vili loppuraportti 2012

16
VI- Virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon - koordinointihanke LOPPURAPORTTI 2010–2012 LI

Upload: paeivi-kultalahti

Post on 10-Mar-2016

228 views

Category:

Documents


1 download

DESCRIPTION

Aisaparin VILI - virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon -koordinointihankkeen loppuraportti: hankkeen tavoitteet, sisältö, alahankkeet ja tulokset.

TRANSCRIPT

Page 1: VILI loppuraportti 2012

VI- Virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon - koordinointihanke

VILI

LOPPURAPORTTI 2010–2012

LI

Page 2: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti2

SISÄLLYSLUETTELO: sivu

VILI hankeraportti 22

VILI alahankkeet 71. Kortesjärvi-Seura ry 72. Sääksjärven kyläseura ry 103. Luoma-ahon kylätoimikunta kyläyhdistys ry 12

Indikaattorit 14

Page 3: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 3

YHTEENVETO:Hanke edisti maaseudun yhteisöjen käytössä olevien ja yleisten alueiden monimuotoisuutta, viihtyisyyttä ja monipuolista käyttöä tukemalla maise-masuunnitelmien laatimista ja luonnon monimuotoisuusalueiden suunnit-telua. Hankkeen kohderyhmänä olivat Aisapari ry:n toiminta-alueen kylät. Hanke oli koordinointi-hanke, jossa Aisapari ry siirsi tukea alahankkeille. Alahankkeet voivat olla yleishyödyllisiä kehittämishankkeita.

TAVOITTEET:Hanke toteutti Aisaparin kehittämissuunnitelmaa ”Aisaparin alue - ajassaan elävä, elinvoimainen ja kilpailukykyinen” vuosille 2007–2013. Ohjelman teemoja ovat 1) kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta 2) Viihtyi-sä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö ja 3) Onnelliset ja osallistuvat ihmiset. VILI-hanke toteuttaa erityisesti kahta viimeistä teemaa ja niiden seuraavia alatavoitteitta:

• vapaa-ajanviettomahdollisuudet, harrastukset• kestävä kehitys• kylänraitit osana maalaismaisemaa, maisemanhoito• luontoalueiden virkistyskäyttö• kosteikko- ja perinnebiotooppi alueiden perustaminen• yhteistyö• elämänlaatu

Aisaparin kehittämissuunnitelma toteutetaan osana Manner-Suomen Maa-seudun kehittämisohjelmaa Leader-toimintalinjalla. VILI-hanke toteuttaa toimenpidettä 322 (Kylien kunnostus ja kehittäminen). Toimenpiteen tavoit-teena on maaseudun aktiivisen kylätoiminnan avulla kehittyvät monipuo-liset kehittäjäverkostot, yhteistyömenettelyt ja kasvava sosiaalinen pääoma.

Hankkeen tavoitteet:Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa Leader-varojen käyttö pienten yh-teisöjen kehittämiseen, tukea kylien kehittämistyötä ja asukkaiden aktiivi-suutta ja parantaa elinoloja alueella.Tavoitteena oli saada vähintään kolme (3) yhteisöä toteuttamaan suunnitel-mia, joiden avulla em. tavoitteisiin päästään. Toimenpiteiden toteuttami-seen, talkoisiin ja hallinnointiin tavoiteltiin osallistuvan 50–200 henkilöä.Yksittäisten kylien osalta tavoitteena oli, että kylän asukkaiden virkis-tys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet paranevat sekä yhteisten alueiden

Toteuttaja: AISAPARI ryHanke: VILI – Virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon, koordinointihankeHankenro: 11312Diaarinro: 2306/3570–2010Toteutusaika: 1.12.2010–31.12.2012Vastuuhenkilö: Mervi Niemi-HuhdanpääAlahankkeiden esittelyt: Marita Mattila

Page 4: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti4turvallisuus ja viihtyisyys paranevat. Lisäksi hankkeen aikana haluttiin osallistaa kyläläisiä yhteisten alueiden suunnitteluun ja laajemminkin kes-kustelemaan kylän kehittämisestä.

TOTEUTUS:Toimenpiteet raportointijaksolla :

Hankepäätös koordinointiosasta saatiin 7.12.2010. Alahankkeiden haku avattiin viikolla 50. Hakuilmoitus julkaistiin Aisaparin www-sivuilla ja seuraavissa paikallislehdissä: Järviseudun Sanomat, Järviseutu, Lapuan Sanomat ja Komiat. Hankkeesta kerrottiin myös Aisapari-tiedotteessa ja HYMY-hankkeen kyläkirjeessä.

Aisaparin www-sivuille laitettiin hakuilmoituksen lisäksi hakuohjeet, va-lintakriteerit ja hakulomakkeet. Määräaikaan mennessä saatiin kolme alahankehakemusta, jotka kaikki oli-vat toteutuskelpoisia ja hyväksyttiin rahoitettavaksi, tältä osin hankkeen tavoite täyttyi.

Alahankkeiden toteuttajat ja nimet:• Sääksjärven Kyläseura ry / Sääksjärven ranta-alueitten maisemointi• Luoma-ahon kylätoimikunta kyläyhdistys ry /Viihtyisyyttä kylän sydämeen• Kortesjärvi Seura ry / Leipätie

Tuen siirtosopimuksessa alahankkeille annettiin toteutusaikaa 31.12.2011 saakka.

Hankkeen 2. vaiheen päätös saatiin 27.6.2011, jonka jälkeen alahankkeille haettiin ennakko.

Resurssit:Hanketta toteuttavat Aisaparin henkilöstö niin, että hankkeen johtajana toimii toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää, joka seurasi myös hank-keen rahoitusta ja maksatuksia. Muu toimiston väki avustaa tarvittaessa. Yhteenvedot alahankkeista kokosi Marita Mattila. Koordinointiosan kus-tannusarvio 3.515 euroa.

Toteutuksen organisaatio:Hanke toteutetaan Aisaparin ja sen henkilöstön toimesta. Toteutusta seuraa ohjausryhmä ja toteutuksesta vastaa Aisaparin hallitus. Yhteistyötä lähinnä tiedottamisessa tehdään HYMY-kylähankkeen kanssa.

Ohjausryhmään kuuluvat: Mervi Niemi-Huhdanpää, Aisapari ryHeli Hämäläinen, Aisapari ryLeena Tyynismaa, Aisapari ryAulikki Salo, Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri

Page 5: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 5Tapio Sivula, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusReetta Yli-Hynnilä, Härmänmaan 4H-yhdistysAnu PaloniemiAana VainioAlpo Puroaho

Kustannukset ja rahoitus:Koordinaatio-osaHyväksytty kustannusarvio

Palkat ja palkkiot 1 615,00Ostopalvelut Matkakulut 400,00Muut kustannukset 1 500,00YHTEENSÄ 3 515,00

Toteutuneet kustannukset raportointijaksolla 30.12.2011 saakka Koordinaatio-osa

Palkat ja palkkiot 1 735,24Ostopalvelut Matkakulut 284,95Muut kustannukset 1 504,77YHTEENSÄ 3 524,92

Koska alahankkeet olivat pieniä, jäi myös koordinaatiohankkeen osuus pieneksi. Koordinointiosan kustannukset ylittyivät 9,92 eurolla.

Ensio Parkkinen esittelee ohjausryhmälle Vimpelin Sääksjärven hanketta, istumassa vas. Leena Tyy-nismaa (selin), Anu Paloniemi, Aulikki Salo ja Mervi Niemi-Huhdanpää.

Page 6: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti6Raportointi ja seuranta:

Hankkeen indikaattoritiedot on toimitettu Etelä-Pohjanmaan ELY-kes-kukseen 31.1.2011. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaksi kertaa 10.3.2011 ja 21.12.2011.

Toteutusoletukset ja riskit:Kaikki alahankkeet käynnistyivät kesällä 2011 ja suunnitelmia on toteutet-tu päätöksen mukaisesti.

YHTEISTYÖKUMPPANIT:Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä HYMY-kylähankkeen ja muiden maisemanhoitoon liittyvien, käynnissä olevien hankkeiden kanssa erityi-sesti tiedottamisessa.

HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET:Hankkeen aikana on valmistunut kolme toteuttamiskelpoista suunnitelmaa.

OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN LOPPURAPORTISTA:

Ohjausryhmä totesi hankkeen hyväksi ja sen toteutuneen suunnitelmien mukaan. Alahankkeiden toteuttajat ovat olleet sitoutuneita ja hankkeiden toimenpiteet ovat toteutuneet ilman suurempia ongelmia.Pienellä panostuksella on saatu aikaan laadukkaita suunnitelmia joiden pohjalta on hyvä lähteä varsinaiseen toteutukseen. Tämäntyyppisiä koor-dinaatiohankkeita voisi olla enemmänkin. Erillisen suunnitteluhankkeen tekeminen on suositeltavaa, koska sen aikana saadaan sitoutettua kyläläiset suunnitelmien toteuttamiseen. Suunnitelman tekemisen jälkeen voi tarvita myös aikaa hengähtää ja katsoa millä aikataululla varsinaisia toimenpiteitä aletaan toteuttaa.

ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSIHankkeen tuloksena saatujen suunnitelmien toteuttamiseen voi hakea ra-hoitusta esim. Aisaparilta.Kortesjärvi-seura ry on jättänyt hakemuksensa 25.10.2011.

Kauhava 31.12.2011

Mervi Niemi-HuhdanpäätoiminnanjohtajaAISAPARI ry

Page 7: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 7

Kortesjärvi-Seura ryVaellusreitit Purmojärveltä Låstenille sekä Purmo-järven vaellusreitti / latupohja

Toimenpiteet• Reittien suunnittelu ja maastokartoitus.• Maastotöiden laajuuden ja laadun arviointi.• Maanomistussuhteiden tarkistaminen.• Sopimukset maanomistajien kanssa. • Reitistön merkitseminen ja suunnittelu.• Tärkeiden maastokohteiden selvittäminen, merkitsemisen suunnittelu. Kustannusarvio 5 000 euroa.Tuki 80 prosenttia, 4 000 euroa.Yksityinen rahoitus 1 000 euroa,

josta talkootyön osuus 750 euroa.

Kortesjärvi-Seura ry

”Leipätien” kunnostus ja viitoitus sekä latupohjan ja patikkareitistön tekeminenKortesjärvi-Seura on laatinut suunnitelman ja tehnyt maastokartoitukset vanhan ”Leipätien” kunnostami-sesta ja merkitsemisestä. Vanha ”Leipätie” kulkee Änt-tikankaalta Saarijärvenkylään ja siitä edelleen Låstenille. Reitti alkaa Purmojärven Rantahallin luota ja jatkuu Änt-tikankaalla autolla-ajokelpoisena kytötienä ja jatkuu siitä vanhana tienpohjana Saarijärveen ja edelleen Låstenille. Reitin pituus on noin 20 kilometriä.

Reitin varrelle rakennetaan laavuja. Ensimmäinen laa-vu tulee Rantahallilta noin parin kilometrin päähän, lä-helle vanhaa murskapaikkaa kantatie 63:n varrella. Toi-nen laavu on Markki-Partion jo rakentama laavu Reis-kissä ja kolmas laavu sijaitsee Låstenilla. Låstenin alueen vaellusreitit ovat Purmon alueella jo rakennettu. Lisäksi ennen Låstenia olevalle Myllykankaan vanhalle kivikau-tiselle asuinpaikalle suunnitelmassa on nuotiopaikan rakentaminen. Myllykangas on historiallisesti merkittä-vää aluetta ja merkitään reitille asianmukaisella tavalla.

Reitti merkitään nauhoin ja maalaamalla reittimerkit puihin. Opastekyltit on suunniteltu puupohjaisiksi kyl-teiksi, jotka pystytään rakentamaan itse.

Purmojärven ympäristöön on suunniteltu vaellusreitti, johon talven aikana voidaan vetää ladut. Lähtöpaikka on Isokankaan urheilukentän alueella, jossa on jo olemassa oleva valaistupururata. Reitin kokonaispituus on noin 15 kilometriä.

Kulkemisen helpottamiseksi reitille rakennetaan kaksi

kävelysiltaa isojen ojien ylittämiseksi. Jatkosuunnitel-missa on Purmojärven reitiltä jatkoreitin rakentaminen Kitkan laavulle ja Lappajärven puolella olevalle Hanhi-vuoren laavulle.

Molemmille reiteille on tehty sopimukset maanomis-tajien kanssa. Suunnitelma on valmistunut ja hankkeen rakentamiselle on haettu rahoitusta. Rakentamisessa tal-kootyön osuus tulee olemaan merkittävä.

Page 8: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti8

1. Kunnostetaan ja merkitään opastein vaellusreitti Purmojärven Näkinkallion uima-rannalta/leiriytymispaikalta Pedersören Yli-purmolla sijaitsevalle Lostenin kivelle, jossa reitti yhtyy Pedersören vaellusreittiverkos-toon.

Leipätie-nimi johtuu siitä, että vaellusreitti noudattelee pääosiltaan Kortesjärveltä Pie-tarsaareen johtavaa ikivanhaa ja edelleen olemassa olevaa tieuraa, jota kutsuttiin lei-pätieksi.

Reitti kulkee vanhan kivikautisen asutus-paikan lävitse, joten se palvelee myös nin alueen paikallis- kuin muinaishistoriankin tuntemisen edistäjänä.

Vaellusreitti tulee yleiseen virkistyskäyt-töön, mutta se palvelee myös alueen matkai-luyrityksiä, kunnan koululitosta, partiolaisia sekä urheilu- ja vapaa-aikatoimintaa.

Reitin varrelle tulee kaksi laavua (toinen partiolaisten) sekä yksi nuotiopaikka.

Reitin pituus on 20 km. Myöhemmässä vaiheessa vaellusreitti saa jatkoa Kitkan ul-koilualueelle ja Lappajärven Hanhivuorille.

Leipätie-suunnitelma:

2. Rakennetaan Purmojärven Isokankaan urheilukentältä lähtevää noin 15 km:n pituis-ta hiihtolatua varten latu-ura, joka kesäai-kaan palvelee myös vaellusreittinä.

Latureitti noudattelee pääosin vanhoja olemassa olevia talvitieuria, joita pitkin alu-een asukkailla on ollut aina kulkuoikeus. Met-sä- ym ojituksien vuoksi joudutaan rakenta-maan rumpusiltoja ja ainakin yksi puusilta entisen käyttökelvottomaksi lahonnen tilalle.

Reitin varrelle rakennetaan myös laavu ja nuotiopaikka.

Reitti tulee virkistyskäyttöön, mutta se pal-velee myös alueen matkailuyrityksiä, kunnan koululitosta, partiolaisia sekä urheilu- ja va-paa-aikatoimintaa.

Muun muassa vuosittainen Purmojärvi-hiihto tapahtuu kyseistä latureittiä noudat-taen.

Leipätien vaeltajat päätyvät Pedersören Lostenille (Ilveskivi), joka on Suomen suurin jääkau-den aikainen siirtolohkare.

Luonto kutsuu liikkumaan sekä kesällä että talvella.

Page 9: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 9

Myöhemmin on tarkoitus yhdistää tämä latuverkosto yhdysreitillä kaupungin ylläpi-tämään Kitkan ulkoilualueeseen.

Tarve näiden hankkeiden toteuttamiseen on kasvanut muutaman viime vuod4en ai-kana. Molemmilla reiteillä on jo nyisin pal-jon käyttöä, mutta ongelmina on reitistöjen ja muun liikenten osittainen päällekkäisyys, metsäojitukset, siltojen ja rumpujen tarve sekä vaikeiden maastokohtien ylitykset.

Reitistöjen maastoselvitykset, sopimuk-set maanomistajien kanssa sekä hankkeen kustannus- ja rakennussuunnittelu on tehty.

1. Patikkareitin kustannusarvio (sis. kävelysilta, rumpu, opasteet, laavu ja toteu-tukseen liittyvä raivaus- ja rakennustyö) on yhteensä 8 450 euroa

2. Latupohjan kustannusarvio (sis. rummut, puusilta, laavu, opasteet ja toteu-tukseen liittyvät työt) on tehdyn selvityksen mukaan 17 130 euroa.

Hyvin hoidettu laaja latu-verkosto tuo uusia virik-keitä talviliikuntaan.

Page 10: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti10

Sääksjärven kyläseura ryVimpelin Sääksjärven ranta-alueista tehtävä mai-semanhoitosuunnitelma.

Toimenpiteet• Laaditaan Sääksjärven ranta-alueiden suun-nitelma.Kustannusarvio 5 000 euroa.Tuki 80 prosenttia, 4 000 euroa.Yksityinen rahoitus 1 000 euroa,

josta talkootyön osuus 0 euroa.

Sääksjärven kyläseura ry

Sääksjärven ranta-alueiden suunnitelmaVimpelin Sääksjärven ranta-alueesta halutaan tehdä viihtyisämpi. Ajatus maisemointihankkeesta on lähte-nyt kuntoilijoilta ja pyöräilijöiltä. Järven ympäri kulkee tie, jonka pituus on noin 12 kilometriä. Kyläläiset ovat toivoneet kyläseuran hoitavan maisemointihankkeen koodinoinnin. Sääksjärven ranta-alueista tehtävä mai-semanhoitosuunnitelma kilpailutettiin ja suunnitelman sai laadittavakseen Metsänhoitoyhdistys Järvilakian Vimpelin toimisto. Opiskelija Kaisa Metsäpelto tekee suunnitelman opintojensa lopputyönä metsähoidon-neuvoja Kaija Hännisen ohjauksessa. Suunnitelman valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä.

Ranta-alueita omistavat yksityiset maaomistajat ja ja-kokunta. 1930-luvulla Sääksjärvellä on ollut kuivatushan-ke, jonka tarkoituksena oli kuivattaa alue pelloksi. Kui-vatushanketta on jatkettu myös sodan jälkeisinä vuosina.

Lähialueella on turvetuotantoa Sääksnevalla ja Kor-pisalonnevalla. Turvetuotannon alkuaikoina ympäris-töasioihin ei osattu kiinnittää huomiota samalla tavalla kuin nykyisin, ja siksi tuotantoalueilta on järveen las-kenut humuspitoista ainesta.

Sääksjärveä on muutama vuosi sitten ruopattu ja suo-ritettu kaislan leikkuuta. Hankkeessa olivat mukana Sääksjärven jakokunta sekä silloinen Vesipiiri. Järven toinen pää oli jo melko ruohottunut. Nykyisin veden laatu on kohtuullisen hyvää. Vedenpinnankorkeutta säädellään padolla.

Maisemanhoitosuunnitelmaan laadittaessa kaikille maanomistajille on laitettu kirjeet maisemointihank-keesta, tiedusteltu suhtautumista ja osallistumista hank-keeseen.

– Kirjeitä on lähetetty runsaat sata. Alla 10 vastanneis-ta kaipasi apua raivauksessa, muut halusivat hoitaa alu-eensa itse tai eivät halunneet apua alueen hoitamiseen. Kaikki eivät ole vastanneet kyselyyn, soittelemme vielä perään, mutta teemme suunnitelman kuitenkin niillä tiedoilla jotka meillä on, toteaa Hänninen.

Metsäpelto kertoo, että vastauksissa ilmeni myös ris-tiriitaa. Maisemointia pidettiin tärkeänä, mutta toimen-piteiden tekemiseen ei kuitenkaan oltu halukkaita.

Osa maanomistajista on suhteutunut nihkeästi puus-ton karsimiseen.

– Luonnostaan järven ranta-alueet ovat olleet hyvin au-keita paikkoja. Suunnitelmaan pyritään saamaan sopivas-ti myös aukeaa näkymää järvelle, Kaija Hänninen toteaa.

– Harvaa, painottaa jakokunnan puheenjohtaja Tuo-mas Mäkelä ranta-alueen harventamista omien mai-densa kohdalta.

Monet kantavat huolta lintujen pesimäpaikoista. Sopivia pesimäpaikkoja linnustolle tullaan jättämään. Suunnitelmissa on myös lintutornin rakentaminen alu-eelle.

– Suunnitelman valmistumisen jälkeen jakokunta kä-sittelee asian kokouksessaan ja tekee päätöksen osallis-tumisesta vesijättömailla olevan puuston karsimisesta, toteaa Tuomas Mäkelä.

Jakokunnan omistuksessa on noin 40 prosenttia alu-eesta eli noin 50 hehtaaria.

Kaija Hänninen toteaa, että vesijättöalueita tulee myy-tävän puun lisäksi erityisen runsaasti energiapuuta.

– Energiapuu on pakko kerätä pois, muuten sitä ovat rannat täynnä.

Aivan rantaviivan tuntumassa on runsaasti pajukkoa joka on käytävä läpi raivaussahan kanssa.

Hänninen toteaa, että monissa vastauksissa on tuotu esiin sitä, että työ on turhauttavaa, kun pajukot kasva-vat aina uudelleen. Pajukot pitäisi käydä läpi muuta-man vuoden välein. Mäkelä toteaa, että asia tulisi ottaa vuosittain esiin jakokunnan kokouksessa, raivaustyöstä olisi tehtävä jatkuva toimenpide.

Sääksjärven rantamaisemissa on kohentamisen varaa, esittelevät Kaija Hänninen ja Tuomas Mäkelä.

Page 11: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 11Sääksjärven kyläseura ry

Sääksjärven ranta-alueiden suunnitelma Kp: 346753, 7013827 Karttalehti: P4213RTyömaa:876:1 YHTEINEN VESIALUE 07-543-085D-10 32,6 ha

1:20000

934 VimpeliTYÖMAAKARTTA02.01.2012

Metsänhoitoyhdistys JärviLakia ry

403 SÄÄKSJÄRVIKunta:Kylä:Tila:

SÄÄKSJÄRVEN JAKOKUNTA

62800 VIMPELI

© Maanmittauslaitos, lupa nro 542/MML/11

9

10

11

12

13

14

1

2

3

15

4

5

6

78

Page 12: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti12

Luoma-ahon kylätoimikunta kyläyhdistys ryLuoma-ahon nuorisoseuran ympäristön kunnostaminen.

Toimenpiteet• Suunnitelman laatiminen.Kustannusarvio 1 720 euroa.Tuki 80 prosenttia, 1 376 euroa.Yksityinen rahoitus 344 euroa,

josta talkootyön osuus 220 euroa.

Luoma-ahon kylätoimikunta kyläyhdistys ry

Viihtyisyyttä kylän sydämeenLuoma-ahon nuorisoseurantalo ja sen ympäristö on koko kylän yhteisessä käytössä. Nuorisoseuraa on re-montoitu vuonna 1999 Hapenes -hankkeen puitteissa, jolloin uusittiin sisustusta ja parannettiin ja uusittiin ta-lon lämpöeristystä. Juuri päättyneellä Pikkolo II-hank-keella parannettiin nuorisoseurantalon käytettävyyttä.

Nuorisoseurantalon piha-alue ja läheinen kenttä kai-pasivat myös kunnostamista, jolloin talon piha-alueen viihtyisyys paranee ja selkeytyy. Hankkeen yhdyshen-kilö Kirsi Nelimarkka toteaa, että muun muassa autojen paikoitus on piha-alueella ollut hajanaista. Nyt laaditul-la suunnitelmalla haetaan selkeyttä myös paikoitukseen, jolloin piha-alueen turvallisuus lisääntyy.

Suunnittelun aloituskokous pidettiin kesäkuussa. Tuolloin kyläläisiltä kyseltiin millaisia toiveita heillä olisi alueen suhteen. Suunnitelman laatija Maarit Le-vijoki, teki keskustelujen pohjalta alustavia luonnoksia, joita esiteltiin heinäkuussa esiteltiin kyläläisille. Tuol-loin nähtiin jo paperilla erilaisia ideoita ja ajatuksia joita lähdettiin kehittämään eteenpäin.

Paikalla oli parikymmentä kyläläistä. Kesän aikana suunnitelmat ovat olleet nähtävillä

kioskissa. Syyskuussa pidettiin talkoopäivä nuoriso-seuralla ja siinä yhteydessä esiteltiin jo huomattavas-ti työstetympiä suunnitelmia ja marraskuussa Kyläil-lään -tapahtuman yhteydessä kyläläisille voitiin esittää jo varsin toteuttamisvalmiit suunnitelmat, mutta vielä tuolloinkin suunnitelmaan oli mahdollisuus antaa kom-mentteja ja muutosehdotuksiakin. Lopullisesti suunni-telmat hyväksyy kyläyhdistys.

Nelimarkka kehuu suunnitelman selkeyttä, tietyt toiminnot on ajateltu eri alueille yhtenäisiksi kokonai-suuksiksi. Oleskelualue, grillialue ja lasten leikkipaikka-alue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Autojen paikoitusalue on selkeästi erikseen. Piha-alueella oleva

kioskirakennus on varsin huonokuntoinen, viime kesä-nä kioskia pidettiin nuorisoseurantalon tiloissa. Vaikka huonokuntoinen kioski joudutaan purkamaan, on suun-nitelmissa uuden kioskin rakentaminen piha-alueelle.

Ilmettä ja viihtyisyyttä saadaan aikaan istutuksilla. Läheisellä kentän alueelle ei tässä vaiheessa tehdä mi-

tään, mutta maamassat, joita piha-alueen työstämisestä syntyy, ajetaan kentälle ja maakasa voi talven aikana toimia liukumäkenä.

Hankkeen toteuttamisessa positiivisena asiana Neli-markka pitää sitä, että kyläläiset ovat olleet aktiivisesti mukana ja antaneet kommentteja sekä palautetta suun-nitelmaluonnoksesta. Hän lisää, että kyläsuunnitelman esittely on sisällytetty erilaisten tapahtumien yhteyteen, jolloin kyläläisiä on ollut paikalla, pelkästään suunni-telmaa esitteleviin kokouksiin väkeä ei ehkä olisi niin hyvin saatu paikalle.

Hanke on edennyt hyvin ja aikaa sen tekemiseen on ollut riittävästi. Kun kyläyhdistyksen hallitus on lopul-lisesti hyväksynyt suunnitelmaan, lähdetään hakemaan rahoitusta suunnitelman toteuttamiseen.

Alajärven Luoma-ahon nuo-risoseurantalon piha-alueen yleissuunnitelman laati Maarit Levijoki. Hän esitteli suunnitel-man kyläläisille marraskuussa pidetyssä kyläillassa.

Kyläläisiä kertyi salin täydeltä kuulemaan suunnitelmaa.

Page 13: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 13Luoma-ahon kylätoimikunta kyläyhdistys ry

Viihtyisyyttä kylän sydämeenLuoma-ahon nuorisoseuran pihasuunnitelma

Page 14: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti14VILI –Virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon, koordinointihanke,yleishyödyllinen kehittämishankeindikaattorilomake 2306Aind

Page 15: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti 15

Page 16: VILI loppuraportti 2012

VILI-loppuraportti16

LAPPAJÄRVI

EVIJÄRVI

VIMPELIYlihärmä

Alahärmä

ALAJÄRVI

KAUHAVA

LAPUA

Kortesjärvi

”AISAPARIN ALUE – AJASSAAN ELÄVÄ, ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN”

Tavoitteet: Onnelliset ja osallistuvat ihmiset Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö