1 (28)

Suomi 100

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi Porvoossa 2017

2 (28)

Sisältö

1 Suomi 100 -juhlavuosi .................................................................... 4

1.1 Suomen suuri vuosi ......................................................................................................... 4

1.2 Teemana Yhdessä – Ohjelmahaku ................................................................................. 4

1.3 Suomi 100 -tunnus .......................................................................................................... 4

1.4 Viestintä ja markkinointimateriaalit .................................................................................. 4

1.5 Yhteisten hetkien juhlavuosi ............................................................................................ 5

1.6 Suomi 100 -organisaatio ................................................................................................. 5

2 Suomi 100 -juhlavuosi Porvoossa .................................................. 5

2.1 Aluekoordinaatio .............................................................................................................. 5

2.2 Porvoon kaupungin Suomi 100 -työryhmä ...................................................................... 6

3 Juhlavuoden talous ......................................................................... 7

3.1 Valtion Suomi 100 -hankkeille osoittama budjetti ............................................................ 7

3.2 Porvoon kaupungin Suomi 100 -ohjelman talousarvio .................................................... 7

3.3 Porvoon kaupungin Suomi 100 -avustus ......................................................................... 7

4 Markkinointi ja viestintä ................................................................ 8

4.1 Porvoon sinivalkoiset kasvot ........................................................................................... 8

4.2 Porvoon Suomi 100 -nettisivut ........................................................................................ 9

4.3 Tiedotus ja mainonta ....................................................................................................... 9

5 Tapahtumat ................................................................................... 10

5.1 Tapahtumakalenteri ....................................................................................................... 10

5.2 Porvoon kaupungin tuottamat Suomi 100 -päätapahtumat ........................................... 10

5.3 Kaupungin hallintokuntien tuottamat tapahtumat .......................................................... 11

5.3.1 Syödään yhdessä ................................................................................................... 11

5.3.2 Luonnon päivät ....................................................................................................... 12

5.3.3 Koko Suomi tanssii ................................................................................................. 13

5.3.4 Suuri Lukuseikkailu – Lastenkirjallisuuden Runeberg Junior -palkinto .................. 14

5.3.5 Tulevaisuuden kuusi .............................................................................................. 14

5.3.6 Koko Suomi kiittää ................................................................................................. 15

5.3.7 Vanhustenviikko ..................................................................................................... 15

5.3.8 Porvoon vesi - Hanavesi-kampanja ....................................................................... 15

5.3.9 GeoTour ................................................................................................................. 16

5.3.10 Tarinakaraoke ja kirjastopalvelut .......................................................................... 16

5.3.11 Lauletaan yhdessä – Vi sjunger tillsammans ....................................................... 17

5.3.12 Ystävyyskuntayhteistyö ........................................................................................ 17

5.3.13 Toinen Tuntematon -kirjallisuusseminaari ............................................................ 18

5.3.14 Jouluvalojen uudistus ja puuistutuksia ................................................................. 18

5.3.15 100 askelta Suomen tulevaisuuteen .................................................................... 18

5.3.16 What´s Up? .......................................................................................................... 19

5.3.17 Seili-musikaali ...................................................................................................... 19

5.3.18 Hardrockista Hallelujaan -konsertti ...................................................................... 19

3 (28)

5.3.19 Talent Factory Porvoo .......................................................................................... 19

5.3.20 Valaise, liputa, kahvita ......................................................................................... 20

5.3.21 Koulut ja päiväkodit .............................................................................................. 21

5.3.22 Yhteisötaideteos Sydänsyli .................................................................................. 21

5.3.23 Tuon minä muistan -näyttely ................................................................................ 21

5.3.24 Tour de Porvoo .................................................................................................... 22

5.3.25 Come to Finland -matkajulistenäyttely ................................................................. 22

5.3.26 Pienten sankareiden aikamatka ........................................................................... 22

5.3.27 Tuntematon sotilas -elokuva ................................................................................ 23

5.3.28 Muita Suomi 100 -teemaisia tapahtumia .............................................................. 23

5.4 Uusia perinteitä ............................................................................................................. 23

5.4.1 Koko perheen uudenvuoden vastaanotto .............................................................. 24

5.4.2 Itsenäisyyspäivän muistokynttilöiden sytyttäminen ................................................ 25

5.4.3 Koululaisten yhdessä toteuttama konsertti ............................................................. 25

5.4.4 Kuorokavalkadi ....................................................................................................... 25

5.4.5 Lastenkirjallisuuspalkinto Runeberg Junior ............................................................ 26

5.4.6 Syödään yhdessä ................................................................................................... 26

6 Yhdessä - Tillsammans ................................................................. 27

7 Liitteet ........................................................................................... 28

4 (28)

1 Suomi 100 -juhlavuosi

1.1 Suomen suuri vuosi

Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta

vietettiin koko vuoden 2017 ajan. Juhlavuosi toi esille Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja

demokratiaa tarjoamalla suomalaisille ja Suomen ystäville monipuolista ja kansainvälistä ohjelmaa

sekä Suomessa että maailmalla. Juhlavuonna katsottiin Suomea, suomalaisuutta ja itsenäisyyttä

menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden valossa. Kaikkien aikojen laajimman juhlavuoden

ohjelmasta tuli yhtä monimuotoinen kuin Suomi ja suomalaiset ovat.

1.2 Teemana Yhdessä – Ohjelmahaku

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana oli Yhdessä. Kuka tahansa saattoi ehdottaa pientä tai

suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan. Ohjelmahaku oli avoinna kahden vuoden ja

kuuden kuukauden ajan, 1.5.2015–31.10.2017, osoitteessa www.suomifinland100.fi. Ohjelmaan

hyväksyttävien hankkeiden tuli liittyä vuoden teemoihin ja tapahtua pääasiallisesti vuonna 2017.

Avoimeen ohjelmaan liitettiin 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000 suomalaista ja Suomen ystä-

vää osallistui ohjelman rakentamiseen. Tapahtumia hankkeessa oli yhteensä kymmeniä tuhansia.

Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa olivat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

Porvoon kaupunki haki mukaan juhlavuoden ohjelmaan kokoamallaan Porvoo juhlii 100-vuotiasta

Suomea -ohjelmalla. Lisäksi 100Party, GeoTour, Tour de Porvoo, What´s Up?, Seili-musikaali,

MoonRiver Porvoo ja Porvoon vesitornien valaisu, Tuon minä muistan -näyttely ja Hanavesioop-

pera hakivat mukaan valtakunnalliseen ohjelmaan.

1.3 Suomi 100 -tunnus

Ohjelmaan hyväksytyt hankkeet saivat oikeuden käyttää juhlavuoden tunnusta. Suomi 100 -tunnus

eli logo oli juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota käytettiin graafisen ohjeiston

mukaisesti. Tunnuksen käyttö oli sallittua juhlavuoden ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden viestin-

nässä, journalistisissa yhteyksissä mediassa, valtionhallinnon ja kuntien juhlavuoden toiminnassa

ja sisällöissä sekä yritysyhteistyöstä solmitun erillisen sopimuksen nojalla. Suomi 100 -tunnuksen

oikeudet omistaa valtioneuvoston kanslia, ja se myönsi käyttöoikeuden eri toimijoille.

1.4 Viestintä ja markkinointimateriaalit

Juhlavuonna Suomi 100 -tunnus näkyi laajasti Suomessa ja maailmalla. Tunnuksen lisäksi käy-

tössä oli erilaisia Suomi 100 -ilmeen mukaisia näkyvyysmateriaaleja, oma värimaailma, typografia

ja kasvoista koostuva kuvituskuosi. Tavoitteena oli, että juhlavuosi näyttäytyy yhtenäisenä ja

tunnistettavana. Myös Suomi 100 -kuvapankin kuvituskuvat olivat käytettävissä juhlavuoteen liitty-

vissä sisällöissä. Suomi 100 -verkkokaupasta oli ostettavissa erilaisia näkyvyysmateriaaleja, joita

saattoi käyttää monipuolisesti ulkona, sisällä, yksityisissä ja julkisissa tiloissa, koko juhlavuoden

ajan tai kertaluonteisissa tilaisuuksissa. Suomi 100 -ohjelmaan hyväksytyt hankkeet saivat käyttö-

ja päivitysoikeuden suomifinland100.fi -sivustolla olevaan ohjelmaosioon. Viestinnässä kannus-

tettiin käyttämään tunnuksia #suomi100 ja #finland100.

5 (28)

1.5 Yhteisten hetkien juhlavuosi

Juhlavuotta ei vietetty ainoastaan Suomen syntymäpäivänä - itsenäisyyspäivänä, vaan se näkyi

Suomessa koko vuoden ajan. Juhlavuosi käynnistyi uudenvuoden aattona. Yhteinen Suomi

-ajanjakso suuntasi katseet satavuotiaaseen Suomeen ja esitteli juhlavuoden teemoja ja sisältöjä.

Kesä-Suomi otti ilon irti Suomen kesästä. Erilaiset kesätapahtumat toivat suomalaisia ja kansain-

välisiä vieraita yhteen nauttimaan juhlavuoden ohjelmasta. Lähtölaskenta kohti juhlavuoden

huipentumaa käynnistyi elokuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin oli tasan sata päivää Suomen

satavuotissyntymäpäivään. Juhlavuosi huipentui 30.11.–6.12. vietettävään viikkoon. Itsenäisyys-

päivänä 6. joulukuuta satavuotiasta Suomea juhlittiin näyttävästi eri puolilla Suomea.

1.6 Suomi 100 -organisaatio

Juhlavuoden koordinaatiotyöstä kansallisella tasolla vastasi valtioneuvoston kanslian asettama

Suomi 100 -organisaatio. Suomi 100 -organisaation muodostivat valtioneuvoston kanslian osana

työskentelevä sihteeristö, Suomi 100 -hallitus sekä valtuuskunta. Alueellista työtä Suomessa teki

maakuntien liitoista (19) ja kuudesta suurimmasta kaupungista muodostettu Suomi 100 -aluever-

kosto. Lisäksi monet kunnat olivat nimenneet oman Suomi 100 -yhteyshenkilön. Ulkomailla

tapahtuvaa Suomi 100 -toimintaa koordinoivat ulkoministeriö ja edustustot eri maissa.

Valtioneuvoston kanslian osana toimiva Suomi 100 -sihteeristö vastasi kokonaisuuden rakentami-

sesta, kuten ohjelmatyön ohjaamisesta ja viestinnästä pääsihteerin johdolla.

Suomi 100 -hallitus ohjasi sihteeristön työtä. Noin kuukauden välein kokoontuvaan hallitukseen

kuului puheenjohtaja ja 11 jäsentä yhteiskunnan eri aloilta. Puheenjohtajana toimi pääministerin

valtiosihteeri. Hallituksen tehtävänä oli muun muassa suunnitella ja sovittaa yhteen juhlavuoden

viralliset tapahtumat, ja se vastasi juhlavuoden toimeenpanosta ja ohjauksesta.

Juhlavuoden yleiset linjat hyväksyi laaja ja eri tahoja kattavasti edustava valtuuskunta. Valtuus-

kunnassa oli edustettuna 70 suomalaisen yhteiskunnan keskeistä organisaatiota ja se kokoontui

vuosittain. Puheenjohtajana toimi pääministeri ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeri.

2 Suomi 100 -juhlavuosi Porvoossa

2.1 Aluekoordinaatio

Kunnat olivat Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 tärkeitä toimijoita, innostajia sekä

viestin välittäjiä. Kunnat toimivat myös itse juhlavuoden ohjelman järjestäjinä ja mahdollistivat

muiden toimijoiden tekemistä kunnassa. Kunnille oli laadittu avuksi opas Suomen suureen vuoteen

valmistautumiseksi. Oppaan oli laatinut juhlavuotta koordinoiva valtioneuvoston kanslian Suomi

100 -sihteeristö yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Juhlavuoden järjestelyissä kuntia tuki maakuntien

liitoissa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa toimiva aluekoordinaattoreiden verkosto.

Juhlavuoden järjestelyissä kunnat saivat tukea maakuntien liitoista ja Porvoon yhteyshenkilönä oli

Uudenmaanliiton Suomi 100 -aluekoordinaattori Virpi Martikainen. Jokaisesta kunnasta oli nimetty

Suomi 100 -yhteyshenkilö, joka vastasi yhteydenpidosta aluekoordinaattoriin. Porvoon kaupungin

yhteyshenkilönä toimi Suomi 100 -koordinaattori Sini Kallio.

Uudenmaan alueen Suomi 100 -koordinaattorit kokoontuivat 2016–2017 välisenä aikana neljä ker-

taa. Uudenmaan liiton perustamien Suomi 100 -nettisivujen, www.uudenmaanliitto.fi/suomi100

6 (28)

kautta Uudenmaan alueen kunnat saivat yhteistä näkyvyyttä. Lisäksi Uudenmaan liitto julkaisi ker-

ran kuussa sähköisen Uudenmaan Suomi 100 -uutiskirjeen. Suomi 100 Uusimaalla oli myös omat

sivut Facebookissa ja Instagramissa.

2.2 Porvoon kaupungin Suomi 100 -työryhmä

Porvoon kaupungin Suomi 100 -työryhmä perustettiin hyvissä ajoin ennen juhlavuoden alkua.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjan 29.6.2015 mukaan työryhmän tehtävänä oli suunnitella, koota ja

koordinoida juhlavuoden ohjelmistoa Porvoossa. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitys

ohjelmistosta, aikataulusta ja resursoinnista. Ryhmä saattoi kuulla asiantuntijoita. Porvoossa

juhlavuoden pääasialliseksi kohderyhmäksi määriteltiin lapset, nuoret ja veteraanit.

Kaupunginhallitus valitsi Porvoon Suomi 100 -työryhmään kolme luottamushenkilöä, joista yhden

puheenjohtajaksi ja viranhaltijoita.

- Tuula Virkki pj., sdp

- Sari Glad, kok

- Bodil Lund, rkp

- kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen

- kuntatekniikkapäällikkö Kari Hällström

- kehittämispäällikkö Päivi Mäkimartti, sosiaali- ja terveyspalvelut

- viestinnän suunnittelija Sari Hilska

- sihteerinä toimi 13.6.2016 kokoukseen asti kulttuuripäällikkö Susann Hartman.

- sihteerinä toimi 8.9.2016 kokouksesta alkaen kulttuurikoordinaattori Sini Kallio.

Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 2.10.2015 ja viimeisen kerran 13.12.2017. Kaikkiaan työ-

ryhmä kokoontui 18 kertaa. Työryhmä tutustui valtakunnalliseen ja alueelliseen sekä Uudenmaan

Maakuntaliiton Suomi 100 -ohjeistoon ja suunnitelmiin. Työryhmä tiedotti kaupungin hallintokuntia,

kuntalaisia sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia yhteisen juhlavuoden valmisteluista. Se

myös järjesti kaksi kaikille avointa keskustelu- ja tiedotustilaisuutta sekä toteutti www.porvoo.fi-pal-

velussa kaikille avoimen kyselyn juhlavuoden ohjelmaan liittyen. Suomi 100 -työryhmä koosti yh-

teenvedon Porvoon kaupungin juhlavuosihankkeista ja osallistumisesta valtakunnallisen ohjelman

juhlahetkiin

Porvoon Suomi Finland 100 -juhlavuoden hankekoordinaattorina aloitti 15.8.2016 alkaen kulttuuri-

koordinaattori Sini Kallio. Hänen tehtävänään oli koordinoida kaupungin hallintokuntien, kolmannen

sektorin ja muiden ulkopuolisten tahojen ja yhteistyökuntien alueellista ja valtakunnallista

yhteistyötä.

7 (28)

3 Juhlavuoden talous

3.1 Valtion Suomi 100 -hankkeille osoittama budjetti

Ohjelmahankkeilla oli mahdollisuus hakea valtioneuvoston kanslialta Suomi 100 -määrärahoista

maksettavia avustuksia vuosina 2015 ja 2016. Avustusohjelman tarkoituksena oli vahvistaa juhla-

vuoden tavoitteiden mukaisen ja tasapainoisen ohjelmakokonaisuuden syntymistä.

Elinkeinoelämä ja yritykset olivat aktiivisesti mukana Suomi 100 -juhlavuodessa ja saatavilla oli

myös lukuisia juhlavuosituotteita.

Valtakunnallisen Suomi 100 -hankkeen kokonaisbudjetti oli 20 miljoonaa euroa, joka jakautui vuo-

sille 2013–2018.

3.2 Porvoon kaupungin Suomi 100 -ohjelman talousarvio

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.11.2016 talousarvion vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille

2017–2019. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

sekä niihin liittyvät määrärahat ja tuloarviot. Suomi 100 -tapahtumille Porvoossa hyväksytty määrä-

raha oli yhteensä 170 000 euroa.

Sivistyslautakunta hyväksyi kokouksessaan 7.12.2016 sivistystoimen tehtäväalueiden käyttötalou-

den ja investointien käyttösuunnitelmat. Suomi 100 -määräraha oli yhteensä 170 000 euroa, josta

30 000 euroa oli avustusta yhteisöille ja 5 000 euroa Lastenkirjallisuuspalkinto Runeberg

Juniorille.

Suomi 100 -määrärahan toteutumista seurattiin säännöllisesti Suomi 100 -työryhmän kokouksissa.

Ulkopuolista rahoitusta haettiin juhlakesän alun tapahtumaan Uudenmaanliiton Suomi 100 -avus-

tuksesta, Varuboden-Osla Paikallisesti Hyvää -kampanjarahoituksesta sekä Aktiasäätiö Porvoolta.

Lisäksi haettiin yhteistyökumppaneita paikallisista yrityksistä uudenvuoden ohjelman toteutukseen.

Toteutunut Suomi 100 -juhlavuoden ohjelma Porvoossa talousarvio on raportin liitteenä 1.

3.3 Porvoon kaupungin Suomi 100 -avustus

Porvoon kaupunki myönsi avustuksia yhdistyksille, ryhmille, yksityishenkilöille ja muille toimijoille

paikallisten Suomi 100 -juhlavuoden sisältöjen tuottamiseen. Kyseeseen saattoi tulla juhlavuoteen

liittyvä tapahtuma, teos tai teko. Hakemusten arvioinnissa etusijalla olivat tapahtumat ja toiminta,

jotka oli suunnattu lapsille, nuorille ja veteraaneille.

Jaettavan tuen kokonaismäärä oli 30 000 euroa. Hakuaika oli 21.11.–20.12.2016. Etusijalla olivat

ne paikalliset hankkeet, jotka oli hyväksytty valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan ja jotka eivät

olleet saaneet muuta avustusta. Hankkeen tuli toteutua vuoden 2017 aikana. Hakemuksia arvioi-

dessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten hanke lisää paikallista yhteishenkeä ja yhteis-

työtä.

Määräaikaan mennessä saapui kaikkiaan 34 hakemusta. Kaksi hakemusta saapui myöhässä.

Haettu summa oli yhteensä 123 630 euroa. Avustusta myönnettiin 29 hakijalle. Avustus mahdollisti

eri ikäryhmille suunnattujen ja sisällöltään merkityksellisten hankkeiden toteutumisen Porvoossa.

8 (28)

Avustuksen myötä toteutettiin esimerkiksi kaikkein nuorimmille porvoolaisille vauvojen värikylpy -

hanke Sata vauvaa kylpee sinisessä. Hankkeessa vauvojen värikylpytyöpajoja vietiin vanhusten

hoivakoteihin. Vuoden aikana kylvetettiin yhteensä sata alle vuoden ikäistä vauvaa. Sinisiä värikyl-

pytyöpajoja pääsivät seuraamaan sekä hoivakotien asukkaat että henkilökunta. Hankkeen työpajat

mahdollistivat yhteisen iloisen ja juhlavan hetken yli sukupolvirajojen. Värikylpytyöpajat tuottivat

iloa ja elämyksiä niin vanhuksille, vauvoille kuin heidän vanhemmilleen.

Koululaisille kerrottiin suomalaisesta metsästä Grönt Guld -näyttelyssä, joka kiersi vuoden aikana

kymmenessä eri koulussa. Näyttely oli myös mukana 100 tammea Suomelle -istutustapahtumassa.

Yksilön ja yhteiskunnan tulevaisuutta pohdittiin luovissa tulevaisuustyöpajoissa. Osallistujia oli päi-

väkodeissa, nuorisotila Zentrassa, nuorten Suomi 100 -juhlassa ja kansalaisopiston työpajassa.

Hankkeeseen osallistui noin 100 porvoolaista ja ajatuksia Porvoon tulevaisuudesta on luettavissa

hankkeen loppuraportista liitteessä 2.

Juhlavuoden aikana Porvoossa nähtiin myös useita Suomi 100 -teemaisia teatteri- ja tanssiteoksia

muun muassa koreografi Virva Talonen esitti kaksi näytöstä nykytanssiteoksestaan Keskeneräiset

- Under Construction. Kirjeitä rintamalta -teatteriesityksiä nähtiin Porvoossa neljä näytöstä, joista

kaksi esitettiin Albert Edelfeltin koulun oppilaille.

Borgå Orkesterförening esiintyi itsenäisyyspäivän alla Porvoon hoitolaitoksissa. Palomäen palvelu-

taloon kutsuttiin Kevättuulen päiväkodin esikoululaiset katsomaan Sibeliuksen satu -teatteriesitystä

yhdessä palvelutalon ikäihmisten kanssa. Tunnelma oli käsinkosketeltavan keskittynyt koko esityk-

sen ajan, ja talon asukkaat seurasivat kiinnostuneina, kun lapset puuhasivat Minun Suomeni -työ-

pajassa omia kuviaan.

Tukea saivat lisäksi muun muassa paikalliset urheiluseurat sekä suuret kesätapahtumat järjestä-

neet MoonRiver Porvoo ja Popkalaset.

Raportin liitteeseen 2 on koottu avustusta saaneiden hankkeiden loppuraportit.

4 Markkinointi ja viestintä

4.1 Porvoon sinivalkoiset kasvot

Vuoden 2017 alussa Porvoon kaupunki toteutti Facebook-sivuillaan keräyksen, jossa pyydettiin porvoolaisia lähettämään oma Suomi 100 -kasvokuvansa. Näistä kuvista toteutettiin Porvoon oma Suomi 100 -ilme, joka toi juhlavuoden näkyväksi kaupunkikuvaan. Kasvojen joukosta löytyi myös monta tuttua paikallista henkilöä. Mukana yhdessä porvoolaisten asukkaiden kasvokuvien kanssa näkyivät kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, tanssitaiteilija Panu Varstala, taikuri-mentalisti Noora Karma sekä historiallisina henkilöinä kansallisrunoilija J.L. Runeberg ja kätilö- ja naisasia-nainen Alva Forsius. Kesäkauden ajan kaupungin sisäänajoväylää piristivät sinivalkoiset Porvoon kasvot -liput. Porvoon kasvot muistuttivat juhlavuodesta myös Taidetehtaan seinäbannerissa.

9 (28)

Porvoon kasvoista painettiin postikortti, jota jaettiin kevään aikana esikoululaisille ja ala-asteen oppilaille. Samassa yhteydessä koulut saivat käyttöönsä Satumainen Porvoo -biisin nuotit ja sanat.

4.2 Porvoon Suomi 100 -nettisivut

Porvoon Suomi 100 -juhlavuoden tiedotusta varten perustettiin kaupungin internetsivuille kaksikieli-nen Suomi 100 -kampanjasivu, www.porvoo.fi/suomi100 ja www.borga.fi/finland100. Nettisivuilla tiedotettiin juhlavuoden ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Sivuja päivitettiin viikoittain ja esiin nostettiin myös paikallisten seurojen, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden järjestämiä Suomi 100 -tapahtumia ja kampanjoita. Sivuilla nostettiin esiin lisäksi kaikki kaupungin tapahtumakalenteriin ilmoitetut Suomi 100 -tapahtumat.

4.3 Tiedotus ja mainonta

Suomi 100 -työryhmä aloitti työskentelynsä jo vuoden 2015 aikana ja tiedotti kaupungin hallinto-

kuntia, toimialoja, kuntalaisia sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia yhteisen juhlavuoden

valmisteluista. Ensimmäinen kaikille avoin keskustelu- ja tiedotustilaisuus järjestettiin kaupunginta-

lolla 22.10.2015. Alkuvuonna 2016 keskustelua käytiin Itä-Uudenmaan kuntien edustajien ja kau-

pungin hallintokuntien kesken. Kuntalaisia pyydettiin vastaamaan nettikyselyyn. Aivan juhlavuoden

kynnyksellä Taidetehtaalla järjestettiin 23.11.2016 kaikille yhteinen keskustelu- ja tiedotustilaisuus.

Taidetehtaalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli paikalla 55 eri yhdistysten, seurojen ja hank-

keiden edustajaa.

Juhlavuoden ajankohtaisista tapahtumista ja hankkeista tiedotettiin aktiivisesti. Suomi 100

-juhlavuoden päätapahtumista kerrottiin omalla ilmoituksella kansalaisopiston julkaisemassa

opinto-oppaassa, joka jaettiin Porvoossa jokaiseen talouteen. Kaupungin järjestämiä Suomi 100 -

tapahtumia mainostettiin myös paikallislehdissä julkaistuilla maksullisilla ilmoituksilla. Kaikkiaan

juhlavuoden aikana julkaistiin noin 22 tiedotetta. Paikallislehdet julkaisivat Suomi 100 -teeman ym-

päriltä useita satoja artikkeleita. Paikallislehti Itäväylä julkaisi koko vuoden 2017 jatkuvan Porvoon

museon tuottaman artikkelisarjan, joka kertoi tapahtumista Porvoossa sadan vuoden ajalta. Artik-

kelisarja liittyi Porvoon museon tuottamaan näyttelyyn Tuon minä muistan.

Vuoden 2017 alussa painettiin 1 500 kpl Porvoon juhlavuoden ohjelmasta kertovaa esitettä. Itse-

näisyysviikon ohjelmaesitettä julkaistiin 2 000 kpl marraskuussa 2017. Itsenäisyysviikon ohjelmasta

oli myös koottu kaupungin nettisivuille oma päiväkohtainen kokonaisuutensa. Esitteitä jaettiin kai-

kissa kaupungin kirjastoissa, Taidetehtaalla ja kulttuuripalveluiden tapahtumissa. Juhlavuosi näkyi

myös kaupungin Facebook-viestinnässä.

Sinivalkoinen juhlavuosi näkyi kaupungin keskeisissä virastoissa ja tapahtumissa, joissa oli esillä

Suomi 100 -banderolli tai Suomi 100 -logo. Suomi 100 -salkoliput liehuivat Taidetehtaan lipputan-

goissa koko vuoden ajan. Kaupungin järjestämissä Suomi 100 -tapahtumissa jaettiin Suomi 100 -

pinssejä, -lahjakasseja, -ilmapalloja, -suklaata ja -kynttilöitä.

Valtakunnallisen Suomi 100 -sivuston kautta osallistuttiin koko maan kattavaan viestintään. Uuden-

maanliitto julkaisi kerran kuussa sähköisen uutiskirjeen, johon oli koottu ajankohtaisia uutisia eri

puolilta Uusimaata. Porvoo oli mukana kuukausittain vaihtuneessa teemareitissä, johon valikoitui

tapahtumia eri teemojen ympäriltä.

10 (28)

5 Tapahtumat

5.1 Tapahtumakalenteri

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi näkyi Porvoossa koko vuoden 2017 ajan. Suomi 100

-työryhmä koordinoi juhlavuoden tapahtumia kaupungin eri hallintokuntien ja toimialojen kesken ja

oli mukana viestimässä eri yhteistyökumppaneiden ja paikallisten toimijoiden tapahtumista ja toi-

minnasta. Kaikkiaan yhteisessä tapahtumakoonnissa oli vuoden aikana mukana n. 123 tapahtu-

maa.

Kalenteri on nähtävissä raportin liitteessä 3.

5.2 Porvoon kaupungin tuottamat Suomi 100 -päätapahtumat

Porvoon kaupunki osallistui viiteen valtakunnalliseen Suomi 100 -päätapahtumaan, joita olivat

juhlavuoden avaus, juhlakesän avaus, Yhdessä-viikonloppu, itsenäisyysviikko ja itsenäisyyspäivä.

Ilotulitus Suomelle

Juhlavuosi avattiin uudenvuoden aattona 31. joulukuuta 2016 klo 17 Taidetehtaan piha-alueella

iloisissa tunnelmissa yhdessä tanssien. Juhla-alue oli somistettu värivaloin ja somistein talviseksi

satumetsäksi ja tapahtumassa oli ohjelmaa koko perheelle. Ikimuistoisen tapahtuman päätti yhteis-

työkumppaneiden Neste Oyj:n ja Osuuskauppa Varuboden Oslan tarjoama ilotulitus klo 18. Ta-

pahtuman sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 5.4.1.

Suomi 100 -juhlakesän avajaiset – Flooran päivä & 100PARTY

Flooran päivää ja Suomi 100 -juhlakesän avajaisia vietettiin Porvoossa 13. toukokuuta 2017.

Esityksiä, työpajoja ja tekemistä täynnä oleva päivä alkoi Taidetehtaalla koko perheen Flooran

päivän tapahtumalla. Nuorille suunnattu 100PARTY jatkoi päivää Kokonhallilla klo 16–22. Nuoret

olivat itse suunnitelleet tapahtuman ja suurelta osin myös toteuttaneet ohjelman, johon kuului

toimintatori, työpajoja, telttajamit ja kilpailuja. Konserttilavalla esiintyi porvoolaisbändi Yellow

Segment ja laulaja/lauluntekijä Lucas.

Yhdessä-viikonloppu

Elokuun lopulla 25.–27.8. vietettiin Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-viikonloppua. Samalla käyn-

nistyi juhlavuoden elämyksiä täynnä oleva sadan päivän jakso, joka huipentui sata-

vuotissyntymäpäivään joulukuussa. Lauantaina 26.8. järjestettiin kaupunkifestivaali MoonRiver

Porvoo, jossa päivän aikana oli yli 60 tapahtumaa: näyttelyitä, teatteriesityksiä, trubaduureja,

kuoroja, tanssia, livebändejä, standupia, jokiristeilyjä, opastuksia sekä jatkot uudessa vapaan

taiteen tilassa Vanha 123:ssa. Samoissa tiloissa nähtiin myös suomalais-islantilainen yhteistyö-

performanssi Pinnan alla – Undir yfirboroi sekä Porvoo Jazz Festivalin Jazzklubi.

Saman päivän aikana Porvoossa järjestettiin Smaku Porvoo -ruokatapahtuma, Popkalaset-musiik-

kifestivaali ja Taidetehtaan piha-alueella ulkoilmaelokuvaesityksiä. Lisäksi Porvoo Adventure Quest

-seikkailu-urheilutapahtuma 26.8. innosti liikkumaan yhdessä. Viikonlopun aikana Porvoon kau-

punki oli kutsunut ystävyyskuntien edustajia ohjelmalliselle vierailulle juhlimaan Suomi 100 -juhla-

vuotta. Vieraita saapui kaikkiaan viidestä eri ystävyyskunnasta, joita olivat Viljandi ja Viimsi Virosta,

Hamar ja Kongsvinger Norjasta ja Dinkelsbühl Saksasta.

Raportin liitteessä 4 MoonRiver Porvoo ry:n raportti 26.8. kaupunkitapahtumasta.

11 (28)

Itsenäisyysviikko

Itsenäisyyspäivän juhlintaa edelsi Suomen syntymäpäiväviikko 30.11.–6.12., jonka aikana juhlittiin

kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa, vanhainkodeissa, nuorisotiloilla, työpaikoilla, yhdistysten

ja seurojen tiloissa, kodeissa – kaikkialla Porvoossa. Pääkirjastossa järjestettiin ennen varsinaista

juhlapäivää 5.12. Etkot, joissa oli kahvitarjoilua, musiikkia, tanssia ja musiikkinäyttely. Valtakunnal-

liset teemat: Valaise, kahvita ja liputa näkyivät myös Porvoon kaupunkikuvassa. Porvoon Tuomio-

kirkko, kaupungintalo ja vesitornit oli valaistu itsenäisyyspäivän ajaksi siniseksi, ja kaupungin uudet

jouluvalot toivat juhlatunnelmaa.

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipensi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 klo 14 juhlittiin satavuotiasta Suomea näyttävästi Porvoossa Taide-

tehtaalla kaikille avoimessa juhlassa. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlapuheen piti fil. tri,

historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta. Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander. Juhlan musiikillisesta annista vastasivat

Porvoonseudun musiikkiopisto, Porvoon Mieslaulajat ja Emma Salokoski. Juhlan päätteeksi oli ra-

vintola Vitriinissä kahvitarjoilu. Itsenäisyyspäivää saattoi juhlistaa myös osallistumalla kaksikieli-

seen jumalanpalvelukseen Tuomiokirkossa, kansalaismarssiin sankarihaudoille ja ohjelmaan san-

karihaudoilla. Porvoon lukiolaiset ja partiolaiset olivat aamupäivällä sytyttäneet muistokynttilän jo-

kaiselle sankarihaudalle.

5.3 Kaupungin hallintokuntien tuottamat tapahtumat

Porvoon kaupungin Suomi 100 -työryhmän yhtenä tehtävänä oli valmistella esitys kaupungin hallin-tokuntien osallistumisesta Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon. Esitys hyväksyttiin sivistys-lautakunnan kokouksessa 7.12.2016. Tapahtumat koottiin yhteiseen ohjelmaan Porvoo juhlii 100-vuotiasta Suomea, joka oli osa Suomi 100 -ohjelmaa. Ohjelmakokonaisuuden raportoinnista valtio-neuvoston kansliaan vastasi Suomi 100-koordinaattori. Liitteenä 5 valtioneuvoston kanslian myöntämä kunniakirja Porvoon kaupungin osallistumisesta juhlavuoden viettoon. Porvoon kaupungin tuottamien Suomi 100 -päätapahtumien lisäksi eri hallintokunnan tuottivat vuoden 2017 aikana omia tapahtumia ja hankkeita. Lisäksi osallistuttiin juhlavuoden valtakunnalli-siin hankkeisiin, joita olivat: Syödään yhdessä, Luonnon päivät, Koko Suomi tanssii, Suuri Luku-seikkailu ja Koko Suomi kiittää.

5.3.1 Syödään yhdessä

Valtakunnallisessa Syödään yhdessä -hankkeessa nostettiin kuukausittain esiin uusia ruokaan ja

ruokailuun liittyviä teemoja puhuttelemaan erilaisia ihmisiä. Myös Porvoon kaupunki mahdollisti

juhlavuoden kunniaksi yhdessä syömisen hetkiä. Porvoossa jokaisen kuukauden 6. päivä oli erityi-

nen ruokateema. Kaupunki kannusti myös paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä ja seurakuntia

mukaan Syödään yhdessä -hankkeeseen.

Porvoon kaupungin ruokapalvelut tarjosi vuoden aikana mahdollisuuden yhdessä syömisen hetkiin

usealla eri teemalla päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa. Ruokateemat veivät sekä mennei-

syyden makumaailmoihin, että tuttujen paikallisherkkujen äärelle.

Huhtikuun teemana oli suomalainen ruoka- ja juomakulttuuri ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Valta-

kunnallisesti 6. huhtikuuta vietettiin Mämmien yötä, jolloin herätettiin historia eloon ja keitettiin koko

12 (28)

yö mämmiä! Porvoon kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa yhteisen aterian kruunasi Porvoossa

valmistettu suklaasuukko ja hoitolaitoksissa maisteltiin vanhan ajan leivonnaista – sitruunapullaa.

Toukokuussa syötiin yhdessä ulkona. Porvoossa suosittuja piknikpaikkoja ovat Linnamäki, Maari,

Kokonniemen kärki sekä luonnollisesti kaikki puistot ja luontokohteet. Kaupunkilaisia kehotettiin

pakkaamaan koriin eväät ja suuntaamaan kulkunsa piknikpaikoille ja nauttimaan eväät hyvässä

seurassa. Vanhan kaupungin kahviloihin jaettiin nimikoituja Suomi 100 -eväspusseja, joihin eväät

oli mahdollista pakata. Vanhassa Porvoossa, Vanhan Kappalaisentalon pihalla vietettiin 6. touko-

kuuta piknikkauden avajaisia.

Kesäkuussa koko Suomi kahvitteli. Porvoon päiväkodeissa vietettiin kesäkuussa mehukestejä ja

leikittiin kahvileikkejä. Hoitolaitoksissa kahviteltiin ja herkuteltiin perinteisellä puolukkapiirakalla.

Kesäterassit kutsuivat eri puolilla Porvoota leppoisan kahvihetken viettoon.

Heinäkuussa syötiin yhdessä turuilla ja toreilla, jolloin juhlapöytään sopi kauden herkku: kesäpe-

runa. Heinäkuun 6. päivä vanhuspalveluissa tarjottiin päivän aterialla uusia perunoita ”kaikilla

herkuilla”.

Varsinainen Suomi 100 -juhlakausi alkoi 100 päivää sataan -päivästä 26. elokuuta. Silloin vietettiin

Maailman suurimpia kyläjuhlia. Porvoossa Moon River ja Smaku Porvoo kutsuivat ihmisiä yhteisten

ruokapöytien ääreen. Smaku Porvoo keräsi lähes 1 200 herkuttelijaa Smakun päätapahtumaan

Kulttuuritalo Grandiin. Porvoon seudun 4H, MLL Uusi Porvoo ja Porvoon vanhempainyhdistykset

kutsuivat kaikki piknikille Runeberginpuistoon lauantaina 26. elokuuta.

Kouluissa 25. elokuuta oppilaat kattoivat pöydät juhlaviksi ja yhdessä ruokailuun kutsuttiin lähiseu-

dun ikäihmisiä. Yhdessä ruokailun suosio ylitti kaikki odotukset ja osassa kouluja ruoan suosio

olikin ennakoitua suurempaa, mm. Grännäs skolanissa ruokaili päivän aikana lähes 230 juhlijaa.

Syyskuussa pisteltiin puuroa ennätystahtiin. Myös Porvoon kaupunki haastoi 6. syyskuuta kaikki

mukaan varaamaan pienen hetken päivästään puurolle. Valtakunnallinen laskuri laski, montako

puurolautasellista suomalaiset saivat yhden päivän aikana syödyksi. Suomessa tehtiin luomupuu-

ron maailmanennätys, kun puuroa syötiin 390 230 annosta. Tempauksessa oli mukana yli 300 or-

ganisaatiota ja sosiaalisen median kautta ennätyksen tavoittelemiseen osallistui 2 300 kuluttajaa.

Syödään yhdessä -teema näkyi myös lokakuussa vietettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon

vietossa Porvoossa. Perjantaina 6. lokakuuta ikäihmiset kokoontuivat Ravintola Iirikseen yhteiselle

lounaalle.

Suomi 100 -juhlavuosi huipentui 6.12. vietettyyn itsenäisyyspäivään. Kouluissa, päiväkodeissa ja

hoitolaitoksissa kokoonnuttiin 5. joulukuuta juhlapöytien ääreen, joissa juhlittiin yhdessä 100-vuoti-

asta Suomea.

5.3.2 Luonnon päivät

Suomen luonnon päivä syntyi vuonna 2013, kun ensimmäistä luonnon juhlaa vietettiin noin 40 tapahtumassa eri puolella Suomea. Nykyään Suomen luonnon päivän juhlinta on laajentunut muutaman luontotoimijan tapahtumasta koko kansan yhteiseksi juhlaksi. Suomi100 -juhlavuonna Suomen luontoa juhlittiin neljänä Luonnon päivänä eri puolilla maata tuhannessa tapahtumassa yli 300 000 osallistujan voimin. Vuonna 2017 kansallispuistoissa kajahti yli 2000 kuorolaisen voimin ja Suomi oli ensimmäinen maa, joka virallisesti liputti luonnolleen. Talviluonnonpäivänä 4.2.2017 sukellettiin talveen ja nautittiin lumisesta luonnosta retkeillen, hiih-täen tai talvitulien ääressä. Porvoossa oli mahdollisuus 4.2. sukeltaa avantoon Kokonniemen

13 (28)

maauimalassa. Tarjolla oli kuumaa mehua ja ulkotulien loistetta. Päivän tarjosi yhteistyössä Porvoon kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalvelut ja Porvoon Avantouimarit ry. Juhlavuoden ajan Porvoon luontokoulu tarjosi Porvoon kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti kaikille neljänsille luokille mahdollisuuden yhteen luontokoulupäivään. Koulujen ja luokkien luonnonpäivänä 17. toukokuuta Porvoon luontokoulu vei koululaisia luonnon äärelle tutkimaan luontoa ja vesieliöitä. Keväisenä Luonnon päivänä 20.5.2017 villiinnyttiin luonnosta kaikilla aisteilla. Porvoossa vietettiin 20.5. Kansallisen kaupunkipuiston päivää, jonka teemana oli Taiteen maisemat. Päivän aikana oli mahdollista tutustua Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon taiteilijoiden silmin. Päivä alkoi Taide-tehtaalla Bio Rexin salissa, jossa tutustuttiin Albert Edelfeltin Porvoo-maalauksiin museonjohtaja Marina Catanin johdolla. Lisäksi kulttuuripäällikkö Susann Hartman esitteli Länsirannan taideohjel-man ajankohtaisia hankkeita. Opastetuilla kierroksilla oli mahdollista tutustua Albert Edelfeltin maa-lauspaikkoihin Näsinmäellä, Vanhassa Porvoossa ja Linnamäellä. Toinen opaskierros suuntautui Näsin hautausmaalle, jossa tutustuttiin taiteilijahautoihin ja taiteilijoiden tekemiin muistomerkkeihin. Stensbölen kartanon historiaa ja arvokasta taidekokoelmaa esiteltiin kahdelle ryhmälle. Runeber-gin kodin lukuisia 1800-luvun taideaarteita esiteltiin kahdella opaskierroksella. Myös Fredrikan puu-tarha oli avoinna. Päivän ohjelmaan saattoi osallistua myös Haikkoon ja Hamarin seudulla. Haikon kartanossa voi nauttia leivoskahvit ja ihailla Edelfeltin maalauksia salongissa. Myös Edelfeltin atel-jeemuseo oli avoinna yleisölle. Päivän tarjosi Porvoon kaupunki yhteistyössä Porvoon museon, Porvoon seurakuntayhtymän, Bestyrelsen för Stensböle minnen, Haikon kartanon ja Albert Edelfel-tin säätiön kanssa. Luonnonyön päivänä 17.6.2017 vietettiin Luonnonkukkien päivää ja juhlittiin Suomen 40. kansallis-puiston avajaisia Hossassa, Kainuussa. Porvoossa kesäkuun 16. päivänä järjestettiin Hornhattulan puistossa kaikille avoin istutustempaus. Puistoon istutettiin sata tammentaimea. Suomi 100 -tammipuistikko on vastapäätä Porvoon 650 -juhlavuoden koivikkoa, joka istutettiin vuonna 1996. Hornhattulassa tammien istutus alkoi jo päivällä, jolloin mukaan kutsuttiin alueen päiväkotilapset sekä hoitolaitosten asukkaat. Istutus jatkui iltapäivällä klo 16–9 ja mukaan saivat tulla kaikki istu-tustouhuista kiinnostuneet. Paikalla oli myös Hembölen kotieläinpihan eläimet ja suomalaisesta metsästä kertova Grön Guld -näyttely. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Porvoon kaupungin kuntatekniikka ja kulttuuripalvelut. Luonnon päivien juhlinta huipentui Suomen luonnon päivänä 26.8.2017, jolloin kuorot kajauttivat kansallispuistoissa, nostettiin malja Suomen luonnolle ja juhlittiin luonnon helmassa tulien äärellä. Lauantaina 26.8. vietettiin Porvoossa Yhdessä-viikonloppua, joka toi kymmeniä erilaisia tapahtu-mia ympäri kaupunkia. Liput liehuivat suomalaisen luonnon puolesta.

5.3.3 Koko Suomi tanssii

Koko Suomi tanssii 2017 -kampanja oli valtakunnallinen tanssin ohjelma- ja tapahtumakokonai-suus, johon jokainen oli kutsuttu mukaan. Kampanja tarjosi tanssillista yhdessä tekemistä kaikille ikään, liikuntakykyyn, kulttuuritaustaan tai sukupuoleen katsomatta. Haasteen ohjelmassa oli kaikkiaan kuusi erilaista koreografiaa, joiden opettelu ei vaatinut aiempaa tanssitaitoa. Kuka tahansa voi opetella yksin tai yhdessä Koko Suomi tanssii -koreografian. Kuvaa-malla oman esityksen ja lataamalla videon sosiaaliseen mediaan oli mukana haasteessa. Mukaan voi myös haastaa haluamansa tahon. Tavoitteena oli, että vuonna 2017 jokainen suomalainen tanssii tai kokee tanssia. Suomi 100 -juhlavuoden yhtenä keskeisenä teemana Porvoossa oli tanssi. Porvoo tunnetaan energisenä tanssikaupunkina sekä aktiivisista tanssin ammattilaisistaan ja harrastajistaan. Porvoossa Taidetehtaalla otettiin vastaan valtakunnallinen tanssihaaste uudenvuoden aattona

14 (28)

31.12.2016. Koko perheen tapahtumassa porvoolaisen tanssija-koreografi Panu Varstalan johdolla opeteltiin tanssiliikkeet Chisun kappaleeseen ”Onni”. Tiistaina 28. maaliskuuta Porvoon 3.-luokkalaiset juhlivat ja tanssivat Suomi 100 -juhlavuoden tunnelmissa Porvoon urheiluhallissa. Lasten tanssiaisten esikuvana ovat Porvoon valtiopäivien yhteydessä vuonna 1809 järjestetyt valtiopäivätanssiaiset. Juhlatanssien harjoituksissa koululaiset opettelivat vuonna 2017 nykytanssin Chisun biisiin ”Onni”. Muut juhlassa esitettävät neljä tanssia olivat kehruuvalssi, kikapoo, Hamborg sekstur ja letkajenkka. Myös Porvoon päiväkodit ottivat tanssihaasteen vastaan. Päiväkodeissa harjoiteltiin tanssikuvioita ja järjestettiin itsenäisyyspäivänviikolla ohjelmallisia juhlia, joihin kutsutiin myös vanhemmat mukaan. Tanssillinen juhlavuosi päätettiin Porvoossa 31.12.2017 koko perheen uudenvuoden tapahtu-massa Taidetehtaalla, jossa Taidetehtaan tanssikoulu tanssitti yleisöä iloisen musiikin säestyk-sellä.

5.3.4 Suuri Lukuseikkailu – Lastenkirjallisuuden Runeberg Junior -pal-kinto

Lukukeskus ja Lastenkirjainstituutti kutsuivat koko Suomen suureen lukuseikkailuun juhlavuonna 2017. Hankkeen kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret perheineen sekä heidän parissaan työsken-televät aikuiset. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä kirjastot, kustantajat, kulttuurialan toimijat, järjestöt, koulut sekä muut lasten parissa toimivat tahot. Vuoden aikana järjestettiin tapahtumia, näyttelyitä, lukukampanjoita ja innostavia kilpailuja lapsille ja nuorille. Kaikkiaan 50 000 kävijää osallistui kahdeksalla paikkakunnalla lastenkulttuurikeskusten tapahtumakiertueeseen, 250 tapahtumaa ilmoitettiin valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin, 61 kirjailijaa ja kuvittajaa esiintyi neljässä eri maassa ja 200 koulua ja 600 kirjastoa osallistui lukuseikkailuun ja järjesti omia tem-pauksia. Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland/Ksf Media perustivat vuonna 2017 uuden lastenkirjal-lisuuspalkinnon, nimeltään Runeberg Junior. Palkinto oli suuruudeltaan 10 000 euroa, ja se jaettiin ensimmäistä kertaa 6.2.2017 Porvoon kaupunginkirjastossa. Palkinto myönnetään suomen- tai ruotsinkieliselle lastenkirjalle, jonka kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaat lapset. Palkinnolla halutaan edistää lasten lukuintoa. Palkinnonjakoa varten nimettiin esiraati, joka nimesi enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaa-jaksi. Esiraatiin kuuluivat toimittaja Petra Lind, lastenkirjailija, äidinkielenopettaja Hanna Lundström ja nukketeatteritaiteilija Ilpo Mikkonen. Esiraadin valinnan pohjalta porvoolaiset esikouluryhmät ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat valitsivat suosikkejaan. Lopulliset voittajat vahvisti tuoma-rina toiminut ohjaaja Saara Cantell. Lastenkirjallisuuspalkinto Runeberg Junior Palkinnon 2017 jakoivat Den fantastiske Alfredo, kirjai-lija Malin Klingenberg, kuvittaja Joanna Vikström Eklöv ja Paten kalastuskirja, kirjailija Timo Par-vela, kuvittaja Pasi Pitkänen. Kirjat olivat porvoolaisten esikouluryhmien ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden suosikkeja yhdeksän ehdokaskirjan joukosta.

5.3.5 Tulevaisuuden kuusi

Tulevaisuuden kuusi -hanke kutsui kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät istuttamaan juhlavuoden puita satavuotiaalle Suomelle. Tulevaisuuden kuusi oli historiallinen kampanja, sillä se jatkoi itse-näisyyden perinteitä Itsenäisyyden kuusen (1917) ja Kotikuusien (1967) sekä myöhemmin istutet-tujen juhlapuiden jälkeen. Tulevaisuuden kuusen virallinen suojelija oli Suomen tasavallan presi-dentti Sauli Niinistö.

15 (28)

Suomi 100 -juhlavuoden muistoksi istutettiin Porvoossa Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä perjantaina 12. toukokuuta 2017 klo 14 Viborgin aukiolle Tulevaisuuden kuusi. Porvoon kaupunki hankki rajoitetusta erästä Suomi 100 -taimen, joka on kasvatettu vuonna 1917 kylvetyn ja Helsingin Kaivopuistoon istutetun Itsenäisyyden kuusen siemenestä. Kuusen istuttivat Porvoon ystävyys-kaupunki Viljandin edustajat yhdessä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutin kanssa. Kaikille avoimessa tilaisuudessa kuultiin musiikkiopiston trumpetistien esityksiä ja nautittiin lasilliset kuohuvaa kuusenkerkkäjuomaa. Eri puolilla Suomea ja myös Porvoossa rekisteröidyt istutukset näkyvät Tulevaisuuden kuusi -karttapalvelun nettisivulla, www.tulevaisuudenkuusi.fi. Sivulla voi myös seurata, missä ja millaisissa tunnelmissa istutusjuhlaa on vietetty.

5.3.6 Koko Suomi kiittää

Koko Suomi kiittää -hankkeessa oli tavoitteena järjestää vanhuksille kiitosjuhla mahdollisimman monessa Suomen kunnassa. Juhlilla kiitettiin edellisiä sukupolvia, jotka ovat rakentaneet isänmaa-tamme ja nykyistä hyvinvointiamme vuosikymmenten ajan. Tavoitteena oli saada vuoden aikana tuhansia ikäihmisiä osallistumaan kutsuvieraina kiitosjuhliin ja tuhansia eri-ikäisiä vapaaehtoisia niitä järjestämään. Samalla luotiin yhteyttä ikäihmisten ja nuorempien sukupolvien välille sekä paikallista yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja sosiaalista kestävyyttä. Hankkeen tukena oli laaja-alainen kumppanuusryhmä ja toimintaa koordinoi luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot ry. Porvoon kaupunki järjesti 11. lokakuuta sotiemme veteraaneille ohjelmallisen kahvitilaisuuden kiitoksena Suomen itsenäisyyden turvaamiseen tehdystä työstä. Ohjelmassa oli kiitospuheita, musiikkia ja kahvitarjoilu. Borgå Gymnasiumin oppilaat olivat mukana kahvitilaisuudessa. Tilaisuu-den jälkeen vieraat saivat osallistua Borgå Gymnasiumin juhlasalissa järjestettyyn Toinen tuntema-ton -kirjallisuustapahtumaan.

5.3.7 Vanhustenviikko

Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietettiin 1.–8.10.2017. Vuoden 2017 teemana oli Ikäpolvet yh-dessä. Porvoossa vanhustenviikon toteutuksesta vastasi vanhusneuvosto. Työssä oli mukana eläke- ja veteraaniyhdistyksiä, Porvoon kaupunki ja Porvoon suomalainen seurakunta. Ohjelmaa oli vanhustenviikon jokaiselle päivälle. 1.10. Vanhustenviikon aloitusjuhla Taidetehtaalla. 2.10. Kaikille avoin toritapahtuma Kauppakeskus Lundin edustalla 3.10. Valtakunnallinen SenioriSurf-päivä Kauppakeskus Lundin aulassa, nuorisotiloilla, kouluissa 4.10. Senioribio ja lounas Taidetehtaalla 5.10. Valtakunnallinen liikuntapäivä ja Virkistyspäivä 6.10. Syödään yhdessä, ohjelmallinen lounas Iriksessä ja Avoimet ovet Ikis-Tuvalla 7.10. Vapaa pääsy museoihin ja näyttelyihin 8.10. Vanhustenviikon päätösjuhla ja messu Gammelbackan seurakuntakeskuksessa

5.3.8 Porvoon vesi - Hanavesi-kampanja

Vesilaitosyhdistyksen ja kuudentoista suomalaisen vesihuoltolaitoksen yhteinen Hanavesiooppera-kampanja näkyi ja kuului 12.–20.4.2017 sosiaalisessa mediassa ja elokuvateatterissa. Hanke viesti suomalaisille puhtaasta hanavedestä ja antoi hanavedelle sen ansaitseman arvon. Juotava hana-vesi – meille yhtä itsestään selvä kuin itsenäisyys, mutta molemmista on pidettävä huolta. Hanke oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

16 (28)

5.3.9 GeoTour

Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi Porvooseen piilotettiin kaksitoista kätköä, jotka kertoivat Suo-men 100-vuotisesta historiasta. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen virallinen maailmanlaajuisen Geocaching.com -sivuston GeoTour. Porvoolaiset geokätköilyn harrastajat ja Porvoon kaupunki olivat yhdessä laatineet Porvoon keskusta-alueelle geokätköjä, jotka kannustavat paikallisia tutkis-kelemaan kotikaupunkia tarkemmin ja joka houkutteli geokätköilyn harrastajia muualta Suomesta ja maailmalta käymään Porvoossa. Porvoolaiset geokätköilijät suunnittelivat kätköjen toteutuksen ja sisällön. Kaupungin työryhmä, johon kuului matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja geokät-köilyn harrastajia kaupunkikehityksen toimialalta hankki kätköihin tarvikkeet ja toteutti kätköt. Porvoo GeoTour esitteli porvoolaisille merkittäviä paikkoja ja tapahtumia Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniltä. Yksi kätköistä oli omistettu tulevaisuudelle. 500 ensimmäistä kaikki 12 GeoTour-kätköjen löytänyttä ja kätköihin liittyvän GeoTour-passin oikein leimannutta sai muistolahjana geo-kolikon, johon ensimmäisenä maailmassa on painettu virallinen GeoTour -logo. Geotouria markki-noitiin geokätköilijöiden omissa kanavissa ja sosiaalisessa mediassa. Siitä viestittiin lehdistötiedot-teella alan medioissa. Porvoo GeoTour oli mukana vuoden aikana Porvoon matkailumarkkinoinnin materiaaleissa. Porvoossa järjestettiin Taidetehtaalla 15.7.2017 geokätköilyn megatapahtuma Cachecon. Tapah-tuma oli maksuton ja avoin kaikille geokätköilystä kiinnostuneille. Tapahtuma keräsi Porvooseen yli 2 000 geokätköilyn harrastajaa Suomesta ja ulkomailta loggaamaan Porvoon GeoTourin kätköjä. Porvoo GeoTour oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Porvoo GeoTourin kätköjä on logattu yhteensä n. 15 700 kertaa (n. 1 000–1 600 / kätkö). Suosikki-pisteitä kätköille on annettu 2 979 (tilanne 29.1.2018). Geokolikot jaettiin kuukaudessa, ensimmäi-set heti lanseerauspäivänä 1. huhtikuuta. Ensimmäisen viikon aikana jaettiin 300 kolikkoa ja viimei-nen kolikko luovutettiin 29.4. Kätköjä ovat loganneet geokätköilyn harrastajat mm. Saksasta, Ruot-sista, Norjasta, Sveitsistä, Englannista ja Yhdysvalloista. Porvoo GeoTour huomioitiin laajasti geokätköilijöiden verkostoissa sekä kansallisesti että kansain-välisesti. Myös kotimainen media tarttui aiheeseen ja kirjoitti geokätköilystä ja Porvoo GeoTourista. Geocahce.fi -sivuston äänestyksessä vuoden 2017 parhaista kätköistä ja tapahtumista Porvoo GeoTour huomioitiin eri kategorioissa. Geotourin kätköistä kolme kätköä nousi vuoden parhaat kät-köt listalla 15 parhaan joukkoon. Porvoo GeoTourin suunnittelu ja toteutus maksoi 12 200 euroa. Se kustannettiin Porvoon kaupun-gin matkailu- ja markkinointiyksikön budjetista. Summa sisälsi geokätköjen materiaalit, lisenssin viralliselle geotourille sekä geopassin taiton ja painon sekä ensimmäiselle 500 geotourin kiertä-neelle jaetut kolikot. GeoTourin kätköt pysyvät edelleen Porvoon maastossa harrastajien ylläpitä-mänä.

5.3.10 Tarinakaraoke ja kirjastopalvelut

Tarinakaraoke oli kahdeksan itäuusmaalaisen kirjaston Suomi 100 -juhlavuoden yhteishanke. Tarinakaraokessa kerrottiin tarinoita eri teemoista Suomen itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä. Hankkeen vetäjänä oli Keth Strömdahl Askolan kunnankirjastosta. Idea Tarinakaraokesta on lähtöi-sin Askolasta, jossa tarinapiirejä on järjestetty jo useamman vuoden ajan. Ihmisten kertomat tarinat ovat Askolassa poikineet kotiseutukävelyjä, valokuvanäyttelyitä ja monenmoisia tapahtumia, jotka ovat vahvistaneet kotiseutuidentiteettiä. Tarinakaraoken loppuhuipennus oli Porvoossa 11.10. klo 14–16 Borgå Gymnasiumissa, kun Tarinakaraoken loppuseminaarissa kyseltiin, minkälaista elämä oli kotirintamalla ja jälleenrakenta-misen aikaan 1940- ja 1950-luvulla? Tervetulleita olivat kaikki vuoden aikana Tarinakaraokeen eri

17 (28)

paikkakunnilla osallistuneet ja kaikki Suomen itsenäisyyden historiasta ja ihmisten tarinoista kiin-nostuneet. Tilaisuudet olivat kaksikielisiä. Tarinakaraoke vieraili seuraavilla paikkakunnilla: Keskiviikkona 6.9.2017 klo 17.30–19 Gammelbackan kirjasto, Familia-tila, Porvoo Aiheena Sköldvikin jalostamon rakentaminen 1960-luvulla ja sen vaikutus Porvoon seudulle. Nesteen tulo Porvoon maalaiskuntaan muutti kielisuhteita, loi teollisuuden työpaikkoja, synnytti Gammelbackan ja Kevätkummun lähiöt ja vaikutti monella saralla seudun rakenteisiin. Gammel-backan tarinakaraokeen voi tuoda mukanaan valokuvia tai muuta aineistoa, jotka kertoivat Porvoon seudun muuttumisesta 1960- ja 1970-luvulla. Keskiviikkona 13.9.2017 klo 18–19.30 Söderkullan kirjasto, Sipoo Aiheena vuosi 1918 Sipoossa. Mitä tapahtui punaisten ja valkoisten puolella ja minkälaisia haavoja ja traumoja se on jättänyt seuraaville sukupolville? Sipoon tarinakaraoken yhteydessä tutustuttiin myös näyttelyyn, joka kertoi vaietun isotädin tarinan. Olga Maria Helenius kuului Mäntsälän punai-seen naiskaartiin, ja hänet teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä Lahdessa toukokuussa 1918. Tiistaina 19.9.2017 klo 12.30–14 Onnin Saima-Sali, Pukkila Arkea ja juhlaa 50-luvulla. Muisteltiin yhdessä mm. arjen askareita, yhteydenpitotapoja, työtä ja vapaa-ajan huvituksia. Keskiviikkona 27.9.2017 klo 18–20 Pornaisten kunnan valtuustosali, Pornainen Aiheena 1940- ja 1950-luku, siirtokarjalaisten ja pornaislaisten kohtaaminen. Keskiviikkona 4.10.2017 klo 18–20 Myrskylän kirjasto Aiheena 1970-luku ja urheilun merkitys kunnalle. Vieraana Lasse Virén. Porvoon kirjastopalvelut järjesti vuoden 2017 aikana Suomi 100 -teemaisen näyttelyn, jonka toteut-tamiseen kutsuttiin mukaan myös kirjaston asiakkaat. Sadan vuoden kirjat -näyttely esitteli kirjalli-suutta sadan vuoden ajalta. Näyttely järjestettiin Porvoon pääkirjastossa 27.2.- 13.4.2017. Itsenäi-syysviikolla 27.11.–9.12.2017 pääkirjastossa järjestettiin Suomi 100 -musiikkinäyttely, joka esitteli suomalaisia äänitteitä, nuotteja ja musiikkikirjallisuutta. Kirjastopalvelut järjesti yhdessä Porvoon seudun musiikkiopiston kanssa Soiva kirjasto -konsertti-sarjan.

5.3.11 Lauletaan yhdessä – Vi sjunger tillsammans

Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut ja Porvoonseudun musiikkiopisto järjestivät yhteistyössä pai-kallisten kuorojen kanssa Lauletaan yhdessä -kuorokavalkadin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Päivän ohjelman oli laatinut taiteellinen johtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki. Osallistuvia kuoroja oli kaikkiaan seitsemän: Borgå Damkör, MI Sisters, Cawiar, Porvoon Naislaulajat, Porvoon Mieslaulajat, Lauluyhtye Flamingo ja Ocarina-kuorot. Tapahtuman sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 5.4.4.

5.3.12 Ystävyyskuntayhteistyö

Porvoon kaupunki isännöi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kahta ystävyyskuntavierailua. Porvoon ystävyyskunta Viljandin edustajat Virosta vierailivat Porvoossa 11.–12. toukokuuta 2017.

18 (28)

Tiistaina 12. toukokuuta Viljandin edustajat istuttivat Viborgin aukiolle Tulevaisuuden kuusen. Tilai-suus oli avoin yleisölle. Viljandi puolestaan lähetti Porvoon kaupungille kutsun 2.–4. kesäkuuta jär-jestettäville Hansapäiville. Kaupunginhallitus päätti 3.4.2017 kokouksessaan, että kaupunginhalli-tuksen puheenjohtaja Matti Nuutti osallistuu luottamushenkilönä Hansapäiville. Porvoon kaupunki kutsui vieraakseen ystävyyskuntien edustajia juhlimaan kanssaan 100 vuotta täyttävää Suomea Yhdessä-viikonlopun kaupunkifestivaaliin 25.–27.8.2017. Vieraiksi kutsuttiin 1–2 edustajaa ystävyyskaupungeista: Dinkelsbühl, Lund, Viimsi, Hamar ja Viljandi. Vieraille järjestettiin kulttuuripainotteista ohjelmaa kolmelle päivälle, ja heitä isännöivät kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen ja sivistysjohtaja Hilding Mattsson. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula otti vie-raat vastaan Taidetehtaalla järjestetyssä tervetulotilaisuudessa.

5.3.13 Toinen Tuntematon -kirjallisuusseminaari

Sota-ajan historia ja muistot olivat aiheena keskiviikkona 11. lokakuuta klo 14–18 Borgå Gymna-siumin juhlasalissa järjestetyssä Toinen tuntematon -kirjallisuustapahtumassa. Tapahtuma alkoi Tarinakaraoken loppuseminaarilla, jossa koottiin yhteen Itä-Uudenmaan kirjastoissa vuoden aikana kerrottuja muistoja eri paikkakunnilta. Teemana oli kotirintama 1940–50-luvulla, ja keskusteluun osallistui historioitsija Teemu Keskisarja. Tarinakaraoke soveltui kaikenikäisille, ja jokainen sai osallistua omalla äidinkielellään. Tarinakaraoken vetäjänä toimi fil.maist., Askolan kirjastovirkailija Keth Strömdahl. Kello 16.15 alkaneessa Toinen tuntematon -seminaarissa tunnetut nykykirjailijat esittelivät Toinen tuntematon -kirjaa omien novelliensa kautta. Toinen tuntematon on WSOY:n Suomi 100 -juhlavuo-den kunniaksi julkaisema teos, jossa tutustutaan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan naishah-moihin. Seminaariin osallistui viisi Toinen tuntematon -teoksen novellistia Sirpa Kähkönen, Mooses Mentula, Petri Tamminen, Tuula-Liina Varis ja Hanna Weselius sekä historioitsija Teemu Keski-sarja. Keskustelua johti WSOY:n kirjallinen tuottaja Lari Mäkelä. Tilaisuuden järjesti Porvoon kult-tuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Tapahtumassa oli kaikkiaan 130 kävijää.

5.3.14 Jouluvalojen uudistus ja puuistutuksia

Kuntatekniikan uudistamat jouluvalot toivat pimeään vuodenaikaan juhlamieltä kaupunkikuvaan. Niiden toteutus oli kuntatekniikan suurimpia Suomi 100-juhlavuoden investointeja. Suomi 100 -juhlavuoden tekona kuntatekniikka rakensi Kokonniementien viherkaistalle näyttävän kujanteen, jota komistaa 26 kynäjalavaa. Kokonniementien viherkaistan jalavakujanne täydentää alueen maisemointia sekä joen toisella puolella jo olemassa olevaa jalavaistutusta.

5.3.15 100 askelta Suomen tulevaisuuteen

Porvoon kansalaisopisto järjesti 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -keskustelutilaisuuden lauan-taina 8.4.2017 KoMbi-talossa. Kansalaiskeskustelun avulla tavallisilla ihmisillä oli mahdollisuus vai-kuttaa päätöksentekoon. Suomen askeleet -kansalaiskeskustelussa keskustelijat saivat kattavan tietopaketin siitä, mitä haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuus asiantuntijoiden mukaan tuo. Sen jälkeen he keskustelivat pöytäkunnittain avoimen demokratian World Cafe -menetelmällä kolmesta Suomen tulevaisuuteen liittyvästä kysymyksestä ja valmistelivat ratkaisunsa tuleville sukupolville. Kysymykset käsittelivät sähköisten palvelujen isoja rakenteellisia muutoksia, eriarvoisuuden tasoit-tamista ja paremman huomisen rakentamista. Huomiot, ideat ja ehdotukset kirjattiin ylös ja tilaisuu-den päätteeksi jokainen keskusteluun osallistunut pääsi kommentoimaan ja äänestämään ideoita lomakkeella. Keskusteluista syntyneet ideat siirrettiin vuoden 2017 aikana nimettöminä verkkoon, jossa kuka ta-hansa saattoi kehittää niitä ja äänestää Suomen paremman tulevaisuuden edistämiseksi. Yhdessä

19 (28)

valmistellut 100 askelta koottiin yhteen ja luovutettiin keskustelupaikkakuntien ja koko maan poliitti-sille päätöksentekijöille. Hankkeessa tuotettu aineisto on kenen tahansa jatkotyöstettävissä. Hanketta koordinoi poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sivistysjärjestö Kansanvalistusseura, ja sen toteuttamisessa oli mukana kymmeniä kansalaisjärjestöjä ja kansalaisopistoja kaikista maa-kunnista ja ulkomailta. 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke oli mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.

5.3.16 What´s Up?

Porvoon suomen- ja ruotsinkielisissä yläkouluissa kuvataidetta opiskelevien oppilaiden ajatukset pääsivät esille kauppakeskus Lundissa. Heidän töistään rakennettiin monimetrinen installaatio keskelle jouluvalaistusta. Näyttely oli esillä kauppakeskuksessa 23.11.2017–9.1.2018. Näyttelyn tekoon osallistuivat Pääskytien koulu, AE-koulu, Linnajoen koulu, Lyceiparkens skola ja Strömborska skolan. Koulujen kuvataideoppilailta kysyttiin, mitä mielessä liikkuu, ja mitä he pitävät tärkeänä, kenties jotain sellaista mitä ei kaupasta saa? Näyttelypaikka ja siellä olevat kaupalliset brändi-merkit antoivat taustan ja lähtökohdan teoksille. Näyttely kertoi samalla Suomesta ja nuor-ten arvomaailmasta vuonna 2017. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Osuuskauppa Varuboden-Oslan kanssa ja se sai avustusta Por-voon kaupungin kulttuuripalveluilta materiaalien hankinnassa ja koordinoinnissa.

5.3.17 Seili-musikaali

Porvoon Linnankosken lukion ilmaisutaidon ryhmä esitti Kulttuuritalo Grandissa 25.–27.4. Satu Ra-

silan kirjoittaman Seili-musikaalin. Näytöksiä oli kaikkiaan neljä, joista kolme oli opiskelijanäytöksiä.

Yleisölle avoimeen näytökseen 27. huhtikuuta myytiin 15 euron hintaisia lippuja. Seili-musikaalin

musiikkimaailma oli nykypäivää, mutta tarina sijoittui 100 vuoden päähän. Tarinassa kuljettiin kah-

den maailman välissä: Suomi nyt ja Suomi 100 vuotta sitten. Käsikirjoitus oli Satu Rasila, sovitus ja

ohjaus Leila Kiviluoman ja musiikkiohjaus Anu Tikan. Seili-musikaali oli osa Suomi 100 -ohjelmaa.

5.3.18 Hardrockista Hallelujaan -konsertti

Porvoolaiset yläkoulut ja lukiot esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä konsertissa, joka esitettiin

Taidetehtaan Avanti-salissa 26. ja 27. lokakuuta 2017. Konsertissa kuultiin tuttuja kappaleita 1950-

luvulta aina tähän päivään saakka, Hard Rock Hallelujasta Finlandiaan. Jokainen koulu esitti kaksi

kappaletta eri vuosikymmeniltä, bändi ja laulajat vaihtuivat vuosikymmenten vaihtuessa. Tapahtu-

man sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 5.4.3.

5.3.19 Talent Factory Porvoo

Talent Factory on alle 29-vuotiaille itäuusmaalaisille suunnattu talenttitapahtuma. Vuonna 2017 tapahtuma ajoittui itsenäisyysviikolle ja siitä tuli luonteva osa Suomi 100 -itsenäisyysviikon ohjelmaa Porvoossa. Yleisölle avoin finaali järjestettiin lauantaina 2.12. klo 18–21 Kulttuuritalo Grandissa. Illan aikana estradille nousi nuoria esiintyjiä, joiden esityksistä ammattilaisraati antoi palautetta. Illan päätteeksi esiintyi myös viime vuonna ensimmäiselle sijalle sijoittunut Maxzilliacusmagic. Liput yleisölle maksoivat 5 €. Kulttuuritalo Grandin aulassa järjestettiin ohjelmaa klo 16–18. Osallistumalla näihin aktiviteetteihin sai tapahtumaan vapaalipun. Osallistuminen oli esiintyjille maksutonta.

20 (28)

Talent Factory 2017 -voittaja oli porvoolainen Satu Lankinen. Hän osallistui finaaliin lauluesityksel-lään ”Sikermä”. Jaettu toinen sija meni tanssikoulu Tanssiva Porvoon kolmelle tanssiryhmälle, TPDC, EK 10+ ja Lyrical Jazz 13+. Kolmannelle sijalle ylsi Eemeli Uljas Askolasta ”Rubikin kuutio” -esityksellään. Talent Factory 2017 yleisön suosikki -äänestyksen voitti Tanssiva Porvoon EK 10+ tanssiesityksellä ”Chasing Highs”. Nuoret olivat saaneet tapahtuman järjestelyihin Fyrkka-rahoitusta. Porvoon Osuuspankki tuki tapahtumaa lahjoittamalla kolmen kärjelle palkinnot. Porvoon Kukkatalo tuki tapahtumaa kukkalah-joituksella. Kultasepänliike Olle Andersson lahjoitti voittajapokaalin. Tapahtuman järjestivät Porvoon nuorisovaltuusto, nuoriso- ja kulttuuripalvelut ja Amisto.

5.3.20 Valaise, liputa, kahvita

Valtakunnallinen Suomi 100 -organisaatio kehotti porvoolaisia, kuten muitakin Suomen kansalaisia ja Suomen ystäviä juhlistamaan päivänsankaria itselleen mieluisalla tavalla. Juhlia saattoi esimer-kiksi osallistumalla kolmeen valtakunnalliseen tekoon sekä aattona 5. joulukuuta että itsenäisyys-päivänä 6. joulukuuta. Näitä tekoja olivat: kahvittele, valaise ja liputa. Kahvittele Kahvittelulla on erityinen sija suomalaisessa kulttuurissa. Jos nautti iltapäiväkahvit 5. joulukuuta kello 14, kuului siihen suureen joukkoon, joka juhlisti samaan aikaan merkkivuottaan viettävää Suomea. Juhlakahvit Suomen syntymäpäivän kunniaksi nautittiin Taidehallissa kaikille avoimella kakkukahvitarjoilulla. Liputa Suomen lippu nostettiin poikkeuksellisesti salkoon jo 5. joulukuuta kello 18 ja juhlaliputusta sai jat-kaa aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Lippu tuli kuitenkin valaista pimeän ajaksi. Porvoossa liput liehuivat ainakin kaupungintalon katolla ja Taidetehtaalla. Valaise Itsenäisyyspäivän kynttilät kuuluvat perinteisesti itsenäisyyspäivän viettoon. Itsenäisyyspäivän il-lalla kello 18 monissa kodeissa sytytettiin kaksi kynttilää ikkunalle ja nautittiin kynttilöiden luomasta rauhallisen juhlavasta tunnelmasta. Porvoon kaupungintalo valaistiin sinivalkoisin valoin itsenäisyyspäivänä. Myös Porvoon vesi valaisi Hamarin ja Myllymäen vesitornit näyttävästi. Vesitornien valot sytytettiin joulukuun alussa, ja ne jäi-vät valaisemaan Porvoon kaupunkisiluettia. Vesitornien valaistus oli Porvoon veden pysyvä lahja kaupunkilaisille. Juhlamieltä kaupunkikuvaan toivat myös uudet jouluvalot, joiden toteutus oli kun-tatekniikan suurimpia Suomi 100-juhlavuoden investointeja. Porvoolaiset lukiolaiset ja partiolaiset sytyttivät Porvoon sankarihautausmaalla jokaisen sankarivai-najan haudalle muistokynttilän aamupäivällä itsenäisyyspäivänä. Muistokynttilät toivat arvokkaan tunnelman pitkälle iltaan asti. Myös Porvoon tuomiokirkko juhlavalaistiin itsenäisyyspäivänä klo 16–24 sinivalkoisin valoin. Porvoon seurakuntayhtymä, Porvoon suomalainen seurakunta ja Borgå svenska domkyrkoförsam-ling halusivat näin juhlistaa satavuotista Suomea ja muistaa sotiemme veteraaneja. Kirjaston Etkot Kirjastoissa eri puolilla maata ja myös Porvoon kaupunginkirjastossa vietettiin itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta Etkoja. 100-vuotista Suomea juhlittiin kirjastotansseissa tanssien ja kuunnel-len suomalaista musiikkia itsenäisyytemme ajalta. Ohjelmaan kuului myös Suomi 100 -musiikki-näyttely ja kahvitarjoilu.

21 (28)

5.3.21 Koulut ja päiväkodit

Päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten avuksi oli laadittu opas Suomen suureen vuo-teen valmistautumiseksi. Oppaan laati juhlavuotta koordinoiva valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -sihteeristö yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Koulut saivat käyttää Suomi 100 -tunnusta il-man erillistä hakeutumista Suomi 100 -ohjelmaan, kun kyse oli koulujen omista itsenäisyyspäivä-juhlista tai muista vuonna 2017 koulun oppilaille, henkilökunnalle tai vanhemmille suunnatuista Suomi 100 -tilaisuuksista. Porvoon yhteiseksi monialaisen oppimisen teemaksi lukuvuodelle 2017 oli valittu Suomi 100 -teema. Porvoon kulttuurikasvatussuunnitelma Kultis tuki teemaa tarjoamalla kouluille teeman mukaista kulttuurikasvatusohjelmaa. Itsenäisyyden juhlavuosi huipentui kouluissa ja päiväkodeissa itsenäisyysviikkoon. Itsenäisyyspäi-vän alla koulut ja päiväkodit viettivät Suomi 100 -teemaisia juhlia, joiden ohjelmassa oli mm. oppi-laiden ja lasten esityksiä, työpajoja, taidenäyttelyitä ja tietenkin tanssia. Albert Edelfeltin koululla järjestettiin itsenäisyyspäivän viikolla Teatteri Taruman Kirjeitä rintamalta -esitys. Yleisössä oli noin 600 4–9-luokkalaista. Liitteenä 6 koonti päiväkotien ja koulujen Suomi 100 teemaisesta ohjelmasta itsenäisyysviikolla. Suuria aattopäivän tapahtumia oli myös 5. joulukuuta Säätytalolla Helsingissä vietetty pääministeri Juha Sipilän isännöimä lasten itsenäisyysjuhla, johon oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta edustajaa kai-kista Suomen kunnista. Porvoosta juhliin osallistuivat Luukas Kankaanpää ja Erin Johansson Hint-haaran suomen- ja ruotsinkielisestä koulusta. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiainvaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio.

5.3.22 Yhteisötaideteos Sydänsyli

Yhteisötaideteos Sydänsyli koostuu 1000:sta yksittäisestä Omakuvasta, jotka nivoutuivat yhteen sadan neliön installaatioksi. Teoksen toteutukseen haluttiin osallistaa erilaisia ja erityisiä yhteiskun-taryhmiä, katsomatta yksilön ikää, kokoa, väriä, taustaa, yhteiskunnallista asemaa tai ulkomuotoa. Teos oli Suomen suurin yhteisötaideteos. Taideteokset toteutettiin Taidesukellus -menetelmällä ja työpajoihin voi osallistua kuka tahansa. Porvoossa työpajaan osallistui ryhmä sosiaalipalveluiden asiakkaita yhdessä henkilökunnan kanssa.

5.3.23 Tuon minä muistan -näyttely

Porvoon museon toteuttama Suomi 100 -juhlavuoden näyttely Galleria Vanhassa Kappalaisenta-lossa 29.9.–30.12.2017 kertoi itsenäisessä Suomessa eläneiden porvoolaisten tarinoita. Itsenäi-syyden ajan Porvoota esiteltiin kahdeksan teeman kautta valokuvien, arkistomateriaalin ja esinei-den avulla. Tarinat seudun asukkaista alkoivat Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917 ja jatkuivat 1920- ja 1930-luvun teollisella historialla edeten toisen maailmansodan ajan Porvooseen. Sodan jälkeistä aikaa käsittelevässä näyttelyosuudessa paneuduttiin erityisesti 1950-luvun urheilu- ja yh-distystoimintaan, populaarikulttuuriin, uudenlaiseen teollisuustoimintaan ja muisteltiin kuntaliitoksia. Mukana oli historiallisia tapahtumia, yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksia, arkea ja juhlaa. Näytte-lyyn oli toteutettu myös neljä kuvaohjelmaa, jotka liittyivät käsiteltyihin teemoihin. Galleriassa vie-raili näyttelyn aikana 3 770 kävijää, joiden joukkoon kuului mm. 60 koululaisryhmää. Ryhmienkäyn-teihin liittyi opastus ja työskentely Konkkaronkka-työpajatilassa. Holmin talossa järjestettiin oheis-ohjelmaa, johon osallistui kaikkiaan 85 henkilöä. Veteraanihuoneessa syvennyttiin erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin. Veteraanihuoneen kävijämäärä oli 139 henkeä. Näyttelyn avoinnapidosta ja esittelystä vastasi Porvoon Sota-ajan muistoyhdistys ry – Krigsminnesföreningen i Borgå rf.

22 (28)

Näyttely oli osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Näyttelyä tukivat Porvoon kaupungin kulttuuripalvelujen lisäksi Aktiasäätiö Porvoo ja Varuboden Osla. Näyttelyn yhteistyöverkostoon kuuluivat muun muassa Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut, Porvoon Sota-ajan muistoyhdistys ry – Krigsminnesföreningen i Borgå rf, Point College ja Borgå folkakademi.

5.3.24 Tour de Porvoo

Porvoon kaupungin vanhuspalvelut koordinoi liikkuvan palvelun Porvoon maaseudulle. Tour de

Porvoo – Borgå oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kyseessä oli yhteistyömuoto, jossa oli

osallisena kaupungin eri toimialoja, liikennöitsijä, alueen koulut ja yhdistykset sekä seurakunta. Oh-

jelmasisällöt liittyivät Suomi 100 -juhlavuoteen.

Tour de Porvoo – Borgå toteutettiin palvelulinja Passelissa Hinthaaran ja Kulloon kylien alueella.

Esteettömään Passeliin mahtui vain rajallinen määrä henkilöitä, joten painopiste oli kotihoidon asi-

akkaissa. Palvelulinja Passeli haki asiakkaan kotoa ja vei kotiin ajelun jälkeen. Ajelumatkoja järjes-

tettiin yhteensä kymmenen kertaa. Jokainen matka kesti noin 1,5–2 tuntia. Passelissa oli matkan

aikana vaihtelevaa ohjelmaa, ja kaupungin edustaja oli mukana matkanjohtajana. Bussissa vieraili

niin Porvoon museon henkilökuntaa, muusikkoja, liikunnanohjaajia kuin yllätysvieraitakin. Ohjel-

masisällöissä toteutettiin myös matkalaisten toiveita ja tutustuttiin kotiseutuun.

Kaikkiaan 70 henkilöä pääsi ajelulle vuoden 2017 aikana, ja matkoja tehtiin 20. Kuljetuskustannuk-

set kevätkaudella kustansi kuntatekniikka ja syksyn matkoihin kaupunki sai avustusta Bäckmanin

säätiöltä. Yhden matkan hinta oli 150 euroa ja rahoitus hankkeelle oli 3 000 euroa. Hanke herätti

laajaa mielenkiintoa ja sai paljon medianäkyvyyttä mm. Ylen aamu- ja iltauutisissa. Toimintamalli

oli mieluinen myös asiakkaille ja toiminta sai jatkoa myös vuonna 2018. Luvassa on kaikkiaan 20

matkaa ja yhteistyötä kehitetään kaupungin kuntatekniikan Rinkeli-bussin kanssa.

5.3.25 Come to Finland -matkajulistenäyttely

Come to Finland -julistenäyttely 17.11.–10.12.2017 Taidetehtaan näyttelytila Kulmassa vei katso-

jansa aikamatkalle suomalaisen matkailunedistämisen maailmaan. Come To Finland on matkaju-

listenäyttely Suomesta. Teokset kertoivat nostalgisen tarinan siitä, miten värikkäillä, eleganteilla ja

humoristisilla teoksilla yritettiin houkutella turisteja rauhalliseen ja koskemattomaan Suomeen. Mat-

kailujulistekokoelman takana on vuosien etsintätyö ympäri maailmaa. Näyttelyn tuotti Taidetehtaan

näyttelytila Kulmaan Come to Finland Publishing Oy Ab. Näyttelyn järjesti kulttuuripalvelut.

5.3.26 Pienten sankareiden aikamatka

J.L. Runebergin kodissa sukellettiin 6.–7.5.2017 Suomen historiaan tarinoiden ja valokuvien

kautta. Kuvauspäiviin oli ennakkoilmoittautuminen ja kuvien hinta oli 10 €/kpl. Kuvissa lapset eläy-

tyivät Suomen historian eri kausiin ja tekivät näkyväksi tarinat ja historialliset tapahtumat.

J.L. Runebergin kodissa kuvien aiheena olivat kirjailija J. L. Runeberg ja hänen perheensä. Rooli-

asut ja rekvisiitan sai lainaksi paikan päällä.

Parhaat kuvat pääsivät vanhempien luvalla 2017 Suomi 100 -valokuvanäyttelyyn. Tarinoista ja

kuvista tehtiin myös satukuvakirja sekä näyttelykokonaisuus. Näyttely Lapset Suomen taiteilijoina

oli esillä J. L. Runebergin kodissa 30.8.–30.9.2017. Syntyneen satukirjan avulla yhteiset lukuhetket

voivat jatkua myös tulevaisuudessa. Hankkeen J.L. Runebergin kodille tuotti Borealis Photography,

Tomas Carmen.

23 (28)

5.3.27 Tuntematon sotilas -elokuva

Tuntematon sotilas -elokuva oli Suomi 100 -juhlavuoden odotetuin kotimainen elokuva. Elokuva

kertoo jatkosodasta, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syys-

kuuta 1944. Käsikirjoitus pohjautuu Väinö Linnan teokseen Sotaromaani, joka on vuonna 2000

julkaistu sensuroimaton versio vuonna 1954 julkaistusta Tuntemattomasta sotilaasta.

Porvoon seudun veteraanit, lukiolaiset ja ryhmä maahanmuuttajia kutsuttiin itsenäisyyspäiväviikolla

elokuvateatteriin BioRexiin katsomaan Aku Louhimiehen ohjaamaa elokuvaa Tuntematon sotilas.

Näytöksiä järjestettiin kaikkiaan kolme ja katsojia oli yhteensä noin 150.

5.3.28 Muita Suomi 100 -teemaisia tapahtumia

Metsä ja puut -piirustustyöpaja

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Porvoon kulttuuripalvelut järjesti kaikille avoimen piirustus-

työpajan, jonka aiheena oli metsä ja puut. Työpajat järjestettiin Galleria Vanhan Kappalaisentalon

pihalla 11.7.–12.8.2017. Piirustustyöpaja oli avoin kaikille, ja lähtökohtana oli oma rajaton mieliku-

vitus. Työpajan ohjaajana toimi taiteilija Tiina Wallius. Työpajassa syntyneistä puukuvista Wallius

koosti yhteisen Metsä-teoksen, joka oli esillä Taidetehtaalla. Työpajoissa oli kaikkiaan n. 300 osal-

listujaa.

Lavis-tapahtuma

Liikuntapalvelut järjesti itsenäisyyspäivän viikolla 4. joulukuuta kaikille avoimen Lavis-tapahtuman

Porvoon urheiluhallissa. Sali oli koristeltu Suomi 100 -teemaisesti ja osallistujille tarjoiltiin glögiä,

piparkakkuja ja Suomi 100 -suklaata. Tilaisuus aloitettiin Johan Westerbergin johdolla Mamme-lau-

lulla, jonka jälkeen liikunnanohjaaja Miia Heikkilä veti Lavis-jumppatunnin. Lavis-lavatanssijumppa

on uusi hauska, helppo ja hikinen liikuntamuoto, joka perustuu lavatanssiaskeleiden ja jumpan väli-

muotoon. Tunnilla tanssittiin tuttuja lavatanssilajeja, kuten humppa, jenkka, rock/jive, cha cha ja

samba. Osallistujia oli noin 100 henkilöä.

5.4 Uusia perinteitä

Suomi 100 -juhlavuoden aikana Porvoossa monet jo perinteeksi muodostuneet tapahtumat ottivat

teemakseen sinivalkoisen juhlavuoden, mutta paljon järjestettiin myös täysin uusia tapahtumia ja

hankkeita. Yksi juhlavuoden tärkeimmistä tavoitteista oli uusien yhteistyömuotojen etsiminen ja

kokeileminen. Tavoitteena oli myös sellaisten tapahtumien ja yhteistyömuotojen tuottaminen, joita

järjestettäisiin tulevinakin vuosina.

Juhlavuoden aikana järjestetyistä uusista tapahtumista, osa on mahdollista toteuttaa tulevinakin

vuosina. Näitä ovat esimerkiksi: Koko perheen uudenvuoden vastaanotto, itsenäisyyspäivän muis-

tokynttilöiden sytyttäminen sankarihaudoilla, koululaisten yhdessä toteuttama konsertti Taideteh-

taan Avanti-salissa, Kuorokavalkadi, Lastenkirjallisuuspalkinto Runeberg Junior ja Syödään yh-

dessä -teema. Näitä Suomi 100 -juhlavuotena käynnistettyjä tapahtumia ovat sekä kaupunkilaiset

että yhdistykset ja järjestöt toivoneet järjestettävän tulevinakin vuosina. Vuonna 2018 jatkoa ovat

saaneet koululaiskonsertti Avanti-salissa, Runeberg Junior lastenkirjallisuuspalkinto, Syödään yh-

dessä ja itsenäisyyspäivän muistokynttilöiden sytyttäminen sankarihaudoille.

24 (28)

5.4.1 Koko perheen uudenvuoden vastaanotto

Ilotulitus Suomelle

Porvoossa Suomi 100 -juhlavuosi avattiin uudenvuoden aattona 31. joulukuuta 2016 klo 17 Taide-

tehtaan piha-alueella. Tarjolla oli iloista ohjelmaa erityisesti lapsiperheille. Juhla-alue oli somistettu

värivaloin ja koristein talviseksi satumetsäksi. Somisteina oli myös Suomi 100 -logoja ja eläinhah-

moja. Tunnelmaa nostatti klo 16 alkaen lasten minimonodisko. Tapahtuma oli kaksikielinen ja sen

juonsi Jesse Kamras. Aukiolla tarjoiltiin kuumaa mehua ja Brunbergin makeisia. Suomen itsenäi-

syyden juhlavuoden avasi klo 17 kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen. Tämän jälkeen

ohjelma jatkui yhdessä tanssien. Tanssija-koreografi Panu Varstala johdatti tanssihaasteeseen,

jossa yleisö pääsi opettelemaan Suomi 100 -juhlavuoden tanssiaskeleet. Kun tanssikuviot olivat

hallussa, jatkettiin juhlimista lastenmusiikkiyhtye Robin Rekku & Jekkuorkesterin vauhdittamana.

Musiikkiopiston Ocarina-kuoro viritti tunnelman klo 18 illan huipentamaan ilotulitukseen. Ilotulitus

hehkui Suomen luonnon värejä ja Porvoon taivaalla nähtiin juhlavuotta ylistävä Suomi 100 -kuva-

elma. Kaupungin ylle levittäytyivät Suomen lipun värit ja Suomen leijonan kultaa. Kunnialaukaukset

toivottivat onnea tulevalle vuodelle ja itsenäisyyttä juhlivalle Suomelle. Hinthaara-Boe VPK oli pai-

kalla paloautoineen, ja vastasi turvallisuudesta ja liikenteenohjauksesta. Ilotulituksen jälkeen ta-

pahtumalavan screenillä esitettiin kuvakooste Länsirannan alueen vanhoista valokuvista ja englan-

ninkielinen kuvasarja Suomi 100 -tietoa. Suomi 100 -juhlavuoden avauksen tarjosivat Porvoon kau-

punki, Neste Oyj ja Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag.

Tervetuloa uusi vuosi 2018

Suomi 100 -juhlavuoden päätteeksi Porvoon kaupunki kutsui 31. joulukuuta 2017 klo 17–18 kaikki

kaupunkilaiset juhlimaan Taidetehtaan aukiolle. Juhlassa oli hauskaa ohjelmaa koko perheelle ja

loppuhuipennuksena ilotulitus, jonka Varuboden-Osla ja Neste Oy tarjosivat kaupunkilaisille. Ilotuli-

tukset ammuttiin taivaalle Alman Chasing Highs -kappaleen soidessa. Kappale sai eniten ääniä

kaupungin järjestämässä Facebook-kyselyssä. Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi sivistyslauta-

kunnan pj. Catharina von Schoultz. Alueella paljastettiin "Rakkaudesta" jääveistos, joka oli osoi-

tettu kaikille porvoolaisille. Ohjelmassa oli myös vauhdikas Muumien Talvishow ja Taidetehtaan

Tanssikoulu tanssitti yleisöä. Tapahtuma-alueella Akilles myi mehua ja makkaraa klo 16.30–18.30.

Hinthaara-Boe VPK oli paikalla paloautoineen, ja vastasi turvallisuudesta ja liikenteenohjauksesta.

Tapahtuma-alueella jaettiin yleisölle vilkkuvia sydänvaloja, joissa oli painettuna Porvoon kaupungin

logo. Tapahtuma oli kaksikielinen, ja sen juontajana toimi Jesse Kamras.

Uudenvuodentapahtumat 2016 ja 2017 rahoitettiin kaupungin Suomi 100 -talousarviosta. Varubo-

den-Osla ja Neste Oy rahoittivat tapahtumien ilotulituksen. Tapahtumien kävijämäärä tapahtuma-

alueella oli 2 000 – 3 000 henkilöä. Ilotulitus keräsi yleisöä myös tapahtuma-alueen ulkopuolelle,

jolloin yleisön kokonaismäärä on tätä lukua paljon suurempi.

Uudenvuodentapahtumat ovat yksi suurimmista kaupungin järjestämistä tapahtumista. Kohderyh-

mänä olivat erityisesti lapsiperheet ja tapahtuman ajankohta uudenvuodenaattona klo 17–18 väli-

senä aikana osoittautui toimivaksi. Tapahtuma keräsi paikalle myös matkailijoita. Hallitusti järjeste-

tyn ilotulituksen toivottiin myös vähentävän perheiden tarvetta omien ilotulitteiden käyttöön. Kau-

pungin yhteistyökumppanina ilotulituksen järjestämisessä olivat kumpanakin vuotena paikalliset

yritykset Varuboden-Osla ja Neste Oy. Tapahtuman järjestäminen jatkossa vaatii n. 20 000 euron

määrärahan.

25 (28)

5.4.2 Itsenäisyyspäivän muistokynttilöiden sytyttäminen

Perinteiseen tapaan Porvoon sankarihaudoilla on itsenäisyyspäivänä jumalanpalveluksen jälkeen

järjestetty kunnianosoitus ja seppelten lasku sekä lyhyt kenttähartaus. Suomi 100 -juhlavuoden

kunnioittamiseksi porvoolaiset lukiolaiset ja partiolaiset sytyttivät itsenäisyyspäivän aamuna

Porvoon sankarihautausmaalla jokaisen sankarivainajan haudalle muistokynttilän. Muistokynttilöi-

den sytyttämisen koordinaattoreina toimivat Porvoon seudun veteraaniyhdistysten aktiivit. Lukiolai-

sille ja partiolaisille järjestettiin kaksi järjestäytymistapahtumaa, jossa heitä informoitiin haudoilla

käyttäytymisestä ja siitä arvokkaasta viestistä, jota jokaiselle haudalle sytytetty muistokynttilä ker-

too.

Veteraaniyhdistykset ja Porvoon kaupunki toivovat, että muistokynttilöiden sytyttämisestä jokaisen

sankarivainajan haudalle syntyy vuosittainen perinne. Vuonna 2017 Porvoon seurakunta hankki

haudoille sytytettävät lasiset lyhdyt, joita voidaan käyttää tulevinakin vuosina uudelleen. Porvoon

kaupunki vastaisi perinteen siirtymisestä lukiolaisten keskuudessa. Perinteen jatkumisen takaa-

miseksi itsenäisyyspäivän ohjelmarungosta haudoilla tuotetaan kaupungin taholta aikataulu, oheis-

tus ja nimetään vastuuhenkilöt. Koordinoinnista vastaisi kaupungin vanhuspalvelut.

5.4.3 Koululaisten yhdessä toteuttama konsertti

Porvoolaiset yläkoulut ja lukiot esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä konsertissa, joka esitettiin

Taidetehtaan Avanti-salissa 26. ja 27. lokakuuta 2017. Konsertissa kuultiin tuttuja kappaleita 1950-

luvulta aina tähän päivään saakka, Hard Rock Hallelujasta Finlandiaan. Jokainen koulu esitti kaksi

kappaletta eri vuosikymmeniltä ja bändi ja laulajat vaihtuivat vuosikymmenten vaihtuessa.

Musiikkiluokat tai valinnaisena musiikin valinneet yläkoulujen ja lukioiden oppilaat harjoittelivat

oman osuutensa kouluissaan musiikkiopettajiensa Anu Tikka-Blomqvistin, Erja Askolinin, Soili Kos-

kelaisen, Rolf Danielssonin, Magnus Strandvikin ja Ville Huurin johdolla. Kappaleet koottiin esitys-

kokonaisuudeksi yhteisharjoituksessa Taidetehtaalla. Konsertti esitettiin kaikkiaan viisi kertaa kah-

den päivän aikana. Kaupungin kaikki 7. ja 9. luokan oppilaat ja osa lukioiden oppilaista saivat naut-

tia yhteiskonsertista kouluaikana päiväesityksissä. Kaikille avoin yleisöesitys järjestettiin torstaina

26. lokakuuta klo 18. Liput konserttiin maksoivat 10 €. Konsertit olivat osa kulttuuritoimen kouluyh-

teistyötä. Konsertit keräsivät kaikkiaan noin 2 552 kuulijaa.

Koululaisten yhdessä toteuttama konsertti Taidetehtaalla oli onnistunut tapahtumakokonaisuus.

Konserteissa nostettiin esille kouluissa tehtävä laadukas opetustyö ja oppilaiden korkea osaamisen

taso. Konsertit tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden oppilaille tuoda esille monipuolista osaa-

mistaan. Koululuokille ja kouluille konsertit tarjosivat aivan uudenlaisen yhteistyömuodon. Oppilaat

pääsivät näkemään, mitä muissa kouluissa tehdään ja osataan ja miten yhteistyöllä on mahdollista

tuottaa ikimuistoinen elämys sekä kaikille osallistujille että yleisölle. Koululaisten yhteiselle konser-

tille on toivottu jatkoa tulevillekin vuosille. Konsertit olivat osa kulttuuripalveluiden kouluyhteistyötä,

jossa tärkeänä pidetään kulttuurikasvatuksen tasa-arvoista toteutumista eri ikäryhmissä. Toteutu-

akseen konsertti tarvitsee määrärahaa tilavuokran ja koululaisten kuljetusten kustannuksiin.

Vuonna 2017 tapahtumaan käytettiin kaupungin Suomi 100 -talousarviosta 3 500 euroa, joka kattoi

vain osittain Taidetehtaan salivuokran sekä kuljetuskustannukset.

5.4.4 Kuorokavalkadi

Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut ja Porvoonseudun musiikkiopisto järjestivät yhteistyössä pai-

kallisten kuorojen kanssa kaksikielisen Lauletaan yhdessä – Vi sjunger tillsammans -kuorokavalka-

26 (28)

din Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tapahtuma järjestettiin 6. toukokuuta 2017 klo 16–18 Tai-

detehtaalla Avanti-salissa. Päivän ohjelman oli laatinut taiteellinen johtaja, musiikkineuvos Mar-

jukka Riihimäki. Osallistuvia kuoroja oli kaikkiaan seitsemän: Borgå Damkör, MI Sisters, Cawiar,

Porvoon Naislaulajat, Porvoon Mieslaulajat, Lauluyhtye Flamingo ja Ocarina-kuorot.

Konsertti alkoi klo 16.00 ja jokainen kuoro esitti vuorollaan omavalintaisia lauluja. Aikaisemmin päi-

vällä kuorot osallistuivat Taidetehtaalla harjoituksiin ja Marjukka Riihimäen vetämään työpajaan.

Konsertti kesti noin kaksi tuntia ja huipentui yhteislauluun Marjukka Riihimäen johdolla, kun yleisö

pääsi avaamaan äänensä ja osallistumaan lauluihin Sininen ja valkoinen ja Kalliolle kukkulalle.

Konserttilippujen hinta oli 10 €. Yleisöä tapahtuma veti 140 kuulijaa. Porvoon kaupungin Suomi

100 -talousarviossa tapahtumalle oli varattu 3 000 euroa. Varattu summa ei riittänyt kokonaisuu-

dessaan tapahtuman salivuokraan eikä markkinointi- ja materiaalikuluihin.

Kuorojen palaute tapahtumasta oli myönteistä, ja toiveena on tapahtuman järjestäminen vielä uu-

delleen. Tapahtumakokonaisuuden tuottaminen oli suuritöinen projekti, joka sopisi parhaiten toteu-

tettavaksi esimerkiksi joka kolmas vuosi. Tällöin into yhteisen tapahtuman tuottamisesta myös py-

syisi parhaiten yllä, kun kokonaisuudesta ei tule jokavuotinen velvoite. Toteutuakseen Kuorokaval-

kadi tarvitsee sen järjestämiseen osoitettuja määrärahoja.

5.4.5 Lastenkirjallisuuspalkinto Runeberg Junior

Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland/Ksf Media perustivat uuden lastenkirjallisuuspalkin-

non, nimeltään Runeberg Junior. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja se jaettiin ensim-

mäistä kertaa J. L. Runebergin päivänä 5.2.2017 Porvoossa. Palkinto myönnetään suomen- tai

ruotsinkieliselle lastenkirjalle, jonka kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaat lapset. Palkinnolla halutaan

edistää lasten lukuintoa.

Palkinnonjakoa varten nimetään esiraati, joka nimeää enintään kymmenen ehdokasta palkinnon-

saajaksi. Esiraadin valinnan pohjalta porvoolaiset päiväkotiryhmät ja ensimmäisen ja toisen luokan

oppilaat valitsevat voittajan. Runeberg Junior -palkinto julkistetaan Runeberginpäivänä.

Lastenkirjallisuuspalkinto Runeberg Juniorille oli varattu Porvoon Suomi 100 -talousarviossa 5 000

euroa. Kirjallisuuspalkinnon kuluja olivat palkinto, esiraadin ja tuomarin palkkiot sekä palkintojuhlan

ohjelma. Yhteensä 13 800 euroa.

5.4.6 Syödään yhdessä

Porvoon kaupunki liittyi vuonna 2017 mukaan valtakunnalliseen Syödään yhdessä -hankkeeseen, jossa nostettiin kuukausittain esiin uusia ruokaan ja ruokailuun liittyviä teemoja puhuttelemaan erilaisia ihmisiä. Myös Porvoon kaupunki lupasi juhlavuoden kunniaksi mahdollistaa enemmän yh-dessä syömisen hetkiä. Porvoossa jokaisen kuukauden 6. päivä oli erityinen ruokateema. Kau-punki kutsui mukaan Syödään yhdessä -hankkeeseen myös paikalliset yritykset, yhdistykset, jär-jestöt ja seurakunnat. Porvoon kaupungin ruokapalvelut tarjosi vuoden aikana mahdollisuuden yhdessä syömisen hetkiin usealla eri teemalla päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa. Ruokateemat veivät sekä mennei-syyden makumaailmoihin että tuttujen paikallisherkkujen äärelle. Ruoka on teemana kiinnostava ja se herättää helposti ihmisten mielenkiinnon. Ruokateemalla on myös tärkeä merkitys koulumaailmassa, sillä kouluruokailu on sosiaalinen tapahtuma, jossa oppi-laat pääsevät kehittämään vuorovaikutustaitojaan. Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäi-vää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun,

27 (28)

toteuttamiseen ja arviointiin. Opetushallitus ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat laajan sidosryh-mäyhteistyön avulla tuottaneet materiaalia ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kouluille tarjottiin mahdollisuus järjestää 25. elokuuta 2017 Syödään yhdessä -päivä. Päivän tar-koituksena oli, että koulun oppilaat kattavat pöydät juhlaviksi ja yhdessä ruokailuun kutsutaan lähi-seudun ikäihmisiä. Mukaan teemaan lähti neljä koulua ja tapahtumien suosio ylitti odotukset. Ruo-kakasvatuksen voi jatkossa toteuttaa monilla muullakin keinoilla luokassa, koululounaalla, kau-passa, marjametsässä, maatilavierailulla tai kotona perheen kanssa. Opettajille lähimmät yhteis-työkumppanit löytyvät koulujen ruokapalvelusta ja tukimateriaaleja tarjoavat useat valtakunnalliset tahot. Yhteisten ruokateemaisten tempausten järjestäminen onnistuu Porvoossa mainiosti jatkos-sakin ammattitaitoisen ruokapalvelun henkilökunnan kanssa yhdessä suunnittelemalla.

6 Yhdessä - Tillsammans

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen suurin juhla- tai teemavuosi

Suomessa. Satavuotisuutta juhlittiin kaikkialla Suomessa läpi vuoden ja yli sadassa maassa maail-

man kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000

suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Tapahtumia hankkeissa oli yh-

teensä kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa olivat ainutlaatuisia

myös kansainvälisesti.

”Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset ja juhlavuodesta kasvoi suomalaisten näköi-

nen, vertaansa vailla oleva kokonaisuus. Juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa yhteenkuuluvuuden

tunnetta ja nostaa Suomen kansainvälistä profiilia, nämä molemmat tavoitteet saavutimme yh-

dessä”, kertoo Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen 12.4.2018 julkaistussa tiedot-

teessa.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 oli suomalaisten mielestä onnistunut ja juhlavuo-

den nähdään vaikuttaneen laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suuri enemmistö eli yhdeksän

kymmenestä pitää juhlavuotta onnistuneena. Tilastokeskuksen Suomi 100 -seurantatutkimuksen

mukaan suomalaiset kokevat juhlavuoden voimistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja syventä-

neen itsenäisyyden merkitystä.

Tutkimus paljastaa myös muutoksen tavassa juhlia itsenäisyyttä. Puolet suomalaisista kokee itse-

näisyyden juhlinnan uudistuneen juhlavuoden myötä. Kolme neljästä itsenäisyyspäivää viettä-

neestä koki juhlinnan iloisemmaksi kuin aiemmin ja joka neljäs juhli jo itsenäisyyspäivän aattona.

Puolet juhlijoista sanoo päivän vietosta tulleen itselleen aiempaa tärkeämpää.

Lähes 800 000 suomalaista liputti myös itsenäisyyspäivän aattona, ja yli 600 000 ihmistä vietti yh-

teistä kahvihetkeä 5.12. iltapäivällä. Itsenäisyyspäivä herätti enemmistössä myönteisiä tunteita.

Yhdeksän kymmenestä on kokenut ylpeyttä kotimaasta, iloa ja onnellisuutta sekä yhteenkuuluvuu-

den tunnetta.

Uusien juhlinnan muotojen toivotaan muodostuvan perinteeksi. Tärkeimmäksi nostetaan iloinen

itsenäisyyden juhlinta, mutta myös sinivalkoisia valaistuksia ja yhteisiä hetkiä ystävien kanssa ha-

lutaan kokea jatkossakin. Yli puolet toivoo Suomen lipun aiempaa laajempaa käyttöä.

Porvoon Suomi 100 -työryhmän tehtävä suunnitella, koota ja koordinoida juhlavuoden tapahtumia

toteutui tavoitteiden mukaan. Kohderyhmiksi esitetyt lapset, nuoret ja veteraanit tavoitettiin mo-

nissa eri tilaisuuksissa yhdessä ja erikseen. Yhteistyö lukuisten tahojen kanssa oli toimivaa ja an-

28 (28)

toisaa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa rakensivat kaupungin lisäksi kym-

menet paikalliset yhdistykset, järjestöt, yritykset ja yksityiset henkilöt. Juhlavuosi rakennettiin yh-

dessä ja paikallinen osaaminen ja yhteistyö kukoisti koko vuoden 2017 ajan. Vuoden aikana löy-

dettiin uusia yhteistyön muotoja, tutustuttiin uusiin ympäristöihin ja ystäviin. Juhlavuosi vaikutti laa-

jasti eri puolilla kaupunkia ja voimisti yhteenkuuluvuuden tunnetta Porvoossa. Yhdessä tekeminen

saa jatkoa monin eri tavoin juhlavuoden jälkeenkin.

Porvoon Suomi 100 -työryhmä kiittää kaikkia juhlavuoden järjestämiseen osallistuneita ja erityisesti

kaupunkilaisia, jotka osallistumisellaan tekivät Suomi 100 -juhlavuodesta meille kaikille muistorik-

kaan vuoden.

7 Liitteet

Liite 1, Porvoon kaupungin Suomi 100 -juhlavuoden talousarvio

Liite 2, Porvoon kaupungin Suomi 100 -avustusta saaneiden hankkeiden loppuraportit

Liite 3, Porvoon Suomi 100 -tapahtumakalenteri

Liite 4, Moon River Porvoo 26.8.2017 tapahtuman loppuraportti

Liite 5, Porvoo juhlii 100-vuotiasta Suomea -kunniakirja

Liite 6, Päiväkotien ja koulujen Suomi 100 -teemaiset ohjelmat 2017