oppilashuollon käsikirja¤sikirja.pdf · 2 sisällys johdanto.....4

Honkajoen kunnan esi- ja perusopetuksen

Oppilashuollon käsikirja

Yhdessä eteenpäin

2

Sisällys

JOHDANTO......................................................................................................................................................................4

1 MITÄ OPPILASHUOLTO ON JA KEILLE SE KUULUU.......... .....................................................................5

2 ENNALTAEHKÄISEVÄ OPPILASHUOLTOTYÖ .................. .........................................................................6

2.1 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA.............................................................................................................................6 2.1.1 Yhteistyön muotoja: ....................................................................................................................................6 2.1.2 Yhteiset ”pelisäännöt”................................................................................................................................7 2.1.3 Huoltajakyselyt ...........................................................................................................................................7 2.1.4 Vanhempaintoimikunta ...............................................................................................................................8

2.1.4.1 Toimintaperiaatteet ............................................................................................................................................ 8 2.1.4.2 Tehtävät ............................................................................................................................................................. 8

2.1.5 Vanhempain vartti.......................................................................................................................................8 2.1.6 Vanhempainillat..........................................................................................................................................9 2.1.7 Reissuvihko ...............................................................................................................................................10 2.1.8 Muu yhteydenpito......................................................................................................................................10

2.2 KUULEMINEN JA VAIKUTTAMINEN .................................................................................................................10 2.2.1 Kouluterveyskyselyt...................................................................................................................................10 2.2.2 Kiusaamiskyselyt.......................................................................................................................................10 2.2.3 Palautelaatikot..........................................................................................................................................11 2.2.4 Oppilaskunnat...........................................................................................................................................11 2.2.5 Kummioppilastoiminta..............................................................................................................................12 2.2.6 Tukioppilastoiminta ..................................................................................................................................12

2.3 MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN VASTAANOTTO ............................................................................................12

3 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ......................... ...................................................................................13

3.1 TERVEYDENHUOLTO ......................................................................................................................................14 3.1.1 Kouluterveydenhoitaja..............................................................................................................................15

3.2 KOULUKURAATTORI.......................................................................................................................................15 3.3 KOULUPSYKOLOGI JA PERHENEUVOLA...........................................................................................................16 3.4 FYYSINEN YMPÄRISTÖ....................................................................................................................................17 3.5 TIEDONSIIRTO JA SALASSAPITO......................................................................................................................17

3.5.1 Salassapitosäännöksiä ..............................................................................................................................17

4 OPPILASHUOLTORYHMÄT............................................................................................................................18

4.1 KOKOONPANO JA TYÖNJAKO..........................................................................................................................18 4.2 ASIOIDEN KÄSITTELY .....................................................................................................................................18 4.3 K IRJAAMINEN JA OTTEET................................................................................................................................19

5 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ ...........................................................................................................................19

5.1 YHTEISTYÖRYHMÄT JA YHTEISET TYÖNTEKIJÄT............................................................................................19 5.2 LOMAKEPANKKI .............................................................................................................................................20 5.3 ERITYISEN TUEN YHTEISTYÖ..........................................................................................................................20 5.4 YHTEISET KOULUTUKSET...............................................................................................................................21

6 KOULUPOLUN NIVELVAIHEET JA JATKUMO ................. ........................................................................21

6.1 PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPETUKSEEN...................................................................................................................21 6.1.1 Varhaiskasvatuksen tukiryhmä .................................................................................................................21

6.1.1.1 Tavoitteet......................................................................................................................................................... 21 6.1.1.2 Sisältö .............................................................................................................................................................. 22 6.1.1.3 Kokoontuminen ............................................................................................................................................... 22 6.1.1.4 Kokoonpano .................................................................................................................................................... 22 6.1.1.5 Vasun merkitys ................................................................................................................................................ 22 6.1.1.6 Erityishuomio suoraan kotoa tulevat lapset ..................................................................................................... 22 6.1.1.7 Esikouluun ilmoittautuminen ja tutustuminen ................................................................................................. 22

6.2 ESIKOULUSTA PERUSKOULUUN......................................................................................................................23 6.2.1 Toimenpiteet..............................................................................................................................................23

3

6.3 TOISELTA LUOKALTA KOLMANNELLE LUOKALLE ...........................................................................................23 6.3.1 Toimenpiteet..............................................................................................................................................23

6.4 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN ........................................................................................................................23 6.4.1 Toimenpiteet..............................................................................................................................................23

6.5 PERUSOPETUKSESTA TOISELLE ASTEELLE......................................................................................................24 6.5.1 Tavoitteet ..................................................................................................................................................24 6.5.2 Toimenpiteet..............................................................................................................................................24 6.5.3 Oppilaanohjaus.........................................................................................................................................24 6.5.4 Seutukunnallinen opon ja työvoimatoimiston yhteistyö ............................................................................25

6.6 LUKIOSTA KOLMANNELLE ASTEELLE .............................................................................................................25

7 HUOLI- JA ONGELMATILANTEET ......................... ......................................................................................25

7.1 JATKUVA SEURANTA, ENNALTAEHKÄISY JA PUUTTUMINEN............................................................................25 7.2 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT.......................................................................................................................................26 7.3 KURINPITOSÄÄNNÖKSET................................................................................................................................26

7.3.1 Koulun menetelmät perusopetuslaissa......................................................................................................26 7.3.2 Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen.............................................................27 7.3.3 Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano......................................................................27

7.4 PERUSOHJE ONGELMATILANTEESSA TOIMIMISEEN.........................................................................................28 7.5 HUOLILOMAKEKARTOITUS .............................................................................................................................29 7.6 TAPATURMAT .................................................................................................................................................29 7.7 POISSAOLOT...................................................................................................................................................30

7.7.1 Poissaolon ilmoittamismalli......................................................................................................................30 7.7.2 Toimintamalli oppilaan poissaoloissa ......................................................................................................30

7.7.2.1 Luvallinen poissaolo:....................................................................................................................................... 30 7.7.2.2 Sairauspoissaolo: ............................................................................................................................................. 30 7.7.2.3 Runsaasti sairauspoissaoloja:........................................................................................................................... 30 7.7.2.4 Luvaton poissaolo:........................................................................................................................................... 31

7.8 KOULUKIUSAAMINEN .....................................................................................................................................31 7.8.1 Kiusaamiseen liittyviä piirteitä:................................................................................................................31 7.8.2 Netti- ja kännykkäkiusaamisen muotoja....................................................................................................31 7.8.3 Toimintamalleja ja järjestelmiä kiusaamisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn..................................32 7.8.4 Toimintamalli, kun kiusaamista havaitaan:..............................................................................................32 7.8.5 Asioiden kirjaaminen ................................................................................................................................33

7.9 M IELENTERVEYDEN ONGELMAT.....................................................................................................................33 7.10 KRIISITILANNE ...............................................................................................................................................34 7.11 VÄKIVALTATILANTEET TAI VÄKIVALLAN UHKA .............................................................................................34

7.11.1 Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva nimittely ja solvaaminen...................................................34 7.11.2 Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva väkivalta...........................................................................35 7.11.3 Oppilaaseen kohdistuva väkivalta........................................................................................................35

7.12 OPPILAAN PÄIHDEONGELMA ..........................................................................................................................36 7.13 PELASTUS- JA VALMIUSSUUNNITELMAT .........................................................................................................37

8 OPPIMISEN TUKI...............................................................................................................................................37

8.1 KOULUN ILMAPIIRI .........................................................................................................................................37 8.2 LAADUKAS PERUSOPETUS..............................................................................................................................37 8.3 TUKIMUODOT .................................................................................................................................................38

8.3.1 Yleinen tuki ...............................................................................................................................................38 8.3.2 Tehostettu tuki...........................................................................................................................................38 8.3.3 Erityinen tuki.............................................................................................................................................39

9 OPPILASHUOLTOA SÄÄTELEVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ............ ...............................................................41

9.1 PERUSOPETUSLAKI.........................................................................................................................................41 9.2 LASTENSUOJELULAKI.....................................................................................................................................42 9.3 KANSANTERVEYSLAKI ...................................................................................................................................43

LIITELUETTELO .........................................................................................................................................................44

VUOSISUUNNITELMAT .............................................................................................................................................44

4

Johdanto

Oppilashuolto laajasti tulkittuna sisältää lähes kaiken oppilasta koskevan toiminnan koulussa. Tässä käsikirjassa keskitytään keskeisimpiin asioihin, joihin voidaan yhdessä vaikuttaa. Useimmat toimin-tatavat ovat tuttuja ja käytössä tavalla tai toisella jo vuosia olleita. Ne on nyt kirjattu muistin virkis-tykseksi ja tietopaketiksi - varsinkin ajatellen uusia viranhaltijoita, työntekijöitä ja sijaisia. Käsikirjan pohjana on opetusministeriön 2007-2009 tukema oppilashuollon palvelurakenteen kehit-tämishanke, jossa Honkajoki on ollut mukana vuosina 2007-2009. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet rehtorit Jukka-Tapio Laine ja Kai Sundström, opinto-ohjaaja Juha Kinnunen, erityisopet-taja Minna Karanka-Haunia, sosiaaliohjaaja Niina Lindberg, kouluterveydenhoitaja Anne Hanni-kainen ja sivistystoimenjohtaja Leena Kamppi. Lisäksi työhön on osallistunut va. esiopetuksen opettaja Kirsi Limnell. Hankeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin hankestrategia, jonka pohjalta on toisessa vaiheessa laadittu tämä oppilashuollon käsikirja. Käsikirjassa on koottuna tiivistetyt selostukset tärkeimmistä oppilashuollon toiminnoista, toimijois-ta ja yhteistoimintamalleista. Tärkeimpänä apuvälineenä käytännön työssä lienevät tiivistetyt toi-mintaohjeet, aikataulut, vastuuhenkilöt ja vuosisuunnitelmat. Näiden pohjalta tulee kunkin yksikön (koulun, luokan) ja viranhaltijan tai toimielimen laatia omat tarkennetut sovellutukset (muistilistat, tiivistelmät, vuosiympyrät jne.) omista vastuistaan ja yhteistyövelvoitteistaan. Näin takaamme sen, että asiat siirtyvät paperilta arkeen ja tulevat rutiineiksi ja osaksi jokapäiväistä työskentelyämme. Toivottavasti tämä käsikirja ei ole valmis nyt eikä koskaan. Sen tulee elää ja päivittyä jatkuvasti asioiden muuttuessa ja toivottavasti kehittyessä yhä parempia toimintamalleja kohti. Uskon ja toi-von, että tämä on hyvä pohja kehitystyölle ja vieläkin paremmalle oppilashuollolle ja moniammatil-liselle yhteistyölle koululaitoksessamme. ”Kukaan ei osaa hyvin kaikkea – jokainen osaa hyvin jotain” Honkajoella marraskuussa 2009 Toimeksi saaneena Kai Sundström

5

1 Mitä oppilashuolto on ja keille se kuuluu Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalve-luista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Oppi-lashuollollisten tukitoimien suunnittelussa korostetaan lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa kuu-lemisen tärkeyttä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapi-toa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppi-lashuoltoryhmässä. Oppilashuolto on oppilaan kaikenpuolisesta opiskeluhyvinvoinnista huolehtimista: hyvinvoinnin esteiden poistamista ja hyvinvointia lisäävien tekijöiden vahvistamista. Se on ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista, oppilaiden ja vanhempien/huoltajien tukemista oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppi-lashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveyden-huolto sekä uudessa lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilaan subjektiivinen oikeus on saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvitta-va oppilashuolto. Oppilashuollon järjestäminen on opetuksen järjestäjän velvollisuus, mutta edel-lyttää yhteistyötä kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Perusopetuslain (477/2003) mukaan perusopetuksen oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Uudistetun kansanterveyslain (1.7.2007 14 §) mukaan kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan pe-rusopetuslain mukaisiin oppilashuollon palveluihin, joihin sisältyy mm. terveellisyyden ja turvalli-suuden valvonta ja edistäminen, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveyden-huolto mukaan lukien. Uuden lastensuojelulain (1.1.2008) perusteella kunnan tulee taata oppilaalle riittävä tuki ja ohjaus koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäi-semiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehit-tämistä ja kunnan tulee järjestää koulupsykologi ja kuraattoripalveluita. Oppilashuollon selkärangan muodostavat jo olemassa olevat ja vakiintuneet kunnalliset ja seudulliset hyvinvointipalvelut (kaavio 1.)

6

Kuvio 1: Kunnalliset ja seudulliset hyvinvointipalvelut

2 Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö 2.1 Yhteistyö kotien kanssa Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe ja huoltajat. Kodin ja koulun yhteiset tavoit-teet ja toiminta oppilaan parhaaksi edesauttavat lapsen oppimista, kasvua ja myönteistä kehitystä koko koulupolun ajan. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulu vastaa ope-tuksesta ja tukee oppilaan kasvua. Yhteistyöllä pystytään parhaiten tukemaan oppilaan hyvinvointia eri ikätasoilla. Yhteistyössä painotetaan molemminpuolista luottamusta, avoimuutta, rehellisyyttä ja yhteydenpi-don riittävän matalaa kynnystä. Pyritään siihen, että huolet tuodaan esiin ja niistä keskustellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa konsultoidaan yhteistyössä muita asiantuntijoi-ta ja haetaan apua ja tukea (ks. toimintamalli s.24). Yhteistyötä tehdään niin koulun toiminnansuunnitteluun, opetuksen toteuttamiseen kuin arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyön tavoitteena on edistää oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia niin koulussa kuin kotona. Yhteistyön tukena on moniammatillinen verkosto auttamas-sa sekä koulua että kotia oppilaan koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. 2.1.1 Yhteistyön muotoja:

− Huoltajia kuullaan koulun kasvatustavoitteiden määrittelyssä. − Huoltajille tiedotetaan opetussuunnitelman laadinnasta ja heillä on mahdollisuus kommen-

toida opetussuunnitelmaa.

Hyvinvointipalvelut

Sivistyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Päivähoito

Ennalta ehkäisevä sosiaalityö

Esiopetus

Lasten- ja nuorten yleiset terveyspalvelut

Yleinen sosiaalityö

2- asteen koulutus - Honkajoen lukio - muu 2. asteen koulutus

Perusopetus - Hongon koulu - Honkajoen yhteiskoulu - aamu- ja iltapvtoiminta

Terveyspalvelut

Kouluterveydenhoito Hammashoito

Perheneuvola Psykologi- ja kuraattoripalvelut

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Erikoissairaanhoito Lastensuojelu ja nuorisohuolto

7

− Huoltajilla on mahdollisuus osallistua oppilaan yksilöllisten kasvatustavoitteiden asettamiseen.

− Huoltajia rohkaistaan aktiivisuuteen ja yhteistyöhön koulun kanssa oppilasta koskevissa asioissa.

− Vanhempainilloissa käydään keskustelua koulun työsuunnitelmasta, toiminnasta, käytännöistä jne.

− Käsitellään koulun järjestyssääntöjä sekä muita koulun toimintaa ohjaavia virallisia ja epävirallisia ohjeita.

− Huoltajilla on mahdollisuus kommentoida koulun työsuunnitelmaa ja toimintaa. − Huoltajien käsityksiä koulun toiminnasta voidaan kartoittaa kyselyillä, jolloin huoltajat voi-

vat esittää omia kehittämisehdotuksiaan ja ilmaista näkemyksiään koulun toiminnasta. − Huoltajat ovat tervetulleita vierailemaan koulussa ja seuraamaan opetusta. − Huoltajat osallistuvat tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmän työhön tai muun moniammatilli-

sen verkoston työhön, kun on kysymys koulun tuki kodille tai kodin tuki koululle oppilaan fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Mukana on tällöin eri asiantuntijoita tarpeen mukaan.

− Oppilaat tutustuvat tulevaan kouluun etukäteen.

2.1.2 Yhteiset ”pelisäännöt” Yhteisesti koulun, kodin ja oppilaan kanssa luodut yhteisillä pelisäännöillä edistävät avoimuutta, tiedonkulkua, asioiden hoitamista ja sujumista myös konfliktitilanteissa sekä antaa turvaa ja luotta-musta oppilaalle. Kasvatus- ja opetusasioista keskusteleminen pyritään saamaan tärkeäksi kaikkien yhteiseksi asiaksi. Asioiden ”ohjaaminen” ajoissa oikeille raiteille säästää kaikkia osapuolia. Esimerkkejä pelisääntöihin ja niiden luomiseen:

− Sovitaan aihe, josta vanhempaintoimikunta, opettajat ja oppilaskunta tekevät esityksensä joi-den pohjalta laaditaan yhteinen suositus (esim. ”ruutuaika”, liikunta, kotiintulo, läksyjen seuranta ).

− Yhteiset ”porinat” vanhempainillassa, vanhempain vartissa, teemailloissa. − Sopimukset esim. seuraamuksista, palkinnoista, ajankäytöstä. − ”Lenkkeilyvuorot” perjantai-iltaisin (yhteisvastuullinen seuranta). − Ruutuaikojen säätely, esim. mediakortti, ajan ansainta. − Yhteiset teemat ja tempaukset, joissa nostetaan asioita pintaan. − Koulu ja kodit (vanh.tmk) laativat oman ”näitä odotamme ja toivomme” ja ” näistä me huo-

lehdimme”, joita sitten voidaan yrittää sovittaa yhteen. 2.1.3 Huoltajakyselyt Lukuvuoden alkaessa päivitetään huoltajien tiedot kyselylomakkeen avulla (mm. osoitteet, puhelin-numerot, allergiat ja erityisruokavaliot (lääkärintodistus), julkaisuluvat, uskonnonopetukseen osal-listuminen) Muiden kyselyjen avulla voidaan kartoittaa huoltajien näkemyksiä ja tarjota mahdollisuus palaut-teen antamiseen.

• Toimenpiteet: huoltajakysely • Aikataulu: elokuu

8

• Vastuuhenkilö: rehtori ja kouluterveydenhoitaja (sairaudet, allergiat, ruokavaliot tms.) 2.1.4 Vanhempaintoimikunta

Vanhempaintoimikunnan tarkoituksena on edistää oppilaiden, huoltajien ja koulun välistä yhteis-työtä. Vanhempaintoimikunta toimii sekä Hongon koulussa että yhteiskoulussa. Toimikunta ko-koontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. 2.1.4.1 Toimintaperiaatteet

− Vanhempaintoimikunnassa tulee olla edustaja/edustajia jokaiselta luokalta. − Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin sekä mahdollisesti muita

toimihenkilöitä. − Toimikunnan kokouksissa voi olla tarvittaessa mukana koulun henkilökunnan edustaja

(opettaja tai rehtori ). − Kokoukseen tuleminen ei sido eikä velvoita mihinkään, toiminta on täysin vapaaehtoista. − Toimikunta kokoontuu tarvittaessa (ainakin neljästi lukukaudessa) ja kutsu toimitetaan reis-

suvihoissa/tiedotteessa/ internetsivulla. − Toimikunnan kokouksista tehdään muistio, johon kirjataan tärkeimmät kokouksen keskuste-

lunaiheet ja suunnitelmat toimenpiteiksi. − Vanhempaintoimikunnalla ei ole päätösvaltaa koulun asioihin, vaan se tukee koulua keskus-

telemalla ajankohtaisista asioista ja voi tuoda omia näkemyksiä sekä ideoita koulun toimin-nan kehittämiseksi. Vanhempaintoimikunta voi toimia yhteistyössä esim. oppilaskunnan kanssa.

2.1.4.2 Tehtävät

− Ylläpitää ja kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. − Tukee vanhemmuutta sekä kodin ja koulun kasvatustyötä. − Ottaa esille tärkeitä kotia ja koulua koskevia asioita; tuo esille vanhempien näkemyksiä. − Osallistuu koulun kehittämiseen liittyvään keskusteluun. − Tekee koulun toimintaa koskevia ehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja. − Käsittelee koulun opetussuunnitelman ja muita koulun toimintaan keskeisesti liittyviä

suunnitelmia. − Organisoi erilaisia tapahtumia tai osallistuu tapahtumien järjestelyihin. − Järjestää varainkeräyksiä esim. leirikoulun tai koulun retkien tukemiseksi.

Mikäli vanhempaintoimikunta kerää varoja leirikoulun tai koulun retkien toteuttamiseksi, varat talletetaan koulun tätä varten avaamalle tilille. Vanhempaintoimikunnalla ei ole omaa pankkitiliä.

• Toimenpiteet: lukuvuoden toiminnan suunnittelukokous (mm. eroavat ja uudet jäsenet, toimihenkilöt, tulevan toiminnan suunnittelu, seuraava kokous, koulun edustaja paikalla)

• Aikataulu: syyskuu • Vastuuhenkilö: puheenjohtaja

2.1.5 Vanhempain vartti Vanhempain vartti on opettajan ja oppilaan huoltajan keskinäistä yhteydenpitoa ja keskustelua op-pilaan koulussa edistymisestä, kasvusta ja kehityksestä. Keskustelussa pohditaan tätä tilaisuutta edeltäviä kouluasioita ja kartoitetaan tulevaisuuden suunnitelmia. Vanhempain varttiin voi osallis-

9

tua myös oppilas itse sekä muita asiantuntijoita tai avustavaa henkilöstöä. Keskustelun pääkohdat kirjataan jatkotarvetta ja seurantaa varten. Vanhempain vartti pidetään esi- ja perusopetuksessa kaikilla luokka-asteilla syyslukukaudella. Ni-velvaiheen ylittäneiden tai koulusta toiseen siirtyneiden oppilaiden (1. lk, 3. lk, 7 .lk) huoltajille pi-detään vanhempainvartti viimeistään lokakuussa. Lisäksi vartteja voidaan pitää myös kevätluku-kaudella, jos siihen on tarvetta.

• Toimenpiteet: vanhempain vartti tarjotaan jokaisen oppilaan huoltajalle • Aikataulu: syys-lokakuu • Vastuuhenkilö: esikoulun opettaja/luokanopettaja/luokanvalvoja

2.1.6 Vanhempainillat Vanhempainillassa koulun rehtori ja/tai opettajat kertovat koulun ajankohtaisista asioista sekä lu-kuvuoden tavoitteista ja toiminnallisista suunnitelmista. Vanhempainiltoihin kuuluu koulukohtainen osuus, jossa ovat mukana kaikkien luokka-asteiden oppilaiden huoltajat sekä luokkakohtainen osuus luokanvalvojan tai luokanopettajan johdolla. Koulukohtainen ja luokkakohtainen osuus voidaan pi-tää erikseen tai yhdistää samaan iltaan. Vanhempainilloilla ei ole päätösvaltaa, vaan ne toimivat koulun tiedotuskanavina huoltajille sekä keskustelufoorumina ajankohtaisista asioista. Vanhempainiltaan voi liittyä myös erityinen aihe tai teema ja tätä varten ulkopuolinen alustaja, luennoitsija tai asiantuntija. Vanhempainilta järjestetään kaikilla kouluilla syyslukukaudella ennen syyslomaa. Yhteisen tilaisuuden kulku esim.

− Kahvitarjoilu ennen kokousta − Koulun yhteinen osuus rehtorin johdolla. Mukana voi olla myös ulkopuolinen asiantuntija. − Käsitellään koulun toimintaa ja koulutyötä koskevat yhteiset asiat.

Luokkakohtainen osuus voidaan pitää yhteisen osuuden jälkeen ja/tai omana erillisenä tilaisuutena sopimuksen mukaan. Luokkakohtaisessa osuudessa luokanopettajan/luokanvalvojan johdolla kä-sitellään kyseistä luokkaa koskevia asioita. Syyslukukaudella järjestettävän vanhempainillan lisäksi järjestetään tammikuussa luokkakohtainen vanhempainilta 7. ja 9. luokalle, jolloin 7. luokan vanhempainillassa käsitellään oppilaille tulevia valinnaisaineita ja niiden valintaa, 9. luokan vanhempainillassa jatko-opintomahdollisuuksia ja –paikkoja sekä hakuprosessia. Hongon koulusta yhteiskouluun siirtyvien oppilaiden (6. lk) huoltajille järjestetään vanhempainilta huhti-toukokuussa. Tilaisuudessa esitellään yhteiskoulua ja sen toimintaa, siirtymistä luokanopetta-jan opetuksesta aineenopettajan opetukseen jne. Koulun yhteisiä tai luokkakohtaisia vanhempainiltoja voidaan lisäksi pitää tarpeen mukaan luku-vuoden aikana.

• Toimenpiteet: vanhempainillan järjestäminen • Aikataulu: syyskuu, huhti-toukokuu (tuleville 7. luokkalaisille, muille tarvittaessa) • Vastuuhenkilö: esikoulun opettaja/rehtori

10

2.1.7 Reissuvihko

Esiopetuksessa ja Hongon koulussa on käytössä reissuvihko, joka kulkee oppilaan mukana koulusta kotiin ja kotoa kouluun. Reissuvihkon kautta koulu/opettaja tiedottaa huoltajille ajankohtaisista asi-oista ja vastaavasti huoltajat ilmoittavat kouluun lasta koskevia asioita. Reissuvihko on tarkoitettu pienien arjen asioiden tiedottamista varten, se ei korvaa vanhempainvart-teja tai muita syvällisempiä keskusteluja lapsen asioista. Koululla voi lisäksi olla informatiiviset internet-sivut, jossa esitellään yleisesti koulun toimintaa, tavoitteita ja lukuvuoden asioita sekä sivujen yhteydessä ilmoitustaulu (koulun/luokan).

• Toimenpiteet: reissuvihko joka oppilaalle (0.-6.lk), liitteenä käyttöohje ja poissaolokirja • Aikataulu: elokuu • Vastuuhenkilö: esikoulun opettaja/luokanopettaja

2.1.8 Muu yhteydenpito Huoltajalle ja oppilaalle tulee pyynnöstä tai tarvittaessa järjestää mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun ja tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Opettajien tulee olla tavoitettavissa puhe-limitse ja/tai sähköpostitse ainakin koulupäivien aikana, välitunneilla tai muina sovittuina aikoina. Halutessaan opettaja voi antaa huoltajille henkilökohtaisen puhelinnumeronsa. Esiopetuksessa olevien lasten huoltajat tuovat ja hakevat lapset koulusta/hoidosta lukuun ottamatta kuljetusoppilaita. Tällöin opettajalla ja avustavalla henkilökunnalla on mahdollisuus keskustella huoltajan kanssa esiopetusta tai lapsen kasvua ja kehitystä koskevista asioista välittömästi kysymys-ten ilmaantuessa. Keskustelut ovat luottamuksellisia henkilökunnan ja huoltajien välillä 2.2 Kuuleminen ja vaikuttaminen 2.2.1 Kouluterveyskyselyt Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi 7-9 luokan oppilaille. Kyselystä saadaan koululle koulukohtaiset tiedot. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään yhteiskoulun eri luokka-asteilla ja vanhempainillassa. Ky-selyn tulosten perusteella suunnitellaan terveyskasvatuksen opetuksen painotuksia. Koulutervey-denhoitaja käsittelee kyselyn tuloksi oppilaiden kanssa omassa työssään. Muut kyselyt ja tutkimukset suoritetaan kouluterveydenhuollon saamien ohjeiden mukaan yhteis-työssä rehtorien kanssa. Terveyskyselyt ovat liitteissä 20-26.

• Toimenpiteet: kouluterveyskysely • Aikataulu: joka toinen vuosi 7-9 lk • Vastuuhenkilö: kouluterveydenhoitaja

2.2.2 Kiusaamiskyselyt Jokaisessa luokassa suoritetaan säännöllisesti kirjallinen kiusaamiskysely (liite 17.) viikoilla 41. ja 10. Lisää kiusaamisesta luvussa 7.8.

11

Luokanopettaja/luokanvalvoja käy läpi oman luokkansa tulokset ja toimittaa huolta tai kysymyk-siä herättävät tapaukset rehtorille mahdollisia jatkotoimia varten.

• Toimenpiteet: kiusaamiskysely luokittain • Aikataulu: viikoilla 41. ja 10. • Vastuuhenkilö: esikoulun opettaja/luokanopettaja/luokanvalvoja

2.2.3 Palautelaatikot Jokaisessa luokassa on palautelaatikko, jonka käytön periaatteet laaditaan oppilaskunnan, oppilaskunnan ohjaavan opettajan, opettajakunnan/rehtorin kanssa. Itsearviointia oppilaat suorittavat opetussuunnitelman, opettajan ja itsearviointa koskevien ohjeiden mukaan.

• Toimenpiteet: luokkien palautelaatikot ja käyttöohjeet • Aikataulu: purku ja toimenpiteet oppilaskunnan suunnitelman mukaan • Vastuuhenkilö: oppilaskunnan ohjaava opettaja

2.2.4 Oppilaskunnat Oppilaskunnat vaikuttavat koulun ja koulutyön kehittämiseen hallitustensa kautta. Hongon koulul-la on oma oppilaskunta, yhteiskoulu/lukiolla yhteinen oppilaskunta. Oppilaskunnilla on merkittävä tehtävä koulun yhteisöllisyyden edistämisessä.

− Jokaiselta luokka-asteelta valitaan oppilaskunnan hallitukseen kaksi edustajaa. − Hallitukselle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri, joka kirjaa ylös oppilaskunnan päättämät

asiat. − Luokkien edustajat oppilaskunnan hallituksessa huolehtivat kokouksissa käsiteltyjen asioi-

den tiedottamisesta luokalle. − Koulu nimeää oppilaskuntaa ohjaavan opettajan. − Oppilaskunnalla on säännöt. − Oppilaskunnat kokoontuvat säännöllisesti.

Tehtävät

− Toimii linkkinä oppilaiden ja opettajien välillä edistäen keskinäistä yhteistyötä − Käsittelee ja voi ottaa kantaa tai antaa lausuntoja koulun toimintaan liittyvistä

.ajankohtaisista asioista. − Tekee esityksiä koulun viihtyvyyden parantamiseksi. − Opettaa ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. − Voi järjestää yhteisiä tapahtumia tai ”tempauksia” koulun antamalla tuella. − Yhteistyö Hongon koulun ja yhteiskoulun välillä; rajan hälventäminen ala- ja yläkoulun

välillä esimerkiksi yhteisiä teemapäiviä järjestämällä. − Yhteistyö vanhempaintoimikuntien kanssa; yhteisesti järjestettyjä tapahtumia.

Oppilaskuntatoiminta on osa koulun vuosisuunnitelmaa sekä lukuvuoden arviointiraporttia.

• Toimenpiteet: oppilaskunnan työn koordinointi ja ohjaaminen

12

• Aikataulu: työn käynnistäminen elo-syyskuussa • Vastuuhenkilö: oppilaskunnan ohjaava opettaja

2.2.5 Kummioppilastoiminta Kummioppilastoimintaa järjestetään Hongon koululla. Ensimmäisen luokan oppilaille nimetään henkilökohtaiset kummioppilaat 5. luokan oppilaista keväällä ennen ensimmäisen luokan alkua. Toimikausi on kaksi lukuvuotta. Kummioppilastoiminnan tavoitteita:

- Edistää uusien koululaisten turvallista ja pehmeää koulun alkua - Lisätä suvaitsevaisuutta ja toisten huomioon ottamista - Ehkäistä koulukiusaamista - Lisätä eri ikäisten yhteistoimintaa ja aktiivisuutta - Parantaa koulun ja luokan yhteishenkeä ja kouluviihtyvyyttä - Parantaa sosiaalisia taitoja ja vastuuntuntoa • Toimenpiteet: tutustumispäivän ohjelman järjestäminen, 1. luokkalaisten vastaanotto ja

muun yhteistyön toteuttaminen lukuvuoden aikana • Aikataulu: toukokuu, elokuu - • Vastuuhenkilö: tulevan 5. luokan ja 1. luokan opettajat

2.2.6 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoimintaa järjestetään yhteiskoulussa. 8. luokan oppilaista nimetään vapaaehtoiset tukioppilaat tuleville 7. luokkalaisille Tukioppilastoiminnan tavoitteita:

- Hyvien kaverisuhteiden, kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistäminen - Koulukiusaamisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy - Lisätä suvaitsevaisuutta - Ryhmäytymisen ja sopeutumisen helpottaminen - Tapahtumien järjestäminen - Sosiaalisten taitojen ja vastuullisuuden edistäminen • Toimenpiteet: 7. luokkalaisten vastaanotto, tukena ja apuna toimiminen, tapahtumien

järjestäminen ym. • Aikataulu: elokuu- • Vastuuhenkilö: opo

2.3 Maahanmuuttajaoppilaiden vastaanotto Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon, että he eroavat toisis-taan kielen, kulttuurin, maahanmuuton syyn ja maassaoloajan suhteen. Maahanmuuttajaoppilaat voivat olla suomalaistaustaisia paluumuuttajia tai ulkomaalaisia oppilaita. Maahanmuuttajaoppilai-den opetuksen perustana on perusopetuslaki ja –asetus sekä kunnan opetussuunnitelma, johon sisäl-tyy maahanmuuttajaoppilaita koskeva osuus.

13

Maahanmuuttajaoppilaan ilmoittautuessa rehtori järjestää alkupalaverin, johon osallistuvat oppilas, huoltajat, sivistystoimenjohtaja, kuraattori, mamu-koordinaattori ja tarvittaessa tulkki . Kartoi-tetaan oppilaan lähtötilanne, erityisesti hänen suomenkielen taitonsa. Mahdollisuuksien mukaan koulu voi olla yhteydessä oppilaan lähtökouluun, ainakin jos oppilas tulee toisesta suomalaisesta koulusta. Mamu-oppilaan opetuksen järjestämisessä käytetään seuraavia vaihtoehtoja:

− Oppilas osallistuu ensimmäisenä lukuvuotena/lukukautena valmistavaan opetukseen, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota hänen suomenkielen taitonsa kehittämiseen. Valmistava ope-tus annetaan pääosin yleisopetuksen yhteydessä. Yksilö- ja tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan.

− Jos oppilas ei osallistu valmistavaan opetukseen hänen luokkatasonsa tarkistetaan siten, että hänellä on mahdollisuus suoriutua perusopetuksen tavoitteista.

Maahanmuuttajaoppilaille laaditaan aina henkilökohtainen oppimissuunnitelma (liite 16.) yhteis-työssä huoltajien kanssa. Suunnitelma voi olla myös osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. Äidin-kielen ja kirjallisuuden oppiaineen sijasta maahanmuuttajaoppilaat saavat suomi toisena kielenä –opetusta. Opetus annetaan pääosin luokkatilanteessa kotiluokassa. Lisäksi oppilailla voi olla tu-kiopetusta ja erityisopetusta joko yksilöllisesti tai ryhmänä. Mahdollisuuksien mukaan maahan-muuttajaoppilaille voidaan antaa myös oman äidinkielen opetusta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi on aina ensimmäisenä vuotena sanallinen arviointi. Tämän jäl-keen toimitaan opetussuunnitelman mukaisesti kuitenkin siten, että numeroarviointia täydentää aina sanallinen arviointi. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämisessä noudatetaan erikseen hyväksyttyjä

− Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa − Suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaa − Suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi

• Toimenpiteet: maahanmuuttajaoppilaan vastaanotto, neuvottelut huoltajan ja opettajien

kanssa sekä alkupalaverin järjestäminen • Aikataulu: sopimuksen mukaan • Vastuuhenkilö: rehtori/mamu-koordinaattori

• Toimenpiteet: henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laadinta • Aikataulu: kuukauden kuluessa oppilaaksi ottamisesta • Vastuuhenkilö: erityisopettaja yhteistyössä luokanopettajan, huoltajan, mamu-

koordinaattorin/opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa

3 Moniammatillinen yhteistyö Koulun oppilashuoltotyö on yhä enenevässä määrin moniammatillista yhteistyötä erityisesti sosiaa-li- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Eri asiantuntijat ovat opettajalle tärkeä tuki oppilashuollon käytännön toteutuksessa. Merkittävimmän tukiryhmän muodostavat kouluterveydenhoitaja, kou-lukuraattori, perheneuvolan psykologit ja kunnan sosiaalityöntekijä. Koulun tärkein moniammatillinen työkalu on oppilashuoltoryhmä, jota käsitellään luvussa 5.

14

Kuvio 2: Oppilashuollollinen prosessi ja moniammatillinen yhteistyö

3.1 Terveydenhuolto Kouluterveydenhuoltoon kuuluu:

− Terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa

− Oppilaan terveyden ja opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen. − Suun terveydenhuolto − Mielenterveyspalvelut − Yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista

varten tarpeellinen erikoistutkimus. − Oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisäl-

löstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

− Opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.

Opettaja hankkii riittävän ja kokonaisvaltaisen oppilaan tuntemuksen ja kirjaa asiat.

Opettaja seuraa ja kirjaa oppilaan toimintaa, edistymistä ja kehitystä.

Opettaja keskustelee mahdollisista ongelmista • oppilaan kanssa • huoltajan kanssa

ja kirjaa keskustelut.

Opettaja neuvottelee työyhteisössään mahdollisista tukitoimista esim. kollegan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin kanssa. Tukitoimista tehdään kirjallinen suunnitelma.

Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä: • opettaja tuo asian ohr:n käsittelyyn • moniammatillinen näkökulma asiaan • toimenpiteistä, työnjaosta ja seurannasta sovitaan

ja kirjataan

Tarpeelliset koulun tukitoimet käytetään ja kirjataan.

Koulun erityispalvelut: • terveydenhoitajan • koululääkärin • koulukuraattorin • koulupsykologin

tekemät jatkoselvitykset ja mahdolliset tukitoimet

Tarpeelliset jatkoselvitykset ja tukitoimet järjestetään koulun ulkopuolella. - perheneuvola - poliklinikat - sairaalat - lastensuojelu

Kou

lun

oma

oppi

lash

uolto

työ

Mon

iam

mat

illin

en v

erko

stot

yö

15

3.1.1 Kouluterveydenhoitaja Terveydenhuollosta kouluyhteisössä vastaa kouluterveydenhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu edellä mainittujen ohella seuraavaa:

− Seuraa oppilaan kasvua ja kehitystä. − Huolehtii vuosittaisista terveystarkastuksista. − Huolehtii seulontatutkimuksista ja rokotuksista. − Antaa terveysneuvontaa ja tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille. − Tekee oppilaskohtaista työtä huoltajien ja opettajien kanssa. − Selvittää oppilaiden kanssa heidän terveydellisiä ongelmiaan. − Ohjaa tarvittaessa oppilaan lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilön vastaanotolle. − Osallistuu oppilashuoltotyöhön (mm. oppilashuoltoryhmän kokouksiin). − Toimii vastuu- ja yhteyshenkilönä allergia- ja ruokavalioasioissa yhteistyössä ravitsemus-

päällikön ja koulun henkilökunnan sekä huoltajien kanssa mm. suorittaen allergia- ja ruoka-valiokyselyt ja vastaten niiden aiheuttamista toimenpiteistä ja informoinnista.

− Informoi koulua ja huoltajia ajankohtaisista toimialansa asioista ja vastaa niiden toimeenpa-nosta esim. epidemiatilanteissa.

Kouluterveydenhoitaja on Hongon koululla yhden päivän viikossa ja yhteiskoulu/lukiolla kaksi päi-vää viikossa. Muina aikoina kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavissa terveysaseman kautta. 3.2 Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja kehityksessään sekä toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedelly-tysten parantamiseksi. Koulukuraattorin työ painottuu oppilaskohtaiseen työhön. Oppilaat tulevat koulukuraattorin asiakkaiksi opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän aloit-teesta tai omasta aloitteestaan. Aloite voi tulla myös joltain koulun ulkopuoliselta taholta kuten esimerkiksi lastensuojelusta, perheneuvolasta, lasten tai nuorten psykiatriasta, nuorisotoimesta tai poliisilta. Yhteydenoton syyt liittyvät usein käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen liit-tyviin asioihin, tunne-elämän pulmiin tai koulunkäyntijärjestelyihin sekä oppimiseen.

− Luottamukselliset tukikeskustelut oppilaan kanssa. − Oppilaan kokonaistilanteen arviointi ja tukitarpeen kartoitus; minkälaista tukea oppilas, per-

he, koulu tarvitsevat. − Perheen tukeminen kasvatustyössä, yhteistyö oppilaan ja perheen kanssa: käydä yksilöllisiä

ja yhteisöllisiä tukikeskusteluja, tukea perheitä ja ohjata tarvittaessa oppilas perheineen jat-kohoitoon perheneuvolan, nuorisovastaanoton, keskussairaalan, sosiaalitoimen tai muun palvelun piiriin.

− Oppilaiden tukeminen kouluun, kotiin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvissä elämän pulmati-lanteissa.

− Oppilashuoltoryhmien toimintaan osallistuminen. − Yhteistyö rehtorin ja opettajien kanssa mahdollisten erityisjärjestelyjen toteuttamiseksi, joita

oppilaan kasvu ja kehitys edellyttävät. − Apuna suunniteltaessa keskusteltaessa ja päätettäessä oppilaalle tarjottavista tehostetun ja

erityisen tuen muodoista. − Tukea opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämi-

sessä ja ratkaisemisessa.

16

− Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen. − Osallistua kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen, koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja

kiusaamistilanteissa sovellettavien toimintatapojen sekä kriisi- ja päihdesuunnitelmien kehit-tämiseen, seurantaan ja käytännön toteuttamiseen.

− Vanhempainiltoihin ja kriisiryhmän toimintaan osallistuminen. − Toiminnan ja tavoitteiden esittely lukuvuoden alussa huoltajille (esim. vanhempainillassa),

koulun henkilökunnalle ja oppilaille (esim. luokittain). − Alueelliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen osallistuminen.

Koulukuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen yleisimmät syyt:

− Keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat − Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen ja kyseenalaistaminen − Poissaolot ja opintojen ja velvollisuuksien laiminlyönti − Agressiivinen tai muu epätavallinen käyttäytyminen − Kiusaamistilanteet, kaverisuhdeongelmat − Opetusjärjestelyihin ja oppimiseen liittyvät kysymykset − Perheasiat: esim. lasten huolto ja kasvatus, päihteet, mielenterveysongelmat, muuttuvat

perherakenteet − Tunne-elämän vaikeudet: ahdistuneisuus, pelot, arkuus, masennus, jännittäminen jne. − Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja ongelmat

Opettaja voi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin koulu- ja ryhmätason asioissa, kun:

− Opettaja haluaa keskustella konsultatiivisesti oppilaan/luokan asioista. − Halutaan käsitellä luokan/ryhmän kanssa esimerkiksi tupakointiin, netinkäyttöön, seuruste-

luun, kaveruuteen, itsetuntoon, elintapoihin liittyviä asioita jonkun muun aikuisen kuin opet-tajan johdolla. Koulukuraattorit eivät ”tule pitämään” terveyskasvatustunteja vaan em. asia on jostain syystä pinnalla ko. luokassa/ryhmässä.

− Luokassa on tavallisuudesta poikkeavia sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmia, epämääräistä huonoa henkeä, kiusaamista, ei-toivottavaa käyttäytymistä ryhmänä.

− Halutaan vahvistaa luokan ryhmähenkeä ja/tai vuorovaikutusta. − Koululla/kouluympäristössä/vapaa-aikana on tapahtunut jotain häkellyttävää, hämmentävää,

järkyttävää, joka nousee esille luokkatilanteissa. Koulukuraattori on Honkajoella maanantaisin ja tiistaisin. Koulukuraattoria koskee vaitiolovelvolli-suus. Asioista, jotka ovat tulleet esille keskusteluissa annetaan tietoa vain jos se on välttämätöntä ja siinä määrin kuin on sovittu. 3.3 Koulupsykologi ja perheneuvola Honkajoen kouluilla ei ole koulupsykologia. Psykologi- ja perheneuvolapalvelua saa tarvittaessa Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän (PoSa) perheneuvolasta. Psykologi- ja perheneuvolapalveluita voidaan tarvita esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

− Esiopetusoppilaan kouluvalmiusasioissa; mietityttää onko lapsi valmis aloittamaan koulua. − Oppilaalla on oppimisvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia tai muita käyttäytymisen ongelmia;

tuki opettajille ja koulun henkilökunnalle. − Kun tarvitaan psykologisia tutkimuksia tai lausuntoja (esim. oppimiskykytutkimukset)

17

− Oppilaan siirtäminen erityisopetukseen/takaisin yleisopetukseen. − Konsultointiavun tarve oppilaan asioissa tai esim. HOJKS:n laadinnassa.

Opettajat/oppilashuoltoryhmät toimivat yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa psykologi- ja perheneuvolapalveluja hankittaessa. Myös huoltajat voivat tehdä aloitteen asiassa ja he voivat käyt-tää palveluja myös oma-aloitteisesti. 3.4 Fyysinen ympäristö

Koulun fyysisen ympäristön turvallisuudesta vastaa opetuksen ylläpitäjä (kunta), jonka koulun viranomaisena toimii koulun rehtori . Työsuojelutarkastuksilla, palotarkastuksilla ja terveydellisten olojen seurannalla varmistetaan turvallinen kouluympäristö. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen ilmoittamaan koulun rehtorille havaitsemistaan puut-teista, mm. vaarallisista aineista, välineistä tai tiloista. Työvälineinä ei saa käyttää eikä oppilaiden saatavilla olla sellaisia esineitä, työvälineitä tai materiaaleja, jotka oppilaan ikä- ja kehitystaso huo-mioiden voisivat todennäköisesti väärin käytettynä aiheuttaa vaaratilanteita (esim. voimakkaat liuot-timet, teräaseet, koneet). 3.5 Tiedonsiirto ja salassapito

Vaitiolovelvollisuuden piirissä ovat kaikki ne tiedot, jotka on saatu koulunkäyntiin liittyvien tehtä-vien hoidossa oppilaan tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista asioista tai taloudellisista tilanteista (perusopetuslaki 40 § 1 mom.). Sivistystoimen toimielinten jäsenet, rehtori, opettajakun-ta, koulunkäyntiavustajat, harjoittelijat sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (perusopetuslaki 40 § 2 mom.). Sosiaalitoimen edustajalla on oikeus saada tietoa tiedonantovelvollisuuden perusteella. Tällöin sosi-aaliviranomainen yksilöi ja perustelee tiedon tarpeensa jonka perusteella tiedon antaja päättää, onko hänen hallussaan oleva tieto asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttava ja välttämätön. Tietoja voi antaa myös huoltajan ja 15 vuotta täyttäneen oppilaan suostumuksella. 15-vuotta täyttä-neellä on oikeus tutustua häntä koskeviin asiapapereihin. Huoltajalla on oikeus tutustua huolletta-vansa asiapapereihin. Alaikäinen voi tietyissä tilanteissa kieltää itseään koskevien tietojen luovut-tamisen huoltajilleen. Silloin, kun alaikäinen katsotaan ikänsä tai kehitystasonsa perusteella kyke-neväksi päättämään omasta hoidostaan, hänellä on potilaslain 9 § 2 mom. perusteella oikeus kieltää hoitoansa tai terveydentilaansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen. Oppilashuollon tietoja on oikeus antaa esiopetuksesta Hongon kouluun ja Hongon koulusta yhteis-kouluun oppilaan vaihtaessa kouluyksikköä. Jos oppilas vaihtaa koulua toisen koulutuksen järjestä-jän ylläpitämään kouluun (toiseen kuntaan), ei salassa pidettäviä tietoja saa antaa ilman huoltajan tai 18 vuotta täyttäneen oppilaan lupaa. Mikäli koululla on huoli oppilaan tilanteesta eikä lupaa tiedon siirtämiseen ole saatu, on oppilaasta tehtävä lastensuojeluilmoitus. Tämän jälkeen sosiaalitoimi ar-vioi tiedon siirron tarpeen uuteen kouluun/kuntaan. 3.5.1 Salassapitosäännöksiä

− Perusopetuslaki 40 § − Lukiolaki 32 §

18

− Lastensuojelulaki − Julkisuuslaki 24§ − Henkilötietolaki 33§ − Potilaslaki – laki potilaan asemasta ja oikeuksista 10-13§ − Asiakaslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10-13§

4 Oppilashuoltoryhmät Oppilashuoltoryhmä (ohr) koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistuu koko kou-luyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden autta-miseksi. Oppilashuoltoryhmät toimivat koulujen oppilashuoltotyön tukena. Ryhmissä neuvotellaan yksittäi-sen oppilaan tai oppilasryhmän koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja tukitoimista, käsitellään kou-lun kasvatustyötä ja toiminnan kehittämistä turvalliseksi oppimisympäristöksi sekä annetaan tarvit-tavia lausuntoja. Hongon koululla ja yhteiskoulu/lukiolla on omat oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännölli-sesti vähintään kerran kuukaudessa. Esiopetusoppilaiden asioita voidaan käsitellä Hongon koulun oppilashuoltoryhmän kokousten yhteydessä. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat tarvittaessa yhteen käsiteltäessä laajempia asioita, kehittämistä tai esimerkiksi nivelvaiheita. Lisäksi Pohjois-Satakunnan seudulla toimii Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Sii-kaisten yhteinen seudullinen oppilashuoltoryhmä. Se mm. kehittää oppilashuoltoa seudullisesti, luo seutukunnalle yhteisiä toimintamalleja ja lomakkeita jne. Rehtorit ja/tai sivistystoimenjohtaja osallistuu seudullisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin. 4.1 Kokoonpano ja työnjako Oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja työn organisoinnista vastaa koulun rehtori ja esiopetuksessa esikoulun opettaja. Hänen lisäkseen ryhmään kuuluvat erityisopettaja, koulukuraattori ja kou-luterveydenhoitaja sekä yhteiskoulu/lukiolla lisäksi opinto-ohjaaja. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään koulun yhteisiä asioita (ei oppilasasioita), voi ryhmän kokoonpano olla vapaampi. Näis-sä asioissa voidaan tehdä yhteistyötä esim. oppilaskunnan tai vanhempaintoimikunnan kanssa. Tarvittaessa (esim. oppilasasioissa) oppilashuoltoryhmän kokoukseen voidaan kutsua oppilaan huoltajat, oppilas, esikoulun opettaja, luokanopettaja/luokanvalvoja, sosiaalityöntekijä, perhe-neuvolan psykologi tai muita asiantuntijoita. Esiopetuksen oppilashuollollisia asioita voidaan käsitellä alakoulun ohr:n kokouksissa (esim. nive-lasiat, oppimisen tukeminen) 4.2 Asioiden käsittely Kokouksen kulku on yleensä seuraavanlainen:

− edellisen kokouksen muistion läpikäyminen; onko sovitut asiat hoidettu − uuden asian käsittely: taustat, keskustelu ja kuulemiset ja johtopäätökset − toimintasuunnitelma: mitä tehdään ja kuka tekee eli ottaa yhteyttä huoltajiin tai viran-

omaisiin − asian mahdollisista jatkotoimista ja seurannasta sopiminen

19

Kokouksista tiedotetaan henkilökunnalle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Ehdotukset oppilashuoltoryhmän käsittelyyn otettavista asioista tehdään ajoissa puheenjohtajan kautta. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan oppimista, fyysistä tai sosiaalista hyvinvointia, lastensuojelutar-vetta, kiusaamiseen liittyviä asioita yms. tulee huoltajalle tiedottaa etukäteen, että oppilaan asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä. 4.3 Kirjaaminen ja otteet Oppilashuoltoryhmän kokouksesta tehdään muistio, jonka laatii erityisopettaja tai joku muu rehtorin nimeämä jäsen. Rehtori säilyttää muistiot ja pöytäkirjat lukitussa kaapissa ja kopiot (sähköiset ja paperiversiot) rehtorin päättämässä turvallisessa paikassa . Asiakirjat ovat julkisuuslain 24§:n 30 momentin mukaan salassa pidettäviä. Kopioita tai otteita oppilashuollollisista asiakirjoista saa ottaa vain rehtorin luvalla ja jokainen ko-pio tai ote kirjataan luovutetuksi (henkilö, päivämäärä ja tarkoitus). Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan seuraavat asiat, muissa asioissa soveltaen:

− asia ja vireillepanija − läsnäolijat − mitä on tehty tähän mennessä − päätetyt jatkotoimet ja vastuut niiden eteenpäin viemisessä − asioiden seuranta − muut mahdolliset asiat

Oppilashuoltoryhmien toiminnan periaatteet ja vuosisuunnitelmat on kirjattu tarkemmin oppi-lashuoltoryhmien toimintasuunnitelmaan.

• Toimenpiteet: oppilashuoltoryhmän kokoukset • Aikataulu: kerran kuussa, tietty päivä kuukaudessa sovitaan ensimmäisessä kokouksessa • Vastuuhenkilö: puheenjohtaja (rehtori), muistiot: erityisopettaja

5 Seudullinen yhteistyö

Pohjois-Satakunnan seutukunnan yhteistyöalueeseen kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia ja Siikainen. Yhteistyön tavoitteena on samansuuntaiset toimintalinjat oppilashuollon käytännön toteutuksessa. 5.1 Yhteistyöryhmät ja yhteiset työntekijät Alueella kokoontuu säännöllisesti seuraavia yhteistyöryhmiä:

− Seudullinen oppilashuoltoryhmä, johon kukin kunta on nimennyt kaksi edustajaa. Mukana on myös nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja kouluterveydenhuollon edustus.

− Laaja-alaisten erityisopettajien työryhmä − Hankkeiden seudullinen koordinaatiotyöryhmä

20

Yhteiset työntekijät − Koulukuraattoripalvelu : Honkajoella on sopimus Kankaanpään kaupungin kanssa

kuraattoripalvelusta. − Psykologipalvelu: tarvittaessa Kankaanpään perheneuvolasta. Psykologilla ei ole säännölli-

siä vastaanottokäyntejä Honkajoella. − Kiertävä erityislastentarhanopettaja, kelto

Honkajoen kunnalla on sopimus Jämijärven kunnan kanssa kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto)palvelusta päivähoitolapsille. Kelto käy Honkajoella kaksi päivää kuukaudessa. Tavoitteena on tunnistaa ja auttaa päivähoidossa olevia erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kysymykseen tulee lähinnä kielellisten valmiuksien edistäminen ja hahmot-tamiseen liittyvien ongelmien vähentäminen/poistaminen. 5.2 Lomakepankki Pohjois-Satakunnan alueella pyritään yhtenäistämään osa oppilashuollossa/erityistuen piirissä käy-tettävistä lomakkeista. Oppilaan siirtyessä koulusta toiseen tai jatkaessa opintoja II asteen oppilaitoksissa vastaanottavaa koulua helpottaa homogeenisempi lomakkeisto siltä osin kuin tieto-jen on tarpeen siirtyä eteenpäin. Yhteisesti käsiteltyjä lomakkeita ovat mm:

− Huolen ilmaus oppilaasta oppilashuollolle − Nivelvaiheenkäsittely, erityisopetukseen siirtovaihe, toiseen kouluun siirtyminen − Koulukiusaamistapauksen tai konfliktitilanteen selvittely − Häiriköinti tai vahingonaiheuttaminen − HOPPI – henkilökohtainen oppimissuunnitelman oppilaalle − HOJKS-lomake henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma − Huoltajapalaverien muistiolomake − Oppimiskykytutkimuksen esitietolomake ja suostuminen

Lomakemallit ovat tämä käsikirjan liitteenä (liitteet 27-35).

• Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 5.3 Erityisen tuen yhteistyö Honkajoen kunnalla on sopimus Kankaanpään kaupungin kanssa luokkamuotoisesta erityisopetuk-sesta. Tarvittaessa Honkajoen kunnassa asuvat luokkamuotoista erityisopetusta tarvitsevat oppilaat voivat käydä koulun Kankaanpäässä. Koulutilanne selvitetään jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Siirtopäätös edellyttää asiantunti-jan/asiantuntijoiden lausunnon sekä opettajan pedagogisen arvion, jos oppilas on jo koulussa Hon-kajoella. Asia valmistellaan aina yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Honkajoelta on erillinen koulukuljetus Kankaanpäähän, osa oppilaista käyttää julkista liikennettä. Koulunkäynti erityisen tuen ryhmässä Kankaanpäässä on oppilaalle maksuton. Kankaanpään Kangasmetsän koulun erityisopettajat antavat tarvittaessa konsultaatioapua esiopetuk-sen ja perusopetuksen opettajille oppilaskohtaisissa asioissa.

21

• Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

5.4 Yhteiset koulutukset Yhteisten koulutustilaisuuksien kautta opettajat oppivat tuntemaan toisensa, mikä luo pohjaa yhteis-työlle. Monen oppiaineen osalta seutukunnan kunnissa on vain yksi aineenopettaja, jolloin yhteis-työ ja kollegan tuki auttaa ratkaisemaan monta asiaa. Yhteisiä koulutustilaisuuksia järjestetään mm:

− Alueelliset aihekohtaiset koulutukset, osa näistä yhteisiä veso-päiviä − Aineenopettajatapaamiset − Teemaillat huoltajille, päivähoitajille, opettajille, vanhempaintoimikunnille

• Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

6 Koulupolun nivelvaiheet ja jatkumo Oppilashuolto muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetuk-seen ja toisen asteen koulutukseen. Varhaiskasvatuksessa ei varsinaisesti puhuta oppilashuollosta vaan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä, syrjäytymisen ennaltaehkäisemisestä ja varhaisesta puutumisesta. Nivelvaiheessa painottuu ennaltaehkäisevä ja luottamuksellinen oppi-lashuolto. Lapsen turvallisen koulunkäynnin takaamiseksi on tärkeää, että riittävät tiedot siirtyvät nivel-vaiheessa oppilaan mukana. 6.1 Päivähoidosta esiopetukseen Honkajoen kunnassa jokaiselle päivähoidon aloittavalle lapselle laaditaan vanhempien ja kasvatus-henkilöstön yhteistyönä varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu), jossa sovitaan lapsen kasvun ja kehi-tyksen tukemisen kannalta keskeiset asiat ja myös mahdolliset erityisen tuen tarpeet. Lapsen siirty-essä päivähoidosta esiopetukseen voidaan suunnitelma siirtää lapsen mukana, jos vanhemmat anta-vat siihen suostumuksensa. 6.1.1 Varhaiskasvatuksen tukiryhmä Varhaiskasvatuksen tukiryhmä on moniammatillinen työryhmä, jonka yhteistyön avulla pyritään kehittämään varhaiskasvatuksessa toteutettavia ennalta ehkäiseviä, lapsen kehitystä tukevia toimin-tamalleja. 6.1.1.1 Tavoitteet

- Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. - Lapsen tarvitseman erityisen tuen tarpeen mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja

tarvittavien tukitoimien järjestäminen. - Perheen ja varhaiskasvattajien kasvatustyön tukeminen. - Vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyön tukeminen ja tiivistäminen, työnjaon

selkiyttäminen.

22

- Tukea lasta siirtymävaiheissa esim. päivähoidosta ja seurakunnan kerhosta esikouluun ja esikoulusta kouluun.

- Tarpeellinen tieto siirtyy esikouluun. - Onnistunut tiedonkulku neuvolasta esikouluun.

6.1.1.2 Sisältö

- Ryhmässä käsitellään tavallisimpia lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmia, esim. pu-heeseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin taitoihin tai oppimiseen liittyen.

6.1.1.3 Kokoontuminen

- Ryhmä kokoontuu kerran syyslukukaudella (syys-lokakuussa) ja kerran kevätlukukaudella (helmi-maaliskuussa) sekä lisäksi tarvittaessa.

- Kevään kokoontumisessa painotus on esikouluikäisissä, kouluun siirtyvissä lapsissa sekä esikoulun aloittavissa lapsissa. 6.1.1.4 Kokoonpano

- Työryhmään kuuluvat neuvolan terveydenhoitaja, koulun terveydenhoitaja, seurakunnan ker-ho-ohjaaja, erityisopettaja, kelto, esikoulunopettaja, päivähoidon edustaja ja perhepäivähoi-donohjaaja.

- Myös vanhemmilla on mahdollisuus olla paikalla heidän lapsensa asiaa käsiteltäessä ja toi-vottavaa se olisi etenkin silloin, jos he itse ovat nostaneet keskustelutarpeen esiin.

6.1.1.5 Vasun merkitys

- Yksilöllisen kasvun ja kehityksen seuraaminen. - Kasvatuskumppanuus - Vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan, päivähoitohenkilöstön kokemus ja osaaminen. - Huomio varhaiseen puuttumiseen. - Lapsen erityistarpeiden ja ongelmien huomioiminen sekä niihin

puuttuminen. - Tukitoimien varhainen alkaminen.

6.1.1.6 Erityishuomio suoraan kotoa tulevat lapset

- Varhaiskasvatuksen tukiryhmä, neuvola ja kerhonohjaaja ovat avain asemassa vanhempien neu-vomisessa ja tukemisessa.

6.1.1.7 Esikouluun ilmoittautuminen ja tutustuminen - 5v. tarkastustiedot päivähoitoon ja esikouluun

- Toritapahtuma vanhemmille maalis-huhtikuussa, järjestetään yhteistyönä Hongon koulun kans-sa. Tapahtumassa mukana myös vapaa-ajan harrastustoiminta mm. partio, HSU, VPK, MLL ja seurakunta.

- Samana iltana esikouluun tulevilla lapsilla tutustuminen esikoulun tiloihin ja toimintaan

• Vastuuhenkilö: esikoulun opettaja

23

6.2 Esikoulusta peruskouluun Esiopetuksen tavoitteena on antaa lapselle riittävät valmiudet koulunkäynnin aloittamiseen. Koulu-valmiutta arvioidaan vanhempien luvalla mm. erilaisilla ryhmä- ja yksilötutkimuksilla. Kouluval-miuden arviointi jatkuu koko esiopetuksen ajan. Asiat kirjataan Lapsen esiopetuksen suunnitelmaan LEOPS:iin. Esiopetuksella on olemassa oma vuosiympyrä, johon on kirjattu esikoululaisen oppi-lashuolto. 6.2.1 Toimenpiteet

- Koulumuodon valinta; yleisopetus, pienryhmä, koululykkäys - Koulutulokkaiden erityistuen ja opetusjärjestelyjen tarpeen kartoitus, erityisopettaja - Kouluun ilmoittautuminen; toritapahtuma - Siirtopalaveri huhti-toukokuussa, johon osallistuvat esikoulunopettaja, tuleva luokanopet-

taja, erityisopettaja sekä lapsen vanhemmat, jos he itse haluavat - Kouluun tutustuminen, toukokuussa

• Vastuuhenkilö: 1. lk:n opettaja

6.3 Toiselta luokalta kolmannelle luokalle 6.3.1 Toimenpiteet

- Viikkotuntimäärä lisääntyy. - Perustaitojen kartoitus (ai, lu, ki, ma ym.) luokanopettaja ja erityisopettaja. - Itsenäisen työskentelyn ja vastuun lisääntyminen. - Mahdollinen alkuopettajan vaihtuminen, aineopettajat mukaan opetukseen - A1-kielen opiskelu alkaa. - 3. lk:n opetusjärjestelyt; riittävän pieni ryhmä, tarvittaessa jakotunteja koulupäivän sisällä,

tukiopetus , tukea läksyjen tekoon, eo ja koulukuraattori. - Vanhempainilta 3. luokalla; iso muutos, 3.lk:n haasteet, ei enää ap/ip läksytukea, tiedotusta

ja ohjausta vanhemmille. - Huom. eri luokilla omia vanhempainiltoja, syksyllä tärkeää 1. lk, 3.lk ja 7. lk

päästään kunnolla puhumaan ko. luokan asioista ja samalla hoidetaan yleiset tiedotukset.

• Vastuuhenkilö: 3. lk:n opettaja 6.4 Alakoulusta yläkouluun 6.4.1 Toimenpiteet

- Oppilaan oma vastuunotto koulunkäynnistä painottuu. - Siirtymiseen liittyy koulurakennuksen vaihto ja siirtyminen aineopettaja-järjestelmään . - Siirtymävaiheen keskustelut ja kysely 6. -luokkalaisille huhtikuussa, järjestää lo - Vanhempainilta (huhti – toukokuussa, järjestää rehtori ja opo - Kuutosten tutustuminen yhteiskouluun (huhti – toukokuussa): järjestää opo, tukarit ja tule-

va luokanvalvoja, ohjelmassa koulun esittely, sekä yhteistä toimintaa (pelejä, leikkejä). - Luokanopettajat ”raportoivat” luokan tilanteen ja mahdolliset ongelmat opekokouksessa ke-

väällä, järjestää rehtori.

24

- Mahdolliset hojks -oppilaat ja mamu-oppilaat käsitellään erikseen erityisopettajan, luokan-opettajan, yhteiskoulun rehtorin ja opon kanssa.

• Vastuuhenkilö: 7. luokan luokanvalvoja 6.5 Perusopetuksesta toiselle asteelle 6.5.1 Tavoitteet

- Tavoitteena jokaisen oppilaan hakeutuminen jatko-opintoihin ja opintojen sujuminen toisen asteen koulutuksessa.

- Luottamuksellinen yhteistyö opinnoista putoamisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

- Oppilaiden opiskelun, itsenäistymisen ja vastuunoton tukeminen. - Erityisoppilaiden tarpeiden tukeminen.

6.5.2 Toimenpiteet

- Jatko-opintosuunnitelmien kartoitus aloitetaan henkilökohtaisella tasolla 8lk:n keväällä haastatteluissa: opo

1. Sitä ennen opon tunneilla käyty jo lävitse jatkokoulutusvaihtoehtoja yleisellä tasolla (8lk).

2. Etenkin oman lukiovaihtoehdon esittely (alkaen 8lk). - 9 lk:lla jatkokoulutusvaihtoehdot yksityiskohtaisemmin, sekä omien kykyjen ja taipumusten

tunnistaminen: opo - TET (syyskuu 1vko ja toukokuu 1vko): opo - Tutustuminen lähialueen ammatilliseen koulutukseen (loka – marraskuu): opo - Jatkokoulutusvanhempainilta, jossa lähialueen ammatillisen koulutuksen esittelijöitä (joulu –

tammikuu): opo - Työvoimatoimiston koordinoimat opotapaamiset (väh. 3 per vuosi) opo osallistuu - Henkilökohtaiset haastattelut (tarvittava määrä) - Mahdollisuus ammatinvalintapsykologin palveluihin koululla opo - Jatko-opintoihin haku (maaliskuu) opo

1. huoltajien ja oppilaan allekirjoittama hakusuunnitelma 2. haun toteutus opon kanssa

- Kesäkuun alussa toteutuneiden opiskelupaikkojen seuranta ja tarvittava jälkiohjaus rehtori ja opo

- Syksyn aikana muissa oppilaitoksissa opiskelunsa aloittaneiden kartoitus opo 6.5.3 Oppilaanohjaus

- tunnit elokuu-> - TET lokakuu 5pv ja toukokuu 5pv - tutustumiset ammatti-instituutti, yritysvierailu - vanhempainillat marraskuu (yhteinen), tammikuu (jatkokoulutus) - oppilaitosesittelyt joulukuu (oppilaille), tammikuu (vanhemmille) - haastattelut lokakuu-> - haussa ohjaus maaliskuu - valintakortit (lukio) maaliskuu - urasuunnitelmat (PSAI) huhti-toukokuu

25

- jälkiohjaus kesäkuu - seuranta syys-lokakuu, tiedonsiirtoa tarvittaessa

6.5.4 Seutukunnallinen opon ja työvoimatoimiston yh teistyö - Mukana oppilaan-, opinto-ohjaajia: Kankaanpää (Pohjanlinnan koulu, lukio, PSAI), Parkano,

Kihniö, Karvia, Lavia, Siikainen, Honkajoki - Palaverit: - aloitus työvoimatoimistolla (elo-syyskuussa) - kaksi muuta oppilaitoksissa (marraskuu, toukokuu)

• Vastuuhenkilö: opinto-ohjaaja

6.6 Lukiosta kolmannelle asteelle

- Lukio-opintojen aikana opiskelijan valmiuksien seuranta: ryhmänohjaaja, rehtori, opo - Haastattelut (lukioaika): opo - Vierailijat (marras – tammikuu): opo - Retki Studia-, tai vastaaville jatkokoulutusmessuille (lokakuu): opo - Yliopisto- ja AMK vierailupäivä (tammikuu): opo - Mahdollisuus hakujen tekemiseen koululla opon kanssa kokopäiväopiskelun jälkeenkin

(helmi – huhtikuu): opo - Mahdollisuus ammatinvalintapsykologin palveluihin koulull:a opo • Vastuuhenkilö: opinto-ohjaaja

7 Huoli- ja ongelmatilanteet 7.1 Jatkuva seuranta, ennaltaehkäisy ja puuttuminen Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön ohessa jo-kaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeusturvaa. Asioihin puututaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja ryhdytään kurinpidollisiin ja/tai oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Ongelmatilanteet pyritään ensi-sijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien. Oppilaita ohjataan avoimmuuteen, rehellisyyteen ja vastuuntuntoon itseään ja koulutovereitaan koh-taan. Oppilaita kehotetaan ilmoittamaan välittömästi koulun henkilökunnalle huomatessaan järjes-tyssääntöjen rikkomuksia, kiusaamista, ilkivaltaa tai muuta asiaankuulumatonta. Kouluissa on käytössä tallentava videovalvonta ensisijaisesti ulkopuolista uhkaa varten. Tallennuk-sia voidaan rehtorin luvalla tarkastella myös oppilashuollollisin tai kurinpidollisin perustein tarvit-taessa. Valvoessaan ja ohjatessaan opettajat ja avustajat toimivat järjestyssäännön ja yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti. Puuttumisessa on aina oikeus ja velvollisuus käyttää tilanteen mukaista har-kintaa itsenäisesti. Akuutteihin ongelmatilanteisiin (esim. kiusaaminen, ilkivalta, tapaturma) puutu-

26

taan välittömästi ja ryhdytään jatkotoimiin tarvittaessa. Tilanteen havainnut tai siihen ensiksi puut-tunut raportoi oppilaan/oppilaiden omalle opettajalle (lo/lv), joka kirjaa asian. Rehtori voi yhdessä sopien tai oma-aloitteisesti ottaa asian jatkokäsittelyn hoitaakseen. Yhteistyötahot ja asian eteneminen huoli- ongelma- ja kiusaamistilanteissa sekä oppimisen tuen tar-peen ilmetessä: Opettaja Erityisopettaja Perheneuvola Oppilas Kuraattori Rehtori OHR Psykologi Huoltaja Terveydenhoitaja Lastensuojelu Kuvio 3: Yhteistyötahot ja eteneminen tuen tarpeessa 7.2 Järjestyssäännöt Kouluilla on järjestyssäännöt, jotka tulee olla esillä luokissa. Niiden ydinasioista voidaan tehdä myös selkeitä käyttäytymisohjetauluja sijoitettaviksi sopiviin paikkoihin. Järjestyssäännöt käydään läpi lukuvuoden alussa opettajien kokouksessa ja oppilaskunnassa ja tehdään tarvittavat päivityseh-dotukset, jotka rehtori ja sivistyslautakunta lopullisesti hyväksyvät.

• Toimenpiteet: järjestyssääntöjen päivitys (opettajien kokous, oppilaskunta) • Aikataulu: elokuu • Vastuuhenkilö: rehtori, oppilaskunnan ohjaava opettaja • Toimenpiteet: järjestyssääntöjen tiedoksi saattaminen oppilaille • Aikataulu: elokuu • Vastuuhenkilö: luokanopettaja/luokanvalvoja

7.3 Kurinpitosäännökset 7.3.1 Koulun menetelmät perusopetuslaissa Perusopetuslain 36 § määrittelee koulunkäytössä olevat kurinpitokeinot seuraavasti: Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti:

− Voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjal-linen varoitus.

− Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

− Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

− Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työsken-televän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen

27

vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritse-vän käyttäytymisen vuoksi.

− Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoite-tusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta anne-taan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tar-koitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori. 7.3.2 Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opp ilaan poistaminen

− Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumis-määräystä.

− Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saa-tuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

− Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opet-tajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

− Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä.

− Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä. 7.3.3 Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen tä ytäntöönpano Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista

− On yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankitta-va muu tarpeellinen selvitys.

− Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

− Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuk-sen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle.

− Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetus-suunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppi-mista seurataan. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolain-käyttölain (586/1996) 31 §:n 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.

28

− Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai kou-lussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

− Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erot-tamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tar-koitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 7.4 Perusohje ongelmatilanteessa toimimiseen

1. Oppitunnin opettaja/välituntivalvoja puuttuu asiaan välittömästi (esim. lopettaa toiminnan,

erottaa tappelijat tms.) 2. Opettaja puhuttelee oppilasta/oppilaita

heti tunnin aikana jos tarpeen (esim. käytävässä) 3. Oppitunnin tai koulun jälkeen - miksi oppilas toimi kuten toimi - säännöt ja sopimukset selväksi perustellen - sopimus tulevasta: sovittelu / kurinpito / seuranta - jos sama toistuu, mitä sitten 4. Tarvittaessa tieto tapahtuneesta luokanopettajalle/luokanvalvojalle 5. Jos sama toistuu tai on muuten tarvetta - luokanopettaja/luokanvalvoja (tai rehtori) jututtaa oppilasta/oppilaita - etsitään syitä käytökselle - mietitään miten estetään tilanteen tai ongelman uusiminen - oppilaan kuuleminen tärkeää 6. Yhteydenotto kotiin - jos tilanne toistuu tai se muuten katsotaan tarpeelliseksi - jos asiat on selvitetty koulussa, niin yhteyttä kotiin ei tule ottaa vain ”ilmoitusluonteisesti” - yhteydenottokynnyksen tulee olla ”sopivan” korkea, ettei kärsi inflaatiota - yhteyttä kotiin ottaa ensisijaisesti tilanteeseen ensiksi puuttunut opettaja (yhteiskoulussa) tai

sopimuksen mukaan luokanopettaja/luokanvalvoja ja isommissa asioissa rehtori - selkeästi kerrotaan, mitä on tapahtunut ja miten asiaa on koulussa selvitetty. - Huom! positiivinen ja kannustava ote, esim. ”Toimitaan yhdessä lapsen parhaaksi…” ”Olen

huolestunut oppilaan oppimisesta ja pärjäämisestä…” ”Halusin kertoa kuulumisia, mitä kou-lussa on sattunut…”

- sovitaan jatkoseurannasta huoltajien kanssa, mikäli tilanne jatkuu - suullinen lupa ottaa asia esille OHR:n kokouksessa tarvittaessa 7. Seurataan asiaa, mutta mikäli asiat ei muutu tai uusiutuvat (kohta 7.) 8. Rehtori jututtaa oppilasta (ns. reksin puhuttelu) - tarvittaessa yhdessä tunnin opettaja tai lo/lv:n kanssa - rehtori voi olla uudelleen yhteydessä huoltajiin 9. Kuraattori jututtaa oppilasta - erityisesti sosiaalisiin asioihin liittyviä asioita: kiusaaminen, pinnaus, kotiongelmat, elämän-hallinta - mahdollisesti yhteydenotto kotiin 10. Tapaaminen vanhempien kanssa

29

- palveriryhmässä tilanteen mukaan soveltaen esim. lo/lv, aineenopettaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, opo - etukäteistietoa oppilaan oppimisesta ja käytöksestä eri opettajilta - faktat ja asian siihenastinen eteneminen ja toimenpiteet kirjattuna 11. Oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan asiaa - lupa (kirjallinen tai suullinen) huoltajilta etukäteen 12. Oppilashuoltoryhmän määrittelemät jatkotoimet

- yhteistyössä huoltajan kanssa - tutkimuksia, erityisopetusta, koulupsykologi, perheneuvola, yms.

HUOM! − Lisäksi koko ajan käytössä tarvittavat kurinpidollise t toimenpiteet (ks. kohta). − Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus (esim. heitteillejättö, laiminlyönti, pahoinpitely,

seksuaalinen hyväksikäyttö, päihteiden väärinkäyttö). − Aina, kun huoli ilmenee tai et jaksa tai et tiedä mitä tehdä, niin tartu hihasta kollegaa, ku-

raattoria, rehtoria...

7.5 Huolilomakekartoitus Huolilomakkeiden (liitteet 1,7 ja 8) avulla tehtävän kartoituksen avulla käydään läpi jokaisen luo-kan oppilaat luokanopettajan alustamana loka-marraskuussa. Erityisopettaja laatii huolilomakekä-sittelystä vuorolistan oppilashuoltoryhmän kokoukseen yhteistyössä opettajien kanssa.

• Toimenpiteet: huolilomakekartoitus (ohr:ssä) • Aikataulu: loka-marraskuu • Vastuuhenkilö: erityisopettaja

7.6 Tapaturmat Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapa-turman hoito on oppilaalle maksuton tapaturmavakuutuksessa mainituin ehdoin ja edellytyksin. Mikäli opettaja ja tai muu henkilökuntaan kuuluva ei ole tullut tietoiseksi tapaturmasta, on oppi-laan tai huoltajan ilmoitettava siitä mahdollisimman pian. Koulutapaturman sattuessa toimitaan soveltaen seuraavan toimintamallin mukaan:

1. Oppilaalle annetaan tarvittaessa pientä ensiapua koulussa (esim. haavan puhdistus ja suoja-us, kylmähoito).

2. Oppilas toimitetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tutkittavaksi mahdollisimman pian jonkun aikuisen (opettajan, kouluavustajan tai huoltajan) seurassa.

3. Tapaturmasta ja sen hoidosta ilmoitetaan kotiin ja sovitaan mahdollisista jatkotoimista. 4. Oma luokanopettaja/luokanvalvoja tekee tapaturmailmoituksen (liite 18), joka toimitetaan

rehtorille. 5. Vakuutusyhtiö korvaa myös mahdollisista jatkohoidoista tai tutkimuksista johtuvat kustan-

nukset matkakuluineen. 6. Kopiot tapaturmailmoituksista säilytetään koulun arkistossa.

30

7.7 Poissaolot

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. (Perusopetuslaki 35 §) Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua 7.7.1 Poissaolon ilmoittamismalli Perusopetuksen oppilaan ollessa poissa koulusta oppilaan huoltaja on velvollinen ilmoittamaan poissaolon ja sen syyn ja arvioidun keston heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Kuka tahansa kou-lun henkilöstöön kuuluva voi ottaa vastaan ilmoituksen poissaolosta ja toimittaa sen asianomaiselle luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Jos huoltaja ei ilmoita poissaolosta, kyseessä on luvaton poissaolo. Tällöin oppilaan oma luokan-opettaja/luokanvalvoja ottaa välittömästi yhteyden kotiin. Oppilaan tultua kouluun poissaolosta toimitetaan huoltajan allekirjoittama kirjallinen selvitys (pois-saolovihko) oppilaan luokanopettajalle/luokanvalvojalle, joka on velvollinen pitämään kirjaa luok-kansa poissaoloista. Poissaolot tilastoidaan tuntimääräisinä seuraavin syyryhmin: sairaus, luvallinen poissaolo, luvaton poissaolo. Jos oppilas sairastuu koulussa, hänen on viipymättä käännyttävä terveydenhoitajan tai opettajan puoleen saadakseen luvan koulusta poistumiseen ja kotimatkan asianmukaisen suorittamisen var-mistamiseksi. Poissaoloon liittyvät lomakkeet ovat liitteissä 5 ja 6. 7.7.2 Toimintamalli oppilaan poissaoloissa 7.7.2.1 Luvallinen poissaolo:

- Huoltaja pyytää vapautusta koulutyöstä ennen poissaoloa. - Luokanopettaja (enintään kolme päivää) tai rehtori myöntää luvan (yli kolme päivää). - Oppilas selvittää ennen poissaoloa korvaavat tehtävät. - Luvallisen poissaolon jälkeen ei pääsääntöisesti anneta tukiopetusta.

7.7.2.2 Sairauspoissaolo:

- Huoltaja ilmoittaa poissaolosta kouluun ensimmäisen poissaolopäivän aikana. - Oppilas huolehtii mahdollisuuksien mukaan kotitehtävistään. - Sairauden jälkeen oppilas selvittää yhdessä opettajien kanssa puutteet oppimisessa. - Tarvittaessa käytetään tukiopetusta.

7.7.2.3 Runsaasti sairauspoissaoloja:

- Luokanopetaja/luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin, ohjaa oppilaan terveystarkastukseen ja ilmoittaa oppilashuoltoryhmälle.

- Jos oppilaan terveydentilassa on normaali, mutta runsaat sairauspoissaolot jatkuvat, asiaa kä-sitellään oppilashuoltoryhmässä, johon kutsutaan oppilas ja huoltaja.

- Jos poissaolot jatkuvat edelleen, asiasta ilmoitetaan sosiaalityöntekijälle (kuraattorille ).

31

7.7.2.4 Luvaton poissaolo:

- Kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana. - Luokanopettaja/luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan poissaolon syyn selvittämiseksi,

samalla sovitaan poissaolotuntien suorittamisesta. - Luokanopettaja/luokanvalvoja päättää rangaistuksesta. - Jos luvaton poissaolo toistuu, rehtori ottaa yhteyttä huoltajaan, huoltaja ja oppilas kutsutaan

oppilashuoltoryhmään kuultaviksi. - Jos luvattomat poissaolot jatkuvat edelleen, asiasta ilmoitetaan sosiaalityöntekijälle (ku-

raattorille).

7.8 Koulukiusaaminen

Koulukiusaaminen on tapahtumasarja, jossa yksi tai useampi henkilö alistaa, psyykkisesti tai fyysisesti, suoraan tai epäsuoraan, toista henkilöä toistuvasti ja jatkuvasti. Olennaista kiusaamisessa on epätasapaino osapuolten välillä, jolloin kiusattu joutuu puolustautu-maan tai on avuton kiusaajaa tai kiusaajia vastaan. Kouluyhteisössä on tärkeää erottaa toisistaan leikinomainen kiusoittelu, härnääminen ja nahinointi varsinaisesta kiusaamisesta. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappe-lee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkä-ykset tai huutelut. Välienselvittelyt ja erimielisyydet eivät sinänsä ole paha asia, vaan niillä on myös kehitykselliset tehtävänsä, jolloin opitaan hallitsemaan erilaisia tunteita, selvittelemään riitoja ja so-pimaan niitä. Kiusaamiskyselyt (liite 17) oppilaille tehdään lokakuussa ja maaliskuussa. 7.8.1 Kiusaamiseen liittyviä piirteitä:

- Kiusaaminen on fyysistä, verbaalista (sanallista) tai sosiaalista (ystävyyssuhteiden luomiseen tai rikkomiseen liittyvää) kiusantekoa.

- Tarkoituksena vahingoittaminen, loukkaaminen, alistaminen, nolaaminen tms. - Kiusaaminen on suoraa tai epäsuoraa. - Kiusaamista tapahtuu toistuvasti. - Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino. - Kiusaaminen on tahallista ja tietoista. - Kiusaamisella alistetaan ja loukataan toista. - Kiusaamiseen voi liittyä ryhmän vahvistava tai hyväksyvä käyttäytyminen. - Tavallisin muoto on hiljainen, hienovarainen kiusaaminen, jota on usein vaikein havaita

(esim. vaikeneminen, selän kääntäminen, toisen puhuttelun väistäminen ja toisen kohtelemi-nen, kuin hän olisi ilmaa, tyypillistä tytöille).

7.8.2 Netti- ja kännykkäkiusaamisen muotoja

− Nettipäiväkirjojen sisältöjen lainaaminen ja levittäminen. − Netissä olevien valokuvien (esim. kuvagallerioiden profiileista) muokkaaminen ja

levittäminen. − Kiusattavasta varta vasten luodut kiusasivut tai siihen soveltuvat valmiit sivustot (”äänestä

rumin kuva”) ja näiden sivujen osoitteiden levittäminen. − Kiusattavan nimellä tai nimimerkillä sopimattomasti esiintyminen verkkoyhteisöissä. − Pilkkaavien, uhkailevien tai järkyttävien viestien lähettäminen (usein nimettömänä tai vää-

rällä nimellä). − Pilkkaavien tai uhkaavien tekstiviestien lähettäminen. − Kännykkäkameralla kiusatusta otettujen valokuvien levittäminen.

32

− Viestejä voidaan lähettää nimettömänä esimerkiksi pre-paid -liittymästä tai internetin kautta. Jokaisella opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulun henkilökunta käsittelee asiaa oppilaiden kanssa todeten, että koulussa ei hyväksytä kiusaamista ja mahdollisiin kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi. Samalla todetaan kiusatun ja kiusaamises-ta kertovien oppilaiden anonyymiys. Koulussa tulee olla luottamuksellinen ilmapiiri, jolloin kuka tahansa voi kertoa opettajalle havaitsemastaan kiusaamisesta tietäen, että ongelmaan puututaan asi-antuntevasti. Asiaa käsitellään koulun vanhempainilloissa, koska oppilaiden huoltajat vaikuttavat lastensa käyttäytymismalleihin ja asenteisiin ja heillä on päävastuu lastensa kasvatuksesta. 7.8.3 Toimintamalleja ja järjestelmiä kiusaamisen t unnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn

− Koulussa on selvät rajat hyväksytylle ja ei-hyväksytylle käyttäytymiselle. − Koulussa on yhteisesti hyväksytyt järjestyssäännöt ja toimintaperiaatteet, joiden noudatta-

mista valvotaan yhteisvastuullisesti − Luokan kanssa keskustellaan miten kiusaamista ilmenee ja mitä pitää tehdä kun kiusaamista

havaitaan − Luokan kanssa keskustellaan mitä pitää tehdä kiusaaville oppilaille, pelisäännöt kiusaamisen

poistamiseksi − Luokan tuki kiusatuille oppilaille − Tuki- ja kummioppilas- ja oppilaskuntatoiminta ja niiden vahvistaminen − Vanhemmat oppilaat valmistavat ohjelmaa ja tekemistä nuoremmille (ja päinvastoin) − Mahdollisuuksia ns. vapaisiin tilanteisiin lukuvuoden aikana − Myönteinen palaute kiusaajille, kun kiusaaminen on vähentynyt − Tietoa koulun henkilökunnalle ja lasten huoltajille, yhteiset toimintatavat, jotka myös oppi-

laat tietävät − Yhteisöllisyyden, viihtyvyyden ja toiminnallisuuden lisääminen (yhteiset teemat ja toimin-

nat yli luokkarajojen, oppilaskunta-, kummioppilas ja tukioppilastoiminta, kerhotoiminta − Ryhmädynamiikan säätely: vaihtuvat ryhmät/työparit, klikkiytymisen ja toisten hylkimisen

ehkäisy − Välituntivalvonta − Videovalvonta − Oppimisen tukipalvellut ja erityisopetuksen keinot − Oppilashuoltoryhmän / kuraattorin laatimat toimintaohjeet − Kuraattorin pitämät tunnit ja toiminta- ja teematuokiot ym. − Opettajien ja koulun muun henkilökunnan havainnot − Kyselyt (ks. kohta kiusaamiskyselyt) ja palautelaatikot − Oppilaiden ja vanhempien ilmoitukset − Keskustelut mm. vanhempainvarteissa, teemoja / asiantuntijoita aiheesta vanhempainiltoihin

7.8.4 Toimintamalli, kun kiusaamista havaitaan:

1. Opettaja puuttuu tilanteeseen välittömästi ja lopettaa tilanteen

2. Opettaja selvittää kiusaamistilanteen − mitä on tapahtunut − ketkä ovat osallisia eli kiusaamistilanteen osapuolet − tärkeää puolueettomuus ja rauhallisuus

3. Opettaja keskustelee kiusaajan kanssa

33

− tapahtumien kulku lapsen kertomana − kuinka pitkää kiusaamista on kestänyt − kiusaamisen seuraukset − vaihtoehtoisten käyttäytymismallien käsittely

4. Opettaja keskustelee kiusatun kanssa − tapahtumien kulku lapsen kertomana − kuinka pitkään kiusaamista on kestänyt − myönteinen palaute, että kiusaamisen ilmitulo on oikein ja oppilaan turvallisuudesta

huolehditaan − selviytymiskeinoista keskustelu, myös mahdollisesta ulkopuolisesta avusta

5. Yhteiskeskustelu molempien osapuolten kanssa − eri osapuolten näkemysten yhteensovittaminen − sopimus kiusaamisen lopettamisesta − sopimus kiusaamisen lopettamisen seurannasta; selkeä sopimus seuranta-ajoista ja seuranta-

toimenpiteistä − sopimus seuraamuksista, jos kiusaamista esiintyy seurannasta huolimatta

6. Mikäli kiusaamista ei saada loppumaan, asia viedään oppilashuoltoryhmään, joka jatkaa

asian käsittelyä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Opettaja harkitsee on kiusaamistapauksesta aiheellista keskustella koko luokan kanssa. Toisinaan kiusaaminen on myös ryhmäilmiö koskien joko osaa tai koko luokkaa. Tällöin on tärkeää käsitellä asiaa myös luokan kanssa. Yhteinen huoli opetustoiminnan sujumisesta ja myönteisestä oppimisil-mapiiristä. Opettaja tai rehtori sopii tarvittaessa tapaamisesta molempien osapuolten huoltajien kanssa opettaja harkitsee milloin yhteistapaaminen on tarpeen aina, jos kysymyksessä on pitkään jatkunut kiusaaminen tai fyysisen tai aineellisen vahingon aiheuttaminen 7.8.5 Asioiden kirjaaminen

− Esiin tulleet kiusaamistapaukset tulee aina kirjata. − Selvittelyn kulku tulee kirjata ja säilyttää koulussa. − Kiusaamistapausten selvittelyyn on usein hyvä pyytää työpari, joko opettajatoveri/ koulun-

johtaja, terveydenhoitaja tai sivistystoimenjohtaja. − Jos kysymyksessä on pitkään jatkunut kiusaaminen asiaa käsitellään myös asiantuntijaryh-

mässä (oppilashuoltoryhmässä). − Tieto sivistystoimistoon, mikäli on kysymys laajalle levinneestä ongelmasta.

7.9 Mielenterveyden ongelmat Oppilaan psyykkinen oireilu näkyy yleensä häiriökäyttäytymisenä; muutoksina oppilaan käyttäyty-misessä kuten masentuneisuutena, syrjään vetäytymisenä, koulutyön laiminlyöntinä joko läksyjen teossa tai koulupinnauksena, syömishäiriöinä jne. Taustalla olevat ongelmat voivat olla moninaisia ja usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä psyykkisen oireilun taustaksi. Ongelmat voivat johtua oppimisvaikeuksista, vaikeuksista toveripiirissä, kotona ja perhesuhteissa ilmenevistä vaikeuksista jne. Kouluterveydenhoitaja teettää säännöllisesti mielenterveyskyselyn oppilaille (liite 25).

Mikäli on perusteltu syy olettaa, että oppilaalla on mielenterveyden ongelmia toimitaan näin:

34

− Opettaja keskustelee toisen oppilasta opettavan opettajan kanssa onko tämä tehnyt saman-laisia havaintoja.

− Opettaja ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan tai kuraattoriin. − Keskustelu oppilaan kanssa (opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori). − Keskustelu huoltajan kanssa (opettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, tarvittaessa oppilas). − Oppilaan ohjaaminen asiantuntijan vastaanotolle/hoitoon. Sovitaan työnjaosta kuka huoleh-

tii jatkotoimista. Tärkeää on, että aikuiset ottavat vastuun oppilaan hoidon jatkotoimista. Kouluterveydenhuolto on lähin hoitoon ohjaaja. Oppilaan vanhemmilla kasvatuksellinen vastuu oppilaasta.

− Tarvittaessa yhteys kunnan sosiaalityöntekijään (kuraattoriin).

Mikäli oppilas joutuu äkilliseen kriisiin ja saa esimerkiksi paniikkihäiriön kaltaisen kohtauksen, tulee oppilas saattaa rauhalliseen paikkaan aikuisen valvonnassa. Koulu ottaa välittömästi yhteyttä oppilaan huoltajaan ja terveydenhoitajaan. Oppilas tulee toimittaa terveyskeskuksen päivystysvas-taanotolle tai Poriin psykiatrian poliklinikalle jatkohoitoon ohjausta varten. 7.10 Kriisitilanne Kriisitilanteeksi katsotaan sellainen äkkinäisesti tapahtunut vakava tilanne, joka edellyttää asian käsittelyä normaaliin päiväjärjestykseen palaamiseksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi koululla sattunut tulipalo, vakava onnettomuustilanne, jossa on mukana koulun oppilaita tai henkilökuntaa tai kuolemantapaus. Toimintaohje kriisitilanteessa:

1. Koulun henkilökunta arvioi tilanteen ja sen edellyttämät toimenpiteet. 2. Koulu sopii työnjaosta ketkä opettajat hoitavat tilannetta ja ketä asiantuntijoita on syytä

kutsua paikalle, esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori , debriefing-ryhmä. 3. Oppilaille selvitetään tilanne ja annetaan mahdollisuus saada asiantuntija-apua joko ryhmis-

sä tai henkilökohtaisesti. 4. Oppilaiden huoltajille tiedotetaan tilanteesta ja toimenpiteistä. Huoltajat ja koulu toimii yh-

teistyössä tilanteen selvittämiseksi. 5. Tiedotusvälineisiin päin asiaa hoitaa aina rehtori. 6. Tilanteen jatkoseuranta hoidetaan normaalin koulutyön puitteissa. Mikäli on tarpeen oppi-

lashuoltoryhmä käsittelee jatkotoimenpiteitä. On huomioitava, että edellä mainitun kaltaiset tilanteet sattuvat aina yhtäkkisesti ja ne hoidetaan viipymättä siinä laajuudessa kuin on mahdollista. Kriisitilanteen vakavuus ja sen edellyttämät toimenpiteet tulee arvioida tapauskohtaisesti. 7.11 Väkivaltatilanteet tai väkivallan uhka Perusopetuslain 29 §:n mukaan kaikilla perusopetukseen osallistuvilla on oikeus turvalliseen opis-keluympäristöön. Tämän tarkoittaa sekä fyysisiltä että psyykkisiltä puitteiltaan turvallista oppi-misympäristöä. Turvallinen oppimisympäristö on myös koulun henkilökunnan tuloksellisen toimin-nan perusta. 7.11.1 Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva ni mittely ja solvaaminen

− Opettajaan kohdistuvaan loukkaavaan kielenkäyttöön puututaan aina.

35

− Jokaisen tapauksen kohdalla on arvioitava, onko kysymyksessä rikoslain 24 luvussa tarkoi-tetusta kunnianloukkaukseksi luettavasta solvauksesta tai nimittelystä, jolloin asianomainen voi tehdä poliisille tutkintapyynnön.

− Rikoslain 25. luvussa säädetään laittomasta uhkauksesta, jonka seurauksena uhattu henkilö voi tuntea turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, voi hän tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.

− Koulun rehtori ilmoittaa asian oppilaan huoltajalle, jos asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.

− Rehtori ilmoittaa myös sivistystoimenjohtajalle tutkintapyynnöstä. 7.11.2 Opettajaan ja muihin aikuisiin kohdistuva vä kivalta Rikoslain 21. luvussa pahoinpitelyrikos luokitellaan joko lieväksi pahoinpitelyksi, pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuneelle ei välttämättä tarvitse aiheutua ruumiinvammaa, jotta teko täyttäisi ainakin lievän pahoinpitelyn tunnusmerkit.

− Mikäli väkivaltatilanne ei koulun keinoin rauhoitu, kutsutaan paikalle poliisi. − Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, josta pahoinpitelyn kohteeksi joutuvan on tehtävä

itse rikosilmoitus poliisille ja vaadittava tekijälle rangaistus. − Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. − Koulun henkilökunnan on aina pahoinpitelyn kohteeksi joutuessaan tehtävä rikosilmoitus

poliisille. − Vaikka kysymyksessä olisi alle 15-vuotiaan oppilaan teko, suoritetaan asiassa poliisitutkin-

ta, joka jo sinänsä voi estää vastaavan käyttäytymisen uusiutumisen. − Ainoastaan poikkeuksellisen lievissä tapauksissa, joissa tekoon syyllistyneen ikä ja aikai-

sempi käyttäytyminen huomioon ottaen voidaan perustellusti olettaa, että tekoon syyllisty-nyt ojentuu koulun kurinpitokeinoin, voidaan rikosilmoitus jättää tekemättä.

− Väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle vam-mojen toteamiseksi.

− Koulun rehtori ilmoittaa asiasta sivistystoimenjohtajalle. − Väkivaltatilanteesta tehdään muistio, johon otetaan myös todistajien nimet.

7.11.3 Oppilaaseen kohdistuva väkivalta Väkivaltatilanteeseen puututaan välittömästi ja rauhoitetaan tilanne. Mikäli tilannetta ei saada kou-lun voimin rauhoittumaan, toimitaan seuraavasti:

− Kutsutaan paikalle muita aikuisia, tarvittaessa myös poliisi. − Jos väkivaltatilanne on vakava kutsutaan poliisi paikalle, vaikka tilanne olisi jo rauhoittunut. − Väkivaltatilanteen uhriksi joutunut oppilas toimitetaan terveydenhoitaja ja/tai lääkärin

tarkastukseen ja hoitoon. Mikäli mahdollista terveydenhoitaja kutsutaan koululle. − Väkivaltatilanteen osapuolet viedään eri tiloihin rauhoittumaan aikuisen valvonnassa. − Tilanteesta kirjoitetaan muistio, johon tulevat myös todistajien nimet. − Rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö ottaa välittömästi yhteyttä molempien osapuolten

huoltajiin. − Sovitaan yhteisneuvottelu, jossa tilanne selvitetään huoltajille, sovitaan seuraamuksista ja

mahdollisista korvauksista. − Väkivaltatilanne käsitellään aina oppilashuoltotyöryhmässä ja tarvittaessa oppilaat ohja-

taan oppilashuollon tukitoimien piiriin. − Vakavista ja toistuvista väkivaltatilanteista rehtori tai joku opettajista tekee lastensuoje-

luilmoituksen sosiaalitoimistoon.

36

− Vakavissa väkivaltatilanteissa uhri, hänen huoltajansa tai rehtori tekee rikosilmoituksen po-liisille.

Tärkeää väkivaltatilanteen sattuessa on hakea apua sekä uhrille että väkivallan tekijälle siten, että voitaisiin välttää tilanteen toistuminen ja saada aikaan pysyviä muutoksia käyttäytymisessä. 7.12 Oppilaan päihdeongelma Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen ilmoittamaan välittömästi rehtorille tai luokanvalvo-jalle/ryhmäohjaajalle havaittuaan tai epäillessään koulussa

− Oppilaan olevan päihtynyt tai huumeiden vaikutuksen alainen. − Oppilaan käyttävän lääkkeitä, huumeita tai imppaavan liimaa tai liuotinaineita. − Oppilaalla olevan hallussaan lääkkeitä, alkoholia, huumeita tai impattavia aineita.

Oppilas päihtyneenä koulussa Toimintaohjeet jos epäillään oppilaan olevan päihtyneenä koulussa:

− Rehtori tai hänen valtuuttamansa opettaja ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin ja pyytää heitä saapumaan välittömästi koululle. Mikäli oppilaan huoltajia ei tavoiteta, rehtori tai opettaja ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään.

− Huume-epäilyssä rehtori tai hänen valtuuttamansa opettaja ilmoittaa asiasta oppilaan huol-tajalle, kouluterveydenhoitajalle ja sosiaalityöntekijälle.

− Rehtori tai opettaja kutsuu kouluterveydenhoitajan koululle. Mikäli tämä ei ole mahdol-lista, oppilas viedään rauhalliseen tilaan, jossa hän on aikuisen henkilön valvonnassa odot-tamassa huoltajan saapumista koululle. Päihtynyttä oppilasta ei saa jättää yksin ilman aikui-sen valvontaa eikä häntä saa päästää yksin kotiin.

− Huumeiden käyttöä epäiltäessä voi kouluterveydenhoitaja oppilaan ja hänen huoltajansa suostumuksella ottaa näytteen huumetestiä varten. Mikäli oppilas tai hänen huoltajansa kiel-täytyvät huumetestistä, huoltajaa pyydetään viemään oppilas terveyskeskukseen lääkärin tutkimukseen ja huumetesteihin.

− Mikäli (koulu)terveydenhoitajaa tai lääkäriä ei ole tavoitettavissa ja oppilas on huonokun-toinen, hänet toimitetaan terveyskeskukseen, tarvittaessa Kankaanpään terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalle.

− Mikäli oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti ja on aihetta epäillä, että hän on vaa-raksi itselleen tai ympäristölleen, kutsutaan paikalle poliisi.

− Koulu huolehtii, että oppilaan asia käsitellään välittömästi oppilashuoltoryhmässä, johon osallistuvat rehtorin ja opettajan lisäksi oppilas, hänen huoltajansa, kouluterveydenhoitaja, tarvittaessa lääkäri, sosiaalityöntekijä sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita.

Muuta huomioitavaa

− Lastensuojelulain 25 §:n j mukainen ilmoitusvelvollisuus ja huostaanotto 40 § − Rehtori tekee poliisille ilmoituksen huumausaineiden hallussapidosta, välittämisestä, myyn-

nistä tai löydetyistä välineistä. − Rehtori vastaa tiedottamisesta koulun henkilökunnalle, oppilaille, huoltajille ja tiedotusvä-

lineille ja sopii toimintatavoista yhteistyössä poliisin kanssa. − Asiasta tiedotetaan aina myös oppilashuoltoryhmässä. − Kouluterveydenhoitaja teettää päihdekyselyn (liite 25) yhteiskoulun oppilaille.

37

7.13 Pelastus- ja valmiussuunnitelmat Kyseiset suunnitelmat kuuluvat laajassa merkityksessä oppilashuollon piiriin, mutta kyseiset asia-kirjat ja suunnitelmat on tarkoituksellisesti jätetty pois tästä käsikirjasta. Suunnitelmat tulee päivittää kahden vuoden välein ja niiden pääkohdat tulee selvittää henkilökun-nalle kouluvuoden alkaessa. Syksyisin järjestetään pelastusharjoitus yhteistyössä palo- ja pelastus-toimen kanssa.

8 Oppimisen tuki

8.1 Koulun ilmapiiri Siemen sisältää kaikki elämän ainekset, mutta siitä voi kasvaa kukoistava kasvi vain suotuisissa olosuhteissa. Koulun pitää olla paikka, mihin on kaikkien hyvä tulla ja missä on kaikkien hyvä olla. Myös oppimista ja kasvua tapahtuu parhaiten ja tehokkaimmin suotuisassa ilmapiirissä, joka on esim.:

− Avoin, kannustava ja innostava, kuin hyvä maaperä siemen kasvulle. − Erilaisuutta hyväksyvä ja arvostava. − Yhteisöllinen ja yksilöä kunnioittava:

kaikki yhteisön jäsenet pelaavat samassa joukkueessa eri tehtävissä yhteisellä päämäärällä (hyökkääjä, puolustaja, tukimies, maalivahti, valmentaja, kapteeni, huoltaja, vaihtopelaaja...)

− Toisten huomioon ottaminen ja omat tarpeet tunnustava. − Luottamuksellinen ja toista ihmistä ja työpanosta arvostava. − Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet huomioiva. − Kärsivällinen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen. − Selkeät tehtävät, työnjaot ja vastuut. − Ollaan ihmisiä eikä vain työntekijöitä ja suorittajia. − Sopiva huumori ja pilke mukana, homma ei saa mennä liian vakavaksi ja totiseksi. − Välillä pitää yhdessä irrotella ja keventää.

8.2 Laadukas perusopetus Hyvässä ilmapiirissä kypsyy laadukas perusopetus, jonka tunnuspiirteitä ovat mm:

− Henkilöstön ammattitaito, sitoutuneisuus ja korkea työmoraali − Oppilastuntemus ja aito välittäminen − Monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat ja oppiaineksen havainnollistaminen − Olennaisiin oppimissisältöihin keskittyminen ja tärkeiden asioiden painottaminen − Asianmukaiset oppimis- ja työskentelyvälineet ja tilat − Opetuksen eriyttäminen, eheyttäminen ja integrointi tarvittaessa − Eri oppimistyylien huomioiminen (auditiivinen, visuaalinen ja kinesteettinen) − Hyvät ja asialliset suhteet huoltajiin, yhteydenpito merkityksellisissä asioissa, ei pompotte-

lua eikä olennaisen hukuttamista informaatiotulvaan − Monialainen ja toimiva tukiverkosto ja oppilashuolto − Oppimista tukeva ja kehittävä palaute- ja arviointijärjestelmä − Riittävä yksilöllinen tuki ja ajoissa annettava tukiopetus ja oppilaanohjaus − Realistinen kuva koulun mahdollisuuksista: kaikki eivät opi kaikkea

38

− Elämän maku ja ilo kantavat pidemmälle kuin kaikkien nippelien hallinta − Alisuoriutumisen ja tuen tarpeen havaitseminen

8.3 Tukimuodot 8.3.1 Yleinen tuki Todellinen vaihteluväli perusopetuksessa: enemmistö tarvitsee muuta kuin saa - yksi tai useampi oppilas tarvitse jotain lisää tai eri tavalla Koulussa tarvitaan havainnointia, tehokasta seurantaa ja arviointia sekä pedagogista keskustelua eri toimijoiden (opettajat, oppilaat, avustajat, huoltajat, muut) kesken, jotta voidaan ajoissa havaita eri-laiset tuen tarpeet, alisuoriutuminen, haasteellisuuden puutteet, muut ongelmat jne. On huomioitava, että tietyt jatkossa esiteltävät oppimisen tukimuodot (esim. oppimissuunnitelma) voivat koskea myös erityisen lahjakkaita tai opinnoissaan nopeasti eteneviä oppilaita. Oppimisen yleinen tuki

− On tuen muoto, jossa tehdään jotakin toisin, joustavammin ja yksilöllisemmin. − Voi olla kaikkea mikä auttaa ja helpottaa tilannetta ilman merkittäviä muutoksia tai resurssi-

tarpeita. − On hienovaraista ja suhteellisen lyhytaikaista yksilöllistä tukea esim. kouluavustajan, eri-

tyisopettajan tai oman opettajan antamana. − Sisältää mm. joustavia opetusjärjestelyjä, työtapoja ja menetelmiä. − Tukiopetus

HUOM! Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta.

− Voidaan tehdä oppimissuunnitelma.

8.3.2 Tehostettu tuki Tehostettua tukea tarvitaan, kun oppilas ei hyödy riittävästi yhteisestä opetuksesta ja lyhytaikaisesta yleisestä tuesta ja hän tuntuisi tarvitsevan useampaa tuen muotoa ja pitkäaikaisempaa tukea. Opettajan havaintojen ja oppilaan tilanteen pedagogisen arvion pohjalta kirjataan suunnitellut tu-kimuodot oppimissuunnitelmaan (ent. HOPPI, HOPS), jonka laadinnasta ja toteutuksesta vastaa luokanopettaja/aineenopettaja yhteistyössä erityisopettajan ja huoltajien kanssa. Tehostetussa tuessa:

− Tehdään enemmän toisin, joustavammin ja yksilöllisemmin. − Joustetaan tavoissa oppia ja opettaa, ei sisällöissä (yleisopetuksen ops). − Tehostetaan tukiopetusta ja oppilaanohjausta. − Annetaan osa-aikaista erityisopetusta. − Voidaan antaa yleisopetuksen mukaista erityisopetusta pienryhmässä tai yksilöopetuksena

joko tilapäisesti/satunnaisesti tai pidempiaikaisina jaksoina. − Voidaan käyttää samanaikaisopetusta ja pienryhmäopetusta: esim. tunnin opettaja, erityis-

opettaja ja kouluavustaja jakavat oppilaat "tasoryhmiin” tai samanaikaisopetuksena samassa luokassa.

− Voidaan antaa erilaisia tehtäviä, yksilöllisempiä kotitehtäviä, lisäaikaa ja suullisia vastauksia kokeissa.

− Ohjataan tarvittaessa opiskelumenetelmissä ja oppimisen taidoissa. − Tehdään oppimissuunnitelma (liite 11).

39

Edellyttää jatkuvaa seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia, jotta tukea voidaan purkaa tai muuttaa tarpeen mukaan tai siirtyä seuraavaan vaiheeseen (erityinen tuki). 8.3.3 Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitaan, mikäli edelliset tuen muodot eivät tuota yhdessä määriteltyä toivottavaa tulosta. Tässä vaiheessa tarvitaan useimmiten jo aiempaa enemmän moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuoltoryhmässä on hyvä pohtia asiaa ja miettiä yhdessä huoltajien kanssa tuen laadun ja määrän kohdentamisessa. Erityisessä tuessa:

− Tehdään intensiivisemmin ja laajemmin toisin. − Annetaan tehostetummin ja säännönmukaisemmin tukiopetusta. − Erityisopetusta (osa-aikainen- luokkamuotoinen) annetaan tehostetusti, pidemmissä jaksois-

sa ja avainaineissa. − Kotiluokkana voi olla erityisopetuksen luokka tai ryhmä tai yleisopetuksen luokka

joustavasti. − Tukea jatketaan niin kauan ja vain niin kauan kuin on tarpeen.

Oppilas voi saada erityistä tukea erityisen tuen päätöksellä (liite 9, ent. erityisopetussiirto), jonka tekee sivistyslautakunta tarvittavien lausuntojen ja selvitysten perusteella. Päätös on määräaikai-nen (enintään kaksi vuotta). Päätöksen valmistelu:

− Huoltajan kuuleminen ja mieluiten kirjallinen suostumus. − Opettajan/opettajaryhmän selvitys tilanteesta (oppilaan vahvuudet ja ongelmakohdat). − Oppilashuoltoryhmän selvitys saadusta tehostetusta tuesta ja kokonaistilanteesta .

Huom! tukiopetus- ym. tehostetun tuen historia löydyttävä. − Edellisten pohjalta opettajan/erityisopettajan pedagoginen lausunto tuen tarpeesta. − Tarvittaessa psykologinen lausunto testien, oppimiskykytutkimusten tms. pohjalta tai sosiaa-

linen selvitys (kuraattori tai koulupsykologi ). − Jos erityisen tuen tarve on ilmeinen, erillisiä selvityksiä ei tarvitse tehdä. Päätös voidaan teh-

dä koko perusopetuksen ajaksi, mutta sitä kuitenkin tarkistetaan kuten muitakin päätöksiä.

Päätöksessä todetaan mm.: − Opetuksen järjestämispaikka − Pääsääntöinen opetusryhmä − Mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut

Päätöksen myötä oppilaalle laaditaan HOJKS (liitteet 12 ja 13). − eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. − Korvaa oppimissuunnitelman. − Suunnitelmassa yksilöllistetään yhden tai useamman oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita − Suunnitelman laadinnasta vastaa erityisopettaja yhteistyössä opettajien, kuraattorin ja

huoltajien kanssa. − Suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsema erityinen tuki tavoitteiden, sisältöjen, opetusme-

netelmien ja opetusjärjestelyiden suhteen. − Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin kerran lukuvuodessa. − Uusien oppiaineiden yksilöllistämisestä jo voimassa olevaan HOJKS:iin päättää rehtori.

40

Erityisessä tuessa olevan oppilaan opiskelu edellyttää jatkuvaa seurantaa ja vaikuttavuuden arvioin-tia, jotta tukea voidaan purkaa tai muuttaa tarpeen mukaan huomioiden mm. päätöksen määräaikai-suus. Moniammatillinen yhteistyö on edelleen tärkeää Moniamm. yhteistyö testit, kokeet keskustelut, havainnot Seuranta Arvio Seuranta Arvio Seuranta Arvio Kuvio 3. Oppimisen tuki

LAADUKAS P E R U S O P E T U S

Useimmat tarvitsevat muuta kuin saa – yksi tai useampi tarvitsee jotain enemmän tai toisin

Havaitaan

YLEINEN TUKI (Tukiopetus ym.) Tehdään jotain toisin

TEHOSTETTU TUKI: Tehdään enemmän toisin

Oppimissuunnitelma, tukiopetus, osa-aikainen eo

Pedagoginen arvio: opettajat, eo, ohr Päätetään aloittaa tehostettu tuki

ERITYINEN TUKI: HOJKS Tehdään intensiivisesti toisin

Määräaikainen erityisen tuen päätös

Havainnot, Keskustelut, Testit (eo)

Koulun ilmapiiri

Pedagoginen selvitys: opettajat, eo, ohr Psykologien lausunto

41

9 Oppilashuoltoa säätelevää lainsäädäntöä

9.1 Perusopetuslaki Pol 3§ Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilai-den tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Pol 16§ Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiope-tusta. Pol 17§ Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Pol 26§ Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua Pol 29§ Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaami-seksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudat-tamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. (13.6.2003/477) Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjes-tysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kou-luyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä Pol 31§ Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppi-laalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut ope-tuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät palvelut. (13.6.2003/477) Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Pol 31a§ Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuol-to. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen tervey-den sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppi-lashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu koulu-terveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (683/1983) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

42

Pol 34§ Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapa-turman hoito on oppilaalle maksuton. (23.12.1999/1288) Kouluterveydenhuollosta sekä oppilaiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tar-vittavista palveluista säädetään erikseen. Pol 36§ Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen va-roitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuu-kaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokka-huoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henki-lön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerral-laan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Pol 36b§ Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehto-rilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen koko-naisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestä-jälle. 9.2 Lastensuojelulaki 2§ Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen van-hemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kas-vatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. 3§ Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, ku-ten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuo-risotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

43

8§ Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kun-nan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. 9§ Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusope-tuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. 9.3 Kansanterveyslaki

14§ 5 mom. ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulu-jen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteis-työssä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan to-teamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston ase-tuksella.

44

Liiteluettelo Liitteet sähköisessä muodossa rehtorin kautta Koulun lomakkeet Liite 1: Huolen ja lapsen tilanteen erittely (alle kouluikä) Liite 2: Koulunkäynnin tilanne ja tukitoimet Liite 3: Huoltajan kuuleminen Liite 4: Huoltajakysely Liite 5: Poissaoloanomus Liite 6 Poissaolokirja Liite 7: Huolilomake Liite 8: Huolen ennakointi Liite 9: Erityisen tuen päätös (esitys) Liite 10: Lastensuojeluilmoitus Liite 11: HOPPI –lomake Liite 12: HOJKS –lomake (alakoulu) Liite 13: HOJKS –lomake (yläkoulu) Liite 14: OHR –muistio (oppilasasia) Liite 15: OHR –muistio (yleinen asia) Liite 16: Maahanmuuttajan oppimissuunnitelma Liite 17: Kiusaamiskysely Liite 18: Tapaturmailmoitus Liite 19: Opiskelu- ja urasuunnitelma Terveystoimen lomakkeet Liite 20: Koulunsa aloittaneen terveyskysely Liite 21: Terveyskysely (alakoulu) Liite 22: Terveyskysely (yläkoulu) Liite 23: Kyselylomake 5. luokan oppilaalle Liite 24: Kyselylomake 5 luokan huoltajalle Liite 25: Mielialakysely Liite 26: Nuorten päihdemittari Seudulliset yhteislomakkeet Liite 27: Huolen ilmaus oppilaasta oppilashuollolle Liite 28: Nivelvaiheenkäsittely, erityisopetukseen siirtovaihe, toiseen kouluun siirtyminen Liite 29: Koulukiusaamistapauksen tai konfliktitilanteen selvittely Liite 30: Häiriköinti tai vahingonaiheuttaminen Liite 31: HOPPI – henkilökohtainen oppimissuunnitelman oppilaalle Liite 32: HOJKS-lomake henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite 33: Huoltajapalaverien muistiolomake Liite 34: Oppimiskykytutkimus, esitietolomake Liite 35: Oppimiskykytutkimus, suostumus

Vuosisuunnitelmat Liite 36: Perusopetuksen vuosi, syyslukukausi Liite 37: Perusopetuksen vuosi, kevätlukukausi

oppilashuollon käsikirja¤sikirja.pdf · 2 sisällys johdanto.....4

Documents