1SisäasisiainministeriöPoliisiosaston julkaisu 1 /2002Poliisin päihdeprojekti1999-2001LoppuraporttiMyllyhoitoyhdistys ry.ISBN 951-734-486-42ESIPUHETämä raportti kuvaa ”Poliisin päihdeprojektia”, mikä toteutettiin vuosina1999 – 2001 Sisäasiainministeriön poliisiosaston, Oulun läänin, Etelä-Suomen läänin, Länsi-Suomenläänin, kahdeksan pilottipoliisiyksikön ja Myllyhoitoyhdistyksen yhteistyönä.Raportti kuvaa projektin synnyn, organisaation, toteuttamistavan, sisällön, osallistujat, koulutukset jatalouden. Raportin loppusivuilta löytyvät yhdessä tuotetut johtopäätökset sekä toimenpideehdotukset,miten tästä tulisi jatkaa.Ja jatkaa tätä työtä pitää. Sen todistivat viimeistään syksyllä 2001 Myllykallion kehittämiskeskuksessapidetty toipuvien poliisien tapaaminen, päihderyhmien viimeisen koulutuskerran kannanotot sekäohjaus- ja taustaryhmän viimeisen seminaarin pilottien raportit ja yhdessä työstetyt johtopäätöksetja jatkotoimenpide-ehdotukset.Kolme vuotta on projektille pitkä aika. Sen aikana on mahdollista käynnistää vankkamuutosprosessi. Se oli tässä projektissa tarkoituskin, käyttäen myös aikaa yhtenä prosessin resurssina.Päihdeasioiden ja ennen kaikkea päihdeongelmien asiallinen käsittely on vaativaa, muttapalkitsevaa työtä. Sen tekee erityisen vaativaksi se, että asenteemme ovat useimmilla meistä omanpäihteiden käytön takia haluttomat muuttumaan. Sen tekee erityisen palkitsevaksi onnistumisenkokemukset, viimeistään päihderiippuvuudesta toipumisen näkyminen kaverin elämässä ja kaverintyöryhmän toipuminen yhteistyökykyiseksi ja toimivaksi yksiköksi.Olen ollut kolme vuotta aitopaikalla todistamassa maassamme tiettävästi ainutlaatuista yhdenammattikunnan päihdetyön kehittämisprosessia. Ja esimerkillisesti: tekijöinä olivat poliisit.Tämä on oikea paikka kiittää tästä onnistumisesta pilottiyksiköitä, projektivastaavia japäihderyhmiä, läänien edustajia, työsuojelun piirivaltuutettuja, projektiryhmää, tausta- jaohjausryhmää, Sisäasiainministeriön poliisiosastoa, toipuvia poliiseja ja hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkasta. Te vastasitte myöntävästi kun kysyttiin - Puhuttaisko?Tämän pilottijoukon projektissa tekemän työn ansiosta poliisien päihdeasioiden käsittely onaloittamassa uutta vaihetta.Kiitos myös koko Myllyhoitoyhdistyksen henkilöstölle ja erityisesti kouluttaja Anne Kujasalolle, joka oliprojektissa koulutusvastaavana sekä kehitysjohtaja, kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärvelle, joka

on tehnyt mittavan työn projektin seurantatutkimuksen osalta.Helsingissä12. 1. 2002Kari VirtanenProjektipäällikköPoliisin päihdeprojekti3SAATTEEKSIOnko poliisilla päihdeongelmia? Suojaako poliisin työ alkoholin ongelmakäytöltä vai onko raskas työpäinvastoin riski sairastua päihderiippuvuuteen? Miten poliisin sisällä suhtaudutaan vaikeuksiinjoutumassa olevaan työkaveriin? Osataanko meillä puuttua vaikeisiin henkilökohtaisiin ongelmiin?.Mitä teen, kun alaiseni tulee jatkuvasti krapulassa työvuoroon?Poliisi on ihminen. Virkapuku ei suojaa sairastumiselta. Poliisi selvittää virkansa puolesta kansalaistenristiriitatilanteita ja joutuu kasvotusten ihmiselämän vaikeimpien asioiden kanssa. Oma työyhteisö eikuitenkaan välttämättä näe, tunnusta tai osaa ratkaista sisäisiä ongelmiaan.Tämä projekti lähtietsimään vastauksia, kehittämään työkaluja ja avaamaan hiljaisuuden verhoa. Työ lähti kentäntarpeista. Usean vuoden ajan oli yksittäiset poliisiyksiköt hakeneet kokemusta ja apuapäihdeongelmien ratkaisuun Myllyhoitoyhdistykseltä. Poliisin ylijohto katsoi hyödylliseksi keskittäävoimavarat ja etsiä valtakunnallista mallia poliisin päihdetyöhön.Menneen kolmen vuoden aikana on projektin henkilöstön kanssa yhdessä innostuttu, väsytty,petyttykin ja taas herätetty toivo. Poliisissa on omanlaisensa päihdekulttuuri, jonka murtaminen onvaatinut pioneerihenkeä. Pilottiprojekteilla oli tavallistakin vaativampi tehtävä muuttaa useinnäkymätöntä ja määrittelemätöntä asennetta päihdetyöhön. Jokainen pilottiyksikkö on päässytkappaleen taipaletta eteenpäin, jotkut pidemmälle jotkut hitaammin askelin.Tämä raportti kuvaatyötapaamme, saavutuksiamme ja saavuttamatta jääneitä tavoitteita. Projektista on julkaistu myöskasvatustieteen tohtori Leila Märkjärven seurantatutkimus.Haluan osaltani kiittää kaikkia projektiin osallistuneita uraauurtavasta työstä. YhteistyöMyllyhoitoyhdistyksen kanssa on ollut erinomaista ja ennakkoluulotonta. Pilottipiirienprojektivastaavia kiitän erityisen vaativasta urakasta. Kiitos myös tukemassa olleille poliisinlääninjohtojen ja liikkuvan poliisin esikunnan edustajille sekä työsuojelun piirivaltuutetuille.Helsingissä 12.1.2002Tiina Eränkö-PekkanenHallitusneuvosSisäasiainministeriö, poliisiosasto4ESIPUHE ...................................................................................................................................... 1SAATTEEKSI................................................................................................................................. 3POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN LOPPURAPORTTI................................................................................................. 51. TEHTÄVÄKSIANTO.................................................................................................................. 51.1 TAUSTAA.................................................................................................................................................... 51.2 PROJEKTISUUNNITELMAN SYNTY............................................................................................................ 52. PROJEKTIN TAVOITTEET, ORGANISAATIO JA SISÄLTÖ.......................................................... 6

2.1 TAVOITTEET................................................................................................................................................ 62.2 KOULUTUSOSIOT....................................................................................................................................... 62.3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA ERI RYHMÄT....................................................................................... 83. AIKATAULU, VAIHEISTUS JA RESURSSIT................................................................................ 103.1 VUOSI 1999 ............................................................................................................................................. 103.2 VUOSI 2000 ............................................................................................................................................. 103.3 VUOSI 2001 ............................................................................................................................................. 114. PROJEKTIN TALOUS .............................................................................................................. 124.1 RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN ...................................................................................................... 124.2 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN............................................................. 124.3 MUUTOKSET RAHOITUKSEEN PROJEKTIN EDETESSÄ.......................................................................... 134.4 SEURANTATAPA...................................................................................................................................... 135. TULOSTEN ESITTELY ............................................................................................................... 135.1 OHJAUS- JA TAUSTARYHMÄN TYÖ..................................................................................................... 135.2 PÄIHDETYÖN MALLI............................................................................................................................... 135.3 MALLIN KOEKÄYTTÖ JA VIENTI YKSIKÖIHIN ....................................................................................... 145.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KORJAUKSET MALLIIN.................................................................................... 145.5 KUNTOKURSSI.......................................................................................................................................... 145.6 NAISTEN KUNTOKURSSI.......................................................................................................................... 155.7 MALMÖ - MAST TESTIT ........................................................................................................................... 155.8 SEURANTATUTKIMUS .............................................................................................................................. 175.9 PILOTTIYKSIKÖIDEN TYÖ........................................................................................................................ 185.10 PILOTTIEN RAPORTIT ............................................................................................................................ 185.11 PROJEKTIN MUUT SEURAUKSET .......................................................................................................... 18

5.12 MAHDOLLISESTI TOTEUTUNEET HOIDOT............................................................................................ 195.13 LEHTIARTIKKELIT .................................................................................................................................... 195.14 VIDEO.................................................................................................................................................... 195.15 TYÖSUOJELUSTRATEGIA ..................................................................................................................... 196. ARVIO ONNISTUMISESTA SISÄLLÖN KANNALTA................................................................. 196.1 ARVIO KOULUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ ...................................................................................................... 196.2 ARVIO KOULUTUSTEN MÄÄRÄSTÄ JA TOTEUTUMISESTA.................................................................. 206.3 ARVIO KUNTOKURSSEISTA .................................................................................................................... 216.5 ARVIO TUOTETUSTA MALLISTA ............................................................................................................. 217. ARVIO ONNISTUMISESTA OHJAUKSEN KANNALTA ............................................................ 228. JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................... 238.1 PROJEKTIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET.......................................................................................... 238.2 PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET .......................................................................................... 248.3 YLEISET HUOMIOT................................................................................................................................... 249. JATKOTOIMENPIDE – EHDOTUKSET...................................................................................... 259.1PÄIHDETYÖN MALLIN LEVITTÄMINEN HALLINTOON.......................................................................... 25LIITTEET...................................................................................................................................... 265POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN LOPPURAPORTTI1. TEHTÄVÄKSIANTO1.1 TAUSTAAPoliisiorganisaation yksittäisten yksiköiden ja Myllyhoitoyhdistyksen välillä oli ollut yhteistyötä koko1990-luvun ajan. Yhdistyksen kouluttajat olivat tehneet työtään mm. Helsingin, Jyväskylän jaTampereen poliisilaitoksissa joko kouluttaen päihdeasioissa tai opastaen työnohjauksessa ja antaensitä.Yhdistyksen kouluttajien keskuudessa oli siten alkanut muodostua käsitys myös poliisiorganisaationsisäisistä päihdekysymyksistä. Kun samaan aikaan yhdistyksessä oli yli kymmenen vuoden aikanatehty erilaisia hankkeita projekteina, syntyi ajatus pyrkiä laajempaan ja kattavampaan yhteistyöhönpoliisin kanssa. Yhdistyksen sisäisissä palavereissa syntyi sitten toteuttamismalli yhteistyönkäynnistämiselle.Samaan aikaan oltiin poliisin työsuojelustrategiaan 1999-2003 kirjattu maininta päihdeasioiden

käsittelyn uuden mallin työstämisestä.Yhdistys lähetti syksyllä 1997 kutsun niihin poliisin yksiköihin, joiden kanssa oltiin jo oltu kosketuksissa jajoista oli siis yhteystiedot ja –henkilöt tiedossa. Kutsu lähti kaikkiaan lähes kahteenkymmeneenyksikköön. Ajatuksena oli pitää yhteinen tilaisuus yhdistyksen kehittämiskeskuksessa Myllykalliossa,missä voisimme rauhassa yhdessä poliisien kanssa pohtia mahdollisen projektin tarvetta. Kutsussapyydettiin myös osallistujia miettimään etukäteen millaisia olivat yksiköiden ruohonjuuritasonpäihdekysymykset ja miten niitä oli ratkottu ja mihin tuloksiin oli päästy. Tavoitteena oli saadapaikalle viidestä kymmeneen poliisimiestä.1.2 PROJEKTISUUNNITELMAN SYNTYMyllykallioon saapui 23. – 24. 10. 1997 kaikkiaan kaksikymmentäkaksi henkeä kolmestatoista poliisineri yksiköistä ympäri Suomen. Joukossa oli paljon myös sellaisten yksiköiden edustajia, joiden kanssaei vielä ollut koulutusyhteistyötä. Osanottajien määrä oli yhdistyksen edustajille yllätys, samoin kuinse miten vakavasti ja vakavista päihdetapauksista kertoen poliisimiehet asiaan paneutuivat.Etenemisen toimintatavaksi valittiin projektisuunnitelman laatiminen siten, että tilaisuudessa sovittuyhdeksän hengen ryhmä työstäisi projektisuunnitelmaa, jota sitten koolle kutsuttavalla isommallaryhmällä arvioitaisiin. Suunnitelman työstön aikana työhön liittyivät mukaan myösSisäasiainministeriön Poliisiosaston ja Länsi-Suomen lääninhallituksen edustajat. Näin työstäenprojektisuunnitelma valmistui 15. 4. 1998. Kevään aikana tehtyjen tarkennusten suunnitelma esiteltiinpoliisin ylijohdolle ja läänien poliisijohdolle.Vuoden aikana pohdittiin myös erilaisia rahoitusmalleja, mutta lopulta ainoaksi vaihtoehdoksitodettiin Poliisin oma rahoitus sekä sen tueksi haettava Työsuojelurahaston rahoitus.6Projektin suunnitteluvaiheessa mukana olleet yksiköt ja läänit selvittivät samaan aikaan valmiuksiaosallistua projektiin.1.3 TARJOUS JA SOPIMUSMyllyhoitoyhdistys teki syntyneen projektisuunnitelman (liite 1) toteuttamisesta tarjouksenSisäministeriön Poliisiosastolle syksyllä 1998. Käytyjen neuvotteluiden jälkeen tarjous hyväksyttiinpienin muutoksin tutkimukseen varattuihin resursseihin ja sopimus projektin toteuttamisestaallekirjoitettiin marraskuussa 1998. Sopimus koski ”Poliisin päihdeprojektia”, jossa tultaisiin seuraavankolmen vuoden aikana paneutumaan poliisiorganisaation sisäisiin päihdekysymyksiin valittujenpilottiyksiköiden, ohjaus-, seuranta- ja projektiryhmän sekä Myllyhoitoyhdistyksen koulutus- jakehittämistoiminnan yhteistyöllä.Kyseessä oli yhdistyksen historian ensimmäinen päihdeprojektiprojekti, jossa tietty ammattikuntalähti yhteisönä ratkomaan sisäisiä päihdekysymyksiään. Projekti sai myös yhdistyksen toiminnassakummiprojektin statuksen eli koko yhdistyksen sisäinen asiantuntijaryhmä toimi projektista vastaavientaustaryhmänä.2. PROJEKTIN TAVOITTEET, ORGANISAATIO JA SISÄLTÖ2.1 TAVOITTEETProjektisuunnitelma oli varsin laaja ja piti sisällään koko kolmen vuoden ajanjakson aikanatoteutettavien koulutusten, kuntokurssien, päihdetoimintaohjeen sisällön rakentamisen ja projektinorganisaation työn sekä seurantatutkimuksen määrittelyn. Suunnitelman monipuolinen japitkäjänteinen lähes vuoden kestänyt työstö ja hiominen olivat ehdoton vahvuus projektinedetessä. Suunnitelma oli yhdessä tehty ja siihen oli sen ansiosta myös sitouduttu.Projektin tavoitteiksi kirjattiin:

- antaa pilottiyksiköiden koko henkilöstölle koulutus ja yhteistyövalmiudet päihdeasioissa- kehittää päihderyhmät- kehittää ja kokeilla valtakunnalliset ja yksikkökohtaiset toimintaohjeet päihdekysymyksissä- kehittää ja kokeilla poliiseille tarkoitettu päihteettömyyttä tukeva kuntokurssi- kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia- tehdä seurantatutkimusProjekti kirjattiin myös poliisin henkilöstöstrategiaan.2.2 KOULUTUSOSIOTMinnesota-mallisen lähestymistavan mukaan sekä ehkäisevä että hoitava päihdetyö onpsykoedukatiivista. Tämä tarkoittaa, että koulutuksen, tietojen ja taitojen kehittämisen jaasennekasvatuksen avulla pyritään saamaan aikaan muutos päihdekäytössä ja suhtautumisessapäihteiden käyttöön sekä yksilö- että yhteisötasolla.Tätä näkemystä on toteutettu poliisinpäihdeprojektissa.Tavoitteena on ollut vaikuttaa tässä pilotissa mukana oleviin työyhteisöihin rakenteeltaan jatoteuttamisaikataulultaan Myllyhoitoyhdistyksen kehittämien ja käytännössä testaamienkoulutusinterventioiden avulla. Koulutusosiot (liite 4) ovat :72.2.1 HAVAHDUTTAMINENHavahduttamiskoulutuksen sisältönä on päihderiippuvuudesta annettu tietoisku, joka kohdistettiinkoko työyhteisölle. Koulutus toteutettiin 20 – 25 hengen ryhmille kerrallaan. Kouluttajina toimivatoman toipumiskokemuksen omaavat Myllyhoito®-kouluttajat. Tällöin asiantuntemus tuleekokemuksen sisältä eikä ulkokohtaisena ja koskettaa kuulijoita yleensä paremmin kuinraittiusvalistuksen tyylinen koulutus.Tavoitteena oli__ antaa perusnäkemys päihderiippuvuudesta ilmiönä, sen kehittymisestä ja etenemisestä;__ havahduttaa ja antaa valmiuksia tunnistaa ongelma lähiyhteisössä ja__ aktivoida jatkotyöskentelyyn sekä__ antaa tietoa oman päihdekäytön asialliseen tarkasteluun.Pienissä ryhmissä, useina erinä, koko työyhteisölle pitkäkestoisesti toteutettu koulutus jättää jälkensäyhteisön kollektiiviseen tietoisuuteen ja asenteisiin paremmin kuin suurryhmälle kertaluonteisestipidetty luento.Kun ollaan muuttamassa koko yhteisön päihdekulttuuria, tarvitaan tällaista pitkäkestoistavaikuttamista.Havahduttaminen on myös edellytyksenä asennemuutokselle, joka kantaa koko muutosprosessia.2.2.2 PÄIHDERYHMIEN KOULUTUSEnsimmäisten havahduttamiskoulutusten toteuttamisen jälkeen työyhteisöistä koottiinpäihderyhmät. Kunkin pilottiyksikön ryhmä koostui 6 – 8 henkilöstä: projektivastaava, luottamusmies,työsuojeluvaltuutettu, esimiesten edustaja, työntekijöiden edustaja, työterveyshoitaja ja omankokemuksen edustaja. Ryhmien koostumus vaihteli jonkin verran suositellusta.Koulutus käsitti viisi kahden päivän koulutusjaksoa, jotka viimeistä lukuunottamatta pidettiinMyllykallion koulutuskeskuksessa. Viimeinen pidettiin kaikkien päihderyhmien yhteisenätapahtumana Tampereen poliisikoululla.Ryhmien koulutukseen liittyi kunkin jakson välillä etätehtäviä, joiden avulla ryhmien ja työyhteisönvälistä tiedonkulkua kehitettiin. Vuoden kestävän koulutusprosessin läpi käytyään ryhmällä onerityisasema yksikkönsä päihdeasiantuntijana ja valmiudet toimia erilaisissa sekä ehkäisevää ettähoitoonohjaavaa asiantuntemusta vaativissa tilanteissa.Päihderyhmien koulutusohjelman toteuttivat Myllyhoito®- kouluttajat, jotka ovat erikoistuneetyhteisöllisten kehittämisprosessien ohjaamiseen.2.2.3 PUHEEKSIOTTOVALMENNUSEsimies- ja työnjohtotehtävissä oleville pidettiin neljä koulutuskertaa, yhteensä kaksi työpäivääkäsittänyt puheeksiotto-valmennusohjelma välitehtävineen. Sitä edelsi havahduttamisluennolle

osallistuminen.Puheeksiottovalmennuksen toteutti oman läheiskokemuksen omaava Myllyhoito® - kouluttaja.Tässä läheistematiikan paralleelisuus nähdään tärkeäksi.Päihderyhmäläiset osallistuivat viimeiselle puheeksiottovalmennuksen koulutusjaksolle tarkoituksenakehittää yhteistyötä esimiesten kanssa.2.2.4 OHJAUS-, TAUSTA- JA PROJEKTIRYHMIEN KOULUTUS8Projektisuunnitelman mukaan myös em. ryhmille oli tarkoitus järjestää edellä mainitutkoulutustilaisuudet, jotta heille syntyisi näkemys siitä mitä koulutussisällöt ovat. Koulutuksia ontoteutettu eri asteisesti, mutta ei aiotussa mittakaavassa. Tähän oli pääsyynä ohjaus-, tausta- japrojektiryhmien aikaresurssin niukkuus.2.3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA ERI RYHMÄTProjektin organisaatio koostui seuraavista ryhmistä (liite 2).2.3.1 TaustaryhmäRyhmään otettiin edustajat poliisin johdosta ja työsuojelusta, yhdistyksen johdosta japrojektiryhmästä yhteensä 13 henkeä ( viisi Myllyhoityhdistyksestä ja kahdeksan Poliisista ).Ryhmän tehtäväksi määriteltiin kokoontua kerran vuodessa, linjata projektia poliisin muun toiminnansekä projektisuunnitelman mukaan ja toimia peilinä projektille.Projektin toisesta vuodesta lähtien taustaryhmä yhdistettiin ohjausryhmään. Kokoontumisiakin tulinäin ollen kaksinkertainen määrä. Syynä yhdistämiseen oli tiedonkulun parantaminen projektistakentälle.2.3.2 OhjausryhmäRyhmään kuuluivat Poliisin johdon edustaja, lääninjohtojen edustajat, pilottiyksiköidenprojektivastaavat, Poliisin oppilaitosten edustajat sekä Myllyhoitoyhdistyksen edustajat, yhteensä 20henkeä. Ryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen.Ryhmän tehtäväksi määriteltiin ohjata projektin etenemistä, koota pilottiyksiköiden käytännöntyöstä ja koulutusprosessista saatu materiaali sekä yhdistää pilottien, läänien, oppilaitosten,ministeriön ja Myllyhoitoyhdistyksen voimavarat. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa.Länsi-Suomen läänin poliisijohdon edustaja, Vaasan Liikkuvan Poliisin edustaja sekä Liikkuvan Poliisinjohdon edustaja vaihtuivat projektin aikana. Poliisikoulun edustajista toinen siirtyi muihin tehtäviinprojektin toisen vuoden aikana.Poliisiammattikorkeakoulun edustajat eivät osallistuneet ohjausryhmän toimintaan.2.3.3 ProjektiryhmäProjektiryhmään kuuluivat Poliisin johdon, läänin ja kentän edustaja ja yhdistyksestä kolmekouluttajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Kari Virtanen.Työksi määriteltiin toimia ohjausryhmän työrukkasena: valmistella asiat ohjausryhmälle, tuodatyöhön Poliisin ja Myllyhoitoyhdistyksen näkökulmat, yhdistää päihderiippuvuudesta toipumisen jatoipuvan läheisen näkökulmat ja molempien organisaatioiden toimintatavat.Ryhmä kokoontui vähintään neljä kertaa vuodessa ja piti jatkuvasti yhteyttä myös sähköisin välinein.Länsi-Suomen läänin edustaja projektiryhmässä vaihtui projektin aikana.2.3.4 Pilottiyksiköiden päihderyhmätPilottiyksiköiden päihderyhmät olivat varsin eri kokoisia. Tämä johtui luonnollisesti pilottiyksiköidenerilaisuudesta, mutta myös projektille annettu merkitys yksikön sisällä on vaikuttanut ryhmän kokoonja eri henkilöstöryhmien edustukseen siinä. Aikaisempi kokemus on osoittanut, että pelkästään viran9puolesta ryhmässä toimivilla ei aina ole riittävää motivaatiota. Tämä on vaikuttanut myös projektin

päihderyhmien varsin erilaiseen toimintaan..TehtäväRyhmien tehtävänä oli koulutuksen alusta lähtien ryhtyä ohjaamaan yksikön päihdetyötä, toimiaesimiesten apuna akuuteissa päihdetilanteissa ja aloittaa toimintasuunnitelmansa puitteissaennaltaehkäisevä työ yksikön sisällä. Ryhmien toiminnassa on ollut koko ajan selviä eroja. Aktiivisinryhmä on kokoontunut projektin kolmen vuoden aikana kaksikymmentäkolme kertaa, joidenkinryhmien kokoontumiset ovat jääneet pariin kertaan vuodessa. Tämä on selvästi vaikuttanutsaavutettuihin tuloksiin.ValintaPilottiyksiköiden valinta projektiin tapahtui Poliisin sisäisellä menettelyllä. Tarkoitus oli yleisesti ottaenlöytää erilaisia, erikokoisia ja maantieteellisesti eri puolia edustavia yksiköitä.Pilottiyksiköiksi lähtivät Helsingin poliisilaitoksen keskustan piiri, Lappeenrannan poliisilaitos, Oulunpoliisilaitos, Porin poliisilaitos sekä Liikkuvan Poliisin Helsingin, Mikkelin, Oulun ja Vaasan yksiköt.Yksiköiden koot vaihtelivat näin ollen noin 20 hengestä yli 300 henkeen. Yksiköidenkokonaishenkilövahvuus oli projektin alkaessa noin 1150 henkeä.Pilottiyksiköissä projektitoiminta keskittyi päihderyhmiin, joiden vetäjinä toimivat alueellisetprojektivastaavat, jotka edelleen olivat ohjausryhmän jäseniä. Näin varmistettiin yhteys käytännöntasolle.Pilottiyksiköiden päihderyhmiin toivottiin edustusta eri organisaatiotasoilta: projektivastaava,työterveyshuolto, työsuojelu, päihdeyhdyshenkilö, luottamusmies sekä mahdollisesti toipuviapoliiseja. Ryhmien koko vaihteli 3 – 15 henkeen riippuen lähinnä yksikön koosta.TyöterveyshuoltoTyöterveyshuoltojen osallistuminen päihderyhmän koulutukseen ja työhön on merkittävää siksi, ettäsekä siellä että yksikön sisällä on puhuttava päihdeasioista samaa kieltä ja samoin tavoittein. Ontodettu, että mikäli työote näiden välillä vaihtelee ovat sekä hoitoon ohjattu että hoitoon ohjaajateksyksissä.Päihderyhmän koulutusProjektissa toteutettu päihderyhmän koulutusmuoto oli kohtuullisesti sovitettavissa yksiköiden jatyöterveyshuoltojen sopimuksiin, yhteistyöhön ja toimintatapoihin, mutta aiheutti osin yllättäviäkinkustannuksia. Yksi projektin tuotoksista onkin ymmärrys siitä, että työterveyshuollon kanssatehtävään sopimukseen on sisällytettävä tämän tyyppinen yhteistyö ja lisäksi sopimuksessa onedellytettävä työterveyshuollolta tiettyjä valmiuksia päihdekysymyksissä, esim. miniinterventiotaidot.Oppilaitosten päihderyhmätPoliisin oppilaitoksiin ei syntynyt päihderyhmiä, vaikka sitä toivottiinkin ja useita kontakteja asiantiimoilta ko. laitoksiin otettiin. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että päihdeosioita eitiettävästi ole vieläkään otettu koulutussuunnitelmiin. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli halutaankäytäntöjen nykyisestä muuttuvan.Poliisikoulun edustajat osallistuivat ohjausryhmän toimintaan ja toivat esille mm. oppilastyönpäihdekysymyksiä. Niitä ei kuitenkaan sisällytetty projektiin erillisinä, mutta niistä voidaan todetasamaa kuin työterveyshuollon sopimuksista; tarvetta pelisääntöihin on olemassa.103. AIKATAULU, VAIHEISTUS JA RESURSSITProjektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli määritelty vuodet 1999 – 2001.Vaiheistus näiden vuosien aikana oli suunniteltu seuraavaksi:

3.1 VUOSI 1999- organisoituminen: tausta-, ohjaus- ja projektiryhmät- projektin käynnistysseminaari Poliisikoululla- seurantatutkimuksen alkukartoituksen teko yksiköissä- pilottiyksiköiden päihderyhmien muodostaminen ja niiden koulutusten aloitusMyllykalliossa- pilottiyksiköiden henkilöstön havahduttamiskoulutusten aloitus yksiköissä- projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa- kuntokurssin suunnittelu ja yhden kurssin kokeilu MyllykalliossaKäynnistys tapahtui 3/1999 Poliisikoululla Tampereella, jossa projektivastaaville annettiinalkukartoituksen materiaali. Tämä oli määritelty suoritettavaksi kevään aikana, ennen kuinkoulutukset aloitettaisiin yksiköissä. Projektivastaavien työksi sovittiin myös toimiminen yksikkönsäyhteyshenkilöinä suhteessa yhdistyksen kouluttajiin, koska koulutusaikataulut sovittiin käytännössänäiden kahden henkilön välillä.Samalla sovittiin Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajien työnjako suhteessa pilottiyksiköihin.Tämä toteutettiin siten, että koko henkilöstölle annettavan havahduttamiskoulutuksen tekivätkaikissa yksiköissä yhdistyksen ne kouluttajat, joilla on oma toipumiskokemus.Vastaavasti esimiesten puheeksiottokoulutuksen ja päihderyhmäkoulutuksen tekivät yhdistyksenläheiskokemuksen omaavat kouluttajat. Näin varmistettiin molempien näkökulmien välittyminenpilottiyksiköihin. Projektin koulutusvastaavaksi Myllyhoitoyhdistyksessä sovittiin kouluttaja AnneKujasalo.Seurantatutkimuksen otti vastuulleen yhdistyksen kehitysjohtaja Leila Märkjärvi ja kuntokurssinkehittämisen kouluttajat Risto Nieminen ja Arska Papunen. Näin projektissa toimi lähes kokoyhdistyksen vakituinen henkilöstö.Poliisin osalta merkittävän resurssin muodostivat päihderyhmät, jotka koulutuksen lisäksi käynnistivättyötään päihdeasioiden suhteen omissa yksiköissäänProjekti toteutui koko vuoden ajan alkuperäisen suunnitelman mukaan.3.2 VUOSI 2000Projektin toisen toimintavuoden vaiheistus oli suunniteltu seuraavaksi- havahduttamiskoulutusten täydennysosat sekä puheeksiottokoulutuksien aloitusyksiköissä- päihderyhmäkoulutusten jatko Myllykalliossa- päihdetoimintamallin ja ohjeistuksen valmistelu ohjaus- ja taustaryhmässä- kuntokurssin jatkokehittäminen ja kahden kurssin pito Myllykalliossa- projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit Myllykalliossa- kansainvälisten yhteyksien kartoitus11Tälle vuodelle tuli ensimmäinen poikkeama suunnitelmasta. Alun perin oli tarkoitus tehdä esimiestenpuheeksiottokoulutukset ensimmäisen vuoden aikana. Jo vuoden 1999 alkusyksystä todettiinkuitenkin tämän olevan sekä piloteille että yhdistyksen kouluttajille liian vaativa aikataulu, jotennämä koulutukset sovittiin siirrettäväksi pääosin vuodelle 2000. Siirto vaikutti luonnollisesti myösprojektin budjetin jakautumiseen näiden kahden vuoden välillä.Kansainvälisten yhteyksien osalta alkuperäisessä suunnitelmassa oli viimeiselle projektivuodellevarattu noin kymmenen hengen matka, jossa olisi tutustuttu jonkin toisen valtion poliisinpäihdeasioiden käsittelyyn ja koulutukseen. Tämän valmistelemiseksi kävi yhdistyksentoiminnanjohtaja Hannu Ekholm tutustumassa New Yorkin poliisin (NYPD) päihdeasioiden hoitoon.Hän vieraili mm. paikallisen poliisikoulun päihdeasioita käsittelevällä luennolla sekä tutustui NYPD:nomaan hoitoyksikköön ja päihdetyöhön. Näihin kokemuksiin ohjaus- ja taustaryhmät tutustuivat

seminaarissaan alkuvuonna 2001. Samalla kuultiiin myös Poliisiammattikorkeakoululla vierailemassaolleen Inspector James McShanen luento NYPD:n huumetesteistä ja päihdeasioista yleensä.Loppuvuodesta projektiryhmässä todettiin, että todennäköisesti projektin viimeisen vuodenbudjettia jouduttaisiin supistamaan. Tämä merkitsisi ennen kaikkea muutosta kansainvälistenyhteyksien toteuttamisessa. Tämä suunniteltiin toteutettavaksi siten, että kutsutaan NYPD:stäluennoitsija projektin päättöseminaariin.Edellä mainittua puheeksiottokoulutusten siirtoa lukuun ottamatta projekti toteutui toisena vuonnaalkuperäisen projektisuunnitelman mukaan.3.3 VUOSI 2001Projektin viimeisen vuoden suunnitelmassa olivat seuraavat asiat:- päihderyhmien koulutuksen loppuosa Poliisikoululla- havahduttamiskoulutusten täydennysosat niitä tarvitsevissa yksiköissä- puheeksiottokoulutusten viimeiset osat yksiköissä- ohjeistuksen viimeistely, koekäyttö yksiköissä ja lausunnot- seurantatutkimuksen loppukartoitus yksiköissä- kuntokurssi Myllykalliossa- kansainvälinen koulutusosio- johtopäätökset projektista- valtakunnallisen mallin määritys ja käyttöönottosuunnitelma- jatkotoimenpide-ehdotukset- projekti-, ohjaus- ja taustaryhmien seminaarit MyllykalliossaPäihderyhmien koulutuksen viimeinen osa pidettiin suunnitelmien mukaan kevättalvella 2001,Poliisikoululla Tampereella.Havahduttamiskoulutusten täydennysosia on pidetty kahdessa yksikössä Oulussa ja Porissa.Helsingissä niitä olisi vielä syytä pitää useita, mutta vuoden 2001 aikana niitä ei pystyttytoteuttamaan. Alkuvuodesta 2002 tutkitaan mahdollisuuksia niiden toteuttamiseksi kevään 2002aikana.Puheeksiottokoulutukset on Helsingin keskustan piiriä lukuun ottamatta pidetty. Näidenkin osaltaselvitetään voidaanko Helsingin keskustan piirin puheeksiottokoulutusten viimeiset jaksot toteuttaakevään 2002 aikana.Päihdeasioiden ohjeistus on viety yksiköihin työpaikkakoulutuksena päihderyhmien toimesta.Vaikuttavuuden seurantakysely on yksiköissä tehty jo loppukevään aikana. Seurantatutkimuksenalustavat tulokset olivat valmiina viimeisessä ohjaus- ja taustaryhmien seminaarissa marraskuunalkupuolella ja niistä tehdään erillinen raportti päättöseminaariin.12Yksi kuntokurssi on pidetty suunnitelman mukaan Myllykalliossa.Syksyn tapahtumat USA:ssa vaikuttivat kansainvälisen osion toteuttamiseen, siksi NYPD:stä ei kutsuttuluennoitsijaa päättöseminaariin. On kuitenkin todettava, että esim. NYPD:llä on huomattava määräkokemusta päihdeasioiden käsittelystä peruskoulutuksesta aina hoitojen toteuttamiseen. Senhyödyntämistä kansainvälisenä yhteistyönä, jossa tämän projektin toiminta ja tulokset ovatsuomalaisena tietovientinä mukana kannattaa tutkia.Projektin johtopäätökset, valtakunnallisen mallin määritys ja jatkotoimenpide-ehdotukset tehtiinseminaarissa 12. –13. 11. 2001.Päättöseminaari sovittiin järjestettäväksi 22. 1. 2002 Poliisikoululla Tampereella. Näin projektinaikataulu venyy kuukauden yli suunnitellun. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sen osaltajärjestäjänä toimii Sisäministeriön Poliisiosasto ja Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajat tekevät osuutensaasiantuntijatyönä.Alkuperäisen projektisuunnitelman lopullisena päätavoitteena oli, että ”vuonna 2007 koko

Poliisiorganisaatiolla on sisäisesti määritelty, toimiva päihdeasioiden käytäntö.” Projektissa tämä ontoteutettu ja kokeiltu projektissa tuotetulla mallilla pilottiyksiköiden osalta.Projektiryhmä käynnisti kokouksissaan jatkon suunnittelun ja valmisteli jo yleissuunnitelma seuraavillekuudelle vuodelle. Poliisin vuosisuunnittelu oli kuitenkin jo niin pitkälle edennyt vuoden 2002 osalta,että siihen ei olisi ehditty saada riittävän perusteltua esitystä jatkosta. Tämän työn jatkamistaselvitetään kevään 2002 aikana.4. PROJEKTIN TALOUSAlla on esitetty vuosittainen budjetti projektisuunnitelmasta ja sen toteutuminen. Tässäloppuraportissa on käsitelty markkoja, koska alkuperäinen suunnitelma sekä ajallisesti ettäsisällöllisesti toteutui ennen euron käyttöönottoa.4.1 RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINENVuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 YhtBudj. mk 610.000 380.000 545.000 1.535.000Tot. mk 599.923 402.280 286.500 1.288.7034.2 RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIINBudjetti jakautui eri osien välillä seuraavasti: ToteutuiProjektin organisaatio jakoulutukset (ml. Kansainv.) mk1.165.000 mk 918.703Seurantatutkimus mk 130.000 mk 130.000Kuntokurssit ja kehitystyö mk 240.000 mk 240.000134.3 MUUTOKSET RAHOITUKSEEN PROJEKTIN EDETESSÄPuheeksiottokoulutusten painopisteen siirto vuodelta 1999 vuodelle 2000 ei vaikuttanut siihenvarattuun rahoitukseen, mutta siirsi siltä osin rahoitusta vuodella eteenpäin. Asia sovittiin projekti- jaohjausryhmässä.Kansainvälisen osion poistaminen vähensi viimeisen vuoden budjettia alkuperäisestä 165.000 mk.Asia otettiin huomioon tarkennettua rahoitusta määriteltäessä vuoden 2002 sopimuksessa.4.4 SEURANTATAPABudjetin seuranta tapahtui ohjaus- ja taustaryhmissä projektiryhmän tekemän alustavan työnperusteella kolme kertaa vuodessa. Poikkeamat neuvoteltiin ja sovittiin yhdessä.5. TULOSTEN ESITTELY5.1 OHJAUS- JA TAUSTARYHMÄN TYÖOhjaus- ja taustaryhmät pitivät vähintään kaksi kokousta joka vuosi. Aloitusvuonna ryhmät toimivaterikseen, mutta toisena vuonna ryhmien toiminta yhdistettiin, koska työsuojelun piirivaltuutetuttotesivat kentän informoinnin toimivan siten paremmin. Päätyönä ryhmillä oli projektin taloudenseuranta, projektin toiminnan ohjaus suunnitelman mukaan ja sitä tarkentaen sekä valtakunnallisenpäihdeasioiden käsittelyn mallin luonti.Ryhmät pysyivät erittäin hyvin koossa ja muutamista luonnollisista henkilövaihdoksista huolimattaerittäin toimintakykyisinä ja aktiivisina koko projektin ajan.Ryhmät ovat tehneet työtään erittäin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.5.2 PÄIHDETYÖN MALLIPäihdeasioiden käsittelyn mallin (liite 5) luonti tapahtui ohjaus- ja taustaryhmän työnäMyllyhoitoyhdistyksen kouluttajien tuottamaan runkoon. Tämän perusteella syntyi vuoden 2000seminaarien aikana koekäyttöön tarkoitettu malli siten, että yhdistyksessä siitä kirjoitettiinpilottiyksiköistä ohjausryhmän seminaareihin tuotujen ajatusten perusteella karkea luonnos. Tämätoimitettiin pilottiyksiköihin, joiden päihderyhmät kommentoivat sitä. Näiden kommenttien avullatehtiin seuraava versio, jota edelleen seuraavassa seminaarissa yhteisellä työstöllä kehitettiin.

Kaikkiaan toteutettiin kolme suurempaa työstökierrosta ennen mallin hyväksymistä koekäyttöön.Mallin keskeiset tavoitteet ovat:kokonaisvaltainen päihdeasioiden käsittely ennaltaehkäisevästä työstä retkahduksenestämiseen ja jatkohoitoihinmahdollisimman varhainen puuttuminen ja puheeksiottoeri toimijoiden vastuutus ja asioiden kirjaaminenhoitoon ohjaavan ja kuntoutumista tukevan toiminnan erottaminen virkasuhdekysymyksistä niitäunohtamattapäihdeongelman takia hoitoon ohjattujen osalta raittiuden tukeminensopimusten läpinäkyvyys.selkeät yhtenäiset ohjeet koko organisaatiolleProjektissa työstetty päihdetyön malli on tämän raportin liitteenä.145.3 MALLIN KOEKÄYTTÖ JA VIENTI YKSIKÖIHINMallin koekäyttö aloitettiin keväällä 2001 ja sitä jatkettiin vuoden loppuun. Mallin vienti yksiköihinsovittiin toteutettavaksi työpaikkakoulutuksena päihderyhmien toimesta.Mallia on jo joissain yksiköissä menestyksellisesti kokeiltu, onpa tullut viestejä sen käyttämisestäpilottien ulkopuolella. Parhaat tulokset saavutetaan kuitenkin varmasti, jos koko työyhteisö ja senkäyttämä työterveyshuolto on koulutettu päihdeasioissa.5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KORJAUKSET MALLIINProjektin tavoitteissa mainittu yksikkökohtaisten mallien kehitystyö on joissain yksiköissä aloitettu.Niiden osalta työtä joudutaan vielä jatkamaan yksiköissä.Valtakunnallisesta käyttöönotosta ja sen mahdollisesti vaatimista muutoksista sekä muistatoimenpiteistä tehdään päätös erikseen.5.5 KUNTOKURSSIKuntokurssia kokeiltiin jo ensimmäisenä projektivuotena, mutta sen varsinainen kehittämistyö tehtiinsitten kokemusten perusteella projektin toisen vuoden aikana. Huomattavaa on, että projektissarohkaistiin pilottiyksiköitä lähettämään kuntokurssille myös päihdeyhdyshenkilöitä, projektivastaavia,päihderyhmän jäseniä jne. Tämä ratkaisu osoittautui erittäin hyväksi.Kuntokurssin prosessisisältö rakennettiin Myllyhoitoyhdistys ry:n henkilökunnan v. 1999 mennessäkertyneen hoidollisen tietotaidon varaan. Sisällön kehittämisessä apuna olivat SuomenAmmattiliittojen Lomajärjestölle ja Helsingin Kaupungin Liikennelaitokselle tuotettujenpäihdekuntoremonttien kokemukset. Näissä olivat asiantuntijoina toimineet yhdistyksenkoulutusjohtaja Matti Nokela sekä kouluttajat Risto Nieminen ja Arska Papunen.Kuntokurssin ohjelman osioiden sijoittelussa järjestykseen pidettiin kiinnekohtana keskiviikkoillan AAkontaktia.Ennen avointa AA-palaveria sijoitettu ohjelma rakennettiin palvelemaanpäihderiippuvaisen havahtumisprosessia oman tilansa ja sen hoitamisen välttämättömyydensuhteen. AA-palaverin ja sen jälkeisen illan muotoutumista vuorovaikutukselliseen suuntaan ohjattiinyhteistyössä niiden AA-jäsenten kanssa, jotka lähtivät mukaan toimintaan. AA-palaverin jälkeisenosan ohjelmaa laadittaessa tähdättiin kurssin alkupuolikkaan ja AA-kosketuksen käynnistämänavautumisen, muutosprosessin tms. laajentamiseen ja säilyttämiseen.Liikunta- ja rentoutusosiot pyrittiin muokkaamaan havahtumisprosessille alisteisiksi siten, ettäsyntyneitä psyykkisiä tensioita puretaan sopivassa määrin, muttei kuitenkaan paeta niitäpakonomaiseen liikuntaan. Tästä seurasi palautetta, jossa pyydettiin lisäämään toisaaltayksilökeskusteluaikaa, toisaalta liikuntaa. Näihin toiveisiin vastattaessa pyrittiin säilyttämään sellainentasapaino, että prosessointi säilyisi mieluummin vuorovaikutuksen piirissä kuin yksilötason

“jumittamisena“ ja myös liikuntaosioiden yhteydessä luonnollisena vertaiskeskusteluna.Liikunnan osuus kurssilla koostuu lyhyistä rentouttavista taukojumppaosioista, ulkoilusta , lähinnäkävelystä yhdessä tai pienryhmissä, luontopolusta tehtävineen sekä peruskuntotesteistä, joissamitataan kävelytestillä lähinnä hapenottokykyä eli sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa jalihastesteillä tärkeimpien suurten lihasryhmien kuntoa. Testit tuntuvat motivoivan kurssilaisia varsinkin,kun kahdella teorialuennolla selvitetään peruskuntotekijöiden merkitystä ihmisen fyysiselle japsyykkiselle hyvinvoinnille. Samoin liikunnan ja yleisen terveyden yhteydestä puhuttaessa vaikuttaapieni elämäntavan muutos useimman kurssilaisen kohdalla “ kolahtavan“. Neljälle kuntokurssilleosallistui 37 henkeä.155.6 NAISTEN KUNTOKURSSIProjektin kokemuksista syntyneenä, mutta varsinaisen projektirahoituksen ulkopuolella toteutettiinnaisille suunniteltu ja räätälöity kuntokurssi keväällä 2000. Siihen osallistui kuusi naista poliisinorganisaatiosta. Osallistujilla oli oman eriasteisesti haitallisen päihdekäytön, läheisen ongelmallisenpäihdekäytön tai päihderyhmän jäsenen kokemuksia, joita kurssiviikolla työstettiin edellä kerrotunkuntokurssin ohjelman puitteissa.Miesvaltaisessa työyhteisössä saattaa naisen päihteiden riskikäyttö jäädä havaitsematta. Naistenpäihdeongelmaan liittyy erityiskysymyksiä, joiden työstö koettiin hedelmälliseksi. Poliisinpäihdeprojektin havahduttamisluentojen yhteydessä tehty MAST-testi osoittaa, että kansainvälisinkriteerein tarkasteltuna riskirajalla olevia naisia poliisissa on noin kolmannes.Toivottavaa on että Naisten Kuntokurssia voidaan jatkossa toteuttaa poliisin naispuolistentyöntekijöiden työkyvyn tueksi. Sisäministeriön poliisiosasto tuki kurssia taloudellisesti.5.7 MALMÖ - MAST TESTITProjektisuunnitelmassa olleen seurantatutkimuksen lisäksi toteutettiin Malmö-Mast -testi osanahavahduttamisluentoa. Osallistujille annettiin myös oman vastauksen analysointiin tarvittava tieto.Testi mittaa päihteiden riskikäyttöä.Projektia varten Malmö-Mast - testikaavaketta muokattiin alkuperäisestä paremmin Poliisintodellisuutta vastaavaksi. Vastaukset jätettiin kouluttajalle havahduttamiskoulutuksen jälkeen, muttane olivat nimettömiä. Vastauksia kertyi kaikkiaan noin 700. Yhteenvetona niistä voi todeta, ettäpoliiseissa on keskimääräistä vähemmän riskikäyttäjiä mutta naisten osalta tilanne on sama kuinvaltaväestössäkin.5.7.1 Malmö MAST-testin tuloksetHavahduttamiskoulutustilaisuuksiin osallistuneet henkilöt vastasivat Malmö MAST-testilomakkeenkysymyksiin, joista 9 kartoitti alkoholin käyttöä. Lomakkeissa kysyttiin myös huumeiden ja dopingaineidenkäyttöä sekä lääkkeiden käyttöä päihtymystarkoituksiin. Näitä ei vastausten perusteellaesiintynyt kenelläkään. Vastaaminen tapahtui nimettömänä. Kaksisivuisista itsejäljentävistälomakkeista pitivät vastaajat toisen kappaleen itsellään, ja toiset kappaleet kerättiinMyllyhoitoyhdistyksen kouluttajan mukaan. Kouluttaja kertoi havahduttamiskoulutuksen jälkeenkaikille yhteisesti riskirajan ylityksestä kertovan pistemäärän ja sen laskentatavan.Kyselyyn vastanneesta 708 henkilöstä 151 oli naisia ja 555 miehiä. 2 vastaajaa ei ilmoittanutsukupuoltaan. Näistä kummallakaan ei esiintynyt päihteiden riskikäyttöä. Kyselyyn vastanneistanaisista 20 (13.2 %) ja miehistä 87 (15.7 %) ylitti riskirajan. (Kansainvälisin rajoin tarkasteltuna naisista

48 (31.8 %) ja miehistä 172 (30.9 %) saavutti riskirajan ). Malmö MAST-pisteiden jakaumat ilmenevättaulukoista 1, 2 ja 3.Taulukko 1. Malmö MAST-pisteiden jakauma kaikilla vastanneilla, 708 kplPistettä Määrä %0 204 28.81 168 23.72 144 20.33 100 14.14 58 8.25 26 3.7166 4 0.67 3 0.48 1 0.19 - -Yht. 708 100.0Taulukko 2. Malmö MAST-pisteiden jakauma naisilla, 151 kplPistettä Määrä %0 64 42.41 39 25.82 28 18.53 15 9.94 5 3.35 - -6 - -7 - -8 - -9 - -Yht. 151 100.0Taulukko 3. Malmö MAST-pisteiden jakauma miehillä, 555 kplPistettä Määrä %0 140 25.21 128 23.12 115 20.73 85 15.34 53 9.55 26 4.76 4 0.77 3 0.58 1 0.29 - -17Yht. 555 100.0Lisäksi selvitettiin riskirajan ylittäneiden henkilöiden ryhmissä esiintyvien yksittäisten vastaustenfrekvenssit. Näiden perusteella miesten ja naisten päihdekäytössä on enimmäkseen vähäisiä eroja,mutta viikonloppujuomista ja krapularyyppyjen ottamista miehet raportoivat huomattavasti naisiaenemmän (taulukot 4 ja 5).Taulukko 4. Riskirajan ylittäneet naiset, 20 kplVastaus Määrä %7. Omantunnonvaivoja 13 65.01. Lasillinen ennen juhlia 13 65.04. Sietokyky kasvanut 12 60.02. Viikonloppujuomista 11 55.09. Nenänvalkaisuyrityksiä 10 50.03. Päivittäistä käyttöä 3 15.05. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 1 5.0

6. Muistinmenetyksiä 1 5.08. Krapularyyppyjä 1 5.0Taulukko 5. Riskirajan ylittäneet miehet, 87 kplVastaus Määrä %2. Viikonloppujuomista 77 88.59. Nenänvalkaisuyrityksiä 68 78.21. Lasillinen ennen juhlia 61 70.14. Sietokyky kasvanut 58 66.77. Omantunnonvaivoja 50 57.58. Krapularyyppyjä 32 36.83. Päivittäistä käyttöä 20 23.05. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 18 20.76. Muistinmenetyksiä 11 12.65.8 SEURANTATUTKIMUSProjektin tulosten selvittämiseksi otettiin projektisuunnitelmaan mukaan myös tutkimus. Koskahaluttiin selvittää, mitkä olivat mukaan lähtevissä yksiköissä vallitsevat käsitykset ja tiedon tasokäynnistettiin projekti tutkimuksen alkukartoituskyselyllä. Tähän kyselyyn, kuten projektinloppukartoituskyselyyn keväällä 2001, saivat vastausmahdollisuuden kaikki pilottiyksiköidenhenkilöstöön kuuluvat nimettömänä. Kyselykaavakkeiden pohjana olivat Myllyhoitoyhdistyksenkokemukset aikaisemmista vastaavista tutkimuksista ja niiden toimivuudesta. Seurantatutkimuksentulokset on esitelty erillisessä raportissa.185.9 PILOTTIYKSIKÖIDEN TYÖProjektisuunnitelmassa arvioitiin yksiköissä tarvittavan noin 400 miestyöpäivää jo pelkkiin koulutuksiin.Tämän lisäksi tulevat päihderyhmissä tehty työ sekä osallistuminen tausta- ja ohjausryhmientoimintaan jne. Kyseessä on siis varsin merkittävä investointi päihdeasioiden kehittämiseen. Eriyksiköiden välillä on sekä koulutuksiin osallistumisissa että päihderyhmätyöskentelyssä ollutmerkittäviä eroja. Nämä erot näkyvät myös kuntokursseille ohjautumisissa ja sitä kautta toipumisienmahdollistumisissa.5.10 PILOTTIEN RAPORTITPilottiyksiköiden omasta projektitoiminnastaan tuottamat raportit ovat aakkosjärjestyksessä liitteessä3. Erilaisuudessaan ne antavat varsin kattavan kuvan sen työn moninaisuudesta ja määrästä mikäprojektiin on liittynyt. Ne myös kertovat siitä miten eri lailla pilotit ovat työtään tehneet, vaikkaohjeistus on samanlainen ollutkin.Olennaista on varmaankin se, että kaikissa yksiköissä on tehty paljon työtä hankkeen onnistumiseksi.Jokaisessa yksikössä on onnistuttu joillain osa alueilla. Malli on otettu käyttöön, aitoja puheeksiottojaon tapahtunut, asenne on muuttunut ja jopa raitistumisia tapahtunut. Ne ovat merkityksellisiäasioita ja kantavat hedelmää tulevina vuosina.Kaikissa henkilöstön kehittämishankkeissa olennaista on johdon sitoutuminen. Tässäkin hankkeessavoidaan yksikkökohtaisia eroja osin selittää myös yksikön johdon ja siitä ylempien johdon tasojensitoutumisen kautta. Mikäli henkilöstö tunnistaa johdon sitoutumisessa aitoutta ja tukevaamyönteisyyttä tai toisaalta epäröintiä tai selkeää kielteisyyttä heijastuvat ne henkilöstönsitoutumiseen. Mikäli, kuten pilottien selkeä kanta on ollut, tätä työtä jatketaan, on johdonsitoutuminen hankkeeseen yksi sen kriittisiä menestystekijöitä.5.11 PROJEKTIN MUUT SEURAUKSETPoliisin päihdeprojektia on esitelty tai muita koulutustilaisuuksia on pidetty yhdistyksen toimestaseuraavasti projektin aikanaLänsi-Suomen läänin alueella:- poliisipäälliköille

- toimistohenkilökunnalle- Liikkuvalle poliisille- päihdeyhdyshenkilöillePoliisikoululla- työsuojelukurssilla- päihdeyhdyshenkilöillePoliisiammattikorkeakoululla- päällystökursseilla- muilla kursseillaPoliisipäällikköseminaarissaMyllyhoitopäivässäOulun läänissäHuomattavaa tässä on Länsi-Suomen läänin aktiivisuus. Projektin vaikuttavuutta tältä osin kuvaahyvin erään osallistujan lausunto: ”Tätäkään koulutustilaisuutta tuskin olisi järjestetty ilmanpäihdeprojektia.”Lisäksi projektin innoittamana syntyi toipuvien poliisien tapaaminen, joita on pidetty yksi syksyllä2001 ja jatkoa suunnitellaan keväälle 2002. Ensimmäisessä tapaamisessa oli kuusi henkeä. Osa19halukkaista ei päässyt mukaan. Tapaaminen oli omaehtoista, eli jokainen osallistuja joutuihoitamaan rahoituksen itse.Projektisuunnitelmassa mainittu koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksien kehittäminen jäitoteutumatta koska niihin ei syntynyt päihderyhmiä. Samoin kävi suunnitellulle sisäisten kouluttajienvalmennukselle, jonka oli tarkoitus syntyä näiden päihderyhmien kautta. Osittain on mahdollista,että se toteutuu em. toipuvien poliisien tapaamisten kautta tulevaisuudessa.5.12 MAHDOLLISESTI TOTEUTUNEET HOIDOTEri lähteistä saadut tiedot antavat aiheen olettaa puolen kymmenen henkilön ohjautuneenpäihdehoidon laitos- ja avohoidon jaksoille projektin seurauksena. Nämä ovat kuitenkintapahtuneet projektin ulkopuolella ja asiaa ei voida tarkemmin selvittää.5.13 LEHTIARTIKKELITPoliisien omissa lehdissä ja Myllyhoitolehdessä on julkaistu useita artikkeleita projektista.5.14 VIDEOTekeillä on video toipumisesta. Käsikirjoitus on siinä vaiheessa, että siitä on esitetty rahoitushakemus.Video käsittelee toipuvan poliisin näkökulmaa. Video syntyy projektin ulkopuolella. Aktiivisena tässäasiassa on ollut Porin poliisilaitos.5.15 TYÖSUOJELUSTRATEGIAPoliisin aikaisempi työsuojelustrategia käsitteli myös päihdekysymyksiä ja itse asiassa siinä oli myösmainittu tarve kehittää uusi työskentelyn tapa. Projekti tuotti vastauksen tähän.Päihdeprojektin suunnitelmassa on maininta siitä, että organisaatio lähtee kehittämäänohjeistustaan myös huumausaineiden osalta. Tämä kannustaa myös siihen, että Poliisinorganisaation sisällä pohditaan, olisiko uudessa työsuojelu- tai henkilöstöstrategiassa otettavakantaa myös huumausainekysymyksen käsittelyyn.Mielenkiintoisen kannan huumausainekysymykseen on ottanut Porin poliisilaitos loppuraportissaan,jossa todetaan poliisin voivan toimia tässäkin asiassa esimerkkinä.6. ARVIO ONNISTUMISESTA SISÄLLÖN KANNALTA6.1 ARVIO KOULUTUSTEN SISÄLLÖSTÄTässä projektissa on tavoiteltu monipuolisen koulutusintervention avulla tapahtuvaa kulttuuri- jatoimintamuutosta. Koulutus on ollut kolmitahoista ja sen kohteena on ollut koko työyhteisö eritasoisesti.Seuraavassa arvio näiden onnistumisesta koulutuksesta vastaavan näkökulmasta.6.1.1 HAVAHDUTTAMISKOULUTUS

20Havahduttamiskoulutus koko työyhteisölle suunnattuna on antanut yhteisen tietoperustanpäihdeasioista ja vaikuttanut yhteisölliseen asennemuutokseen. Oman toipumiskokemuksenomaavan kouluttajan toteuttamana havahduttamiskoulutus vaikuttaa syvällisesti päihdeasenteisiin.Toisaalta se tarjoaa peilin kunkin omalle päihdekäytölle tiedon tasolla, ja toisaalta se antaapäihderiippuvuudelle ja siitä toipumiselle inhimilliset kasvot. Koko yhteisölle suunnattuna tietovaikuttaa myös yhteisöllisiin asenteisiin, antaa mahdollisuuden avoimeen, tietoon perustuvaankeskusteluun, vähentää väärää suojelua, sekä rohkaisee ongelmiin tarttumiseen aiemmin.Ihanteellisin tilanne on, jos koko työyhteisö osallistuu koulutukseen. Tällöin kollektiivinen tietoisuudentaso päihdeasioissa muuttuu. Tämä on nähtävissä tämän projektin pilottiyksiköissä.6.1.2 PÄIHDERYHMIEN VALMENNUSPäihderyhmien koulutusohjelma on pitkä ja syvällinen prosessi siihen osallistuville. Koulutuksenjälkeen ryhmä toimii asiantuntijoina oman yhteisönsä ehkäisevän päihdetyön ja hoitoonohjaustavaativien tilanteiden käsittelyssä. Vuoden kestävän koulutusprosessin aikana ryhmä kehittyytyöryhmäksi, tiimiksi, jolla on rohkeutta ja valmiuksia kohdata päihdeasioihin liittyviä tilanteita jakysymyksiä.Ryhmän koulutukseen liittyvien etätehtävien tarkoituksena on liittää päihdeasioihin erikoistuva tiimiomaan työyhteisöönsä, purkaa ennakkoluuloja, myyttejä ja kehittää avointa keskusteluilmapiiriä,sekä verkottua toisten toimijoiden, kuten työnjohdon, työterveyshuollon, paikallisen päihdehoidon,itseapuryhmien jne. kanssa. Näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään yhteisölliseen päihdehaittojaehkäisevään ilmapiirimuutokseen, jonka käynnissä pitäjänä päihderyhmä toimii. Ne päihderyhmät,jotka paneutuivat myös etätehtäviin kunnolla, näyttävät saaneen yhteisössään toivotun suuntaisiatuloksia aikaan.6.1.3 PUHEEKSIOTTOVALMENNUSEsimies- ja työnjohtotehtävissä oleville pidettiin neljä koulutuskertaa käsittävä puheeksiottotaitojenvalmennusohjelma. Poliisi, joka jo peruskoulutuksessaan oppii taidon kohdata ihmisiä vaikeissatilanteissa, on oikeastaan puheeksioton ammattilainen suhteessa asiakkaisiin. Oman työtoverinpäihdeongelman kohtaaminen on kuitenkin erilainen tilanne. Väärän suojelun ja puuttumisenarkuuden poistamiseen tarvitaan asennemuutosta, ja sen työstäminen vaatii aikaa.Tässä pilottiprojektissa kokeiltiin havahduttamiskoulutuksen lisäksi neljän koulutuskerrankokonaisuutta. Kokemuksena voisi todeta, että seuraavan kaltainen neljän koulutuskerrankokonaisuus on riittävä: 1)havahduttamiskoulutus, 2) kahdenkeskinen puheeksiotto,3) ryhmäpuheeksiotto, 4) yhteistyö päihderyhmän kanssa. Koulutettavilta saatujen välittömienpalautteiden perusteella koulutuksessa käytetyt menetelmät toimivat kohtaamisrohkeudenlisäämiseksi.6.2 ARVIO KOULUTUSTEN MÄÄRÄSTÄ JA TOTEUTUMISESTAKoulutusten määrä oli tässä projektissa varsin suuri. Yhdistyksen aikaisemmin toteuttamienvastaavan kokoisten päihdekoulutusprojektien kokemusten perusteella ja projektin kehittelyvaiheenaikana saatujen poliisimiesten kokemusten perusteella esimiesten puheeksiottovalmennuslaajennettiin neljään noin puolen päivän jaksoon ja päihderyhmien koulutus toteutettiinryhmäytymisen edistämiseksi viitenä puolentoista päivän pituisena internaattijaksona Myllykallionkehittämiskeskuksessa ( viimeinen näistä yhteisseminaarina Poliisikoululla ).Molemmat olivat sekä pilottiyksiköiden että osallistujien kannalta varmasti vaativia ja käytännössätyövuorojen puitteissa vaikeita toteuttaa, mutta yhtä yksikköä lukuun ottamatta ne vietiin läpisuunnitellussa laajuudessa ja määrässä.21Selkeästi parhaiten toteutuivat koulutukset niissä yksiköissä, joissa koulutukset vietiin suoraan

työvuorolistoihin. Tällä menettelyllä päästiin havahduttamiskoulutuksen osalta parhaimmillaan yli 90% osallistumisiin. Tämän vaikutukset näkyvät yksiköiden välisinä eroina seurantatutkimuksenraportissa.6.3 ARVIO KUNTOKURSSEISTASeuraavassa arvio kuntokursseista niiden vetäjinä toimineiden kouluttajien näkökulmasta.Kuntokurssien vetäjinä työskennelleet Arvo Papunen ja Risto Nieminen pyrkivät vastaamaannousseisiin kehityshaasteisiin mahdollisimman pienellä viiveellä Mm. jatkotapaamisten tärkeämerkitys kirkastui nopeasti, ja niiden yhteydessä oli havaittavissa, että kurssin aikana oli onnistuttusellaisen prosessin käynnistämisessä, joka ei pysähtynyt kurssin loppuessa.Poliisimiesten fyysisessä kunnossa esiintyvä suuri vaihtelu ohjasi mm. yksilöllisen liikunnan suosimiseen,ja ohjatun liikunnan määrä koettiin vähäiseksi. Päihderiippuvuusosioita ei kuitenkaan haluttuvähentää vain siitä syystä, että saataisiin lisää aikaa liikunnalle. Katsottiin, että vajaassa viikossa eikukaan mene rapakuntoon.Päihderiippuvuuden asteikolla oli myös vaihtelua johtuen siitä, että mukana oli poliiseja muillakinmotiiveilla, mm. projektin taustaryhmien edustajia. Tästä mahdollisesti seuraavaa polarisoitumistapyrittiin estämään kohtelemalla kaikkia osallistujia samalla tavalla. Poliisien keskinäinenkommunikaatiokyky auttoi tässä myös. Ryhmät käsittelivät asioita reilusti ja avoimesti.Yksilökeskusteluissa nousi esiin asioita, joita ei ole syytäkään käydä ryhmissä läpi.Vain yhden kurssin vetäjät kokivat keskimääräistä raskaammaksi, mutta ko. kurssin jatkotapaamisenyhteydessä saatu palaute oli rohkaisevaa. Vaikka aivan kaikkia ei viidessä päivässä saatukaanvakuuttuneiksi päihderiippuvuuden sairausluonteesta, tapahtui hyviä havahtumisia.Poliisien kanssa työskentelyn vetäjät kokivat antoisaksi. Illat takkahuoneessa muodostuivat toisinaan”miehistöhuonekeskusteluiksi”, minkä annettiin tapahtua. Vastapainoksi poliisit tuottivat hyvää javakavaa pohdintaa päihdekäyttönsä suhtautumisesta kurssilla esitettyyn asiaan – terapioissatavoiteltu allianssitila saavutettiin muutamassa päivässä. Vetäjät haluavat välittää kiitoksensamiellyttävästä yhteistyöstä kaikille kuntokursseille ja projektin ohjaukseen osallistuneille.6.5 ARVIO TUOTETUSTA MALLISTAOhjaus- ja taustaryhmän viimeisessä seminaarissa työstettiin arviot projektissa tuotetustapäihdeasioiden käsittelyn mallista. Malli oli silloin ollut koekäytössä noin puoli vuotta. Koekäytönosalta pilottiyksiköiden kokemuksissa oli selviä eroja johtuen lähinnä siitä, että kaikki eivät olleet vielätoteuttaneet mallin työpaikkakoulutuksia kokonaan.6.5.1 Kokemukset mallistapositiiviset, toimiva ohjelmaongelmien kohtaaminen avointaei enää peittelyäprosessi on monivaiheinenantaa raamit, vaatii rohkeutta ja haluaon muodostunut osaksi henkilöstöhallintoamallia on kuitenkin käsiteltävä- poliisikoulussa peruskoulutuksessa- PAKK:ssa esimieskoulutuksessa22- työpaikkakoulutuksessa6.5.2 Muutostarpeettällä hetkellä ei ole tiedossa muutostarpeitamallin päivitys määräajoin on tarpeen jatkossakokemusten kerääminen auttaa päivittämisessä6.5.3 Käyttöönottomallin pikakoulutus ei riitä sen käyttöönottamiseksi pilottien ulkopuolella

käyttöönotto on tehtävä mahdollisimman pian, vuosina 2002-2003käyttöönotosta ja sen toteuttamisesta tarvitaan ministeriön ohje/määräyspilottiyksiköt voivat toimia kummeinavarsinaiseen päihdeasioiden koulutukseen tarvitaan työelämäkoulutuksen asiantuntijatpäihderyhmien kokoonpanosta tarvitaan ohjeistus ja päihderyhmille koulutusmallin käytöstä on valmistettava toimintaohjevideotällainen yhtenäinen toimintamalli tarvitaan koko organisaatiollejatkossa on mietittävä päihdeyhdyshenkilön ja päihderyhmän roolit7. ARVIO ONNISTUMISESTA OHJAUKSEN KANNALTAArvio on laadittu projektin tilaajan eli sisäasiainministeriön poliisiosaston näkökulmasta. Arvion onlaatinut projektin ohjausryhmän puheenjohtaja.Pilotin hallinto rakennettiin ensin neliportaiseksi(kaavio erillisessä liitteessä):P TAUSTARYHMÄR Vuosiraportointi tilaajalleO LinjaustarkistuksetJE OHJAUSRYHMÄK Pilottien raportointiT Kokemusten vaihto pilottipiirien keskenI Projektin ohjaus ja tukiPÄ PROJEKTIRYHMÄÄ ValmisteluelinL Työskentelyn tahditusL IdearyhmäIK PILOTITK Varsinainen projektityöÖVarsin pian projektin edetessä todettiin, että hallintoa voidaan keventää yhdistämällä tausta- jaohjausryhmä.Projektin hallintoa rakennettaessa tärkeimpänä lähtökohtana oli pitää työ hallinnassa ja vireänä joetukäteen pitkäksi tiedetyn kolmen vuoden ajan. Piloteille pyrittiin antamaan mahdollisimmankattava ja vahva tuki kehittämistyössään. Pilottipiireille kuitenkin annettiin päävastuu sekä sisäisenhallinnon että prosessien rakentamisessa. Tällä tähdättiin siihen, että jokainen pilottiprojekti hakisioman tapansa onnistua työyhteisölleen ominaisella tavalla. Taustalla oli myös heti alkuun tarve23saada kokemuksia erilaisten toteutustapojen toimivuudesta. Konkreettinen kokonaiskoordinaatio ja-tuki päätettiin vastuuttaa Myllyhoitoyhdistyksen projektipäällikölle.Ohjausryhmän työskentely onnistui tilaajan näkökulmasta hyvin. Se onnistui antamaan projektintilasta hyvän kuvan, vaihtamaan kokemuksia eri malleista, luomaan uskoa piloteille vaikeissakohdissa ja työstämään päihdehaittojen ehkäisyohjelmaa. Seurantatutkimuksen kannaltaohjausryhmän kokoukset toimivat informaatiolähteenä. Ohjausryhmän työskentelyn tallennukseenolisi jälkikäteen arvellen voitu kiinnittää enemmän huomiota. Selkeät pöytäkirjat olisivat antaneetselkeämmän kuvan etenemisestä ja ongelmakohdista.Projektiryhmän työskentely oli luovaa ja välitöntä. Siellä voitiin täsmentää sekä työtapaa ettäaikataulua. Ryhmän työskentely tuotti myös joitakin uusia osioita hankkeeseen, kuten naistenkuntokurssin ja toipuvien päihderiippuvaisten tapaamisen. Projektiryhmän työskentelyssä olisi voituedellä mainitulla tavalla parantaa dokumentointia ja valmistelua. Projektiryhmässä nousi useaanotteeseen keskusteluun ongelmat mallin siirrosta poliisikoulutuksen kautta hallintoon.

Koulutuslaitokset eivät tavoitellulla tavalla ottaneet projektin haastetta vastaan. Tähän ongelmaanei projektin hallinto kuitenkaan kyennyt tuomaan ratkaisua. Myös joidenkin pilottien ongelmatetenemisessä olivat projektiryhmän työskentelyssä usein esillä. Huolimatta erilaisistatehostamisyrityksistä ei oleellista muutosta saatu aikaan. Tässä ilmenee seurantatutkimuksessakintodettu lainalaisuus; projektin hallinnon tehostetullakaan tuella ei saatu muutoksia aikaan, mikälipaikallinen projektiorganisaatio ei saanut sen johdolta tarpeeksi tukea ja ohjausta.Myllyhoitoyhdistyksen rooli oli tässä hankkeessa ratkaiseva. Projektipäällikön kokonaisvastuuhankkeen etenemisestä toteutui pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin laajuus jatyömäärä huomioiden olisi projektipäällikön tehtävä ollut syytä määritellä päätoimiseksi. Hän kykenikuitenkin viemään kiitettävästi haasteen läpi vaikka tehtäviä ja koulutustilaisuuksia tuli myöshankesuunnitelman ulkopuolelta.Pilottipiirien projektien hallinnointi rakentui siis annettujen raamien puitteissa varsin erilaisiksi. Oleellisinonnistumistekijä näytti olevan johdon aito sitoutuminen ja konkreettinen tuki. Tuloksellisinta toimintaoli sellaisissa yksiköissä, joissa projektiorganisaatioon kuului henkilöitä kaikista virkaryhmistä jatyöterveyshuollon asenne oli aidon tukeva ja panos riittävä.Projektin ulkoinen valtakunnallinen tiedotus oli projektin aikana tarkoituksellisesti suppeata. Piloteillehaluttiin antaa työrauha liioilta odotuksilta ja hälyltä. Huolimatta matalasta profiilista tuli hankkeenkuluessa tarpeita myös pilottien ulkopuolelta saada ohjausta ja työkaluja ongelmatilanteisiin. Niihinpystyttiin vastaamaan varsin rajallisesti. Kun pilottiprojektin työ on valmis ja siitä tehtyjohtopäätökset, on tuloksista ja jatkotoimista syytä tiedottaa laajasti hallinnon sisällä.Poliisin päihdeprojekti lähti vastaamaan kentän tarpeisiin vaikeassa ja usein myös vaietussaongelmassa. Projektin työtapa rakennettiin varmistamaan hankkeen eteneminen myösväsymyskohdissa ja vaikeissa tilanteissa. Näistä haasteista projektin hallinto selviytyi tilaajan kannaltaarvioiden varsin hyvin. Oleellisin kehittämiskohde tulevassa työskentelyssä on mukaan tulevienkenttäyksiköiden johdon sitoutumisen ja roolin vahvistaminen.8. JOHTOPÄÄTÖKSETMarraskussa 2001 pidetty ohjaus- ja taustaryhmän seminaari työsti projektista seuraavanlaisiajohtopäätöksiä. Ne on kirjattu tähän satunnaisessa järjestyksessä suoraan ryhmien tuottamana.8.1 PROJEKTIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSETyleinen ilmapiiri pilottiyksiköissä on muuttunutvälittäminen ja avoimuus ovat lisääntyneet24puheeksiottovalmiudet ovat parantuneetpäihdeongelmaa ymmärretään paremminpoliisi on tässä asiassa verrattavissa ihmiseenprojektin avulla on mahdollista muuttaa työyhteisön toimintakulttuuriamallin mukaisella konkreettisella puuttumisella saadaan tuloksia aikaanpoliisin sisäiselle ehkäisevälle ja hoitoon ohjaavalle päihdetyölle on sosiaalinen tilausyhtenäinen toimintamalli helpottaa ja tasapuolistaa toimintaatoiminta on jämäköitynyt, eikä se ole enää ole kiinni ainoastaan yksikön päälliköstätiedon ja taidon lisääntyminenturvallisuuden lisääntyminentuloksia on jo näkyvissä8.2 PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEETtarvitaan poliisiylijohdon ja poliisijohdon vankka sitoutuminen asiaantästä tulee hyvä juttupaljon työtä on vielä edessäkohta lähtee liikkeelle muutosinnostuksen rakentaminen

tarvitaan ammattimainen markkinointi/työotejännitteen ylläpitäminenmitattava visioselvä mallinnushenkilöstö odottaa mallin mukaisia toimenpiteitä ja niihin odotuksiin on pystyttävä vastaamaanprojektissa luodun mallin mukainen toiminta on saatava jatkumaan jokapäiväisessä elämässätutkittu tulos on hyödynnettävä kehitystyössätavoitteisiin sitoutuminen/sitouttaminen läpi organisaationosaamisinvestoinnin koko ja markkinointipoliisin oppilaitosten saaminen mukaanmiten tämä tehty työ palkitaan8.3 YLEISET HUOMIOTtätä työtä on jatkettava, miniminä on päihderyhmien kouluttaminen jokaiseen yksikköön japoliisien kuntokurssien toteuttaminen säännöllisestiohjelma on tarpeellinen, kentällä on huutava tarveprojektin merkitys + + + +projektia ei tehty yhtään liian aikaisinpoliisi voi olla tässä asiassa esimerkkinä kaikille ammattikunnilletämä on ollut kova urakkapaljon työtä on takana, enemmän on vielä edessä-Arvioimme projektisuunnitelmassa että 200 hengen yksikössä tarvitaan henkilötyöpäiviä noinneljäsataa eli piloteissa yhteensä noin kaksituhatta. Tämä on noin 3,0 mmk investointi. Projektiininvestoitiin noin 1,5 mmk. Yhteensä nämä koulutusinvestoinnit ovat siis noin 4.5 mmk.Yhden poliisin raitistumisesta ja ennenaikaisen eläköitymisen estymisestä syntyy noin 1,5 mmksäästö.Kolmen poliisin raitistumisella katetaan siis projektin kaikki kustannukset puhumattakaan siitävaltavasta osaamisen määrästä ja asennemuutoksesta, mikä pilottiyksiköihin on projektin aikanapäihdeasioista kertynyt.25Laskutapa on karkea, mutta siitä voidaan vetää yksi johtopäätös: Projekti oli erinomaineninvestointi osaamiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Projektin todellinen pitkäkestoinen vaikutus alkaavasta sen päätyttyä9. JATKOTOIMENPIDE – EHDOTUKSETOhjaus- ja taustaryhmien viimeisen seminaarin tuottaman syntyivät myös seuraavat ehdotuksetjatkotoimenpiteistä.jatkoprojektilla onnistuessaan kauaskantoiset merkitykset/tuloksetministeriöltä tarvitaan keskitettyä rahaa asian hoitamiseentarvitaan läänin poliisiosastojen rahoitustayhteydet työterveyshuoltoon on saatava kuntoon pikaisesti, jotta puhutaan samaa kieltämalli on saatava pikaisesti vahvistukseen ja toimeenpanoonpilottiyksiköiden koulutetut ryhmät/henkilöt töihinTilaisuudessa hahmoteltiin myös seuraava runkosuunnitelmaehdotus työn jatkamisesta 2003-20079.1PÄIHDETYÖN MALLIN LEVITTÄMINEN HALLINTOON9.1 Projektin arviointiLaadun, vaikuttavuuden ja talouden kannaltaitsearviointiulkopuolinen evaluaatio”arviointinyrkki”/ohjausryhmä

9.2 Toimeenpanosuunnitelmamallin korjaukset ja muokkauksetstandardointitoimeenpano-organisaatiosisäiset/ulkoiset tuottajatvaiheistus9.3 Rahoitus26.75.21 poliisi26.05.21 kihlakunnanKelaTyösuojelurahastoEU-rahoitusTyöministeriö/työelämän kehittäminenTasa-arvoMuut9.4 YlläpitoTyöterveyshuollon verkostoHenkilöstöbarometriTulossuunnitelmat, -raportit, seminaaritTutkimus26Koulutuslaitokset9.5 Uudet välineet ja tiedotusSisäinenLehdetIntranet(foorumi)Video/elokuvaUlkoinenLehdistö, muut yhteisöt9.6 Aikataulut22. 1. 2002 loppuraportti, seurantatutkimus ja päättöseminaari31. 5. 2002 arviointi30. 9. 2002 hankesunnitelma vuosille 2003-2007LIITTEET1. Projektisuunnitelma2. Projektin organisaatio3. Pilottien ryhmien raportit4. Koulutusosioiden sisällöt5. Päihdeasioiden käsittelyn malli11Myllyhoitoyhdistys ry 21. 1. 1999POLIISIN PÄIHDEPROJEKTITAUSTATIEDOTTEHTY SUUNNITTELUTYÖMyllyhoitoyhdistys ry on viime vuosien aikana tehnyt yhteistyötä useidenpoliisiorganisaation yksiköiden kanssa. Koulutuksien yhteydessä on kehitetty poliisinkäyttöön soveltuvia malleja poliisikunnan päihdeasioiden hoitamiseksi.Yhdistyksen kehittämiskeskuksessa Myllykalliossa pidettiin 23. - 24. 10. 1997 ”Poliisityö japäihteet”-seminaari. Paikalla oli 22 poliisin edustajaa 13:sta yksiköstä. Seminaarissasovittiin suunnittelutyön jatkamisesta ja nimettiin tehtävään yhdeksän hengen työryhmä,joka kokoontui 22. 1. 1998 Poliisien ammattikorkeakoululla Espoossa. Työskentelyynosallistuivat Helsingin, Helsingin Liikkuvan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion ja Tampereenpoliisin sekä Myllyhoitoyhdistyksen edustajat.Syntynyt alustava runkosuunnitelma toimitettiin tutustuttavaksi etukäteen kaikilleensimmäisessä seminaarissa mukana olleille henkilöille. Tämä suunnitelma käsiteltiin

yhdessä työseminaarissa 20. 3.1998 Orimattilan Myllykalliossa. Paikalla oli 22 poliisinedustajaa 12 yksiköstä sekä edustaja Sisäasiainministeriön Poliisiosastolta.Tältä pohjalta Myllyhoitoyhdistys laati projektisuunnitelman 15. 4.1998 mennessä jatoimitti sen työryhmän jäsenten ja Poliisiosaston edustajan käyttöön. Työryhmä kokoontuiuudelleen 11. 5. 1998 Poliisiammattikorkeakoululla käsittelemään hankkeen yksityiskohtia.Mukana oli edustaja myös Sisäasiainministeriöstä ja Länsi-Suomen lääninhallituksesta.Kevään 1998 aikana tarkennettu projektisuunnitelma esiteltiin SisäasiainministeriönPoliisiosastolle ja läänien poliisijohdolle. Kartoitusvaiheessa mukana olleet tahot selvittivätyksiköittäin paikalliset valmiudet osallistua hankkeeseen. Kaikkiaan kartoitustyöhön onosallistunut kolmisenkymmentä henkilöä poliisiorganisaation paristakymmenestäyksiköstä.POLIISIEN PÄIHDEONGELMATPäihdeongelmat ovat poliisiorganisaatiossakin vakava asia. Alkoholin suurkulutuksen jaalkoholisoitumisen lisäksi lääkekäyttö on jo olemassa oleva ongelma ja tulevaisuudessamyös huumeet tulevat kuvaan mukaan. Seurauksena ovat yhä kasvavat psyykkiset,fyysiset ja sosiaaliset ongelmat, jotka kasautuessaan väistämättä vaikuttavattyökäyttäytymiseen poissaoloina, vuoronvaihtoina, väsymyksenä, mielialan ailahteluinajne. Tämä kaikki kuormittaa ja hämmentää esimiehiä ja koko työyhteisöä.22Päihdeasioiden ( alkoholi, huumeet, lääkkeet) käsittely on erityisen vaativa tehtävä poliisinkaltaisissa erityisasiantuntijuutta edellyttävissä organisaatioissa. Poliisiin kohdistuu japoliisit itse kohdistavat itseensä erityisiä odotuksia yhteiskunnallisen roolin, urakehityksenja työn eri roolien muodossa. Asetelma on usein me/ne. Asioiden on ikään kuinvälttämättä oltava omalta kohdalta kunnossa. On liki mahdotonta käynnistää oma taityötoverin kuntoutus/hoito asiakkaiden kanssa samoissa päihdehoitoyksiköissä taiohjelmissa. Pelkojen, surun, syyllisyyden, vihan, masentuneisuuden jne. tunteidenkäsittely ei suju työyhteisön sisällä itsestään selvästi. Suomalaisessa kulttuurissa jaerityisesti miesten kohdalla alkoholi on tarjonnut yhden varsin käyttökelpoisen tavanpurkaa kertyneitä tunnelatauksia. Useimpien kohdalla humala silloin tällöin toimiikohtuullisesti. Alkoholi on stressin hallintakeino ja tunteiden tuntemisen lupa.Joidenkin kohdalla (n. 20%) alkaa useimmiten hidas, vuosia kestävä ajautuminen yhäkasvaviin alkoholimääriin, vapaa-aikana tapahtuvaan rankkaan suurkulutukseen jaedelleen alkoholisoitumiseen. Alkoholismi on itsenäinen sairaus, jonka osatekijät ovatpsykofyysinen riippuvuus mielialaan vaikuttavasta aineesta ja tuon riippuvuudenautomatisoituva kielto. Kielto ei koske vain juovaa henkilöä vaan myös hänen lähipiiriään."Ei meidän perheessä, ei meidän osastolla, ei meidän ammattikunnassa ole mitenkäänerityisiä alkoholiongelmia!"Juomisen jatkuessa ongelmat kärjistyvät ja vaarantavat poliisin uran jatkumisen.Kasautuvista ongelmista aiheutuu henkisen ja fyysisen työkyvyn alenemista,poissaolopäiviä, työyhteisön sisälle syntyviä ristiriitoja, rattijuoppoutta, ennenaikaisiaeläkkeellelähtöjä, jopa itsemurhia. Alkoholinkäyttö on kansallisella tasolla yhteydessäpuoleen kaikista itsemurhista. Henkilö itse ei näe todellista tilannettaan. Kaikki tämä vaatiiesimiehiltä lisääntynyttä ajankäyttöä ja alentaa työn tuottavuutta. Työyhteisön, erityisestiesimiesten ja työtoverien tehtävä on havahtua näkemään lisääntyneen päihdekäytönoireet mahdollisimman varhain. Mielellään vuosia ennen työsuhteeseen kajoamista.Poliisilla on Suomessa hyvä imago kansalaisten keskuudessa. Päihdeongelmien ollessausein pitkään hoitamattomina, ne pahenevat ja tulevat yhä näkyvämmiksi. Jottei poliisinyleinen kuva kärsisi on näissä tilanteissa irtisanouduttava tai irtisanottava. Poliisin kokoorganisaatio voi olla esimerkkinä ja edelläkävijänä tässäkin asiassa ja vankentaa samallaomaa myönteistä kuvaansa. Asiaan tulee puuttua varhain.

NYKYTILANNEPoliisiorganisaatio työyhteisönä tarvitsee selkeät pelisäännöt yhä monimutkaistuvissapäihdekysymyksissä. Nykyisiin käytäntöihin kaivataan muutoksia ja tarkennuksia.Yhdyshenkilöverkko on harva ja sen koulutuksessa on puutteita. Osin koulutusta ei oleannettu lainkaan. Työsuhteiden purut ovat arkea kaikkialla maassa.Hoitoonohjausmalli ja muut asiaan liittyvät sopimukset ovat olleet olemassa jo vuosia.Päihdeasioiden hoito on kuitenkin hyvin erilaisilla tavoilla järjestetty ja ohjeistettu eriyksiköissä, siihen kaivataan koulutusta, tietoa ja taitoja. Yksittäisten yhteyshenkilöidentilalle tarvitaan päihderyhmiä ja erilaisten yksikkökohtaisten käytäntöjen sijaan toimiviakoko, poliisiorganisaatiolle tarkoitettuja ohjeistoja. Lisäksi poliisi tarvitsee käyttöönsäkuntoutus- ja hoito-ohjelmia, jotka takaavat varhaisen havahtumisen ja yksityisyydensuojan.Kaiken kaikkiaan kyseessä on noin kymmenentuhannen hengen organisaation ja senjokaisen jäsenen tahto ja taito puuttua riittävän ajoissa tuloksekkaalla, viisaalla tavalla33työtoverin päihdeongelmaan. Mitä varhemmin asiaan tartutaan sitä paremmatmahdollisuudet on myös vähentää näiden ongelmien vuoksi syntyviä arviolta jopakymmenien miljoonien markkojen vuosittaisia henkilöstökuluja.Yhdysvalloissa suoritettu 2-vuotinen seuranta kertoo, että pilottien intensiiviohjelmalla jasiihen liittyvällä työyhteisöjen koulutuksella on saavutettu yli 90% hoitotulospysyvyys jasamalla ammatin säilyminen. Edelleen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaanpäihdetoiminnan tehostaminen vähentää kohderyhmien myöhästymisiä ja poissaoloja jopaneljäsosaan eli 75%.KUSTANNUSVAIKUTUKSETPäihteen käytön kanssa vaikeuksissa arvioidaan olevan noin 10% väestöstä . Miestenkohdalla luku on suurempi. Mikäli arvioidaan että poliisiorganisaatiossa on työssä noin10.000 henkilöä tämä merkitsee, että heistä noin 1000:lla on eriasteisesti vaikeuksiaalkoholin, lääkkeiden ja/tai muiden päihteiden kanssa. Lisäksi tulevat ne, joiden läheisenpäihdekäyttö vaikuttaa heidän päivittäiseen työkäyttäytymiseensä.Jos edelleen arvioidaan, että mainituilla tuhannella henkilöllä on keskimäärin vaikkapa30% alentunut työteho ja heidän vuosiansionsa kaikkine sosiaalikuluineen olisi henkeäkohden 250.000 mk vuodessa, merkitsee tämä 75 mmk:n tai 300 henkilötyövuodenmenetystä koko poliisiorganisaation tasolla.Vastaavasti yhden 50 vuotiaan henkilön ennenaikainen eläkkeelle lähtö maksaatyökyvyttömyyseläkekustannuksina 1.5 mmk ja haimatulehduksen hoito yhteiskunnalle250.000 mk kerta.PROJEKTISUUNNITELMA1. HANKE JA TAVOITTEETTavoitteena on toteuttaa yhteistyössä Sisäasiainministeriön Poliisiosaston, läänien jamuun poliisiorganisaation sekä Myllyhoitoyhdistyksen kesken poliisien sisäisenpäihdetoiminnan kehittämishanke.Hankkeen aikana koulutetaan mukaan lähtevissä pilottiyksiköissä henkilöstö, esimiehet,päihderyhmät ja tarvittava palveluverkko sekä annetaan valmiudet yhteistyöhönpäihdeasioissa.Tavoitteena on antaa projektiin osallistuville poliisin pilottiyksiköille sekä niidenpalveluverkoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon kannaltatarpeellinen koulutus ja yhteistyövalmiudet esim. työterveyshuoltojen kanssa sekä kehittääpäihderyhmät ja määrittää toimintaohjeet. Samalla kokeillaan organisaation jaammattikunnan erityisvaatimukset täyttävä, varhaisvaiheessa havahduttava4

4päihdeohjelma ja päihteettömyyttä tukeva kuntokurssi. Projektissa tutkitaan myös senvaikuttavuus.Projekti:a) kehittää valtakunnallisesti sovellettavan poliiseille tarkoitetunpäihdetoimintamallin organisaation sisäistä käyttöä varten,b) kokeilee mallin käytännössä mukaan lähtevissä poliisin yksiköissäc) kehittää ja kokeilee poliiseille tarkoitetun varhaisvaiheen havahduttavanpäihdepainotteisen kuntokurssind) kehittää yksikkökohtaisen päihdeohjelman, kouluttaa pilottiyksiköidenpäihderyhmät, esimiehet ja henkilöstöne) kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia, sekäf) tutkii projektin vaikuttavuudenHankkeen tavoitteena on, että koko poliisiorganisaatiolla on vuonna 2007 sisäisestimääritelty, toimiva päihdeasioiden hoidon käytäntö. Pääperiaatteet ovat mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa tapahtuva puuttuminen ja päihderiippuvuustapauksissapäihteettömyyttä tukeva hoitoonohjaus. Periaatteisiin kuuluu päihdeasioiden käsittelynasettuminen luonnolliseksi osaksi sekä esimiestyötä että koko henkilöstön käytössäolevaa tukiohjelmistoa (ASLAK, TYKY jne.).2. PROJEKTIN NIMIProjektin nimi on ” Poliisin päihdeprojekti”.3. PAIKKAKUNTA / ALUEProjekti toteutetaan erikseen sovittujen poliisin yksiköiden kanssa yhteistyössä. Tähänmennessä työskentelyyn on sovittu pilottiyksikköinä osallistuvan Helsingin keskustan,Oulun, Lappeenrannan ja Porin poliisilaitosten sekä Liikkuvan Poliisin Helsingin, Mikkelin,Vaasan ja Oulun yksiköiden. Lisäksi on todettu poliisin koulutusyksiköiden osallistumisenolevan toivottavaa. Käynnistysseminaariin mennessä on myös nimettävä projektivastaavatpilottiyksiköistä.Runkosuunnitelma on laadittu näiden mukaan lähtevien pilottiyksiköiden koko huomioiden.Hanke edellyttää mukaan lähtevien yksiköiden ja henkilöiden osalta sitoutumista kolmeksivuodeksi 1999 - 2001.Kokonaishankkeen rinnalla saattaisi olla tarkoituksenmukaista käynnistääpienimuotoisempaa havahduttamis- ja puheeksiottokoulutusta niissä kiinnostuneissayksiköissä, joiden ei ole mahdollista panostaa valtakunnalliseen hankkeeseen. Samalla jokäynnissä olevat yksikkökohtaiset kehittämishankkeet nivoutuisivat projektiin mukaan.Näiden yksiköiden luontevan liittymisen varmistamiseksi projekti pitää kerran vuodessapoliisiorganisaatiolle avoimen seminaaripäivän, jossa käsitellään projektin etenemistä jasaadaan projektille palautetta suoraan kentältä.4. AIKATAULU, OSAT JA VAIHEISTUS55Päätös projektin käynnistämisestä ja kokoluokasta tehdään rahoituspäätösten tultua -viimeistään helmi-maaliskuussa 1999.Hankkeen toteutuksen suunniteltu kokonaiskesto on 01/1999 - 12/2001. Suunnittelu- javalmistelutyö tehdään v.1998 aikana.Vuonna on tehty 1998:- Projektin kartoitus- ja suunnittelutyö- Projektin esittely Poliisiosaston ja läänien johdolle, alue- /yksikkötasolle jamuille avaintahoille- Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus- Tavoitteiden ja vaiheistuksen tarkennus

Vuonna 1999:- Organisoituminen- Lähtötilanteen kartoitus- Käynnistysseminaari tausta-, projekti- ja ohjausryhmälle- Ohjausryhmän seminaari- Projektiryhmän työstöpäivät- Yksikkökohtaisten havahduttamis- ja päihderyhmäkoulutusten sekäpuheeksiottovalmennusten aloitus- Päihderyhmien nimeäminen ja koulutuksen käynnistys- Sisäisten kouluttajien valmennuksen käynnistys- Taustaryhmän seminaari- Kuntokurssi- Kansainväliset yhteydetVuonna 2000:- Ohjausryhmät ja projektiryhmät- Yksikkökohtaiset päihderyhmät- Havahduttamis- ja päihderyhmäkoulutuksen sekäpuheeksiottovalmennusten täydennysosat- Toimintamallin ja ohjeistuksen valmistelu- Varhaisvaiheen päihdepainotteisten kuntokurssien suunnittelu ja kokeiluYhteydet Tyky-, Aslak-, Myllyhoito-, Rattijuoppo- ym. ohjelmiin- Sisäisten kouluttajien valmennuksen jatko- Taustaryhmän seminaari- Kansainväliset yhteydetVuonna 2001:- Ohjausryhmät ja projektiryhmät- Yksikkökohtaiset päihderyhmät- Puheeksiottovalmennuksen täydennysryhmät- Päihderyhmätyöskentelyn syventävät osiot- Ohjeistuksen testaus/lausunnot/käsittely organisaatiossa- Varhaisvaiheen päihdepainotteiset kuntokurssit- Kansainvälinen koulutusosio- Vaikuttavuusmittaus- Projektin johtopäätökset, päättöseminaari- Valtakunnallisen mallin määrittäminen ja käyttöönottosuunnitelma- Jatkotoimenpide-ehdotukset665. TOTEUTUKSEN STRATEGINEN TAPAHanke toteutetaan projektimuotoisena olemassa olevien henkilö-, palveluverkko- jaraharesurssien puitteissa. Aluksi suoritetaan lähtötilanteen kartoitus yksiköittäin, annetaantarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet henkilöstölle ja esimiehille sekä valmennetaanyksikkö- tai aluekohtaiset päihderyhmät.Hankkeen aikana kehitetään valtakunnalliseen käyttöön soveltuvat yksikkökohtaisetmenettelytapaohjeet ja käynnistetään varhaisvaiheen hoitoonohjaustoiminta. Samallakehitetään poliisien tarpeet huomioiva, päihteettömyyttä tukeva ja varhaisvaiheessahavahduttava kurssi, joka kokeillaan pilottina hoitoon ohjattujen henkilöiden kohdalta.Hankkeessa sovelletaan poliisin omia ja Myllyhoitotyön® periaatteita.6. RESURSSIT JA ORGANISOINTIProjektia hallinnoi Myllyhoitoyhdistyksen kehittämiskeskus Myllykallio. Tutkimuksenkoordinaattorina toimii kehitysjohtaja, kasvatustieteen tohtori Leila Märkjärvi.

Projektipäällikkönä kouluttaja Kari Virtanen ja koulutusvastaavana kouluttaja AnneKujasalo. Lisäksi koulutustyössä toimivat yhdistyksen muut kouluttajat ja kuhunkinprojektin vaiheeseen tarvittavat muut yhdistyksen resurssina käytettävissä olevatasiantuntijat lääketieteen ym. alalta.Hanketta seuraa taustaryhmä, joka kootaan poliisin ylimmästä johdosta jatyösuojeluorganisaatiosta sekä Myllyhoitoyhdistyksestä. Taustaryhmä kokoontuu kerranvuodessa.Hankkeen toteutuksesta vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat poliisin johdosta, -läänijohdosta, alueelliset projektivastaavat, edustajat poliisin oppilaitoksista jaMyllyhoitoyhdistyksestä. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmä vastaahankkeen sisällöllisestä ja taloudellisesta etenemisestä taustaryhmälle. Ohjausryhmänpuheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii poliisiorganisaation edustaja. Ohjausryhmästävalitaan käytännön työtä tekemään ( 3 + 3 hengen ) projektiryhmä. Projektiryhmänpuheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii projektipäällikkö.7. KOHDERYHMÄTKohderyhmänä ovat poliisin johto, läänien poliisijohto, hallinnolliset yksiköt, osallistuvienpoliisiorganisaation yksiköiden koko henkilöstö, esimiehet ja johto, projektin ohjaus- jataustaryhmä, työterveyshuollot, kuntokurssin osallistujat jne8. SIDOSRYHMÄTEsimerkiksi rahoittajat, Tyky-tahot, Poliisin etujärjestöt, muut rinnakkaisprojektit, jne.779. PROJEKTIKUSTANNUKSETHankkeelle on luonnosteltu kokonaisbudjetti sekä rahoitussuunnitelma vuositasolla. Senlopullinen laatiminen edellyttää tarkennuksia projektin sisältöön, projektin toteutuksentapaan, osallistuvien yksiköiden määrään, osallistuvien henkilöiden määrään sekävaiheistukseen.Yhteisseminaareissa ja jatkoneuvotteluissa tehtyjen tarkennusten pohjalta onseuraavassa arvioitu hankkeen vuosi ja osa-aluekohtainen talousarvio. Arvio tarkentuupuolivuosittain projektin edetessä.Sisäasiainministeriön Poliisiosasto on tehnyt myönteisen päätöksen hankkeeseenlähtemiseksi, nimennyt avainhenkilöt ja myöntänyt määrärahan kolmelle vuodelle. Läänienosalta rahoituspäätökset on myös tehty. Työsuojelurahasto on myös myöntänythankkeelle rahoitusta.Kolmevuotisen koulutushankkeen kokonaistalousarvio on noin 0,5 mmk/ vuosi. Yhteensä1.6 mmk. Projektia voidaan muokata resurssien mukaan ja sen kokoluokkaa jatoteutuksen aikataulua tarkentaa yksityiskohtaisesti. Hankkeen kokonaiskustannusarvioeritellään toiminnoittain vuositasolle esim. seuraavasti.Projektikustannukset (1000 mk) ovat:__________________________________________________________Kustannuslaji 1999 2000 2001 Yht.Kokonaiskoordinaatio 50 50 50 150Ohjaus- ja projektiryhmä 50 50 75 175Havahdutuskoulutus 146 35 35 216Päihderyhmäkoulutus 192 60 60 312Puheeksiottokoulutus 57 25 25 107Kansainvälinen koulutus 165 165Tutkimus ja raportointi 60 20 80 160Kuntokurssi 50 140 50 240Aineisto ja muut kulut 15 10 15 40__________________________________________________________

620 390 555 156510. HENKILÖSTÖProjektiin ei palkata pysyvää henkilökuntaa. Tarvittavan asiantuntijatyön tekevätMyllyhoitoyhdistyksen ja Poliisin asiantuntijat.Projekti käyttää soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita.Pilottiyksikkökohtaisesti - johon on laskennassa arvoitu kuuluvan kaikkiaan n. 200 henkeä- tarvittava henkilötyöpäivien arvioitu määrä ( joka tarkentuu mukaan lähtevienalueiden/yksiköiden koon mukaan) on seuraava:Henkilötyöpäivät 1999 2000 2001 Yht-----------------------------------------------------------------88Henkilöt/ryhmät1 Projektivastaava 4 4 4 121+3 Projektiryhmä 4 2 2 3220 Esimiestä 1 1 1 6010 Päihderyhmä 6 2 2 100200 Koko henkilöstö ½ ½ 200__________________________________________________________________Yht. 41411. RINNAKKAISHANKKEET JA ERITYISSOPIMUKSETHanke / TahoPoliisien työnohjaajakoulutus / Suomen työnohjaajat RyKuntien EAP/ MyllyhoitoyhdistysAluehankkeet / MyllyhoitoyhdistysSuuryritysten EAP/ MyllyhoitoyhdistysTyöyhteisön kehittämishankkeet/ PoliisiTyky-toiminta / PoliisiAslak-toiminta / PoliisiLaatuprojektit Vantaa ja Hämeenlinna/ PoliisiMuut poliisin omat hankkeet/ PoliisiMahdolliset ESR:n tukemat viranomaisten omien päihdeasioiden projektit muuallaEuroopassa.Päihdeprojekti sidotaan olemassa oleviin hankkeisiin eikä se kilpaile minkään toisenhankkeen kanssa. Esim. jo toimiva tyky-ryhmä voi hyvin kouluuntua päihderyhmäksi.12. PÄÄTUOTOKSET- Osallistuvien poliisin yksiköiden henkilöstölle, esimiehille ja päihderyhmille onannettu koulutus.- Poliisikoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun neljälle kouluttajalle on annettupäihdeasioiden täydennyskoulutus- On tuotettu ja sovittu toimintaohjeet päihdekysymyksissäsekä testattu niiden toimivuus yksikkötasolla.- On tuotettu valtakunnallinen malli poliisiorganisaation käyttöön. Malli sisältäämyös ylläpitohuollon ja kehittämisen.- On kokeiltu poliisien tarpeisiin soveltuva varhaisvaiheen havahduttavakuntokurssi.- On tehty vaikuttavuusmittaus.13. SEURANTA JA ARVIOINTIProjektin loppuraportti jatkotoimenpide-ehdotuksineen tehdäänpäättöseminaariin 12/2001. Poliisiopistolla tehdään hankkeesta opinnäytetyö/-töitä. Tutkimusta koordinoi Myllykallion kehittämiskeskus/Leila Märkjärvi.

14. HANKESOPIMUS99Käynnistyspäätösten yhteydessä tehdään projektista sopimus, jonka liitteenätämä projektisuunnitelma on.POLIISIEN PÄIHDEPROJEKTI 1999-2001 EHDOTUS 20.1.1999SEURANTATUTKIMUSTehtävät: Kohde : Menetelmät/välineet Hinta1999 alkukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekyselyosallistuvat (1050)matriisien tekokuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX 20 000ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien *opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssatekijöillepäihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet 30000ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmätpäiväkirjat/yhdyshenkilöhaastattelutyht. 1999 50 0002000 päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteetja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmätpäiväkirjat/yhdyshenkilö- 10 000aineiston keruuta haastattelutohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien *opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssatekijöilleyht. 2000 10 0002001 loppukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekyselyosallistuvat (1050)matriisien tekokuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX 20000ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat Yhteistyössä ohjaavien *opinnäytteiden tekijälle/ opettajien kanssatekijöillepäihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet 50000ja toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmätpäiväkirjat/yhdyshenkilöanalyysit,tulkinnat haastattelutraportointiyht. 2001 70000TUTKIMUKSEN TOTEUTTAJAMyllykallion kehittämiskeskus, OrimattilaTutkimuksesta vastaavaLeila MärkjärviKehitysjohtajaKasvatustieteiden tohtori/aikuiskasvatus, Esh* Poliisiammattikorkeakoulun (tekstissä poliisiopiston) opiskelijoiden osuudesta sovitaan erikseen.SISÄASIAINMINISTERIÖPoliisiosastoHallintoyksikkö

POLIISIN PÄIHDEPROJEKTINORGANISAATIO

TAUSTARYHMÄ (13 henkeä)* Työsuojelupäällikkö, ylikomisario Ari-Pekka Calin SM/PO* Työsuojelun piirivaltuutetut- Markku Weckman, HPL - Markku Iskala, ISLH- Jaakko Karttunen, ESLH - Esko Mäkinen, OLH- Asko Kuusisto, LSHL - Pekka Pyykönen, LLH- Hallintoneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen SM/PO- Myllyhoitoyhdistys ry:n edustajat (HE,LM,PH,AK,KV)OHJAUSRYHMÄ (20 henkeä)* Hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen* Poliisin lääninjohtojen edustajat- Poliisiylitarkastaja Kari Hemminki, ESLH- Läänin ylikomisario Antti Valtanen, LSLH- Poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi, OLH* Projektivastaavat- Ylikonstaapeli Teuvo Riikonen, LP/Hki- Vanh.konstaapeli Jari Kujala, LP/Vaasa- Konstaapeli Tapio Kosonen, LP/Mikkeli- Ylikonstaapeli Jyrki Haapala, LP/Oulu- Ylikomisario Timo Ajaste, LP/Johdon esikunta- Komisario Jouko Asp, HPL/Helsinki- Ylikomisario Leo Peuha, Lappeenrannan pl.- Rikoskomisario Juha Joutsenlahti, Porin pl.- Apulaispoliisipäällikkö Paavo Väliheikki, Oulun.* Poliisin oppilaitokset- Lehtori Veli Aartolahti, PAKK- Komisario Jukka Laaksonen, Poliisikoulu* Myllyhoitoyhdistyksen edustajat (HE,PH,AK,RN,KV)PROJEKTIRYHMÄ (6 henkeä)- Poliisin edustajat (TE-P, AV, LL,R-LA)- Myllyhoitoyhdistyksen edustajat (PH,AK,KV)PoriJuha JoutsenlahtiHE/AKOuluPaavo VäliheikkiPH/AKHelsinkiJouko AspMN/RN/KVLPTeuvoRiikonenJari KujalaTapio KosonenJyrki HaapalaLappeenrantaLeo PeuhaAP/KVHelsingin kihlakunnan poliisilaitosJärjestyspoliisin toimintayksikköKeskustan poliisipiiri

20.12.2001Päihdeprojektin loppuraportti1. Kokemukset projektissa syntyneestä mallista.Projektissa syntynyt malli poikkeaa voimassa olevasta poliisilaitoksenpysyväisohjeesta lähinnä siinä, että koko piirin henkilöstölle järjestettiin ns.havahduttamiskoulutustilaisuus sekä esimiesasemassa oleville järjestettiin ns.puheeksiottokoulutusta. Osittain näiden tilaisuuksien ansiosta puuttumiskynnys onsiirtynyt alemmaksi ja vastuuntunto on levinnyt laajemmalle eli lähimmälleesimiehelle ja osittain työtovereillekin.Malli on lisännyt yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä selkeyttänyt menettelyä.2. Onnistuneet päihdetapauksetVarhaisvaiheessa olleiden (3 henkilöä) ohjaaminen kuntokurssille ontodennäköisesti parantanut heidän "elämänhallintatilannettaan". Toisaaltarepsahduksiltakaan ei ole kokonaan vältytty.3. Pilottien jatkosuunnitelmatPäihderyhmä yhdistetään piirin Tyky-ryhmään päällekkäisten toimintojenpoistamiseksi ja päihdeasioiden hoito annetaan Tyky-ryhmän tehtäväksi. Yhteisiäkokouksia tilanteen seuraamiseksi pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kaikkienesimiestasojen velvollisuutta puuttua tarvittaessa alaistensa alkoholinkäyttöönkorostetaan koulutustapahtumien yhteydessä. Vuosittain pidettävien piirin ns. Tykypäivienyhteydessä tehtävän työilmapiiritutkimuksen osaksi tullaan lisäämäänkysely henkilöstön omasta alkoholinkäytöstä.Päihdeongelmiin liittyviä pulmia ratkottaessa pyydetään tarvittaessa konsulttiapuaMyllyhoitoyhdistyksen asiantuntijoilta. Alustavasti on myös keskusteltu, että piirimaksaisi tarvittaessa henkilön osallistumisen "kuntokurssille".4. Johtoryhmien ja päälliköiden kommentitJohtoryhmät ja päälliköt suhtautuivat erittäin myötämielisesti projektiin ja ainoaasia mikä aiheutti ”säröä” oli pilottiyksikön huono osallistumisprosenttihavahduttamiskoulutukseen.5. Sairauspoistumien kehitys vv. 1999 - 2001Lyhyitä 1 - 3 vrk:n sairaslomapäiviä oli vuonna 1999 yhteensä 999sairaslomapäivää, vuonna 2000 oli 1 308 sairaslomapäivää ja vuonna 2001 kolmenensimmäisen neljänneksen aikana 713 sairaslomapäivää.Lyhyet 1 - 3 vrk:n sairaspoissaolot ovat vähentyneet vuoden 2000 kolmenensimmäisen neljänneksen 1026:sta vuoden 2001 vastaavaana aikana 713:eensairaspäivään, henkilöstömäärän pysyessä lähes ennallaan.6. KustannuksetPäihdeprojektin kustannukset ovat jakautuneet vuosittain seuraavasti:- v 1999 57 271,80 mk- v 2000 49 980,00 mk- v 2001 20 060,00 mk

Yhteensä 127 311,80 mk.Kustannuksissa ei ole otettu huomioon matkoista eri koulutustilaisuuksiin johtuviaajoneuvokuluja eikä myöskään tilaisuuksiin osallistuneiden palkkakuluja.7. Tavoitteiden ja tehtävien onnistumisestaTavoitteiden osalta voitanee sanoa, että tietämys päihdeasioiden hoidostalisääntyi ja yhteistyövalmiudet henkilöstön keskuudessa ja työterveyshuollon keskenparanivat. Avoimmuus alkoholiin liittyvien asioiden käsittelyssä lisääntyi jasuhtautuminen omaan alkoholinkäyttöön on monilla henkilöillä tullutkriittisemmäksi.8. Projektin ongelmat / onnistumisetPahimpana ongelmana koettiin henkilöstön heikot osallistumismahdollisuudetjärjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Syinä voidaan pitää useimmiten varsinaistenpoliisitehtävien "aiheuttamaa häiriötä koulutustilaisuuksille" ja varsinkin kokohenkilöstölle tarkoitetun havahduttamiskoulutuksen pitopaikkana ollutta Malminauditoriota, jonne ajomatka yhteen suuntaan on noin puoli tuntia. Lisäksihavahduttamiskoulutuksen järjestämisajankohdat oli ”sovittu” osittain piirillesopimattomiksi ajankohdiksi. Viimeinen osio puheeksiottokoulutuksesta esimiehilleon pitämättä ja se tullaan pitämään ensi vuoden puolella, mikäli projektinrahoitusta on siihen vielä käytettävissä.Onnistumispuolelle voidaan laskea varmasti ilmapiirin päihdeasioista puhuttaessatulleen avoimemmaksi ja puheeksiottovalmiuksien parantuneen.9. Johtopäätökset ja vaikutelmatProjektin aikana tiedostettiin päihdeongelmien varhaisen havaitsemisen ja niihinpuuttumisen tärkeys koko organisaation henkilöstön hyvinvoinnin kannalta.Yhteistyötä työterveyshuoltoon tulee vielä tiivistää. Uuden valtakunnallisen mallinvalmistuttua tulee poliisilaitoksen pysyväisohje muuttaa ko. mallin mukaiseksi.Koko projektin läpivieminen tuntui välillä melko raskaalta. Usko työntuloksellisuudesta horjui, johtuen ainakin osittain yhdestä lopputulokseltaan täysinepäonnistuneesta hoitoonohjauksesta. Kaikista yrityksistä huolimattalopputuloksena oli poliisimiehen irtisanominen.Yleisvaikutelma jää kuitenkin positiiviseksi lähinnä johtuen juuri avoimmuudenlisääntymisestä, puuttumiskynnyksen alenemisesta ja vastuunkannonlaajenemisesta. Havahduttamiskoulutuksen tuoma oman alkoholinkäytön seurantaei kuitenkaan saanut aikaan varsinaista kulttuurimuutosta henkilöstönalkoholinkäytössä. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen vie pidemmän aikaa jaedellyttää asian esillä pitämistä sopivien tilaisuuksien yhteydessä kuten tykyohjelmassaon jo sovittukin.smä/jas

LIIKKUVA POLIISIHelsingin yksikköViljatie 200700 HelsinkiYHTEENVETO POLIISIN PÄIHDEPROJEKTISTA HELSINGIN YKSIKÖN OSALTAHelsingin yksikkö lähti mukaan pilottiryhmänä päihdeprojektiintavoitteena lisätätietoutta alkoholista ja sen käytöstä haitallisessa tarkoituksessa. Samallahaettiinlisätukea erilaisille alkoholin käytöstä aiheutuvien ongelmienhoitoon.Havahduttamiskoulutukseen osallistui lähes kaikki työssä olevat yksikönjäse-.net. Koulutus jakaantui hieman eri kokoisiin henkilöryhmiin ja kestoltaannoinaamu tai iltapäivänmittaseksi.Puheeksiottokoulutus tarkoitettiin esimiestasolle jolla on välitön vaikutustoiminnallisiintyöntekijöihin. Osallistuminen tilaisuuksiin lähtityövuorojäörjestelyin.Päihderyhmä jonka kokoonpanovahvuudeksi muodostui 1+5 henkilönkokoiseksija lähtökohtana oli että teidon kulkku sivuttais-ja pystysuunnassasaataisiin kulkemaan.Päihderyhmä osallistui saatuunkoulutukseen hyvin.Yksikön toiminnan ollessa ryhmätoimintaa ja ryhmien ollessakokoonpanonsasuhteen sellaisia ettei niihin ole tehty oleennaisia muutoksia ei tietoa koongelmistaaiemmin saatu ennen kuin alkoholin käyttö aiheutti ongelmiajoita ei enäävoinut salata. Ei myöskään haluttu aiheuttaa työtoverille ongelmia.Havahduttamiskoulutusantoi uutta tietoa ja avasi silmiä näkemään olemassaolevia ongelmia.Suhtautuminen asiaan ei välttämättä saanut ennen eikä jälkeenkoulutuksentäyttä suosiota. Lieneekö koulutuksen hajanaisuuden syytä.Puheeksiotto koulutus, joka on tärkeä osakokonaisuus ontui suosionpuutteessaja erilaisten päällekäisyyksien vuoksi. Ongelmaa ei haluta tiedostaaeikä sitä halutanostaa tärkeimpien asioidenjoukkoon.Molempien koulutusten osalta asian venuminen pitkälle ajanjaksolle eiollut asiallehyväksi. Nopea täysipainoinen mukaansatempaava esitys saa

aikaan vasvantuloksen. Koulutusen oikea ajankohta on peruskoulutus kerratunajohtajakoulutuksenopinto-ohjelmassa. Koulutuksen tavoite on tarvitsijoidenpuolelta kaksijakoinentyötoverin auttaminen ja esimiehen taholta taaspuuttumisohjeet hallinnollisintoimenpitein ja auttamismielessä.Toimintasapluuna jättää aukkoja, koska jokainen tapaus on omansa jaHallitooikeudentiet ovat tutkimattomat. Hoitoon ohjauksen osalta ohjeetselventävät asiaa.Päihderyhmän osalta jo sen perustaminen on hyvästä. Laajuus 1+5yksikössä onmaksimivahvuus. Varsinaisia kokoontumisia vuoden aikana tarvitaanoin kaksikappaletta ja asiaointi muutoin sujuu normaalityöskentelyn ohella.Ryhmän saamakoulutus oli projektin parasta osuutta. Ongelmaksi tulee ryhmänjäsenten vaihtuvuusjolloin koulutuksen eriarvoisuus alkaa näkyä.Projektin alkuvaiheessa ongelmat olivat selvimmin näkyvissä ja niistäaiheutuneethaitat selvästi osoitettavissa. Alkuaikoina ongelmia oli 3-5henkilöllä.Ennen viimeisen vuoden alkua ongelmista oli poistunut siviilimaailmaaneri syistälähes kaikki. Tämä aikaansai tunteen ongelman poistumisesta. Jokaheijastuumyös koulutuksen vastaanottoon. Samaan aikaan on tullut esille uusiaeri muodossaanilmeneviä käyttäjiä 2-3 klp. Käsittely on heidän kohdallaanollut koulutuksenmukaista ja edelleen voimissaan.Puheeksiottoja projektin aikana on ollut 7 kpl. Paimennuksen alla on 3henkilöä.Hoitoon ohjauksia on ollut yksi joka epäonnistui hoidon osalta ja kohenkilö ei olepoliisin palveluksessa. Koska pakottamisen oikeutta ei ole syntynyt suoranaisestion 4 muuta saatettu kunniakkaasti eläkepäiville. Ko henkilöt ovat näinhalunneetja selviytyminen on jäänyt omille harteille. Syynä hoidostakieltäytymiseen on todennäköisestityöpaikkakultturista johtuva häpeäntunne.Kuntokurssille osallistuvia jakson aikana on ollut kaksi. Tuloksetmolemmistavaatimattomia pidemmällä tähtäimellä. Huonona puolena kuntokurssinsuhteen

näen palautteen puuttumisen kurssilaisen osalta. Tiedot eivät salaisiamikäli nimitapahtumalle on kuntokurssi.Kuntokurssille osallistuvia jakson aikana on ollut kaksi. Tuloksetmolemmistaosallistujista ovat heikkoja. Puutteena on palautteen saaminen kurssiltajärjestäjäntaholta. Tapahtuman nimen ollessa kuntokurssi tiedot eivät lienesalaisia.Lähettäjän ongelmana on raha. Eli asetaanko alkoholin väärinkäyttäjäparempaanasemaan kuin esim keuhkosairauden vuoksi koulutettava taiuniapneaasairastava jotka aiheuttavat myös työkyvyn alentumista tai ongelmiatyöyhteisölle.Tulevaisuuden kannalta näen oikeana koulutusmuotona oppilaitostenkurssitjoiden opetusohjelmien sekaan aiheen täytyy mahtua. Esim etäjaksoalyhentämällä.Sekä päihderyhmien osalta omana jatkokoulutuksena.Työpaikkakoulutuksena projektin aikana saatu koulutus ja kustannukseteivätvastaa toisiaan.Projektin aikana suoritettu lyhyiden poissaolojen vähentämispyrkimys eiole toteutunut.Laskentaa vaikeuttaa kokonaismääräisesti työvoimanväheneminenlukumääräisesti sekä ongelmahenkilöiden poistuminen.Paimennettavien osaltaerilaisin toimenpitein poissaoloja on voitu hieman vähentää haittanaovat kroonisetsairaudet.Taustalta eivät selviä poissaolojen syyt eivätkä muut sisäiset tai ulkoisetmuutoksetPoissaolot v-20000204060801001201 2 3 4 5Sarja11POLIISIIN PÄIHDEPROJEKTILAPPEENRANNAN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOKSEN LOPPURAPORTTIKOKEMUKSET PROJEKTISSA SYNTYNEESTÄ MALLISTA

Mallin synnyttäminen ja sen myötä toteutettu koulutus henkilöstölle, esimiehille japäihderyhmälle avasi silmät huomaamaan eri mahdollisuuksia päihdetapauksiinpuuttumisessa sekä ohjauksessa apua saamaan.Mallia pidetään henkilöstön keskuudessa hyvänä. Yhtäkään mallin mukaisestihoitoon ohjattua henkilöä ei ole ollut mallin julkaisemisen jälkeen.Puuttumismalli sekä saatu koulutus ovat rohkaisseet henkilöstöä puhumaanpäihdeasioista sekä puuttumaan niihin ainakin esimiehelle kertomalla.ONNISTUNEET PÄIHDETAPAUKSETProjektin aikana yksi henkilö teki päätöksen alkoholin käytön lopettamisesta, koskaalkoholi ei hänelle sopinut. Päätös on pitänyt tähän päivään saakka ja toivottavastijatkuu edelleen. Päätöksen pysyvyyteen on vaikuttanut AA-toiminta sekä projektinaikana järjestetty kuntokurssi erilaisine seurantoineen.Tarkkaa tietoa varhaisten puheeksi ottojen määrästä ei ole. Päihderyhmän jäsenetovat ottaneet päihteiden käytön puheeksi projektin aikana 7 henkilön kanssa.Yhden henkilön kohdalta asia on otettava uudelleen käsittelyyn.PILOTTIEN JATKOSUUNNITELMATPäihderyhmä jatkaa saman suuruisena kuin ennenkin. Jäsenien kohdallasuoritetaan vaihdoksia.Puuttumismalli on hyväksytty johtoryhmässä ja yt-elimessä käyttöönotettavaksi ja seon ollut jaettuna eri esimiesportaille. Esimiehiltä pyydettiin kommentteja ennenhyväksymistä. Joulukuussa järjestettävillä henkilöstöpäivillä malli käydään läpi jasamassa yhteydessä kerrotaan, mitä malli käytännössä meidän talossa tarkoittaa.Vuosittain päihderyhmä toimii mallissa annettujen suuntaviivojen mukaisesti.JOHTORYHMIEN JA PÄÄLLIKÖIDEN KOMMENTITLappeenrannan poliisilaitos on ollut pilottina mukana Poliisin päihdeprojektissa.Poliisin päihderyhmän loppuraporttiin pyydetään johtoryhmän ja päällikönkommentteja projektista.Johtoryhmä keskusteli asiasta ja pilottiprojektia kommentoitiin seuraavasti:2- henkilöstön keskuudessa päihdeprojektiasioista ei juurikaan ole puhuttu, muttamikäli projektista olisi negatiivisia kokemuksia, olisi varmaan puhuttu- projekti on selkeyttänyt systeemiä- projekti eteni hieman hitaasti, jatkossa koulutus muille piireille tiiviimmässätahdissa- käytännön harjoituksia oltava myös, ei pelkkää teoriaaJohtoryhmä totesi, että päihdeasioiden esiin ottaminen on hyvä asia ja ettäprojektin jatkotyöhön tulee panostaa. Sovittiin, että Leo Peuha jatkaapäihderyhmäasioiden vetäjänä poliisilaitoksessa ja laatii esityksen päihderyhmänkokoonpanosta ja päihdeyhdyshenkilöstä sekä suunnitelman loppuvuoden

toiminnasta, jonka jälkeen esimiehille järjestetään päihdeasioista koulutus- /tiedotustilaisuus. Todettiin, että jo syntynyt päihdehaittojen ehkäisymalli onkäytössä ja se tarkennetaan poliisilaitoskohtaiseksi.SAIRASPOISTUMIEN KEHITYS 1997 – 2001 (31.08)PÄÄLLYSTÖ SL 1997-20012/30204060801001201päivän 2-3 päivän 4-10 päivän 11-60 päivän yli 60 päivänPÄÄLLYSTÖ 1997PÄÄLLYSTÖ 1998PÄÄLLYSTÖ 1999PÄÄLLYSTÖ 2000PÄÄLLYSTÖ 2001

3Päällystön sairaspoistumien kehitys päivinä 1997 ja elokuun 2001 välisenä aikanaAlipäällystön sairaspoistumien kehitys päivinä 1997 ja elokuun 2001 välisenä aikana.Miehistön sairaspoistumien kehitys päivinä 1997 ja elokuun 2001 välisenä aikana.ALIPÄÄLLYSTÖ SL 1997-20012/30501001502002503003501pä ivän 2-3 p ä ivän 4-1 0 p ä ivän 11-6 0 p ä ivän yli 6 0 p ä ivänALIPÄÄLLYSTÖ 1997ALIPÄÄLLYSTÖ 1998ALIPÄÄLLYSTÖ 1999ALIPÄÄLLYSTÖ 2000ALIPÄÄLLYSTÖ 2001

MIEHISTÖ 1997-20012/301002003004005006001päivän 2-3 päivän 4-10 päivän 11-60 päivän yli 60 päivänMIEHISTÖ 1997MIEHISTÖ 1998MIEHISTÖ 1999MIEHISTÖ 2000MIEHISTÖ 2001TOIMISTO- JA MUU HENKILÖSTÖ 1997-20012/30501001502002503003501päivän 2-3 päivän 4-10 päivän 11-60 päivän yli 60 päivänTOIMISTOHENKILÖSTÖ 1997TOIMISTOHENKILÖSTÖ 1998TOIMISTOHENKILÖSTÖ 1999TOIMISTOHENKILÖSTÖ 2000TOIMISTOHENKILÖSTÖ 2001

4Toimisto- ja muun henkilöstön sairaspoistumien kehitys päivinä 1997 ja elokuun 2001välisenä aikana.Sairaspoistumien kokonaismäärät päivinä 1997- elokuu 2001.Sairaspoistumat henkilötyövuosina (henkilötyövuosi 210 päivää).Sairaspoistumissa ei ole suuria muutoksia puoleen tai toiseen.SAIRASPOISSAOLOPÄIVÄT02004006008001000120014001600180020001vuosi1997vuosi1998vuosi1999vuosi2000vuosi2001SAIRASPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOSINA0,01,02,03,04,05,06,07,08,09,010,0vuosi1997 vuosi1998 vuosi1999 vuosi2000 vuosi2001Sarja1

5TALOUSVuonna 2001 syyskuun loppuun mennessä vuodeksi budjetoidusta 70 000 markanmäärärahasta käytetty 14067 markkaa.MITEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT ONNISTUIVAT PILOTEISSA1.TAVOITE: ANTAA PILOTTIYKSIKÖIDEN HENKILÖSTÖLLE KOULUTUS JAYHTEISTYÖVALMIUDET PÄIHDEASIOISSAHavahduttamiskoulutuksen osalta tavoite saavutettiin, sillä yli 90 prosenttiahenkilöstöstä sai koulutuksen. Koulutuksen antajat osasivat asiansa ja saivat aikaanainakin kahvipöytäkeskustelua.Päihderyhmäkoulutuksessa tavoite saavutettiin koulutuskertojen osalta.Päihderyhmään valittujen henkilöiden ja tahojen osallistumisinnokkuus ei aina ollutedes tyydyttävää luokkaa. Omat työtehtävät koettiin tärkeämmäksi kuinkoulutukseen osallistuminen. Tosin päihderyhmäkoulutuksesta on tullut palautetta,että asioita jahkailtiin. Niitä olisi voinut käydä läpi nopeammassakin tahdissa.Esimiesten ja avainhenkilöiden puheeksi otto koulutuksessa tavoite saavutettiin

koulutuskertojen osalta. Työtehtävien, työvuorojen ja koulutuksen sovittamisessa olivaikeuksia. Koulutuskertojen väli jäi liian pitkäksi ja siltikään ihan kaikki eivätpäässeet osallistumaan kaikkiin neljään koulutusjaksoon.Varmasti tällä koulutuksella saa yhteistyövalmiuksia toimia päihdeasioissa. On kysevain henkilökohtaisesta halusta toteuttaa saamiaan valmiuksia.2.TAVOITE: KEHITTÄÄ VALTAKUNNALLISET JA YKSIKKÖKOHTAISET TOIMINTAOHJEETValtakunnalliseksi tarkoitetut toimintaohjeet ovat koekäytössä, joten tavoite ontoteutumassa hyvää vauhtia. Yksikkökohtaisten toimintaohjeiden kehittämisessäollaan varmaankin eri tasoilla. Lappeenrannassa on noudatetaan valtakunnallistaohjeistusta. Tosin sen hengessä on tarkoitus laatia yksinkertaisen selkeä"päihdeohjelmallinen julistus".3. TAVOITE: KEHITTÄÄ JA KOKEILLA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ TUKEVA KUNTOKURSSITavoite on saavutettu. Lappeenrannasta yksi henkilö on käynyt kurssin ja senhyväksi todennut. Ihmisten saaminen lähtemään kurssille on jostain kumman syystä,ilmeisesti leimautumisen pelosta, vaikeaa.4. TAVOITE: TUTKIA PROJEKTIN VAIKUTTAVUUSKyselytutkimusten perusteella voitaneen todeta, että tavoite saavutetaan. Vastausinnokkuus ei Lappeenrannassa ole aina ollut kovin hyvä.6VAPAAMUOTOINEN KÄSITYS PROJEKTIN KULUSTA, ONNISTUMISET/ONGELMATAluksi havahduttamiskoulutuksien alkaessa työyhteisössä vallitsi odottava jainnostunutkin tunnelma. Havahduttamiskoulutus sujuikin hyvin niin osallistujienkinkuin kouluttajien osalta.Työyhteisöön valittiin päihderyhmä, mikä on luettava onnistumiseksi. Onkopäihderyhmässä oikeat henkilöt on jo toinen kysymys, jota pohdiskelemme.Päihderyhmäkoulutuksessa oppi todellakin ymmärtämään, ettei päihderiippuvuusole pelkästään henkilökohtainen ongelma riippuvaiselle vaan siitä kärsii ja sairastuumyös ympäristö. Koulutuksessa oppi myös huomaamaan eri vaihtoehtojapäihderiippuvaisen auttamiseksi. Päihderyhmäkoulutuksessa koettiin ongelmalliseksikahden päivän varaaminen tärkeiden ja määrällisesti suurien työtehtävien vuoksi.Päihderyhmäkoulutuksen yhteydessä tunsi pientä syyllisyyttä, kun ei ollutkaanesittää esimerkkitapausta, joka olisi ohjattu hoitoon. Periaatteen "kokemuksenkautta oppii" painottaminen koulutuksessa toi tämän syyllisyyden tunteen esille.Puheeksi otto koulutuksen järjestelyissä oli vaikeuksia. Lomien vuoksikoulutuskertojen välit jäivät liian pitkiksi, mikä haittasi asioiden omaksumista.

Kolmivuotinen projekti on pitkä ja siinä ehtii innostua sekä väsyä koko touhuun.Välttämättä kaikissa työyhteisöissä ei ymmärretä mitä joku projekti tuo tullessaan.Projektin läpivieminen oman toimen ohella muiden työtehtävien kanssa ei viesataprosenttisesti tavoitteeseen, joten on tyydyttävä vähempään. Toisaalta poliisintoimintakulttuuri on vielä melko suorituskeskeistä, jossa kehittämistoiminnoilleannetaan vähemmän arvoa. Tämä osaltaan selittää projektiin sitoutumisastetta eripaikoissa.Myllyhoidon väki osaa hommansa hyvin niin kouluttajina kuin ihmisinä. Siitä suurikiitos.!JOHTOPÄÄTÖKSET JA VAIKUTELMAT PROJEKTISTA KENTÄLLÄProjekti oli tarpeellinen. Se pysähdytti monen poliisimiehen miettimään omaasuhdettaan päihteisiin sekä sitä, millä tavoin puuttua työyhteisössä havaitsemaansapäihteiden väärinkäyttöön. Poliisi on melko machomainen työyhteisö, jossaporukoissa rökelletään ja örvelletään tietyistä asioista mm. päihteiden käytöstä.Kuitenkin yksittäinen poliisimies miettii omissa oloissaan näitä asioita hyvinkinvakavasti eikä velvollisuudentuntoisena lainvartijana hyväksy väärinkäyttöätyöyhteisössään. Tosin hienotunteisena ei ehkä tohdi puuttua havaitsemaansaasiaan.Projekti on opettanut henkilöstöä ainakin puhumaan päihdeasioista avoimemmin.Puuttumiskynnyskin ja –arkuus on hiukan madaltunut. Jos ei itse uskalla puuttua, niinainakin helpommin kerrotaan esimiehelle, johon sitten kohdistetaan odotuksia.Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitoksen päihderyhmäLP:n Mikkelin yksikön loppuraportti Poliisin päihdeprojektistaPoliisin päihdeprojekti käynnistettiin syksyllä v.-99 Myllyhoitoyhdistys ry:n ja SisäministeriönPoliisiosaston kanssa valmistelemaan poliisille sopivaa päihdeongelmaisten hoitoonohjausja ennen kaikkea varhaiseen puuttumiseen mahdollistamisen mallia, mikä voitaisiin ottaakäyttöön koko valtakunnassa.Ohjausryhmä kokoontui projektiryhmien kanssa 2-3 kertaa vuosittain. Projektiryhmiksi olivalittu Porin-, Oulun-, Helsingin-, ja Lappeenrannan kihlakuntien poliisilaitokset jaLiikkuvasta poliisista Helsingin-, Vaasan-, Oulun- ja Mikkelin yksiköt. Ohjausryhmä japrojektivastaavat kokoontuivat pääasiassa Orimattilassa Myllyhoitoyhdistys ry:n tiloissa.Mikkelin yksikössä projekti on edennyt seuraavastiProjektivastaavana olen osallistunut ohjausryhmäkoulutukseen siten, että kaksikoulutuskertaa on jäänyt käymättä yhteensattumien vuoksi.v. 2000 aikana yksikön koko henkilöstö on saanut ns. havahduttamiskoulutuksen.Koulutustilaisuudet olivat Lappeenrannan kanssa yhteisiä ja olivat Lappeenrannanpoliisilaitoksen tiloissa.Esimiesten puheeksiottokoulutus tapahtui myös Lappeenrannan kanssa yhteisesti.Tosin viimeinen esimieskoulutus jäi yhteensattumien vuoksi Mikkeliltä käymättä.Projektivastaavana olen omissa yksikön ja osastonkin koulutuspäivillä käynyt läpi projektineri vaiheita ja missä mennään.

Työterveyshoitaja on ollut myös mukana projektin esittelyssä ja on ollut varsin halukasyhteistyöhön omalta osaltaan.Henkilöstö on niin ikään suhtautunut varsin positiivisesti kyseiseen projektiin.Ohjaus-/ projektiryhmän aikaan saatu luonnosesitys on käyty läpi yksikön koulutuspäivällä.Mikkelin yksikön päihderyhmäTyöterveyslääkäri, työterveyshoitaja, yksikön päällikkö, päihdeyhdyshenkilö jakuntoutusyhdyshenkilö kokoontuu mikäli ei mitään erityisiä ongelmia ole kerran vuodessa.Jokainen on lupautunut olemaan valppaana päihde asioissa.Koulutuspäivien jälkeen pyritään järjestämään liikunnallisia iltapäiviä ja alkoholittomiayhteisiä tilaisuuksia.Valmius ohjelman vastaanottoonMikkelin yksikkö on valmis ottamaan Poliisin päihdeprojektin organisaation valmistelemanohjelman vastaanMikkelissä 2002-02-08 ylikonstaapeli Tapio KosonenLiikkuva poliisi 06.11.2001Oulun yksikköRata-aukio 290100 Oulupuh: 08-3137111Liikkuvan poliisin Oulun yksikön päihderyhmän loppuraportti ”Poliisinpäihdeprojektista”.1. Yleistä.Liikkuvan poliisin Oulun yksikkö on toiminut yhtenä poliisin päihdeprojektinpilottiyksikkönä. Pilottiyksiköksi pääseminen oli yksiköllemme ”lottovoitto” juurisen vuoksi, että omassa yksikössämme päihdeongelmaiset ovat aiheuttaneetyksikön toiminnalle ongelmia eriasteisesti jo vuosien ajan. Alkoholin työyksikkööntuomat ongelmat ovat osittain peruja 70- ja 80-luvuilla omassakinorganisaatiossamme vallinneesta alkoholikulttuurista, jolloin mm. yksiköntoiminnalle ominaisten komennusmatkojen aikana käytettiin voimakkaastialkoholia. Tuon ajan muovaamat alkoholiongelmat ovat näkyneet yksikössävahvana vielä 90-luvullakin, jolloin ne ovat kärjistyneet ongelmaisten osalla mm.koulutuspäivien ja komennusmatkojen aikana. Projektin aikana yksikössämmeon käyty alkoholin ongelma käyttöön liittyvä puheeksiottokeskustelu kolmenhenkilön kanssa. Yksi kyseisistä henkilöistä on siirtynyt vuoden 2001 aikanamääräaikaiselle eläkkeelle ja kahden henkilön osalla projekti jatkuu. Toisentyöyhteisön palveluksessa olevan henkilön osalla toteutettiin uudenpäihdemallin mukainen hoitoonohjaus, josta raportissa myöhemmin lisää.2. Päihderyhmän toiminta.Projektin aikana yksikköön perustetun päihderyhmän kokoonpano onmuotoutunut neljän henkilön vahvuiseksi . Ryhmän jäseninä ovat yksikönpäällikkö, ”vanha” päihdeyhdysmies, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja.Työterveyshuollon ja työnantajan välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin jaolemme vakuuttuneita siitä, että projekti on lisännyt koko päihderyhmänammattitaitoa käsitellä työyhteisössä esiin tulevia päihdetapauksia. Tästänäkyvimpänä esimerkkinä oli yhteistyön toimiminen esimerkillisellä tavalla uudenmallin mukaisen hoitoonohjauksen eri vaiheissa. Päihderyhmän konkreettiseksi ja

täysin välttämättömäksi yhteistyökumppaniksi on muodostunut Oulunkaupungin A-klinikka, joka on omalta osaltaan on tukenut päihderyhmäntoimintaa omilla tukitoimillaan. Yhteistyötä Oulun poliisilaitoksen päihderyhmänkanssa on kehitetty koko projektin ajan. Yhteistyöstä esimerkkinä mainittakoonOulun kaupungin päihdehuollon kanssa neuvoteltu sopimus siitä, ettäpäihderyhmät voivat kartoittaa poliisien pidempi aikaisiin hoitojaksoihinsoveltuvat hoitopaikat yhteistyössä, jonka jälkeen työyhteisömme ongelmaisetohjataan hoitoon päihderyhmien kartoittamiin ja esittämiin hoitopaikkoihin.23. Lyhyiden sairaspoistumien kehitys pilottiyksikössä vuosina 1998-2001.Alla olevasta tilastosta käy ilmi pilottiyksikön lyhyet sairaus poissaolot vuosilta1998-2001 eriteltynä kolmeen luokaan ( 1,2 ja 3 pv ). Tilastossa alipäällystön jamiehistön poissaolot ilmoitetaan saman luvun alla. Tilastosta nousee esiin setosiasia, että pilottiyksikössä lyhyet poissaolot keskittyvät alipäällystön jamiehistön sarakkeeseen, johon myös tiedossa olevat ongelmaiset kuuluvat.Tietenkin kyseinen joukko hallitsee määrällisesti yksikön henkilöstöä. On kuitenkinhyvin todennäköistä, että erityisesti merkittävä osa kahden päivän poissaoloistaon seurausta olemassa olevasta alkoholiongelmasta. Tästä esimerkkinä onvuoden 2000 tilasto, jossa kesän lopulla hoitoon ohjatun henkilön osalle kuuluu 5kahden päivän poissaoloa 9 poissaolokerran kokonaisuudesta. Vuoden 2001osalla kyseisen henkilön listaan sisältyy samoin 5 kahden päivän poissaoloa 12poissaolokerran kokonaisuudesta. Yhden päivän poissaolojen on todettujohtuvan enimmäkseen joko muista sairauksista tai sitten lasten sairastamisesta,joskin alkoholi on myös päivän poissaolojen taustalla.1 pv 2 pv 3 pvv. 1998päällystö - - -alipäällystö+miehistö 18 7 4muu henkilöstö - - -v. 1999päällystö - 1 1alipäällystö+miehistö 14 8 9muu henkilöstö - - -v. 2000päällystö - - -alipäällystö+miehistö 15 9 10muu henkilöstö 1 - -v. 2001 (01.01-30.10 )päällystö 1 1 -alipäällystö+miehistö 12 12 8muu henkilöstö - - -4. Päihdetapauksen hoito pilottiyksikössä ”uuden mallin” mukaan.

Vuoden 2001 osalta pilottiyksikössä käsiteltiin yksi vakava päihdetapaus ja siihensovellettiin uuden mallin mukaista hoitoon ohjausta. Kesäkuussa yksikönpäällikön ja päihdeyhdysmiehen välisessä neuvottelussa todettiin yksikössä3työskentelevän R:n lyhyiden poissaolojen kasautuminen lähes säännöllisestivapaapäivien yhteyteen ja yleisesti heti niiden jatkoksi. Tapaus R:ään liittyi myöskeväällä sattunut tapaus, jossa R:n oli rikoksesta epäiltynä. Sattuneeseentapaukseen katsottiin liittyvän olennaisesti liiallinen alkoholin käyttö. Samassayhteydessä arveltiin ja pidettiin lähes varmana, että myös lyhyet poissaolotolivat alkoholin aiheuttamia. Asian hoito siirrettiin päihdeyhdyshenkilön vastuulleliittyen hänen kesäkomisarion tehtäviinsä.Prosessi käynnistettiin palaverilla ( 05.07 ), jossa päihderyhmä neuvotteli OulunA-klinikan johtajan kanssa siitä, että R:lle mahdollistetaan 4 viikon hoitojaksoKalliolan Klinikalla. Samassa palaverissa sovittiin, että R:n osalla hoitoon ohjauskäynnistetään ryhmäpuheeksiotto tilanteessa seuraavan viikon keskiviikkona( 11.7 ) paikkana työterveyshuolto. R:lle ilmoitettiin tilaisuuden ajankohtaseuraavana päivänä yksikön päällikön toimesta.Päihderyhmä, joka käsitti yksikön päällikön, päihdeyhdysmiehen,työterveyshoitajan ja sijaisena ryhmässä olleen työterveyslääkärin kokoontuinoin puolta tuntia ennen ryhmäpuheeksiotto tilanteen alkua Medivireeseenkeskiviikkona 11.7. Ryhmä sopi, että puheeksiottotilanteen vetovastuu onpäihdeyhdyshenkilöllä.Puheeksiottotilanne sujui ”loogisesti” edeten ja tilaisuudessa R myönsi ryhmällemm. sen, että lyhyet poissaolot olivat seurausta alkoholin käytöstäseuranneesta työkyvyttömyydestä. Tilaisuudessa laadittiin puheeksiottomuistio,hoitosopimus ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmaan sisällytettiin säännöllisetterveystarkastukset työterveyshuollossa ennen Kalliolan hoitojaksoa.Tilaisuudessa sovittiin myös siitä, että ennen Kalliolan hoitojaksoa R käy Aklinikalla( 26.7 ), johon hänelle järjestetään henkilökohtainen yhdyshenkilö.Tilaisuudessa sovittiin myös se, että päihdeyhdyshenkilö toimii R:n tukihenkilönäprosessissa ja lähtee henkilökohtaisesti saattamaan R:n Kalliolan Klinikalle.Matka Kalliolan klinikalle käynnistyi maanantaina 30.07.2001 ja matkan aikanakäytiin joitain keskusteluja hoidon sisällöstä ja samalla R:ää valmistettiinhoitojaksoon. R jäi Kalliolan klinikalle hyväksyen hoidon tarpeellisuuden, muttans. arviointijakson jälkeen Kalliolan klinikan lääkäri otti päihdeyhdyshenkilöönyhteyttä ja esitti R:n siirtämistä avohoitoon. Arvioinnin suorittanut lääkäri totesisen, että R:llä oli alkoholiongelma jonka ensisijainen hoitotapa olisi pitkälaitoshoito. Lääkäri totesi kuitenkin, että R:n laitoshoidon vastaisuuden vuoksi olisisyytä kokeilla avohoidon mahdollisuuksia. Päihdeyhdyshenkilön ja lääkärin

välisessä neuvottelussa sovittiin lopuksi, että R siirtyy vielä saman päivän aikana(02.08) takaisin Ouluun ja aloittaa avohoidon päihdeyhdyshenkilön sopimallatavalla. Päihderyhmä piti puhelinkokouksen ja sopi jatkotoimenpiteistä mm.uuden hoitosuunnitelman laatimisesta. R:n avohoito käynnistettiin pe 03.08 Aklinikallajärjestetyssä tapaamisessa.R on avohoitoon siirtymisen jälkeen palannut normaalisti työelämään ja näyttääsiltä, että myös hänen työkykynsä on palannut lähes entiselleen. Myös R:n4”ulkoasu” on kohentunut ja kaikki näyttää siltä, että R on päässyt eteenpäinoman ongelmansa kanssa. R:n osalla on myös tehty selväksi se, että hänenvalitessaan avohoidon, hän valitsi samalla ns. viimeisen mahdollisuuden pitääitsellään paikkansa työyhteisössä ilman päihteitä ja niistä aiheutuvia haittoja.Mahdollisen tai jopa todennäköisen repsahduksen osalta päihderyhmä ontehnyt varasuunnitelman.5. Päihdeprojekti kokonaisuutena pilottiyksikön näkökulmasta.Päihdeprojektin parhaana antina pilottiyksikön osalla voidaan katsoa olleenpäihderyhmän muodostaminen ja ryhmän jäsenten ammattitaidonkohentaminen päihdeasioiden käsittelyssä ja niiden hoidossa. ”Vanhan”päihdeyhdyshenkilön vastuulle on jäänyt edelleen paljon, mutta hänentukenaan on hyvä päihderyhmä, jonka kantavana runkona ontyöterveyshuollon edustus ja heidän pyyteetön innostuneisuutensa kokoprojektia kohtaan. Oulussa on nimenomaan nähtävissä se merkittävä asia, ettätyöterveyshuolto on kokenut projektin vähintään yhtä tärkeäksi kuinpilottiyksikkökin. Ilman osallistumista päihderyhmien koulutukseen japuheeksiottovalmiuksien kehittämistä ei päihderyhmä tuskin olisi kyennytvetämään läpi R:n osalla ” rankkaa ” ryhmäpuheeksiotto tilannetta jakäynnistämään hoitoprosessia.Toisena erittäin vaikuttavan asia projekti on käynnistänyt laajan yhteistyönpoliisien päihdeongelmien hoidon ympärille. Suorat ja luottamuksellisetpuheyhteydet Oulun kaupungin A-klinikkaan ja samalla työterveyshuollon ja Aklinikanyhteistyön kehittyminen. Projekti on mahdollistanut myös pitkienhoitojaksojen paikkojen valinnan poliisien osalla.Konkreettisen päihdetapauksen hoidon yhteydessä korostuivat henkilökohtaisetsuhteet projektia vetäneisiin Myllyhoidon edustajiin. Suorat kontaktitmahdollistivat ohjeiden pyytämisen ja ajatusten vahvistamisen koko prosessinajan. Tämän mahdollisuuden olemassaolo korostuu juuri käytännön asioidenhoidossa. Vaikeissa päätöksissä on hyvä saada tukea!Koko pilottiyksikköä koskevana asiana voidaan todeta henkilöstön avoimempija suorempi suhtautuminen alkoholiongelmiin työyhteisön sisällä.Alkoholiongelmaa ei pidetä ”tabuna”, vaan paremminkin asiana johon pitääpuuttua. Työkavereiden vastuu muista ryhmän jäsenistä on parantunut. Mm. R:nosalla projektissa oli ja on edelleen mukana koko se ryhmä, jossa R työskenteli.Ryhmän tukitoimista sovittiin ja ne toteutettiin ja niitä toteutetaan edelleen.

Samalla muut ryhmän jäsenet joutuvat tarkkailemaan omaa alkoholinkäyttöään kriittisesti. Myös koko työyhteisössä on ollut ”haisteltavissa”eräänlainen työyhteisön sisäisen alkoholikulttuurin kriittinen tarkastelu.Mielestämme kuitenkin ns. ylilyönneiltä on vältytty.Päihdeasioiden käsittely on muiden henkilökohtaisten asioiden käsittelyn ohellatullut projektin myötä osaksi yksikön kehitys- ja tuloskeskusteluja.56. Lp:n Oulun yksikön päihderyhmän jatkosuunnitelmat.Päihderyhmän tehtävänä on:- pitää yllä avointa keskustelua alkoholin ja huumeiden käytöstäjohtuvien haittojen olemassaolosta koko poliisiorganisaatiossa.- varmistaa se, että puuttuminen alkoholin käytön mahdollisestityöyhteisöön tuomiin ongelmiin on pilottiyksikössä määrätietoista jariittävän tehokasta.- varmistaa henkilöstön koulutuksen avulla se, että varhaisenpuuttumisen kynnys työkaverin mahdolliseen alkoholinongelmakäyttöön on riittävän alhaalla pilottiyksikön henkilöstönkeskuudessa.- jatkaa hyvää yhteistyötä työterveyshuollon ja A-klinikan kanssa joolemassa olevan projektin jälkeenkin.- kartoittaa yhteistyössä Oulun poliisilaitoksen päihderyhmän kanssapitkiin hoitoihin soveltuvat hoitopaikat Oulun ja Lapin läänin alueeltasyksyn 2001 ja kevään 2002 aikana.- laajentaa puheeksiottokoulutus koskemaan koko Osastoa ja kouluttaasamalla päihderyhmät myös muihin osaston yksiköihin.- pitää keskustelua yllä koko liikkuvan poliisin organisaationkouluttamisesta päihdeasioiden käsittelyyn mahdollisimman nopeassaaikataulussa.- kantaa vastuu myös valtakunnallisesta päihdekoulutuksesta mikälisiihen ilmenee tarvetta.7. Lopuksi.Poliisin päihdeprojekti on osoittanut tarpeellisuutensa ja ehkäpä se on jo nytavannut tien avoimempaan keskusteluun poliiisiorganisaation sisällä olemassaolevista päihdeongelmista. Päällystökoulutuksen ja alipäällystönjohtamiskoulutuksen yhteydessä on nähty ja todettu se tiedon tarve, mikäkentällä on koskien mm. ohjeistusta siitä miten päihdeongelmiin tuleetyöyhteisössä puuttua. Aloitettu koulutus on osoittanut selkeästi sen, ettäpuheeksiottokoulutus on syytä laajentaa koskemaan koko esimieskoulutustamahdollisimman nopeassa aikataulussa. Koulutuksessa tulisi käyttää omanorganisaation edustajia heti kun se vain ammattitaidollisesti on mahdollista.Edellä mainitun asian toteutuminen edellyttää kummankin poliisioppilaitoksentäydellistä sitoutumista tähän projektiin. Poliisin peruskoulutuksen aikana ontehtävä selväksi ne pelisäännöt mitkä liittyvät alkoholin ja huumeiden käytönkontrollointiin poliisiorganisaatiossa ja lienee täysin selvää se, ettäpäihdeasioiden käsittelytaito on eräs päällystön ja päälliköiden ammattitaitoonkuuluva asiakokonaisuus tärkeänä osana koko henkilöstöhallintoa.6Tämän hetken polttavin kysymys on se, miten laajennamme projektin tuomantiedon ja taidon koko poliisiorganisaation hyödyksi ja miten laajennamme mm.

puheeksiottokoulutuksen ja päihderyhmätyöskentelyn kokopoliisiorganisaatioon. Tärkeää on myös jakaa valmistunut ”päihdemalli”organisaation käyttöön ja yhtenäistää samalla päihdeasioiden käsittelyorganisaation sisällä.Tärkeää on takoa kun rauta on kuumaa ja niinpä projektin täytyy jatkua tästäeteenpäin laajentumalla koskemaan koko organisaatiota järkevässä jaasiallisessa aikataulussa.Oulussa 06.11.2001Jarmo Rintanen Jyrki Haapalakomisario ylikonstaapeliLiikkuva poliisiOulun yksikköOulun kihlakunnan poliisilaitosPäihdeprojektiPaavo Väliheikki 30.12.2001___________________________________________________________Poliisin päihdeprojektista Oulun kihlakunnan poliisilaitoksella.Yleistä Päihdekysymysten käsittelemiseen poliisihallinnossa ei ole ollut selkeääyh-denmukaista menettelytapaa. Tämä on johtanut siihen, että poliisilaitostenpalveluksessa olevat työntekijät ovat joutuneet eriarvoiseenkohteluun päihdetapauksissa. Joissain työpaikoissa asioihin on puututtukovin menetelmin ja ääritapauksissa asiaan ei ole otettu mitään kantaa.Hyväntahtoisella vitsailulla ja naureskelulla on kuitattu koko asia.Näissä tapauksissa työntekijä on ajautunut tilanteeseen, jossa on ollutpakko puuttua asiaan ja puuttuminen on yleensä ollut virkasuhteen katkaiseminen.Kaverin suojeleminen on kuulunut kiinteästi tähän järjestelmään.Oulun poliisilaitoksen/kihlakunnan poliisilaitoksen menettelyei ole poikennut edelläkerrotusta. Keskustelu poliisin omasta päihdeprojektistaotettiin poliisien keskuudessa myönteisellä tavalla vastaan.Oikeastaan ihmeteltiin, että asiaan ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota.Oulun lääninhallituksen poliisiosasto kartoitti vuoden 1998 alkupuolellakihlakuntien valmiuden lähteä mukaan pilottiyksiköksi poliisinpäihdeprojektiin. Asia oli uusi ja siihen suhtautuminen ennakkoluuloista,sillä arveltiin projektiin mukaan tulemisen merkitsevän yksikön päihdeongelmantunnustamista. Perinteisen suomalaisen ajattelutavan mukaanalkoholiongelmaa ei ole ja asiat ovat siinä suhteessa kunnossa.Oulun kihlakunnan poliisilaitos vastasi olevansa kiinnostunut projektistaja kun läänistä ei muita halukkaita löytynyt, niin 25.08.1998 päivätyllä kirjeelläOulun lääninhallituksen poliisiosasto ilmoitti, että Oulun kihlakunnanpoliisilaitoksen järjestysosasto on ilmoitettu poliisin päihdeprojektiin.Oulun poliisissa todettiin keskustelujen jälkeen, että projekti ei voi ollajonkin osaston projekti ja niin päätettiin, että koko talo on projektissamukana. Kun myönteinen kannanotto oli lähtenyt järjestysosastolta, niinprojektin vastuuhenkilöksi nimettiin apulaispoliisipäällikkö Paavo Väliheikki.2Projektin käynnistyminenProjektiin liittymisestä ja sen aiheuttamista toimenpiteistä ja kannanotoista

keskusteltiin alussa lähinnä päällystön ja työnjohdon ( ylikonstaapelit )tapaamisissa/palavereissa. Toki projekti oli keskustelun aiheena kaikissasopivissa tilanteissa, sillä olihan projekti kuitenkin aika poikkeuksellinenmuihin projekteihin verrattuna. Käynnistymistä odoteltiin monenlaisintuntein – toiset pitivät projektia tarpeettomana, mutta onneksi joukossaoli niitäkin, jotka olivat oivaltaneet projektin tarpeellisuuden.Projektivastaava Paavo Väliheikki kirjoitteli projektista ja sen taustoistapoliisilaitoksen jokaisen osaston tiimifoorumilla, josta kaikilla oli mahdollisuuspintapuolisesti tutustua projektiin. Tiimikirjoitus ei aiheuttanut kannanottojapuoleen eikä toiseen. Ehkä odotettiin jatkoa, josta kirjoituksessakerrottiin.Maaliskuun 1999 alussa lähetettiin jokaiselle talossa työskentelevälle poliisipäällikönallekirjoittama henkilökohtainen kirje ( liite 1) , jossa kerrottiinyleisesti projektista ja siihen liittyvästä alkukartoituksena tapahtuvastatutkimuksesta. Poliisipäällikkö kannusti jokaista osallistumaan tutkimukseen,jotta projektista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.Alkukartoituksessa/ tutkimuksessa jaettiin kysymyskaavakkeet jokaiselle( n. 230 ) talossa työskentelevälle. Vastauksia kysymyksiin saatiin 151kappaletta, joka on kohtuullinen tulos, kun otetaan huomioon, että vastaaminenoli kuitenkin vapaaehtoista. Kohtalaisen hyvä vastausmääräkertonee kuitenkin sen, että asiaan suhtautuminen on kuitenkin ollutmyönteistä ja jokainen vastaaja on halunnut omalta osaltaan edesauttaatutkimuksen kattavuutta/luotettavuutta. Tutkimuksen tulos oli joiltainosin hämmästyttävä siinä mielessä, että eri työntekijäryhmien tietoisuuslaitoksen alkoholiongelmista oli suorastaan sinisilmäinen. Toinen havaintooli erittäin jyrkkä tuomitseminen.KoulutusHavahduttamiskoulutusta järjestettiin viitenä ( 5 ) eri päivänä ja yhteensäkymmenessä eri koulutustapahtumassa. Koulutuspäivät olivat 19.4,31.5, 17.6, 24.8 ja 14.9.1999. Tarkoituksena oli, että koulutuskin järjestetäänhenkilöstön oman aloitteellisuuden pohjalta eli kukin saa osallistuavalitsemaansa koulutustapahtumaan. Huomattiin kuitenkin, että tämäei ole toimiva järjestelmä ja niinpä koulutuksiin ”määrättiin” työvuorosta.Tämän järjestelyn seurauksena suurin osa talon henkilöstöstä sai havahduttamiskoulutukseenliittyvän tietopaketin.Koulutustapahtumat Pentti Hännisen vetäminä olivat mieliinpainuvia japuhuttelevia tilaisuuksia. Kuulijat saapuivat tilaisuuksiin aika varautunee3na ja ehkä väheksyvästi suhtautuen. Tilaisuuksien sanoma meni erittäinhyvin perille, sillä jokaisen koulutustapahtuman jälkeen salista asteli uloshyvin mietteissään oleva kuulijakunta. Pentin kerronta aiheesta ei jättänytepäilyksensijaa yhdellekään kuulijalle. Jokainen oli vakuuttunut, ettäluennoitsija tiesi, mistä puhui. Uskoisin suurimman osan koulutukseenosallistuneista tarkastelleen kriittisesti omaakin suhdettaan alkoholiin, josyleensä suhde alkoholiin on olemassa. Poliisilaitoksen henkilökunnastalöytyy runsaasti täysin raittiita henkilöitä.Ylimääräinen havahduttamiskoulutus järjestettiin Anne Kujasalonvetämänä 29.2.2000.

Esimiehille tarkoitetun puheeksiottokoulutuksen kouluttajana toimi AnneKujasalo. Koulutus järjestettiin yhteiskoulutuksena Liikkuvan poliisin Oulunyksikön kanssa.PäihderyhmästäPäihderyhmän peruskokoonpanoa hahmoteltiin heti vuoden alussa.Varsinaisesti ryhmän kokoonpano vahvistettiin toukokuun 1999 aikana.Tuolloin ryhmään tulivat työterveyshoitaja Eeva-Liisa Koivisto Medivirestä,Jukka Nurmenniemi rikososastolta, Nina Similä, Sari Isometsä-Tihinen,Juha Viitaluoma ja Paavo Väliheikki järjestysosastolta. Myöhemmin syksylläryhmän koulutuksen jo käynnistyttyä ryhmää vahvistettiin Risto Töyrällärikososastolta. Lisäys todettiin tarpeelliseksi osastojen tasapuolisemmanedustuksen kannalta ryhmässä. Poliisilaitoksen hallintoosastoltaei ole edustusta ryhmässä.Ensimmäinen tietoisku alkoholiasioista ryhmälle saatiin tammikuun 19päivänä 1999 seurakuntien tiloissa järjestetyssä eri työyhteisöille tarkoitetussakoulutustilaisuudessa. Tilaisuuden veti Pentti Hänninen Myllyhoitoyhdistyksestä.Tuossa tilaisuudessa todettiin, että poliisin omassapäihdeprojektissa on vastaava koulutus, joten jäimme odottamaan sitä.Havahduttamiskoulutuksen lisäksi päihderyhmä on ollut koulutuksessaOrimattilan Myllykalliossa 23-24.9.1999, 26-27.11.1999, 24-25.11.1999, 21-22.3.2000 ja 31.1-1.2.2001Mieliinpainuvin ryhmän yhteinen tapaaminen oli perjantaina, lokakuun15 päivänä 1999 klo 19.00. Tuolloin ryhmämme tutustui avoimeen AAryhmäänOulun Hietasaaressa. Mielenkiintoinen ja avartava kaksituntinenvierähti nopeasti ja antoi uutta näkemystä päihdeasioiden käsittelemiseen.Kokouksessa jokainen sai olla oma itsensä ja kertoa tai ollakertomatta omasta suhteestaan alkoholiin. Tutustumista AA-kerhoonvoi suositella jokaiselle, olipa suhde alkoholiin mikä hyvänsä.4OhjausryhmätyöskentelyPaavo Väliheikki on osallistunut ohjausryhmän kokouksiin OrimattilanMyllykalliossa, Tampereella Poliisikoululla ja Helsingissä Sisäasiainministeriönpoliisiosastolla.Projektin toimivuus/arviointiKuten alussa totesin, koko päihdeprojektiin suhtautuminen oli epäilevää.Kulunut aika on osoittanut, että projektilla on oma sijansa Oulunkihlakunnan poliisilaitoksella. Suhtautuminen alkoholiasioihin käsityksenimukaan on muuttunut. Tarvetta tähän on ollut ja on jatkossakin. Projektinaikana seitsemän poliisimiehen kohdalla on jouduttu ottamaankeskusteluun alkoholinkäyttöön liittyvät asiat. Kahdessa tapauksessapuuttuminen on johtanut hetkelliseen katkaisuhoitoon.Orimattilassa järjestetyt kuntokurssit eivät saavuttaneet toivottua kiinnostusta.Oli suorastaan vaikeuksia saada henkilöitä kuntokurssille, vapaaehtoisiaei juuri löytynyt. Kursseilla oli kuitenkin esimiestason poliisimieshakemassa tietoa kurssista ( piti kurssia erittäin hyvänä, kommentitliitteenä ) ja samaisella kurssilla oli myös aikaisemmin suurissa ongelmissaollut poliisimies hakemassa uskoa omaan selviytymiseen. ( hänkin pitikurssia hyvänä ) Edellisten lisäksi kuntokurssille lähetettiin koulutukseenkaksi alkoholiongelmaista poliisimiestä. Kurssi ei ollut heille sopiva, sillä

heidän alkoholin käyttönsä oli edennyt siihen pisteeseen, jossa ei tämänlaatuisellakurssilla enää ollut herättävää vaikutusta. He eivät olleethalukkaita keskustelemaan kurssista. Työyhteisö toivoo kuitenkin, että jotainon kurssilta jäänyt tulevaisuuden varalle. Kuntokursseja, jotka tarkoitettuainoastaan poliisille tarvitaan jatkossakin, sillä poliisina erittäin vaikeaolla ”yleisissä” hoitopaikoissa.Projekti on tuonut uskon siihen, että pystytään auttamaan ongelmaisianäkemään ja havaitsemaan ongelma, jolloin on toivoa asian ratkaisemisestamyönteisellä tavalla. Ilman omaa tietoisuutta apua ei pystyttänetarjoamaan.Vielä muutamia havaintoja vaikuttavuudesta:1) Pilsneri on kadonnut poliisiyhdistyksen automaatin juomavalikoimasta52) Ongelmakäyttäjien tilanteista tulee nykyisin tietoa riittävästi esimiestasollekin.3) Päihdeongelmiin puuttuminen hyväksytään.4) Ns kosteahkot saunaillat ovat huomattavasti siistiytyneet ja vähentyneet= omaan alkoholinkäyttöön kiinnitetään huomiota.5) Paras kuulemani kommentti oli se, kun eräs työnjohtotehtävissä olevahenkilö totesi: ”Ovat tulleet varovaiseksi”. Tämä mielestäni henkii sitä,että työyhteisö ei katsele suopeasti alkoholin väärinkäyttöä. Ennen asiaanvälinpitämättömästi suhtautunut henkilö tänään vastuuttaa ongelmakäyttäjänkohtaamaan itse asiansa.Keväällä 2001 suoritettuun loppututkimukseen vastasi 164 henkilöä. Vastauksistaoli vedettävä se johtopäätös, että pilottipiirissä päihteisiin liittyvätasiat olivat selkiintyneet huomattavasti. Asenteet olivat muuttuneetainakin siinä mielessä, että alkoholismi saattaa olla jopa sairaus – ei ainaselkärangattomuutta.6Alla oleva kaavio kuvaa projektin vaikutusta Oulun kihlakunnan poliisilaitoksella.Aika ennen projektia Tilanne projektin jälkeen*ongelman kieltäminen80*ongelman edistäminen*välinpitämättömyys 70*kaverin ”tilasta” nauttiminen *asenne ( sairaus )*hyväksyminen *ongelman tiedostaminen 60*vähättely * päihdetietous lisääntynyt*salailu * kaverista välittäminen 50*suojelu * kaverin auttaminen*puheeksiottaminen lisääntynyt40* hoitokeinot käytössä* ei tuomita – selvitään yhdessä30* vastuu henkilöllä itsellään20

1997 1998 1999 2000 2001 20021POLIISIN PÄIHDEPROJEKTI 1999-2001LOPPURAPORTTIPorin kihlakunnan poliisilaitos2JOHDANTOPoliisin päihdeprojekti 1999-2001Porin kihlakunnan poliisilaitos on osallistunut pilottiyksikkönä Poliisin Päihdeprojektiin1999-2001. Projekti on poliisin sisäisen päihdetoiminnan kehittämishanke, joka toteutetaanSM:n poliisiosaston, läänien poliisiosastojen, Myllyhoitoyhdistys ry:n sekä pilottiyksikköjenyhteistyönä. Kolmevuotisen projektin tavoitteena on ollut antaa poliisin pilottiyksiköille sekäniiden palveluverkoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon kannaltatarpeellinen koulutus, rakentaa paremmat yhteistyövalmiudet esim. terveydenhuollonkanssa, muodostaa päihderyhmät sekä määrittää toimintaohjeet päihdeongelmatapauksissa.Valtakunnan viiden pilottiyksikön tehtävänä on ollut em. yhteistyökumppanien kanssaluoda päihdehaittojen ehkäisyohjelma – malli, jonka avulla voitaisiin mahdollisimman varhainhavahtua ja puuttua työyhteisön päihdeongelmiin.Vitsi poliisipiireissä. Kuka on alkoholisti? Se, joka ryyppää enemmän kuin poliisi.Suomalainen poliisi on turvallisuuspalvelujen tuottajana kansalaistemme korkeimmalle arvostamainstituutio. Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä tutkii rikoksia.Poliisi on yhteiskunnan palkkaama kontrolliviranomainen ja samalla puuttumisen ammattilainen.Poliisi kohtaa päivittäin työssään päihdeongelmaisia tuodessaan päihtyneitä ”lepäämäänvaltion betoniyksiöihin” tai ottaessaan kiinni huumausainerikollisia. Poliisi siis joutuupuuttumaan päihdeongelmaisten tekemisiin. Mutta entä kun yksittäisellä poliisilla alkaaolla ongelmia päihteiden kanssa. Rohjetaanko virkaveljen tai –sisaren ongelmaan puuttua?Poliisilla on omat organisaationsa salaisuudet, ammatillinen alakulttuuri, the blue wall ofsilence, joka suojelee työkaveria. Mutta suojelemmeko kaveria aina oikeilta asioilta? Menetämmekökaverin, jos rohkenemme puuttua hänen ”henkilökohtaiseen alkoholiongelmaansa”?Päävastuu tekemisistä on itsellämme, mutta entä jos se ei riitä? Kyse on välittämisestä.

Työkaverin alkoholiongelmaan puuttuminen on työkaverista välittämistä, jossa uskalletaanlaittaa itsensä alttiiksi kaveruuden menettämiselle. Tavoitteena on havahtua ja puuttuaennen kuin se on liian myöhäistä. Me emme tarvitse enää yhtään irtisanomista ja ennenaikaistakuolemaa, jotka johtuvat päihteistä. Tämä ei ole ollut helppo projekti ja vaikkaprojekti päättyy, ei tämä työ taida päättyä koskaan…3SisällysluetteloJOHDANTO.................................................................................................................. 2Poliisin päihdeprojekti 1999-2001 ............................................................................... 21. Tavoitteet ................................................................................................................ 41.1. Onnistumisen edellytykset ................................................................................... 41.2. Johdon hyväksyntä ja tuki ................................................................................... 42. Porin kihlakunnan poliisilaitos, pilottina ...................................................................... 42.1. Poliisilaitoksen päihdeprojektiryhmän kokoaminen ................................................ 42.2. Porin kihlakunnan poliisilaitoksen päihdeprojektityöryhmä ..................................... 52.3. Projektin kartoitustutkimus .................................................................................. 63. Koulutukset.............................................................................................................. 63.1. Havahduttamiskoulutus ....................................................................................... 63.2. Projektiryhmän koulutus...................................................................................... 73.3. Puheeksiottokoulutus esimiehille.......................................................................... 73.4. Päihderyhmän toimesta annettu koulutus muille ryhmille....................................... 74. Päihderyhmän palaverit ............................................................................................ 75. Edustus ohjausryhmässä........................................................................................... 86. Päihdeinterventiot .................................................................................................... 86.1. Esimerkkinä todellinen päihdeinterventio.............................................................. 8

7. Kuntokurssit........................................................................................................... 107.1. Pari näkökulmaa kuntokursseista ....................................................................... 117.1.1. Naisten kuntokurssi Myllykalliossa 20.8 – 25.8.2000 ...................................... 117.1.2. Miesten kuntokurssi Myllykalliossa 3.9.-7.9.2000 ........................................... 127.2. Onnistuneet päihdeparantumiset ....................................................................... 128. Tiedottaminen........................................................................................................ 139. T-tiimitoiminta........................................................................................................ 1310. Terveystarkastukset.............................................................................................. 1311. Kuntoryhmät ........................................................................................................ 1412. Sairauspoistumat .................................................................................................. 1513. Päihdeprojektin talouden tarkastelua ..................................................................... 1714. Seurantatutkimuksen tulokset ............................................................................... 1815. Johtoryhmän ja päälliköiden kommentit ................................................................. 1916. Jatkosuunnitelmat ................................................................................................ 1916.1. Päihdeprojektin toimintasuunnitelma vuosille 2002-2003 ................................... 1916.2. Elokuvahanke ................................................................................................. 2016.3. Huumetestien käyttöönotto poliisissa................................................................ 2017. Johtopäätökset..................................................................................................... 2041. TavoitteetPorin kihlakunnan poliisilaitos asetti projektin ensivaiheen tavoitteeksi työyhteisössä päihdeasioidenympärille rakentuvan AVOIMEN KESKUSTELUILMAPIIRIN, jonka tavoitteena onollut:

henkilöstön saaminen mukaan projektiin ja sen tavoitteeseenpäihdeongelmien tunnistaminenpäihdeongelmien puheeksiottaminenpäihdeongelmiin puuttuminenomaehtoinen hoitoon hakeutuminen sekätoimivan hoitoonohjausjärjestelmän ja toimintamallin kehittäminen.1.1. Onnistumisen edellytyksetPorin kihlakunnan poliisilaitoksen sitoutuessa ko. projektiin asetettiin onnistumisen edellytyksiksiseuraavat asiat:1) ylimmän johdon hyväksyntä ja tuki (poliisilaitos/LH/SM),2) avainhenkilöiden (projektiryhmä) sitoutuminen projektin tavoitteisiin,3) koulutuksen avulla saatava TIETO-TAITO (Myllyhoitoyhdistys ry),4) tavoitteen ymmärtäminen ja määrätietoinen eteneminen,5) maltillinen, avoin ja säännöllinen tiedottaminen,6) säännöllisten palaverien avulla jatkuva projektin ”kehitysvireen ylläpito”,7) ”pienin askelin” eteneminen, mutta tarvittaessa myös nopeiden ratkaisujen tekeminen,8) rakentavan kritiikin salliminen ja pyytäminen,9) onnistumisten ja epäonnistumisten vaihtelun ymmärrys projektin kuluessa ja10) positiivinen ote vaikeaan asiaan, ettei projekti käänny itseään vastaan.1.2. Johdon hyväksyntä ja tukiPäihdeprojektilla on alusta saakka ollut laitoksen ylimmän johdon täydellinen hyväksyntä jatuki. Projektiryhmään ovat kuuluneet poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön lisäksi myösmuuta laitoksen päätöksen tekoon vaikuttavia henkilöitä, jotka ovat myös aktiivisesti osallistuneetprojektin kokouksiin. Projektilla on ollut myös lääninhallituksen vahva tuki (poliisiylitarkastajaKalle Puhalainen/lääninylikomisario Antti Valtanen), mikä on mahdollistanutpaitsi taloudellisen avun myös henkisen tuen sekä projektin puheenjohtajalle että työryhmänmuille jäsenille. Myös sisäasiainministeriön (neuvotteleva virkamies Tiina Eränko-Pekkanen) edustaja on ollut suoraan yhteydessä projektin jäseniin (mm. Joutsenlahti,Nuotio, Kokko) tavoitteiden saavuttamiseksi.2. Porin kihlakunnan poliisilaitos, pilottina2.1. Poliisilaitoksen päihdeprojektiryhmän kokoaminenPorin kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Aapo Nuotio asetti päihdeprojektin vetäjäksija puheenjohtajaksi rikoskomisario Juha Joutsenlahden. Työryhmä haluttiin rakentaakoko työyhteisön eri henkilöstöryhmät kattavaksi verkoksi, jolla on riittävästi vaikutusval5taa laitoksessa tehtäviin kokonaisratkaisuihin. Koska poliisilaitoksella luonnollisesti on hoidettupäihdeongelmia aikaisemminkin, haluttiin projektiryhmään nimetä henkilöitä, jotka

luontevasti edustavat jotakin päihdeasioihin liittyviä tahoja. Näiden seikkojen vuoksi päihderyhmästätuli varsin suuri kolmentoista henkilön muodostama kokoonpano.2.2. Porin kihlakunnan poliisilaitoksen päihdeprojektityöryhmäPoliisilaitoksen edustajat:rikoskomisario Juha Joutsenlahti, projektin puheenjohtajapoliisipäällikkö Aapo Nuotio, laitoksen johtoapulaispoliisipäällikkö Matti Kulmala, työsuojelupäällikkökamreeri Marja Kokko, laitoksen ja projektin talousasioiden hoitovanhempi konstaapeli Kari Halminen, työsuojeluvaltuutetturikosylikonstaapeli Kare Koskinen, rikososaston päihdeyhdyshenkilötoimistosihteeri Hilkka Mattila, projektisihteerivanhempi konstaapeli Lasse Palonen, järjestysosaston päihdeyhdyshenkilöosastosihteeri Anne Rosenholm, hallinto-osaston edustajakomisario Erik Salonsaari, rikososaston ja päällystön edustajavanhempi konstaapeli Markku Seppälä, kuntoutusyhdyshenkilö(vanhempi konstaapeli Markku Opas, kuntoutusyhdyshenkilö, ryhmän jäsen 2000 kesäänsakka)Työterveyshuollon edustajat:Eila Viljakainen, työterveyslääkäriEira Harjunen, työterveyshoitaja62.3. Projektin kartoitustutkimusPäihdeprojektin alkukartoitus Porin kihlakunnan poliisilaitoksellaJo ennen projektin alkamista Porin kihlakunnan poliisilaitoksella oli törmätty varsin vakaviinalkoholiongelmiin; päihdeongelmien vuoksi 1990-luvulla oli irtisanottu kolme poliisia ja yksioli kuollut alkoholin käytön seurauksena ennen irtisanomista. Havahduttamiskoulutuksenyhteydessä tehtiin henkilöstölle ns. MALMÖ MAST-testi, jossa kartoitettiin henkilöstönpäihdekäyttäytymistä. Lisäksi Myllyhoitoyhdistys ry:n toimesta tehtiin tohtori Leila Märkjärventutkimukseen liittyvä alkukartoitus, johon vastasi noin 80 % henkilöstöstä. Alkukartoituksessatuloksista kävi ilmi mm. seuraavaa:64 % vastaajista oli sitä mieltä, että laitoksella esiintyy päihdeongelmia24 % oli sitä mieltä, että päihdehaittoja esiintyy kuukausittain ( 43 % oli sitä mieltä,että päihdehaittoja esiintyy harvemmin)17 % oli sitä mieltä, että myöhästymisiä sattuu kuukausittain (43 % - harvemmin)22 % oli sitä mieltä, että poissaolopäiviä on kuukausittain (37 % - harvemmin)69 % oli sitä mieltä, että päihtyneenä esiintymistä ei ole ilmennyt (27 % - harvoin)25 % oli sitä mieltä, että keskusteluilmapiiri päihdeasioista on avoin, (37 % - välinpitämätön)

66 % oli sitä mieltä, että esimiehen pitäisi puuttua päihdeongelmiin, (17 % - työkavereiden)85 % oli sitä mieltä, että päihdeongelmiin puuttuminen on vaikeuksissa olevan auttamistaAlkukartoituksen perusteella kävi siis ilmi, että päihdeongelmia ilmenee ja että niihin tuleepuuttua. Porin kihlakunnan poliisilaitoksen tulos ei ollut poikkeava muihin pilottipiireihinnähden – paitsi siltä osin, että heti projektin alusta alkaen vastausprosentti oli varsin korkea.Alkukartoituksen tulokset antoivatkin uskoa siihen, että projektilla on oma tilauksensamyös Porin kihlakunnan poliisilaitoksella.3. KoulutuksetYhtenä hankkeen tavoitteena oli kouluttaa pilottiyksiköiden henkilöstö, esimiehet, päihderyhmätja tarvittava palveluverkko sekä antaa valmiudet yhteistyöhön päihdeasioissa. Koulutuksellaon ollut tärkeä merkitys projektin käynnistämiselle. Koulutuksen avulla saatutieto on selvästi lisännyt paitsi ymmärrystä ja osaamista päihdeasioissa myös avoimuuttapäihdeongelmiin liittyvässä keskustelussa. Havahduttamis-, puheeksiotto ja päihderyhmäkoulutuksetovat antanee korvaamattomia valmiuksia toimia ongelmatilanteissa.3.1. HavahduttamiskoulutusLaitoksen henkilökunnasta yli 90 prosenttia osallistui puolipäivää kestävään päihdeongelmienhavahduttamiskoulutukseen. Havahduttamiskoulutukseen osallistuneet henkilöt merkittiintyövuorosuunnittelijoiden kanssa etukäteen sovitusti työvuorolistoihin, mikä oli lähespakollinen edellytys sille, että suurin osa henkilöstöstä saatiin osallistumaan projektille oivanpohjan antaneeseen koulutukseen. Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajina Porissa toimivat7Hannu Ekholm ja Anne Kujasalo. Havahduttamiskoulutuksen tavoitteena oli nimensä mukaisestihavahduttaa työyhteisöä näkemään päihteiden ongelmakäytön tuomia haittatekijöitä,niin yksilöiden kuin koko työyhteisönkin näkökulmasta. Tässä tavoitteessaan kouluttajatonnistuivat erinomaisesti.3.2. Projektiryhmän koulutusPorin varsin suuren päihdeprojektiryhmän jäsenistä noin puolet on saanut viisi kertaa kaksipäiväisenMyllyhoitoyhdistys ry:n toimesta annetun päihdeongelmiin liittyvän koulutuksenOrimattilan Myllykalliossa ja kerran Tampereen poliisikoululla. Varsinkin Orimattilaan tehdyillä

koulutusmatkoilla puhuttiin työyhteisöön ja ihmiselämään liittyvistä monenlaisistailoista ja suruista, usein varsin leppoisan huumorin siivittämänä. Noin kolmen tunnin ajomatkayhdisti koulutukseen osallistuneita päihderyhmän jäseniä, joka jo se oli omiaan lisäämäänluottamusta ryhmän kesken. Orimattilassa saatu korkeatasoinen koulutus ja kaksipäiväistenkoulutusten yhteiset illat olivat omiaan nostamaan ryhmähenkeä entistäkinkorkeammalle. Koulutus on antanut korvaamattomat valmiudet toimia ennalta ehkäisevästi,puheeksiottotilanteissa sekä hoitoonohjausta vaativissa vaikeissa tilanteissa.3.3. Puheeksiottokoulutus esimiehilleMyllyhoitoyhdistyksen koulutuksena järjestettiin esimiehille ja projektiryhmän jäsenille neljäkertaa päihdeongelman puheeksiotto-valmennusta. Anne Kujasalon vetämät koulutustilaisuudetkestivät noin neljä tuntia kerrallaan ja ne sisälsivät sekä luentoja että käytännönharjoituksia. Koulutukseen osallistui 35 henkilöä, joista osa oli LP:n Vaasan yksiköstä. Tämänkoulutuksen ongelmaksi muodostui se, että kaikkia esimiehiä ei saatu kattavasti kaikkiinkoulutuksiin mm. työesteiden ja muiden poistumien vuoksi.3.4. Päihderyhmän toimesta annettu koulutus muille ryhmilleRyhmän jäsenten toimesta on annettu koulutusta talon ulkopuolella järjestetyillä työsuojelunkursseilla mm. läänintyösuojeluvaltuutettu Asko Kuusiston pyynnöstä (Anne Rosenholmja Kare Koskinen) sekä päällystön johtamistaidon ja työssä jaksamisen kursseilla (JuhaJoutsenlahti). Hoitoonohjausmallin koulutusta henkilöstölle antoivat päihderyhmän jäsenistämm. Lasse Palonen (järjestyspoliisin toimintaryhmät), Anne Rosenholm (lupahallinto),Marja Kokko (talous- ja henkilöstöhallinto), Kare Koskinen (rikososaston aikavastuuryhmät)ja Juha Joutsenlahti (päällystö). Päihdehaittojen torjunta -koulutuspäivään Tampereellaosallistuivat Matti Kulmala (apulaispoliisipäällikkö) ja Lasse Palonen (päihdeyhdyshenkilö).4. Päihderyhmän palaveritProjektiryhmä on kokoontunut kaikkiaan 23 kertaa (31.12.2001 mennessä). Palaverit ovatolleet työpalavereja, joissa on ollut edustus joka osastolta (ks. päihdeprojektin kokoonpano)ja työterveyshuollosta. Jokaiseen palaveriin laadittiin puheenjohtajan ja sihteerin toimestaesityslista, josta kävi ilmi noin tunnissa käsiteltävät asiat. Jokaisessa palaverissa on

käyty säännöllisesti ”Missä mennään – miltä tuntuu?” –kierros, jolloin jokaisella on ollutmahdollisuus antaa palautetta ja puhua avoimesti asioista.8Juuri avoimuus onkin ollut leimallista näissä tilaisuuksissa, joissa on voitu keskustella vaikeistakinasioista niiden oikeilla nimillä. Jokaisella on ollut mahdollisuus kertoa havaitsemistaanpäihdeongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista ongelmaan puuttumiseksi. Projektinjatkuvuuden taanneet palaverit ovat toimineet myös eräänlaisina ryhmän purku- ja koulutustilaisuuksina.Päihderyhmän palavereissa on vieraillut myös työyhteisön ulkopuolisiaihmisiä mm. AA-kerhosta, Myllyhoitoyhdistyksestä sekä muutamia muita henkilöitä. Jokaisestapalaverista on sihteerin toimesta tehty muistio, joka on tiimipostin kautta lähettyjokaiselle päihderyhmän jäsenelle sekä läänin ja Myllyhoitoyhdistyksen edustajalle (KariVirtanen).5. Edustus ohjausryhmässäProjektivastaava, rikoskomisario Juha Joutsenlahti on kuulunut valtakunnalliseen ohjausryhmään,jonka palavereita on pidetty pääasiassa Orimattilassa, mutta myös Helsingissä jaTampereella. Joutsenlahti on vienyt ohjausryhmälle terveisiä Porin päihdeprojektin kulusta,sen iloista ja suruista, ja tuonut vastaavasti terveiset projektia ohjaavalta ryhmältä päihderyhmänjäsenille. Tilaisuuksissa annettu kirjallinen materiaali on jaettu päihderyhmän jäsenillekopioina, joita kolmen vuoden kuluessa onkin jo kertynyt aikamoinen nippu.6. PäihdeinterventiotProjektin aikana jonkinasteinen puheeksiotto on tehty jokaisen työntekijän kanssa, koskaPorin kihlakunnan poliisilaitos on sisällyttänyt päihdeongelmista keskustelun yhdeksi tulosjakehityskeskustelun henkilökohtaiseksi osaksi. Tätä osaa ei kuitenkaan voida liikaa korostaa,koska henkilökohtainen kehityskeskustelu on pitkän tulos- ja kehityskeskustelun viimeinenosa eikä sen osuuteen enää jakseta riittävän tehokkaasti keskittyä. Päihdeasioistapuhumisen taito vaihtelee myös runsaasti esimiehittäin.Myös jokainen 19:sta kuntokurssille osallistuneesta on saanut noin viikon pituisen päihdeintervention,johon toki on sisällytetty muutakin elämänhallintaa. Jo kuntokursseillehenkilöstöä rekrytoitaessa pidettiin joillekin markkinointimuotoinen interventio, jossa henkilönelämän parantamiseksi suositeltiin päihteettömän kuntokurssin käymistä.

Projektin aikana on tehty yksi mallin mukainen, kirjallinen päihdeongelman puheeksiotto(ks. kohta 6.1). Lisäksi on tehty tuntematon määrä pienimuotoisempia interventioita, joissajoko esimiehet tai työkaverit ovat ottaneet puheeksi havaitsemansa päihdeongelman.Uskomatonta on , että tämä kaikki näyttää lisänneen avoimuutta päihdeongelmien käsittelyssä,mikä on osaltaan jopa parantanut työyhteisön ilmapiiriä ja nostanut joidenkin työntekijöidentyökykyä.6.1. Esimerkkinä todellinen päihdeinterventioAsianomaisen nimi on poistettu, mutta muuten tiedot ovat todellisia.Tammikuussa 2000 klo 09.00-09.35, 6. kerroksen neuvotteluhuone9Puhuteltava: A. A. konstaapeliPorin kihlakunnan poliisilaitosPuheeksiottaneet: komisario, 1. päällystöesimiesylikomisario, osaston johtajaylikonstaapeli, ryhmän johtajaylikonstaapeli, lähin esimiesOngelmien tausta:Marraskuun lopussa 1999 A. A. ei tullut suunniteltuun työvuoroon, joka alkoi aamulla ryhmänkoulutuspäivällä. Komisarion kysyessä poliisin poissaolon syytä, kertoi ylikonstaapelihumalaisen poliisin soittaneen hänelle edellisiltana ja pyytäneen työvuoron muutosta seuraavallepäivälle. Koska ylikonstaapelilta puuttuivat valtuudet luvan antoon, kieltäytyi häntyövuoron vaihdosta.Komisario soitti A. A.:lle kotiin. A.A. oli korvinkuultavasti kovasti krapulainen, mutta kertoikuitenkin olevansa työkuntoinen ja tulevansa linja-autolla töihin. Hän kertoi ottaneensaillalla ”vähän viinaa” ja luuli ylikonstaapelin kanssa sopineensa työvuoron vaihdosta. Komisariomääräsi poliisin ilmoittautumaan ryhmänsä johtajalle välittömästi töihin saavuttuaan.Ilmoittautuessaan ryhmänjohtajalle, A. A. haisi voimakkaasti alkoholille ja oli selvästi ”krapulaisenja räjähtäneen näköinen”, minkä vuoksi ylikonstaapeli totesi A. A.:n olevan työkunnotonja määräsi tämän takaisin kotiin. A. A. meni työpaikalta työterveyslääkärin vastaanotolle,joka määräsi poliisille muutaman päivän sairaslomaa. Sairasloman jälkeen A. A.jäi vuosilomalle.Poliisin palatessa töihin loman jälkeen, komisario ilmoitti hänelle, että alkoholista johtuva

asia otetaan esiin yhteisessä keskustelussa. Tätä ennen komisario oli sopinut poliisipäällikönkanssa, että ongelmainen A. A. pitää puhutella ja asiasta pitää tehdä kirjallinen selvitys.Poliisin lähipiirissä olevat ihmiset kertoivat komisariolle, että poliisilla on ollut alkoholistajohtuvia ongelmia jo jonkun aikaa; arkipäivinä ryyppäämistä, työvuorojen vaihtoja, ennentyövuoron päättymistä tapahtuvia töistä lähtöjä jne.Puheeksiotto:A. A.:lle ilmoitettiin puheeksiottoaika ja –paikka tuntia ennen tilaisuutta. Ennen puheeksiotonalkua kerrottiin pelisäännöt ja puhejärjestys. Komisario aloitti puheeksioton kertomallaem. tapahtumien kulun ja päihdeprojektin tavoitteen puuttua ko. kaltaisiin ongelmiin.Ylikonstaapeli jatkoi ja lähimpänä esimiehenä kertoi havaintojaan poliisin alkoholinkäytöstä, josta ylikonstaapeli oli ollut huolestunut jo pidemmän aikaa. Toiselle ylikonstaapelilleA. A.:n alkoholiongelma tuli esiin yllätyksenä, mutta hän kertoi havainnostaan japuuttumisen tärkeydestä. Ylikomisario kertoi tuntevansa poliisin jo 1970-luvulta saakka,jolloin poliisin alkoholinkäyttöön ei juurikaan puututtu. Osaston johtaja muistutti poliisiasiitä, että kannattaa ryhdistäytyä, koska muutoin poliisi hoitaa työnsä tunnollisesti.Viimeisenä annettiin poliisille puheenvuoro. A. A. kertoi, että hänen käytössään on olluttavallista enemmän rahaa, minkä vuoksi on myös tullut ostettua viinaa. Hän myönsi avoi10mesti käyttäneensä viime aikoina liikaa alkoholia, mistä mm. oma vaimo oli jo huomauttanut.Komisarion soiton jälkeen poliisi kertoi miettineensä alkoholinkäyttöään ja vähentäneensäkulutusta merkittävästi. Ensin hänen alkoholiongelmaansa puuttuminen suututti,mutta sen jälkeen olo on tuntunut helpottuneelta ja hän myönsi, että hänen alkoholinkäyttöönsäolisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin. A. A. odotti myös nopeammassa aikataulussatapahtuvaa puheeksiottoa ”kiinnijäämisensä” jälkeen.Pelisäännöistä sopiminen:Jokainen läsnäolija kertoi vielä avoimesti ja rakentavasti omia mielipiteitään asiasta. Poliisinkanssa sovittiin seuraavaa:A. A.:n tulee kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön ja vähentää käyttöä.A. A. ei käytä alkoholia ainakaan työpäivää edeltävänä päivänä.

Jos A. A.:n alkoholin käyttöön pitää vielä työnantajan toimesta puuttua, on seuraavanavaiheena hoitoonohjaus ja varoitus (poliisipäällikkö voi tehdä muitakin päätöksiä).Ko. poissaolopäivää ei tällä kertaa määrätä anomaan palkattomaksi virkavapaaksi, koskaA. A.:lla on ko. päivältä sairaslomatodistus.Tästä keskustelusta annetaan kaikkien tilaisuudessa olleiden henkilöiden allekirjoittamasopimus: Itse ongelmaiselle A A:lle, Porin poliisilaitoksen johdolle (poliisipäällikkö),päihderyhmän puheenjohtajalle (komisario) ja työterveyshuollon edustajalle (työterveyslääkäri).Puheeksiottotilaisuus päätettiin hyvässä hengessä. Pyydettäessä palautetta kaikilta osanottajilta,tilaisuutta pidettiin onnistuneena ja tärkeänä. Myös jatkossa voidaan ko. asioita hoitaatämänkaltaisella menettelyllä. Muutamaa kuukautta myöhemmin koko tapahtumasarjavaikutti osaltaan siihen, että A. A.:n työnkuvaa muutettiin hänelle sopivammaksi, joka sinälläänlisäsi sekä A. A.:n että työyhteisön työtyytyväisyyttä.7. KuntokurssitOrimattilan Myllykalliossa pidetyille viikon pituisille kuntokursseille on Porin kihlakunnanpoliisilaitokselta osallistunut kaikkiaan 19 henkilöä; 14 miestä ja 5 naista. Jo ennen kuinkuntokursseja alettiin markkinoida, pidettiin mm. Myllykalliossa käydyissä keskusteluissavaikeana saada ihmisiä kursseille, joissa keskusteltaisiin mm. päihdeongelmista. Kuntokurssejamarkkinoitaessa otettiin lähtökohdaksi se, että yritetään saada mahdollisimmanmoni kiinnostumaan asiasta. Kuntokurssit liitettiin osaksi päihdeprojektia, johon kuuluipäihteiden käytön vähentämisen lisäksi kaikenlainen elämänhallinta. Kuntokursseille ei haluttulähettää pelkästään alkoholiongelmaisia, vaan myös muuta henkilöstöä, jotka kuntokurssilleosallistumalla voisivat osaltaan rakentaa päihteettömämpää ja päihdeongelmiinpuuttuvampaa työyhteisöä.Kuntokursseja markkinoitiin paitsi poliisilaitoksen tiimifoorumissa, myös projektiryhmänjäsenten toimesta. Kuntokursseille puhuttiin henkilöitä, joiden päihdeongelmista oli saatu11havaintoja esim. sairaslomapoistumien tai työyhteisön jäsenten toimesta tulleen tiedon

kautta. Suurin osa kuntokursseille osallistuneista kuitenkin ilmoittautui itsenäisesti, ilmankenenkään puheeksiottoa. Ja kun kuntokurssilaiset palasivat ”koulutuslomaltaan” oli suurinosa palautteesta niin positiivista, että oli helppo saada myös uusia ilmoittautuneita kurssille.Kuntokurssit ovat olleet puhuttelevia ja ne ovat antaneet paljon ajattelemisen aiheita.Osalla kuntokurssin käyneistä on huomattu selkeää kehitystä parempaan suuntaan alkoholitottumustensakanssa. Työkäyttäytyminen on myös muuttunut aktiivisemmaksi ja ryhdikkäämmäksikuntokurssilaisten keskuudessa.7.1. Pari näkökulmaa kuntokursseista7.1.1. Naisten kuntokurssi Myllykalliossa 20.8 – 25.8.2000Ennen kurssiaMyllyhoitoyhdistyksen esite, joka kutsun mukana tuli, herätti outoja tuntemuksia.Ei voinut kuin ihmetellä, että mihin sitä taas on päänsä pistänyt.Nyt viimeistään alkoivat epämääräiset ennakkoluulot nousta mieleen.Kurssin aikanaPaikka osoittautui mitä ihastuttavimmaksi maisemiltaan, maastoiltaan, sisätiloiltaan jamuonitukseltaan.Tunteet saapumispäivänä olivat jotenkin haikeat. Joku sanoi tunteneensa suoranaista kotiikävää,toisen mieli oli muuten vain apea.Kotiutuminen tapahtui kuitenkin nopeasti ja ensimmäisen illan maastolenkki ympäristöönsai meidät tuntemaan, että tämä on meidän kotimme seuraavan viikon ajan.Ensimmäinen varsinainen kurssipäivä oli henkisesti raskas. Liikunnan, ruokailun ja rentoutumisenlisäksi kuulimme muutaman tosi rankan henkilökohtaisen kertomuksen.Jälkeenpäin kävi ilmi, että kaikki kurssilaiset tunsivat maanantai-iltana samoin: Jokainenolisi voinut vannoa olleensa jo ainakin viikon Myllykalliossa. Sulateltavaa oli tullut isoinaannoksina.Sitten päivät alkoivat kulua kuin siivillä. Luennot ryhmätöineen olivat mielenkiintoisia jaliikuntaa, aika rankkaakin, sekä rentoutumista oli luentojen välissä.Fyysistä ja henkistä hyvinvointia hoidettiin oikeassa suhteessa. Kaikkea toimintaa tuntuiolevan sopivasti.Yhdessäolo, tieto ja tunne siitä, kuinka paljon omaan oloonsa voi vaikuttaa sekä tietenkinemännän hyvät keitokset saivat olon tuntumaan tosi hyvältä. Nauru raikui ja huumori kukkiMyllykalliossa.

Päivät päättyivät yhdessäoloon takkatulen ääressä niitä näitä jutellen. Varsinaisia päivänaiheita ei kukaan enää jaksanut pohtia eikä ollut halukkuutta lähteä käymään missäänmuualla, oli rentoutumisen aika.12Tuntemuksia kurssin jälkeenOlo kuin nuorella tytöllä, samaa todisti myös verenpaineen mittaus.Tieto siitä, että omaan hyvinvointiinsa voi todella vaikuttaa. Asia oli aikaisemmin olluttiedossa vain teoreettisella tasolla.Voimakas halu säilyttää saavutettu hyvän olon tunne jatkossakin.Tarve toimia tietoisemmin jonkin päämäärän saavuttamiseksiTämän kokemuksen soisimme ilomielin kaikille.7.1.2. Miesten kuntokurssi Myllykalliossa 3.9.-7.9.2000Miesten kuntokurssille Orimattilassa osallistui Porista neljä poliisia.Tavoitteet ja kurssin sisältöLähtiessämme matkaan meillä ei ollut mitään varsinaisia tavoitteita. Matkalla yksi meistätokaisi, että ollaan menossa ”juoppohullujen kuntoutukseen.” Meille oli kuitenkin kerrankinannettu aikaa itsellemme.Päivät olivat mielekkäitä ohjelmaltaan, sopivasti suunniteltu lomittain teoria / liikunta. Luennoillapainotettiin kuitenkin liikaa täysraittiutta. Sen sijaan olisi ollut hyvä puhua kohtuukäytöstäja sen mahdollisista haitoista. Liikuntatunnit oli mielekkäästi suunniteltu. Liikuntaaharrastettiin metsässä, tiellä ja urheilukentällä. Kurssin lopussa oli lihaskunto- ja kävelytesti.Viikon aikana meillä oli mahdollisuus itsetutkisteluun ja keskusteluun ammatti-ihmisenopastuksella. Ryhmätyöt ja niiden purku oli parasta antia.Arvio ja tuntemukset kurssistaOli hienoa saada olla viisi päivää Orimattilassa ja tulomatkalla meille kaikille selvisi myöstavoitteet. ARVAA OMA ARVOSI, ANNA ARVO MUILLEKIN. Tällä haluan sanoa sitä, ettäjätä itsellesi aikaa, kun sinulla on vielä terveyttä ja järki tallella, sekä arvosta myös muitaihmisiä heidän heikkouksistaan huolimatta.Kokemukset kurssista olivat yksimielisiä: hyvä ja mielenkiintoinen kurssi, viisi päivää aikaaomalle itselle ja vielä täydellä palkalla. Totesimmekin, että valtio on antanut tämän meillelahjaksi 30 vuoden palveluksesta.Kurssin jälkeen kävimme vielä, yhtä lukuun ottamatta, palautepäivillä Orimattilassa. Tällöinvielä paremmin totesimme, miten paljon kurssi oli meille antanut ja suosittelimme sitä

myös muille.7.2. Onnistuneet päihdeparantumiset13Projektin myötä alkoholin käyttö näyttäisi tulleen maltillisemmaksi. Jo ennen päihdeprojektiaPorin poliisilaitoksella on ollut henkilöitä, jotka ovat kokonaan lopettaneet alkoholinkäytön henkilökohtaisen päihdeongelman toteamisen jälkeen. Näiden henkiöiden mukanaolo projektin tukena on antanut onnistumisen uskoa. Myös projektin aikana onnistuneitatapauksia on havaittu, minkä seurauksen ko. henkilöiden asenne alkoholin käyttöön onmuuttunut harkitsevammaksi ja hallitummaksi.8. TiedottaminenTiedottaminen alkoi poliisipäällikön tiimifoorumiviestillä, jossa hän kertoi poliisilaitoksenosallistumisesta kolmivuotiseen päihdeprojektiin. Seuraavaksi asiasta tiedotettiin varsinlaajasti havahduttamiskoulutustilaisuuksissa. Tämän jälkeen päihdeprojektin toiminnastaon tiedotettu mm. kihlakunnan foorumilla. Tiedottaminen on ollut maltillista ja varsin harvalukuista,jotta asia ei synnyttäisi vastenmielisyyttä ja kääntyisi itseään vastaan. Päihdeprojektistaon tiedotettu myös erilaisissa palavereissa ja koulutustilaisuuksissa sekä tehtyainakin yksi kirjoitus läänin ”Sireeni” -lehteen. Tietoa on lisätty esimiehille mm. tilaamallaMatti Kulmalan toimesta kirjan Päihdeosaamista työpaikalla -ohje esimiehille. Talon eriosastoille on valmistettu päihdeprojektin mappi, jossa on myös toimintaohje talon henkilökunnalle.9. T-tiimitoimintaKuntokurssin käyneille on järjestetty jatko-ohjelmana keskustelumahdollisuus T-tiimissä.Palaverin vetäjänä on Lasse Palonen. Tiimin palaverit ovat yhden kerran kuukaudessa jakaikki kurssin käyneet kutsutaan mukaan. T-tiimissä ei pidetä mitään AA palaveria vaansiellä pohditaan yleisesti elämän hallintaan liittyviä kysymyksiä. Palaverin aluksi luetaanajankohtainen teksti ja sen jälkeen käydään keskustelukierros, jolloin jokaiselle tarjoutuutilaisuus puhua. Tämän jälkeen ryhmä keskustelee vapaasti asiasta. Ryhmässä toimitaantäydessä luottamuksessa, siellä esille tulevat asiat pysyvät ryhmän sisällä. Ensimmäinen Ttiiminpalaveri pidettiin 7.3.2000 ja vuoden 2001 loppuun niitä on ollut 20 kertaa. Tiimin

palavereissa on ollut 4-8 henkilöä ja keskusteluilmapiiri on saatu lämminhenkiseksi. Ttiimissäon annettu opastusta myös kuntokursseille menijöille.10. TerveystarkastuksetPorin Kihlakunnan Poliisilaitoksen päihdeprojektin loppupalaute työterveyshuollon osalta.Porin Lääkäritalon työterveyslääkäri Eila Viljakainen ja työterveyshoitaja Eira Harjunen ovatosallistuneet Porin poliisilaitoksen päihdeprojektin koulutuksiin ja kokouksiin.Työterveyshuollossa tehdään ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa päihdehaittojenehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, tarvittaessa yhteistyössä kuntoutujan, päihdeyhdyshenkilönja esimiehen kanssa. Terveystarkastuksissa tarkastettavat kertovat avoimesti alkoholin14käytöstään, ovat kiinnostuneita maksa-arvoistaan ja puuttuvat itse hyvissä ajoin omaanalkoholin kulutukseensa.Projektin aikana avoimuus puheeksiotossa on lisääntynyt ja tullut osaksi luonnollista työnjohtoa.Alkoholiongelma ei ole tabu, siitä puhutaan oikeilla nimillä, eikä sillä leimata ketäänhuonoksi ihmiseksi, vaan avun tarpeessa olevaksi läheiseksi (työterveyshoitaja Eira Harjunen).11. KuntoryhmätKihlakunnan omana projektina on käynnistetty Markku Seppälän toimesta kuntoryhmät.Ryhmäkuntoutus aloitettiin 15.1.2001 kahdella kymmenen hengen ryhmällä. Ryhmät koottiinpoliisilaitoksen koko henkilökunnasta. Molemmilla ryhmillä pidettiin kevään 2001 aikana2 x 3 viikon kuntoutusjakso sekä lisäksi 2 x 3 viikon omatoimijakso annettujen liikunta/jumppaohjeiden mukaisesti. Kuntoryhmien ohjelmaan sisällytettiin myös yhtenä osanapäihdevalistus, jota ryhmäläisille antoi mm. Lasse Palonen. Työterveysaseman ja hallintoosastonraporttien mukaan sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työssäjaksaminen onparantunut.1512. SairauspoistumatKoko henkilökunnan sairaslomapäivät050010001500200025003000

35004000450050001998 1999 2000 2001SairaslomapäivätLyhyesti voidaan todeta sairaslomapäivien vähentyneen huomattavasti koko Porin kihlakunnanpoliisilaitoksen henkilöstön keskuudessa vuonna 2001. Sairaslomapäivien laskuunei ehkä ole löydettävissä yhtä ainoaa syytä, mutta perustellusti voidaan väittää, että myöspäihdeprojektilla on ollut vaikutusta sairauspoistumien vähentymiseen.Myös kuntokurssin käyneiden osalta voidaan todeta sairaslomapäivien vähentyneen. Tutkittaessakuntokurssilaisten sairaslomien perusteita, voitiin todeta sairaslomien johtuneenlähes kokonaan muista tekijöistä kuin esim. alkoholiongelmiin liittyvistä seikoista.16Porin kihlakunnan poliisilaitosKuntokurssilaisten sairaslomapäivät23655259316601002003004005006007001998 1999 2000 2001Sairaslomapäivien kokonaismääräPorin kihlakunnan poliisilaitosKuntokurssilaisten sairaslomat pituuden mukaan jaoteltuna9119151213211321463717051015202530354045501998 1999 2000 2001Sairaslomien lukumäärä1pv2 - 3 pv> 3 pv

1713. Päihdeprojektin talouden tarkasteluaPORIN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOSPÄIHDEPROJEKTI

1999-20011999 2000 2001 YHT.MUUT VUOKRAT 20 140 160KOULUTUSPALVELUT 60 050 92 560 21 734 174 344LÄÄKÄRIN PALKKIOT 846 884 1 132 2 862TERVEYDENH PALKKIOT 4 158 922 520 5 600PÄIVÄRAHAT 4 734 10 256 1 809 16 799KILOMETRIKORV 6 751 2 490 9 241MATKUSTUSPALVELUT 687 776 2 504 3 967KIRJAT 1 182 60 1 242MUUT TOIMISTOPALV 200 200TARJOILU 2 099 1 239 3 338MUUT ULKOP PALVELUT 1 267 1 267MUUT KULUT 120 120YHTEENSÄ 77 246 112 896 28 998 219 140Päihdeprojektille oli varattu 70.000 mk/vuosi/pilotti. Ylivoimaisesti suurin osa kuluista koskikuntokursseja (5.000 mk/viikko/henkilö) sekä Myllyhoitoyhdistyksen koulutuskustannuksia.1814. Seurantatutkimuksen tuloksetYksi projektin tavoitteista oli tutkia projektin vaikuttavuutta. Kuten alkumittauksen (1999),myös loppumittauksenkin (2001) teki tohtori Leila Märkjärvi. Porin kihlakunnan poliisilaitoksenosalta voidaan yhteenvetona todeta, että projekti on myös mittausten mukaansaanut aikaan positiivista kehitystä. Positiivinen kehitys näkyi Porin osalta mm. asennemuutoksenavoimempaan ja asiallisempaan suuntaan suunnassa (erittäin merkitsevä muutos).”Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelma”mittauskertaalkumittaus loppumittausCount100806040200Asenne ja keskusteluilmapiiriavoin ja asiallinenkyräilevä tai muutenkielteinenvälinpitämätönjokin muu, mikäpäihdeongelmia ei esiinny

Muutamia mittaustuloksia Porin osalta vuosina 1999 ja 2001:1999 20011. Vastanneita 169 kpl 156 kpl2. Esiintyykö työpaikalla päihdeongelmia?Kyllä 109 (64 %) 105 (67 %)3. Onko päihdetoimintaohjetta?Kyllä 103 (61 %) 145 (94 %)4. Onko toimittu ohjeiden mukaan?Kyllä 77 (45 %) 145 (94 %)5. Asenne ja keskusteluilmapiiri?

Asiallinen 42 (25 %) 93 (57 %)Kielteinen 24 (14 %) 12 (8 %)19Välinpitämätön 50 (30 %) 19 (12 %)6. Päihdeongelmia ei esiinny?24 (14 %) 13 (8 %)7. Tunnistetaanko päihdeongelma?Ei 20 (12 %) 2 (1 %)Huonosti 45 (27 %) 21 (14 %)Melko hyvin 57 (34 %) 74 (47 %)Hyvin 22 (13 %) 46 (30 %)Erittäin hyvin 20 (12 %) 8 (5 %)8. Koulutus on vähentänyt omaa päihdekäyttöä?Ei lainkaan 50 (42 %)Vähän 21 (14 %)Jonkin verran 26 (17 %)Paljon 17 (11 %)Erittäin paljon 4 (3 %)9. Koulutus on lisännyt esimiesten aktiivisuutta päihdeasioissa?Ei 6 (4 %)Jonkin verran 43 (28 %)Paljon 35 (22 %)Erittäin paljon 9 (6 %)10. Koulutus on tehostanut päihderyhmien toimintaa?Paljon 54 (37 %)Erittäin paljon 14 (9 %)15. Johtoryhmän ja päälliköiden kommentitEsimiesten kommentteja on tiedusteltu lähinnä päällystöpalavereissa, joissa asenne projektiakohtaan on koko ajan ollut erittäin positiivinen ja rakentava. Koko päällystö on ymmärtänytasian tärkeyden ja tämä on omalta osaltaan helpottanut päihderyhmän toimintaa.16. Jatkosuunnitelmat16.1. Päihdeprojektin toimintasuunnitelma vuosille 2002-20031. Päihderyhmän kokoonpanon uudelleenarviointi ja toiminnasta päättäminen2. Päihdeprojektissa kertyneen tiedon hyväksi käyttäminen ja toiminnan kehittäminen203. Päihdehaittojen ehkäisyohjelman käytännöllistäminen4. ”Kummitoiminnan” käynnistäminen läänin muissa poliisipiireissä; aloitus tietoiskujenmuodossa kihlakuntien päälliköille5. Päihdehaittojen varhaisen havaitsemisen, puheeksiottovalmiuksien ja puuttumisen jatkuvakehittäminen6. Kuntokurssitoiminnan markkinointi ja laajentaminen7. T-tiimitoiminnan vakiinnuttaminen ja idean eteenpäin vieminen8. Päihdeongelmien ehkäisyyn liittyvien toimintojen kehittäminen9. Positiivisesti aktiivinen ”asian esilläpito”.

16.2. ElokuvahankeProjektiryhmässä on suunnitteilla valmistaa henkilöstön koulutuskäyttöön elokuva päihdeongelmasta.Elokuva käsittelisi päihdeongelmaa poliisissa. Elokuvahanke on vasta suunnitteluvaiheessaja sen tuottajaksi on lupautunut Ami Enroth, joka valmistelee myös valtakunnalliseenopetuskäyttöön elokuvaa päihdeongelmasta. Porin päihderyhmä on myös ehdottanutnoin 15-30 minuutin pituisen videon valmistamista poliisin sisäiseen koulutuskäyttöön.Videossa käsiteltäisiin mm. alkoholiongelmien vaikutusta työyhteisössä, havaitsemisenja puuttumisen tärkeyttä, päihdemallia sekä puheeksiottotilannetta käytännössä.16.3. Huumetestien käyttöönotto poliisissaPäihdeprojektin palavereissa käsiteltiin myös huumetestejä. Loppumittauksessahan käviilmi, että noin puolet vastaajista piti huumausaineiden käyttöä uhkana myös poliisihallinnonsisällä. Projektin puheenjohtajan toimesta huumetestejä ehdotettiin koululaisten jaopiskelijoiden terveystarkastusten yhteyteen jo vuonna 1995. Yhden palaverin yhteydessätyösuojeluvaltuutettu Kari Halminen ehdotti, että Porin huumerikostutkinta – ja rikostiedusteluryhmänjäsenet suostuisivat vapaaehtoisesti huumetesteihin osoittaakseen tietämuulle poliisin henkilöstölle ja samalla muille ammattikunnille. Suurin osa päihderyhmänjäsenistä kannatti huumetestien käyttöönottoa koko Porin kihlakunnan poliisilaitoksenhenkilöstölle. Eettisiä kysymyksiä suuremmaksi ongelmaksi nousi huumetestienkustannuskysymykset. Kuten päihdeprojektissa, myös tässäkin asiassa Porin kihlakunnanpoliisilaitos voisi toimia jonkinlaisena pilottina tai suunnan näyttäjänä.17. JohtopäätöksetLyhyesti kerrottuna poliisin päihdeprojekti onnistuttiin viemään läpi Porin kihlakunnan poliisilaitoksellavarsin hyvin. Kuten mittaustuloksistakin voidaan todeta, projektin aikana pystyttiinmuuttamaan asennoitumista päihdeasioissa erittäin paljon avoimempaan suuntaan.Projektiryhmä kokoontui säännöllisesti ja piti maltillista tuntumaa päihdeongelmakenttäänkoko kolmen vuoden ajan. Kuntokursseille onnistuttiin rekrytoimaan enemmän työyhteisönjäseniä kuin muut pilottiyksiköt yhteensä. Vaikeasta teemasta huolimatta päihdeprojekti

ei kääntynyt missään vaiheessa tekijöitään vastaan. Alkoholi- ja päihdeongelmat ovatedelleenkin tabu, mutta nyt tästä tabusta voidaan puhua avoimemmin kuin koskaan aikaisemmin,ketään leimaten, ketään syyttäen, vaan talvisodan ajatuksella ”veljeä ei jätetä”.21Nyt uskallamme paremmin ojentaa kätemme niille, jotka sitä tarvitsevat – jo varhaistenpäihdeongelmiensa kanssa kamppaillessaan. Uskallamme myös suositella ko. hanketta kokopoliisihallinnon käyttöön, mutta vain pienin askelin edeten. Tehtävä ei tule olemaanhelppo, mutta päihdeongelmista puhuttaessa on hyvä muistaa englantilaisen kirjailijan RudyardKiplingin (1865-1936) ajatus: ”Sanat ovat ihmiskunnan väkevin huumausaine”.Päihdeprojekti LP:n Vaasan yksikössä■ Käytännön kokemuksia projektissa syntyneestä valmiista mallista ei ole. Kuitenkinpuheeksiottoja projektin kuluessa on ollut siten, että kuntokurssilla on käynyt neljähenkilöä (yksi päihderyhmäläinen).Onnistuneet päihdetapaukset■ Kuntokurssin käyneet: Skarpattu aiempaa paremmin, tiedostetaan alkoholin käytönriskit ja ns. överiksi meno loppunut. Repsahduksen sattuessa kuntokurssin jälkeenpuheeksiotto ollut helpompaa ja puheeksiotettava ymmärtänyt heti asian.Mitä jatkossa?■ Linjana varhainen puheeksiotto■ Jatketaan päihdehaittojen ehkäisyohjelman ja yksikön päihderyhmän ohjelmanmukaan: käytännössä pidetään asiaa esillä päihderyhmän kokouksilla jatiedottamisella koulutuspäivillä, säilytetään yhteys työterveyshoitoon (hoitajapäihderyhmän jäsen), tarvittaessa tehdään puheeksiotto.Sairauspoissaolot 1997-2001■ Merkille pantavaa: Kuntokurssin käyneitten lyhyet sairaslomat vähentyneet, yhdenpäivän sairaspoissaolot loppuneet.■ Kaaviot vahvuudesta ja sairauspoissaoloista 1997- 2001 (01 lokakuuhun saakka)0510152025Koko henkilöstön vahvuusKoko henkilöstön vahvuus 25 23 21 20 191997 1998 1999 2000 20010501001502002503003504001997 1998 1999 2000 2001Kaikki sairaspoissaolot1 päivä2-3 päivääYli 3 päivää1997

19981999200020011 päivä2-3 päivää172335241997101610051015202530351_3 Päivän poissaolot1 päivä2-3 päivää199719981999200020011 päivän sairastumiset2-3 päivän sairastumiset58127541500024681012Lyhyet sairastumiset kuntokurssin käyneitten osalta1 päivän sairastumiset 2-3 päivän sairastumiset

Kustannukset_ Asuinkunta maksaa hoitojaksot._ Myös yksikkö/ osasto voi maksaa esim. kuntokurssin.Miten onnistuttu tavoitteissa?■ Näyttäisi, ettei päihteiden käytön suhteen ole ongelmia■ Tilanne parempi kuin ennen projektia■ Ongelmatilanteessa henkilöstöllä / päihderyhmällä paremmat valmiudet ryhtyätoimenpiteisiin.■ Yksikön henkilöstö osallistunut aktiivisesti koulutuksiin ja tutkimuksiin:- vaihtuvuudesta johtuen kaksi henkilöä on käymättä havahduttamiskoulutuksessa.- päihderyhmä käynyt päihderyhmäkoulutukset.- puheeksiottokoulutukset on saanut kolme henkilöä.■ Päihdeasiat ovat olleet aika-ajoin esillä koulutuspäivillä ja muuten keskusteluissa.

■ Suunnitteilla olleet kuntokurssin käyneitten keskeinen tapaaminen ja päihderyhmäntoinen AA: avopalaverissa käynti jääneet toistaiseksi toteutumatta.Lopuksi■ Projekti on lisännyt tietoa ja kontrollia päihdehaittojen suhteen■ Ongelmattomassa tilanteessa näyttäisi päihderyhmän toiminta laiskistuvan■ Varottava kuitenkin asian unohtumista ja päihderyhmän jatkettava tilanteen”skannaamista”.■ MYLLYHOITOYHDISTYS RY ■POLIISIN PÄIHDEPROJEKTITIETOISKUpäihderiippuvuudestaPerustietoisku päihderiippuvuudesta on havahduttamiskoulutus, tarkoitettu kaikille työyhteisönjäsenille.Tietoisku järjestetään tilaajan luona: kesto 3 ½ tuntia. Ryhmän koko n. 25 henkilöä. Samalle päivällejärjestetään kaksi tilaisuutta, jos mahdollista. Havahduttamiskoulutuspäiviä pidetään 1 /kk huhtisyyskuunaikana.Sisältö:1. Alkoholi ja sen vaikutukset2. Alkoholismi sairautena3. Riippuvuus:kehittyminen mielihyvästä pakkokäyttämiseentoleranssiaineen ja ihmisen suhde4. Numeroita ja markkojayhteiskunnassatyöyhteisössä5. Kieltäminentarkoitus, kehittyminen, muodotyhteisötason kieltäminenkoko perheen sairaus6. Auttaminen ja hoitoonohjaustunnistaminen ja puheeksiottohoitoonohjaus, hoito7. Päihdeohjelman kehittäminen8. Mistä apuaTavoite:Perusnäkemys päihderiippuvuudesta ja myllyhoidollisesta ajattelustaHavahduttaa, antaa valmiuksia tunnistaa ongelma lähiyhteisössäAktivointi jatkotyöskentelyynAntaa tietoa oman päihdekäytön asialliseen tarkasteluun.Työskentelytapa: Luento, videoesitys, keskusteluAjankohta ja paikka: Sovitaan nimetyn kouluttajan kanssaTiedustelut: Puh. 09 - 664 833 Fax 09 - 664 810Myllyhoitoyhdistys ryMikonkatu 20 A 8 00100 HelsinkiKouluttajat: Pentti Hänninen 0400 - 607 744Hannu Ekholm 040 – 502 4908Matti Nokela 0400 - 503 122Risto Nieminen 041 – 513 1125Hannele Nykänen 040 – 548 9898Arska Papunen 040 – 526 8758■ MYLLYHOITOYHDISTYS RY ■POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIPUHEEKSIOTTOVALMENNUS

Päihdeongelmien eri vaiheiden puheeksiottoon valmentava koulutuskokonaisuus. Tarkoitettuensisijaisestiesimiehille ja avainhenkilöille (luott. + ts-henk.+ tth). Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen onvälttämätön ennen tätä. Puheeksiottovalmennus on kokonaisuudessaan 4 x ½ pv (3½ tuntiakerrallaan). Vuonna 2000 pidetään kolme osiota, ja v. 2001 kaksi seuraavaa. Valmennusohjelma onjatkumo, jossa edetään prosessinomaisesti. Siihen liittyy myös välitehtäviä.Ryhmän koko n.25 henkilöä. Yksi koulutustapahtuma / päivä.Sisällöt:1. jakso1. Päihderiippuvuus ilmiönä; kertaus2. Kieltäminen ja sen kohtaaminen puheeksiottotilanteessa3. Työkäyttäytyminen ja esimiehen rooli4. Harjoitustehtäviä2. jakso1. Puheeksiottotilanteen tarkastelu2. Esimies puheeksiottajana3. Tunnistaminen, kohtaaminen, esteet4. Hoitoonohjaus5. Harjoitustehtäviä3. jakso1. Ryhmäinterventio2. Hoidosta paluu3. Toipumisprosessi4. Toipumisen tukeminen4. jakso1. Esimies ja päihderyhmätyöskentely2. Ennaltaehkäisy ja työkyky3. Case-koulutus4. Opitun arviointiTyöskentelytapa:luennot, keskustelu, videot, harjoituksetAjankohta ja paikka:Sovitaan nimetyn kouluttajan kanssa.Tiedustelut: Myllyhoitoyhdistys ryMikonkatu 20 A 8 00100 HelsinkiPuh. 09 - 664 833 Fax 09 - 664 810Anne Kujasalo 0400 - 607 743Raisa Kettunen 040 – 569 4541Kari Virtanen 040 - 552 6950■ MYLLYHOITOYHDISTYS RY ■POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIPÄIHDERYHMIEN KOULUTUSOHJELMAToiminta-ajatus:Ehkäisevä ja päihdeongelmiin varhain puuttuva toiminta tehostuu, kunpoliisin yksiköihin koulutetaan päihdetyöryhmä, jolla on valmiudetkohdata päihdeongelma eri vaiheissa ja toimia yhteistyössä keskenäänsekä olla tukena esimiehille ja muulle työyhteisölle.Yhdistämällä tieto, taito, kokemus ja vuorovaikutus, ja kehittämälläyhteiset pelisäännöt tehostetaan päihdehaittojen ehkäisyä javaikutetaan yhteisön päihdekulttuuriin. Samalla tuetaan jokaisentyöntekijän työkykyä.Keskeinen tekijä tässä toimintatavassa on työpaikan päihderyhmä, jossaosaaminen tiivistyy, mutta myös jakaantuu usean toiminnassa mukanaolevan vastuulle. Ryhmällä on aktiivinen rooli, koska päihdeasiat jäävät

usein muiden ”tärkeämpien” asioiden varjoon tai niitä on vaikeatakäsitellä.Päihdetyöryhmän koulutusohjelma:Koulutusohjelma antaa päihdetyöryhmälle valmiuksia aktiivisestikehittää työyhteisön päihdekulttuuria yhdessä asetettujen tavoitteidenmukaisesti.Koulutusohjelma perustuu Minnesota-mallin mukaiseen työotteeseen,jossa alkoholismi / päihderiippuvuus nähdään hitaasti etenevänsairauden kaltaisena tilana ja mahdollisimman varhainenhavahtuminen toimii parhaana ehkäisevänä keinona.Koulutuksen rakenne ja luonne:Koulutusohjelma sisältää 5 kahden päivän mittaista jaksoa, jotkayhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka kestää noin 1,5 vuotta.Vuonna 1999 on kolme jaksoa, ja vuosina 2000 ja 2001 yksi jaksokumpanakin.Koulutus sisältää luentoja, harjoituksia, yksilö- ja ryhmätöitä.Tässä projektissa kouluuntuvat yhdessä:1. Oulun ja Porin päihderyhmät,2. Lappeenrannan ja Helsingin päihderyhmät sekä3. Liikkuvan ja poliisin oppilaitosten päihderyhmät.Koulutus on prosessiluontoista, mikä edellyttää sitoutumistatyöskentelyyn.1. jakso Ryhmän työnjako, aikataulut, ym. käytännönasiatPäihderiippuvuus ilmiönäAsenteet, historia, kokemukset2. jakso Päihderiippuvuus ja lähiyhteisöTyöpaikan päihdetoiminnan kehittäminenPäihderiippuvuuden kohtaaminen 1.3. jakso Päihderyhmän ja esimiesten yhteistyöPäihderiippuvuuden kohtaaminen 2.Päihdehaittojen ehkäisyohjelma4. jakso Ryhmän toiminta työpaikallaPäihdetapausten käsittely5. jakso Toipumisen tukeminenEnnaltaehkäisevä toimintaOpitun arviointikoulutusohjelmaan kuuluu välitehtäviä ja ryhmän välikokouksiakoulutusohjelman aikana klinikka- ja avohoitoon, sekäitseapuliikkeisiin tutustumista, kokemusten raportointiapäihderyhmälle koulutuspäivinätapausselostuksia käsitellään ryhmästä tulevan tarpeen jaaikaresurssin mukaanRyhmän jäsenet:Pilottiyksikön 5-6 työntekijää: esimerkiksi projektivastaava, luottamusmies,työsuojeluvaltuutettu, päihdeyhdyshenkilö, esimiesten edustaja, työntekijöidenedustaja, muu kiinnostunut henkilöSM:n edustaja ja läänin edustajaPaikallisen työterveyshuollon edustajaKouluttajat:

Anne Kujasalo 0400 607 743Kari Virtanen 040 552 6950Myllyhoitoyhdistys ry.Myllyhoidon® ehkäisevän päihdetyön taitotieto, koulutus ja kehittämistyötarjoavat matalan kynnyksen vaihtoehtoja käynnistää muutostyö jovarhaisvaiheessaKUNTOKURSSI3. – 8. 9. 2000MYLLYKALLION KEHITTÄMISKESKUKSESSATyöterveyshuoltojen arviointi- ja interventiovälineeksi ja työkykyäylläpitävän toiminnan tueksi on syntynyt viisipäiväinenpäihdetietopainotteinen varhaiskuntoutusohjelma, jossa fyysisenkunnon ohella tutkitaan osallistujien päihdehaittatilannetta japyritään yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin kohentamiseen.Kurssi on tarkoitettu:Aikuisille, joilla on tarvetta alkoholin riskikäyttäjänä pohtia omaasuhdettaan päihteisiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jasaada välineitä käynnistää oma kuntoutuminen.Kurssin tavoitteena on:Kuntoutujan fyysisen kunnon tilannekartoitus, perusliikuntaohjelma japäihdetilanteen tutkiminen. Elämäntapojen suuntaaminen sellaisiinmuutoksiin, jotka mahdollistavat työkyvyn säilymisen.Henkilökohtaisen kuntoutumissuunnitelman laatiminen.Ohjelma sisältää:Tavallisen kuntoremonttiohjelman kuuluvan fyysisen kunnontutkimisen ja kuntoutumisprosessin käynnistämisen. Ohjelmaan onlisätty päihdekouluttajan oppimisjaksot, jotka sisältävät mm.seuraavaa:1. Päihteiden kohtuukäyttö ja päihderiippuvuus2. Päihteiden ongelmakäyttö perheessä ja työyhteisössä3. Toipuminen, elämäntapamuutoksen mahdollisuus4. Jatkohoito – miten tästä eteenpäinLisätietoja: Projektikouluttaja Risto Nieminen puh. 040 - 7152125Projektipäällikkö Kari Virtanen puh. 040 – 5526950Ilmoittautumiset: Myllykallion kehittämiskeskus, OrimattilaPuh. 03 – 777 5830 (KÄÄNNÄ)Myllyhoitoyhdistys ry.POLIISIN PÄIHDEPROJEKTIN KUNTOKURSSI 3. – 8. 9. 2000Sunnuntai 3.9. Saapuminen Myllykallioon klo 15 – 17- tulokahvit- päivällinen- maastoretkiMaanantai 4.9. ”Päihderiippuvuus ilmiönä”- luento: päihteiden kohtuukäyttö ja riippuvuudenkehittyminen

- luento: päihderiippuvuus ja kieltomekanismit- luento: ihminen vuorovaikutuksen tuotteena japäihderiippuvuus- liikuntaaTiistai 5.9. ”Päihderiippuvuus yhteisön sairautena”- luento: päihteiden ongelmakäyttö perheessä jatyöyhteisössä- luento: päihderiippuvuuden tunnistaminen jatoimenpiteet- henkilökohtaisen haittaluettelon laadinta- liikuntatestiKeskiviikko 6.9. ”Riippuvuudesta toipuminen teoriassa”- luento: päihderiippuvuuden hoitomuodot- luento: riippuvuudesta toipumisen näkökulma12 askeleen ohjelmissa- luontoretki, liikuntaluento- AA-avopalaveriTorstai 7.9. ”Riippuvuudesta toipuminen käytännössä”- luento: elämäntapamuutos tässä ja nyt- luento: tunteet ja toipuminen- luento: toipumisen välineitä- liikuntaaPerjantai 8.9. ”Kuntoutuminen on todennäköistä”- luento: paluu työyhteisöön- jatkohoitosuunnitelmat- palautteet- seuranta- kurssi päättyy klo 15(KÄÄNNÄ)1Myllyhoitoyhdistys ryKari Virtanen 12. 03. 2001Anne KujasaloPOLIISIPROJEKTIPÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISYOHJELMA –Koekäyttöön valmisteltu malli 2. 1YLEISTÄTämä ohjeistus käsittelee poliisiorganisaatiossa palveluksessa olevien päihdeasioita janiistä sovittuja yhteisiä toimintatapoja.Poliisiorganisaatio on päihdeasioiden suhteen toisaalta samassa tilanteessa kuinmuutkin työyhteisöt, toisaalta sille ja sen jäsenille asetetaan jo toimintaa säätelevissälaeissa erityisvaatimuksia. Tämän lisäksi sekä organisaatio itse, että ympäröivä yhteisöasettavat erityisiä vaatimuksia organisaation jäsenen toimintaan sekä työ- että

vapaa-aikana. Koska päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ovat tätä taustaavasten vaativa ja vakavaa käsittelyä edellyttävä asia, on katsottu tarpeelliseksi sopianäistä yhteisistä ohjeista suhteessa päihdekysymyksiin.Poliisiorganisaatiossa toteutetaan päihdehaittojen ennaltaehkäisyä, varhaistapuheeksiottoa ja varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa kuntoutukseen- taihoitoonohjausta sekä koulutusta päihdeasioihin osana organisaation normaaliatoimintaa.Tässä ohjeistossa keskitytään alkoholiin ja siitä syntyviin haittoihin. Jatkossapoliisiorganisaatio kehittää tätä ohjeistoa ja toimintatapojaan niin, että nekäsittelevät kaikkia päihteitä sekä myös muita henkilökohtaisen elämänalueenongelmia.Mikäli poliisiorganisaation jäsenelle on syntynyt päihderiippuvuus, pyritäänensisijaisesti sairauden päihteettömyyttä tukevaan hoitoon ja pitkäkestoiseen myösläheisten tarpeet huomioivaan jatkohoitoon.Päihdeasioiden käsittely on poliisiorganisaatiossa normaalia henkilöstöhallinnontoimintaa.ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTAPäihdeongelmien kannalta ennalta ehkäisevää toimintaa poliisiorganisaatiossa ovat:- päihdeasioiden käsittely perus-, jatko-, alipäällystö-, päällystö- jatäydennyskoulutuksessa sekä erityiskoulutuksissa- päihteiden käytön käsittely kehittämiskeskusteluissa- toipumisen tukeminen ja sairauden uusiutumisen ehkäisytyö- tyky-toiminta, jonka osa päihderyhmätoiminta on- työsuojelutoiminta- tiedotus päihdekysymyksistä2Kolmen viimeksi mainitun sisällä toteutetaan vuosittain sovitun ohjelman mukaisestierilaisia teemoja, jotka sisältävät päihdeasioiden hyvää hallintaa edistäviätoimenpiteitä. Vastuu näitten toteuttamisesta on yksikön päihderyhmällä, edellyttäenkuitenkin hyvää yhteistyötä yksikön sisällä näistä toiminnoista vastaavien jatyöterveyshuollon kanssa.Poliisiorganisaatio edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan näiden pelisääntöjenkunnioittamista.Nämä ohjeet jokainen hyväksyy jo peruskoulutus ja rekrytointivaiheessa.PÄIHDEONGELMAN TUNNUSMERKKEJÄEnsimmäinen näkyvä merkki alkavasta ongelmasta on tunneriippuvuudenvoimistuminen. Esimerkkejä tästä ovat päihteiden käytön liittyminen lähes kaikkiinharrastuksiin, sosiaalinen kanssakäyminen pääasiallisesti päihteitä käyttävän seuran

kanssa jne. Tämän havaitsevat ensimmäisinä työyhteisössä työtoverit, joiden vastuullaon suora asiallinen asiasta puhuminen jo tässä vaiheessa. Varhaisetpäihdeongelman, tai muun henkilökohtaisen elämänalueen ongelman merkit ovatmeille kaikille tuttuja (liite 1).Päihteiden käytöstä aiheutuu vähitellen joillekin ihmisille ongelmia, jotka näkyvätmyös työyhteisössä. Kun näin tapahtuu, näkyy henkilön työkäyttäytymisessämuutoksia (liite 2), joihin esimiehen on reagoitava.Samaan aikaan alkaa kyseisen työryhmän sisäisissä suhteissa näkyä sen toimintaahaittaavia tekijöitä, jotka vaativat yhtälailla esimiehen toimia (liite 3).Esimiehen ei tarvitse diagnosoida ongelmaa, riittää kun hän keskittyy alaisensatyökäyttäytymiseen ja puuttuu siihen sopien tavoitteellisesta etenemisestä alaisensakanssa.PUHEEKSIOTTOMENETTELYPäihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen johdosta käytävässä varsinaisessapuheeksiotossa esimies noudattaa sovittua mallia (liite 4).Puheeksioton osana on aina kehittämishaaste ja sille sovittu aikataulu. Sentarkoituksena on tukea ihmistä muutoksen toteuttamisessa ja antaa itsehallinnanvastuu ihmiselle itselleen.Vaiheesta kaksi eteenpäin puheeksiotot kirjataan (liite 5) ja allekirjoitetaan. Josvaiheessa kolme ei päästä sopimukseen, kirjataan kielteinen päätös historiatietona.Ensimmäisen päihdehaittojen käsittelyn tapahtuessa suoraan palvelussuhdeasiana,on sen yhteydessä aina myös tarjottava mahdollisuutta tämän mallin mukaiseenhoitoon ja sitä seuraavaa jatkohoitoon.Yksikön päihderyhmän tehtävä on tukea esimiestä puheeksiottotilanteissa jaosallistua ryhmäpuheeksiottoihin sekä toimia aktiivisesti esimiestasonpäihdeongelmien käsittelyssä.HOITOONOHJAUSMENETTELYHoitoonohjaus tapahtuu (liite 4) mallin mukaan ja se on pääsääntöisesti päällystöönkuuluvan esimiehen tehtävä.Jokainen työyhteisön jäsen voi tietysti myös hakeutua hoitoon oma-aloitteisesti esim.työterveyshuollon kautta.3Kun esimies suorittaa hoitoonohjauksen, tehdään tarvittavat sopimukset työnantajan,ko. henkilön ja työterveyshuollon välillä. Tässä yhteydessä tehdään sekä hoitosopimus(liite 6) että soveltuvin osin myös hoitosuunnitelma (liite 7). Hoitosuunnitelmaatehtäessä oma työterveyshuolto on aina mukana.

Tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöönsen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä.Mikäli henkilö kieltäytyy hoidosta, rikkoo hoitosopimusta tai hoitosuunnitelmaa,käsitellään tilanne palvelussuhdeasiana ja kirjataan siitä sovitun käytännön jaaikataulun sekä vaiheistuksen mukaisesti.Hoitoonohjatun työryhmä saa tarvittaessa tukea päihderyhmältä tai työnohjauksesta.Työryhmä saa myös opastusta ja tukea hoitoonohjatun töihin paluuseen liittyvissäkysymyksissä sekä toipumisen tukemisessa.KUNTOUTUSPäihdeasioiden käsittely liitetään olennaisena osana poliisin kuntoutusohjelmiin esim.ASLAK ja TYK-kuntoutus.Työyhteisön vastuulla on käydä neuvottelu työterveyshuollon kanssa Aslak- ja TYKkurssienpäihdeosioista.Päihdeasioiden käsittelyn varhaisvaiheen työkaluina käytetäänpäihdeasiapainotteisia kuntokursseja, joissa on tilaisuus päihdetilanteen tutkimiseen.HOITOYKSIKÖT JA -OHJELMATHoitoyksikkö tai –ohjelma pyritään valitsemaan muualta kuin oman kotikunnan taivirkapaikkakunnan käyttämästä, jotta poliisimiehen nimettömyyden säilyminen jahoitoon keskittyminen toteutuisivat parhaiten.Hoitoyksikköä tai -ohjelmaa valitessa kiinnitetään huomiota sen suorittamaandiagnoosiin, hoidon rakenteeseen ja tavoitteisiin, hoitotuloksiin, yhteistyöhöntyöyhteisön kanssa, henkilökunnan moniammatillisuuteen, toipumiskokemuksenkäyttöön, millaiseen jatkohoitoon se ohjaa jne.Työyhteisön tehtävä on yhteistyössä työterveyshuollon ja kunnan edustajien kanssasopia edellisiin valintaperusteisiin nojaten hoitopaikasta, menettelytavoista jamaksukäytännöistä.SEURANTA JA JATKOHOITOPäihderiippuvuussairauden vakavuus ja sairauden uusiutumisen mahdollisuusedellyttää pitkäkestoista toipumisohjelmaa. Poliisiorganisaation erityispiirteethuomioiden edellytetään raittiuteen tähtäävää hoitoa ja siihen liitettyä monipuolistajatkohoitoa. Sen osalta käytetään elementtejä sekä ammatillisen hoidon ettäkeskinäisen avun puolelta.Seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto hoitosopimuksen ja -suunnitelman sisällön mukaan. Seurannan kesto on vähintään kolme vuotta ja sentarkoituksena on tukea sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä.Mikäli sairaus kaikesta huolimatta uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä ja

ryhmällä mahdollisuus harkita uusintahoitoa. Jos siitä kieltäytyy on se pääsääntöisestipalvelusuhteen päättämisperuste.Jatkohoidon aikana ja sen jälkeenkin rohkaistaan sekä hoitoonohjattua että hänenläheisiään käyttämään monipuolisella tavalla sekä työyhteisön järjestämiä että4yhteiskunnan tarjoamia erilaisia itsehallintaa tukevia itseapuliikkeen,perheneuvonnan, kirkon, sosiaalitoimen jne. palveluita. Sovitun jatkohoitojaksonjälkeenkin pyritään esim. kriisihoitojen osalta löytämään asianomaisen ja työyhteisönkannalta hyvä ja kuntoutumista tukeva ratkaisu.( liite 9, hoitoyhteystietoja )PALVELUSSUHDEASIATTämä ohjeistus ei kumoa eikä korvaa mitään säännöksiä, jotka kokevatpalvelussuhdeasioiden käsittelyä päihdekysymyksissä.Palvelussuhdeasioiden käsittelystä vastaa aina nimittävä viranomainen, joka myöskäy läpi palvelusuhteen irtisanomisen työyhteisön kanssa.ESIMIEHEN TEHTÄVÄTEsimies vastaa siitä, että työpaikalla olevat henkilöt ovat työkunnossa ja hän myösvastaa sen määrittelemisestä.Esimiehen tehtävänä on aktiivisesti havainnoida yksikön henkilöstön päihteidenkäyttöä.Esimies vastaa ensimmäisen kirjattavan puheeksioton tekemisestä ja luonnollisestimyös tarvittavasta palvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä edelleen asian käsittelystäsen jälkeen.Tämän lisäksi esimies vastaa siitä, että työryhmä saa vuosittain riittävästi koulutusta jatietoa ennaltaehkäisevään toimintaan, valmiuksia puheeksiottoihin jahoitoonohjaukseen sekä toipumisen tukemiseen työyhteisössä.Esimiehen tehtäviin kuuluu lisäksi keskustella jokaisen alaisensa kanssakehityskeskustelussa myös henkilön sen hetkinen suhde päihteisiin pyytämälläasianosaista kuvaamaan suhdettaan alkoholiin. Tarvittaessa esimies käyttää tätätilannetta myös muutoshaasteen esittämiseen suhteessa päihteiden käyttöön.PÄIHDERYHMÄN TOIMINTAJokaiseen yksikköön nimetään ja koulutetaan 3- 10 hengen päihderyhmä, joka onmielellään sama kuin työsuojelu- tai tyky-toiminnasta vastaava ryhmä. Ryhmänminimi kokoonpano on esimies (esim. ts-päällikkö), työterveyshoitaja japäihdeyhdyshenkilö. Lisäksi mukana voi olla toipuva poliisi, henkilöstöryhmienedustajia jne. Poliisipäällikkö tai yksikön päällikkö antaa vuosittain ryhmästämääräyksen. Ryhmälle annetaan tehtävään tarvittava koulutus.Ryhmän tehtävänä on koordinoida yksikön päihdetyötä, toimia esimiesten tukena

päihdekysymyksissä, järjestää teemaviikkoja, tiedotusta ja koulutusta, pitää yhteyttämuihin päihderyhmiin sekä tehdä tästä toiminnastaan vuosittain allakoitu javastuutettu suunnitelma jonka toteutumisesta se raportoi yksikön päällikölle.Mikäli esimiehellä on ongelmia päihteiden kanssa, on hänen alaisillaan velvoiteilmoittaa asiasta päihderyhmälle, jonka vastuulla on käsitellä asia ylemmänesimiehen kanssa.TYÖTOVERIN VASTUU5Työtoverit havaitsevat yleensä ensimmäisinä jos jollekin työryhmän jäsenistä alkaakehittyä ongelmia päihteiden käytöstä. Siksi ensimmäinen epävirallinenpuheeksiottaja on lähin työtoveri. Puheeksioton perusteena on työtoveristavälittäminen sekä haittojen näkyminen ja niiden avoin kahdenkeskinen käsittelyennen kuin tilanne pahenee.Työtoverin tehtävä on kertoa näkemästään todellisuudesta, ehdottaa muutosta sekäantaa tukea sen toteuttamisessa. Työtoverit samoin kuin esimiehet eivät ole hoitajia,toisen puolesta muutoksen tekijöitä, salaajia tai suojelijoita.Mikäli muutosta ei tapahdu ja haitat jatkuvat, työtovereiden velvollisuus on siirtääasian käsittely lähimmälle esimiehelle tai päihderyhmälle.TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVÄTPäihdeasioiden aktiivinen käsittely kuuluu työterveyshuollon tehtäviin. Tästä johtuenvoivat työyhteisön jäsenet päihdekysymyksissä kääntyä myös itse työterveyshuollonpuoleen oman hoitonsa järjestämiseksi.Työteveyshuolto toimii osaltaan hoitoonohjaajana, seuraa hoidon toteutumista,antaa osaltaan jatkohoitoa ja järjestää sitä. Työterveyshuollolta edellytetään riittäväävalmiutta myös päihdeasioiden hoitoon, (esim. vähintään mini-interventitaidot).Työterveyshuollon edustaja osallistuu aktiivisesti päihderyhmän toimintaan.Työterveyshuolto myös sitoutetaan omalta osaltaan tämän ohjeen sisältöön.Päihderyhmä tiedottaa päihdeasioiden käsittelystä työterveyshuoltoa, jokapuolestaan tuottaa tilasto- ym. tietoa (poissaolot, audit-testit, terveystarkastukset) jajakaa sitä työyhteisölle, kuitenkin huolehtien samalla potilassalaisuuden säilymisestä.KOULUTUSPäihdeasioiden käsittely liitetään osaksi poliisin peruskoulutusta, ammatillistakoulutusta ja esimieskoulutusta.Tämän lisäksi sekä poliisikoulu että poliisiammattikorkeakoulu hankkivat sellaisenpäihdeasioiden käsittelyyn tarvittavan erityisosaamisen mikä vastaa tämän ohjeensisältöä ja henkeä.

Tavoitteena voidaan lisäksi pitää, että organisaation jotkin jäsenet hankkivatpäihdekysymyksissä koulutusta ja kokemusta voidakseen toimia näissä asioissasisäisinä kouluttajina ja konsultteina. Sisäisiksi kouluttajiksi rohkaistaan myös riittävän (2-4 v) oman toipumiskokemuksen omaavia poliisimiehiäRAHOITUSKoulutuksen rahoitus on koulutusbudjetissa. Yksiköissä tapahtuvan koulutuksen kuluistavastaa lääni/yksikkö.Hoidon rahoituksesta vastaa pääsääntöisesti kunta, kehysten puitteissa yksiköt itse.Kehittämisen rahoitus: poliisin ylijohto, läänit, yksiköt.Työterveyshuollon kustannuksista vastaa yksikkö. Työterveyshuollon sopimukseen onkuitenkin jatkossa liitettävä kehittäytyminen päihdeasioissa ja yhteistyö yksikönkanssa.6LIITTEET1. Päihdeongelman varhaiset tunnusmerkit2. Muutokset työkäyttäytymisessä3. Muutokset työryhmän sisällä4. Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalli5. Puheeksiottomuistio6. Hoitosopimus7. Hoitosuunnitelma8. Varoitus/ilmoitus seuraamuksesta9. Hoitopaikat7Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite1Päihdeongelman varhaiset tunnusmerkit, esimerkkejä:Fyysinen olemusUlkonäön muutoksiaSairasteluaLevon ja läsnäolon ongelmiaMuistikatkoja, unihäiriöitäAlttiutta tapaturmiin ja vahinkoihinVälinpitämättömyyttä ympäristöstäPsyykkinen tilaMielentilan ailahteluaMasentuneisuuttaKielteistä ajattelua, itsetuhoisuuttaMatala ärsytyskynnys, hermostuneisuuttaTodellisuuden kieltoa, harhojaVihamielisyyttä, väkivaltaisuutta

Pelko, viha, syyllisyys ja häpeä kasvavatArvomaailmaKapeutuminenElämänarvot päihteen ympärilläEpäluuloisuus, uskonpuuteOmavoimainen elämäntapaOmanarvontunne heikkeneeLuovuuden ja toivon menetys8Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 2Esimerkkejä työkäyttäytymisen muutoksista:Työnteon heikkeneminenPoissaolotJatkuva myöhästelyVahingot ja onnettomuudetSopimaton käytösSääntöjen noudattamattomuusKuluista piittaamattomuusHeikentynyt arviointikykyPäättämättömyysNopeat mielialan muutokset9Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 3Esimerkkejä muutoksista työryhmän sisällä:EpäluottamusKyräilyYhteistyökyvyttömyysÄrtymysKielteisyysItsekkyysJaksamattomuusPoissaolotSairastelu10Päihdehaittojen ehkäisyohjelmaLiite 4/1Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalliItse havaittu tai työtoverin havaitsemahaittoja aiheuttava päihdekäyttö,Oma arviointiTOIPUMINENVarhainen puheeksiottoTavoitteena ongelmakäyttöön luisumisen pysäyttäminenja todellisen tilanteen näkeminen. Tekijänä työtoveri, esimies,päihderyhmän jäsen tai muu työyhteisön jäsen. Tarkoituksenaon henkilön vastuuttaminen antamalla muutoshaasteja sopimalla seuranta.TOIPUMINENHaitat jatkuvat ja pahenevat

Havahduttava puheeksiotto.Tavoitteena havahduttaa tiedostamaan ongelman paheneminenja seuraukset. Tekijänä esimies tai ryhmä sekä työterveyshoitaja,tai työterveyslääkäri. Toimenpiteenä keskustelu: terveys, ulkoinen olemus,työkunnon aleneminen ja yksityiselämän täyttyminen päihteillä. Rohkaisuoma-aloitteisen avun hakemiseen raittiutta tukevan avohoidon palveluista,neuvonta ja seuranta. Puheeksiotto kirjataan ja toimitetaan tiedoksityöterveyshuoltoon. Sairauspoissaolot omalta työterveysasemalta.24 kkTOIPUMINENHaitat jatkuvat ja pahenevatVäliin tuleva puheeksiottoTavoitteena hoitosopimuksen tekeminen. Tekijät kuten edellä.Perusteena havainnot päihdehaitoista, työkyvystä, työkunnosta ja asiantähänastisesta etenemisestä. Esimiehen kanssa tehdään hoitosopimus,johon liittyvä hoitosuunnitelma (diagnosointi, hoitomuodon määrittelyja jatkohoidon elementit) työterveyshuollon kanssa. Samalla sovitaanseuranta ja hoidon edistymisen arviointi myös ohjaavassa ryhmässä.Sopimus on voimassa 36 kk. Tässä yhteydessä sovitaan myös läheistenrohkaisemisesta hakeutumaan hoidon piiriin.TOIPUMINENMikäli asianosainen kieltäytyy hoitosopimuksen tekemisestä tai rikkoositä käsitellään asia palvelussuhdeasiana.11Liite4/2Sairauden uusiutuminen (retkahtaminen)Hoito, käytetty hoitomuoto, jatkohoito, sovittu seuranta ja omavastuullisuus ei ollut tarpeeksi tehokas. Mahdollisuus harkita hoidontehostamista uusintahoidolla tai toisella hoitomuodolla sekä tarkistamallajatkohoidon elementtejä raittiutta tukevampaan suuntaan. Omaisten jatyöyhteisön kytkeminen omaan hoitoonsa (työnohjaus, itseapuryhmät jne)Jatkaa sopimusta retkahtamiskohtaan mennessä kuluneella ajalla.TOIPUMINENKieltäytyminen johtaa pääsääntöisesti palvelussuhteen päättämiseen.1

Poliisin puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalliOma arviointiVarhainen puheeksiottoTavoitteena ongelmakäyttöön luisumisen pysäyttäminenja todellisen tilanteen näkeminen. Tekijänä työtoveri, esimies,

päihderyhmän jäsen tai muu työyhteisön jäsen. Tarkoituksenaon henkilön vastuuttaminen antamalla muutoshaasteja sopimalla seuranta.TOIPUMINENItse havaittu tai työtoverin havaitsemahaittoja aiheuttava päihdekäyttöTOIPUMINEN2

Poliisin puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalliHaitat jatkuvat ja pahenevatHavahduttava puheeksiotto.Tavoitteena havahduttaa tiedostamaan ongelman paheneminenja seuraukset. Tekijänä esimies tai ryhmä sekä työterveyshoitaja,tai työterveyslääkäri. Toimenpiteenä keskustelu: terveys, ulkoinen olemus,työkunnon aleneminen,yksityiselämän täyttyminen päihteillä. Rohkaisuoma-aloitteisen avun hakemiseen raittiutta tukevan avohoidon palveluista,neuvonta ja seuranta. Puheeksiotto kirjataan ja toimitetaan tiedoksityöterveyshuoltoon. Sairauspoissaolot omalta työterveysasemalta 24 kkTOIPUMINEN3

Poliisin puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalliHaitat jatkuvat ja pahenevatVäliin tuleva puheeksiotto

Tavoitteena hoitosopimuksen tekeminen. Tekijät kuten edellä.Perusteena havainnot päihdehaitoista, työkyvystä, työkunnosta ja asiantähänastisesta etenemisestä. Esimiehen kanssa tehdään hoitosopimus,johon liittyvä hoitosuunnitelma (diagnosointi, hoitomuodon määrittelyja jatkohoidon elementit) työterveyshuollon kanssa. Samalla sovitaanseuranta ja hoidon edistymisen arviointi myös ohjaavassa ryhmässä.Sopimus on voimassa 36 kk. Tässä yhteydessä sovitaan myös läheistenrohkaisemisesta hakeutumaan hoidon piiriin.Mikäli asianosainen kieltäytyyhoitosopimuksen tekemisestä tai rikkoositä käsitellään asiapalvelussuhdeasiana.TOIPUMINEN4

Poliisin puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalliSairauden uusiutuminen(retkahtaminen)Hoito, käytetty hoitomuoto, jatkohoito, sovittu seuranta ja omavastuullisuus ei ollut tarpeeksi tehokas. Mahdollisuus harkita hoidontehostamista uusintahoidolla tai toisella hoitomuodolla sekä tarkistamallajatkohoidon elementtejä raittiutta tukevampaan suuntaan. Omaisten jatyöyhteisön kytkeminen omaan hoitoonsa (työnohjaus, itseapuryhmät jne)

Jatkaa sopimusta retkahtamiskohtaan mennessä kuluneella ajalla.Kieltäytyminen johtaa pääsääntöisestipalvelussuhteen päättämiseenTOIPUMINEN14Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 7Hoitosuunnitelma:Henkilön nimi_________________________________________________Työtehtävä___________________________________________________Yksikkö______________________________________________________Hakeudun päihdeongelmani takia hoitoon. Hoito- ja jatkohoitosopimus onallekirjoitettu__________________________ ja on voimassa 36 kk.Keskustelussa olemme sopineet seuraavasta hoito- ja jatkohoitosuunnitelmasta:Käynnitavohoidossa________________________välein________________________________ajanLaitoshoito_______________________________ssa___________________________________ajanalkaen_____________________Käynnit AA:ssa alkaen______________________ ____________________kertaa / viikossaKäynnit tukihenkilönluona____________________välein_______________________________ajanKäynnittyöterveyshuollossa___________________välein_______________________________ajanMuu tukitoiminta_________________________________________________________________________________________________________________________________________________Tukihenkilö________________________________________puh___________________________Työterveyshoitaja____________________________________puh__________________________Työterveyslääkäri____________________________________puh__________________________Paikka___________________________ Aika________/________ 20___15________________________________ ___________________________________Ao. henkilön allekirjoitus Työterveyshuollon edustajanallekirjoitusEsimiehen allekirjoitus16Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 8Varoitus / ilmoitus seuraamuksesta päihdeongelman toteamisen yhteydessä:

Henkilön nimi_________________________________________________Työtehtävä___________________________________________________Yksikkö______________________________________________________Yllämainitun henkilön1. esiintyminen päihtyneenä2. kieltäytyminen hoitosopimuksen tekemisestä3. hoito- ja jatkohoitosopimuksen rikkominen4. työvelvoitteen laiminlyöntiOn johtanut1. Kirjallisen varoituksen antamiseen jolloin edellytetään, ettei edellämainittumenettely toistu.Mikäli näin tapahtuu, tullaan harkitsemaan palvelussuhteen päättämistä.Paikka______________________________________Aika________/________ 20______________________________________Esimiehen allekirjoitusOlen vastaanottanut yllä olevan varoituksen / ilmoituksen____________________________________Asianomaisen allekirjoitusTodistajat________________________________________________________________________Tarvitaan ellei ao. henkilö allekirjoitaJakelu; ao. henkilö, esimies, poliisipäällikkö, työterveyshuolto, henkilöstöosasto.Työsuhteen purku tai irtisanomistilanteessa myös palkkatoimisto.Työsuhteen päättäminen tehdään erillisellä päätöksellä.