunat irrotettiin varovasti. Kuin ihmeen kaupalla vain yksi putosi kehyksis-tään, mutta lasiosat säilyivät ehjinä.

–  Siinä olivat enkelit mukana, Heimo-Elonen sanoo.

Kaikkiaan heidän korjattavak-seen tuli 26 ikkunaa, joista suurin osa on nyt valmiina.

Heimo-Elonen kuvailee konser-vointityötä palapelin kokoamiseksi.

– Se on mielenkiintoista työtä. Olen nähnyt luodinreikiä, ja lyijylis-tojen alta on löytynyt nokea ja hie-kanjyviä. Lisäksi ne haisivat todella voimakkaasti tupakalta. Loviisan kirkossa on ilmeisesti saanut aikoi-naan polttaa, olihan kirkko myös suosittu kokous- ja tapaamispaik-ka. Hiekka on luultavasti peräisin vieressä kulkeneelta hiekkatieltä, hän pohtii.

”Kädet pitää suojata

eikä työskennellessä saa

jauhaa purukumia.”

johdatteli hänet taiteen pariin.– Ihastuin valtavasti taidelasien maa-

ilmaan. Pirkko Kossi oli lisäksi erittäin mukava ja innostava ammattilainen, jo-ten lähdin kotiin mukanani liuta tarvik-keita.

Innostus oli melkoinen. Työpäivän jälkeen Heimo-Elonen saattoi uppoutua uuteen harrastukseensa niin, että ajan-taju katosi.

– Pojat soittivat ja kysyivät, syödäänkö meillä tänään mitään, hän naurahtaa.

Heimo-Elosen mielestä paras hetki työssä on suunnitteluvaihe, jolloin lasitai-telija näkee tulevan esineen mielessään.

– Työ voi kuitenkin muuttua matkan varrella. En ole hyvä piirtämään, eli se ei ole tässä työssä välttämätön taito.

Työhuoneen katosta lähtee merkillinen putki, jonka suuttimet osoittavat kohti työpöytää. Se on lasiateljeelle välttämätön imuri, sillä työssä käytetään hengitykselle vaarallista tinaa sekä juotosaineita.

– Kädet pitää myös suojata, eikä työs-kennellessä saa jauhaa purukumia, Hei-mo-Elonen opastaa.

Mahtava sulatusuuni on luonnollisesti välttämätön, jos haluaa tehdä lautasia, kulhoja tai tavallisia tasotöitä sulatustek-niikalla.

– Uunin lämpötila nousee nopeasti 800 asteeseen, mutta jäähdytys tapahtuu hitaas-ti. Kokonaisen uunillisen jäähdytysvaihee-seen menee lähes kaksi vuorokautta. Lasin sulatuksen lopputuloksen näkeminen on aina jännittävä hetki.

– Paras hetki työssä on suunnitteluvaihe, jolloin lasitaiteilija näkee tulevan esineen mielessään, Liisa Heimo-Elonen sanoo.

17

Tiedättehän taskulampputempun, jossa leuan alle asetettu valo saa kasvot muuttumaan mörköäkin pe-

lottavammiksi? Valoilla ja varjoilla leikitään myös kaksikielisessä nukketeatterissa Olipa kerran… Det var en gång Riti, Rati ja Ralla -varjonukke-esityksessä.

Mahtavat efektit saadaan aikaan, kun näyt-telijöille ja nukeille luodaan uudet hahmot taitavalla valojen käytöllä. Teatterin kannatus-yhdistyksen puheenjohtaja, kolmatta vuotta nukketeatterissa mukana ollut Arja Kuusi-murto on innoissaan syksyn näytöksestä.

– On ihan mieletöntä kokea, mitä kaikkea valoilla saadaan aikaan! Koko näytös perus-tuu valojen ja varjojen luomaan tunnelmaan, niiden sävyihin ja visuaaliseen maailmaan. On ollut jännittävää huomata, että ammat-tilaisen opastuksella löytyy juuri se oikea

tunnelma, jota haetaan. Valoilla ja varjoilla ilmaistaan monenlaisia tunteita, Kuusimurto kertoo.

Kankaan taakse asetetaan erilaisia valon-lähteitä: spotteja, taskulamppuja, valonheit-timiä värjättyinä erilaisilla värikalvoilla sekä piirtoheittimiä. Juhlanäytöksessä tapahtumat sijoittuvat kahden linnan väliin. Näyttelijät hääräävät niin kankaan takana kuin edessäkin.

– Kun esimerkiksi piirtoheittimen kalvolle piirretään hahmoja, ne saadaan liu´uttamalla liikkumaan maisemassa, Kuusimurto paljastaa.

Melko vaatimattomilla satsauksilla saa-daan aikaan näyttävä visuaalisen elämys.

– Tarvitaan kangas, valot, kädet, esine ja sopiva musiikki. Varjonukketeatterissa ohjaa-jan rooli korostuu. Meitä on ohjannut alan huippuammattilainen Anne Lihavainen, Kuusimurto kiittää.

Valon ja varjon leikkiä

TEKSTI: Reija Kokkola KUVAT: Virpi Lehtinen

nukketeatteri Olipa kerran…täyttää 30 vuotta. Tervetuloa varjonukketeatteriin!

Nukketeatteri Olipa kerran...

• Perustettu vuonna 1981• 40 kannattajajäsentä• Perustuu vapaaehtoistyöhön• näytöksiä voidaan järjestää tiloissa, jotka saadaan pimennetyiksiwww.ntolipakerran.net

”Tarvitaan kangas, valot, kädet,

esine ja sopiva musiikki.”

18

Esimerkkeinä Kajaste mainitsee Tolkkisten biovoimalaitoksen suurinvestoinnin ja yhtiön osallis-

tumisen Skaftkärrin energiatehokkaaseen asuinalue-hankkeeseen, johon liittyy myös aurinkoenergian mahdollisuuksien selvit-täminen.

– Kuulun itse siihen joukkoon, joka nä-kee aurinkoenergiassa vastauksen moneen aikamme haasteeseen. Esimerkiksi kauko-lämpö auringosta maistuisi hyvältä talou-dellisesti ja ekologisesti.

– Ilahduttavana jo tänään olisi myös Nes-te Oilin Porvoon jalostamon hukkalämmön hyödyntäminen, Kajaste lisää.

Kaupunkilaisten omaa yhtiötä ei saa myydä

Kajaste oli Porvoon kaupunginvaltuus-ton jäsen vuoteen 2004 asti, pitempään kuin kukaan muu, joten hänellä on ollut mahdollisuus seurata pitkäjänteisesti ener-giapolitiikkaa ja -tuotantoa paikallisesti.Samanaikaisesti hän on valtakunnallisissa tehtävissään joutunut pohtimaan laajempia ympäristö- ja energialinjauksia.

– Olen tyytyväinen siihen, että Porvoon kaupunginvaltuustossa ymmärrettiin tehdä kehittämispolitiikan mahdollistava kunnal-lisen energialaitoksen yhtiöittämispäätös vuonna 1991.

Sittemmin on aina silloin tällöin noussut esiin lyhytaikaista taloudellista hyötyä hake-via voimia, jotka olisivat valmiit myymään kaupunkilaisten oman yhtiön.

– Sain itsekin olla voimalla tekemässä töi-tä, jotta tuota tyhmyyttä ei tehtäisi ja kruu-nunjalokiveä myytäisi.

Kimmo Kajaste muistuttaa, että Porvoon Energia maksaa omistajalleen erikseen so-vittavaa osinkoa ja kykenee siitä huolimatta tarjoamaan valtakunnallisesti keskimääräis-tä edullisempaa energiaa.

– Tätä yhtiötä ei pidä lähteä myymään.

visiona energian ja veden yhdistäminen

Kajasteen mukaan yhtiötä pitää kehittää yh-dessä kaupungin kanssa omistajapolitiikan keinoin ja yhtiön omaa päätösvaltaa kunni-oittaen.

Hän näkee energian ja veden yhdistämi-

sen yhtenä mielekkäänä kehityssuuntana.– Olin aikoinani esittämässä, että Por-

voon Energia ja Porvoon Vesi yhdistettäi-siin, koska laskin, että siitä olisi selkeää ta-loudellista ja käytännön hyötyä.

Esitys ei toteutunut, mutta Kajaste sanoo ymmärtäneensä, että asiaa ei ole kokonaan haudattu – vaan tutkittu ja sekä taloudelli-sesti että toiminnallisesti hyväksi havaittu.

– Vastaavia ratkaisuja on tehty ainakin Seinäjoella, Lappeenrannassa ja Jyväskyläs-sä. Nyt olisi nähdäkseni mainio hetki kaivaa laskelmat esiin ja seurata näiden kaupunki-en esimerkkiä.

Kajasteen visioihin kuuluu myös toimin-nan laajentaminen kattamaan koko itäinen Uusimaa.

– Kovasti toivon, että sekä Kymenlaak-sossa että muissa ilmansuunnissa nähtäisiin alueellisen yhteistyön merkitys myös energi-an tuotannossa ja myynnissä.

Hän kannustaa Porvoon Energiaa eks-pansiiviseen, laajenevaan yhteistoimintaan.

– Itäinen Uusimaa ansaitsee oman säh-köstä ja kaukolämmöstä sekä niiden tuot-tamisesta huolehtivan yhteisen yhtiön.

Vastuuta yhteisestä ympäristöstä peräänkuuluttava luonnonystävä Kimmo Kajaste on lapsuudestaan asti viettänyt kesiä mökillään Koivuniemessä, Porvoon Energian Strömsbergin vesivoimalaitoksen naapurissa. HAASTATTELU: Rolf Gabrielsson KUVA: Studio Lindell/Oscar

– Olen todella tyytyväinen, että Porvoon energia on järjestelmällisesti panostanut uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja

ympäristöystävälliseen tuotantoon, sanoo pitkäaikainen yhteiskunnallinen vaikutta-

ja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste.

”Kaukolämpö auringosta maistuisi hyvältä”

e Haastattelu

19

HAASTATTELU: Rolf Gabrielsson KUVA: Studio Lindell/Oscar

Tee sopimus verkkopankissasi

ja huomaa, miten vaivaton

e-lasku voi olla. Se on helppoa

ja turvallista.

- lasku tulee suoraan verkkopankkiisi

- vältyt näppäilyiltä ja virheiltä,

koska tiedot ovat valmiina

- helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa

- laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi

- kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua

- e-lasku säästää sekä aikaa että paperia

- e-lasku säästää luontoa

Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme 019 661 4230, www.porvoonenergia.fi

SÄHKÖLASKU HELPOSTIVERKKOPANKKIISI!

Vastaa ja

voita!

Minkä suuruiseksi kasvaa biopolt-toaineen osuus Porvoon Energian kau-kolämmöntuotannossa, kun tolkkisten uusi biovoimalaitos otetaan käyttöön noin puolentoista vuoden jälkeen?

vastaUksEni: 80 % 90 % 100 %

Nimi:

Osoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

Puhelin:

Vastaa ja voita!

Vastanneiden kesken arvotaan porvoolaisen ravintola Vanhan Laamannin

illalliskortti kahdelle. Lähetä vastauksesi 31.10.2011 mennessä.

Lukijakilpailu

Asiakaslehden 1/2011 lukijakilpailussa kysyttiin, mistä haluttaisiin lukea seuraa-vassa lehdessä. Vastauksia tuli 431 kap-paletta. Niiden perusteella suurin mielen-kiinto kohdistuu energiansäästöön (197) ja paikallisiin asioihin (161).

Kaikkien vastanneiden kesken arvot-tiin 200 euron arvoinen lahjakortti Haikon kartanon kylpylään. Sen voitti susan lassila, joka kuvassa saa onnitteluhala-ukset rosita holmbergilta vastaanotet-tuaan häneltä palkinnon ja kukkakimpun.

Porvoon Energia

-yhtiöt

Tunnus.5006633

00003..

VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

20

Syksy on kiireistä aikaa, kun luonto suo antimiaan. Elonkorjuu päättää kesän helteet. On aika korjata sato.

Hösten är en brådskande tid då naturen dukar upp sina rikedomar. Skördetid betyder slutet på den heta sommaren. Det är dags att skörda.

”Kiialan kartanossa elonkorjuuaika on kiireistä, sil-

lä peltoalaa on 400 hehtaaria, josta heinää on

noin kymmenen prosenttia. Ruista, kauraa, vehnää

ja rapsia puidaan kovalla kiireellä. Se tarkoittaa

pitkiä työpäiviä. Toisaalta elonkorjuu on palkitse-

vaa, sillä tietäähän se tuloa, saadaan tuottoa

satsauksille. Sadon korjaaminen talteen on hieno

juttu, kuten muutenkin syksyn myötä tulevat luon-

non aarteet. Saadaan marjoja, sieniä ja riistaa.

Illan pimeneminenkin on tunnelmallista”.

Kiialan kartano

toimitusjohtaja Mikael Jensen

”På Kiala gård är det med 400 hektar åker-

areal, varav ungefär tio procent vallodling,

bråttom på hösten. Råg, havre, vete och raps

skördas för fullt. Det betyder långa arbetsdagar.

Å andra sidan ger det lön för mödan för det

betyder ju intäkter, satsningarna får avkastning.

Skördebärgningen är en fin sak liksom hela den

skattkammare hösten öppnar i naturen. Vi får bär,

svamp och vilt. Dessutom är det stämningsfullt

när kvällarna blir mörkare.” Kiala gård

verkställande direktör Mikael Jensen

Ravitsevaa viljaa – Närande spannmål

”Syksy tuo vaihtelua ammattikalastajan arkeen. Lohta on nostettu koko kesä, mutta nyt kalaste-taankin siikaa, kuhaa ja ahventa. Ahven on mie-lestäni erittäin maukas ja erinomainen kala. Myös vaimoni Johanna on ammattikalastaja. Hän aloitti kalastajana viisi vuotta sitten, kun minulla oli koko ajan liian kiire. Edelleen työpäivät venyvät hel-posti jopa 16-tuntisiksi. Haluan kuitenkin jatkaa ammattikalastusta vanhempieni jalanjäljissä. Syk-sy huipentuu Helsingin silakkamarkkinoihin, joihin olemme perinteisesti osallistuneet.”

AmmattikalastajaJörgen Kellgren, Pellinki

”Hösten för med sig omväxling i yrkesfiskarens vardag. Lax har fångats hela sommaren, men nu fiskar vi sik, gös och abborre. Abborren är en mycket god och förträfflig fisk. Också min fru Johanna är yrkesfiskare. Hon började för fem år sedan då jag hela tiden hade alltför bråttom. Fortfarande blir arbetsdagarna upp till 16 tim-mar långa. Jag vill ändå fortsätta yrkesfisket i mina föräldrars fotspår. Hösten kulminerar i strömmingsmarknaden i Helsingfors, som vi tra-ditionellt deltagit i.”

YrkesfiskareJörgen Kellgren, Pellinge

Tuoretta kalaa - Färsk fisk

”Kun muut vielä elonkorjuuaikaan nauttivat loppu-

kesän lämmöstä, me täällä panimolla olemme jo

joulun tunnelmissa. Oluenvalmistuksessa eletään

aina puoli vuotta edellä. Jouluoluet ovat kypsy-

mässä hyvää vauhtia, jotta ne saadaan kaup-

poihin ja Alkoihin sesongin alkaessa. Jouluoluem-

me ovat tummempia, tukevien makujen tuotteita.

Vahvemman, Alkossa myytävän Arctic Circle Ale

-oluen valmistusta varten keräämme muun muassa

paikallista katajaa mausteeksi.”

Malmgårdin kartano

panimomestari Tuomas Markkula

”Då andra ännu njuter av sensommarens värme

har vi här på bryggeriet redan julstämning. Då

man brygger öl lever man alltid med ett halvt

års framförhållning. Julölen mognar nu för fullt hos

oss för att hinna bli färdiga för leverans till bu-

tiker och Alko då säsongen börjar. Våra julöl är

mörkare, mustigare produkter. Det starkare Arctic

Circle Ale –ölet, som säljs i Alko, kryddar vi med

bland annat lokalt plockade enbär.”

Malmgård gård

bryggmästare Tuomas Markkula

Raikasta lähiolutta - Friskt näröl

”Rakastan syksyä. Elonkorjuu on ihanaa aikaa. On aivan mahtavaa saada luonnon antimet pulloi-hin ja purnukoihin. Yrittäjälle se tietää lähes ym-päripyöreitä päiviä, mutta silti se on palkitsevaa. Yleensä mehuasemallamme on valtava kiire, jos omenasato on hyvä. Viime kesä oli poikkeuksel-lisen vähäsatoinen, mutta mehuasemaa työllis-tävät myös muut hedelmät ja marjat. Yrittäjä saa itsekin hyvän mielen, jos asiakas on tyytyväinen. Omat 850 omenapuutamme vaativat syksyisin myös leikkuuta.”

Wildemansgårdyrittäjä Mia Aitokari

”Jag älskar hösten. Skördetiden är en underbar tid. Det är fantastiskt att få naturens rikedomar satt på flaska och i burk. För en företagare betyder det arbete nästan dygnet runt, men det är trots det givande. På vår saftstation är det i allmänhet väl-digt bråttom om äppelskörden är god. Senaste sommar var skörden exceptionellt dålig, men ock-så andra frukter och bär sysselsätter saftstationen. Företagaren blir själv på gott humör om kunden är nöjd. Våra 850 egna äppelträd kräver också beskärning på hösten.”

Wildemansgårdföretagare Mia Aitokari

Omenamehua ja hilloja - Äppelsaft och sylt

Elonkorjuu aukeama 2011.indd 1-2 13.9.2011 10.37

TOTE

UTU

S: J

ukka

Sal

min

en

21

Syksy on kiireistä aikaa, kun luonto suo antimiaan. Elonkorjuu päättää kesän helteet. On aika korjata sato.

Hösten är en brådskande tid då naturen dukar upp sina rikedomar. Skördetid betyder slutet på den heta sommaren. Det är dags att skörda.

”Kiialan kartanossa elonkorjuuaika on kiireistä, sil-

lä peltoalaa on 400 hehtaaria, josta heinää on

noin kymmenen prosenttia. Ruista, kauraa, vehnää

ja rapsia puidaan kovalla kiireellä. Se tarkoittaa

pitkiä työpäiviä. Toisaalta elonkorjuu on palkitse-

vaa, sillä tietäähän se tuloa, saadaan tuottoa

satsauksille. Sadon korjaaminen talteen on hieno

juttu, kuten muutenkin syksyn myötä tulevat luon-

non aarteet. Saadaan marjoja, sieniä ja riistaa.

Illan pimeneminenkin on tunnelmallista”.

Kiialan kartano

toimitusjohtaja Mikael Jensen

”På Kiala gård är det med 400 hektar åker-

areal, varav ungefär tio procent vallodling,

bråttom på hösten. Råg, havre, vete och raps

skördas för fullt. Det betyder långa arbetsdagar.

Å andra sidan ger det lön för mödan för det

betyder ju intäkter, satsningarna får avkastning.

Skördebärgningen är en fin sak liksom hela den

skattkammare hösten öppnar i naturen. Vi får bär,

svamp och vilt. Dessutom är det stämningsfullt

när kvällarna blir mörkare.” Kiala gård

verkställande direktör Mikael Jensen

Ravitsevaa viljaa – Närande spannmål

”Syksy tuo vaihtelua ammattikalastajan arkeen. Lohta on nostettu koko kesä, mutta nyt kalaste-taankin siikaa, kuhaa ja ahventa. Ahven on mie-lestäni erittäin maukas ja erinomainen kala. Myös vaimoni Johanna on ammattikalastaja. Hän aloitti kalastajana viisi vuotta sitten, kun minulla oli koko ajan liian kiire. Edelleen työpäivät venyvät hel-posti jopa 16-tuntisiksi. Haluan kuitenkin jatkaa ammattikalastusta vanhempieni jalanjäljissä. Syk-sy huipentuu Helsingin silakkamarkkinoihin, joihin olemme perinteisesti osallistuneet.”

AmmattikalastajaJörgen Kellgren, Pellinki

”Hösten för med sig omväxling i yrkesfiskarens vardag. Lax har fångats hela sommaren, men nu fiskar vi sik, gös och abborre. Abborren är en mycket god och förträfflig fisk. Också min fru Johanna är yrkesfiskare. Hon började för fem år sedan då jag hela tiden hade alltför bråttom. Fortfarande blir arbetsdagarna upp till 16 tim-mar långa. Jag vill ändå fortsätta yrkesfisket i mina föräldrars fotspår. Hösten kulminerar i strömmingsmarknaden i Helsingfors, som vi tra-ditionellt deltagit i.”

YrkesfiskareJörgen Kellgren, Pellinge

Tuoretta kalaa - Färsk fisk

”Kun muut vielä elonkorjuuaikaan nauttivat loppu-

kesän lämmöstä, me täällä panimolla olemme jo

joulun tunnelmissa. Oluenvalmistuksessa eletään

aina puoli vuotta edellä. Jouluoluet ovat kypsy-

mässä hyvää vauhtia, jotta ne saadaan kaup-

poihin ja Alkoihin sesongin alkaessa. Jouluoluem-

me ovat tummempia, tukevien makujen tuotteita.

Vahvemman, Alkossa myytävän Arctic Circle Ale

-oluen valmistusta varten keräämme muun muassa

paikallista katajaa mausteeksi.”

Malmgårdin kartano

panimomestari Tuomas Markkula

”Då andra ännu njuter av sensommarens värme

har vi här på bryggeriet redan julstämning. Då

man brygger öl lever man alltid med ett halvt

års framförhållning. Julölen mognar nu för fullt hos

oss för att hinna bli färdiga för leverans till bu-

tiker och Alko då säsongen börjar. Våra julöl är

mörkare, mustigare produkter. Det starkare Arctic

Circle Ale –ölet, som säljs i Alko, kryddar vi med

bland annat lokalt plockade enbär.”

Malmgård gård

bryggmästare Tuomas Markkula

Raikasta lähiolutta - Friskt näröl

”Rakastan syksyä. Elonkorjuu on ihanaa aikaa. On aivan mahtavaa saada luonnon antimet pulloi-hin ja purnukoihin. Yrittäjälle se tietää lähes ym-päripyöreitä päiviä, mutta silti se on palkitsevaa. Yleensä mehuasemallamme on valtava kiire, jos omenasato on hyvä. Viime kesä oli poikkeuksel-lisen vähäsatoinen, mutta mehuasemaa työllis-tävät myös muut hedelmät ja marjat. Yrittäjä saa itsekin hyvän mielen, jos asiakas on tyytyväinen. Omat 850 omenapuutamme vaativat syksyisin myös leikkuuta.”

Wildemansgårdyrittäjä Mia Aitokari

”Jag älskar hösten. Skördetiden är en underbar tid. Det är fantastiskt att få naturens rikedomar satt på flaska och i burk. För en företagare betyder det arbete nästan dygnet runt, men det är trots det givande. På vår saftstation är det i allmänhet väl-digt bråttom om äppelskörden är god. Senaste sommar var skörden exceptionellt dålig, men ock-så andra frukter och bär sysselsätter saftstationen. Företagaren blir själv på gott humör om kunden är nöjd. Våra 850 egna äppelträd kräver också beskärning på hösten.”

Wildemansgårdföretagare Mia Aitokari

Omenamehua ja hilloja - Äppelsaft och sylt

Elonkorjuu aukeama 2011.indd 1-2 13.9.2011 10.37