luokanohjaajan käsikirja

Työryhmä: Satu Haime, Marja-Leena Huttunen, Johanna Kuikka, Arja Pesonen & Paula Suoja

Luokanohjaajan käsikirja

Opetushallitus

© Tekijät ja Opetushallitus

Piirtäjä Milka Pajukallio

Taittaja Pirjo Nylund

Helsinki Kesäkuu 2007

L u o k a n o h j a a j a n k ä s i k i r j a 2 0 0 7 Työryhmä: Haime, S., Huttunen, M-L., Kuikka, J., Pesonen.A. & Suoja, P.

Esipuhe

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaanohjaus onkuvattu koko koulun yhteisenä tehtävänä. Rehtorilla, oppilaanohjaajalla jaopettajilla sekä muulla koulun henkilöstöllä on oma roolinsa oppilaiden kas-vun ja kehityksen sekä oppimisprosessin tukijoina.

Ohjaustoiminnalle on asetettu vaativat tavoitteet. Oppilaanohjauksen tehtä-vänä on tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä. Ohjaustoiminnan tuella oppilaat oppivat tekemäänomiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arki-elämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Yleisellä tasolla oppilaanohjauk-sen tavoitteena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä oppilaiden hy-vinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä.

Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on koulun kaikkien toimijoiden rooli jatyöpanos keskeinen. Erityisen tärkeä vastuu on luokanohjaajilla (luokanval-vojilla), jotka huolehtivat oman vuosiluokkansa oppilaiden hyvinvoinnista,opintojen etenemisen seurannasta ja tukevat heitä opintopolun eri vaiheissaja tilanteissa. Tämä käsikirja on tarkoitettu luokanohjaajien työn tueksi. Sesisältää perustietoa siitä, mitä uusi rooli luokanohjaajana tarkoittaa sekä työ-kaluja ja muuta materiaalia, jota on mahdollista hyödyntää luokanohjaajantehtävässä.

Kiitän SOPO ry:n peruskoulutoimikunnan jäseniä Satu Haimetta, Marja-Lee-na Huttusta, Johanna Kuikkaa, Arja Pesosta ja Paula Suojaa, jotka ovat yh-dessä tehneet tämän Luokanohjaajan käsikirjan. He ovat kirjan valmistelu-työssä hyödyntäneet pitkäaikaista työkokemustaan opettajina ja opinto-oh-jaajina.

Helsinki 17.1.2007

opetusneuvos Helena Kasurinen

L u o k a n o h j a a j a n k ä s i k i r j a 2 0 0 7Työryhmä: Haime, S., Huttunen, M-L., Kuikka, J., Pesonen.A. & Suoja, P.

Sisältö

1 Luokanohjaajan tehtävät 7

2 Koulun ohjaussuunnitelma ja yhteistyö luokanohjaajan työssä 9

3 Luokanohjaajan tuntien ja -tuokioiden aiheita 13

4 Kehityskeskustelu 19

5 Tutustumis- ja ryhmäytymisharjoituksia 24Harjoitteiden sisällysluettelo 25

6 Luokanohjaajan avuksi 59

7 Luokanohjaajan perehdyttäminen 61

8 Kirjallisuutta

Liitteet1 Esimerkki ohjaussuunnitelmasta 652 Poissaolohakemus 683 Tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi 71


1 Luokanohjaajan tehtävät

Opetussuunnitelman mukaiset luokanohjaajan tehtävät

Kodin ja koulun välinen yhteistyö• lisää oppilaantuntemista • auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa • koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja

opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä • kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla • yhteistyö edellyttää luokanohjaajan (opettajien) aktiivista aloitetta sekä

keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajien sekä oppilaan oikeuk-sista ja velvollisuuksista

• kodin ja koulun vuoropuhelua parantavia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toisel-le tai muissa siirtymävaiheissa

• oppilaiden ja heidän huoltajiensa perehdyttämiseen tulee varata aikaa • huoltajien tulee saada riittävästi tietoa koulun toimintakulttuurista, työta-

voista ja opetuksen sisällöstä

Erityistä tukea tarvitseva oppilas• oppimissuunnitelman laatiminen ja ajan tasalla pitäminen • erityisopetukseen siirretyille hojksin laatiminen yhteistyössä erityisopet-

tajan ja mahdollisesti myös aineenopettajan kanssa

Oppimisen tukeminen• jokaisen opettajan tehtävä on

– ohjata oppilaita oman oppiaineensa opiskelussa– auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimi-

sen valmiuksiaan– ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä

Kasvun ja kehityksen tukeminen• jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisuuden kasvun ja

kehityksen tukeminen • opetuksen järjestämiseksi hyvin koulu tarvitsee tietoa oppilaan kotiolois-

ta (kaikkea tiedonvaihtoa koskevat viralliset salassapitomääräykset)

5

Luokanohjaajan tehtävät lukuvuoden aikana

Luokanohjaajan tehtävät vaihtelevat eri oppilaitoksissa ja onkin otettavahuomioon kunkin oppilaitoksen omat käytänteet! Keväällä ennen vuosiluokan vastaanottamista • oppilaslistoihin tutustuminen• nivelvaiheen palaverit 6. vuosiluokan opettajien kanssa• tulevien 7. vuosiluokkien vanhempainiltaan osallistuminen ja siellä esit-

täytyminen• ensimmäisen koulupäivän suunnittelu• ryhmäytymispäivän suunnittelu

Koulun alkaessa • luokan vastaanottaminen ja oppilaslistojen tarkastaminen• ensimmäisen koulupäivän ohjelma• lukuvuositiedotteeseen perehdyttäminen• koulun käytänteiden selvittäminen oppilaille

– yhdessäolon säännöt– poissaolot– turvallisuusohjeet– arviointijärjestelmä

• ryhmäytymispäivään osallistuminen ja oman luokan tarkkailu• 7. vuosiluokkien vanhempainilta

Lukuvuoden aikana• erilaiset tiedotustehtävät: lukujärjestykset oppilaille, tiedotteet huoltajille• poissaolojen seuranta säännöllisesti ja niistä tiedottaminen huoltajille se-

kä tarvittaessa tietojen vienti oppilashuoltotyöryhmälle• lyhyen loman myöntäminen oppilaalle ja kannanotto pidempään lomaan• oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille

huoltajien luvalla• oppilaan ojentaminen, tukeminen, neuvominen ja rankaiseminen tarvit-

taessa• oppilaan menestymisen seuraaminen ja siihen puuttuminen tarvittaessa,

kehotukset, todistukset• luokanohjaajan pitämät oppitunnit tai tuokiot oppilaille

– vanhempainvartit– kehityskeskustelut– luokkakohtaisten vanhempainiltojen järjestäminen– koulun tapahtumiin osallistuminen oman luokan kanssa– oppilashuoltoryhmään osallistuminen luokanohjaajana– erilaisissa koulun työryhmissä toimiminen


6

2 Koulun ohjaussuunnitelma ja yhteistyö luokanohjaajan työssä

Vuosiluokkien 7–9 koulussa vuosiluokkien 1–6 luokanopettajaa vastaaluokanohjaaja. Pääsääntöisesti luokanohjaajaksi nimetään joku vuosiluokkaaopettavista aineenopettajista. Ihannetapauksessa luokanohjaajaksi ei jouduvaan pääsee itse niin halutessaan. Luokanohjaajan vastuullista tehtävää voi-daan helpottaa myös luokanohjaajapareilla, jos opettajat niin haluavat jakoulun opettajavoimavara sen mahdollistaa. Luokanohjaajan tehtävä saattaapelottaa opettajaa, jos hän kokee, ettei hänellä ole niitä ominaisuuksia, joitaluokanohjaajalla pitäisi tehtävässään olla. Esimerkiksi luokan ryhmäytymis-ohjelman tai kehityskeskustelun läpivieminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus kuuluu kai-kille opettajille. Jotta päällekkäisyyksiä ei synny, kannattaa jokaisessa kou-lussa kirjata koulun opetussuunnitelmaan yhdessä sovittu eri toimijoiden vä-linen työnjako. Osa ohjaustehtävistä on selkeästi opinto-ohjaajan tehtäviä,osa sekä aineenopettajan että opinto-ohjaajan. Osa tehtävistä taas on luonte-vasti luokanohjaajan tehtäviä.

Koulukohtainen ohjaussuunnitelmakirjataan sopimuksen pohjalta. Siinä on hyvä kuvata myös koulun omat, hy-väksi havaitut “meidän koulun jutut”, koulun tradition mukaiset käytänteetja esimerkiksi tukioppilaiden rooli, jos koulussa on tukioppilastoimintaa.Liitteenä 1 on yksi esimerkki ohjaussuunnitelmasta (sivulta 65).

Uuden vuosiluokan vastaanottaminen ja yhteistyön aloittaminenLuokanohjaajan tehtäviin kuuluu muun muassa • luokkansa vastaanottaminen • oppilaiden koulunkäynnin sujumisen seuraaminen• poissaolojen seuraaminen • epäkohtiin puuttuminen • oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille

vanhempien luvalla • kodin ja koulun välinen yhteistyö (mm. kehityskeskustelut ja luokkakoh-

taisten vanhempainiltojen järjestäminen) sekä tietenkin • luokan kaikkinaiseen toimintaan osallistuminen

Selvitäkseen näistä erilaisista tehtävistä kunnialla luokanohjaajan kannattaakerätä erilaista oppilasta koskevaa tietoa. Hänen verkostonsa pitää olla mo-nipuolinen, kehittyvä ja joustava.

7


8

Kun luokanohjaaja saa uuden luokan, aloittaminen on helpompaa, kun nimi-luettelon lisäksi hänellä on muutakin tietoa tulevista oppilaistaan. Opinto-ohjaaja tapaa jo keväällä siirtokokouksessa esimerkiksi kuraattorin, erityis-opettajan ja terveydenhoitajan kanssa luokanopettajat. Muistettakoon, ettätämän siirtokokouksen osallistujakokoonpano vaihtelee kouluittain. Luokan-opettaja on valmistautunut jo tähän kokoukseen listaamalla luokkansa oppi-laiden nimiluettelon. Nimiluetteloon voi sitten kätevästi kirjata lyhyesti huo-mioitavat seikat kyseessä olevan oppilaan koulunkäynnin sujumisesta tai eri-tyisjärjestelyistä. Kerättyä tietoa hyödynnetään muun muassa tukitointensuunnitteluun.

Kun luokat on muodostettu ja luokanohjaajat tiedetään, järjestetään vuosi-luokkien 7–9 koululla siirtotapaaminen, johon osallistuvat sekä lähettävätluokanopettajat että vastaanottavat luokanohjaajat. Kahvitus on huomaavais-ta, mutta asiaakaan ei sovi unohtaa. Aikaa on hyvä varata riittävästi, mutteiliikaa. Varmaan iltapäivä riittää. Kullekin lähettävälle 6. vuosiluokan opetta-jalle varataan rauhallinen paikka. Hänellä on käytettävissään myös tulevien7. vuosiluokkien oppilasluettelot. Hänen luonaan kiertävät sitten kuuntele-massa ja kyselemässä luokanohjaajat oman ohjattavan luokkansa oppilaidenosalta.

Kaikkea tiedonvaihtoa koskevat viralliset salassapitomääräykset. Ei pidäunohtaa, että tiedonsiirtotapaamisissa puhutaan vain asioista, joilla on mer-kitystä oppilaan koulun käynnin kannalta.

RyhmäytyminenVuosiluokan oppilasluettelo alkaa kehittyä eläväksi viimeistään ensimmäise-nä koulupäivänä. Jotta eri kouluista ja eri vuosiluokilta tulevista oppilaistamuodostuu uusi “meidän luokka”, on luokanohjaajan kiinnitettävä huomiotaalusta alkaen luokan ryhmäytymiseen. Useissa kouluissa tai kunnissa on jär-jestetty erilaisia ryhmäytymispäiviä, joiden toteuttamiseen osallistuu esimer-kiksi kunnan nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijöitä. Sen sijaan tai senlisäksi ryhmäytymisen syventämistarvetta voi syntyä yhä uudelleen kolmenvuoden kuluessa.

Yksi ryhmäytymisen muoto on luokkatoiminta. Luokanohjaaja virittää toi-minnan. Toimintamuodoista ja tavoitteista sovitaan luokan kanssa luokanoh-jaajan tunneilla. Oppilailla voi olla myös oma näkemys, millaista roolia van-hemmilta toivotaan. Vanhempainillassa sovitaan vanhempien roolista tule-vassa toiminnassa, mikä toivottavasti on samansuuntainen kuin oppilaidentoive. Luokan toiminnassa on ainakin luokanohjaajan syytä olla mukana, josluokkatoiminta on koulun nimissä. Luokanohjaaja on välittäjä vanhempienja koulun välillä. Jokainen joutuu itse ratkaisemaan, kuinka paljon luokantoimintaa pystyy järjestämään ja minkä verran voi osallistua esimerkiksihuoltajien järjestämään toimintaan.

Oppilashuollolliset tehtävätJokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä. Sen kokoonpano vaihteleekouluittain ja paikkakuntakohtaisesti. Joissain kouluissa oppilashuollollisiaasioita käsitellään useammalla erilaisella kokoonpanolla tilanteen mukaan.Tavallisin on säännöllisesti kokoontuva suppeampi oppilashuoltoryhmä, jo-hon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveyden-hoitaja ja mahdollisesti myös lastensuojelun edustaja. Ryhmän vetäjä onyleensä rehtori, mutta käytänne voi vaihdella kouluittain. Joissain kouluissaoppilashuoltoryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa laajennettuna, jolloinpaikalla ovat lisäksi esimerkiksi poliisi, kunnan ja seurakunnan nuorisotyön-tekijä tai molemmat. Kokoonpano määrittää sen, millaisia asioita kokouk-sessa käsitellään. Hyödyllisiksi on koettu myös luokkakohtaiset opettajientapaamiset, jotka luokanohjaaja kutsuu koolle harkintansa mukaan.

Luokanohjaaja saa oppilashuollolta tärkeää tukea myös säännöllisistä luokit-tain toteutetuista tapaamisista kerran tai kaksi vuodessa. Luokanohjaaja val-mistautuu tapaamiseen huolellisesti tekemällä kirjallisen koonnan luokas-taan. Tämä koonta jää myös oppilashuoltoryhmälle. Luokanohjaajan ja op-pilashuoltoryhmän tapaaminen voidaan järjestää esimerkiksi kaksi kertaa lu-kuvuoden kuluessa. Tällöin luokan tilanteen läpikäymiseen varataan 15 mi-nuuttia kerrallaan. Jos tapaaminen on kerran vuodessa, varataan aikaa 45 mi-nuuttia luokkaa kohden. Luokanohjaaja voi niin halutessaan pyytää tarvitta-essa lisätapaamiskerran. Tapaamisessa kirjataan ylös, kuka tekee mitä ja mi-ten asiaa seurataan.

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hy-väksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtaista opetuksen jär-jestämistä koskevan suunnitelma (hojks). Suunnitelma laaditaan moniam-matillisessa yhteistyössä. Koulukohtaisesti voidaan päättää esimerkiksi, ettäluokanohjaaja vastaa luokkansa oppilaan hojksin kokoamisesta, koska häntuntee periaatteessa ohjattavansa kokonaisvaltaisesti. Toki luokanohjaaja saaapua oppilasta opettavilta aineenopettajilta, erityisopettajalta ja opinto-oh-jaajaltakin, mutta vastuu laadinnasta on luokanohjaajalla.

Luokanohjaajan tehtävää helpottaa, jos koulussa on koko henkilöstön ja van-hempien sekä oppilaiden tiedossa oleva, selkeä yhdessä sovittu käytänne sii-tä, mihin asioihin puututaan, missä vaiheessa, millä tavalla ja kuka puuttuu.Puuttumisen lähtökohta voi olla hyvin moninainen. Esimerkiksi poissaoloi-hin on syytä puuttua tehokkaasti ja nopeasti. Aiheettomien poissaolojen li-sääntyminen on usein oire jostain. Mitä aiemmin asioihin puututaan, sitä hel-pompaa on tilanteen selvittäminen ja muutoksen aikaansaaminen.

9

2 Koulun oh jaussuunni te lma ja yhte is työ luokanohjaa jan työssä

LuokanohjaajatiimitLuokanohjaajan tehtäviin kuuluu myös luokanohjaajan tuntien tai -tuokioi-den pitäminen. Niiden toteuttamista helpottaa merkittävästi suunnitelmalli-suus ja yhteistyö, ensisijaisesti vuosiluokka-asteen toisten luokanohjaajienkanssa. Yksi hyväksi koettu käytänne on luokanohjaajien tiimit vuosiluok-katasoittain. Jokaisen tiimin jäsenet tekevät ennen lukuvuoden alkua tule-vaksi kaudeksi toimintasuunnitelman, jonka yksittäisten osien suunnittelu-tehtävät jaetaan. Kukin luokanohjaajista tekee vain sovitun suunnittelutehtä-vän. Sitten jokainen toteuttaa omassa luokassaan saman kokonaisuuden. Joseri vuosiluokka-asteiden luokanohjaajatuntisuunnitelmat yhdistetään, saa-daan kouluun valmis paketti koko vuosiluokkien 7–9 ajaksi.

Lukuvuoden toimintasuunnitelma sisältää suunnitelmat pidettävistä luokan-ohjaajatunneista (sisällöt ja ajankohdat), vuosiluokka ja luokkakohtaisetvanhempainillat (aiheet ja ajankohdat), luokkien osallistumisen koulun eri ti-laisuuksiin sekä suunnitelman kehityskeskustelujen toteuttamistavasta. Yk-sittäinen luokanohjaaja täydentää tätä yhteissuunnitelmaa oman luokkansatarpeiden mukaan.

Jossain koulussa on tapana antaa eri vuosiluokille vastuutehtävä koulun lu-kuvuoden tapahtumista. Yksi vuosiluokka suunnittelee vaikkapa teemapäi-vän koko koululle, toinen jonkun nimetyn kouluvuoden juhlan ja kolmasvastaa vaikkapa ulkoilupäivän suunnittelusta.

Kullekin vuosiluokkakohtaiselle tiimille on hyvä valita tiiminvetäjä, jokavastaa ryhmään työskentelystä kyseisenä lukuvuotena. Hän voi kuulua, niinerikseen sovittaessa, myös esimerkiksi koulunsa suunnitteluryhmään, mikä-li koulussa sellainen on. Tällä käytänteellä taataan vuoropuhelu luokanoh-jaajien ja koulun johdon välillä. Luokanohjaajatiimiin kuuluvat opettajatovat parhaimmassa tapauksessa myös toinen toisensa vertaistuki.

Luokanohjaajantunnit tai -tuokiotPidettävien luokanohjaajantuntien määrä ja toteutustapa vaihtelee suurestikoulukohtaisesti. Jossain koulussa luokanohjaajan tunti voi olla sijoitettunalukujärjestykseen eri jaksoissa viikoittain. Toisessa koulussa taas luokanoh-jaajan tunti pidetään kerran kuukaudessa. Kaikilla vuosiluokilla on silloinyhtaikaa luokanohjaajan tunti samana päivänä tiettyyn kellonaikaan. Erikuukausina päivä ja kellonaika vaihtelevat. Kolmannessa koulussa luokkatyöskentelee syksyllä ohjaajansa vetämänä ensimmäiset päivät kokonaan,myöhemmin jakson vaihteessa, jouluna ja kevään päätteeksi kunakin ajan-kohtana tunnin. Joissain kouluissa luokanohjaaja tapaa luokkansa viikottainluokanohjaajan lyhyessä tuokiossa. Näiden tuokioiden lisäksi olisi hyvä ollaluokanohjaajan tunteja edes muutaman kerran lukukauden aikana.


10

3 Luokanohjaajan tuntien ja -tuokioiden aiheita

Seitsemäs vuosiluokka

1) TutustuminenLuokanohjaaja esittelee ensin itsensä ja antaa yhteystietonsa muistiin kir-joitettavaksi. Sen jälkeen jaetaan oppilaat pareiksi vaikkapa arpomallaparit. Jos luokassa on esimerkiksi kaksikymmentä oppilasta, sekoitetaankaksikymmentä korttia, joissa on kussakin jokin kuvio (tähti, kukka jne.)siten, että pakasta löytyy kaksi kutakin kuviota. Oppilas ottaa kortin ja et-sii itselleen parin, jolla on sama kuvio kortissaan. Oppilas haastatteleepariaan opettajan antamien kysymysten perusteella. Esimerkiksi. • nimi• vuosiluokkien 1–6 koulu, josta tulee• mieleenpainuvin muisto kesästä• mitä odottaa vuosiluokkien 7–9 koulusta• harrastukset jne. Kun kaikki ovat haastatelleet toisiaan, parit esittelevät toisensa luo-kalle.

Tutustumista voidaan jatkaa siten, että luokka asettuu istumaan piiriin, jajokainen vuorollaan kertoo itsestään kaksi totuutta ja yhden valheen.Muut ryhmänä pohtivat ja sopivat, mikä oli valhetta.

Muita tutustumisleikkejä on luvussa Tutustumis- ja ryhmäytymisharjoi-tuksia.

2) Huoltajien yhteystiedotLuokanohjaaja kirjoittaa itselleen ylös oppilaiden huoltajien yhteystie-dot, sekä kodin että työpaikan. Merkitään myös, mitkä puhelinnumerotovat salaisia. Jos huoltajilla on käytössä sähköposti, kysytään, voiko lä-hettää sähköpostiviestejä.

3) Lukujärjestys tutuksiKäydään kalvojen avulla läpi lukujärjestyksen oppiainekoodit, luokkiennumerot ja sijainti, opettajien tunnukset sekä tuntien alkamis- ja loppu-misajat. Selvitetään myös jaksolukujärjestelmä, jos koulussasi on sellai-nen. Kerrotaan ja kirjoitutetaan muistiin ruokailuvuorot. Samassa yhtey-dessä voidaan kertoa ruokalan käytänteistä.

4) PoissaolotSelvitetään poissaolokäytänteet. Esitellään poissaolokirja ja selvitetäänoppilaille, miten ilmoitetaan kouluun sairaudesta tai muusta esteestä. Sel-vitetään, miten anotaan lomaa koulusta (milloin anomus on tehtävä reh-torille, milloin taas luokanohjaajalle). Jos koulussa on jaksolukujärjestel-

11

mä, kerrotaan, miten pitkät poissaolot vaikuttavat opiskeluun ja oppiai-neissa jälkeen jäämiseen. Kerrotaan oppilaille, miten koulussa reagoi-daan luvattomiin poissaoloihin. (Katso liite 2 sivulta 68)

5) Koulun järjestyssäännöt ja käytänteetKäydään ensin läpi kirjoitetut säännöt esimerkiksi k vulla. Keskustellaanoppilaiden kanssa koulun kirjoittamattomista säännöistä ja hyvistä ta-voista. Mietitään yhdessä perusteita erilaisille säännöille, esimerkiksi tu-pakointikielto (tupakkalaki, nuoren terveys), miksi ei olla luokassa takkipäällä tai lakki päässä (terveydelliset syyt, hyvät tavat) jne. Seuraavallatunnilla voidaan kerrata asioita tehtävän avulla (katso liite luku 6 sivulta59).

6) Luokan yhteiset projektitKeskustellaan leirikoulusta, luokkaretkestä, yhteisestä elokuvaretkestä,ruokailuhetkestä jne. Selvitetään koulun asiaan liittyvät käytänteet ja pe-riaatteet. Laaditaan yhdessä luokan kanssa huoltajille kyselykaavake jatiedote. Sovitaan yhteiset periaatteet rahoituksen suhteen. Suunnitellaanluokan kanssa sopimuspaperi, jonka jokainen allekirjoittaa. Tutustu Ope-tushallituksen Kouluretkien ja leirikoulujen maksuttomuudesta ohjeet -tiedostoon www.ohp.fi-sivuilta polkua OPH Etusivu => Tietoarkisto =>2006.

7) LäksyrinkiSovitaan luokan kanssa, kuka tiedottaa kenellekin läksyistä silloin, kunjoku oppilas on poissa. Oppilaat saavat vastattavana olevan oppilaansayhteystiedot, jos oppilas antaa siihen luvan. Tiedotetaan läksyringistähuoltajille. Samalla voidaan keskustella läksyjen luvusta, kokeisiin val-mistutumisesta jne.

8) Itsearviointi ja tavoitteiden asettaminenOppilaat arvioivat mahdollisuuksiaan oppiaineissa menestymisessä jaasettavat itselleen tavoitteet ja kirjaavat ne ylös. Liitteenä 3 on Pyhäselänkoulun palautekortti, jossa on paikka oppilaan itselleen asettamille ta-voitteille (sivulta 71). Selitetään oppilaille kortin täyttäminen kalvoa jaesimerkkejä apuna käyttäen. Selvitetään, että tavoitteiden tulisi olla rea-listisia, jotta motivaatio opiskeluun ja yrittämiseen säilyisi.

9) KoulukiusaaminenKeskustellaan oppilaiden kanssa siitä, mikä on kiusaamista. Selvitetäänkoulun käytänteet kiusaamistapauksissa. Tällöin mukana voivat olla tu-kioppilaat. He selvittävät luokalle, että heihin voi myös ottaa yhteyttä, josjoku kokee tulleensa kiusatuksi tai näkee jotakin kiusattavan. Luokka voitehdä yhteisen sopimuksen siitä, että kaikki sitoutuvat olemaan kiusaa-matta.

10) Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminenKeskustellaan oppilaiden kanssa siitä, mikä on erilaisuutta. Tällä tunnil-


12

la voisi käyttää vierailijoita, esimerkiksi pakolaiskeskuksen työntekijöi-tä, eri kulttuurin edustajia, kehitysvammaisten ohjaajia yms.

11) Koulun yhteiset tapahtumatTehdään oppilaiden kanssa tapahtumakalenteri, johon kerätään koulunjuhlat, teemapäivät, tempaukset yms. Kalenterin voi sijoittaa kotiluokanseinälle, jolloin sitä voi tarpeen tullen täydentää. Luokan kanssa käydäänläpi käyttäytymissääntöjä ja osallistumista. Voidaan valita luokan vas-tuuhenkilöt ja kokoonkutsujat. Keskustellaan myös siitä, mitä oppilaatehdottaisivat yhteisen tapahtuman onnistumiseksi, miten siitä saataisiinomalta tuntuva tilaisuus.

12) Koulun turvallisuusohjeiston läpikäyminenSelvitetään koulun turvakansion avulla (ota tärkeimmistä toimintaohjeis-ta kalvokopioita luokalle näytettäväksi) ensin teoriassa, miten erilaisissakriisi- tai hätätilanteissa on meneteltävä. Kun asiat on teoriassa selvitet-ty, harjoitellaan opittua. Jaa luokka esimerkiksi neljän oppilaan ryhmiinja anna jokaiselle ryhmälle tapaus. Esimerkiksi luokassa syttyy tulipalo,oppilas saa sairauskohtauksen, hälytyssireeni soi ym. Ryhmä miettii toi-mintatavat ja esittää asiasta lyhyen draaman. Muu luokka arvioi, menikökaikki niin kuin piti. Tällöin harjoitellaan luokasta poistumista avun hä-lyttämistä jne.

Kahdeksas vuosiluokka

1) Huoltajien yhteystiedot ajan tasallePyydetään yhteystiedot kirjallisina. Oppilaan perhesuhteissa on voinuttapahtua muutos (esim. vanhempien avioero), yhteystiedot ovat muuttu-neet, oppilaan nimi on voinut muuttua jne. Selvitä, onko eronneilla van-hemmilla yhteishuoltajuus (tällöin tiedottaminen oppilaan asioista mo-lemmille) vai onko vain toinen vanhemmista yksinhuoltaja (tällöin ky-syttävä huoltajalta, voiko oppilaan asioista tiedottaa myös toiselle van-hemmista).

2) Leirikoulun tai muun yhteisen projektin suunnitteluKerrataan, mitä tähän mennessä on sovittu ja tehty. Todetaan kerätyt ra-havarat ja tarkistetaan aiheutuvat kustannukset. Päivitetään kunkin asianvastuuhenkilöt. Laaditaan tiedote huoltajille tilanteesta ja suunnitteluvai-heesta. (Katso 7. vuosiluokan kohta 6).

3) Järjestyssääntöjen kertaaminenJärjestyssäännöt on hyvä palauttaa mieleen. Voidaan käyttää draamaaelävöittämään sääntöjen kertaamista. Samalla voidaan luokan kanssa päi-vittää yhteiset sopimukset, esimerkiksi lupaus olla kiusaamatta.

4) Itsearviointi ja tavoitteiden asettaminenLuokanohjaaja ottaa mukaan kirjallisena oppilaiden numeroarvioinnit 7.

13

3 Luokanohjaa jan tunt ien ja - tuok io iden a ihe i ta

vuosiluokan keväältä. Todennäköisesti kaikki oppilaat eivät muista omianumeroitaan. Oppilaat asettavat itselleen tavoitteet eri oppiaineiden osal-ta. Muistutetaan vielä siitä, että kannattaa olla realisti tavoitteita asetta-essaan. Pohditaan yhdessä, mitä keinoja käyttämällä arvosanoja voisi pa-rantaa tai säilyttää ne samantasoisina. Läksyjen lukeminen, kokeisiin val-mistautuminen tarpeeksi ajoissa, huolehtiminen myös fyysisestä japsyykkisestä hyvinvoinnista, säännölliset ja terveelliset ruokailutottu-mukset jne. Selvitetään myös murrosiän vaikutusta keskittymiseen jamotivaatioon, miksi niin monella oppilaalla keskiarvo laskee 8. vuosi-luokalla (hormonimyrsky ja siitä johtuva psyykkinen epävarmuus, kas-vaminen ja väsymys jne.). Terveystiedon opettajalta saa varmasti tietoaja oppimateriaalia asiasta.

5) Kirje luokanohjaajalleSovitaan ensin, laittavatko oppilaat nimensä kirjeeseen vai kirjoittavatkohe nimettöminä. Kirjeeseen oppilaat kirjoittavat toiveitaan, haaveitaan,ehkä pelkojaan, tulevaisuuden suunnitelmiaan ja mielenkiinnon kohtei-taan. Jos kirjeessä on oppilaan nimi, luokanohjaaja voi keskustella oppi-laan kanssa kahden kesken kirjeessä ilmenevistä ongelmista.

6) Nuorten oikeudet ja velvollisuudetSelvitettäviä asioita voisivat olla esimerkiksi työaikalaki, vahingonkor-vaus, vahingonteko, rikokset ja rikkomukset. Samoin mopokortti, oikeustulla kuulluksi huoltajuusasioissa yms. Voidaan käyttää vierailijoita, ku-ten poliisia, sosiaalityöntekijää, koulukuraattoria. Asiaa voidaan harjoi-tella erilaisten konkreettisilta tuntuvien esimerkkien avulla. Oppilas jou-tuu miettimään seurauksia tapauksessa, jossa esimerkiksi Ville on tuhri-nut koulubussin kylkeä tai Kalle tienaa taskurahoja tekemällä yötyötäkirjapainossa. Lisätietoa löytyy verkkosivuilta.

7) Kertaus koulukiusaamisasioistaKeskustellaan, mikä on kiusaamista ja miten kiusaamistapauksia selvi-tellään. Tehdään kyselytutkimus kiusaamisesta. Tällöin voidaan kysellämuun muassa seuraavia asioita: • Oletko havainnut koulussa tai luokassasi kiusaamista?• Onko sinua kiusattu?• Oletko itse kiusannut?• Mistä luulet kiusaamisen johtuvan? jne. Tutkimuksen tulokset annetaan oppilashuoltoryhmän käyttöön. Ky-selykaavakkeen voisi laatia oppilashuoltoryhmää konsultoiden; mitäasioita olisi tarkoituksenmukaista kysellä.

8) Turvallisuusohjeiston kertausKerrataan 7. vuosiluokalla käydyt turvallisuusasiat. Oppilaat voidaan ja-kaa ryhmiin ja antaa kullekin ryhmälle tapauskuvauksen ja ryhmässämietitään, miten siinä tilanteessa pitäisi toimia.


14

Yhdeksäs vuosiluokka

1) Huoltajien yhteystiedot ajan tasalle

2) Opiskelu viimeisenä peruskouluvuotenaSelvitetään poissaolojen merkitys opiskelulle, varsinkin jaksolukujärjes-telmässä. Tällöin jokin oppiaine saattaa loppua jo ensimmäiseen jaksoonja kurssista saatava numero jää päättötodistukseen. Monelle 9. vuosiluo-kan oppilaalle tulee ahaa-elämys ja päätös opiskelun tehostamisesta vas-ta 9. vuosiluokan kevätlukukaudella, jolloin numeroiden nostaminen al-kaa olla myöhäistä. Keskustellaan päättötodistuksen merkityksestä jatko-opiskelun kannalta.

3) Leirikoulun ja muun yhteisen projektin suunnitteluKerrataan edellisinä vuosina suunnitellut ja tehdyt asiat. Tehdään lopul-linen suunnitelma ja sovitaan tiedottamisesta huoltajille. Asetetaan pro-jektin tavoitteet. Sovitaan yhteiset säännöt ja kirjoitetaan ne paperille,kaikki allekirjoittavat paperin. Tarvittaessa kerrataan tupakkalakia jamuistutetaan siitä, että koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös leiri-kouluissa ym. kouluun liittyvissä tilaisuuksissa. (Katso 7. vuosiluokankohta 6).

4) Leirikoulun ja muun yhteisen projektin kokemukset ja palauteVerrataan yhteiselle projektille asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumis-ta. Oppilaat voivat kirjoittaa paperille kokemuksiaan• mikä sujui• mikä oli mukavaa• mitä opittiin• mikä oli ikävää• mitä asioita tekisi toisin jne. Yhdessä voidaan tehdä julkaisu koko koululle, esimerkiksi lehti, edi-toitu video leirikoulun tapahtumista jne.

5) Turvallisuusasioiden kertaus

6) Hyvät tavat ja niiden merkitys myös koulun ulkopuolellaKäydään läpi tavallisimpia käyttäytymissääntöjä. Teemaa voidaan sy-ventää esimerkiksi draamaa käyttäen. Tällöin oppilaat esittävät ryhmissäerilaisia tilanteita, joissa käydään läpi käyttäytymissääntöjä. Opettaja ja-kaa ryhmille tilanteista ilmeneviä käyttäytymissääntöjä (teitittely, täs-mällisyys, tervehtiminen, anteeksi pyytäminen yms.). Muu luokka toimiiraatina, joka ratkaisee, missä tehtiin virhe, missä toimittiin oikein jne.

7) Myönteisen palautteen antaminen luokkatoverilleJokaiselle oppilaalle kiinnitetään selkään pahvilautanen. Opettaja soittaajotakin musiikkia, oppilaat liikkuvat luokassa musiikin tahdissa. Kunmusiikki loppuu (tauko), kirjoitetaan lähellä olevan oppilaan selässä ole-vaan lautaseen jokin myönteinen, häneen liittyvä adjektiivi. Opettaja tie-

15

3 Luokanohjaa jan tunt ien ja - tuok io iden a ihe i ta

tysti valvoo, että adjektiivit ovat oikeasti myönteisiä! Lautanen jää muis-toksi kantajalleen. Siihen kirjoitetaan päiväys ja koulun nimi.

8) Kuluneiden kouluvuosien muisteleminenViritetään luokkaan pyykkinaru. Oppilaat kirjoittavat ja piirtävät A4-ko-koiselle paperille tapahtumia, jotka ovat jääneet koulusta mieleen. Muis-tot ripustetaan kronologisessa järjestyksessä pyykkinarulle. Ne käydäänyhdessä läpi.

9) Luokkakokouksen suunnitteleminenPäätetään yhdessä ajankohta, paikka yms. Valitaan kokoonkutsujat ja sel-vitetään tapoja, joilla saadaan selville osallistujien osoitteet. Voit laatiakaavakkeen, johon halukkaat kirjoittavat nykyiset yhteystietonsa. Osoit-teisto monistetaan oppilaille.


16

4 Kehityskeskustelu

Kehityskeskustelu on tärkeä kodin ja koulun välinen yhteistyömuoto. Sentarkoituksena on tukea oppilaan kehittymistä ja koulunkäyntiä. Keskuste-luun osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa sekä koulun edustajana luokan-ohjaaja, joskus mukana voi olla myös toinenkin oppilasta opettava opettaja.Kehityskeskustelussa kaikilla osallistujilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksiaja miettiä oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita eri näkökulmista. Van-hemmille avautuu henkilökohtaisesti mahdollisuus vaikuttaa koulun toimin-taan kehityskeskustelun aikana.

Kehityskeskustelusta käytetään myös termejä vanhempainvartti tai vanhem-paintapaaminen. Koulun tai kunnan opetussuunnitelmassa määritellään ke-hityskeskustelusta koulu- tai kuntakohtaisesti tarkemmin.

Keskustelu edellyttää aina valmistautumista. Alle on listattu keskusteluunliittyviä asioita.

Kehityskeskustelussa huomioitavia asioita1) Kehityskeskustelun valmistelu

• Kutsu koululta kotiin• Oppilas on päähenkilö ja siksi on huolehdittava, että hän on paikalla• Asioiden esille ottoon kiinnitettävä huomiota; sen on oltava rehellistä,

ei kaunistelevaa eikä aliarvioivaa• Muilta opettajilta tietojen keruu oppilaan opiskelusta• Keskustelun tavoitteiden asettaminen• Keskustelun pohjalomake kotiin oppilaan ja vanhemman yhdessä teh-

täväksi

2) Kehityskeskustelun kulku• Opettaja ohjaa keskustelua ja samalla kuuntelee• Opettaja tarkentaa, asettaa kysymyksiä, tekee yhteenvetoja• Määrätietoisen selkeä ote• Keskustelun tulee tukea oppilasta

3) Vanhempien ja oppilaan kohtaaminen• Tasa-arvoisuus• Asiantuntijuus• Henkinen ja fyysinen kohtaamistilanne• Laadukas kohtaaminen ja toimiva yhteistyö• Tila ja aika (työsuojelulliset näkökohdat otettava huomioon)

17

4) Esille otettavia asioita• Aiheita voivat olla oppilaan

• menestyminen eri oppiaineissa• työskentelytaidot eri aineissa• vastuuntunto opiskelussa• tavoitteet eri aineissa ja koulunkäynnissä yleensä• mahdolliset ongelmat ja koulunkäynnin esteet• kouluviihtyvyys• kaverisuhteet

5) Kehityskeskusteluun käytettävä aika• Aika on rajallinen ja siitä kannattaa pitää kiinni• Yleensä keskusteluun varataan 20 minuutista 30 minuuttiin

6) Malleja keskustelun rungoksi• Kehityskeskustelussa voidaan esimerkiksi keskustella oppilaan opis-

kelusta ja yhdessä miettiä, mihin tavoitteisiin pyritään sekä suunnitel-la ja sopia opiskelun tukemiseksi tarvittavat toimenpiteet

• Kehityskeskustelun vaiheet voi lukea Jukka Vuorisen toimittamasta kirjasta Arviointi ja kehityskeskustelu

7) Valmis lomake tai vapaamuotoinen keskustelumuistio• Jos käytetään lomaketta: täytetäänkö etukäteen keskustellen kotona vai

täytetäänkö keskustelun aikana?• Käytetäänkö samaa lomaketta vuodesta toiseen lisäten siihen asioita?• Kuka säilyttää lomakkeet ja miten ne säilytetään? (salassapitovelvoite)• Nämä asiat kannatta yhdessä päättää koulussa

8) Seuranta• Sovitut tavoitteet ja toimintasuunnitelma kirjataan • Tavoitteiden toteutumista seurataan• Tavoitteisiin palataan seuraavassa kehityskeskustelussa


18

19

Kehityskeskustelu Luottamuksellinen1/3

Hyvä kotiväkiKodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulutyön sujumisek-si. Siksi toivon, että voitte täyttää tämän lomakkeen kotona yhdessä nuoren-ne kanssa ja palauttaa sen kehityskeskustelun yhteydessä.

Yhteistyöterveisin _____________________________

Oppilaan koulussa viihtyminen

Oppilaan ystävyyssuhteet

Oppilaan asenteet koulunkäyntiin

Oppilaan asenteet oppimiseen

Oppilaan koulumenestys. Huolestuttaako joku oppiaine tai jotkut oppiaineet?

Miten on kotitehtävien laita?

Entä tuleeko läksyt luettua säännöllisesti?

Oppilaalle annettu tuki koulussa

Oppilaan kohtelu koulussa

Miten yhteistyö on sujunut koulun kanssa?

Haluamme toimia koulun hyväksi seuraavasti:

Vanhempien toiveita koululle

Keskustelun pohjalta asetetut tavoitteet (täytetään kehityskeskustelun lopussa)

____ / ____ 20__________________________ ___________________________Huoltajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus

______________________ ___________________________Huoltajan allekirjoitus Luokanohjaajan allekirjoitus

4 Kehi tyskeskuste lu


20

Arviointipalaute kehityskeskustelua varten luokanohjaajan avuksi 2/3

Tämä lomake on tarkoitettu useamman opettajan käyttöön. Annetaan seuraa-valle opettajalle täyttämisen jälkeen. Oppilaan nimi______________________________ Vuosiluokka __________________________________ ___________________________

Oppiaine Opettaja

1 = välttävä; 2 = tyydyttävä; 3 = hyvä; 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen

1 2 3 4 5TuntiaktiivisuusKotitehtävätYhteistyökykyHuolellisuusSovittuja sääntöjen noudattaminenTyörauhan antaminen toisille

Muuta: ______________________________________________________

Oppilaan nimi______________________________ Vuosiluokka __________________________________ ___________________________

Oppiaine Opettaja



Muuta: ______________________________________________________

Oppilaan nimi______________________________ Vuosiluokka __________________________________ ___________________________

Oppiaine Opettaja



Muuta: ______________________________________________________

21

3/3Oppilaan nimi ______________________ itsearviointi kehityskeskusteluun

Tämä lomake on tarkoitettu oppilaan itsearviointia varten. Lomakepohja onsama kuin opettajien palautelomake. Lomakkeita on hyvä verrata. Jos jossa-kin oppiaineessa on suuria poikkeamia, on aiheellista pohtia, miksi ne poik-keavat toisistaan.

Oppiaine __________________________



Omia mietteitäni ______________________________________________

Oppiaine __________________________




Oppiaine __________________________




4 Kehi tyskeskuste lu

5 Tutustumis- ja ryhmäytymisharjoituksia

Tähän pakettiin on koottu tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä, joita onvuosikymmenten saatossa opittu erilaisilla leireillä, ihmissuhdetaitokursseil-la ja itsetuntemusta, -luottamusta ja -tuntoa käsittelevissä koulutuksissa. Tä-hän koottuja leikkejä on käytetty useassa koulussa eri vetäjien vetämänä janiistä on saatu oppilailta hyvää palautetta. Jokaisen vetäjän tulee kuitenkinharkita leikkien sopivuus omalle ryhmälleen. Vetäjän vastuulla on aina kaik-kien turvallisuus – niin fyysinen kuin psyykkinenkin.

Lisää vinkkejä löytyy muun muassa Mikko Aallon toimittamasta Ryhmästäryppääksi -kirjasta, jota voi suositella jokaiseen opettajainhuoneeseen. Nuo-risoyhteistyö Allianssin ja Seikkailukoulutuskeskus KOTA on julkaissut Hy-vät, pahat ja hauskat -kirjan, josta niin ikään löytyy monenlaisia tehtäviä,joilla luokanvalvoja voi parantaa ryhmän toimivuutta ja lisätä luokkansa yh-teenkuuluvuuden tunnetta. Hyvän paketin tarjoavat myös muun muassaMLL:n tukioppilastoimintaa käsittelevät sivut.

Oppilaille kerrotaan, miksi leikkejä leikitään. Leikkien avulla pyritään hyvänluokkahengen syntymiseen, säilyttämiseen ja edistämiseen, jotta kaikilla oli-si hyvä olla ryhmässä ja tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmän jäsenenä. Ontärkeää, että luokassa kaikki pystyvät tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa,vaikka sydänystäviä ei oltaisikaan.

Kaikkien leikkien jälkeen on hyvä keskustella oppilaiden kanssa• miltä heistä tuntui tehdä tehtävää• miltä tuntui, kun tehtävä oli ratkaistu• miten yhteistyö sujui• mikä oli kunkin oma rooli tehtävää tehtäessä? Opettaja voi myös kysyä palautetta leikeistä ja niiden toimivuudesta. Se aut-taa opettajaa kehittämään leikkiä tai täsmentämään ohjeistusta jatkossa. Pa-lautekeskustelua voi käydä parin, pienryhmän tai koko ryhmän kanssa. Ontärkeää, että edes muutama palaute käydään yhdessä läpi. Näin oppilaat tun-tevat tulevansa kuulluiksi.


22

Harjoitteiden sisällysluettelo

1) Ryhmiinjakamisleikkejä ja harjoituksia 26

2) Parien muodostusharjoituksia ja leikkejä 28

3) Tutustumisleikkejä 29a) Nimien opettelu 29b) Verkko 29c) Sisäpiiritietoa 29d) Tutustuminen esineitten avulla 29e) Tutustuminen kuvien avulla 30f) Kot Kot -viesti 30g) Kuka minä olen? 30h) Tarua tai totta 31i) Tarua ja totta 31j) Kirje luokanohjaajalle 31

4) Ryhmäytymisleikkejä ryhmän eri vaiheisiin 32a) Purjehdusretki (sosiometri) 32b) Paperitorni tai Paperisilta 32c) Tunnetori 32d) Avoimet lauseet 33e) Samassa veneessä 33f) Autiolle saarelle 33g) Julkkis 34h) Sokon silmät 34i) Mielipidemittari 34j) Neuvonantajat 35k) Mikä minä olisin 35l) Mielikuvaharjoitus Unelmien koulu 36m) Pantomiini 37n) Linnut 38o) Auringonkukka 38

23

5 Tutustumis- ja ryhmäytymishar jo i tuks ia

1 Ryhmiinjakamisleikkejä ja harjoituksia

Kun olet saanut uuden luokan, joka pitäisi saada tutustumaan toisiinsa, onhyvä käyttää satunnaisia parin- ja ryhmän muodostamiskeinoja. Tämä siksi,että tutut pariutuvat ja ryhmäytyvät mieluusti keskenään. Se ei kuitenkaanedistä koko ryhmän ryhmäytymistä ja ryhmän jäsenten tutustumista toinentoisiinsa. Näitä satunnaisia keinoja käytettäessä kukaan ei jää ilman paria taiei löydä paikkaansa mistään ryhmästä eli ei jää ulkopuoliseksi omassa luo-kassaan.

1) Ryhmän jäsenet tekevät jonona) Pituusjärjestyksessä. Tämän jälkeen muodostetaan tarvittava määrä

ryhmiä. Ohje voi olla esimerkiksi, että vierekkäiset muodostavat ryh-män tai voidaan ottaa jonossa luku esimerkiksi 1–5, jos tarvitaan 5 ryh-mää tai niin, että ryhmistä tulee mahdollisimman tasakokoiset

b)Syntymäpäivän (ei vuotta mukaan) tai nimipäivän mukaisessa järjes-tyksessä

c) Etunimen tai sukunimen mukaisessa aakkosjärjestykssä

2) Ohjaaja jakaa kaikille lapun, jossa lukee jonkun eläimen nimiRyhmän jäsenet sulkevat silmänsä (tarvittaessa voidaan käyttää huiveja)ja ryhtyvät ääntelemään sen eläimen ääntä, joka lapussa lukee. Kerrokuinka monta yhteen ryhmään tulee. Kun ryhmän jäsenet löytävät toi-sensa he jäävät paikoilleen ja ovat sen jälkeen hiljaa kunnes kaikki eläi-met ovat vaienneet

3) Ryhmäjako tehdään ongelmanratkaisunaesimerkiksi osallistujien vaatteiden värien, nappien lukumäärän, kenkientai sukkien tms. mukaan. Ryhmiin voi koota samanlaisia tai erilaisia. Tä-mä jakotapa vaatii ohjaajalta nopeaa havainnointia ja johtopäätösten te-koa. Ohjeina voisi antaa esimerkiksi seuraavia:a) Ryhmässä tulee olla edustettuna musta, punainen, sininen ja joku muu

väri. Ryhmässä tulee olla sekä tyttöjä että poikia mahdollisimman sa-ma määrä

b)Ryhmässä tulee olla edustettuna tyttöjä ja poikia mahdollisimman sa-ma määrä. Kaikilla tulee olla jotain eri väristä. Vähintään yhdellä ryh-män jäsenellä tulee olla jotain raidallista, ruudullista tai muuten ku-viollista

4) Ryhmiinjako värikorttien avullaOhjaaja varaa värikortteja sopivan määrän eri värejä. Ryhmän jäsenet va-litsevat itselleen värikortin. Ryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi niin,ettäa) Samanvärisen lapun omaavat muodostavat ryhmänb)Ryhmissä tulee olla eri värejä edustettuna sekä tyttöjä ja poikia tulee

olla mahdollisimman tasaisesti kaikissa ryhmissä


24

5) Ryhmiin jakautuminen mielipidejanan perusteellaMuodostakaa jana, jonka ääripäissä on: Lisätään koulupäivän tehokkuut-ta poistamalla välitunnit ja Pidennetään välitunteja, koska ne ovat koulu-päivän parasta aikaa. Voit muodostaa ryhmät janan lopusta tai alusta kä-sin tai ottaa luvun niin, että saatte tarittavan kokoisia esimerkiksi 3–4hengen ryhmiä

25


2 Parien muodostusharjoituksia ja leikkejä

1) Yhdyssanan osien mukaanTarvitaan esimerkiksi laput: hedelmä, salaatti, jäätelö, kioski, raitio, vau-nu, linja, auto, purje, vene, huuto, kauppa, kuutamo, uinti, tennis, maila,paistin, pannu, ripsi, väri, aurinko tuoli tai mitä yhdyssanoja haluatkaankäyttää...

Jokaiselle ryhmän jäsenelle jaetaan lappu, jossa on yhdyssanan osa. Ryh-män jäsenten tulee löytää itselleen pari eli omaan yhdyssanan osaan so-piva toinen puoli. Kun olette löytäneet itsellenne parin, menkää hänenkanssaan istumaan johonkin rauhalliseen kohtaan.

2) Narujen päiden avullaOhjaaja varaa itselleen tarvittavan määrän noin metrin mittaisia naruja.Hän ottaa kiinni narujen keskeltä, jolloin narujen päät jäävät roikkumaan.Kukin ottaa narun päästä kiinni. Kun kaikki ovat ottaneet narun päästäkiinni, ohjaaja irrottaa narut. Samassa narussa kiinni olevat muodostavatparin.

3) Pituusjärjestyksen mukaanMuodostetaan jono pituusjärjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää tekemäänparit niin, että a) parit ovat mahdollisimman samanpituisia muiden parien kanssa. Näin

pisin ja lyhyin muodostavat parin, toiseksi pisin ja toiseksi lyhyinmuodostavat parin, jne.

b)parin jäsenet ovat mahdollisimman samanpituisia keskenään. Näin kaksi pisintä muodostaa parin, kaksi pienintä muodostaa parin, jne.

4) Syntymäpäivien järjestyksen mukaanMuodostetaan jono syntymäpäivän (ei vuosilukua) järjestyksen mukaan.Ohjaaja pyytää tekemään parit niin, että a) parit viettävät syntymäpäiviään keskimäärin mahdollisimman samaan

aikaan muiden parien kanssa. Näin ensin syntymäpäiviään ja viimeksisyntymäpäiviään viettävä muodostavat parin, toisena ja toiseksi vii-meisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat parin, jne.

b)parin jäsenet viettävät syntymäpäiviä mahdollisimman samanaikaises-ti. Näin kaksi ensimmäisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavatparin, jne.

5) Värilappujen mukaanOhjaaja varaa riittävästi erivärisiä lappuja (väreinä voi käyttää myös vä-rikyniä tai tusseja) kaksi kappaletta kutakin väriäRyhmän jäsenet valitsevat silmät kiinni itselleen värilapun. Samanvärisetmuodostavat parin.


26

27

3 Tutustumisleikkejä

a) Tutustuminen: Oma nimi ja nimien opetteluKäydään piiriin istumaan. Mieti itsellesi sukunimi, joka alkaa samallakirjaimella kuin etunimesi ja joka kertoo jotain sinusta. Esimerkiksi“Olen Satu Samoaja ja pidän sienestämisestä”. Seuraava jatkaa:“Vieressäni on Satu Samoaja ja itse olen Olen Iiro Innokas. Innostun no-peasti uusista asioista”. Seuraava esittelee edellään olevat ja lisää lopuk-si oman nimensä. Sukunimenä voidaan käyttää myös esimerkiksi hedel-mää, ammattia, väriä tai mitä tahansa muuta. Tällöin sukunimen ei vält-tämättä tarvitse alkaa samalla kirjaimella kuin etunimi.

b) Tutustuminen: VerkkoTarvitaan: Narukerä. Käydään piiriin istumaan. Ohjaajalla on narukerä.Hän heittää sen jollekin ryhmän jäsenelle ja sanoo hänen nimensä. Vas-taanottaja ottaa narusta kiinni ja heittää kerän seuraavalle ja kertoo hänennimensä. Heittämistä jatketaan kunnes kaikki pitävät narusta kiinni ja na-ruista on muodostunut “verkko”. Viimeksi narukerän saanut aloittaa senpurkamisen heittämällä kerän henkilölle, joka heitti sen hänelle. Hänenon sanottava sen henkilön nimi, jolle hän kerän heittää. Näin jatketaankunnes ohjaaja saa kerän takaisin. Harjoitus voidaan toistaa, jotta kaikkiryhmän jäsenet oppisivat tuntemaan toisensa nimeltä.

c) Tutustuminen: SisäpiiritietoaKäydään piiriin seisomaan. Käännetään selkä keskustaan päin. Ohjaajaaloittaa sanomalla lempiharrastuksensa ja kääntyy kasvot keskustaan.Ne, joilla on sama harrastus, kääntävät myös kasvonsa keskustaan päin.Ne, joilla on yhteinen “vastaus”, saavat nähdä toisensa. Sen jälkeen ryh-män jäsenet voivat sanoa järjestyksessä jonkin mielenkiinnon kohteen tailempiasiansa ja saman mielenkiinnon kohteen tai lempiasian omaavat nä-kevät toisensa. Mielenkiinnon kohteina voivat olla erilaiset harrastukset,vapaa-ajan toiminnot, musiikkityylit. Lempiasioina voi käyttää, esimer-kiksi lempiväriä, lempibändiä, mieliväriä, tv-ohjelmaa, lätkä-, futis- taimuuta joukkuetta.

d) Tutustuminen esineiden avullaTarvitaan: Tarjotin ja paljon pieniä esineitä. Pieniä esineitä voi kerätävuosien varrella esimerkiksi pääsiäismunien yllätyksistä tai käyttää kotoalöytyviä pikkuesineitä. Voit myös käyttää ryhmän jäsenten omia esineitä,joita heillä on mukanaan tai jotka olet pyytänyt heitä ottamaan mukaan.

Käydään piiriin istumaan. Kukin osallistuja valitsee esineen “tarjottimel-ta”. Esineen on kerrottava jotakin osallistujasta tai on muuten hänellemerkityksellinen. Esine otetaan vuorollaan ja palautetaan samantien ta-kaisin tarjottimelle, jotta muutkin voivat halutessaan käyttää samaa esi-nettä. Kukin kertoo, mitä esine kertoo hänestä ja miksi se on hänelle tär-keä. Jos vetäjällä ei ole mukanaan esineitä, kukin osallistuja valitsee jon-kun mukana olevan oman esineen.


e) Tutustuminen kuvien avullaTarvitaan: Paljon erilaisia lehdistä leikattuja ihmisten kuvia, joissa näkyyerilaista tekemistä, erilaisia tunnetiloja jne. Jos haluaa käyttää kuvia usei-ta kertoja, ne kannattaa liimata valkoiselle paperille, laittaa muovitaskui-hin tai jopa laminoida. Kuvat voivat olla esimerkiksi luokanohjaajien yh-teiskäytössä, jolloin se vähentää kaikkien työtä. Kuvakokoelmaa voi täy-dentää vuosien varrella ja sitä voidaan käyttää useita kertoja samankinryhmän kanssa, esimerkiksi tunnetiloja käsiteltäessä.

Kuvat levitetään lattialle kaikkien nähtäväksi. Kuva otetaan vuorollaan japalautetaan samantien takaisin, jotta muutkin voivat halutessaan käyttääsamaa kuvaa. Kukin kertoo, mitä kuva kertoo hänestä.

f) Kot kot -viestiAsetutaan ympyrään. Aloitan leikin sanomalla vasemmalla puolella ole-valle vierustoverilleni “Kot kot”. Hän jatkaa samoin vasemmalla olevanvierustoverin suuntaan. Näin jatketaan, kunnes “Kot kot” -viesti palaa lä-hettäjälleen. Kokeillaan toisen kerran, jonka jälkeen aloitetaan ajanotto.Tarkoituksena on saavuttaa maksiminopeus ja tehdä koulun ennätys.

Kot kot -viestin muunnelmaAsetutaan ympyrään. Aloitan leikin sanomalla vasemmalla puolella ole-valle vierustoverilleni “Kot kot”. Hän jatkaa vasemmalla olevan vierus-toverin suuntaan. Näin jatketaan, kunnes “Kot kot” -viesti palaa lähettä-jälleen. Lähettäjä sanoo jonkun muun eläimen äänen esimerkiksi röh taiihaa tai ammuu tai mää, jota käyttäen käydään seuraava kierros tai kier-rokset.

Kot kot -viestin toinen muunnelmaAsetutaan ympyrään. Leikki alkaa, kun sanon vasemmalla puolella ole-valle vierustoverilleni “Kot kot”. Hän jatkaa samoin vasemmalla olevanvierustoverin suuntaan. Näin jatketaan, kunnes “Kot kot” -viesti tuleehenkilölle, jolla on lappu, jossa lukee seuraava eläimen ääni ammuu,ihaa, mää, röh. Hänen tehtävänsä on vaihtaa ääni uudeksi. Jatketaan kun-nes tulee seuraava lapullinen osallistuja. Hän muuttaa äänen uudeksi.Lappuja voidaan vaihdella kesken leikin ja ääntä vaihdella. Parhaimmil-laan tämä on tosi hauskaa.

g) Kuka minä olen?Muodostakaa parit esimerkiksi yhdyssanojen osalappujen avulla. KatsoParien muodostaminen. Yhdyssanan alkuosa on A ja loppuosa on B. A:taloittavat kertomalla minuutin ajan kuka ja millainen hän on. Vaihtakaarooleja. B:t kertovat minuutin ajan kuka ja millainen hän on. Tämä tois-tetaan. Tämän jälkeen B:t kertovat ensin, millainen ei haluaisi olla. Sit-ten A kertoo saman. Tämän jälkeen A:t kertovat vielä ensin, millaiseksija miksi haluaisi tulla. Sitten B kertoo saman.


28

h) Tarua tai tottaMuodostetaan tiivis piiri. Vetäjä aloittaa kertomalla vierustoveristaan • kuka hän on• missä hän asuu• minkä ikäinen hän on• mikä hän on horoskoopiltaan• mistä hän pitää• mitä hän harrastaa • mikä on hänen lempiaineensa koulussa. Huom! Näiden juttujen ei tarvitse olla tosia. Kierroksen edetessä huo-mataan usein, että kertoja puhuu “omat” tietonsa kertoessaan toisesta.Anna ryhmän huomata tämä!

i) Tarua tai tottaJaa luokka 3–5 hengen ryhmiin jotain satunnaista keinoa käyttäen Katso.Ryhmien muodostaminen. Kukin kertoo vuorollaan omassa ryhmässäänitsestään neljä tosiasiaa ja yhden valheen. Asiat voivat olla mitä tahansa:ikä, pituus, paino, perheenjäsenten lukumäärä, sirarukset, ulkomaanmat-kat, haave, lempiväri, automerkki, harrastus jne. Hän voi kertoa ne mis-sä järjestyksessä tahansa. Kun hän on kertonut kaikki viisi asiaa, muut al-kavat arvata, mikä niistä oli valhe. Kun valhe on löytynyt, asianomainenmyöntää sen heti. Sitten siirrytään seuraavaan “valehtelijaan”.

j) Kirje luokanvalvojalleKirjoita kirje luokanvalvojalle. Kerro itsestäsi, perheestäsi, lemmikki-eläimistäsi, harrastuksistasi, vapaa-ajanvietosta. Kerro, miten koulun-käyntisi sujui vuosiluokilla 1–6 ja miten se on käynnistynyt vuosiluokil-la 7–9. Pohdi tulevaisuuttasi, mitä suunnitelmia sinulla on perusopetuk-sen jälkeen.

Luokanvalvojat lukevat kirjeet, jonka jälkeen ne suljetaan nimelläsi va-rustettuun kirjekuoreen. Saat kirjeen itsellesi 9. vuosiluokan keväällä,kun koulu on loppumassa.

29


4 Ryhmäytymisleikkejä

a) Purjehdusretki (Sosiometri)Sosiometrin avulla saat tärkeää tietoa luokan ihmissuhteista. Voit hyö-dyntää saamaasi informaatiota ryhmän ihmissuhteista ohjataksesi oppi-laiden käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Monista asianomaiset tekstipaperit oppilaille tai pyydä oppilaita teke-mään irtolapulle numerot 1–14 ja kirjoittamaan nimet niiden perään si-tä mukaa, kun luet tarinaa eteenpäin.

“Luokkamme osallistuu purjehdusretkelle Mustasaareen. Olemme pur-jehtimassa pitkin suurta aavaa selkää. Yhtäkkiä nousee myrsky, ja kor-keat aallot saartaavat meidät joka puolelta. Tilanteesta voisi muodostuavaarallinen, ellemme valitse luokasta pelastusoperaation johtajaa. Minäehdotan johtajaksi 1) ____________________ ja hänen apureikseen 2) _______ ____________ ja 3)______________________. Onneksi parhaat ystäväni 4) _________________ ja 5) ________________ ovat vieressäni. Joudumme olemaan laineiden ar-moilla kauan. Pelko hiipii useimpien mieliin, mutta 6) ______________ja 7) _____________ eivät pelkää ollenkaan. Myrsky tuntuu kestävänikuisuuden, mutta sitten se taukoaa. Purjeet ovat menneet rikki, ja jou-dumme odottamaan. Aika alkaa kuitenkin vähitellen käydä pitkäksi. On-neksi 8) ____________________ keksii hauskan leikin, johon 9) __________________ ja 10) _________________eivät kuitenkaan osallistu. Nälkäkin kurnii vatsassani ja huomaan, ettäminä olen unohtanut eväät majapaikkaamme. Onneksi 11) _______________ ja 12) _________________ antavat minulle osaneväistään. Syömisen jälkeen haluaisin levätä, mutta 13) _____________________ ja 14) ___________ ____________ häiritsevät koko ajan niin, ettei tule hiljaisuutta. Meripelastajat ovat ha-vainneet haverimme, ja pelastuspartio löytää luokkamme. Pian olemmeturvallisesti majapaikkamme suojassa ja takkatulen lämmössä.”

b) Paperitorni tai PaperisiltaTehtävän avulla kehitetään yhteistoimintaa ja harjoitellaan ongelmanrat-kaisua.

Tarvitaan 20 kpl paperiarkkeja (käytetyt A4-paperit käyvät oikein hyvin).Anna kaikille ryhmille sama tehtävä eli torni tai silta. “Olette joutuneettornin rakentamisen maailmanmestaruuskilpailuun. Teidän tulee rakentaanäistä papereista mahdollisimman korkea torni tai mahdollisimman pitkäsilta voittaaksenne kilpailun.” Papereita saa taitella, mutta niitä ei saa re-piä.

c) TunnetoriTarvitaan: Tunnekortit. Tunnekortit ovat kortteja joihin on kirjoitettu tun-netiloja, Huom! ei ominaisuuksia. Kortteja saa olla paljon – mielellään


30

100 kpl. Kortit kannattaa tehdä vahvasta pahvista tai jopa laminoida,koska näitä voidaan käyttää useaan kertaan eri ryhmissä ja samalla ryh-mälläkin useampaan kertaan.

Jokaiselle osallistujalle jaetaan 4–5 tunnekorttia. Pyydä jokaista katso-maan, mitä niissä lukee. Hetken kuluttua avataan tunnetori, ja Sinun tu-lisi päästä eroon niistä korteista, jotka eivät kuvaa tunnetilaasi nyt. Muu-taman minuutin kuluttua tunnetori sulkeutuu. Sen jälkeen kerrotaan ryh-mässä, miten kortit kuvaavat tunnetilaasi. Voit myös kertoa niistä kor-teista, jotka olisit halunnut saada tai jotka eivät sovi tähän hetkeen.

MuunnelmaKortit jaetaan lattialle. Kukin kertoo vuorollaan, miltä hänestä tuntuu nyt(esim. leirikoulun lopussa tai kun luokka on lopettamassa koulua tms.).

d) Avoimet lauseetMonista kullekin osallistujalle paperi, johon on kirjoitettu valmiiksi aloi-tettuja lauseita.

Täydentäkää lauseet • ensimmäiseen oma tunnetila• kahteen seuraavaan omaan luokkaan liittyviä asioita• voit keksiä itse lisää tilanteeseen sopivia lausenden alkuja. Kun kaikki ovat täydentäneet lauseet, kootaan paperit, sekoitetaan ne jajaetaan uudestaan. Käydään kierros, jossa jokainen saa lukea ääneen saa-mastaan paperista.

Juuri nyt minusta tuntuu...Minusta meidän luokkamme …Toivoisin, että meidän luokkamme…

e) Samassa veneessäPiirrä maahan tai merkitse sisällä maalanrinteipillä pieni vene. Koko luo-kan pitää mahtua samaan veneeseen. Venettä voi pienentää pariin ker-taan, jolloin ryhmän on mietittävä, miten ryhmä kokonaisuudessaanmahtuu veneeseen. Jos haluat kilpailun tästä leikistä, niin jaa ryhmä kah-tia. Piirrä molemmille omat veneet. Se ryhmä, joka pääsee nopeamminveneeseen, on voittanut kilpailun.

f) Autiolle saarelle1) vaiheJokainen miettii ja listaa 20 asiaa, jotka haluaa ottaa mukaan autiolle saa-relle.

2) vaiheMuodostetaan neljän hengen ryhmät. Vene, jolla mennään autiolle saa-relle, on pieni, joten rannassa huomataan, että mukaan voidaan ottaa yh-teensä vain 10 tavaraa. Tehkää yhteinen lista mukaan otettavista tava-roista.

31


3) vaihe Muodostetaan kaksi isoa ryhmää. Veneemme haaksirikkoutuu. On heitet-tävä tavaroita yli laidan mereen. Mitkä 5 tavaraa jää mukaan otettavaksiautiolle saarelle?

4) vaiheRyhmät esittelevät listansa toisilleen.

g) JulkkisTarvitaan: Lappuja, joissa on tunnettujen henkilöiden nimiä.

Jaa ryhmät pareiksi. Käytä jotain satunnaista parien muodostustapaa.Katso Parien muodostaminen.

Anna jokaiselle ryhmän jäsenelle lappu, johon on kirjoitettu jonkun tun-netun henkilön nimi. Toinen aloittaa tekemällä kysymyksiä, joihin voivastata Kyllä tai Ei. Esimerkiksi • Olenko ulkomaalainen?• Olenko nainen?• Olenko aikuinen?• Urheilenko työkseni?Kun vastaaja on melko varma henkilöstä, hän voi yrittää arvata. Jos vas-taus on oikea, vuorot vaihtuvat. Jos vastaus on väärä, kysyjä antaa jon-kun vihjeen, mitä kannattaisi kysyä.

MuunnelmaKäytetään henkilöinä oman luokan oppilaita. Tämä onnistuu, kun ryhmätuntee hyvin toisensa, esimerkiksi 9. vuosiluokalla.

h) Sokon silmätTarvitaan: Huivit jokaiselle osallistujalle

Kaikki käyvät piiriin istumaan. Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat sokko-ja ja peittävät silmänsä huivilla. Huiviton ryhmän jäsen toimii sokkojensilminä ja kuvailee jotain ryhmän jäsentä. Kuvailuun voi kuulua vain jaainoastaan positiivisia asioita • ulkonäöstä • luonteenpiirteitä• pukeutumisesta • temperamenttia• mielenkiinnon kohteita • ominaisuuksia• harrastuksia • horoskooppimerkki jne.Sokot yrittävät arvata, kenestä on kyse. Se, ketä kuvataan, ei saa arvataitseään. Kun arvaus on osunut oikeaan, voidaan keskustella siitä, miltätuntui olla kuvauksen kohteena ja olivatko kuvaukset oikeita.

i) MielipidemittariTarvitaan: Lista mielipiteistä, joilla ryhmä voidaan jakaan noin puoliksi.

Kysymyslista (keksi tarvittaessa lisää kysymyksiä):Merkkivaatteet ovat must.Tupakointi on tyhmää.


32

33

Ruotsin opiskelu pitäisi olla vapaaehtoista.Sivarit eivät ole isänmaallisia.Ihmisten pitää vastata aina itse toimeentulostaan.Suomen pitää ottaa lisää pakolaisia.Poliitikot ajavat vain omia etujaan.Alkoholin nauttiminen on paras tapa rentoutua.Koulunkäynti on minusta tärkeää.Voin itse vaikuttaa tulevaisuuteeni.

Tilan seinille laitetaan laput “Täysin samaa mieltä” ja “Täysin eri miel-tä”. Ohjaaja lukee väitteitä ja pyytää ryhmän jäseniä valitsemaan paik-kansa janalta. Kun ryhmä on mennyt suurin piirtein puoliksi, ryhmän jä-seniä pyydetään ottamaan pari suurin piirtein samalta kohdalta toiseltapuolelta janaa. Eli jos olet “Täysin samaa mieltä”, otat parin joka on“Täysin eri mieltä”. Jos olet keskiviivan paikkeilla, valitset parin, joka onmahdollisimman lähellä keskiviivaa, mutta sen toisella puolella, jne. Pa-rit vaihtavat ajatuksia siitä, miksi he ovat sitä mieltä, mitä ovat.

Lopuksi pyydetään osallistujia kertomaan kokemuksistaan, miten omamielipide muuttui sen jälkeen, kun oli keskustellut vastakkaista mielipi-dettä edustavan kanssa.

j) NeuvonantajatRyhmä jaetaan kahteen osaan. Ryhmät muodostavat harvan rivin. Yksiosallistujista jää ryhmien ulkopuolelle. Hän tulee kulkemaan rivien vä-listä ja kuuntelemaan neuvonantajien neuvoja voidakseen tehdä päätök-sen tärkeässä asiassa. Asia voi olla jokin yhteiskunnallinen asia tai hen-kilökohtaiseen elämään liittyvä kysymys, kuten • tupakoinnin aloittaminen• päihteiden käyttö• lintsaaminen• bileitten pitäminen.

Toisen puolen neuvonantajat antavat neuvoja, joiden mukaan asia kan-nattaa tehdä ja toisen puolen neuvonantajat antavat neuvoja, joiden mu-kaan asiaa ei kannata tehdä. Kun kaikki neuvot on kuultu, kulkija tekeeoman päätöksensä oman mielensä sekä hänelle esitettyjen neuvojen pe-rusteella. Hän kertoo, miltä tuntui kuunnella neuvoja ja mikä neuvo, josmikään, ratkaisi lopullisen kannan. Tämän jälkeen kannattaa keskustellasiitä, miten muut vaikuttavat omiin mielipiteisiin sekä ryhmän aiheutta-masta paineesta omalle päätöksenteolle. On myös hyvä keskustella vas-tuusta, kun pyritään vaikuttamaan toisen mielipiteisiin, käyttäytymiseentai toimintaan. Jokaisen on hyvä vielä pohtia itsekseen, kuinka itsenäisiäpäätöksiä kukin lopulta tekee.

k) Mikä minä olisin?Tarvitaan: Moniste, jossa on valmiina aiheet tai jokaiselle ryhmän jäse-nelle kynä ja paperi.



34

Jokainen vastaa monisteeseen tai kirjoittaa paperille, mikä hän olisi. Ai-heet ovat: • sää • väri• kuukausi • liikuntalaji• kasvi • eläin• viikonpäivä • tuoksu• kirja • maanosa. Kun kaikki ovat vastanneet, ohjaaja kerää paperit ja jakaa ne takaisin.Kukin lukee saamansa paperin vastauksen ääneen. Mietitään yhdessä,kuka voisi olla kyseessä. Kun tehtävä on tehty, on hyvä keskustella, oli-ko helppoa löytää vastaukset ja miltä tuntui, kun muut tiesivät omia aja-tuksiasi. Vastauspaperit palautetaan omistajalleen.

l) Mielikuvaharjoitus Unelmien kouluOpettaja kertoo tarinaa unelmien koulusta jättäen tilaa oppilaan omillemielikuville. Tehtävän tekeminen edellyttää hyvää työrauhaa. Taustallavoi soida rauhallista instrumentaalimusiikkia. Pyydä oppilaita aluksi ren-touttamaan itsensä sekä ottamaan hyvä ja rento asento. Pyydä heitä myössulkemaan silmänsä, koska se usein helpottaa mielikuvien syntymistä.Muista, että jotkut tuntevat silmät kiinni ollessaan olonsa turvattomiksi,joten salli heidän pitää silmänsä auki. Lopuksi unelmien koulusta kes-kustellaan yhdessä.

“Lähdet kotoa kouluun. Sää on lämmin ja aurinkoinen. Sinulla on rau-hallinen ja hyvä olo. Olet kerrankin nukkunut riittävän pitkät yöunet janautit päivästä. Kuljettuasi jonkin aikaa, alkaa koulun piha näkyä. Tuletpihalle. Siellä on kaikki se, mitä olet koulun pihalta toivonut. Kuvittelemielessäsi, miten unelmiesi koulupiha ottaa sinut vastaan aamulla.” Tau-ko

“Viivähdät vielä hetken pihalla, koska sää on kaunis. Millainen on unel-miesi koulutalo? Miltä se näyttää?” Tauko

“Pian on aika siirtyä sisälle. Koulun viihtyisät käytävät kutsuvat sisään.Kuvittele mielessäsi, millaiset käytävät, seinät ja kalusteet unelmiesikoulussa ovatkaan.” Tauko

“On aika siirtyä omaan luokkaasi. Kuvittele mielessäsi, • minkä värinen unelmiesi luokka on• millaiset verhot siellä on• miten luokka on kalustettu• mikä saa sinut viihtymään siellä.” Tauko

“Opettaja aloittaa opetuksen. Hän käyttää toivomiasi havaintovälineitä,saat opiskella itsellesi parhaiten sopivalla tavalla ja voit edetä omaan tah-tiisi. Mieti mielessäsi, • miten unelmiesi opettaja opettaa• miten opit parhaiten • millainen on opiskelutahtisi.” Tauko

35

“Mieti mielessäsi keiden kanssa teet mieluiten yhteistyötä, kun opittava-na on uusi haasteellinen asia ja haluat todella oppia sen. Mieti, mikä tä-män henkilön tai näiden henkilöiden toiminnassa edistää oppimistasi.”Tauko

“Koska oppiminen on ollut mielenkiintoista ja opetus hyvää, on aikamennyt kuin siivillä. Huomaat, että vatsasi kurnii ja pian onkin lounas-tauko. Kouluravintola kutsuu sinua viihtymään. Kuvittele, millainenunelmiesi koulun kouluravintola on.” Tauko

“Tänään kouluravintola tarjoaa lempiruokaasi. Mieti, • mitä se on • miten se tarjotaan. • mitä nautit ruokajuomaksi • kenen kanssa lounastat.” Tauko

“Lounaan jälkeiset tunnit kuluvat nopeasti. Iltapäivällä on kuitenkin yk-si tauko, jonka aikana ehdit hyvin tehdä sinulle mieluisaa välituntipuu-haa. Mieti, mitä se on ja kenen kanssa sitä teet?” Tauko

“Sitten on viimeisten tuntien aika. Nekin kuluvat nopeasti ja pian pääsetkotiin. Mieti vielä, miten matka kotiin sujuu.” Tauko

“Nyt on aika palata tähän luokkaan ja kirjata tai piirtää siitä, millainen onunelmiesi koulu ja miten elo siellä sujuu.”

m) PantomiimiTarvitaan laput, jossa on harrastusten tai ammattien nimiä. Käytä sellai-sia harrastuksia ja ammatteja, joita voidaan helposti esittää pantomiimi-na ja jotka ovat yleisesti tunnettuja. Harrastuksina voi olla esimerkiksi • hiihtäminen• tenniksen pelaaminen• piirtäminen tai• maalaaminen. Ammatteina voisi olla esimerkiksi • bussinkuljettaja • leipuri• sairaanhoitaja • maalari• myyjä • talonrakentaja jne.

Jaa ryhmä pareiksi jollain satunnaisella tavalla. Katso Parien muodosta-minen. Anna pareille laput, joissa on esitettävä harrastus tai ammatti. An-na pareille hetki aikaa valmistautua esitykseen. Parit esittelevät harras-tuksensa tai ammattinsa ilman ääntä käyttäen kehoaan, eleitä ja ilmeitä.Kerro, että liikkeitä kannattaa liioitella ja ne kannattaa tehdä hitaasti, jot-ta arvaaminen helpottuu.

Kun parit ovat valmiita, esitykset voivat alkaa. Kun joku arvaa, hän saasanoa, mistä harrastuksesta tai ammatista on kyse. Arvaaja pääsee seu-raavana esiintymään parinsa kanssa. Kun kaikki parit ovat esiintyneet,kannattaa keskustella siitä, miltä tuntui esiintyä.


n) LinnutMonista kaikille kuva, jossa on lintuja eri tilanteissa tai ota linnuista kal-vokopio.

Pyydä oppilaita katsomaan kuvaa muutama minuutti. Pyydä heitä valit-semaan lintu, joka kuvaa heitä parhaiten juuri nyt. Pyydä heitä mietti-mään, miksi he valitsivat juuri sen linnun. Lopuksi ryhmä kertoo toisil-leen, minkä linnun he valitsivat ja miksi.

Tätä kuvaa voi käyttää monta kertaa samalla ryhmällä. Tehtäväksiantoavoi vaihdella. Joskus voi kysyä, mikä lintu kuvaisi heitä yleensä tai mikälintu he olisivat esimerkiksi 5, 10 tai 15 vuoden kuluttua.

o) AuringonkukkaTarvitaan: Kyniä ja paperia tai moniste, johon on piirretty auringonkuk-ka, jossa on vähintään niin monta terälehteä, kuin ryhmässä on jäseniä.

Jokainen kirjoittaa oman nimensä auringonkukan keskustaan. Sen jäl-keen auringonkukat laitetaan kiertämään. Jokainen kirjoittaa yhdenmyönteisen ominaisuuden kyseisestä henkilöstä. Ohjaaja sanoo, milloinpaperit siirretään seuraavalle. Kun koko kierros on käyty läpi, ohjaaja ke-rää auringonkukat. Hän jakaa paperit takaisin ryhmän jäsenille satunnai-sessa järjestyksessä. Kukin saa vuorollaan kuulla omat myönteiset omi-naisuutensa. Kun kaikkien myönteiset ominaisuudet on luettu, keskustel-laan siitä, tunnistivatko osallistujat itsensä luetuista kuvauksista ja miltätuntui antaa ja saada myönteistä palautetta. Auringonkukat palautetaanomistajalleen. Jos yhtään epäilet, että lappuihin olisi kirjoitettu ikäviäasioita, on syytä kerätä auringonkukat itsellesi ja tarkistaa ne.

MuunnosLisäksi auringonkukkaan voidaan piirtää muutama lehti. Jokainen voikirjoittaa niihin omat kehittämiskohteensa. Niitä ei kuitenkaan jaeta ryh-mässä.


36

37

Nimi Vuosiluokka

Hyvä ystävä 7. vuosiluokka

Tiimin jäsenet ________________________________________________

Ohje:1) Mitkä ovat tiiminne mielestä hyvän ystävän ominaisuuksia ja toimintatapo-

ja. Kirjoittakaa ne listaan.2) Järjestäkää tiimissä ne tärkeysjärjestykseen. Numero 1 on tärkein, numero 2

toiseksi tärkein, jne.

Nro Hyvän ystävän omi- Järjestys Kuvaako minua?naisuus / toimintatapa

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Katso nyt listaa yksin. Seuraavat osat tästä tehtävästä teet itseksesi eikä Sinun tar-vitse jakaa niitä muiden kanssa.

1) Rastita ne kohdat, jotka mielestäsi kuvaavat Sinua ystävänä.2) Oletko samaa mieltä tiimin päätöksistä? Jos järjestäisit hyvän ystävän

ominaisuudet yksin, mitä muutoksia tekisit?


Hyvä ystävä (7. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Jaa luokka kolmen hengen ryhmiin. Älä anna oppilaiden päättää ryhmäjaos-ta. Voit käyttää ryhmäjaon perusteena esimerkiksi vaatteissa olevien nappienlukumäärää, paidan värejä. Huolehdi, että kaikissa ryhmissä on molempiasukupuolia.

1) Pyydä ryhmän jäseniä miettimään ensin hetki itsekseen omia hyvän ys-tävän ominaisuuksia ja toimintatapoja

2) Sen jälkeen mietitään ryhmän yhteinen lista hyvän ystävän ominaisuuk-sista

3) Listat esitellään muille ryhmille. Sen jälkeen:4) Oppilas arvioi, kuvaavatko yhteisen listan hyvän ystävän ominaisuudet

häntä. Tätä osaa tehtävästä ei jaeta muiden kanssa.5) Lopuksi oppilaat vastaavat kysymyksiin 1 ja 2, jotka ovat lomakkeen ala-

reunassa

Kiinnostuksen kohteet (7. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Pyydä oppilasta kirjoittamaan omat lempiasiansa “Minun lempi”-sarakkee-seen.

Kun kaikki ovat valmiita, pyydä oppilaita etsimään mahdollisimman montahenkilöä, joilla on sama vastaus.

Kirjoita niiden oppilaiden nimet, joilla on sama vastaus kuin oppilaalla it-sellään on.


38

39

Nimi Vuosiluokka

Kiinnostuksen kohteet 7. vuosiluokka

1) Lue kategoriat vasemman puoleisesta sarakkeesta 2) Kirjoita vastaukset keskimmäiseen sarakkeeseen3) Yritä löytää mahdollisimman monta henkilöä, jolla on sama vastaus

kuin sinulla. Kirjoita heidän nimensä oikean puoleiseen sarakkeeseen

Kategoria Minun lempi Ystävän nimi, jolla on sama vastaus kuin minulla

Väri

Kirja

Tv-ohjelma

Elokuva

Numero

Jäätelön maku

Lautapeli

Urheilulaji


Nimi Vuosiluokka

Luokkatoverin haastattelu 7. vuosiluokka

Haastattele pariasi. Kirjoita hänen vastauksensa. Lopuksi esittele parisi muulle ryhmälle.

Haastattelijan nimi

Parin nimi

Syntymäpäivä

Syntymäpaikka

Sisarukset

Paikat, jossa olet asunut aiemmin

Lempikirja

Lempitv-ohjelma

Lempiaine koulussa

Lempibiisi

Lempileffa

Harrastukset ja muut kiinnostuksen kohteet

Asia tai ominaisuus, josta olet ylpeä itsessäsi

Jos voisit keskustella kenen tahansa kanssa, kuka hän olisi ja miksi juuri hän?

Listaa kolme asiaa, joita käytetään yleensä, kun sinua kuvataan.

Mitä sellaista toivoisit muiden tietävän sinusta,jota he eivät vielä tiedä?

Kenestä sarjakuvahah-mosta tunnistat itsesi?

Palauta lomake henkilölle, jota haastattelit.


40

Luokkatoverin haastattelu (7. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Pyydä oppilasta kirjoittamaan nimensä paperiin.

Ottakaa luku (luokan oppilasmäärä jaettuna kahdella). Muodostakaa parit sa-man numeroisista oppilaista tai jonkun muun satunnaisen ominaisuuden mu-kaan. Näitä voivat olla muun muassa mahdollisimman lähekkäiset syntymä-ajat jne.

Pyydä oppilasta sen jälkeen antamaan lomake parilleen. Pari kirjoittaa ni-mensä kohtaan haastattelijan nimi. Molemmat haastattelevat toisiaan vuoro-tellen.

Pyydä molempia valitsemaan kysymykset, joiden vastaukset esitelläänmuulle ryhmälle.

Lopuksi pari esittelee käytettävissä olevan ajan mukaan 3–5 vastausta kokoryhmälle.

41



42

Nimi Vuosiluokka

Minä luokkayhteisön jäsenenä 7. vuosiluokka

Arvioi omaa toimintaasi luokassa ja ihmissuhteitasi. Rengasta lokero, joka parhaiten kuvaa omaa toimintaasi koulussa.

Minä… A B C

1 viittaan aktiivisesti toisinaan harvoin

2 teen kotitehtävät yleensä aina useimmiten harvoin

3 keskustelen aktiivisesti joskus harvoin

4 kuuntelen toisia useimmiten joskus harvoin

5 kysyn, jos en ymmärrä usein joskus harvoin

6 kannustan ujoja ja arkoja usein joskus harvoin

7 suvaitsen erilaisuutta hyvin jonkin verran heikosti

8 keskityn opiskeluun hyvin kohtalaisesti heikosti

9 tulen tunneille aina täsmäl- enimmäkseen toisinaan lisesti täsmällisesti myöhässä

10 poissaoloja vähän jonkin verran paljon

11 välit opettajiin hyvät kohtalaiset huonot

12 kielenkäyttö ystävällistä asiallista loukkaavaa

Mitä asioita haluaisit muuttaa omassa toiminnassasi? Miksi?

43

Nimi Vuosiluokka

Kunnon Koululainen 8. vuosiluokka

Tiimin jäsenet _________________________________________________

Ohje:1) Mitkä ovat tiiminne mielestä kunnon koululaisen ominaisuudet ja

toimintatavat. Kirjoittakaa ne listaan.2) Järjestäkää tiimissä ne tärkeysjärjestykseen. Numero 1 on tärkein,

numero 2 toiseksi tärkein, jne.

Nro Kunnon koululaisen ominaisuus Järjestys Kuvaako minua?1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Katso nyt listaa yksin. Seuraavat osat tästä tehtävästä teet itseksesi eikä Si-nun tarvitse jakaa niitä muiden kanssa.

1) Rastita ne kohdat, jotka mielestäsi kuvaavat Sinua koululaisena.2) Oletko samaa mieltä tiimin päätöksistä? Jos järjestäisit kunnon koulu-

laisen ominaisuudet yksin, mitä muutoksia tekisit?


Hyvä ystävä (8. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Jaa luokka kolmen hengen ryhmiin. Älä anna oppilaiden päättää ryhmäjaos-ta. Voit käyttää ryhmäjaon perusteena esimerkiksi vaatteissa olevien nappienlukumäärää, paidan värejä, kenkien mallia tai muuta sattumanvaraista asiaa.Ryhmään voi koota samanlaisista tai niin, että niissä on valitun asian suhteenerilaisia jäseniä. Huolehdi, että kaikissa ryhmissä on molempia sukupuolia.

1) Pyydä ryhmän jäseniä miettimään ensin hetki itsekseen kunnon ystävänominaisuuksia ja toimintatapoja

2) Sen jälkeen mietitään ryhmän yhteinen lista hyvän ystävän ominaisuuk-sista

3) Listat esitellään muille ryhmille. Sen jälkeen:4) Oppilas arvioi, kuvaavatko yhteisen listan hyvän ystävän ominaisuudet

häntä. Tätä osaa tehtävästä ei jaeta muiden kanssa.

Lopuksi oppilaat vastaavat kysymyksiin 1 ja 2, jotka ovat lomakkeen ala-reunassa.

Kesän jälkeen (8. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Pyydä oppilasta kirjoittamaan nimensä paperiin.

Ottakaa luku (luokan oppilasmäärä jaettuna kahdella). Muodostakaa parit sa-man numeroisista oppilaista tai jonkun muun satunnaisen ominaisuuden mu-kaan. Näitä voivat olla muun muassa mahdollisimman lähekkäiset syntymä-ajat jne.


Haastateltava saa valita kysymykset, jotka hänestä kerrotaan muulle ryhmäl-le.



44

45

Nimi Vuosiluokka

Kesän jälkeen 8. vuosiluokka

Haastattele pariasi. Kirjoita hänen vastauksensa lomakkeelle. Lopuksi esitte-le parisi muulle ryhmälle.

Haastattelijan nimi

Mikä oli kesän kohokohta ja mitä silloin tapahtui?

Kesän paras paikka

Keiden kanssa vietit kesääsi?

Kesän paras tv-ohjelma

Paras lomalukeminen

Paikat, joissa kävit kesällä

Lempipuuha loman aikana

Kesän lempibiisi

Lempileffa

Mitä liikuntaa harrastit?

Lempijäätelö

Kesän paras janojuoma

Listaa kolme sanaa, joihin voisit tiivistää kesäsi

Paras uimapaikka?

Kenestä sarjakuvahahmosta tunnistat itsesi?

Mitä odotat tulevalta kouluvuodelta?




46

Nimi Vuosiluokka

Luokan ilmapiirikartoitus 8. vuosiluokka

Arvioi oman luokkasi työrauhaa, ihmissuhteita ja toimintatapoja. Rengasta lokero, joka parhaiten kuvaa luokkasi toimintaa.

Minä… A B C

1 viittaan aktiivisesti toisinaan harvoin

2 tekee kotitehtävät yleensä aina useimmiten harvoin

3 keskustelee aktiivisesti joskus harvoin

4 kuuntelee toisia useimmiten joskus harvoin

5 kysyy, jos ei ymmärrä usein joskus harvoin

6 kannustaa ujoja ja arkoja usein joskus harvoin

7 suvaitsee erilaisuutta hyvin jonkin verran huonosti

8 keskittyy opiskeluun hyvin kohtalaisesti huonosti

9 tulee tunneille aina täsmäl- enimmäkseen toisinaanlisesti täsmällisesti myöhässä

10 poissaoloja vähän jonkin verran paljon

11 välit opettajiin hyvät kohtalaiset huonot

12 kielenkäyttö ystävällistä asiallista loukkaavaa

Mihin asioihin toivoisit luokkasi toiminnassa muutosta? Miksi?

47

Nimi Vuosiluokka

Ystävän löytäminen 8. vuosiluokka

Löydä ystävä, Ystävän nimi

joka on ainoa lapsi

joka on käynyt ulkomailla

joka pitää maustetusta ruoasta

jolla on ainakin kaksi sisarusta

joka on voittanut palkinnon

joka osaa lasketella tai lautailla

joka on suunnilleen yhtä pitkä kuin minä

joka osaa soittaa jotain instrumenttia

joka on katkaissut joskus luunsa

jolla on lemmikki

joka on perheen esikoinen eli vanhin lapsi

jolla on sama kengän numero kuin minulla

joka on perheen kuopus eli nuorin lapsi

joka pitää kalastamisesta

jolla on sama syntymäkuukausi kuin minulla

joka pelaa jotain joukkuepeliä

jolla on sama horoskooppimerkki kuin minulla

jolla on yksi sisarus (= sisko tai veli)

joka osaa viheltää sormien läpi

jolla on sama lempiväri kuin minulla


Ystävän löytäminen (8. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Kysymyksissä edetään yksi kerrallaan eli oppilaan on haastateltava niinmontaa luokkatoveriaan, kunnes ehto täyttyy. Ehdot täyttävien oppilaiden ni-met kirjoitetaan oikean puoleiseen sarakkeeseen.

Rohkaise oppilaita löytämään mahdollisimman monta ehdot täyttävää luok-katoveriaan. Sen jälkeen siirrytään seuraavaan kysymykseen.

Lopuksi voidaan käydä läpi jokaiselta oppilaalta yksi asia, joka hänellä jajollain toisella on sama.

Esimerkiksi “Minulla ja Tiinalla on sama horoskooppimerkki. Olemme oi-naita” tai “Jussi ja minä pidämme molemmat kalastamisesta. Olemme Jan-nen kanssa ainoita lapsia”.

Kesän jälkeen (9. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Pyydä oppilasta kirjoittamaan nimensä paperiin. Ottakaa luku (luokan oppi-lasmäärä jaettuna kahdella). Muodostakaa parit saman numeroisista oppi-laista tai jonkun muun satunnaisen ominaisuuden mukaan. Näitä voivat ollamuun muassa mahdollisimman lähekkäiset syntymäajat jne.





48

49

Nimi Vuosiluokka

Kesän jälkeen 9. vuosiluokka


Haastattelijan nimi

Mikä oli kesän kohokohta ja mitä silloin tapahtui?

Kesän paras paikka

Keiden kanssa vietit kesääsi?

Paras muisto rippi- tai protuleiriltä?

Paras lomatekeminen

Paikat, joissa kävit kesällä

Mitä kaipaat kesästäsi?

Mitä tavoitteita sinulla on opiskelulle tänä vuonna?

Mihin aiot pyrkiä ysin jälkeen?

Miksi olet päätynyt siihen ratkaisuun?

Mikä on tärkeintä elämässä?

Mikä on hienointa, mitä ihminen voi toiselle tehdä?

Mistä haluaisit, että luokka-kaverisi muistaisivat Sinut, kun peruskoulu päättyy?

Mitä toivot luokaltasi tänä vuonna?

Palauta haastattelulomake henkilölle, jota haastattelit.


Nimi Vuosiluokka

Millainen minä olen omasta ja muiden mielestä? 9. vuosiluokka

Ruksaa itseäsi kuvaavat vaihtoehdot. Keskustele sen jälkeen parisi kanssa, miten valitsemasi vaihtoehdot ilmenevät toiminnassasi ja elämässäsi.

mielenkiintoinen turvallinenrakastava virikkeitä antavaluotettava huolellinenmiellyttävä kärsivällinenvaatimaton jännittävämotivoitunut herkkäinnostunut ystävällinenperiaatteisiin nojaava luovapehmeä huomaavainenahkera opiskelulleen omistautuvatiukka joustavarohkaiseva johdonmukainentarkka huolehtivapäättäväinen järkeväymmärtäväinen itsenäinenseurallinen järjestelmällinenitsepäinen sitoutunutloogisesti ajatteleva mukavuudenhaluinenrohkea työtä pelkäämätönseikkaileva rauhaa rakastava

Millainen haluaisin olla? Mistä ominaisuuksista halu-aisin päästä eroon?

Millaisena muut minua pitävät? Millainen minun toivottaisiin olevan?


50

51

Nimi Vuosiluokka

Minä tänään 9. vuosiluokka


Haastattelijan nimi

Miten heräsit tänä aamuna?

Mitä söit aamiaiseksi?

Mistä haaveilet nyt?

Mikä tässä päivässä on parasta?

Mihin haluaist matkustaa juuri nyt?

Mitkä asiat tekevät elämän elämisen arvoiseksi?

Minkä kirjan haluaisit lukea seuraavaksi?

Mikä muodissa ärsyttää sinua?

Mikä trendiasia inhottaa?

Mitä ruokaa sinun tekisi mieli lounaaksi tai päivälliseksi?

Mikä on tärkeintä elämässä?

Minkä pulman haluaisit ratkaista vielä tänään?

Mikä ärsyttää sinua tänään?

Mikä on ilahduttanut sinua tänään?

Mitä toivoisit sinulle tapah-tuvan vuoden kuluessa?

Miten sinut voisi yllättää juuri nyt?

Palauta haastattelulomake henkilölle, jota haastattelit.


Minä tänään (9. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Pyydä oppilasta kirjoittamaan nimensä paperiin. Ottakaa luku (luokan oppi-lasmäärä jaettuna kahdella). Muodostakaa parit samannumeroisista oppilais-ta tai jonkun muun satunnaisen ominaisuuden mukaan. Voit käyttää vaikkasukkien väriä tai kengän numeroa. Muista sekoittaa tyttöjä ja poikia pareik-si.




Roolini (9. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Kerro oppilaille erilaisista rooleista, joita sinulla on suhteessa toisiin ihmi-siin. Kerro, että kaikilla ihmisillä on erilaisia rooleja ja roolit eivät tässä mie-lessä ole näyttelemistä. Rooli ei myöskään estä ihmistä olemasta aito.

Pyydä oppilaita kirjaamaan, millaisia rooleja hänellä on ja kenen kanssa neilmenevät. Voi olla, että kaikkiin ei tule merkintää. Ei hätää! Oppilaita voipyytää miettimään, missä tilanteissa nyt olematon rooli voi nousta esille.

Itsensä näkeminen erilaisissa rooleissa auttaa ymmärtämään omaa käyttäy-tymistämme. Pyydä oppilasta kirjaamaan omat roolinsa kääntöpuolelle.


52

53

Nimi Vuosiluokka

Roolini 9. vuosiluokka

Rooli ... suhteessa kehen? Millaisessa tilanteessa?

Johtaja

Auktoriteetti = kuka uskoo minuun?

Viihdyttäjä

Luennoitsija

Palveluiden tarjoaja

Motivoija

Orjapiiskuri

Esiintyjä

Konsultti

Valvoja

Selittäjä

Työn alulle saattaja

Tiedonsiirtäjä

Keskustelun virittäjä

Auttaja

Apulainen

Psykologi

Organisoija

Kannustaja

Terapeutti

Omat roolini


Nimi Vuosiluokka

Haastattelija

Työelämään 9. vuosiluokka

Työ ja talous

1) Milloin palkan pitäisi juosta?

2) Millaiseen ansiotasoon olet tyytyväinen?

Odotukset tulevalta työltä

1) Mitä työ merkitsee Sinulle (toimeentulon lisäksi)?

2) Mitä asioita haluat työn tuovan elämääsi?

3) Miten työ saa vaikuttaa muuhun elämääsi?

Työn sisältö

1) Millaiset tehtävät ovat mukavimpia?

2) Millaiset työtehtävät jät-täisit tekemättä, jos voisit?

3) Mitä hyviä puolia oli TET-paikkasi työtehtävissä?

4) Mitä tekisit mieluiten?

5 Luettele kaikki “ammatil-liset” taidot, joita Sinulla on.

6 Mitä haluaisit oppia?

Omat kyvyt ja kiinnostukset

1) Millainen olet henkilönä?

2) Mistä asioista olet kiin-nostunut?

3) Mitä osaat?



54

Työelämään (9. vuosiluokka)

Ohje opettajalle

Pyydä oppilasta kirjoittamaan oma nimi ja vuosiluokka paperiinsa.

Arpokaa parit tai ottakaa luku (luokan oppilasmäärä jaettuna kahdella). Sa-mannumeroiset muodostavat parin.

Parit sopivat kumpi on A ja kumpi B. Vaihtakaa paperit parin kanssa. Pyydähaastattelijaa kirjoittamaan nimensä paperiin. A haastattelee ensin B:tä ja senjälkeen B haastattelee A:ta.

Kun molemmat ovat haastatelleet toisiaan, parit sopivat, minkä neljän kysy-myksen vastaukset (yksi kysymys kunkin otsikon alta) he kertovat muilleryhmän jäsenille haastattelemastaan henkilöstä.

Pyydä oppilaita vaihtamaan paperit parin kanssa.

Pyydä lopuksi oppilaita viittaamaan, mikäli he oppivat jonkun asian jostakinluokkakaveristaan.

55



56

6 Luokanohjaajan avuksi

Vuosiluokkien 7–9 pelisäännötYmpyröi kaikissa kohdissa yksi tai kaksi kirjainta, jotka ovat mielestäsi oi-kea vaihtoehto.

1) PäivänavauksenL) aikana voi vielä tulla luokkaanM) jaksaa kuunnella hiljaa, vaikka sen sanoma ei koskettaisikaanN) aikana voi tehdä tekemättömiä kotitehtäviä

2) Päällysvaatteet ovat oppitunnin aikanaI) naulakossaJ) tuolin selkämykselläK) päällä, jos niin haluaa

3) Käytävissä ja portaikoissaL) voi vapaasti juosta ja reuhutaM) voi makailla lattiallaN) kävellään ja käytetään oikeata puolta

4) VälitunnillaY) voi mennä koulun alueen ulkopuolelle vaikka karkkia ostamaanÄ) voi tavata kavereita ja ulkoillaÖ) kannattaa majoittua vaikka vessaan, ettei tarvitse mennä ulos

5) Lumipallojen ja kivien heitteleminen on kiellettyä siksi, että S) riski tahattomastakin osumisesta esimerkiksi silmään on suuriI) koulussa pitää olla tämäkin sääntö oppilaiden kiusaksiE) koulussa ei katsota tarpeelliseksi harjoitella käsikranaatin heittoa

6) RuokailuN) on pikainen vatsantäyttötilanne, josta on suoriuduttava mahdollisim-

man nopeasti O) voi muodostua mukavaksi yhdessäolon hetkeksiP) pitää jättää väliin, jos tarjolla ei ole mieliruokaa

7) Jos sairastuu kesken koulupäivänK) voi lähteä kotiin kenellekään ilmoittamattaL) voi ja pitää lähteä kotiin terveydenhoitajalta luvan saatuaanM) pitää jaksaa olla koulussa loppuun asti

57

8) PoissaoloonE) voi pyytää etukäteen luvan luokanvalvojalta tai rehtoriltaS) joka johtuu esimerkiksi terveydenhoitajalla tai koulukuraattorilla

käynnistä, ei tarvitse mitään lupaa tai selvitystäN) joka aiheutuu sairaudesta, on ilmoitettava syy kouluun viimeistään

kolmantena päivänä

9) Tupakkaa, tupakointivälineitä ja päihteitäD) saa pitää mukana, jos kotoa on annettu lupaE) ei tarvitse luovuttaa koulun henkilöstölle, vaikka niin vaaditaanF) ei saa tuoda kouluun eikä käyttää koulussa tai koulun retkillä

10)Polkupyörällä tai mopollaH) voi vapaasti ajella välitunnilla koulun pihalla ja sen ympäristössäI) on pihalla oma säilytyspaikkansa, jossa se pidetään koulupäivän

ajanJ) voi kätevästi kuljettaa myös kavereita koulumatkalla

11)Koulun omaisuudelle aiheutunut vahinkoJ) jää aina koulun itsensä maksettavaksiK) voidaan velvoittaa korvattavaksi, jos teko on tahallinenS) on heti ilmoitettava opettajalle tai vahtimestarille

12)Suomen kielen vaikein sana lausua onT) päivääU) anteeksiV) yksikseskös

Merkitse valitsemasi kirjaimet ruudukkoon

Oikea rivi on • 1=M, 2=I, 3=N, 4=Ä, 5=S• E, 6=O, 7=L, 8=E• N, 9=F, 10=I, 11=K• S, 12=U


58

7 Luokanohjaajan perehdyttäminen

Jokainen opettaja toimii vuorollaan luokanohjaajana ja siksi on hyvä pe-rehdyttää opettajat tähän tärkeään tehtävään. Perehdyttäminen voi tapahtuaoman koulun uusien luokanohjaajien kanssa, jolloin kaikki ovat samassa läh-tötilanteessa.

Seuraavaan on koottuna joitakin asioita, joita perehdyttämisessä voisi ottaaesille. Luokanohjaajien perehdyttäminen on hyvä aloittaa jo keväällä, kuntiedetään tulevat luokanohjaajat ja jatkaa perehdyttämistä syksyllä.

On muistettava, että tämä on vain eräs malli ja jokaisella koululla on oma ta-pansa kouluttaa uudet luokanohjaajat. Joissain kouluissa perehdyttämiseenvoivat osallistua kaikki luokanohjaajat ja joissain koulutusta on tuleville 7.vuosiluokkien luokanohjaajille.

Kouluttajana voi toimia esimerkiksi koulun oppilashuollon henkilöstö: • opo• erityisopettaja• terveydenhoitaja• kuraattori • rehtori. Kirjallisuusviitteitä on kirjan lopussa.

Luokanohjaajan perehdyttäminen

*) Ryhmäytymismenetelmiä• laumasta toimivaksi luokaksi:

– ryhmäteoriaa hieman– ryhmän vaiheet– roolit ryhmässä– ohjaajan merkitys ja toiminta

• ryhmäytymisleikkejä

*) Sosiometriset mittaukset• sosiometrian osat ja tavoitteet• sosiometriset tekniikat

Tässä sosiometria on väline, jolla luokanohjaaja voi tutkia oman luok-kansa • vuorovaikutusta • liittymisiä• valtasuhteita • löytää luokan tunnejohtajat • luokan hierarkiaa • tähtipersoonat.

59

Keinoina voidaan käyttää esimerkiksi • havainnointia • kaveriarviota• roolipelejä • kyselyjä.• tilanneseurantaa(Esim. Keiden kanssa haluaisit työskennellä historian tunnilla ryhmä-työssä? Kenen kanssa mieluiten keskustelet luokassa? Purjehdusretki tu-tustumis- ja ryhmäytymisleikeistä.)

*) Kulttuurilliset erot oppilaiden taustoissa

*) Vuosiluokan vastaanottaminen kesän jälkeen• yhteisesti sovitut asiat• turvallisuus ja koskemattomuus.Luokanohjaajat sopivat kevään aikana yhdessä nämä asiat.

Koulurauhan julistus

*) Luokan viihtyvyys ja siihen liittyvät ilmapiirikyselyt• erilaisia menetelmiä ja leikkejä, roolinvaihtoja• malleja ilmapiirikyselyihin • yhteisiä tavoitteita

*) Oppilaantuntemus• mitä tarvitsee tietää oppilaasta• mitä tarvitsee tietää oppilaan perheestä• salassapitovelvollisuus

*) Vanhempainillat• vanhempien kohtaamiseen valmistautuminen• mitä kerron yleisesti• mitä jätän kertomatta• oppilaiden luottamus• huoltajien luottamusVinkkejä toiminnallisiin vanhempainiltoihin

*) Kuinka avata umpisolmuja• ristiriitatilanteet• ristiriitojen ratkaiseminen• menetelmiä ja hyviä kokemuksia

*) Kiusaamisasioiden ennaltaehkäisy- ja käsittelytapoja• teoriaa kiusaamisesta• kuinka havaitsen kiusaamisen• rohkeus puuttua• verkostoituminenTerveystiedon tunneilla käsitellään myös näitä asioita.Kouluilla on omat kiusaamisen käsittelyohjeensa ja -tapansa.


60

*) Koulun turvallisuussuunnitelma• syytä käydä läpi jokaisen luokanohjaajaryhmän kanssaKoulun turvallisuusohjeet on hyvä käydä rehtorin kanssa läpi ja samallatulee päivitettyä koulun turvallisuuskansio.

*) Kehityskeskustelut ja niihin valmistautuminen

*) Tiedottaminen• mitä luokanohjaaja tiedottaa ja kenelle• tiedottamisen kanavat• tiedotteiden sisältö

61

7 Luokanohjaa jan perehdyt täminen

8 Kirjallisuutta

Aalto, M. 2000. Ryppäästä ryhmäksi. Ryttylä. My Generation.

Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodien valinta ja aineistokeruu. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Artikkeli Ropo,E. Sosiometriset menetelmät kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Jy-väskylä. PS-kustannus.

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2000. Kasvatussosiologia. Helsinki. WSOY.

Berne, E. 1981. Kanssakäymisen kuviot. Ihmissuhteiden psykologiaa. Jy-väskylä. Gummerus.

Bion, W. 1979. Kokemuksia ryhmistä. Ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta. Espoo. WSOY.

Isokorpi, T. 2004. Tunneoppia parempaan vuorovaikutukseen. Jyväskylä. PS-kustannus.

Kaipio, K. 1980. Toimiva yhteisö. Jyväskylä. Gummerus.

Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä. PS-kustannus.

Keltinkangas-Järvinen, L. 2000. Tunne itsesi suomalainen. Helsinki. WSOY.

Linnossuo, O. & Hyppönen, M. 1997. HYVÄ, paha ja hauska. Tehtäviä ja ryhmätyöharjoituksia lasten ja nuorten kasvutyöskentelyyn. Helsinki.Lasten keskus.

MLL:n tukioppilastoimintaa käsittelevät verkkosivut.

Ropo, E. 2001. Sosiometriset menetelmät kasvatustieteellisessä tutkimuk-sessa. Teoksessa J. Aaltola ja R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmeto-deihin 1. Metodien valinta ja aineistokeruu: virikkeitä aloittelevalle tutki-jalle. Jyväskylä. PS-kustannus.

Salmivalli, C. 2005. Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä. PS-kustannus.

Salmivalli, C. 1999. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere. Gaudea-mus.

Wahlström, R. 1996. Suvaitsevuuteen kasvattaminen. Erilaisuus on rikkaut-ta. Juva. WSOY.

Vuorinen, J. (toim.) 2000. Arviointi ja kehityskeskustelu. Koko kuva oppi-jasta. Jyväskylä. PS-Kustannus.


62

Liite 1Esimerkki ohjaussuunnitelmasta

Ohjaustoiminta on koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo. Ohjaustyö onyhteistyötä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.

Ohjaussuunnitelmaesimerkki on seuraavalla aukeamalla.

63


64

Enn

en o

pint

oja

Opi

ntoj

en a

luss

a O

pint

ojen

ede

tess

ä O

pint

ojen

lopp

uvai

hees

sa

Per

soon

al-

Siir

toko

kouk

set:

Kou

lu t

utuk

si (

lo,

ao,

o).

Ryh

-K

odin

ja k

oulu

n vä

linen

yht

eist

yö:

Kod

in ja

kou

lun

välin

en y

htei

styö

(lo

).lis

uude

n 1.

Opp

ilash

uollo

l-m

äyttä

min

en (

lo,

o, v

iera

at,

tu-

Keh

itysk

esku

stel

ut (

lo).

Kas

vatu

k-M

enny

t ai

ka (

lo).

kasv

u ja

linen

(o,

eo,

th)

kiop

pila

at).

Kod

in ja

kou

lun

vä-

selli

nen

ohja

us p

ulm

atila

ntei

ssa

kehi

tys

2. L

o ja

luok

ano-

linen

yht

eist

yö:

(lo).

Opp

ilaan

oje

ntam

inen

, tu

ke-

petta

jat

tapa

a-K

ehity

skes

kust

elut

(lo

). M

aidä

nm

inen

, ne

uvom

inen

ja r

anka

isem

i- va

tko

ulun

opp

iash

uolto

ja k

äyte

ttä-

nen

tarv

ittae

ssa

(lo).

Toi

sen

huo-

viss

ä ol

evat

tuk

itoim

et (

lo,

r, eo

,m

ioon

otta

min

en (

lo, a

o, e

o, o

).

o, th

, k, s

t). V

astu

utyö

t (lo

).

Pitk

äjän

tein

en it

sens

ä ke

hittä

mi-

Osa

llist

umin

en ja

vas

tuun

otto

nen

(lo,

ao,

eo,

o).

yhte

iste

n as

ioid

en h

oido

sta

(lo).

Opp

ilast

a ko

skev

ien

tärk

eide

nas

ioid

en t

iedo

ttam

inen

mui

lle

opet

tajil

le h

uolta

jien

luva

lla

(lo,

th).

Opi

nto-

oh-

Erit

yisj

ärje

stel

yjä

tar-

Hop

s, h

ojks

ja m

uut

erity

isjä

r-H

ops,

hoj

ks ja

muu

t er

ityis

järje

s-H

enk.

koht

.ohj

aus

jatk

o-op

into

vaih

to-

jelm

an

vits

evat

(lo

, o,

er,

ao,

jest

elyt

(lo

, ao

, eo

)te

lyt

(lo,

ao,

eo).

Val

inna

isai

neva

-eh

dois

ta,

erit.

pää

ttölu

okka

lais

ille

(o).

suun

nitte

lur,

k, t

h, s

t)V

alin

nais

aine

valin

nat (

o, lo

, ao)

linna

t (o

, lo

, ao

). V

alin

toje

n m

uut-

Pie

nryh

mäo

hjau

s, m

m. p

erus

opet

uk-

Val

into

jen

muu

ttam

inen

(o,

ao,

tam

imin

en (

o, a

o, lv

, r,

k).

Opi

n-

sen

päät

tövu

osilu

okan

opp

ilaill

e yh

teis

-lo

, o,

r)

to-o

hjel

man

tar

kist

amin

enha

un h

akup

rose

ssin

ja a

inev

alin

toje

n•

kiel

ival

inna

toh

jauk

sess

a (o

). O

pint

okäy

ntie

n jä

rjes-

• ar

vioi

nti

täm

inen

toi

sen

aste

en o

ppila

itoks

iin(o

). N

ivel

koko

ukse

t (o

, eo

). P

oiss

aolo

tja

opi

ntom

enes

tys

(lo, k

, o).

Epä

koht

iinpu

uttu

min

en (

lo, a

o, o

). S

yrjä

ytym

isva

a-ra

ssa

olev

at (

o, lo

, ao

, k,

th,

st,

r).

Opi

ntoj

en–

Poi

ssao

lot

ja o

pint

omen

esty

sP

oiss

aolo

t ja

opi

ntom

enes

tys

(lo,

Poi

ssao

lot

ja o

pint

omen

esty

s (lo

, o)

eten

emis

enm

enes

tys

(lo, o

). E

päko

htiin

o).

Epä

koht

iin p

uuttu

min

rn(lo

, ao

,E

päko

htiin

puu

ttum

inen

(lo

, ao

, k,

o)

seur

anta

puut

tum

inen

(lo

, ao,

o).

Syr

jäy-

k, o

). S

yrjä

ytym

isva

aras

saol

evat

Syr

jäyt

ymis

vaar

assa

ole

vat

(o,

lo,

ao,

tym

isva

aras

sa o

leva

t (a

o, lo

, (o

, lo,

ao,

k,

th,

st,

r).

k, t

h, s

t, r)

.eo

, o,

k,

th,

st,

r).

Jatk

uu

65

L i i t e 1E

nnen

opi

ntoj

a O

pint

ojen

alu

ssa

Opi

ntoj

en e

dete

ssä

Opi

ntoj

en lo

ppuv

aihe

essa

Opi

skel

un–

Om

an o

ppim

isty

ylin

tun

nist

ami-

Ker

taus

tar

vitta

esa.

Työ

eläm

ässä

K

erta

us s

ovel

tuvi

n os

in

taid

otne

n ja

itse

nsä

kehi

ttäm

inen

ta

rvitt

avat

tie

dot

jata

idot

(o,

ao)

.op

pija

na (

ao,

eo,

o).

Min

un a

i-ne

eni o

pisk

elu:

• ai

neen

i opi

skel

utek

niik

ka ja

-k

äytä

ntee

t •

valm

ista

utum

inen

kok

eisi

in(a

o)

•

aine

eni o

pint

oihi

n lii

ttyvi

en o

n-ge

lmie

n en

nalta

ehkä

isem

isee

n(a

o)•

aine

eni a

rvio

intip

erus

teet

(ao

)

• om

an a

inee

n es

ittel

y va

lin-

nais

aine

ena

oppi

laill

e ja

van

-he

mpa

inill

assa

(ao

)O

pisk

elut

ekni

ikan

teho

kurs

si

tarv

itsev

ille

(eo,

o,

k)

Koh

titu

le-

– Its

etun

tem

us (

o, lo

, ao

). M

ah-

Itset

unte

mus

(o,

lo,

ao).

Opi

nto-

Opi

ntok

äynt

ejä

tois

en a

stee

n op

pila

i-le

vais

uut-

dolll

inen

työe

läm

ään

tutu

stum

is-

käyn

tejä

opp

ilaito

ksiin

ja t

yöpa

i- to

ksiin

ja t

yöpa

ikoi

lle (

o, a

o).

Vie

raat

ta:

Ura

- ja

jaks

o ja

sen

järje

stel

yt (

o).

koill

e (o

, ao

). M

ahdo

lline

n ty

öelä

-er

i opp

itunn

eilla

(a

o, o

). T

yöel

ämää

n el

ämän

mää

n tu

tust

umin

en ja

tar

vitta

vat

tutu

stut

tam

isen

järje

stel

yt k

oulu

ssa

(o),

su

unni

t-jä

rjest

elyt

(o)

. V

iera

at e

ri op

pitu

n-ko

nsul

taat

iot

mm

. am

mat

inva

linta

psy-

telu

nilla

(ao

, o)

. Tai

to t

oim

ia k

ansa

in-

kolo

gin

kans

sa (

o).

Neu

votte

lum

ahdo

l-vä

lises

sä v

uoro

vaik

utuk

sess

a

lisuu

s hu

olta

jille

ja o

ppila

alle

opi

ske-

(ao,

lo).

lu

un ja

val

into

ihin

liitt

yvis

tä k

ysym

yk-

sist

ä (o

, lo

). J

atko

-opi

ntos

uunn

itelm

an

ja v

aras

uunn

itelm

an t

ekem

inen

(o)

. M

itä t

oise

n as

teen

jälk

een?

(o)

. E

lin-

ikäi

nen

oppi

min

en (

ao,

o).

Jatk

uvan

m

uuto

ksen

koh

taam

inen

(ao

, lo

, o)

. Y

htei

skun

nan

tarjo

amat

tie

to-

ja o

hja-

uspa

lvel

ut (

o).

Tule

vais

uu-

––

Neu

votte

lum

ahdo

llisu

us h

uolta

- M

itä m

erki

tsee

olla

“os

a yh

teis

kunt

aa”?

den

suun

-jil

le ja

opp

ilaal

le o

pisk

eluu

n ja

va-

(lo, e

ri ai

neid

en o

petta

jat,

proj

ektit

). A

k-ni

ttelu

linto

ihin

liitt

yvis

tä k

ysym

yksi

stä

tiivi

nen

kans

alai

suus

:

(o,

lo).

“Ole

om

an e

läm

äsi t

alkk

ari!”

(ao

, o,

pr

ojek

tit).

Liite 2Poissaolohakemus 1/2Jätetään luokanohjaajalle vähintään viikkoa ennen poissaoloa

Oppilaan nimi _____________________ Vuosiluokka _______________

Poissaoloaika ____________________________________

Poissaolon syy

Koulu ei ole velvollinen antamaan tukiopetusta tai tekemään erityis-järjestelyjä oppilaan ylimääräisen loman johdosta. Huoltajan vastuul-la on, että oppilas ei jää loman takia jälkeen opiskelussa.

Selvitys tehtävien suorittamisesta poissaolon aikanaOppilas ottaa selville ja sitoutuu tekemään loman aikana koulussa tehdyt teh-tävät. Ne yksilöidään tähän ja tarvittaessa tämän lomakkeen kääntöpuolelle.

Oppiaine Läksyt

__________ _________________ ___________________Päiväys Huoltajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus

Luokanohjaajan lausunto ja allekirjoitus

Päätös Luvan myöntäjä Lupa

rehtori luokanohjaaja myönnetty hylätty

______________ __________________________________Päiväys Luvan myöntäjän allekirjoitus


66

Poissaolohakemus2/2

Oppiaine Läksyt

Lisätietoja

67

L i i t e 2

Tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi Liite 3Palautekortti 7. vuosiluokalle


68

Oppiaine 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso

TT Koe TT Koe TT Koe TT Koe TT Koe

AI Tavoite

Toteutunut

UE/UO Tavoite

Toteutunut

A1 Tavoite

EN Toteutunut

RU Tavoite

Toteutunut

HY Tavoite

Toteutunut

MA Tavoite

Toteutunut

FY/ Tavoite

KE Toteutunut

BI Tavoite

Toteutunut

GE Tavoite

Toteutunut

MU Tavoite

Toteutunut

KU Tavoite

Toteutunut

TN/TS Tavoite

Toteutunut

LI Tavoite

Toteutunut

KO Tavoite

Toteutunut

TE Tavoite

Toteutunut

_______________ _______________ _______________ _______________Huoltaja Huoltaja Huoltaja Huoltaja

Tuntityöskentelyn arviointi. Oppilaan työskentely suoritustasoonsa nähden.Erinomaista 5 Tyydyttävää 3Kiitettävää Kohtalaista 2Hyvää 4 Huonoa 1

Kuikka, Johanna, Pyhäselän koulu

Palautekortti 8. ja 9. vuosiluokille

69

L i i t e 3

Oppiaine 1. Jakso 2. Jakso 3. Jakso 4. Jakso 5. Jakso

TT Koe TT Koe TT Koe TT Koe TT Koe

AI Tavoite

Toteutunut

UE/UO Tavoite

Toteutunut

A1 Tavoite

EN Toteutunut

RU Tavoite

Toteutunut

HY Tavoite

Toteutunut

MA Tavoite

Toteutunut

FY/ Tavoite

KE Toteutunut

BI Tavoite

Toteutunut

GE Tavoite

Toteutunut

LI Tavoite

Toteutunut

TE Tavoite

Toteutunut

_______________ _______________ _______________ _______________Huoltaja Huoltaja Huoltaja Huoltaja

Tuntityöskentelyn arviointi. Oppilaan työskentely suoritustasoonsa nähden.Erinomaista 5 Tyydyttävää 3Kiitettävää Kohtalaista 2Hyvää 4 Huonoa 1

Kuikka, Johanna, Pyhäselän koulu

luokanohjaajan käsikirja

Documents