ostaja-myyjä guru (omg) - hankkeen loppuraportti
TRANSCRIPT
Ostaja-myyjä guru (OMG)
Tutkimusprojektin tulokset
Samuli PekkolaPasi Hellsten
Lisäksi: Aki Alanne, Jari Kuusela, Paula Mäki-Lohiluoma, Iiris Saarenpää, Jani Tikka, Tuure Tuunanen, Maija Ylinen
Sisällysluettelo
• tutkimushankkeen taustaa ja tutkimuksen toteutuksesta
• yleistä tietojärjestelmähankinnoista• hankintaprosessi• tiedonsiirto ja hankintaprosessi• hankinnan toimintamallit• yhteenveto• lähteet
21.2.2017 2
OMG - Ostaja-myyjä guru
• Tampereen teknillisen yliopiston / Tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksen toteuttama tutkimushanke, johon osallistuivat– Metso Oyj– Tampereen kaupunki– Tieto Oyj– Tekes
• toteutettiin aikavälillä 01.09.2014 - 30.10.2016• vastuullinen johtaja: professori Samuli Pekkola• Projektipäällikkö: lehtori DI Pasi Hellsten
21.2.2017 3
Tavoitteet ja keskeiset tutkimuskysymykset• Miten hankintaprosessissa tehdään yhteistyötä niin
organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä? Mitä haasteita ja onnistuneita toimintatapoja molemmissa yhteistyötavoissa on? Miten hankintaprosessia tulisi kehittää?
• Miten erilainen tiedonsiirto toiveista, tarpeista, mahdollisuuksista ja toimintaympäristöistä tapahtuu? Mitä haasteita tiedonsiirrossa on? Millaisia onnistuneita tiedonsiirtotapoja käytetään? Miten tiedonsiirtoa tulisi kehittää?
• Millaiset ovat onnistuneen hankintaprosessin toiminta- ja/tai palvelumallit?
21.2.2017 4
Toteutus
• Hankkeessa tehtiin kahdeksan työpakettia– TP1: Aloitus ja kirjallisuusselvitys – TP2: Hankintaprosessikartoitus – TP3: Hankinnan haasteet – TP4: Hankintojen arviointimalli – TP5: Hankintojen onnistumisedellytykset– TP6: Sankarihankkija – TP7: Tiedonsiirron haasteet – TP8: Yleinen hankintamalli
21.2.2017 5
Toteutus• Tutkimustiedon saamiseksi toteutettiin joukko
tapaustutkimuksia (case studies), joiden tuottamaa informaatiota hyödynnettiin eri työpaketeissa– kutakin tapausta lähestyttiin tietojärjestelmän hankintaprosessin
näkökulmasta: ts. miten hankinta onnistui, ketä siihen osallistui, mitä tekivät, jne.
– tavoitteena oli ymmärtää miten hankinta käytännössä toteutettiin– jokaisessa tapaustutkimuksessa haastateltiin ao. hankinnan
keskeisiä henkilöitä, jotka valittiin lumipallo-otannalla (snowball sampling; edellinen haastateltava suosittelee kahta seuraavaa haastateltavaa)
– hankintaprojekteista neljä sijoittui julkiselle sektorille ja kaksi yksityiselle sektorille
21.2.2017 6
Toteutus / tutkimustapaukset
• seuraavat kaksi sivua listaavat tutkitut tapaukset• ensimmäisellä sivulla on kuvattu julkisen sektorin tapaukset,
toisella yksityisen sektorin tapaukset
21.2.2017 7
Case A Case B Case C Case DAcquisition organization
Maternity Ward in a Hospital District
Municipal Dental Care
Municipal Social Welfare Sector, Home Care Unit
Municipal Social Services, Income Support Division
Participating parties
10 Hospital districts’ maternity wards and IT departments, Commonly owned ICT Provider, third-party Consultant
Ministry, National Institute for Health and Welfare, IT department, Dental Care
Municipal IT department, Procurement department
Municipal IT department, Income Support Division
Acquisition object
New maternity care IS to cover non-institutional and specialized healthcare
New dental patient record system with a connection to a national database as a national pilot project
Two systems: one including door opening application and mobile devices and the other for organizing and optimizing work
Vendor’s offered electronic application handling component of an existing system
Number of interviews
6 5 11 4
Interviewees according to organization
Hospital district: CIO, Chief Medical OfficerICT provider: Project ManagerVendor: Product ManagerSalesperson
Dental Care: Chief Dental OfficerIT department: Project CoordinatorThe National Institute for Health and Welfare: SupervisorVendor: Product Manager, Salesperson
Home Care Unit: Project Manager, Supervisor, Supervisor, Care person, Labor Organizer IT department: Agreement Specialist, Project CoordinatorSocial Welfare Sector: Process ManagerVendor: Project Manager
Income support division: Division’s Director, SuperiorIT department: Project ManagerICT Provider: Person in Charge
21.2.2017 8
Case E Case FAcquisition organization
Industrial private sector organization (mining, aggregates, recycling, oil, gas, pulp, paper and process industries)
Industrial private sector organization (mining, aggregates, recycling, oil, gas, pulp, paper and process industries)
Participating parties
Business IT services, Group IT, HR, Consultancy/integrator, Vendor
The function, Business IT services, Consultancy/vendor
Acquisition object Group wide HR system to coverprocesses for e. g. employments, salaries, rewarding etc.
Warehouse and inventorymanagement system to streamlineand enhance the function
Number of interviews
6 5
Interviewees according to organization
Business IT Services (3): Application and Procurement, Director; Portfolio Mgmt and Project Delivery, Director; Portfolio Mgmt and Project Delivery IT Program Manager; HR (2): Compensation & Benefits, Mgr., Concept Owner and Process Integration & Reporting, Head of Global HRIS, Consultancy (1): managing director, technology/products
Business IT Services (1): Application and Procurement, DirectorOrganizational IT dept. (1): project manager, IT liaison Organizational function (2): supervisor, end-userVendor (1): liaison officer
21.2.2017 9
Data-analyysi• data-analyysi tehtiin pääsääntöisesti aineistolähtöisesti. Tämä
tarkoittaa sitä, että aineistosta esiin nousevia ilmiöitä peilataan kirjallisuuteen niiden merkittävyyden ja yleistettävyyden takaamiseksi. Tämä lähestymistapa mahdollistaa myös aiemmasta kirjallisuudesta poikkeavien ilmiöiden havaitsemisen
• muutamia yksittäisiä tutkimuksia tehtiin lisäksi induktiivisesti, ts. valmiita teoriakehikoita hyödyntäen. Tällöin tavoitteena oli todentaa itse ilmiö tai sen esiintymismuoto.
• tarkemmat tiedot tutkimuksista ja niiden toteutuksista on raportoitu hankkeen tieteellisissä julkaisuissa, listattuna tämän kalvosarjan viimeiselle sivulle.
21.2.2017 10
Lukuohjeita
• merkintä hakasuluissa kalvo-otsikon jäljessä viittaa näihin artikkeleihin
• seuraava aineisto on koostettu lukuisista hankkeen aikana toteutetuista raporteista ja artikkeleista. Osa materiaalista on englanninkielistä, jotta esitystapa on mahdollisimman yhdenmukainen artikkeleissa esitettyjen yksityiskohtien kanssa.
21.2.2017 11
Yleistä tietojärjestelmähankinnoista
21.2.2017 12
Tietojärjestelmähankinnan piirteet [Artikkelit 3, 5]• tietojärjestelmähankinnat ovat kaikki erilaisia, kuitenkin niissä
on lukuisia yhteisiä piirteitä.• piirteet on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa taulukossa.
– Huom. nämä piirteet ovat yhteisiä niin julkisen kuin yksityisen sektorin hankinnoille
• piirteiden tunnistaminen auttaa keskittymään oleellisiin asioihin ja ymmärtämään hankinnan monimutkaisuuden ja monimuotoisuuden
21.2.2017 13
Tietojärjestelmähankinnan piirteet [Artikkelit 3, 5]
CharacteristicsSize Assuming uniformity
Creating a consortiumIS acquisition complexityDivided decision makingSteering and working groupsDispersed groupsIsolated procurement organizationCompetencyDistant funding
Comprehensive preparation Detailed requirement specificationSeeking preliminary informationMapping processes
IT department’s central role Idea is promoted by the IT departmentLack of resources in the IT departmentIT department owns the contract
Driving forces Political forcesProject is carried out by individualsInitial idea is derived from operations
Market/Locking in a vendor Only a few possible vendors in the marketThe burden of existing systems
21.2.2017 14
Tietojärjestelmähankinta (1) [3, 5] kokoon liittyvät piirteet
• assuming uniformity – the stakeholders assumed that equivalent services would have
identical processes elsewhere• creating a consortium
– “Our aim was a joint acquisition with economies of scale. ..” (Case A, CIO)
• IS acquisition complexity– new IS covered two maternity wards’ at multiple hospital districts.
The bases, needs, and processes differed in the municipalities. [Case A]
• divided decision making– “… because every district had an equal decision-maker, we did not
achieve a common mindset” (Case A, CIO)21.2.2017 15
Tietojärjestelmähankinta (2) [3, 5] hajanaisiin ryhmiin liittyvät piirteet
• numerous steering and working groups– “I do not know who makes the final decision about the
acquisition; there has to be probably a kind of steering group which has made the decision.” (Case B Project manager)
• initial idea derived from the business units• idea is carried out by the IT unit• political forces
– “This IS acquisition has been like ‘implement it or else..’” (Case B, Project Coordinator).
– political aspects and agendas affect decision making as various task forces and teams must be heard before decisions about specific points can be made
21.2.2017 16
Tietojärjestelmähankinta (3) [3, 5] tekemisen kattavaan valmisteluun liittyvät piirteet
• detailed requirements specification– “We had multiple user groups: doctors, midwives, non-
institutional side, nurses, secretaries, everyone defining how this system should be used. All of this was written down, and then we negotiated multiple times and refined the specification” (Case A, Chief Medical Officer)
– the time-consuming phase resulted in the requirement specification being partly indefinite and partly a detailed trade-off of diverse needs
• burden of existing systems– legacy systems limiting alternative providers
21.2.2017 17
Tietojärjestelmähankinta (4) [3, 5] tietohallinnon keskeiseen rooliin liittyvät piirteet
• few potential vendors in the market– because of existing systems and closed interfaces
• seeking preliminary information– from the users and from the vendor candidates
• mapping processes– change processes or configure IS?
• lack of resources in the IT department• innovation is derived from individuals
– “… Many years ago, we had a hospital’s chief medical officer’s meeting, and later in the evening, we sat with the boys and a couple of ladies at the bar. We stated that we had a common factor, and it is this IS. We noted that it was reaching its end, and we needed a new one” (Case A, Chief Medical Officer)
21.2.2017 18
Tietojärjestelmähankinta (5) [3, 5]idean ajureihin liittyvät piirteet
• competency gap• dedicated procurement organization
– distributed knowledge and understanding
• IT department owns the contract• distant funding
– acquisition was budgeted for and approved by different steering groups. – “The costs were never actually a problem; I think they were no a driver
here. We’re talking about tens of thousands of euros. When I think about the hospital’s expenses, it equals a few hip surgeries” (Case A, Chief Medical Officer)
21.2.2017 19
Tietojärjestelmähankinta [3, 5]
• havaintoja eri piirteistä– mittakaava (konsortio) ei välttämättä tuo etuja – sillä se lisää monimutkaisuutta, hajauttaa päätöksentekijöitä, lisää
sidosryhmien lukumäärä, vähentää potentiaalisten toimijoiden määrää, …
• yksittäiset toimijat ovat innovaatioiden ajureita• (hankintalain edellyttämä) kilpailutus formalisoi
hankintaprosessia ja parantaa sen laatua– taustatutkimukset (vaatimusmäärittely, tarjonta) paremmin selvillä,
kokonaiskuva selvempi
• hajautetut vastuut eivät vastaa tarpeellisia kyvykkyyksiä, jotka on myös hajautettu
• kustannukset eivät kiinnosta ketään
21.2.2017 20
IS Acquisition Success Factors
Success of implementation Case A Case B
Clear goals and objectivesCommonly agreed objectivesTop management supportFormal implementation planResource allocationDevision of responsibilitiesScope managementRealistic time frameRisk management and learningEffective project team and managementProject championStatus meetingsBusiness process reengineeringManaging the stakeholder expectationsCommunicationTraining and educationConsidering user satisfactionUsing coping mechanismsStrategic relationshipUser involvementUsing consultantsOrganizational competenceManagerial competenceProject team competenceVendor competenceConsultant competence
System suitability
Business plan and vision
Project management
Change management
Competence
Cooperation
Hankintaproses-sin vaikutukset onnistumiseen [12]Kaksi tutkittua tapausta, molemmissa merkittäviksi onnistumisen tekijöiksi nousivat:
• Osaaminen• Hankintaprojektin laajuus• Käyttäjien huomioiminen• Muutosjohtaminen• Läheinen yhteistyö
järjestelmän toimittajan/konsultin ja asiakas-organisaation välillä
21.2.2017 21
Hankintaprosessin vaikutukset onnistumiseen [12]• Molemmat hankintaprojektit arvioitu asiakasorganisaation
toimesta onnistuneiksi• Onnistumisen mittaaminen toteutettu eri tavoin
– Case A• Käyttäjatyytyväisyys – positiivinen palaute• Toiminnan tehostuminen
– Case B• Toimintaprosessien muutoksen mahdollistaminen• Asiakastyöajan lisääminen• Arvioinnissa ei ole huomioitu kattavasti käyttäjien tyytyväisyyttä (eli
voidaan kysyä, oliko hankinta lopultakaan onnistunut?)
21.2.2017 22
Tietojärjestelmien hankinnan yleiset haasteet Suomessa [10]
Yleisiä sekä merkittäviä haasteita:• Toimittajien liioittelu• Toimintaprosessien muuttaminen• Liian optimistisesti asetetut aikataulut
Kunnissa:• Toimittajan ja tilaajan
välinen viestintä• Liika toiveikkuus
Suurissa yrityksissä:• Määrittelytaidot ja
vaatimusmäärittelyt• Toimittajien tyhjät lupaukset
21.2.2017 23
Lisää hankinnan haasteita [10]
• Haasteet tarjousten vertailussa (tietojärjestelmän luonne)• Lainsäädäntö asettaa tiukkoja rajoituksia• Osapuolten ristiriitaiset ja erilaiset tavoitteet• Osapuolten ja toimijoiden suuri lukumäärä ja erilaisuus • Valitut/määrätyt hankintamenetelmät huonoja• Hankintaprosessi• Hinnoittelumalli• Tiedon siirtäminen osapuolten välillä• Tarvittavan hankintaosaamisen puute• Tarkka vaatimusmäärittely hankalaa tehdä alkuvaiheessa
21.2.2017 24
Haasteista tehtäviä johtopäätöksiä
- Ei riitä, että (liike)toiminnon asiantuntija osaa oman alansa, kun puhutaan hankinnoista
- Ei riitä, että tietohallinnon asiantuntijat osaavat tehdä (tekniset) vaatimusmäärittelyt
- Ei riitä, että kilpailutuksesta vastaava taho tietää, kuinka kilpailutus pitää hoitaa
Pitää nähdä laajemmin koko kuvaOsapuolten pitää toimia yhdessäAikaa pitää voida allokoida projektille
21.2.2017 25
Hankintaprosessi
21.2.2017 26
Hankintaprosessi• hankintaprosessi alkaa hyvin aikaisin, jo tarpeen
tunnistamisessa / idean keksimisessä
• ennen varsinaista hankintaprosessia tapahtuu joukko asioita (kuvattu seuraavalla sivulla), jotka tulevat vaikuttamaan hankintaprosessin myöhemmissä vaiheissa
• näin ollen hankinnan ”esivaiheessa” tehdyillä toimenpiteillä voidaan esim. parantaa hankinnan onnistumisedellytyksiä
21.2.2017 27
Hankintaprosessin esivaiheen toimijat ja toiminnot [8]
Phases Main actions ParticipantsInitiation The original idea is generated, based on the needs
of the function or by governmental pressure (strategies or legislation)
The function, IT department, Governmental bodies
Promoting the idea Idea is presented to IT department or the function. The participating parties become involved. IT department’s approval.
Function, IT department
Specifying the processes Mapping processes and identifying needs IT department, function or external provider
Mapping the solutions Evaluating solutions, vendors and vendors' presentations
IT department, Function, Vendors
Decision to invest Gaining the approval of top management. IT department presents the proposal
Top management, IT department
Appointing people in charge
Appointing project managers IT department, Function
21.2.2017 28
Vaatimusmäärittelyyn vaikuttavat tekijät [13]• hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyn onnistumiseen
vaikuttavat seuraavat tekijät: – hankintaprosessi ja sen tyyppi (vesiputous, ketterä…)– sidosryhmät ja niiden huomioiminen– vaatimukset ja niiden monimutkaisuus sekä vaatimusmäärittelyn
yksikäsitteisyys– vaatimusmäärittelyprosessi eli miten vaatimukset kerättiin– vaatimusmäärittelijät ja heidän taustansa
• nämä tekijät vaikuttavat vaatimusmäärittelyn onnistumiseen ja edelleen hankittavan järjestelmän onnistumiseen
• näin ollen tekijöihin ja niiden onnistumiseen keskittyminen johtaa todennäköisemmin onnistuneeseen hankintaan
21.2.2017 29
HankintaprosessiAlla oleva kuva kuvaa hankintaprosessin yleisiä vaiheita, jotka esiintyivät myös kaikissa tutkituissa tapauksissa.
Julkisen hankinnan malli (Moe 2014)
21.2.2017 30
Hankintaprosessiyhteistyö
• Yhtä yksittäistä yhteistyömuotoa ei voida tunnistaa. Sen sijaan jokaisessa tutkitussa tapauksessa yhteistyötä tehtiin niiden omista lähtökohdista, enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
• keskeisenä tekijänä voidaan kuitenkin tunnistaa muutamien roolien merkitys hankinnan eri vaiheissa sekä yksittäisen asialleen omistautuneen henkilön tärkeys
21.2.2017 31
Keskeiset roolit verkostoituneessa yhteistoiminnassa (Heikkilä et al. 2008)
Innovator Launches the initial ideaProject leader Organizes the project and
promotes enthusiastically the project through critical stages
Sponsor Grants the top management support
Gatekeeper Ensures information flow between different parties
Implementer Coordinates the implementation
Kaikki roolit tarvitaan onnistuneessa yhteistyössä21.2.2017 32
Esimerkki: Maternity wards [7]
Before agreement After agreement
Innovator Chief medical officer, CIO
Sponsor Chief medical officer, CIO IT department project managers / CIO
Project leader Designated project manager, ICT provider
IT department project managers / CIO
Implementer Designated project manager, ICT provider
IT department project managers / CIO
Gatekeeper Designated project manager, ICT provider, Third party consultant
21.2.2017 33
Esimerkki: Dental Care [7]
Ministry Institute IT department Dental careInnovator Strategic plan Chief dental
officerSponsor Strategic plan
(top management support)
Supervisor (top management support)
Project manager and coordinator (Help to overcome obstacles & gain top management support)
Chief dental officer (Help to overcome obstacles & top management support in dental care)
Projectleader
Project manager and coordinator
Implementer
Project manager and coordinator
Gatekeeper
Supervisor Coordinator
21.2.2017 34
Roles
Acquisition processDesign and
implementation process
1. Identifying the needs and requirement specification
2. Tendering or mapping the vendors by other methods
3. Vendor selection and signing the contract
Innovator Launches the idea Ensures that the focus of the acquisition is on the general guidelines not on specific details
Project leaderLeads the requirement specification
Leads the tendering
Leads the selection and agreement negotiations
Leads the implementation project
Sponsor Obtains the top management support
Obtains the top management approval
GatekeeperIdentifies needs and desires in organization
Seeks information of alternative vendors and solutions from outside the organization
Shares and collects information
Ensures the information flow between parties inside and outside organization
Implementer Has an influence on how the users perceive the acquisition and the new system
Coordinates the rollout of the system
Roles in IS acquisition [7]
21.2.2017 35
Hankintaroolit
• kuten edellä havaitaan, – erilaisten roolien painoarvo ja sisältö vaihtelee hankinnan eri
vaiheissa– lähes kaikkia rooleja tarvitaan kaikissa hankintavaiheissa– sama henkilö voi toimia useissa rooleissa niin kauan kuin roolien
edellyttämät tehtävät tulevat tehdyiksi
21.2.2017 36
Asialleen omistautunut henkilö
• Keskeisenä hankinnan onnistumisen tekijänä voidaan todeta olevan asialleen omistautuminen.
• hankkeelle omistautuminen tarkoittaa mm. sitä, että ao. toimija – pitää langat käsissään– voittaa esteet, ja– vastaa hankkeen onnistuneesta suorittamisesta
• esimerkkinä ”Kodinhoidon tuen järjestelmä”
21.2.2017 37
Kotihoidon uudistaminen [1]
CIO office
Home care,Pilot area
Information systems provider
Telecommunications company
Consultation company:
basic service systems
Basic system a
super users
Software provider
Combined procurement services
provider
Optimization system supplier
E-lock supplier
Subcontractor
Logistics department
Property managers
Customers
Development and steering
group
Project team
Coordination team
Executive team of
homecare
Tendering work group
Subcontractor
Working group 2
Working group 1
Working group 3
Homecare purchaser
ORGANZATION
Market justice
Possible complaints
Basic system b
super users
Research organizatio
Mobile phone provider
Interface work group
Integration
Johto
21.2.2017 38
Kodinhoidon järjestelmäuudistus
• Edellinen kalvo kuvaa kodinhoidon järjestelmäuudistuksen (tarkemmin julkaisussa [1]).
• Kuvasta voidaan huomata toimijoiden runsaus ja se, ettei yksittäistä kokonaisvastuullista toimijaa ole nimetty.
• vaikka kukin kolmesta keskeisestä toimijasta (kodinhoidon tuki, IT, hankintaosasto) piti hankintaa omalta osaltaan onnistuneena, sen hankintaprosessissa oli erittäin suuria vaikeuksia
21.2.2017 39
Kodinhoidon järjestelmäuudistus
• kokonaisvastuu oli jakaantunut kolmen toimijan kesken. Varsinainen hankkeelle omistautunut henkilö puuttui– muutamissa muissa tutkituissa tapauksissa ao. henkilö pystyttiin
tunnistamaan hankkeet saatiin onnistuneemmin maaliin.
• nämä tulokset viittaavat siihen, että hankintaprosessi on hyvin henkilöitynyt. Hankinnan onnistuminen on pitkälti riippuvainen tämän yhden henkilön osaamisesta, asenteesta ja toiminnasta
21.2.2017 40
Hankintaprosessin kehittäminen
• yhtä suositeltavaa prosessimallia ei voida antaa– hankkeet ovat erilaisia ja eri konteksteissa, joten
yleispätevää prosessimallia ei voi tehdä– sen sijaan keskeisinä onnistumisen tekijöinä näyttää olevan
• kommunikaatio ja sen monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus
• asialleen omistautunut hankkeen omistaja• kaikkien erilaisten roolien huomioiminen
21.2.2017 41
Hankinnan kehittäminen (erityisesti kodinhoidon tuki)
• Toiminnon asiantuntija, projektipäällikkö pitää saada lisää tuntemusta IT:n asioista (sis. järjestelmien erityispiirteistä ja vaatimusmäärittelyjen tekemisestä, mutta julkisella sektorilla myös hankintatoimesta)
• Tietohallinnon asiantuntijoiden pitää sisäistää toiminnon toiminta ja tutustua toiminnan erityisvaatimuksiin ja järjestelmän tulevaan käyttöön
• Kilpailutuksen teknisen asiantuntijan pitää osata hahmottaa koko tilanne (kaksi muuta osapuolta samoin)
• Ratkaisevaksi muodostuu se, miten hyvin toiminnon laadulliset vaatimukset osataan pukea sanoiksi ja mitattaviksi asioiksi vaatimusmäärittelyyn ja kilpailutuksen tarkoituksiin
21.2.2017 42
• Tutkitut tapaukset näyttivät kärsivän kroonisesta aikapulasta– Mikäli hankintaprojektille on mahdollista investoida enemmän
aikaresursseja, sitä tulisi allokoida myös projektiin ja sen kattamaan alueeseen tutustumiseen
• Lisäksi tulee arvioida mitkä osa-alueet ja toimijat tuovat lisäarvoa projektille ja sen tekemiselle ja mitkä ovat lähinnä muodollisuuksia. Tämän jälkeen tulee miettiä, voidaanko muodollisuuksille tehdä mitään.
Hankinnan kehittäminen (jatkuu)
21.2.2017 43
Tiedonsiirto ja hankintaprosessi
21.2.2017 44
Hankinnan perustelu (legitimointi) [4]
• Usein tietojärjestelmien hankinnan haasteena on saada henkilökunta sitoutumaan ja muuttumaan uuden järjestelmän edellyttämän toimintatavan mukaiseksi.
• Joskus tämä onnistuu, joskus ei. Voidaan puhua legitimointiprosessista, jonka avulla hankinnalle pyritään luomaan osapuolien yleinen hyväksyntä
21.2.2017 45
Hankinnan perustelu (legitimointi) [4]
• Legitimointiprosessi esitetty muodossa “Legitimation activity model”
• Legitimation seeker hakee hyväksyntää ja legitimation provider myöntää sen
• Miten aiemmin tunnistetut roolit suhtautuvat legitimointiin?
21.2.2017 46
• Legitimointia tehdään hankinnassa eri ihmisten toimesta kaikissa hankinnan eri vaiheissa– Innovator luo alkuperäisen legitimaation idealle käyttäjien joukossa– Project leader pitää huolen legitimaation ylläpidosta läpi hankinnan– Sponsorit hakevat ja tarjoavat legitimaation johdolta– Gatekeeperit varmistavat tiedonkulun ja täten ylläpitävät legitimaatiota eri
osapuolien välillä– Implementerit ylläpitävät legitimaatiota implementointivaiheessa
Hankinnan perustelu (legitimointi) [4]
21.2.2017 47
Hankinnan perustelu (legitimointi) [4]
• Hankintaprojektin ja hankinnan kohteen legitimointia, perustelua, tapahtuu koko hankintaprojektin ajan.– eri sidosryhmät osallistuvat hankintaan vain muutamissa vaiheissa,
jolloin jokaiselle uudelle ryhmälle joudutaan perustelemaan hankinnan tarpeellisuus – tai jos sitä ei perustella, näkemys tarpeellisuudesta häviää, jolloin hankinta voi epäonnistua vision puutteen vuoksi
– jatkuva legitimointi syö resursseja ja lisää hankkeen henkilökunnan epävarmuutta
• tämä havainto korostaa pitkäjänteistä sitoutumista ja pysyvyyttä sidosryhmien kesken.
21.2.2017 48
Päätöksenteko hankintaprosessissa [6]
Yleinen päätöksenteon prosessimalli yhdistettynä projektin vaiheisiin (Boonstra 2004)
21.2.2017 49
Hankintaprosessin eri vaiheet ja sidosryhmät [6] kodinhoidon tuen järjestelmäuudistus
21.2.2017 50
Päätöksenteko hankinta-prosessissa [6]
• päätöksenteko-prosessi kodinhoidon tuen järjestelmäuudistuksessa
Recognition
Diagnosis
Design
Authorization
Search ScreenJudgementEvaluationChoice‐‐‐‐‐‐‐‐AnalysisEvaluation‐‐‐‐‐‐‐‐‐
BarganingEvaluationChoise
Identification
Recognition
Diagnosis
Design
Authorization
Search ScreenJudgementEvaluationChoice‐‐‐‐‐‐‐‐AnalysisEvaluation‐‐‐‐‐‐‐‐‐
BarganingEvaluationChoise
Specification
Recognition
Diagnos is
Design
Authorization
Search Screen
JudgementEvaluationChoice‐‐‐‐‐‐‐‐AnalysisEvaluation‐‐‐‐‐‐‐‐‐
BarganingEvaluationChoise
Tendering
Recognition
Diagnosis
Design
Authorization
Search ScreenJudgementEvaluationChoice‐‐‐‐‐‐‐‐AnalysisEvaluation‐‐‐‐‐‐‐‐‐
BarganingEvaluationChoise
Selection
Recognition
Diagnosis
Design
Authorization
Search ScreenJudgementEvaluationChoice‐‐‐‐‐‐‐‐AnalysisEvaluation‐‐‐‐‐‐‐‐‐
BarganingEvaluationChoise
Contracting
The process The stakeholders
Home care uni t
Home care uni t supervisor
Logis ti cs department
Procurement and tenderign office
Tendering work group
Specia l i s ts
Vendors
Market justice
CIO's office
Home care uni t
Procurement and tendering office
Development and s teering group (Wel fare
CIO's office
Project mana ger
Home care unit
Procurement and tendering office
Agreement specia l i s t
Home care uni t
Coordinator (CIO's office)
Interface work group (CIO's offi ce)
Management gropu (CIO's offi ce)
Home care purchaserDevelopment and s teering group (Wel fare sector)
Coordination team (Wel fare sector)
Project team (Welfare sector)
Workin groups 1, 2 and 3 (Wel fare sector)
Outs ide consul tant
21.2.2017 51
Päätöksenteko hankinta-prosessissa [6]• kuten edellisestä kalvosta nähdään, päätöksenteko on
kaikkea muuta kuin suoraviivaista– Päätökset ovat usein iteratiivisen prosessin tuloksia – Hankinnan eri vaiheissa on eri toimijat
• tästä johtuu, että – vision rakentaminen ja tavoitteen selkiyttäminen voi olla mahdotonta– tiedonsiirto eri vaiheiden välillä vaikeutuu– kokonaisvastuu jää ottamatta
21.2.2017 52
Päätöksenteko hankinta-prosessissa [6]• hankintaprosessin analyysi paljastaa sidosryhmät ja
päätöksentekijät– ensiaskel hankintaprosessin suoraviivaistamisessa ja ymmärtämisessä
miten vastuu sijoittuu ja hajaantuu– antaa selityksen miksi ja miten jotkut projektit epäonnistuvat, esim.
hajauttamalla päätöksenteko-oikeudet ja toiminnat ja huomioimalla epäviralliset toimijat
– erityisesti tämä korostuu julkisella sektorilla, jossa sidosryhmien ja työryhmien lukumäärä on erittäin suuri
21.2.2017 53
Eri hankintaehdotusten arviointi [11]• Hankinnassa joudutaan tekemään päätöksiä myös erilaisia
hankintaehdotuksia arvioitaessa.
• Seuraavilla sivuilla käsitellään projektiportfolion, hankintasalkun hallintaan liittyviä haasteita ja esitellään mahdollinen hankintamalli
21.2.2017 54
Hanke-ehdotussalkun hallintaan littyviä haasteita [11]
21.2.2017 55
Han
ke-e
hdot
uste
n va
ikut
tavu
uden
ar
vioi
ntim
alli
[11]
21.2.2017 56
Hankinnan toimintamallit
21.2.2017 57
Arvon yhteisluonti ja sen eri komponentit (Tuunanen et al. 2010)
Value Co-creation Framework in Consumer IS (Tuunanen et al. 2010)
21.2.2017 58
Arvon yhteisluonti ja sen eri komponentit (Tuunanen et al. 2010)
• Arvon yhteisluonti, esimerkiksi palvelutilanteessa tai missä tahansa tilanteessa, jossa kaksi tai useampi tahoa pyrkii yhdessä tuottamaan palvelua tai tuotetta – tai hankkimaan yhdessä tietojärjestelmää
21.2.2017 59
Arvon yhteisluonti ja sen eri komponentit (Tuunanen et al. 2010)
• arvon yhteisluonnin komponentit:– systeemiset arvoväittämät
• yhteisen identiteetin rakentaminen yhteisluonnin kautta• yhteisluonnin sosiaalisuus tuo arvoa• käyttökonteksti luo arvoa
– asiakkaan arvon ajurit• osallistuminen yhteistyöhön• kokemus yhteisluonnista• tavoitteet
• kaikki nämä tekijät vaikuttavat koettuun arvoon ja siihen, miten eri toimijat suhtautuvat yhdessä tehtyyn asiaan
21.2.2017 60
Arvon yhteisluonti tietojärjes-telmähankkeessa (1) [2]• yleiset tavoitteet
– HR: uusi järjestelmä toiminnassa 6kk kuluessa
– HR IT & tietohallinto: luotettava, ylläpidettävä, uusinta teknologiaa edustava, ja luotettavalta toimijalta hankittu järjestelmä joka mahdollistaa tulevaisuuden kehittämisen
– integraattori: ylläpitää ja vahvistaa liiketoimintasuhdetta organisaation kanssa; testata uusien pilvipalveluiden teknologiatiekarttaa; oppia miten toimittaa pilvipalveluita
– järjestelmätoimittaja: myydä palvelua
21.2.2017 61
Arvon yhteisluonti tietojärjes-telmähankkeessa (2)[2]
• identity construction– jumping the latest technology bandwagon throughout the organization
gave an identify boost– enhancing HR unit’s participation to IT development
• social aspects– new global centralized processes– increased self-esteem (by cloud technology) in contrast to colleagues in
other firms– coolness factor: “… We had experiences that [the chosen system] is
used in many large international companies.. [It is] clearly a ‘top-of-the-line’ solution, which suited us well..” [IT Program Manager, CIO’s office]
21.2.2017 62
Arvon yhteisluonti tietojärjes-telmähankkeessa (3) [2]
• contextual factors– positive indications: basic processes ”remain the same” while
supervision activities become centralized the use will change, but the data does not provide evidence
• process participation– motivating factor for HR: they felt they can have an input to the new
system– mutual trust was essential: "... We needed a kind of partner who would
produce such a crew that we get the things done. Mutual flexibility, without constantly monitoring the costs, was the key..." [Director, Portfolio Mgmt and Project Delivery]
21.2.2017 63
Arvon yhteisluonti tietojärjes-telmähankkeessa (4) [2]• service experience
– project went smoothly– a lot of promises:
• “… With the new system, HR just clicks away and uses the system to do all those things more easily...” [Manager, HR]
• “… Now everything is in one place, is usable, is auditable, is easy to use..” [IT Program Manager, CIO’s office]
• goals and outcomes– were very different– every stakeholder felt the objectives were reached at the end
21.2.2017 64
Arvon yhteisluonti tietojärjes-telmähankkeessa [2]
- arvonyhteisluonnin viitekehys tarjoaa mallin ymmärtää ja kehittää järjestelmähankinnan palveluprosessia eri toimijoiden näkökulmasta
- mikäli prosessissa saadaan tuotettua arvoa kaikista näkökulmista, pidetään hankintaa ja hankittua järjestelmää todennäköisesti onnistuneena
21.2.2017 65
Yhteenveto
21.2.2017 66
Hankintaprojekteista ja niiden koosta• laajuuden edut (esim. konsortiot) eivät välttämättä realisoidu
odotetulla tavalla
• yksilöt ajavat innovaatioita ja hankintaa
• kilpailutusta voi tarkastella tapana säännönmukaistaa ja formalisoida hankintaprosessia
• vastuun jakaminen ei takaa riittäviä kyvykkyyksiä, sillä nekin voivat olla hajallaan
• laajassa kokonaisuudessa taloudellisen vastuun kantaminen ei ole haluttua
21.2.2017 67
Miten hankintaprosessissa tehdään yhteistyötä niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä?Mitä haasteita ja onnistuneita toimintatapoja molemmissa yhteistyötavoissa on? Miten hankintaprosessia tulisi kehittää?
• Haasteita ja käytänteitä on mahdoton esittää yleispätevästi. Kuitenkin keskeisinä havaintoina on erilaisten roolien, erityisesti asialleen omistautuneen henkilön merkitys
• Kehitysehdotuksia on listattu aiemmilla sivuilla. On huomioitava että ehdotusten yleistäminen vaatii niiden yksityiskohtaista pohtimista ja jalkauttamista.
21.2.2017 68
Miten erilainen tiedonsiirto toiveista, tarpeista, mahdollisuuksista ja toimintaympäristöistä tapahtuu? Mitä haasteita tiedonsiirrossa on? Millaisia onnistuneita tiedonsiirtotapoja käytetään? Miten tiedonsiirtoa tulisi kehittää?
• tiedonvälitys eri osapuolten välillä on erittäin vaikeaa erityisesti julkisella sektorilla johtuen sekä sidosryhmien määrästä että niiden vaihtumisesta hankinnan kuluessa ja eri vaiheissa
• keskeisenä kehityskohteena, edelleen, on henkilöstön pysyvyys ja päätöksentekijöiden vastuunkanto – pois komiteoista ja jaetuista vastuista yksittäisiin henkilöihin.
21.2.2017 69
Millaiset ovat onnistuneen hankintaprosessin toiminta- ja/tai palvelumallit?
• Yhtä onnistunutta toiminta- tai palvelumallia ei voida tunnistaa.
• sen sijaan keskeisinä piirteinä on hankinnan ”palvelunmukaisuus” ts. sekä järjestelmän toimittaja että sen hankkija toimivat yhteistyössä.
• tällöin esim. yhteisen arvonluonnin malli tarjoaa pohjan kehittää organisaatiokohtaisia toimintamalleja erilaisiin hankintaprojekteihin.
• keskeisenä seikkana korostuu hankinnan sosiaalinen luonne: yhteistyö
21.2.2017 70
Lähteet
21.2.2017 71
OMG publications (published)
[1] Alanne, A., Hellsten, P., Pekkola, S. & Saarenpää, I. 2015. Three positives make one negative. IFIP e-government conference 2015 (egov 2015). Thessaloniki, Greece. August 30-September 3 2015. Springer pp. 321-333
[2] Hellsten, P., Alanne, A., Pekkola, S. & Tuunanen, T. 2016. Together We Stand, Divided We Fall – Analyzing Information Systems Acquisition as Service. Proceedings of Hawaii International Conference on System Sciences (HICSS-49). Hawaii (Kauai) January 5-8, 2016, IEEE Computer Society. CD-ROM
[3] Mäki-Lohiluoma, P., Hellsten, P. & Pekkola, S. 2016. Characteristics of the Public Sector IS Acquisitions. 13th Scandinavian Workshop on e-Government (SWEG2016). Kristiansand, Norway. February 2-3 2016
21.2.2017 72
[4] Mäki-Lohiluoma, P., Hellsten, P. & Pekkola S. 2016. Why Do We Need This? Roles in IS Acquisition Legitimation Process. Proceedings of the 24th European Conference on Information Systems (ECIS’2016), Istanbul, Turkey, June 12-15 2016.
[5] Mäki-Lohiluoma, P., Hellsten, P. & Pekkola S. 2016. IS Acquisition Characteristics in the Public Sector. In: H. J, Scholl, O. Glassey, M. Janssen, B. Klievink, I. Lindgren, P. Parycek, E. Tambouris, M.A. Wimmer, T. Janowski, & Delfina Sá Soares (eds.) 15th IFIP WG 8.5 e-government conference 2016 (egov 2016). Guimaraës. Portugal. September 5-8 2016. Springer pp. 164-175.
[6] Hellsten, P., Pekkola, S., Tuunanen, T. & Ylinen, M. 2016. Toward a Theory of Information Systems Acquisition Decision Making. JAIS Theory Development Workshop. Dublin, Ireland, December 11 2016
OMG publications (published)
21.2.2017 73
OMG publications (in progress)
[7] Mäki-Lohiluoma, Hellsten, Pekkola: ‘Stars Playing Roles – The Influence of Individuals Playing Roles in Information System Acquisition’
[8] Mäki-Lohiluoma, Hellsten, Pekkola: ‘Fishy Pre-Acquisition Phases in IS Acquisition’
[9] Pekkola, Moe, Hellsten: Customer vs. Vendor - Who Is the Driver of IS acquisitions? (Who Has the Ultimate Power)
21.2.2017 74
OMG publications (master thesis)[10] Paula Mäki-Lohiluoma: Tietojärjestelmien hankinnan haasteet Suomessa. 2015
[11] Jari Kuusela: Projektiehdotusten vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. 2015
[12] Maija Ylinen: The impact of acquisition process on the success of information systems. 2016
[13] Jani Tikka: Vaatimusmäärittelyn onnistumisen tekijät. 2016
21.2.2017 75