KäsikirjaKäsikirjaMotivaatioMotivaatio

JAMK / Pisara ryhmä 2012 - 2013

-Einstein-Einstein

”Parhaat työn motiivit koulussaja elämässä on

ilo varsinaisesta työstä,ilo työn tuloksista

ja tietoisuus näiden tulosten merkityksestä yhteiskunnalle.”

 

TaustaaTaustaa

Olemme keränneet tähän käsikirjaan työkaluja aiheesta motivaatio. Välillä sitä pitää nostaa meidän opettajien keskuudessa, välillä miettiä keinoja kuinka lisätä sitä opiskelijoilla. Ohessa on vinkkejä ymmärtää lisää motivaation merkityksestä ja keinoista motivoida opiskelijaa.

Motivoinnin haasteMotivoinnin haaste

Tuntuu, että tässä ajassa on meillä kaikilla edessä Motivoinnin haaste. Miten motivoida niitä, joiden asenne on "monelta tää loppuu?" tai "joko kohta päästään kahvitauolle (röökille)?" tai "ihan sama mitä mä täällä koulussa teen". Miten silti jaksaisimme itse välittää ja yrittää vaikuttaa sekä asenteisiin, että motivaation ylläpitämiseen tai joskus jopa se löytymiseen. Käsikirjamme ei anna kaikkeen vastauksia, mutta toivomme sen herättävän ajattelemaan ja sitä kautta toimimaan siellä arjen opetushetkissä

Motivaatio - tavoiteMotivaatio - tavoite

Motivaatio kuvastuu toiminnan (tietoisissa tai tiedostamattomissa) tavoitteissa. Tavoite säätelee sitä, mitä yksilö pyrkii tekemään, mutta oppimista säätelevät se, mitä yksilö tekee, ja hänen toiminastaan saamansa palaute (sellaisena kuin hän sen itse tulkitsee tai kokee). Oppimisen kannalta tärkeitä eivät näin ollen ole vain toiminnan tavoitteet vaan myös ne keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. (Rauste-von Wright&Wright, 1994.)

Motivaatio - tarveMotivaatio - tarve

Motivaatio on tarve tai halu, joka aktivoi oppilasta opiskelemaan ja suorittamaan opiskelunsa päätökseen. Se on voima, joka suuntaa ja virittää häntä opiskelemaan. Motivaatiotaso voi vaihdella hyvinkin paljon ja siksi opettajan merkitys motivoijana on suuri. Sisäinen motivaatio auttaa työskentelemään opiskelutavoitteiden saavuttamiseksi sinnikkäämmin kuin ulkoinen motivaatio. Oppilaan ja opettajan välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys oppilaan sisäisen motivoitumisen tukemisessa ja vahvistamisessa. Oppilaan motivaatiota voidaan vahvistaa monin erilaisin keinoin (Lehtinen, 2007).

Vuorovaikutus: hyvä Vuorovaikutus: hyvä vuorovaikutus motivoi sekä vuorovaikutus motivoi sekä opiskelijaa että opettajaaopiskelijaa että opettajaa

Oppilaan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen tulisi olla kunnossa.

Opettajan myönteinen ja kannustava suhtautuminen oppilaisiin, jolla luodaan hyvä työskentelyilmapiiri.

Opettajan tulee näyttää oppilaille arvostavansa heidän tulevaa ammattiaan

Riittävän haasteelliset harjoitustehtävät antavat oppilaalle positiivista vahvistusta yltäessään oppimistavoitteisiin.

Oppilaille tulee syntyä menestymisen odotuksia ja heillä on mahdollisuus onnistua, jolloin pyritään maksimoimaan onnistumisen kokemukset ja vahvistamaan uskoa omiin kykyihin sekä minimoimaan itseä koskevat syytökset epäonnistumisen jälkeen eli autetaan oppilasta voimaantumaan

Kärsivällinen ja kannustava opettaja / ohjaaja tukee oppilaiden oppimisponnisteluja eikä aiheuta pelkoa ylikriittisellä käytöksellä tai rangaistuksilla.

Tavoitteellisuus: tavoitteiden Tavoitteellisuus: tavoitteiden asettaminen motivoi opiskelijaa asettaminen motivoi opiskelijaa tähtäämään haluamaansa tasoon tähtäämään haluamaansa tasoon ja hankkimaan sen mukaisesti ja hankkimaan sen mukaisesti tietoatietoa

Opetuksen tulee olla hyvin suunniteltua Oppilasta tulee ohjata sopivien tavoitteiden asettamiseen Tavoitteita tulisi korostaa ohjeistuksessa ja viestinnässä Tehtävien tulee olla mielekkäitä, oppilasta kiinnostavia ja

tarpeeksi vaativia Opettajalla/ohjaajalla tulee olla kyky esittää tehtävät

oppimismahdollisuuksina, joista selviytymiseen hän antaa mielellään apua.

Arviointi vaikuttaa opiskelijan Arviointi vaikuttaa opiskelijan motivaation nostamiseen, kun se motivaation nostamiseen, kun se on avointa ja kannustavan on avointa ja kannustavan kriittistäkriittistä

Opettajan tulee arvioida oppilaiden suoritusvalmiudet ja tehtävän vaikeus sekä sovittaa ne yhteen.

Vaihtelevien, mielenkiintoisten ja uusia elementtejä sisältävien tehtävien ja työskentelytapojen avulla opiskelija välttyy ikävystymiseltä ja kyllästymiseltä.

Oppilaan kanssa perehdytään koulutuksen arviointikäytäntöön.  

Muita vinkkejäMuita vinkkejä

Toistuvia rutiineja tulee välttää. Oppilaan fysiologiset tarpeet tulee olla

tyydytettyjä täysipainoisen motivaation saavuttamiseksi.

Kannustetaan, rohkaistaan ja innostetaan oppilasta hyvällä ja rakentavalla palautteella.  

HampurilaismalliHampurilaismalli

Hampurilaismallia pidetään tasapainottavana palautteenantomuotona, jota suositellaan käytettäväksi silloin kun halutaan antaa tietoista arviointia. Hampurilaismallissa toteutetaan yhtä tiettyä kaavaa, joka ”kootaan kuin hampurilainen”. Koonti aloitetaan ensin pohjaosasta, missä kerrotaan yksilöidysti ensin ne asiat, jotka ovat konkreettisesti hyviä ja toimivia. Tässä on tavoitteena saavuttaa vastaanottajan luottamus ja avata yhteys vastaanottajan ja palautteenantajan välille. (Repo & Nuutinen 2003, 176.)

  Pohjan päälle laitetaan ns. pihviosa, jossa mainitaan tavoiteasiat. Tässä

esitetään siis ne asiat, joissa tarvitaan parannusta ja kehitettävää, ilmaistaan ideoita ja toiveita. Tavoitteena on herättää vastaanottajassa halua kehittää ja korjata omaa toimintaansa. Asioista kannattaa puhua suoraan ja tavoitteellisesti. (Repo & Nuutinen 2003, 176.)

  Viimeiseksi tulee hampurilaiselle kansiosa, jossa tasapainotetaan

palautteenanto kokonaisuudeksi, etteivät tavoiteasiat jää vastaanottajan mieleen päällimmäisinä. Tähän osioon kannattaa säästää kaikista tärkeimmät asiat eli vahvuudet, tunnelmat ja arvostusasiat. Tässä kohdassa kannattaa myös kertoa, mistä on itse pitänyt ja jos haluaa niin antaa kiitosta. Tavoitteena on luoda vastaanottajalle suotuisa asenne omaan suoritukseen, sekä itseluottamusta ja energiaa. (Repo & Nuutinen 2003, 176.)

Opiskeluun liittyvät ongelmat ja Opiskeluun liittyvät ongelmat ja motivaatiomotivaatio

Nuoren ongelmien tunnistamisella ja niistä johtuvien opiskeluvaikeuksien poistamisella voidaan tukea nuoren opiskelua ja sitä kautta vaikuttaa nuoren opiskelumotivaatioon. (Savolainen 2010).

Kehittyvä nuori ja ongelmatKehittyvä nuori ja ongelmat

Koulun aikuisten tehtävänä on tarjota nuorille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, olla keskeneräisiä - ja välillä erehtyä. Tämän erityisen elämänvaiheen ymmärtäminen ei kuitenkaan saa näyttäytyä rajoja rikkovan käyttäytymisen hyväksymisenä. Turvallisten aikuisten tehtävänä on luoda rajat, joita ei voi ylittää. Vaikka nuoret kapinoivatkin aikuisten luomia rajoja vastaan, he kokevat ne turvallisuutta luovana tekijänä elämässään. (Savolainen, 2010)

  Nuoruusikään kuuluvaa kuohuntaa voi olla vaikea erottaa vakavammasta,

hoitoa vaativasta psyykkisestä oireilusta. Koululla on oltava oppilashuollon malli, jonka avulla koulussa edetään, kun nuoren tilanteesta huolestutaan. Opettaja ei ole se taho, joka tekee päätöksiä nuoren hoitoonohjauksesta. Toisaalta juuri opettaja näkee nuorta paljon, voi huolestua nuoresta ja viedä asiaa eteenpäin. Mikäli opettajalle tai jollekulle muulle koulun henkilökunnasta tulee huoli nuoren voinnista, hänen on oltava yhteydessä sekä kotiin että koulun oppilashuoltoryhmään. Koulun oppilashuollon rakenteet tulee olla kaikilla työntekijöillä tiedossa. (Savolainen, 2010.)

Ongelmia joita opettaja voi Ongelmia joita opettaja voi kohdata oppilaillakohdata oppilailla

Käytöshäiriöt Ahdistuneisuus tai pelokkuus Itsetuhoinen käyttäytyminen Mielialan vaihtelut Tarkkavaisuus- ja keskittymisvaikeudet Oppimisvaikeudet Toiminnanohjaukselliset vaikeudet Vaikeudet sosiaalisissa taidoissa

Ongelmatilanteissa yhteydenototOngelmatilanteissa yhteydenotot

Oppilaan kotiin Koulun oppilashuoltoryhmään Kouluterveydenhuoltoon Erityisopettajaan Kuraattoriin

Motivaatiosta kilpailukykyäMotivaatiosta kilpailukykyä

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada motivoituneita ja innovatiivisia työntekijöitä erilaisten yritysten tarpeisiin. Tämän tavoitteen takia on oppilaitosten kyettävä tarjoamaan hyvin monimuotoista opetusta erilaisille oppilaille.

  Koulutuksen tulee tarjota opiskelijoille mahdollisuuden

opiskella joustavasti niin, että kaikille halukkaille on mahdollisuus opiskella ja kehittää itseään.

  Taloudellisen kilpailukyvyn ja yhteiskunnan kehittymisen

kannalta on opettajan tärkeää ymmärtää oppilaansa vahvat osaamisalueet, vahvistaen niitä ja kannustaen oppilasta jatkamaan eteenpäin koulutuksessaan. (Otala 2000.)

Työkaluja kilpailukyvyn Työkaluja kilpailukyvyn saavuttamiseksisaavuttamiseksi

Opettajan on hyvä ymmärtää tämän päivän yritysmaailma

Opettajan tulee suunnitella opetusta niin, että siihen sisältyy mielekästä opetusta yrittämisestä

Opettajan tulee innovatiivinen oppimisympäristö Opettajan on hyvä olla välillä ohjaajan / kanssa

eläjän roolissa ja kuunnella nuorten sanoma Opettajan tulee kannustaa ja tukea oppilasta

tavoitteiden saavuttamiseksi Opettajan tulee luoda oppilaille käsitys

elinikäisestä oppimisesta

Työkaluja kilpailukyvyn Työkaluja kilpailukyvyn saavuttamiseksisaavuttamiseksi

Oppilaalle on hyvä selvittää tasa-arvo periaatteita yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta

Opettajan tulisi saada syntymään yhteistyötä eri oppilaiden välillä

Luoda ryhmätöitä ja sekoittaa oppilaiden valitsemat ryhmät erilaisuuden hyväksymiseksi

Opettajan on hyvä kannustaa oppilaitansa sitoutumaan ajankohtaiseen tehtäväänsä

Opettajan tulee ymmärtää opiskelijaa ja auttaa häntä vaikeiden asioiden yli pääsemiseksi

Pisara 2012 - 2013Pisara 2012 - 2013AJA 12SJS Samikset AJA 12SJS Samikset

Mielenkiinnostasi kiittääAnttinen Selina Harimaa Pentti Hiltunen Jan-AulisLaukkanen AijaNousiainen MarkoPaavilainen TimoRytkönen Arsi