Metsäpolut odottavat

Elämäntehtävänä Itämeren pelastaminen

Energiani -palvelu

Porvoon kahvilat | Pääsiäisen askarteluvinkit

Mittarinvaihdon loppurutistus alkaa

Biovoimalaitos viittä vaille valmis

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1 | 2013

KU

VA

SU

SA

HE

ISK

A

2

Porvoon Energia

valinta Luonnollinen

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimi- malla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla lähellä asiakasta.

3

Porvoon Energia

valinta Luonnollinen

4

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt

Mannerheiminkatu 24, PL 95,

06101 Porvoo

puh. 019 661 411

faksi 019 661 4211

www.porvoonenergia.fi

PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas

TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,

Nina Fransas, Magnus Nylander,

Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick

Wackström, Merja Wilkman

TOIMITUS & ULKOASU |

peak press & productions oy

Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa

www.peakpress.net

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson

AD | Sanna Nylén

KANNEN KUVA | Reijo Nenonen

PAINO | Painoyhtymä Oy

Teollisuustie 21

06150 Porvoo

www.painoyhtyma.fi

PAINOSMÄÄRÄ | 30 200 kpl

Sisä

ltö

Tolkkisten biovoimalaitos viittä vaille valmis ------------------------------ 6

PBE Uutiset ----------------------------------- 10

Mittarinvaihtourakka puolessavälissä -------------------------------- 12

Tasasähköyhteys Porvoon ja Viron välille -------------------------------- 16

Elämäntehtävänä Itämeren pelastaminen ---------------------- 18

PBE Uutiset ------------------------------------- 22

Biovoimalaitos viittä vaille valmis s.6

Porvoon kahvilat s.24

Aurinkovoimaa Tolkkisista? s.30

5

Turvallinen ja edullinen valinta ---------- 23

Porvoon kahvilat ----------------------------- 24

Reseptinurkka ---------------------------------- 25

Pääsiäisen askarteluvinkit ------------------ 26

Henkilöstöuutisia ------------------------------ 28

Sähköala, nuoret ------------------------------ 30

Metsäpolut odottavat ------------------------- 31

Aurinkovoimaa Tolkkisista? --------------- 32

Pääkirjoitus

Pääsiäisen askarteluvinkit s.26

Tolkkisten biovoimalaitoksen vihkiäisiä vietetään huhtikuus-sa. Silloin on kulunut vajaa kaksi

vuotta siitä, kun voimalan rakentaminen alkoi. Voimme tyytyväisyy-dellä todeta, että Porvoon Energian kaikkien aikojen suurimman investoinnin to-teuttaminen on sujunut mal-likkaasti.

Meille biovoimalaitos ei ole ainoastaan rahallisesti suurinvestointi vaan myös ympäristönsuojelumieles-sä merkittävä satsaus. Yhtiömme on jo vuosia sitten valinnut vihreän linjan kehityssuunnakseen ja sen mukaises-ti muuttanut Tolkkisten höyryvoimalan puukäyttöiseksi ja kasvattanut vesivoi-man sekä tuulivoiman osuutta sähkön-hankinnassa.

Puuta polttoaineena käyttävän bio-voimalaitoksen rakentaminen on tuorein ja samalla pitkä, ellei jopa toistaisek-si pisin yksittäinen askel tällä vihreällä kehitystiellä. Se vie kaukolämpötuotan-tomme yhä lähemmäksi sataprosent-tista uusiutuvien polttoaineiden käyt-töä. Biovoimalan käyttöönoton jälkeen kaukolämmön tuottamiseen käytetään Porvoossa enää noin 10 prosenttia ei-uusiutuvaa polttoainetta.

Tämäkin osuus saadaan ehkä jo lähi-vuosina suurimmaksi osaksi korvattua uusiutuvalla energialähteellä, jos suun-nitelmamme aurinkokaukolämpölaitok-sesta osoittautuvat toteuttamiskelpoi-seksi. Olen sen suhteen toiveikas.

Suurinvestointi myös ympäristöön

Porvoon Energian toiminta perustuu paitsi ympäristöarvojen kunnioittamiseen myös tehokkuuteen ja pitkäjänteisyy-teen. Voimalaitoksemme Tolkkisissa ovat molemmat niin sanottuja CHP-laitoksia (yhteistuotantolaitos), joissa uusiutuvalla polttoaineella tuotetaan sekä lämpöä et-tä sähköä. Tämä on polttoainetaloudelli-sesti paljon tehokkaampaa ja resursseja säästävämpää kuin jos lämpöä ja sähköä tuotettaisiin erillisissä laitoksissa.

Paitsi että uusi biovoimalaitos kas-vattaa kaukolämmön Porvoon Energian tuotantokapasiteettia tuntuvasti, tekee se meidät myös aikaisempaa riippumatto-mammaksi sähkömarkkinoista sähkön hankinnassamme. Tämä puolestaan auttaa pitämään myyntihintamme edelleen vakaal-la ja kohtuullisella tasolla. Taloudenpitomme on kyllä kvartaaliperusteinen kuten niin mo-nen muunkin yrityksen, mutta meille kvar-taali on pikemminkin neljännesvuosisata kuin kolme kuukautta.

Patrick Wackström, toimitusjohtaja

KU

VA

EE

VA

KA

NG

AS

”Meille kvartaali on pikemminkin neljännesvuosisata kuin kolme kuukautta.

Pyöräilykausi alkaa taas s.31

6

ROLF GABRIELSSON KUVAT STUDIO LINDELL/OSCAR

Uusi biovoimalaitos

Lämpöä ja sähköä tuotettu jo pari kuukauttaTolkkisten biovoimalaitos on viittä vaille valmis. Viimeistelytöitä riittää vielä joksikin aikaa, mutta lämpöä ja sähköä laitos on tuottanut jo muutaman kuukauden ajan. Huippumodernin biovoimalan vihkiäisiä vietetään huhtikuussa, kaksi vuotta rakennus- töiden aloittamisesta.

Kustannusarvioltaan vajaan 45 miljoonan euron biovoi-malaitos on Porvoon Energian kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Puuperäistä polttoainetta käyt-tävä biovoimalaitos nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden Porvoon Energian kaukolämmön tuotannos-

sa aikaisemmasta vajaasta 70 prosentista noin 90 prosenttiin.– Tolkkisten höyryvoimalaitoksen viereen rakennetun biovoi-

malaitoksen kattilaan sytytettiin ensitulet joulun alla. Sisäänajo testijaksoineen on sujunut kaikin puolin hyvin, tuotantopäällikkö Tommi Vierikko toteaa.

Tutustuminen uuteen tuotantolaitokseen Vierikon opastuksella on kuin tutustuisi hänen kotiinsa, niin hyvin hän tietää ja tuntee

jokaisen nurkan ja yksityiskohdan. Onhan hän toiminut hankkeen projektipäällikkönä.

Eikä Tommi Vierikko ole ensikertalainen. Kun Tolkkisten yli 30 vuotta sitten käyttöönotettu höyryvoimalaitos moder-nisoitiin ja muutettiin kokonaan puupolttoainetta käyttäväksi kymmenisen vuotta sitten, hänellä oli keskeinen rooli, silloin hanketta ohjaavan ja valvovan konsulttiyrityksen palveluksessa.

Kiertokäynnissä biovoimalaitoksella

Aloitamme kiertokäynnin sieltä, mistä biovoimalai-toksen tuotantoprosessi alkaa eli hakkeen läjitys- ja varastoalueelta. Haketta tuodaan joka arkipäivä lähi-

7

Niin ekologistaBiovoimalaitoksen korkea ekologisuusaste ei jää pelkästään polton ja hukkalämmön talteenoton tehokkuuden varaan. Laitoksessa on savukaa-sujen pesu- ja lämmöntalteenottojärjestelmä, jolla otetaan talteen päästöt ja jolla saadaan piippuun menevästä hukkalämmöstä talteen parhaimmil-laan 8 MW, joka nostaa voimalaitoksen kaukolämpötehon 36 MW:iin.

Sähkötehoa on 12 MW:in verran, mikä kasvattaa Porvoon Energian säh-könhankinnan omavaraisuusastetta lähemmäksi vuodelle 2014 asetettua 55 prosenttia.

Kaukolämpöä kyetään uuden laitoksen ansiota tuottamaan lähes 100 gigawattituntia (GWh) enemmän kuin aikaisemmin. Kahden voimalai-toksen yhteenlaskettu lämmön tuotantokapasiteetti on 300 GWh. Sähköä kyetään tuottamaan yhteensä 70 GWh, jossa lisää on noin 30 GWh.

Tolkkisten kahden lämpövoimalaitoksen tuotantoprosesseja ohjataan ja seurataan ympäri vuorokauden yhdestä ja samasta uudesta valvomosta. Kuvassa tuotantopäällikkö Tommi

Vierikko (takana) ja voimalaitosoperaattori Timo Rosenström.

8

Polttoaineesta ei pulaaVoimalaitospäällikkö Tom Tallbergin mukaan hakkeen riittävyyden uhista on puhuttu viimeiset kymmenen vuotta.

– Hyvin on kuitenkin riittänyt ja riittää edelleen myös uudelle biovoimalaitokselle. Näköpiirissä ei ole ongelmia polttoaineen saatavuudessa. Hinta on kuitenkin noussut ja edelleen nousemassa, Tallberg toteaa.

Biovoimalaitos ja vanhempi höyryvoimalaitos, joka sekin käyttää puuta polttoaineena, tarvitse-vat yhteensä enimmillään noin 2 500 kuutiometriä haketta vuorokaudessa. Sitä toimittavat Tolkkisiin viisi isoa alan toimijaa ja muutama pienempi. Lä-hes 90 prosenttia toimitetusta hakkeesta on metsä- ja kantohaketta.

Voimalaitosten vieressä on varastoituna noin kahden kuukauden tarpeen verran haketta. Lisää tuodaan viisi päivää viikossa noin 25 rekkalastil-lista. Yhden rekan noin 100 kuution kuorma palaa voimalaitoksen kattilassa parissa tunnissa.

9

1. 2.

3. 4.

Alkrogiin välipumppaamoUusi välipumppuasema varmistaa sen, että biovoimalaitoksen myötä kasvanut energiamäärä pystytään siirtämään kaukolämpöverkon etäisimpiinkin osiin. Tolkkisten ja Porvoon keskustan välisen noin 10 km pitkän runkolinjan ensim-mäinen pumppuasema on rakennettu Alkrogiin.

Matkaa voimalaitoksista välipumppaa-moon on noin kuusi kilometriä.

Välipumppaamo valmistuu käyttöön-otettavaksi huhtikuun alussa, minkä jälkeen Tolkkisten kaikki lämpöteho saadaan siirrettyä eteenpäin ilman tehon menetystä.

Runkolinjalla on myös tehty uudistus-työtä. Runkolinja Tolkkisista on uusittu Treksilän tienhaaraan asti. Uusi runko-putki on halkaisijaltaan 500 mm entisen 400 mm:n sijasta.

alueilta ja muualta Etelä-Suomesta rekoilla. Vuositasolla sitä kuluu noin 600 000 irtokuutiota.

Pyöräkuormaajalla haketta tuodaan nelilohkoiseen kolapohjavastaanottoasemaan, josta automatiikka hoitaa kuljettimia pitkin sopivan määrän haketta voimalaitoksen kattilaan. Matkalla sinne hake hienonnetaan ja siitä erotellaan mahdollisia ei-toivottuja ainesosia, kuten kiviä ja metallia.

Kaiken esikäsittelyn jälkeen hake muistuttaa jo kovasti turvetta, kun se putoaa kattilaan kahdesta polttoaineen syöttötorvesta. Katti-lassa se päätyy hiekasta koostuvaan leijukerrokseen, jossa se kuivuu, kaasuuntuu ja palaa noin 1 200 asteen lämpötilassa.

Kaukolämmöksi ja sähköksi hake muuttuu höyryn kautta, jota kattilassa tuotetaan. Höyry kulkee lämmönvaihtimiin, joissa se kuumentaa kaukolämpöverkossa kiertävää vettä. Sähköä syntyy generaattorissa, jota pyörittää höyryä käyttävä turbiini.

Valvomossa tarkkana

Valvomosta käsin valvotaan, seurataan ja ohjataan sekä vanhan että uu-den lämpövoimalaitoksen lämmön- ja sähköntuotantoa. Tietoja välit-tävät tuhannet ja taas tuhannet anturit tuotantoprosessin eri kohteissa.

Valvomossa työskennellään viidessä vuorossa ympäri vuorokau-den. Vuorossa on kolme henkilöä. Kaiken kaikkiaan Tolkkisten kaksi voimalaitosta työllistää 30 henkilöä. Enemmillään uutta bio-voimalaitosta oli rakentamassa pari sataa ihmistä.

Hakkeen tie biovoimalaitokseen alkaa kolapohjavastaanottoasemasta (kuva 1), joka näkyy ison kuvan oikeassa ylälaidassa. Kuljettimilla hake kul-kee hienonnettavaksi ja puhdistettavaksi kivistä ja metallista (kuva 2) päätyen lopulta kattilaan, jossa se palaa 1 200 asteen lämpötilassa (kuva 3). Haketta polttamalla syntyy höyryä, jota käytetään sekä sähköä tuottavan generaattorin pyörittämiseen että kaukolämpöverkossa kiertävän veden kuumentamiseen. Kuva 4 esittää kaukolämpöverkon lähtöputkiston.

KOONNEET ROLF GABRIELSSON JA SEPPO IISALO

Uutiset PO

RVO

O

Merikaapeli Tolkkisista Kulloon

Tulos kohentui

Porvoon Sähköverkko Oy on aloittanut merikaapelin asentami-sen Tolkkisten ja Kulloonlahteen välille. Noin neljän kilometrin pituisen merikaapelin laskemiseen on tarkoitus päästä syksyllä. Alustavia töitä on tehty jo vuoden alusta kaapelin Kulloonlah-den rantautumiskohdassa.

– Tällä noin varttimiljoonan euron investoinnilla paranne-taan sähkönjakeluvarmuutta Kulloon alueella, Porvoon Sähkö-verkon toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.

Kaapeliyhteys rakennetaan suoraan Tolkkisten sähköasemal-ta Kulloonlahden rantaan.

Myös Haikkoon ja Kråkön välille suunnitellaan merikaapeli-yhteyden rakentamista.

Arvonlisävero nousu näkyy sähkölaskussa Arvonlisävero kiristyi 1.1.2013 yhdellä prosenttiyksiköllä. Useimpien tuotteiden ja palvelujen alv nousi vuodenvaihteessa 24 prosenttiin.

Muutos vaikuttaa myös sähkölaskuihin, sillä laskuissa olevat sähköenergian, verkkomaksun ja muiden palveluiden ja sähköve-rojen osuudet sisältävät arvonlisäveron. Veromuutos koskee myös määräaikaisia sopimuksia.

Liittymismaksut ovat edelleen arvonlisäverottomia, niihin veronkorotus ei vaikuta.

E-lasku säästää energiaaEnergiaa voi säästää monella tavalla. Yksi tapa on siirtyä E-laskuun, joka on paperiton, ekologinen vaihtoehto perintei-selle laskulle.

E-lasku toimitetaan asiakkaan verkkopankkiin. Sähköinen laskutus vähentää hiilidioksidipäästöjä eikä siitä jää ympäris-töä kuormittavaa jätettä.

Porvoon Energian kotisivut uudistuivatPorvoon Energian kotisivujen ulkoasua on uudistettu nykyaikai-semmaksi ja yhtiön graafisen ilmeen mukaiseksi.

– Samalla sisältöä on karsittu tavoitteena selkeys ja ajankohtai-suus. Uusien sivujen kautta pyrimme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin. Tervetuloa tutustumaan, viestintäpäällikkö Nina Fransas vinkittää.www.porvoonenergia.fi

Ekoenergiaa TolkkisistaPorvoon Energia myy Tolkkisten voimalaitoksessa puupolttoai-neella tuotettua vihreää kaukolämpöä ja sähköä. Sähköllä on Suomen luonnonsuojeluliiton Eko-energiamerkki, joka takaa sen että sähkö on peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Suomessa on vain 11 energiayhtiötä, joilla on ekomerkittyä sähköä myytävänä.

Porvoon Energia -yhtiöiden tulos vuodelta 2012 on edellisvuotta parempi. Tulos ennen veroja ja varauksia on noin 4,1 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 2,9 miljoonaa.

Liikevaihto nousi 48,8 miljoonasta eurosta noin 53 miljoonaan euroon.

Sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 5,1 prosenttia ja lämmön-kulutus 9 prosenttia. Sähkönsiirtotariffeja korotettiin kesällä 5,5 prosenttia ja kaukolämpötariffeja 8 prosenttia. Sähköenergi-an hinta pysyi ennallaan.

Uudisrakennustoiminnan heikkeneminen Porvoon Energian toiminta-alueella näkyy uusien sähköliittymien määrässä: 175 vuonna 2012 ja 223 vuonna 2011.

Uusia kaukolämpösopimuksia tehtiin Porvoossa 48 (67 vuonna 2011) ja Loviisassa 14 (16).

RantakyläNyby

Kulloviken

Håplax- viken

Kullo Golf

10

11

Saksan energia- käännös Mahdollisuus vai uhkapeliä?

Fukushiman katastrofin jälkeen Saksa päätti sulkea kahdeksan ydin-voimalaa. Vuoteen 2022 mennessä loput yhdeksän voimalaa suljetaan. Samalla katoaa 12 000 MW sähkön tuotantokapasiteettia.

Energiewendeksi eli energiakäänteeksi kutsuttu siirtymisvaihe uusiutuviin energianlähteisiin on sujunut nopeammin kuin on suunniteltu. Uusien voimaloiden subventoinnit ja alenevat hinnat ovat lisänneet erityisesti aurinkovoiman rakentamista.

Kun paistaa ja tuulee, Saksa tuottaa paljon enem-män sähköä kuin kuluttaa. Talvisin taas Saksa on riippuvainen sähköntuonnista Itävallan puolelta.

Muu Eurooppa seuraa silmä tarkkana, onnistuuko Saksa saavuttamaan uusiutuvan energian, pääs-tövähennysten ja energiatehokkuuden radikaalit tavoitteet, vai pelaako se uhkapeliä.

Kuluttajat maksumiehinäAivan ilmaiseksi uusiutuvan energian lisääminen ei ole kuitenkaan tapahtunut. Pelkästään vuonna 2010 saksalaiset maksoivat suoraa tukea uusiutuvan energian tuottajille 13,5 miljardia euroa. On arvioi-tu, että tänä vuonna saksalaiset kuluttajat joutuvat maksamaan tukimaksuja 5 snt/kWh jokaisesta käyt-tämästään kilowattitunnista.

Ja tämä saattaa olla vasta alkua. Niinpä Saksassa on käynnistynyt keskustelu sähkön hinnankorotus-katosta, jotta tukimyllyyn saataisiin jotakin tolkkua.

Verkko katkeamispisteessäSuorien tukien lisäksi uusiutuvan energian lisää-minen vaatii suuria investointeja sähköverkkoihin ja varavoimajärjestelmiin. Verkko on rasittunut katkeamispisteeseen silloin, kun tuuli- ja aurinko-voimalat ovat tuottaneet huippulukemia.

– Pelkästään uutta suurjänniteverkkoa Sak-saan tarvitaan 3 600 km vuoteen 2020 mennessä. Investointien kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljardia euroa, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Petteri Haveri toteaa.

Nykyisin sähkö kulkee Etelä-Saksasta Pohjois-Saksaan usein Tsekin ja Puolan kautta.

Lähteet: Energiateollisuus, Tulevaisuuden energia, Sak-san talous- ja teknologiaministeriön yhteenvetoraportti, 2013

SEPPO IISALO

Uutiset EU

RO

OPPA

Porvoon Energia on kymmenien muiden energiayhtiöiden kanssa luomassa Suomeen maan kattavan sähköajoneuvojen latausverkos-ton. Sitä varten perustetaan valtakunnallinen latausoperaattori.

– Tarkoitus on tällä tavoin luoda edellytykset sähköajoneuvojen laajamittaiselle yleistymiselle, kertoo kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen, joka edustaa Porvoon Energiaa hankkeessa.

– Latausoperaattorin odotetaan olevan toiminnassa tämän vuo-den aikana, jolloin myös peruspalvelut tulevat kuluttajien saataville, arvioi Sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry Eera Oy:sta.

Suomeen rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyinen sähköi-sen liikenteen ekosysteemi.

– Operaattori kytkee yksittäiset latauspisteet yhtenäiseksi verkok-si kuluttajien käyttöön ja mahdollistaa valtakunnallisen sähkölii-kennepalvelun yhtenäisellä palvelutasolla, Pöyry kertoo.

Kuluttajan kannalta kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sähkö-ajoneuvon pikalatausasema tunnistaa ladattavan ajoneuvon ja osaa lähettää laskun tankkauksesta suoraan oikeaan osoitteeseen.

– Sähköajoneuvojen käytön ja yleistymisen kannalta tulevalla operaattorilla on merkittävä positiivinen vaikutus. Standardoinnille tulee nyt selkeä rooli, ja yhtenäinen käyttäjäkokemus on tietysti myös kuluttajien etu, toteaa sähköajoneuvojen lataustolppia valmis-tavan Enston uuden teknologian johtaja Matti Rae.

Perusta suomalaiselle latausoperaattoriratkaisulle on syntynyt Tekesin rahoittamassa Sähköinen liikenne -hankkeessa, jossa on mukana iso joukko alan johtavia yrityksiä Suomessa.

Sähköautoille valtakunnallinen latausverkosto

STU

DIO

LIN

DE

LL/O

SC

AR

12

Seuraa mittarinvaihto- aikataulua kotisivuillamme: www.porvoonenergia.fi

13

Operaatio mittarinvaihto

Etäluettavia sähkömittareita asenne-taan nyt omakoti- ja paritaloihin.

Mittarin- vaihto- urakka puolessa- välissä

ROLF GABRIELSSON KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR

Etäluenta auttaa Porvoon Energian verkkoyhtiölle Porvoon Sähköverkko Oy:lle etä-luenta on monikäyttöinen työkalu, jolla voi vastata myös sähkön tiukkeneviin toimitusvarmuusvaatimuksiin.

Mittareiden antamien tietojen perusteella on aikaisempaa hel-pompi paikallistaa esimerkiksi myrskyjen jälkeisiä sähkövikoja.

Saaristossa on paljon asuntoja ja mökkejä, joissa ei ehkä koko talvena käydä. Kaikki talvimyrskyistä tai runsaasta lumentulos-ta johtuvat sähköviat eivät välttämättä ole tulleet verkkoyhtiön tietoon ennen kuin vasta kesällä asukkaiden palatessa vapaa-ajan-viettopaikkoihin. Etäluennan avulla yhtiö voi helposti tarkistaa tilanteen milloin vaan ja tarpeen vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin.

Myös sähkön pois ja päälle kytkeminen esimerkiksi asukkaiden vaihtumisen yhteydessä käy etäluettavilla mittareilla sujuvasti.

Mittauspäällikkö Tomas Nordström alleviivaa, että etäluettavat mittarit tekevät verkkoyhtiön toiminnan kaiken kaikkiaan aikai-sempaa tehokkaammaksi

– Sekin on loppupeleissä asiakkaan etu.

Porvoon Energian sähkömittareiden vaihtourakka saadaan päätökseen suunnitelmien mukaisesti vuoden lop-puun mennessä. Vajaa vuosi sitten aloi-tettu noin 32 000 mittarin massavaihto

on lukumääräisesti mitattuna kohta puolivälissä. Meneillään on omakoti- ja paritalojen sähkömitta-reiden vaihtaminen etäluettaviksi mittareiksi.

Mittareiden vaihtaminen aloitettiin viime vuoden loppukeväällä kerros- ja rivitalojen monimittarikeskuksista. Niiden kaikki noin 12 000 mittaria on vaihdettu, ja tämän vuoden helmikuusta lähtien vaihtotöitä on tehty oma-koti- ja paritaloissa.

Kerros- ja rivitaloissa asukkaiden arkirutii-neihin mittarien vaihto ei juuri vaikuttanut. Mittarit sijaitsevat taloyhtiöiden mittarikomeroissa, eikä asentajien tarvinnut käydä asunnoissa.

Energiani-palvelu on helppo ottaa käyttöön. Se tapahtuu Porvoon Energian kotisivujen kautta, eikä muita tietoja tarvita kuin asiakasnumero ja käyttöpaikan numero. Mo-lemmat löytyvät sähkölaskusta.

Klikkaa kotisivuilla Energiani-ikonia, joka vie verkko-asiointisivulle. Valitse asiakasraportointi, josta pääset re-kisteröitymään (se on edellytys palvelun käyttöönotolle).

Rekisteröityessä sinua pyydetään tunnistautumaan. Se tapahtuu asiakasnumerolla ja käyttöpaikan numerolla.

Valitse käyttäjätunnus ja salasana ja klikkaa sen jäl-keen rekisteröintipainiketta – ja asia on sillä selvä.

Verkkoasiointisivulla kysytään vielä tietoja käyttöpai-kasta tai -paikoista. Näiden tietojen perusteella voit jat-kossa esimerkiksi verrata omaa sähkönkulutusta vastaa-vien kohteiden keskimääräiseen sähkönkäyttöön.

Nyt voit palata etusivulle ja sieltä valikosta valita esi-merkiksi sähkönkäyttöraportit. Ruudulle avautuu säh-könkäyttöä kuvaava tolppakaavio. Voit valita tarkastelu-tasoksi kuukausi-, päivä- tai tuntitason. Edellisen päivän lukemat ilmestyvät kaavioon seuraavan päivän keskipäi-vään mennessä.

On mielenkiintoista katsoa, miten paljon sähköä on kulunut vuorokauden eri tunteina, eri päivinä ja eri kuu-kausina. Tarkan kulutuslukeman saat näkyville viemällä nuolen kuukausi-, vuorokausi- tai tuntitolpan päälle.

Energiani -palvelu

Helppoa!

Energiani -palvelussa voi seurata oman talouden sähkönkulutus-ta kuukausi-, päivä- tai tuntitasolla, kuten tässä nettikaappaus-kuvassa. Kulutustolpista näkee, että sähköä on kulunut melko tasaisesti kunnes tapahtuu hyppäys ylöspäin kello 22. Tässä sähkölämmitteisessä kodissa siirryttään tällä kellolyömällä yötariffiin, jolloin esimerkiksi lämminvesivaraaja kytkeytyy päälle ja ehkä hyödynnetään edullisempaa energiaa muidenkin sähkölaitteiden käyttämiseen.

PE

AK

PR

ES

S

14

15

Palaute positiivista

Keskustassa ja taajamissa sijaitsevissa ta-loissa sähkökatkoksia esiintyy niin har-voin, että mittarinvaihdon vaatima lyhyt sähkökatko pantiin merkille. Palaute on mittauspäällikkö Tomas Nordströmin mu-kaan kuitenkin ollut pääosin myönteistä.

– Suhtautuminen koko vaihto-operaati-oon on ollut erittäin positiivista, hän kiittää.

Omakoti- ja paritaloissa mittarinvaihto on usein edellyttänyt asukkaan paikallaoloa.

– Osa näiden talojen mittareista sijait-see paikassa, johon asentajilla ei ole pää-syä, tavallisimmin talon sisällä. Sen takia asukkaan on oltava paikalla tai muulla tavoin varmistettava, että asentaja pääsee mittarille.

Ohjeet kannattaa lukea tarkasti

Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse ilmoi-tuksen vaihtotyön tarkasta ajankohdasta.

– Ilmoitamme noin kahden tunnin ajan-jakson, jonka puitteissa työ tehdään, Nord-ström kertoo.

On tärkeää, että kirje luetaan ja siihen myös reagoidaan. Jos asiakas ei ole pai-kalla, asentaja ei pääse sisätiloihin vaihta-maan mittaria.

– Kirjeessä on ohjeet, joita noudattamalla voi omalta osaltaan varmistaa, että mittarin vaihto sujuu mahdollisimman vaivattomasti.

Jos mittari Porvoon Energian tiedoista poiketen ei esimerkiksi sijaitsekaan ulkona vaan talon sisätiloissa, on siitä hyvä ilmoit-taa yhtiölle, ja myös toisin päin.

– Liittymätiedot voivat olla vanhentunei-ta, Nordström huomauttaa.

Entä jos aika ei sovi?

Tärkeää on myös olla yhteydessä ajanva-rauspalveluun, jos vaihtotyölle ilmoitettu aika ei painavasta syystä sovi. Itse mitta-

Energiani -palvelusta Ilmaista hyötytietoa

Mittarinvaihdon rinnalla Por-voon Energia on rakentanut uu-den asiakasraportointipalvelun. Energiani-palvelun puitteissa asiakas voi jopa tunnin tarkkuu-della seurata omaa sähkönkulu-tustaan.

Mittauspäällikkö Tomas Nord-ström arvelee varsinkin oma-kotitaloissa asuvien hyötyvän uudesta palvelusta.

– Toki kaikille muillekin asiak-kaille on hyötyä siitä, että voivat nähdä mihin ja miten sähköä eni-ten kuluu. Sen tiedon perusteella sähköä voi käyttää aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kustan-nustehokkaammin. Säästökohtei-den tunnistaminen helpottuu ja säästötoimenpiteiden vaikutukset näkyvät nopeasti.

Ilmaisen palvelun käyttäjäksi pääsee Porvoon Energian koti-sivujen kautta. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä.

Muita mittarinvaihdon tuomia hyötyjä ovat arvio- ja tasaus-laskujen jääminen historiaan ja korvautuminen täsmällisil-lä, kulutukseen perustuvilla sähkölaskuilla sekä asiakkaan vapautuminen mittarilukemien ilmoittamisen vaivasta.

Hyödyt tulevat Nordströmin mu-kaan tulevaisuudessa vielä lisään-tymään, kun etäluennan piiriin kehitetään uusia palveluja.

rinvaihto ei aiheuta kuin korkeintaan puo-len tunnin sähkökatkon, eikä siitä aiheudu haittaa sähkölaitteille.

– Jos kotona kuitenkin on sairauden hoi-toon tai ammatilliseen toimintaan liitty-viä laitteita, joiden toimintaa sähkökatkos saattaa häiritä, pyydämme olemaan meihin yhteydessä, Nordström sanoo.

Asiakkaan saamasta kirjeestä löytyvät tarvittavat yhteystiedot, kuten puhelinnu-mero ja sähköpostiosoite.

Mittareita vaihdetaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mittarinvaihdon jäl-keen asentaja jättää ilmoituskortin, josta näkee muun muassa poistetun mittarin kulutuslukemat.

Saaristo oma kohteensa

Vapaa-ajan asunnot tulevat vuoroon kevään ja syksyn aikana. Saaristossa sijaitsevat ta-lot, joihin ei autolla pääse, muodostavat oman ryhmänsä. Niiden noin 700 mittarin vaihtourakasta huolehtivat Porvoon Ener-gian omat asentajat. Omakoti- ja paritalo-jen mittarit vaihtaa urakoitsija Eltel Net-works Oy:n asentajat.

Mittarinvaihto-operaation ulkopuolelle jäävät yli 3 x 63 ampeerin liittymät. Sen sijaan osa 2000-luvun alussa asennetuista etäluettavista sähkömittareista vaihdetaan uusiin. Vanhimmat mittarit eivät enää vastaa kaikkia tämän päivän etäluettaville mittareille asetettavia vaatimuksia.

SU

SA

HE

ISK

A

16

Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöiden yhteishanke EstLink 2 on edennyt aika-taulussa. Porvoon Anttilan ja Itä-Viron Pussin välille rakenteilla oleva tasa- sähköyhteys otettaneen kaupalliseen käyttöön noin vuoden kuluttua.

Tasasähkö- yhteys Porvoon ja Viron välille

ROLF GABRIELSSON KUVAT FINGRID

17

EstLink 2 -tasasähköyhteys Suomen ja Viron välille on siirtokapasiteetiltaan 650 megawattia kasvattaen mai-den välisen siirtokapasitee-

tin 1 000 megawattiin.Yhteyden kokonaispituus on noin 170

kilometriä, josta noin 14 kilometriä on avojohtoa Suomessa, noin 145 kilomet-riä Suomenlahden pohjaan upotettavaa merikaapelia ja noin 12 kilometriä maa-kaapelia Virossa.

Testaus ja käyttöönotto tänä vuonna

Merikaapeli laskettiin mereen viime vuoden loppupuolella kahtena noin 75 kilometrin pituisena toimituseränä. Painoa yhdellä toimituserällä oli noin 5 800 tonnia.

Ensimmäisen erän lasku Viron ran-nikolta suoritettiin lokakuussa ja toisen Porvoon edustalta Svartbäckin Niku-vikenissa loka-marraskuun vaihteessa. Kaapeliyhteyden testaaminen ja tekni-nen käyttöönotto tehdään tänä vuonna.

Kaapelinlaskun urakoi ranskalaisen Nexans-yhtiön norjalainen tytäryhtiö kaapelilaivallaan C/S Nexans Skagerra-killa, jonka kantavuus on 7 000 tonnia.

Sähkönsiirtoyhteyden molemmissa päissä on suuntaaja-asemat, joissa ta-sasähkö muutetaan vaihtosähköksi ja päinvastoin. Merikaapeli liittyy Suo-messa kantaverkkoon avojohdon kautta Anttilan sähköasemalla. Virossa liitty-miskohta maan kantaverkkoon on Püs-sin sähköasemalla Itä-Virossa.

Vuonna 2006 käyttöön otettu Est-Link 1 kulkee melko suoraan Tallin-nasta Espooseen. Yhteys on yli puolet lyhyempi kuin EstLink 2.

Uuden siirtoyhteyden reittivalintaan vaikuttivat monta seikkaa.

– Yksi syy oli Pussin läheisyys Viron vahvaan kantaverkkoon ja voimalaitok-siin, selvittää Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Suomen puolelta haettiin kaapelille sopivaa rantautumispaikkaa pitkin ete-lärannikkoa.

– Päädyimme Porvoon Svartbäckin Nikuvikeniin, koska siellä on mahdolli-suus rakentaa lähellä olevaan Anttilaan kantaverkon vahva solmukohta.

EstLink 2 on Suomen ja Viron kanta-verkkoyhtiöiden Fingridin ja Eleringin noin 320 miljoonaa euroa maksava yh-teishanke, johon on saatu EU:lta inves-tointitukea 100 miljoonaa euroa.

Uusi sähkönsiirtoyhteys parantaa suo-malaisten ja virolaisten kotitalouksien ja teollisuuden sähkön saannin varmuutta, ja se integroi Baltian maat läheisemmin pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.

< Vuonna 2006 valmistunut Est-Link 1 ja ensi vuonna valmistuva EstLink 2.

> Kaapelilaiva Skagerrakilta laskettiin viime vuoden lopussa Nikuvikenin syvyyteen merikaapeli, jota pitkin

Suomen ja Viron välillä tulee vuoden päästä kulkemaan jopa yhden Loviisan ydinvoimalayksikön tehon verran säh-

köä jompaan kumpaan suuntaan.

< Skagerrak on kaapelilaiva, jota on käytetty muun muassa 240 kilometriä pitkän merikaapelin laskuun mantereelta Mallorcalle.

EstLink 2• Suomen ja Viron yhteishanke

• Omistus ja kustannukset jaetaan maiden kantaverkkoyhtiöiden (Fingrid Oyj:n ja Elering AS:n kesken)

• Kustannusarvio noin 320 miljoonaa euroa

• EU:lta investointitukea 100 miljoonaa euroa

• Teho 650 MW

• Kokonaispituus 170 km, josta merikaapelia 145 km

• Merikaapelin valmistaja Nexans Norway AS

• Kaapelin halkaisija 15 cm

• Kaapelin paino 76 kg/m

• Kaapelin laskun jälkeen se upotetaan ja suojataan meren pohjaan vesipuhallusmenetelmällä

Tasasähkö- yhteys Porvoon ja Viron välille

Anttila

400 kW

300 kW

Espoo

Püssi

Harku

TALLINNA

HELSINKI

Estlink 1

Estlink 2

PE

AK

PR

ES

S

Itämeren Mitä vaaditaan ihmiseltä, joka valitsee urakseen ympäristönsuojelun? Ainakin optimismia ja diplomaatin taitoja, tietää John Nurmisen Säätiön johtaja, porvoolainen Marjukka Porvari, joka pelastaa Itämerta työkseen.

Elämäntehtävänä

pelastaminen

KIRSI RIIPINEN KUVAT JANNE LEHTINEN

18

Itämeren

19 19

20

Marjukka Porvari työskentelee John Nurmisen Säätiössä Itämeren puolesta. Vaikka tulokset an-tavat odottaa itseään ja diplomaattiset neuvotte-lut toisinaan takkuavat, työ palkitsee tekijänsä.

Säätiön isoimpia onnistuneita ponnistuksista on ollut Pietarin jätevedenpuhdistamoiden fosforipäästöjen kuriin saaminen. Kolmen suuren puhdistamon fosforikuormasta otetaan talteen jo tuhat tonnia vuodessa, toisin sanoen viidesosa Suomen-lahden koko fosforipotista.

– Kun Pietarin vesilaitos alkaa puhdistaa kaikki jätevetensä 2015 mennessä, merelle on luvassa entistä parempi tulevaisuus, Marjukka Porvari sanoo.

Porvoolainen ympäristöekonomisti

Itämeri on Marjukka Porvarille tärkeä paitsi työnä, myös yksityis-elämässä. Hän asuu merenrannalla Porvoossa, meloo ja veneilee. Perheen mökki on Virolahdella, Itämeren rannalla.

Porvarin uravalinta oli selvä jo lukiolaisena 1980- ja 1990-luku-

jen taitteessa: työtä luonnon puolesta. Hän opiskeli ympäristön-suojelua Helsingin yliopistossa, mutta huomasi pian, että talouden lait jyräävät ja määräävät, miten ympäristöä hoidetaan.

– Halusin keksiä keinoja, miten talouden ja ympäristön saisi kul-kemaan samaan suuntaan, ja ryhdyin opiskelemaan kansantalous-tiedettä. Toisinaan kysymykseen ”mikä olet” on itsenikin vaikea vastasta. Ehkä paras määritelmä on ympäristöekonomisti.

Talouden opeille on ollut tarvetta, sillä työssä on pitänyt ym-märtää esimerkiksi veropolitiikkaa ja osata arvioida ympäristö-hankkeiden taloudellisia vaikutuksia. Myös ympäristönsuojelun on oltava kustannustehokasta: miten halvimmalla menetelmällä saadaan irti paras ympäristöhyöty.

Puutteellinen hot spot -lista

Kun Neuvostoliitto kaatui, rannikkovaltiot alkoivat rakentaa Itämeren suojelemiseksi uutta yhteistä politiikkaa ja laativat niin sanotun hot spot -listan, johon kirjattiin Itämeren pahimmat saas-tuttajat. Niitä on yksi kerrallaan hoidettu kuntoon.

”Syyllisten etsimisen sijaan

kannattaa keskittyä ratkaisuihin ja

mahdollisuuksiin”

– Suomenlahden tilanne on parantunut nopeasti. Veden kirkastumisen näkee paljain silminkin, Marjukka Porvari iloitsee.

21

Kuka? Marjukka Porvari Johtaja, John Nurmisen Säätiö

Ikä: 41

Kotipaikka: Porvoo

Perhe: avomies ja kaksi tytärtä (5 ja 9 vuotta)

Harrastukset: melonta, hiihto, juoksu, retkeily

Motto professori G.A. Ekamaa soveltaen:

“The main thing is keeping the main thing the main thing.”

Motto kääntyy huonosti suomeksi, mutta sanoma kiteytyy tähän: ”Pää-asia on pitää pääasia pääasiana.”

Hyviä Itämeri- uutista• John Nurmisen Säätiön hankkeita toteutetaan 17 Itämeren alueen kaupungissa.

• Suomenlahden leville käyttökelpoisesta fosfori-kuormituksesta on Pietarin ja Fosforitin toimilla saatu pois yli 60 prosenttia.

• Kunnallisten jätevesien fos-forista on mahdollista saada poistettua jopa 97 prosenttia, typestä yli 90 prosenttia.

• Öljytankkerionnettomuuk-sien riskiä vähentää uusi navigointipalvelu, jonka avulla saadaan tankkereiden reittisuunnitelmat alusliiken-neohjauksen tietoon.

– Sittemmin meille on ollut mullistava uutinen, että listalta saat-taa puuttua useita merkittäviä kuormittajia, joukossa ehkä myös isoja lannoitetehtaita.

Porvari toivoo nyt, että Itämeren suojelukomissio alkaisi selvit-tää valuma-alueen lannoitetehtaiden tilannetta.

– Vihoviimeinen juttu olisi haudata pää puskaan ja olla muka tietämättä uusista epäilyistä.

Pietarin ihme avuksi

Talous jyrää, ja taantuma tuntuu myös Itämeren suojelussa. – Meillä säätiössä taantuma ei ole suoraan näkynyt, mutta toi-

saalta varainkeruu ei koskaan ole helppoa. Säätiön tunnettuus on onneksi parantunut, ja olemme saaneet yhä enemmän yksittäisten ihmisten lahjoituksia.

Säätiö käyttää lahjoitusvaroja etenkin kunnallisen jätevesikuormi-tuksen vähentämiseen. Erityisen paljon urakkaa on Valko-Venäjällä.

– Valko-Venäjän tilanne on toisaalta sikäli hyvä, että siellä saa-daan pienellä rahalla paljon aikaan.

Työlistalla on myös Karjalan kannaksella oleva iso kanala, yk-sittäinen iso kuormittaja. Puolaa, Latviaa ja Liettuaa houkutellaan tehokkaampaan jätevesien puhdistukseen.

– Onneksi meillä on Pietarin ihme – esimerkki siitä, miten iso-kin kuormitus saadaan nopeasti kuriin. Oikeat, toimivat esimerkit ovat tavattoman tärkeitä.

Jokainen voi vaikuttaa

Porvari huomauttaa, että meistä jokainen pystyy vaikuttamaan Itämeren tilaan parhaiten oman kunnan vesilaitoksen kautta.

– Jos haluamme vaikuttaa veden laatuun tehokkaasti, vaadim-me, että fosforin lisäksi vesilaitos puhdistaa jätevedestä mahdol-lisimman hyvin myös typen. Se ei ole aivan halpaa ja tarkoittaa käytännössä usein korkeampia jätevesitariffeja.

Porvoo on ollut jäteveden puhdistamisessa Porvarin mukaan esimerkillinen.

– Kaupunki poistaa jätevesistä nykyisin tehokkaasti sekä fosfo-rin että typen. Omaa vesilaitosta kannattaa rakastaa.

KOONNUT SEPPO IISALO

22

Etäluettava sähkömittariMittari, jolta verkkoyhtiö saa mittariluke-mat käymättä paikan päällä.4.

Energiayhtiöt vastuullisia

Kaukolämmön toimitusvarmuus on Energiateollisuus ry:n keräämien tilastojen mukaan edelleen huippuluokkaa. Vuonna 2011 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin vain kaksi tuntia.

Keskeytykset aiheutuivat järjestelmän häiriöistä ja niiden kor-jauksesta, mutta myös esimerkiksi uusien asiakkaiden liittämis-töistä tai kadunrakennuksen aiheuttamista johtosiirroista.

Kaukolämmön toimintavarmuus huippuluokkaa

Tuore kyselytutkimus eri toimialojen yhteiskuntavastuusta osoittaa, että suomalaisten mielestä energiayhtiöt kantavat vastuunsa ympäristöstä ja ilmastosta selvästi parhaiten.

Vastaajista 31 prosenttia katsoi energiayhtiöiden kan-tavan ympäristö- ja ilmastovastuunsa. Ero seuraavaksi parhaaseen toimialaan oli seitsemän prosenttiyksikköä, joulukuussa julkaistu tutkimus kertoi.

Lisää energiansäästöjä luvassa

Uutiset

Viime vuonna sähkön kokonaiskulutus kasvoi Energiavuosi 2012 -tilaston mukaan 1,1 prosenttia, kun se edellisvuonna oli vähentynyt lähes neljä prosenttia.

Joulukuussa sähkönkulutus kasvoi yli 16 prosenttia, mikä johtui paljolti kylmästä säästä. Lämpötilakorjaus huomi-oidenkin kasvua oli yli 7 prosenttia ja myös teollisuuden osalta pari prosenttia. 

– Tämän voisi varovaisesti tulkita niin, että sähkönkulu-tus on nyt kääntynyt nousuun. Pitkälle meneviä johtopää-töksiä tästä ei ole kuitenkaan vielä syytä tehdä, Energiateol-lisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoi. 

Sähkön kulutus vaihteeksi kasvuun

Suomi kulutti sähköä viime vuonna 85,2 terawattituntia. Ku-lutuksesta katettiin nettotuonnilla 20,5 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 79,5 prosenttia.

79,5%

20,5%

Vähähiilinen Suomi on mahdollinenVTT on arvioinut, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästötavoitteet, joiden mukaan vuonna 2050 päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Tavoite on kova, mutta VTT:n asiantuntijoiden mukaan mahdollista tavoittaa, jos kaikki energiaa tuottavat ja kulut-tavat sektorit osallistuvat päästötavoitteisiin. Tämän lisäksi kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää.

Ledeihin kannattaa sijoittaaKoska LED-lamppujen kehitys menee kovaa vauhtia eteen-päin, on odotettavissa, että nyt huippuluokkaa edustavat LED-lamput putoavat lähitulevaisuudessa keskihintaluok-kaan ja huippumallit jatkavat edelleen kehittymistään, Motiva arvioi.

Vaikka LED-lamppu onkin hankintakustannuksiltaan kalliimpi kuin muut lampputyypit, niin käytön aikana tuo-mansa energiansäästön ansiosta se maksaa itsensä takaisin jo käyttöikänsä alkupuolella.

Kataisen hallitusohjelman mukaisesti Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tarkoitus on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys on eduskun-nan käsittelyssä keväällä.

Käytännössä kysymys on siitä, miten kodit lämmitetään, mistä tulee sähkö älypuhelimiin ja terästehtaisiin, millä autot tankataan – viime kädessä siitä, miten ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaa-supäästöjä vähennetään tehokkaimmin.

Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään ennuste sähkön koko-naiskulutuksesta. Sen perusteella linjataan, minkä verran maahan tarvitaan esimerkiksi tuuli-, bio- ja ydinvoimaa.

SH

UT

TER

STO

CK

SUO

MI

Energiayhtiöön on menneen vuoden aikana tullut paljon yhteydenottoja asiakkailta, jotka ovat ”puolivahingossa” tehneet sähkösopimuksen pu-helinmyyjän kanssa. Joskus asiakas on hyväksy-nyt myyjän tarjouksen, mutta on myös tapauksia joissa asiakas on pyytänyt kirjallista tarjousta mutta onkin päätynyt asiakkaaksi suoraan.

Puhelinkampanjointia harjoittavat yhtiöt ovat tuoneet asiansa esille erilaisilla argumenteilla. Myyntipäällikkö Markus Weckstömin mukaan on esimerkiksi luvattu, että ensimmäisen kuukauden saa ilmaiseksi ja seuraavat kuusi kuukautta edulliseen hintaan.

– Mutta sen jälkeen sähkön hinta on noussut rajusti.

Huijata ei saaKuluttajavirasto on saanut kymmeniä valituk-sia sähköyhtiöiden toimintatavoista. Syynä ovat olleet kyseenalaiset myyntimenetelmät sekä katteettomat hintalupaukset.

– Lain vaatimus on, että myyjän täytyy olla selkeä markkinoinnissaan ja puheissaan. Pitää

Sähkösopimus paikallisen yhtiön

kanssa kannattaa

Turvallinen ja edullinen valinta

Sähkön kulutus

Verot 29 %

Siirto 30 %

Sähkön kulutus 42 %

Yleissähkö, 5 000 kWh/v

€€

Maksat

nyt...

Tarjoamme

edullisempaa..

Nyt vain hintaan 5,5...

Selvää

säästöä...

kertoa selkeästi, että kyse on sopimuksen te-osta. Jos kuluttaja hyväksyy sopimuksen, siitä täytyy lähettää lopuksi sopimusvahvistus, josta ilmenevät yksityiskohdat, Kuluttajavi-raston lakimies Jukka Kaakkola muistuttaa.

PBE on turvallinen valintaMyyntipäällikkö Markus Weckström muistut-taa Porvoon Energian periaatteesta, jonka mukaan hinnat pidetään maan keskitason alapuolella. Hintataso kuuluu maan halvim-piin kaikissa tuoteryhmissä.

Sähkön kilpailuttaminen voi Weckströmin mukaan joissakin tapauksissa tuoda hetkelli-sen hinnan alennuksen, mutta se, miten käy pitemmällä aikavälillä, on jo ihan toinen juttu. Valitettavan usein asiakkaille esitetään euro-määräinen säästö joka perustuu siihen että ver-rataan määräaikaista tarjoushintaa paikallisen yhtiön toistaiseksi voimassa olevaan hintaan. Nämä eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

– Porvoon Energian hinnat ovat pitkässä juoksussa edullisia, hän vakuuttaa.

Weckströmin mukaan yhtiön valttikortteja ovat myös paikallisuus ja henkilökohtainen palvelu.

– Monet yritykset ovat kokonaan luopuneet henkilökohtaisesta palvelusta, me emme. Meillä ei tarvitse olla pelkästään netin varassa. Konttorissamme käydessä voi myös halutessaan ilmaiseksi lainata viikoksi sähkö-kulutusmittarin, hän vinkittää.

Jos kilpailevan yrityksen myyntimies soit-taa, Weckströmin neuvo on selkeä:

– Kannattaa olla meihin yhteydessä eikä tehdä sopimusta pelkästään kilpailijan myyn-tipuheiden perusteella. Näin välttyy monilta ongelmatilanteilta ja pettymyksiltä.

Sähkön kokonaishinnasta noin 30 prosenttia on sähkö- ja arvon-lisäveroa ja toinen 30 prosenttia sähkön siirtoa, jota ei voi kilpai-luttaa.

Jos valitsee toisen sähköyhtiön, laskuja tulee useimmiten kaksi, ellei toisella sähkönmyyjällä ole verkko-laskun läpilaskutusta.

Tämä aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja lisäkuluja.

Näistä sähkölasku muodostuu

SEPPO IISALO KUVA JANNE LEHTINEN

23

TEKSTI MAARIT GABRIESSON

Kivaa kevyttä!

24

Pariisin Ville, unelmien täyttymysKeskellä Vanhan Porvoon sydäntä sijaitseva pieni uniikkihotelli Pariisin Ville on Johanna ja Riku Sten-rosin UNELMIEN täyttymys.

– Olimme kypsytelleet ideaa jo useamman vuoden. Meillä oli unelma pienestä boutique-hotellista Vanhas-sa Porvoossa – hotellin, jonka nimeksi tulisi Pariisin Ville, Porvoossa aikoinaan asuneen kuvanveistäjän Ville Vallgrenin mukaan, Stenrosit kertovat.

Johanna Stenros suunnitteli hotellin huoneiden sisustuksen uudelleen klassisen ajattomasti antiik-kihuonekaluin. Huoneet on verhoiltu Laura Ashleyn kankain.

Hotellin Viinibaarissa voi nautiskella antipastolaji-telmia luomu-Cavan tai italialaisten viinien kera.

Aamiaisella tarjoillaan Bistro SicaPellen kokin An-drew Smithin käsin valmistamia aamiaisleivonnaisia.

HOTELLI PARIISIN VILLEJokikatu 43Porvoopuh. 019 580 131varaus@pariisinville.fi

Hyvää ja tuoretta kahvia Tolkkisista Porvoon Tolkkisissa meren rannalla on parin vuoden ajan toiminut Robert Pauligin kahvipaahtimo. Sijainti on oivallinen, sillä vuosittain paahtimoon tulee lähemmäs miljoona kiloa raaka-kahvia ympäri maailmaa, esimerkiksi Indonesiasta sekä Etelä-Amerikan ja Afrikan maista.

Tolkkisissa kahvit paahdetaan ja pakataan, minkä jälkeen ne lähtevät tuoretuotteina Robert s Coffee -ketjun kahviloihin.

– Kahvilaideamme perustuu siihen, että kahvi on tuoretuote. Vähittäista-varakauppoihin ja herkkumyymälöihin kahvit pakataan siten, että ne säilyvät

pidempään, Robert Paulig kertoo.Robert s Coffee -kahviloita on ympäri

Suomea, muualla Euroopassa, Singapo-ressa ja Japanissa yhteensä noin 80.

– Japanilaiset haluavat pehmeän kahvin. Siksi meidän Watsa-Kahwimme on siellä erityisen suosittu samoin kuin Mustikka Watsakahwi. Japanilaiset uskovat mustikkaan. Se istuu erittäin hyvin kahviin.

Robert Paulig tähdentää, että kah-vinautinnon aikaansaamiseksi pitävät vanhat säännöt edelleenkin paikkansa.

– Tarvitaan hyvää ja tuoretta kahvia, raikasta vettä sekä hyvin pestyt väli-neet ja oikeat mittasuhteet.

Kahvinvalmistusta jo seitsemän-nessä sukupolvessa. Robert Paulig perusti 25 vuotta sitten ensimmäi-

sen Robert s Coffee -kahvilan ja paahtimon Helsingin Katajanokalle.

Pariisin Ville on Riku Stenrosin ja hänen puolisonsa Johannan yhteinen unelma.

MA

AR

IT G

AB

RIE

SS

ON

RIIT

TA S

UP

PE

RI

MA

AR

IT G

AB

RIE

SS

ON

Vanhan Porvoon kupeessa on vajaan vuoden ajan toiminut pieni kodikkaasti sisustettu kahvila nimeltä Rongo. Ei kromia eikä kiiltoa, vaan uusvanhantyylistä.

Kahvilan ideakin on erilainen. Tarjolla on viikonloppuisin brunssia kuohuviinillä tai vehnäoluella, arkiaamuisin muun muassa ranska-lainen kahviaamiainen, joka sisältää kulhon maitokahvia, croisanttia, brie-juustoa, hilloja ja kauden hedelmiä.

Rongossa tehdään myös omatekoista mysliä luomukauraryyneis-tä, pähkinöistä ja kuivatuista karpaloista. Myslin kanssa nautitaan maustamatonta jogurttia.

Omistajapariskunta Mona Halminen ja Jordan Wilson on työs-kennellyt ennen Porvooseen tuloaan kahviloissa Jordanin kotimaas-sa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Idea olohuonetyyliseen kahvilaan tulikin sieltä.– Halusimme perustaa kahvilan, jossa viihdytään, tavataan ystäviä

ja jossa jokainen asiakas voi olla ystävä.Mona Helminen korostaa hyvän kahvin merkitystä.– Sen pitää olla tuoretta, vastajauhetuista pavuista keitetty. Kah-

vin aromi pitää tuntea ja kokea se makunautintona.

CAFE RONGORihkamakatu 12, Porvoo, puh. 050 413 0441, www.caferongo.fi

Avoinna arkisin klo 8.00–18.00, la klo 10.00–15.00, su klo 10.00–15.00. Viikonloppuisin aamiainen 10.00–14.00

Mona Halminen ja Jordan Wilson haluavat, että Rongossa viihdytään ja ystävystytään.

Aamiainen ranskalaisittain

ReseptinurkkaSitruuna-marenkipiirasAinesosat:Piirakkapohja100 g voita (huoneenlämpöistä)2-2 ½ dl jauhoja2 rkl sokeria1 rkl vettä Sitruunakreemi4 dl vettä2 dl sokeria1 ¼ dl maizenaa1-2 sitruunaa4 munankeltuaista2 rkl voita Marenki4 munanvalkuaista1 ½ dl sokeria

Tee näin:Valmista pohja ensin. Se-koita jauhot, voi ja sokeri kulhoon. Sekoita nopeasti

tasaiseksi ja lisää joukkoon vesi. Painele taikina voi-deltuun piirakkavuokaan. Anna jähmettyä jääkaapis-sa noin puoli tuntia. Paista pohjaa 200°C:ssa uunissa 12 min. Jätä jäähtymään, ja valmista sitruunakreemi sillä välin. Sitruunakreemi:Pese sitruunat huolellises-ti. Voit käyttää pesuainetta ja harjaa. Pyyhi. Raasta sitruunan kuori. Käytä vain kuoren keltainen osa, valkoinen osa maistuu kitkerältä. Purista sitruu-nasta mehu. Sekoita sitruunamehu ja vesi kattilaan. Lisää sokeri, maizena ja munankeltuai-set. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se

sakenee ja kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä ja lisää voi ja sitruunan kuori. Anna jäähtyä hetki.Kaada sitruunakreemi esipaistetun pohjan päälle. 

Marenki:Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi kovaa, kun se pysyy kupissa ylösalaisin. Levitä tai pursota marenki sitruunatäytteen päälle.

Paista piirakka 170 °C:ssa noin 8 minuuttia, kunnes marenki saa pintaansa kauniin värin. 

Maistuu parhaalta jäähtyneenä.

Herkullinen sitruuna- marenkipiiras makean hapokkaalla sitruunatäyt-teellä ja marenkikuorru-tuksella. Helppo ja hyvä resepti.

KU

VA

STU

DIO

LIN

DEL

L/O

SC

AR

KU

VA

NIN

A F

RA

NS

AS

26

• Paperia • Nauhaa • Piippurasseja • Tikkareita • Pumpulia • Liimaa

Pahvia tai kartonkia • Värejä • Tyhjennettyjä kananmunia • Liimaa

Helpompaa munien maalausta

KOONNEET REIJA KOKKOLA JA SANNA NYLÉN

Kivaa kevyttä!

Kananmunaperhe

Piirrä ja leikkaa vaatteille pahvista kaarevat kappaleet. Yhdistä ja liimaa päistä. Voit käyttää kuvioitua pahvia tai värittää pahvin itse.

Leikkaa, taita ja liimaa kädet kiinni vartaloon.

Piirrä tai maalaa kasvot kananmuniin ja yhdistä päät vartaloihin.

Kopioi ja leikkaa pupu-muotti valkoisesta pape-rista. Piirrä kasvot.

Työnnä tikkarin tikku muotin reikien läpi.

Liimaa pupun jalat ja tikkarin pää kevyesti kiinni toisiinsa.

Muotoile piippurassista korvat ja kiedo rassin päät tikun ympäri.

Sido päähän rusetti värikkäästä nauhasta.

Pyöritä pumpulista kolme palloa. Liimaa näistä käpälät ja häntä. Anna kuivua.

Kananmunan voi laittaa maalaamisen ajaksi ham-mas- tai grillivarrastikkuun. Munan tikkuineen voi pistää styrox-palaan tai munaken-non läpi kuivumisen ajaksi.

Askartelumaalit toimivat hyvin pääsiäismunien koris-telussa, maali on peittävää, nopeasti kuivuvaa ja kuivut-tuaan vedenkestävää.

Lakalla viimeistelty pinta on kaunis ja kiiltävä.

Puuhailua pääsiäiseenTikkarijänöt

Veikeä perhe

Perinteisen rairuohon voi korvata kasvattamalla pää-siäispöytään ohraruohoa. Rairuoho jää joskus heikoksi ja ”nihkeäksi”, mutta ohrasta saa helposti näyttävämmän lupauksen keväästä. Ohran kasvaminen saattaa kestää hieman pidempään, mutta lopputulos on vahvakasvuinen ja mehevä pääsiäisruoho, joka ei kuivahda helposti.

Ohraruoho

+ +1.

1.

2.

2.

3.

3.

4.

5. 6.

SH

UT

TER

STO

CK

WW

W.M

RP

RIN

TAB

LES

.CO

M

27

Kauniita ja uniikkeja pääsiäismunia voi värjätä samanlaisella menetelmällä, jolla myös batiikkikankaita valmistetaan. Mene-telmällä saadaan vahaa ja värejä käyttäen upeita pääsiäismunia juhlapyhän pöytää koristamaan. Munan maalaaminen vahamene-telmällä vaatii kuitenkin malttia ja valmisteluita.

– Näitä munia ei kannata ryhtyä valmistamaan pikkulasten kanssa pääsiäisaamuna. Tulosta ei synny hetkessä, joten pitkäjän-teisyyttä vaaditaan. Maalaaminen on kuitenkin todella jännittä-vää, sillä lopputulos paljastuu vasta viimeisen värjäysdippauksen jälkeen, kun muna pyyhitään puhtaaksi vahasta, loviisalainen kuvataideopettaja Kaisa Korpela sanoo.

Korpela käyttää valmiiksi tyhjennettyjä hanhenmunia, joita hän tilaa Hauhalan hanhifarmilta. Hanhenmuna on sopivan kokoinen, hieman suurempi kuin kananmuna. Värejä saa muun muassa Tu-run Kansallisesta Kirjakaupasta. Ne eivät ole vesiliukoisia.

– Pulverivärit sekoitetaan veteen, ja ennen maalaamista pöy-dällä on hyvinkin parikymmentä erilaista väripurkkia. Vaha on mehiläisvahaa, ja se sulatetaan kynttilän liekillä, Korpela kertoo.

Sitten alkaakin jännittävä dippausvaihe, jossa muna kastetaan yhä uudestaan värikuppeihin aina välillä vahakuvioita tai -pisteitä munan pintaan lisäten. Vaha hylkii väriä, joka tarttuu vain vahat-tomaan kohtaan. Dippausten välillä lisätty vaha ”muistaa” alla olevan värin. Väriskaalassa siirrytään vaaleasta tummaan.

Korpelalla on pääsiäispöydässään myös lakalla kiiltäväksi päällystettyjä munia. Värit ovat hehkuvan kauniita, ja jokainen käsityön tulos on uniikki.

– Vaikka menetelmä vaatii hieman kärsivällisyyttä, tämä ei kuitenkaan ole vaikeaa. Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan. Kehittyessä voi sitten lisätä suunnitelmallisuutta, ja väriopin tun-temus on tietenkin hyvä lisä.

Upeita pääsiäismunia voi valmistaa vahamenetelmällä. Hyvän lopputuloksen saamiseksi vaaditaan kuitenkin malttia.

Väriloistoa pääsiäispöytään

PÄIV

I AH

VO

NE

N

Uusia työntekijöitä Porvoon Energialle

Lasse Myllylä (48) aloitti Tolk-kisten voimalaitoksella polttoai-neprosessin hoitajana 3.9.2012. Aikaisempi työpaikka oli UPM:llä Myllykoskella.

Tolkkisissa Myllylä hoitaa polttoaineen syötön pyöräkuor-maajalla. Polttoprosessi nielee pakkaspäivinä noin 150 kuutiota haketta tunnissa. Millä mielellä Porvoon Energiaan? ”Hyvällä mielellä toki. Työ on aika lailla samanlaista kuin aikaisemmin Myllykoskella.” Mottosi? ”Asioilla on tapana järjestyä.”

Joachim (Jocke) Nyman

Lasse Myllylä

Porvoon Energiaan on palkattu viisi uutta työntekijää. Kahden toimipaikka on pääkonttorissa Porvoossa, kolmen Tolkkisten voimalaitoksissa. ROLF GABRIELSSON

Joachim (Jocke) Nyman (38) aloitti voimalaitosoperaattorina Tolkkisissa 13.9.2012. Hän tuli Porvoon Energiaan Neste Oy:ltä.

Nymanin pääasiallinen työ-tehtävä on lämpövoimalaitosten ajaminen.

– Tai oikeastaan kaukolämpöjär-jestelmien ajaminen niin Porvoossa kuin Loviisassakin. Se tapahtuu myös Loviisan osalta täältä Tolkkis-ten valvomosta käsin.

Millä mielellä Porvoon Energiaan? ”Avoimella mielellä. Työ on pitkäl-ti samanlaista kuin Nesteellä, jossa toimin voimalaitosoperaat-torina Kilpilahdessa.”

Mottosi? ”Ei pidä hermostua.”

Jaana Kortelainen

Jukka Rouhiainen

28

29

Antti Linnovaara maalasi Johan Söderbergin muotokuvanPorvoon Energia on maalauttanut yhtiön hallituksen keväällä kymmenen vuotta puheenjohtajana toimi-neen Johan Söderbergin muotokuvan. Taidemaalari Antti Linnovaaran maalaaman muotokuvan paljas-tustilaisuudessa toimivat airuina Söderbergin pojat Thomas ja Cristian Söderberg.

Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström sanoi yhtiön halunneen muotokuvalla onnitella joulukuun lopussa 60 vuotta täyttänyttä Sö-derbergiä. Wackström kiitti Söderbergiä hallituksen ja yhtiön johdon välisestä erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä.

Johan Söderberg totesi kiitospuheessaan koke-vansa, että Porvoon Energia on mottonsa mukaan luonnollinen valinta energia-asioissa. Sen eteen on kuitenkin tehtävä edelleen määrätietoista työtä.

– Hallituksessa olemme käsitykseni mukaan pyrkineet ja pystyneet ymmärtämään ja tukemaan tätä yhtiön johdon työtä paremman tulevaisuuden puolesta.

Antti Linnovaaraa Johan Söderberg kiitti paitsi taideteoksesta myös teoksen luomisprosessin aikana käydyistä keskusteluista.

Suomen taideakatemian puheenjohtaja, taidemaa-lari Antti Linnovaara kertoi, että oli kokenut suurena kunniana saada seurata arvostamansa Åke Hell-manin jalanjälkiä muotokuvamaalarina. Hellman on ollut tuottelias sillä saralla ja maalannut sekä Söderbergin edeltäjän Ljunghard Lindroosin että Wackströmin edeltäjän Roy Granrothin muotokuvat.

Airuina muotokuvan paljastustilaisuudessa toimivat Johan Söderbergin pojat Cristian (vasemmalla) ja Thomas Söderberg. Muotokuvan maalannut Antti Linnovaara vasemmalla, Johan Söderberg oikealla.

Jaana Kortelainen (45) aloitti asiakasneuvojana laskutus- ja asiakaspalve-lutiimissä pääkonttorissa 2.1.2013. Hän tuli Porvoon Energian palvelukseen Logica CGI Oy:stä.

Asiakaspalvelu- ja neuvon-tatehtävien lisäksi Jaanan työkuvaan kuuluvat sähkön jakeluverkonhaltijan sano-maliikenteen hoitaminen sekä erilliset projektityöt.

Millä mielellä Porvoon Energian palvelukseen? ”Uusia haasteita kohti osin jo tuttuun ympäristöön.”

Mottosi? ”Yhteistyö on voimaa.”

Jukka Rouhiainen (49) pal-kattiin kehityspäälliköksi Porvoon Energiaan 26.11.2012 toimi-paikkanaan pääkonttori. Ennen sitä hän oli Helsingin Energian palveluksessa.

Rouhiaisen työkenttään kuuluvat yhtiön kehittämiseen ja kehityshankkeisiin liittyvät teh-tävät sekä toimintajärjestelmä, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hankkeet.

Millä mielellä Porvoon Energiaan?”Todella hienoa päästä työskente-lemään edistykselliseen yhtiöön, hyvään työyhteisöön ja omalle asuinpaikkakunnalle.”

Mottosi?”Muutos on useimmiten myös mahdollisuus.”

Mikael Sandbäck (33) aloitti voimalaitosoperaattorina Tolkkisissa 3.9.2012. Aikaisempi työpaikka hänellä oli Enerven-tin automaatiopuolella. Tullessaan Porvoon Energian palvelukseen Sandbäck oli oppi-sopimuspohjalta suorittamassa prosessiteollisuuden perustut-kintoa, jonka harjoittelujaksot olivat Borealiksen tehtaalla Kilpilahdessa.Sandbäckin työtehtävät Tolkkisissa ovat samat kuin Joachim Nymanin, eli pääasiassa

kaikkien lämpövoimalaitosten ja lämpökeskusten ajaminen. Myös esimerkiksi Strömsbergin vesivoimalan toiminnan ohjaa-minen ja valvominen kuuluu työtehtäviin.

Millä mielellä Porvoon Energiaan? ”Energiayhtiössä työpaikka lie-nee aika varma, joten luottavai-sesti ja hyvällä mielin.”

Mottosi? ”Otetaan päivä kerrallaan.”

KU

VA

: STU

DIO

LIN

DEL

L/O

SC

AR

Mikael Sandbäck

30

REIJA KOKKOLA KUVA VIRPI LEHTINEN

Energia- ja sähköalalla tar-vitaan tulevaisuudessa yhä enemmän ammattilaisia. Lisää nuoria aikuisia alalle koulutetaan muun muassa

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Edupolissa.

Tiimipäällikkö Timo Jämiän mukaan sähköalan koulutustarve tulee kasvamaan huikeasti tulevaisuudessa. Etenkin säh-köverkkopuolella on menossa voimakas sukupolvenvaihdos.

Aiemmin on ollut tyypillistä, että alalle tullut työntekijä ei ole vaihtanut alaa, ja nyt pitkän linjan puurtajat ovat jäämäs-sä eläkkeelle. Lisäksi vuonna -95 sääde-tyn sähkömarkkinalain vaikutuksesta sähköverkkoalan toiminnan luonne on muuttunut erilaista osaamista vaativaksi. Tarvitaan täydennyskoulutusta osaamisen laaja-alaistamiseksi ja syventämiseksi.

– Eläköityminen tuo valtavasti työpaik-koja alalle. Olemme murroksessa, ja alalle pitäisi nyt kouluttaa valtavasti uusia osaajia, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Lisäksi olisi tärkeää saada siirretyksi kaikki hiljainen tieto eteenpäin uusille tulokkaille. Onhan selvää, että

vuosikymmenet sähköalan töitä tehneillä on valtava tietopankki mukanaan, Jämiä toteaa.

Hyville tyypeille kysyntää

Jämiä huomauttaa, että sähköalalla tek-nologia on kehittynyt erittäin paljon, ja se vaatii usein uudenlaista teknistä osaa-mista.

– Hyviä tyyppejä alalle tarvitaan. Sellai-sia, joilla polla pelaa, mutta jotka viihtyvät ulkotöissä fyysisesti melko vaativissa olo-suhteissa. Alan teknologia on kehittynyt valtavasti etenkin automaatiotekniikassa.

Työn hyviä puolia Jämiä esittelee pitkän listan.

– Työ on itsenäistä, luonnonläheistä tii-mityöskentelyä. Siinä on sopivasti haastet-ta ja vapautta. Lisäksi työ on melko hyvin palkattua, etenkin, kun ottaa huomioon päivystysvuorot ja muut lisät. Ja työllisty-misnäkymät ovat hyvät, hän listaa.

Edupoli kouluttaa sähköalan ammatti-laisia non-stoppina. Tarjolla on perustut-kintoja, ammattitutkintoja ja erityisam-mattitutkintoja. Koulutuksesta riippuen opinnot kestävät 1–2 vuotta. www.edupoli.fi

Martin DanielssonIkä: 29 vuottaTöissä vakituisesti Porvoon Sähkö-verkko Oy:ssä n. 5 vuotta• Valmistunut sähköasentajaksi vuonna 2002• Suorittanut sähköverkkoasenta-jan ammattitutkinnon 2012Asuinpaikka: PorvooParasta työssä: hyvät työkaverit ja työ ulkona kauniilla säällä

”Valmistuin parin vuoden opis-kelun ja työssä oppimisen jälkeen sähköverkkoasentajaksi. Opiske-lutapa sopi minulle hyvin, sillä koulutuspäiviä ja työssä oppimista oli sopivassa suhteessa. Työhöni kuuluu vähän kaikkea laidasta laitaan, ilmajohdoista kaapelitöihin. Työskentelemme pareittain, ja työ on mukavaa etenkin hyvällä säällä, kun saa olla ulkona. Huonolla säällä se ei tietenkään ole niin kivaa. Työaika on aamuseitsemästä puoli neljään, joten harrastuksiinkin jää aikaa.”

Työ on monipuolista ja itsenäistä.

Uusi, kehittynyt teknologia lisää alan

kiinnostavuutta.

Kiinnostaako sähköala?

MA

RTI

IN D

AN

IES

LSS

ON

31

Yleensä pääsiäisen paikkeilla luonto antaa jo selviä merkkejä kevään saapumisesta. Silloin, säiden salliessa, myös maastopyöräilyn harrastajat ottavat menopelinsä esiin. Tervetullut fyysinen rasitus yhdistettynä keväiseen luontokokemukseen on lajin harrastajille syy

sännätä metsään. MTB Porvoon ikämiehet -ryhmässä lajia harrastava Jerker Forsström odot-

taa innostuneena kivoja pyöräilykelejä.– Lajin hauskuuden voi ymmärtää vasta, kun on kokeillut sitä itse. Maasto-

pyöräily on paitsi tehokasta liikuntaa, myös sosiaalista urheilua. Porukassa on kiva pyöräillä pitkin metsäpolkuja.

Porvoon seudulla on Forsströmin mukaan riittävästi polkuja maastopyö-räilijöille.

– Periaatteessa maastopyöräilypoluksi käy mikä tahansa maastopolku. Normilenkki, sellaiset kolme tuntia, sujuu maastossa yleensä yhtenäisesti. Pi-demmät, koko päivän retket tehdään kiertämällä Porvoon lähiseudut, mutta silloin matkalle tulee myös tiesiirtymiä, Forsström kuvailee.

Pyörä & varustus kuntoonPyörää valittaessa kannattaa Forsströmin mukaan olla huolellinen.

– Etenkin hintahaitarin alkupäässä voi olla laatueroja. Pyörä joutuu koval-le rasitukselle, joten sen pitää olla lujaa tekoa.

Entä miten varustautua mat-kaan, jos ilma on vielä alkuke-väästä vilakkaa?

– Yleensä hiki tulee pian. Ky-pärän alla käytettävää lisäsuojaa ei tarvita pitkään. Sen sijaan kädet ja polvet on hyvä suojata. Irtolahkeet on helppo ottaa pois, jos viima hellittää. Kädet sen sijaan kannattaa suojata aina pehmustetuilla käsineillä risujen ja kaatumisen varalta, Forsström neuvoo.

Maastopyöräily on vaativa, kuntoa kohottava laji, joten matkaan pitää lähteä sopivasti syöneenä. Rasvainen ateria kan-nattaa kuitenkin jättää nautti-matta juuri ennen suoritusta.

– Mukaan voi ottaa erilaisia patukoita sekä urheilujuomaa. Pelkkä vesikin on ihan hyvä juomaeväs, Forsström sanoo.

Metsäpolut odottavatMaastopyöräilyssä kunto nousee. Porukassa pyöräi-leminen on lisäksi hauskaa.REIJA KOKKOLA KUVA EEVA KANGAS

”ENERGIANI” -ASIAKASRAPORTOINTI-PALVELUSTA ON PALJON

HYÖTYÄJos sinulle on toukokuun 2012 jälkeen asennettu etäluettava sähkömittari, voit ”Energiani”

-palvelussa seurata sähkönkulutustasi. Tiedon perusteella voit käyttää sähköä suunnitelmallisemmin ja

kustannustehokkaammin. Säästö-kohteiden tunnistaminen helpottuu

ja toimenpiteiden vaikutukset näkyvät nopeasti.

ILMAISEEN PALVELUUN PÄÄSET NÄIN- klikkaa kotisivuillamme ”Energiani”-ikonia- valitse asiakasraportointi- rekisteröidy asiakasnumeron ja käyttö- paikan tunnuksen avulla (nämä löytyvät sähkölaskustasi)

www.porvoonenergia.fi | www.borgaenergi.fi

"Energiani -palvelun kautta voit seurata sähkönkulutustasi

jopa tunnin tarkkuudella.

Helppoa ja kätevää."Jaana Kortelainen

asiakaspalvelu

energiaa kevätliikunnasta

ROLF GABRIELSSON

Porvoon Energian lämpö-voimalaitokset Tolkkisissa saavat ehkä seuraa Suomen ensimmäisestä aurinkoläm-pövoimalaitoksesta. Kevään aikana tehdään tarkentavia kustannuslaskelmia 6-7 megawatin voimalasta, jos-sa olisi noin hehtaarin verran aurinkokeräimiä.

7

PORVOO

Skaffkärr

Tolkkinen

KU

VA

PE

AK

PR

ES

S

Aurinkovoimalaitos Tolkkisten lämpövoimalaitosten kaveriksi?

32

33

Ajatus aurinkolämpövoimalan rakentami-sesta syntyi energiatehokkaan Skaftkärrin asuinalueen suunnittelun yhteydessä. Pi-lottihanke alkoi syksyllä 2008. Sitä ovat rahoittaneet Sitra ja Porvoon Energia.

Kaukolämpö osoittautui jo suunnittelun alkuvaiheessa luontevimmaksi lämmitys-

muodoksi, ja pääenergialähteenä käytettäisiin aurinkoa.Varsin pian luovuttiin kuitenkin ajatuksesta sijoittaa tarvit-

tavat aurinkokeräimet itse Skaftkärrin asuinalueelle. Syynä oli ennen kaikkea keräimien suuri tilantarve. Alueellista erillisrat-kaisua ei myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena.

Puhdasta kaukolämpöä

Porvoon Energian kehityspäällikön Jukka Rouhiaisen mukaan järkevintä olisikin sijoittaa aurinkovoimala Tolkkisiin nykyisten lämpövoimalaitosten läheisyyteen.

– Meillä on Tolkkisissa tarkoitukseen sopivaa omaa maata, ja kytkentä kaukolämpöverkkoon olisi helposti toteutettavissa, hän arvioi.

Porvoon Energian tuottama kaukolämpö perustuu tällä het-kellä noin 70-prosenttisesti uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Uuden biovoimalaitoksen käyttöönotto Tolkkisissa nostaisi osuuden peräti 90 prosenttiin.

– Aurinkolämpölaitoksen myötä uusiutuvan energian tuotan-to kasvaisi edelleen.

Taloudellinen tuki välttämätöntä

Aurinkoenergiaan liittyvä teknologia kehittyy vauhdilla. Samalla laitteiden tehokkuus lisääntyy ja hinnat alenevat. Hankkeen toteuttamisen ratkaisee

Aurinkoenergian saatavuus kuukausittain, Helsinki–Sisilia-vertailu. Suomen leveysasteilla aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää suurimman osan vuodesta. Aurinkolämmön tuotantopotentiaaliksi on arvioitu 10 TWh ja aurinkosähkön 3 TWh vuodessa. Vuoteen 2025 mennessä aurinkoenergiaa arvioidaan käytettävän noin 1 TWh vuodessa.

Aurinkoenergiaa piisaa

kWh/

kWp

SisiliaHelsinki

225

150

75

0

tam

mi

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

• Käynnistyi marraskuussa 2012, kestää kolme vuotta• Projektin koordinaattorina toimii Teessiden yliopisto Middlesbroughista Englannista• Suomesta kumppaneina ovat Porvoon kaupun-gin lisäksi VTT ja Porvoon Energia Oy• Mukana on tietotekniikan, rakentamisen, ener-giatehokkuuden ja aluetason toiminnan asiantun-tijoita Englannin ja Suomen lisäksi Ranskasta ja Israelista• Projektin koko budjetti on runsaat 4 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoittaa yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa• Porvoon kaupungin osuus budjetista on vajaa 470 000 euroa

IDEAS-projekti

– Tolkkisiin suunnitellun aurinkolämpö-voimalaitoksen rakentamiseen kuitenkin liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä,

Porvoon Energian kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen muistuttaa.

KU

VA

RO

LF G

AB

RIE

LSS

ON

Suomessa hyvä hyötysuhde• Suomi on lähes Keski-Euroopan veroinen alue aurinkoenergian tuotannon kannalta• Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri• Suomen etuna on myös matala ympäristön lämpötila, joka parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta

34

Rouhiaisen mukaan kuitenkin se, saadaanko sille riittävä taloudellinen tuki.

– Investointina ei puhuta järin suurista sum-mista, arviolta 2,5-3 miljoonasta eurosta. Mut-

ta kannattavaksi tuotantoa ei näillä näkymin saada ilman tukea. Mallina voitaisiin pitää tuulivoiman syöttötariffeja.

Katseet kääntyvät työ- ja elinkeinoministeriöön. Se voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityk-sille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiu-tuvan energian käyttöä ja energiansäästöä sekä tehostavat energiantuotantoa ja ympäristöhaittoja.

Rouhiainen arvelee, että hankkeeseen suhtaudutaan ai-nakin periaatteellisella tasolla myönteisesti.

– Sitran mukanaolo Skaftkärr-hankkeessa, johon aurin-kovoimala liittyy, tuo lisää painoarvoa.

Oma merkityksensä on silläkin, että Porvoon kaupunki on kutsuttu kansainväliseen IDEAS -tutkimus- ja kehi-tysprojektiin, jota Euroopan Unioni osaksi rahoittaa.

Rouhiainen edustaa Porvoon Energiaa projektissa.

Lämmön varastointi ratkaistavissa

Tolkkisiin suunnitteilla oleva lämpövoimalaitos olisi te-holtaan 6-7 megawatin luokkaa ja se tuottaisi 3-5 giga-wattia lämpöä vuodessa.

Aurinkokeräimien ja niihin liittyvien laitteistojen li-säksi olisi rakennettava eräänlainen lämpöakku, johon lämpöä voitaisiin varastoida, koska tämä uusiutuva ener-gianlähde on riippuvainen vaihtelevista olosuhteista.

Akku on yleensä eristetty vesisäiliö ja se palvelisi myös Tolkkisten nykyisiä lämpövoimalaitoksia. Lämpöakkuja käytetään melko yleisesti Suomessa suurempien kaupun-kien kaukolämpöverkoissa.

Lämmön varastoinnista on hyviä kokemuksia esi-merkiksi tanskalaisesta Marstalin kaupungissa, jossa terässäiliöön ja altaisiin mahtuu yhteensä lähes 16 000 kuutiota lämminvettä.

Eurooppa valmistautuu energiatehokkuusdirektiivin jalkauttamiseen vajaan kymmenen vuoden kuluessa.

Esimerkiksi Ranskassa lähdetään siitä, että uu-det asunnot tuottavat vuodesta 2020 alkaen energiaa enemmän kuin ne kuluttavat. Tämä merkitsee sitä, että aurinkoenergian hyödyntämisestä tulee käytännössä pakollista.

Taloihin tulee paljon säätötekniikkaa ja automaattisia toimintoja. Toisaalta myös vuosituhansia tunnetut luon-nonmukaiset auringon valoon ja lämpöön sekä ilman-vaihtoon liittyvät ilmiöt palaavat arvoonsa.

Ranska ei ole yksin liikkeellä. Englannissa pyritään samaan tavoitteeseen jo vuonna 2016. Norjan kansallinen energiatehokkuuden tiekartta tähtää nollatasoon ilman ”lähes”-sanaa vuoteen 2027 mennessä. Myös Tanskan, Ruotsin ja muidenkin maiden arviot vuodelle 2020 viit-taavat merkittävään aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Sitran ekologisesta kehityksestä vastaava johtaja Jukka Noponen korostaa, että Suomen ei tule jäädä jäl-keen Euroopassa tapahtuvasta kehityksestä.

Tolkkisiin suunnitteilla oleva lämpövoimalaitos olisi teholtaan 6-7 megawatin luokkaa ja se tuottaisi 3-5 gigawattia lämpöä vuodessa.

Aurinkoenergia lyö läpi Euroopassa

Porvoon kaupunki edelläkävijäksiVapaasti suomennettuna IDEAS -tutkimus- ja kehityspro-jekti (Intelligent Neighbourhood Energy Allocation and Supervision) tarkoittaa ”älykästä alueellista energian-hallintaa”.

– Projektissa kehitetään tietoteknisiä työkaluja ja liiketoimintamalleja, joita voidaan hyödyntää energia-positiivisten alueiden energiantuotannon ja -kulutuksen optimoinnissa, kertoo Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

Projekti syventää Skaftkärr-hankkeessa aloitettua työtä. Skaftkärrin alueella on tarkoitus testata IDEAS-hankkeessa kehitettäviä sovelluksia, menetelmiä ja toimintatapoja. Toinen vastaavanlainen testausalue on Bordeauxin yliopistokampus Ranskassa.

– Porvoon kaupunki haluaa IDEAS-hankkeen kautta olla edelläkävijä uusien toimintatapojen kehittämisessä. Halu-amme syventää osaamistamme energiatehokkuuskysymyk-sissä ja saada kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä, von Schoultz jatkaa.