Päiv

itett

y

04

/20

04

1

SISÄLLYSLUETTELO

Siporex-kevytbetoni. Yleistä

1 Siporex – höyrykarkaistua kevytbetonia1.1 Siporexin historiaa 11.2 Siporexin valmistus 12 Siporexin teknisiä ja rakennusfysikaalisia ominaisuuksia2.1 Yleiset ominaisuudet, ulkonäkö 22.2 Tuotteen paino 22.2.1 Toimituspaino 22.2.2 Mitoituspaino 22.3 Lämmöneristysominaisuudet 22.4 Lämmönvarauskyky ja tiiviys 2

λn-arvotaulukko 32.5 Siporexin lujuusominaisuudet 42.5.1 Puristuslujuus 42.5.2 Taivutusvetolujuus 42.5.3 Leikkauslujuus 42.5.4 Kimmomoduuli 42.6 Huokoset ja huokostilavuus 42.7 Kosteus rakenteissa 42.8 Muodonmuutokset 52.8.1 Kosteusliikkeet 52.8.2 Viruma 52.8.3 Pituuden lämpötilakerroin 52.9 Siporexin kemialliset ominaisuudet 52.9.1 Siporex-materiaali 52.9.2 Liittyvät rakenteet 52.10 Pakkasenkestävyys 62.11 Palonkestävyys 62.12 Siporex ja ympäristövaikutukset 6

Siporex-tuotteet

3 Siporexista valmistettavat tuotteet3.1 Yleistä 13.2 Siporex-harkot 13.2.1 Yleistä 13.2.2 Tyyppimerkintä 13.2.3 Harkkojen mitat 23.2.4 Erikoismittaiset harkot 23.2.5 Suurharkot 23.2.6 Kaariharkot 23.2.7 Harkkoseinän saumat 23.3 Siporex-väliseinälaatat ja -elementit 23.3.2 Väliseinäelementit 33.4 Siporex-palkit 33.4.1 Yleistä palkeista 33.4.2 Tyyppimerkintä 33.4.3 Palkkien mitat 3

A

B

2

Päivit et t y0

4/2

00

4

3.4.4 Kaaripalkit ja holvikaaripalkit 33.4.5 Kevytpalkit 43.4.6 Kevyiden väliseinien aukkopalkit 43.5 Siporex-kattoelementit 53.5.1 Yleistä 53.5.2 Elementtien tyyppimerkinnät 53.5.3 Kattoelementtien mitat 53.5.4 Tuotevalikoimasuositus 63.5.5 Elementtien raudoitus 63.5.6 Muita kattoelementtejä 63.6 Siporex-seinäelementit 73.6.1 Yleistä 73.6.2 Tyyppimerkinnät 73.6.3 Elementtien lisämerkinnät 73.6.4 Seinäelementtien mitat 73.6.5 Tuotevalikoimasuositus 83.6.6 Muita seinäelementtejä 93.6.7 Maanpaine-elementit 103.6.8 Porraselementit 103.7 Muita siporex-tuotteita 10

Siporex-väliseinärakenteet

4 Väliseinärakenteet4.1 Yleistä 14.2 Väliseinätuotteet 14.2.1 Väliseinälaatat V500 14.2.2 Väliseinäelementit VM550 14.2.3 Harkot 14.2.4 SV-elementit 14.3 Väliseinätyypit 14.3.1 Kevyet siporex-väliseinät 14.3.2 Kantavat ja jäykistävät harkkoväliseinät 14.3.3 Hallitilojen osastoivat väliseinät 14.3.4 Palomuurit 24.3.5 Huoneistoja erottavat väliseinät 24.4 Väliseinien ominaisuudet 24.4.1 Paloluokka 24.4.2 Ääneneristävyys 24.5 Mitoitukset, lujuus, maksimimitat 24.5.1 Yleistä 24.5.2 Laattaseinän ja sen saumojen lujuus 24.5.3 Laattaseinän momenttikapasiteetit 34.5.4 Mitoittava voima 34.5.5 Mitoitusmenetelmä 34.5.6 Kevyen siporex-laattaseinän maksimimitat 34.5.7 Mitoitus kalustekuormille 44.5.8 Paloseinänä käytettävän siporex-seinän maksimihoikkuus 44.6 Työtekniikka 44.6.1 Väliseinälaattojen asennus 44.6.2 Väliseinäelementtien asennus 44.6.3 Harkkojen asennus 44.6.4 SV-elementtien asennus 4

C

3

Päiv

itett

y

04

/20

04

4.7 Liitokset 54.7.1 Laattojen väliset saumat 54.7.2 Liitokset ympäröiviin rakenteisiin 54.7.3 Liikuntasaumat 64.8 Liittyvät työt 64.8.1 Sähköasennukset 64.8.2 Läpiviennit 64.9 Pintakäsittelyt 64.9.1 Yleistä 64.10 Kiinnitykset 64.11 Pakkaus, toimitukset 64.12 Mallirakennusseloste/laattaseinä 7

Harkko- ja elementtirakenteet. Pientalot ja vastaavat rakennukset

5 Asuintalojen siporex-vaippatyyppejä5.1 Yleistä 15.2 Asuintalojen kattoratkaisut 25.2.1 Yleistä 25.2.2 Yläpuolelta tuuletettu suora siporex-yläpohja 25.2.3 Kalteva siporex-yläpohja matalalla tuuletusraolla 25.2.4 Yläpuolelta lisäeristetty tuulettumaton massiivikatto 25.3 Asuinrakennusten seinätyypit 25.3.1 Massiiviharkkoseinä 25.3.2 Yhdistelmäseinät 26 Suunnittelumoduulit6.1 Yleistä 36.2 Vaakamoduuli 36.3 Pystymoduuli pientaloissa 87 Siporex-harkkoseinien suunnittelu7.1 Yleistä 107.2 Harkkoseinien mitoituslujuudet 107.3 Mitoitustavat 117.4 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 127.5 Materiaaliominaisuudet 127.6 Rakenteiden mitoitus murtorajatilassa 127.7 Rakenteelliset ohjeet 197.8 Holveista seinälle tuleva paikallinen puristusjännitys 197.9 Kuorman jakautuminen ulkoseinän ja välipohjan liitoskohdassa 208 Aukkojen ylitykset siporex-harkkoseinissä8.1 Yleistä 218.2 Siporex-palkkien suunnittelu 218.3 Tukipintojen pituus 228.4 Poikkileikkauksen heikennykset 238.5 Teräspalkkien suunnittelu 239 Siporex-maanpaineseinät9.1 Maanpaineseinä pystyelementeistä 249.2 Maanpaineolettamukset ja elementtien mitoitus 249.3 Elementtien alapään tuenta 259.4 Elementtien yläpään tuenta 259.5 Siporex-laatastoon ja ankkuroiviin seiniin kohdistuvat seinän yläpään vaakavoimat269.6 Seinän aukkojen ja holvin epäjatkuvuuskohtien tuenta 269.7 Porrasaukon kohta 26

D

4

Päivit et t y0

4/2

00

4

9.8 Kellariseinän ja ulkoseinän liitos porrasaukossa 269.9 Nurkkaelementit 279.10 Seinien vedeneristys 27 A9.11 Seinien lämmöneristysominaisuudet 27 A9.12 Seinien pintakäsittely 27 A9.13 Peruskuopan täyttö 27 A9.14 Seinän asentaminen 27 A10 Ala-, väli- ja yläpohjien suunnittelu10.1 Rakenteellinen suunnittelu 2810.2 Läpivientien suunnittelu 3010.3 Urat, reiät ja lovet vakioelementeissä 3010.4 Reiät ja lovet XK-, XS- ja X-elementeissä 3110.5 Suuret kattoaukot 3210.6 Saumaraudoitus 3310.7 Rengasteräkset 3310.8 Sovitusleveydet 3310.9 Pientaloholvien ja vastaavien rakenteiden erityiskysymyksiä 3410.10 Ripustuksia kannattavien elementtien maksimikapasiteetit 3411 Pientalorakenteiden erityiskohtia11.1 Harkkoseinien raudoitus, pakkovoimat ja perustusten painuminen 3511.2 Liikuntasaumat 3611.3 Ryömintätila 3611.4 Tulisijat ja savuhormit 3811.5 Kattotuolien suunnittelu 3811.6 Kiinnitykset 3911.7 Ikkunoiden välipilarit 3911.8 Kalusteiden sijoitus 3911.9 Erilaisten rakenteiden liittymäkohdat 3911.10 Tiiviys 3911.11 Radon ja siporex-rakennukset 4011.11.1 Radonin tuuletus 4012 Rakennuksen jäykistys vaakakuormille12.1 Yleistä 4112.2 Jäykistys seinien avulla 4112.3 Harkkorakennuksen jäykistys laataston avulla 4113 Jämerä-talon mallisuunnitelmat13.1 Vastuu rakennetyyppien valinnasta 4413.2 Yleistä 4413.3 Sijaintipiirrokset 4413.4 Elementtikaaviot ja -luettelot 4413.5 Seinäpiirustukset 4413.6 Asennusjärjestys ja toimitukset 4413.7 Mallikaavio ja -luettelo 4513.8 Suunnitelmissa muistettavia rakenteen yksityiskohtia 4513.9 Talviajan suojaus 4514 Rakenteiden mitoituksen esimerkkilaskelmat14.1 Siporex-materiaalit 4914.2 Kuormitukset 5214.3 Siporex-harkkoseinien mitoitus 5214.3.1 Materiaaliominaisuudet 5214.3.2 Väliseinät (mitoitus pystykuormalle) 5214.3.3 Ulkoseinät (erillinen tarkastelu pysty- ja vaakakuormille) 53

5

Päiv

itett

y

04

/20

04

14.4 Maanpaineseinien mitoitus 5314.5 Rakennuksen jäykistys 5314.5.1 Yläkerta 5314.5.2 Alakerta 5615 Rakennedetaljiviitteet15.1 Rakennedetaljit, pientalot ja harkkorakennukset 57

Siporex-hallirakennukset

16 Hallirakennusten rungon ja vaipan perustyypit sekä suunnittelumoduulit16.1 Runkovaihtoehdot 116.2 Perusmitat 216.3 Vaakamoduulit 216.4 Pystymoduuli 517 Hallirakennusten vaippatyyppejä17.1 Kattotyypin valinta 617.2 Massiivikatto 617.2.1 Normaali massiivikatto 617.2.2 Lisäeristetty massiivikatto 717.2.3 Ääntä vaimentava massiivikatto 717.3 Tuuletetut katot 717.3.1 Yläpuolelta tuulettuva katto 717.3.2 Alapuolelta tuulettuva katto 717.4 Seinätyypin valinta 817.4.1 Massiiviseinä 817.4.2 Lisäeristetty seinä 818 Siporex-vaakaelementtiseinän suunnittelu18.1 Rakenteellinen suunnittelu 918.2 Vaakaelementtien kiinnitys 918.3 Vaakaelementtien kannatus 1018.4 Vaakaelementtien saumaus 1218.5 Ovi- ja ikkuna-aukot 1318.6 Väliseinät vaakaelementeissä 1319 Siporex-pystyelementtiseinän suunnittelu19.1 Ei-kantavat pystyelementtiseinät 1419.1.1 Rakenteellinen suunnittelu 1419.1.2 Ei-kantavien pystyelementtien kiinnitys 1419.1.3 Väliseinät pystyelementeistä 1419.2 Kantavat pystyelementtiseinät 1519.2.1 Rakenteellinen suunnittelu 1519.2.2 Kantavien pystyelementtien kiinnitys 1619.3 Pystyelementtien pystysaumat 1619.4 Saumojen liikevarat 1619.5 Kantavien siporex-seinä-elementtien mitoituskäyrästö 1719.5.1 Käyrästöjen käyttöesimerkkejä 1719.5.2 Mitoituskäyrät 16 kpl 1920 Ala-, väli- ja yläpohjien suunnittelu20.1 Rakenteellinen suunnittelu 2720.2 Läpivientien suunnittelu 2920.3 Urat, reiät ja lovet vakioelementeissä 2920.4 Reiät ja lovet XK-, XS-, ja X-elementeissä 2920.5 Suuret kattoaukot 31

E

6

Päivit et t y0

4/2

00

4

F

G

20.6 Saumaraudoitus 3120.7 Rengasteräkset 3220.8 Sovitusleveydet 3220.10 Hallirakennusten kattoholvit 3320.11 Ripustuksia kannattavien elementtien maksimikapasiteetit 3321 Hallirakennusten erityiskohtia21.1 Vedenpoisto 3421.2 Räystäsrakenteet 3421.3 Liikevarat 3421.4 Vedeneristeet massiivikatolla 3521.5 Lisäeristetty massiivikatto 3521.6 Hallirakenteiden tiiviys 3521.7 Lämmittämättömät ja jäähdytetyt tilat 3521.8 Pintakondensaatio 3522 Hallirakennusten jäykistys vaakakuormille22.1 Yleistä 3622.2 Mastopilarijäykistys 3622.3 Ristikkojäykistys 3622.4 Jäykistys siporex-laataston avulla 3622.5 Siporex-laataston ankkurointi tuulen nosteelle 3823 Hallirakennusten elementtisuunnitelmat23.1 Yleistä 3923.2 Elementtikaaviot ja -luettelot 3923.3 Mallikaavio ja -luettelo 4024 Elementtien työstökoodit tehtaalla24.1 Kattoelementtien työstökoodit 4124.2 Vaaka- ja pystyseinäelementtien työstökoodit 4125 Rakennedetaljiviitteet25.1 Rakennedetaljit, siporex-elementtihallit 42

Siporex-kerrostalot

26 Kerrostalojen siporex-ulkoseinät26.1 Kerrostalojen seinämateriaalit 126.2 Tyypilliset seinärakenteet 126.3 Itsensä kantavat siporex-ulkoseinät 126.4 Siporex-seinä kantavana rakenteena 226.5 Harkkojen lujuus ja kuivatiheydet 226.6 Liikuntasaumat ja kutistumateräkset 226.7 Ikkunapalkit 226.8 Seinän vaaka- ja pystymoduulit sekä harkkojako 226.9 Siporex-ulkoseinän ääneneristävyys 326.10 Seinien pintakäsittelyt 326.11 Ulkoseinistä laadittavat piirustukset 327 Rakennedetaljiviitteet27.1 Rakennedetaljit, kerrostalot 4

Siporex-rakenteiden erityistekniikkaa

28 Rakenteiden kosteus- ja lämpötekniikkaa28.1 Rakennusaikainen kosteus 128.2 Kosteuden liikkuminen siporexissa 1

7

Päiv

itett

y

04

/20

04

28.3 Valmistuskosteus ja siporex-pinnat 128.4 Valmistuskosteus ja pinnoittaminen 128.5 Rakenteiden kuivatus ja ilmanvaihto 128.6 Ilmavuodot 228.6.1 Harkkorakenteet 228.6.2 Elementtiseinät 228.6.3 Siporex-katot 228.7 Pintakondensaatio 228.8 Siporex-massiiviseinien toimiva U-arvo 228.9 Siporex-massiivikaton lämpötekniikkaa 229 Ääneneristys ja -absorptio29.1 Yleistä 429.2 Ääneneristävyysvaatimukset 429.3 Ilmaäänet 529.3.1 Yleistä ilmaääneneristävyydestä 529.3.2 Massiiviseinät 529.3.3 Kaksoisseinät ja pintaverhotut seinät 529.3.4 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys 629.3.5 Välipohjat 729.3.6 Sivutiesiirtymä 729.4 Askeläänet ja muut runkoäänet 829.4.1 Askelääni 829.4.2 Muut runkoäänet 829.4.3 Runkoäänet ja suunnittelu 930 Palo30.1 Palonkestävyys 1030.1.1 Palotekniset vaatimukset 1030.2 Seinien paloluokitus 1030.3 Ala- väli- ja yläpohjat 1030.4 Erillinen palomitoitus 1231 Siporex-rakenteet ja U-arvovaatimukset31.1 Asuinrakennus tai vastaava tila 1331.2 Puolilämmin tila tai rakennus 1631.3 Lämmin teollisuusrakennus 1731.4 Puolilämmin teollisuusrakennus 1832 Kompensaatioperiaate lämmöneristyslaskelmissa32.1 Rakennuksen johtumislämpöhäviöt 2032.2 Esimerkki pientalon johtumislämpöhäviölaskelmasta 2032.3 Lämmön talteenotto mukana pientalon johtumislämpöhäviölaskelmassa 2132.4 Esimerkki hallirakennuksen johtumislämpöhäviölaskelmasta 2232.5 Esimerkki puolilämpimän hallirakennuksen johtumislämpöhäviölaskelmasta 2332.6 Kokonaistaloudellisuus ja energialaskelmat 24

Täydentävät työt

33 Rakenteiden pintakäsittely33.1 Yleistä 133.2 Siporex-pinnan viimeistely 133.3 Massiiviseinien ulkopinnat 133.3.1 Harkkoseinät 133.3.2 Elementtiseinät 233.4 Massiiviseinien sisäpuoliset pintakäsittelyt 2

H

8

Päivit et t y0

4/2

00

4

33.4.1 Harkkoseinien sisäpinnat asuinrakennuksissa 233.4.2 Elementtiseinät 333.5 Katot ja välipohjat 333.5.1 Tiivis yläpinta; esim. massiivikatot 333.5.2 Tuulettuvat katot 334 Kiinnikkeet ja kiinnitykset siporexiin34.1 Yleistä kiinnikkeistä 434.2 Kiinnikkeiden korroosionkestävyys 434.3 Siporexin tiheysluokan vaikutus kiinnityksen lujuuteen 434.4 Erilaiset kuormitustyypit 434.5 Dynaamiset kuormitukset 434.6 Usean kiinnikkeen ryhmä 434.7 Eräiden kiinnitysten kapasiteetteja 434.8 Esimerkkejä eri kiinnitystapauksista ja niihin soveltuvista kiinnikkeistä 534.9 Kiinnikkeiden toimittajia 635 Työmaavaiheessa muistettavia seikkoja35.1 Materiaalin toimitukset, kuljetus ja varastointi 735.2 Siporex-rakenneosien asentaminen 735.3 Työmaanaikainen lämmitys ja kuivaus 735.4 Suojaustoimet työn keskeytyessä 7

Lähdekirjallisuus

36 Lähdekirjallisuus

Siporex-detaljipiirrokset

37 DetaljikuvatPientalot ja harkkorakennukset, piirrokset 11.1.1-18.4.1Siporex-elementtihallit, piirrokset 1.1.1-6.1Kerrostalot, piirrokset 20.1.1-20.8

Aakkosellinen hakemisto 9

IJ

Päiv

itett

y

04

/20

04

9

Ikkunapilarielementit 3.6.6, 18.3Ilmanvaihto kuivatuksessa 28.5Ilmavuodot 21.6, 28.6Ilmaäänet 29.3Irroituskaistat huopakatteessa 21.4

J

Johtumislämpöhäviölaskelma 32Julkisivuratkaisut 5.1, 16.1Jäykistys vaakakuormille:– hallirakennukset 22– harkkorakennukset 12Jäähdytetyt tilat 21.7

K

Kaariharkot 3.2.6Kaaripalkit 3.4.4Kaasulämmitys 28.5Kaltevat yläpohjat 5.2.3Kaltevat yläpohjat, tuuletus 5.2.3, 28.3Kannatus, vaakaelementit 18.3Kantavuus:– elementit 3.5.2, 10.1, 20.1– palkit 3.4.2, 8.2, 26.7– pystyelementtiseinät 19.2, 19.5Kapillaarinen vesi 2.7, 28.2, 28.4, 33.3Katkaisu:– elementit 10.1, 20.1– palkit 8.4Kattoelementit 3.5Kattotuolit 11.5Kattotyypit:– asuinrakennus 5.2– hallirakennus 17.1-17.3Kemialliset ominaisuudet 2.9Kemialliset rasitukset 2.9.1Keskitetyt kuormat 10.1, 20.1Kevyet siporex-väliseinät 4.1-4.12Kiinnittäminen siporexiin 34.1-34.8Kiinnitys:– kantavat pystyelementtiseinät 19.2.2– pystyelementit 19.1.2, 19.2.2– vaakaseinä 18.2Kimmomoduuli 2.5.4, 7.2Kitkakertoimet 7.5, 19.1.2Kokonaisenergialaskelmat 32Kolmikerrosrappaus 33.3.1Kompensaatioperiaate 32.0Kondensoituminen 28.7Kondenssivauriot 28.6Korroosio/liittyvät rakenteet 2.9.2Korroosiosuojaus 1.2Kostea sisäilma 33.4.2 33.5.2Kosteuden siirtyminen 28.2Kosteus rakenteissa 2.7

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

A

Akustiset ominaisuudet 29.1Alapohjat, U-arvot 31Alapohjat, suunnittelu 10, 11.3Alaslasketut katot 17.3.2Ankkurointi, kattoelementit 12.3, 22.4, 22.5Asennusjärjestys 13.6Askeläänet 29.4Aukkojen ylitykset 8, 18.5Aukkomitat 6.2, 6.3Aukotukset 3.4, 6.3, 8Auringon säteilyenergia 28.9

B

Biologiset ominaisuudet 2.12

E

Ekologiset ominaisuudet 2.12Elastinen kittaus 18.4, 11.2Elementtikaavio 13.4, 13.7, 23.2, 23.3Elementtiluettelo 13.4, 13.7, 23.2, 23.3Energialaskelmat 32Erikoiselementit:– kattoelementit 3.5.6– seinäelementit 3.6.6Erikoispaloluokitellut elementit 3.5.6, 30

F

Fysikaaliset ominaisuudet 2

H

Harkkosaumat 3.2.7Harkkoseinä:– mitoitus 6, 7, 14– sisäpinnat 26.10, 33.4– U-arvot 28.8, 31, 32– ulkopinnat 26.10, 28.3, 33.3Harkot 3.2, 4.2.3Heikennykset, palkkien 8.4Historiaa 1.1Holvikaaripalkit 3.4.4Huokostilavuus 2.6Huolto:– katot 21.2Höyrynläpäisevyys:– pinnoitteen 33.3.2– siporexin 28.2

I

Ikkuna-aukot 8, 18.3, 18.5, 26.7

10

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kosteuskatko 2.9.2, 9.10, 11.9, 18.4, 19.1.2Kosteusliikkeet 2.8.1Kuitulaastirappaus 33.3.1Kuivuminen 28.1-28.5Kuivatus 28.5Kulkuluukku 11.3Kulmaelementit 3.6.6Kuormaluokat:– kattoelementit 3.5.2, 10.1– palkit 3.4.2, 8.2– pystyelementit 19.1.1– vaakaelementit 18.1Kuormien jakaminen 10.1Kutistuma 2.8.1Kutistumaraudoitus 11.1Kylmät rakenteet 11.2, 21.1, 21.6, 21.7Kylmät rakennukset 28.7Käsittelyraudoitus 3.6.2, 19.2.1

L

Laatoitus 33.4.1Lambda-arvot 2.3Laskentalujuudet 2.5.1, 7.2Lateksimaalit 33.4.2, 33.5Leikkauskestävyys, seinäelementti 19.2.1Leikkauslujuus 2.5.3Leikkausmitoitus:– harkkoseinät 7.6– kantavat pystyelementtiseinät 19.2.1Leveydet, elementit 3.5.3, 3.6.4Levyvaikutus 12.3Levyvaikutus, katon 12.3, 22.4Liikennemelu 29.3.4Liikuntasaumat 4.7.3, 11.2, 26.6Liikevarat 4.7.2,.21.3– pystyelementit 19.4Liittyvät rakenteet 2.9.2Listaelementit 3.6.6Lovet, erikoiselementit 10.4, 20.4Loveusmahdollisuus 10.2, 10.4, 20.3, 20.4Lujuuden ominaisarvot, harkkoseinä 7.1Lujuusominaisuudet 2.5Lumi massiivikatolla 28.9Lämmöneristyslaskelmat 31, 32Lämmöneristysominaisuudet 2.3Lämmöneristävyys 2.3, 28.8, 28.9, 31Lämmönvarauskyky 2.4Lämpöliikkeet 2.8.3Läpiviennit 10.2, 20.2

M

Maanpaine 9.2Maanpaine-elementit 3.6.7, 9, 14.4Maksimikapasiteetit, kattoelementit 10.10, 20.11Maksimipituudet:– kattoelementit 3.5.3, 30.3– palkit 3.4.3– seinäelementit 3.6.4Mallisuunnitelmat 13, 23Massiivikatto, hallirakennus 17.2

Massiiviseinä:– asuinrakennus 5.3.1– hallirakennus 17.4.1Mastopilarijäykistys 22.2Materiaaliominaisuudet 2.1-2.12, 7.5Miesluukku 11.3Minimiankkurointi 22.4Minimileveydet:– kantavat pystyelementtiseinät 19.2.1– harkkoseinä 7.7Mitat ja mittavaihtelut:– harkot 3.2.3– kattoelementit 3.5.3– palkkielementit 3.4.3– seinäelementit 3.6.4Mitoitus:– harkkoseinät 7– kattolevy 12.3, 22.4– pystyelementtiseinä 19Mitoitusesimerkki:– pientalo 13Mitoituskäyrästöt:– harkkoseinät 7.6– pystyelementit 19.5Mitoituspaino 2.2.2Mittapoikkeamat, katto 20.10Moduulimitat:– hallirakennus 16– harkkorakennus 6Moduulit 6, 16Momenttikapasiteetti, palkit 8.2Muodonmuutokset 2.8Muotoiltavat elementit 3.6.6Muovikalvo, ryömintätila 11.3, 11.11

N

Negatiiviset momentit 10.1, 20.1Nimellispituudet, maksimit paloluokittain 30

O

Ohutsaumalaasti 3.2.7Ominaislämpökapasiteetti 2.4

P

Paikallinen puristuskapasiteetti 7.6, 7.8, 14.3.2Paikkaukset 4.9.1, 33.2Paino, siporexin 2.2Pakkasenkestävyys 2.10Palkit 3.4, 8– momentti- ja leikkauskapasiteetti 8.2– tukipinnat 8.3Paloluokitus:– katot 30.1.1, 30.3– seinät 4.4.1, 30.1.1, 30.2Palomitoitus 30.4Palonkestävyys 2.11, 30.1Panelointi 33.4.1Peitelistat 18.2Pientaloholvit 10.1

11

Päiv

itett

y

04

/20

04

Piilokiinnitys, vaakaelementtiseinä 18.2Pinnoitus:– katot 33.5– kosteat tilat 33.4.1, 33.4.2– ulkopinnat 26.10, 33.3Pintakondensaatio 21.8, 28.7Pinta:– siporexin 2.1– viimeistely ja paikk. 33.2Pintakäsittelyt 33– sisätilat 33.4– tiivis 32.4.2, 32.5.2Pistekuormat 10.1, 20.1– palkit 8.2Pitkittäissaumat, lujuus 10.1, 20.1Porraselementit 3.6.8Puolilämmin teollisuusrakennus 31.4, 32.5Puolilämmin tila, U-arvot 31.2Puolisuunnikaselementit 3.6.6Puristuskapasiteetti:– paikallinen 7.6– seinän 7.6, 19.2Pystyelementtiseinät 19.2Pystykuormat, jakautuminen harkkoseinässä 7.3, 7.9Pystymoduuli 6.3, 16.4, 26.8Pystysaumat:– vaakaelementtiseinä 18.4– pystyelementti 19.3

R

Raaka-aineet:– siporexin 1.2, 2.12Radioaktiivisuus 2.12Radonsäteily 2.12, 11.11Rakennedetaljit 36Rakennusaikainen kosteus 28.1Rakenteellinen suunnittelu 10, 18, 19, 20Rappauskäsittelyt 33Raudoitus:– kattoelementit 3.5.5– palkit 8.2– seinäelementit 3.6.2Reijitykset 10, 20Reikäelementit, katto 3.5.6Reiät, vakioelementeissä 10.3, 20.3Rengasteräkset 10.7, 12.3, 20.7, 22.4Ripustusteräkset 10.5, 20.5Ristikkojäykistys 22.3Roilolaatat 3.3Runkotyypit, hallirakennus 16,1Runkoäänet 29.4Ruostumaton raudoitus:– katto 3.5.3– palkit 3.4.3Ryömintätila 11.3Räystäsrakenteet 21.2Räystäskourut 21.1

S

Saneerauselementit 3.5.6

Saumaraudoitus 7.6, 10.6, 10.9, 20.6Saumat, seinäelementtien 18.4, 19.3, 19.4Saumateräkset 10.6, 20.6Saumaus:– pystyelementit 19.3, 19.4– vaakaelementit 18.4Saumojen mitoitus, kattoelementit 10.1, 20.1Saumojen tiivistys 11.10, 21.6Sauna 17.3.2Seinäelementit 3.6Seinätyypit:– asuinrakennus 5.2– hallirakennus 17.4Sertifikaatti, 375-harkot 2.3, 2.8.8Sertifikaatti, vedeneristeet 4.9.1, 33.4Sijaintipiirrokset 13.3, 23Sijaintitarkkuus, työstöjen 10.4, 20.4Sisäilmasto, siporexin vaikutus 2.12Sisäpuolinen vedenpoisto 21.2Sivutiesiirtymä 29.3.6Sovitusleveydet, katon 10.8, 20.8Suolat ja pinnoite 28.4Suunnitteluaikataulu 13.6, 23.2Suuret kattoaukot 10.5, 20.5Säteilyominaisuudet 2.12

T

Taipuma:– katto 21.3– kattoelementit 10.1, 10.9, 20.1– palkit 8.2– pystyelementit 19.1.1– seinäelementit 18.1, 19.1, 19.2.1Taivutuskestävyys, harkkoseinän 7.2, 7.6, 14.3.3Talviajan suojaus 13.9Tasapainokosteus 2.7, 28.1Tasoitetyöt 4.8, 4.12, 33.4Tekniset ominaisuudet 2.0Teollisuusrakennus 16-23Teollisuusrakennus– U-arvot ja energialaskelmat 31.3, 32.4Teräskonsolit 18.3Teräspalkit 8.5Tiilisiteet 11.6Tiiliverhous 5.3.2, 11.6, 17.4.2, 31.1Tiiviys, liitoskohdat 2.4, 11.10, 21.6Toimitusaika 4.11, 13.6, 23.2Toimituspaino 2.2.1, 3.1, 3.2, 4.11Tukipinnat, palkit 8.3Tukipintojen mitat 4.3.2, 4.5.1, 7.8, 7.9,

8.3, 8.5, 10.1, 20.1Tukivoimat, vaakaelementit 18.3Tuoteluettelot 3.1Tuotevalikoimasuositus:– kattoelementit 3.5.4– palkit 3.4.3– seinäelementit 3.6.5Tuulen noste, katto 14.5.1, 22.4, 22.5Tuulensuojalevy 13.8, 28.3Tuuletus 28.3, 28.5, 33.5.2, 35.3, 35.4Tuuletus, ryömintätila 11.3

12

Päivit et t y0

4/2

00

4

Vedeneristys 4.9.1, 9.10, 21.4, 33.4.1Vedenimu 28.2Vedenpoisto 5.1.4, 21.1Vesihöyryn läpäisevyys 28.2, 33.3.2Viiste-elementit 3.5.6Viruma 2.8.2Välikonsolit 18.3Välipohjat 10, 20, 29.3.5, 30.3, 33.5– suunnittelu 10, 20Väliseinälaatat 3.3, 4Väliseinät:– kevyet 4.1-4.12– pystyelementit 4.2, 4.3, 19.1.3– vaakaelementit 4, 18.6Vääntö, palkit 8.2

X

X, XK ja XS -elementit 3.5.6, 10.4, 20.4

Y

Yhdistelmäseinä 5.3.2, 6.2Ylipaine 28.6.2, 33.5.2Ympäristöprofiili 2.12Ympäristövaikutukset 2.12

Ä

Äänenabsorptio 29.1Ääneneristävyys 29

Tuuletettu katto, U-arvot 31Tuuletetut katot 5.2, 17.3, 33.5.2Tuulikuorma, mitoitus 4.5.4, 7.6, 14.3.3, 14.5,

18.1, 19.5.1, 22Tyyppimerkintä:– harkot 3.2.2– kattoelementit 3.5.2– palkit 3.4.2– seinäelementit 3.6.2, 3.6.3Työstökoodit tehtaalla 3.6.3, 24Täydentävät kiinnitysosat 18.2

U

U-arvovaatimukset 31U-arvot, rakennetyyppien 9.11, 31U-arvo, toimiva 28.8, 28.9Ulkonäkö, siporex-pinnan 2.1Ulkoseinät 5.3, 18, 19, 26Ulokkeet 10.1, 20.1Urat, kattoelementtien yläpinnassa 10.3, 20.3Uritukset 4.8, 8.4Uusiokäyttö 2.12

V

V-kiinnike, sallitut kuormat 18.2Vaakaelementtiseinän suunnittelu 18Vaakakuormat 12. 14.2, 22Vaakasaumat, seinäelementit 18.4Vaarnaukset 12.3, 14.5Vaipan rakenneratkaisut 5, 17Vakioelementit 3.5, 3.6Vakiopituudet 3.4, 3.5, 3.6Valmistus, Siporexin 1.2Valmistuskosteus 28.1-28.5– pinnoittaminen 28.4, 33.1Valumuotti 1.2, 3.5.4, 3.6.5, 13.6Varastoluettelo, palkit 3.4Vastuu suunnitelmista 13.1

A 1

APä

ivite

tty

04

/20

04

1. SIPOREX – HÖYRYKARKAISTUAKEVYTBETONIA

1.1 Siporexin historiaa

Suomalainen kemisti Lennart Forsén keksi höyrykar-kaistun kevytbetonin, siporexin, 1920-30 lukujen vaih-teessa. Materiaali kehitettiin teolliseksi tuotteeksi Ruot-sissa 1930 -luvun alkupuolella.

Suomessa siporexin valmistus aloitettiin HelsinginTapanilassa 1935, vanhimmat siporex-rakenteet ovatmeillä täten yli 60-vuotiaita.

Helsingin Vuosaaressa toimi 1939-1978 siporex-tehdas, jonka tuotevalikoimaan kuuluivat harkot, sei-nä- ja kattoelementit, ikkunanpäällispalkit, väliseinäele-mentit ja suurelementit. Valmisteiden mittajärjestelmäperustui vanhaan saksalaiseen 25 cm:n moduuliin.

Ikaalisissa aloitti 1972 toimintansa moderni tehdas,jonka tuotteiden mittajärjestelmä on 3M -moduuliajat-telun mukainen. Tehdasta on laajennettu ja moderni-soitu useaan otteeseen, se kuuluu edelleen tekniikal-taan maailman tehtaiden kärkijoukkoon.

Nykyisin karkaistua kevytbetonia valmistetaan eripuolilla maapalloa yhteensä noin kahdessasadassatehtaassa useilla eri tuotenimillä, keksintö on ollut ai-kansa menestystarina.

1.2 Siporexin valmistus

Suomalaisen siporexin perusraaka-aineet ovat sementti,hienoksi jauhettu hiekka ja masuunikuona sekä vesi.Raaka-aineet annostellaan 5-6 kuutiometrin sekoitti-meen, josta juokseva seos valetaan vakiokokoisiin te-räsmuotteihin. Valuvaiheessa massaan lisättävä alumii-nijauhe saa aikaan prosessin, jossa syntyy vetykupliaja massa huokoistuu. Kun muotin sisältö on 60-astei-sessa lämpötunnelissa kovettunut käsittelykelpoisek-si, se paloitellaan leikkauskoneessa ohuilla teräslan-goilla harkoiksi, palkeiksi, laatoiksi tai elementeiksi. Leik-kauksen jälkeen muotilliset höyrykarkaistaan autoklaa-veissa noin 180 asteen lämmössä ja 11 bar:n painees-sa. Karkaisu antaa massalle sen lopullisen lujuudensekä edulliset tilavuudenmuutos- ja virumaominaisuu-det.

Siporex-menetelmällä voidaan valmistaa raudoitta-mattomia harkkoja tai raudoitettuja elementtejä. Rau-doitteet valmistetaan hitsattavasta teräksestä, pinnoi-tetaan korroosionestomassalla ja sijoitetaan muottiinennen valua siten, että niiden sijaintipoikkeamat val-miissa erilleen leikatuissa tuotteissa ovat muutamanmillimetrin luokkaa.

Elementtien ja harkkojen saumaus- ja juotosurat sekäpontit ja viisteen tehdään karkaisemattomaan massaanleikkauskoneessa. Ne voidaan myös jyrsiä tai höylätäjo karkaistuun massaan tuotteiden jälkikäsittelyn yhtey-dessä.

Kuumavesikattila

Kattilalaitos

Ruostesuojaus

Automaattinen annosteluHiekka

Granulikuorma

KuonajauheSementti

Jauhatus

Sementti

Kuona-jauhe Hiekkaliete

KuonalieteKemikaalitAlumiinipulveriTyöstöliete

LämpötunneliSekoitus-asema40 °C + 60° C 8 h

Poikittaisleikkaus Muotin avausPitkittäisleikkausponttaus

Lajittelu

Höyrykarkaisu

Ptot = 11 barT=180-190 oC

Höyry

Lämmitys

2.9 MW

Höyrykattila7.8 MW

ElementitVäliseinälaatat Harkot

Työstöt ja niputus

Erikoiselementit

PaalitusJyrsintäNiputus

Varasto

Asennusvalua varten

HitsausOikaisu ja katkaisu Valuasema

Kuva A1. Siporexin valmistuskaavio.

A 2

APäivit et t y0

4/2

00

4

Taulukko A1Siporexin fysikaalisia ominaisuuksia

2.1 Yleiset ominaisuudet, ulkonäkö

Siporex on kevyttä, mutta lujaa kiveä, suomalaista höy-rykarkaistua kevytbetonia. Se toimii samalla sekä kan-tavana rakenteena että lämmöneristeenä. Siporex onpalamatonta, huokoista materiaalia ja sitä on helppotyöstää. Siporex ei sisällä mitään terveydelle haitallisiaaineosia eikä siitä erity sisäilmaan haitallisia kaasujatai pölyjä.Siporexin väri vaihtelee harmaan valkoisesta sinihar-maaseen. Langalla leikattu pinta vaihtelee verraten si-leästä suomuiseen eikä huokosrakenne ole selvästi nä-kyvissä. Jyrsityissä pinnoissa huokoset näkyvät selväs-ti. Molemmissa pintatyypeissä saattaa joskus esiintyäyksittäisiä suurempia huokosia.

2.2 Tuotteen paino

2.2.1 Toimituspaino

Siporex-tuotteiden maksimivesipitoisuus tehtaalta toi-mitettaessa on 40 p-%. Esimerkiksi kuivatiheydeltään500 kg/m3 olevan täysin kuivumattoman siporexin suu-rin toimituspaino on siis 700 kg/m3.

Normaalisti siporex-tuotteet sisältävät toimitettaes-sa vettä noin 30 painoprosenttia.

2.2.2 Mitoituspaino

Mitoitettaessa siporex-rakenteita kantavia rakennusrun-gon osia, käytetään siporexin omapainona vähintään1,1-kertaista kuivatiheyttä.

2.3 Lämmöneristysominaisuudet

Siporexin lämmöneristävyys kuivana riippuu ensisijai-sesti sen tiheydestä ja huokosjakautumasta. Kokonais-vaipan, esimerkiksi seinän, lämmöneristävyyteen vai-kuttavat lisäksi saumojen laatu ja lukumäärä sekä käyt-töolosuhteista riippuva rakenteen kosteus.

Oheisessa taulukossa A2 on esitetty yleisimpiin si-porexin käyttökohteisiin liittyviä λ

n -arvoja. Arvot pe-

rustuvat pääosin Suomen Rakentamismääräyskokoel-man C4 -julkaisuun.

2.4 Lämmönvarauskyky ja tiiviys

Rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen ja kustan-nuksiin vaikuttaa vaipan U-arvon lisäksi monia muitatekijöitä. Näitä ovat mm. rakenteiden lämmönvaraus-kyky ja ilmatiiviys. Siporexin ominaislämpökapasiteettion noin 1,05 kJ/kgK, joka on samaa suuruusluokkaakuin betonillakin.

Lämmönvarauskyky ja lämmönvastusominaisuudetyhdessä saavat aikaan sen, että rakenne lämpiää ja luo-vuttaa lämpöään hitaasti. Näin siporex-vaippa hidas-taa ja vaimentaa ulkolämpötilan nopeiden vaihtelujenvaikutusta ja antaa esim. mahdollisuuden varastoidahalvemmalla hankittua yölämpöenergiaa rakenteisiin.

Siporex-rakenteet ovat yksinkertaisia, joten niistä tu-lee automaattisesti tiiviitä eikä niissä ole kylmäsiltoja.Niinpä siporex-rakennusten lämmityskustannukset ovatpienempiä kuin mitä pelkän U-arvon perusteella voisipäätellä. Ensimmäisen vuoden aikana on kuitenkinmuistettava huolehtia riittävästä tuuletuksesta mm. pi-tämällä riittävästi auki myös korvausilman tulokanavia,jotta siporexin rakennekosteus poistuu mahdollisimmannopeasti ja rakenne saavuttaa lopulliset eristysominai-suutensa.

2. SIPOREXIN TEKNISIÄ JARAKENNUSFYSIKAALISIA OMINAISUUKSIA

Massan kuivatiheys kg/m3 400 450 500

Puristuslujuus N/mm2 1,7 2,3 3,0

Taivutusvetolujuus N/mm2 0,30 0,44 0,56

Kimmomoduuli N/mm2 1000 1200 1400

Keskim. lämmönjoht. W/mK 0,09 0,11 0,12

Kutistuma rakenteessa ‰ 0,2 0,2 0,2Siporex-harkko.

A 3

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

*) Arvo perustuu VTT:n myöntämän sertifikaatin nro C260/03 tietoihin.1) Arvo koskee rapattua seinää, joka ei ole alttiina viistosateille.2) Pintaverhouksella tarkoitetaan levyverhousta hyvin tuuletetun ilmaraon ulkopuolella.3) Koskee bitumisiveltyä kellarin seinää, kun kellaritila on lämmitetty ja hyvin tuuletettu. Jos kellarin seinä varustetaan vedenkapillaarisen imeytymisen katkaisevalla, mutta diffuusion sallivalla ainekerroksella (esim mineraalivilla tai ilmatilan muodos-tava levy), saadaan sarakkeessa 5 annettuja lämmönjohtavuuksia vähentää 0,2 W/(m x K).

Harkkojen saumapaksuuden otaksutaan olevan keskimäärin 2 mm. Harkkoseinän λn-arvot on tarkoitettu harkkojen nor-maalikoolle 600 x 200 mm (pituus x korkeus). Muilla harkkomitoilla saumojen osuus voi muuttaa λn-arvoja.

Oheisen taulukon mukaisia λn-arvoja käyttäen laskettuja siporex-rakenteiden U-arvoja on esitetty luvussa 31.

Taulukko A2Siporex-rakenneosien normaaliset lämmönjohtavuudet

Siporex-harkkoseinät1 2 3 4 5 6

Rakenne, Kuivatiheys Keskimääräinen Vesipitoisuus Normaalinen

käyttötarkoitus lämmönjohtavuus lämmönjohtavuus

ρ λ10 Wn λn

Kg/m3 W/(m x K) % kuivapainosta W/(m x K)

Ohut- tai liimasaumoin 400 0,10 *) 6 0,11 *) 1)

maanpinnan yläpuolella 450 0,12 6 0,135 1)

500 0,13 6 0,15 1)

Ohut- tai liimasaumoin 400 0,10 *) 4 0,11 *) 2)

sisätilassa ja 450 0,12 4 0,13 2)

pintaverhottuna ulkoseinässä 500 0,13 4 0,145 2)

Ulkoseinässä maanpinnan alap. 500 0,13 10 0,17 3)

Siporex-elementtirakenteet1 2 3 4 5 6

Rakenne, Kuivatiheys Keskimääräinen Vesipitoisuus Normaalinen

käyttötarkoitus lämmönjohtavuus lämmönjohtavuus

ρ λ10 Wn λn

Kg/m3 W/(m x K) % kuivapainosta W/(m x K)

Yläpohjassa kuivan 400 0,095 4 0,10

huonetilan yläpuolella 450 0,11 4 0,12

500 0,12 4 0,135

Alapohjassa lämmittämätöntä 450 0,11 4 0,12

tilaa vasten 500 0,12 4 0,135

Ulkoseinässä maanpinnan 400 0,095 6 0,105

yläpuolella 450 0,11 6 0,125

500 0,12 6 0,14

Pintaverhottuna ulkoseinässä 400 0,095 4 0,10 2)

maanpinnan yläpuolella 450 0,11 4 0,12 2)

500 0,12 4 0,135 2)

Ulkoseinässä maanpinnan alap. 500 0,12 10 0,16 3)

A 4

Päivit et t y0

4/2

00

4

Taulukko A3Siporexin lujuuden nimellisarvoja

Taulukko A5Raudoittamattoman siporex-rakenteenlaskentalujuudet murtorajatilassa(Harkkoseinät, kts. luku 7)

Taulukko A4Raudoitetun siporex-rakenteenlaskentalujuudet murtorajatilassa

Massan Puristuslujuus Taivutus- Kimmo-

kuivatiheys vetolujuus moduuli

ρ Kn Knt Ec

kg/m3 N/mm2 N/mm2 N/mm2

400 1,7 0,3 1000

450 2,3 0,44 1200

500 3,0 0,58 1400

Massan Puristuslujuus Taivutus-

kuivatiheys vetolujuus

ρ fcd

fctd

kg/m3 N/mm2 N/mm2

400 0,85 0,15

450 1,15 0,22

500 1,50 0,29

Massan Puristuslujuus Taivutus-

kuivatiheys vetolujuus

ρ fcd

fctd

kg/m3 N/mm2 N/mm2

400 1,26 0,22

450 1,70 0,33

500 2,22 0,43

2.5 Siporexin lujuusominaisuudet

2.5.1 Puristuslujuus

Siporexin puristuslujuus riippuu pääosin massan tihey-destä. Myös raaka-aineiden seossuhteet, niiden keski-näinen reagointi ja höyrykarkaisuaika vaikuttavat lujuu-teen. Puristuslujuuden ominaisarvot on esitetty taulu-kossa A3.

LaskentalujuudetSiporex-rakenteen laskentalujuudet saadaan jakamal-la puristuslujuuden ja taivutusvetolujuuden arvot ma-teriaaliosavarmuuskertoimella. Murtorajatilassa on rau-doitetun rakenteen materiaaliosavarmuuskerroin 1,35ja raudoittamattoman 2,0. Käyttörajatilassa on materi-aaliosavarmuuskerroin 1,0. (kts. taulukko A4)

Jos siporex-elementissä on pelkästään käsittelyrau-doitus, jota ei mitoituksessa oteta huomioon, katso-taan elementti raudoittamattomaksi rakenteeksi. Täl-laisia ovat mm. keskeisesti raudoitetut seinäelementit.(kts. taulukko A5)Tässä kappaleessa esitetyt laskentalujuudet eivätkoske harkkorakenteita. Niiden Rak.MK B5:n mu-kaiset laskentalujuudet on esitetty luvussa 7, Sipo-rex-harkkoseinien suunnittelu.

2.5.2 Taivutusvetolujuus

Siporexin taivutusvetolujuus on yleensä 1/5-1/6 senpuristuslujuudesta, kts. taulukko A3.

2.5.3 Leikkauslujuus

Siporexin kaltaisen aineen leikkausmurto on yleensäaina vetomurtuma ja se on riippuvainen jännitysten ja-kautumisesta kokeen aikana, joten leikkauslujuus ei oleyksiselitteinen ominaisuus. Stanssauskuormitus aihe-uttaa materiaaliin noin 45-asteen kulmassa olevan mur-tumakartion, kun kuormituskohdan alapuoli on vapaa.Tämän murtopinnan alalle jaettu stanssausvoima an-taa leikkauslujuudeksi 2-3 % kuutiopuristuslujuudes-ta.

2.5.4 Kimmomoduuli

Pääosin massan tiheydestä riippuvat kimmomoduulinarvot on esitetty taulukossa A3. Taulukkoarvot koske-vat lyhytaikaisia rasituksia, pitkäaikaisia rasituksia tut-kittaessa arvot on jaettava 1,5:llä.

2.6 Huokoset ja huokostilavuus

Tiheydeltään 500 kg/m3:n siporex-massassa on kiin-teää ainetta noin 20 %, 0,5-2 mm:n makrohuokosia n.50 % ja makrohuokosten välisissä seinämissä mikro-huokosia n. 30 %.

2.7 Kosteus rakenteissaKuten kaikki huokoiset materiaalit, myös siporex sisäl-tää rakennekosteutta. Materiaalin kosteus tehtaalta toi-mitettaessa on n. 30 painoprosenttia. Normaaleissakäyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu ensimmäisten läm-mityskausien aikana ns. tasapainokosteuteen, joka olo-suhteista riippuen on yleensä 3-6 paino-%. (kts. kuvaA2)

Siporexin tasapainokosteus muuttuu hitaasti ympä-röivän ilman lämpötilan ja kosteuden muuttuessa. Tämäominaisuus parantaa siporex-rakennuksen sisäilmanlaatua. Talvella, kun sisäilman kosteuspitoisuus on läm-mityksen takia pieni, huokoinen siporex-pinta luovut-taa kosteutta sisäilmaan.

A 5

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

15

10

5

00 20 40 60 80 100

Suhteellinen ilmankosteus

Tasa

pain

okos

teus

, pai

no-%

Kapillaarinen vesiKosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai ka-pillaarisesti. Kuivuminen materiaalin normaalista toimi-tuskosteudesta tapahtuu aluksi pääosin kapillaarisesti.Kosteuden vähentyessä kapillaarinen liike loppuu ja vesipystyy liikkumaan rakenteessa vain höyrymuodossa.

Vesi siirtyy kapillaarisesti myös poikkeavan suurillakosteuspitoisuuksilla, kuten silloin, kun katon vuotami-nen tms. tuo paljon vettä rakenteisiin. Koska vesi imey-tyy kapillaarisesti kosteammasta kuivempaan osaan,ilmiö ehkäisee paikallisten kosteustiivistymien synty-mistä, jolloin esim. materiaalin pakkasvaurioriski vähe-nee ja kuivuminen nopeutuu.

2.8 Muodonmuutokset

2.8.1 Kosteusliikkeet

Kuten kaikissa betoneissa, myös siporexissa tapahtuukosteudesta riippuvia tilavuuden muutoksia. Käytännös-sä tärkein on rakennusaikaisen kosteuden poistuessatapahtuva kutistuminen. Alustavassa eurooppalaises-sa standardissa prEN 680:2003 määritetään kaksi tes-tityyppiä, kutistuman määritys materiaalin kuivuessavedellä kyllästetystä tilasta tasapainoonsa 45 % suh-teellisessa kosteudessa sekä kutistuma siporexin kos-teuden muuttuessa 30 painoprosentista kuuteen pai-noprosenttiin. Edellisessä testissä saadaan 40 x 40 x160 mm:n koeprismojen kuivumiskutistuman suuruu-deksi yleensä 0.2…0,3 ‰, enintään 0,4. Jälkimmäi-nen testi vasta pitkälti käytännön rakenteiden, kutenulkoseinien, kuivumista työmaalla. Testin kutistuma-ar-vot ovat luokkaa 0,1…0,15 ‰ (0,15 mm/m). Siporex-elementtien ja siporex-harkkoseinien kutistumaa arvi-oitaessa ollaan varmalla puolella, kun kutistumalle käy-tetään arvoa 0,2 ‰.

Jos siporexia kuivataan alle sen normaalin tasapai-nokosteuden, kutistuma kasvaa.

2.8.2 Viruma

Autoklaavikäsittelyn ansiosta siporexin viruma on vä-häistä. Elementtien mitoituksessa virumisen vaikutusotetaan huomioon pitkäaikaiskuormitusten aiheuttamia

muodonmuutoksia laskettaessa jakamalla lyhytaikainenkimmomoduuli luvulla 1,5. Harkkoseinien mitoitukses-sa lyhytaikainen kimmomoduuli jaetaan vastaavasti lu-vulla 2,0.

2.8.3 Pituuden lämpötilakerroin

Siporexin pituuden lämpötilakertoimena voidaan käyt-tää arvoa 8x10-6 1/K, mikä on hieman pienempi kuinbetonilla tai teräksellä.

2.9 Siporexin kemiallisetominaisuudet

2.9.1 Siporex-materiaali

Siporex on kemialliselta luonteeltaan emäksinen ma-teriaali. Sen kemiallisen rungon muodostavat erilaisetkalsiumsilikaattiyhdisteet. Höyrykarkaisun ansiosta ke-vytbetonin kemiallinen rakenne poikkeaa normaalistabetonista, koska autoklaavissa sementti ja hienoksi jau-hettu hiekka reagoivat kemiallisesti toistensa kanssa.Reaktioissa syntyy kalsiumsilikaattiyhdisteitä, jotka vai-kuttavat edullisesti puristuslujuuteen, tilavuuden pysy-vyyteen ja veteen liukenemattomuuteen.

Ensimmäisinä kuukausina höyrykarkaisun jälkeenmassan pH laskee jonkin verran, mutta se säilyy kui-tenkin emäksisenä. Siporex ei ole aggressiivista mui-hin aineisiin nähden. Sitä vahingoittavat likimain samataineet kuin betoniakin; hapot, happamat suolat ja kaa-sut. Huokoisesta rakenteesta johtuen kaasut tunkeu-tuvat kevytbetoniin helpommin kuin esimerkiksi beto-niin. Voidaan kuitenkin todeta, että työsuojelumääräys-ten asettamissa rajoissa olevat ilman kemikaalipitoisuu-det eivät yleensä ole vaarallisia kevytbetonille. Tarvit-taessa siporex-pinta voidaan helposti suojata sopival-la pinnoitteella (kts. luku 33).

2.9.2 Liittyvät rakenteet

MetallitSiporex on kemialliselta rakenteeltaan emäksinen eikäse ole aggressiivinen muita materiaaleja kohtaan. Kos-ka siporex on huokoinen materiaali, voisivat kuitenkinhappi ja mahdollinen kosteus suhteellisen helpostikulkeutua siporexissa olevien suojaamattomien epäja-lojen metallien ympärille ja aiheuttaa niissä korroosio-ta. Siksi valmistaja edellyttää, että varsinkin pitkäänkosteina pysyviin ja/tai kastumisriskin alaisiin siporex-rakenteisiin kosketuksissa olevat syöpymisalttiit metalliton korroosiosuojattava. Normaali teräs on siis suojat-tava ruostumiselta tai on käytettävä esim. ruostuma-tonta terästä tai muita syöpymättömiä materiaaleja. (kts.myös luku 34, Kiinnikkeet)

PuuHaihtuva rakennusajan kosteus saattaa vaikuttaa esi-merkiksi tiiviisti siporexin yhteyteen asennettuihin kui-vattuihin puurakenteisiin. Tarvittaessa on varmistetta-va, että siporex on riittävän kuivaa, tai mahdollinenhaitallinen kosteusvaikutus on katkaistava sopivallaeristeellä (kts. myös luku 33).

Kuva A2. Karkaistun kevytbetonin tasapainokosteuskäyrä.

A 6

Päivit et t y0

4/2

00

4

2.10 Pakkasenkestävyys

Siporex on pakkasenkestävää. Pakkasvaurioita voi syn-tyä vain, jos siporexin vesipitoisuus nousee lähelle 60p-%. Vain suoranainen vesivuoto tai esim. virheellisenrakenteen aiheuttama vesihöyryn tiivistyminen voivatääritapauksissa aiheuttaa tällaiset olosuhteet.

2.11 Palonkestävyys

Siporex on täysin palamaton materiaali, joka kestää kor-kean lämpötilan vaikutusta useita tunteja erittäin hy-vin. Huokoisuus suojelee materiaalia tiiveille betoneil-le tyypillisiltä höyrystyvän veden aiheuttamilta lohkea-mavaurioilta. Tulipalon yhteydessä ei siporexista eritymitään myrkyllisiä tai muuten vahingollisia kaasuja. Si-porex-rakenneosien paloluokituksista ja palo-ominai-suuksista on kerrottu lisää luvussa 30.

2.12 Siporex ja ympäristövaikutuksetSiporex voidaan asuin- ja oleskeluympäristön materi-aalina kemialliselta koostumukseltaan rinnastaa beto-niin. Siitä ei erity mitään myrkyllisiä kaasuja tai sen tyyp-pisiä aineosia.

Vaikutus sisäilmastoonSisäilmayhdistys on Ympäristöministeriön toimeksian-nosta laatinut ja julkaissut “Sisäilmaston, rakennustöi-den ja pintamateriaalien luokituksen” (15.6.1995, Si-säilmayhdistys julkaisu 5). Se antaa sisäilmaston tavoi-te- ja suunnitteluarvojen luokitukset sekä ohjeet näi-den luokkien asettamien vaatimusten saavuttamiseksiluokiteltuja ilmastoinnin rakennustyötapoja ja rakentei-den pintamateriaaleja käyttäen.

Pintamateriaalien päästöluokitus ML 95 esittää vaa-timukset työ- ja asuintiloissa käytettäville materiaaleil-le jakaen materiaalit kolmeen luokkaan niistä erittyvi-en epäpuhtauspäästöjen perusteella. Luokitus asettaarajat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, formaldehy-din, ammoniakin ja karsinogeenien (syöpää aiheuttavi-en aineiden) päästöille sekä määrittää materiaalin an-taman hajun raja-arvot.

Tutkimusten perusteella siporex-kevytbetoni kuuluuedellämainitun päästöluokituksen parhaaseen eli M1 -luokkaan. Luokkaan kuuluvia muita materiaaleja ovatesim. luonnonkivi, tiili, lasi ja kotimaiset puulajit.

Biologiset ominaisuudetKiviainespohjainen siporex ei lahoa eikä homehdu. Seon normaalitilassaan niin kuivaa, että siinä ei pääse ke-hittymään kosteutta edellyttäviä kasvustoja. Jos mate-riaali esimerkiksi vesivuodon johdosta kastuu pitkäai-kaisesti, voi päällystämättömään siporex-pintaan il-maantua hometta tai sammalta, koska siinä ei ole kas-vua torjuvia aineita.

Ekologiset ominaisuudetSiporexin perusmateriaalit ovat kiviainespohjaisia: hiek-ka ja kalkkikivi, jota käytetään sementin raaka-ainee-na. Sideaineena käytetään lisäksi masuunikuonaa, jokaon terästeollisuudessa syntyvää sivutuotetta. Hiekkaotetaan viranomaisten vahvistaman suunnitelman mu-

kaisesti tehtaan yhteydessä olevalta alueelta, joka myö-hemmin maisemoidaan.

Ikaalisten tehtaan tuotantoprosessissa siporex-tuot-teiden leikkauksessa syntyvä ylijäämämassa kierräte-tään takaisin valmistuksen raaka-aineeksi. Karkaistu si-porex-ylijäämä murskataan ja siitä valmistetaan murs-keita ja kuivatuotteita.

Puretut siporex-rakenteet, etenkin elementit, voidaanusein käyttää uudelleen. Materiaali voidaan myös sel-laisenaan tai murskattuna käyttää kevyenä maapohjantäytteenä, routaeristetäytteenä tai muuna eristeenä.

SäteilyominaisuudetSäteilyturvakeskus on Säteilylain (592/1991) nojalla laa-tinut ohjeet mm. rakennusmateriaaleista tulevan säteilynylärajoista (Ohje ST 12.2/8.10.2003). Ohjeen mukaantalonrakentamisessa käytettäville materiaaleille lasketaanns. aktiivisuusindeksi, joka ei saa ylittää arvoa 1. Indeksinarvo lasketaan kaavasta I

1 = C

Th/200 + C

ra/300 + C

K/

3000. Kaavassa jaettavat ovat säteilevien ainesosien ak-tiivisuuspitoisuuksien numeroarvoja Bg/kg. VTT:n vuon-na 2000 Ikaalisten tehtaan siporexista tekemän tutkimuk-sen (KET 2022/00) mukaisista aineosien säteilyarvoistalaskien saadaan aktiivisuusindeksin arvoksi 0,50.

Säteilyturvakeskuksen aikaisempien mittausten mu-kaisista keskiarvoista laskien esimerkiksi betonin aktii-visuusindeksiksi saadaan 0,66 ja poltetun tiilen 0,90.

Sisäistä säteilyannosta aiheuttavan radon-kaasun erit-tymisen siporexista on todettu yhtä suurilla seinän pak-suuksilla ja pinta-aloilla olevan vain noin kymmenesosabetonin vastaavista arvoista. Yleisesti voidaan todeta,että siporex-materiaalin, samoin kuin betonin ja tiilien-kin, aiheuttama säteilyaltistus on huonetiloissa vähäistäja kivirakennuksille tavanomaista suuruusluokkaa.

YmpäristöprofiiliVTT on suorittanut siporex-harkkojen valmistusta jakäyttöä koskevan tutkimuksen, joka selvitti mm. seu-raavia asioita:– harkkojen valmistukseen ja käyttöön kulutetun ko-

konaisenergian ja raaka-aineiden kulutuksen– valmistuksen ja käytön vaikutukset ympäristöön ku-

ten ilmaston lämpenemiseen, happamoitumiseen jne– tutkielma selvitettyjen tekijöiden vaikutuksesta esi-

tettynä siporex-harkkoulkoseinän neliömetriä kohti– vertailu vastaavan punatiiliseinän arvoihin– asiantuntija-arvio tavoitekäyttöiän saavuttamiseen

vaikuttavista tekijöistä– arvio siporex-harkkojen ympäristö- ja terveysvaiku-

tuksista.Tutkimuksesta kertyneen tiedon perusteella on myös

22.04.1998 julkaistu standardien ISO 14040 ja ISO/DIS14041 määrittämän esitystavan mukainen “ENVIRON-MENTAL DECLARATION”, joka on päivitety 27.9.2002nimellä YMPÄRISTÖSELOSTE. Siinä esitetään tiiviissä muo-dossa seuraavat siporex-tuotteisiin liittyvät seikat:– tuote– käyttöikä– energia ja raaka-aineet– päästöt– vaikutus sisäilmaan– kierrätys– selvitys käytössä olleesta tiedosta.

A 7

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

VTT:n tutkimuksen perusteella on Rakennustietosää-tiö julkaissut siporex-tuotteita koskevan ympäristöse-losteen Nro1/TALO 90 3124/RT F - 35861. Siinä käsi-tellään siporex-rakenteisten väliseinien, ulkoseinien, vä-lipohjien, alapohjien, yläpohjien ja palkkien ympäristö-vaikutuksia.

VTT:n ympäristöprofiilitutkimukseen sisältyneestä si-porex- ja punatiiliseinän vertailusta mainittakoon, ettäU-arvovaikutukseltaan toisiaan vastaavien rakenteidenmukaan lasketut ilmaston lämpenemiseen, happamoi-tumiseen ja oksidanttien muodostukseen vaikuttavatpäästöt olivat tiilivaihtoehdolla kymmeniä prosenttejasuuremmat ja fossiilisen energian kulutus 2,6 -kertai-nen siporex-ratkaisuun verrattuna. Vertailu suoritettiinvuonna 1996 siten, että 375 mm:n siporex-massiivi-seinän U-arvoksi oletettiin silloisen C4:n taulukon 1mukaisesti 0,35 ja oheen laskettiin 50 mm:n mineraa-livillan vaikutukset, jolloin molempien vertailukohteidenvaikutukset lämpöhukkaan olivat samat (U-arvot 0,25W/m2K). Kun siporexin valmistuksessa sittemmin on siir-rytty raskaasta polttoöljystä maakaasun käyttöön, ovatpäästöarvot edelleen pienentyneet kymmeniä prosent-teja. Harkkoseinällä nyt voimassa olevan sertifikaatinmukainen U-arvo 0,28 vähentäisi vertailussa mineraa-livillan paksuutta, jolloin suhde siporexin eduksi paranisientisestään.

B 1

BPä

ivite

tty

04

/20

04

3.1 YleistäLujuuden, keveyden ja eristävyyden ansiosta samastasiporex-perusmateriaalista voidaan valmistaa laaja va-likoima tuotteita yksiaineisista harkoista ja väliseinälaa-toista kantaviin raudoitettuihin elementteihin, joita käy-tetään niin asuin-, liike- ja julkisten rakennusten kuinhallirakennustenkin pystyttämiseen. Kaikki tuotteet val-mistetaan aina vakiokokoisesta 0,6x1,5x6,0 metrinvalumuotillisesta, joka leikkauskoneessa paloitellaanvalmistussuunnitelmaa noudattaen.

Elementtien ja harkkojen saumaus- ja juotosurat sekäpontit ja viisteet tehdään karkaisemattomaan massaan

leikkauskoneessa. Ne voidaan myös jyrsiä tai höylätäjo karkaistuun massaan tuotteiden jälkikäsittelyn yhtey-dessä.

Tarvittavat lovet ja reiät sahataan elementteihin yleen-sä rakennuspaikalla eri elementtityypeistä annettujaohjeita noudattaen. Lovia ja reikiä voidaan erikoisele-mentteihin tehdä myös tehtaalla.

3.2 Siporex-harkot

3.2.1 Yleistä

Siporex-harkkoja käytetään mm. asuin- ja teollisuusra-kennusten kantavina tai ei-kantavina väli- ja ulkoseinä-rakenteina. Harkkojen toisessa päässä on pystysaumanyhteenjuottamista varten yksi tai kaksi valu-uraa.

3.2.2 Tyyppimerkintä

Harkkojen tyyppimerkintä on esimerkiksi H500 150 x200 x 600, missä:H = harkko, normaalilaatu

(muita harkkotyyppejä ovat KH = kaariharkko)500 = siporexin laatu eli kuivatiheys (kg/m3)150 = harkon nimellisleveys (mm)200 = harkon nimelliskorkeus600 = harkon nimellispituus.

3. SIPOREX-TUOTTEET

Taulukko B1Perustietoja siporex-tuotteista

Tuote Merkintä Kuivatiheys Toim. paino *) Perusmitat

kg/m3 kg/m3

Harkot H 400 520 375 x 200 x 600

H 450 580 250/300 x 200 x 600

H 500 650 100/150/200 x 200 x 600

Suurharkot SH 400 520 375 x 600 x 600/1200, 375 x 400 x 1200

SH 500 650 200 x 600 x 600/1200, 200 x 400 x 1200

Palkit PB 500 670 150/200/250/300/375 x 200 x L

PB 500 670 150/200/250/300/375 x 400 x L

Kevytpalkit KPB 450 580 375 x 400 x L, max 3000

Väliseinälaatat V 500 650 68/88/100 x 575 x 575

Väliseinäelementit VM 550 700 68/88/100 x 600 x L

max 3000//3900/4200

Saneerauselementit TL 500 650 100/125 x 600 x L, max 2000

Kattoelementit KT 450 580 250/300/375 x 600 x L, max 6000

KT 500 650 150/200/250/300 x 600 x L, max 6000

Seinäelementit SV 400/450 580 250/300/375 x 600 x L, max 6000

SV 500 650 150/200 x 600 x L, max 6000

*) Kosteuspitoisuus toimitettaessa n. 30 p-%.

Kuva B1. Siporex-harkko.

pää

leveys

pitu

us

korkeuslape

syrjä

B 2

Päivit et t y0

4/2

00

4

3.2.3 Harkkojen mitat

Harkkojen mitat on esitetty taulukossa B2. Harkkojen pi-tuuden ja leveyden valmistusmitta = nimellismitta -1 mm,käytännössä pituuden mittatoleranssi on ±3 mm ja le-veyden ±1,5 mm. Korkeuden valmistusmitta on nimellis-mitta -2 mm ja käytännössä mittatoleranssi on ±1,5 mm.

3.2.4 Erikoismittaiset harkot

Esimerkiksi kerrostalojen ulkoseinissä ei ole aina mah-dollista käyttää pelkästään 200 mm:n korkuisia ja le-veydeltään vakiomittaisia harkkoja. Muun muassa hol-vien reunakohdat voidaan usein tehdä parhaiten käyt-tämällä poikkeavan kokoisia harkkoja sovitteina.

3.2.5 Suurharkot

Suurharkkoja käytetään pien- ja kerrostalojen ulkosei-närakenteina sekä pientalojen kantavina väliseininä.Harkot merkitään esim. SH 400 375 x 600 x 1200 taiSH 500 200 x 600 x 1200. Molemmista harkkotyy-peistä valmistetaan myös pituudeltaan 600 sekä kor-keudeltaan 400 olevia tuotteita, ks. taulukko B1. Suur-harkkojen asennuksessa käytetään yleensä kaapelioh-jattua kevyttä nosturia.

3.2.6 Kaariharkot

Kaariharkkoja käytetään mm. julkisivujen elävöittämi-seen sekä kaarevaseinäisten sisätilojen luomiseen.Tyypillisiä käyttökohteita ovat porrashuoneet, erkkeritja pilasterit sekä pilarien ja putkistojen verhoukset.Kaariharkkoja (kts. kuva B2) toimitetaan tehtaalta tila-uksesta asiakkaan antamien mittojen mukaan. Kaikkinormaalit harkkopaksuudet voidaan valmistaa, ja sisä-säde voi olla 75- n. 11.000 mm. Kaariharkkojen tyyp-pimerkintä on esim. KH400 1800/375 x 200 x 550,missä merkintä 1800 tarkoittaa sisäsädettä mm:nä. Li-säksi on huomattava, että kaariharkkojen pituus on hie-man alle 600 mm, koska ne leikataan 600 mm pitkistäharkkoaihioista.

3.2.7 Harkkoseinän saumat

Harkkoseinät muurataan H+H Siporex Oy:n toimitta-malla ohutsaumalaastilla. Tarvittavat työohjeet on esi-tetty siporex-ohutsaumalaastin käyttöohjeessa sekä si-porex-harkkojen ja palkkien asennus- ja käsittelyohjees-sa. Sauman paksuus on noin 2 mm. Kylmissä olosuh-teissa on käytettävä pakkasenkestävää talvilaastia.

3.3 Siporex-väliseinälaatat ja-elementitSiporex-väliseinälaattoja käytetään kevyissä väliseinis-sä. Laattoja liimaamalla seinän pystytys sujuu erittäinnopeasti. Väliseinälaatat sopivat erinomaisesti myösmärkätilojen seinämateriaaliksi, koska siporexiin ei syn-ny vaurioita kosteuden vaikutuksesta.

Laattoja valmistetaan kahta päätyyppiä, kaikilta nel-jältä sivultaan pontattuja normaaleja siporex-väliseinä-laattoja V500 sekä pientalorakentamisessa käytettyjäkahdelta sivulta pontattuja Jämerä-väliseinälaattojaVJ500.Siporex-väliseinälaatan tyyppimerkintä on V500 68/88/100 x 575 x 575, missä:V = Siporex-väliseinälaatta500 = Siporexin laatu eli laattojen kuivatiheys (500 kg/

m3)68/88/100 = Laatan nimellispaksuus (68, 88 tai 100

mm)575 = Laatan nimellispituus ja nimelliskorkeus (mm).

Laatan pituuden ja korkeuden valmistusmitat ovat575 mm ±2 mm. Paksuuden mittatoleranssi on +0,5…-1,5 mm.

Kahdelta sivultaan pontatun Jämerä-väliseinälaatantyyppimerkintä on VJ500 88/100/125 x 600 x 600.

Laatan merkintätapa ja mittatoleranssit vastaavatedellisen väliseinälaatan merkintöjä.

RoilolaatatPutkiroilojen seinäminä käytetään yleisesti ns. siporex-kalustelaattoja. Ne valmistetaan 600 kg/m3 -massasta,jolloin 68 mm paksun levyn paino on noin 42 kg/m2.Myös paksumpia (88 ja 100 mm) vastavia laattoja voi-daan valmistaa, mikäli seinämiin tarvitaan tehokkaam-paa äänen eristystä.

Taulukko B2Harkkojen kuivatiheys, vakiomitat jatoimituspaino

Kuivatiheys Nimellismitat Toimituspaino

(kg/m3) (kg/kpl)

500 100x200x600 ≤ 7,8

500 150x200x600 ≤ 11,7

500 200x200x600 ≤ 15,6

450 250x200x600 ≤ 17,6

450 300x200x600 ≤ 21,1

400 375x200x600 ≤ 23,4

Painot on laskettu normaalinn toimituskosteuden 30 p-% mu-kaan.

Kuva B2. Kaariharkko.

n. 550

b 2

198( 2)

R ≤ sisäsäde (mm)

+_

+_

B 3

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

Kalustelaatan edellisiä vastaava tyyppimerkintä onVK600 68 x 600 x 575.

Laatassa on pontit sen ylä- ja alapinnoissa. Laatanpituuden valmistusmitta on 594 mm ±2 mm, korkeu-den valmistusmitta on 575 mm ±2 mm. Paksuudenmittatoleranssi on +0,5…-1,5 mm.

3.3.2 Väliseinäelementit

Siporex-väliseinäelementtien paksuudet ovat 68, 88 ja100 mm, vakioleveys on 600 mm ja maksimipituudetpaksuuden mukaan 3000, 3900 ja 4200 mm. Elemen-tit toimitetaan määrämittaisina ja asennetaan pystyasen-toon holvien väliin. Kyljet liitetään toisiinsa sementti-pohjaisella liisterilaastilla. Liitokset ympäröiviin raken-teisiin tehdään holvien painumat ym. liikkeet salliviksi.

3.4 Siporex-palkit

3.4.1 Yleistä palkeista

Raudoitettuja siporex-palkkeja käytetään siporex-hark-koseinien ikkuna- ja oviaukkojen ylityksissä kantavinarakenteina. Palkkien raudoitus koostuu pitkittäisteräk-sistä ja yleensä 45 asteen kulmassa olevista leikkaus-teräksistä, jotka on hitsattu yhtenäiseksi raudoiteko-teloksi. Raudoitus on aina käsitelty sementtipohjaisellakorroosionestomassalla.

3.4.2 Tyyppimerkintä

Palkkien tyyppimerkintä leimataan niiden päähän. Li-säksi palkeissa on aina merkintä, joka osoittaa palkinalareunan. Tyyppimerkintä on esim. PB 500/15 375 x200 x 1800, missä:PB = palkki500 = siporexin laatu eli kuivatiheys kg/m3 (palkkien

kuivatiheys on aina 500 kg/m3)

15 = ominaiskuorma (ilman omaa painoa), tasainenviivakuorma kN/m (palkkien kuormaluokat ovat12, 15, 25 tai 40 kN/m. Kuormaluokat ovat käyt-tötilan kuormia.)

375 = palkin nimellisleveys mm200 = palkin nimelliskorkeus mm1800 = palkin nimellispituus mm.

3.4.3 Palkkien mitat

Siporex-palkkeja valmistetaan 3M:n pituusjaolla ja nii-den leveydet ovat 150, 200, 250, 300 tai 375 mm.Normaalit korkeudet ovat 200 ja 400 mm, mutta tar-vittaessa valmistetaan myös 600 mm korkeita palkke-ja, joiden ominaiskuorma on korkeintaan 15 kN/m.Palkkien valmistusmitat määritetään samalla tavalla kuinsiporex-harkoilla, samoin mittatoleranssit ovat samat.

Palkkien liittymismitat soveltuvat hyvin harkkoseinänmittajakoon eivätkä täten riko limitystä. Haluttaessaharkkojen saumakuvio voidaan viistää myös palkkei-hin.

Varastoon valmistettavat siporex-palkit on esitetty tau-lukossa B3. Niitä kannattaa käyttää, sillä ne ovat huo-mattavasti edullisempia ja niiden toimitusaika on lyhy-empi kuin tilauksesta valmistettavien palkkien. Varasto-palkkikoot saattavat muuttua, sillä luettelo tarkistetaanaika ajoin vastaamaan rakentajien tarpeita. Jämerä-suun-nittelusta kannattaa hankkia ajan tasalla oleva luettelo.Taulukossa B4 on laajemmin esitetty maksimipituudet,joihin tietyn poikkileikkauksen ja kuormaluokan palkeil-la päästään.

Jos siporex-palkkeja käytetään ulkoverhouksen kan-natukseen tai ne muuten sijaitsevat suojaamattominamolemmilta puoliltaan kylmässä tilassa, on palkkien rau-doituksen oltava ruostumatonta terästä. Tällöin tuleepalkin tyyppimerkinnän jälkeen lisämerkintä RST. Mak-simipituudet, joihin ruostumatonta terästä käytettäes-sä päästään, on myöskin esitetty taulukossa B4.

Siporex-palkkien kuormaluokista ja niiden mitoituk-sesta on kerrottu tarkemmin luvussa 8.

3.4.4 Kaaripalkit ja holvikaaripalkit

Kaaripalkkeja käytetään kaariharkoista tehtyjen seinienyhteydessä ikkuna- ja oviaukkojen ylityksiin. Koska kaa-revan palkin sisälle sijoitetaan suora raudoite-elementti,määrää seinän kaarevuus palkkien maksimipituuden.Esimerkiksi kaarevuussäteellä 1500 on palkin maksimi-pituus n. 2100 mm. Palkkien leveys on 375 mm ja kor-keus on yleensä 200 mm, myös 400 mm korkeita voi-daan valmistaa. Kaaripalkin tyyppimerkintä on esimer-kiksi EB 500/15 375x200x1800, R = 1500, missä:500 = palkin siporex-materiaalin nimelliskuivatiheys15 = palkin ominaiskuorma ilman omaa painoa, käyt-

tötilan sallittu kuormitus 15 kN/jm375 = palkin leveys200 = palkin korkeus1800 = palkin pituus mitattuna suorana linjana ulko-

kulmasta ulkokulmaanR = 1500 on palkin sisäkyljen kaarevuussäde.

Holvikaaripalkit ovat yleensä 600 mm korkeita palk-keja, joihin raudoitus on sijoitettu yläosaan ja tukialu-eelle. Tämä mahdollistaa sen, että palkin alapinta voi-Kuva B3. Jämerä-väliseinälaatta ja sen valmistusmitat.

594 2+_

600 2+_

100+0,5-1,5

B 4

Päivit et t y0

4/2

00

4

daan työmaalla muotoilla esimerkiksi holvikaareksi taimuulla halutulla tavalla, kts. kuva B4. Kantavuudeltaanja maksimipituudeltaan holvikaaripalkit vastaavat nor-maaleja 200 mm korkeita siporex-palkkeja. Holvikaa-ripalkin tyyppimerkintä on esim. HB 500/15 200 x 600x 2100, joka on ainoa varastoon valmistettava palkki-tyyppi.

10.2 Palkkityyppi Pituudet 3M -jaollaLeveys x korkeus 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57

PB 500/15

150x200

200x200

250x200

300x200

375x200

150x400

200x400

250x400

300x400

375x400

Taulukko B3Siporex-palkit, varastomitat

Siporex-massan kuivatiheys 500 kg/m3, hitsattu koriraudoitus. Tukipituus min. 250 mm.Kantavuudet käyttötilassa 15 kN/m (= PB500/15) ja 25 kN/m (= PB500/25). Korkeudet 200,400,(600) mm.Taulukon mukaiset siporex-palkit ovat varastotuotteita, jotka voidaan toimittaa heti tilattaessa.

Leveys xkorkeus 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57PB 500/25

150x200

300x200

375x200

150x400

200x400

250x400

300x400

375x400

3.4.5 Kevytpalkit

Kevytpalkkeja käytetään 375 mm paksujen harkkosei-nien ei-kantavilla osilla, joissa kuormituksen muodos-taa lähinnä seinän oma paino. Kevytpalkin kantavuuson 5 kN/jm. Palkin korkeus on 400 mm ja maksimipi-tuus 3000 mm. Pituudet ovat normaalisti 3M -jaolla.Kevytpalkin tyyppimerkintä on esim. KP 500/5 375 x400 x 1500.

3.4.6 Kevyiden väliseinien aukkopalkit

Kevyiden väliseinien oviaukkojen ylityksiin ja vastaa-viin rakenteisiin valmistetaan 68, 88 ja 100 mm pak-suja ja 390 mm korkeita kevyesti raudoitettuja välisei-näpalkkeja, VM 550 P. Palkit on raudoitettu vain niidenomaa painoa ja asennusta ajatellen, niille ei sallita mi-tään varsinaisia ulkopuolisia kuormia. Palkkien vakio-pituus on 1500 mm.

Kuva B4. Siporex-holvikaaripalkin työstöalue.

L

300

200 60

0

b 300

B 5

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

Kuva B5. Kattoelementti.

saumaura

urospontti naaraspontti

saumaviisteet

3.5 Siporex-kattoelementit

3.5.1 Yleistä

Siporex-kattoelementtejä käytetään mm. asuin-, teolli-suus- ja liikerakennusten ala-, väli- ja yläpohjien kanta-vina ja lämpöä eristävinä rakenteina.

3.5.2 Elementtien tyyppimerkinnät

Tyyppimerkintä leimataan elementin päähän.Kattoelementin (kts. kuva B5) tyyppimerkintä on esi-

merkiksi KT 450/3.2 250 x 600 x 5980, missä:KT = kattoelementti450 = siporexin laatu eli kuivatiheys (kg/m3) (kattoele-

menteissä kuivatiheys on 450 tai 500 kg/m3)3.2 = kuormaluokka, ominaiskuorma (kN/m2) (katto-

elementtien kuormaluokka on 2.3, 3.2 tai 4.0kN/m2)

250 = elementin nimellispaksuus (mm)600 = elementin nimellisleveys (mm)5980 = elementin valmistuspituus (mm).

Kattoelementtilaatastoissa joudutaan lähes aina käyt-tämään myös kuormaluokkaa 3.2 ja 4.0 olevia element-tejä (esim. aukkojen pielielementit tai lisälumikuormankuormittamat elementit), joten ne saattavat määrätä ele-menttikentän maksimipituuden.

Kuormaluokista ja elementtien mitoituksesta on ker-rottu tarkemmin luvussa 10.

Erikoistapauksissa kuten esim. parvekkeissa on ele-menttien raudoituksen oltava ruostumatonta terästä.

Poikkileikkaus Palkin maksimipituus (mm),suluissa maksimipituus ruostumattomalla raudoituksella

Taulukko B4Siporex-palkkien maksimipituudet

Taulukko on voimassa, kun palkkien tukipinnan pituus on ≥ 300 mm.Huom! Tukipinta tarkistettava erikseen myös kantavan seinän osalta (Luku 7)

bxh (mm) PB 500/12 PB 500/15 PB 500/25 PB 500/40

150x200 2100 (2100) 1800 (1800) 1200 (1200) –

200x200 2400 (2100) 2100 (2100) 1500 (1500) –

250x200 3000 (2100) 2700 (2100) 1800 (1500) –

300x200 3600 (2400) 3000 (2100) 2100 (1500) –

375x200 3600 (2400) 3000 (2100) 2400 (1500) –

150x400 3600 (3600) 3300 (3300) 2100 (2100) 1500 (1500)

200x400 4500 (3600) 4200 (3300) 2700 (2400) 1800 (1800)

250x400 4800 (3600) 4500 (3300) 3300 (2700) 2100 (2100)

300x400 4800 (3600) 4500 (3300) 3600 (2700) 2400 (2100)

375x400 4800 (3600) 4500 (3300) 3600 (2700) 2700 (2100)

150x600 3900 (3900) 3300 (3300) – –

200x600 5100 (5100) 4500 (4500) – –

250x600 6000 (6000) 5400 (5400) – –

300x600 6000 (6000) 6000 (5400) – –

375x600 6000 (6000) 6000 (5400) – –

Tällöin tulee elementtien tyyppimerkinnän jälkeen lisä-merkintä RST.

3.5.3 Kattoelementtien mitat

PaksuusKattoelementtien normaalit paksuudet ovat 250 ja 300mm. Myös paksuuksia 150 mm, 200 mm ja 375 mmvalmistetaan tarvittaessa. Elementtien paksuuden val-mistusmitta = nimellismitta -1 mm ja käytännössä mit-tatoleranssi = ±1,5 mm.

LeveysKattoementtien vakioleveys on 6M. Sen lisäksi tehdastoimittaa tarvittaessa 3-6M leveän elementin. Element-tien leveyden valmistusmitta = nimellismitta ja käytän-nössä mittatoleranssi = ±2,5 mm.

B 6

Päivit et t y0

4/2

00

4

PituusKattoelementtien vakiopituudet ovat 3M välein. Edulli-sin neliöhinta on elementeillä, joiden pituuden liitty-mämitta on ≤ 30M tai lähes 60M. Pituuden valmistus-mitta on liittymämitta miinus 20 mm ja käytännössämittatoleranssi on ±5 mm. Kattoelementtien maksimi-pituudet eri paloluokissa on esitetty luvussa 29.

3.5.4 Tuotevalikoimasuositus

Tuotannon rationalisoimiseksi sekä varastotavaran käyt-tömahdollisuuksien lisäämiseksi suositellaan aina tau-lukossa B5 esitettyjen värityksellä merkittyjen element-tien käyttämistä. Elementtien hinnoittelu on laadittu si-ten, että näin toimien päästään kokonaistaloudellisestiedullisimpaan lopputulokseen ja lisäksi toimitusaika jäämahdollisimman lyhyeksi. Katso myös lukua 31, jossaon esitetty lämmöneristävyydeltään eri käyttökohtei-siin soveltuvat siporex-rakenteet.

3.5.5 Elementtien raudoitus

Kattoelementeissä on niiden koko pituudella poikkileik-kaukseltaan muuttumaton raudoitus, jonka päihin on hit-sattu poikittaiset ankkuritangot, kts. kuva B6. Kaksipuo-linen raudoitus, joka on sidottu yhteen elementin päis-sä, on aina vähintään 150 mm paksuissa ja yli 2 m pit-kissä elementeissä. Raudoitus on aina ruostesuojattu.

3.5.6 Muita kattoelementtejä

Reikäelementit(tunnus KT, lisämerkintä XK, XS tai X)Suurehkoja läpivientejä varten, käyttömahdollisuuksis-ta kerrottu luvussa 10.

Kuva B6. Tyypillinen kattoelementin raudoitus.

A≤ 0,25 l ≤ 1400 mm ≤ 0,25 l

A

Peitekerros17,5 mm h < 200 mm42,5 mm h ≥ 200 mm

h

60

360

60

Peitek.17,5 mm

Ei saa urittaa60 60 60 60

120 120

A-A

Pituusmitat 12 18 24 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60

KT 500/250 mm/4,0

KT 450/250 mm/4,0

/3,2

KT 450/300 mm/2,3

/3,2

/4,0

KT 450/375 mm/3,2

Taulukko B5Siporex-kattoelementit

Suositeltavat pituudet 3M -jaolla

Huom! Tarvittaessa voidaan valmistaa kaikkia pituuksia 6000 mm:iin asti 10 mm:n mittajaolla.

B 7

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

Viiste-elementit (tunnus KT, työstökoodi P8 tai P9)Tarvitaan alataitteeseen kattolappeiden liitoslinjaan.Käytettävät viistevaihtoehdot ovat 40 mm (P8) ja 100mm (P9), kts. tarkemmin luku 24.

Erikoispaloluokitellut elementit(tunnus KT, lisämerkintä R90 tai R120)Tarvitaan, kun paloluokkavaatimus on R90 tai R120.Elementtien raudoitusta suojaavan kevytbetonikerrok-sen paksuus on 42,5 mm. Kts. luku 30.

Saneerauselementit (tunnus TL)Käytetään esim. vanhan puisen lankkulattian korvaa-vana kevyenä ja palamattona pintarakenteena. Lank-kujen paksuus on 100 mm ja paino 50 kg/m2. Maksi-mi jänneväli on 1,5 metriä yksiaukkoisena ja yksi metriuseampiaukkoisena kuormaluokassa 2,3 kN/m2.

3.6 Siporex-seinäelementit

3.6.1 Yleistä

Siporex-seinäelementtejä käytetään lähinnä teollisuus-ja liikerakennusten ulko- ja väliseinien ei-kantavina taikantavina sekä lämpöä ja paloa eristävinä rakenteina(katso myös luku 18, Vaakaelementtiseinien suunnit-telu sekä luku 19, Pystyelementtiseinien suunnittelu).

3.6.2 Tyyppimerkinnät

Ei-kantavat seinäelementitEi-kantavien vaaka- ja pystyseinäelementtien (kts. kuvaB8) tyyppimerkintä on esimerkiksiSV450/1.2 300 x 600 x 5980, missä:SV = seinäelementti450 = siporexin laatu eli kuivatiheys (kg/m3) (seinä-

elementeissä siporexin kuivatiheys on joko 450tai 500 kg/m3)

1.2 = kuormaluokka, sallittu poikittainen kuormitus,ominaiskuorma (kN/m2) (seinäelementin kuor-maluokka on 0.8, 1.2 tai 2.0 kN/m2)

250 = elementin nimellispaksuus (mm)600 = elementin nimellisleveys5980 = elementin valmistuspituus (mm).

Kantavat pystyseinäelementitKantavan pystyseinäelementin (kts. kuva B8) tyyppimer-kintä on esimerkiksi SVS450 300 x 600 x 2980, missä:SVS = kantava pystysuuntainen seinäelementti.

Muilta osin merkinnät kuten edellä.Kantavissa pystyelementeissä on käsittelyä varten

raudoitus, mutta niistä tehty seinä mitoitetaan pysty- javaakakuormille siten, ettei raudoitusta oteta huomioon(Kts. luku 19, Pystyelementtiseinät).

3.6.3 Elementtien lisämerkinnät

Erikoiselementtien tunnistukseen käytetään tyyppimer-kinnän jäljessä lisämerkintöjä, jotka on esitetty kohdassa3.6.6.

Pystyseinäelementtien työstökooditSekä kantavasta että ei-kantavasta pystyseinäelemen-tistä on erikseen lisäksi ilmoitettava, mille sivuille sii-hen tarvitaan juotosurat sekä tarvitaanko siihen viistei-tä. Yhtenäisyyden vuoksi on syytä käyttää tehtaan työs-tökoodeja tyyppimerkinnän jäljessä (kts. luku 24).

3.6.4 Seinäelementtien mitat

LeveysSeinäelementtien vakioleveys on 6M. Sen lisäksi teh-das toimittaa tarvittaessa leveysalueella 3M-6M oleviasovituselementtejä. Elementtien leveyden valmistusmit-ta = nimellismitta ja käytännössä mittatoleranssi = ±2,5mm.

PaksuusSeinäelementtien paksuudet ovat 150, 200, 250, 300 ja375 mm. Elementtien paksuuden valmistusmitta = nimel-lismitta -1 mm ja käytännössä mittatoleranssi = ±1,5 mm.

PituusSeinäelementtien vakiopituudet ovat 3M välein, mak-simipituus on 60M. Paksuudesta ja kuormaluokastajohtuvat maksimipituudet on esitetty taulukossa B7. Pi-tuuden valmistusmitta on nimellismitta miinus 20 mmja käytännössä mittatoleranssi on ±5 mm.

Pituusmoduulit 12 18 24 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60

SV 500/150 mm/0,8

SV 500/200 mm/1,2

SV 450/250 mm/1,2

SV 450/300 mm/1,2

SV 450/375 mm/2,0

Taulukko B6Siporex-seinäelementit

Suositeltavat pituudet 3M -jaolla

Huom! Tarvittaessa voidaan valmistaa kaikkia pituuksia 6000 mm:iin asti 10 mm:n mittajaolla

B 8

Päivit et t y0

4/2

00

4

Vaakaseinäelementti Pystyseinäelementti

urospontti

naaraspontti viisteet tarvittaessa

juotosurat tarvittaessa

nostokoukun reikä

Kuva B8. Seinäelementit

A

A

≤ 0,25 l ≤ 1400 mm ≤ 0,25 l

Kaksipuoleisesti raudoitettuseinäelementti

h h

60

480

60

Peitek. 30

mm

60

480

60

Peitek. n. h/2

A-AA-A

Keskeisesti raudoitettukatto- tai seinäelementti

Kuva B7. Tyypilliset seinäelementit ja niiden raudoitukset.

Taulukko B7Seinäelementtien suurimmat sallitut nimellispituudet

Ei-kantavat seinäelementit

Kuivatiheys (kg/m3) Paksuus (mm) Suurin nimellispituus

Kuomaluokka (kN/m2)

0,8 1,2 2,0

500 150 6000 6000 4800

500 200 – 6000 6000

450 250 – 6000 6000

450 300 – 6000 6000

450 375 – – 6000

3.6.5 Tuotevalikoimasuositus

Tuotannon rationalisoimiseksi suositellaan aina taulu-kossa B6 esitettyjen 3M-pituusjakoisten elementtienkäyttämistä. Elementtien hinnoittelu on laadittu siten,

että näin toimien päästään kokonaistaloudellisesti edul-lisimpaan lopputulokseen ja lisäksi toimitusaika jäämahdollisimman lyhyeksi. Suoraan varastosta toimite-taan 60M-pituisia elementtejä.

B 9

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

3.6.6 Muita seinäelementtejä

Siporex-julkisivuissa voidaan tarvittaessa käyttää seu-raavia erikoiselementtejä:

Reikäelementit (tunnus SV, lisämerkintä X)– Suurehkoja läpivientejä varten.

Puolisuunnikaselementit (tunnus SV, lisämerkintä ER)– Käytetään elävöittämään julkisivua.– Jotta nostokoukun reikä tulisi oikeaan kohtaan, on

pystyelementeistä piirrettävä kuva, jossa osoitetaanelementin yläpää.

– Puolisuunnikaselementtien suositeltava pituus onjoko 3000 tai 6000 mm.

Ikkunapilarielementit (tunnus SV, lisämerkintä ER)– Käytetään, kun ikkunapilari halutaan pystyelemen-

teistä.

– Elementeissä kaksipuolinen raudoitus.– Nurkissa on aina viisteet.

Kulmaelementit (tunnus KH)– Käytetään rakennuksen nurkissa tai ikkunoiden pie-

lissä. Elementtien ulkomitta = elementin paksuus (h)+ puolet pilarin ulkomitoista miinus 10 mm. Elementitasennetaan tiiviisti kiinni pilarin pintaan.

– Kulmaelementtien suositeltava pituus on ≥ 3000mm.

1200

250 tai300

250 tai300

290590

A-A B-B

ER 2ER 1

B BA A

300

450

60

0

Viiste taipyöristys(r=70 mm)

Tiivisteuratarvittaessa

Aina viiste

Kuva B10. Ikkunapilarielementtejä.

Kuva B9. Puolisuunnikaselementti.

Kuva B11. Kulmaelementtejä.

≤ 600

h+130h+180h+230

h

KH 3

h+130h+180h+230

h

h+130h+180h+230

h

h+130h+180h+230

KH 2

h+130h+180h+230

h

h

KH 1

r=h

r=h

B 10

Päivit et t y0

4/2

00

4

Listaelementit (tunnus LT)– Käytetään vaakaelementtien kiinnittämiseen ja jul-

kisivun elävöittämiseen, kts. luku 18.2.– Listaelementtien suositeltava pituus on 3000 ja

6000 mm.

Muotoiltavat erikoiselementitSeinä- tai kattoelementit voidaan muotoilla esimerkik-si kiilamaisiksi tehtaalla tai työmaalla. Samoin esim. auk-kojen reunakaarien muotoiluun sopivia elementtejä val-mistetaan. Näissä elementtityypeissä on työstön edel-lyttämä erikoisraudoitus.Lisäksi elementtien pintaan voidaan tehtaalla jyrsiä so-vitun mukainen, korkeintaan 50 mm syvä urakuviointi,kun raudoitus on siirretty normaalia syvemmälle.

3.6.7 Maanpaine-elementit

Kerroksenkorkuisia pystyelementtejä voidaan mainiostikäyttää kellarillisten pientalojen maanpaineseininä. Ele-menttien normaali paksuus on 375 mm. Elementtien rau-doitus on yleensä ruostumatonta terästä. Kts. luku 9.

3.6.8 Porraselementit

Porrasaskelmat tehdään pääosin vakioporraselemen-teistä PT 175 x 400 x L, ylimpänä askelmana käytetäänkavennettua elementtiä PT 175 x 290 x L. Pituudet Lvalmistetaan tilauksen mukaan. Yksiaukkoisen porras-elementin maksimipituus on 1500 mm ja kaksiaukkoi-sen, keskeltä tuetun 3000 mm.

Elementeistä voidaan rakentaa sekä suoria että vä-litasollisia portaikkoja, samoin porraspalojen PP 175 x400 x 600 avulla voidaan välitasolle latoa kiilamaisistaporrasaskelmista kiertävä muoto.

Porraselementit kannatetaan päistään 100 x 600 x600 väliseinälaatoista tehtyyn seinään tai esim. L-te-räsprofiilista tehtyyn reisilankkuun. Elementit tuetaanteräsprofiiliin sen päälle liisterilaastilla kiinnitettyjen si-porex-kolmiopalojen avulla.

Elementtien sallittu kantavuus käyttötilassa on 4 kN/m2, ne on myös mitoitettu 2 kN:n pistekuomalle, jonkasijainti on vapaa.

Porraselementeistä ja porrasjärjestelmästä saat li-sätietoja “Siporex-portaiden suunnittelu- ja asennus-ohjeesta”.

3.7 Muita siporex-tuotteita

Siporex-murskeMursketta käytetään lämmöneriste- ja täytemateriaali-na esim. pientalojen rakenteissa ja vesikattojen kallis-tusten muotoiluun. Raekoot ovat 0-20 mm ja 0-50 mm,toimitukset 1,5 m3:n suursäkeissä tai irtotavarana. Toi-mituskosteus n. 20-30 p-%.

Huovanalustalevy VLMitat 68 x 600 x 600 mm tai 100 x 600 x 600 mm.Käytetään katoissa siporex-murskeen tai kevytsoranpäälle ladottuna huovan liimausalustana.

Huovanaluselementti TLMitat 68 x 600 x 2000 mm. Käytetään katoissa tuule-tusraon yläpuolella huovanaluselementtinä. Sallittukuormitus käyttötilassa on 2 kN/m2, kun max. vapaaväli on 0,9 m, eli elementti tuetaan myös keskeltä.

Siporex-palonsulkumassaPalonsulkumassaa käytetään putki- ja kaapeliläpivien-tien ja vastaavien kohteiden palotiiviiseen sulkemiseenseinissä ja holveissa. Massa voidaan valaa muottiin tailevittää esim. muurarinkauhalla.

Kuivatuote, toimitetaan 25 kg:n säkeissä.

Siporex-paikkausmassaLämpöä eristävä, siporex-materiaalia sisältävä massa.Käytetään siporex-rakenteisiin tulleiden pintavaurioidenpaikkaamiseen.

Kuivatuote, toimitetaan 25 kg:n säkeissä.

Kuva B12. Listaelementtejä.

Kuva B13. Muotoiltava erikoiselementti.

LT 1

35

35

(600)300

300

LT 2

35300

(600)300

72

R = 150

max 6000

60

0 30

03

00

C 1

CPä

ivite

tty

04

/20

04

4. VÄLISEINÄRAKENTEET

4.1 Yleistä

Keveytensä, lujuutensa, ääneneristävyytensä ja palon-kestävyytensä ansiosta siporex soveltuu mainiosti väli-seinämateriaaliksi niin uudis- kuin korjausrakentamises-sa. Väliseinämateriaaliksi voidaan tarkoituksesta riippu-en valita useita eri tyyppisiä siporex-tuotteita. Valinnanratkaisevat mm. kantavuus-, palonkestävyys- ja äänene-ristysvaatimukset sekä usein ulkonäkösyistä myös ra-kennuksen muissa osissa käytetyt siporex-materiaalit.

4.2 Väliseinätuotteet

4.2.1 Väliseinälaatat V500

Väliseinälaattojen kuivatiheys on 500 kg/m3. Laattako-ko on 575 x 575 mm ja paksuudet 68/88/100 mm.Laatan kaikissa neljässä sivussa on pontit. Laatat liite-tään toisiinsa liisterilaastilla.

68 mm paksuja laattoja valmistetaan ns. kalustelaat-toina 600 kg/m3 -massasta, jolloin neliömetripaino onnoin 42 kg/m2 ja laatta soveltuu useimpiin roilon seinä-miin. Samasta raskaasta massasta valmistetaan tarvitta-essa myös paksumpia laattoja, kun halutaan parempaaeristävyyttä. Kalustelaatan mitat ovat 68/88/100 x 600x 575 mm. Laatoissa on ponttaukset ylä- ja alasivulla.

4.2.2 Väliseinäelementit VM550

Väliseinäelementtien kuivatiheys on 550 kg/m3. Ele-menttien leveys on 600 mm, paksuudet 68 mm, 88mm ja 100 mm. 68 mm:n elementtien normaalipituu-det ovat 2480-3000 mm, 88 mm:n 2500-3900 ja 100mm:n elementtien 2500-4200 mm, valmistus 20 mmjaolla. Elementtien keskinäisiin liitoksiin käytetään liis-terilaastia.

4.2.3 Harkot

Siporex-harkot sopivat kantaviksi tai ei-kantaviksi väli-seinärakenteiksi. Normaalit väliseinissä käytetyt pak-suudet ovat 150, 200 ja 250 mm. Suorien harkkojenlisäksi voidaan valmistaa kaariharkkoja. Harkot muura-taan ohutsaumalaastilla. Lisätietoja harkkojen käytös-tä on kappaleissa 3.2 ja 5.2.

4.2.4 SV-elementit

Hallirakennusten väliseinät tehdään yleensä reunois-taan viistetyistä siporex-seinäelementeistä. Vaakasuun-taiset elementit vaativat tuekseen runkorakenteen, pys-tyelementit voidaan pituuden salliessa tukea yläpääs-tään kattorakenteisiin. Yleisin väliseinäelementin pak-suus on 150 mm, joka täyttää jo paloluokan EI 240vaatimukset. Pystyelementit saumataan yleensä se-menttilaastilla, vaakaelementeissä käytetään kuivasau-maa. Lisätietoja kappaleissa 18.6 ja 19.1.

4.3 Väliseinätyypit

4.3.1 Kevyet siporex-väliseinät

Kevyet väliseinät tehdään väliseinälaatoista tai -elemen-teistä. Siporex-seinä on kevyt, paloturvallinen ja kos-teutta kestävä. Se kuuluu materiaalien päästöluokituk-sessa parhaaseen eli M1 -luokkaan.

Kevyitä siporex-väliseiniä käytetään huoneistojen si-säisinä väliseininä, julkisten ja konttoritilojen seinära-kenteina, paloluokiteltujen roilojen seinäminä, sanee-rattavien tilojen kevyinä seinärakenteina jne. Kosteidentilojen seiniksi siporex soveltuu erinomaisesti; se sie-tää kosteutta, sen vedeneristekäsittelyillä on VTT-ser-tifiointi ja sen laatoittaminen on helppo suorittaa.

Siporex-väliseinälaatta on helppo kuljettaa työkoh-teeseen. Seinän viimeistely sujuu normaaleilla kivisei-nään soveltuvilla menetelmillä ja kiinnitykset seinäänovat helppoja, nopeita ja luotettavia.

4.3.2 Kantavat ja jäykistävätharkkoväliseinät

Kantavat ja jäykistävät väliseinät tehdään 200 mm kor-keista harkoista, joiden nimellismitat ovat 150/200/250x 200 x 600 (mm). Harkoista syntyvät kätevästi myöskäyttöominaisuuksiltaan keveitä seiniä vastaavat raken-teet, kun esimerkiksi ääneneristystä varten halutaan mi-nimipaksuutta järeämpiä seinärakenteita. Siporex-ra-kenteisissa taloissa kantavien väliseinien paksuudeksisuositellaan 200 tai 250 mm. Tällöin väli- ja yläpohja-elementtien 90 mm:n tukipintavaatimus täyttyy.

4.3.3 Hallitilojen osastoivat väliseinät

Hallien osastoivat väliseinät tehdään yleensä SV-sei-näelementeistä. Maksimissaan kuusi metriä pitkät ele-mentit voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti.Vaakaelementit kiinnitetään pystysaumalinjoilla oleviinjäykistepilareihin, jotka usein voidaan myös upottaaseinärakenteen sisään. Pystyelementit eivät vaadi eril-listä runkoa, vaan ne tuetaan lattia- ja kattorakentei-siin.

Siporex-elementtiseinän vahvuuksia ovat palamatto-muus ja palonkestävyys. Esim. 150 mm:n SV-elementtitäyttää paloluokan EI 240. Elementtiseinä on myösmekaanisesti luja. Se kestää vaativiakin ripustuksia ym.kuormia. Siporex-seinäelementeistä voidaan tehdämyös palomuureja.

SV-elementeistä tehdyn seinän ääneneristävyys jasiporex-pinnan äänenabsorptiokyky riittävät sellaise-naan useissa käyttötapauksissa.

Vaakaelementtiseinät voidaan helposti purkaa ja siir-tää toiseen kohtaan hallin käyttötarkoituksen muuttu-essa.

Päivit et t y0

4/2

00

4

C 2

4.3.4 Palomuurit

Myös M-luokan palotekniset vaatimukset täyttävä pa-lomuuri voidaan valmistaa siporex-harkoista tai elemen-teistä. PrEN 12602:n liitteen C kohdan 4.2.4 “Fire walls”mukaan elementeillä saavutetaan eri paksuuksien (175-300 mm) ja terästen suojakerroksien yhdistelmillä nor-maalit REI-M ja EI-M 30-180 arvot. Harkkoseinän pak-suusvaatimuksia on esitetty euronormissa prEN 1996-1-2 Design of masonry structures, Part 1-2. Lisätietojalöydät luvusta 30, Palo.

4.3.5 Huoneistoja erottavat väliseinät

Harkoista, seinälaatoista tai elementeistä tehdyt kak-soisseinät soveltuvat korkeaa ääneneristävyyttä vaati-viin rakenteisiin, kuten huoneistojen välisiksi seiniksi.

Kerrostalojen huoneistojen väliset seinät tehdäänholvien väliin kevyenä rakenteena esim. 68 mm:n ja88 mm:n laattapaksuuksien yhdistelmänä.

Seinien laboratorio-olosuhteissa mitattu eristävyys Rw

on luokkaa > 60 dB. Normaalien rakenteiden yhteydessäVTT:n mittaustulokset valmiista rakenteista (R’w) ovattäyttäneet 55 dB:n eristävyysvaatimuksen. Seinän mo-lemmat puoliskot erikseenkin täyttävät huoneistojenvälisen osastoivan seinän palonkestovaatimuksen EI 60.

Rivi- ja paritalojen huoneistojen väliset kantavatseinätÄäneneristävyyden ja palonkestävyyden vaatimustenlisäksi näiden seinien on toimittava yleensä myös kan-tavina rakenteina. Tyypillinen ääneneristävyydeltään 55dB:n seinä (R’w) muodostuu kahdesta 150 mm:n seinä-puoliskosta ja niiden välisestä min. 50 mm:n ilmaraos-ta, jossa on mineraalivillatäyttö. Huoneistot on yleensäeristetty toisistaan katkaisemalla rakenteet mahdolli-simman täydellisesti seinän keskilinjassa myös holvienym. rakenteiden kohdalla.

4.4 Väliseinien ominaisuudet

4.4.1 Paloluokka

Kuten muukin siporex-materiaali, myös väliseiniin käy-tettävät siporex-tuotteet ovat täysin palamattomia. Nekuuluvat syttymisherkkyysluokkaan 1 ja palonlevittä-misominaisuuksiltaan luokkaan I, eli turvallisimpiin mah-dollisiin luokituksiin.

Siporex-väliseinälaatta-, harkko- ja elementtiseinätluokitellaan seuraavasti:

Paksuus 68 mm EI 60

Paksuus 88 mm EI 90

Paksuus 100 mm EI 120

Paksuus ≥ 150 mm EI 240 REI 120

Paksuus ≥ 200 mm EI 240 REI 240

Kun rakenne toimii osastoivana paloseinänä, on myösseinän liitosten oltava riittävän palonkestäviä. Täten mm.roilon seinien liitosten ympäristöönsä on oltava palamat-tomia, esim. laastiliitoksia. Joustavissa liitoksissa voidaan

käyttää myös esim. painumakoteloa ja palonkestäväämineraalivillaa, palonkestonauhaa tai -kittiä.

4.4.2 Ääneneristävyys

Yksinkertaisen siporex- väliseinän ilmaääneneristävyysnoudattaa likimain ns. massalakia. Kevyillä yksinkertai-silla seinillä saavutetaan seuraavat R

w-arvot:

Paksuus 68 mm Rw = 32 dB

Paksuus 88 mm Rw = 34 dB

Paksuus 100 mm Rw = 35 dB

Paksuus 150 mm Rw = 40 dB

Paksuus 200 mm Rw = 44 dB

Kaksoisseinien eristävyys riittää täyttämään nykyi-set huoneistojen välisille seinille asetettavat korkeatvaatimukset, mikäli sivutiesiirtymät eivät heikennä eris-tävyyttä.

Esimerkiksi: yhdistelmä 88 mm siporex + ilmarako54 mm, jossa villa 50 mm + 68 mm siporex = yht 210mm antaa eristävyyden R

w > 60 dB. Ääniasioista lisää

luvussa 29.

4.5 Mitoitukset, lujuus, maksimimitat

4.5.1 Yleistä

Siporex-väliseinien lujuus selvitetään seinän laadusta(harkot tai elementit) riippuen käsikirjan vastaavia ra-kenteita käsittelevän mitoitusohjeen mukaisesti. 150mm ja sitä paksumpien ei-kantavien seinien mitoituk-sessa riittää yleensä hoikkuuden tarkistaminen. Sipo-rex-taloissa kantavien väliseinien paksuuden määrääyleensä holvielementeille vaadittava 90 mm:n tukipin-ta, eli seinän paksuudeksi riittää useimmiten 200 mm.

Normaaleilla huonekorkeuksilla ei myöskään kevyidenväliseinien lujuus yleensä vaadi erityisiä tarkistustoimen-piteitä. Kun väliseinä on yksittäinen pitkä levy tai seinänkorkeus ja pituus ovat suuria tai seinään kiinnitetään esim.raskaita kaapistoja, on syytä tarkistaa seinän kapasiteetti.

4.5.2 Laattaseinän ja sen saumojen lujuus

Siporex-laatoista tehtävälle kevyelle seinälle on yleen-sä voitu käyttää tavalliseen harkkoseinään verrattunakaksinkertaisia laskentalujuuden arvoja.

Normaalille siporex-harkkoseinälle ilmoitetaan Rak-MK B5:n mukaan taulukossa C1 esitetyt, lähinnä sau-malujuuden sanelemat kapasiteetit kuivatiheydellä 500kg/m3. Tällöin on liitoksissa käytetty harkkoihin tarkoi-tettua ohutsaumalaastia, jonka tartuntalujuus on heikom-pi kuin väliseinälaattoihin käytettävällä liisterilaastilla.

Väliseinälaatoissa käytettävän kuivatiheydeltään 500kg/m3 olevan siporexin taivutusvetolujuuden ominais-arvo on 0,58 N/mm2. Suoritetuissa saumojen lujuus-kokeissa on väliseiniin käytettävällä liisterilaastilla huo-lellisesti tehtyjen saumakohtien osalta saavutettu sa-man suuruiset tulokset, joten seinän käytännön maksi-mimurtokapasiteettia voidaan tarkastella tämän omi-naisarvon perusteella.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

C 3

Kun väliseinä on ei-kantava kevyt rakenne, jonka mah-dollisesta vaurioitumisesta ei aiheudu vaaraa, voi raken-nesuunnittelija itse määritellä tarpeellisen varmuustason.Useimmiten on B5:n harkkoseinälle määrittämiin taivu-tusvetolujuusarvoihin nähden materiaalivarmuuskerroin-ta 1,0 voitu pitää riittävänä, kun otetaan huomioon edellämainittu liisterilaastin avulla saavutettava ohutsaumalaas-tiliitoksia suurempi lujuus ja se, että siporex-väliseinä-laatan nimellispuristuslujuus K

n=3,0 N/mm2. Tällöin voi-

daan käyttää taulukon C2 arvoja.

4.5.3 Laattaseinän momenttikapasiteetit

Taulukon C2 mukaisia laskentalujuuksia 0,26 N/mm2

ja 0,30 N/mm2 käyttäen saadaan väliseinälaatoista teh-dylle seinälle seuraavat momenttikapasiteetit:

Pystysuunt. Vaakasuunt.kapasiteetti kapasiteetti

68 mm:n seinä 0,20 kNm/m 0,23 kNm/m

88 mm:n seinä 0,34 kNm/m 0,39 kNm/m

100 mm:n seinä 0,43 kNm/m 0,50 kNm/m

4.5.4 Mitoittava voima

Vuoden 1998 Rakentamismääräyskokoelman B1 -julkai-sun määräysten mukaan seinät on mitoitettava vaakasuo-ralle metrin korkeudella vaikuttavalle viivakuormalle javiivakuorman tason alapuolella vaikuttavalle vaakasuorallepistekuormalle. Mikäli seinän mahdollisesta vaurioitumi-sesta ei aiheudu vaaraa ja mikäli tasoerosta johtuvaaputoamisvaaraa ei ole, ei näitä kuormia kuitenkaan tarvit-se ottaa huomioon. Tungoskuorman vaikuttaessa viiva-kuorma on 1,5 kN/m, kaikissa muissa tapauksissa 0,4kN/m. Pistekuorman suuruus on aina 0,3 kN. Näitä kuor-mia ei ole tarkasteltu seuraavissa mitoitusesimerkeissä.

Nykyisistä määräyksistä ei löydy selvää ohjetta siitä,minkälaisille paine-eroille väliseinät pitäisi mitoittaa, sa-moin vuoden 1997 Rakenteiden kuormitusohjeista RIL

144 ei löydy selvää ohjetta väliseinien mitoituksestatuulenpaineelle. Valmistaja suosittelee kuitenkin, ettäväliseinän lujuus tarkistettaisiin esimerkiksi vanhan vuo-den 1990 RIL 144 -ohjeen kohdassa 4.2322 ilmoite-tun tiiviin rakennuksen (aukkoja alle 5 % vaipan pinta-alasta) periaatteita noudattaen. Siinä väliseinien paine-kertoimeksi annetaan ± 0,4.

Jos tätä kerrointa sovelletaan vuoden 1998 RakMkB1:n taulukon 3.4.2 maastoluokka III:n nopeuspaine-kertoimiin (esikaupunki- ja teollisuusalueet, metsät),saadaan seuraavat laskelmaesimerkit:a)– Seinän sijaintikorkeus maanpinnasta max. 8 m: q =

0,49 x (8/10)0,32 = 0,456– Mitoittava kuorma/m2 q

d = 0,4 x 1,6 x 0,456 =

0,292 kN/m2

b)– Seinän sijaintikorkeus maanpinnasta max. 25 m, rin-

ne, tuulenpuolen kaltevuus 0,1: q = 1,17 x 0,49 x(25/10)0,32 = 0,769

– Mitoittava kuorma/m2 qd = 0,4 x 1,6 x 0,769 =

0,492 kN/m2

Ylemmässä esimerkkitapauksessa rakennuksen onoletettu sijaitsevan tasaisella alueella, alemmassa olete-taan mäenrinteestä johtuva nopeuspainetta lisäävä ker-roin 1,17. Kussakin tapauksessa kohteen suunnittelija rat-kaisee lopullisen mitoituksen. Edellä lasketuista kuormis-ta on pyöristetty kaksi mitoitusarvoa 0,30 kN/m2 ja 0,50kN/m2, joita on käytetty seuraavan kohdan mittataulu-koita laskettaessa. Suunnittelija harkitsee, minkälaistamitoistuskuormaa kussakin tapauksessa on käytettävä.

4.5.5 Mitoitusmenetelmä

Pelkästään kahdesta reunastaan, katto- ja lattialiitok-sistaan tuettu seinä voidaan tarkistaa pystysuunnassayksiaukkoisena päistään tuettuna palkkina.

Useimmat siporex-laattaseinät voidaan mitoittaamyötöviivateorian avulla ristiin kantavana kolmelta taineljältä sivulta nivelellisesti tuettuna laattana. Tähän onolemassa seuraavat perusteet:– Kuormituksena on väliseinään kohdistuva lyhytaikai-

nen tuulikuorma.– Rajoitetaan maksimi liikuntasaumaväli kuuteen met-

riin.– Laattaseinän molempiin pintoihin tulee vähintään ta-

soite, joka antaa seinälle lisää taivutuskapasiteettiaja sitkeyttä (usein laatoitus tai pintavahvistuskangas).

– Ruotsalaisten tutkimusten mukaan myös raudoitta-mattomat harkkoseinät voidaan mitoittaa myötövii-vateorian mukaan. (J. Kinnunen: Leca-harkkoseinienmitoitus tuulikuormille.)

4.5.6 Kevyen siporex-laattaseinänmaksimimitat

Väliseinän maksimimitat on esitetty taulukoissa C3 jaC4. Lähtötietoina on käytetty edellisten kohtien kapa-siteetti- ja tuulenpaineolettamuksia. Laskenta perustuumyötöviivateoriaan. Lisäksi taulukoita laadittaessa onotettu huomioon seuraavat rajoitukset:– Seinän pituus: L ≤ 6 m (= maksimi liikuntasaumaväli).

Taulukko C1Normaalin harkkoseinän kapasiteetit,liitokset ohutsaumalaastilla

Taivutusvetolujuus kohtisuoraan harkon

lapetta vastaan päätä vastaan

Lujuuden

ominaisarvot 0,26 N/mm2 0,30 N/mm2

Laskentalujuus

murtorajatilassa 0,13 N/mm2 0,15 N/mm2

Taulukko C2Kevyen väliseinälaattaseinän kapasiteetit,liitokset liisterilaastilla

Taivutusvetolujuus kohtisuoraan harkon

lapetta vastaan päätä vastaan

Laskentalujuus

murtorajatilassa 0,26 N/mm2 0,30 N/mm2

Päivit et t y0

4/2

00

4

C 4

– Seinän korkeus: H ≤ 50 x seinän paksuus (pystytysvaurioitta mahdollinen).

– Seinän korkeus: 0,3 ≤ H/L ≤ 2,0 (= myötöviivateori-an käyttöalueen rajat harkkorakenteelle Eurocode6: Design of masonry, Part 1-3 mukaan).Taulukoita C3-C4 käytettäessä on lisäksi huolehdit-

tava siitä, että seinän liitokset ympäröiviin rakenteisiinovat riittävän lujat vaikuttaviin kuormiin nähden.

4.5.7 Mitoitus kalustekuormille

Siporex-laattaseinään voidaan helposti kiinnittää kaa-pistoja ja vastaavia kalusteita. Nämä aiheuttavat sei-nään puristus- ja taivutusrasituksia, joiden vaikutus ontarvittaessa erikseen tutkittava.

4.5.8 Paloseinänä käytettävänsiporex-seinän maksimihoikkuus

Rakentamismääräyskokoelman B5 -julkaisun kohdanmukaan paloluokitellun siporex-harkkoseinän korkeu-den suhde paksuuteen saa olla korkeintaan 26. Täl-löin on kuitenkin otettava huomioon, että kyseessä onns. redusoitu korkeus, joka on riippuvainen mm. sei-nän pituuden suhteesta sen paksuuteen ja seinää tu-kevien jäykistävien rakenteiden keskinäisestä etäisyy-destä sekä seinän pituuden ja korkeuden suhteesta.Esimerkiksi 2800 mm korkean ja 2600 mm pitkän 88-millimetrisen seinän redusoitu korkeus on noin 1700mm. Valmisteilla olevan prEN12602:n liite C: kohta4.2.3.1 Non load bearing walls ilmoittaa osastoivienei-kantavien siporex-elementtiseinien maksimihoikkuu-deksi L/h 40.

4.6 Työtekniikka

4.6.1 Väliseinälaattojen asennus

Asennuksen suorittaa yleensä yksi asentaja työpistettäkohden. Laatat liimataan toisiinsa liisterilaastilla. Seinänsuoruus voidaan varmistaa holvien väliin kiristetyillä alu-miiniprofiilista tai puutavarasta tehdyillä ohjaustuilla. Tar-kemmat asennusohjeet löytyvät julkaisusta ”Siporexväliseinälaatan V 500 asennus- ja käsittelyohjeet”.

4.6.2 Väliseinäelementtien asennus

Työryhmään kuuluu kaksi asentajaa. Elementit puriste-taan asennusvivulla kattoon liimattua joustomateriaali-kaistaa vasten ja alapää sidotaan paikoilleen esim. kalk-kisementtilaastilla. Elementtien välisiin saumoihin käy-tetään liisterilaastia. Tarkempia tietoja asennuksesta saaerillisestä tiedotteesta ”Siporex väliseinäelementit VM550 asennusohjeet”.

4.6.3 Harkkojen asennus

Harkkojen liitoksissa käytetään ohutsaumalaastia, jokalevitetään liimakelkkaa käyttäen. Tarkemmat ohjeetasennuksesta löytyvät ”Siporex-harkkojen ja -palkkienasennus- ja käsittelyohjeet” -tiedotteesta.

4.6.4 SV-elementtien asennus

Vaakaelementit asennetaan nosturia ja elementteihinsopivaa tartuntatyökalua käyttäen. Elementtien keski-näiset saumat ovat yleensä kuivasaumoja. Pystyelemen-

Taulukko C3Ei-kantavan kolmelta sivulta nivelellisesti tuetun siporex-seinän mitoitusmyötöviivateorialla

Lähtötiedot:a) Tasainen vaakakuorma q (mitoitus) 0,30 kN/m2

Seinä max. 8 metrin korkeudessab) Tasainen vaakakuorma q (mitoitus) 0,50 kN/m2

Seinä max. 25 metrin korkeudessaTulokset:

a) Kuormitus 0,30 kN/m2 b) Kuormitus 0,50 kN/m2

Seinän pituus L (m) Seinän korkeus H (m) Seinän korkeus H (m)

Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus

68 mm 88 mm 100 mm 68 mm 88 mm 100 mm

6,0 2,65 3,60 4,20 1,95 2,65 3,05

5,5 2,70 3,70 4,30 2,00 2,70 3,10

5,0 2,75 3,80 4,45 2,05 2,75 3,20

4,5 2,80 3,90 4,65 2,10 2,80 3,30

4,0 2,85 4,10 4,90 2,10 2,90 3,40

3,5 3,00 4,40 5,00 2,15 3,05 3,60

3,0 3,15 4,40 5,00 2,25 3,20 3,85

2,5 3,40 4,40 5,00 2,40 3,55 4,45

L

H

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

C 5

a) Kuormitus 0,30 kN/m2 b) Kuormitus 0,50 kN/m2

Seinän pituus L (m) Seinän korkeus H (m) Seinän korkeus H (m)

Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus Paksuus

68 mm 88 mm 100 mm 68 mm 88 mm 100 mm

6,0 3,15 4,40 5,00 2,25 3,20 3,85

5,5 3,30 4,40 5,00 2,30 3,35 4,10

5,0 3,40 4,40 5,00 2,40 3,55 4,45

4,5 3,40 4,40 5,00 2,50 3,90 5,00

4,0 3,40 4,40 5,00 2,65 4,40 5,00

3,5 3,40 4,40 5,00 2,95 4,40 5,00

3,0 3,40 4,40 5,00 3,40 4,40 5,00

2,5 3,40 4,40 5,00 3,40 4,40 5,00

Taulukko C4Ei-kantavan kaikilta neljältä sivultaan nivelellisesti tuetun siporex-seinän mitoitusmyötöviivateorialla

Lähtötiedot:a) Tasainen vaakakuorma q (mitoitus) 0,30 kN/m2

Seinä max. 8 metrin korkeudessab) Tasainen vaakakuorma q (mitoitus) 0,50 kN/m2

Seinä max. 25 metrin korkeudessaTulokset:

tit liitetään toisiinsa täyttämällä saumaura notkealla be-tonimassalla.

4.7 Liitokset

4.7.1 Laattojen väliset saumat

Laattaseinän laattojen keskinäiset liitokset tehdäänmahdollisimman ohuiksi. Saumapinnat on ennen asen-tamista puhdistettava huolellisesti sahauspölystä jamuista tartuntaa heikentävistä epäpuhtauksista. Kuivis-sa ja kuumissa olosuhteissa saumapinnat kostutetaanennen liiman levitystä. Liimasaumojen on oltava täysiäsiten, että laattoja asennettaessa ylimääräistä liimaatyöntyy ulos saumoista.

4.7.2 Liitokset ympäröiviin rakenteisiin

Seinän liitokset ulkopuolisiin rakenteisiin on tehtäväsiten, että ne tarvittaessa joustavat, jos ympäröivissärakenteissa tai siporex-seinässä tapahtuu liikkeitä. Tyy-pillisiä rasituksia ovat mm. lämmönvaihteluista johtuvaulkoseinän käyristyminen tai holvien virumasta, kuivu-miskutistumasta tai kuormituksesta johtuvat liikkeet taiitse väliseinän kuivumisesta aiheutuva kutistuma.

Välipohjien liikkeitä ajatellen seinän alapään 6-10mm:n aluskaista ja yläpään polyuretaanivaahtokiinnitysovat normaalisti osoittautuneet riittävän joustaviksi.

Tarvittaessa, kun yläpuolisen rakenteen painuma sei-nään nähden on suuri, on käytettävä liitosta, joka salliisuuremmat liikkeet kuin uretaanivaahdotus. Seinän ylä-päässä voidaan betonirakenteisiin liityttäessä käyttää esim.U-profiilista tai L-kulmalistoista tehtyä painumakoteloa.

Kiinnitys voidaan myös hoitaa joustavalla teräsliuskakiin-nikkeellä tai esim. holviin seinän pystysaumalinjaan am-mutuilla teräsnauloilla, joiden liikkuminen seinään näh-den varmistetaan muoviputkihylsyllä. Tällöin seinän jaholvin väli täytetään mineraalivillalla ja liitoksen reunoihintulee elastinen kitti. Puurakenteiseen yläpohjaan (pitkätristikot) voidaan käyttää edellä esitettyjä kiinnityksiä taiseinän yläpää voidaan jättää katon alaverhouksen väli-seen “hahloon”, kts. J-osio kiinnitysdet. 17.2.

Kerrostaloissa seinään liittyvien holvien keskinäiset liik-keet ovat useimmiten suurimmat alimmassa kerrokses-sa (maanvarainen lattia/”normaaliholvi”) ja ylimmässäkerroksessa (“normaaliholvi”/yläpohja lumikuormineen).

Liittyminen ulkoseinään kannattaa tehdä joustavak-si ulkoseinään vaikuttavista lämpötilavaihteluista joh-tuen. Esim. kerrostalojen sandwich-seinät ja siporex-ulkoseinät irroitetaan siporex-väliseinistä siten, että vä-liseinän ja ulkoseinän väliin jätetään n. 5 mm:n rako tailiimaus seinään tehdään vain kapeana kaistana seinänkeskilinjan kohdalta. Liitoksen reunat täytetään akryy-likitillä. Osastoivissa seinissä väli täytetään palonkes-tävällä mineraalivillalla. Seinän tuennan varmistamiseksivoidaan tarvittaessa käyttää vaakasaumojen kohdallaesim. peltileikesiteitä.

Roilojen liitokset ympäröiviin rakenteisiin.Roilojen on liityttävä ympäröiviin rakenteisiin palamat-tomia materiaaleja käyttäen. Yleisin tapa on laastiliitos.Laajojen tai muuten liikevaroja vaativien roilojen yhte-ydessä voidaan käyttää esim. seinän yläpäässä painu-makoteloa tai erilaisia palosuojanauhoja tai -kittejä.

Seinän alapäässä voidaan tällöin käyttää laakerinapalonkestävää mineraalivillaa.

L

H

Päivit et t y0

4/2

00

4

C 6

4.7.3 Liikuntasaumat

Liikuntasaumoja suositellaan käytettäväksi kevyissä vä-liseinissä noin kuuden metrin välein. Tällöin lattian jakaton liitosten joustavuus riittää seinän kuivumiskutis-tuma- ja lämpöliikkeitä ajatellen. Saumojen sijaintia har-kittaessa on otettava huomioon myös muiden raken-neosien vaikutus. Esim. holvielementtien viruma taikuormitukset voivat aiheuttaa lattiatasoon epäjatku-vuuskohdan tuen kohdalla, tällöin on edullista sijoittaatukeen nähden poikittaisen siporex-väliseinän liikunta-sauma tukilinjalle.

4.8 Liittyvät työt

4.8.1 Sähköasennukset

Upotettavia asennuksia varten tarvittavat työstöt teh-dään valmiiseen pintakäsittelemättömään seinään. Ra-siakolot työstetään rasiaporalla. Putkiurat tehdään ko-neellisesti urajyrsimellä tai käsityönä urakaapimella.Työkaluja voi ostaa tai vuokrata siporex-valmistajalta.Putkiuran tulee olla niin syvä, että putken päälle saa-daan n. 10 mm laastia. Uriin asennettavat putkituksettuetaan uran pohjaan esim. sinkityillä nauloilla. Putki-asennusten jälkeen urat täytetään mahdollisimmanvähän kutistuvalla laastilla, esim. kalkkisementtilaastil-la. Rasioiden asentamiseen suoraan asentoon ja oike-aan syvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Rasia voi-daan esim. kiinnittää vanerilevyyn (levyn läpi), joka sit-ten on helppo asentaa kiinni seinäpintaan.

4.8.2 Läpiviennit

Yksittäisiä putkien läpivientejä ja vastaavia aukkoja voiväliseiniin tehdä poraamalla.

Suurempia ilmastointiputkien läpivientejä ja vastaa-via varten on tehtaalta saatavissa kovametalliterällä va-rustettuja poria. Sähkörasioiden upotusta varten teh-das toimittaa poria, jotka luonnollisesti soveltuvat myöspitempien reikien tekemiseen.

4.9 Pintakäsittelyt

4.9.1 Yleistä

Pintakäsittelyjen alustana siporex-väliseinälaatat tai -ele-mentit ovat monessa suhteessa muiden kiviainesma-teriaalien kaltaisia. Pintakäsittelytoimenpiteet voidaantehdä, kun siporexin kosteus vähintään 50 mm:n sy-vyydellä pinnasta on alentunut noin 15 painoprosent-tiin. Kevyiden väliseinien kuivuminen tapahtuu nope-asti ja pintakäsittelytyöt voidaan yleensä aina suorittaanormaalin rakennustyön aikataulun mukaisesti.

Pinnan viimeistelySeinäpintoihin tulleet kolhut ja lohkeamat korjataanennen varsinaista pinnoituskäsittelyä laastilla. Paikka-ustyössä on varottava kiinnitysten joustomahdollisuu-den pilaavien “siltojen” syntymistä siporex-seinän jaympäristön välille.

Maalattavat ja tapetoitavat pinnatPintakäsittelyssä voidaan käyttää normaaleja kiviaines-pohjalle tarkoitettuja tasoitus- ja päällystemateriaaleja.

Huolellisesti asennetun harkko- tai laattaseinän esi-käsittelyksi maalausta tai tapetointia varten riittää yleen-sä:– maalattaville pinnoille osittain tasoitus ja ylitasoitus

kahdesti– tapettipinnoille riittää useimmiten osittain tasoitus ja

ylitasoitus.Tasoitetyön jälkeen avataan joustaviksi suunnitellut

liitoslinjat leikkaamalla tasoitteeseen tarvittavat varjo-saumat tai urat elastista kittausta varten. Tällaisia ovatesimerkiksi seinän ja katon liitokset sekä väliseinien jaulkoseinän liitokset.

Tasoitetyön yhteydessä painetaan ensimmäisen tuo-reen pohjimmaisen tasoitekerroksen pintaan vahvistus-kangas estämään tasoitteen kuivumisesta johtuvienhiushalkeamien näkymistä, tai kangas kiinnitetään lii-maamalla tasoitteen kuivuttua. Mikäli yhtenäistä vah-vistuskangasta ei käytetä, vahvistetaan ovenylityskoh-dat ja vastaavat rakennekohdat pintavahvistuskankaal-la.

Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahviste-taan metallisilla kulmalistoilla.

Laatoitus ja vedeneristeetMärkätilojen väliseinissä suositellaan käytettäväksi vä-hintään 88 mm:n paksuisia väliseinälaattoja.

Kaakelointi ja keraamiset laatat kiinnitetään esim.normaaleissa WC-tiloissa käsittelemättömälle siporex-pinnalle laattalaastilla.

Pesuhuoneissa ja vastaavissa kosteissa tiloissa, joi-hin tehdään vedeneristys, käytetään tutkittuja, sipore-xin kanssa toimivia vedeneristyskäsittelyjä, joilla on ser-tifiointi. (VTT n:o 123/01)

Hallirakennusten väliseinätTyö- ja varastotiloissa tai vastaavassa käytössä olevis-sa rakennuksissa viistetyin saumoin varustetut SV-ele-menttiseinät jätetään usein käsittelemättä tai ne maa-lataan ohuesti lateksilla. Harkkoseinät jätetään käsitte-lemättä tai käsitellään haluttuun laatutasoon.

4.10 Kiinnitykset

Kiinnitykset ja ripustukset väliseiniin onnistuvat hyvintarkoitukseen suunnitelluilla paisuntatulpilla ja vastaa-villa kiinnikkeillä. Koska kevyiden väliseinien paksuusrajoittaa järeimpien kiinniketulppien käyttöä, voidaankuormitetuimmat kiinnitykset tehdä myös esim. pult-taamalla läpi seinän. Yksityiskohtaisia tietoja kiinnikkeis-tä ja niiden kapasiteetista saa eri valmistajien teknisis-tä tiedotteista. Kts. myös luku 34.

4.11 Pakkaus, toimitukset

Siporex-väliseinälaatat on pakattu kutistemuoviin pui-sille 600 x 600 mm:n lavoille. Neljä tällaista kutiste-

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

C 7

muovilla yhteen sidottua nippua muodostavat kuljetus-pakkauksen.

Väliseinälaatat ja yleisimmät väliseinäelementtipituu-det toimitetaan yleensä suoraan varastosta. Poikkeavanpituiset väliseinäelementit valmistetaan tilauksen mu-kaan, jolloin toimitusaika on n. 3-4 viikkoa tilauksesta.

4.12 Mallirakennusseloste/laattaseinä

F52 Kevyet väliseinät (Esim. wc/ph-ryhmän seinä)

VS01 Siporex-väliseinä, Siporex-väliseinälaatta V50088 mm.– Asennus liisterilaastia käyttäen valmistajan asennus-

ohjeen mukaan.– Liittymät ympäröiviin rakenteisiin rakennepiirustus-

ten sekä valmistajan ohjeiden ja suositusten mukaan.– Yli kuuden metrin pituisiin yhtenäisiin seiniin tulee

liikuntasauma rakennepiirustusten mukaan.– Ulkonurkat tehdään yleensä suorana ns. votsiliitok-

sena ja ulkonurkkaan tulee alumiinileikkonaula taikierrenaula c/c 600 varmistamaan liitosta, mikäli tar-kempaa liitosdetaljia ei esitetä.

– Putkiurat ja rasiakolot työstetään asennettuun sei-nään ennen paikkaus- ja tasoitetöitä. Putkiurat ontehtävä niin syviksi, että putken päälle saadaan n.10 mm laastia.

– Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa välisei-nissä käytetään ensimmäisen ja toisen tasoiteker-roksen väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitu-kangasta tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvis-tuskangas jättää pois.Sisäseinien ulkokulmat ja aukkojen pielet vahviste-taan metallisilla kulmalistoilla.

– Vedeneristykset tehdään käyttäen sertifikaatissa NroC 123/01 mainittuja tuotteita vedeneristeiden toi-mittajien ohjeitten mukaan.

– Kiinnitykset siporex-seinään tehdään Siporex-kiinni-keoppaan mukaan.

Siporex-väliseinälaatat.

Toimitetaan neljän pakkauksen nipuissa, paino ≈ 700 kg.

Siporex-väliseinäelementti.

Laatan paksuus Laatan norm. toimituspaino Lukum./pakkaus Pakk. paino Pakk. korkeus

mm kg kpl kg mm

68 15 11 n. 165 850

88 19 9 n. 170 900

100 21 8 n. 170 900

Siporex-väliseinälaatta.

Siporex-väliseinäelementit.

Toimitetaan niputettuina, sidonta vannenauhalla.

Elem. paksuus Elem. normaali toimituspaino Lukum./pakkaus

mm kg/m2 kpl

68 n. 45 11

88 n. 55 8

100 n. 65 7 tai 8

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 1

D5.1 Yleistä

Siporexia on käytetty pien-, rivi- ja kerrostalojen ulko-vaipan ja rungon materiaalina koko tuotteen olemas-saolon ajan.

Jo 40- ja 50-luvulla siporex oli yleinen ulkoseinä-materiaali omakotitaloissa. Ensimmäiset tyyppitalotsuunniteltiin 50-60-lukujen vaihteessa. Nykyinen Jä-merä-kivitalojärjestelmä kehitettiin 70-luvun alussa.Tavoitteena oli luoda yhtenäiseen detaljiikkaan pohjau-tuva rakennusjärjestelmä, joka ei rajoittaisi arkkitehtoo-nista suunnittelua. Jämerä-kivitalojen jatkuva suosionkasvu on osoittanut järjestelmän toimivuuden.

Asuinrakennusten seinätyypit ovat vuosien kulues-sa kehittyneet osin lämmöneristysvaatimusten, osin ark-kitehtuurin vaatimusten myötä. Rapattu massiivihark-koseinä on säilyttänyt suosionsa kaikkina siporexin vuo-sikymmeninä, seinän paksuus on vuosien kuluessakasvanut, materiaalin kuivatiheys pienentynyt ja sau-mat ovat vaihtuneet paksuista muuraussaumoista ohui-siin liimasaumoihin. 60- ja 70-luvuilla rakennettiin myöspaljon omakoti- ja rivitaloja, joiden seinät ovat pysty-suuntaisia kerroksen korkuisia siporex-elementtejä.Normaali aikansa määräykset hyvin täyttänyt ulkosei-nän paksuus oli 250 mm. Nykyisin vastaava noin 400mm:n paksuinen pystyelementtirakenne on edelleenkäytössä esimerkiksi Ruotsissa sekä pientaloissa ettäkerrostaloissa.

Erilaiset yhdistelmärakenteet ovat myös olleet tyy-pillisiä siporexille. Näissä seinissä siporex-rakenteeseen

on lisätty sisä- tai ulkopuolinen lisälämmöneriste ja mah-dollinen ulkovuoraus. Nykyisin suosituin yhdistelmära-kenne on 250 mm:n vahvuinen siporex-harkkoseinä,jossa on 60 mm:n ulkopuolinen lisälämmöneriste jaulkokuorena tiili tai puu. 40-luvun lopulla tehtiin Hel-sinkiin jopa kokonaan siporex-rakenteisia ja sen jälkeenrunsaasti eri tyyppisillä siporex-vaipoilla varustettujakerrostaloja. Ulkopinnan harkot tai elementit ladottiinmuottiin ja ne kiinnittyivät valutartunnalla sisäpuoliseenbetoniseinään, tai ulkovaipan muodosti pelkkä siporex-harkko- tai -elementtiseinä. Kerroksen korkuiset suur-elementit, maksimissaan 7,5 x 2,8 m, toimitettiin tarvit-taessa valmiiksi ulkopinnoitettuna ja ikkunat tehtaallapaikalleen asennettuna.

Pientalojen ylä-, väli- ja alapohjia on rakennettu rau-doitetuista siporex-elementeistä jo vähintään 50 vuo-den ajan. Omakotitalon yläpohjan perinteinen raken-ne on ollut kantava siporex-elementtilaatasto, lisäeris-tys mineraalivillasta ja puurakenteinen siporex-laatas-ton kannattama kevyt vesikatto. Vesikaton tuulettuvanilmatilan koko ja muoto oli vapaasti valittavissa arkki-tehtuurin vaatimusten mukaan. Ensimmäisissä tyyppi-taloissa siporex-elementtien paksuus oli 150 mm ja li-säeristettä laitettiin n. 50 mm. Jo 70-luvun lopulla nor-maali yläpohjarakenne oli 200-250 mm:n siporex janoin 100 mm:n lisäeriste, jolloin U-arvo oli luokkaa0,23-0,26 W/m2K.

60- ja 70-lukujen aikana tasakatot olivat muodissa.Tasakatto oli yksinkertaisimmillaan 300 mm paksu mas-siivikatto tai yläpinnastaan esim. kovalla mineraalivil-

5. ASUINTALOJEN SIPOREX-VAIPPATYYPPEJÄ

Harkkorakenteinen pientalo.

D 2

Päivit et t y0

4/2

00

4

lalla lisäeristetty tuulettumaton siporex-katto. Massiivi-katon kiistaton etu on sen yksinkertainen rakenne sekälumen U-arvoa huomattavasti parantava vaikutus jaauringon säteilyenergian hyväksikäyttömahdollisuus.Täten esim. 300 mm:n katon energian kulutus käytän-nössä on ollut kymmeniä prosentteja pelkän U-arvonmukaan laskettua teoriaa vähäisempi.

5.2 Asuintalojen kattoratkaisut

5.2.1 Yleistä

Asuintalotyyppisten siporex-rakennusten kattojen suun-nittelun eräs tärkeä tekijä on lämmöneristysvaatimus.

Siporex-laataston yläpuolelle sijoitetun lisäeristeenavulla saavutetaan helposti rakentamismääräyskokoel-man vaatimusten edellyttämä yläpohjan normaali U-arvo 0,16. Samoin eristepaksuutta lisäämällä päästäänpienempiin U-arvoihin joiden avulla voidaan tehokkaastivaikuttaa rakennuksen vaipan kokonaislämpöhäviöihin.Lisäeristeen alapuolella oleva siporex-laatasto toimiimyös tehokkaana lämmönvaraajana. Tällöin kattotyyp-pi on useimmiten yläpuoleltaan tuuletettu ja eriste onvesihöyryä läpäisevää tyyppiä, joskin muunlaistakin rat-kaisua voidaan käyttää.

5.2.2 Yläpuolelta tuuletettu suorasiporex-yläpohja

Vaakasuoran kantavan siporex-yläpohjan päälle tuetaantasaisesti puurakenteinen kattotuoliristikko ja lisäläm-pöeristeet levitetään suoraan siporex-elementtiholvinpäälle. Yläpuolen puurakenteen muoto on vapaasti va-littavissa talon arkkitehtuurin mukaan. Yläpuolen tuu-letus antaa mahdollisuuden käyttää normaaleissa asuin-tiloissa joko höyryä läpäiseviä tai tiiviitä alapuolen pin-noitteita.

5.2.3 Kalteva siporex-yläpohja matalallatuuletusraolla

Kaltevan siporex-yläpohjan päälle asennetaan kattotuolityleensä tasakorkuisten siporex-palojen varaan, jolloinsiporex-laataston yläpuolelle saadaan 250-350 mmkorkea tila lisäeristystä ja tuuletusta varten. Siporex-ko-rokkeiden säännöllisestä muodosta johtuen niiden jaympäröivän lisäeristeen liitos on helppo saada tiiviiksi.Matalasta tuuletustilasta johtuen on ilmankierrosta eri-tyisesti huolehdittava. Rakennusajan kosteuden poistu-mista säädellään levittämällä siporexin ja lisäeristeenväliin vesihöyryä läpäisevä sitkeä rakennuspaperi.

5.2.4 Yläpuolelta lisäeristetty tuulettumatonmassiivikatto

Massiivikaton lämmöneristyskykyä lisätään asentamallasiporex-elementtien yläpuolelle esimerkiksi jäykkä mi-neraalivillakerros tai polyuretaanilevyt. Lisäeristeen jasiporex-elementin välissä on oltava höyrynsulku, jottarakennekosteus ei tiivistyisi lisäeristeisiin. Alapinnassaon ehdottomasti käytettävä hengittävää pinnoitetta.

Tällainen ratkaisu sopii hyvin esimerkiksi loivasti kal-listetulle tasakatolle.

Koska katossa ei ole yläpuolista tuuletusrakoa, onvedenpoisto järjestettävä sisäpuolisin kattokaivoin taiulkopuolisessa poistossa on tarvittaessa käytettäväapuna lämpökaapelia. (Kts. luku 21)

5.3 Asuinrakennusten seinätyypit

Asuinrakennuksissa käytetään kahdentyyppisiä sipo-rex-harkoista tehtyjä ulkoseiniä. Vaihtoehdot ovat 375mm paksu massiiviharkkoseinä tai yhdistelmäseinä,jonka muodostavat sisäpuolinen kantava harkkoseinäja sen ulkopuolella oleva lisälämmöneriste ulkopuolisi-ne tuuletusrakoineen. Ulkokuori on yleensä tiiliverhot-tu tai puurakenteinen.

5.3.1 Massiiviharkkoseinä

Siporex-massiiviharkko, jonka kuivatiheys on 400 kg/m3, on yleisin pien-, rivi- ja kerrostalojen kantava ja ei-kantava ulkoseinärakenne.

Yksiaineisen massiiviseinän kiistattomia etuja ovatmm. rakenteen selkeys ja yksinkertaisuus. Työvirhei-den vaara on minimissään. Seinä on helppo ja nopeaasentaa myös pientalorakentajan omana työnä.

Liimaustyön jälkeen seinä on jo valmis lämpöä eris-tävä kantava rakenne. Lopullinen valmis seinä syntyytämän jälkeen sisä- ja ulkopuolien pintakäsittelyllä.

Seinän sisäpuoli tasoitetaan ja viimeistellään normaa-lien kiviseinien tavoin (kts. luku 33). Ulkopuolen nor-maali pinnoite on verkotettu kolmikerrosrappaus taikaksikerrosrappaus, esim. kuitulaastirappaus. (Kts. luku33)

Seinä on käytännössä osoittautunut lämpötaloudel-taan edulliseksi; sen massa tasoittaa nopeita lämmön-vaihteluita ja varastoi helposti esim. halvemman yöläm-mön tai kevättalven auringonsäteilyn energiaa, joka tuu-letusraollisissa ulkoseinävaihtoehdoissa ei yleensä pää-se parantamaan rakennuksen lämpötasetta. Suoritet-tujen tutkimusten perusteella VTT on myöntänyt serti-fikaatin Nro C260/03. Siinä todetaan 375 mm paksuntiheysluokkaa 400 olevan harkkoseinän U-arvon ole-van 0,28 W/m2K.

5.3.2 Yhdistelmäseinät

Yhdistelmäseinien sisäpuolisen siporex-osuuden nor-maali paksuusvaihtoehto on 250 mm, myös 150 mmkäytetään. Yhdistelmäseinässä siporex-harkkoseinäsäilyy lisäeristeen ja ulkokuoren suojaamana kuivissavakio-olosuhteissa, sen kosteuden ja lämpötilan vaih-telut ovat vähäisiä. Seinä voi massansa ansiosta tehok-kaasti varastoida sisäpuolista lämpöenergiaa. 375 mmpaksun harkkoseinän verhous ulkopuolelta laudoituk-sella on viime vuosina suosiota saanut rakenne. Täl-löin ei käytetä siporexin lisäksi muita lämmöneriste-materiaaleja.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 3

D6.1 Yleistä

Suunnittelussa päästään taloudelliseen lopputulokseennoudattamalla sovittuja moduulimittoja. Siporexia käy-tettäessä ne eivät kuitenkaan käytännössä rajoita suun-nittelun vapautta, koska perusmoduulit ovat riittävänpienet eli vaakatasossa 3M ja pystysuunnassa 2M.Moduulimitoituksen ansioista voidaan valmistaa pelkäs-tään tiettyjä vakiomittaisia elementtejä ja harkkoja, jol-loin rationalisoinnin avulla saavutetaan säästöjä niin teh-taalla kuin työmaallakin.

Kun rakennusmateriaalina on siporex, on kuitenkintarvittaessa mahdollista valmistaa juuri halutun mittai-sia elementtejä (käyttämällä silloinkin 20 mm:n pituus-jakoa).

6.2 Vaakamoduuli

Ulkoseinien, kantavien väliseinien ja kattoelementtiensuunnittelun ja mittojen yhteensovittamisen perustanakäytetään vaakatasossa moduuliverkkoa, jonka linjo-jen väli on 3M.

Ulkoseinät pientaloissaSiporex-pientaloissa käytetään nykyisin etupäässä kah-denlaisia ulkoseinärakenteita. Kun halutaan rapattu jul-kisivu, seinä tehdään massiiviharkoista (paksuus 375mm), jotka sellaisenaan muodostavat riittävästi lämpöäeristävän kantavan rakenteen. Toinen vaihtoehto on

yhdistelmäseinä (kokonaisuuspaksuus yleensä >385mm), joka muodostuu sisäpuolisista kantavana raken-teena toimivista yleensä 250 mm paksuista siporex-harkoista (minimi 150 mm), lisälämmöneristeestä ja ul-koverhouksesta (useimmiten tiiliverhouksesta).

Molemmissa tapauksissa siporex-harkot sijoitetaanmoduuliverkossa siten, että harkkoseinän sisäreunatulee moduulilinjojen keskiväliin eli 150 mm:n etäisyy-delle moduulilinjoista. Harkkojen pituussuunnassa käy-tetään puolen kiven limitystä ja harkkojen pystysau-mat sijoitetaan aina moduulilinjojen puoliväliin. Kuvas-sa D1 on esitetty ulkoseinärakenteiden sijoittuminenmoduuliverkossa sekä eri harkkopaksuuksilla ulkonur-kissa tarvittavat harkkojen sovituslimitykset. Kun hark-kojen sahaaminen halutaan minimoida, kannattaa myösikkuna- ja oviaukkojen pielet sijoittaa moduulilinjojenpuoliväliin.

Muita seinärakenteita käytettäessä noudatetaanedellä esitettyjä periaatteita seinän sisäreunan ja mo-duulilinjojen suhteen, kun sisäkerroksen paksuus onvähintään 150 mm. Jos paksuus on alle 150 mm, sijoi-tetaan seinäkerroksen ulkoreuna moduulilinjalle.

Kerrostalojen ulkoseinätKerrostalojen ulkoseinissä käytetään normaalisti 375mm:n massiiviharkkoja ei-kantavana tai kantavana ra-kenteena. Seinien mitoituksessa voidaan soveltaa edel-lä esitettyä pientalojen järjestelmää.

6. SUUNNITTELUMODUULIT

Kerrostalo siporex-harkoista.

D 4

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D1. Massiiviseinän ja yhdistelmäseinien nurkkien limitykset.

3M

3M

Yhdistelmäseinä/250 mm siporex

≥ 4

00

450

3M

3M

Yhdistelmäseinä/150 mm siporexa)

150

3M

3M

≥ 4

30

550

150

375

600

3M

3M

Massiiviseinäa)

150

a)

b)

b)

b)

3M150 150

250

150

Ikkunan pieli

450 mm pitkät harkot sahataan työmaalla

Ikkunan pieli

550 mm pitkät harkot sahataan työmaalla

Ikkunan pieli

600 + 75 mm pitkät harkot75 mm pala sahataan työmaalla

a) Ulkoseinien sijainnit moduuliverkon linjaan nähden b) Vastaavan paksuisen harkkoseinän nurkan limitys

75

D 5

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D3. Huoneistojen välisten väliseinien liittyminen ulko-seinään ja moduuliverkkoon.

Kuva D2. Sokkelin sijainti moduuliverkkoon nähden.

SokkelitSokkelin ja useimmiten myös kellarin ulkoseinän sijaintimääritetään yläpuolella olevan ulkoseinän mukaan si-ten, että valmiiden pintojen välille tulee 15-35 mm:nporrastus. Tämä on otettava huomioon perustuspiir-roksen mittoja määritettäessä. Kaksi esimerkkiä onesitetty kuvassa D2. Katso myös kappaleen 9, sipo-rex-maanpaineseinät, kuvia.

Kantavat väliseinätHuoneiston sisäiset kantavat väliseinät on pyrittävä si-joittamaan siten, että moduuliviiva on seinän molem-pien pintojen välissä ja vähintään 100 mm seinäpin-nan sisäpuolella. Siksi molemmilta puolin kuormitetunväliseinän minimipaksuus on 200 mm. Jos laatastotukeutuu väliseinään vain toiselta puolelta, voi moduu-liviiva kuormittamattomalla puolen kuitenkin olla alle100 mm:n etäisyydellä seinäpinnasta.

Huoneistojen väliset kaksoisseinät sijoitetaan yleensämoduuliverkkoon siten, että moduuliviiva yhtyy seinänkeskilinjaan. Moduuliverkko voidaan ajatella myös huo-neistokohtaiseksi, jolloin se katkeaa kaksoisseinän il-maraon kohdalla. Huoneistojen välisten kaksoisseini-en liittyminen ulkoseinään ja moduuliverkkoon on esi-tetty kuvassa D3.

Kun kantava seinälinja ulkoseinän sisänurkan jälkeenjatkuu väliseinänä, kannattaa 200 mm:n väliseinäpak-suutta käytettäessä ulkoseinäosuus usein sijoittaa poik-keavasti moduuliverkkoon. Esimerkkejä huoneiston si-säisten kantavien väliseinien sijoittamisesta moduuli-verkkoon on esitetty kuvissa D4 ja D5.

35

3M

235 150

225 150

190 150

25020

215 125

3M

25015050150

15050150

n x 3M n x 3M

n x 3M

375

150

Huoneistojen välissä moduuliverkko katkeaa.

Yhtenäinen moduuliverkko.

Liikuntasauma

Liikuntasauma

D 6

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D4. Laataston ja seinien yhteensovittaminen massiiviseinässä.

Laataston ja seinien yhteensovittaminenKun seinät on sijoitettu moduuliverkkoon nähden edelläesitettyjen periaatteiden mukaisesti, sijoittuvat holviensiporex-elementit (pituuden liittymismitta on 3M:n ker-rannainen, kuitenkin korkeintaan 60M) automaattises-ti siten, että elementtien päät ja pitkittäissivut yhtyvät

moduulilinjoihin. Näin varmistuu myös se, että elemen-teille muodostuu riittävät tukipinnat. Tarvittaessa käy-tetään siporex-elementtejä, joiden leveyden liittymis-mitta on 3M. Esimerkkejä laataston ja seinien yhteen-sovittamisesta on esitetty kuvissa D4 ja D5.

225 n x 3M 225n x 3M225 n x 3M 225n x 3M

60

0+

75

60

0+

75

600+75

600+75

600+75

375 100 150

250

525

225

3M

225

n x 6M

6M

6M

6M

n x 6M

3M

D 7

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D5. Laataston ja seinien yhteensovittaminen yhdistelmäseinissä.

Kaltevat yläpohjatKun siporex-laatasto seuraa harja- tai pulpettikatonmuotoa ja tulee näin ollen kaltevaan asentoon, päte-vät pääsääntöisesti edellä esitetyt periaatteet. Poikke-uksen muodostaa harjan suuntaisten siporex-element-tien leveyssuuntainen jako, mikä ei kaltevassa tasossayhdy moduuliviivoihin. Tällöin harja yleensä sijoitetaan

yhtymään moduuliviivaan ja lappeen reunimmaisia ele-menttejä joko viistetään tai ne toimitetaan valmiiksikavennettuina. Joskus joudutaan hormilävistyksen ta-kia siporex-elementit sijoittamaan myöskin siten, ettäkavennettuja elementtejä käytetään sekä harjalla ettälappeella (Detaljikuvia kappaleessa 11.4).

225 n x 3M n x 3M225 n x 3M n x 3M

450

225

100

150

200

225

3M

n x 6M

6M

6M

6M

n x 6M

3M

150

150 > 165100

D 8

Päivit et t y0

4/2

00

4

2,5M250

(tarvittaessasovituskokeus)

2500

50…(150)

2590(2190)

250

25,5M(26,5M)

26M(24M)

2,5M

28M(29M)

28,5M

2,5M250

1200

2500

250

25,5M(26,5M)

26M(27M)

2,5M

28M(29M)

28,5M(29,5M)

400

900

250

10

2,5M

(sovituskor-keus aukkosei-nien mukaan)

50…(150)

(tarvittaessasovituskokeus)

100…(200)

Kuva D6. Siporex-seinien pystysuuntainen moduulimitoitus.

6.3 Pystymoduuli pientaloissa

Korkeussuunnassa käytetään 2M-perusmoduulia, mikäon sama kuin siporex-harkkojen korkeuden liittymis-mitta. Kuitenkin siporex-laataston kohdalle muodostuuepäjatkuvuuskohta, sillä sen paksuus on 250 mm. Josseinien korkeus on tasakorkuisin harkoin 26M tai 28M,tulisi kerroskorkeudeksi 28,5M tai 30,5M.

Välipohjissa siporex- elementtien yläpuolisen latti-an pintarakenne vaihtelee yleensä välillä 50...150 mm,alapohjissa paksuus voi olla vieläkin suurempi. Jos esi-merkiksi pyritään aukkojen yläpuolen 4M- tai 6M- palk-kikorkeuden ja ovien 21M:n määrittämään vapaaseenkorkeuteen, voidaan 50 mm:n pintavalun yhteydessäsiporex-laataston päälle liimata ensin 150 mm korkeaharkkokerros ja 150 mm paksun pintarakenteen yhtey-

D 9

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D7. Siporex-seinien pystysuuntainen moduulimitoitus.

dessä tarvitaan 250 mm korkea sovitusharkkokerros.jolloin seinien korkeus on 25,5M tai 26,5M. Kerros-korkeudeksi tulee 28M tai 29M. Tällöin myös yhdistel-mäseinärakenteen tiiliverhous pysyy normaalissa 1M-pystymoduulissa ja ikkuna- ja oviaukkojen yläreunatsijaitsevat keskenään samassa tasossa.

Ikkuna- ja oviaukkojen sijoituksessa lähdetään siitä,että aukon yläpinta asetetaan yleensä tasoon, joka on

4M:n verran laataston alapinnan alapuolella. Poikkeuk-sen muodostaa matalampi kellarikerros (huonekorkeus2400 mm), jossa aukon yläpinta sijoitetaan useimmi-ten 2M:n verran välipohjalaataston alapinnan alapuo-lelle.Kuvissa D6 ja D7 on esitetty poikkileikkauksia, jossayllä esitetyt ohjeet on otettu huomioon.

(tarvittaessasovituskokeus)

25,5M(26,5M)

26M(27M)

28M(29M)

28,5M(29,5M)

900

50…(150)

(tarvittaessasovituskokeus)

100…(200)

2,5M

400

2100

50

2500

250

25,5M

28M

2,5M

28M

27,5M

2,5M250

1200

2100

250 2,5M

400

250

400

150

2,5M

11M

21M

6M 6M

12M

16M

6M

16M

4M

Päivit et t y0

4/2

00

4

D 10

D

1) 2)

7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTELU

7.1 YleistäTässä luvussa esitetyt suunnitteluohjeet soveltuvat kan-tavien ja ei-kantavien siporex-harkkoseinien mitoituk-seen silloin, kun harkkoseinät mitoitetaan ns. raudoit-tamattomina. Seinärakenteisiin tarvitaan kyllä kutistu-maraudoitus (kts. kappale 11.1), mutta sitä ei oteta mi-toituksessa huomioon. Mitoitus perustuu RakMK B5"Kevytbetonirakenteet" -ohjeeseen sekä yhdistetyn pu-ristus- ja taivutustarkastelun osalta mitoitusmenetel-mään, josta on saatu VTT:n lausunto. (VTT:n Tutkimus-selostus BET 411332). Ohjeita on täydennetty TTKK:ssa1998-1999 suoritetun diplomityön yhteydessä tehty-jen kuormituskokeiden perusteella.

Suunnitteluohjetta voidaan käyttää myös useampi-kerroksisten rakennusten harkkoseinien mitoittami-

seen, kunhan rakennuksen kerrokset ylintä kerrostalukuun ottamatta on jäykistetty pääasiassa jäykistävilläseinillä, jotka siirtävät vaakakuorman jäykistettävältä sei-nältä suoraan alapuolisille rakenteille.

7.2 Harkkoseinien mitoituslujuudetSiporex- harkkoseinien lujuusominaisuudet on annet-tu Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeessa"Kevytbetoniharkkorakenteet, RakMK B5". Ohjeenmukaiset ominaislujuudet on esitetty taulukossa D1.Siporex-harkkoseinien laskentalujuudet saadaan jaka-malla ominaislujuudet materiaaliosavarmuuskertoimel-la. Murtorajatilassa materiaaliosavarmuuskerroin on 2,0ja käyttörajatilassa se on 1,0. Laskentalujuudet on esi-tetty taulukossa D2.

Taulukko D1Siporex-harkkoseinien lujuuden ominaisarvot

Kuivatiheys Puristuslujuus Taivutusvetolujuus Leikkauslujuus Kimmomoduuli 4)Kohtisuoraan harkon Kohtisuoraan harkon

lapetta vastaan 1) päätä vastaan 2) 3)

ρ fck

= 0,7xKn

fctk

fctk

= 0,1xKn

fvk = 0,06xK

nE

c= 750xK

n

kg/m3 N/mm2 N/mm2 N/mm2 N/mm2 N/mm2

400 1,19 0,26 0,17 0,10 1275

450 1,61 0,26 0,23 0,14 1725

500 2,10 0,26 0,30 0,18 2250

3) Pätee, kun symmetrisesti sijoitettavan raudoituksen poikkipinta-ala on yhteensä vähintään 0,3 ‰.4) Pitkäaikaiselle kuormalle mitoitettaessa Ec jaetaan 2,0:lla.

Taulukko D2Siporex-harkkoseinien laskentalujuudet murtorajatilassa

1), 2) ja 3) Kts taulukon D1 alaviitteet

Kuivatiheys Puristuslujuus Taivutusvetolujuus LeikkauslujuusKohtisuoraan harkon Kohtisuoraan harkon

lapetta vastaan 1) päätä vastaan 2) 3)

ρ fcd

fctd

fctd

fvd

kg/m3 N/mm2 N/mm2 N/mm2 N/mm2

400 0,595 0,13 0,085 0,051

450 0,805 0,13 0,115 0,069

500 1,05 0,13 0,15 0,09

D 11

Päiv

itett

y

04

/20

04

Wd

A. Erillinen tarkastelu

Nd

Nd

e

e0

A-A

Wd

Wd

Wd

A

A

Nd

Nd

e

e0

Lc = L

Wd

(Nd)

(e0)

Lc = L

a) Pystykuorma b) Vaakakuorma

B. Yhdistetty pysty- ja vaakakuormatarkastelu

Kuva D9. Pystykuorman jakautuminen seinässä.Kuva D8. Harkkoseinien mitoitustavat.

7.3 Mitoitustavat

Harkkoseinä voidaan mitoittaa pysty- ja vaakakuormil-le kahdella vaihtoehtoisella tavalla (kts. kuva D8).A. Normaalivoimalle ja poikittaiselle kuormalle mitoit-

taminen suoritetaan erikseen.B. Suoritetaan normaalivoiman ja poikittaisen kuorman

yhdistetty mitoitustarkastelu.

A. Erillinen tarkasteluNormaalivoimalle ja poikittaiselle kuormalle mitoitta-minen on mahdollista suorittaa erikseen silloin, kunpoikittainen kuorma koostuu tuuli- ja kaidekuormista.

Tämä on mahdollista siitä syystä, että tuuli- ja kaide-kuormien aiheuttamat taipumat ovat niin pienet, etteiniiden vaikutusta tarvitse ottaa huomioon. Lisäksi tuu-len paine aiheuttaa taipuman, joka yleensä pienentäänormaalivoiman aiheuttamaa taipumaa.a) Normaalivoimalle mitoitettaessa oletetaan seinän toi-

mivan pystysuunnassa sauvarakenteena, joka ontuettu lattiaan ja yläpuoliseen laatastoon. Seinä ole-tetaan yläpäästään nivelelliseksi ja alapäästään osit-tain kiinnitetyksi. Nurjahduspituutena L

c käytetään

seinän vapaata korkeutta L.b) Poikittaiselle kuormalle mitoitettaessa oletetaan sei-

nän toimivan jollakin seuraavista tavoista:

Lα α α α1 α2

L/2 L/2

tan αn ≤ 1/2

D 12

Päivit et t y0

4/2

00

4

– alapäästään kiinnitettynä ulokkeena (alapään kiinni-tys varmistettava)

– vaakasuunnassa palkkina, joka on tuettu jäykistäviinväliseiniin

– ortotrooppisena laattana, joka on tuettu jäykistäviinväliseiniin, lattiaan sekä mahdollisesti yläpuoliseenlaatastoon.

B. Yhdistetty pysty- ja vaakakuormatarkasteluYhdistetylle normaalivoimalle ja poikittaiselle kuormallemitoitettaessa oletetaan harkkoseinän toimivan pysty-suunnassa sauvarakenteena, joka on tuettu lattiaan jayläpuoliseen laatastoon. Seinä oletetaan yläpäästään ni-velelliseksi ja alapäästään osittain kiinnitetyksi. Nurjah-duspituutena L

c käytetään seinän vapaata korkeutta L.

Mitoitustavan valintaMitoitustavan valinta riippuu pääasiassa siitä, miten vaa-kakuormien oletetaan siirtyvän jäykistäville rakenteilleharkkoseinää mitoitettaessa, eli rakennuksen jäykistys-tavasta (Kts. myös lukua 12).

Pientaloissa, joissa jäykistäviä seiniä on lähekkäin,tapahtuu rakennuksen jäykistys pääasiassa niiden avul-la, jolloin voidaan käyttää mitoitustapaa A. Sen sijaanharkkohalleissa tapahtuu rakennuksen jäykistys useinkattolaataston avulla, jolloin mitoitus on suoritettavatapaa B käyttäen.

Jos kuormia joudutaan siirtämään laataston avulla,merkitsee se tiettyjä lisätoimenpiteitä, kun vaakakuor-mat siirretään laatastolta jäykistäville rakenteille vaar-naterästen ja kitkan avulla. Siksi on järkevää kokeillajatkossa kappaleessa 7.6 esitettyjä mitoitustarkastelu-ja seuraavassa järjestyksessä:1. Normaalivoimalle mitoitus suoritetaan taulukon D3

ja poikittaiselle kuormalle mitoitus kuvan D11 taulu-koiden a ja b avulla -> jäykistystarkastelu tehdäänkappaleen 18.1 mukaan.

2. Normaalivoimalle mitoitus suoritetaan taulukon D3ja mitoitus poikittaiselle kuormalle kuvan D11 taulu-koiden c ja d avulla. -> myös yläpuolista laatastoatarvitaan jäykistävänä rakenteena, joten jäykistystar-kastelu tehdään kappaleiden 12.2 ja 12.3 mukaisesti.

3. Normaalivoimille ja poikittaiskuormille mitoitus teh-dään kuvan D12 avulla -> jäykistystarkastelu tapah-tuu kappaleen 12.3 mukaisesti.

7.4 Yleisiä suunnitteluperiaatteitaHarkkorakenteet suunnitellaan noudattamalla kuormi-tuksia koskevien määräysten yleisiä suunnitteluperus-teita ja rajatilamenetelmää.

Laskelmissa mittoina käytetään nimellismittoja. Poik-kileikkauksen heikennykset kuten urat, reiät ja loveuk-set otetaan laskelmissa huomioon.

Rakenteiden jännemitoiksi otaksutaan tukien keski-öiden etäisyydet sekä seinien ja pilareiden korkeudek-si niiden vapaa korkeus. Jännemitaksi ei kuitenkaantarvitse otaksua suurempaa arvoa kuin tukien vapaaväli kerrottuna 1,05.llä.

Pystykuormien otaksutaan jakautuvan seinissä ja pi-lareissa kuvan D9 mukaisesti. Vaakarakenteiden tuillasekä seinien ja pilarien alapäissä kuormien otaksutaanjakautuvan tasan koko tukipinnalle.

7.5 Materiaaliominaisuudet

Kappaleessa 2.5 on esitetty siporex-materiaalin lujuus-ominaisuuksia sekä tämän luvun kappaleessa 7.2 si-porexista koostuvan harkkoseinän lujuusominaisuudet.Kappaleessa 2.8 esitetään lisäksi muita mitoituksessahuomioon otettavia materiaaliominaisuuksia, kutenmuodonmuutokset kosteuden ja lämpötilan vaikutuk-sesta sekä viruman suuruus.

Lyhytaikaisille kuormille, kuten tuuli- ja kaidekuor-mille mitoitettaessa voidaan käyttää seuraavia kitka-kertoimia:a) Karkaistu kevytbetoni/mineraalivilla

kitkakerroin µ = 0,15b) Karkaistu kevytbetoni/bitumihuopakaista

kitkakerroin µ = 0,4, kun δ⊥ ≤ 0,2 N/mm2

µ = 0,45 - 0,25 x δ⊥, kun δ⊥ > 0,2 N/mm2, missäδ⊥ = kohtisuora puristusjännitys (laatu N/mm2).

7.6 Rakenteiden mitoitusmurtorajatilassa

PuristuskestävyysSiporex-harkkoseinän ja -pilarin puristuskapasiteetti N

u

pelkälle normaalivoimalle mitoitettaessa lasketaan kaa-vasta (Rak. MK B5, 3.6.1):

1 - 2 x ed /h

Nu = ---------------------------------- x A

c x f

cd

1 + 0,001 x (Lc/h)2

missäe

d= 0,05 x h+e

o

eo= normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys (nor-

maalivoiman oletetaan yleensä sijaitsevan tukipin-nan puolessa välissä)

h = seinän paksuusL

c= nurjahduspituus (vapaa korkeus)

Ac= harkkoseinän nettopoikkileikkausala

fcd

= harkkoseinän puristuslujuuden laskenta-arvo, kts.taulukko D2.

Taulukkoon D3 on valmiiksi laskettu eri paksuistensiporex-harkkoseinien puristuskapasiteetteja keskeisel-lä kuormalla ja yhdellä epäkeskisyyden arvolla, missäkuorman puoleisesta pinnasta lähtien puolella seinänpaksuudesta on tasainen kuormitus.

TaivutuskestävyysSiporex-harkkoseinän taivutuskapasiteetti M

u lasketaan

olettamalla rakenne raudoittamattomaksi, jolloin taivu-tuskestävyyttä saadaan käyttää hyväksi vain mitoitet-taessa sellaisille lyhytaikaisille kuormille kuin tuuli- jakaidekuormat. Taivutuskapasiteetti lasketaan kaavasta(Rak. MK B5, 3.6.2):

Mu = f

ctdW

c

missäW

c= poikkileikkauksen kimmoinen taivutusvastus

fctd

= harkkoseinän taivutusvetolujuuden laskenta-arvo, kts taulukko D2.

D 13

Päiv

itett

y

04

/20

04

Taulukko D4

375 mm:n seinän puristuskapasiteetteja Nu (kN/m) seinän yläreunassa, kun reunasta lähtevän kuormituksen

leveys on 140 mm (= 3M-moduulin mukaisen rakennuksen siporex-holvin tukipinta), epäkeskisyys117,5 mmkeskilinjasta.

Seinän korkeus (m) 2,6 2,8 3,0 3,6 4,2 4,8 5,4 6,0 6,4 6,8 7,2

Harkot 400 kg/m3 58 57 57 55 54 52 50 48 47 45 44

Harkot 450 kg/m3 79 78 77 75 73 71 68 65 63 62 60

Harkot 500 kg/m3 102 101 101 98 95 92 89 85 83 81 78

Taulukko D3Siporex-harkkoseinien puristuskapasiteetteja Nu (kN/m) seinän yläreunassa

1) Tiiliverhottu 150 mm paksu harkkoseinä, kun käytetään harkkositeitä 4 kpl/m2.

Lc (m) Seinän paksuus h(mm)/siporex-laatu (ed = 0,05 h) Seinän paksuus h(mm)/siporex-laatu (ed = 0,30 h)

150/ 150/ 200/ 250/ 300/ 375/ 375/ 150/ 150/ 200/ 250/ 300/ 375/ 375/

500 1)500 500 450 450 400 500 500 1)500 500 450 450 400 500

2,4 113 115 165 166 204 193 340 50 51 73 74 91 86 151

2,6 109 111 161 163 202 192 338 48 49 72 73 90 85 150

2,8 105 107 158 161 200 190 335 47 48 70 72 89 85 149

3,0 101 103 154 158 198 189 333 45 46 69 70 88 84 148

3,2 97 100 150 156 195 187 330 43 44 67 69 87 83 147

3,4 94 96 147 153 193 186 327 42 43 65 68 86 82 145

3,6 90 92 143 150 190 184 324 40 41 63 67 84 82 144

3,8 90 139 147 187 182 321 40 62 65 83 81 143

4,0 135 144 185 180 318 60 64 82 80 141

4,2 131 141 182 178 315 58 63 81 79 140

4,4 127 138 179 177 311 57 61 79 78 138

4,6 124 135 176 175 308 55 60 78 78 137

4,8 120 132 173 173 304 53 59 77 77 135

5,0 116 129 170 171 300 52 58 76 76 133

5,2 126 167 168 297 56 74 75 132

5,4 124 164 166 293 55 73 74 130

5,6 121 161 164 289 54 72 73 128

5,8 118 158 162 286 52 70 72 127

6,0 115 155 160 282 51 69 71 125

6,2 112 152 158 278 50 68 70 123

6,4 149 156 274 66 69 122

6,6 146 153 270 65 > 68 120

6,8 144 151 266 64 67 118

7,0 141 149 262 63 66 116

h/2

h

Nu

ed = 0,05 h

h/4

h

Nu

ed = 0,30 h

Lc

D 14

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kolmelta tai neljältä sivulta tuettujen siporex-hark-koseinien mitoitus tuulikuormalle voidaan suorittaa ku-van D11 mitoituskäyrästöjä käyttäen. Käyrästöissä onesitetty siporex-harkkoseinien enimmäismitat tuulikuor-mille 0,5 kN/m2 ja 0,75 kN/m2.

LeikkauskestävyysSiporex-harkkoseinän leikkauskapasiteetti V

u vaakasau-

mojen suunnassa, kun saumaa vastaan kohtisuoraa rau-doitusta ei käytetä, lasketaan kaavasta (Rak. MK B5,3.6.3):

Vu = A

ccfvd

+ 0,3 Nd ≤ 1,5 A

ccfctd

missäA

cc= poikkileikkauksen pinta-ala josta on vähennet-

ty vedetty osuusN

d= leikkaustasoa vastaan kohtisuorassa suunnas-

sa vaikuttavan normaalivoiman laskenta-arvofvd

= harkkoseinän leikkauslujuuden laskenta-arvo,kts taulukko D2

fctd

= harkkoseinän taivutusvetolujuuden laskenta-arvo, kts taulukko D2.

Leikkaus voi muodostua mitoittavaksi yleensä vainjäykistävissä seinissä.

Yhdistetty puristus- ja taivutuskestävyysYhdistetylle normaalivoimalle ja poikittaiselle kuormallemitoittaminen voidaan suorittaa kuvassa D12 esitetty-jen kapasiteettikäyrien avulla siinä tapauksessa, ettäpoikittaiset kuormat koostuvat pelkästään sellaisista ly-hytaikaisista kuormista kuin tuuli- ja kaidekuormat.

Kapasiteettikäyrät on piirretty eri seinän hoikkuuk-sille (L/h) ja ne ilmoittavat harkkoseinän muunnetunnormaalivoima- ja momenttikapasiteetin murtorajatilas-sa. Ko. tapaukseen soveltuvaa käyrästöä valittaessa ontarkistettava, että harkkoseinää kuormittavan normaa-livoiman alkuperäinen epäkeskisyys (e) vastaa käyräs-tön kuormitustapausta, kts. kuva D10.

Jos normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys (e)on kuvassa D12 käytettyjen epäkeskisyyksien (e=0 jae=0,20 x h) välissä, voidaan kapasiteettikäyrän sijaintiarvioida tai voidaan käyttää varmalla puolella olevaa e= 0,2 x h kapasiteettikäyrää.

Kuva D10. Kuormitustapaukset.

Taulukko D5

Kantavalle siporex-harkkoseinälle, jota kuormittaa 1,6 x 0,5 kN/m2 vaakasuoratuulikuorma, sallittava korkeus, johon asti seinä voidaan mitoittaa pelkästäännormaalivoimalle.

* noin-arvo, tarkemmilla laskelmilla (esim. kuvan D12 käyrästöjä käyttäen), pilasterientai poikittaisten väliseinien avulla päästään vielä korkeammalle** tiiliverhous tai sandwich-harkko

Harkon tiheys Harkon paksuus Harkkoseinän vapaa korkeus *

500 kg/m3 150 mm ** ≤ 2,6 m

500 kg/m3 200 mm ≤ 3,0 m

450 kg/m3 250 mm ≤ 3,8 m

450 kg/m3 300 mm ≤ 4,8 m

400 kg/m3 375 mm ≤ 6,0 m

Nd

Nd

e

e0

L

Wd

Nd

Nd

e

e0

Wd

Nd

Nd

e

e0

Wd

Kuormitustapaus 2Kuormitustapaus 1

D 15

Päiv

itett

y

04

/20

04

7

6

5

4

3

2

1

00 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

h15

0yh

dist

elm

äh2

00

h25

0h3

00

h37

5

L(m)

H (m)

h200

h150

yhdistelmä

h375

h300

h250

qd = -0,8 kN/m2-1,2 kN/m2

H

L

7

6

5

4

3

2

1

00 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

h15

0yh

dist

elm

äh2

00

h25

0

h30

0

h37

5

L(m)

H (m)

h200

h150

yhdistelmä

h375

h300

h250

qd = -0,8 kN/m2-1,2 kN/m2

H

L

Vaarallisimman vaikutuksen selvittämiseksi riittää,että tutkitaan seuraavat kuormitusyhdistelmät:1) Suurin N

d (sama tarkastelu kuin pelkälle normaali-

voimalle). Poikittaiskuorman taivutusmomentin suu-ruudella ei käytännössä ole vaikutusta normaalivoi-makapasiteetin ylärajaan.

2) Suurin M1d

ja sitä vastaava pienin Nd (varmalla puo-

lella ollaan, kun suoritetaan pelkkä taivutuskapasi-teettitarkastelu)

Mitoitus tapahtuu määrittämällä normaalivoiman las-kenta-arvo N

d ja poikittaiskuormasta tulevan taivutus-

momentin laskenta-arvo M1d

olettamalla seinän ala- jayläpää nivelellisiksi. Lasketaan niitä vastaavat kertoi-met k

s ja m

s, kts. kuva D12. Merkitään k

s:ää ja m

s:ää

vastaava yhteisvaikutuspiste valittuun käyrästöön ku-vassa D12 ja tarkistetaan, että piste on valitun kapasi-teettikäyrän sisäpuolella.

Kuva D11. (käyrästöt a-d) Siporex-harkkoseinien enimmäismitat tuulikuormalle. Tiiliverhotulle 150 mm paksulle harkkosei-nälle, jossa on tiilisiteitä 4 kpl/mm2, käytetään taulukoissa olevaa sandwich-harkkoseinän käyrää. Seinät voidaan olettaasivuiltaan jatkuviksi, kun symmetrisesti sijoitettavan vaakaraudoituksen poikkipinta-ala on yhteensä vähintään 0,3 ‰ seinänpoikkipinta-alasta.

7

6

5

4

3

2

1

00 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

h15

0yh

dist

elm

äh2

00

h25

0h3

00

h375

L(m)

H (m)

h200

h150yhdistelmä

h375h300

h250

L=4H

qd = -0,8 kN/m2-1,2 kN/m2

H

L

7

6

5

4

3

2

1

00 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

h15

0yh

dis

telm

äh2

00

h25

0h3

00

h37

5

L(m)

H (m)

h200

h150yhdistelmä

h375h300

h250

L=4H

qd = -0,8 kN/m2-1,2 kN/m2

H

L

a) Alareunasta ja sivuilta vapaasti tuetun seinän enimmäis-mitat tuulikuormille 1,6 x 0,5 kN/m2 ja 1,6 x 0,75 kN/m2, kunkarkaistun kevytbetoniharkkoseinän paksuus h (mm)/sipo-rex-laatu on 150/500, 200/500, 250/450, 300/450 tai 375/400. Lisäksi mukana yhdistelmä-harkkoseinä, kun harkkosi-teitä on 4 kpl/m2.

b) Alareunasta tuetun ja sivuiltaan jatkuvan seinän enimmäis-mitat tuulikuormille 1,6 x 0,5 kN/m2 ja 1,6 x 0,75 kN/m2, kunkarkaistun kevytbetoniharkkoseinän paksuus h (mm)/sipo-rex-laatu on 150/500, 200/500, 250/450, 300/450 tai 375/400. Lisäksi mukana yhdistelmä-harkkoseinä, kun harkkosi-teitä on 4 kpl/m2.

c) Ylä- ja alareunasta ja sivuilta vapaasti tuetun seinän enim-mäismitat tuulikuormille 1,6 x 0,5 kN/m2 ja 1,6 x 0,75 kN/m2, kun karkaistun kevytbetoniharkkoseinän paksuus h (mm)/siporex-laatu on 150/500, 200/500, 250/450, 300/450 tai375/400. Lisäksi mukana yhdistelmä-harkkoseinä, kun hark-kositeitä on 4 kpl/m2.

d) Ylä- ja alareunasta tuetun ja sivuiltaan jatkuvan seinänenimmäismitat tuulikuormille 1,6 x 0,5 kN/m2 ja 1,6 x 0,75kN/m2, kun karkaistun kevytbetoniharkkoseinän paksuus h(mm)/siporex-laatu on 150/500, 200/500, 250/450, 300/450 tai 375/400. Lisäksi mukana yhdistelmä-harkkoseinä,kun harkkositeitä on 4 kpl/m2.

D 16

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D12. Siporex-harkkoseinien yhdistetyn puristuksen ja taivutuksen kapasiteettikäyrät, a-c.

0,4

0,2

120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 120

L/h=10

L/h=15L/h=20

L/h=25

L/h=10

L/h=15L/h=20

L/h=25

Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2

Normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys e=0,20 x h

0,6

0,4

0,2

120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 120

L/h=10

L/h=15

L/h=20

L/h=25

L/h=10

L/h=15

L/h=20

L/h=25

Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2

Normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys e=0

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ks=

Nd

b x h x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ks=

Nd

b x h x fcd

a) Siporex-harkkoseinän (harkkojen kuivatiheys ≤ 500 kg/m2 ja paksuus ≥ 150 mm) yhdistetyn puristuksen ja taivutuksenkapasiteettikäyrät.

D 17

Päiv

itett

y

04

/20

04

0,4

0,2

120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 120

L/h=10

L/h=15 L/h=20

L/h=25

L/h=10

L/h=15L/h=20

L/h=25

Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2

Normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys e=0,20 x h

L/h=25 L/h=10 L/h=25

0,6

0,4

0,2

120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 120

L/h=10

L/h=15

L/h=20

L/h=25

L/h=10

L/h=15

L/h=20

L/h=25

Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2

L/h=25 L/h=10 L/h=25

Normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys e=0

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ks=

Nd

b x h x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ks=

Nd

b x h x fcd

b) Siporex-harkkoseinän (harkkojen kuivatiheys ≤ 450 kg/m2 ja paksuus ≥ 250 mm) yhdistetyn puristuksen ja taivutuksenkapasiteettikäyrät.

D 18

Päivit et t y0

4/2

00

4

0,4

0,2

120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 120

L/h=10

L/h=15L/h=20

L/h=25

L/h=10

L/h=15L/h=20

L/h=25

Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2

Normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys e=0,20 x h

L/h=25 L/h=10 L/h=25

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ks=

Nd

b x h x fcd

0,6

0,4

0,2

120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 120

L/h=10

L/h=15

L/h=20

L/h=25

L/h=10

L/h=15

L/h=20

L/h=25

Kuormitustapaus 1 Kuormitustapaus 2

L/h=25 L/h=10 L/h=25

Normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyys e=0

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ms= x103

M1d

b x h2 x fcd

ks=

Nd

b x h x fcd

c) Siporex-harkkoseinän (harkkojen kuivatiheys ≤ 400 kg/m2 ja paksuus ≥ 375 mm) yhdistetyn puristuksen ja taivutuksenkapasiteettikäyrät.

D 19

Päiv

itett

y

04

/20

04

7.7 Rakenteelliset ohjeet

Kantavan harkkoseinän rajamitatEdellä esitettyjä suunnitteluperiaatteita käytettäessä:– Seinän paksuuden tulee olla h ≥ 150 mm– Seinän hoikkuuden tulee olla L/h ≤ 25– Pilarin leveyden b tulee olla vähintään:pilarin paksuus h 150 200 250 ≥ 300 mmpilarin leveys b 600 500 400 300 mm

HarkkokokoIkkunan pielissä tai pistemäisen kuorman alla on käy-tettävä vähintään puolikasta harkkoa eli harkkoa, jon-ka pituus on ≥ 300 mm.

7.8 Holveista seinälle tulevapaikallinen puristusjännitysHarkkoseinän kannattamista väli- ja yläpohjista sille tu-levat tukipintakuormat aikaansaavat seinälle paikalli-sen puristusjännityksen, jonka vaikutus on erikseen tut-kittava kuormista seinälle tulevan kokonaisrasituksenlisäksi. Suurimpia tukipintakuormia aiheuttavat yleen-sä massiiviset paikallavalulaatat ja vastaavat raskaatrakenteet, esim. kuorilaattaholvit. Siporex-elementtihol-vien oma paino on niin vähäinen, että normaalin 140mm:n tukipinnan (liittymismitta 150 mm - 10 mm) yh-teydessä ei tätä puristusjännitystä tarvitse erikseen tut-kia. Betonirakenteisen holvin pienin sallittu tukipinta-mitta 375 mm:n kantavalla harkkoseinällä on 125 mmseinän pinnasta lähtien. Harkkoseinän reunan paikalli-nen puristuskestävyys voidaan esittää kaavalla:

Nu = A

co x f

cd

missäfcd

= harkkoseinän puristuslujuuden laskenta-arvo(taulukko D2)

Aco

= kuormitetun pinnan ala.Kuormitus voi olla samanaikaisesti harkkoseinän mo-

lemmissa reunoissa.Seinän kokonaiskapasiteetti holvista ja mahdollisis-ta muista rakenteista tulevien kuormitusten suhteenon muistettava aina tutkia; useimmiten määrääväk-si muodostuu kuorman epäkeskisyyden rajoittamanormaalivoimakapasiteetti.

Mikäli muu mitoitus ei muodostu määrääväksi, voi-daan 375 mm paksulle tiheydeltään 400 kg/m3 hark-koseinälle käyttää 125 mm:n tukipinnan yhteydessä kor-keintaan seuraavia paikallisia mitoituskapasiteetteja(=murtokuorman laskenta-arvoja):– 75 kN/m, kun harkot liimataan rakosaumoin– 90 kN/m, kun harkot liimataan täyssaumoin.

Mikäli on oletettavissa, että harkkoseinään tukeutu-va rakenneosa pääsee kiertymään tuella ja aiheuttaaseinän reunaan lohkeamisvaaran, on harkon reunaanjätettävä kuormittamaton n. 50 mm:n kaista. Tämä to-teutetaan esim. paikalla valetun laatan yhteydessä asen-tamalla seinän reunaan kokoonpuristuva umpisoluvaah-tomuovikaista.

Kuvissa D10 ja D12 on käytetty seuraavia merkintöjä:N

d= normaalivoiman laskenta-arvo

M1d

= poikittaiskuorman taivutusmomentin laskenta-arvo, seinän ylä- ja alapäässä nivel

e = normaalivoiman alkuperäinen epäkeskisyyse

o= harkkoseinän alapään osittaisen kiinnityksen

huomioonottava epäkeskisyysb = harkkoseinän leveysh = harkkoseinän paksuusL = harkkoseinän vapaa korkeusfcd

= harkkoseinän puristuslujuuden laskenta-arvo,kts. taul. D2.

Jos yhtenäinen siporex-harkkoseinä, joka on tuettulattiaan sekä yläpuoliseen laatastoon ja jota kuormit-taa 0,5 kN/m2 vaakasuora tuulikuorma, täyttää taulu-kossa D4 harkkoseinän vapaalle korkeudelle asetetunvaatimuksen, ei kuvan D12 kapasiteettikäyrästöjä tar-vitse käyttää. Sen sijaan on tarpeellista suorittaa mitoi-tus vain pelkälle normaalivoimalle.

Paikallinen puristuskapasiteettiKun puristava voima kuormittaa vain osaa harkkosei-nän pinnasta, voidaan rakenteen pinnassa puristuslu-juuden laskenta-arvona käyttää korotettua arvoa, joson olemassa edellytykset puristusrasituksen jakaantu-miselle alkuperäistä pintaa suuremmalle pinnalle ku-van D9 mukaisesti (Rak. MK B5). Paikallinen puristus-kestävyys N

u lasketaan kaavasta (Rak. MK B5, 3.6.6):

Nu = A

coƒ

cdx 3 A

c1/A

co ≤ 1,5 x A

coƒ

cd

missäA

co= kuormitetun pinnan ala

Ac1

= kuormituksen jakaantumispinnan alafcd

= harkkoseinän puristuslujuuden laskenta-arvo,kts taulukko D2.

Korotettua arvoa voidaan käyttää kuvassa D13 esi-tetyissä tapauksissa.

Huom! Aukkopalkkien tukipinnoilla ei saa käyttää ko-rotettua puristuslujuuden laskenta-arvoa.

Kuva D13. Tapaukset, jolloin korotettua puristuslujuuden las-kenta-arvoa voi käyttää.

tanα = 1/2

= kuormitetun pinnan ala (Aco)

= kuormituksen jakaantumispinnan ala (A cl)

α α α α

D 20

Päivit et t y0

4/2

00

4

7.9 Kuorman jakautuminenulkoseinän ja välipohjan liitoskohdassaNormaalivoimista tulevan epäkeskisyyden määrittämi-seksi useampi kerroksisissa rakennuksissa on tiedet-tävä, miten yläpuoliset kuormat siirtyvät alaspäin ulko-seinän ja välipohjan liitoskohdassa. 375 mm:n harkko-seiniä mitoitettaessa voidaan tehtyjen tutkimusten pe-rusteella käyttää seuraavia oletuksia:– Siporex-harkkoseinän ja holvin liitoksessa yläpuoli-

nen kuormitus siirtyy alapuoliseen rakenteeseen nor-maalisti sekä holvin reunan että viereisen siporex-harkon kautta, kun liitoksissa ei käytetä kuorman siir-tymistä ohjaavia joustorakenteita.

Kuva D14. Kuorman jakautuminen holviliitoksessa.

Betoniholveille pätee:– Kun tukipinnan leveys on 125 mm, siirtyy yläpuoli-

sesta kuormasta puolet betoniholvin reunan kauttaja puolet holvin viereisen siporex-harkon välityksel-lä. Tukipinnan kasvaessa holvin kautta kulkeva osuuslisääntyy, ja vastaavasti tukipinnan pienentyessäosuus vähenee. 75 mm:n laatan reunan (= ~äänen-eristyksen vaatima upotus kerrostalojen seinissä)kautta kulkee n. 40 % yläpuolisesta kuormasta.

– Siporex-holvielementtien yhteydessä yläpuolisenkuormituksen voidaan katsoa siirtyvän tasaisesti tuel-la olevan holvielementin pään ja viereisen harkonkautta niiden pinta-alojen suhteessa.Tarvittaessa voidaan kuorman siirtymistä ohjata (ja

epäkeskisyyttä vähentää) esim. seinän sisään tulevanholvinreunan yläpintaan sijoitetun riittävästi kokoonpu-ristuvan bitumikermin tai umpisoluvaahtomuovilevynavulla.

250 125

100 %

Joustava materiaali

250 125

50 % 50 %

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 21

D8.1 YleistäSiporex-harkkoseinissä käytetään yleensä siporex-palk-keja aukkojen ylityksiin (kts. kappale 3.4.), mutta tie-tyissä tapauksissa joudutaan käyttämään teräspalkke-ja. Tämän tekstin kohtien 8.2-8.4 tiedot koskevat nor-maaleja PB-merkittyjä suoria palkkeja.

8.2 Siporex-palkkien suunnitteluKuormaluokkaSiporex-palkit mitoitetaan yksiaukkoisena palkkina. Val-mistaja on valmiiksi mitoittanut raudoitetut palkit tiet-tyihin kuormaluokkiin. Pääasiassa käytetään kuorma-luokkia 15 ja 25, mutta tarvittaessa käytetään myöskuormaluokkia 12 tai 40. Kuormaluokan lukuarvo il-moittaa sallittavan tasaisen ominaiskuorman (tasainen

viivakuorma) suuruuden kN/m:nä. Tämä kuorma, jollatarkoitetaan palkkiin kohdistuvia kuormituksia sen omaapainoa lukuun ottamatta, on mitoituksessa kokonaisuu-dessaan oletettu muuttuvaksi ja pitkäaikaiseksi kuor-mitukseksi. Kevytpalkkien vastaavin periaattein lasket-tu kuormaluokka on yleensä 5 (= 5 kN/m).

Palkkien raudoitusSiporex-palkkien raudoitus koostuu pitkittäisteräksistä,jotka on hitsattu yhteen koteloksi yleensä 45°:een kul-massa olevia leikkausteräksiä käyttäen. Leikkausteräk-set ovat kuitenkin kohtisuorassa pääteräksiin nähden600 mm korkeissa palkeissa sekä 400 mm korkeissaja 375 mm leveissä kevytpalkeissa. Raudoitus on ainakäsitelty sementtipohjaisella korroosionestomassalla.Eri korkuisten siporex-palkkien raudoituksen periaateon esitetty kuvassa D15.

8. AUKKOJEN YLITYKSETSIPOREX-HARKKOSEINISSÄ

Kuva D15. Siporex-palkkien raudoituksen periaate.

≤ 600

≤ 600

≤ 600

A

50

200

A

B

B

C

C

≤ 600 ≤ 600 ≤ 600 50

50 ≤ 600 ≤ 600 ≤ 600 50≤ 600 ≤ 600

50 ≤ 600 ≤ 600 ≤ 600 50≤ 600 ≤ 600 200

150 ≤ 100 ≤ 100 150

150≤ 100 ≤ 100150

Pintamatto Keskimatto

Pintamatto Keskimatto

Pintamatto Keskimatto

a) 200 mm korkea siporex-palkki

b) 400 mm korkea siporex-palkki

c) 600 mm korkea siporex-palkki

50 5025

50

50 5025

25

50 50

50

50

A-A

B-B

C-C

D 22

Päivit et t y0

4/2

00

4

Piste- ym. erikoiskuormatSiporex-palkit on raudoitettu siten, ettei maksimimo-mentin sijainnilla ole merkitystä. Täten riittää, kun tar-kistaa, ettei keskitetystä ym. kuormasta syntyvä maksi-mimomentti ylitä kuormaluokan ilmoittamasta tasaises-ta kuormasta laskennalla saatavia arvoja.

Kun kyseessä on 200 mm tai 400 mm korkea palk-ki ja suuri keskitetty kuorma sijaitsee palkin korkeuttalähempänä palkin keskipistettä tai aina, kun kyseessäon 600 mm korkea palkki, voidaan menetellä seuraa-valla tavalla: Tarkistetaan, ettei keskitetystä ym. kuor-masta syntyvä leikkausvoima ylitä kuormaluokan ilmoit-tamasta tasaisesta kuormasta saatavaa leikkauskapa-siteetin arvoa, kun se lasketaan palkin tehollisen kor-keuden päässä tuelta (tasattu arvo). Siporex-palkin, jon-ka korkeus on 200 mm tai 400 mm, momentti- ja leik-kauskapasiteettipinnat on esitetty kuvassa D16. Joskuorma sijaitsee ohjetta kauempana palkin keskipis-teestä, ota yhteyttä valmistajan suunnittelupalveluun.Kevytpalkeille tulevan kuormituksen edellytetään jakau-tuvan tasaisesti koko palkin pituudelle.

VääntöSiporex-palkkiin kohdistuvien pystykuormitusten paino-pisteen tulee ilman erillistä selvitystä sijaita enintäänpalkin leveyden kolmanneksen päässä palkin keskilin-jalta.

TaipumaSiporex-palkit on mitoitettu siten, että palkin taipumaon oman painon ja muiden omainaiskuormien aiheut-tamilla pitkäaikaisilla kuormituksilla pienempi kuinL/300. Yleensä taipuma on tätäkin arvoa pienempi.

Käytetyt merkinnät:M

u= momenttikapasiteetti, esim. kuormaluokan il-

moittamasta tasaisesta kuormasta laskettu mak-simimomentti

Vu

= leikkauskapasiteetti, esim. kuormaluokan ilmoit-tamasta tasaisesta kuormasta laskettu leikkaus-voiman tasattu arvo

Vumin

= 0,26 x b x d x fctd

b = palkin leveysd = palkin tehollinen korkeusfctd

= raudoitetun siporex-rakenteen taivutusvetolu-juuden laskenta-arvo, kts. taulukko A4. (Tässäpalkkien 500 kg/m3-massalle 0,43 N/mm2).

8.3 Tukipintojen pituus

Tukipintojen on oltava tasaisia ja niiden on muodostut-tava vähintään puolikkaista harkoista.

Siporex-palkkien suositeltava tukipinnan pituus hark-koseinässä on 300 mm. Kun kyseessä on pitkä jänne-väli ja raskaat kuormat, joudutaan tietyissä tapauksis-sa käyttämään vielä suurempaa tukipinnan pituutta,jottei paikallinen puristuskapasiteetti ylittyisi alapuoli-sessa harkkoseinässä. Huom! Tukipinnan kapasiteettiatutkittaessa ei saa käyttää korotettua puristuslujuu-den laskenta-arvoa, kts. kappale 7.6.

Pienin sallittu tukipinnan pituus 200 mm tai 400 mmkorkeille siporex-palkeille on 200 mm ja 600 mm kor-kealle siporex-palkille 250 mm. Tukipintojen leveydenon oltava vähintään 85 % palkin leveydestä. Palkit onasennettava keskeisesti tuen leveyteen nähden. Mah-dollisista poikkeavista rakenteista on syytä neuvotellapalkkien toimittajan kanssa.

Tukipinnan harkotTukipinnan muodostavan harkon on, mikäli mahdollis-ta, oltava täysharkko. Tukipintaharkko ja vähintään senalapuolinen harkkokerros on liimattava alustaansa um-pisaumoin, rakosaumaa ei saa käyttää.

Umpisaumaosuuden on oltava vähintään kahden tu-kipituuden mittainen.

8.4 Poikkileikkauksen heikennyksetKaikki poikkileikkauksen heikennykset pieniä yksittäisiäreikiä (ø ≤ 30 mm) ja vähäisiä uria (max. syv. 20 mm)lukuun ottamatta ovat kiellettyjä.

Palkkien katkaiseminen on kielletty eikä palkkien rau-doitusta ja sen ympärillä olevaa korroosionestokerros-ta saa vahingoittaa.

Kuva D16. Siporex-palkkien momentti- ja leikkauskapasiteet-tipinnat (korkeudet 200 tai 400 mm)

Jänneväli

d h

h h

Momenttikapasiteetti

Leikkauskapasiteetti

-Vumin

VuVumin

-Vu

Mu

D 23

Päiv

itett

y

04

/20

04

8.5 Teräspalkkien suunnittelu

Aukkojen ylityksiin voidaan käyttää myös teräspalkke-ja esimerkiksi silloin, kun matalan siporex-palkin mak-simipituus ei riitä. Muodoltaan tarkoitukseen sopivathyvin erikylkiset L-profiilit, joita käyttäen palkki yleensävoidaan sovittaa sisältymään siporex-holvin rakenne-korkeuteen.

Palkkien suunnitteluTeräspalkit mitoitetaan RakMK B7 (1996) ohjeita nou-dattaen. Yleensä mitoittavaksi tekijäksi muodostuvattaivutusjännitykset tai taipuma.

Suunnittelussa on lisäksi erityisesti muistettava, ettätukipinnan leikkausmurron välttämiseksi on teräspalk-ki suunniteltava riittävän jäykäksi. Tästä johtuen teräs-palkkien suunnittelussa tulee ottaa huomioon ”Sipo-rex-harkkoseinään tukeutuvien teräspalkkien suunnit-teluohjeen” ja ”Siporex-harkkoseinään tukeutuvien te-räspalkkien valintataulukon” ohjeet. Valintataulukonpalkkien taipuma ei ylitä arvoa L/400, ja arvon EI/l0

2

on oltava ≥ 200 kN, joka varmistaa palkin riittävän jäyk-kyyden. Tässä:E = palkin kimmokerroinI = palkin jäyhyysmomenttilo = palkin vapaa aukko.

TukipinnatTeräspalkkien leveys saattaa esimerkiksi ulkoseinillä ollahuomattavasti seinien paksuutta pienempi. Tämänvuoksi on varmistettava, että tukipaine teräsprofiilien

Kuva D17. Siporex-palkin suositeltava tuenta harkkoseinässä.

alla ei kohoa liian suureksi. Paikallisen puristuskapasi-teetin riittävyyden varmistamiseksi on seuraavan eh-don oltava voimassa:

δ ≤ k x fcd

missäδ = kuormitetun tukipinnan maksimi puristusjännitys

murtotilassafcd

= siporex-harkkoseinän puristuslujuuden laskenta-arvo

k = 1, jos tuen pituus laskelmissa on 150-200 mmk = 0,8, jos tuen pituus laskelmissa on suurempi kuin

200 mm ja EI/l0

2 = 200 kNk = 1, jos tuen pituus laskelmissa on suurempi kuin

200 mm ja EI / l0

2 ≥ 300 kN. Väliarvot interpoloi-daan suoraviivaisesti.

300 mm pitkän tukipinnan käyttäminen on suositel-tavaa myös teräspalkkien yhteydessä, mikäli se vainon mahdollista. Pitkä tukipinta antaa lisävarmuutta tu-elle syntyvän tukimomentin ansiosta. Palkin suuntaisentukipinnan pituuden on normaalisti oltava vähintään200 mm. Vähintään 150 mm pitkää tukipintaa voidaankuitenkin käyttää silloin, kun teräspalkki tukeutuu kan-tavaan seinään poikittain seinän suuntaan nähden. An-netut mitat edellyttävät, että seinän kuormitukselle ase-tettuja kriteerejä ei ylitetä. Tukipainetta voi tarvittaessajakaa laajemmalle alueelle esim. teräslevyn avulla.

Katso myös kappaletta 7.6, Paikallinen puristuska-pasiteetti.

Ø 10 rengasteräkset ympäri

ø8 + ø8 kutistumateräkset

Täysharkko

Täyssaumaliimaus min L=600

Siporex-aukonylityspalkki.

Päivit et t y0

4/2

00

4

D 24

D

73,5

165 210

40 21,5 60 66,5 73,540

- +

Kuva D19. Uritusten mittoja.

9.1 Maanpaineseinä pystyelementeis-tä

Kellarin siporex-rakenteinen maanpaineseinä tehdäännormaalisti 375 mm paksuista kerroksenkorkuisista pys-tyelementeistä. Elementtien normaali pituus on 3000mm ja leveys 600 mm. Nämä perusmitat soveltuvatuseimpiin rakenneratkaisuihin, joskin erikoistapauksis-sa voidaan valmistaa myös muita pituuksia. Mitoituksessakäytetään yleensä normaalia 600 mm:n elementtileve-yttä, poikkeavat sovitusmitat sijoitetaan rakennuksennurkkiin, kts. kohta 9.9. Koska elementin jänneväli pys-tysuunnassa jää pieneksi, se voidaan helposti mitoittaakestämään normaalin maanpainekuorman antamat ra-situkset. Elementit tuetaan alapäästään anturaan tai kel-larin lattialaattaan ja yläpäästään kellarin ja 1. kerroksenväliseen holviin. Holvin avulla kuormat siirretään esim.voiman suuntaisille ulko- ja väliseinille. Normaalisti ra-kennesuunnittelija mitoittaa rakennekokonaisuuden jatarkastaa, että vakioelementtejä voidaan kapasiteettin-sa puolesta käyttää. Elementtien kapasiteetti ja niille ole-tetut kuormat on esitetty kohdassa 9.2.

9.2 Maanpaineolettamukset ja ele-menttien mitoitus

Seinän vierustäyttö tehdään karkealla soralla. Tällöin voi-daan maanpaineen mitoituksessa käyttää kitkamaalleoletettuja arvoja. Vierustäyttöä ei saa tiivistää koneelli-sin menetelmin. Vakiomittaiset maanpaine-elementit onmitoitettu käyttäen aktiivisen maanpaineen arvoja kym-menellä prosentilla korotettuna. Maan pintakuormanaon käytetty arvoa 4 kN/m2. Kuormitukset voidaan las-kea esim. Rakentamismääräyskokoelman julkaisun B5kuvan 3.1 mukaisesti tai RIL 95 Pohjarakennus -julkai-sun ohjeiden mukaan. Elementtien toimivaksi mitaksi on

9. SIPOREX-MAANPAINESEINÄT

Kuva D18. Profiloitu maanpaine-elementti.

375

L

600

Taulukko D6

3000 mm korkeasta maanpaine-elementtiseinästä rakenteille tulevat vaakasuorat tukivoimat ja seinän moment-tirasitus. Kuormitusolettamus: Kitkamaa, aktiivinen maanpaine + 10 %, maan pintakuorma 4 kN/m2.Mukana varmuuskertoimet: maa 1,2, pintakuorma 1,6.

Täyttökorkeus Alatuenta Ylätuenta Momentti/elem.metriä kN/m kN/elem kN/m kN/elem kNm

3,00 22,3 14,6 12,6 8,2 8,7

2,80 20,4 13,3 10,4 6,7 7,8

2,60 18,4 12,0 8,5 5,5 6,8

2,40 16,5 10,7 6,9 4,4 5,9

2,20 14,5 9,5 5,8 3,5 5,0

2,00 12,7 8,2 4,2 2,7 4,1

1,80 10,8 7,0 3,2 2,0 3,3

1,60 9,1 5,9 2,3 1,5 2,6

D 25

Päiv

itett

y

04

/20

04

oletettu niiden täysi korkeus 3000 mm ja täytön kor-keudeksi samoin 3000 mm. Rakennesuunnittelija tar-kastaa, että lujuusarvot ovat riittävät hänen suunnittele-maansa kohteeseen. Mahdolliset näitä mitoitusoletuk-sia suuremmat kuormat on suunnittelijan ehdottomastiilmoitettava valmistajalle ja varmistettava, että elemen-tit voidaan valmistaa. (Huom! Esimerkiksi kuorma ko-heesiomaasta olisi noin kolminkertainen.)

Vakiomittaiset 3000 mm:n elementit on edellä mainit-tuja kuormia käyttäen mitoitettu seuraavin olettamuksin:– Murtomomentti 10,0 kNm koko elementin pituudella.– Alapään vaakasuora tukivoima(= leikkausvoima, mur-

tokuorma) 15,0 kN/elementti.– Yläpään vaakasuora tukivoima (= ø 20 mm:n ank-

kuritapin tukivoima, murtokuorma) 9kN.

9.3 Elementtien alapään tuenta

Kolmiokuormaksi oletetusta maanpaineesta johtuenseinän alapäästä perustuksille tuleva mitoittava vaaka-kuorma on huomattava, täyttökorkeudesta riippuen noin

7…15 kN/elementti. Elementtiseinän alapää tuetaananturan reunaan, johon on valun yhteydessä tai jälkiva-luna tehty korotus, tai yhtenäiseen pohjalaattaan teh-tyyn n. 50 mm:n pykälään. Antura mitoitetaan tarvitta-valle vaakavoimalle. Anturajärjestelmään voidaan tarvit-taessa valaa jänneväliä lyhentäviä tukianturoita. Useinvoidaan vaakavoima tukea myös lattialaatan reunaan.

9.4 Elementtien yläpään tuenta

Kolmion muotoisesta maanpainekuormasta johtuenseinän yläpään tuentatarve on alapään tuentaa huo-mattavasti vähäisempi, yleensä täyttökorkeudesta riip-puen 2…8 kN/elementti.

Yläpään tuenta siporex-holviin hoidetaan normaa-listi elementin yläpäähän valetun ø 20 mm:n terästa-pin ja reunapalkin avulla, kts. oheisia periaatekuvia. Eri-tyisesti on huolehdittava siitä, että terästappi osuu va-lureikäänsä keskeisesti ja sen kiinnitysvalu on riittäväs-ti tiivistettyä. Reunapalkki toimii myös holvia ympäröi-vänä rengasraudoituksena.

Kuva D20. Yleispoikkileikkaus maanpaineseinästä.

Kuva D21. Alapään tuenta.

Lattian raakapinta

Jälkivalu

Kuva D22. Alapään tuenta.

Poraus ø60T20 teräs +betonijuotos

2 kpl/T10 ympärivalussa

Kuva D23. Yläpään tuenta.

Lattian raakapinta

Jälkivalu

D 26

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D25. 900 leveä ikkuna-aukko, kaksi vaihtoehtoa.

Harkot

900

600

900

300

Elementit

A

Ura 60 x 60ja 2T10

Poraus ø60L = 200,valutäyttö

B-BA-A

B

+ +

L-teräs

Kuva D26. 1200 leveän ikkuna-aukon tuenta.

9.5 Siporex-laatastoon ja ankkuroi-viin seiniin kohdistuvat seinän ylä-pään vaakavoimat

Kun kyseessä on rinneratkaisu ja maanpaine kohdis-tuu rakennukseen toispuolisesti, holvin ja siihen liitty-vien seinien rakenteet on mitoitettava niin, että ne pys-tyvät siirtämään kuormat rakennuksen perustuksille.Tarvittaessa käytetään seinät holviin yhdistäviä vaar-nauksia, kts. kappale 12.3. Jos täyttökorkeus ympärirakennuksen on likimain tasainen ja rakennuksen muo-to on symmetrinen, ei holvilta alapuolisiin rakenteisiinsiirry suuria vaakavoimia, vastakkaisten puolien vaa-kavoimat kumoavat toisensa.

9.6 Seinän aukkojen ja holvinepäjatkuvuuskohtien tuenta

Ikkuna-aukkojen kohdalla seinäelementit tuetaan vie-reisiin, tarvittaessa vahvemmin raudoitettuihin element-teihin, kts. kuva D25. Suositeltava seinien ikkuna-au-kon maksimileveys on kaksi elementtileveyttä eli 1200mm. Ikkunan alapuolisten elementtien yläpää voidaantällöin yleensä tukea elementtien päähän tehtyihin uriinvaletuilla harjateräksillä, kts. kuva D26. Yli kahden ele-mentin levyisissä aukoissa aukon alapuoliset elemen-tit tuetaan yleensä aukon sisäreunaan asennetulla te-räsprofiililla. Tuesta lisäkuormitusta saavien sivuele-menttien kapasiteetti on tarkistettava.

Maksimissaan 900 mm leveä aukko voidaan yleen-sä tehdä ilman erillistä ikkunan alareunan tuentaa käyt-tämällä ikkunan alla 600 mm ja 300 mm leveitä ele-menttejä. Ikkunan alapuoli voidaan tehdä myös har-koista tai suurharkoista. Ikkuna-aukon yläpuoliset ra-kenteet voidaan tarvittaessa kannattaa esim. L-teräs-palkilla, jolloin aukon viereisten maanpaine-elementti-en tuentasysteemi on normaali. Mikäli aukon yhteydes-sä käytetään siporex-palkkeja, jotka ulottuvat aukonvierielementtien päälle, on vaakavoimien tuenta erik-seen selvitettävä.

9.7 Porrasaukon kohta

Mikäli kellarin ja ensimmäisen kerroksen yhdistävä por-rasaukko on ulkoseinän vieressä, on maanpaine-ele-menttien yläpään tuenta holvin puuttuessa hoidettavaesim. seinän ja kellarielementtien väliseen saumaan si-joitettavalla vaakasuuntaisella L-teräsprofiililla, joka siir-

tää voimat aukon viereiselle holvialueelle tai suoraankuormaa vastaan kohtisuorille porrasaukon sivuseinille.

9.8 Kellariseinän ja ulkoseinän liitosporrasaukossa

Kun ylemmän kerroksen siporex-harkkoseinä ja kella-rin elementtiseinä ovat saman paksuisia (375 mm), niinsokkelirajan hammastuksen toteuttamiseksi tehty kel-lariseinän sisäänpäin veto näkyy porraskuilussa ham-mastuksena sokkeli- ja seinäosien rajalinjassa myösseinän sisäpinnassa. Jos esimerkiksi porrashuoneenikkunan alareuna sovitetaan tähän linjaan, voidaan ham-mastus useimmiten tehokkaasti kätkeä. Seinäpinnas-sa hammastuksen reuna varustetaan kulmavahvikkeellatai peitelistalla.

Tasainen täyttöToispuolinen täyttö rinneratkaisussa

Kuva D24. Holvin kuormitussuunnat.

D 27

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D30. Sovituselementti. Korvataan, mikäli mahdollista,nurkkasovitteilla.

B-B

L-teräs-profiili

A-A

L-teräs-profiili

Porrasaukon takaseinä voidaan joissakin tapauksis-sa tehdä myös harkoista tai suurharkoista, jos harkko-seinän päät voidaan tukea porrasaukon viereisiin sisä-seiniin. Seinän sisäpinta saadaan samaan tasoon por-rasaukossa näkyvän ylemmän kerroksen seinäpinnankanssa leikkaamalla harkko 350 mm leveäksi. Harkko-seinä kiinnitetään viereisiin maanpaine-elementteihinkuvan D27 mukaisesti. Harkko-osuus voidaan joskusmitoittaa kaarena, mikäli sen molemmin puolin on työn-tävän voiman vastaanottava riittävästi kuormitettu pit-kä elementtiseinä. Kun lisävoima harkkoseinästä voi-daan ohjata suoraan porrasaukon viereisille sisäseinil-le, voidaan myös porrasaukon molemmin puolin käyt-tää normaaleja maanpaine-elementtejä, jotka tällöinvain ottavat kaarena toimivan harkko-osuuden antamanulkoseinän suuntaisen suoran puristuksen.

Ratkaisun käyttökelpoisuus on aina arvioitava raken-teiden mukaan.

Myös 350 mm paksuja elementtejä voidaan tarvit-taessa käyttää. Tällöin yläosan vaakakuormat siirretäännormaaliin tapaan aukon viereiselle elementtiholville L-profiililla.

9.9 Nurkkaelementit

Nurkkaelementeissä on saumojen valu-urat vain toi-sessa kyljessä, toinen kylki on sileä. Elementin alapääs-sä on läpimenevät kutistumisterästen urat, risteävältäseinältä tulevat terästen urat leikataan työmaalla. Sa-

AB

AB

Kuva D27. Kellarinseinän tuenta holvin porrasaukon kohdalla.

A

A - A

375

350

25

B B

≥150

B - B

Kuva D28. Porraskuilun harkkoseinä.

Kuva D29. Nurkkasovituksia.

Sahataan tarvittaessa

Uritus työmaalla

Harkkotäyttö

AL-puikko tai -naula

D 27 A

Päiv

itett

y

1.9

.20

03

moin yläpäähän tehdään tarvittava rengaspalkkivalunuritus työmaalla. Elementin molemmissa päissä teräk-sien peitekerros on 50 mm, jolloin työstö rakennus-paikalla onnistuu helposti. Täten yksi elementtityyppivoidaan asentaa kumman “kätiseen” nurkkaan hyvän-sä. Nurkkaelementti liitetään risteävään elementtisei-nään tekemällä työmaalla sen kylkeen risteävän sei-nän elementin sivujen uritusta vastaavat valu-urat. Kunnurkan mittajako ei mene tasan, leikataan nurkkalin-jan ylittävä osuus elementistä esimerkiksi sahaamalla.Teräkset katkaistaan esim. kulmahiomakoneella. Kunnurkkaan jää “lovi” ja elementin leveys ei siis riitä, käy-tetään normaalielementtiä ja vaje täytetään harkkomuu-rauksella, kts. kuvaa D28. Ulkonurkan nurkkaelement-tiä ei tueta yläpuoliseen holviin valuvaarnauksella; riit-tää kun se tukeutuu lähes koko mitaltaan risteävänseinän päähän. Sisänurkan elementti varustetaan tar-vittaessa vaarnatapin valureiällä, mikäli elementtiinkohdistuu maanpainetta.

9.10 Seinien vedeneristys

Seinän ulkopinnan vedeneristykseen soveltuu esimer-kiksi paineentasausraollinen eristyslevy (Pato- tai Pla-ton-levy tai vast.). Seinän alapää suojataan myös latti-an alapuolisilta osiltaan kauttaaltaan kosteudelta. Ve-deneristys kiertää seinän pohjan kautta myös seinänsisäpuolelle lattiapinnan alapuoliseen osaan.Eristys on maanpinnan rajassa nostettava riittävän kor-kealle, jotta estetään sulamisvesien tunkeutuminen ele-menttiseinään.

9.11 Seinien lämmöneristysominai-suudet

Rakentamismääräyskokoelman C4-julkaisun mukaanmaata vasten olevan seinärakenteen U-arvoa lasketta-essa voidaan ottaa huomioon myös maan lämmönvas-tus C4:n kohdan 5.4 mukaisesti. C4:n taulukko 1 il-moittaa myös erilaiset λ -arvot maahan ja ilmaan ra-joittuville maanpaine-elementin osille. Kun ulkopuoli-sena vedeneristeenä käytetään ilmaraon muodostavaalevyä, esim. Pato- tai Platon- levy, ja ympäröivän maanlämmönvastus lasketaan vähintään 1 m:n paksuisensoratäytön mukaan, saadaan 375 mm paksun tihey-deltään 500 kg/m3 olevan elementtiseinän U-arvoiksiseuraavat lukemat:

Ulkoilmaan rajoittuva seinän osa U = 0,35

Seinä metrin syvyyteen maanpin-

nasta alaspäin U = 0,31

Yli metrin syvyydellä maanpinnasta

oleva seinä U = 0,23

Mahdollinen seinien lisäeristäminen voidaan halutta-essa suorittaa esim. vedeneristeen ulkopuolelle maan-pinnan alapuolelle asennetun polystyreenilevyn avul-la.

9.12 Seinien pintakäsittely

Seinien molemminpuolisia diffuusiotiiviitä pintakäsitte-lyjä on vältettävä. Levyrakenteinen vedeneriste ulko-puolella antaa vapaammat mahdollisuudet sisäpuoli-sen pintakäsittelyn valintaan.

9.13 Peruskuopan täyttö

Peruskuopan täyttö voidaan suorittaa vasta, kun kaikkimaanpainevoimaa vastaanottavat rakenteet ovat pai-koillaan. Täyttötyössä on vältettävä maan voimakastatiivistämistä seinän läheisyydessä. Raskaita koneita taiajoneuvoja ei saa päästää liian lähelle maanpainesei-nää. Täyttö suoritetaan normaalisti karkealla soralla.Mikäli seinän läheisyyteen on valmiin rakenteen yhte-ydessä tulossa esim. raskaita ajoneuvokuormia, on asiaotettava huomioon seinää mitoitettaessa.

Talvikautena on varottava avoimen perustuslinjankautta tapahtuvaa routivan maan jäätymistä.

9.14 Seinän asentaminen

Asennuksen helpottamiseksi käytetään useimmitenohjurilautoja, jotka kiinnitetään anturan ulkoreunaan.

Tasatun anturapinnan päälle levitetään taipuisa ve-deneristehuopa.

Elementit nostetaan paikoilleen niiden kyljessä ole-vaan reikään työnnetyn nostotyökalun avulla. Tämännostokoukun voi vuokrata Ikaalisten tehtaalta. Elementitsidotaan yläpäästään tilapäisesti toisiinsa ja seinä tue-taan paikoilleen esim. normaaleilla elementtien vino-tuilla, jotka saa poistaa vasta kun rakenne on saavutta-nut riittävän lujuuden ja riittävät jäykistävät rakenteeton asennettu. Oikea korkeusasema säädetään seinänreunalinjoille levitetyillä jäykillä sementtilaastikaistoilla.Tarvittaessa voidaan käyttää puukiiloja tai vastaaviasovitteita, jotka laastin riittävästi kovetuttua poistetaan.Elementtien alapään urien kohdalle sovitetaan pitkit-täiset tukiteräkset. Kun elementtien väliset kylkien valu-urat täytetään, täyttyy myös alapuoli painevaluna te-hokkaasti. Täyttö edellyttää, että reunakaistat ovat riit-tävästi kovettuneet.

Päivit et t y0

4/2

00

4

D 28

D10.1 Rakenteellinen suunnitteluKuormaluokkaSiporex-kattoelementit mitoitetaan yleensä yksiaukkoi-sena palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut kat-toelementit kuormaluokkiin 2.3, 3.2 tai 4.0. Kuorma-luokan lukuarvo ilmoittaa elementille sen oman pai-non lisäksi sallittavan tasaisen ominaiskuorman suu-ruuden kN/m2:nä. Tämä hyötykuorma, jolla tässä yhte-ydessä tarkoitetaan elementtiin kohdistuvia kuormituk-sia sen omaa painoa lukuun ottamatta, on mitoitukses-sa kokonaisuudessaan oletettu muuttuvaksi ja pitkäai-kaiseksi kuormitukseksi. Lisäksi elementit on mitoitet-tu siten, että ne voidaan nostaa yhdestä nostokohdas-ta elementin puolivälistä.

Hallirakennusten kattojen elementtipaksuudet voi-vat olla 250, 300 tai 375 mm, riippuen valittavista läm-pöteknisistä ratkaisuista sekä rakennustyypistä (läm-min vai puolilämmin). Paksuudet 300 ja 375 mm mah-dollistavat myös täydellä 60M jännevälillä ylimääräis-ten kuormien kannatuksen esimerkiksi aukkojen “veks-lauksissa”.

Pientaloissa käytetään yleensä kattoelementtejä, joi-den paksuus on 250 mm ja kuormaluokka 3.2…4.0.Vaikka valmiissa pientalossa kuormat ovat useinkin pie-nempiä, voivat rakennusaikaiset kuormitukset joskusolla lähes tämän suuruisia. Lisäksi raskaamman kuor-maluokan käyttämisellä useimmiten vältytään hanka-lalta vaihtelevien elementtityyppien käytöltä esim. lä-vistyksien kannatuksessa.

Piste- ym. erikoiskuormatKattoelementit on raudoitettu siten (kts. kuva D28), et-tei maksimimomentin tai leikkausvoiman sijainnilla olemerkitystä. Muiden kuormitustapausten kuin tasaisenkuorman mitoitukseen riittää siis kun tarkistaa, etteivätmaksimimomentit ja leikkausvoima ylitä kuormaluokanilmoittamasta tasaisesta kuormasta laskemalla saata-via maksimiarvoja (poikkeuksena lovettavat elementit).

UlokeKattoelementit kestävät pienehköjä negatiivisia mo-mentteja. Tasaisesti kuormitettu normaalielementti voi-daan ilman erillistä tarkastelua asettaa osittain ulok-keelliseksi siten, että ulokkeen vapaa pituus laskettu-na tuen ulkoreunasta on maksimissaan 2x elementinpaksuus.

TaipumatKattoelementit on mitoitettu siten, että taipuma onoman painon ja muiden ominaiskuormien aiheuttamil-la pitkäaikaisilla kuormituksilla pienempi kuin L/200.Normaalitapauksessa taipuma on yleensä paljon pie-nempi, kts. kuva D29.

10. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU

Kuva D28. Tyypillinen kattoelementin raudoitus.

Kuva D29. KT-elementtien taipumat.

A

≤ 0,25 l ≤ 1400 mm ≤ 0,25 l

Peitekerros17,5 mm h < 200 mm42,5 mm h ≥ 200 mm

h

60

360

60

Peitek.17,5 mm

Ei saa urittaa60 60 60 60

120 120

A-A30

20

10

0

3 4 5 6 Pituus m

KT 450/3.2 250 mm

KT 450/3.2 300 mmKT 450/2.3 300 mmKT 450/3.2 375 mm

L200

Taip

uma

mm

D 29

Päiv

itett

y

04

/20

04

Tukipintojen leveysKattoelementtien pienin tukipinnan pituus asennettu-na on normaalisti 90 mm. Erikoistapauksissa, kun ele-mentti on tasaisesti tuettuna koko leveydeltään ja tuki-pinta on sileä ja suora (esim. teräspinta), voidaan sallia65 mm:n pituus. Tukipinnan pituutta suunniteltaessaon otettava huomioon siporex-elementtien ja kanta-van rakenteen valmistuksen ja asennuksen mittapoik-keamat sekä muut vaikuttavat seikat, kuten mm. kan-tavan rakenteen kuormituskestävyys.

KatkaisuElementtejä ei saa katkaista, koska niissä on vetorau-doituksen päihin hitsattu poikittaiset ankkuritangot.Samoin elementtien päiden viistäminen on kiellettytarkoitusta varten valmistettuja erikoiselementtejä lu-kuunottamatta.

Pitkittäissauman lujuusKattoelementtien pituussuuntaisten saumojen juotos-urat ja pontit tehdään aina tehtaalla. Niiden mitat onesitetty kuvassa D31. Asennuksen yhteydessä juotos-ura täytetään notkealla sementtilaastilla. Saumojen toi-minta varmistetaan elementtikenttään asennetuilla ren-gasteräksillä.

Saumojen mitoituksessa tulee toteuttaa seuraavatvaatimukset:A. Sauman pystysuuntaisen leikkausvoiman tulee täyt-tää seuraava ehto:– Jos saumassa on pontti kuvan D31 mukaan, ei mur-

torajatilan laskentakuormista laskettu saumanleikkausvoima saa ylittää arvoa 5,7 kN/m, kun sipo-rexin kuivatiheys on 450 kg/m3, eikä arvoa 7,5 kN/m, kun siporexin kuivatiheys on 500 kg/m3.

B. Sauman pituussuuntaisen leikkausvoiman tulee täyt-tää seuraava ehto:– Jos saumassa on umpeen juotettu 15 x 40 mm juo-

tosura, ei murtorajatilan laskentakuormista laskettusauman pituussuuntainen leikkausvoima saa ylittääarvoa 10 kN/m (halkeilematon sauma) tai arvoa 3,6kN/m (halkeillut sauma).

Keskitettyjen kuormien jakaminenKeskitetty kuorma voidaan jakaa myös kuormitetun ele-mentin viereisille elementeille, jos elementtien pituu-den suhde leveyteen on vähintään 5. Kun keskitettykuorma jaetaan vain toisella puolen olevan viereisenelementin kanssa, tarkastetaan, että seuraavien olet-tamusten mukaan laskettu sauman leikkauskuorma eiylitä edellä kohdassa A annettuja leikkauskapasiteetinarvoja. Tasaisen keskitetyn kuorman p (kN/m2) saumas-sa aiheuttamaksi leikkausvoimaksi otaksutaan Q

p = 0,9

x p x b (kN/m), missä b on elementin leveys. Piste-kuorman P (kN) aiheuttamaksi sauman tarkistusleikka-usvoimaksi otaksutaan Q

P = 0,5 x P/b (kN/m). Maksi-

mileikkausvoima saumassa lasketaan epäedullisimmas-ta kuormitusyhdistelmästä. Kun keskitetty kuorma jae-taan molemmilla puolilla olevien viereisten elementti-en kanssa, saadaan leikkauslujuuden määritykseenkäyttää edellä esitettyjä sauman tarkistusleikkausvoi-man arvoja kahdella jaettuna. Kun saumojen leikkaus-kapasiteetti ei ylity, voidaan kuormasta tulevien rasi-tusten olettaa jakautuvan tasan kuormitetun ja sen vie-reisten elementtien kesken, mikäli elementtien mitatja kuormitusluokat ovat samoja.

Saumojen toiminnan edellytyksetKun pitkittäissaumojen kautta siirretään voimia, on ele-menttisaumojen pitävyys varmistettava esim. puskusau-

Kuva D31. Juotosuralla ja pontilla varustetun kattoelemen-tin saumarakenne

Suunnittelija merkitseen elementtikavioon saumauransuunnan.

35

10 12

15

15°

15°

h/2

10

10

h=150h≥200

2840

h/2

Urospontin suunta

34

L/2 L/2

15 mm

90 mm

10 mm ± Pv

60M

60MPas

Pp

Pp = palkin rakentamispoikkeamaPas = siporex-elementin asennuspoikkeamaPv = valmistuspoikkeama

M

Kuva D30. Tukipinnan leveyteen vaikuttavia tekijöitä.

D 30

Päivit et t y0

4/2

00

4

moihin tai elementtien pintaan sijoitetuilla rengasteräk-sillä, joita tarvitaan myös vetoteräksinä, kun laatastonlevyvaikutusta käytetään hyväksi.

Tilanteet, jolloin on syytä ottaa yhteyttä valmistajansuunnittelupalveluun:– Kun elementin kuormituksesta tuleva leikkausvoima

ylittää sallitusta tasaisesta kuormasta laskemalla saa-tavan leikkausvoiman arvon, määrittää valmistajansuunnittelupalvelu kattoelementin todellisen leik-kauskapasiteetin ja varmistaa, että se on suurempikuin erikoiskuorman aiheuttama leikkausvoima.

– Kun ulokkeen pituus on suurempi kuin 2x elemen-tin paksuus tai kun lyhyemmänkin ulokkeen päähänvaikuttaa pistekuorma, niin käytetään kohteeseenerikseen valmistettavia uloke-elementtejä. Tällaisiaelementtejä ei saa käyttää muihin tarkoituksiin päis-tään tuettuina ilman valmistajan antamia ohjeita.

– Kun siporex-laataston levyvaikutusta käytetään ra-kennusta jäykistettäessä hyväksi.

– Kun kattoelementtien tukipinnan leveys on alle 90mm.

10.2 Läpivientien suunnittelu

Reikien ja lovien teko kattoelementteihin on raudoi-tuksen vuoksi rajoitettua. Eri mahdollisuudet ja rajoi-tukset on syytä ottaa huomioon suunnittelussa mah-dollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä virheellinen rei-käsuunnittelu aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksiarakennusprojektille.

Elementtilaataston rei’itykset on syytä sijoittaa ele-menttien reunakaistoille kappaleissa 10.3 ja 10.4 esi-tetyillä tavoilla. Pakottavissa tapauksissa voidaan käyt-tää myös keskeltä rei’itettävää XK-elementtiä.

Yksittäisiä halkaisijaltaan korkeintaan 40 mm:n rei-kiä voi kuitenkin tehdä myös vakioelementin pitkittäis-terästen väliin.

Tarvittaessa valmistajan suunnittelupalvelu mielelläänopastaa reikäsuunnittelussa.

10.3 Urat, reiät ja lovetvakioelementeissäPaksuutta 250 tai 300 mmolevien KT-elementtien ylä-pintaan voidaan useimmiten tehdä 25 mm syviä uriaesim. sähköputkituksia varten. Uritetun elementin kuor-maluokka pienenee astetta alemmalle tasolle, esim 3.2kN/m2:stä kuormaluokkaan 2.3 kN/m2. Muita element-tejä saa urittaa valmistajan suunnittelijan luvalla.

Vakioelementtien rei’itys- ja loveusmahdollisuudet ra-kennuspaikalla on esitetty kuvassa D32.

Elementtien kantokyky asettaa määrätyissä tapauk-sissa lisärajoituksia reikien teolle (kts. kuva D33), kos-ka lovetun elementin leikkauskapasiteetti pienenee lo-ven kohdalla samassa suhteessa kuin poikkileikkauk-sen leveys muuttuu:1) Tasaisesti kuormitettujen KT-elementtien leikkauska-

pasiteetti on tarkistettava, jos toispuoleinen lovi onlähempänä kuin 0,075 x l

0:n päässä tuen reunasta,

tai jos molemminpuolinen lovi on lähempänä kuin0,15 x l

0:n päässä tuen reunasta (l

0 = vapaa aukko).

2) Pistekuormalla kuormitetun lovetun KT-elementinleikkauskapasiteetti on aina tarkistettava.

Kuva D32. Vakioelementtien rei’itys ja loveusmahdolisuudet

Saa loveta

180

90 90 90 90

Yksittäisiä, ø 40 mm reikiä voidaan tehdä myös raudoituksenväliin.

Kuva D33. Leikkauskapasiteetin tarkistustarve vakioelemen-teissä

Io

90

L

Saa loveta

90

0,075 Io 0,15 Io

Toispuoleinen lovi Molemminpuoleinen lovi

Leikkauskapasiteetti pienenee

D 31

Päiv

itett

y

04

/20

04

Taulukko D8Ripustusteräksille sallittavatmaksimikuormat

1) yhden ripustusteräskappaleen2) tilattavissa tehtaalta

Ripustus- Aukon Elementin Sallittu

terästyyppi leveys (mm) kuivatiheys kuorma 1)

(kg/m3) kN

RH 2) 600 400 2,9

450 2,9

500 2,9

RU 2) 600 400 7,2

450 8,4

500 9,6

RL 2) 1200 400 10,8

450 12,0

500 12,0

Saa loveta

160

200 200 200

≥ 650

Reunimmaisetteräkset ø 5,5 mmsaa katkaista.

Toispuoleinen lovi saa olla elementin jommalla kummallareunalla.

XS-elementtiXK-elementti

Kuva D35. XS-elementin leikkauskapasiteetti.

Kuva D34. XK- ja XS-elementien rei’itys- ja loveusmahdollisuudet.

160 Saaloveta

0,13x Io

0,5x elementin pituus

0,5x lo

Leikkauskapasiteetti pienenee

10.4 Reiät ja lovet XK-, XS- jaX-elementeissäTehtaalla valmistetaan suurehkoja läpivientejä vartenmm. XK- ja XS-elementtejä. Elementtien rei’itys ja lo-veusmahdollisuudet rakennuspaikalla on esitetty ku-vassa D34.

XK- ja XS-elementtien kantokyky asettaa rajoituksiareikien teolle (kts. kuva D35), koska myös niiden leik-kauskapasiteetti pienenee loven kohdalla samassa suh-teessa kuin poikkileikkauksen leveys muuttuu:

Taulukko D7Tehtaalla työstettyjen lovien ja reikienmitta- ja sijaintitarkkuudet

Lovien ja reikien koko Tarkkuus

< 400 mm ± 15 mm

> 400 mm ± 20 mm

Sijainti

pituussuunta ± 20 mm

leveyssuunta ± 20 mm

1) Tasaisesti kuormitetun XS-elementin leikkauskapa-siteetti on tarkistettava, jos lovi on lähempänä kuin0,13 x l

0:n päässä tuen reunasta. (l

0= vapaa aukko)

2) Pistekuormalla kuormitettujen XK- ja XS-elementti-en leikkauskapasiteetti on aina tarkistettava.Tehtaalla työstettyjen lovien ja reikien mitta-, ja si-

jaintitarkkuudet on esitetty taulukossa D7.

Elementtien tiheysErikoiselementit XK ja XS valmistetaan aina kuivatihey-deltään 500 kg/m3 olevasta massasta.

D 32

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D36. Ripustusterästyyppejä.

10.5 Suuret kattoaukot

Ala-, väli-, ja yläpohjarakenteisiin voidaan tehdä suu-rehkoja aukkoja (1-2 elementin levyisiä) käyttämällälyhyitä elementtejä, jotka ripustetaan viereisten ele-menttien varaan. Aukkojen pielielementtejä mitoitetta-essa on otettava huomioon se, että niitä kuormittavat

myös ripustettavat elementit. Ripustusterästyyppejä250 ja 300 mm paksuihin laatastoihin on esitetty ku-vassa D36. Tyyppejä RH ja RU käytetään yhden ele-mentin levyisten aukkojen ripustusteräksinä ja tyyppe-jä RL ja U kahden elementin levyisten aukkojen ripus-tusteräksinä. Ripustusteräksille sallittavat maksimikuor-mat on esitetty taulukossa D8.

ø 10 mm

Hitsaus 6x100x100Ruostesuojattu tai sinkitty

100

100

100 250 600 250

8x80Ruostesuojattu tai sinkitty

Sinkitty leikkonaula/naulatulppa

200 1200 200

120x8 Ruostesuojattu tai sinkitty

Sinkitty leikkonaula/naulatulppa

90x90x9 Ruostesuojattu tai sinkitty 200 6x100x100

U-profiili mitoitetaan normaalisti

≥ 1700

Tyyppi RH Tyyppi RU

Tyyppi RL

Tyyppi U

ø 10

D 33

Päiv

itett

y

04

/20

04

10.7 Rengasteräkset

Siporex-laatastossa käytetään aina rengasteräksiä. Nii-den käytöstä on kerrottu luvussa 12.

10.8 SovitusleveydetIhannetapauksissa koko laatasto voidaan toteuttaa 600mm:n levyisiä vakioelementtejä käyttäen. Suositeltavasoviteleveys on 300 mm, mutta tarvittaessa valmiste-taan 300-600 mm levyisiä sovite-elementtejä 10 mm:n

Kuva D37. Laataston saumateräkset.

10.6 Saumaraudoitus

Saumaraudoitusta käytetään siirtämään puskusaumaankohdistuvat vaakasuorat vetovoimat kentästä toiseen.Samoin se toimii katastrofiraudoituksena esim. jatku-van sortuman estämiseksi.

Kuvassa D37 on esitetty saumaraudoituksen peri-aate. Yhdelle saumateräkselle voidaan sallia taulukos-sa D9 esitettyjä kuormia. Erikoistapauksissa voidaanteräs sijoittaa myös elementtien yläpintaan jyrsittyynuraan.

Taulukko D9Saumateräkset

T = A500H, K = B500K

Saumateräs Tartuntapituus Sallittu vetokuorma

(mm) (kN)

T6 tai K6 600 5,0

T8 tai K8 1000 8,0

Tartuntapituus

Saumateräs k600 tai k1200 A

A

A-A

Saumateräs

Saumateräs

P P

D 34

Päivit et t y0

4/2

00

4

tasavälein. Alle 300 mm leveitä elementtejä ei valmis-teta. Tällaisen sovitemitan tarve voidaan hoitaa kah-den sovituselementin avulla.

Sovituselementtien määrä kannattaa pyrkiä minimoi-maan, koska niistä aiheutuu lisäkustannuksia.

Reikien ja loveusten tekoa kapeisiin elementteihinei suositella. Tämä on otettava huomioon reikien ja so-vituselementtien sijoituksessa.

10.9 Pientaloholvien ja vastaavienrakenteiden erityiskysymyksiä

Taipumat, käyttömukavuusAla- ja välipohjissa kannattaa käyttää normaalisti 250mm paksuja siporex-elementtejä, jotta vältettäisiin laa-taston epämiellyttävä värähtely.

VäliseinäkuormatLaataston päälle tulevia väliseiniä suunniteltaessa onvarmistettava, että seinän kuorma voidaan jakaa use-ammalle elementille. Raskaat väliseinät saattavat tuot-taa mitoitusongelmia, mikäli ne sijoitetaan laatastonelementtien suuntaisesti.

Saumaraudoitus huoneistojen välilläRivi- ja paritalohuoneistojen välisten siporex-kaksois-seinien kohdalla tavanomaista holveja toisiinsa yhdis-tävää saumaraudoitusta ei voi käyttää, koska se hei-kentää huoneistojen välistä ääneneristävyyttä merkit-tävästi. Tällöin elementtikenttien välisten vaakakuormi-en siirto voidaan hoitaa esim. siporex-laatastosta irtiolevan puurakenteen avulla. (Kts. luku 29)

Taulukko D10Siporex-kattoelementtien suurimmat kuormitusmahdollisuudet erikoisraudoitettuina.

Kuormaluokat kN/m2.

Kuivatiheys Paksuus Pituus mm 3300 3600 3900 4200 4500 4800 5100 5400 5700 6000

500 200 Kuormal. 6,0 5,6 5,0 4,6 4,3 4,0 3,2 2,8 2,5 2,3

500 250 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 5,6 5,2 4,8 4,5 4,2 4,0

500 300 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 5,5 5,1 4,8

Väli- ja alapohjien pintarakenteetHuoneissa, joihin tulee lautaparketti, kokomatto, muo-vimatto tai vastaava, voidaan 10-15 mm:n lattiatasoite-kerrosta siporex-laataston päällä pitää lujuusmielessäriittävänä. Jos pintamateriaalina on mosaiikkiparketti,on syytä käyttää 40 mm:n verkotettua betonikerrosta,joka erotetaan sopivalla kosteuskatkolla siporex-ele-menteistä, jotta parketin liimauspohja kuivuisi tehok-kaammin. Mikäli käytetään pohjan hitaammin kuivumi-sen sallivia lattiamateriaaleja, voidaan valukerros teh-dä ilman kosteuskatkoa. Tällöin rakenne toimii yhdes-sä tehokkaasti ja vähentää lattian taipumia ja värähte-lyjä. Lattialämmitystä käytettäessä erotetaan lämmitys-kaapelit tai -putket sisältävä pintalaatta siporex-laatas-tosta keskinäisen liikkeen sallivalla sopivalla laakeriker-roksella. Huom! Välipohjan rakenteita harkittaessa kan-nattaa ottaa huomioon myös huoneiston sisäiset ää-neneristysnäkökohdat, kts. kohta 29.3.5.

10.10 Ripustuksia kannattavienelementtien maksimikapasiteetit

Varsinkin lyhyillä jänneväleillä voidaan esim. aukkokuor-mia kannattavat reunaelementit raudoittaa myös jä-reämmin kuin mitä suurin normaali kantavuusluokka4.0 kN/m2 edellyttää. Täten saavutettavat maksimikan-tavuudet on esitetty taulukossa D10. Elementit valmis-tetaan aina tilauksen mukaan, joten niiden toimitusai-ka on yleensä pitempi kuin varastotuotteiden.

Siporex-välipohjan asennus.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 35

D 11. PIENTALORAKENTEIDEN ERITYISKOHTIA

Kuva D38. Kutistumateräkset poikkileikkauksessa.

11.1 Harkkoseinien raudoitus, pakko-voimat ja perustusten painuminen

Suomen Rakentamismääräyskokoelman B5-julkaisuedellyttää, että harkkoseiniin asennetaan vähintään 0,3‰ seinän pystyleikkauksen pinta-alasta oleva symmet-rinen raudoitus, jotta annettuja liimatun harkkoseinänlujuuksia voidaan käyttää mitoitettaessa seinää vaaka-suunnassa tuulivoiman aiheuttamia rasituksia vastaanmyös laastittomien pystysaumojen yhteydessä.

Koska harkkoseinä kestää varsin vähän vetojänni-tyksiä, voisivat lämpö- ja kosteusliikkeet sekä esimer-

kiksi perustusten painuminen tai sokkelipalkkien viru-ma aiheuttaa harkkoseiniin halkeamia. Edellä mainitturaudoitus toimii tehokkaasti myös näitä rasituksia vas-taan. Kun kaikkiin seiniin sijoitetaan nämä ns. kutistu-materäkset, ja seinä jaetaan riittävän pieniin kenttiinliikuntasaumoilla, voidaan haitalliset halkeamat oikeal-la suunnittelulla välttää.

KutistumaraudoitusSiporex- harkkoseiniin asennetaan ympäri menevät te-räkset, ns. kutistumaraudoitus. Kutistumaraudoitukse-na käytetään normaalisti 8 mm:n harjaterästankoja.Raudoitusta varten tehdään harkkoihin urat, joihin si-

Ø 8 ympäri jokaneljäs sauma

Ø 8 ympäri

2 ø 8 ympäri n.joka neljäs sauma

2 ø 8 ympäri

Ø 8 ympäri

Ø 8, L = aukonleveys + 2 x 900

Ø 8 ympäri

Ø 8 ympäri

Ø 8 ympäri

D 36

Päivit et t y0

4/2

00

4

a

Ø 8, L = a + 2 x 900

~15 mm

UmpisolumuovinauhaPrimer

Elastinen kitti, shore 15-20

Kuva D39. Harkkoseinän kutistumateräkset.

joitettavat terästangot ympäröidään notkealla sement-tilaastilla. Teräksen etäisyyden harkon ulkopinnasta tu-lee olla noin 60 mm.

Raudoitus sijoitetaan normaalisti joka neljänteen vaa-kasaumaan. Tällöin rakentamismääräyskokoelman pin-ta-alavaatimus täyttyy, kun 250 mm:n ja paksummissaharkoissa käytetään kaksoisraudoitusta ja 200 mm:nja ohuemmissa seinissä yhtä 8 mm:n terästä. Erityisentärkeää on, että harkkoseinän ala- ja yläosassa on jat-kuva raudoitus, jolla seinä sidotaan yhtenäiseksi ken-täksi. Kutistumaterästen sijainti eri harkkoseinätyyppi-en poikkileikkauksissa on esitetty kuvassa D28. Lisäk-si ikkunoiden alapuolelle on aina laitettava teräkset,jotka sijoitetaan aukon alapuoliseen saumaan ja ulot-tuvat vähintään 900 mm ikkunan pielen ohi, kts. kuvaD39.

11.2 Liikuntasaumat

Kun siporex-harkkoseinässä käytetään edellä esitetynperiaatteen mukaista kutistumaraudoitusta, tarvitaanseinän katkaisevia liikuntasaumoja, kun suoran ja yh-tenäisen seinän pituus ylittää 12 metriä.

Liikuntasaumat voidaan tehdä esimerkiksi kuvassaD40 esitetyllä tavalla.

Lisäksi mm. seuraavissa tapauksissa on syytä varau-tua seinärakenteiden keskinäisiin liikepyrkimyksiin jajännityksiin:– kun lämpimän tilan ulkoseinänä toimiva harkkosei-

nä liittyy kylmään seinään– kun harkkoseinän paksuus muuttuu– kun seinämateriaali vaihtuu.

Tällöin rakenteesta riippuen liitoskohtaan voidaantehdä liikuntasauma tai oletettu halkeamalinja voidaanpeittää listalla tai joustavalla materiaalilla, esim. sisäti-loissa akryylikitillä. Liikkeet voidaan myös estää nor-maalia tiheämmällä kutistumisraudoituksella tai esim.rappaukseen sijoitetulla verkolla.

Liikuntasauman tiivistäminenUlkoseinän liikuntasaumat tiivistetään ulkopinnaltaanesimerkiksi elastisella kitillä tai paisuvalla, esipuriste-tulla tiivistenauhalla. Saumaväli täytetään mineraalivil-lalla ja rakenne tiivistetään myös sisäpuolelta siten, ettäsaumaan ei synny esim. pystysuuntaisia ilmavuotoja.

Saumakitin on oltava mahdollisimman pehmeää javähäisellä voimalla muotoaan muuttavaa, jotta sipore-xin vetolujuus ei ylity (shore 15-20). Samasta syystätartuntapinta siporexiin on saatava riittävän suureksi,Kts. kuva D41.

Pinnoite ei saa ulottua kittauksen päälle, koska sau-ma tällöin menettää joustavuutensa.

11.3 Ryömintätila

Käytettäessä siporex-elementtejä alapohjissa on raken-nuksessa oltava tuuletettu noin 0,8-1,0 m korkea ryö-mintätila. Perusmuurin muuraamisen jälkeen tehdäänsalaojat ja asennetaan vesi-, viemäri- ja lämpöjohdotryömintätilaan.

Myöhempää huolto- ja korjaustarvetta varten teh-dään alapohjaan tai sokkeliin ryömintätilaan johtavanoin 0,6 x 0,6 m:n kokoinen luukulla varustettu aukko.Samoin väliseinien alapuolisiin sokkeleihin on järjes-tettävä kulkemisen mahdollistavat aukot.

Ryömintätilasta poistetaan kaikki orgaaninen aines,kuten esim. humus ja muottilaudoitukset ym. raken-nusjätteet. Maan pintaan levitetään karkea kapillaari-sen nousun katkaiseva sorakerros ja sen pinta peite-tään muovilla, jolla rajoitetaan maasta haihtumaan pyr-kivän kosteuden pääsyä ryömintätilaan. Maanpinta ta-

Elastinen kitti, mineraalivilla

Tartunnan posto esim.muoviputki tai pikeys

Vaarnateräs ø 8 sementti-laastijuotoksessa joka kol-mannessa vaakasaumassa

Läpimenevä liikuntasauma

Kuva D40. Liikuntasauma siporex-harkkoseinässä.

Kuva D41. Elastinen kitti liikuntasaumassa.

D 37

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D42. Ryömintätilan tuuletusperiaate.

sataan ja muotoillaan viettämään lievästi kohti salaojia,ettei muovin päälle jää vesipusseja. Siporex- element-tien tukipinnalle asennetaan bitumihuopakaista kos-teuskatkoksi. Elementtien alapintoihin ei tehdä mitäänpintakäsittelyjä.

Sokkelin seinämien hyvä lämmöneristys nostaayleensä ryömintätilan lämpötilaa, jolloin tuuletuksenteho kasvaa. Mikäli myös maapohja lämmöneristetäänesim. kevytsorakerroksella se edelleen kohottaa läm-pötilaa ryömintätilassa.

Ryömintätilan tulee olla tuulettuva siporexin ja muidenrakenteiden valmistuskosteuden poistamiseksi. Pientalotuuletetaan sokkelissa olevien aukkojen kautta, joidentodellisen pinta-alan on RakentamismääräyskokoelmanC2:n mukaan oltava noin 4 ‰ lattia-alasta. Lopullinenaukkojen pinta-ala harkitaan paikan suojaisuuden ja tuu-liolosuhteiden ym. mukaan. Tällöin tuuletusaukkojen suo-jana olevien säleikköjen toimivaa aukkokokoa pienentä-vä vaikutus on otettava huomioon. (Säleikköjen aiheutta-mia pienennyskertoimia r: Puristettu pelti 0,2-0,3, valu-rauta 0,5-0,6, muovi- tai messinkiverkko 0,9. Todellinenala = r x nimellisala) Ryömintätilassa väliseinien alapuo-lella olevissa sokkeleissa ja tilaa jakavissa palkeissa ontuuletusaukkojen koon oltava vähintään kaksinkertainensamalla virtausreitillä oleviin ulkoseinän aukkoihin verrat-tuna. Tuuletusperiaate on esitetty kuvassa D42.

Tuuletusaukot sijoitetaan eri puolille perusmuuria si-ten, että ilman virtaus ryömintätilan läpi muodostuumahdollisimman tasaiseksi. Tuuletusaukkojen tulee si-jaita siten, että aukkojen alareuna on vähintään noin20 cm rakennuksen ulkopuolisen maanpinnan yläpuo-lella, sillä ajan mittaan maanpinta rakennuksen ympä-rillä saattaa kohota. Seinän vierustan kasvillisuutta tuli-si hoitaa siten, että se ei peitä tuuletusaukkoja.

Aukot tehdään yleensä kaikki samalle tasolle. Tuu-letusaukot tulee sijoittaa lähelle rakennuksen nurkkia(alle metrin etäisyydelle nurkasta), mutta ei kuitenkaansaman nurkan molemmille puolille. Aukkojen vähim-mäiskoon on oltava 150 cm2 ja enimmäisvälin 6 met-riä. Umpinaisia ilmapusseja ja sokkeloita, joihin tuule-tus ei pääse, ei saa jättää. Tuuletus on tehokkainta sil-loin, kun ulkoilman lämpötila on alhainen. Tuuletusauk-koja ei siis saa sulkea talveksi!

Kun kyseessä on rinneratkaisu tai ryömintätila muu-ten sijaitsee maanpinnan alapuolella, hoidetaan tuule-tusilman kierto parhaiten siten, että sen poisto tapah-tuu katolle johdetun poistoputken kautta. Kylmilläosuuksilla poistoputki lämmöneristetään. Erikoistapauk-sissa voidaan myös käyttää koneellista ilmanpoistoa.Tuuletuksen määrää voidaan tällöin helposti säädelläja se ei ole riippuvainen esim. tuuliolosuhteista. (Viran-omaismääräyksiä ryömintätilasta; kts. Rak. MK C2)

D 38

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D44. Kaltevan katon hormilävistys.

Kuva D45. Kattotuolit vaakasuoralla siporex-holvilla.

Kattotuoli Pystytolppa Juoksu

Kattotuoli Pystytolppa Juoksu

Pystytolppa Juoksu

Pystytolppa Juoksu

Kuva D43. Savuhormi irrotetaan muista rakenteista esim.ohuella mineraalivillalla.

11.4 Tulisijat ja savuhormit

Tulisijoissa ja savuhormeissa tapahtuu voimakkaita läm-pöliikkeitä, joten ne on selvästi erotettava muista ra-kenteista myös siporex-taloissa. Savuhormin on pääs-tävä liikkumaan erityisesti pituussuunnassa eli sen onoltava irti väli- ja yläpohjarakenteista (kts. kuva D43).Liitoksen ilmatiiviys on varmistettava esim. kuvan D44mukaisesti. Ylimäärä holviin jätetystä hormiaukosta täy-tetään esim. kevytsoravalulla tai siporex-harkoilla.

11.5 Kattotuolien suunnitteluVaakasuoran siporex-yläpohjan päälle tehdään puinenvesikattorakenne kiinnittämällä siporex-kattoelement-teihin niiden poikkisuunnassa juoksut, jotka jakavat

Tiivistekitti

Reunoistaan liimattu muovikaista

Elastinen kitti

Tuuletuksen on jatkuttava hormin ohitse.

Kuva D46. Kaltevan/siporex-yläpohjan kattotuolit

Kattotuoli Siporex-korokkeet,esim. 200 x 200 x 200

D 39

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D47. Kattotuolien kiinnitysleikkeitä.

pystykuormat tasaisesti elementeille. Kattotuolit asen-netaan tolppien avulla joko juoksujen suuntaisesti taikohtisuoraan juoksuja vastaan, kuten kuvassa D44 onesitetty.

Kaltevan siporex-yläpohjan päälle asennetaan kat-tokoolaus yleensä siporex-korokepalojen varaan kuvanD46 mukaisesti, jolloin mineraalivillaeristeen ja vesi-katteen väliin syntyy riittävä tuuletusrako.

Kattotuolien alajuoksut tai kattokoolaukset sidotaansiporex-elementteihin räystäiltä ja tarpeen mukaanmyös keskialueelta. Siteinä käytetään ruostesuojattuamateriaalia, esim. reikänauhaa tai ruostumattomasta te-räksestä valmistettuja peltileikkeitä.

Kattotuolien side kiinnitetään elementtiasennuksenyhteydessä pitkittäissaumaan tai juotetaan yläpintaanporattuun 150 mm:n ø 30 reikään. Ulosvetomurtokuor-ma on 1 kN/side.

11.6 Kiinnitykset

Karmien kiinnitysOvi- ja ikkunakarmien kiinnitykseen käytetään yleensäpitkiä paisuntatulppia tai karkaistua kevytbetonia var-ten erikseen kehitettyjä harvakierteisiä ruuveja. Yhdis-telmäseinässä kiinnitetään mineraalivillakerroksen koh-dalle tuleva karmi esim. kulmalevyjen, apukarmin taierillisten siporex-palojen avulla seinään.

Ulkoverhouksen kiinnityssiteet yhdistelmäseinässäYhdistelmäseinissä yleensä käytettävä tiiliverhous si-dotaan sisäpuoliseen siporex-harkkoseinään siihen lyö-tävillä ruostumattomilla siporex-tiilisiteillä. Siteitä käy-tetään 4 kpl/m2.

Kiinnitykset yleensä; kts. luku 34.

11.7 Ikkunoiden välipilarit

Ikkunoiden välipilarit ja vastaavat hoikat seinän osatvoidaan useimmiten mitoittaa harkkorakenteisina kes-tämään esiintyvät pystykuormat ja tuulivoimat. Joissa-kin tapauksissa saattavat kuitenkin esimerkiksi raken-teiden kutistumajännitykset tai lämpövaihtelut aikaan-saada yllättäviä pilareihin kohdistuvia rasituksia. Suu-rempaa vääntö- ja leikkauslujuutta ajatellen voidaanpilarit valmistaa myös raudoitettuina elementteinä. Täl-

löin ne voidaan mitoittaa harkkorakenteena tai käyt-täen luvussa 19 annettuja elementtiseinän mitoitusoh-jeita.

11.8 Kalusteiden sijoitus

Kaapistojen ja ulkoseinän väliin jätetään muutamansentin tuuletettu ilmarako, samoin väliseinille lähelleulkoseinää sijoitettujen kalusteiden ja ulkoseinän vä-liin jätetään muutaman senttimetrin tuuletettu väli.

11.9 Erilaisten rakenteidenliittymäkohdat

KosteuskatkoKosteuskatkoa tarvitaan silloin, kun on olemassa vaa-ra, että siporexiin voi siirtyä kosteutta muista kapillaa-risesti vettä kuljettavista materiaaleista tai kun on pe-lättävissä, että siporexin rakennusajan kosteus vauri-oittaisi muita rakenteita.

Kosteuskatkona käytetään yleensä bitumihuopaker-miä tai esim. polyeteenimuovia tai kosteussulkusivelyjä.

Tyypillinen kosteuskatkon käyttökohta on siporexinja sokkelin välinen liitos, jossa on käytettävä bitumi-huopakermiä. Kuivat laajat puurakenteet, kuten esimer-kiksi lautaparkettilattiat, siporex-portaiden pintaan tu-levat puiset askeltasot ja tiiviit paneloinnit on syytä eris-tää siporexista poistuvasta rakennusajan kosteudesta,mikäli siporex ei jo ole kokonaan kuivunut tasapainoti-laansa. Siporexin kuivumismahdollisuus on tällöinkinaina muistettava säilyttää, esim. yläpinnastaan suljetunvälipohjalaataston on voitava kuivua alapintansa kaut-ta.

Hitaasti kuivuvan siporexin (esim. kylmä rakenne taikosteat olosuhteet) ja puun tai teräksen liittymään suo-sitellaan myös kosteuskatkoa.

11.10 Tiiviys

Siporexista tehdyt katto- ja seinäpinnat saadaan raken-teen yksinkertaisuuden ansiosta vaivattomasti tiiviiksi.Jotta tiiviys toteutuisi kaikkialla kannattaa suunnitteli-jan kiinnittää erityistä huomiota mm. seuraavien kohti-en rakenteisiin:

50

Kuusi kpl reikiä 100 x 34 naulalla.

Kuva D48. Ilmavuodon katkaisu.

Saumajuotos

Poraus ø 20 mmylhäältä pitkin ele-menttisaumaa.Laastitäyttö sauma-valun yhteydessä.

Saumajuotos

Poraus ø 10 mmalhaalta pitkin ele-menttisaumaa.Polyuretaanitäyttöalapuolelta.

D 40

Päivit et t y0

4/2

00

4

Ala-, väli- ja yläpohjassa käytettävien kattoelement-tien välisen pitkittäissauman yläreunan 50 mm korke-an saumauran juottaminen tiiviiksi notkealla sementti-laastilla ei kuitenkaan estä saumauran alapuolella ele-menttien kylkien välissä tapahtuvaa vaakasuoraa ilma-virtausta. Ulkoseinillä tätä tietä saattaisi vuotaa huo-mattavia määriä ilmaa ja sisäkosteutta ulkopinnan kyl-miin rakenteisiin. Esimerkiksi kuvassa D48 esitetyssätapauksessa on sisältä lisäeristystilaan syntyvä ilmavuo-to katkaistava. Tämä tapahtuu poraamalla sauman koh-dalle noin ø 20 mm:n reikä ja täyttämällä se saumava-lun yhteydessä notkealla sementtilaastilla. Tiivistyksenvoi tehdä myös myöhemmin alapuolisen noin ø 10mm:n porauksen ja polyuretaanivaahtotäytön avulla.

11.11 Radon ja siporex-rakennukset

Alueilla, missä maaperästä erottuu säteilyaltistusta ai-heuttavaa radon-kaasua, on rakenteet tiivistettävä es-tämään kaasun tunkeutuminen sisätiloihin. Samoin ra-kennuksen perustuksiin on järjestettävä tuuletus kaa-sun poistamiseksi. Tyypillisiä radonin tuottajia ovat mm.soraharjut ja alueet, missä kallioperä on lähellä maanpintaa. Yleensä kunnan rakennusviranomaiset ilmoit-tavat, milloin radontiiviyttä vaaditaan.

Siporex on niin ilma- ja kaasutiivistä, että radon eimissään yhteydessä merkittävästi tunkeudu suoraan si-porex-harkkojen tai -elementtien lävitse. Eri rakentei-den liitoskohdat saattavat päästää kaasua lävitseen, jaesim. onteloita sisältävissä seinissä kaasu saattaa liik-kua yllättäviäkin reittejä.

Kaasutiivis vyöhykeSiporex-rakennuksissa, kuten muissakin pientaloissa,on suositeltavaa rakentaa alapohjan yhteyteen vyö-hyke, jossa kaasun nousu katkaistaan ja jonka raken-teiden toimivuutta ja tiiviyttä on helppo valvoa raken-nustyön aikana. Ehjänä pysyvä raudoitettu betonilaattaon tiivis, ja tarvittaessa sen alapuolelle voidaan esim.asentaa rakennusmuovi, jonka keskinäiset saumat tii-vistetään huolellisesti. Tämä laatan ja tarvittaessa muo-vin muodostama vyöhyke on myös ulotettava ehjänäyli holvin ja ulkoseinärakenteen liitoksen seinän sisäl-

le aina sen ulkopintaan asti. Suositeltavinta on liittäävaluun ja muoviin joustava kermi, joka ulkoseinän koh-dalla samalla toimii kosteuskatkona. Holvi-seinäliitok-sen rakenne on suunniteltava siten, että esim. maan-varaisen lattian painuminen ei vahingoita tiiviyttä.Useimpien siporex-seinärakenteiden sokkelin ja sipo-rex-seinän välinen kosteuskatkokermi on helppo ulot-taa sisätilaan siten, että se voidaan liittää lattiaraken-teeseen. Kun seinäharkkojen asennus edistyy, kan-nattaa kermi taivuttaa ylös ja kiinnittää väliaikaisestiulkoseinän sisäpintaan odottamaan holvin tiivistera-kenteita. Myös väliseinien kohdalle on asennettavakermi, joka sitten voidaan liittää holvin rakenteisiin.

Kaikki holvin tiivistetason läpiviennit on huolellisestitiivistettävä esim. pehmeällä elastisella kitillä.

11.11.1 Radonin tuuletus

Ryömintätilalliset alapohjatAlapohjan ryömintätilan normaalit tuuletusratkaisutpoistavat myös radonia varsin tehokkaasti. Katolle ulot-tuva poistohormi tai koneellinen tuuletus varmistavattehokkaan ilmanvaihdon paremmin kuin pelkät sokke-lin tuuliolosuhteista riippuvaiset aukotukset.

Ns. lämpöpohja, jossa rakennuksen sisätilojen pois-toilma kierrätetään ryömintätilan kautta, toimii myös hy-vin. Mikäli järjestelmä, kuten yleensä, aikaansaa ylipai-neen ryömintätilaan, se ehkäisee kaasun nousua maa-pohjasta.

Kaasun nousua hidastaa tehokkaasti myös ryömin-tätilan pohjaan levitetty muovi tai esim. vaahtopolyetee-nilevystä tehty pohjan lämmöneriste.

Maanvaraiset alapohjatMaanvaraisten alapohjien tuuletus hoidetaan yleensäriittävä paksuun läpäisevään kerrokseen (esim. sepe-liä) asennetuilla kaasua keräävillä salaojaputkilla, jotkaon yhdistetty katolle johtavaan poistohormiin. Alapoh-jaan on myös tehtävä edellä esitetty poikki koko ra-kenteen ulottuva tiivistys.

Kellareissa on huolehdittava myös siitä, että rado-nin tunkeutuminen seinän kautta sisätilaan ja seinääpitkin yläpuolisiin rakenteisiin estetään.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 41

D12.1 YleistäVaakakuorman kuormittaessa seinärakennetta on var-mistettava, että kuormitetun seinän ja jäykistävien ra-kenteiden väliset liitokset kestävät niihin kohdistuvatrasitukset ja että jäykistävät rakenteet kykenevät siirtä-mään vaakakuorman perustuksille. Vaakakuorma onjaettava jäykistäville rakenteille samalla tavalla kuin senoletettiin jakautuvan jäykistettävää seinää mitoitettaes-sa, kts. luku 7.

12.2 Jäykistys seinien avullaKun vaakakuorma siirretään jäykistävälle harkkoseinälle,on tarkistettava, että seinä pystyy vastaanottamaan sii-hen kohdistuvat rasitukset. Seinä mitoitetaan tällöinulokkeena tai palkkina, jolloin myös yläpuoliselle laa-tastolle siirtyy kuormia.

Mitoituksessa tarkistetaan, etteivät laskennallinen tai-vutusvetojännitys ja leikkausjännitys ylitä laskentalujuuk-sia. Jäykistävän seinän yläpäässä ja joskus myös ala-päässä siirretään leikkausrasitukset kitkan avulla. Joskitka ei riitä, ankkuroidaan loput leikkausvoimasta esi-merkiksi vaarnatapeilla. Harjateräksen ø 10, joka onjuotettu laastilla 30 mm:n reikään, leikkauskapasiteettiseinän suunnassa on murtorajatilassa 9,0 kN, kun te-räs ulottuu vähintään 400 mm harkkoseinään.

Jos jäykistävä seinä on limitetty jäykistettävän sei-nän kanssa, voidaan osa jäykistettävästä seinästä ot-taa huomioon jäykistävää seinää mitoitettaessa.

Laipan teholliseksi leveydeksi bef valitaan pienempi

seuraavista arvioista:b

ef = b + 6d tai

bef = b + 1,2 m.

Jos jäykistävänä seinänä on pystyelementtiseinä, ta-pahtuu mitoitus ohjeen “Siporex-pientalojen stabiliteet-titutkimus” mukaisesti.

12.3 Harkkorakennuksen jäykistyslaataston avulla

Kun vaakakuormaa (jäykistettävältä seinältä suoraan ja/tai jäykistävältä seinältä) siirretään laataston avulla esi-merkiksi poikittaisille päätyseinille, on tarkastettava, ettälaataston ja seinien väliset liitokset kestävät niihin kohdis-tuvat rasitukset ja että laatasto toimii yhtenäisenä levynä.

Kun harkkoseinä toimii poikittaiselle kuormalle mi-toitettaessa yläpäästään tuettuna, aiheutuu seinän mah-dollisesta kaltevuudesta lisää vaakakuormaa yläpuoli-selle laatastolle.

Seinän kaltevuudesta johtuvan vaakakuorman suu-ruutena käytetään arvoa 0,01 x suurin Nd.

Harkkohalleissa tulee seinän ja kattorakenteen vä-listen liitosten raudoituksen kapasiteetin vaakasuunnas-sa pituusyksikköä kohti olla kuitenkin vähintään 0,2 xNk, missä Nk = ominaiskuormista laskettu tukireaktio.Ehdon on oltava voimassa vain, kun katon avulla siirre-tään vaakakuormia jäykistäville rakenteille.

12. RAKENNUKSEN JÄYKISTYSVAAKAKUORMILLE

Kuva D49. Jäykistävän seinän toiminta.

d

bef bef

Jäykistettävä seinä

Jäykistävä seinä

Limitys

b 15

0 m

m

b 15

0 m

m

d

h h

Yhdessä toimiva alue

Kuva D50. Jäykistävän harkkoseinän poikkileikkausala.

e

Ndmax

Ndmax

0,01 x Ndmax

L

Kuva D51. Seinän kaltevuudesta johtuva vaakakuorma.

Ndmin

Md

Vd

Ndmin

Vd/2

Vd/2 Siirtyylaatastoon

Md

D 42

Päivit et t y0

4/2

00

4

LevyvaikutusSiporex-laataston levyvaikutus saadaan aikaan rengas-teräksillä, elementtien välisten pitkittäis- ja päittäissau-mojen saumavalulla sekä tarvittaessa ankkuroinnilla ala-puolisiin rakenteisiin.

Vaakakuormasta (esim. tuulikuorma + 0,01 x Ndmax

) syn-tyy siporex-laatastoon taivutus- ja leikkausjännityksiä.

Laatastoa käsitellään esimerkiksi korkeana palkkina (kts.esim. Rakentajan Kalenteri, Seinämäisen palkin mitoitus),johon syntyvät vetovoimat otetaan elementtien yläpintaantehtyihin uriin asennetuilla rengasteräksillä. Lisäksi on tar-kistettava, että vaakasuuntaiset leikkausjännitykset eivätylitä laataston elementtien välisten saumojen pitkittäis-suuntaista leikkauskapasiteettia (kts. kappale 10.1).

Jos yläpohja muodostuu esimerkiksi puisista katto-ristikoista, jäykistetään katto vaakakuormia vastaan tuu-liristikolla tai käytetään hyväksi vinolaudoitusta tai kat-toverhouksen levyvaikutusta.

RengasteräksetSiporex-laatastossa käytetään rengasteräksiä kahdes-ta syystä. Ensinnäkin niitä käytetään vastaanottamaanvaakakuormasta syntyvät vetovoimat. Toisaalta niillä var-mistetaan se, että vierekkäin olevat siporex-elementitpysyvät tiukasti kiinni toisissaan ja näin vältetään hius-halkeamien syntyminen elementtisaumoihin.

Kun elementtien pituus on > 5,1 m, voidaan saumo-jen keskinäistä lujuutta varmistaa lisäämällä kentän kol-mannespistelinjoihin kutistumisteräksiksi 8-10 mm har-jateräkset yläpohjiin ja sellaisiin välipohjiin, missä suo-raan elementtien yläpinnassa ei ole pintavalua.

Periaatekuva rengasterästen sijoittamisesta on esi-tetty kuvassa D52. Rengasteräs asennetaan element-tien yläpintaan tehtyihin uriin ja sen halkaisijan on olta-va vähintään 10 mm.

Kuva D52. Periaatekuva katon jännityksistä, kun vaakavoi-ma kohdistuu pitkään julkisivuun ja hallin päädyissä on ris-tikkojäykistys.

W

W = W1 + W2 + W3W1 = Tuulen paineW2 = tuulen imuW3 = pilarin tai seinän kaltevuuden aiheutama lisävaakakuorma

Kuva D53. Rengasterästen sijoittaminen siporex-laatastoon.

= 3000

3M

a

Ø 10 rengasteräs

Ø 8 kutistumisteräs

a = 50-300

= rengasterästen sijoitus

D 43

Päiv

itett

y

04

/20

04

AnkkurointiVaakakuormat siirretään laataston ja seinien välillä kit-kan ja vaarnaterästen avulla. Vaarnateräksiä käytetäänyleensä vain silloin, kun kitka ei riitä. Kitkan ja vaarna-terästen leikkauskapasiteetit saa laskea yhteen.

Laataston ja ei-kantavan siporex-seinän välisessä lii-toksessa käytetään vaarnateräksenä ruostumatonta ø12 mm terästankoa (kts. kuva D53), joka lyödään pai-koilleen. Ko. terästangon leikkauskapasiteetti murto-rajatilassa on 1,4 kN seinää vastaan kohtisuorassasuunnassa ja seinän suunnassa 3,0 kN, kun teräs ulot-tuu vähintään 250 mm siporex-seinään.

Laataston ja kantavan siporex-seinän välisessä lii-toksessa käytetään vaarnateräksenä harjaterästä ø 10,joka on juotettu laastilla 30 mm:n reikään (kts. kuvaD54). Ko. vaarnauksen leikkauskapasiteetti murtoraja-tilassa on 2,5,kN seinää vastaan kohtisuorassa suun-nassa ja seinän suunnassa 9,0 kN, kun teräs ulottuuvähintään 400 mm siporex-seinään.

Vinoissa siporex-kattorakenteissa on vaarnaterästenkäyttö tarpeen myös estämään elementtien liukumi-nen ja ankkuroimaan elementit tuulen imua vastaan.Kattoelementtien liukuminen on heti asennuksen al-kuvaiheessa ehdottomasti estettävä vaarnaamalla jolappeen alimmat elementit ruostumattomin terästan-goin päistään kiinni kantavaan seinään.

Kuva D54. Lyötävä vaarnateräs. Kuva D55. Valettava vaarnateräs.

235

Ruostumaton terästankoø 12 rak. suunnittelijanohjeiden mukaan

150

Moduulilinja

235

Reikä ø 30

150

Moduulilinja

Teräs ø 10 + betonijuo-tos rak. suunnittelijanohjeiden mukaan

Päivit et t y0

4/2

00

4

D 44

D13.1 Vastuu rakennetyyppienvalinnastaTässä käsikirjassa on esitetty tiedot siporexista ja senkäytöstä valmistajan parhaan nykyisen teknisen tietä-myksen mukaisesti. Samoin rakenneleikkauksiin onvalittu yleisesti käytettyjä, hyväksi koettuja ratkaisuja.

Tietojen ja rakennedetaljien osalta ei luonnollisestiole voitu päästä kattavaan esitykseen, onhan esimer-kiksi perustamisolosuhteiden vaikutus aina paikallisenselvityksen vaativa seikka. Käsikirjan tietojen ja raken-teiden tai niistä kehitettyjen ratkaisujen käytön raken-nuskohteessa ratkaisee aina viime kädessä kohteensuunnittelija.

Jämerä-pientalot

13.2 YleistäSiporex-talon rakentamisessa tarvittavat piirustuksetlaatii yleensä rakennesuunnittelija arkkitehdin suunni-telmien pohjalta.

Koko suunnitteluprosessin nopeuteen, onnistumi-seen ja taloudelliseen lopputulokseen vaikuttaa ratkai-sevasti se, että käytetään moduulimittoja ja muistetaanelementtien suositus- ja maksimipituudet sekä otetaanhuomioon rakennuksen kantavien rakenteiden toimin-ta jo arkkitehtisuunnittelun yhteydessä.

13.3 Sijaintipiirrokset

Rakennuksen elementtilaatastoista sekä kantavista jajäykistäväistä seinistä laaditaan sijaintipiirrokset eli asen-nuskaaviot siten, että niistä selvästi näkyy kaikki tuot-teiden valmistukselle ja työmaalle tärkeät seikat:– elementti- ja palkkityypit– mitat– nimelliskuormat– elementtien ja palkkien tukipinnat– vakioelementeistä poikkeavat tyypit– elementtien urospontin suunta.

Poikkeavuuksia voivat olla esimerkiksi:– kuormitus– muoto– mitat– reiät ja lovet– tukemistapa jne.

13.4 Elementtikaaviot ja -luettelot

Harkko- ja elementtikaavioiden ohella tehdään ele-menttiluettelot. Yksityiskohtapiirroksissa esitetään ele-menttien ja muiden rakenteiden liitokset sekä element-tien kiinnittämisen ja tuennan selvittävät yksityiskoh-dat. Rakenneosapiirustuksia siporex-elementeistä eitarvitse laatia, kun käytetään valmistajan valmiiksi mi-toittamia vakioelementtejä. Mahdollisten erikoisele-menttien rakenneosapiirrokset laatii tarvittaessa valmis-taja suunnittelijan antamien mitta- ja kuormitustietojenperusteella.

13.5 Seinäpiirustukset

Kantavista ja jäykistävistä seinistä esitetään pohjapii-rustus, johon on merkitty harkkojen laatu ja paksuu-det, seinien sijainnin ja aukkojen paikan selvittävät mi-tat sekä palkkien koot, kantavuudet ja sijainnit.

Työnsuoritus helpottuu ja suunnittelun sekä massa-laskennan virhemahdollisuudet vähenevät, jos kaikistakantavista ja jäykistävistä seinistä laaditaan yksityiskoh-tainen harkkokaavio. Tähän voidaan pohjapiirustustahavainnollisemmin merkitä mm. aukkojen mitat ja kor-keudet, palkit ja niiden tukipinnat, kutistumateräkset jne.Suositeltava harkkokaavion mittakaava on 1:50.

Kun rakennuksesta lisäksi laaditaan 1:20 kokonais-leikkaus, johon merkitään esim. harkkojako, sokkeli- jaräystäskorkeudet jne, varmistuu kokonaisuuden toimin-ta sekä suunnittelijalle että rakentajalle.

13.6 Asennusjärjestys ja toimitukset

Varsinkin laajemmista asennuskohteista, kuten pari-taloista tai rivitaloista on syytä hyvissä ajoin laatia asen-nusjärjestyssuunnitelma, jotta elementit voidaan valmis-taa, varastoida ja toimittaa oikeassa järjestyksessä jaaikataulussa.

Toimitussopimuksissa määritellään, kuinka kauan en-nen toimitusaikaa on lopullisten siporex-suunnittelutie-tojen oltava elementtien valmistajalla. Mitä enemmänkäytetään varastoelementtejä, sitä nopeammin tilauk-sen jälkeen voidaan asennus toteuttaa.

13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT

D 45

Päiv

itett

y

04

/20

04

Kuva D56. Pientalon pohjan mitoitusesimerkki.

13.7 Mallikaavio ja -luettelo

Oheisena on esimerkki siporex-pientalon pohjan 3M-mitoituksesta sekä harkko- ja elementtikaaviopiirustuk-sista. Kaavion ja siihen liitettyjen tietojen lisäksi työssätarvitaan yleensä yksityiskohtaleikkauksia rakenteidenliitoksista ym. seikoista. Näissä tapauksissa voidaanuseimmiten suoraan käyttää käsikirjan sisältämiä tainiitä hyväksikäyttäen laadittuja piirustuksia.

13.8 Suunnitelmissa muistettaviarakenteen yksityiskohtiaYksityiskohtapiirroksissa tai muissa suunnitelmissa kan-nattaa varmistaa myös seuraavien tämän käsikirjan erikohdissa esitettyjen seikkojen riittävän selvä informointi:– Riittävät tuuletusaukot ja käyntiluukku ryömintätilal-

liseen alapohjaan.– Rakenteiden kosteuskatkot, esim. sokkeli/seinä.– Seinien kutistumateräkset.– Kantavien rakenneosien, esim. L-terästen oikea asen-

to.– Seinien ja holvien välisten liitososien (esim. vaarnaus-

ten) laatu, määrä ja sijainti. Myös työnaikaiset tuen-nat on esitettävä.

– Siporex-rakenteiden on päästävä kuivumaan, seinäntai holvin ainakin toisen pinnan on läpäistävä vesi-höyryä.

– Vesikaton tuuletustilan ilma-aukot.– Katon eristeiden tuulensuojalevyksi jäykkä mineraa-

livilla, ei tiiviimpiä materiaaleja.– Hormin irroitus seinä- ja kattorakenteista.– Märkien tilojen veden- ja kosteudeneristeet.– Laatoitusten elastiset nurkkasaumat ja seinä-lattia-

liitokset.– Ääneneristykseen liittyvä detaljiikka.

13.9 Talviajan suojaus

Mikäli perustamis- ja runkotyövaihe ajoittuu talveen, javarsinkin jos on tiedossa esim. työn keskeytyminen tal-viajaksi, on rakentajalle syytä antaa riittävät ohjeet pe-rustusten maapohjan suojaamisesta routavahinkojenvälttämiseksi.

Toinen tärkeä seikka on keskeneräisen rakennuk-sen tuuletus ja liiallisen vesihöyryn nousun estäminenlämmitettäessä sulana pysyvästä maapohjasta. Kts.myös luku 28.

88

50

= n

x 3

M +

15

0

1875 1200 1200 1200 975 450 1500 675 1500 2175

435019506450

12750 = n x 3M + 150

1800 12752100

120

0

975225 1500 600675 900

8850 = n x 3M + 150

1500 600600

3900 = n x 3M

375 2800 100 2800 250 2200 3600250225 6000 2400 3900

375 4550

150

200 3350 1800300225 4800 3600

975

0 =

n x

3M

+ 1

50

375225

19

00

10

0

10

01

00

375

22

5

120

02

60

0

45

50

48

00

36

50

39

00

20

037

52

25

60

0

375

375375

D 46

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D57. Esimerkki pientalon elementtikaaviosta.

Yläpohjaelementit

Tunnus Tyyppimerkintä Kpl Huom.

Y1 KT 450/3.2 250x600x3880 9

Y2 KT 450/4.0 250x600x3880 3 XS

Y3 KT 450/3.2 250x600x2080 1

Y4 KT 450/3.2 250x600x880 1

Y5 KT 450/3.2 250x300x3880 1 Lev. 300

Y6 KT 450/3.2 250x600x2380 6

Y7 KT 500/3.2 250x600x2380 1 X1

Y8 KT 500/3.2 250x600x2380 1 X2

Y9 KT 450/3.2 250x600x3580 5

Y10 KT 450/3.2 250x600x3580 1 XK

Y11 KT 450/3.2 250x300x3580 1 Lev. 300

Y12 KT 450/3.2 250x600x5980 9

Y13 KT 450/3.2 250x600x4780 3

Y14 KT 450/4.0 250x600x4780 2

Y15 KT 450/3.2 250x600x4180 1

Y16 KT 450/3.2 250x300x4780 1 Lev. 300

81

00

= 1

3 x

60

0 +

30

0

Y12

205980 38802380

Elementin pienin sallittu tukipinnan pituus on 90 mm.

35804780

22

5

10388010 20

Siporex-kattoelementit KT 450/3.2 250 x 600 x L, ellei toisin mainita.Yläpuolisen kattorakenteen paino g2 = 0,7 kN/m2, lumi qk = 1,8 kN/m2.

93

00

= 1

5 x

60

0 +

30

0

10 20

Y1

Y12 Y1

Y12 Y1

Y12 Y1

Y12 Y1

Y12 Y1

Y12 Y2

Y12 Y4

Y12 Y2

Y13 Y1

Y9 Y1

Y9 Y1

Y14 Y12

Y13

Y13

Y9

XK Y10

Y9

Y9

X1 Y7

X2 Y8

Y6

Y6

Y6

Y6

Y6

Y6

XSKT 450/4.0

L = 4200

KT 450/4.0

KT 450/4.0

L = 2080

KT 450/4.0

Y14

Y15

10

L = 880

XS

XS

Y3

Y16

10

22

5

22

5

22

5

RH 250

22

59

30

0 =

15

x 6

00

+ 3

00

22

5

Reikä tehdään työmaalla.

Uro

spon

tin s

uunt

a

150 400

20

02

00

20

02

00 2

00

Y11

U-80

Y5

Elementit alustavassa asennusjärjestyk-sessä.A = alapohjaelementitV = välipohjaelementitY = yläpohjaelementit

D 47

Päiv

itett

y

04

/20

04

Tunnus Tyyppimerkintä Kpl Huom.

P1 PB 500/15 375x200x1500 2

P2 PB 500/15 375x200x1800 2

P3 PB 500/15 375x200x2100 2

P4 PB 500/15 375x200x2400 1

P5 PB 500/15 375x200x2700 1

P6 PB 500/15 200x200x1500 1

P7 PB 500/15 200x200x1800 1

P8 PB 500/15 200x200x2100 1

P9 PB 500/25 200x400x2400 1

Kuva D58. Kantavat ja jäykistävät harkkoseinät.

Siporex-palkit

Siporex-palkit on asennettava teksti “ALAS” alaspäin. Pienin sallittu tukipinta siporex-palkin pituussuunnassa on200 mm.

88

50

= n

x 3

M +

15

0

1875 1200 1200 1200 975 450 1500 675 1500 2175

435019506450

12750 = n x 3M + 150

1800 12752100

120

0

975225 1500 600675 900

8850 = n x 3M + 150

1500 600600

3900 = n x 3M

375 5750 200 2200 3650200

375 4550 200 3350

975

0 =

n x

3M

+ 1

50

375

375

170

02

60

0

45

50

36

00

20

037

56

00

375

375375

250

375

375

90

00

375

375

90

01

00

02

40

0

78

00

170

09

00

120

01

60

03

60

0

P5 P1 P4

P1P3

P7

P8

P6

P2

P3

P2

P9

‘) 375-harkon nurkkasovitteet, 75 mm.

‘) P3

D 48

Päivit et t y0

4/2

00

4

Kuva D59. Esimerkki pientalon seinän harkkokaaviosta.

23

5

4

2 ø 8 k400

2 ø 8 k400

2 ø 8 k400

1

A

A

P20

21M x 4M

P20

21M x 4M

P10

12M x 4M

P10

12M x 4M

S/L

H

S/L

H

Siporex/kevytsora-harkko

Sokkeli

33752100675 900

8250

1200

3480375 600 3480 375

12 x

20

08

10

120

25

50

25

02

65

09

40

150

12 x

20

02

50

20

02

00

675

8200

2400 24759001800

1) Siporex H400 375 x 200 x 6002) Siporex H500 200 x 200 x 6003) Siporex H500 150 x 150 x 6004) Kevytsoraharkko UH-150 (2x)5) Kevytsoraharkko RUH-340

Siporex-seinässä kutistumateräkset ø 8 vähintään joka 4. saumaan.

10

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 49

D

Var.At

K + Rh Et

Mh

Mh

MhOh

+1,250

+2,650

415

0

3825

36

00

1

1

1

1

+2,650

200

200

120

012

00

90

08

10 15

00

60

015

00

150

150

150

S15

30

0

1200 5625

18

00

40

50

54

00

S4

S9S8

S2

S6 S7

S5

S3

S10

59254725

84008400

14. RAKENTEIDEN MITOITUKSENESIMERKKILASKELMAT

Tarkastelun kohteeksi on valittu oheinen rinteeseensijoitettu, osittain kellarillinen pientalo.

14.1 Siporex-materiaalit

Kattoelementtien valintaYlä-, väli-, ja alapohjan siporex-kattoelementeiksi vali-taan tyyppi KT 450/3.2, paksuus 250 mm. Aukkojenpielissä ja vastaavissa enemmän kuormitetuissa koh-dissa tarvitaan myös tyyppiä KT 500/4.0, paksuus 250mm. Elementtikaaviot laaditaan siporex-pientalon ele-menttikaavioesimerkin mukaisesti, kts. kappale 13.7

Siporex-palkkien valintaSiporex-harkkoseinissä olevien aukkojen ylityksiin käy-tetään yleensä siporex-palkkeja, kts. kappaleet 3.4. ja8.1-8.4. Kun tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi kun

matalan siporex-palkin maksimipituus ei riitä, käytetäänteräspalkkeja, kts. kappale 8.5. Aina on muistettava var-mistaa, että palkkien tukipinnat ovat riittävät.Palkit merkitään piirustuksiin Siporex-pientalon ele-menttikaavioesimerkin mukaisesti, kts. kappale 13.7.

Siporex-harkotUlkoseinissä siporex-harkkojen paksuus on 150 mm,kantavissa väliseinissä 200 mm. Molemmissa kuivati-heys ρ = 500 kg/m3.

Maanpaine-elementitAlakerran maanvastaisissa seinissä käytetään pysty-suuntaisia siporex-maanpaine-elementtejä, paksuus375 mm ja kuivatiheys 500 kg/m3, muualla perustus-rakenteissa kevytsoraharkkoja.

Kuva D60 a. Välitaso ja yläkerta

D 50

Päivit et t y0

4/2

00

4

Alustila

KhhPkh S

Tekn/Var

Alustila

+0,000

42

25

3900

2

2

200

20

0

740

90

09

00

81

0

150

S1

30

60

3600 2100

18

00

40

50

55

50

39004800

11250

2100

150

150

200

Ph

3

40

50

42

00

10

50

0

23

15

100501200360014850

Var.

Rakenteet1. tiili 85

ilmarako, mineraalivilla 130siporex, 150U-arvo 0,23

2. tuulettuva perusmuurilevyharkkomuuri 340tai maanpaine-elementti 375sisäverhous

3. perusmuurilevy, harkkomuuri 3004. kate, rimoitus, aluskate, kattotuolit/ilmaväli,

mineraalivilla 150

Kuva D60 b. Alakerta.

siporex, 250U-arvo 0,16

5. lattianpäällyste, teräsbetoni, uretaanilevy 80siporex 250tuuletettu ilmatila, karkea sora tai sepeli,U-arvo 0,19 200

6. lattianpäällyste, teräsbetoni, rakennusmuovi,uretaanilevy 60/30karkea sora tai sepeli, 200U-arvo keskimäärin 0,25

7. tiili, ilmarako, siporex (kylmä vaja) 150

1

4

2

7

5

6

+5,500+5,650

+6,900

+4,050

+1,250

+0,000

+2,650+2,650

1:25

25

037

00

24

00

Kuva D61. Leikkaus.

D 51

Päiv

itett

y

04

/20

04

S6S7

S3

S2

S10 S8 S9

S5

S4

Kuva D62. Julkisivut.

D 52

Päivit et t y0

4/2

00

4

14.2 Kuormitukset

VaakakuormatRakennukseen kohdistuva tuulen nopeuspaine q = 0,5kN/m2. Kokonaisvaakakuormaan on lisätty 1/150 -osarakennuksen omasta painosta.Maanpaine riippuu maan täyttökorkeudesta. Tässä esi-merkissä H = 2,4 m.

PystykuormatVesikatto– Lumikuorma q = 1,8 kN/m2

– omapaino g = 1,25 + 0,55 = 1,8 kN/m2.

Välipohja– Henkilökuorma q = 1,5 kN/m2

– omapaino g = 1,25 + 0,15 = 1,4 kN/m2.

Alapohja– Henkilökuorma q = 1,5 kN/m2

– omapaino g = 1,25 + 1,0 = 2,25 kN/m2.

14.3 Siporex-harkkoseinien mitoitus

14.3.1 Materiaaliominaisuudet

Harkkoseinän paksuus h = 150 mm tai 200 mmρ = 500 kg/m3

Laskentalujuudet (kts. taulukko D2):Seinän puristuslujuus f

cd = 1,05 N/mm2

Seinän taivutusvetolujuus fctd

= 0,13 N/mm2

Seinän leikkauslujuus fvd

= 0,09 N/mm2

14.3.2 Väliseinät (mitoitus pystykuormalle)

Pohjapiirustuksista nähdään, että suurin pystysuuntai-nen rasitus kohdistuu seinään S1.

Seinä S1

Yläkertaa) Puristuskestävyys (ovien välipilari, mitat 200 mm x

810 mm)– kuormituskaistan pituus = 1,86 m

Nd= (1,2 x 1,8 kN/m2 + 1,6 x 1,8 kN/m2)

x (3,0 m + 2,4 m) x 1,86 m = 50,6 kN

Taulukosta D3 saadaan seinännormaalivoimakapasiteetiksi kes-keisellä kuormalla:

Nu= 145 kN/m x 0,81 m= 117,5 kN > N

d; OK

Epäkeskisyys on vähäinen, mut-ta tarkistetaan:e

0= ((28,1 x 150 + 22,5 x 50)

: (28,1 + 22,5)) - 200 : 2= 5,5 mm

ed= 5,5 mm + 0,05 h = 15,5 mm. Kappaleen 7.6 pu-

ristuskapasiteetin kaavan mukaan laskien seinänkapasiteetti on 135,8 kN/m.

Nu= 135,8 kN/m x 0,81 m = 110 kN > 50,6 kN; OK

Tarkistetaan myös seinän pahin mahdollinen epäkes-kinen kuormitus: kuuden metrin jänteellä täysi lumi-kuorma, 4,8 metrin puolella ei lunta, oman painon osa-varmuuskerroin 0,9.

Nd1

= (1,2 x 1,8 kN/m2 + 1,6 x 1,8 kN/m2) x (6,0 m : 2) x 1,86 m = 28,1 kN

Nd2

= (0,9 x 1,8 kN/m2) x (4,8 m : 2) x 1,86 m = 7,2 kN

Epäkeskisyys: ((28,1 x 150 + 7,2 x 50) : (28,1 + 7,2))- 200 : 2 = 30 mm.e

o = 30 mm / 200 mm = 0,15 h.

ed = 0,15 h + 0,05 h = 0,2 h < 0,3 h.

Ilman tarkempaa laskelmaa voidaan taulukon D3 osas-ta, jossa e

d = 0,3 h todeta, että seinän kapasiteetti on

riittävä:(28,1 kN + 7,2 kN) = 35,3 kN < 64 kN/m x 0,81 m= 51,8 kN; OK.

b) Paikallinen puristuskapasiteetti (yhtenäinen seinä),kts. kappale 7.6.

Nd = (1,2 x 1,8 kN/m2 + 1,6 x 1,8 kN/m2) x 3,0 m = 15,1 kN/m

Harkkoseinän yläpään paikallinen puristusjännitys:

15100 Nfc = ---------------------------------------- = 0,168 N/mm2

1000 mm x 90 mm

fcd

= 1,05 N/mm2 > fc; OK

AlakertaPuristuskestävyys (ovien välipilari, mitat 200 mm x 810mm)– kuormituskaistan pituus = 1,71 m ja yläkerran väli-

seinän S1 omapaino = 3,5 kN/m

Ndy

= (1,2 x 1,8 kN/m2 + 1,6 x 1,8 kN/m2) x 5,4 m+ 1,2 x 3,5 kN/m = 31,4 kN/m

Ndv

= (1,2 x 1,4 kN/m2 + 1,6 x 1,5 kN/m2) x 3,45 m= 14,1 kN/m

Nd

= Ndy

+ Ndv

= 45,5 kN/m

Ovien välipilarin kuormitusN

d = 45,5 kN/m x 1,71 m = 77,8 kN

Taulukon D3 mukaan:N

u = 165 kN/m x 0,81 m = 133,7 kN > N

d; OK

Epäkeskisyyden vaikutus on vähäinen ja yläpuoliseenkuormaan nähden vastakkainen, jätetään tarkistamat-ta.

Nd

3,5

m

e = 0

200

D 53

Päiv

itett

y

04

/20

04

Paikallinen puristuskapasiteetti (yhtenäinen seinä),kts. kappale 7.6.– Ovien välipilarin kohdalla ei tarvitse tarkastella, sillä

teräsprofiili jakaa kuormat koko poikkileikkaukselle.N

dy:stä tuleva kuormitus jakautuu tasan molemmille

välipohjaelementtien päille:

Ndy

:2= (31,4 kN/m) : 2 = 15,7 kN/mN

dv1= (1,2 x 1,4 kN/m2 + 1,6 x 1,5 kN/m2) x 2,4 m =

9,8 kN/mN

dv2= (1,2 x 1,4 kN/m2 + 1,6 x 1,5 kN/m2) x 1,05 m

= 4,3 kN/m

Suurin paikallinen puristuskuormitus syntyy 4,8 met-riä pitkien elementtien puolelle:

Ndv1

+ Ndy

: 2 = 9,8 kN/m + 15,7 kN/m = 25,5 kN/m

25500 Nfc = --------------------------------------------- = 0,28 N/mm2

90 mm x 1000 mm

fcd

= 1,05 N/mm2 > fc; OK

14.3.3 Ulkoseinät(erillinen tarkastelupysty- ja vaakakuormille)

PuristuskestävyysSeinän S5 ikkunoiden välipilari(mitat 150 mm x 600 mm)– kuormituskaistan pituus 2,1 m

Nd = (1,2 x 1,8 kN/m2 + 1,6 x 1,8kN/m2) x (6,0 m : 2) x 2,1 m= 31,8 kN

Taulukko D3 (Tiiliverhoillun yhdistelmäseinän sarake)Nu = 94 kN/m x 0,6 m = 56,4 kN > Nd; OK

TaivutustarkasteluKäytetään paikallisen tuulenpaineen kerrointa 1,0. Täl-löin tuulenpaine seinää vastaan: 1,0 x 0,5 kN/m2 =0,50 kN/m2. 1,6 x 0,50 kN/m2 = 0,80 kN/m2. Tarkas-telussa voidaan käyttää kuvan D11 tuulivoimakäyräs-tön C mitoituskäyrää qd = 0,8 kN/m2

Käyrästössä yhdistelmäharkkoseinän käyrä = tiiliver-hotun 150 mm siporex-seinän käyrä.

Seinä S3 ja S5– Seinien mitat pysyvät

kuvan D11 C-taulukonyhdistelmäharkkosei-näkäyrän alapuolella;OK.

Seinä S7– Seinän mitat pysyvät

kuvan D11 C-taulu-kon yhdistelmähark-koseinäkäyrän ala-puolella; OK.

– Muut seinien osat eivät ole yhtä kriittisiä.– Tuulikuormalle mitoitettaessa ei aukkoja ole huomi-

oitu, sillä karmit yleensä kykenevät kompensoimaanaukon vaikutuksen. Tarvittaessa käytetään aukon pie-lijäykistettä.

– Tuulivoimasta seinän yläreunan kautta tuleva kuor-ma siirretään yläpohjan avulla tuulen suuntaisille jäy-kistäville seinille.

14.4 Maanpaineseinien mitoitus

Pystysuuntaisista siporex-maanpaine-elementeistä teh-ty maanpaineseinä mitoitetaan siten, että suunnittelijaantaa piirustuksissaan vaadittavat seinän pystysuuntai-sen momenttikapasiteetin sekä ylä- ja alapään mitoit-tavien leikkausvoimien arvot, ja elementtitoimittajansuunnittelupalvelu suorittaa yksittäisten elementtien mi-toituksen. Elementtien alapää tuetaan anturaan ja ylä-pää kellarin ja ensimmäisen kerroksen väliseen hol-viin, joka siirtää kuormat rasituksen suuntaisten seini-en avulla perustuksille.

Tällaisen seinätyypin kuormituksena on käytetty 10% korotettua aktiivimaanpaineen arvoa. Tällöin mitoi-tus voidaan suorittaa Rak. MK B5:ssä annettujen kuor-mitusohjeiden perusteella, jolloin saadut varsinaisenmaanpaineen mitoitusarvot kerrotaan vielä 1,1:llä. Pys-tysuuntaisten maanpaine-elementtien mitoituksessakuorma oletetaan kolmiokuormaksi B5:n kohdan 3.2.3,kuva 2.1 a, mukaan.

Kitkamaalle pd = 6,5 H + 0,5 q = aktiivipaineen mi-toituskuorma maanpaineseinän alareunassa. Kaavaansisältyy maanpaineen osavarmuuskerroin 1,2 ja pinta-kuorman osavarmuuskerroin 1,6.

H = 2,4 m, q = 2,5 kN/m2

Pad = 1,1 x 6,5 x 2,4 + 0,5 x 2,5 = 1,1 x 15,6 + 1,25= 17,16 + 1,25 = 18,41 kN/m2

Tästä saadaan alareunasta perustuksille tulevaksivaakasuoraksi viivakuormaksi:

Vad = 0,5 x 2,4 x 17,16 x 2 : 3 + (2,4 : 2) x 0,5 x 2,5 =13,7 kN/m + 1,5 kN/m = 15,2 kN/m

Mitoituskuorma maanpaineseinän yläreunassa:

Vyd = 2,4 m x 17,16 kN/m2 x 0,5 : 3 + 1,25 kN/m2 x2,4 m : 2 = 6,86 kN/m + 1,5 kN/m = 8,4 kN/m

14.5 Rakennuksen jäykistys

14.5.1 Yläkerta

Osa tuulenpaineen aiheuttamasta vaakakuormasta onsiirrettävä yläpohjan avulla tuulen suuntaisille seinille.

A. Yläpohjalaataston mitoitus vaakakuormalle (kts.kappale 12.3)Tarkastellaan ei-kantavien seinien suuntaista vaaka-kuormaa. Oletetaan, että puolet seinään tulevasta tuu-likuormasta kohdistuu yläpohjalaataston reunaan.

5,4 m

~3

,2 m

6,0 m

2,6

m

Nd

3,5

m

150

D 54

Päivit et t y0

4/2

00

4

Vd1

= (1,6 x 3,2 m : 2) x 0,7x 0,5 kN/m2 = 0,90 kN/m(tuulen paine)

Vd2

= (1,6 x 3,2 m : 2) x 0,5 x 0,5 kN/m2 = 0,64 kN/m(tuulen imu)

Ensimmäisen kerroksen omapaino:N

dmax = 1,2 x 1,8 kN/m2 x 96 m2 + 1,2 x 40 m x 3 m x

2,3 kN/m2 + 1,2 x 11 m x 3,5 m x 1 kN/m2 =585 kN

Ndmax

:150 = 3,9 kN 3,9 kN : 9,6 m = 0,41 kN/m.

Oletetaan tämän omasta painosta tulevan lisävoimankokonaan kohdistuvan yläpohjan tasoon.

Vdo

= Vd1

+ Vd2

+ Ndmax

: 150 = 1,95 kN/m

Käsitellään laatastoa seinämäisenä palkkina, joka onpäistään tuettu poikittaisiin ulkoseiniin. Yksinkertaiste-taan tässä rakennemallia siten, että laatasto oletetaansuoraksi levyksi.

1,95 kN/m x (9,62 m)2

Md = ---------------------------------------------- = 22,5 kNm

8

Käytetään rengasteräksenä ø 10 A 500 HW -> fyd

=417 N/mm2 (2-luokka)Esim. Rakentajan Kalenteri; seinämäisen palkin mitoi-tus: z = 0,6 x 9,6 m = 5,8 m

Mu =A

s x f

yd x z = 78,5 mm2 x 417 N/mm2 x 5800 mm

= 189,9 x 106 Nmm = 189,9 kNm > Md; OK

Sama tarkastelu voitaisiin suorittaa myös muissa suun-nissa. Se on jätetty tekemättä, koska voimat eivät muo-dostu tätä kriittisemmiksi.

B. Ulkoseinien ja yläpohjalaataston välinen liitos (kts.kappale 12.3)

Ei-kantavat seinät S6 ja S7 (pituus 10,8 m).

a) Seiniin nähden poikittaissuuntainen vaakakuormatuulesta: (käytetään paikallisen paineen kerrointa1,0).

wd = 1,6 x 2,6 m : 2 x 0,5 kN/m2 x 1,0 = 1,04 kN/m

Käytetään vaarnateräksenä ruostumatonta ø 12 mmterästankoa (kts. kappale 12.3 ja kuva D43).

Vu = 1,4 kN/tanko -> ø 12 tankoja tarvitaan 1,2 m vä-

lein (1,4 : 1,04 = 1,35, pyöristetään 3M-moduu-liin).

b) Seinän suuntainen vaakakuormaEi-kantavien seinien suuntainen kokonaisvaakakuorma:(kts. kohtaa 14.5.1 A) w

d= V

do x 9,6 m = 1,95 kN/m

x 9,6 m = 18,8 kNSe jakautuu puoliksi kummallekin jäykistävälle seinä-

linjalle, eli esimerkiksi peräkkäisille seinille S6 ja S7 koh-distuu niiden suuntaista vaakakuormaa 18,8 kN : 2= 9,4 kN.

vd = 9,4 kN : 10,8 m = 0,87 kN/m

vu = 3,0 kN/tanko -> ø 12 tankoja tarvitaan 3,3 m vä-

lein

Lopputulos: Poikittaissuuntaisen vaakakuorman si-tominen on määräävä tekijä: ei-kantaville seinälinjoillelaitetaan ruostumattomia ø 12 mm terästankoja 1,2 mvälein.

Kantavien seinien S2 ja S3 ja yläpohjan välinen lii-tos (pituus 9,6 m)a) Seiniin nähden poikittaissuuntainen vaakakuorma

(tarkastelussa on tässä käytetty paikallisen tuulen-paineen kertoimia, jotka antavat kriittisemmän tu-loksen).

wd

= 1,6 x (3,2 : 2) x 0,5 kN/m x 1,0 + 0,41 kN/m= 1,69 kN/m

Ndmin

= (0,9 x 1,8 kN/m2 x 2,4 m) - (1m x 1,8 x 0,5 kN/m2) - (2,4 m x 1,1 x 0,5 kN/m2) = 1,6 kN/m

(1,0, 1,8 ja 1,1 ovat ra-kenneosiin kohdistuvanpaikallisen tuulen nos-teen kertoimet)

Harkkoseinän ja laa-taston välissä on mine-raalivillakaista, -> µ =0,15 (kts. kappale 7.5)

Ndmax tai Ndmin

~ 3,2 m

Wd

Wd

Vd2Vd1

Rengasteräs

9,6

m

9,6 m1,2 m

Elementtien välisten saumojen leikkaustarkastelu

Max leikkausjännitys saumassa

Vd = 1,95 kN/m x 9,6 m : 2 = 9,4 kN

Sauman pitkittäissuuntainen leikkauskapasiteetti (hal-keillut sauma, kts. kappale 10.1):

Vu = 9,6 m x 3,6 kN/m = 34,6 kN > V

d; OK

D 55

Päiv

itett

y

04

/20

04

Vaarnateräksillä siirrettävä vaakakuorma:W

d - µ x N

dmin = 1,69 kN/m - 0,15 x 1,6 kN/m

= 1,45 kN/m

Käytetään vaarnateräksenä harjaterästä ø 10, jokaon juotettu laastilla 30 mm:n reikään (kts. kappale12.3.ja kuva D44).

vu = 2,5 kN/vaarna -> ø 10 juotosvaarnoja tarvitaan

1,5 m välein. (2,5 : 1,45 = 1,72 , pyöristetään 3M-moduuliin)

b) Seinän suuntainen vaakakuorma

Loivankin harjakaton tapauksessa suurin ankkurointiavaativa vaakavoima syntyy yleensä kattorakenteenoman painon ja katolle tulevan lumikuorman kattokal-listuksen suuntaisesta komponentista. Tarkastelussaoletetaan kattoelementtien ja seinän välinen kitka nol-laksi. Katon oman painon vaikutus ja sen ankkurointimyös kumoavat seinästä räystääseen kohdistuvan tuu-len paineen aiheuttaman vaakavoiman. (Seinästä räys-tääseen tulevaa imua ajatellen on katon reunaelemen-tin kiinnitys erikseen varmistettava)

Ulkoseinä:N

dmax = (1,2 x 1,8 kN/m2 + 1,6 x 1,8 kN/m2) x (6,0 m

: 2) = 15,1 kN/mv

d= sin 20° x N

dmax

= 0,34 x 15,1 kN/m= 5,1 kN/m

Kantava väliseinä:N

dmax= (1,2 x 1,8 kN/m2

+ 1,6 x 1,8 kN/m2)x ((6,0 m + 4,8 m): 2) = 27,2 kN/m

vd

= sin 20° x Ndmax

= 0,34 x 27,2 kN/m = 9,3 kN/m

Vu

= 9,0 kN/vaarna -> ø 10 juotosvaarnoja tarvitaan1,78 m välein ulkoseinälle ja 0,97 m välein kan-tavalle väliseinälle.

Lopputulos: Ulkoseinien kantaville seinälinjoille lai-tetaan ø 10 juotosvaarnoja 1,5 m välein, kantaville vä-liseinille 0,9 m välein.

C. Jäykistävien seinien mitoitus (kts. kappale 12.2)

Tarkastellaan ei-kantavien seinien suuntaista vaaka-kuormaa.Jaetaan vaakakuorma tasan molemmille jäykistävilleulkoseinille.

Vd

= vdo

x 9,6 m : 2 = 1,95 kN/m x 4,8 m = 9,4 kNN

dmin= 0,9 x (0,15 m x 2,6 m x 9,6 m) x 5 kN/m3

= 16,8 kN

Momentit pisteen B suhteen:M

v= 9,4kN x 2,6 m = 24,5 kNm

MN

= 16,8 kN x 9,6 m : 2 = 80,6 kNmM

N/M

v = 3,3 > 1,0; OK.

Leikkaustarkastelu:Seinä on liimattu suoraan välipohjan päälle -> f

vd = 0,09

N/mm2

Vd = 9,4 kN

Vu = 0,15 m x 9,6 m x 0,09 x 103 kN/m2

= 130 kN > Vd; OK.

Lopputulos: Vaarnaterästystä ei tarvita

Lisäksi on tarkistettava, toimivatko jäykistävät väli-seinät ja seinä S10 tukina, kuten ulkoseinien taivutus-tarkastelussa oletettiin.

Seinä S10 (pituus 1,2 m)w

d = 1,6 x 3,2 m x 0,7 x 0,5 kN/m2 = 1,8 kN/m

Taivutustarkastelu:Seinän taivutusvastus

b x h2 0,15 m x 1,352m2

W = ------------------ = --------------------------------------- = 0,046 m3

6 6

1,8 kN/m x 3,22m2

Md = --------------------------------------- = 2,3 kNm8

Mu = fctd x W = 0,13 N/mm2 x 0,046 x 109mm3

= 6,0 x 106 Nmm = 6,0 kNm > Md; OK.

~ 3,2 m

Wd

3,2 m

3,2 m

1,35 m

S10

1,6 m 1,6 m

S10

Kuormitusalue

NdminVd

2,6

m

9,6 mA B

Ndmax

20°

Vd

D 56

Päivit et t y0

4/2

00

4

Leikkaustarkastelu:Seinä on liimattu suoraan välipohjaan ja vaarnattu ylä-pohjaan -> f

vd = 0,09 N/mm2

Vd = (3,2 m : 2) x 1,8 kN/m = 2,9 kN

Vu = 0,15 m x 1,35 m x 0,09 x 103 kN/m2

= 18,2 kN > Vd; OK.

Lopputulos: Seinän alareunassa ei tarvita vaarnate-rästystä, seinän ja yläpohjan väliseen liitokseen laite-taan 1 kpl ø 12 mm ruostumaton terästanko, kts. kuvaD43.

14.5.2 Alakerta

Kun käytetään pystysuuntaisia maanpaine-elementte-jä, siirtyy maanpaineesta tuleva elementtien yläpääntukivoima kellarikerroksen ja 1. kerroksen välisen hol-vin avulla kuorman suuntaisille jäykistäville seinille.

Siporex-seinä S1Pystysuuntaisten maanpaine-elementtien yläpäästätuleva kuormitus siirtyy kellarin ja 1. kerroksen välisenholvin kautta voiman suuntaisille jäykistäville seinille.Tällöin seinän S1 yläosaan vaikuttaa seuraava vaaka-kuorma: (Kts. kappale14.4)

Pd

= (2,4 m + 1,05 m) x 8,36 kN/m = 28,8 kN

Seinää S1 kaatava momentti pisteen B suhteen:M

v= 28,8 kN x 2,4 m = 69,1 kNm

Seinään S1 kohdistuva rakenteen omapaino on:N

dmin = seinä + välipohja + yläpohja - tuulen noste (tuuli

rakennuksen pituussuunnassa)

Ndmin

= 0,9 [0,2 m x (2,4 m + 3,2 m) x 6 m] x 5 kN/m2

+ 0,9 [6 m x (2,4 m + 1,05 m)] x 1,4 kN/m2

+ 0,9 x [6 m x (2,4 m + 3,0 m)] x 1,8 kN/m2

- 1,6 x [6 m x (2,4 m x 0,9 x 0,5 kN/m2 + 3,0 mx 0,5 x 0,5 kN/m2)] = 30,2 kN + 26,1 kN+ 52,5 kN - 17,6 kN = 91,2 kN

Pystyssä pitävä momentti:M

N= 91,2 kN x 6 m : 2 = 273,6 kNm

MN

: MV =273,6 : 69,1 = 4,0 > 1; OK.

S1-seinän ja alapohjan liittymä:Siporex-seinän ja alapohjan välissä on bitumihuopa-kaista. Tällöin kitkakerroin m määräytyy pintapaineenmukaan (kts. kappale 7.5)

Nd min

91,2 kNσ⊥ = ----------------------------- = -------------------------------

0,2 m x 6,0 m 0,2 m x 6,0 m

= 0,08 N/mm2 -> µ = 0,4

Vu = µ x N

d min = 0,4 x 91,2 kN = 36,5 kN

Ndmin

Vd

2,4

m

6,0 mA B

Pd

Siporex-maanpaine-elementeistä holvin kautta sei-nän S1 yläpäähän kohdistuva mitoittava vaakavoimaon 24,8 kN < Vu = 36,5 kN; OK.

Ylimääräistä ankkurointia ei tarvita. Kitka on riittävä.Muut alakerran seinät eivät ole yhtä kriittisiä vaikka

ulkoseinille tulee myös muitakin vaakakuormia kuinmaanpainetta.

Alakerran seinien ja välipohjan välinen liitosTarkastellaan ei-kantavien seinien suuntaista tuulikuor-maa, joka kohdistuu koko yläkertaan. (Vd1 ja Vd2 koh-dasta 14.5.1)

Vd = 2 x (Vd1 + Vd2 ) x 9,6 m = 2 x (0,90 kN/m+ 0,64 kN/m) x 9,6 m = 29,6 kN

Nd min= välipohja + yläpohja - tuulen noste.Seiniä ei ole otettu huomioon, koska muutenkin sel-

vitään.

Nd min= 0,9 x 9,6 m x 9,6 m x1,4 kN/m2 + 0,9 x 9,6 mx 9,6 m x 1,8 kN/m2 – 1,6 x 9,6 m x 9,6 mx (0,9+0,5) x 0,5 x 0,5 kN/m2 = 213,8 kN

Alakerran seinien ja laataston välissä on mineraalivilla-kaistaµ = 0,15 (kts. kappale 7.5)Vu = µ x Nd min = 0,15 x 213,8 kN

= 32,1 kN > Vd; OK.

Ankkurointia ei tarvita

Huom! Laskentamallia on yksinkertaistettu mm. jät-tämällä jäykistävien seinien ovi- ja ikkuna-aukot huo-mioon ottamatta.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

D 57

D 15. RAKENNEDETALJIT, PIENTALOT JAHARKKORAKENNUKSET

15.1

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 1

E

Kuva E2. Kantava seinä+pilari-palkkiyhdistelmä.

16.1 Runkovaihtoehdot

Pilari-palkkijärjestelmässä kantavan rungon muodos-tavat yleensä mastoina toimivat pilarit ja niiden varaanasennetut palkit. Rakennuksen päädyissä voidaan li-säksi tarvita tuulipilareita.

Useimmiten runko tehdään teräsbetonista ja jänni-tetyistä teräsbetonipalkeista, mutta se voi olla myösterästä tai puuta.

Kantava seinä-pilari-palkkijärjestelmässä toimivatsiporex-pystyseinäelementit erillisen rungon kanssakantavana rakenteena (kts. kuva E2). Muutoin järjes-telmä ei poikkea pilari-palkkijärjestelmästä.

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPANPERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

Kuva E1. Siporex-elementtien ja rungon yhdistelmiä.

6M (600 mm)

6M (600 mm)

6M(600 mm)

Yläpohja siporex-kattoelementeistä.

Seinä siporex-vaakaseinäelementeistä.

Seinä siporex-pystyseinäelementeistä.

Pystyelementtirakenne.

Vaakaelementtirakenne.

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 2

Kuva E3. Rungon sijoitus moduuliverkkoon, pilarit sivuavat moduuliviivaa.

≤ 60M ≤ 60M ≤ 60M

≤ 6

0M

≤ 6

0M

M

M

M

Laajennus-suunta

Laajennus-suunta

Laajennussuunta

M

Laajennussuunta

M

Laajennussuunta

M M

Palkki

M

M

Palkki

16.2 Perusmitat

Siporex-elementtien pituuden perusmoduuli 3M, mak-simipituus 60M sekä leveys 6M määrittävät suunnitte-lun lähtökohdat. Rungon osalta on suositeltavaa käyt-tää SBK:n runko-Bes -julkaisun mukaisia mittoja, jotkasoveltuvat hyvin siporex-järjestelmään. (Huom! Koskasiporex-elementit asennetaan suoraan kiinni pilareidenpintaan, ei siporex-seinän ja rungon keskinäisessä mi-toituksessa sovelleta ns. liittymismittajärjestelmää.)

16.3 Vaakamoduulit

Siporex-teollisuushallia suunniteltaessa käytetään vaa-kasuunnassa moduuliverkkoa, jossa moduuliviivojenväli määräytyy Siporex-ulkoseinäelementtien moduuli-pituuksien perusteella, kts. kuvat E3 ja E4. Poikkeuk-sena on pystyelementtiseinäinen halli, jossa moduuli-

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 3

Kuva E4. Pilarien keskeinen sijoitus moduuliverkkoon.

≤ 60M ≤ 60M ≤ 60M

≤ 6

0M

≤ 6

0M

M

M

M

Laajennus-suunta

Laajennus-suunta

LaajennussuuntaM

LaajennussuuntaM

LaajennussuuntaM M

Palkki

M

M

Palkki

viivojen väli määräytyy toisessa suunnassa kattoele-menttien moduulipituuden ja toisessa suunnassa ul-koseinäelementtien moduulileveyden perusteella, kts.kuva E5. Molemmissa tapauksissa käytettävät mitat ovat3M-kerrannaisia.

Suositeltavimpia elementtien pituuksia ovat 30M,48M, 54M ja 60M. Katso tarkemmin luvun 3 taulu-koista B5 ja B6.

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 4

Kuva E5. Kantavien pystyelementtien sijoitus moduuliverkkoon.

Kuva E6. Päädyn eripituiset moduulilinjat. Kuva E7. Palkin tukipintavaraus pilarissa.

n x 6M

≤ 6

0M

≤ 6

0M

M

M

M

Laajennus-suunta

Laajennus-suunta

M

Laajennussuunta

M M M

Palkki

n x 6M n x 6M

150

150

Sovitus-elementti

150M54M48M 48M

Laajennus-suunta

Jos reunimmaisten moduuliviivojen välin halutaan ole-van esimerkiksi 150M, kannattaa vaakaseinäelementte-jä käytettäessä valita eripituiset moduulilinjojen välit,kuten 48M + 54M + 48M = 150M, kts. kuva E6.

Mikäli on varauduttava laajennukseen, otetaan sehuomioon asettamalla palkin pääty pilarin keskilinjallelaajennussuunnassa, kts. kuva E7.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 5

16.4 Pystymoduuli

Pystymittoina pyritään käyttämään elementtileveyden6M kerrannaisia. Ikkunoiden pystymoduuli on 2M, jo-ten myös niiden osalta voidaan usein noudattaa 6M-jakoa, kts. kuva E8.

Hallin harjakorkeus määrää usein seinän yläreunankorkeuden. Tällöin seinä sovitetaan haluttuun asemaansokkelielementin korkeutta muuttamalla.

Kuva E8. Pystymoduuliesimerkki halliseinästä.

n x

6M

n x

6M

n x

6M

n x

6M

n x

6M

n x

6M

3M

(9M

)(n

x 2

M)

(n x

2M

)

n x

6M

n x

6M

Vaaka- ja pystyelementtirakenteet.

Pystyelementtirakenne.

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 6

E17.1 Kattotyypin valinta

Valitessasi sopivinta Siporex-kattovaihtoehtoa ovat tär-keimpiä ratkaisuun vaikuttavia tekijöitä seuraavat sei-kat:– kuormat– lämmöneristystarve– paloluokkavaatimukset– akustiset vaatimukset– sisäilmaston lämpötila– kosteus- ja paine-erot– sisäilmassa rakenteita vaurioittavat kemikaalit– hygieniavaatimuksista tms. johtuva sisäpinnan käsit-

telytarve sekä– rakenteen lämpökapasiteetti.Kattojen kaksi ratkaisevasti erilaista toimintavaihtoeh-toa ovat seuraavat: tuulettumaton massiivikatto, jolloinrakenne kuivuu huonetilaan tai tuulettuva katto, jolloinrakenne kuivuu tuuletusväliin.

Kattojen käyttömahdollisuudet selvitetään tarkem-min seuraavissa kappaleissa. Erityisesti on syytä kiin-nittää huomiota kosteusolosuhteista riippuvaan katto-tyypin valintaan sekä oikeisiin pintakäsittelyihin, koskavirheelliset ratkaisut saattavat ajan mittaan aiheuttaarakennevaurioita.

17.2 Massiivikatto

17.2.1 Normaali massiivikatto

Massiivikatossa Siporex-elementti sellaisenaan muo-dostaa kantavan ja lämpöä eristävän kattorakenteen(kts. kuva E9 a). Vesieristys kiinnitetään suoraan ele-menttien yläpintaan ja alapinta jätetään käsittelemättätai käsitellään hengittävällä pinnoitteella (kts. luku 33),jolloin rakenteen kuivuessa tasapainokosteutensa ra-kennusaikainen kosteus kykenee poistumaan huone-ilmaan.

Rakenne on kautta aikojen ollut ylivoimaisesti eni-ten käytetty siporex-kattoratkaisu ja se soveltuu hyvinsisäilmastoltaan normaalien teollisuus- ja varastohalli-en rakenteeksi.

Massiivikaton ominaisuuksista voidaan mainita, ettäse on taloudellinen ja toimintavarma, sen kantavuus jalämmöneristys saavutetaan yhdellä ja samalla raken-nusmateriaalilla, sillä on sellaisenaan valmis akustinenalapinta, se toimii moitteettomana vedeneristeen alus-tana ja sen massiivisuus tasaa lämpötilan vaihteluhuip-puja sekä kesällä että talvella. Koska katossa ei oletuuletusrakoa, se pystyy täysimääräisesti käyttämäänhyväksi lumen antaman lisäeristyksen ja lämmityskau-den lumettomana aikana auringon lämpösäteilyn vai-kutuksen. Nämä tekijät voivat parantaa katon energia-taloutta vielä kymmeniä prosentteja verrattuna sen U-arvon perusteella laskettuun lämmönläpäisevyyteen.

Rakenteen toimivuus kuitenkin edellyttää, että sisäil-man suhteellinen kosteus normaaleissa lämpötiloissaei jatkuvasti ylitä 60 %.

17. HALLIRAKENNUSTEN VAIPPATYYPPEJÄ

Kuva E9. Massiivikatot.

a) Normaali massiivikatto b) Lisäeristetty massiivikatto

c) Ääntä vaimentava massiivikatto

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 7

17.2.2 Lisäeristetty massiivikatto

Nykyiset energiatalousvaatimukset edellyttävät useim-miten, että lämpimissä hallirakennuksissa massiivika-ton lämmöneristyskykyä parannetaan asentamalla li-säeristys siporex-elementin yläpuolelle (kts. kuva E9b). Sen ja siporex-elementin välissä on oltava höyryn-sulku, jotta rakennekosteus ei tiivistyisi lisäeristeisiin.Alapinta jätetään käsittelemättä tai käytetään hengit-tävää pinnoitetta.

17.2.3 Ääntä vaimentava massiivikatto

Kun vaaditaan erittäin korkealuokkaista äänenvaimen-nuskykyä, asennetaan Siporex-elementin alapuolellejäykkä mineraalivillalevy (kts. kuva E9 c). Massiivikatontoimintaperiaatteen mukaisesti rakennekosteuden onpäästävä poistumaan huoneilmaan. Näin ollen mine-raalivillalevyn tulee olla riittävän hengittävä eli sen ti-heyden on oltava alle 75 kg/m3, sen suositeltava mak-simipaksuus on 60 mm eikä kiinnitys saa muodostaahöyrynsulkua. Yleensä kyseeseen tulee mekaaninenkiinnitys. Katon toiminta edellyttää täysin kuivia sisäti-loja, ilmaan ei saa erittyä ylimääräistä kosteutta esim.valmistusprosessista tai varastoitavista tuotteista.

Mineraalivilla toimii myös lisälämmöneristeenä.

17.3 Tuuletetut katot

17.3.1 Yläpuolelta tuulettuva katto

Jatkuvasti kosteissa tiloissa voisi massiivikaton pysyväkosteus asettua niin suureksi, että katto vaurioituisi taisen lämmöneristysominaisuudet heikkenisivät olennai-sesti. Tällöin on käytettävä kattorakennetta, jossa sisä-kosteuden tunkeutuminen Siporexiin katkaistaan tiiviilläpinnoitteella ja rakennekosteus poistetaan yläpuolisentuuletusraon kautta, kts. kuva E10.

Samaa ratkaisua käytetään myös silloin, kun huo-neilmassa on haitallisessa määrin syövyttäviä kaasuja

tai kun esim. pestävyyden ja riittävän hygieniatasonsaavuttamiseksi katon alapinta pitää päällystää höyry-tiiviiksi.

Yleisimmin rakennetaan kantavien siporex-element-tien päälle tuuletuskerros siporex-korokekappaleista janiiden varaan asennetuista 68 mm paksuista Siporex-huovanaluslankuista.

Tällaisen katon tuuletusraossa virtaava ilmamäärä eisopivaksi mitoitettuna jäähdytä katon yläosaa “kylmäk-si”, joten kattolankut ja korokekappaleet voidaan las-kea mukaan lämmöneristeeksi. Ilmatilan lämmönvas-tusta ei laskelmassa oteta huomioon (VTT:n lausuntoA 1057/68). Täten lasketut U-arvot on esitetty luvussa21.

Kapearunkoisissa rakennuksissa varmistetaan tuu-letustilan ilman kierto tuuletusraoilla räystäsrakenteessaja harjalla sekä leveärunkoisissa rakennuksissa tuule-tushormeilla tai puhaltimilla, joiden mitoituksesta onsyytä keskustella Siporex-toimittajan kanssa.

Eräs vaihtoehto on tehdä tuuletuskerros puuraken-teisena, jolloin tuuletustilan korkeus voidaan helpostisuunnitella arkkitehtonisten näkökohtien mukaan. Sekäsiporex-rakenteisen että puuyläkaton yhteyteen voi-daan asentaa kulloinkin tarvittava lisäeristys esimerkiksimineraalivillalevyistä.

17.3.2 Alapuolelta tuulettuva katto

Mikäli Siporex-välipohjan (lattiapäällyste yleensä tiivis)tai massiivikaton alapuolella on jatkuvasti kosteita tilo-ja, esimerkiksi uimahallin sauna- ja peseytymistiloja,saadaan aikaan toimiva rakenne käyttämällä tiivistäalaslaskettua kattoa. Välitilaan ohjataan tuuletusilmaaviereisistä kuivista tiloista tai sinne otetaan ulkoa kor-vausilmaa. Siporex-elementtien alapinta jätetään käsit-telemättä. Ulkoilmaa käytettäessä on aina erikseenvarmistettava, että alaslasketussa rakenteessa ei syn-ny jäähtymisestä johtuvaa kondenssia. Tämän välttä-miseksi voidaan esimerkiksi kiertoilma esilämmittää taialaslasku varustaa lämmöneristyksellä.

Kuva E10. Tuulettuva siporex-katto. Kuva E11. Tuulettuva katto. Erillinen tuuletus alapuolelta.

Siporex-korokepalat tuuletusraossaSiporex-huovanaluselementit

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 8

17.4 Seinätyypin valinta

Valittaessa rakennuskohteeseen sopivinta siporex-sei-närakennetta ovat tärkeimmät valintaan vaikuttavat te-kijät lämmöneristystarve, seinää rasittavat sääolosuh-teet sekä tavoiteltu ulkonäkö. Sisäpuolisen pinnan va-lintaan vaikuttavat sisäilmaston olosuhteet ja hygienia-vaatimukset.

Seinät voidaan jaotella massiiviseiniin ja lisäeristet-tyihin seiniin. Lisäeristys voidaan sijoittaa seinän sisä-tai ulkopintaan.

Yleensä rakennusajan kosteus kuivatetaan ulospäinesimerkiksi hengittävän pinnoitteen läpi, mutta koste-utta poistuu myös rakennuksen kuiviin sisätiloihin päin,mikäli sisäpuolen pinnoite on höyryä läpäisevä.

17.4.1 Massiiviseinä

Massiiviseinässä Siporex-elementti sellaisenaan muo-dostaa koko seinärakenteen, kts. kuva E12. Ulkopuoli-sen pintakäsittelyn on oltava tiivis, jotta se suojaisi säänvaikutuksilta, mutta toisaalta riittävän hengittävä pääs-tääkseen sisältä tunkeutuvan vesihöyryn ulos raken-teesta (kts. luku 33). Sisäpuolinen pinnoite voi olla tii-vis tai hengittävä. Kosteiden sisätilojen yhteydessä käy-tetään tiivistä pinnoitetta.

Massiiviseinän ominaisuuksista voidaan sanoa, ettäse on taloudellinen ja toimintavarma, sen kantavuus jalämmöneristys saavutetaan yhdellä ja samalla raken-nemateriaalilla. Seinän massiivisuus varastoi lämpöä jatasaa lämpötilahuippuja kesällä ja talvella ja se on hyväalusta erilaisille pinnoitteille ja laatoituksille.

17.4.2 Lisäeristetty seinä

Massiiviseinän lämmöneristyskykyä voidaan tarvittaes-sa parantaa asentamalla lisäeristys joko siporex-ele-mentin sisä- tai ulkopuolelle. Se, kummalle puolelle li-

säeristys sijoitetaan, riippuu halutusta julkisivusta sekäsisäpinnalle asetetuista vaatimuksista.

Sisäpuolelta lisäeristetyt elementit joutuvat alttiiksijonkin verran voimakkaammille lämmön ja kosteudenvaihteluille kuin massiiviseinä.

Ulkopuolista lisälämmöneristystä (kts. kuva E13 b)käytetään esimerkiksi silloin, kun rakennuksen halutaantiiliverhous tai puupanelointi. Yleensä kyseeseen tuleehengittävä lisälämmöneriste, jolloin eristeen ja ulko-verhouksen väliin on jätettävä tuuletusrako siporexistatulevan kosteuden poistamiseksi.

Höyrytiivistä ulkopuolista lisäeristettä voidaan käyt-tää, mikäli siporex pääsee kuivumaan sisäänpäin. Näintapahtuu, kun eriste on riittävän paksu, sisäpinnassakäytetään höyryä läpäisevää pinnoitetta ja sisäilmastoon suhteellisen kuiva.

Kuva E12. Massiiviseinä. Kuva E13. Lisäeristetyt seinät.

– ohutpinnoite– siporex-elementti vaakaan tai pystyyn

a) Sisäpuolinen lämmöneristys– ohutpinnoite– siporex-elementti vaakaan tai

pystyyn– pehmeä mineraalivilla +

puukoolaus k600– höyrynsulku– sisäverhouslevy

b) Ulkopuolinen lämmöneristys– ulkoverhous, esim. tiili– tuuletusrako– pehmeä mineraalivilla– siporex-elementti vaakaan tai

pystyyn– maalaus tai muu

pintakäsittely

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 9

E18.1 Rakenteellinen suunnitteluKuormaluokkaSiporex-vaakaseinäelementit mitoitetaan yleensä vaa-kasuoralle kuormalle (useimmiten tuulikuormalle) yk-siaukkoisena palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoitta-nut seinäelementit vaakasuoralle kuormalle tiettyihinkuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa sal-litun tasaisen hyötykuorman suuruuden kN/m2:nä.Seinäelementtejä valmistetaan seuraavia kuormaluok-kia:– 0.8 kN/m2 seinäelementit, joiden paksuus on 150

mm– 1.2 kN/m2 normaalitapaus– 2.0 kN/m2 erikoistapaukset, esim. kun elementeille

siirtyy muista rakenteista huomattavia lisäkuormia.Lisäksi elementit on mitoitettu siten, että ne voidaan

nostaa yhdestä nostokohdasta elementin puolivälistämyös lappeellaan.

TaipumatSiporex-vaakaseinäelementit on mitoitettu siten, ettähyötykuorman aiheuttama lyhytaikainen taipuma ainaon reilusti pienempi kuin L/200.

18.2 Vaakaelementtien kiinnitysRakennesuunnittelija valitsee rakennuskohteeseen so-pivan elementtien kiinnitystavan ja laatii tarvittavat yk-sityiskohtapiirrokset. Kiinnikkeiden on myös annettavamahdollisuus seinien lämpö- ja kosteusliikkeille ja neon voitava asentaa toleransseista johtuvien sijaintivaih-teluiden mukaisesti.

Suunnitelmissa on muistettava myös työnaikaisetpoikkeavat tuulikuormat sekä elementtien epäkeskises-tä pystytuennasta mahdollisesti syntyvät vaakavoimat.Erityisesti on syytä tarkistaa poikkeavia kuormituksiasaavien elementtien kiinnitys. Tällaisia ovat esim. ikku-nanauhojen ala- ja yläpuoliset sekä ovirakenteista, mah-dollisista kojeista tms. ylimääräisiä rasituksia saavatelementit ja ylimmät räystäselementtirivit.

Myöskin rakennerungon jatkuva liikkuminen esim.siltanosturin vuoksi asettaa elementtien kiinnitykselleomat vaatimuksensa. Samoin rungossa esiintyvät pak-

18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄNSUUNNITTELU

Kuva E14. SV-elementtien taipumat. Kuva E15. Listakiinnityksiä.

30

20

10

0

2 3 4 5 6 Pituus m

Taip

uma

mm SV 450/2.0 250 mm

SV 450/2.0 300 mmSV 450/1.2 250 mmSV 450/1.2 300 mm

L200

Mahdollinen peiteprofiili

- 100x50x4

Siporex-listaelementti

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 10

kovoimat (jännebetonin viruma tms.) on otettava huo-mioon esim. nurkkien kiinnityksessä.

PeitelistatYleisin ja suositeltavin vaakaelementtien kiinnitystapaon pystysaumoja peittävä kiinnityslista, joka on pultat-tu kiinni pilariin. Kiinnityslista voi olla siporexia, terästätai esim. alumiinia, kts. kuva E15.

Pulttiväli ja -koko riippuvat käytettävän listan jäyk-kyydestä ja elementteihin vaikuttavista kuormituksista.Normaalisti kiinnikkeet sijoitetaan joka toisen vaaka-sauman kohdalle.

PiilokiinnitysJos ei haluta näkyviä kiinnityslistoja, voidaan käyttääns. piilokiinnitystä eli elementit kiinnitetään vaakasau-moistaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuillanaulausleikkeillä (V-kiinnikkeillä), jotka naulataan sipo-rexiin ruostumattomilla teräsnauloilla, kts. kuva E16.Pilarissa olevana kiinnityselimenä toimii esim. betoniinvalettu ruostesuojattu tai ruostumaton pyöröteräslenkki.V-kiinnikkeelle sallitaan taulukossa E1 esitettyjä veto-kuormia. Jos V-kiinnikkeen kapasiteetti ei riitä, käyte-tään näissä kriittisissä kohdissa esim. pulttausta.

Täydentävät kiinnitysosatLähes jokaisessa siporex-hallirakennuksessa käytetäänlisärakenteita elementtien kiinnitykseen. Näitä tarvitaanmm. kun siporex-seinät nousevat päädyissä tuulipilarinyläpuolelle, katon yläpuolelle nousevissa seinän osissa,oviaukkojen tuennoissa jne. Rungon suunnitteluvaihees-sa on näille teräsrakenteille varattava tartunnat pilarei-hin ja palkkeihin. (Kts. kappale 26.1, Detaljikuvat)

18.3 Vaakaelementtien kannatus

Ikkuna-aukkojen tms. yläpuoliset elementit voidaantukea alapuoliseen siporex-seinään esim. ikkunapilari-en avulla. Toinen vaihtoehto on niiden kannattaminenteräskonsolien avulla suoraan rungosta. Tuetun elemen-tin pään leikkaus- ja lohkeamiskestävyys on tarkistet-tava, mikäli ikkunapilarin ja yläpuolisen elementin väli-sen tuen pituus on alle 1/5 yläpuolisen elementin pi-tuudesta tai mikäli käytetään teräskonsolia. Erikoistoi-menpiteitä ei tarvita, mikäli tukireaktio ei ylitä taulu-kossa E2 esitettyjä arvoja.

Aukottomassa seinässä elementit makaavat suoraantoistensa päällä sokkelirakenteen kannattamina. Kor-keammissa seinissä voidaan rakenteen olettaa holvau-

Kuva E16. Piilokiinnitys.

Taulukko E1V-kiinnikkeelle sallitut vetokuormat

Taulukko E2Sallitut tukivoimat

(kuormat pääosin elementtien omasta painosta)

Mikäli kuorma ylittää sallitun, on käytettävä erikoiselement-tejä tai välikonsoleita.

Siporexin kuivatiheys on 500 tai 450 kg/m3.Naulat 125 mm 4 + 4 ruostumattomia

Naulauskohdan tuentatapa Sallittu vetokuorma/

kiinnike (kN)

Naulauskohta tuettu 2,4

yläpuolisilla elementeillä

Naulauskohta ilman 1,3

yläpuolista tuentaa

Ruostumaton V-kiinnike

Listaelementti.

Elementin Sallitut tukivoimat (kN)

paksuus laatu 450 laatu 500

150 12 13,5

200 16 18

250 20 22,5

300 24 27

375 30 33

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 11

Kuva E18. Välikonsoli.

Elastinen tiivistys

Liikevara

tuvan ja tällöin voidaan seinän aiheuttamaa kuormitus-ta sokkelin keskiosalla vähentää. Kuormitusta voidaanmyös ohjata esim. sokkelin ja siporex-elementtien vä-liin asennettavilla kovilla mineraalivillakaistoilla taineopreenisuikaleilla.

IkkunapilaritSiporex-ikkunapilarit voidaan tehdä joko lyhyistä vaaka-elementeistä tai ikkunapilarielementeistä, jotka sijoite-taan pilarin kohdalle (kts. kuva E17). Elementtien lämpö-ja kutistumaliikkeiden takia on suositeltavaa jakaa ikku-napilari kahteen osaan pystysauman kohdalta. Jos tämäei ole mahdollista, on ikkunapilarin sekä ylä- ja alapuo-listen elementtien väliin laitettava laakerikerros. Kun pin-

tapaine on alle 0,2 MN/m2, voidaan laakerikerroksenakäyttää pehmeää mineraalivillakaistaa.

TeräskonsolitTeräskonsoleita käytetään kannattamaan yhtenäisen ik-kunakaistan yläpuolelle tulevia elementtejä tai yhtenäi-sen seinän välikonsoleina. Välikonsoleita tarvitaan kuntaulukon sallitut tukivoimat ylittyvät, tai kun halutaanmahdollisuus seinän alaosan irrottamiseen esim. ko-neasennuksia tai laajennusosaa varten. Samoin räjäh-dysalttiissa tiloissa voidaan sortumavaara vähentäävälikonsoleilla. Välikonsolille lovetaan tila alapuoliseenelementtiin siten, että myös alemman seinäosan läm-pöliikkeet ovat mahdollisia.

Kannatuksen kohdalle tulevaan vaakasaumaan ontehtävä liikkeet salliva joustava tiivistys esimerkiksi elas-tista kittausta tai paisuvaa tiivistenauhaa käyttäen, kts.kuva E18.

Kuva E17. Ikkunapilarit.

Pystysauma

L>6M L>6M12M

Pystysauma

L=3ML=6M

12ML=3ML=6M

a) Lyhyet vaakaelementit

b) ER1 tai ER2 ikkunapilarielementit

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 12

Kuva E19. Teräskonsoli.

Taulukon E2 sallitut tukivoimat pätevät teräskonso-leita käytettäessä vain siinä tapauksessa, että laakeri-kerroksena käytetään 5 mm paksua neopreenilaakeri-kerrosta (kovuus 30-60° IHR). Taulukon E2 arvot onkerrottava 0,7:llä, jos laakerikerroksena käytetään kak-sinkertaista kattohuopakaistaa. Teräskonsolit ja niidentarpeelliset mitat eri paksuisille elementtiseinille on esi-tetty kuvassa E19.

18.4 Vaakaelementtien saumaus

VaakasaumatSiporex-elementtien vaakasauma tiivistetään ilma- javesivuotoja vastaan normaalisti kahdella umpisolutii-vistenauhalla, kts. kuva E20. Valmistaja toimittaa lisä-tarvikkeena tarkoitukseen sopivaa nauhaa. Tiivistenau-hat kiinnitetään ennen asennusta elementtien yläreu-naan noin 20 mm:n etäisyydelle molemmista seinä-pinnoista.

Vasta ulkopuolinen ohutpinnoitekäsittely viimeiste-lee sauman ulkopinnan vesitiiviyden. Saumakohdat onennen ruiskupinnoitusta käsiteltävä saman pinnoitus-aineen hienojakoisella tyypillä erikseen sivellintyönä.

Siporex-vaakaseinäelementin ja sokkelielementin vä-liseen saumaan asennetaan kosteuskatkoksi bitumihuo-pakermi koko sokkelin leveydelle ja tarvittaessa tasauk-seksi 30 mm paksu pehmeä mineraalivillakaista. Ulko-puolelta sauma tiivistetään elastisella kitillä.

PystysaumatPystysaumoissa tapahtuu jonkin verran elementtien kui-vumisesta ja lämpötilan vaihtelusta johtuvia liikkeitä.Jos pystysaumoja peittää kiinnityslista, tiivistetään asen-nuksen jälkeen elementtien väliset pystysaumat mine-raalivillatilkinnällä tai polyuretaanisaumavaahdolla. Täl-löin on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän tiiviy-den saavuttamiseen peitelistan kätkiessä sauman nä-kymättömiin. Siporex-listaelementtien ja seinäpinnanliittymiskohtaan tehdään yleensä elastinen saumaus.

Jos on käytetty piilokiinnitystä, tiivistetään pysty-sauma kuten edellä on esitetty, mutta tämän jälkeensauman ulkoreunaan laitetaan taustatäyte ja elastinenkittaus. Laastisaumausta ei saa käyttää. Ohutpinnoiteei saa peittää kittisaumaa.

Kuva E20. Vaakasauma.

Jäykistelevy,paksuus 10 mm

B

H=200 mm

≤ 20

Elementinpaksuus

2F

A

A Tartuntalevy

Laakerikerros

Tukilevy

A

≥ 150 ≥ 150

5

5

5

T – Teräs Fe 37 B– Jäykistys- ja tukilevy

hitsattu tartuntalevyyn– Teräkset

ruostesuojattava

A-A

Pontti

Umpisolutiiviste-nauha

Elementtien Teräskonsolien mitat

paksuus (mm) AxBxT (mm)

150 340x150x15

200 340x170x15

250 340x220x15

300 340x270x15

375 340x320x15

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 13

18.5 Ovi- ja ikkuna-aukot

Ovi- ja ikkuna-aukkojen aikaansaamiseksi joudutaanusein käyttämään pilariväliä lyhyempiä elementtejä.Yhden tai kahden elementin korkuisten aukkojen pie-lielementit liimataan esim. harkkoliimalla siporex-toi-mittajan ohjeiden mukaisesti. Korkeammat aukot vaar-nataan viereisiin täyspitkiin elementteihin tai kiinnite-tään erilliseen teräsrakenteeseen. Vaarnaukseen tar-vittavat reiät tehdään ø 60 poralla työmaalla tai ne teh-dään valmiiksi tehtaalla.

Suurten ajo- ja lastausovien pielirakenteina käyte-tään esim. kuvassa esitettyä teräskehystä, joka kiinni-tetään alapäästään sokkeliin ja yläpäästään siirtopal-kin välityksellä pilareihin.

18.6 Väliseinät vaakaelementeissä

Tässä luvussa aiemmin esitettyjä lähinnä ulkoseiniin liit-tyviä tietoja voidaan soveltuvin osin käyttää myös si-porex-vaakaelementtiväliseinän rakenteita suunnitelta-essa.

Jo 150 mm paksu elementti luokitellaan ei-kantava-na EI240-paloluokkaan, ja tämä elementtityyppi onkinyleisin väliseinämateriaali. Äänen- tai lämmöneristys-seikat saattavat vaatia myös 200 tai 250 mm paksunseinän käyttöä. Tilankäytön parantamiseksi sijoitetaanväliseinän runkorakenteet usein seinän sisälle. Rungonkiinnittyessä yläpuolisiin rakenteisiin on muistettava tar-vittava liikevara, joka on otettava huomioon myös sei-nän yläosan tiivistyksessä.

Kuva E21. Suuren seinäaukon tuenta. Kuva E22. Väliseinän runkorakenteita.

A

B

A

B

B-BA-A

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 14

E19.1 Ei-kantavat pystyelementtiseinät

19.1.1 Rakenteellinen suunnittelu

KuormaluokkaSiporex-pystyseinäelementit mitoitetaan yleensä vaa-kasuoralle kuormalle, useimmiten tuulikuormalle, yksi-aukkoisena palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoitta-nut seinäelementit vaakasuoralle kuormalle tiettyihinkuormaluokkiin. Kuormaluokan lukuarvo ilmoittaa sal-litun tasaisen käyttötilan hyötykuorman suuruuden kN/m2:nä. Seinäelementtejä valmistetaan seuraavia kuor-maluokkia:– 0.8 kN/ m2 seinäelementit, joiden paksuus ≤ 150

mm– 1.2 kN/m2 normaalitapaus– 2.0 kN/m2 erikoistapaukset, esim. kun elementeille

siirtyy muista rakenteista huomattavia lisäkuormia.Lisäksi elementit on mitoitettu siten, että ne voidaan

nostaa yhdestä nostokohdasta elementin puolivälistätai nostokoukun reiästä.

TaipumatSiporex-pystyseinäelementteihin kohdistuvan hyöty-kuorman aiheuttama lyhytaikainen taipuma on ainahuomattavasti pienempi kuin L/200.

19.1.2 Ei-kantavien pystyelementtien kiin-nitys

Ei-kantavien pystyseinäelementtien yläpää kiinnitetäänjoko pystysaumojen juotosuraan sijoitettavilla teräksil-lä (kts. kuva E23) tai naulattavilla kiinnikkeillä (kts. kuvaE24). Seinien yläpään juotosuraan sijoitetaan läpime-nevä vähintään 8 mm:n kutistumateräs, joka ympäröi-dään sementtilaastilla.

Kiinnikkeen on mahdollistettava rakenteiden keski-näiset liikkeet pystysuunnassa. Seinän alaosan tuentaon yleensä kitkan varassa. Elementtien ja sokkelin vä-liin asennetaan eristehuopakaista. Siporexin ja eriste-huovan välisenä kitkakertoimena voidaan käyttää ar-voa µ = 0,40, kun puristusjännitys on alle 0,2 N/mm2.Tarvittaessa voi alaosan tuentaa lisätä pystysaumoihintulevilla vaarnoilla. Elementit voidaan myös alapäästäänsitoa toisiinsa juotosuraan sijoitettavan teräksen avul-la.

19.1.3 Väliseinät pystyelementeistä

Hallirakennusten ei-kantavina väliseininä käytetäänuseimmiten 150 mm:n paksuisia elementtejä, joidenpituus maksimissaan on kuusi metriä ja paloluokka kan-tamattomana EI 240.

19. SIPOREX-PYSTYELEMENTTISEINÄNSUUNNITTELU

Kuva E23. Pystyseinäelementtien kiinnitys. Kuva E24. Pystyseinäelementtien kiinnitys.

Umpisolumuovitiiviste

ø8 + betonijuotos Ruostumaton teräsleike 30 x 0,74n + 4n ruostumaton teräs 100 x 34

Kattoelementti ankkuroidaan palkkiin

Saumavalu

P8 P9Lisäkallistus siporex-murskevalu

Reikä ø40

Ruostumaton

Saumaura

300ø8

Hitsaus

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 15

Seinän yläpää tuetaan vaihtoehtoisesti yläpohjan taipalkin alapintaan tai palkin kylkeen. Kun seinä on poi-kittaissuunnassa palkistoon nähden eikä elementtipi-tuus riitä holvin alapintaan asti, voidaan seiniä tukeaesim. kannattajien alapinnan tasoon kiinnitettyyn U-profiiliin, johon myös suunnitellaan tarvittava liikevara.U-profiilin yläpuolinen kannattajien välinen osuus voi-daan tehdä siporexista tai levyrakenteisena. Tarvitta-essa voi seinän alaosaa korottaa harkkorakenteilla taivaakaelementeillä.

19.2 Kantavat pystyelementtiseinät

19.2.1 Rakenteellinen suunnittelu

Mitoitus yhdistetylle puristukselle ja taivutukselleMitoitus pelkälle puristukselle sekä yhdistetylle puris-tukselle ja taivutukselle tapahtuu “Kantavien siporex-seinäelementtien mitoituskäyrästöjen” avulla. Käyräs-töjä laadittaessa raudoitusta ei ole mitoituksessa otet-tu huomioon.

VTT on antanut käyrästöstä lausunnon (tutkimusse-lostus BET 44340).

Mitoitus leikkaukselleSiporex-seinäelementtien leikkauskapasiteetti (Vu) mur-torajatilassa saadaan seuraavalla kaavalla:

Vu = 0,24 x b x d x fctd

missäb = poikkileikkauksen leveysd = poikkileikkauksen tehollinen korkeus (d = 0,5-0,9

x poikkileikkauksen korkeus)fctd= kts. taulukko A4 kappaleessa 2.5.

Paikallisen puristuskapasiteetin tarkistusKun puristava voima kuormittaa vain osaa rakenteen pin-nasta, eivät puristusjännitykset saa ylittää puristuslujuu-den laskenta-arvoa fcd (kts. taulukko A5 kappaleessa 2.5).

Kun kuormituspinta on alle puolet rakenteen pin-nasta, on lisäksi tarkistettava, että leikkausmurtoa eisynny.

Leikkausmurtopinta on vaarallisimmasta kohdastalaattaelementin reunasta kaltevuudessa 1:2 kulkevataso, kts. kuva E25.

Murtopinnan leikkausjännityksen tulee täyttää seu-raava ehto:

fctd

τ ct

≤ ------------------------1,75

Mikäli laattaelementti kuormittaa seinää pistemäisesti– esimerkiksi laattaelementin päissä olevat “kynnet” taivastaavat – oletetaan leikkausmurtopinnan olevan puo-likartiopinnan, joka on kaltevuudessa 1:2. Tällöin mur-topinnan leikkausjännityksen tulee täyttää seuraava ehto:

fctd

τ ct

≤ ----------------------1,1

Taivutusvetolujuuden laskenta-arvo fctd

voidaan vali-ta taulukosta A4, kun teräkset kulkevat leikkausmurto-pinnan poikki, eli kun elementissä on kaksipuolinen rau-doitus (kts. kohta 3.5.5.). Muulloin f

ctd valitaan taulu-

kosta A5.– Edellä esitettyä leikkausmurtopintatarkastelua suo-

ritettaessa ei suoraan yläpuolella olevan seinän kuor-mituksia tarvitse ottaa huomioon, koska yläpuolinenkuorma estää laatan taipumista tuella. Jos laatastomuodostuu esim. betonielementeistä, ota paikallis-ta puristuskapasiteettia tarkastaessasi yhteyttä val-mistajan suunnittelupalveluun.

Taipumat ja halkeamatKäytännössä taipuma- ja halkeamatarkastelut eivätmuodostu kantavan pystyseinäelementin ollessa ky-seessä mitoittaviksi.

Kuva E25. Leikkausmurto. Kuva E26. Kantavan pystyelementtiseinän ja yläpohjan lii-tos.

h

1,5 h

a

10 mm

1:21:2

δc

Leikkausmurtopinta

ø 8 betonijuotoksessa ympäri

Elastinen kittiø 10 L=600 + betonijuotosrak. suunnittelijan ohjeiden mukaan

Siporex 100 mm (harkko tai elementti)

PVC-muovi

Kova mineraalivilla 10 mm

Reikä ø 30

Rengasteräkset 2 ø 10

Mineraalivillalevy 50 mm

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 16

Rakenteelliset ohjeetEdellä esitettyjä suunnitteluperiaatteita käytettäessä onseuraavien ehtojen oltava voimassa:– elementin paksuus h ≥ 100 mm– elementin hoikkuus L

c /h ≤ 30.

Yksittäisen seinäelementin leveyden b on oltava vä-hintään seuraava:

Elementin paksuus h 100 150 200 250 300 mm

Elementin leveys b 600 500 400 350 300 mm

– Useista elementeistä koostuvissa seinissä, joissa ele-mentit on juotettu kappaleen 19.3 mukaisesti yh-dessä toimiviksi, pienin sallittu sovituskappaleen le-veys on 200 mm. Mikäli useista elementeistä koos-tuvissa seinissä käytetään sovituskappaleita, joidenleveys on pienempi kuin yksittäisille elementeille sal-littu leveys, on näiden sovituskappaleiden paikkamäärättävä erikseen piirustuksissa.

19.2.2 Kantavien pystyelementtien kiinni-tys

Kantavien pystyseinäelementtien yläpää liitetään juo-tetuin vaarnateräksin siporex-yläpohjaan. Elementtienyläpään juotosuraan sijoitetaan läpimenevä vähintään8 mm:n kutistumateräs, joka ympäröidään sementti-laastilla. Jos elementtien yläpäiden välillä on porras-tusta, on porrastukset tasoitettava ja saumaan asen-nettava jännityksiä tasaava välikerros, esim. 10 mmkovaa mineraalivillaa. Tyypillinen liitos on kuvassa E26.

Seinän alaosan tuenta on yleensä kitkan varassa. Tar-vittaessa sitä voidaan varmistaa vaarnateräksillä juotos-urassa tai naulattavilla kiinnikkeillä. Elementtien ja sok-kelin väliin asennetaan kosteuskatkoksi bitumihuopa-

kermi ja jännityksiä tasaava välikerros, esim. 10 mmpaksu kaistale kovaa mineraalivillaa. Siporexin ja mi-neraalivillan välisenä kitkakertoimena voidaan käyttääarvoa µ = 0,15.

19.3 Pystyelementtien pystysaumat

Normaalista elementteihin tehdään tehtaalla kuvan E27mukaiset juotosurat. Ulkonurkkiin tulevat elementit kan-nattaa kuitenkin tilata vain yhdellä uralla varustettuna– paikattu ura saattaa tulla myöhemmin näkyviin. Poik-keaviin liitoskohtiin tarvittavat saumaurat tehdään työ-maalla. (kts. luku 24, Uramerkinnät)

Asennuksen yhteydessä juotosurat täytetään notke-alla sementtilaastilla, esim. S-06. Pystysaumoissa käy-tetään pystyteräksiä rakennesuunnitelmissa esitetyllätavalla.

Normaali juotosura voidaan täyttää myös polyure-taanivaahdolla siten, että sauman alaosaan porataanreikä painepullon letkulle. Tällainen sauma voidaanmyöhemmin sahata auki ja seinä purkaa esim. kone-asennuksia varten tai elementit voidaan siirtää uuteenseinään.

19.4 Saumojen liikevarat

Saumavalu sitoo pystyelementtiseinän jäykäksi yhtenäi-seksi levyksi. Suuret seinäpinnat on syytä lämpö- ja ku-tistumajännitysten vähentämiseksi jakaa kuivasaumoillapienempiin osa-alueisiin. Kuivasaumat voivat noudat-taa esim. rungon pilarijakoa tai sokkelielementtien sau-majakoa. Nurkissa saattavat jännepalkin virumasta joh-tuvat liikkeet vaatia liitosta, joka sallii pitkän sivun ele-mentin liikkumisen päätyseinään nähden, kts. kuva E28.

Kuva E27. Pystyelementtiseinän saumaura. Kuva E28. Pystyelementtiseinän liikevarakohdat.

~10~30~10

~25

Elastinen kitti

Muovi; estää juotosbetonin tartunnan

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 17

19.5 Kantavien siporex-seinä-elementtien mitoituskäyrästö(Raudoitusta ei ole otettu mitoituksessa huomioon)

Käyrästöjen laskentaperusteetKapasiteettikäyrät on piirretty tietokoneohjelman avul-la sekä vetoa kestämättömälle että vetoa kestävällepoikkileikkaukselle. Kun elementin kriittinen poikkileik-kaus on seinän yläpäässä, on mitoitus aina suoritettukäyttäen vetoa kestämätöntä poikkileikkausta. Lisäepä-keskisyydelle e

2 on määritetty tarkka arvo.

Laskelmat on suoritettu olettamalla elementit päis-tään nivelellisiksi. Kuormitustapaukset on esitetty ku-vassa E29.

Käyrästöjen käyttöohjeetKapasiteettikäyrät ilmoittavat elementtiseinän normaa-livoima- ja momenttikapasiteetin metriä kohden mur-torajatilassa, kun seinää kuormittaa normaalivoiman japoikittaisen kuorman yhdistelmä.

Ko. tapaukseen sopivaa käyrästöä valittaessa on tar-kistettava, että tarkasteltavan elementin kuivatiheys (r),paksuus (h) ja elementtiä kuormittavan normaalivoimanalkuperäinen eräkeskisyys (e) vastaavat käyrästön ar-voja. Lisäksi on tarkistettava, että elementin kuormi-tustilanne vastaa käyrästön kuormitustapausta.

Käyrästöihin on piirretty kapasiteettikäyrät olettamal-la poikkileikkaus vetoa kestämättömäksi (yhtenäinenviiva) sekä olettamalla poikkileikkaus vetoa kestäväksi(katkoviiva). Molempia käyriä on piirretty erikorkuisilleseinille, koska hoikkuus vaikuttaa kapasiteettiin. Tarkas-teltavan elementin korkeuden on oltava pienempi taiyhtä suuri kuin valittujen kapasiteettikäyrien seinänkorkeus (L).

Mitoitus tapahtuu määrittämällä normaalivoiman las-kenta-arvo N

d ja poikittaiskuorman laskenta-arvo M

1d

(laskenta-arvot on kerrottu kuormitusosavarmuusker-toimilla). Käyrästöstä etsitään N

d :tä ja M

1d :tä vastaava

yhteisvaikutuspiste ja tarkistetaan, että piste on valitunkapasiteettikäyrän sisäpuolella.

Normaalivoiman ja poikittaissuuuntaisen voimankuormittaessa elementtiä on vaarallisimman vaikutuk-sen selvittämiseksi tutkittava kuormitustapaukset:1) suurin N

d ja sitä vastaava pienin M

1d

2) suurin Nd ja sitä vastaava suurin M

1d

3) suurin M1d

ja sitä vastaava pienin Nd

4) suurin M1d

ja sitä vastaava suurin Nd.

On syytä huomata, että kuormitustapaukset 2 ja 4eivät välttämättä kuvaa samaa yhteisvaikutuspistettä,sillä Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräyk-sissä B1 “Rakenteiden varmuus ja kuormitukset” ontodettu, että jos rakenteeseen kohdistuu yhtä aikaalumi- ja tuulikuorma, saa toisen niistä kertoa 0,5:llä.

Ensin tarkistetaan, että pelkästään pitkäaikaistenkuormien aiheuttamat yhteisvaikutuspisteet ovat vetoakestämättömän pl:n kapasiteettikäyrän (yhteinäinenviiva) sisäpuolella. Sen jälkeen määritellään kaikkienkuormien aiheuttamat yhteisvaikutuspisteet. Jos nekaikki tai osa niistä on vetoa kestämättömän pl:n ka-pasiteettikäyrän (yhtenäinen viiva) ulkopuolella, on li-säksi tarkistettava, että kaikkien kuormien aiheuttamatyhteisvaikutuspisteet ovat vetoa kestävän pl:n kapasi-teettikäyrän sisäpuolella.

19.5.1 Käyrästöjen käyttöesimerkkejä

Esim. 1 Kantava väliseinä (kts. kuva E30)– Pitkäaikaiset kuormat

NdmaxI

/b = [1,2 (1,25 + 0,8) + 0,5*) x1, 6x 1,8 ] x 3=11 ,7 kN/m.

*) puolet lumikuormasta on pitkäaikaista (RIL 144, s.15).

Yhteisvaikutuspiste on yhtenäisen viivan sisäpuolel-la. OK.

– Kaikki kuormat

NdmaxII

/b = [1,2 x (1,25 + 0 ,8) + 1,6 x 1,8] x 3= 16 kN/m.

Yhteisvaikutuspiste on yhtenäisen viivan sisäpuolel-la. OK.

Esim. 2 Kantava ulkoseinä (pientalo, kts. kuva E31)Tuulenpaine mitoittava, valitaan käyrästö 4.– Pitkäaikaiset kuormat

Ndmax

/b = [1,2 x (1,25 + 0,5) + 0,5*) x 1,6 x 1,8] x 3 x2,4 : 0,6 = 42,5 kN/m.

M1dl

/b = 0.

*) puolet lumikuormasta on pitkäaikaista (RIL 144, s.15).

Yhteisvaikutuspiste on yhtenäisen viivan sisäpuolel-la. OK.

– Kaikki kuormat

N dmaxll

/b = Ndmaxlll

/b= [1,2 x (1,25 + 0,5) + 1,6 x 1,8] x3 x 2,4 : 0,6 = 59,8 kN/m.

M1dll

/b = 0.M

1dlll /b = 0,5 + x 1,6 x 0,5 x 3,02 : 8 x 0,6 x 0,6= 0,45 kNm/m.

Kuva E29. Kuormitustapaukset.

Nd

Lc

Nd

e

p

q

Nd

Nd

e

q

Kuormitustapaus 2Kuormitustapaus 1

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 18

Kuva E31. Esimerkki 2. Pientaloseinän mitoitusesimerkki.

Tuulikuorma voidaan laskea vain 0,6 m leveältä kais-talta, kun rakennesuunnittelija osoittaa, että ikkunoi-den karmit ym. kykenevät siirtämään ikkunoihin koh-distuvan tuulikuorman suoraan ylä- ja alapuolisille ra-kenteille.

M1dmaxIV

/b = M1dmaxV

/b = 1,6 x 0,5 x 3,02 : 8 x 0,6 : 0,6= 0,9 kNm/m.

NdIV

/b = [0,9 x (1,25 + 0,5)] x 3 x 2,4 : 0,6= 18,9 kN/m.

NdV

/b = [1,2 x (1,25 + 0,5) + 0,5+ x 1,6 x 1,8] x 3 x2,4 : 0,6 = 42,5 kN/m.

Yhteisvaikutuspisteet ovat katkoviivan sisäpuolella.OK.

+Rakenteeseen kohdistuu yhtä aikaa lumi- ja tuuli-kuorma (Suomen rakentamismääräyskokoelma B1, s.2).

Kuva E30. Esimerkki 1. Kantavan väliseinän mitoitusesimerkki.

Nd

L =2,6 m

Lumikuorma 1,8 kN/m2

Kate 0,8 kN/m2

Elementin paino 1,25 kN/m2

δ = 500 kg/m3

e = 0

h = 100 mm

6,0 m

Nd

L = 2,6 m

Käyrästö 1

[kN/m]b

M1d

b[kNm/m]

0,5

50

II

I

Nd

L =3,0 m

Lumikuorma 1,8 kN/m2

Kate 0,8 kN/m2

Elementin paino 1,25 kN/m2

δ = 500 kg/m3

e = 25 mm

h = 150 mm

6,0 m

Nd

L = 3,0 m

Käyrästö 4

[kN/m]b

M1d

b[kNm/m]

0,5

50II

I

1,0

IIIV

IV

Tuul

enpa

ine

0,5

kN

/m2

1,8 m 1,8 m

2,4 m

b = 0,6 m

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 19

19.5.2 Mitoituskäyrät 16 kpl

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

Nd

Md/b (kN/m)

δ = 500 kg/m3

h = 100 mme = 0

L = 2,6 m

150

eKuormitustapaus 2

L = 3,0 m

100

50

0,5 1,0 1,5 2,0

e

Käyrästö nro 1, elementtiseinä

Nd

Nd Nd

Kuormitustapaus 1

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

Md/b (kN/m)

δ = 500 kg/m3

h = 150 mme = 0

L = 2,6 m

150

eKuormitustapaus 2

L = 3,0 m

L = 3,5 m

100

50

0,5 1,0 1,5 2,0

eKuormitustapaus 1

Käyrästö nro 2, elementtiseinä

Nd Nd

Nd Nd

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 20

Nd/b (kN/m)

Nd

Md/b (kN/m)

150

100

50

0,5 1,0 1,5 2,0

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

δ = 500 kg/m3

h = 150 mme = 25 mm

eKuormitustapaus 1

L = 2,6 m

L = 3,0 m

Käyrästö nro 3, elementtiseinä

L = 3,5 m

Nd

Nd/b (kN/m)

Md/b (kN/m)

150

100

50

0,5 1,0 1,5 2,0

Nd

Nd

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

δ = 500 kg/m3

h = 150 mme = 25 mm

L = 3,0 m

eKuormitustapaus 2

L = 3,5 m

Käyrästö nro 4, elementtiseinä

L = 2,6 m

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 21

Nd Nd

Nd Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 200 mme = 0

L = 2,6 m

300

eKuormitustapaus 2

L = 3,5 m

200

100

1,0 2,0 3,0 4,0

eKuormitustapaus 1

Käyrästö nro 5, elementtiseinä

L = 4,5 m

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 200 mme = 50 mm

300

200

100

Kuormitustapaus 1

L = 2,6 m

L = 3,5 m

1,0 2,0 3,0 4,0

e

Käyrästö nro 6, elementtiseinä

L = 4,5 m

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 22

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 200 mme = 50 mm

300

200

100

L = 2,6 m

eKuormitustapaus 2

L = 3,5 m

1,0 2,0 3,0 4,0

Käyrästö nro 7, elementtiseinä

L = 4,5 m

Nd

Nd

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

δ = 500 kg/m3

h = 250 mme = 0

Nd/b (kN/m)

1,0

L = 6,0 m

300

eKuormitustapaus 2

200

100

3,0 4,0 8,0

eKuormitustapaus 1

Käyrästö nro 8, elementtiseinä

7,06,05,02,0

L = 2,6 m

L = 4,0 m Nd

Nd

Nd

M1d/b (kNm/m)

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 23

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 250 mme = 62,5 mm

Kuormitustapaus 1

1,0

L = 6,0 m

300

200

100

3,0 4,0 8,0

e

Käyrästö nro 9, elementtiseinä

7,06,05,02,0

L = 2,6 m

L = 4,0 m

Nd

Nd

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 250 mme = 62,5 mm

1,0

L = 6,0 m

300

Kuormitustapaus 2

200

100

3,0 4,0 8,0

Käyrästö nro 10, elementtiseinä

7,06,05,02,0

L = 2,6 m

L = 4,0 m

e

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 24

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 300 mme = 0

1,0

L = 6,0 m

300

eKuormitustapaus 2

200

100

3,0 4,0 8,0

eKuormitustapaus 1

Käyrästö nro 11, elementtiseinä

7,06,05,02,0

L = 2,6 m

L = 4,0 m

9,0 10,0

Nd

Nd

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 300 mme = 75 mm

Kuormitustapaus 1

1,0

L = 6,0 m

300

200

100

3,0 4,0 8,0

e

Käyrästö nro 12, elementtiseinä

7,06,05,02,0

L = 2,6 m

L = 4,0 m

9,0 10,0

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 25

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 300 mme = 75 mm

1,0

L = 6,0 m

300

eKuormitustapaus 2

200

100

3,0 4,0 8,0

Käyrästö nro 13, elementtiseinä

7,06,05,02,0

L = 2,6 m

L = 4,0 m

9,0 10,0

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 600 mme = 0

L = 6,0 m

700

eKuormitustapaus 2

200

100

eKuormitustapaus 1

Käyrästö nro 14, elementtiseinä

30,020,010,0 40,0

400

300

600

500

Nd

Nd

Nd

Nd

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 26

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 600 mm(pilasteri)

eKuormitustapaus 1

L = 6,0 m

700

200

100

Käyrästö nro 15, elementtiseinä

30,020,010,0 40,0

400

300

600

500

Nd

Nd

Nd/b (kN/m)

= vetoa kestämätön pl.= vetoa kestävä pl.

M1d/b (kNm/m)

δ = 500 kg/m3

h = 600 mm(pilasteri)e = 225 mm

L = 6,0 m

700

eKuormitustapaus 2

200

100

Käyrästö nro 16, elementtiseinä

30,020,010,0 40,0

400

300

600

500

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 27

E20.1 Rakenteellinen suunnitteluKuormaluokkaSiporex-kattoelementit mitoitetaan yleensä yksiaukkoi-sena palkkina. Valmistaja on valmiiksi mitoittanut kat-toelementit tiettyihin kuormaluokkiin. Kuormaluokanlukuarvo ilmoittaa elementille sen oman painon lisäksisallittavan tasaisen ominaiskuorman suuruuden kN/m2:nä. Tämä hyötykuorma, jolla tässä yhteydessä tar-koitetaan elementtiin kohdistuvia kuormituksia senomaa painoa lukuun ottamatta, on mitoituksessa ko-konaisuudessaan oletettu muuttuvaksi ja pitkäaikaiseksikuormitukseksi. Lisäksi elementit on mitoitettu siten,että ne voidaan nostaa yhdestä nostokohdasta elemen-tin puolivälistä.

Hallirakennusten kattojen ementtipaksuudet voivatolla 250, 300 tai 375 mm, riippuen valittavista lämpö-teknisistä ratkaisuista sekä rakennustyypistä (lämminvai puolilämmin). Paksuudet 300 ja 375 mm mahdol-listavat myös täydellä 60M jännevälillä ylimääräistenkuormien kannatuksen esimerkiksi aukkojen “vekslauk-sissa”.

Konttoritilojen väli- ja alapohjissa sekä vastaavissarakenteissa käytetään yleensä kattoelementtejä, joidenpaksuus on 250 mm ja kuormaluokka 3.2. Lisäksi laa-tastoissa joudutaan melko usein käyttämään myöskuormaluokkaa 4.0 olevia elementtejä. Tämä tulee ky-seeseen esimerkiksi leveiden aukkojen pielissä, pak-suhkoa pintavalua käytettäessä tai elementtien suun-taisen väliseinän alla.

Piste- ym. erikoiskuormatKattoelementit on raudoitettu siten (kts. kuva E32), et-tei maksimimomentin tai leikkausvoiman sijainnilla olemerkitystä. Muiden kuormitustapausten kuin tasaisenkuorman mitoitukseen riittää siis kun tarkistaa, etteivätmaksimimomentit ja leikkausvoima ylitä kuormaluokanilmoittamasta tasaisesta kuormasta laskemalla saata-via maksimiarvoja (poikkeuksena lovettavat elementit).

Negatiiviset momentitKattoelementit kestävät pienehköjä negatiivisia mo-mentteja. Tasaisesti kuormitettu normaalielementti voi-daan ilman erillistä tarkastelua asettaa osittain ulok-keelliseksi siten, että ulokkeen vapaa pituus laskettu-na tuen ulkoreunasta on 2x elementin paksuus.

TaipumatKattoelementit on mitoitettu siten, että taipuma onoman painon ja muiden ominaiskuormien aiheuttamil-la pitkäaikaisilla kuormituksilla pienempi kuin L/200.Normaalitapauksessa taipuma on yleensä paljon pie-nempi, kts. kuva E33.

Tukipintojen mitatKattoelementtien pienin tukipinnan pituus asennettu-na on normaalisti 90 mm. Erikoistapauksissa, kun ele-mentti on tasaisesti tuettuna koko leveydeltään ja tuki-pinta on sileä ja suora (esim. teräspinta), voidaan sallia65 mm:n pituus. Tukipinnan mittaa suunniteltaessa onotettava huomioon siporex-elementtien ja kantavan ra-

20. ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJIEN SUUNNITTELU

Kuva E32. Tyypillinen kattoelementin raudoitus.

A

≤ 0,25 l ≤ 1400 mm ≤ 0,25 l

Peitekerros17,5 mm h < 200 mm42,5 mm h ≥ 200 mm

h

60

360

60

Peitek.17,5 mm

Ei saa urittaa60 60 60 60

120 120

A-A

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 28

kenteen valmistuksen ja asennuksen mittapoikkeamatsekä muut vaikuttavat seikat, kuten mm. kantavan ra-kenteen kuormituskestävyys.

KatkaisuElementtejä ei saa katkaista, koska niissä on vetorau-doituksen päihin hitsattu poikittaiset ankkuritangot.Samoin elementtien päiden viistäminen on kiellettytarkoitusta varten valmistettuja erikoiselementtejä lu-kuun ottamatta.

Pitkittäissauman lujuusKattoelementtien pituussuuntaisten saumojen juotos-urat ja pontit tehdään aina tehtaalla. Niiden mitat onesitetty kuvassa E34. Asennuksen yhteydessä juotos-ura täytetään notkealla sementtilaastilla. Saumojen toi-minta varmistetaan elementtikenttään asennetuilla ren-gasteräksillä.

Saumojen mitoituksessa tulee toteuttaa seuraavatvaatimukset:A. Sauman pystysuuntaisen leikkausvoiman tulee täyt-tää seuraava ehto:– Jos saumassa on pontti kuvan 15 mukaan, ei murto-

rajatilan laskentakuormista laskettu sauman leikkaus-voima saa ylittää arvoa 5,7 kN/m, kun siporexin kui-vatiheys on 450 kg/m3, eikä arvoa 7,5 kN/m, kunsiporexin kuivatiheys on 500 kg/m3.

B. Sauman pituussuuntaisen leikkausvoiman tulee täyt-tää seuraava ehto:– Jos saumassa on umpeen juotettu 15x40 mm juo-

tosura, ei murtorajatilan laskentakuormista laskettusauman pituussuuntainen leikkausvoima saa ylittääarvoa 10 kN/m (halkeilematon sauma) tai arvoa 3,6kN/m (halkeillut sauma).

Keskitettyjen kuormien jakaminenKeskitetyt kuormat voidaan jakaa useammalle kuormi-tetun elementin viereiselle elementille, jos elementti-en pituuden suhde leveyteen on vähintään 5. Kun kes-kitetty kuorma jaetaan vain toisella puolen olevan vie-reisen elementin kanssa, otaksutaan tasaisen keskite-tyn kuorman p (kN/m2) saumassa aiheuttamaksi leik-kausvoimaksi 0,9 x p x b (kN/m), missä b on elemen-tin leveys. Pistekuorman P (kN) aiheuttamaksi saumanleikkausvoimaksi otaksutaan 0,5 x P/b (kN/m). Maksi-mileikkausvoima saumassa lasketaan epäedullisimmas-ta kuormitusyhdistelmästä. Kun keskitetty kuorma jae-taan molemmilla puolilla olevien viereisten elementti-en kanssa, saadaan edellä esitetyt sauman maksimi-leikkausvoiman arvot jakaa kahdella.

Saumojen toiminnan edellytyksetKun pitkittäissaumojen kautta siirretään voimia, on ele-menttien yhdessäpysyvyys varmistettava esim. pus-kusaumoihin tai elementtien pintaan sijoitetuilla ren-gasteräksillä, joita tarvitaan myös vetoteräksinä, kunlaataston levyvaikutusta käytetään hyväksi.

Tilanteet, jolloin on syytä ottaa yhteyttä valmistajansuunnittelupalveluun:– Kun elementin kuormituksesta tuleva leikkausvoima

ylittää sallitusta tasaisesta kuormasta laskemalla saa-tavan leikkausvoiman arvon, määrittää valmistajansuunnittelupalvelu kattoelementin todellisen leik-kauskapasiteetin ja varmistaa, että se on suurempikuin erikoiskuorman aiheuttama leikkausvoima.

– Kun ulokkeen pituus on suurempi kuin 2x elemen-tin paksuus tai kun lyhyemmänkin ulokkeen päähänvaikuttaa pistekuorma, niin käytetään kohteeseenerikseen valmistettavia uloke-elementtejä. Tällaisiaelementtejä ei saa käyttää muihin tarkoituksiin päis-tään tuettuina ilman valmistajan antamia ohjeita.

Kuva E33. KT-elementtien taipumat. Kuva E34. Juotosuralla ja pontilla varustetun kattoelementinsaumarakenne

30

20

10

0

3 4 5 6 Pituus m

KT 450/3.2 250 mm

KT 450/3.2 300 mmKT 450/2.3 300 mmKT 450/3.2 375 mm

L200

Taip

uma

mm

Suunnittelija merkitseen elementtikavioon saumauransuunnan.

35

10 12

15

15°

15°

h/2

10

10

h=150h≥200

2840

h/2

Urospontin suunta

34

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 29

Kuva E35. Vakioelementtien rei’itys ja loveusmahdolisuudet

Taulukko E3Tehtaalla työstettyjen lovien ja reikienmitta- ja sijaintitarkkuudet

Lovien ja reikien koko Tarkkuus

< 400 mm ± 15 mm

> 400 mm ± 20 mm

Sijainti

pituussuunta ± 20 mm

leveyssuunta ± 20 mm

– Kun siporex-laataston levyvaikutusta käytetään ra-kennusta jäykistettäessä hyväksi.

– Kun kattoelementtien tukipinnan pituus on alle 90mm.

20.2 Läpivientien suunnittelu

Reikien ja lovien teko kattoelementteihin on raudoi-tuksen vuoksi rajoitettua. Eri mahdollisuudet ja rajoi-tukset on syytä ottaa huomioon suunnittelussa mah-dollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä virheellinen rei-käsuunnittelu aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksiarakennusprojektille.

Elementtilaataston rei’itykset on syytä sijoittaa ele-menttien reunakaistoille kappaleissa 20.3 ja 20.4 esi-tetyillä tavoilla. Pakottavissa tapauksissa voidaan käyt-tää myös keskeltä rei’itettävää XK-elementtiä.

Yksittäisiä halkaisijaltaan korkeintaan 40 mm:n rei-kiä voi kuitenkin tehdä myös vakioelementin pitkittäis-terästen väliin.

Tarvittaessa valmistajan suunnittelupalvelu mielelläänopastaa reikäsuunnittelussa.

20.3 Urat, reiät ja lovetvakioelementeissäPaksuutta 250, 300 tai 375 olevien KT-elementtien ylä-pintaan voidaan useimmiten tehdä 25 mm syviä uriaesim. sähköputkituksia varten. Uritetun elementin kuor-maluokka pienenee astetta alemmalle tasolle, esim. 3.2kN/m2:stä kuormaluokkaan 2.3 kN/m2. Muita element-tejä saa urittaa valmistajan suunnittelijan luvalla.

Vakioelementtien rei’itys- ja loveusmahdollisuudet ra-kennuspaikalla on esitetty kuvassa E35.

Elementtien kantokyky asettaa määrätyissä tapauk-sissa lisärajoituksia reikien teolle, kts. kuva E36, koska

lovetun elementin leikkauskapasiteetti pienenee lovenkohdalla samassa suhteessa kuin poikkileikkauksenleveys muuttuu:1) Tasaisesti kuormitettujen KT-elementtien leikkauska-

pasiteetti on tarkistettava, jos toispuoleinen lovi onlähempänä kuin 0,075 x l

0:n päässä tuen reunasta,

tai jos molemminpuolinen lovi on lähempänä kuin0,15 x l

0:n päässä tuen reunasta (l

0 = vapaa aukko).

2) Pistekuormalla kuormitetun lovetun KT-elementinleikkauskapasiteetti on aina tarkistettava.

20.4 Reiät ja lovet XK-, XS-, jaX-elementeissäTehtaalla valmistetaan suurehkoja läpivientejä vartenmm. XK- ja XS-elementtejä. Elementtien rei’itys ja lo-veusmahdollisuudet rakennuspaikalla on esitetty ku-vassa E37.

XK- ja XS-elementtien kantokyky asettaa rajoituksiareikien teolle, kts. kuva E38, koska myös niidenleikkauskapasiteetti pienenee loven kohdalla samassasuhteessa kuin poikkileikkauksen leveys muuttuu:1) Tasaisesti kuormitetun XS-elementin leikkauskapa-

siteetti on tarkistettava, jos lovi on lähempänä kuin0,13 x l

0:n päässä tuen reunasta. (l

0= vapaa aukko)

2) Pistekuormalla kuormitettujen XK- ja XS-elementti-en leikkauskapasiteetti on aina tarkistettava.Tehtaalla työstettyjen lovien ja reikien mitta- ja si-

jaintitarkkuudet on esitetty taulukossa E3.

Elementtien tiheysErikoiselementit XK ja XS valmistetaan aina kuivatihey-deltään 500 kg/m3 olevasta massasta.

Saa loveta

180

90 90 90 90

Yksittäisiä, ø 40 mm reikiä voidaan tehdä myös raudoituksenväliin.

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 30

Kuva E36. Leikkauskapasiteetin tarkistustarve vakioelemen-teissä

Kuva E38. XS-elementin leikkauskapasiteetti.

Kuva E37. XK- ja XS-elementien rei’itys- ja loveusmahdollisuudet.

Io

90

L

Saa loveta

90

0,075 Io 0,15 Io

Toispuoleinen lovi Molemminpuoleinen lovi

Leikkauskapasiteetti pienenee

Saa loveta

160

200 200 200

≥ 650

Reunimmaisetteräkset ø 5,5 mmsaa katkaista.

Toispuoleinen lovi saa olla elementin jommalla kummallareunalla.

XS-elementtiXK-elementti

160 Saaloveta

0,13x Io

0,5x elementin pituus

0,5x lo

Leikkauskapasiteetti pienenee

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 31

Kuva E39. Ripustusterästyyppejä.

20.5 Suuret kattoaukot

Ala-, väli-, ja yläpohjarakenteisiin voidaan tehdä suu-rehkoja aukkoja (1-2 elementin levyisiä) käyttämällälyhyitä elementtejä, jotka ripustetaan viereisten ele-menttien varaan. Aukkojen pielielementtejä mitoitetta-essa on otettava huomioon se, että niitä kuormittavatmyös ripustettavat elementit. Ripustusterästyyppejä250 ja 300 mm paksuihin laatastoihin on esitetty ku-vassa E39. Tyyppejä RH ja RU käytetään yhden ele-mentin levyisten aukkojen ripustusteräksinä ja tyyppe-jä RL ja U kahden elementin levyisten aukkojen ripus-tusteräksinä. Ripustusteräksille sallittavat maksimikuor-mat on esitetty taulukossa E4.

20.6 Saumaraudoitus

Saumaraudoitusta käytetään siirtämään puskusaumaankohdistuvat vaakasuorat vetovoimat kentästä toiseen.Samoin se toimii katastrofiraudoituksena esim. jatku-van sortuman estämiseksi.

Kuvassa E40 on esitetty saumaraudoituksen peri-aate. Yhdelle saumateräkselle voidaan sallia taulukos-sa E5 esitettyjä kuormia. Erikoistapauksissa voidaan te-räs sijoittaa myös elementtien yläpintaan jyrsittyynuraan.

ø 10 mm

Hitsaus 6x100x100Ruostesuojattu tai sinkitty

100

100

100 250 600 250

8x80Ruostesuojattu tai sinkitty

Sinkitty leikkonaula/naulatulppa

200 1200 200

120x8 Ruostesuojattu tai sinkitty

Sinkitty leikkonaula/naulatulppa

90x90x9 Ruostesuojattu tai sinkitty 200 6x100x100

U-profiili mitoitetaan normaalisti

≥ 1700

Tyyppi RH Tyyppi RU

Tyyppi RL

Tyyppi U

ø 10

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 32

Tartuntapituus

Saumateräs k600 tai k1200 A

A

A-A

Saumateräs

Saumateräs

P P

Taulukko E4Ripustusteräksille sallittavat maksimikuor-mat

1) yhden ripustusteräskappaleen2) tilattavissa tehtaalta

Ripustus- Aukon Elementin Sallittu

terästyyppi leveys (mm) kuivatiheys kuorma 1)

(kg/m3) kN

RH 2) 600 400 2,9

450 2,9

500 2,9

RU 2) 600 400 7,2

450 8,4

500 9,6

RL 2) 1200 400 10,8

450 12,0

500 12,0

Taulukko E5Saumateräkset

T = A500H, K = B500K

Saumateräs Tartuntapituus Sallittu vetokuorma

(mm) (kN)

T6 tai K6 600 5,0

T8 tai K8 1000 8,0

Kuva E40. Laataston saumateräkset.

20.7 Rengasteräkset

Siporex-laatastossa käytetään aina rengasteräksiä. Nii-den käytöstä on kerrottu luvussa 12.

20.8 Sovitusleveydet

Ihannetapauksissa koko laatasto voidaan toteuttaa 600mm:n levyisiä vakioelementtejä käyttäen. Suositeltavasoviteleveys on 300 mm, mutta tarvittaessa valmiste-

taan 300-600 mm levyisiä sovite-elementtejä 10 mm:ntasavälein. Alle 300 mm leveitä elementtejä ei valmis-teta. Tällaisen sovitemitan tarve voidaan hoitaa kah-den sovituselementin avulla.

Sovituselementtien määrä kannattaa pyrkiä minimoi-maan, koska niistä aiheutuu lisäkustannuksia.

Reikien ja loveusten tekoa kapeisiin elementteihinei suositella. Tämä on otettava huomioon reikien ja so-vituselementtien sijoituksessa.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 33

Taulukko E6Siporex-kattoelementtien kuormitusmahdollisuus maksimiraudoituksella.

Kuormaluokat kN/m2 laskettu samalla mitoitusperiaatteella kuin normaalit elementit.

Kuivatiheys Paksuus Pituus mm 3300 3600 3900 4200 4500 4800 5100 5400 5700 6000

500 200 Kuormal. 6,0 5,6 5,0 4,6 4,3 4,0 3,2 2,8 2,5 2,3

500 250 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 5,6 5,2 4,8 4,5 4,2 4,0

500 300 Kuormal. 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 5,5 5,1 4,8

20.10 Hallirakennusten kattoholvit

Tukipintojen mittaa harkittaessa on syytä ottaa huomi-oon myös esim. pitkien jännepalkkien sivuttaiskäyryy-den vaikutus sekä palkkien viisteet.

MittapoikkeamatSiporex-elementtien mittatarkkuudesta huolimatta onlaajoissa elementtikentissä huolehdittava leveyssuun-taisesta mittajaosta.Leveyssuuntaisten mittapoikkeamien tasaamista var-ten voidaan suunnitelmissa osoittaa kohta, johon mah-dolliset poikkeamat keskitetään. Sellaisina linjoina voi-daan käyttää esim. katon harjakohtia, liikuntasauma-linjoja jne. Vaihtoehtoisesti runkoon etukäteen mita-tun ja merkityn elementtijaon noudattaminen antaayleensä riittävän tarkan asennustuloksen.

20.11 Ripustuksia kannattavienelementtien maksimikapasiteetit

Varsinkin lyhyillä jänneväleillä voidaan esim. aukkokuor-mia kannattavat reunaelementit raudoittaa myös jä-reämmin kuin mitä suurin normaali kantavuusluokka4.0 kN/m2 edellyttää. Täten saavutettavat maksimikan-tavuudet on esitetty taulukossa E6. Elementit valmis-tetaan aina tilauksen mukaan, joten niiden toimitusai-ka on yleensä pitempi kuin varastotuotteiden.

Teräsrunkoinen vaakaelementtihalli.

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 34

E21.1 VedenpoistoKun siporex-yläpohjarakenteena on ns. massiivikattotai lisäeristetty massiivikatto, jossa siporex-laataston javesieristyksen välissä ei ole erillistä tuuletusrakoa, onaina käytettävä sisäpuolista vedenpoistoa tai lämpö-vastuksin sulana pidettyä räystäskourustoa.

Kaikki tuuletusraottomat katot toimivat periaattees-sa siten, että pakkassäälläkin riittävän paksu lumiker-ros saattaa aiheuttaa 0-pisteen siirtymisen lumen puo-lelle, jolloin lumi alkaa sulaa katon pinnassa (lumi toi-mii siis tehokkaana lisäeristeenä). Mikäli rakennukses-sa olisi tavallinen ulkopuolinen vedenpoisto, jäätyisi vesiuudelleen räystäillä ja saattaisi vaurioittaa rakenteita.Myös kuvassa E10 esitetty tuuletettu siporex-katto toi-mii samoin – tuuletusilma jäähdyttää rakennetta vainvähän.

Jos katto viettää lämpimästä kylmälle alueelle (esim.katon ulkoreunan alla on kylmät lastauslaiturit), saat-taa ylempää valuva vesi jäätyä uudelleen ja muodos-taa paksujakin kattoa rasittavia kerroksia.

21.2 Räystäsrakenteet

Normaalisti teollisuusrakennuksen räystäällä käytetäänvastakallistuksia, jotka tehdään palkissa olevien pääty-korokkeiden ja viiste-elementtien avulla, kts. kuva E41.Korokkeesta on syytä tehdä niin korkea, että se tukeemyös seinän ylimpien elementtien kiinnitystä.

Jos nimenomaan halutaan vastakallistukseton räys-täsrakenne, voidaan siihen suunnitella myös sisäpuoli-nen vedenpoisto kuvan E42 mukaisesti. Mahdolliset ul-kopuoliset kourut on varustettava lämmitysvastuksilla.

21. HALLIRAKENNUSTEN ERITYISKOHTIA

Massiivikaton huoltotarveKoska kattojen 1:16 kaltevuudet ja reunojen vastakal-listukset voivat muodostaa kattopinnoille syviäkin altai-ta, joissa kaivojen tukkeutuessa seisova vesi saattaisiylikuormittaa rakenteita, on myös siporex-kattoja huol-lettava ja tarkkailtava. Erityisesti kattokaivot on pidettä-vä puhtaina veden patoutumisen ehkäisemiseksi.

LisäkallistuksetKun rakennuksessa on sisäpuolinen vedenpoisto, tar-vitaan katon jiireissä myös niiden pituussuunnassa kal-listukset ohjaamaan vesi kattokaivoihin, jotka yleensäsijaitsevat joka toisen palkkilinjan kohdalla. Kallistus-kerros valetaan esimerkiksi sementin ja siporex-murs-keen seoksesta (suhde 1:5). Vaihtoehtoisesti voidaansiporex-murskeen tilalla käyttää kevytsoraa.

21.3 Liikevarat

Hallin runkorakenteissa tapahtuu esim. lumikuormas-ta tai virumasta johtuen joskus kymmenienkin millimet-rien suuruisia liikkeitä. Liitokset ja kiinnitykset on suun-niteltava ja toteutettava siten, että ne sallivat nämä muo-donmuutokset. Huomiota vaativia seikkoja ovat mm:– pitkän päätypalkin liikkeet päätyseinän suhteen– katon ja väliseinärakenteiden liittymät varsinkin ka-

ton keskiosilla– alhaalta tuetut katon lävistävät hormit ja muut ra-

kenteet

Kuva E41. Räystään vastakallistus. Kuva E42. Vastakallistukseton räystäs.

Teräsleike rst 1 x 25 x LRst naulat 4n + 4n 100 x 34

Listakiinnitys

P9 P8

Lisäkallistus kattokaivoihin, siporex-murskevalu

2x ruostesuojattu L-teräs

Mineraalivilla + peitelistat

Kattokaivo

Oikaisu tarvittaessa esim. puulistalla

Vedenohjaussoiro

Sisäpuolinen vedenpoisto

A-A

A

A

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 35

– pitkän jännepalkin lyhenemästä ja sen pään kierty-mästä syntyvät pakkoliikkeet, jotka pyrkivät taivutta-maan seinää

– lumikuorman aiheuttamat palkin pään liikkeet.Ratkaisuja on esitetty detaljikokoelmassa sarjoissa

5.1 ja 5.2.

21.4 Vedeneristeet massiivikatolla

Katon valusaumat on tasoitettava kattopinnan mukaansiten, että ne osaltaan muodostavat vesikatteelle hy-väksyttävän alustan. Saumarakenteiden suunnittelus-sa on huolehdittava siitä, etteivät lämpöliikkeet ja muo-donmuutokset aiheuta katteelle liian suuria rasituksia.Alimpana kerminä käytetään aina paineentasaushuo-paa tai -mattoa, joka kiinnitetään alustaansa piste- jasaumaliimaten.

Palkkien kohdalla olevat siporex-elementtien päittäis-saumalinjat muodostavat kattopinnassa epäjatkuvuus-kohtia, joiden kohdalla huopaa ei saa kiinnittää alus-taansa. Parhaiten irtipysyminen varmistetaan n. 500mm leveällä sauman päälle levitettävällä irroituskais-talla, esim. silikonipaperilla, kts. kuva E43.

Kermikatteiden rakenne ja lukumäärä valitaan ka-ton kaltevuuden ( >1:60) mukaan Kattourakoitsijain lii-ton ohjeita noudattaen. Normaali katon kaltevuus onjännebetonisten harjapalkkien mukainen 1:16.

21.5 Lisäeristetty massiivikatto

Siporex-katon päällä voidaan lisäeristyksenä käyttääesimerkiksi jäykkää mineraalivillaa tai polyuretaani- taiEPS-levyjä. Siporexin ja lisäeristeen väliin asennetaanhöyrynsulku, joka yleensä on rakennusmuovia. Myöshuopakermiä voidaan käyttää. Lisäeriste ja useimmi-ten myös alin vedeneristekermi kiinnitetään mekaani-sesti siporexiin läpi höyrynsulun.

21.6 Hallirakenteiden tiiviys

Siporex-katto- ja seinäpinnat saadaan rakenteen yksin-kertaisuuden ansiosta vaivattomasti tiiviiksi. Jotta tiivi-ys toteutuisi kaikkialla kannattaa suunnittelijan kiinnit-tää erityistä huomiota mm. seuraavien kohtien raken-teisiin:– Seinän ja katon rajapinnassa rakennuksen päädys-

sä tapahtuu palkeista johtuvia liikkeitä. Samoin sei-nän ja katon Siporex-elementtien väli rakennuksenpitkillä sivuilla “elää”. Tiivistyskohtaan voidaan useinkeskittää myös mitta- ja asennustoleranssista tule-vat vaihtelut. Tästä esimerkkinä on kuvan E42 sei-nä- ja kattoelementtien liitos. Ratkaisuja näihin liike-vara- ja tiivistysongelmiin on esitetty mm. detaljeis-sa 5.1.1-5.2.5.

– Siporex-kattoelementtien välinen vaakasauma tiivis-tetään kappaleen 11.10 ohjetta noudattaen.

– Ilmavuodoista ja kondenssista aiheutuvien kosteus-vaurioiden välttämiseksi on syytä kiinnittää huomio-ta myös kattokaivojen läpiviennin, huippuimurin juu-rien, kattoikkunoiden kauluksien yms. yksityiskohtientiivistämiseen.

21.7 Lämmittämättömät jajäähdytetyt tilat

Kun siporex-elementtejä käytetään kylmien varastohal-lien sekä esim. lämpimiin tiloihin liittyvien kylmien las-tauskatosten ja vastaavien kohtien rakenneosina, pois-tuu niiden valmistuskosteus lämpötilaeron puuttuessahitaasti ja ne joutuvat alttiiksi normaalia suuremmillesäärasituksille.

Suunnittelussa on muistettava mm. seuraavaa:– rakenteiden lämpöliikkeet– sadeveden poistokourut ja kattokaivot vaativat talvi-

aikana usein lämmityksen– kattokallistusten suunta (kts. kappale 21.1)– tarvitaanko elementteihin ehkä ruostumatonta rau-

doitusta.Koneellisesti jäähdytettyjen tilojen yhteydessä on

elementtien kosteustekninen toiminta aina erikseenselvitettävä. Ota yhteyttä valmistajan suunnittelupalve-luun.

21.8 PintakondensaatioNormaaleissa lämpimissä hallirakennuksissa ei esiin-ny vesihöyryn tiivistymisvaaraa siporex-elementtien si-säpinnalla.

Kylmissä varastotiloissa saattaa varastoon tuodustamateriaalista nouseva höyry tai esim. lastausovien kaut-ta purkautuvan ilman sisältämä kosteus tiivistyä katto-ja seinäpintoihin. Tilapäisen kosteuden tiivistymien eiyleensä ole haitallista, koska siporex-elementtien huo-koinen pinta imee kosteuden, jolloin vaara, että katostatippuva tiivistynyt vesi turmelisi varastoa, on vähäinen.

Mikäli tiivistymisjaksoja on runsaasti, voidaan harki-ta ruostumattoman raudoituksen käyttöä elementeis-sä.

Jäähdytetyissä tiloissa saattaa avattavien ovien kauttatilan yläosaan virtaavasta lämpimästä ilmasta tiivistyäkosteutta rakenteiden pinnoille.Kuva E43. Katteen irrotuskaista tuella.

500

Irrotuskaista esim.silikonipaperi

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 36

E22.1 YleistäSiporex-hallirakennuksen jäykistys eli vaakakuormiensiirto perustuksille tapahtuu yleensä seuraavilla tavoil-la:– käytetään mastopilareita– jäykistys tapahtuu siporex-laataston ja esimerkiksi

jäykistysristikon avulla, jolloin pilareiden voidaan olet-taa toimivan päistään nivelellisinä tai osittain jäykki-nä.Jäykistystarkastelussa on otettava vaakasuuntaise-

na kuormituksena huomioon tuulikuorma (tuulen pai-ne + imu) sekä muut rakenteeseen kohdistuvat vaaka-kuormat.

Lisäksi kantavan pystyrakenteen mahdollisesta kal-tevuudesta aiheutuu yläpuoliseen laatastoon lasken-nollinen ns. lisävaakakuorma, joka on otettava huomi-oon siirtyvän rakenteen kokonaisvakavuutta tutkittaes-sa.

Lisävaakakuorma on betonipilareita käytettäessä Nd/150 ja siporexista valmistettujen kantavien pystyseinä-elementtien ollessa kyseessä Nd/200 (Nd = normaali-voiman laskenta-arvo).

22.2 Mastopilarijäykistys

Vaakakuormat siirretään pääasiassa suoraan mastonatoimiville pilareille ja niiden avulla edelleen perustuk-sille. Myös tällöin siporex-laatastoa tarvitaan varsinusein siirtämään vaakakuormia.

Ensinnäkin siporex-laataston levyvaikutusta tarvitaan,kun vaakaseinäelementtihallin päädyssä olevat ns. tuu-lipilarit tuetaan yläpäästään päätypalkkiin. Tällöin pää-tyseinän tuulikuormat siirretään seinästä tuulipilareiden

välityksellä päätypalkkiin, joka vuorostaan siirtää voi-mat siporex-laatastoon. Tämän levyvaikutuksen avullavoimat jaetaan edelleen rakennuksen pitkällä sivulla jasisällä oleville mastopilareille.

Lisäksi tuulikuormat joudutaan siirtämään siporex-laataston avulla mastopilareille, kun pystyseinäelementittukeutuvat rakennuksen päädyssä päätypalkkiin ja pit-källä julkisivulla suoraan siporex-laatastoon.

22.3 Ristikkojäykistys

Erillisiä jäykistysrakenteita kuten jäykistysristikoita taijäykistäviä seiniä käytettäesssä pilareiden oletetaan toi-mivan päistään nivelellisinä. Vaakakuormat siirtyvät pää-dyssä ja pitkillä julkisivuilla seinäelementeiltä suoraantai pilarikehien välityksellä siporex-laatastolle, jonka le-vyvaikutusta hyväksikäyttäen ne edelleen siirretäänerillisille jäykistysrakenteille.

Tässä tapauksessa saavutetaan se etu, että pilarei-hin kohdistuvat taivutusrasitukset jäävät pieniksi. Toi-saalta siporex-laatastoa kuormittavat suuremmat vaa-kavoimat kuin mastopilareita käytettäessä.

Siporex-hallin ristikkojäykistyksen periaate on esitettykuvassa E44. Samaa jäykistysmenetelmää voidaan käyt-tää sekä hallin pitkittäissuuntaisessa jäykistämisessäettä myös päätyjen jäykistämiseen. Tarkemmat ohjeetsaa valmistajan suunnittelupalvelulta.

Koska katosta jäykistysristikolle tulevat vaakavoimatovat usein huomattavan suuria, on niiden siirtyminenaina erikseen varmistettava.

22.4 Jäykistys siporex-laataston avullaLevyvaikutusSiporex-laataston levyvaikutus saadaan yleensä aikaanrengasteräksillä, elementtien välisten pitkittäis- ja päit-täissaumojen saumavalulla sekä ankkuroinnilla alapuo-lisiin kantaviin rakenteisiin.

22. HALLIRAKENNUSTEN JÄYKISTYSVAAKAKUORMILLE

PuristustankoVetotanko

Terästartunta mahdollistaa halutunvetosuunnan

Rengas vetotankojenkiinnittämistä varten

Kuva E44. Ristikkojäykistyksen periaate.

W

W = W1 + W2 + W3W1 = tuulen paineW2 = tuulen imuW3 = pilarin tai seinän kaltevuuden aiheutama lisävaakakuorma

Kuva E45. Periaatekuva katon jännityksistä, kun vaakavoi-ma kohdistuu pitkään julkisivuun ja hallin päädyssä on ristik-kojäykistys.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 37

B

Tuulikuormasta syntyvät leikkausvoimat (T) jaetaantasan korkeintaan neljälle peräkkäiselle, lähinnäkuormitettua päätyä olevan palkin päälle.

a) W T = w x B

= palkki

= vaaka- taipystyele-menttiseinä(ei kantava)T/8

T/8

T/8

T/8

T/8

T/8

T/8

T/8

Siporex-laatasto

B

b) W T = w x B

= palkki

= kantavapystyele-menttiseinä

T/4 T/4

T/2

T/4

T/4B

T/4

T/4T/4

Siporex-laatasto

Siporex-laatasto

c) T = w x B

= palkki

= vaaka- taipystyele-menttiseinä(ei kantava)

Kuva E46. Vaakasuorien tuulikuormien siirto laataston avul-la.

Pienin mitta255070

Sinkitty sideteräsSinkitty sidealuslevy

Sinkitty sidealuslevy

Reikä 30 x 6

70 x 50 x 2

A-A

A Sinkitty sideteräs

JuotoslaastiKiinnike ø 8

KeskipalkkiLeikkaukset

A

Sinkitty sideteräs

JuotoslaastiKiinnike ø 8

A

Kiinnike ø 8

100-120

Kuva E47. Siporex laataston ja palkin välinen liitos.

1) Ruostumaton teräsnaula (mieluummin leikkonaula).2) tuulikuormalle mitoitettaessa.

Naulaus Sideteräksen Sallittu leikkaus- tai

5” naula 1) koko (mm) ulosvetovoima (kN) 2)

2 + 2 25 x 1 1,0

3 + 3 25 x 1 1,8

4 + 4 25 x 1 2,4

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 38

Vaakakuormasta syntyy siporex-laatastoon taivutus-ja leikkausjännityksiä (kts. kuva E45). Laatastoa käsi-tellään esimerkiksi korkeana palkkina (kts. esim. Ra-kentajan Kalenteri, Seinämäisen palkin mitoitus), johonsyntyvät vetovoimat otetaan elementtien välisiin sau-moihin, reunavaluun tai elementtien yläpintaan tehtyi-hin uriin asennetuilla rengasteräksillä (minimikoko ø 10mm). Lisäksi on tarkistettava, että vaakasuuntaiset leik-kausjännitykset eivät ylitä laataston elementtien välis-ten saumojen pitkittäissuuntaista leikkauskapasiteettia.

AnkkurointiRakennuksen päädyssä, kts. kuva E46, siirretään vaa-kakuormat päätypalkilta siporex-laatastolle esimerkik-si kuvassa E47 esitetyillä kiinnikkeillä. Siporex-laatas-ton avulla kuormat siirretään samoja kiinnikkeitä käyt-täen korkeintaan neljälle peräkkäiselle lähinnä kuor-mitettua päätyä olevalle palkille.

Jotta palkkeja ei jouduttaisi mitoittamaan huomatta-ville vaakasuorille rasituksille, luetaan toimiviksi vain nekiinnikkeet, joilla 3-5 laataston reunimmaista element-tiä ja palkki on sidottu yhteen.

Kun laatasto mitoitetaan tuulen imulle, eivät edelläesitetyt kiinnikkeet aina riitä siirtämään syntynyttä ve-tovoimaa puskusauman yli. Tällöin koko vetovoima ote-taan pitkittäissaumojen saumateräksille (kts. kappale10.6) ja rengasteräksille.

= kiinnike= rengasteräs

Lisäksi saumateräksiä jatkuvan sortumisen estämiseksi. Ren-gasteräksiä ei tarvita, jos laataston avulla ei siirretä vaakakuor-mia.

= kiinnike= rengasteräs= ristikkojäykistys pilareiden välissä

Lisäksi saumateräksiä jatkuvan sortumisen estämiseksi.

JäykistysristikotMastopilarit, pystyelementtiseinät

Siporex-laatasto Siporex-laatasto

Ellei suoriteta palkin kaatumis- ja liukumistarkaste-lua, voidaan yhden palkinpään (betonipalkki, alalaipanleveys > 350 mm) kautta pilarille siirrettävänä suurim-pana sallittuna leikkausvoimana käyttää arvoa 8 kN.Palkin pään vaakakuormat on muistettava ottaa huo-mioon mitoitettaessa pilaria sekä pilarin ja palkin välis-tä neopreenilaakeria.

Kiinnikkeiden ohella voidaan osa vaakakuormastasiirtää myös kitkan avulla. Koska tuulen noste on otet-tava huomioon, jää vaikutus yläpohjissa varsinkin ul-koseinälinjoilla pieneksi.

MinimiankkurointiSiporex-laatasto ja palkki kiinnitetään vähintään 2,4 mvälein esim. kuvan E45 kiinnikkeillä.

Siporex-laataston ja seinän välisen liitoksen raudoi-tuksen kapasiteetin vaakasuunnassa pituusyksikköäkohti on oltava vähintään 0,2 x R

k , jossa R

k = ominais-

kuormista laskettu tukireaktio.

22.5 Siporex-laataston ankkurointituulen nosteelle

Yleensä Siporex-laataston omapaino on suurempi kuintuulen noste, joten ankkurointia ei tarvita. Jos laatastojostain syystä on ankkuroitava tuulen nosteelle, käyte-tään esimerkiksi kuvassa E47 esitettyjä kiinnikkeitä.

Kuva E48. Siporex-laataston jäykistysesimerkit .

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 39

E23.1 Yleistä

Elementtirakenteiden piirustukset laatii yleensä raken-nesuunnittelija. Sijaintipiirrokset eli elementtikaaviot onlaadittava siten, että niistä selvästi näkyy kaikki element-tien valmistukselle ja asentamiselle tärkeät seikat:– elementtityypit– mitat– nimelliskuormat– vakioelementeistä poikkeavat tyypit.

Poikkeavaa voi olla esimerkiksi:– muoto– mitat– reiät ja lovet– kuormitus– tukemistapa jne.– urospontin suunta.

23.2 Elementtikaaviot ja -luettelot

Suositeltavaa on, että elementtikaavioiden ohella teh-dään elementtiluettelot. Yksityiskohtapiirroksissa esi-tetään elementtien ja muiden rakenteiden liitokset sekäelementtien kiinnittämisen ja ja tuennan selvittävät yk-sityiskohdat.

Rakenneosapiirustuksia siporex-elementeistä ei tar-vitse laatia, kun käytetään valmistajan mitoittamia va-kioelementtejä. Mahdollisten erikoiselementtien raken-neosapiirustukset laatii tarvittaessa valmistaja suunnit-telijan antamien mitta- ja kuormitustietojen perusteel-la.

Valmistajalle on lopullisten suunnittelutietojen anta-misen yhteydessä ilmoitettava asennusjärjestys, jottaelementit voidaan valmistaa ja varastoida sen edellyt-tämällä tavalla.

23. HALLIRAKENNUSTENELEMENTTISUUNNITELMAT

Kuva E49. Esimerkki siporex-hallin kattoelementtikaaviosta.

10 10300

5980

2x6

00

C

B

A

Kattoelementit tyyppiä KT 450/2,3, ellei toisin mainita.Saumaura harjalle päin.

P9

1

6000

2

190

3 4

P8

ø 150

Harkot 300x200x600KT 450/3,2

P9P8

P9P8

ø 180

490

ø 180

KT 500/4,0

KT 500/4,0

L=2180 L=2580

12002200 2600

6001000

7002700 2595

KT 450/3,2L=2680 L=2580KT 450/3,2

XSXS

ø 180XK

Harkot 300x200x600

XSXS

59805980

60006000 490

10300 190

300

60

00

60

00

300

8x6

00

8x6

00

2x6

00

Jiiri

Jiiri

Reikä tehdään työmaalla.Tukipinta 175 mm, pienin sallittu 90 mm asennettaessa.Tarvittaessa harjalle täyttövalu kevytsorabetonista.

P9P8

P9P8

P9P8

90

90

16

01

60

F = 1 kN

RL 300

RU 300

10 10 10

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 40

Toimitussopimuksessa määritellään, kuinka paljonennen toimitusaikaa lopullisten siporex-suunnittelutie-tojen on oltava valmistajalla. Normaalisti minimiaika on6-8 viikkoa. Mitä enemmän käytetään varastoelement-tejä sitä nopeammin tilauksen jälkeen voidaan asen-nus toteuttaa.

23.3 Mallikaavio ja -luettelo

Ohessa on esimerkit (kts. kuvat E49 ja E50) siporex-hallin katto- ja seinäelementtikaavioista elementtiluet-teloineen.

Kuva E50. Esimerkki siporex-hallin seinäelementtikaaviosta.

Yläpohjaelementit Ripustusteräkset Fe 37 B

Seinäelementit

Tilav. paino/kuormaluokka Mitat Kpl Huom.

KT 500/4.0 300x600x5980 2

KT 450/3.2 300x600x5980 3

KT 450/3.2 300x600x5980 6 P9

KT 450/3.2 300x600x5980 6 P8

KT 450/2.3 300x600x5980 35

KT 450/2.3 300x600x5980 4 XS

KT 450/2.3 300x600x5980 1 XK

KT 450/2.3 300x600x2180 2

KT 450/2.3 300x300x2580 2

KT 450/2.3 300x600x2680 1

KT 450/2.3 300x600x2580 1

H II 450/ 300x200x600 40

Tilav. paino/kuormaluokka Mitat Kpl Huom.

SV 500/1.2 300x290x1200 6 ER2

SV 500/1.2 300x590x1800 1 ER1

LT 1 300x300x5400 4

SV 450/1.2 300x600x5980 14

SV 450/1.2 300x600x4380 3

SV 450/1.2 300x600x1480 8

SV 450/1.2 300x480x5400 2 EU/5

Tyyppi Elementin paksuus Kpl

RL 300 2

RU 300 2

10590

5980 5980 5980 48010101043801010 1480 14803020

4321

480

5x6

00

120

02

x60

0

+5,700

+0,300

290 ER 2 290+290 2xER 2 290+290 2xER 2 290 ER 2

ER

1

1010 1010 10101010

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

E 41

E 24. ELEMENTTIEN TYÖSTÖKOODIT TEHTAALLA

24.1 Kattoelementtien työstökoodit

Viistetyt kattoelementit, käytetään katon alataitteissa

Huom! P8- ja P9- elementit on ehdottomasti asennet-tava kavennettu lape ylöspäin

24.2 Vaaka- ja pystyseinäelementtientyöstökoodit

EU/ = ei uria1U/ = ura(t) pitkään sivuun2U/ = ura(t) molempiin pitkiin sivuihin1UP/ = ura elementin toiseen päähän2UP/ = ura elementin molempiin päihin/0 = ei viisteitä/5 = viisteet pitkiin sivuihin/6 = viisteet kaikille sivuille

Vaakaseinäelementteihin työstetään yleensä vainviisteet, erikoistapauksissa saatetaan tarvita päätyuria.

Esimerkki pystyseinäelementin koodeista:1U + 2UP/0 = yksi pitkän sivun ura, molemmat pääty-urat, ei viisteitä

40 100Yläpinta Yläpinta

P8 P9

EU/ = 1U/ = 2U/ = 1UP/ =ei uria ura(t) pitkään sivuun ura(t) molempiin pitkiin sivuihin ura elementin toiseen päähän

2UP/ = /0 = /5 = /6 =ura elementin molempiin päihin ei viisteitä viisteet pitkiin sivuihin viisteet kaikille sivuille

Päivit et t y0

4/2

00

4

E 42

E 25. RAKENNEDETALJIT,SIPOREX-ELEMENTTIHALLIT

25.1

F 1

FPä

ivite

tty

04

/20

04

26.1 Kerrostalojen seinämateriaalit

Kerrostalojen siporex-ulkoseiniä on kymmenien vuo-sien aikana tehty sekä harkoista että raudoitetuista ele-menteistä. Aikaisemmin käytettiin myös suuria kerrok-sen korkuisia ja maksimissaan 7,5 metrin pituisia ruu-tuelementtejä sekä nauhaelementtejä. Hyvä lämpöta-lous, ehdoton palonkestävyys ja monoliittiset selväpiir-teiset rakenteet ovat myös tässä tapauksessa sipore-xin käytön etuja. Nykyisin tyypillisiä seinämateriaalejaovat 375 mm leveät kuivatiheydeltään 400 kg/m3 ole-vat harkot sekä saman paksuiset ja saman tiheysluo-kan kerroksenkorkuiset pystyelementit. Viime vuosinaharkot ovat olleet suosituin materiaali. Tämän vuoksimyös seuraavassa tekstissä keskitytään pääosin hark-koseinän rakenteiden esittämiseen.

26.2 Tyypilliset seinärakenteet

Harkkoseinät tehdään ohuin laastisaumoin 375 x 200x 600 mm:n harkoista. Ikkuna-aukkojen yläpuolella käy-tetään 200 tai 400 mm korkeita raudoitettuja siporex-palkkeja. Ääneneristyssyistä holvit ja huoneistojen vä-liset seinät upotetaan siporex-seinän sisään vähintään70 mm. Seinät sidotaan runkorakenteeseen yleensä

26. KERROSTALOJEN SIPOREX-ULKOSEINÄT

holveihin valetuilla tartunnoilla, jotka ovat ruostuma-tonta terästä.

Pystyelementtiseinät tehdään 375 mm paksuista,600 mm leveistä kerroksenkorkuisista siporex-elemen-teistä, jotka asennetaan tiiviisti vierekkäin ja kiinnite-tään ala- ja yläpäistään holviin esim. ruostumattomas-ta pellistä tehdyillä kiinnikkeillä. Elementtien kyljet si-dotaan toisiinsa täyttämällä saumassa vastakkain ole-vien uritusten muodostamat kaksi valulinjaa notkeallasementtilaastilla. Riittävän ääneneristyksen saavuttami-seksi myös elementtien ja rungon liitoksissa runko ulot-tuu siporex-seinän sisään.

26.3 Itsensä kantavatsiporex-ulkoseinät

Useimmiten siporex-ulkoseinä ei kanna varsinaisia ra-kennusrungosta tulevia pystykuormia. Seinä kantaa it-sensä ja ottaa vastaan seinäpintaan kohdistuvat vaa-kakuormat. Tällöin holvikuormat kannatetaan betonivä-liseinillä tai -pilareilla. Ulkoseinälinjaan tulevat pysty-kuormat voidaan myös kannattaa neliöprofiiliputkilla,jotka upotetaan siporex-seinään sen sisäpinnan alle.Tällöin seinä kätkee kantavat pilarit täysin sisälleen jaantaa niille samalla palosuojauksen.

Siporex-kerrostalo

Päivit et t y0

4/2

00

4

F 2

26.4 Siporex-seinä kantavanarakenteena

Siporex-seinän kapasiteetti riittää hyvin myös kannat-tamaan useammalta kerrokselta tulevat pystykuormat,kun rakenteet on suunniteltu tätä silmällä pitäen. To-dellinen kantavuus riippuu esimerkiksi ikkunoiden jamuiden aukkojen määrästä sekä kuormituksen epäkes-kisyydestä. 3-4-kerroksiset rakennukset on helpostivoitu toteuttaa tällä menettelyllä, kun kantavuuden aset-tamat vaatimukset on otettu myös arkkitehtuurisuun-nittelussa huomioon. Harkkoseinän mitoitusta on tar-kemmin selvitetty kappaleessa 7.

26.5 Harkkojen lujuus ja kuivatiheydet

Parhaiten lämpöä eristävien 400 -laadun harkkojen taielementtien sijasta voidaan suuremman kantavuudensaavuttamiseksi paikallisesti käyttää myös tiheydeltään450 tai 500 kg/m3 olevia tuotteita. Harkkoseinän ka-pasiteetti voidaan laskea kappaleen 7 mukaan.Myöskin vain itsensä kantavaan seinään voidaan tarvi-ta lujempia harkkoja esimerkiksi alimpien kerrostenikkunanvälipilareihin. Vaipan riittävä kokonaislämmön-eristävyys on tällöin varmistettava johtumislämpöhä-viölaskelmalla.Tästä on esimerkkilaskelmia kappaleessa 32.

26.6 Liikuntasaumat jakutistumateräkset

Rungon liikuntasaumojen kohdalle on tehtävä liikunta-saumat myös siporex-seiniin. Betonirungon kutistuma-liikkeet ovat joskus huomattavan suuria, joten myös si-porex-seinien vapaaseen liikemahdollisuuteen on kiin-nitettävä erityistä huomiota. Seinien omien jännitystenvähentämiseksi on ne lisäksi varustettava noin 10-12metrin välein olevilla liikuntasaumoilla. Saumat voidaanusein kätkeä esimerkiksi syöksytorvien taakse.

Rakentamismääräyskokoelman B5 -julkaisun ohjeenmukaisesti harkkoseinien vaakasaumoissa käytetäänns. kutistumateräksiä, yleensä 2 kpl T8 vähintään jokaneljännessä saumassa. Vaativissa olosuhteissa voidaanmyös käyttää ruostumattomia teräksiä.

26.7 Ikkunapalkit

Useimmiten aukkopalkkien 15 tai 25 kN/m oleva käyt-tötilan kantavuus riittää erinomaisesti ei-kantavassaseinässä. Kun ikkuna-aukot ovat säännöllisesti päällek-käin, rasittaa kutakin palkkia ikkunoiden välisen seinän-osuuden paino. Seinän suuntaisesti raudoitetun holvinreunan voidaan olettaa jonkin verran kuormittavanpalkkia. Kapasiteetti riittää yleensä tällaiseenkin varmis-tukseen, kun seinä varsinaisesti ei toimi kantavana ra-kenteena. Varsinaisessa kantavassa seinässä on sipo-rex-palkkien kapasiteetti tarkistettava, koska massiivi-sista holveista suurilla jänneväleillä tuleva kuormituson huomattava. Seinän sisään tuleva kantava teräspi-laristo on suunniteltava siten, että aukonylityspalkkejaei tarvitse loveta. Pilarin kyljen minimietäisyys aukonreunasta on täten yleensä 300 mm eli palkin tukipin-nan pituus.

26.8 Seinän vaaka- ja pystymoduulitsekä harkkojako

Seinän vaakasuuntaisessa mitoituksessa on edullistanoudattaa harkkorakenteen kokonaismitoissa ja aukois-sa 3M -moduulia tämän käsikirjan kappaleessa 6 esi-tettyyn tapaan. Tällöin on muistettava, että mittajakotehdään pinnoittamattoman seinän mittojen mukaan.

Siporex-harkko375x200x600

125 50

Siporex-harkko200x280x600

Kuva F2. Maskiharkko paikallavaletun välipohjan kohdalla.

Rappausverkko+ palonsuojamassa

Profiilin ympäri mineraalivilla10x20 mm.Liikevara ~3 mm teräksenja palonsuojamassan välillä.

Kuva F1. Putkiprofiilin sijoitus siporex-harkkoseinässä

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

F 3

Siporex-harkko375x200x600

≥70

Laastitäyttö/betonivalu

Moduulimitoilla vähennetään huomattavasti harkkojentyöstämistarvetta ja materiaalihukkaa.

Kerroskorkeus 3000 mm antaa useimmiten mah-dollisuuden soveltaa harkkojen 200 mm:n korkeudenmukaista pystymoduulia ulkoseiniin. Paksu seinän si-sään työntyvä holvi ja arkkitehtuurin sanelema aukko-mitoitus vaativat useasti poikkeavan suuruisten sovite-harkkojen käyttöä välipohjien läheisyydessä, vaikkamoduulijako muuten voitaisiinkin säilyttää. Tällöinkin siissovitekorkeuksien summa osuu 200 mm:n moduuliin.

Holvin reunaan tarvitaan useimmiten poikkeavankorkuinen ja levyinen harkko. Samoin välittömästi hol-vin alle tuleva harkko ja holvin yläpinnasta lähteväharkko saattavat olla korkeudeltaan poikkeavia. Kor-keudet voivat olla alle 200 mm, mutta myös tätä kor-keampia sovitteita voidaan valmistaa. Mittoja harkit-taessa on syytä muistaa, että yli 200 mm korkean 375mm leveän harkon paino voi jo vaikeuttaa tarkkaaasentamista.

26.9 Siporex-ulkoseinänääneneristävyys

Siporex-ulkoseinän ääneneristävyyden yhteydessä onmuistettava kaksi eri toimintomuotoa.

Ensimmäiseksi seinän on riittävästi eristettävä ulko-puolelta tulevaa ääntä, esimerkiksi liikennemelua, jatoiseksi seinää pitkin ei sivutiesiirtymänä saa johtuaääntä huoneistosta toiseen pysty- tai vaakasuunnassa.

Mahdollisesti tarvittavat eristävyysvaatimukset liiken-nemelua vastaan esitetään yleensä asemakaavamää-

räyksissa. Eristävyyslaskelmassa otetaan huomioon ul-kovaipan ja sen eri rakenteiden ja aukkojen kokonais-vaikutus. Sen suorittaa useimmiten alaan perehtynytasiantuntija.

Ulkoseinää pitkin tapahtuvan sivutiesiirtymän estä-miseksi on periaatteessa kaksi menettelytapaa: Seinätsidotaan laastilla tai valulla vähintään 70 mm seinänsisään upotettuihin holveihin ja huoneistojen välisiinseiniin siten, että jäykkä sidos estää värähtelyn etene-misen huoneistosta toiseen (VTT:n lausunto nroRTE10283/96).

Toinen, vähemmän käytetty mahdollisuus on katkais-ta seinän osat irti toisistaan huoneistojen rajalinjoilla jatehdä liitoksesta niin joustava, että värähtelyt eivät etenesen lävitse. Näkyviin jäävistä saumoista johtuen tämäei ole erityisen suosittu ratkaisu. Lisätietoja ääneneris-tyksestä saat kappaleesta 29.

26.10 Seinien pintakäsittelyt

Harkkoseinien ulkopinta peitetään yleensä kaksikerros-rappauksella tai verkolla varustetulla kolmikerrosrap-pauksella. Molemmat rappaustyypit peittävät seinänharkkokuvion ja epätasaisuudet tehokkaasti. Uloin pin-takerros voi olla esimerkiksi puuhierretty tai ruiskutet-tu karkea pinta.

Pystyelementtiseinän saumajako voidaan peittääverkotetulla kolmikerrosrappauksella. Elementtien sau-mat voidaan myös jättää viistettyinä näkyviin ja seinävoidaan käsitellä ns. ohutpinnoitteella muiden element-tiseinien tapaan.

Sekä harkko- että elementtiseinien sisäpinnat käsi-tellään normaaleilla kiviainespohjalle tarkoitetuilla ta-soitus- ja päällystemateriaaleilla. Maalipinnalle jäävättai paperitapetoitavat pinnat vahvistetaan pintavahvis-tuskankaalla. Lisätietoja pintakäsittelyistä saat kappa-leesta 33.

26.11 Ulkoseinistä laadittavatpiirustukset

Piirustusten periaatteena pitäisi olla se, että seinänasentaja pystyy toimimaan yhden ainoan seinästä teh-dyn kaavion avulla, josta löytyy mahdollisimman pal-jon tietoa sekä lisäksi viittaukset kaikkiin muihin detal-ji- ym. piirustuksiin, joiden sisältämä informaatio onasennuksessa otettava huomioon. Kaaviossa 1:50 voi-daan esittää mm:– harkkojen laatu eli kuivatiheys– harkkojen paksuudet yleensä ja poikkeavissa koh-

dissa– seinien ja aukkojen vaakamitat harkkotyön “raaka-

mittoina”, ei rappauksia mukana– poikkeavien upotusten ja ohennusten ym. tarkat si-

jaintimitat– pystysuuntainen harkkojako kokomerkintöineen ja

sovitusharkkomittoineen– aukkopalkkien koot ja tyyppimerkinnät– kutistumaterästen laatu ja C/C - jako– erilaisten kiinnitys- ja liitos- ym. kohtien detaljimer-

kinnät.

Kuva F3. Kantavan väliseinän upotus siporex-runkoon

F 4

FPäivit et t y0

4/2

00

4

27. RAKENNEDETALJIT, KERROSTALOT

27.1

G 1

GPä

ivite

tty

04

/20

04

28.1 Rakennusaikainen kosteusSiporex-massaan jää valmistuksessa kosteutta noin 30painoprosenttia, joka esim. 400 kg/m3 tiheysluokassatilavuusprosentteina on n. 12 %. Työmaaoloissa koste-us saattaa edelleen jopa lisääntyä, joten rakennusai-kaisen kosteuden poistuminen on tärkeä ja usein ra-kenteita eniten rasittava vaihe. Lisäkosteuden mini-moimiseksi varastoitavat rakennusmateriaalit ja raken-teet kannatta työaikana suojata silloin, kun tämä koh-tuullisin toimenpitein on järjestettävissä. Normaaleis-sa käyttöolosuhteissa kosteus tasoittuu ensimmäistenlämmityskausien aikana ns. tasapainokosteuteen, jokaolosuhteista riippuen on yleensä 3-6 p-%. Tasapaino-kosteudessa rakenteen tilan määräävät siihen eri puo-lilta kohdistuvat kosteus- ja lämpövaikutukset.

28.2 Kosteuden liikkuminensiporexissa

Kosteus voi liikkua siporexissa joko vesihöyrynä tai ka-pillaarisesti. Liike on pääosin kapillaarista, kun kosteusylittää 35-40 painoprosenttia. Tällä alueella kuivumi-nen on nopeaa veden kulkeutuessa suoraan rakenteenpintaan ja haihtuessa siitä. Kosteuden vähentyessä ka-pillaarinen liike vähitellen lakkaa ja vesi liikkuu materi-aalissa pelkästään höyrymuodossa, kun kosteus on vä-hentynyt 15-20 painoprosenttiin. Kapillaarinen vedenimeytyminen kuivaan materiaaliin tapahtuu likimainsamalla nopeudella kuin kalkkihiekkakiveen, imeytymis-nopeus on keskimäärin 4-7 kg/m2h0,5.

Suurin osa siporexin kuivumisesta tapahtuu diffuu-sion avulla. Diffuusio tapahtuu aina vesihöyryn kor-keamman osapaineen alueelta alhaisemman osapai-neen suuntaan. Yleensä tämä on rakenteissa sama kuinlämpövirran suunta, mutta diffuusiota voi tapahtua myöskylmästä lämpimään esimerkiksi talvella, kun seinästähöyrystyy vettä kuivaan sisäilmaan päin. Siporexin ve-sihöyryn läpäisevyys on sen tiheydestä riippuen luok-kaa 15-40 x 10-12kg/msPa.

28.3 Valmistuskosteus jasiporex-pinnat

Rakennusaikaisen kosteuden poistuminen ja myöhem-pi kosteuden poistumismahdollisuus on aina otettavahuomioon siporex-rakenteita suunniteltaessa. Koste-us kulkeutuu parhaiten lämpimästä tilasta kohti kylmem-pää. Tästä syystä siporex-ulkopintojen paras ratkaisuon käyttää ulkopuolella riittävän hengittäviä pinnoittei-ta tai tuuletusrakoa. Myös sisätilojen rakenteissa on tar-vittava kuivumismahdollisuus aina muistettava. Esimer-kiksi yläpuolelta tiivis välipohja on alapinnastaan käsi-teltävä riittävän harvalla pinnoitteella.

Mikäli kuivuminen hoidetaan tuuletusraon kautta, onriittävästä ilman virtauksesta huolehdittava esim. siten,että syntyy lämpökierto eri korkeuksilla olevien ilman

sisäänotto- ja poistoaukkojen avulla. Tämä on erityisentärkeää katoissa, joissa tuuletusraon korkeus on alle200 mm, sillä ensimmäisen lämmityskauden aikanapoistuvan kosteuden määrä voi olla niin suuri, että setuuletuksen toimiessa heikosti saattaisi tiivistyä tuule-tusrakoon ja valua alapuolisiin rakenteisiin.

Samasta syystä ei tuuletetussa siporex-yläpohjassasaa mineraalivillaeristeen päällä käyttää muita kuin riit-tävän huokoisia tuulensuojalevyjä, esimerkiksi ohuttajäykkää mineraalivillalevyä.

28.4 Valmistuskosteus japinnoittaminen

Suurilla kosteuspitoisuuksilla ilmenevä kapillaarinen kui-vuminen sekä myös kosteuden poistuminen höyrymuo-dossa tapahtuvat tehokkaimmin käsittelemättömän si-porex-pinnan kautta.

Edellisestä johtuen siporex-rakenteiden on syytä an-taa kuivua niin pitkään kuin mahdollista ennen niidenpinnoittamista. Ulkoseinän pinnoitus suositellaan teh-täväksi aikaisintaan silloin, kun siporex on kuivunut pin-taosistaan (min. 50 mm) alle 15 p-%:n, jolloin kapillaa-rista virtausta ei enää katsota tapahtuvan.

Huokoisen pinnoitteen (esim. rappauksen) lävitse jat-kuva kapillaarinen kuivumisvirtaus saattaisi tuoda mu-kanaan pinnoitteesta ja alustasta liuottamiaan suoloja,jotka kiteytyisivät rappauksen pintaan vaaleaksi “par-raksi”. (Voidaan poistaa pesemällä.)

Huomattavan kosteassa seinässä saattaisi kapillaa-rinen virtaus myös heikentää tiiviiden pinnoitetyyppi-en tarttuvuutta alustaansa.

28.5 Rakenteiden kuivatus jailmanvaihto

Rakennusaikaisen kosteuden poistaminen muodostaayleensä suurimman rasituksen tuuletuksen toiminnal-le. Näin varsinkin silloin, kun rakennusajankin tuule-tukseen käytetään pelkästään rakennuksen lopullistailmanvaihtojärjestelmää. Yksi kuutiometri tuuletusilmaasitoo itseensä vettä muutamia grammoja, yleensä sitäenemmän mitä lämpimämpää ilma on, joten tehokkaankuivumisen aikaansaamiseksi ilman ja lämmön tarveon huomattavan suuri. Mikäli ilma ei vaihdu, vesihöyrykyllästää sen nopeasti ja tämän jälkeen höyry vain pyr-kii diffuusioitumaan ulkoseiniin ja tiivistymään ikkuna-pintoihin.

Mikäli kosteutta sisäilmasta poistetaan koneellisestiilmankuivaimilla, on edellisestä poiketen kuivattavat ti-lat pidettävä tiiviisti suljettuina.

Jos rakennuskohteen lämmittämiseen käytetäänmaakaasua tai nestekaasua, olisi palokaasut johdetta-va ulkoilmaan tai tuuletusta entisestään tehostettava,koska palamistulokset sisältävät vesihöyryä noin puo-let poltettavan kaasun painosta.

28. RAKENTEIDEN KOSTEUS- JALÄMPÖTEKNIIKKAA

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 2

28.6 Ilmavuodot

28.6.1 Harkkorakenteet

Yksinkertaisen rakenteen ansiosta ei huolellisesti teh-dyissä harkkoseinissä yleensä pääse syntymän mainit-tavia ilmavuotoja. Huolellisuutta vaativia kohtia ovat liit-tymiset sokkeliin ja holveihin, samoin karmien tiivistyk-set. Kun paksussa harkkoseinässä käytetään rakosau-maliimausta, on yhteydet saumarakoon pyrittävä kat-kaisemaan ikkuna- ja oviaukkojen kohdalla. Harkkora-kennus on niin tiivis, että ilmanvaihdon tuloilman saan-ti on järjestettävä erillisten venttiilien kautta.

28.6.2 Elementtiseinät

Elementtiseinissä ilmavuotoriski keskittyy lähinnä vaa-kaelementtiseinien puskusaumaan sekä seinän ja ka-ton liitoksen alueelle. Jos pystyelementtiseinät nouse-vat ohi kattolinjan, saattaa elementtien välisen sauma-valun sisäpuolelle jäävä kuivasaumaosuus muodostaavuotolinjan, jos sitä ei erikseen tiivistetä. Tiiviyteen onaina kiinnitettävä huomiota, mutta nimenomaan kor-keat rakennukset, kostea sisäilma ja esim. ylipaineisettilat vaativat erityistä huolellisuutta. Sisältä ulospäin ta-pahtuvasta ilmavuodosta voi tiivistyä runsaastikin vet-tä ulkopinnan kylmiin rakenteisiin.

28.6.3 Siporex-katot

Siporex-kattojen rakenteessa on yksityiskohta, jonkatiivistystarpeeseen on syytä kiinnittää huomiota:

Ala-, väli- ja yläpohjassa käytettävien kattoelement-tien pitkittäissauma, jonka saumaura elementtien ylä-reunassa on juotettu umpeen, ei estä saumauran ala-puolista ilmavirtausta elementtien välisessä raossa.Tämä on erikseen tiivistettävä aina, kun syntyy ilma-vuotomahdollisuus sisältä ulkopuolisiin kylmempiin ti-loihin.

28.7 Pintakondensaatio

Normaaleissa lämpimissä ja kuivissa rakennuksissa eikäytettyjen rakennepaksuuksien ansiosta esiinny vesi-höyryn tiivistymisvaaraa siporex-rakenteiden sisäpin-nalla.

Poikkeavan suuri sisäkosteus ja esim. kiinni ulkosei-nässä olevat lämpöä eristävät kalusteet, hallirakennuk-sen päätypalkin ja seinän väliseen viileämpään rakoonkiertyvä ilma ym. seikat voivat aiheuttaa kondenssiris-kiä siporexin kuten muidenkin vastaavien seinämateri-aalien yhteydessä.

Kylmissä varastotiloissa saattaa varastoon tuodustamateriaalista purkautuva höyry tai esim. lastausovienkautta purkautuvan ilman sisältämä kosteus tiivistyä kat-to- ja seinäpintoihin. Tilapäisen kosteuden tiivistymi-nen ei yleensä ole haitallista, koska siporex-elementti-en huokoinen pinta imee kosteuden. Tällöin vaara, ettäkatosta tippuva vesi turmelisi varastoa, on vähäinen.Mikäli tiivistymissyklejä on runsaasti, voidaan harkitaruostumattomien terästen käyttöä elementeissä.

28.8 Siporex-massiiviseinien toimivaU-arvoVTT on selvitystensä perusteella myöntänyt suosituim-malle siporex-ulkoseinälle, 375 mm paksulle tiheysluok-kaa 400 olevalle harkkoseinälle, sertifikaatin Nro C260/03. Sertifikaatti esittää harkkojen ja niistä muuratunseinän tärkeimmät tekniset ominaisuudet. Seinän U-arvo on 0,28 W/m2K.

Tampereen Teknillisen Yliopiston vuodesta 1997jatkuneessa massiiviseinäisten koetalojen lämpötutki-muksessa on viiden lämmityskauden perusteella sa-moin todettu 375 mm paksun harkkoseinan toimivanU-arvon olevan keskimäärin 0,28 W/m2K.

Rakentamismääräyskokoelman C4 -osan taulukon1 mukaisilla arvoilla laskien saadaan vastavan seinänU-arvoksi 0,31 W/m2K. C4:n ilmoittamat arvot ovatkaikille vastaaville materiaaleille tarkoitettuja yleisarvoja,jotka eivät perustu materiaalin erilliseen tutkimiseen jatuotevalvontaan.

Rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeidenmukaan koetalon seinille laskettu lämmitystehon tarveon koetulosten perusteella osoittautunut reilusti ylimi-toitetuksi; ohjeiden mukainen tehontarve oli noin kak-sinkertainen mitattuun kulutukseen verrattuna.

Kuten muutkin lämmöneristeet, siporex toimii sitätehokkaammin, mitä kuivempaa materiaali on. Tämänvuoksi rakennusajan kosteuden poistamiseen ja esim.seinien oikein toimivaan pinnoitukseen kannattaa kiin-nittää huomiota.

28.9 Siporex-massiivikatonlämpötekniikkaa

LämpökapasiteettiSiporex-massiivikaton jo pitkään tunnettu ja hyödyn-netty ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensälämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä kattotyy-peistä poiketen kykenee tehokkaasti estämään aurin-gon lämpösäteilyä nostamasta liiaksi alapuolisten työs-kentelytilojen lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovut-taa siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ym-päristöönsä.

Myös lämmityskauden aikana paljas katto säätilas-ta riippuen voi varastoida yläpintaansa auringon läm-pösäteilyä. Tällöin yläpinnan “lämpötyyny” vähentäätehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.Vuosina 2001-2002 suoritetuissa 300 mm paksunmassiivikaton mittauksissa todettiin siporexissa 20 mmhuopakatteen alapuolella lämpötilan nousevan use-asti 5-10, jopa 15 astetta mittauskohdan laskennollis-ta arvoa korkeammaksi, jolloin lämpövirta katon läpiväheni 25-50 % ja parhaissa tapauksissa loppui ko-konaan. Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jat-kuu myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin katois-sa, joissa yläpuolisella eristeellä ei ole liiemmälti läm-pökapasiteettia.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 3

Lumi tuulettamattomilla katoillaTuuletettujen kattojen toiminnasta poiketen massiivi-selle siporex-katolle tai tuulettumattomalla lisäeristeellävarustetulle katolle kertyvä lumi toimii tehokkaana li-säeristeenä ja parantaa katon käytännön U-arvoa useinhuomattavasti juuri kylmimpänä talvikautena. Kun ka-tolla on lunta, voidaan sen toimivaksi U-arvoksi arvioi-da esim. seuraavat lukemat:Massiivikatto 300 mm, huopakate: U-arvo 0,35 W/m2K– lunta 200 mm, yhdistelmän U-arvo 0,20-0,24 W/m2K– lunta 400 mm, yhdistelmän U-arvo 0,14-0,18 W/m2K.Siporex- katto 250 mm + lisäeristys, U-arvo 0,16 W/m2K– lunta 200 mm, yhdistelmän U-arvo 0,12-0,13 W/m2K– lunta 400 mm, yhdistelmän U-arvo 0,095-0,11 W/m2K.

Käsikirjoissa annetaan löysän lumen λ-arvoksi 0,09-0,14 sen tiiviydestä riippuen. Edellä on esitetty molem-pien äärirajojen mukaan lasketut U-arvolukemat.

Massiivikatto siporex-vaakaelementtihalissa.

Olosuhteissa, joissa lumipeitteen paksuudesta joh-tuen pakkasellakin tapahtuu sulamista katteen pinnas-sa, eivät yllä olevat laskelmat sellaisenaan pidä paik-kaansa. Tällöin kuitenkin voidaan esim. todeta toimi-van U-arvon olevan alkuperäinen 0,35 W/m2K, muttasäästöä saavutetaan vaikkapa kymmenen asteen pak-kasella sillä, että sisä- ja ulkolämpötilojen ero ∆ t onkinvain sisälämmön (esim. +20 °C) ja sulavan lumen 0-asteen erotus 20 °C, eikä sisälämpötilan ja -10 °C as-teen lämpötilaero 30 °C. Näissä olosuhteissa siis lu-mettoman katon kautta kulkeva lämpövirta olisi 50 %suurempi.

Lumen sulaminen katso myös kappale 21.1.

G 4

GPäivit et t y0

4/2

00

4

29. ÄÄNENERISTYS JA -ABSORPTIO

29.1 Yleistä

Siporex-rakenteilla saavutettava tiiviys, materiaalin ke-veys ja homogeenisuus sekä huokoisen pinnan absorp-tiokyky ovat ominaisuuksia, jotka pitkälti määrittelevätsiporexin ääniteknisen käyttäytymisen.

Ääneneristävyyttä joudutaan selvittämään pääasias-sa asuinhuoneistojen keskinäistä eristävyyttä tutkitta-essa, mutta myös esim. eristävyys ulkopuolista liiken-ne- tai lentomelua vastaan tai meluavan teollisuudeneristäminen ympäristöstään saattavat vaatia siporex-rakenteen eristävyyteen perehtymistä. Absorptio-omi-naisuuksia selvitellään useimmiten teollisuustilojen javastaavantyyppisten kohteiden yhteydessä.

Vaikka yksittäisten pientalojen sisäiselle eristävyy-delle ei asetetakaan erityisiä vaatimuksia, on niiden asu-misviihtyvyyttä helppo parantaa, kun suunnittelussaotetaan huomioon myös ääneneristysnäkökohdat.

MääritelmiäIlmaääneneristysluku Rw ilmoittaa rakenteelle labora-torio-olosuhteissa mitatun ilmaääneneristävyyden. Ilma-ääneneristysluku R’w taas kertoo rakennuksessa mita-tun eristävyyden arvon.

Vastaavasti askeläänitasoa merkitään Ln,w (dB), kunkyseessä on tilojen välisen rakenteen laboratoriomit-taus ja L’

n,w (dB), kun kyseessä on mittaus rakennuk-

sessa.

Siporex-pinnan absorptiokykyKäsittelemättömän siporex-pinnan äänenabsorptioker-roin on luokkaa 0,1-0,2 jaksolukualueella 100-4000Hz. Esimerkiksi betonipintaan verrattuna siporex-pintavaimentaa melua noin kymmenkertaisesti. (kts. kuvaG1)

29.2 Ääneneristävyysvaatimukset

Rakennusten eri käyttömuotoihin liittyvät eristysvaati-mukset on esitetty Rak. MK C1:ssä; Ääneneristys ja

meluntorjunta rakennuksessa; Määräykset ja ohjeet1998. LVIS-laitteiden ja muiden niihin rinnastettavienlaitteiden aiheuttaman melun sallitut maksimiarvot onesitetty samassa julkaisussa.

Myös esim. kaavamääräykset saattavat sisältää vaa-timuksia rakennuksen ulkovaipan eristävyydestä liiken-ne- tai lentomeluun nähden.

Kuva G1. Siporexin (kuivatiheys 500 kg/m3) ja betonin ää-nenabsorbtiokertoimia.

Taulukko G1Yksinkertaisten siporex-seinien ilmaääneneristyslukuja Rw ja R’w.

Seinän paks. mm Kuivatiheys kg/m3 Pinnoite vähintään Rw

R’w

68 500 tasoite + tasoite 34 dB 25-30 dB

88 500 ” 35 dB 30 dB

100 500 ” 36 dB 30 dB

150 500 ” 40 dB 35 dB

200 500 ” 44 dB 40-44 dB

250 450 ” 45 dB 40 dB

300 450 tasoite + ohutpinnoite 46 dB 40 dB

375 400 ” 47 dB

0,20

0,15

0,10

0,05

0125 250 500 1000 2000 4000

Jaksoluku Hz

Betoni

Siporex

Absorptiokertoimet

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 5

29.3 Ilmaäänet

29.3.1 Yleistä ilmaääneneristävyydestä

Siporex-seinämätyypeillä valmiissa rakenteissa saavutet-tavaan ääneneristävyyteen vaikuttaa useita tekijöitä:– materiaalin ääneneristysominaisuudet; siporexin ti-

heys ja kimmomoduuli– rakenneosan konstruktio; paksuus, kerroksellisuus

jne.– sivutiesiirtymät ohi varsinaisen seinämärakenteen– rakennustyön laatu; esim. tiivistyksien onnistuminen.

Kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena muo-dostuu rakennusten eri tilojen välinen todellinen ilma-ääneneristävyys.

29.3.2 Massiiviseinät

Massiiviseinien eristävyys ilmaääniä vastaan riippuulähinnä seinän painosta, eli sen paksuudesta ja mas-san tiheydestä.

Yksinkertaisille siporex-massiiviseinille on eri tutki-musten perusteella saatu taulukon G1 mukaisia labo-ratoriossa mitattuja ilmaääneneristyslukuja R

w. Taulu-

kon R’w-arvot ovat eristävyyksiä, jotka riittävällä luotet-

tavuudella voidaan katsoa saavutettavan valmiissa ra-kenteessa seinien toisistaan rajoittamien tilojen välillä,kun rakenteet esim. sivutiesiirtymää ja vuotokohtia aja-tellen ovat kunnossa. Eristävyys voi olla myös parempikuin ilmoitetut R’

w-arvot riippuen kohdassa 29.3.1 esi-

tetyistä seikoista ja esim. pinnoitteiden laadusta.

29.3.3 Kaksoisseinät ja pintaverhotutseinät

Kaksoisrakenteisten siporex-seinien tai massiiviseinäänliitettävien levyverhousten avulla voidaan toteuttaakorkeimmatkin ääneneristysvaatimukset täyttävät sei-närakenteet.

Taulukko G2Kaksinkertaisten seinien ilmaääneneristyslukujaRakennepaksuudet mm. (katso kuva G2). Materiaalin tiheys 500 kg/m3,ellei toisin mainita.

1) R’w-arvo riippuu mm sivuavista rakenteista ja niihin liittymisestä. Kaksoisseinänvälilinja voi olla katkaistu tai sivuavien rakenteiden vaikutus on tarkastettava esim.Ympäristöopas 99: (Ääneneeristys rakennuksessa) ohjeiden tai VTT:n lausunnonehtojen mukaisesti.2) Rakennuskohteista mitattuja R’w-arvoja.

d1 d2 d3 d4 d5 Rw R’w 1) R’w

2)

68 54 50 88 210 61 dB 55 dB 55 dB

100 100 50 100 300 55 dB 57 dB

125 100 50 125 350 55 dB

150 50 30 150 350 59 dB 55 dB 57 dB

150 70 70 150 370 62 dB 55 dB

150 100 75 150 400 60 dB

175 25 25 175 375 63 dB (600 kg/m3)

175 40 40 240 455 73 dB (600 kg/m3)

Kuva G2. Taulukon G2 kaksoisseinänmerkinnät.

Kuva G3. Huoneistojen liitos yli kaksoisseinän.

d1

d2

d3

d4

d5

Taulukossa G2 on esitetty joukko yleisiä kaksoissei-nätyyppejä ja niillä saavutettavia ilmaääneneristysluvunlaboratorio-olosuhteissa mitattuja R

w-arvoja sekä R’

w-

arvot, joiden mukainen eristävyys esim. VTT:n lausun-tojen ja mittaustulosten mukaan seinärakenteita käyt-täen on rakennuksen tilojen välillä riittävän luotetta-vasti saavutettavissa. Sivuavien rakenteiden ja niihinliittymisen on oltava esitettyjen ehtojen mukaiset. Tau-lukossa olevat R’

w2)-arvot ovet esimerkkejä Suomessa

ja ulkomailla rakennuksista mitatuista todellisista R’w-

arvoista.Kaksoisseinän osia ei saa kiinnittää toisiinsa muu-

raussiteillä tai vastaavilla rakenteilla, koska eristävyyställöin heikkenee jyrkästi. Mikäli seinän puoliskot esim.rivitaloissa on lujuussyistä liitettävä toisiinsa, on liitok-sesta tehtävä värähtelyjä heikosti johtava ja liitoskoh-tia on oltava mahdollisimman vähän. Liitokset sijoite-taan seinälevyn laidoille, esimerkiksi ylä- ja väliholvientasoon.

Kuvassa G3 on esimerkki kaksoisseinän liitoksesta,joka toteutetaan yläpuolisen puurakenteen avulla. Il-

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 6

Rw (Ctr) Rw (C)

Harkkoulkoseinä 375 mm 40 dB 44 dB

Yhdistelmäseinä, jossa 150 mm

siporex ja 130 mm mineraalivilla,

ilmarako, 85 mm tiili, siteitä

4 kpl/m2 52 dB 56 dB

Yhdistelmäseinä, jossa 250 mm

siporex ja n. 80 mm mineraalivilla,

ilmarako, 85 mm tiili, siteitä

4 kpl/m2 52 dB 56 dB

Yläpohja, jossa 250 mm siporex,

150 mm mineraalivilla, ilmarako

ja kattotiili tai vastaava kate 54 dB 58 dB

Taulukko G3Siporex-ulkovaipan eristävyyksiä– Eristävyys tieliikennemelua vastaan Rw (Ctr)– Eristävyys lento- ja muuta liikennemelua vastaan Rw

(C)

Hallirakennusten 250 mm massiivikaton Rw-arvo on n.

48 dB.Huopakate siis parantaa arvoa n. 3 dB muuten vastaa-vaan massiiviseinään verrattuna.

Siporex-massiiviseinä

45 x 45 johteet c/c 600

Kosteuskatko tarvittaessa

Mineraalivilla 30 mm

Kipsilevy 13 mm

Siporex-massiiviseinä

Puurunko irtisiporex-seinästä

Väli 75-100 mm

Mineraalivilla 30 mm

Kipsilevy 13 mm

Eristävyyden lisäys ∆ R’w = 5-10 dB

Eristävyyden lisäys ∆ R’w = 15-20 dB

maääneneristyslukuun R’w vaikuttavat huomattavasti

myös seinää ympäröivät muut rakenteet, kts. Sivutie-siirtymä kohdassa 29.3.6.

Yksinkertaisella levyverhouksella voidaan massiivi-seinien eristävyyttä parantaa esim. hallirakennustenyhteyteen sijoitettavien konttoritilojen seinissä. Kuvas-sa G4 on kaksi esimerkkiä levyeristyksestä.

Kaksoisseinän sokkelitYmpäristöministeriön v. 2003 julkaiseman Ympäristöopas99:n “Ääneneristys rakennuksissa” kohdan 2.4 mukaankaksinkertaisen kiviaineisen erottavan seinän perustuk-sena käytetään halkaistua perustaa. Vaatimukset täyttä-vän eristävyyden antaa kuitenkin myös kuvan G5 mukai-nen seinän alapään joustava liitos sokkeliin (VTT LVI 5862)tai joustava liitos ja n. 400 mm syvä sokkelinhalkaisu.

Kuva G4. Levyrakenteen vaikutus massiiviseinän ilmaäänene-ristävyyteen.

Kuva G5. Siporex rakenteiden joustava liitos sokkeliin.

Jäykkä mineraalivilla10 mmBitumihuopakaista

29.3.4 Rakennuksen ulkovaipanääneneristävyys

Kun tutkitaan rakennuksen eristävyyttä esimerkiksi len-to- tai liikennemelua vastaan, lasketaan rakennuksentai sen osien, esim. meluisan kadun puolella sijaitsevi-en huoneiden kokonaisääneneristävyys. Se saadaan erirakenneosien pinta-alat ja eristävyydet sekä erilaistenvuotokohtien vaikutukset huomioon ottavasta laskel-masta. Vastaavasti voidaan selvittää rakennuksen si-säisen melun vaikutusta ympäristöön esim. teollisuu-

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 7

dessa. Useimmiten nämä tehtävät suorittaa äänitekniik-kaan perehtynyt asiantuntija.Melun taajuusjakauman perusteella voidaan erottaataulukon G3 ääneneristysarvot.

29.3.5 Välipohjat

Kuten tunnettua, yksittäisten pientalojen tai esimerkik-si rivitalohuoneistojen välipohjille ei aseteta erityisiänumeerisia ääneneristysvaatimuksia. Nämä tulevat ky-symykseen esim. pienkerrostaloissa, joissa päällekkäi-set tilat kuuluvat eri huoneistoihin. Usein halutaan kui-tenkin esim. huoneiston sisäiset välipohjat rakentaajohonkin tiettyyn ääneneristävyysluokkaan, vaikka var-sinaisia määräyksiä asiasta ei olisikaan.

Tavanomaisten siporex-välipohjatyyppien ilmaää-neneristyslukuja R

w on esitetty kuvassa G6. Rakennuk-

sissa saavutettavat eristävyydet R’w riippuvat huomat-

tavasti siitä, kuinka hyvin sivuavien rakenteiden kauttakulkeva ääni saadaan katkaistuksi.

Kuva G6. Siporex-välipohjien ääneneristävyyksiä.

Kuva G7. Sivutiesiirtymäväyliä.

c)Rw ≥ 55 dB, Ln,w ≤ 53 dB

a)Rw ≈ 44 dB

Pintamateriaali≥ 20 mm tasausbetoni≥ 250 mm siporex

Pintamateriaali≥ 80 mm betonilaatta≥ 30 mm mineraalivilla,dyn. jäykk. max. 10 MN/m3

≥ 250 mm siporex,δ ≥ 600 kg/m3

d)Rw ≥ 60 dB, Ln,w ≤ 53 dB

Pintamateriaali≥ 40 mm betoni≥ 40 mm mineraalivilla≥ 250 mm siporex

(= 450 kg/m3)≥ 50 ilmarako≥ 70 mm mineraalivilla

ja runkoKaksinkertainen raken-nuslevy

b)Rw ≥ 53 dB, Ln,w ≤ 58 dB

Pintamateriaali≥ 40 mm tasausbetoni≥ 30 mm mineraalivilla≥ 250 mm siporex

29.3.6 Sivutiesiirtymä

Vaikka eri tiloja välittömästi erottavan seinän tai väli-pohjan ääneneristävyys sinänsä olisi riittävä, saattaisimuita rakenteita pitkin esimerkiksi siporex-kaksoissei-nän ohi siirtyvä äänen värähtely vaikuttaa ratkaisevastitilojen väliseen eristävyyteen. Tämä sivutiesiirtymänätunnettu värähtely saattaa tapahtua puhtaasti pitkin si-vuavia rakenteita tai siirtyä väliseinästä ympäröiviin ra-kenteisiin ja päinvastoin. (kts. kuva G7).

Nurkkakohtien sitominenKun siporex-ulkoseinä liittyy esim. kerrostalon raskaa-seen betonirunkoon, eliminoidaan siporexin kautta ete-nemään pyrkivä sivutiesiirtymä rakenteiden katkaisunsijasta useimmiten sitomalla siporex-ulkoseinä jäykäs-ti kiinni värähtelyn ehkäisevään raskaaseen betonira-kenteeseen. Näin voidaan menetellä sekä sivusuun-taista siirtymää ajatellen huoneistojen väliseinien koh-dalla että pystysuuntaa ajatellen holvien kohdalla. VTT:nlausunnon (RTE 10283/96) mukaan betoniseinät ja-holvit on upotettava vähintään 70 mm siporex-seinänsisään. Liitoksen tiiviys ja jäykkyys on varmistettava valu-tai laastikiinnityksellä. (kts. kuva G8)

Kuva G8. Siporex-ulkoseinän jäykkä liitos betonirunkoon. Ää-nitekniset vaatimukset.

Min. 70 mm

Luotettava valutai liimaus

Liitos betoniväliseinään

Min. 70 mm

Liimasaumat

Liitos betonivälipohjaan

Sovitusharkko, toimiiholvin valutopparina

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 8

Kuva G9. Siporex-talojen ääneneristyskatko huoneistojen vä-lisessä seinässä.

Katkaistut rakenteetSivutiesiirtymänä tapahtuva äänen kulku estetään si-porex-runkoisessa talossa normaalisti erottamalla ra-kenteet toisistaan tai tekemällä niiden väliset liitoksetriittävän joustaviksi.

Kuvassa G9 on esitetty tyypillisiä siporex-rivitalojenrakenteita, joissa äänen kulku on estetty rakenteissaolevilla katkaisuilla ja joustavilla liitoksilla. Myös pysty-suuntaista eristävyyttä tarvittaessa on muistettava vä-lipohjan ja seinien liitosten joustavat rakenteet, esim.mineraalivilla tai pehmeä neopreeni.

Taulukko G4Siporex-massiivivälipohjanaskelääneneristävyyksiä

Välipohja KT 450/3,2 -elementeistä, paksuus 250 mm,tasoite yläpinnassa 10 mm. Askelääneneristävyys riip-puu huomattavasti valitusta pintamateriaalista, siksioheiset luvut ovat vain suuntaa antavia.

Muiden siporex-välipohjarakenteiden askelääneneristävyyk-siä on esitetty kuvassa G6.

Lattianpäällyste Askeläänentasoluku Ln,w

Kova 78 dB

Pehmeä muovimatto 73 dB

Tekstiilimatto 68 dB

Katkaisu

29.4 Askeläänet ja muut runkoäänet

29.4.1 Askelääni

RakMK C1:ssä esitetyt eri tilojen väliset eristävyysvaa-timukset koskevat siporex-rakennuksissa yleensä pien-kerrostaloja ja rivitaloja. Vaikka virallisia vaatimuksiayksittäisten pientalojen tai esim. konttorirakennustenaskelääneneristävyydestä ei olekaan, suunnitellaanmyös näiden rakenteet usein minimitasoa parempaaasumis- ja työskentelyviihtyvyyttä ajatellen.

Taulukossa G4 on esitetty yksinkertaisten siporex-välipohjien likimääräisiä eristävyyksiä,kun käytetäänerilaisia lattian pintamateriaaleja. Kuvassa G6 on yh-distelmärakenteiden askelääneneristysarvoja.

Koska askeläänien eristävyyteen vaikuttaa tiloja erot-tavan välipohjarakenteen lisäksi myös muiden raken-neosien kautta tuleva värähtely, on esim. välipohjan jasitä kannattavan seinän liitoksen oltava joustava, kts.kuva G9. Tarvittaessa antaa valmistajan siporex-suun-nittelupalvelu lisätietoja sopivista liitos- ym. rakenteis-ta. Detaljikuvat; kts. 11.5.1

29.4.2 Muut runkoäänet

Varsinaisten askeläänien lisäksi syntyy huoneistossaasumisesta ja sen kojeista ääniä ja värähtelyjä, jotkasaattavat vaikuttaa asumismukavuuteen naapurissa jamyös huoneiston sisällä. Siporex on esim. betoniinverrattuna huomattavasti kevyempää, mutta vastaavallatavalla monoliittista rakennusmateriaalia, joten se, ku-ten betonikin, saattaa välittää kolahduksia ym. mekaa-nisia ääniä eteenpäin. RakentamismääräyskokoelmanC1- osassa esitetyt laitteistojen ja kojeiden aiheutta-man melun ylärajat on syytä ottaa huomioon myösseinämiin välittyvistä värähtelyistä mahdollisesti synty-vien ilmaäänien osalta. Melua saattavat aiheuttaa esim.– vesijohtojen virtausäänet– viemäreiden mutkakohdat– jäykästi rakenteisiin kiinnitetyt kevyet portaat– kiintokalusteiden ovet, pesupöydät jne.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 9

– koneet ja kojeet, esim. astianpesukoneet, pyykkiko-neet, kuivausrummut, huippuimurit, rakenteisiin lii-an jäykästi kiinnitetyt ilmanvaihdon lämmönvaihtimet,kiertovesipumput jne.

29.4.3 Runkoäänet ja suunnittelu

Kun äänilähteet otetaan huomioon, voidaan oikeallasuunnittelulla helposti ja usein ilman lisäkustannuksiaparantaa tilojen ääniteknistä tasoa huomattavasti.

Melun minimointiin voidaan tilanteesta riippuen pyr-kiä esim. seuraavilla suunnittelu- ja rakennejärjestelyil-lä:– melu- ja värähtelylähteen sopiva sijoitus– huoneistojen keskinäiset ja huoneiston sisäiset toi-

mintojärjestelyt– melua vaimentavat, joustavat kiinnitykset putkille,

koneille, portaille jne. Erityistapauksissa voidaan jopa

Pientalon runko siporex-harkoista ja -elementiestä.

turvautua värähtelyä vaimentavien lisämassojen javärähtelynvaimentimien käyttöön.

– melulähteiden keskittäminen ja eristäminen– oikein mitoitetut rakenteet ja rakenneliitokset (esim.

putken riittävä läpimitta, asiantuntijan valitsemat kiin-nitystavat).Myös varsinaiseen huoneiston sisäiseen ääneneris-

tävyyteen on viime aikoina panostettu enenevässämäärin. Välipohjan “kelluva” pintalaatta, makuuhuonei-den lisäeristys ym. seikat ovat rakennusaikana helpos-ti toteutettavia ja kohtuuhintaisia ratkaisuja.

G 10

GPäivit et t y0

4/2

00

4

30.1 PalonkestävyysSiporex on täysin palamaton materiaali. Rakennustar-vikkeiden paloteknisessä luokituksessa se kuuluu par-haaseen mahdolliseen eli A1-luokkaan. Siporexista teh-tyjen rakenteiden palonkestävyydet on esitetty SuomenRakentamismääryskokoelman julkaisussa B5 sekä Ym-päristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätöksessä 101/6121/98 24.8.1998.

Siporex kestää hetkellistä korkeankin lämpötilan vai-kutusta hyvin. Huokoisuus suojelee materiaalia beto-neille tyypillisiltä höyrystyvän veden aiheuttamilta vau-rioilta. Pitkäaikainen kuumentaminen saa materiaalis-sa hitaasti aikaan fysikaalisia ja kemiallisia muutoksia.Tasapainokosteudesta edelleen kuivuminen aiheuttaamassan kutistumista. Voimakkaampi kutistuminen ta-pahtuu 200-300 °C vaiheilla useita tunteja kestävänpalon yhteydessä. Tämän jälkeen kutistuma säilyy va-kiona, kunnes se noin 700 °C vaiheilla jälleen kasvaa.

Koska palolämpö tunkeutuu materiaaliin erittäin hi-taasti, syntyy voimakkaassakin lyhytaikaisessa palossayleensä vain siporexin pintaan kutistumasta johtuva hal-keamaverkko. Pitkäaikainen palo saattaa johtaa läpi ra-kenteen oleviin halkeamiin, jos kutistumisliikkeet on es-tetty. Fysikaalisesti ja kemiallisesti sidotun veden haih-tuessa myös tilavuuspaino pienenee. Puristuslujuus säi-lyy lämpötilan noustessa vakiona + 700 °C asti. Tämänjälkeen se laskee likimain suoraviivaisesti siten, että se+ 800 °C kohdalla on 50 % alkuperäisestä ja + 900 °Ckohdalla nolla. Sintrautumislämpötila on n. 1000 as-tetta ja materiaali sulaa 1100-1200 asteessa.

30.1.1 Palotekniset vaatimukset

Suomen rakentamismääräyskokoelman E1-julkaisu “Ra-kennusten paloturvallisuus” esittää erityyppisten raken-nusten rakennusosien kantavuudelle (R), tiiviydelle (E)ja eristävyydelle (I) asetettavat palotekniset vaatimuk-set.

30.2 Seinien paloluokitusHarkkoseinätSuomen Rakentamismääräyskokoelman julkaisun B5,“Kevytbetoniharkkorakenteet”, paloteknistä mitoitustakäsittelevässä osassa 6 on annettu siporex-harkkosei-nien toiminnan ja paloluokan vaatimat seinien vähim-mäisnimellispaksuudet.

Näiden tietojen perusteella laadittu taulukko G5 esit-tää eri seinäpaksuuksilla saavutettavat E1-julkaisun mu-kaiset luokitusarvot.

Paloseinänä käytettävän siporex-harkkoseinän mak-simihoikkuusRakentamismääräyskokoelman B5 -julkaisun kohdan6.2.2 mukaan paloluokitellun siporex-harkkoseinän kor-keuden suhde paksuuteen (L

c/h) saa olla korkeintaan

26. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että ky-

seessä on ns. redusoitu korkeus, joka on riippuvainenmm. seinän pituuden suhteesta sen paksuuteen ja sei-nää tukevien jäykistävien rakenteiden keskinäisestäetäisyydestä sekä seinän pituuden ja korkeuden suh-teesta. Tämä selvitetään saman julkaisun kohdassa3.6.1. Esimerkiksi 4500 mm korkean, 4500 mm pit-kän ja 150 mm paksun seinän redusoitu korkeus on2,7 metriä.

ElementtiseinätSiporex-elementtiseinien paloluokat eri seinänpaksuuk-silla on määritetty siporex-elementtejä koskevassa tyyp-pihyväksynnässä.

Paloseinänä käytettävän siporex-elementtiseinänmaksimihoikkuusTyyppihyväksynnässä ei ilmoiteta elementtiseinällemaksimihoikkuusvaatimuksia.

Valmisteilla olevan prEN12602:n liite C: kohta 4.2.3.1“Non load bearing walls” ilmoittaa osastoivien ei-kanta-vien siporex-elementtiseinien maksimihoikkuudeksi (=vähintään kahden puolen seinää olevien tukilinjojen mak-simiväliksi) L/h 40. Nykyiset seinäelementtien mitat täyt-tävät myös tämän vaatimuksen, esim, 150 x 600 x 5980elementillä L/h on juuri maksimissaan 40.

PalomuuritValmistumassa olevien eurooppalaisten standardienmukaan myös M-luokan palotekniset vaatimukset täyt-tävä palomuuri voidaan valmistaa siporex-harkoista taielementeistä. PrEN 12602:n liitteen C kohdan 4.2.4“Fire walls” mukaan elementeillä saavutetaan eri pak-suuksien (175-300 mm) ja terästen suojakerroksien yh-distelmillä normaalit REI-M ja EI-M luokitusten arvot 30-180 min. Harkkoseinän paksuusvaatimuksia on esitet-ty standardissa prEN 1996-1-2 “Design of masonrystructures, Part 1-2: General rules/Structural fire de-sign, Annex B”.

Palomuuriseinän testaus tyyppihyväksyntää vartenon tällä hetkellä Suomessakin määrätty suoritettavaksipolttokokeen yhteydessä tehtävällä iskukokeella SFS-EN 1363-2:1999 Fire resistance tests Part 2: Alterna-tive and additional prosedures (1/2000) mukaisesti.Se vastaa jo vuosikymmeniä Saksassa käytettyä testi-menetelmää (DIN 4103, luku 3). Eurooppalaisten stan-dardien ollessa valmistumassa ei nykyisessä tilantees-sa siporex-rakenteille ole lähdetty hakemaan M-luoki-tusta koskevaa tyyppihyväksyntää, joka osin perustuisiehkä lähitulevaisuudessa muuttuviin määräyksiin.

H + H Siporex Oy:llä on kuitenkin täydet valmiudettuottaa saksalaisten DIN 4102:n kohdassa 4.8.9 esitet-tyjen suunnitelmien mukaisia, saksalaiset vaatimuksettäyttävään tapaan raudoitettuja ja tämän hetken euro-normiehdotukseen nähden jopa ylimitoitettuja palomuu-rielementtejä. Näiden käyttömahdollisuus on syytä so-pia rakennuskohdetta valvovien viranomaisten kanssa.

Haluttaessa valmistaja antaa mielellään lisätietojapalomuurielementeistä.

30. PALO

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 11

Taulukko G5Siporex-harkkoseinien eri paksuuksilla saavutettavat käyttötavan vaatimatpaloluokitukset

R = kantavuus, E = tiiviys, I = eristävyys

Siporex-harkkoseinän paksuus

Rakenneosan käyttö 68 88 100 150 200 250 300 375

Osastoiva kantamaton seinä (luokitusvaatimus EI) EI EI EI EI EI EI EI EI

60 90 120 240 240 240 240 240

Osastoiva kantava seinä (luokitusvaatimus REI) – – – REI REI REI REI REI

– – – 120 240 240 240 240

Osaston sisäinen kantava seinä (luokitusvaatimus R) – – – R R R R R

– – – 120 240 240 240 240

Taulukko G8Laattaelementit ja niihin verrattavat rakennusosat, paksuuden ja raudoitteidensuojakerrosten vähimmäisvaatimukset

Huom! Kaikkia pituus/paksuusyhdistelmiä ei valmisteta.Elementtien maksimipituudet paloluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa G8.

Paloluokka REI 30 REI 60 REI 90 REI 120

Elementin Elementin vähimmäispaksuus = h mm

suurin jänneväli Teräksiä suojaavan siporex- kerroksen vähimmäispaksuus = c mm

h c h c h c h c

3,0 m 100 17,5 100 17,5 150 30,0 175 42,5

4,0 m 150 17,5 150 17,5 150 30,0 175 42,5

5,0 m 150 17,5 175 17,5 175 30,0 200 42,5

6,0 m 175 17,5 200 17,5 200 30,0 200 42,5

R = kantavuus, E = tiiviys, I = eristävyys

Siporex-elementtiseinän paksuus

Rakenneosan käyttö 68 88 100 150 200 250 300

Osastoiva kantamaton seinä (luokitusvaatimus EI) EI EI EI EI EI EI EI

60 90 120 240 240 240 240

Osastoiva kantava seinä (luokitusvaatimus REI) – – REI REI REI REI REI

– – 90 120 240 240 240

Osaston sisäinen kantava seinä (luokitusvaatimus R) – – R R R R R

– – 90 120 240 240 240

Taulukko G7Siporex-elementtiseinien eri paksuuksilla saavutettavat käyttötavan vaatimatpaloluokitukset

Taulukko G6Siporex-palomuurielementtien paksuudet ja raudoitteiden suojaetäisyydet prEN12603:2003(E) kohdan C 4.2.4 Fire walls taulukon C 4 mukaan. Siporexin kuivatiheys450…600 kg/m3.

Luokitus REI-M 30 REI-M 60 REI-M 90 REI-M 120 REI-M 180

Minimipaksuus mm/minimisuojaetäisyys mm 200/30 200/30 200/40 250/40 300/60

Luokitus EI-M 30 EI-M 60 EI-M 90 EI-M 120 EI-M 180

Minimipaksuus mm/minimisuojaetäisyys mm 200/30 200/30 200/30 250/30 250/30

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 12

30.3 Ala- väli- ja yläpohjat

Ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätöksen mu-kaan täyttävät siporex-kattoelementeistä tehdyt kan-tavat rakennusosat niiden paksuudesta, kuormituksestaja terästen suojakerroksesta riippuen paloluokille REI30 - REI 120 asetetut vaatimukset.

Kun rakennuksen laatastot muodostuvat siporex-ele-menteistä, joiden paksuus on vähintään 200 mm, onlaataston paloluokitus aina vähintään REI 60, kun senominaiskuorma on korkeintaan 4 kN/m2, ja kuormiinsisältyy vähintään 1,5 kN/m2 suuruisena osana yksi taiuseampia palomitoituksessa vähennettynä huomioonotettavista kuormatyypeistä, joita ovat oleskelukuorma,kokoontumiskuorma, tungoskuorma, lumikuorma taituulikuorma.

Teräksiä suojaavan siporex-kerroksen paksuutta li-säämällä päästään paloluokkiin REI 90 ja REI 120.

Taulukko G9Kattoelementtien suurimmat sallitutnimellispituudet eri paloluokissa

Kattoelementit, paloluokka REI 60. Teräksiä suojaavansiporex-kerroksen paksuus = 17,5 mm.

Taulukko on voimassa, kun elementtien tukipinnan pituus on ≥ 90 mm ja nii-den kuormitus täyttää kappaleessa 29.3 esitetyt kuormitusehdot.

Kattoelementit, paloluokka REI 120. Teräksiä suojaavan siporex-ker-roksen paksuus = 42,5 mm.

Kattoelementit, paloluokka REI 90. Teräksiä suojaavan siporex-ker-roksen paksuus = 42,5 mm.

Kuivatiheys (kg/m3) Paksuus (mm) Kuormaluokka (kN/m2)

2.3 3.2 4.0

500 150 4000 3900 3600

500 200 6000 5100 4800

500 250 6000 6000 6000

450 250 6000 6000 5100

450 300 6000 6000 6000

Kuivatiheys (kg/m3) Paksuus (mm) Kuormaluokka (kN/m2)

2.3 3.2 4.0

500 150 3600 3000 2700

500 200 5100 4500 4200

500 250 6000 6000 5400

450 250 6000 5400 4500

450 300 6000 6000 5400

Kuivatiheys (kg/m3) Paksuus (mm) Kuormaluokka (kN/m2)

2.3 3.2 4.0

500 150 – – –

500 200 5100 4500 4200

500 250 6000 6000 5400

450 250 6000 5400 4500

450 300 6000 6000 5400

Eri paloluokissa vaadittavat siporex-kattoelementti-en vähimmäispaksuudet ja teräksiä suojaavan kevyt-betonikerroksen paksuudet saadaan taulukosta G8.Taulukon käytön edellytyksenä ovat myöskin yllä esi-tetyt kuormitusolettamukset. Huom! Taulukossa esite-tyt mitat ovat vain paloteknisiä raja-arvoja, kaikkia pi-tuus/paksuusyhdistelmiä ei valmisteta.

30.4 Erillinen palomitoitus

Erikoistapauksissa, mikäli ei voida käyttää yllä olevientaulukkojen mukaisia elementtityyppejä, voidaan sipo-rex-valmistajan suunnitteluorganisaation toimesta mi-toittaa elementin palonkestävyys myös murtorajatilaanperustuen seuraavasti:– teräksen myötöjännityksen aleneminen palotilan-

teessa ja terästen lämmönnousu saadaan VTT:n te-rästen lämpötilariippuvutta selvittävästä raportistasekä kattoelementtien polttokokeen tutkimusselos-tuksesta

– mikäli normaalia käyttötilannetta vastaava rakenteenkapasiteetti ei ole riittävä rakenteen palonkestoai-kaa määritettäessä, korotetaan palonkestoaikaa li-säämällä teräsmäärää ja/tai teräksiä suojaavan ke-vytbetonikerroksen paksuutta.

G 13

GPä

ivite

tty

04

/20

04

Tässä kappaleessa esitetään eri rakenneosissa normaa-listi käytettyjä siporex-ratkaisuja. Samoin mainitaan U-arvojen ns. perusratkaisut. Suunniteltavan rakennuk-sen kokonaislämmönkulutuksen on vastattava näidenperusratkaisujen mukaan laskettua vertailurakennuk-sen lämmönkulutusta, kun rakennuksen hyväksyttävyystarkastetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelmanjulkaisujen C3:n ja D2:n vaatimusten mukaisesti. Las-kelmista tarkemmin seuraavassa kappaleessa 32.

31.1 Asuinrakennus tai vastaava tila

Katto. Perusratkaisu lämpöhäviöiden ta-sauslaskelmissa U = 0,16 W/m2K

Kattorakenne 1. Kuva G 10– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– al-pintainen PU-levy 100 mm tai kova mineraalivilla

150 mm– höyrynsulku– siporex-kattoelementti– vesihöyryä läpäisevä pinnoite.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatua 500)Siporex 250 + min.villa 150 (λ

n =0,037),

U-arvo = 0,16 W/m2KSiporex 250 + PU-levy 100 (λ

n =0,024),

U-arvo = 0,16 W/m2K

Kattorakenne 2. Kuva G 11– Vesikattorakenne– vesikaton runkorakenne– mineraalivilla– siporex-elementti– pintakäsittely.

31. SIPOREX-RAKENTEET JAU-ARVOVAATIMUKSET

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatua 500)Mineraalivilla 150 mm (λ

n = 0,041), U = 0,17 W/m2K

Mineraalivilla 200 mm (λn = 0,041), U = 0,14 W/m2K

Mineraalivilla 250 mm (λn = 0,041), U = 0,12 W/m2K

Mineraalivilla 300 mm (λn = 0,041), U = 0,10 W/m2K

Kattorakenne 3. Kuva G 12– Kattotiilet– ruoteet, esim. 50 x 50– aluskatteen naulausrima, esim. 50 x 22 tai 100 x 22– aluskate– koolaus 50 x 100 K900-K1200 ja tuuletusrako– mineraalivilla, siporex-korokkeet läpi villan– bitumivuorauspaperi (vesihöyryä läpäisevä)– siporex-elementti– pintakäsittely.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatu 500)Mineraalivilla 150 mm (λ

n = 0,041), U = 0,17 W/m2K

Mineraalivilla 200 mm (λn = 0,041), U = 0,14 W/m2K

Mineraalivilla 250 mm (λn = 0,041), U = 0,12 W/m2K

Mineraalivilla 300 mm (λn = 0,041), U = 0,10 W/m2K

Kattorakenne 4. Kuva G 13– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– siporex-huovanaluselementit 68 mm– tuuletusrako 75 mm– mineraalivilla 75 mm– (tuuletusraon ja mineraalivillan osalla siporex-koro-

kepalat 150 mm)

Kuva G 11.

Kuva G 12.

Kuva G 13.

Kuva G 10.

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 14

– siporex-elementti– pintakäsittely, tiivis.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvoU = 0,22-0,24 W/m2K riippuen katon tuuletustavasta.

Ryömintätilallinen alapohja.Perusratkaisu lämpöhäviöiden tasauslas-kelmissa U = 0,20 W/m2K

Alapohjarakenne 1. Kuva G 14– Lattianpäällyste– betoni, verkotettu– muovi– PU-levy 80 mm, paperipintainen– siporex-elementti– tuuletettu ryömintätila.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatu 500)Polyuretaani 80 mm (λ

n = 0,030), U = 0,20 W/m2K

Lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa U = 0,8 x 0,20 =0,16 W/m2K (Ympäristöopas 106)

Alapohjarakenne 2. Kuva G 15– Lattianpäällyste– pontattu lastulevy– muovi– eriste– sipoerex-elementti– tuuletettu ryömintätila.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatu 500)Polyuretaani 80 mm (λ

n = 0,030), U = 0,19 W/m2K

Lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa U = 0,16 W/m2K(Ympäristöopas 106)Polystyreeni 100 mm (λ

n = 0,037), U = 0,20 W/m2K

Lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa U = 0,16 W/m2K(Ympäristöopas 106)

Alapohjarakenne 3. Kuva G 16– Lattianpäällyste– betoni, verkko– siporex-elementti– mineraalivilla, mekaaninen kiinnitys (huom. Ei PU,

polystyreeni tms. tiivis eriste)– tuuletettu ryömintätila.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatu 450)Mineraalivilla 100 mm, (λ

n = 0,041) U = 0,20 W/m2K

Lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa U = 0,16 W/m2K(Ympäristöopas 106)Mineraalivilla 150 mm, (λ

n = 0,041) U = 0,16 W/m2K

Lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa U = 0,13 W/m2K(Ympäristöopas 106)

Ulkoseinä. Perusratkaisu lämpöhäviöidentasauslaskelmissa U = 0,25 W/m2K

Ulkoseinärakenne 1. Kuva G 17– Kolmikerrosrappaus tai kuitulaastirappaus– siporex-harkko, ohutsaumalaasti– tasoite– sisäpinnan käsittely; maalaus tai tapetti.

Kuva G 16.

Kuva G 14.

Kuva G 15.

Kuva G 17.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 15

Siporex-tuoteHarkot, paksuus 375 mm, laatu 400 kg/m3

Suurharkot, paksuus 375 mm, laatu 400 kg/m3

U-arvoSiporex-harkot U = 0,28 W/m2KSiporex-suurharkot U = 0,28 W/m2K

Ulkoseinärakenne 2. Kuva G 18– Tiili– tai puuverhous– ilmarako– lisäeriste– siporex-harkko, ohutsaumalaasti– tasoite– sisäpinnan käsittely, maalaus tai tapetti.

1) Siporex-tuoteHarkkoseinä 250 mm, laatu 450 kg/m3

U-arvoMineraalivilla (λ

n = 0,041) 80 mm, U = 0,25 W/m2K

Mineraalivilla (λn = 0,037) 100 mm, U = 0,20 W/m2K

2) Siporex-tuoteHarkkoseinä 150 mm, laatu 500 kg/m3

U-arvoMineraalivilla (λ

n = 0,037+0,041) 80 + 30 mm,

U = 0,25 W/m2KMineraalivilla (λ

n = 0,037+0,041) 100 + 30 mm,

U = 0,22 W/m2K

Ulkoseinärakenne 3. Kuva G 19– Tiili- tai puuverhous– ilmarako– lisäeriste– siporex-pysty- tai vaakaelementit– tasoite– sisäpinnan käsittely, maalaus tai tapetti.

Siporex-tuoteElementtiseinä 150 mm, laatu 500 kg/m3

U-arvoMineraalivilla (λ

n = 0,037 + 0,041) 80 + 30 mm,

U = 0,25 W/m2KMineraalivilla (λ

n = 0,037 + 0,041 ) 100 + 30 mm,

U = 0,22 W/m2K

Ulkoseinärakenne 4. Kuva G 20– Ohutpinnoite– siporex-elementti pystyyn tai vaakaan– mineraalivilla ja koolaus– rakennuslevy– vaihtoehtoisesti PU-sisävuorauslevy.

Siporex-tuotea) Elementtiseinä 300 mm, laatu 450 kg/m3, mineraa-livilla 50 mmb) Elementtiseinä 250 mm, laatu 450 kg/m3, PU-sisä-vuorauslevy 63 mm

U-arvoa) U = 0,26 W/m2Kb) U = 0,24 W/m2K

Kuva G 18.

Kuva G 20.Kuva G 19.

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 16

31.2 Puolilämmin tila tai rakennus

Katto. Perusratkaisu lämpöhäviöiden tasa-uslaskelmissa U = 0,30 W/m2KKatso myös seuraavan kappaleen 32 esimerkkilaskel-ma 32.6.

Kattorakenne 1. Kuva G 21– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– siporex-kattoelementti– höyryä läpäisevä pinnoite.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 300 mm tai 375 mm, laatuyleensä 450 kg/m3.

U-arvoKattoelementti 300 mm + bitumikermi, U = 0,35 W/m2KKattoelementti 375 mm + bitumikermi, U = 0,29 W/m2K

Kattorakenne 2. Kuva G 22– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– siporex-huovanaluselementit 68 mm– tuuletusrako 100 mm, jossa siporex-korokepalat– siporex-elementti– pintakäsittely, tiivis.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 300 mm, laatu yleensä 450kg/m3.

U-arvoU = 0,30-0,36 W/m2K riippuen katon tuuletuksen voi-makkuudesta.Huom! Kunnollinen tuuletus järjestettävä.

Välipohja, vaatimus U ≤ 0,45 W/m2K, jospuolilämmin tila rajoittuu lämpimään tilaan.

Välipohjarakenne 1. Kuva G 23– Lattianpäällyste– tasausbetoni– siporex-elementti– höyryä läpäisevä pinnoite.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu 450 kg/m3,paitsi kuormaluokka 4,0 laadusta 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvo (siporex laatu 450)U = 0,43 W/m2K

Ulkoseinä. Perusratkaisu lämpöhäviöidentasauslaskelmissa U = 0,40 W/m2K

Ulkoseinärakenne 1. Kuva G 24– Ohutpinnoite– siporex-harkko, ohutsaumalaasti– tasoite.

Siporex-tuotea) Harkot 375 mm, laatu 400 kg/m3

b) Harkot 300 mm, laatu 450 kg/m3

c) Harkot 250 mm, laatu 450 kg/m3

U-arvota) U = 0,28 W/m2Kb) U = 0,42 W/m2Kc) U = 0,50 W/m2K

Kuva G 24.Kuva G 23.

Kuva G 22.

Kuva G 21.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 17

Kuva G 26.

31.3 Lämmin teollisuusrakennus

Katto. Perusratkaisu lämpöhäviöiden tasa-uslaskelmissa U = 0,16 W/m2K

Kattorakenne 1. Kuva G 25– Vedeneriste, kattokaltevuuden mukaan– siporex-elementtI– höyryä läpäisevä pinnoite tai ei pintakäsittelyä.

Siporex-tuotea) Kattoelementti, paksuus 300 mm, laatu 450 kg/m3.b) Kattoelementti, paksuus 375 mm, laatu 450 kg/m3.

U-arvoa) U = 0,35 W/m2Kb) U = 0,29 W/m2K

Kattorakenne 2. Kuva G 26– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– al-pintainen PU-levy tai kova mineraalivilla– höyrynsulku– siporex-kattoelementti– vesihöyryä läpäisevä pinnoite.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450 kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L > 51M.Kattoelementti, paksuus 300 mm, laatu yleensä 450 kg/m3.

U-arvo (siporex laatu 450)Siporex 250 + min.villa 50 (λ

n = 0,037),

U-arvo = 0,27 W/m2KSiporex 250 + min.villa 100 (λ

n = 0,037),

U-arvo = 0,20 W/m2KSiporex 250 + min.villa 150 (λ

n = 0,037),

U-arvo = 0,16 W/m2KSiporex 250 + PU-levy 100 (λ

n = 0,024),

U-arvo = 0,15 W/m2K

Siporex 300 + min.villa 125 (λn = 0,037),

U-arvo = 0,16 W/m2KSiporex 300 + PU-levy 90 (λ

n = 0,027),

U-arvo = 0,16 W/m2K

Kattorakenne 3. Kuva G 27– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– siporex-huovanaluselementit 68 mm– tuuletusrako 200 mm– tuuletusraossa 120 mm mineraalivilla– siporex-elementti– pintakäsittely, tiivis.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450 kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L > 51M.

U-arvoU = 0,18-0,20 W/m2K riippuen katon tuuletuksen voi-makkuudesta.Huom! Kunnollinen tuuletus järjestettävä.

Seinä. Perusratkaisu lämpöhäviöiden ta-sauslaskelmissa U = 0,25 W/m2K

Seinärakenne 1. Kuva G 28– Ohutpinnoite– siporex-elementti pystyyn tai vaakaan– sisäpuolen mahdollinen pintakäsittely

Siporex-tuotea) Seinäelementti, paksuus 300 mm, laatu 450 kg/m3.b) Seinäelementti, paksuus 375 mm, laatu 450 kg/m3.c) Seinäelementti, paksuus 300 mm, laatu 400 kg/m3.d) Seinäelementti, paksuus 375 mm, laatu 400 kg/m3.

U-arvoa) U = 0,39 W/m2Kb) U = 0,32 W/m2Kc) U = 0,33 W/m2Kd) U = 0,27 W/m2K

Kuva G 27.

Kuva G 25.

Kuva G 28.

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 18

Seinärakenne 2. Kuva G 29– Ohutpinnoite– siporex-harkko, ohutsaumalaasti– tasoite + sisäpinta.

Siporex-tuoteHarkot, paksuus 375 mm, laatu 400 kg/m3

U-arvoa) U = 0,28 W/m2K

31.4 Puolilämmin teollisuusrakennus

Katto. Perusratkaisu lämpöhäviöiden ta-sasuslaskelmissa U = 0,30 W/m2K

Kattorakenne 1. Kuva G 30– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– siporex-elementti.

Siporex-tuotea) Kattoelementti, paksuus 250 mm, laatu 450 kg/m3,paitsi kuormaluokka 4,0 laadusta 500 kg/m3, kun L >51M.b) Kattoelementti, paksuus 300 mm, laatu 450 kg/m3

c) Kattoelementti, paksuus 375 mm, laatu 450 kg/m3

U-arvoa) U = 0,41 W/m2Kb) U = 0,35 W/m2Kc) U = 0,29 W/m2K

Kattorakenne 2. Kuva G 31– Vedeneriste kattokaltevuuden mukaan– siporex-kattolankut 70 mm– tuuletusrako 100 mm– siporex-elementti– pintakäsittely, tiivis.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu yleensä 450kg/m3, kuormaluokka 4.0 laatua 500 kg/m3, kun L >51M.

U-arvoU = 0,42-0,36 W/m2K riippuen katon tuuletuksen voi-makkuudesta.Huom! Kunnollinen tuuletus järjestettävä.

Välipohja. Eristävyysvaatimus U ≤ 0,45 W/m2K, jos puolilämmin tila rajoittuu lämpi-mään tilaan.

Välipohjarakenne 1. Kuva G 32– Lattianpäällyste– tasausbetoni– siporex-elementti– höyryä läpäisevä pinnoite.

Siporex-tuoteKattoelementti, paksuus 250 mm, laatu 450 kg/m3,paitsi kuormaluokka 4,0 laadusta 500 kg/m3, kun L >51M

U-arvoU = 0,43…0,45 W/m2K (laatu 450 kg/m2)

Kuva G 32.

Kuva G 31.

Kuva G 29.

Kuva G 30.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 19

Kuva G 34. Kuva G 36.

Kuva G 33. Kuva G 35.

Ulkoseinä. Perusratkaisu lämpöhäviöidentasasuslaskelmissa U = 0,40 W/m2K

Ulkoseinärakenne 1. Kuva G 33– Ohutpinnoite– siporex-elementit vaaka- tai pystysuuntaan.

Siporex-tuotea) Elementit 300 mm, laatu 450 kg/m3.b) Elementit 250 mm, laatu 450 kg/m3.

U-arvota) U = 0,39 W/m2Kb) U = 0,47 W/m2K

Ulkoseinärakenne 2. Kuva G 34– Ohutpinnoite– siporex-harkko, ohutsaumalaasti– tasoite.

Siporex-tuotea) Harkot 375 mm, laatu 400 kg/m3, taib) Harkot 300 mm, laatu 450 kg/m3

U-arvota) U = 0,28 W/m2Kb) U = 0,42 W/m2K

Väliseinä, vaatimus U ≤ 0,45 W/m2K,jos puolilämmin tila rajoittuu lämpimääntilaan

Väliseinärakenne 1. Kuva G 35– Ohutpinnoite– siporex-elementit vaaka- tai pystysuuntaan.

Siporex-tuotea) Elementit 300 mm, laatu 450 kg/m3.b) Elementit 250 mm, laatu 450 kg/m3.

U-arvota) U = 0,38 W/m2Kb) U = 0,45 W/m2K

Väliseinärakenne 2. Kuva G 36– Ohutpinnoite– siporex-harkko, ohutsaumalaasti– tasoite.

Siporex-tuoteHarkot 300 mm, laatu 450 kg/m3

U-arvoU = 0,40 W/m2K

G 20

GPäivit et t y0

4/2

00

4

32. KOKONAISENERGIATALOUDEN PERIAATELÄMMÖNERISTYSLASKELMISSA

32.1 Rakennuksenjohtumislämpöhäviöt

Käyttöolosuhteiden mukaisesti rakennusten tilat voivatolla lämpimiä, puolilämpimiä tai lämmittämättömiä. Uu-det 01.10.2003 voimaan astuneet määräykset eivättee erikseen jakoa esim. asuinrakennusten ja teollisuu-den rakennusten välille, vain oletettu sisäilman käyttö-lämpötila ratkaisee eristävyysvaatimuksen.

Rakentamismääräyskokoelman osassa C3 on esitettylämpimien ja puolilämpimien rakennusten ulkovaipanosille lämpötalouslaskelmissa käytettävät lämmönläpäi-sevyyksien eli U-arvojen oletusarvot. Samoin esitetäänmm. rajoituksia ikkunoiden maksimipinta-aloille. Tässäkäsikirjassa ei perehdytä kaikkiin C3 ja C4 mukaisiinyksityiskohtiin. Tarkemmat laskentaohjeet antaa esim.Ympäristöministeriön “Ympäristöopas 106”.

Rakennuksen energiataloudellinen hyväksyminen saa-vutetaan periaatteessa kolmella mahdollisella tavalla.1) Jokainen rakenneosa sellaisenaan täyttää C3:ssa

rakennustyypin rakenneosille asetetut U-arvovaati-mukset. Lisäksi edellytetään, että rakennus on va-rustettu minimiteholtaan vähintään D2:n vaatimus-ten mukaisella lämmön talteenottolaitteistolla, jon-ka ohjeiden mukaisesti laskettu vuosihyötysuhde onvähintään 30%.

2) Rakenneosien U-arvot voivat poiketa C3:ssa esite-tyistä vaatimusrajoista, kunhan rakennuksen vaipaneri osien johtumislämpöhäviöiden summa ei ylitä mi-toiltaan vastaavan ja U-arvoiltaan juuri C3:n vaati-musten mukaisen ns. vertailurakennuksen johtumis-lämpöhäviöitä. Myös edellisen kohdan mukainenlämmön talteenoton vaatimus on voimassa. Yksit-täisen rakenneosan U-arvo saa olla maksimissaan0,6, ja lämpimän tilan ikkunoilla 1,8 sekä puoliläm-pimän 2,8 kunhan vaipan johtumislämpöhäviö ko-konaisuudessaan pysyy vertailurakennuksen mukai-sissa rajoissa.

3) Vaipan johtumislämpöhäviö voi myös korkeintaankymmenellä prosentilla ylittää vertailurakennukses-ta edellisen kohdan mukaisesti lasketun arvon. Täl-löin ylitys on C3:n ohjeita noudattaen säästettävätakaisin minimivaatimusta parempaa lämmön tal-

teenottoa käyttäen. Edellisen kohdan mukaiset vai-pan osan ja ikkunoiden suurimmat sallitut U-arvotpätevät edelleen.Seuraavissa kappaleissa on esimerkkejä asuinraken-

nusten ja hallien energialaskelmista kohtien 2 ja 3 mu-kaisesti. Käytännössä laskelmat ja eri rakenneosien vai-kutuksen vertailu on helppoa suorittaa laskentataulukolla,josta kaikki laskutoimitukset ovat suoraan nähtävissä.

32.2 Esimerkki pientalonjohtumislämpöhäviölaskelmasta

Otetaan tarkasteltavaksi sivujen D45-D47 mallipiirustuk-sissa esitetty yksikerroksinen omakotitalo, jonka ulko-seinät ovat 375 mm paksuja massiiviharkkoja. Talonkerrosala on 118,5 m2. Pinta-alalaskelmat suoritetaanYmpäristöopas 106:n mukaisesti sisämittoja käyttäen.Tällöin ylä- ja alapohjan pinta-alat laskelmissa ovat 101,7m2 ja ulkoseinän 97,0 m2 ikkunat ja ovet vähennettynä.

Vertailulaskelmassa korjataan alapohjan johtumishä-viötä ryömintätilaan kertomalla sekä toteutettavan ettävertailutalon U- arvot luvulla 0,8, kun tuuletusaukkojaon max. 0,8 % lattia-alasta. (Ympäristöopas 106 ja D5)Taloon valitaan rakenneosat, joiden U-arvot ovat seu-raavat: (suluissa Rak. MK C3:n vaatimusten mukaisetU-arvot, joita käytetään vertailulaskelmassa.)– alapohja

101,7 m2/250 mm siporex + 80 mm polyuretaani +70 mm pintalaatta U=0,19 W/m2K x 0,8 = 0,152(0,20 W/m2K x 0,8 = 0,16)

– ulkoseinä97 m2/375 mm harkkoseinä U=0,28 W/m2K (0,25W/m2K)

– ikkunatMSE selektiivilasein U=1,20 Wm2K (1,40 W/m2K)

– ovetumpiosat/PU-eristys U=0,50 W/m2K (1,40 W/m2K)

– ovetikkunaosat U=1,4 W/m2K (1,4 W/m2K)

– kattorakenne250 mm siporex + mineraalivilla ( λ = 0,041) 160mm U=0,16 W/m2K (0,16 W/m2K)

– Rakennuksen ilmanvaihto on varustettu lämmön tal-teenotolla, jonka nimellishyötysuhde on vähintään50 %.

LaskentaperiaateTarkastellaan johtumislämpöhäviötä yhden asteen läm-pötilaeroa kohti ø =Σ A x UA = rakenneosan pinta-alaU = rakenneosan U-arvo

Massiivirakenteinen siporex-pientalo.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 21

Toteutettava rakennus Vertailurakennus

U-arvo U x A U-arvo U x A

Alapohja, ryömintätilalla 101,7 m2 0,152 W/m2K 15,46 W/K 0,16 W/m2K 16,27 W/K

Harkkoseinät (aukot vähennettyinä) 97,0 m2 0,28 W/m2K 27,16 W/K 0,25 W/m2K 24,25 W/K

Ikkunat 11,8 m2 1,20 W/m2K 14,16 W/K 1,40 W/m2K 16,52 W/K

Ulko-ovet, umpiosuus 3,8 m2 0,50 W/m2K 1,90 W/K 1,40 W/m2K 5,32 W/K

Ulko-ovet, lasiosuus 1,9 m2 1,40 W/m2K 2,66 W/K 1,40 W/m2K 2,66 W/K

Yläpohja 101,7 m2 0,16 W/m2K 16,27 W/K 0,16 W/m2K 16,27 W/K

Vaipan johtumislämpöhäviöiden summa 77,61 W/K 81,29 W/K

Vaipan johtumislämpöhäviö rakenneosien U-arvoillaLasketaan taulukkoon G10 rakennukseen valituilla ra-kenteilla saatava vaipan johtumislämpöhäviö sekä rin-nalle vaatimuksen mukaisilla rakenteilla saatavat joh-tumislämpöhäviöt.

Vaatimustason mukainen johtumislämpöhäviöidensummaΣØ

vaad. = 81,3 W/K

VertailuΣØ

rak = 77,6 W/K < SØ

vaad. = 81,3 W/K

Valittujen rakenneosien mukaisesti laskettu vaipanjohtumislämpöhäviöiden määrä on pienempi kuin sal-littu johtumislämpöhäviöiden yläraja. (Rak. MK C3, kohta3.3.1.)

Samoin rakennuksen seinien, ylä- ja alapohjan kaik-kien osien U-arvot ovat pienemmät kuin 0,6 W/m2K(Rak. MK C3, kohta 3.3.2.)

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto täyttää Rakenta-mismääräyskokoelman osassa D2 esitetyn nimellis-hyötysuhteen minimivaatimuksen 50 %.

JohtopäätösTutkittu rakennus täyttää Suomen Rakentamismäärä-yskokoelman julkaisussa C3, “Rakennuksen lämmön-eristys. Määräykset 2003", lämmöneristävyydelle ase-tetut vaatimukset.

32.3 Lämmön talteenotto mukanapientalon johtumislämpöhäviölaskel-massa

Kun lämmön talteenoton nimellishyötysuhde on parem-pi kuin vaadittu minimi 50 %, voidaan Rakentamismää-räyskokoelman ohjeiden mukaisesti minimin ylittävällähyötysuhteella säästettävästä vuotuisesta tuuletusilmanlämmitysenergiasta 60% käyttää hyväksyttävyyslaskel-missa pienentämään rakennuksen vaipan laskettua joh-tumislämpöhäviötä. Tämä sallitaan silloin, kun lämpö-virran rakennuksen vaipan lävitse lasketaan olevankorkeintaan 10 % suurempi kuin “vertailutalolle” las-kettu johtumislämpöhäviö. Laskennassa verrataan vai-pan johtumislämpöhäviön ja minimivaatimusta parem-malla lämmön talteenottolaitteistolla varustetun ilman-vaihdon lämpöhäviön summaa “normaalivaipan” ja“normaali-ilmastoinnin” lämpöhäviöiden summaan.Normaali-ilmastoinnista osaltaan oletetaan voitavanvuosihyötysuhteena säästää 60 % nimellishyötysuh-teesta, jonka pienin sallittu arvo on 50 %. Täten loputeli 100 % - 0,6 x 50 % = 70 % vuotuisesta tuuletusil-man lämmityksestä lasketaan mukaan lämpöhäviölas-kelmiin. Seuraavassa esimerkissä on taulukkossa G11käsitelty edellisen esimerkin pinta-alojen mukaista hie-man rakenteiltaan erilaista rakennusta, jossa rakentei-den johtumislämpöhäviöitä korjataan lämmön talteen-otolla.

Toteutettava rakennus Vertailurakennus

Rakenneosa ja pinta-ala U-arvo A x U U-arvo A x U

Alapohja 101,7 m2 0,20 W/m2K 16,27W/K 1) 0,20 W/m2K 16,27 W/K 1)

Harkkoseinät 97,0 m2 0,28 W/m2K 27,16 W/K 0,25 W/m2K 24,25 W/K

Ikkunat 11,8 m2 1,20 W/m2K 14,16 W/K 1,40 W/m2K 16,52 W/K

Ulko-ovet, umpiosuus 3,8 m2 0,70 W/m2K 2,66 W/K 1,40 W/m2K 5,32 W/K

Ulko-ovet, lasiosuus 1,9 m2 1,40 W/m2K 2,66 W/K 1,40 W/m2K 2,66 W/K

Yläpohja 101,7 m2 0,22 W/m2K 22,37 W/K 0,16 W/m2K 16,27 W/K

Johtumislämpöhäviöiden summa 85,28 W/K 81,29 W/K

Taulukko G10

Taulukko G11

1) Laskelmassa on U-arvo kerrottu luvulla 0,8.

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 22

Ylitys: 85,28- 81,29 = 3,99 W/K => 4,0 W/K

100 x (85,28 - 81,29)/81,29 = 4,9 % ylitys, pysyy10 % rajoissa. Millainen lämmön talteenotto tarvitaan?

Oletetaan rakennuksen lämpimäksi tilavuudeksi 270m3. Kun suositeltava minimi-ilmanvaihto on 1/2 tila-vuutta tunnissa, saadaan vaihdoksi sekunnissa 0,5 x270 / 3600 = 0,0375 m3/s.

Kun ilmanvaihdon määrä tunnetaan, saadaan läm-pöhäviö kaavasta

Gi = 1,2 x 1000 x qv x (1- η)

missä:Gi = lämpöhäviö lämpötilaeron yksikköä kohti1,2 = ilman tiheys kg/m3

1000 = ilman ominaislämpökapasiteetti J/kgKq = ilmavirta m3/sη = poistoilman lämmön talteenoton vuosihyöty-

suhde laskettuna C3:n mukaan 60%:na nimel-lishyötysuhteesta. (Jos tarkempia laskelmia eitehdä.)

Lämmön talteenottolaitteiston toimiessa vaaditulla30 % minimivuosihyötysuhteella tuuletusilman lämmi-tykseen kuluu yhden asteen lämpötilaeroa kohti:

Gi = 1,2 x 1000 x 0,0375 x (1-0,3) = 31,5 W/KArvoa 31,5 W/K pitäisi pienentää vaipassa syntyvän

ylityksen 4,0 W/K verran, jotta kokonaislämpöhäviöpysyisi vaadittuna. Ratkaistaan vuosihyötysuhde η kaa-vasta.η = 1 - Gi/1,2 x 1000 x 0,0375

Vaadittava Gi = 31,5 - 4,0 = 27,5η = 1 - 27,5/(1,2 x 1000 x 0,0375)η = 1 - 0,611 = 0,389

Tarvittava nimellishyötysuhde = 0,389 / 0,6 = 0,648=> 65 %.

Valitaan lämmön talteenottolaitteiston nimellishyöty-suhteeksi 70 %.

Vuosihyötysuhteena saadaan ilman tarkempia las-kelmia käyttää 0,6 x 70 % = 42 %. Tällöin tuuletusil-man lämmitykseen asteen lämpötilaeroa kohti kuluu:

100 % - 42 % = 58 % => G = 1,2 x 1000 x 0,0375x 0,58 = 26,1 W/K

Tarkistus

Vaippa Ilmanvaihto Yhteensä

Vertailutalo 81,3 W/K 31,5 W/K 112,8 W/K

Toteutettava 85,3 W/K 26,1 W/K 111,4 W/K

JohtopäätösToteutettavan rakennuksen vaipan ja ilmanvaihdonkokonaislämpöhäviö 111,4 W/K on pienempi kuin Ra-kentamismääräyskokoelman C3- ja D2- julkaisujenmukaisen referenssirakennuksen 112,8 W/K. Toteutet-tava rakennus täyttää C3 ja D2 mukaiset energiavaati-mukset.

32.4Esimerkki hallirakennuksenjohtumislämpöhäviölaskelmasta

Lämpimän teollisuuden tai kaupan hallirakennuksensuhteen ovat voimassa samat vaipan lämmöneristävyy-den vaatimukset kuin muidenkin lämpimien rakennus-ten suhteen. Verrattuna aikaisempiin vaatimuksiin onlaskennollisten U-arvojen kiristyminen ollut suurin juu-ri näillä rakennuksilla. Esimerkiksi yläpohjan vaatimuson kiristynyt 56 % ja seinien 44 %.

Käsitellään laskentaesimerkkinä noin 1000 m2:n läm-mintä hallirakennusta. Sen vaipan rakenteet ovat seu-raavassa luetellun mukaiset. Vaipan pinta-alat on las-kettu Rakentamismääräyskokoelmaan liittyvän Ympä-ristöopas 106:n “Energiamääräykset 2003”-ohjeitanoudattaen sisämittojen mukaisesti.– Yläpohja 1000 m2

250 mm siporex, δ = 450 plus mineraalivilla 150 mm,U= 0,16

– Seinät 800 m2

375 mm siporex-elementit, δ = 450, U=0,32– Ikkunat 60 m2

2-lasinen umpio, selektiivilasi, U=1,4– Ovet 32 m2

käyntiovet 2 kpl ja 2 kpl 3,5 x 4 m liukuovia, kaikis-sa U=0,7

– Alapohja 1000 m2

maanvarainen, lisäeristys EPS 50 mm, keskim.U=0,25Verrataan toteutettavan rakennuksen vaipan koko-

naislämpöhäviötä vertailutalon vaipan kokonaislämpö-häviöön taulukossa G12.

Taulukko G12Toteutettava rakennus Vertailurakennus

Rakenneosa ja pinta-ala U-arvo A x U U-arvo A x U

Yläpohja 1000 m2 0,16 W/m2K 160 W/K 0,16 W/m2K 160 W/K

Elementtiseinät 800 m2 0,32 W/m2K 256,0 W/K 0,25 W/m2K 200 W/K

Ikkunat 60 m2 1,40 W/m2K 84,0 W/K 1,40 W/m2K 84 W/K

Ulko-ovet, umpiosuus 32 m2 0,70 W/m2K 22,4 W/K 1,40 W/m2K 44,8 W/K

Alapohja 1000 m2 0,25 W/m2K 250,0 W/K 0,25 W/m2K 250 W/K

Johtumislämpöhäviöiden summa 772,4 W/K 738,8 W/K

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

G 23

Ylitys: 772,4 - 738,8 = 33,6 W/K

100 X (33,6/772,4) = 4,4 % ylitys on alle 10 %,joten se voidaan kompensoida minimivaatimusta pa-remmalla lämmön talteenottolaitteistolla. Katsotaanmikä laitteiston vuosihyötysuhde riittää.

Rakennuksen lämmin tilavuus on noin 6150 m3 jalattian ala noin 1000 m2. Rakennus on teollisuushalli,minimi-ilmanvaihto D2:n mukaan 1,5 dm3/m2s. Tätensaadaan vaihdoksi sekunnissa 1000m2 x 1,5 dm3/m2s= 1,500 m3/s hallin käyttöaikana. Käyttöajan ulkopuo-lella ilmavirraksi oletetaan 0,15 dm3/m2s. Yksivuorotyönmukaan laskien saadaan keskimääräiseksi jatkuvaksiilmanvaihdoksi 0,15 + (1,5-0,15) x (8/24) x (5/7) =0,471 m3/s.

Kun ilmanvaihdon määrä tunnetaan, saadaan läm-pöhäviö kaavasta

Gi = 1,2 x 1000 x qv x ( 1- η)

missä:Gi = lämpöhäviö lämpötilaeron yksikköä kohti1,2 = ilman tiheys kg/m3

1001 = ilman ominaislämpökapasiteetti J/kgKq = ilmavirta m3/sη = poistoilman lämmön talteenoton vuosihyöty-suhde laskettuna C3:n mukaan 60 %:na nimellishyöty-suhteesta.

Pienimmällä sallitulla 30 % vuosihyötysuhteella il-man lämmitykseen kuluu:

Gi = 1,2 x 1000 x 0,471 x (1-0,3) = 395,6 W/KArvoa 395,6 W/K pitäisi tässä tapauksessa pienen-

tää vaipassa syntyvän ylityksen 33,6 W/K verran, jottakokonaislämpöhäviö pysyisi vaadittuna. Ratkaistaanvuosihyötysuhde η kaavasta.η = 1 - Gi/1,2 x 1000 x 0,471

Vaadittava Gi = 395,6 - 33,6 = 362,0η = 1 - 362,0/1,2 x 1000 x 0,471η = 1 - 0,640 = 0,360

Tarvittava vuosihyötysuhde on siis 36 %.Tarvittava nimellishyötysuhde laskettuna C3:n koh-

dan 3.4.2 yksinkertaisen ohjeen mukaisesti ηnim

=0,360/0,60 =0,60 => 60 %.

Valitaan lämmön talteenoton nimellishyötysuhteek-si 65 %.

Vuosihyötysuhteena saadaan käyttää 0,6 x 65 % =39 %. Tällöin tuuletusilman lämmitykseen kuluu 100 %- 39 % = 61 % => G = 1,2 x 1000 x 0,471 x 0,61 =344,8 W/K.

TarkistusVaippa Ilmanvaihto Yhteensä

Toteutettava 772,4 W/K 344,8 W/K 1117 W/K

Vert. rakennus 738,8 W/K 395,6 W/K 1134 W/K

JohtopäätösToteutettavan rakennuksen vaipan ja ilmanvaihdonkokonaislämpöhäviö 1117 W/K on pienempi kuin Ra-kentamismääräyskokoelman C3- ja D2- julkaisujen mu-kaisesti lasketun vertailurakennuksen vastaava koko-naislämpöhäviö 1134 W/K. Toteutettava rakennus täyt-tää C3 ja D2 mukaiset energiavaatimukset.

32.5Esimerkki puolilämpimänhallirakennuksen johtumislämpö-häviölaskelmasta

Käsitellään laskentaesimerkkinä edellisen lämpimänhallin kaltaista noin 1000 m2:n hallirakennusta. Senvaipan rakenteet ovat seuraavassa luetellun mukaiset.Vaipan pinta-alat on laskettu Rakentamismääräysko-koelmaan liittyvän Ympäristöoppaan “Energiamääräyk-set 2003”- ohjeita noudattaen sisämittojen mukaises-ti.– Yläpohja 1000 m2

300 mm siporex, δ = 450 , U = 0,35– Seinät 800 m2

300 mm siporex-elementit, δ = 450, U = 0,39– Ikkunat 60 m2

2-lasinen umpio, normaalilasi, U = 2,1– Ovet 32 m2

käyntiovet 2 kpl ja 2 kpl 3,5 x 4 m liukuovia, kaikis-sa U = 0,7

– Alapohja 1000 m2

maanvar., soramaa, metrin reunakaistalla eristys EPS50 mm, keskim. U = 0,30Verrataan toteutettavan rakennuksen vaipan raken-

teiden mukaisesti laskettua kokonaislämpöhäviötä vaa-dittujen U-arvojen mukaan toteutetun vertailurakennuk-sen kokonaislämpöhäviöön taulukossa G13.

Taulukko G13

Toteutettava rakennus Vertailurakennus

Rakenneosa ja pinta-ala U-arvo A x U U-arvo A x U

Yläpohja 1000 m2 0,35 350,0 0,30 W/m2K 300 W/K

Elementtiseinät 800 m2 0,39 312,0 0,40 W/m2K 320 W/K

Ikkunat 60 m2 2,10 126,0 1,80 W/m2K 108 W/K

Ulko-ovet, umpiosuus 32 m2 0,70 22,4 1,40 W/m2K 44,8 W/K

Alapohja 1000 m2 0,30 300,0 0,36 W/m2K 360 W/K

Johtumislämpöhäviöiden summa 1110,4 W/K 1133 W/K

Päivit et t y0

4/2

00

4

G 24

JohtopäätösToteutettavan rakennuksen vaipan kokonaislämpöhä-viö 1111 W/K on pienempi kuin Rakentamismääräys-kokoelman C3 -julkaisun mukaisesti lasketun referens-sirakennuksen vastaava kokonaislämpöhäviö 1133 W/K. Olettaen, että rakennukseen valittava lämmön tal-teenottojärjestelmä täyttää C3 ja D2:n asettaman mi-nimivaatimuksen (vuosihyötysuhde 30%), toteutettavarakennus täyttää C3 ja D2 mukaiset energiatalousvaa-timukset.

32.6 Kokonaistaloudellisuus jaenergialaskelmat

Kohtien 32.2-32.6 laskuesimerkkien perusteella voim-me todeta, että lämpötaloudeltaan hyväksyttävä rat-kaisu voidaan toteutettavissa rakennuksissa saavuttaahyvinkin monella eri tavalla. Lämmön talteenottoa hyö-dyntävä laajennettu tasauslaskenta antaa myös huo-mattavan lisänsä vaipan vaihtoehtomahdollisuuksienvalintaan. Kun lämmön talteenottoa hyväksi käyttäenvoidaan sallia kymmenen prosentin ylitys rakennuksenvaipan kokonaislämpöhäviöille, tämä antaa varsin hy-vät mahdollisuudet valita esimerkiksi arkkitehtonisistasyistä haluttu seinärakenne tai todella paloturvallinenrakenneratkaisu, vaikka yksittäisen rakenneosan U-arvoylittäisikin rakenneosakohtaisen vaatimusrajan selväs-ti.

Parannetun eristävyyden keskittäminen tiettyihin ra-kenneosiin saattaa myös tuottaa rakennuskustannuk-siltaan edullisemman lopputuloksen.

Vanhojen hallirakennusten laajennukset voidaanesimerkiksi useimmissa tapauksissa tehdä arkkitehtuu-riltaan vanhan mukaisiksi keskittämällä aikaisempiinratkaisuihin nähden kasvanut lisäeristys kattoon, latti-oihin ja tarvittaessa ikkunoihin.

Vaipan seinä- ja katto-osien rakentaminen eri mate-riaaleista onnistuu kuten aikaisempinakin vuosina.

Siporex- kiviseinät sekä kevyt runko- ja kattoraken-ne ovat edelleen helposti toteutettavissa oleva ratkai-su, samoin siporex-seinät esimerkiksi pitkien jännevä-lien kattoratkaisujen yhteydessä.

H 1

HPä

ivite

tty

04

/20

04

33.1 YleistäErilaisten pinnoitus- ja rappauskäsittelyjen pohjana si-porex on muita kiviaineksia vastaava materiaali.

Käsittelyjä valittaessa on aina otettava huomioonmyös rakenteen kuivumistarpeen ja myöhemmän kos-teusteknisen toimimisen pinnoille asettamat vaatimuk-set.

Jos siporex-rakenne pinnoitetaan välittömästi asen-tamisen jälkeen, varmistetaan sen kosteustila tarvitta-essa ottamalla näyte pinnoitettavasta alueesta.

Lisäksi on muistettava seuraavat seikat:– Haluttu ulkoseinän pintastruktuuri. Eri siporex-ma-

teriaalien ja pintakäsittelyjen yhdistelmät jättävät sei-näpinnan muodot eri tavoin näkyviin. (kts. 33.3.1.)

– Suojaustarve. Ulkopuolisen suojaustarpeen lisäksi si-säpuolinen käyttö saattaa asettaa erityisvaatimuksia,esim. pinta on suojattava vahingollisia kemikaalejavastaan. Samoin tilojen käyttö saattaa edellyttää sei-nä- ja kattopinnoilta pestävyyttä.

– Vahvistustarve. Esimerkiksi rappauksen on lujitetta-va mekaaniselle rasitukselle altista ulkokuorta.

33.2 Siporex-pinnan viimeistely

Harkko- ja elementtipintoihin tulleet lohkeamat korja-taan ennen pinnoituskäsittelyä parhaiten siporex-paik-kausmassalla. Pieniin kolhuihin riittää yksi täyttökerta,syvemmät kolot kasvatetaan täyteen useana kerrok-sena. Suuremmat sisäpuoliset oikaisut ja täytöt voidaantehdä esim. tiilitasoitteella tai kipsillä. Seinää voidaanoikaisutäytön lisäksi myös hioa, jolloin usein saadaanminimoiduksi täyttömateriaalin menekki. Paikkaus ei saa

sitoa kuivasaumoin ladottuja siporex-vaakaelementte-jä toisiinsa eikä siporex-rakenteita muihin rakenneosiin,esim. sokkeliin.

33.3 Massiiviseinien ulkopinnat

Siporexissa käytetyn ulkopuolen pinnoitteen on riittä-vän hyvin estettävä sadevettä tunkeutumasta raken-teeseen ja sallittava rakennusaikaisen kosteuden jaimeytyneen sadeveden sekä sisäpuolelta tulevan kos-teuden tehokas poistuminen ulkoilmaan. Muita tarvit-tavia ominaisuuksia ovat mm. säänkestävyys, värien pi-tävyys, hyvä tartunta, UV-säteilyn- ja otsoninkestävyys,mekaaninen pysyvyys jne.

Pinnoituksen ajankohtaa harkittaessa on syytä ottaahuomioon esimerkiksi vuodenajan vaikutus sekä sei-nän ja pinnoitteen tyyppi. Kun siporexin keskinmääräi-nen kosteus pinnasta 50 mm syvyyteen on alle 15 pai-no-%, ei siinä enää tapahdu kapillaarista veden liikku-mista, joka saattaisi esim. heikentää joidenkin pinnoit-teiden tartuntaa.

Rakennusajan kosteuden poistumisen nopeuttami-seksi on hyvä antaa rakenteen kuivua mahdollisimmanpitkään ennen pinnoitusta, mikäli esim. työmaan aika-taulu ja vuodenaika antavat siihen mahdollisuuden.

33.3.1 Harkkoseinät

Harkkoseinien tavallisin ulkopuolinen pinnoitus on kak-sikerroksinen kuitulaastirappaus tai verkolla varustettukolmikerrosrappaus. Nämä molemmat rappaustyypitpeittävät seinän harkkokuvion ja epätasaisuudet näky-vistä. Myös huokoistetut, usein kuituvahvistetut rappa-

Kuva H1. Ulkopinnoitetyyppejä.

33. RAKENTEIDEN PINTAKÄSITTELY

0,5-1 mm

(EH)Ohutpinnoite

2-5 mm

Verkotettu 3-kerrosrappaus

~15 mm(+verkko)

1-2 mm(tartunta-kerros)

1-3 mm

(KK,K)Ohutrappaus

1-4 mm

2-kerrosrappaus

4-8 mm(kuitulaas-ti)

Esitetyt kerrospaksuudet ovat ohjeellisia. Lopulliset paksuudet rappausmateriaalin toimittajan suositusten mukaisesti.

Päivit et t y0

4/2

00

4

H 2

usmateriaalit ovat viime aikoina yleistyneet. Rappauk-sen uloin kerros voi olla tasaiseksi hierretty tai se voiolla haluttuun karkeusasteeseen ruiskutettu karhea pin-ta. Ulkopinnan värivaihtoehtoja on eri valmistajilla run-saasti.

Harkkoseinässä voidaan käyttää myös ohuita pin-noitetyyppejä sellaisenaan, jolloin harkkojen saumat jaseinän epätasaisuudet voidaan havaita pinnoitteen läpi.Mikäli harkkojen saumat halutaan korostetusti näky-viin, viistetään harkkojen kulmat työpaikalla ennen ohut-saumamuurausta. Viistetyt harkkosaumat vaativat sei-nän ulkopinnalta erityistä tarkkuutta ja suoruutta, jottasaumaviisteet saadaan tasasuuruisiksi.

33.3.2 Elementtiseinät

Siporex-elementtiseinien ulkopuoliseen pinnoittami-seen suositellaan ns. ohutpinnoitteita tai ohutrappauk-sia, jotka muodostavat muutaman millimetrin paksui-sen, suojaavan ja riittävästi sulkevan pinnan. Riittävänkarkearakeinen pinnoite peittää tehokkaasti myös mah-dolliset paikkausjäljet.

Ohutpinnoitteita valmistavat ja tuovat maahan useatalan yrittäjät. Useimmista pinnoitetyypeistä on saata-vana eri karkeusasteita ja laaja värivalikoima. Siporex-elementtien pinnoitukseen sopivimpia ovat yleensä pin-noitesarjan karkeat ja keskikarkeat tuotteet. Pinnoitteenominaisuuksien parantamiseksi liittyy työhön usein poh-justuskäsittely saman pinnoitteen hienojakoisella tyy-pillä tai erillisellä pohjusteliuoksella.

Pinnoitteiden vedenimu- ja höyrynläpäisyominai-suuksille ei Suomessa ole määritelty tarkkoja teknisiärajoja. Tuotteita voidaan tarvittaessa vertailla esim. sak-salaisissa normeissa määritellyillä kokeilla. Näiden nor-mien mukaan saa siporex-alustalle tehdyn pinnoitteenvesihöyryn läpäisevyyttä kuvaava läpäisevyydeltäänsamanlaisen ilmakerroksen paksuusarvo Sd olla kor-keintaan 2 metriä ja vedenimukyvystä laskettu veden-imukerroin W ei saa ylittää arvoa 0,5 kg/m2h0,5. Lisäksisaatujen kertoimien tulolle on asetettu raja-arvo: W xSd 0,2 kg/mh0,5.

Useimmilla hyviä kokemuksia antaneilla pinnoitteil-la W-arvot ovat alueella 0,05-0,20 ja Sd-arvot 0,15-0,60.

Ohutpinnoitteen toimittajalta on syytä varmistaa, ettäpinnoitteen kosteustekniset ominaisuudet sopivat ni-menomaan käyttöön siporexin yhteydessä. Toimittajanantamia ohjeita määrien ja käsittelykertojen suhteenkannattaa noudattaa, koska niistä poikkeaminen saat-taa vaikuttaa olennaisesti pinnoitteen ominaisuuksiin.

Keskikarkea ja karkea pinnoitus tehdään yleensä ruis-kutyönä. Elementtien välisten pitkittäissaumojen vesi-tiiviyden varmistamiseksi tiivistetään saumojen pohjatennen ruiskupinnoitusta sivellintyönä saman pinnoitus-aineen hienojakoista tyyppiä käyttäen.

Huom! Pinnoitetta ei saa ruiskuttaa yli vaakaelement-tien puskusauman elastisen kittauksen tai vastaavienjoustaviksi tarkoitettujen saumojen.

33.4 Massiiviseinien sisäpuolisetpintakäsittelyt

33.4.1 Harkkoseinien sisäpinnat asuinra-kennuksissa

Maalattavat ja tapetoitavat pinnatPintakäsittelyssä voidaan käyttää normaaleja kiviaines-pohjalle tarkoitettuja tasoitus- ja päällystemateriaaleja.

Huolellisesti asennetun harkko- tai laattaseinän esi-käsittelyksi maalausta tai tapetointia varten riittää yleen-sä:– maalattaville pinnoille osittain tasoitus ja ylitasoitus

kahdesti– tapettipinnoille riittää useimmiten osittain tasoitus ja

ylitasoitus.Tasoitetyön jälkeen avataan joustaviksi suunnitellut

liitoslinjat leikkaamalla tasoitteeseen tarvittavat varjo-saumat tai urat elastista kittausta varten. Tällaisia ovatesimerkiksi seinän ja katon liitokset sekä väliseinien jaulkoseinän liitokset. Ulkoseinien sisäpinnan tasoitekatkaistaan varjosaumalla myös pitkin nurkkalinjaa ra-kennuksen nurkissa.– Maalattavissa tai normaalisti tapetoitavissa välisei-

nissä käytetään ensimmäisen ja toisen tasoiteker-roksen väliin levitettävää pintavahvistuskangasta.Mikäli maalattavissa pinnoissa käytetään lasikuitu-kangasta tai lasikuituhuopaa, voidaan pintavahvis-tuskangas jättää pois.Sisäseinien ulkokulmat ja oviaukon kulmat vahviste-

taan metallisilla kulmalistoilla.

LaatoitusKaakelointi ja keraamiset laatat kiinnitetään esim. nor-maaleissa WC- tiloissa käsittelemättömälle Siporex-pin-nalle laattalaastilla.

Pesuhuoneissa ja vastaavissa kosteissa tiloissa, joi-hin vaaditaan vedeneristys, käytetään tutkittuja, sipo-rexin kanssa toimivia vedeneristyssivelyjä, joilla on ser-tifiointi (VTT n:o 123/01). Laatoitettujen seinien nurk-kaliitokset sekä seinän ja lattian liitokset saumataanelastisella kitillä.

Panelointi ja levypinnatPanelointi tai pinnoituslevyt naulataan johteisiin, jotkaon esim. paisuntatulppien avulla kiinnitetty siporexiin.Rakennusajan kosteutta sisältäviä siporex-seiniä pane-loitaessa on muistettava, että varsinkin kuivattuun puu-tavaraan voi syntyä muodonmuutoksia. Tarvittaessa voi-daan paneelin taakse asentaa kosteussuoja, jolloinvälitilan riittävästä tuulettumisesta on huolehdittava.

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

H 3

33.4.2 Elementtiseinät

Elementtiulkoseinien sisäpuolinen pinnoitusHallirakennuksissa kevytbetoniulkoseinien sisäpuolinenpinnoitustarve riippuu lähinnä käyttöoloista. Kuivissavarasto- yms. tiloissa jätetään pinnat useimmiten käsit-telemättä, jolloin saadaan rauhallinen akustoiva pinta.Ulkonäkösyistä voidaan käyttää erilaisia kiviainespin-noille soveltuvia maalauksia yksinkertaisimmista latek-seista lähtien. Sisäilman kosteus, kemialliset rasitukset,pestävyys- ja hygieniavaatimukset yms. seikat määrää-vät vaativampien pintakäsittelyjen tarpeen.

Kuivat tilatNormaaleissa kuivissa varasto- ja teollisuustiloissa jä-tetään ulkoseinän sisäpinta usein pinnoittamatta. Täl-löin karkaistun kevytbetonin rakennusaikainen kosteusvoi tehokkaasti kuivua myös sisätiloihin päin. Seinänkuivumisen jälkeen sen läpi kulkeutuvan vesihöyryn ai-heuttama ulkopinnan rasitus on huomattavasti kuivu-misvaihetta vähäisempi.

Mahdollisesti käytettävät sisäpinnan maalit voivat ollaesim. puolihimmeitä latekseja, elleivät esim. mekaani-set rasitukset vaadi muunlaisia pintoja. Korkeampaastandardia edellyttävissä tiloissa pinnoitukset tehdäänhaluttuun tasoon.

Kosteat tilat ja muut erikoisolosuhteet.Tiloissa, joissa jatkuvasti on korkea suhteellinen kos-teus, ulkoseinien sisäpinnat on saatava riittävän höyry-tiiviiksi, jotta seinään ei tunkeudu liian suuria kosteus-määriä. Mekaaninen kestävyys ja mahdolliset kemialli-set pinnoitteeseen ja seinämateriaaliin kohdistuvat ra-situkset on myös otettava huomioon.

Useimmilla maaleilla antaa esimerkiksi kaksi käsit-telykertaa sellaisenaan riittävän tiiviin tuloksen. Pintavoidaan myös tasoittaa, jolloin maalin menekki saadaanvähenemään.

Kun on kyse pelkästä sisätilojen korkeasta kosteu-desta, riittää, että seinään tunkeutuva vesihöyrymääräpysyy kohtuullisena ulkopinnoitteen läpäisykykyyn näh-den, kun otetaan huomioon myös seinään kohdistuvasaderasitus.

33.5 Katot ja välipohjat

33.5.1 Tiivis yläpinta; esim. massiivikatot

Tiiviillä yläpuolisella pintakerroksella varustettujen kat-tojen tai välipohjien siporex-elementtien rakennekos-teus pääsee kuivumaan vain elementtien alapinnankautta. Tästä johtuen alapinnan käsittelyn on oltavahelposti vesihöyryä läpäisevä.

– Tehdas- ja hallirakennusten katon alapinta jätetäänusein ilman pintakäsittelyä. Tällöin pienet värierot japaikkausjäljet saattavat jäädä näkyviin. Yleisin hen-gittäväksi tarkoitetun alapinnan maalauskäsittely hal-lirakennuksissa on himmeä tai puolihimmeä latex-ruiskutus. Puolikiiltävät ja kiiltävät lateksit tai esim.öljymaalit ovat yleensä liian tiiviitä.

– Asuinrakennuksissa ja esim. konttoritiloissa yleisinkaton pinnoite on tasoiteruiskutus, johon voidaan se-koittaa n. 20 % lateksia halutun värisävyn saavutta-miseksi.Myös yläpinnastaan höyryä läpäisemättömällä lisä-

eristyksellä varustetut katot (kts. kappale 6.2) käsitel-lään alapinnastaan höyryä läpäisevällä tavalla.

Kosteiden tilojen kohdalle tehdään tiivis alaslasku,joka tuuletetaan kuivalla ilmalla. Myös kuivissa tiloissaon ehdottomasti huolehdittava siitä, että esim. pane-loinnin tai levytyksen taakse jäänyt siporex-elementtipääsee kuivumaan.

33.5.2 Tuulettuvat katot

Teollisuuden rakennuksetYläpuolelta tuuletettu katto valitaan varsinkin hallira-kennuksiin yleensä siksi, että sisäilma vaatii sellaisenkäyttämistä. Katon alapintaan tehdään tällöin tiivis ker-ros käyttäen esimerkiksi yksikomponenttisia alkydi-,epoksiesteri-, syklokautsu- tai kloorikautsumaaleja taikaksikomponenttisia polyuretaani- tai epoksimaaleja.Sopivalla maalauskäsittelyllä voidaan siporex-pinta kä-sitellä kestämään käytännöllisesti katsoen millaisia si-säilman olosuhteita tahansa .

Yhtenäisen maalipinnan aikaansaamiseksi voidaanelementtien välisiä saumoja tiivistää esim. elastisellakitillä, umpisoluisella tiivistysnauhalla tai viisteen poh-jan laastikäsittelyllä.

Mikäli sisällä on tuuletustilaan nähden ylipaine, ontiiviyteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Pientalot ja vastaavat rakennuksetPientalojen normaalit yläpuoleltaan tuulettuvat ja mi-neraalivillalla tai muilla huokoisilla materiaaleilla lisä-eristetyt siporex-katot kuivuvat lisäeristeen lävitse ylös-päin. Tällaisen katon alapinta voidaan tarpeen mukaanpinnoittaa myös tiiviillä materiaaleilla, kun sisätiloissaon kosteutta tai pintojen on esim. oltava helposti pes-täviä.

Yhtenäisen tiiviin maalipinnan aikaansaamiseksi täy-tetään saumaviisteiden pohjat tarvittaessa esimerkiksitasoitteella tai akryylikitillä.

Yleisin pinnoite normaaleissa kuivissa asuintiloissaon jo edellä tiiviin yläpintaratkaisun yhteydessä mainit-tu ruiskutasoite.

H 4

HPäivit et t y0

4/2

00

4

34. KIINNIKKEET JA KIINNITYKSET SIPOREXIIN

34.1 Yleistä kiinnikkeistä

Normaaleja kevytbetonille tarkoitettuja kiinnikkeitä käyt-täen siporexiin kiinnittäminen on nopeaa ja helppoa.Vetokuormitettavan naulan on oltava siporexille suun-niteltu. Ruuveista toimivat parhaiten karkeakierteiset,koko mitaltaan kierteitetyt tyypit. Kiinnikkeiden pito voiperustua myös kiinnikkeen laajenemiseen, kiinnikkees-tä ulos tunkeutuviin tartukkeisiin tai liimaus- tai valu-tartuntaan.

Kiinnikkeitä käytettäessä kannattaa valita tarvittavaaminimikokoa hieman suurempi tyyppi, jolloin lujuus voikasvaa moninkertaiseksi ja täten myös työvirhevaaravähenee, eikä kiinnittämisen kokonaiskustannus yleen-sä paljoakaan kasva. Joidenkin muovi- tai kumiosia si-sältävien kiinnikkeiden vanhenemis- ja kutistumisomi-naisuudet saattavat vaikuttaa kiinnitysten pitkäaikais-lujuuteen. Esimerkiksi normaalia korkeammat lämpöti-lat (valaisimien kiinnitys!) saattavat nopeuttaa vanhe-nemisilmiötä. Tarvittaessa on tiedot ominaisuuksistasyytä varmistaa kiinnikkeiden toimittajilta.

Paloturvallisuus on myös muistettava kiinnikkeitä va-littaessa. Esim. raskaat läpimenevät kiinnikkeet saatta-vat palotilanteessa johtaa lämpöä. Samoin esim. muo-vitulppien käyttö kattoon kiinnitettäessä ei anna var-minta mahdollista tulosta, jos ripustusten pysyvyyspalotilanteessa on tärkeää.

34.2 Kiinnikkeidenkorroosionkestävyys

Kiinnikkeiden tulee olla riittävän korroosionkestäviä. Si-porex itsessään ei ole aggressiivista, mutta kosteus jailman happi voivat varsin vapaasti liikkua huokoisessamateriaalissa ja aiheuttaa korroosiota. Tässä mielessärasitetuimpia ovat ulkoseinien ulkopintoihin ja kylmiin ra-kenteisiin tehtävät kiinnitykset, joissa varsinkin suoraansiporexiin kiinnitettävien naulojen ja ruuvien tulee olla kor-roosion kestäviä, esimerkiksi vahvasti kuumasinkittyjä taisyöpymätöntä materiaalia. Normaaleissa kuivissa sisäti-loissa voidaan yleensä turvallisesti käyttää tavallisia sisä-käyttöön tarkoitettuja kiinnikkeitä, kuitenkin suoraan si-porexiin kiinnittyviin nauloihin ja ruuveihin suositellaan vä-hintään sähkösinkityksen tasoista käsittelyä.

34.3 Siporexin tiheysluokan vaikutuskiinnityksen lujuuteen

Siporex-materiaalia valmistetaan käyttökohteesta riip-puen useita kuivatiheystyyppejä; 400 kg/m3, 450 kg/m3, 500 kg/m3 ja 600 kg/m3. Siporexin tiheys vaikut-taa voimakkaasti varsinkin kiinnikkeiden vetolujuuteen.Valmistajat ja maahantuojat ilmoittavat kiinnikkeilleensallittujen kuormitusten yhteydessä myös niihin liitty-vän kevytbetonin tiheysluokan, usein myös kuormituk-set eri tiheysluokittain.

Valitse kiinnikkeille sallittavat lujuusarvot oikean kuiva-tiheyden mukaisista taulukoista! Siporexin kuivatihey-den muuttuessa välillä 400-500 kg/m3 kiinnityksenvetolujuus voi jo muuttua 2-3 -kertaiseksi. Pidon muu-tokset vaihtelevat kiinniketyypeittäin, joten oikeat ar-vot on varmistettava kiinnikkeen toimittajilta.

34.4 Erilaiset kuormitustyypit

Yleensä kiinnityksiä rasittavat selväpiirteiset, helpostimääritettävät kuormitukset kuten kiinnitettävän esineenpaino, mutta yllättäviäkin rasituksia saattavat aiheuttaaesim. pitkien putkistojen lämpöliikkeet, kiinnitysalustantaipumat kuormitusten vaihteluista johtuen (lumikuor-ma katoilla) ja muut vastaavat seikat. Mikäli esimerkik-si putkilinja olisi ripustettu katon pääkannattajiin ja si-porex-massiivikaton jännevälin keskelle, pyrkisi kiinni-tys siporexiin palkissa olevaan kiinnityskohtaan verrat-tuna liikkumaan lumikuormasta alaspäin ja auringon-säteilyn lämmittäessä kattoa myös normaaliasennos-taan ylöspäin. Linjan kiinnitys siporex-elementtien nel-jännespisteisiin antaa tukien keskinäisen liikkumisensuhteen paljon turvallisemman ratkaisun. Ratkaisueimerkiksi ripustettavan putkiston omiin lämpöliikkei-siin ovat mm. riittävän pitkät putkien ripustimet.

34.5 Dynaamiset kuormitukset

Dynaamiset kuormitukset on yleensä otettava huo-mioon lisäämällä kiinnityksen varmuutta useammilla/suuremmilla kiinniketyypeillä. Samoin on harkittava,minkä tyyppisiä kiinnikkeitä voidaan käyttää. Esim. jat-kuvaa värinää aiheuttavat raskaat koneripustukset kat-toon saattavat vaatia läpipulttauksen ja kattoelementinyläpuoliset riittävän suuret aluslevyt.

34.6 Usean kiinnikkeen ryhmä

Käytettäessä kiinnikkeitä usean kappaleen ryhmänä onpyrittävä jakamaan kuormitus tasaisesti eri kiinnikkeil-le esim. sopivan välilevyn avulla. Kiinnikkeiden keski-näisen etäisyyden on myös oltava riittävä, jotta niilleilmoitettuja kuormituksia voidaan käyttää. Useimmatkiinnikkeiden toimittajat ilmoittavat minimietäisyydenteknisissä tiedotteissaan.

34.7 Eräiden kiinnitystenkapasiteetteja

Tässä tietoja kiinnikkeistä, joiden kapasiteettitietoja eiesiinny toimittajien teknisessä aineistossa:

AlumiinileikkonaulaNauloja on saatavissa Ikaalisten siporex-tehtaalta. Nau-lan hyvä vetotartunta perustuu sen kiilamaiseen muo-toon. Kiinnitettäessä esim. koolauksia on varottava tä-

Päiv

itett

y0

4/2

00

4

H 5

rinällä irroittamasta jo kiinni lyötyjä nauloja. Ristikkäinlyödyt naulaparit antavat melko hyvän varmistuksenpitkäaikaiskiinnityksiin.Häiriintymättömille naulauksille voidaan arvioida tau-lukon H1 mukaisia sallittuja kapasiteetteja.

Terästapin, esim. kierretangon valukiinnitysKiinnityksen lujuus riippuu teräksen ja valureiän mitoistasekä siporexin tiheysluokasta. Valussa käytetään esim.100/450 sementtilaastia.Valumassa ei saa kutistua liiaksi. Valureikä on puhdis-tettava huolellisesti. Taulukon H2 kapasiteetit ovat sal-littuja arvoja, varmuus vähintään 2,5.

34.8 Esimerkkejä eri kiinnitystapauk-sista ja niihin soveltuvista kiinnikkeistä

SeinäkoolauksetPitkä paisuntatulppa, esim. karmitulppa, Hema-naula,Turbo-Fast-naula, Alumiinileikkonaula.Kiinnitykset 600-900 mm:n välein, kiinnityssyvyys vä-hintään 80 mm.

KattokoolauksetPitkä paisuntatulppa, esim. karmitulppa, Hema-naula.Kiinnitykset 600-900 mm:n välein, kiinnityssyvyys vä-hintään 80 mm.

Lautaverhouksen koolaus mineraalivillan päälleNaulausvälike + pitkä paisuntatulppa, esim. karmitulp-pa.Kiinnitykset 600-900 mm:n välein, kiinnityssyvyys vä-hintään 80 mm.

Ulko-ovien puukarmitNailontulpat + säädettävät karmiruuvit, kumiset paisun-tatulpat.Tiivistys mineraalivillalla, kiinnityssyvyys vähintään 80mm.

Parveke-, varasto- ym. ovien karmitKarmitulpat.Kiinnityssyvyys vähintään 80 mm, tiivistys polyuretaa-nivaahdolla tai villalla.

Palo-ovien karmit, teräskarmitHema-naula, karmitulppa, injektiohartsi tai valu + kier-retanko, valukiinnitys.Tiivistys laastilla tai palamattomalla mineraalivillalla.

IkkunankarmitKarmitulpat.Tiivistys polyuretaanivaahdolla tai mineraalivillalla, kiin-nityssyvyys vähintään 80 mm.

KeittiökalusteetPitkät paisuntatulpat, esim. karmitulpat, karkeakiertei-set kevytbetonitulpat.Kiinnityssyvyys vähintään 80 mm. 68 mm:n seinäänkierretanko + injektiohartsi tai läpipulttaus.

PesualtaatKierretanko + injektiohartsi, pitkät paisuntatulpat.Kiinnityssyvyys vähintään 80 mm. 68 mm:n seinääninjektiohartsi + kierretanko tai läpipulttaus.

PatteritKevytbetonitulpat.

Taulukko H1Leikkonaulojen kapasiteetteja

Reikä, halk. mm Syvyys mm Teräs mm Sallittu kuormitus kN eri tiheysluokissa Minimi reuna-

ja c/c- etäisyys

400 kg/m3 450 kg/m3 500 kg/m3 kuormatyypeitt.

veto/leikkaus veto/leikkaus veto/leikkaus veto/leikkaus

30 150 10 0,7/1,0 0,7/1,0 0,7/1,0 75/150

50 170 10 1,5/1,5 1,5/1,5 1,5/1,5 150/200

50 270 12 3,5/1,7 4,5/1,7 5,5/1,7 150/200

Taulukko H2Valutappien kapasiteetteja

Naula, pituus mm Lyöntisyv. mm Kiinnitetyn paksuus mm Sallittu kuormitus N eri tiheysluokissa

400 kg/m3 450 kg/m3 500 kg/m3

veto/leikkaus veto/leikkaus veto/leikkaus

100 75 25 -/150 50/180 100/240

100 100 0 -/220 50/250 100/300

125 100 25 40/220 60/270 110/320

150 125 25 70/290 110/330 150/400

Päivit et t y0

4/2

00

4

H 6

ListatNaulatulpat, listatulpat, ohuet sinkityt naulat ristiin.

Verhotangot, peilit, hyllytPaisuntatulpat.

Taulut ym. kevyet kiinnityksetNailontulpat, naulatulpat, listatulpat, karkeakierteisetruuvit, sinkityt naulat, taulukoukut.

PalotikkaatInjektiohartsi + kierretanko, poraus + valu + kierretan-ko.

Rännien syöksytorvetKarkeakierteinen kevytbetonitulppa + laippatappi.

Raskaat kiinnitykset kattoon: kattokruunut, keinut,baarikeittiön kaapistot ym.Injektiohartsi + kierretanko, kiinnityssyvyys vähintään110 mm, läpipulttaus.

Kiinnikkeiden kuormitusarvot löytyvät kiinniketoimitta-jien esitteistä.

34.9 Kiinnikkeiden toimittajia

– Hilti (Suomi) Oy, Helsinki– Sormat Oy, Helsinki– Vipmek Oy, Helsinki

H 7

HPä

ivite

tty

04

/20

04

35.1 Materiaalin toimitukset,kuljetus ja varastointi

Materiaalien tilaus työmaalle on pyrittävä aina suoritta-maan alun perin laaditun toimitusjärjestyksen mukai-sesti. Elementit on tehtaalla varastoitu sitä noudatta-en, ja poikkeava järjestys voi aiheuttaa lisäkäsittelynmyötä kustannuksia ja materiaalin ylimääräistä kolhiin-tumista.– Kuljetuksessa materiaali ei saa liikkua siten, että se

vahingoittuu. Lasti on myös suojattava sateelta ja li-kaantumiselta matkan aikana.

– Hyvällä työmaasuunnittelulla saatetaan elementtienvälivarastointi usein välttää kokonaan; asennus ta-pahtuu parhaimmillaan suoraan kuormasta kohtee-seen. Mikäli välivarastointia tarvitaan, on elementti-en alustan oltava suora ja tukeva. Elementtinippu-jen väliin on asetettava riittävän leveät välipuut sa-maan linjaan alemman kannatuksen kanssa.

– Nostot ja liikuttelu on suoritettava asianmukaisin tur-vallisin välinein, jotka eivät myöskään vahingoita ele-menttejä.

– Myös harkot kannattaa mahdollisuuksien mukaanpurkaa kuormasta suoraan rakennettavan seinän vie-reen, jolloin välivarastointia ei tarvita. Tällöin on var-mistettava, että esim. holveja ei tällä varastoinnillaylikuormiteta.

– Ehjänä säilyvä, paikkauksia tarvitsematon materiaalisaa varovaisemman käsittelyn myös seuraavien työ-jaksojen aikana.

– Suojaus lisäkostumista vastaan on aina kannattavaa.

35.2 Siporex-rakenneosienasentaminen– Tarkoituksenmukaisten asennusvälineiden käyttö säi-

lyttää materiaalin ehjänä, turhia paikkauksia raken-teissa kannattaa välttää.

– Harkitsematon välivarastointi saattaa johtaa raken-teiden ylikuormittamiseen, josta ääritapauksissa seu-raa vaurioita.

35. TYÖMAAVAIHEESSA MUISTETTAVIASEIKKOJA

35.3 Työmaanaikainen lämmitys jakuivaus

Alkukuivatuksen aikana rakenteet luovuttavat sisältä-määnsä kosteutta suhteellisen nopeasti, joten riittävätuuletus rakenteiden kuivumisen ehdoton edellytys.Lämmityksen tehosta ja ulkoilmasta riippuen sisäilmavoi sitoa itseensä 3-10 g vettä kuutiometriä kohti. Mi-käli ilma ei vaihdu, vesihöyry kyllästää sen nopeasti, jatämän jälkeen vesihöyry vain pyrkii diffuusioitumaanulkoseiniin ja kondensoitumaan ikkunapintoihin. Raken-teiden kuivuminen riippuu siis ratkaisevasti tuuletuk-sen määrästä. Toinen kuivaamismahdollisuus on kos-teuden poistaminen sisäilmasta koneellisesti, jollointuuletusta taas on vältettävä.

35.4 Suojaustoimet työn keskeytyessäVarsinkin pientalojen rakennusrytmi saattaa joskus ollasellainen, että työt keskeytetään talviajaksi, tai raken-tamiseen tulee muita pitkiä taukoja. Tällöin valmiiksisaatu vesikatto suojaisi runkoa huomattavasti parem-min kuin tilapäisrakennelmat, joihin usein ilmestyy yl-lättäviä vuotokohtia.

Rakennuksen pelkkä kevytbetonirunko tai kellariosasaatetaan jättää täysin kylmänä odottamaan työn jat-kumista. Tällöin on luonnollisesti huolehdittava siitä, ettäroutiminen ei pääse vaurioittamaan perustuksia kylmi-en sisärakenteiden ja ehkä vielä avoimien sokkelin ym-pärysten kautta, sekä suojattava rakenteet sateelta, mi-käli katto ei ole kunnossa. Joskus unohtuva tärkeä seik-ka on riittävä tuuletus. Tämä on entistäkin tärkeämpi,jos lattiarakenteet eivät vielä sulje maapohjaa. Raken-teiden suojaamana tai tilapäislämmityksen avulla sesäilyy sulana ehkä koko talven, ja tuuletuksen puuttu-essa siitä nouseva vesihöyry tiivistyy suoraan viileisiinkevytbetonirakenteisiin tai vasta katon suojapressuihinja tippuu niistä kattolaattoihin. Tällaisessa tapauksessamaapohja olisi ehdottomasti peitettävä esimerkiksi ke-vytpeitteellä. Sama koskee ryömintätilallista alapohjaa,eristävä muovi on levitettävä maanpintaan jo ennenalapohjaelementtien asennusta eikä rakennuksen vii-meistelyvaiheessa.

I 1

IPä

ivite

tty

04

/20

04

36. LÄHDEKIRJALLISUUS

Rak. MK B5Kevytbetoniharkkorakenteet

Rak. MK C1Ääneneristysmääräykset

Rak. MK C3Lämmöneristysmääräykset

Rak. MK C4Lämmöneristysohjeet

Rak MK D5Rakennuksen lämmityksen tehon- ja energiatarpeenlaskentaohjeet

RIL 172-1987Kevytbetoniharkkorakenteet

Siporex-kevytbetonielementtien tyyppihyväksyntäpäätös

VTT:n tuotesertifikaatti Nro C260/03375 mm paksun harkkoseinän ominaisuuksia

VTT Bet 411332Lausunto harkkoseinien mitoitusmenetelmästä

VTT LVI 5862Lausunto sokkelirakenteen ääneneristävyydestä

VTT Bet 44340Lausunto pystyelementtiseinien mitoituskäyrästöistä

VTT RTE 10283/96Lausunto siporex-ulkoseinän vaikutuksesta kerrostalonhuoneistojen väliseen ilmaääneneristävyyteen

VTT RTE 4597/01Lausunto ilmaääneneristävyydestä kerrostalossa kak-sinkertaista siporex-väliseinärakennetta käytettäessä

VTT RTE 33460/01Siporex-harkkojen ympäristöprofiili 2000

RakennustietosäätiöYmpäristöseloste nro 1

TTKK/TalonrakennustekniikkaLausunto 1136, siporex-harkkoseinän normaalinen läm-mönjohtavuus

VTT Sertifikaatti nro C123/01Väliseinälaattojen toimivuus vedeneristeiden kanssa

Sisäilmanyhdistys julkaisu 5Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luo-kitus

VTT Nro RTE1285/03 29.04.2003M1-luokituksen vaatima aistinvarainen arviointi

Turun AluetyöterveyslaitosRaportti/5210-2001-5402bSiporex-seinien ääneneristävyystutkimus koerakennus-kohteessa

Arkk.tsto Alpo Halme:– useita lausuntoja siporex-rakenteiden ääneneristä-

vyydestä

Insinööritoimisto Heikki Helimäki OyRaportti 2435 28.11.2002Siporex-välipohjan rakenne ja liitokset (ääneneristävyys-selvitys)

Lausunto 2699-1 15.3.2004 Siporex-harkkoseinänääneneristävyys.

J. Kinnunen:Leca-harkkoseinän mitoitus tuulikuormille

R. Mustonen:Suomalaisten rakennusmateriaalien luonnollinen radio-aktiivisuus

VTT tutkimusselostus Nro KET 2022/00 24.05.00Siporexin radioaktiivisuuden määritys

BY 202:Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja, osa 2

BY 6B Erikoislaastin käyttöselosteSiporex harkkoliima V

Siporex-kevytbetonielementtien suunnitteluohje

Siporex-teollisuushallien rakenteet

Siporex-harkkojen ja -palkkien asennus- ja käsittelyoh-jeet

Siporex-ohutsaumalaastin käyttöohje

Siporex-portaiden suunnittelu- ja asennusohje

Siporex-harkkoseinään tukeutuvien teräspalkkien suun-nitteluohje

Siporex-harkkoseinään tukeutuvien teräspalkkien va-lintataulukko

Siporex-kiinnikeopas

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.1

Siporex-alapohjaEristys- ja pintavaihtoehtoja

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.1

Sokkelileikkaus, matalaperustusSiporex-alapohja ja -harkkoseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.2

Sokkelileikkaus, matalaperustusSiporex-alapohja ja -harkkoseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.3

Sokkelileikkaus, matalaperustusSiporex-alapohja ja yhdistelmäseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.4

Sokkelileikkaus, matalaperustusSiporex-harkkoseinä ja maanvarainen lattia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.5

Sokkelileikkaus, matalaperustusSiporex-alapohja ja -harkkoseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.6

Harkkohallin sokkelileikkausMatalaperustus, maanvarainen lattia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.2.7

Sokkelileikkaus, matalaperustusSiporex-harkkoseinä ja maanvarainen lattia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.4.1

Alapohjan ja kantavan väliseinän liittyminen

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.4.2

AlapohjaKostean tilan seinäliitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.4.3

AlapohjaSaunan seinän seinäliitos

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.4.4

AlapohjaSaunan seinän seinäliitos

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.5.1

Huoneistojen välisen siporex-kaksoisseinänliittyminen alapohjaan

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.5.2

Huoneistojen kaksoisrakenteinen väliseinäAlapohjaliitos

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

11.5.3

Huoneistojen välinen kevyt siporex-väliseinäAlapohjaliitos

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.1

Siporex-välipohjarakenteita

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.1

Välipohja – ulkoseinäliitosSiporex 375-harkkoseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.2

Välipohja – ulkoseinäliitosSiporex-yhdistelmäseinä, mineraalivillaeriste

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.3

Välipohja – ulkoseinäliitosSiporex-yhdistelmäseinä, mineraalivillaeriste

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.4

Kellarin kattoSiporex-yhdistelmäseinäLeikkaus ulko-oven kohdalta

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.5

Kellarin kattoSiporex 375-harkkoseinäLeikkaus ulko-oven kohdalta

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.6

Kellarin kattoSiporex-yhdistelmäseinäLeikkaus ulko-oven kohdalta

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.2.7

Kellarin kattoSiporex 375-harkkoseinäLeikkaus ulko-oven kohdalta

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.1

Kellarin perusmuuriLiitos siporex-massiiviharkkoseinään ja -laatastoon

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.2

Kellarin perusmuuriLiitos siporex-massiiviharkkoseinään ja -laatastoon

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.3

Kellarin perusmuuriLiitos siporex-yhdistelmäseinään ja -laatastoon

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.4

Kellarin seinä, rinneratkaisuTiiliverhottu siporex-yhdistelmäseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.6

Kellarin perusmuuriLiitos siporex-yhdistelmäseinään ja -laatastoon

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.7

Kellarin seinä, rinneratkaisuTiiliverhottu siporex-yhdistelmäseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.3.8

Kellarin perusmuuriLiitos siporex-massiiviharkkoseinään ja -laatastoon

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

12.4.1

Kantavan siporex-väliseinän liittyminen välipohjaan

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.1.1

Siporex-yläpohjaTuuletettu vaakasuora laatasto

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.1.2

Siporex-yläpohjaTuuletettu kalteva kattorakenne

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.1.3

Siporex-yläpohjaLaataston yläpuolinen lisälämmöneristys

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.2

Räystäs, ulkopuolinen vedenpoistoSuora siporex-yläpohja

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.3

Räystäs, ulkopuolinen vedenpoistoSuora siporex-yläpohja

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.6

Harkkohallin räystäs, ulkopuolinen vedenpoistoPuinen kattorakenne

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.7

PäätyräystäsLisäeristetty siporex-massiivikatto ja -harkkoseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.8

Harkkohallin päätyräystäsPuinen kattorakenne

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.11

RäystäsleikkausKalteva siporex-yläpohja/massiiviharkkoseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.12

RäystäsleikkausKalteva siporex-yläpohja/yhdistelmäseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.2.13

RäystäsleikkausKalteva siporex-yläpohja/yhdistelmäseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.4.1

Kantava väliseinäLiittyminen yläpohjaan

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.5.2

Huoneistojen välisen siporex-kaksoisseinänliittyminen siporex-yläpohjaan

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.5.3

Huoneistojen välisen betoniseinän liittyminensiporex-yläpohjaan

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.6.1

Kalteva siporex-yläpohjaHarjan tuuletusjärjestely

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

13.7.1

Sisäänvedetty parvekeSiporex-seinän ja holvin rakenne

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

14.1.1

Siporex-harkkoseinä, kantava massiiviharkko

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

14.1.3

Kantava siporex-yhdistelmäseinäTiiliverhous, mineraalivillaeristys

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

14.1.5

Kantava siporex-yhdistelmäseinäTiiliverhous, mineraalivillaeristys

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

14.1.6

Kantava siporex-harkkoseinäPuuverhous, mineraalivillaeristys

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

14.2

Kulmaikkunan tuenta teräspilarilla

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

15.3.3

Yhdistelmäulkoseinään liittyvä huoneistojenväliseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

15.3.4

Ei-kantava väliseinä/ulkoseinäliitos

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

15.3.5

Ei-kantava seinäUlkoseinäliitos

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.1.1

Siporex-väliseinälaattaKevyt seinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.1.2

Siporex-väliseinälaattaKevyt seinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.1.3

Siporex-väliseinäelementtiKevyt seinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

17.2.1/2

Kevyen siporex-väliseinän liitoksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

17.2.3/4

Kevyen siporex-väliseinän liitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

17.2.5/6

Kevyen siporex-väliseinän liitoksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

17.2.8

Kevyen siporex-väliseinän liitos välipohjaan

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

17.2.9 A

Kevyen siporex-seinän liitoksiaPuuyläpohja

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

17.2.9 B

Kevyen siporex-seinän liitoksiaPuuyläpohja

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.3

Kevyen siporex-väliseinän liitoksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.3.3

Kevyen siporex-väliseinän liitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:5

17.3.6

Siporex-laattaseinän liitoksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:5

17.3.7

Puu- ja tiiliseinän liitos siporexiin

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:5

17.3.8 A

Väliseinät, ovikarmin liittyminen runkoonSiporex-väliseinälaatat

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:5

17.3.8 B

Väliseinät, ovikarmin liittyminen runkoonSiporex-väliseinälaatat

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:5

17.3.9

Liikuntasauma harkkoseinässä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.4.1

Kevyt siporex-väliseinäLiittymät ala- ja välipohjaan

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.4.2

Saunan seinän/kostean tilan liittymätsiporex-laatastoihin

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.4.3

Kostean tilan seinän liittymät siporex-laatastoihin

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:20

17.5.1

Siporex-väliseinälaatat, raskaat ovirakenteetEsimerkki laattojen sovittelusta

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:20

17.5.2

Siporex-väliseinälaatatEsimerkki laattojen sovittelusta

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.7

Siporex-pientaloTalouskellarin rakenteita

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

17.8

Siporex-kaide

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

18.2.1/2 A

Huoneistojen välisen siporex-laattaseinän(> 500 kg/m3) liitoksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:2,5

18.2.1 B

Huoneistojen välisen siporex-laattaseinän(> 500 kg/m3) liitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

18.2.3 A

Huoneistojen välisen siporex-laattaseinän(> 500 kg/m3) liitoksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

18.2.3 B/C

Huoneistojen välisen siporex-laattaseinän(> 500 kg/m3) liitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:5

18.2.3 D

Siporex-laattaseinän liittyminenpuurakenteiseen yläpohjaan

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

18.2.3 E

Huoneistojen välisen siporex-laattaseinän(> 500 kg/m3) liitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

18.4.1

Huoneistojen välisen siporex-laattaseinän(> 500 kg/m3) liitoksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

1.1.1

SokkelileikkausVaakaelementtiseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

1.1.2

SokkelileikkausPystyelementtiseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

1.1.3

SokkelileikkausKantava pystyelementti

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

1.1.4

SokkelileikkausVaakaelementtiseinä, siporex-listaelementti

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

1.1.5

SokkelileikkausVaakaelementtiseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

1.1.6

SokkelileikkausPystyelementtiseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

2.0

Siporex-välipohjarakenteita

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.0

Siporex-yläpohjiaMassiivikattotyyppejä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.0

Siporex-yläpohjiaMassiivikatto, tuuletettu katto

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.1.1

Siporex-massiivikattoHarjadetalji

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.2.1

Siporex-massiivikattoKattoikkunadetalji

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.3.1

Siporex-massiivikattoPäittäissaumadetalji

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.3.2

PuurunkoSiporex-massiivikattoPäittäissaumadetalji

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

3.3.3

TeräsrunkoSiporex-massiivikattoPäittäissaumadetalji

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.0.1

Siporex-vaakaelementtiseinäVaakasauman rakenne

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.0.2

Siporex-pystyelementtiseinäPystysauman rakenne

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.1

Siporex-vaakaelementtiseinäListakiinnitys teräsprofiililla

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.2

Siporex-vaakaelementtiseinäKiinnitys siporex-listaelementillä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.3

Siporex-vaakaelementtiseinäPiilokiinnitys

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.4

PuurunkoSiporex-vaakaelementtiseinäListakiinnitys teräsprofiililla

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.5

PuurunkoSiporex-vaakaelementtiseinäPiilokiinnitys

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.6

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäListakiinnitys teräsprofiililla

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.7

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäListakiinnitys teräsprofiililla

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.8 A

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäPiilokiinnitys

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.8 B

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäPiilokiinnitys

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.9

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.10

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.11

Siporex-vaakaelementtiseinäVäliseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.12

Siporex-vaakaelementtiseinäVäliseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.13

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäVäliseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.14

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäVäliseinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.15

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.16

Siporex-vaakaelementtiseinäListakiinnitys teräsprofiililla

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.1.17

PuurunkoSiporex-vaakaelementtiseinäPiilokiinnitys

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.2.1/2

Siporex-vaakaelementtiseinäNurkan sovituselementin kiinnitysvaihtoehdot

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.2.3/4

Siporex-vaakaelementtiseinäNurkan kulmaelementin kiinnitysvaihtoehdot

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.2.5

TeräsrunkoSiporex-vaakaelementtiseinäNurkan kulmaelementin kiinnitysvaihtoehdot

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.3.1/2

Siporex-vaakaelementtiseinäLaajennusmahdollisuus nurkassa

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.3.3

Siporex-vaakaelementtiseinä nurkassa

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.4.1/2

Siporex-vaakaelementtiseinäOviaukon pielirakenteet

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.4.3/4

Siporex-vaakaelementtiseinäPienen oviaukon pielirakenteet

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.4.5

Siporex-vaakaelementtiseinäPienen oviaukon pielirakenne

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

4.5.1

Siporex-vaakaelementtiseinäIkkunoiden välipilarit

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.1

Räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, listakiinnitysEi laajennusvaraa

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.2

Räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, listakiinnitysLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.3

Räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, piilokiinnitysEi laajennusvaraa

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.4

Räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, piilokiinnitysLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.5

Räystäsleikkaus, pitkä sivuPystyelementitEi laajennusvaraa

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.6

Räystäsleikkaus, pitkä sivuKatossa ei vastakallistuksia

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.7

Puurunko, räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, listakiinnitysLaajennusvara

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.8

Teräsrunko, räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, listakiinnitysLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.1.9

Räystäsleikkaus, pitkä sivuVaakaelementit, listakiinnitysEi laajennusvaraa

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.1

Räystäsleikkaus, päätyVaakaelementit, listakiinnitysLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.2

Räystäsleikkaus, päätyVaakaelementit, piilokiinnitysLaajennusvara

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.3

Räystäsleikkaus, päätyPystyelementitLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.4

Räystäsleikkaus, päätyKatossa ei vastakallistuksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.5

Puurunko, räystäsleikkaus, päätyVaakaelementit, listakiinnitysLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.6

Räystäsleikkaus, päätyVaakaelementit, listakiinnitysLaajennusvara

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.7

Räystäsleikkaus, päätyPystyelementitLaajennusvara

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.2.8

Räystäsleikkaus, päätyKatossa ei vastakallistuksia

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.3.1

Katon alataiteLiittymä keskipilariin

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.3.2

Katon laajennusLaajennus pitkällä sivulla

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.3.3

Katon alataiteLiittymä keskipilariin

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.4.1

RäystäsleikkausKantava pystyelementtiseinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.4.2

RäystäsleikkausEi-kantava pystyelementtiseinäKonttoritila tai vastaava

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.4.3

Kantava siporex-pystyelementtiHarkkohallin räystäs, ulkopuolinen vedenpoistoPuinen kattorakenne

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:20

5.5.1

Kattoliitos hallin seinäänKonttoritila tai vastaava

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

5.6

Siporex-välipohjaPalkkiliitos ulkoseinällä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

6.1

Väliseinäliitos kattoonPystyseinäelementit

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.1.1

Alapohja/ulkoseinäliitos

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.1.2

Kellarin katto/ulkoseinäliitos

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.2.1

Ei-kantava siporex-seinäVälipohja/ulkoseinäliitos

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.2.2

Ei-kantava siporex-seinäVälipohja/ulkoseinäliitos

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.2.3

Ei-kantava siporex-seinäVälipohja/ulkoseinäliitos

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.2.4

Välipohja/ulkoseinäliitosKantava siporex-seinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.2.5

Välipohja/ulkoseinäliitosKantava siporex-seinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.3.1

Yläpohja/ulkoseinäliitosHarjakattoEi-kantava siporex-seinä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.3.2

Yläpohja/ulkoseinäliitosTasakattoEi-kantava siporex-seinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.4.1

Päätyseinä, ei-kantava siporex-seinäVälipohja/ulkoseinäliitosTeräsrunko päädyssä

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.4.2

Välipohja/ulkoseinäliitosBetonipalkki päädyssäEi-kantava siporex-seinä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.5.1

Väliseinä/ulkoseinäliitos

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.5.2

Väliseinä/ulkoseinäliitosLiikuntasauma

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.6

Betoniseinän harkkoeristysKiinnitys muuraussitein

Päiväys

Sisältö

Työ

Rakennuskohde

Tekijä

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.7

Kantava teräspilari ulkoseinässä

Rakennuskohde

TekijäPäiväys

Työ

Sisältö

Suunnittelija

Mittakaava 1:10

20.8

Kantava siporex-harkkoseinä/ei-kantavamassiiviharkko