pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset - uta.fi pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset jouni...
TRANSCRIPT
17.3.2014
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Jouni Välijärvi, professori
Koulutuksen tutkimuslaitosJyväskylän yliopisto
PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaariTampere 14.3.2014
17.3.2014
• Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan osaaminen - edellisen kerran vuonna 2003
• Tutkimukseen osallistui 65 maata ja aluetta
• Kohdejoukkona 15 -vuotiaat nuoret
• Suomen aineisto: 311 koulua ja 10 157 oppilasta
• Suomen otoksen oppilaista 90 % osallistui
PISA 2012Programme for International Student Assessment
17.3.2014
LUKUOHJEITA:
OECD-maiden keskiarvo PISA 2000 = 500 pistettä
OECD-maiden keskihajonta PISA 2000 = 100 pistettä
40 pistettä = noin yhden kouluvuoden opiskelua vastaava pistemäärä
Suomalaisnuorten osaaminen 2012
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
Suomalaisnuorten osaamisen muutos
17.3.2014
546543
547
536
524
536
544
548
541
519
538
548
563
554
546
510
520
530
540
550
560
570
PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012
KESKIARVOT ERI OSA-ALUEILLA
Lukutaito Matematiikka Luonnontiede
17.3.2014
17.3.2014
556
555
533
532
538
536
520 525 530 535 540 545 550 555 560
Tiedonhaku
Ymmärtäminen jatulkinta
Pohdinta ja arviointi
KESKIARVOT LUKUTAIDON ERI OSA-ALUEILLA
PISA 2000 PISA 2009
17.3.2014
89
80
86
81
84
91
81 81
86
95
85
93
70
75
80
85
90
95
100
Lukutaito Matematiikka LuonnontiedeKeskihajonnat eri mittauskerroilla
OSAAMISEN VAIHTELU
PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012
17.3.2014
1
3
8
8
5
9
13
15
16
20
21
23
28
29
24
24
26
23
19
18
17
12
11
9
7
4
4
3
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Suomi 2003
Suomi 2012
OECD 2003
OECD 2012
OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN ERI SUO-RITUSTASOILLE MATEMATIIKASSA (%)
Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6
Koulutuksen tasa-arvo
17.3.2014
28
33
39 39
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
PISA 2003 PISA2012Pist
emää
rän
muu
tos,
kun
SES
muu
ttuu
yhd
en k
eski
hajo
nnan
ve
rran
Suomi OECD
OPPILAAN SOSIO-EKONOMISEN TAUSTAN YHTEYS MATEMATIIKAN OSAAMISEEN
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
51
-1
6
44
-7
6
51
-12
3
55
-3
15
62
3
16
-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70
Lukutaito
Matematiikka
Luonnontiede
TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLISET EROT
PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012
Tytöt parempia
Pojat parempia
17.3.2014
17.3.2014
2,5
2,8
1,0
0,6
8,5
10,1
2,0
2,6
19,7
22,7
9,1
10,7
31,8
32,4
25,8
27,8
26,5
23,9
36,4
37,0
11,0
8,1
25,5
21,0
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Pojat 2000
Pojat 2009
Tytöt 2000
Tytöt 2009
TYTÖT JA POJAT LUKUTAIDON ERI SUORITUSTASOILLA
Alle taso 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5
17.3.2014
17.3.2014
548
538
525
545
541
519
565
556
547
513
511
508
534
527
520
531
528
519
470 480 490 500 510 520 530 540 550 560 570
Lukutaito 2000
Lukutaito 2009
Lukutaito 2012
Matematiikka 2003
Matematiikka 2009
Matematiikka 2012
Luonnontiede 2006
Luonnontiede 2009
Luonnontiede 2012
Suomenkieliset Ruotsinkieliset
SUOMEN- JA RUOTSINKIELISTEN OPPILAIDEN MENESTYMINEN
Motivaation ja asenteiden tärkeys
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
0,70
0,55
0,69
0,50
0,51
0,36
-0,28
-0,41
-0,60 -0,40 -0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80
Lukemisen monipuolisuus 2000
Lukemisen monipuolisuus 2009
Kiinnostus lukemiseen 2000
Kiinnostus lukemiseen 2009
LUKEMISEN MONIPUOLISUUS JA KIINNOSTUS LUKEMISEEN
Tytöt Pojat
17.3.2014
440
460
480
500
520
540
560
580
600
Alin neljännes Toinen neljännes Kolmas neljännes Ylin neljännes
Luku
taid
on p
istem
äärä
Lukemisesta nauttiminen - indeksi
ASENNE LUKEMISEEN JA LUKUTAITOA
17.3.2014
22
29
26
18
4
3332
19
13
3
0
5
10
15
20
25
30
35
Ei lainkaan Enintään 1/2 tuntia Yli 1/2 tuntia - alle 1tunti
1-2 tuntia Yli 2 tuntia
Pros
entt
ia o
ppila
ista
OPPILAIDEN OMAKSI ILOKSI LUKEMISEEN KÄYTTÄMÄ AIKA
PISA 2000 PISA 2009
17.3.2014
64
45
86
75
72
64
92
87
40
50
60
70
80
90
100
PISA 2000 PISA 2009
Om
aksi
ilok
seen
luke
vat (
%)
LUKUHARRASTUKSEN MUUTOS SUKUPUOLEN JA SOSIAALISEN TAUSTAN MUKAAN
Alin SES, Pojat Alin SES,Tytöt Ylin SES, Pojat Ylin SES, Tytöt
17.3.2014
17.3.2014
Suomi Japani OECD
Oppilaiden poissaolot 27 67 52
Oppilaiden aiheuttamat häiriöt tunneilla 36 91 60
Oppilaiden pinnaaminen tunneilta 57 89 67
Oppilaat eivät kunnioita opettajia 67 76 76
Alkoholin tai huumeiden käyttö 96 98 91
Toisten oppilaiden uhkailu tai kiusaaminen 71 93 86
Oppilastekijöiden vaikutus koulun ilmapiiriin”Seuraavat tekijät haittaavat oppimista koulussamme hyvin vähän tai ei lainkaan” (%)
17.3.2014
17.3.2014
Opettaja pyytää oppilaita selittämään tekstin merkitystä.Opettaja esittää vaikeita kysymyksiä saadakseen oppilaat miettimään ja ymmärtämään tekstin paremmin.Opettaja antaa oppilaille tarpeeksi aikaa vastausten miettimiseen.Opettaja suosittelee oppilaille jotakin kirjaa tai kirjailijaa.Opettaja kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä tekstistä.Opettaja auttaa oppilaita näkemään, miten heidän lukemansa tekstit liittyvät heidän omaan elämäänsä.Opettaja osoittaa, miten tekstien sisältämät asiat rakentuvat sille, mitä oppilaat tietävät entuudestaan.
Opettajan kannustus tunneilla
”Seuraavia asioita tapahtuu useimmilla tunneilla tai kaikilla tunneilla” (%)
Suomi OECD
35 52
35 59
63 60
38 36
47 55
17 33
24 43
Matematiikan osaaminen (mathematical literacy)Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa tilanteissa. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn sekä matemaattisten tietojen, käsitteiden, menetelmien ja välineiden käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa ja tekemään tarvittavia perusteltuja päätöksiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina.
Lukutaito (reading literacy)Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
Luonnontieteellinen osaaminen (scientific literacy)Luonnontieteellinen osaaminen on yksilön kykyä hyödyntää tieteellistä tietoa, määrittää kysymyksiä, hankkia uutta tietoa, selittää luonnontieteellisiä ilmiöitä ja tehdä havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä sekä ymmärtää luonnontieteiden rooli osana inhimillistä tietoa ja tutkimusta. Lisäksi osaamiseen kuuluu sen ymmärtäminen, miten luonnontieteet ja teknologia muovaavat aineellisia, älyllisiä ja kulttuurillisia ympäristöjä. Osaaminen liittyy myös yksilön haluun yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä sitoutua luonnontieteelliseen keskusteluun ja luonnontieteen tapaan tarkastella maailmaa.
PISA:n arviointialueet (OECD, 2013)
Määrällinen ajattelu• lukujen hahmottaminen, lukujen ilmaiseminen eri tavoin,
laskutoimitusten merkityksen ymmärtäminen, käsitys lukujen suuruusluokasta, tarkoituksenmukaiset laskentatavat sekä päässälasku-ja arviointitaidot
• suhteellisen koon ymmärtäminen, numeeristen säännönmukaisuuksien havaitseminen ja lukujen käyttö ilmaisemaan reaalimaailman objektien määrää ja määrällisiä ominaisuuksia (lukumäärät ja mitat)
Tila ja muoto• muotojen ja rakenteiden hahmottaminen ja analysoiminen
ympäröivässä kolmiulotteisessa maailmassa sekä liikkuminen tila-avaruudessa ja erilaisten muotojen ja rakenteiden keskellä
• erilaisten kappaleiden ominaisuuksien ja suhteellisen sijainnin ymmärtäminen
• muotojen ja kuvien tai muiden visuaalisten esitysten välisten yhteyksien ymmärtäminen (esimerkiksi kaupungin ja sitä esittävien valokuvien ja karttojen välillä)
• ymmärtäminen kuinka kolmiulotteiset kohteet voidaan esittää kaksiulotteisesti sekä mikä on perspektiivi ja kuinka se toimii
Matematiikan sisältöalueet / 1 (OECD, 2013)
Muutos ja yhteydet• funktionaalinen ajattelu (keskinäisiä yhteyksiä koskeva ja
hyödyntävä ajattelu)• ilmiöiden välisten yhteyksien ilmaiseminen eri tavoin:
symbolien, kuvaajien, taulukoiden tai geometrian avulla• muunnokset eri esitystapojen välillä
Epävarmuus• tietoaines (data) ja sen käsittely; tapahtuman mahdollisuus• arkielämässä eteen tulevien tapahtumien epävarmuus ja
informaation ristiriitaisuus• tiedon keruu, esittäminen ja analysointi • tapahtumien todennäköisyys ja päätelmien tekeminen
annettujen tietojen pohjalta
Matematiikan sisältöalueet / 2 (OECD, 2013)