LähtömaakoulutuksenOPINPOLKU

Opinpolut maasta maahan -hanke

Opinp

olut m

aasta maahan

Yksilöllisiä polkuja

LÄHTÖMAAKOULUTUKSENOPINPOLKU

OPINPOLUT MAASTA MAAHAN - HANKE

Tekijät Opinpolkujen takana:

Ella SaarinenSirpa ArvonenNiina KollárPirjo RaunioAnna TaimiAnu TuovinenKaroliina Väre

Taitto:Idearäätäli Oy

Paino:Risteen kirjapainoPainosmäärä:400 kpl

Johdanto: lähtömaakoulutus on kokonaisvaltainen prosessi

Onnistunut lähtömaakoulutus on yhteistyötä

Kouluttajataho rekrytoinnin apuna

Opettajatiimi voimavarana

Lähellä vai kaukana – lähtömaakoulutuksen toteutustavat

Kokemus tuo varmuutta lähtömaakoulutuksen järjestämiseen

Laaja-alaisuutta opetuksen suunnitteluun

Lähtömaakouluttajan TOP 20 -muistilista

Lähtömaakoulutuksen hankinnassa huomioitavia näkökulmia

Liite: Tehtäväesimerkkejä

Sisällys

4

6

9

10

12

22

26

30

31

32

3

Johdanto

Lähtömaakoulutus on kokonaisvaltainen prosessi

Lähtömaakoulutuksessa opetetaan ulkomailta rekrytoitaville työn-teki jöille suomen kieltä ja kulttuuria jo heidän kotimaassaan. Ulko-maalaisen työntekijän on helpompi sopeutua suomalaiseen työyh-teisöön, sen tapoihin ja kieleen, kun hän osaa suomea jo työhön tullessaan. Lähtömaassa tapahtuvan kielenopetuksen tarve koros-tuu alalla, jossa kielen ymmärtämisellä on suora yhteys työn laatuun ja onnistumiseen. Esimerkiksi hoiva-alan ammateissa on oleell ista osata suomea. Ulkomailta rekrytoinnissa kaikilla osapuolilla täytyy olla selkeä kuva prosessin etenemisestä aina lähtömaasta Suomeen. Lähtömaakoulutuksen suunnittelussa on valmisteltava myös sitä, miten ulkomaalaisen työntekijän kielenoppimista tuetaan Suomessa.

Julkaisu pohjautuu Sataedun Opinpolut maasta maahan -hankkeen (myöhemmin tekstissä Opinpolut) lähtömaakoulutusten kokemuk-siin. Hankkeessa on järjestetty lähtömaakoulutusta lähiopetuksena neljässä maassa. Virossa opetettiin ammatillisesti heterogeeniselle ryhmälle suomea ja suomalaiseen työelämään li ittyviä asioita kesä – elokuussa 2010. Opiskelijat pystyivät osallistumaan joustavasti joko aamu- tai iltaryhmään. Kesällä 2010 Sataedu toteutti lähtömaakou-lutuksen Bulgariassa. Opinpolut kävi havainnoimassa koulutusta ja keräsi siihen li ittyviä kokemuksia.

4

Opinpolut koulutti vuoden 2011 kesällä bulgarialaisia sairaanhoitajia etä- ja lähiopetuksen yhdistelmällä. Koulutuksessa keskityttiin tukemaan heidän ammatillisen kielitaitonsa kehittymistä. Syksyllä 2011 opetet-tiin hammaslääkäreille suomen kieltä verkkokoulutuksena. Alkuvuodes-ta 2012 toteutettiin Puolassa kuukauden mittainen lähtömaakoulutus taustoiltaan heterogeeniselle joukolle. He olivat kuitenkin kaikki tulossa yhteen elintarvikealan yritykseen, joten koulutussisällöt olivat ammatil-lisesti yhtenäiset. Kesällä 2012 Sataedu koulutti sairaanhoitajille suo-mea Espanjan Bilbaossa. Opinpolut opetti koulutukseen osallistujille va-paaehtoisen kertaustuntiosuuden. Lähtömaassa tapahtuvan opetuksen lisäksi Opinpolut on kouluttanut Suomessa: projektin aikana on opetettu ammatillista suomea jo maahan tulleille työperusteisille maahanmuutta-jille ja heidän perheenjäsenilleen.

Julkaisu on koostettu Opinpolkujen ja Sataedun järjestämien koulutusten opiskelijapalautteiden sekä lähtömaakoulutuksia opettaneiden kouluttaji-en havaintojen pohjalta. Julkaisun tavoitteena on tarjota näkökulmia läh-tömaakoulutusta toteuttaville tai sitä hankkiville tahoille mahdollisimman monipuolisesti. Julkaisussa esitellään muun muassa kouluttajantahon roolia työntekijävalinnassa, koulutuksen järjestämiseen ja suunnitteluun liittyviä seikkoja. Julkaisussa tarkastellaan myös eri opetusmuotojen hy-viä ja huonoja puolia sekä työnantajan roolia lähtömaakoulutuksen jär-jestämisessä. Lähtökohtana julkaisulle on, että lähtömaassa tapahtuva kielikoulutus on osa ulkomaalaisen työntekijän suomen kielen oppimis-prosessia, joka jatkuu hänen tullessaan Suomeen. Suomen kielen oppi-minen on suorassa yhteydessä siihen, miten ulkomailta tullut työntekijä sopeutuu suomalaiseen työyhteisöön ja koko yhteiskuntaan.

5

ONNISTUNUT LÄHTÖMAAKOULUTUS ON YHTEISTYÖTÄ

Lähtömaakoulutuksen järjestämisessä lähtökohtana on, että opiske-lijoille on olemassa Suomessa työpaikat, joita varten he opiskelevat suomea. On tärkeää, että työpaikka on varma ja että työnantaja sitou-tuu alusta alkaen yhteistyöhön kouluttajatahon kanssa. Pitää olla vä-hintään tieto niin sanotusta reserviydestä, jolloin kieltä opiskellaan Suomeen pääsyn mahdoll isuuden vuoksi. Odotusaika lähtömaas-sa ei saa venyä li ian pitkäksi, koska silloin lähtömaakoulutuksessa saavutettu kielitaito unohtuu. Kielitaidon itsenäinen ylläpitäminen lähtömaassa vaatii opiskelijalta suurta motivaatiota, johon li ittyy lä-heisesti Suomeen työll istymisen todennäköisyys. Motivaation merkitystä oppimistuloksiin ei voi korostaa li ikaa. Opiskelijan, jonka työll istyminen koulutuksen jälkeen on epävarmaa, on kovin vaikeaa keskittyä ja motivoitua suomen kielen opiskeluun. Työpaikan hankkiminen Suomesta itsenäi-sesti saattaa olla haasteellista lähtömaasta käsin.

Työnantajan ja työyhteisön merkitys rekrytointiprosessissa

Työnantajalla pitää olla alusta asti selvä kuva siitä, mitä ulkomailta rekrytointi ja siellä kouluttaminen yritykseltä edellyttävät. Työnantajat eivät aina välttämättä ole ymmär-täneet, mihin he ovat sitoutumassa palkatessaan työvoimaa suoraan ulkomailta. Työnantajien saattaa olla vaikea hahmot-taa tulijan näkökulmaa, jolloin työsopimuksen tekemistä lykätään. Se on rekrytoitavalle henkisesti raskasta ja hankaloittaa tulijan käy-tännön asioiden järjestämistä niin lähtö- kuin kohdemaassa. Esimerkiksi asuntoa ei pysty etsimään ennen kuin työpaikka varmistuu.

Yrityksen ja työyhteisön monikulttuuristumiseen liittyy kielen ohella myös muita jännitteitä luovia tekijöitä. Koko työyhteisön on sitouduttava ottamaan toisesta maasta ja kulttuurista rekrytoidut ihmiset mukaan yhteisöön. Ul-komaalaisen työvoiman rekrytoimisesta on keskusteltava avoimesti työyh-teisössä jo ennen rekrytointiprosessin alkua. Tämä saattaa helposti unoh-tua kiireen keskellä, mutta keskustelulla on merkittävä vaikutus työyhteisön hyvinvointiin. Muutoksiin liittyvien pelkojen ja ennakkoluulojen käsittele-misessä voi käyttää apuna ulkopuolista toimijaa, joka lähestyy tilannetta objektiivisesti. Henkilökunnan ja johdon monikulttuurisuuskoulutukset on koettu yhdeksi hyväksi tavaksi keskustella avoimesti tulijoihin kohdistuvista ennakkoluuloista sekä selventää rekrytointiperusteita muulle henkilöstöl-

3 y

htei

styö

; mon

ikul

ttuur

isuu

skou

lutu

s; ty

öpar

i; pe

rehd

ytys

6

le. Monikulttuuristumisprosessissa täytyy ottaa huomioon sekä uusi ulko-mainen työntekijä että vanha työyhteisö. Ilman työkavereiden hyväksyntää ulkomaalaisen työntekijän on hyvin vaikeaa sopeutua uuteen työyhteisöön sekä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Esimiehille on hyvä järjestää oma koulutus. Esimieskoulutuksessa kannat-taa käsitellä monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen liittyviä haasteita. Työyhteisön muuttuminen monikulttuuriseksi ja siihen sopeutuminen on useamman vuoden prosessi, joka vaatii esimiehiltä johdonmukaisuutta. Työ-yhteisön ilmapiiri ja työkavereiden suhtautuminen suomea vieraana kiele-nä puhuvaan kollegaan vaikuttavat siihen, miten tulokas oppii ja rohkenee käyttää suomen kieltä työpaikalla. Niillä on vaikutusta myös siihen, millai-

sena työpaikalla puhuttu kieli koetaan. Työpaikan kieltä opitaan varsinkin alkuvaiheessa työkavereiden esimerkkiä matkimalla. Työyhteisölle

on hyvä korostaa, että kieltä opetteleva henkilö ei välttämättä al-kuun pysty osallistumaan kahvipöytäkeskusteluihin tai tilan-

teisiin, joissa monta ihmistä on äänessä yhtä aikaa. Näissä keskusteluissa puhe on nopeatempoista, ja murteellisia il-mauksia käytetään paljon. Kielitaidon kehitystä onkin aluk-si arvioitava sen mukaan, miten ulkomaalainen työntekijä pärjää työtilanteissa.

Vastaanottavasta työpaikasta pitää löytyä oma työpari ulkomailta rekrytoidulle työntekijälle. Alussa työparin on hyvä olla sama henkilö koko ajan. Työparina työskentelyn

täytyy olla vapaaehtoista. Hänen on oltava myös itse halu-kas opastamaan uusi työntekijä sisään työyhteisöön ja sen

toimintatapoihin. Työpariksi tai ohjaajaksi kannattaa valita sosi-aalinen, aktiivinen ja asiasta kiinnostunut henkilö. Tukikielen taito

ei ole välttämätöntä, mutta halu selittää asioita ja taito kertoa niis-tä ovat tärkeitä. Ideaalitapauksessa työpari osallistuu jo lähtömaakou-

lutusvaiheessa opetustilanteeseen tai on muutoin yhteydessä tulevaan työkaveriinsa ennen kuin tämä saapuu Suomeen. Se helpottaa molemmin-puolista tutustumista sekä viestittää tulijalle, että hän on tervetullut.

Esimiehen on oltava tukena tulijan työparille. Työyhteisössä pitää huomi-oida myös suomalaisen työparin jaksaminen, koska ulkomailta rekrytoidun työntekijän tukena oleminen on raskasta. Jos työpareja on alussa useam-pia, jonkun heistä täytyy ottaa päävastuu tulijan perehdytyksestä ja apuna olemisesta. Jos työpari vaihtuu usein, ulkomailta rekrytoitu henkilö saat-taa kokea olevansa niin sanotun heittopussin asemassa. Samoin saattaa käydä silloin, kun työpari on pitkään sairaana tai lomalla. Työparille on annettava riittävästi aikaa tulijan perehdyttämiseen, jotta ulkomaalainen työntekijä pääsee kunnolla sisään uuteen työyhteisöönsä.

7

Lähtömaakoulutus uuden työntekijän perehdyttämisessä

Työnantajan täytyy olla sitoutunut suomen kielen kouluttamiseen, jos hän toivoo uudelta työntekijältä kielen osaamista. Kielen opettaminen lähtömaassa on turhaa, jos työnantaja ei näe sitä tärkeäksi eikä tuo kie-len oppimisen tai työyhteisöön sopeutumisen merkityksellisyyttä esiin. Suomen kielen arvostuksen täytyy siirtyä käytäntöön niin, että työnan-taja hyväksyy kielen opetuksen vaatiman ajallisen ja taloudellisen pa-nostuksen. Työpaikalla annetaan tulokkaalle aikaa oppia ja jaksetaan rauhassa kuunnella silloin, kun ulkomailta rekrytoidun kollegan tai alai-sen suomen kielen taito ei vielä riitä nopeaan kommunikointiin.

Suomen kielen opetus kohdentuu sitä paremmin työpaikan tarpeisiin, mitä enemmän kouluttajataho saa tietoa työyhteisöltä. Ideaalitapauk-sessa työnantaja kertoo omat toiveensa rekrytoitavien kielitaidosta sekä antaa kouluttajataholle mahdollisuuden tutustua työnkuviin ja työssä tarvittavaan kielenkäyttöön. Tämä tarkoittaa erilaisiin kirjallisiin doku-mentteihin ja suullisiin vuorovaikutustilanteisiin perehtymistä. Valokuvat työprosesseista ja -välineistä ovat hyviä oppimateriaaleja. Usein työn-tekijät eivät itse pysty kielellisesti kuvaamaan, millaista kieltä työssään käyttävät. Kun suomen kielen opettaja pääsee tutustumaan opiskelijansa tulevaan työpaikkaan, hän kuulee työpaikalla tarvittavaa suomea ja pys-tyy kohdistamaan opetuksensa oikeisiin asioihin. Toisinaan työnantaja antaa riittävän ammatillisen tuen kielenopettajalle, mutta lähtömaakou-lutuksen opettajatiimissä on silti hyvä olla mukana ammattialan opettaja. Kielenkäyttö voi erota työpaikkakohtaisesti, joten myös ammattiopettajan pitää päästä käymään työpaikalla.

Opiskelijat kokevat työpaikkaan ja työnkuvaan liittyvien asioiden opiske-lun hyvin motivoivana ja suomen kielen omaksumista edesauttavana te-kijänä. Työpaikkaan liittyvät aineistot auttavat opettajaa kohdentamaan opetuksensa mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva tiedonkulku työnan-tajalta kouluttajataholle on muutoinkin tärkeä apu koulutuksen suunnit-telussa. Tällöin perehdytys työpaikkaan ja sen käytäntöihin on itse asi-assa aloitettu jo lähtömaassa. Toisaalta tiedonkulun pitää toimia myös toiseen suutaan: yhtä lailla kouluttajataholla on vastuu siitä, että tieto koulutuksen sujumisesta kulkeutuu työnantajalle.

8

KOULUTTAJATAHO REKRYTOINNIN APUNA

Työnantaja valitsee työntekijät, jotka osallistuvat lähtömaakoulutuk-seen. Hoivahenkilökunnan kohdalla myös Valviran asettamat edelly-tykset ammatinharjoittamislupien saamiseksi ohjaavat työntekijäva-lintaa. Kouluttajataho voi tuoda rekrytointiprosessiin l isäarvoa, jos työnantaja näkee kielen oppimisen keskeiseksi seikaksi onnistunee-seen rekrytointiin. Kouluttajatahoa valittaessa onkin hyvä huomioida se, pystyykö se antamaan apua jo rekrytointiprosessiin.

Ulkomaisten työnhakijoiden kielellisiä oppimisvalmiuksia voidaan tes-tata. Kielellisten oppimisvalmiuksien testauksella saadaan suuntavii-voja siihen, kuka oppii suomen kielen nopeasti. Testaus auttaa työn-antajaa valitsemaan työntekijät työnhakijoiden joukosta. Kielell isi in oppimisvalmiuksiin vaikuttaa luontaisten taipumusten lisäksi muun muassa motivaatio, muisti ja oppimisstrategiat. Kielellisten oppimis-valmiuksien testaus kestää työnantajan tarpeista riippuen kolmesta viiteen päivää. Se sisältää sekä opetusta että oppimisen testaamista.

Vaikka useamman päivän testimalli tuntuu pitkältä ja resursseja vie-vältä, se toimii kuitenkin samalla osana suomen kielen alkeiden ope-tusta. Kielellisten oppimisvalmiuksien testausmalli on myös rekrytoi-tavan motivaation mittari: kertaamalla hänen on mahdollista vaikuttaa oppimistuloksiinsa. Opiskelijalle tilanne on tietysti haasteellinen, sil-lä hän joutuu opettelemaan vierasta kieltä ja hyväksymään epävar-muuden opiskelun jatkumisesta testauksen jälkeen. Enintään viiden testauspäivän aikana toteutettava testausmall i on kuitenkin koh-tuullisempi verrattuna siihen, että opiskelijat karsittaisiin esimerkiksi kuukauden opetukseen osallistumisen jälkeen.

9

OPETTAJATIIMI VOIMAVARANA

Lähtömaakoulutuksen voi toteuttaa yhden tai useamman opettajan voimin. Koska lähtömaakoulutukseen sisältyy paljon muutakin kuin kielenopetusta, on suositeltavaa käyttää useampia opettajia. Lähtö-maakoulutuksessa on kuitenkin oltava yksi opettaja, joka ottaa oman opetuksensa lisäksi vastuuta koko koulutuksen ja opiskelijoiden op-pimisen etenemisestä.

Opettaj ien ti imityöskentely helpottaa työmäärää. Useampi opettaja mahdollistaa sen, ettei jokaisen lähtömaakoulutuksen opettajan tar-vitse osata kaikkea, vaan yksi voi hallita ammatin harjoittamiseen li it-tyvät laillistamisasiat ja toinen kulttuuriset erot lähtö- ja kohdemaan välillä. Vaikka opettaja pyrkii välittämään objekti ivista tietoa esimer-kiksi omasta maastaan ja kulttuuristaan, jokainen painottaa opetuk-sessaan eri asioita ja omaa erilaisia tietoja ja taitoja. Opettajatiimissä on oltava myös ammattialan opettaja. Opettajatiimi tuo myös vertais-tukea. On tärkeää, että opettaja voi jakaa opiskeli joihin ja ryhmään li ittyviä asioita sellaisen kanssa, joka myös tuntee heidät. Vain koke-nut opettaja pystyy näin itsenäiseen ja haastavaan työhön.

Opiskelijoiden äidinkielen osaaminen auttaa ymmärtämään lähtökie-len ja suomen kielen eroja. Jos opettajatiimissä on mukana joku, joka hallitsee lähtömaan kielen hyvin, auttaa se muitakin. Kouluttajatahon on ennen koulutusta hyvä hankkia tietoa lähtömaan mahdollisista eri kieliryhmistä, kulttuurieroista ja kielen oppimisvalmiuksista. Kulttuu-ritausta vaikuttaa lopulta lähes kaikkeen.

Lähtömaakoulutuksessa ei opeteta vain kieltä vaan toimitaan myös tiedonlähteenä koko suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Lähtömaakoulutuksessa opettaja toimii myös mallina niin suomalai-sesta ihmisestä kuin suomalaisuudesta esimerkiksi ajankäytön suh-teen. Hänen ei silt i tarvitse olla kulttuurin asiantunti ja tai yhteis-kuntapolit i ikan ammattilainen. Ri ittää, että opettaja kertoo asioista omasta kokemuksestaan, osaa ottaa selvää epäselvistä asioista tai neuvoo lähteet, joilta kysyä.

3 o

petta

jatii

mi;

tuki

henk

ilö; m

alli

suom

alai

suud

esta

; rea

goin

tikyk

y

10

Persoonalla on tärkeä merkitys ja opettajan rooli on vaativa. Lähtö-maakoulutuksessa opetettaessa vaaditaan joustavuutta ja huumo-rintajua. Yllättäviin tilanteisiin pitää pystyä hyppäämään nopeastikin. On oltava kiinnostunut etsimään ja muokkaamaan tarvittaessa uutta opetusmateriaalia sekä halukas kehittämään uusia tapoja opettaa ja tehdä harjoituksia. Opettajan pitää osata käsitellä asiallisesti opiske-lijoiden epävarmuutta ja jännitystä tulevaisuutta kohtaan.

Opettajasta tulee opiskeli joi l le väistämättä keskeinen tukihenkilö, sillä moni heistä ei halua paljastaa omaa epävarmuuttaan työnan-tajalle, joka on valta-asemassa suhteessa rekrytoitavaan. Opiskeli-joilla on yleensä paljon kysymyksiä, jotka li ittyvät Suomessa asumi-seen ja toimimiseen sekä tulevan työpaikan tapoihin ja kulttuuri in. Opettajat ovat tärkeä osa maahanmuuttajan sopeutumisprosessia uudessa kulttuurissa.

Lähtömaakoulutusten lomassa opettajasta kehittyy ammattilainen, jonka tietomäärä eri ammattialoista, eri maiden kulttuureista ja kielis-tä kasvaa koko ajan. Oppiminen on prosessi – samoin kuin opettami-nen ja opettajaksi kasvaminen.

11

LÄHELLÄ VAI KAUKANA – LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN TOTEUTUSTAVAT

Lähtömaakoulutusta voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Jos kou-lutukseen osall istuj ien pärjääminen suomalaisessa työpaikassa ei edellytä suomen kielen hall intaa, tuli jat haluavat tulla nopeasti Suomeen ansaitsemaan. Kuukausien mittainen kielikoulutus on ulko-maille töihin haluavalle ammattilaiselle suuri panostus. Tästä syystä työtarjoukset maista, joiden kieltä ei tarvitse erikseen opetella, voi-vat houkutella Suomeen tuloa enemmän. Työpaikan varmuus ja kiin-nostuksen osoittaminen tuli jan toiveita kohtaan ovat hyviä keinoja rekrytoitavan työntekijän sitouttamiseen niin kielikoulutukseen kuin Suomeen tuloonkin.

Käytettävä opetustapa on arvioitava tapauskohtaisesti yhdessä työnantajan kanssa. Lähtömaakoulutus voidaan järjestää puhtaasti lähiopetuksena tai kokonaan verkkoavusteisesti. Yhteen lähtömaa-koulutukseen voidaan myös yhdistellä lähi- ja etäopetusta. Eri ope-tusmuodoissa on omat etunsa ja haasteensa.

Lähtömaakoulutuksessa opetus lähtee suomen kielen alkeista. Asia-sisältöjä valittaessa on huomioitava kurssin kesto, ammatissa tarvit-tavat kielen osa-alueet sekä kielioppiasiat. Sisällöissä täytyy kes-kittyä nimenomaan opiskeli joiden ammattisanastoon ja työpaikalla tapahtuvan kommunikaation harjoitteluun. Tämä on sekä opiskeli joi-den että suomalaisten työnantajien toive. Ammatin harjoittamiseen kytkeytymättömät asiasisällöt on jätettävä sekä itsenäiseen että Suomessa tapahtuvaan opiskeluun.

Opettaja lähellä

Lähiopetuksena järjestettävän lähtömaakoulutuksen kokonaiskes-toon vaikuttaa se, millä kielitaitotasolla heidän halutaan olevan Suo-meen tullessa. Noin 200 oppitunnin lähtömaakoulutuksien jälkeen taitotaso on keskimäärin A2.1 eurooppalaisessa vi itekehyksessä. Työnantajat toivovat sitä, että tuli jat puhuvat ja ymmärtävät suo-mea erittäin hyvin jo maahan tulleessaan. Myös tulijat itse haluavat mieluummin useamman kuukauden mittaisen kielikoulutuksen lähtö-maassa, jos he tarvitsevat suomea työssä selviytyäkseen. Työnan-tajan pitää kuitenkin suhtautua lähtömaakoulutukseen realistisesti ja ymmärtää, että se on vasta alku ulkomaalaisen työntekijän suomen kielen opinnoissa.

3 ry

hmä;

ope

tuks

en tu

kito

imet

; jou

stav

uus

12

Lähiopetuksen järjestämisessä lähtömaassa on otettava huomioon useita käytännön asioita, jotta koulutus sujuu mahdollisimman hy-vin. Aluksi työnantajan ja koulutustahon on yhdessä jäsennettävä opetuksen tavoitteet ja niiden saavuttamiseen vaadittava tuntimäärä. Viikkotuntimääriä suunniteltaessa on huomioitava osallistujien opis-kelumahdoll isuudet ja elämäntilanteet. Eri laiset opetusta tukevat toimet, kuten tukiopetus, kertaustunnit ja itsenäinen opiskelumateri-aali, ovat lähtömaakoulutuksessa tarpeen. Niiden järjestämismahdol-lisuudet on otettava huomioon jo koulutusta suunniteltaessa.

Viikoittainen tuntimäärä vaikuttaa lähtömaakoulutuksen kokonaiskes-toon. Noin 10 tunnin viikkotuntimäärä on sopiva määrä työssäkäyville opiskelijoille, jotta heille jää aikaa opetustuntien jälkeen työhön, ko-titehtäviin sekä henkilökohtaiseen elämään. Sen sijaan monet työt-tömänä olevat tuli jat pystyvät osall istumaan opetukseen selvästi enemmän kuin 10 tuntia viikossa. Yhtenä mahdollisuutena on järjes-tää opetus niin, että työssäkäyvät ja työttömät opiskelevat omina ryhminään, jolloin he opiskelevat eri tahtiin ja ovat eri kielitaitotasoil-la Suomeen tullessaan.

13

Lähiopetuksen tuntimäärien suunnittelussa on huomioitava jousto toiseenkin suuntaan. Kaikki opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan opetukseen töiden tai henkilökohtaisten syiden vuoksi. Siksi koulu-tukseen pitää varata mahdollisuus kertaavan opetuksen järjestämi-seen. Kertaustunnit myös antavat hitaammin kieltä oppiville mahdol-lisuuden opiskella asiaa uudemman kerran ja pysyä näin paremmin ryhmän mukana. Kaikkien koulutukseen osallistuvien opiskeli joiden oppimisvalmiudetkaan eivät ole aina samalla tasolla, joten ryhmän taitotaso eriytyy tästäkin syystä nopeasti. Kertaus- ja tukiopetus-tunteja voidaan järjestää koko ryhmän sijasta myös pienryhmille tai yksittäisille opiskeli joille. Tällöin opettaja ehti i paremmin antamaan yksilöllistä palautetta kullekin opiskelijalle.

Lähiopetuksena toteutetun lähtömaakoulutuksen yhtenä etuna on ryhmä, jonka antama tuki ja turva auttavat yksittäistä opiskeli jaa. Omaa oppimistaan pystyy arvioimaan vertaamalla sitä muiden osaa-miseen. Opiskeli jatovereiden kysymykset opetustilanteissa tukevat omaa oppimista tai tuovat esille näkökulmia, joita itse ei huomaa. Ryh-miä voidaan muodostaa esimerkiksi sopivan opetusajankohdan tai asuinpaikan mukaan. Lähtömaakoulutuksissa on kuitenkin oleellista, että opetusryhmä on ammatill isesti yhtenäinen.Näin opetussisällöt voidaan kohdistaa Suomessa odottavien työpaikkojen tarpeisiin.

Lähtömaakoulutuksen suunnittelussa on mietittävä, kuinka suu-r i ryhmä on tarko i tuksenmukaista val i ta . 20 opiskel i jan ryh-mä on melko iso. Pienemmässä ryhmässä oppiminen on tehok-kaampaa ja ohjaus henki lökohta isempaa. P ienempi ryhmäkoko tekee opetuksesta myös joustavampaa ja helpottaa äk i l l isten aikataulumuutosten järjestämistä.

Lähiopetuksen etuna on myös se, että opettaja saa jatkuvasti väli-töntä palautetta opiskeli joiden oppimisesta, jolloin hän voi mukaut-taa opetustaan sen mukaan. Lisäksi opettaja voi tarkkailla luokan il-mapiiriä ja tunnelmia sekä vaihdella opiskelumetodeja keskittymisen säilyttämiseksi. Tällöin myös erilaiset oppimistyylit pystytään huo-mioimaan paremmin opetuksessa ja sen suunnittelussa.

14

OPETTAJANBLOGI

Onnen hetkiä

Lauantai, 28. elokuuta 2012

Tänään opiskelijat oikeasti räjäyttivät pankin, kun he kukin ker-toivat vuorollaan omasta päivästään. Ajattelin, että oman työn-kuvan eksplikointi on erittäin tärkeää ajatellen työhaastatteluja yms. On oikeasti harmi, ettei minulla ollut videokameraa, koska niin upeasti aivan jokainen kertoi työstään tavallisena työpäivä-nä. Joku tietysti enemmän, joku vähemmän, mutta silti useim-miten sanat olivat oikeita ja jopa sijamuodot loksahtelivat pai-koilleen erittäin usein. Ja tämä siis ilman muistiinpanoja!

He olivat kyllä saaneet aikaa valmistautua kotona, mutta pape-reita ei saanut vilkuilla, kun alkoi puhua. Esimerkiksi XX:stä olin positiivisesti yllättynyt. Olin viittä vaille menossa halaamaan hän-tä, kun hän lopetti selostuksen - se oli minusta tosi hyvä hänel-le. En kuitenkaan ole halaajatyyppiä, joten se jäi tekemättä...

15

Opetusta luurit päässä

Verkossa tapahtuva etäopetus mahdollistaa parhaiten yksittäisten ja eri maissa olevien opiskelijoiden opettamisen. Eri maista rekrytoi-tavia opiskeli joita on mahdotonta saada koottua yhteen ja samaan paikkaan lähiopetuksen järjestämiseksi. Työssäkäyviltä lähtömaa-koulutuksessa opiskelu vaati i aikataulullisia järjestely jä, joten etä-opetuksena järjestetty koulutus on joskus hyvä ratkaisu myös näis-sä tilanteissa. Etäopetuksessa koulutukseen siirtymiseen ei mene aikaa vaan opiskeluun voi syventyä omalta kotikoneelta.

Opinpolkujen jär jestämissä verkko-opetuksissa on käytetty Ado-ben Connect Pro- ja Skype-sovelluksia. Niiden kautta kaikki opiskeli-jat pystyivät osallistumaan aktiivisesti opetukseen. Connect Prossa voidaan hyödyntää videoyhteyttä, vaikka osallistujia olisi enemmän-kin. Connect Pro tarjoaa mahdollisuuden näyttää kuvia, diaesityksiä ja tietoa ruudulla samaan aikaan kaikille tai jakaa tiedostoja ohjelman kautta. Jokainen pääsee ääneen halutessaan.

Opettajan näkökulmasta etäopetus vaatii pitkäjänteisempää suunnit-telua kuin lähiopetus. Kaikki tehtävätyypit eivät toimi verkko-opetuk-sessa. Verkossa opettajan pitää olla luova ja toimia opiskelijalähtöisiä opetustapoja käyttäen. Opettaja ei saa olla ainoa, joka on äänessä. Joka tunnilla on varattava aikaa siihen, että kukin opiskeli ja pääsee varmasti puhumaan. Suulliset tehtävät, parikeskustelut sekä opiske-lijoille etukäteen annetut tehtävät, joihin jokainen vastaa vuorollaan, toimivat myös verkko-opetuksessa. Kotitehtävät auttavat oppitunnin jäsentelyssä ja rytmittävät sitä hyvin. Kotitehtäviä voidaan käyttää seuraavan opetuskerran pohjana. Tällöin opiskelija esimerkiksi opet-telee etukäteen seuraavalla tunnilla tarvittavaa sanastoa.

Opiskelu etenee yleensä hitaammin kuin lähiopetuksessa, sillä kaik-kien mukana pysyminen tekniikan osalta täytyy varmistaa tasaisin väliajoin. Heikompien verkkoyhteyksien takia ääni saattaa kiertää tai kadota kokonaan. Ihannetilanteessa yhteydet toimivat: jokaisella osallistujalla on mahdollisimman hyvä internetyhteys, kaikilta löyty-vät mikrofonilla varustetut kuulokkeet, jolloin ääni ei kierrä, ja kaikki osaavat käyttää ohjelman toimintoja perustasolla.

Verkko-opiskelun tekniset järjestelyt, niiden huolellinen suunnittelu ja yhteisistä toimintatavoista sopiminen ovat sitä tärkeämpiä, mitä enemmän osall istujia on. Soveltuvin ryhmäkoko on 4 – 5 henkilöä, jolloin harjoituksia voi varioida tilanteen mukaan. Verkko-oppitunnin

3 lu

okka

huon

e ve

rkos

sa; t

ukik

ieli;

tekn

iset

val

miu

det;

itsen

äine

n ty

öske

ntel

y

16

suositeltava pituus on puolitoista, enintään kaksi tuntia intensiivistä opiskelua kerrallaan. Sisältöjen osalta yhden verkko-oppitunnin ai-kana voi ottaa käsittelyyn yhden tai kaksi uutta asiaa. Myös etäope-tuksen suunnittelussa on jätettävä tilaa muutoksille ja opiskelijoiden omille toiveille.

Verkko-opetuksen haasteena on opiskelijoiden taitotason luotettava testaus. Kokeiden ja muun testauksen järjestäminen vaatii luovuutta. Erilaiset suulliset kokeet on helppo toteuttaa ja koetilanne on hyvin taltioitavissa. Sen sijaan kirjallisten taitojen testaus on haasteellista. Mahdollisten apuvälineiden käyttöä kokeissa ei pystytä valvomaan. Arvioinnissa täytyy verkko-opetuksessa ottaa enemmän huomioon opiskeli jan suoriutuminen koulutuksen aikana. Koe on vain yksi op-pimistehtävä muiden joukossa. Tämä on tärkeää tehdä selväksi myös opiskelijoille heti opiskelun alussa.

Verkko-opetuksessa opiskelijoiden kuullun ymmärtämisen taidot ke-hittyvät paremmiksi kuin lähiopetuksena toteutettavassa lähtömaa-koulutuksessa. Verkko-opetus antaa mahdollisuuden kielen kuule-miseen omassa maassa ja vaati i hyvin tarkkaa kuuntelutaitoa, jotta oppii havaitsemaan suomen kielen erityispiirteet. Kun ymmärrys on eniten äänen varassa, opiskeli ja tekee enemmän töitä kuullun ym-märtämisen osalta.

Verkko-opetuksen heikkoutena on se, että opetuksessa täytyy käyt-tää tukikieltä. Jos koulutukseen osallistujilla on eri äidinkieli , heiltä vaaditaan jonkin toisen kielen, kuten englannin, ri ittävä hallinta. En-nen koulutuksen järjestämistä on oltava varma, että kaikkien eng-

17

lannin kielen taito riittää verkkoavusteisessa koulutuksessa toimimi-seen. Opinpolkujen verkko-opetuskoulutuksissa tukikielenä on ollut englanti. Opiskelijat ovat kokeneet haastavaksi, kun opettaja on alka-nut vähentää koulutuksen edetessä englannin käyttöä. Opettajan pi-tää tarkkailla tukikielen hyödyntämiseen määrää, koska koulutuksen on valmennettava opiskeli joita tilanteeseen, jossa ympärillä puhu-taan vain suomea.

Etäopetuksessa ryhmäytyminen ei tapahdu ni in helposti kuin lä-hiopetuksessa. Myös opettajan ja opiskeli joiden suhde jää hieman etäisemmäksi kuin lähiopetuksessa. Verkko-opetuksessa korostuu opiskelijoiden itsenäinen, oppituntien ulkopuolinen työskentely, ku-ten kotitehtävät. Etäopetusta hyödyntävässä koulutuksessa menes-tyvät itseohjautuvat opiskeli jat. Itseohjautuvuus on ehdottomasti positi ivinen piirre ulkomailta rekrytoidussa työntekijässä. Sitä tarvi-taan kielen itsenäiseen omaksumiseen, kun työt alkavat Suomessa.

Oppituntien ja niihin liittyvien kotitehtävien lisäksi voidaan antaa myös itsenäistä opiskelumateriaalia. Itsenäisten tehtävien teko on esitettä-vä opiskelijoille vapaaehtoisena mutta erittäin suositeltavana opiske-lutapana. Itsenäisen opiskelumateriaalin avulla opiskelija voi omassa rauhassa kerrata jo opetettuja asioita tai syventää taitojaan. Itse-näisellä opiskelumateriaalilla opettajan on mahdollista myös eriyt- tää opetustaan niin, että hän antaa eri opiskelijoille eri opiskeluma-teriaalit heidän taitotasonsa mukaan. Itsenäinen materiaali ei toki yk-sinään riitä. Tehtävien lisäksi on oltava mahdollisuus kysyä asiasta opettajalta sähköpostitse tai mahdollisuuksien mukaan järjestetään kyselytunti aina tietyin väliajoin. Varsinkin motivoituneelle opiskeli-jalle itsenäinen opiskelumateriaali tehostaa hänen oppimistaan. Etä-opetuksena toteutettavaa lähtömaakoulutusta suunniteltaessa täy-tyy olla resursseja itsenäisen opiskelumateriaalien tuottamiseen.

Etäopetus on lyhyeksi aikaa hyvä keino kielen lähtömaaopetukseen. Kielen opiskelun on kuitenkin jatkuttava Suomessa. Pitkään jatku-essaan etäopetusta on hyvä täydentää lyhyillä lähijaksoilla lähtö-maassa. Verkkokoulutus ei riitä antamaan opiskelijalle tarvittavaa kie-litaitoa työssä selviytymiseen.

18

Hammaslääkärin uusi alku

Haastattelu Porissa 12.4.2012:

Matt Poznanski, 48v.

Kokeilun- ja uuden oppimisen halu ovat tuoneet 48-vuotiaan hammaslääkärin Matt Poznanskin Suomeen. Puolalaissyntyinen Matt oli asunut kaksi vuosikymmentä Englannissa. Hänellä oli oma praktiikka ja hyvä työ Lontoossa. Matt kiinnostui kuitenkin Suomesta ja sen kulttuurista tavattuaan kotimaassaan suomalaisia. Eronneen ja aikuisten lasten isän perhetilanne oli sellainen, ettei estettä seikkailulle toiseen maahan ollut. Niinpä Matt päätti ryhtyä toteuttamaan unelmaansa.

Matt lähetti CV:nsä Suomeen internetin kautta. Jonkin ajan kuluttua häneen otettiinkin yhteyttä. Haastattelu

hoidettiin verkossa, ja hänelle luvattiin työpaikka Porin kaupungin hammashoitolasta. Saatuaan varmuuden työllistymisestä Suomeen Matt päätti heti aloittaa suomen kielen opiskelun. Hän palkkasi yksityisopettajan tähän tehtävään. Matt ehti käydä vain muutamalla oppitunnilla, kun Opinpolut tarjosi hänelle mahdollisuutta

opiskella suomen kieltä verkon kautta.

Matt kertoo olleensa hyvin tyytyväinen siitä, että hän pystyi opiskelemaan suomea kotoa käsin: työvuorojen järjestelyjen ja joustavan opettajan avulla hän sai sovitettua oppitunnit aina ennen työpäivän alkamista.

19

Verkko-opetus oli kaiken kaikkiaan Mattin mielestä onnistunut, vaikka kieli tuntui varsinkin aluksi vaikealta. Suomi oli aivan erilainen kuin mitkään muut hänen tuntemansa kielet. Connect Pro -sovellus toimi Mattin mukaan hyvänä alustana verkkokoulutukselle. Matt oppi mielestään erityisesti kuuntelemaan tätä uutta vierasta kieltä, koska koulutuksessa oltiin niin paljon äänen varassa. Sähköpostilla saatu opiskelumateriaali ja tehtävät tukivat koko ajan opiskelua.

Alkuun kieliopin ymmärtäminen oli vaikeaa ja kurssin nopea tahti tuntui raskaalta, mutta kova halu oppia kieli ennen Suomeen tuloa vaikutti positiivisesti Mattin mieleen ja oppimiseen.

Matt saapui Suomeen marraskuussa 2011. Hänen mielestään mielikuva rauhallisesta Suomesta todella piti paikkansa. Suomeen tultuaan Matt ymmärsi myös, miten hyvä asia suomen opiskeleminen etukäteen oli. Jo vähäinenkin suomen kielen taito sekä perustiedot Suomesta auttoivat häntä uskomattoman paljon tulovaiheessa.

Suomen kielen opiskelu jatkui lähiopetuksena muutaman viikon kuluttua Mattin Suomeen saapumisesta. Kurssilla keskityttiin hammaslääketieteen sanastoon sekä potilaiden ja kollegojen kanssa käytäviin keskusteluihin. Ammatillisen suomen kielen opiskelu ja nimenomaan työpaikalla toteutettava opetus oli Mattin mukaan loistava idea, sillä työssä pärjääminen on hänelle kuitenkin erittäin tärkeää.

Matt kertoo, että sopeutuminen uuteen kulttuuriin on alkanut ja hän on tyytyväinen elämäänsä Suomessa. Suomen kieltä saa kuulla koko ajan ja ympärillä pyörivät suomenkieliset sanat ovat yhä tutumpia. Seikkailu on vasta alussa, mutta alkukuukausien vaikeudet alkavat olla takanapäin, ja kieli taipuu jo perustasoa paremmin.

20

Yksi kokonaisuus, kaksi opetusmuotoa Etäopetustavan yhdistäminen lähiopetukseen laskee kustannuksia verrattuna siihen, että lähtömaakoulutus sisältäisi vain lähiopetusta. Opetustilaa ei tarvitse vuokrata yhtämittaisesti. Etäopetus vähentää myös opiskeli joille koituvia matkustuskustannuksia. Kun lähtömaa-koulutukseen yhdistetään lähi- ja etäopetusta, olennaista on miettiä niiden keskinäinen jaksotus. Etäopetus on hyvä jaksottaa lähiope-tuksen lomaan. Tällä tavoin opettajan tietoisuus koulutuksen etene-misestä ja opiskeli joiden oppimisesta säilyy paremmin kuin silloin, jos lähi- ja etäopetus toteutetaan vain peräkkäisinä kokonaisuuksina. Lähiopetusjaksojen tuoman fyysisen läsnäolon avulla kouluttaja tu-tustuu opiskelijoihinsa paremmin kuin pelkässä etäopetuksessa.

Koulutuksen kulku tulee suunnitella huolellisesti etukäteen ja var-mistaa, että opiskelijat pääsevät osallistumaan lähiopetusjaksoihin. Molempien opetusten aikataulut ja järjestelyt kannattaa sopia yh-dessä opiskeli joiden kanssa. Ennen koulutuksen alkua on huoleh-dittava, että opiskelijoilla on edellytykset osallistua etäopetukseen, joka vaatii jonkin verran tietoteknisiä valmiuksia, oman tietokoneen ja toimivan internetyhteyden.

Lähiopetuksessa kouluttajalla on käytettävissään useampia työsken-telymuotoja. Esimerkiksi erilaisia näytelmiä ja toiminnallisia harjoituk-sia ei pysty toteuttamaan kuin luokkahuonemuotoisessa opetukses-sa. Yhdistelmäkoulutuksessa on hyvä jaksottaa myös asiasisältöjä. Lähiopetukseen kannattaa valita niitä asioita, jotka ovat oletettavasti hankalimpia ymmärtää. Esimerkiksi hoiva-alan lähtömaakoulutuksis-sa potilastilanteita on helpointa harjoitella lähiopetuksessa.

Etäopetusjaksoja voi käyttää asioiden kertaamiseen ja mekaanisem-paan toistoon. Toisaalta kommunikati ivisia harjoituksia on tärkeää tehdä myös etäopetuksessa. Etäopetus asettuu helposti tukevaan ja ylläpitävään asemaan suhteessa lähiopetukseen, jos lähtömaa-koulutuksessa käytetään molempia opetustapoja. Koulutus on suun-niteltava niin, että myös etäopetusjaksoilla mennään eteenpäin eikä pelkästään kerrata lähiopetuksessa opittua.

suunnitelmallisuus; jaksotus 4

21

KOKEMUS TUO VARMUUTTA LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN

Paras käytännön asioiden järjestäjä koulutusjärjestelyihin liittyen on kouluttajataho. Käytännön asioiden järjestelyyn, kuten opetustilojen vuokraamiseen, täytyy varata riittävästi aikaa, koska kaikki ei aina suju odotusten mukaan. Järjestelyt on tehokkainta tehdä paikan päällä. Esi-merkiksi opetustilojen toimivuus vaikuttaa osaltaan kurssin onnistumi-seen, joten ne täytyy käydä paikan päällä katsomassa. Tilojen pitää an-taa mahdollisuus eriyttää ryhmää ja olla hyvien kulkuyhteyksien päässä, jotta opiskelijoiden on helppo saapua paikalle. Suullisia sopimuksia on vältettävä asuin- ja opetustiloja vuokrattaessa. Sopimuksiin pitää kirjata yksityiskohtaisesti kaikki asiat, jotta vältytään mahdollisilta epäselvyyk-siltä myöhemmin.

Lähtömaan kielen osaaminen auttaa merkittävästi käytännön järjestelyis-sä. Jos ei ole käytettävissä paikallista toimijaa, niin lähtömaan kieltä tai-tava tulkki on suureksi avuksi. Lisäksi esimerkiksi paikallinen EURES-neu-voja on hyvä yhteistyökumppani silloin, kun kielikoulutusta järjestetään toisessa maassa. Hän pystyy auttamaan myös jo rekrytointivaiheessa. Pienet asiat, kuten kopiointijärjestelyt, vaikeuttavat kurssin toteutusta yllättävän paljon, jos niitä ei ole ajateltu etukäteen. Paikallista toimijaa ja hänen tietojaan kannattaa käyttää hyväksi. Koulutuksen aikana myös opiskelijoilta voi kysellä neuvoa, kun tarvitaan paikallistuntemusta. Lisäk-si on tiedostettava kulttuuriset erot toimintatavoissa. Paikallinen toimija auttaa tässäkin asiassa.

22

Täällä on tosi hidas vanhanaikainen kopiokone! Tekee vain yksipuolisia monisteita ja se kestää ikuisuuden. Onneksi tein paljon monisteita valmiiksi jo Huittisissa, muuten olisin pulassa. Sitä paitsi sihteeri on lomalla ja koulussa on vain johtaja ja rakennusmiehet. Häiritsen johtajaa jatkuvasti, koska ei ole ketään muuta, keneltä voisin pyytää apua. Johtaja näytti minulle, miten kopiokonetta käytetään ja tänään pyysin, että hän tulostaisi minulle muistitikultani yhden harjoituksen. Hän vain hymyilee ja auttaa ystävällisesti. :) En tiedä, mitä hän ajattelee.

Esimerkki lähtömaakoulutuksesta

Elintarviketehtaaseen rekrytoitaville työntekijöille järjestettiin lähtö-maakoulutus Puolassa. Prosessi on hyvä esimerkki siitä, miten kou-luttajataho oli kokonaisvaltaisesti mukana jo rekrytointivaiheessa.

Tavoitteet ja aikataulut sovitti in yhteistyössä työnantajan kanssa ja ni iden pohjalta laaditt i in alustava kurssisuunnitelma. Haastattelut ja kielellisten oppimisvalmiuksien kartoitukset tehtiin Puolassa kol-me viikkoa ennen koulutuksen alkua. Oppimisen testaus jatkui koko koulutuksen ajan.

Työnantajan valitsemille työnhakijoille tarjotti in varma työsopimus. Se antoi opiskelijoille varmuuden työllistymisestä ja tulevaisuudes-ta, mikä motivoi suomen kielen opiskeluun. Kouluttajataho oli mukana rekrytointimatkalla ja toteutti kielellisten oppimisvalmiuksien testa-uksen. Rekrytointimatkan aikana järjestettiin koulutukseen toteutta-miseen li ittyvät käytännön asiat.

Sisällöt pyritt i in suunnittelemaan mahdollisimman valmiiksi ennen koulutusta, mutta suunnitelmia muokattiin sen aikana opiskelijoiden oppimistahdin mukaan. Koulutus kesti neljä viikkoa ja toteutettiin ko-konaan lähiopetuksena. Opetusta pidetti in neljänä päivänä viikossa ja siinä painotettiin puhekielisen puheen tuottamista ja ymmärtämis-tä. Opetusryhmiä oli kaksi.

OPETTAJANBLOGI

Kopiointikokemuksia

23

Päiväryhmä koostui työttömistä, joiden oli mahdollista opiskella neljä tuntia kerrallaan. Iltaryhmäläiset tekivät töitä opiskelujen aikana. He opiskelivat kolme tuntia kerrallaan. Päiväryhmälle neljä tuntia oli so-piva määrä. Iltaryhmälle sopi lyhyemmät opetustuokiot, koska työs-säkäynti vaikutti heidän jaksamiseensa selvästi.

Koulutus oli pituudeltaan ja tuntimääriltään sopiva, koska elintarvi-ketyöntekijät eivät tarvitse suomen kieltä suoraan työstä suoriutu-miseksi. Koulutuksen viimeisenä päivänä opiskeli jat pystyivät esit-tämään pieniä näytelmädialogeja suomeksi . Aiheina ol ivat muun muassa työskentely elintarviketehtaassa, asiointi kaupassa sekä opiskelu suomen kielen koulutuksessa.

Rekrytoitavilla työntekijöillä oli paljon kysymyksiä Suomeen li ittyen, joten opettajalla ja työnantajalla oli t i ivistä tiedonvaihtoa. Tuleville työntekijöille piti löytää asunto Suomesta ja auttaa lastenhoidon jär-jestämisessä. Suomessa asumiseen li ittyvissä käytännön asioissa työnantajaa auttoi rekrytoiva projekti.

Kielen opettaminen jatkui opiskeli joiden tultua Suomeen. Suomes-sa työpaikalla ohjeistus tapahtui omalla kielellä. Muissa tilanteissa suurin osa opiskelijoista käytti englantia tukikielenä. Nämä aiheutti-vat suomen kielen taitoihin pientä taantumista ennen kuin tulijoiden kielikoulutus Suomessa alkoi. Osasyinä olivat myös keskittyminen työn aloitukseen sekä fyysisen työn tuomat haasteet.

24

Es

ime

rkki

lä

htö

ma

ako

ulu

tuks

es

ta

Yhte

istyö

-pa

lave

ri

Ope

tus-

suun

ni-

telm

aty

ön-

anta

-ja

lle

Koul

u-tu

ksen

käyt

än-

nön

järje

s-te

lyt

Koul

utus

-pa

laut

-te

enke

rää-

min

en

Hyvi

enkä

ytän

-tö

jen

anal

y-so

inti

Hake

mus

työp

aikk

aan

• Ai

kata

ulu

• O

ppim

isen

ta

voitt

eet

• Pu

heki

eli/

ki

rjaki

eli

• Am

matti

-

alaa

n

pere

h-

tym

inen

Työy

htei

sölle

tied

otta

min

en

Työn

aloi

tta-

min

en

Työn

-an

taja

Työn

-te

kijä

Koul

ut-

taja

-ta

ho

Työn

te-

kijö

iden

ha

as-

tatte

lut,

rekr

y-to

inti

ja

kiel

ellis

-te

n op

pi-

misv

al-

miu

k-sie

n te

stau

s

Työ-

sopi

mus

Työ-

sopi

mus

Aut

ent-

tinen

mat

eri-

aali

työ-

paik

alta

Ope

tus-

mat

eri-

aalin

suun

-ni

ttelu

Läht

ö-m

aa-

koul

u-tu

s

Asu

n-no

n,

työ-

vaat

-te

iden

jn

e.

orga

ni-

soin

ti

Suom

enki

elen

koul

utus

ja

tkuu

Suom

essa

25

LAAJA-ALAISUUTTA OPETUKSEN SUUNNITTELUUN

Kielen opetus ja oppiminen aloitetaan lähes poikkeuksetta aivan alusta silloin, kun suomen kieltä opetetaan lähtömaassa. Jos opis-kelijoilla on yhteinen äidinkieli, sen käyttöä tukikielenä voi suositella koulutuksen alkuvaiheeseen. Opiskelijat ovat pitäneet siitä, että kou-lutuksen alussa voi kysyä omalla äidinkielellään. Lähtökieltä äidin-kielenään puhuva suomen opettaja pystyy avaamaan suomen kieltä oman oppimisprosessinsa näkökulmasta. Äidinkielinen opettaja voi tarvittaessa selventää oman kielensä perusperiaatteita muille kou-lutuksen suomen kielen opettajille. Tällöin he oppivat ennakoimaan opiskeli joiden lähtökielen tuomat haasteet. Tämä kuitenkin asettaa kovat kielitaitovaatimukset opettajalle, jonka pitäisi hallita hyvin sekä opiskeli joiden äidinkieli että suomi. Opiskeli japalautteiden mukaan suurin osa opiskelijoista piti positiivisena sitä, että alun jälkeen ope-tusta jatkoivat suomea äidinkielenään puhuvat opettajat. Näin he ko-kivat oppivansa “aitoa” suomea.

Oppimistulosten ja opettajan kokemusten mukaan englannin käytön ei koettu auttaneen suomen opiskelussa. Yhteisen kielen edut ovat selvät silloin, kun täytyy selittää esimerkiksi koulutuskäytäntöjä tai Suomeen tulemiseen l i ittyviä asioita. Tukikielen jatkuva käyttö voi jatkossa jopa hidastaa oppimista. Opiskeli ja ei selvitä itse sanojen merkityksiä tai yritä käyttää kiertoilmaisuja, koska hän luottaa siihen, että ne selitetään englanniksi. Suomeen töihin tullessaan ulkomaa-laisen täytyy yleensä sopeutua viestimään suomeksi; vain harvassa yrityksessä on työkielenä jokin muu kuin suomen kieli.

Lähtömaakoulutuksissa pitää perehtyä myös suomalaisen työelä-män ja yhteiskunnan perusasioihin. Ajan rajallisuuden vuoksi koulu-tuksen suunnittelussa on määriteltävä, mitkä asiat ovat tärkeitä tie-tää heti maahan tullessa, mitkä sen sijaan voi oppia myöhemminkin. Monet eri asiat vaikuttavat siihen, mitä kussakin lähtömaakoulutuk-sessa otetaan esille. Ovatko tulijat perheellisiä, jolloin tarvitaan tie-toa esimerkiksi lasten päivähoidosta tai siitä, mistä puoliso voi löytää töitä? Entä tarvitseeko heidän itse etsiä asunto Suomesta vai auttaa-ko siinä joko työnantaja tai kouluttajataho?

Koulutuksen aikana on hyvä opiskella keskeisimpiä eroavaisuuksia lähtö- ja tulokulttuurin välillä. Kaikkea tarpeellista ei ehdi käsitellä lähtömaassa, mutta keskeisimpiä eroja pitää käydä läpi ennen kuin ulkomaalainen työnteki jä tulee Suomeen. Näin ennaltaehkäistään

3 ä

idin

kiel

i; ku

lttuu

riero

t; ty

öelä

mät

ieto

us

26

todennäköisimmät väärinkäsitykset ja vahingot. Yleisemmän kult-tuuritietouden ohella lähtömaakoulutukseen on sisällytettävä työ-kulttuurin opetusta. Työkulttuuria pitää tarkastella monella tasolla: suomalaiseen työelämään li ittyvien säännösten ohella on käsitel-tävä ala- ja työpaikkakohtainen työelämätietous. Osion voi toteuttaa esimerkiksi osittain myös muulla kielellä kuin suomeksi, jos lähtö-maakoulutus on kovin lyhyt. Opiskelijat ovat kuitenkin pitäneet siitä, että työkulttuuriin li ittyviä asioita opiskellaan myös suomeksi.

Ammattisanasto haltuun

Ammatillisuutta, ammattisanastoa ja työnkuvaan li ittyviä asioita kan-nattaa opettaa heti koulutuksen alusta lähtien. Toisaalta on tietysti tärkeää, että ulkomailta rekrytoitava työntekijä oppii myös yleisem-pää kieltä esimerkiksi kahvituntien kommunikaatiota varten. Sen op-pimiseen on kuitenkin Suomeen tulon jälkeen paljon enemmän mah-dollisuuksia (esimerkiksi kansalais- ja kansanopistot sekä itsenäinen opiskelu) kuin omassa ammatissa tarvittavan suomen opiskeluun.

Aika rajoittaa opetettavien sisältöjen määrää ja syvyyttä varsinkin lähtömaassa tapahtuvassa kielikoulutuksessa, jolloin monia tärkei-tä asioita joutuu jättämään pois. Opetuksen ulkopuolelle kannattaa rajata ne asiat, jotka eivät suoranaisesti li ity työssä selviytymiseen. Myös asioiden ja opitun kertaamiselle on jätettävä tilaa. Opettajan täytyy kuunnella ryhmää opetusta suunnitellessaan ja olla valmis muuttamaan suunnitelmia.

Opetussisältöjen suunnittelussa pitää miettiä sekä kielen eri osa-alueiden keskinäistä että kielitaidon ja -tiedon suhteita. Minkä ver-ran aikaa varataan esimerkiksi k ir jall isen i lmaisun harjoitteluun? Tarvitseeko opiskelija sitä ensisijaisesti tulevassa työssään vai onko tärkeämpää harjoittaa hänen keskustelutaitojaan? Mil laista kieltä käytetään ammattialalla ja työpaikalla? Opetuksen päälinjoja päätet-täessä on hyvä pohtia myös kirjoitetun ja puhekielen suhdetta. Työ-paikalla käytettävä kieli määrittelee nämä asiat.

amm

atillisuus; autenttisuus; lisämateriaalit 4

27

Maaliskuu 2011

Kokeilimme metallialan suomen kielen koulutuksessa Suomessa metallialalla työskenteleville maahanmuuttajaryhmille hieman erilaista metodia. Puhuimme koko ajan suomea ja vältimme kirjallisia tehtäviä, jotka eivät oikeastaan heidän työssään ole tärkeitä.

Keskityimme vain siihen kielen osa-alueeseen, joka heidän on osattava hyvin. Kokeilimme kahden eri ryhmän kesken sitä, että toisessa tehtiin lisäksi tehtäviä ja toisessa oli käytössä nauhurit. Nauhurin kanssa opiskelevilla oli runsaasti kuuntelutehtäviä ja puhetehtäviä eli he nauhoittivat itse nauhuriin omaa puhetta.

Metallialalla puheen ymmärtäminen ja puhuminen koettiin tärkeämmäksi kuin kielioppi ja tässä suhteessa työpaikan käskyt ja ohjeet tai tilanteen selvittäminen kysymällä on helpompi oppia. Suullisen kielen ryhmän puhuminen parani enemmän kuin kirjallisia tehtäviä tekevän ryhmän, erityisesti kysymisen ja selventämisen taito opittiin.

Ammatill isen suomen kielen opetuksessa ammatti otetaan mukaan kaikessa opiskelussa. Suomen kielen tehtävät on koottu ammatill i-sesta sanastosta ja esimerkkilauseet tai tehtävät haetaan mahdol-lisimman pitkälle ammatti in sopivasta materiaalista. Suomen kielen kiel ioppiharjoituksetkin toteutetaan käyttämällä ammattisanastoa. Tämä lisää mielenkiintoa ja motivoi oppimista. Kun tehtävät on tehty tiettyä ammattiryhmää varten, se osoittaa arvostusta myös opiske-lijoita kohtaan. Samalla opiskelijat oppivat käyttämään suoraan niitä lauseita, joita he tulevat työssään käyttämään. Kielen oppimisen al-kuvaiheessa opitaan mallien kautta, joista sitten lähdetään laajenta-maan sanastoa ja rakenteita.

Kaikille aloille ei ole olemassa ammatillisen kielen opetukseen tarkoi-tettua kirjaa. Aineistoa voi koostaa eri lähteistä työnantajan toimiala ja toiveet huomioiden. Jos ammatill isesti eriytetty oppikirja löytyy, kannattaa sitä ottaa opetukseen. Niin sanotun yleisemmän suomen

OPETTAJANBLOGI

Tekniikka apuun

28

kielen oppikirjoja on mahdollista joidenkin tehtävien osalta hyödyn-tää, mutta niissä ei ole mukana toivottua ammatill isuutta. Opiskeli ja voi halutessaan käyttää kirjoja itsenäisessä opiskelussa. Haasteena on se, ettei suomen kielen opiskelumateriaalia ole saatavilla kaikissa lähtömaissa. Internetistä löytyy suomen kielen itsenäiseen opiske-luun tarkoitettua materiaalia, jolla voi täydentää opetustuntien tar-jontaa. Opettajan pitää kertoa opiskelijoille näistä mahdollisuuksista ja neuvoa niiden käytössä.

Parasta materiaal ia on työpaikoi lta saatu autentt inen materiaa-li . Erityisesti t iettyyn työhön tulevien maahanmuuttajien osalta on selkeintä ja tehokkainta hyödyntää vastaanottavan työpaikan omia asiakirjoja, ohjeita, perehdytysmateriaaleja ja lomakkeita. Tällainen materiaali sisältää ammatill isuutta siinä määrin, että suomen kielen opiskelu on hyödyllistä ja helpottaa lähtömaakoulutuksessa toisen maan työkulttuuriin tutustumista.

Perjantai, 6. elokuuta 2012

Teetin opiskelijoilla 1. kertaa tehtävän, jossa heidän piti kat-soa kuvasta mikä pikku-Lilliä vaivaa, kirjoittaa sairausker-tomus sekä antaa hoito-ohjeita. Tyylit olivat kaikilla erilaisia, mutta opiskelijat selvisivät paremmin, mitä olin ajatellut. Olen todella tyytyväinen! Ensin ajattelin muutaman kohdalla, että kyse on Googlen käännöskoneesta, mutta luulen nyt, ettei ole; he olivat vain hyvin käyttäneet apunaan vanhoja tekstejä, joi-ta täällä oli käsitelty. Ja sehän on enemmän kuin suotavaa!

Tänään kirjoitamme lyhyttä dialogia lääkärin ja potilaan vä-lille. Lisäksi he saavat nyt kotitehtäväksi sanella raportin jostain sairauskuvasta sanelukoneelle - siinä onkin sitten jo haastetta!

OPETTAJANBLOGI

Sairauskertomus

29

1. Suunnittele työnantajan kanssa jo ennen lähtömaassa tapahtuvan koulutuksen alkua, miten suomen opetus jatkuu työntekijän tullessa Suomeen.

2. Huolehdi käytännön järjestelyt, kuten opetustilat, kuntoon hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua.

3. Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä. Tee kaikki sopimukset kirjallisina.

4. Hyödynnä koulutusjärjestelyissä paikallista toimijaa.

5. Tee opetussuunnitelma työnantajan toiveita ja tarpeita kuunnellen.

6. Valitse opettajat huolella.

7. Huomioi koulutussisältöjä suunnitellessasi rekrytoitujen ammatti ja työnkuva.

8. Hanki tukea ammatillisen puolen opetukseen sekä alan asiantuntijalta että työpaikalta.

9. Huomioi työsopimuksen – tai sen puuttumisen – merkitys motivaatioon.

10. Ennakoi opiskelijoiden elämäntilanteen ja asuinpaikan vaikutus niin opiskelujärjestelyihin, opetussuunnitelmaan kuin oppimistuloksiin.

11. Varmista, että myös opiskelijoilla on tieto sekä koulutuksen että koko rekrytointiprosessin etenemisestä.

12. Mieti, mitä materiaaleja voi antaa opiskelijoille etukäteen tai itsenäiseen tutustumiseen.

13. Muistuta työnantajaa, että henkilöstölle tiedotetaan ulkomailta rekrytoinneista ja sen syistä.

14. Selvitä, onko tarvetta henkilöstön ja johdon monikulttuurisuuskoulutuksiin.

15. Käytä opetuksessa työpaikan omia, uuteen työhön perehdyttäviä materiaaleja.

16. Varaudu selvittämään vastaukset opiskelijoiden kysymyksiin nopeallakin aikataululla.

17. Anna opiskelijoille mahdollisuus opiskella kieltä myös itsenäisesti.

18. Pidä työnantaja ajan tasalla kurssin asioista.

19. Kuuntele opiskelijapalautetta.

20. Ole luotettava ja pidä sovituista asioista kiinni.

LÄHTÖMAAKOULUTTAJAN-MUISTILISTATOP 20

30

-MUISTILISTALÄHTÖMAAKOULUTUKSEN HANKINNASSA HUOMIOITAVIA NÄKÖKULMIA:

Lähtömaakoulutuksen onnistuneessa toteutuksessa merkityksellistä on se, että kouluttajataho on mukana jo rekrytointivaiheessa, jolloin työnantaja ja kouluttajataho sitoutuvat keskinäiseen yhteistyöhön. Mikäli lähtömaakoulutus kilpailutetaan jonkin kolmannen osapuolen (esim. rekrytoijat, rahoittajat) toimesta, on tarjouskilpailua toteutet-taessa huomioitava seuraavia seikkoja:

• koulutuksen käytännön järjestely jen organisointi• kielellisten oppimisvalmiuksien testaus apuna valinnassa• ammatillisen ja työpaikkakohtaisen suomen kielen opettamisen

sisällyttäminen opetussuunnitelmaan• opetusryhmän muodostaminen ammattialan mukaan• ryhmäkoon suhteuttaminen tavoitteisiin• suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntatietouden sisällyttäminen

opetussuunnitelmaan• työnantajan tarpeiden sekä rekrytoitavien työntekijöiden

elämäntilanteen, kielitaidon ja asuinpaikan huomioiminen opetusmuodon (lähi-/etäopetus) valinnassa

• kertaustunnit ja itsenäisen opiskelumateriaalin tuottaminen• viikkotuntimäärän sekä koulutuksen kokonaiskeston

määrittely opiskelijoiden elämäntilanteen sekä koulutuksen tavoitteiden mukaan

• kielikoulutuksen jatkuminen Suomessa

Tarjoukseen on hyvä sisällyttää myös

• vastaanottavalle työyhteisölle suunnatut monikulttuurisuus-koulutukset ja valitun kouluttajan mahdollisuudet/osaaminen toteuttaa niitä

• opiskelijoiden äidinkieltä puhuva kouluttajan hyödyntäminen koulutuksen alkuvaiheessa, mikäli kyseessä on kielellisesti yhtenäinen ryhmä

• vastuu rekrytoitavien tukemisesta ammatinharjoittamislupien hakuprosessissa

Kouluttajaval innassa on syytä erityisesti huomioida kouluttajan osaaminen ja kokemus, valintaa ei ole syytä tehdä ainoastaan edul-lisimman hinnan mukaan.

31

TehtäväesimerkkejäLIITE

Tehtävä 1. Työlista

Osastolla huoneessa numero 4 on 5 potilasta. Tässä ovat työlistan tiedot heistä. Katso työlistaa ja vastaa kysymyksiin.

4:1MarjaKEVÄTTUULI

1-2 aut rolli p-tuolivyövaippa yöTenapants päiväC-pap yö

RR, pulssi-Paino-Seuraa virtsaustaKs. varpaat

4:2BerttaKOTI

1 aut rolliNL

EKGTarv. happea viiksilläHuom. lääkkeiden anto

4:3MaunoILTARUSKO

P-tuoli/suihkutuolivirtsapullo

INR, CRPSeuraa. että pysyy osastollaHuom. takamuksen iho

4:4HelmiKOTI

OT/rolliSeuraa turvotusta, painaako kip-si, sormien väriSeur. huimaus, sekavuus

4:5TarjaKOTI

VuodepotilasKKVyövaippa

Nestemäinen ruoka! Tark. oik. säären sidoksetJalan koukistus max.60 astetta

Millainen potilas on Marja?Mistä Marja on tullut osastolle?Mitä asioita Marjan kanssa täytyy tarkkailla?

Mistä Bertta on tullut osastolle?Tarvitseeko Bertta apuvälineitä?Mitä asioita Bertan kanssa täytyy huomioida?

Millainen potilas on Mauno?Mitä kokeita Maunolta otetaan?Mitä Maunon kanssa pitää huomioida?

Millainen potilas on Helmi?Mitä apuvälineitä Helmi käyttää?Mitä Helmin kanssa pitää tarkkailla?

Millainen potilas on Tarja?Syökö potilas kaikkea ruokaa?Mitä hoitajan täytyy huomioida Tarjan kanssa työtä tehdessään?

32

Tehtävä 2. HOI-lomake

A.) Miten kysyt:1. ? –Maria Korppi.2. ? –120942-126P.3. ? –Minun mieheni, Martti Korppi.4. ? –Se on Honkatie 3.5. ? –Kyllä, se on yhä Honkatie. 6. ? –Ei, nyt se on 0457689771.

B.) Yhdistä oikea kysymys ja vastaus.

1.Minkä vuoksi hakeuduitte hoitoon? a. Se on kolmio rivitalossa.

2. Millaisia oireita teillä on ollut? b. Kyllä, valmistan sen itse.

3. Onko teillä aiempia sairauksia?c. En vaan poika ja miniä 3 kertaa viikossa.

4. Millainen asunto teillä on? d. Minua alkoi huimata heti aamusta.

5. Onko asunnossa rappusia? e. Syön verenpainelääkkeitä.

6. Asutteko yksin? f. En vaan puolisoni kanssa.

7. Käyttekö itse kaupassa?g. Minusta olemme selviytyneet miehen kanssa ihan hyvin kaksistaan.

8. Onko teillä ulkopuolista apua esimerkiksi raskaimmissa töissä?

h. Sukulaiset käyvät auttamassa siivouksessa

9.Teettekö itse ruokanne? i. Kyllä, penisilli inille.

10.Miten hyvin pärjäätte mielestänne kotona?

j. En oikein pääse li ikkumaan hyvin. Jalat eivät kanna.

11.Oletteko yliherkkä jollekin lääkkeelle tai ruoka-aineelle?

k. Siellä ei ole lainkaan portaita.

C.) Mitä tarkoittavat alla olevat sanat? Kerro omin sanoin.

•tulosyy•sosiaalinentilanne•lähiomainen•kotiapu•hoidontavoitteet

D.) Otitko potilaan vastaan osastolle, kun olit töissä kotimaassasi? Mitä eri asioita silloin kysyit potilaalta? Keskustelkaa yhdessä.

33

Tehtävä 3. Kirjoita hoitoohje. Write regimen (orders) to patient!

A.) Mitä hammashoito-ohjeita antaisit potilaalle?

MALLI: muistaa + hampaiden hoito à MUISTA hampaiden hoito!

Hoitaa + hampaita joka päivä àPestä + hampaat aamulla ja illalla à Käyttää + hammasharjaa ja fluorihammastahnaa àHarjata + hampaita 2-3 min. à Puhdistaa + hammasvälit kahdesti viikossa à Vaihtaa + hammasharja säännöllisesti àSyödä + ksylitolipurukumia noin 3 kertaa päivässä à Välttää + sokeripitoisia ruokia ja välipaloja àKäydä + säännöllisesti hammaslääkärissä à

(käyttää = use, välttää = avoid, säännöllisesti = regularly, sokeripitoinen = full of sugar, välipala = snack)

B.) Keksi itse ohjeita:

MALLI: Jos haluat mennä hammaslääkäriin… soita hammashoitolaan ja varaa aika!

(= If you want to go to the dentist… call to dental practice and book an appointment!)

1. Jos sinulla on hammassärkyä (=tooth ache)…2. Jos paikka irtoaa (=fill ing looses) hampaasta…3. Jos hampaalle tapahtuu tapaturma (=happens accident)…4. Jos sinun hampaita vihloo (=hurts) kun juot kylmää (=cold)…5. Jos sinua pelottaa (=afraid) hammaslääkärissä…6. Jos haluat puhdistaa hampaat hyvin…

34

Tehtävä 4. Potilastiedot: Selitä seuraavat sanat/lyhenteet! 1. Tark. , optg =2. Suuhyg. hkp =3. KOH, puhd. motiv. = 4. ositt. puhjen. viisuri ex. = 5. Läh. suukirurg. =6. Seur. aika v. kul, varaa itse =

à Kirjoita näistä pidempi potilaskertomus. Mitä sinä olet tehnyt potilaalle?

Tehtävä 5. Esittäytyminen

A.) Lue dialogi.

Opettaja: Mikä sun nimi on?Oppilas: Mun nimi on Maciej.Opettaja: Hei Maciej. Mitä kuuluu?Oppilas: Kiitos hyvää. Entä sulle?Opettaja: Kiitti , hyvää kuuluu. Mä oon Niina. Mä oon opettaja. Mistä maasta sä tuut?Oppilas: Mä tuun Puolasta. Mä oon puolalainen.Opettaja: Mä oon suomalainen. Oon töissä Puolassa. Missä sä oot töissä?Oppilas: Mä oon töissä Suomessa. Oon töissä tehtaassa.

B.) Vastaa kysymyksiin itsestäsi.

Mikä sun nimi on?

Mistä maasta sä tuut?

Minkä maalainen sä oot?

Missä sä oot töissä?

35

Opinp

olut m

aasta maahan

Yksilöllisiä polkuja