esiopetuksen oppilashuollon mallintaminen...ihmeelliset vuodet - vanhempainryhmä osa...

Esiopetuksen oppilashuollon

mallintaminenLoppuraportti 7.9.2018

Uudenmaan Lape-muutosohjelma

7.11.20182

Sisällysluettelo

1. Projektin tavoitteet, lähtökohdat ja toteutustapa

2. Hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön selvitys 2017 Uudellamaalla

3. SWOT-analyysit esiopetuksen oppilashuollon nykytilanteesta Sipoossa ja Porvoossa

4. Esiopetuksen oppilashuollon toimijoiden määrittely ja roolien kuvaus

5. Asiakashaastatteluiden tulokset

6. Asiakkaalle annettavan esiopetuksen oppilashuollon esitteen suunnittelu ja lopputuote


mallintaminen

7.11.20183

Projektin tavoitteet, lähtökohdat ja toteutustapa


7.11.20184

Esiopetuksen yksilöllisen oppilashuollon mallintaminen

Osana Uudenmaan Lape-muutosohjelmaa haluttiin mallintaa esiopetuksen nykytilaa sekä luoda karkea tavoitetilan kuvaus esiopetuksen oppilashuollosta

Mallinnusta tehtiin pilottikuntien Sipoon ja Lohjan kanssa (3 työpajaa). Työ luo pohjaa Uudenmaan maakunnan esiopetuksen oppilashuollon yhtenäistämiseen, sekä syksyllä 2018 käynnistyvään THL:n kansalliseen mallinnustyöhön

Mallinnustyön pohjaksi on tuotu soveltuvin osin Uudenmaan Lape:ssa toteutetun 13 kunnan tietoon perustuvan Hyvinvointi ja oppilashuoltotyön selvityksen pohjalta saadut esiopetuksen yksilöllistä opiskeluhuoltoa koskevat tiedot

Mallissa tuli huomioida monialainen työ ja tietosuoja sekä lasten ja vanhempien/ perheen osallisuus

Mallinnustyössä hyödynnetiin prosessimallinnusta sekä soveltuvin osin palvelumuotoilua


mallintaminen

7.11.20185

Työtä ohjannut taustakysymys –Miksi monitoimijaiseen yhteistyön tarvitaan yhteistä asiakas-suunnitelmaa?


mallintaminen

Yhteinen asiakasuunnitelma luo raamit työskentelyn kokonaisuudelle

Asiakassuunnitelmassa määritellään toimijat, joiden on perusteltua osallistua lapsen ja perheen kokonaisvaltaiseen, kuntouttavaan tukemiseen

Asiakassuunnitelmaan kirjataan monen toimijan yhteisestä työpanoksesta rakentuvaa työskentelyä ohjaavat jaetut tavoitteet

Suunnitelmaa tehtäessä sovitaan työskentelyn toteuttamisen tavoista, työskentelyn yhteen sovitetusta aikatauluttamisesta ja tavoitteissa edistymisen arvioimisesta.

Arvioitavana on millaiseen tietoon perustuvasta ja kenen tarjoamasta ohjauksellisesta tuesta on perheelle apua tai millaista lapsen ja perheen tarpeisiin sopivaa ryhmämuotoista tai vertaistukea suunnitelman tekoon osallistuvilla toimijoilla on mahdollista tarjota

Asiakassuunnitelmaan kirjataan mitä tietoa ja taitoa ja millä tavalla yhteen sovitettuna ja ajoitettuna on tärkeää sisällyttää tuen toteuttamiseen

Lähde: Erityis- ja vaativan tason palvelujen

työpajaprosessin raportit, 26/2017. THL/STM

7.11.20186

Työskentelyn organisointi sekä projektiryhmän jäsenet


mallintaminen

pj. Maarit Lindman, Uudenmaan Lape

Rauni Pääkkönen Sipoo, koulupsykologi

Iida Nordling Sipoo, koulupsykologi

Niina Eskolin Lohja, koulukuraattori

Jaana Törnqvist Lohja, erityisasiantuntija kouluikäiset

Merja Tikkanen Lohja, erityisasiantuntija alle kouluikäiset

Joni Paananen Lohja, esiopetuksesta vastaava päiväkodin johtaja

Anita Lindevall Lohja, osastonhoitaja äitiys- ja lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto

Virve Jokiranta, NHG

Susanne Rosenqvist, NHG

Thomas Holm/ Anu Nokua, Kaufmann/NHG

Työpaja 1: 16.2.2018

• SWOT-analyysit

nykytilanteesta

• Toimijoiden roolit

• Yhteistyökumppanit

Työpaja 2: 21.3. 2018

• Tavoitetilan prosessien eri

toimintojen ja toimijoiden

tehtävien kuvaaminen

• Asiakashaastatteluiden

tulokset

• Oppilashuoltoprosessin

mallinnus

Työpaja 3: 5.4.2018

• Esitteen tekstit

• Tavoitetilan prosessin

mallinnuksen tarkentaminen

• Kehittämistoimenpiteet

Esitteen työstäminen

NHG/Kaufmann toimesta sekä

työryhmän kommentointikierrokset

7.11.20187

Hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön selvitys

2017 Uudellamaalla


7.11.20188

Hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön selvitys 2017

• Uudenmaan Lape-muutosohjelma suunnitteli NHG:n tukemana Uudenmaan kunnille suunnatun hyvinvointi- ja oppilashuoltokyselyn

• Uudenmaan Lape-hanke pyysi kuntien opiskelijahuollon ohjausryhmän puheenjohtajia organisoimaan varhaiskasvatuksen ja opiskelijahuollon hyvinvointi- ja opiskelijahuollon kyselyyn vastaamisen kunnassaan.

• Kustakin kunnasta odotettiin siis yhtä vastausta kuhunkin osakyselyyn.

• Tavoitteena oli, että kyselyyn vastataan monialaisessa ja vuorovaikutteisessa tilaisuudessa.

• Kyselyn avulla saatiin tarkempi kuva Uudenmaan alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden nykytilanteesta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista.

• Kyselyä voidaan hyödyntää tulevaisuuden toimintamallien kehittämisessä. 13 vastannutta kuntaa

89 kysymystä, jotka jakaantuvat

yhteensä n. 400 alakohtaan

Kysely oli auki 9.10.-30.11.2017

Kysely oli laaja pääosijn

kvalitatiivisia kysymyksiä sisältänyt

kokonaisuus

Kysely oli jaettu neljään moduuliin

1. Palveluiden organisointi

2. Toimintamallit

3. Monitoimijainen yhteistyö

4. Toimintakulttuuri ja sote-

uudistus

7.11.20189

Hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön selvitys 2017 OSA 3: Monitoimijainen yhteistyö – kyselyn tuloksia

7.11.201810

Alle puolet palveluista kohdentuvat yhteisölliseen hyvinvointityöhön tai opiskelijahuoltoon

60

50

40

90

35

30

10

50

Nurmijärvi

Järvenpää

Hanko

Lohja

Inkoo

Vihti

Lapinjärvi

Pornainen

Loviisa

Porvoo

Raasepori

Sipoo

Tuusula

Ø 41%

0

60

50

20

85

30

30

70

5

10

30

0

Ø 35%

30

50

20

50

42

30

30

40

20

35

40

Ø 35%

20

50

15

50

44

30

40

10

35

20

Ø 31%

Palveluiden kohdentuminen yhteisölliseen hyvinvointityöhön/opiskelijahuoltoon (%)

Huom. Nurmijärvi vastannut

kaksi kertaa, huomioitu

toisen kierroksen vastaukset.

Loviisan ja Inkoon

vastaukset laskettu 100

pistettä per opetustaso

Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Toinen aste

Kuinka suuri osa palveluista kohdentuu yhteisölliseen hyvinvointityöhön tai opiskelijahuoltoon

yksilöllisen hyvinvointityön tai opiskelijahuollon sijasta?

n/a n/a n/a

n/a n/a

n/a

n/a

n/a n/a n/a n/a

NHG analyysi

7.11.201811

Yhteistyössä toimivat ammattiryhmät asiakkaiden siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen

NHG analyysi

Lapsi

Ja

Perhe

Lastentarhan-opettajat

Erityislasten-tarhan-

opettajat

Esiopettaja

Päiväkodin johtaja

Erityis-opettajat

Laaja-alaisten erityis-

opettaja

Konsultoivat erityis-

opettajat

Vastaava-erityis-

opettaja

Luokan-opettaja

Rehtori

Oppilas-huollon toimijat

S2 opettaja

Terapeutit

Lähde: Hyvinvointi ja oppilashuoltotyön selvitys 2017

Osa 3 _Kysymys 18/1 Kuva

Erityis- ja vaativan tason

palveluihin

Perusopetukseen

Sosiaali- ja

terveyspalveluiden

perustason palveluihin

7.11.201812

Yhteistyössä toimivat ammattiryhmät asiakkaiden siirtyessä esiopetuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason palveluihin

NHG analyysi

Lapsi

Ja

Perhe

Lasten-tarhan-

opettajat

Erityis-lasten-tarhan-

opettajat Konsultoivat erityis-lasten-tarhan-

opettajat

Esiopettaja

Päiväkodin johtaja

Erityis-opettajat

Vastaava erityis-

opettaja

Rehtori

S2 opettaja

TerapeutitOppilas-huollon toimijat

Terveyden-hoitaja

Koulu-kuraattori

Psykologi

Lääkäri

Sosiaali-työntekijä

Perhe-neuvola

Perhe-työntekijä

Hoitava taho (tarvittaessa)

Vammais-palvelut




palveluihin

Perusopetukseen

Sosiaali- ja

terveyspalveluiden


7.11.201813

Yhteistyössä toimivat ammattiryhmät asiakkaiden siirtyessä esiopetuksesta erityis- ja vaativan tason palveluihin

NHG analyysi

Lapsi

Ja

Perhe

Vammais-palvelut

Lasten-tarhan-

opettajatErityis-lasten-tarhan-

opettajatKonsultoi-vat erityis-

lasten-tarhan-

opettajat

Esi-opettaja

Päiväko-din johtaja

Erityis-opettajat

Vastaava erityis-

opettaja

Laaja-alainen

erityisopettaja

Rehtori

Luokan-opettaja

S2 opettaja

TerapeutitOppilas-huollon toimijat

Terveyden-hoitaja

Koulu-kuraattori

Psykologi

Lääkäri

Erikois-sairaan-

hoito

Vastaan-ottava taho

Lasten ja nuorten vastaan-

otto

Sosiaali-ohjaaja

Sosiaali-työntekijä

Lasten-suojelun sosiaali-työntekijä

Perhe-neuvola

Perhetyö

Hoitava taho

(tarvittaessa)




palveluihin

Perusopetukseen

Sosiaali- ja

terveyspalveluiden


7.11.201814

Kyselyn vastauksissa nostettiin esiin monitoimijaisuuteen liittyviä haasteita sekä sovittuja käytäntöjä monitoimijaisuuden varmistamiseksi

NHG analyysi

Varhaiskasvatus Esiopetus

- Tuen saaminen konkreettiseksi lapsen arkeen

- Mukaan kutsumisessa edelleen kehittämistä

- Toiset toimijat sisäistäneet paremmin, työparitoiminnassa työyksiköiden välillä

edelleen kehittämistä

- Useat yksiköt, ei oppilashuoltoryhmiä

- Yksilötason työssä aikataulujen yhteensovittaminen, resurssien vähyys erityisesti

terveyskeskuksen erityistyöntekijöissä

- Yhteistoiminta sosiaalitoimen kanssa ei ole sujuvaa

Haasteet

- Vanhempainilloissa mukana oppilashuoltohenkilöstöä

- Varhaiserityisopettajan ja esiopettajien tiivis yhteistyö

- Eri ammattiryhmät osallistuvat oppilaan yksilöllisen

suunnitelman laatimiseen

Vaikuttavia

toimintamalleja,

sovittuja

käytäntöjä tai

rakenteita

7.11.201815

Kyselyyn vastanneiden ammattilaisten mainitsemia haasteita ja oivalluksia esiopetukseen liittyen

Varhaiskasvatus

Esiopetus

Perusopetus

Toinen aste

• Toimintatapojen yhtenäistäminen

• Esiopetuksen työntekijöillä ei ole yhtenäistä linjaa

• Yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen, kun pienet hajallaan olevat yksiköt tai osa esiopetuksesta järjestetään yksityisellä puolella

• Nivellyksen sujuvoittaminen

• Esiopetuksessa ja koulussa tarvitaan yhteiset toimintatavat/toimintakulttuuri

• Palveluiden puute ja/tai saatavuus

• Puheterapia

• Psykologin ja kuraattorin palvelut

• Kaksikielinen oppilashuolto

• Tuen järjestäminen lapsille

• Painopiste ei ole sosiaalisten ja tunnetaitoja tukemisessa

• Tehostetun / erityisen tuen lasten opetuksen järjestäminen haastavaa

• Perheiden saaminen tuen piiriin

• Uudet, onnistuneet kokeilut

• Esiopetusta täydentävä aamu- ja iltapäivähoito

• Huoli puheeksi -koulutus

• Tulossa psykiatrinen sairaanhoitaja tueksi esiopetusryhmiin, joissa lapsilla tunne-elämän vaikeuksia.

• Lasten tuen tarpeiden selvittäminen käyttämällä moniammatillisia työryhmiä

• Onnistunut jatkuvuuden varmistaminen: varhaiskasvatus, esikoulu ja koulu

• Esiopettajien tiivis ja hyvä yhteistyö, yhtenäinen ohjeistus ja hyvät siirtymäkäytännöt

• Sama henkilökunta esiopetuksesta alkuopetukseen tai mahdollisuus tutustua kouluun/opettajiin

Haasteet Oivallukset

NHG analyysi

7.11.201816

Siirtymävaiheet sujuviksi- Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen (30.1.2018 työpajan tulokset)


mallintaminen

Ammattilaisten välinen

Tiedonkulku

Ammatillinen

Rinnalla kulkijuus

Asiakas-

Osallisuus

Mitä

haasteita?

Miksi?

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välinen

hallinnollinen keskusteluyhteys puuttuu-> yhteisen

tavoitteen määrittely

• Erikoissairaanhoito yhteistyö haastavaa ->tiedot eivät siirry

sinne missä lapsi on (tiedon siirtyminen vanhempien

vastuulla)

• Kuntoutuksen ja kasvatuksen välinen tiedonsiirto

epävarmaa ->vaaditaan huoltajien lupa/osallisuus.

Usein toivotaan ettei tietoa levitettäisi, lapsen paras?

• Sivistystoimi ei ole mukana kuntoutussuunnitelman

tarkistamisessa

• 3.Sektorin tiedonvälittämisen ei ole toimintamallia, jos

vanhemmilta saatu suullinen lupa, saako välittää ja

kenelle?

• Moniammatillisen asiantuntijaryhmän koollekutsumiselle ei

ole selvää ohjeistusta->palvelun laadukkuus epätasaista

• Muuttavat perheet

• Toimintakulttuurien ja aikataulujen

yhteensovittaminen haasteellista,

ratkaisukeskeisyys uupuu

• Rinnalla kulkijan vaihtuvuus, onko hyvä vai huono,

että sama henkilö kulkee rinnalla eri elämän

vaiheissa?

• Rinnalla kulkijuus ei saa luoda lisää avuttomuuden

kehää – perheen voimaantuminen tärkeää

perheen omia voimavaroja tukemalla.

• Perheet jotka muuttaa. Kenen vastuulla on saattaa

perhe uudelle asiantuntijalle. Miten löytävät

toisensa?

• Kohtaaminen liian vähäistä nivelvaiheessa

• Eskarin hlökunta 6:1 opettaja (+avustaja),

asiakasosallisuuden mahdollistaminen

resurssisyistä on haastavaa

Mikä toimii?

Miksi?

• Tiedonsiirtopalaverit, jossa huoltajat ja kuntouttavat

mukana

• Seurantapalaveri sosiaalihuollon kanssa

• WILMA+ pedagogisessa käytössä (ei kaikilla vielä

oppilashuollossa) Wilmasta saatavat tiedot helpottavat

alkuopetuksen suunnittelua

• Perheen kunnioittaminen, luottamus ja tiedonsiirron

läpinäkyvyys hyvän yhteistyön avaimia. Kaikkea tietoa ei

tarvitse siirtää -> tiedotettavista asioista voidaan sopia

huoltajien kanssa etukäteen. Lupa tiedonsiirtoon

perheeltä. Huoltajat ja lapsi tärkeä osallistaa prosessiin

• Erilainen toimintatapa ”tavallisille” ja ”tukea tarvitseville

lapsille”

• Kirje luokanopettajalle ennen lomaa omasta lapsesta

(esiop.-perusop.)

• Eskariopettajat ja koulun oppilashuollon

henkilöstöä yhdessä välituntivalvojina pihalla

(Sipoo)

• Erityisohjaajat myös iltapäiväkerhossa

• Nivelvaiheessa sama avustaja tai tukihenkilö

jatkaa koulupolkua lapsen kanssa

• Maahanmuuttopalveluissa tavataan,

keskustellaan, kerrotaan tärkeitä asioita

• Kotimentori/ vanhempainliitto

• Lasten harrastuskerhojen järjestäminen kouluilla

• Lapsi on rinnalla kulkijan ”pomo” -> huolenpito

luottamuksellisessa suhteessa. Lapsella tunne

olevansa suhteessa vaikuttaja. Huolen herätessä

ammattilaisella velvollisuus reagoida ja ottaa

yhteyttä tarvittaviin tahoihin.

• Lapsi ja vanhempi vahvasti mukana esiOPS:ssa –

kouluun valmistumisen suunnitelma

• Vanhempain kahvilat/ Perhekahvilatoiminta

esikoulun aikana-> valmistellaan kouluun esim.

kuraattori kertoo, vertaistukikeskustelua ja muita

yhteisiä toimintahetkiä

• Monitoimijatalon edut yhteisesti eskariin.

• Vanhempien ryhmäyttäminen ensimmäisessä

vanhempainillassa, toiveet luokkatoiminnalle?

• Tulevien koululaisten vanhemmat ovat

motivoituneita yhteistyöhön

• Isovanhempien päivä

• Siirtolomake eskarista kouluun sisältäen

vanhempien ja lapsen toiveet ja odotukset tai

kirjeen 1.lk opelle

Miten pitäisi

toimia –

ideaalitila?

Mitä ja

kenen/keiden

pitäisi tehdä,

jotta

tavoitetilaan

päästäisiin?

• Moniammatillinen yhteistyö SiSoTe + perheosallisuus -

>Keskeisin toimija asiakas.

• Jatkumot ihmissuhteissa tuo luottamusta tiedonsiirtoon.

• Huomioidaan kohtaamisen kieli (kuvat, kieli, tulkki,

osaaminen). Aikuisten tehtävänä selittää asiat lapselle

ymmärrettävällä kielellä

• Sähköiset portfoliot, kerätään lasten

onnistumisia/myönteisiä tietoja (esim. Kirkkonummi),

sähköinen kasvun kansio (Loviisa + Lohja Pedanetissä).

Sähköinen lomake (videoita, kuvia, voi kertoa

lapsesta/lapsi itse)

• Tutustuttavaksi: ME-Koulu

• Tarvelähtöistä tilanteen mukaan

• Oikea-aikaisuus siirtyä tarpeettomaksi

• Erityisesti erityislapsiperheissä tarvitaan

ammatillista rinnallakulkijuutta

• Koulussa henkilökohtaista apua saavalle lapselle

tukihenkilö myös vapaa-ajalle

• Eskarilaiset kouluterveydenhuollon piiriin

neuvolaan sijaan ja samat psykologipalvelut

esikoulussa ja koulussa

• Luovat ratkaisut

• Kohdataan ihminen ihmisenä/perhe perheenä

taustasta riippumatta

• Kuullaan lasta, lapsen tulee tietää, että hänen

osallistumisessa on vaikutusta

• Yksilölliset oppilashuoltoryhmät tärkeitä

• Vanhemmat nähdään voimavarana ja heidän

potentiaali otetaan käyttöön

• Koulumummut ja –vaarit

• Viisivuotiaiden vanhempien ryhmäyttäminen

ennen eskarivuotta

• Laajennettu perhevalmennus koulupolun joka

nivelvaiheissa aina 2.asteelle asti. Toteutus

moniammatillisessa yhteistyössä.

7.11.201817

Esiopetuksessa säännöllisesti hyödynnettäviä huoltajien ja lasten osallisuuden ja yhteisöllisyyden muotoja

NHG analyysi

Esiopetuksen oppimissuunnitelma

keskustelut

Varhaiskasvatus-suunnitelma keskustelut

Keskustelut lapsen/lasten kanssa

Lapsipalaverit (toiminnan suunnittelu)

Lasten haastattelut

Suunnitelmat ja toimenpiteet kiusaamisen

ehkäisyyn

VanhempainillatVanhempainyhdistys-

toiminta

KiVa-koulu Friends

Koulutustilaisuudet Toimintapäivät

ArviointikyselytAsiakaskyselytVanhempainvartit

Yksilöllinen hyvinvointityö ja oppilashuolto

Yhteisöllinen hyvinvointityö

Konsultaatio ja ohjaus (lasten kuntoutus-työryhmä, lasten

psykiatrinen poliklinikka, lasten neurologia)

Vastuuterveyden-hoitajamalli

Aamupysäkkitoiminta

Yhteiset juhlat


Osa 2_Kysymys 7/2 kuva

7.11.201818

Kunnissa kehitettyjä konkreettisia käytänteitä paljon / vaativaa tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tukemiseksi esiopetuksessa

Kunta: Käytäntö 1 Käytäntö 2 Käytäntö 3 Käytäntö 4 Käytäntö 5

Järvenpää Eskari MPR: monialainen

asiantuntijaryhmä, jonka

tarkoituksena on tukea

lapsen kouluun

siirtymävaihetta

Kuntoutustyöryhmät

Lohja

Latuku, monialainen

kuntoutustyöryhmä

Mopa, motoriikan

edistäminen

"liikuntakerhossa"

Maltti-ryhmä,

toiminnanohjauksen kerho

Siili-ryhmä,

tunnetaitojen

tukeminen

Etappi- ja

tukijaksot,

jaksomuotoinen

kaupungin

yhteinen ryhmä

Inkoo avustaja erityisopetus oppilashuolto perhetyöntekijä nivellys

Raasepori Jokainen toimija tahollaan

Porvoo

Henkilöstöresurssin

myöntäminen

lapsiryhmään

Erityislastentarhan-

opettajan tiivis

konsultaatio ja ohjaus

Resurssierityislasten-

tarhanopettaja,

Loviisa Hoitopolut Koulunkäynninohjaajat

Lapinjärvi Integrointi

yleisesiopetuksen

ryhmään

henkilökohtainen tuki

Hangon kaupunki-kolmeportainen tuki -"Stegvis"-ohjelma -"Phille"-ohjelma

-yhtenäiset

yhteistyömallit

Pornainen

varhaiserityisopettajakodin ja koulun välinen

yhteistyökoulunkäynninohjaajaresurssi

koulujen välinen yht.

työ

yht.työ Mustijoen

perusturvan

kanssa

Tuusulan kunta Laku, lasten

kuntoutustyöryhmä

Nurmijärvi Tulossa psykiatrinen

sairaanhoitaja

Ihmeelliset vuodet -

vanhempainryhmäOsa 2:Toimintamallit: Kysymys 17

7.11.201819

SWOT-analyysit esiopetuksen oppilashuollon nykytilanteesta Sipoossa ja

Porvoossa

Sipoon ja Lohjan nykytila-analyysia esiopetuksen oppilashuollon järjestämisestä

7.11.201820

Vahvuudet Heikkoudet

Mahdollisuudet Uhat

Sipoon nykymallien SWOT-analyysi


mallintaminen

• Esikoulut koulujen yhteydessä, jolloin noudatetaan samoja oh-prosesseja kuin kouluilla

• Oh-henkilöstöllä mahdollisuus käydä koulujen yhteydessä olevissa eskareissa viikoittain

• Kouluterveydenhuolto kuuluu myös eskarilaisille, jolloin sama oppilashuollon "tiimi" hoitaa myös heidän asiansa

• Oppilashuollon resurssit vielä melko hyvät (ei yli-isoja alueita tai hurjia määriä yksiköitä yhdellä työntekijällä)

• Oppilashuoltotyötä ei ole rajattu esim. vain tutkimuksiin tai muuten keston puolesta esim. viiteen käyntiin. Joustoa on.

• Esikouluissa aktiivista henkilökuntaa, oh-palveluita käytetään

• Tulevaisuudessa oppilashuoltopalvelut ulottunevat myös varhaiskasvatukseen, jolloin ennaltaehkäisevää työtä voidaan tehdä entistä varhemmin -> Toiveena, että onnistuisi edes konsultaatiopalveluna

• Kunnan väestömäärän kasvaessa rakennetaan uusia isompia kouluja, jolloin oh-henkilöstöllä on mahdollisuus olla läsnä kouluilla entistä useammin-> Työntekijöiden kiertäminen toimipisteissä vähenisi ja läsnäolo lisääntyisi.

• Resurssitilanne nykyisellään hyvä. Toivottavasti tämä ei muutu. Kuraattoreilla nyt noin 600 asiakasta, psykologeilla 700-800.

• Pulmien ennaltaehkäisy paranee, kun oh-henkilöstö alkaa vielä aktiivisemmin tarjota yhteistyötä esiopetuksen henkilöstön kanssa.

• Kunnan asukasmäärän kasvaessa on mahdollista tarjota suurempi valikoima peruspalveluita kunnan omana toimintana (kuten neuropsykologi, toimintaterapeutti), jolloin oh-henkilöstö voi entistä enemmän keskittyä yhteisölliseen työhön.

• Oh-henkilöstö ei useinkaan tapaa toisiaan, jolloin tiimityön

tekeminen on vaikeampaa (tilat ei aina mahdollista

samanaikaista läsnäoloa)Osa esikouluista on päiväkotien

yhteydessä, jolloin yhteisöllistä työtä ei pystytä tekemään

samassa määrin kuin kouluilla; oh-henkilöstö ei tunne

päiväkotien arkea. Oppilashuollon työntekijöiden työn

painopiste on enemmän koululaisissa kuin esikoululaisissa.

• Esikoulun henkilöstöllä ja vanhemmilla ei ole aina riittävästi

tietoa oppilashuoltopalveluista.

• Esikoulun henkilöstön esimieskysymys on epäselvä; tulisiko

esimiehen olla varhaiskasvatuksen päällikkö vai koulun rehtori

• Kunnan väestömäärän kasvaessa oppilashuoltoresurssit eivät lisäänny riittävästi

• Yksityisiä päiväkoteja on tulossa Sipooseen lisää (joille kunta velvollinen järjestämään oh-palvelut), mikä lisää työntekijöiden yksiköiden määrää.

• Kunnan asukasmäärän kasvaessa menetämme pienen kunnan edut; työntekijät eivät enää tunne toisiaan, byrokratia lisääntyy.

• Sisäilmaongelmat aiheuttavat jatkossa(kin) oppilaiden hajasijoittamista, jolloin yhteisöllinen oppilashuoltotyö vaikeutuu.

7.11.201821


Mahdollisuudet Uhat

• Monitoimijainen tahtotila opiskeluhuollon käytänteiden selkiyttämiseen yhteinen asia sekä varhaisen puuttumisen ja oikea-aikaisen tuen varmistaminen

• Minimi määrä siirtymävaiheen yhteisöllisen oppilashuollon osalta toteutuu yhteistyössä esiopetus, koulu ja oppilashuollonhenkilöstö

• Melko hyvin pysyvyyttä toimijoissa • Erityisopettajilla (leltot) osaamista oppilashuollon osalta • Neuvolan ja vakan välillä juurtuneet yhteistyökäytänteet ja

lomakkeet • Matala kynnys yhteydenottoon vakasta th ja toisinpäin • Th voi mennä päiväkotiin tekemään lasten tarkastukset tai

tapaamaan perhettä

• Varhainen tuki toteutuu

• Lapset ja perheet saavat oikea-aikaisen tuen

• Kaikilla toimijoilla on selkeä kuva rakenteista ja prosessista

• Monitoimijataloissa hyvät mahdollisuudet saada myös neuvolat samoihin tiloihin

• Tällä hetkellä toimijat eivät välttämättä toimi eri alueilla yhdenmukaisesti

• Oppilashuollon henkilöstön tavoitettavuus ja saatavuus• Psykologi ja kuraattoriresurssia ei lisääntynyt vaikka esiopetus

lisättiin työmääriin • Esiopeuksen omat (ilman koulun yhteistyötä) yhteisölliset

toteutuvat niukasti jos olenkaan joillakin alueilla• Toimitaan ohi oppilashuollon, koska saatavuus ei vastaa

tarvetta ”ei ne ehdi kuitenkaan”-ajattelu• osa esiopetuksesta päiväkodissa, osa kouluilla -

neuvolapalvelut hoitavat 6-vuotiaiden tarkastukset ja mahdollisuus osallistua opiskeluhuoltoryhmään olematon

• Tietoa siirretään ilman vanhempien lupaa ja vapaaehtoisuuden näkökulma ei toteudu palvelun osalta

• Lapsi/perhe ei saa tukea oppilashuollon keinoin

• Oppilashuolto jää heikoksi ja jäsentymättömäksi rakenteeksi

• Epäselvät ohjeet

• Kuormitetaan liiaksi erityispalveluita esim. perheneuvola

• Yhteistyön toimimattomuus eri puolille sijoittuvien toimitilojen takia

• Perehdyttämisen puute synnyttää tietämättömyyttä

Lohjan nykymallien SWOT-analyysi


mallintaminen

7.11.201822


Mahdollisuudet Uhat

Lohjan nykymalli SWOT-analyysilla (nla/th näkökulma)


mallintaminen

• Osa esiopetuksesta päiväkodissa, osa kouluilla -neuvolapalvelut hoitavat 6-vuotiaiden määräaikaistarkastukset eikä osallistuminen koulujen opiskeluhuoltoryhmän tai YHR:ntapaamisiin yleensä mahdollistu. Resurssivajeissa asiakkaiden palvelut priorisoidaan, jolloin kokouksiin osallistuminen jää.

• Kouluterveydenhoitajat osallistuvat YHR-kokoontumisiin pääsääntöisesti, elleivät ole estyneitä muista painavista syistä johtuen

• Juurtuneet yhteistyökäytänteet ja –lomakkeet varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä

• Matala kynnys soittaa puolin ja toisin

• Terveydenhoitajan mahdollisuus mennä päiväkotiin tekemäänetsivän työn myötä tarkastuksen sovellettuna tai jos muutoin on tarve tavata perhe päiväkodissa eikä neuvolassa.

• Neuvolan sijoittuminen monitoimijataloon

• Päätös tehdä kouluterveydenhuollossa esiopetuslasten tarkastukset jatkossa?

• Eskarit mielellään kth:n alla samassa tilassa esim. kuraattoripalveluiden kanssa

• Yhteistyön toimimattomuus eri puolille sijoittuvien toimitilojen takia ja toimijoiden välillä

• Epäselvät ohjeistukset

• Perehdyttämisen horjuminen (uudet työntekijät)

• Resurssit. Nykyisellään koulupsykologilla asiakkaita max 1400

ja kuraattorilla max 1100. Ei suositusten mukaista.

Esiopetuksen oppilashuollon toimijoiden määrittely ja

roolien kuvaus

7.11.201824

Toimijoiden määrittäminen ja roolitus toteutettiin mallintamisen pohjaksi työpajassa 1.


mallintaminen

Kuvattiin esiopetuksen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuollon ideaalitilaa asiakkaan näkökulmasta

Aluksi pyrittiin saavutamaan ymmärrys

• Asiakasnäkökulmasta

mitä palveluita asiakas tarvitsee?

mistä hän ne saa?

kuka ohjaa palveluihin?

mistä hän saa tietoa palveluista?

• Toimijanäkökulmasta

mitkä toimijat osallistuvat esiopetuksen oppilashuoltoon?

mikä on kunkin toimijan tehtävä?

keiden toimijoiden on syytä tehdä yhteistyötä, miksi ja miten?

missä järjestyksessä kukin toimija osallistuu prosessiin?

Pohjatiedon perusteella voitiin havaita päällekkäiset ja mahdolliset ristiriitaiset roolit

Voitiin luoda edellytykset toimijoiden tehokkaalle yhteispelille

Pystyttiin luomaan ja mallintamaan asiakaslähtöinen palvelupolku

7.11.201825

Määritellyt esiopetuksen oppilashuoltoryhmän toimijat ja roolit asiakkaan näkökulmasta (asiakasnäkökulmaa täsmennettävä)


mallintaminen

Toimija Yksilöllinen oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto Palvelutarpeen

arviointitapa /

jatkomenettely

Vastuutehtävät Yhteistyö

tahot ja

keinot

Vastuutehtävät Yhteis

työtah

ot ja

keinot

Asiakas /Lapsi • Osallistuu ikätasonsa mukaan asioiden

käsittelyyn

• Sitoutuminen omiin tavoitteisiin

• Omien vahvuuksien tunnistaminen

• Osallistuu ideointiin osana oppilaskuntatoimintaa

Perhe / lähiaikuiset • Aloitteen tekijä, tilanteen seuraaja

• Sitoutuu sovittuihin käytäntöihin

• Osallistuu suunnitteluun

• Osallistuu vanhempiverkostoihin

• Vanhempien edustaja osallistuu yhteisöllisen

oppilashuoltoryhmän kokouksiin

• Osallistuu vanhempainiltoihin

• Vaikuttaa omalta osaltaan ryhmän yhteisöllisyyden

muodostumiseen

Lastentarhanopettaja • Huolen tunnistaminen

• Työskentelyn käynnistyminen

• Sitoutuminen työskentelyyn

• Seuranta

• Toteuttaa arjessa yhteisöllisiä toimintatapoja

• Kuuntelee lasta

Erityislastentarhanopettaja

Kiertävät ja konsultoivat

lastentarhanopettajat

• Arvioi

• Suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä

• Havainnointi ja tunnistaminen yhteistyössä

lasten, perheiden ja henkilöstön kanssa

• Monialainen yhteistyö

Esikoulun/ Päiväkodin

johtaja

Rehtori (jos esikoulu koulun

yhteydessä)

• Tukee työntekijää

• Pedagogisten palaverien järjestäminen (tätä

pitää tarkentaa mitä tällä tarkoitetaan)

• Pedagoginen johtaja

• Yhteisöllisen oppilashuollon johtaja

Esikoulun opettaja/

esiopettaja/pedagogi

• Huolen tunnistaminen

• Työskentelyn käynnistyminen

• Sitoutuminen työskentelyyn

• Seuranta

• Aktiivisesti työskentelee ryhmän hyvinvoinnin eteen

• Puuttuu kielteisiin ryhmäilmiöihin ja opettaa esim

sosiaalisia taitoja

Koulun opettajat (oppilaat) • Osallistuvat yhteiseen kasvatukseen

• Siirtopalaverit

Nivel-avustajat • Ideaali: Laaja-alaisempi hyödyntäminen

7.11.201826

Määritellyt esiopetuksen oppilashuoltoryhmän toimijat ja roolit asiakkaan näkökulmasta (asiakasnäkökulmaa täsmennettävä)


mallintaminen

Vastuutehtävät Yhteistyötahot ja

keinot

Vastuutehtävät Yhteistyötahot ja

keinot

Kuraattori • Konsultaatio

• Vuorovaikutustilanteiden tukeminen

• Vanhempainryhmät

• Vanhempainillat

• Video vanhemmille

Tukitoimien

suunnittelu

yhdessä

esikoulun

henkilökunnan

kanssa

• Teematunnit

• Osallistuminen yhteisöllisen


• Ryhmän havainnointi

• Huolehtii, että esikoulun henkilökunta ja

vanhemmat tuntevat ja osaavat

tarvittaessa olla yhteydessä

Esittäytyminen

vanhempainillas

sa, video

vanhemmille

tms

Koulu-/ psykologi • Tutkimukset ym. Arviointi

• Konsultaatio

• Tunnetyöskentely

• Vanhempain ryhmät

• Tukitoimien

suunnittelu

yhdessä

esikoulun

henkilökunna

n kanssa

• Teematunnit (psykoedukaatio)



• Ryhmän havainnointi. Huolehtii, että

esikoulun henkilökunta ja vanhemmat

tuntevat ja osaavat tarvittaessa olla

yhteydessä

Esittäytyminen

vanhempainillas

sa, video

vanhemmille

tms

Terveydenhoitaja (nla

tai kouluth)

• Seuraa koko perheen terveyttä ja hyvinvointia

• Tarvittaessa yhteydessä muihin toimijoihin

• Ideaali: Kouluterveydenhuollon yhteydessä

Tukitoimien

suunnittelu

yhdessä

esikoulun

henkilökunnan

kanssa



Lääkäri • Lääkärintarkastukset

• Ohjaus

• Ideaali: Erikoistunut lastenlääkäri

Terapiat (puhe,

fysio,ym.)

• Ideaali: Olisivat fyysisesti lähekkäin

Osana päivittäisiä toimintoja

• Mahdollisuus olla riittävästi mukana

arjessa muun henkilökunnan tukena

7.11.201827

Oppilashuoltotyön muut ulkopuoliset lapsen ja perheen hyvinvointiin liittyvät yhteistyökumppanit (täsmennettävä jatkotyöstössä)


mallintaminen

Mistä asiakas saa

tiedon palveluista?

Kuka ohjaa asiakkaan

palveluihin?

Mistä asiakas saa

palvelut?

Miten palveluiden

riittävyyttä

seurataan?

Yhteistyötavat

esiopetuksen

oppilashuollon

kanssa?

Perheneuvola/ Kasvatus-

ja perheneuvonta/

Oikeudelliset palvelut

Lastentarhanopettaja

konsultoi

erityslastentarhan-

opettajaa, joka puhuu

perheen kanssa

(nykyisellään)

Ohjaus peruspalveluista

Vanhempien kanssa

palveluihin soittamalla

• Jalkautuminen

Sosiaalipalvelut /

Perhepalvelut/ perhetyö/

Lapsiperheiden

kotipalvelut

Lastensuojelu

Lastentarhanopettaja

konsultoi

erityslastentarhan-

opettajaa, joka puhuu

perheen kanssa

(nykyisellään)

Ohjaus peruspalveluista

Vanhempien kanssa

palveluihin soittamalla

Erikoissairaanhoito • Jalkautuminen

• Dialogisuus

Päihde- ja

mielenterveyspalvelut

Yhteys Sote-tasolle koetaan kaukaiseksi:

Tarvitaan:

• Osaamisen tukemista (koulutukset)

• Konsultaatiomahdollisuutta

• Työnohjausta

• Rohkaisua toimia ja tukea tähän johdolta

7.11.201828

Asiakashaastatteluiden tulokset

7.11.201829

Asiakashaastattelut


mallintaminen

Esiopetuksen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuollon ideaalitilaa haluttiin kartoittaa asiakkaan näkökulmasta

Asiakasnäkökulmassa haluttiin selvittää

• esiopetuksen oppilashuollon haasteita

• mitä palveluita asiakas tarvitsi/tarvitsee

• mistä hän sai palvelut

• kuka ohjasi asiakkaan palveluihin

• mistä hän sai tietoa palveluista

Asiakashaastatteluita tehtiin neljä kappaletta NHG toimesta.Asiakashaastattelut toteutettiin 03/2018.

Haastateltavista kaksi asiakasperhettä oli Sipoosta ja kaksi Lohjalta

Sipoon ja Lohjan työpajaan osallistuvat edustajat pyysivät omista verkostoistaan asiakashaastatteluun osallistuvia tahoja

Haastattelut toteutettiin puhelimitse ja luottamuksellisina

7.11.201830

Asiakashaastattelujen taustatietoja

Haastateltavien lapsilla olevia erityistarpeita:• Esikouluympäristöön sopeutumisvaikeus/ vilkkaus

• Aistiyli – /aliherkkyys syntymästä asti (esikoulu kerrattuna)

• Suomen kieleen liittyvät vaikeudet

• Toiminnallinen ja puheenkehityksen viivästymä (esikoulu kerrattuna)

Haastateltavien taustatietoja• Kaikissa perheissä kaksi aikuista, joista toinen saattoi olla vanhemman

uusi puoliso. Yhteys omiin vanhempiin kaikilla lapsilla säännöllistä

• Kolmessa perheistä vain yksi lapsi, yhdessä pikkusisarus

• Kaikki asiakkaat kävivät normaalissa neuvolaseurannassa ja hammashoidon palveluissa. Kenelläkään ei sosiaalipuolen palveluita käytössä

• Kolmella lapsella toiminta- ja puheterapiapalvelut ja näiden järjestelyyn liittyen lastenneurologian käynnit

• Yhdellä kaikki palvelut koulupsykologin kautta, kahdelle tehty arvio koulukypsyydestä lastenpsykologilla (toisessa mainittu myös erityisopettajan erillinen arvio)

• Yhdellä lapsella koulukyyti ja muihin palveluihin matkaa. Muilla palvelut lähellä.


mallintaminen

7.11.201831

Haastatteluissa asiakkailta esiinnousseita kehittämistoimenpiteitä

1. Vanhempien osallistaminen: Lasten asioista keskusteltaessa moniammatillisesti, on vanhemmat kutsuttava heti mukaan. – Ei saa tulla tunnetta, että asioita käsitellään vanhempien selän takana, aiheuttaa epäluottamusta

2. Ohjeistuksia helposti saataviin paikkoihin: Päiväkotiin tarvitaan myös kirjallisia tai helposti löydettäviä ohjeistuksia palveluista, niihin hakeutumisesta ja prosessin etenemisistä (erityisesti terapiapalveluihin hakeutuminen, tarvittavat tutkimukset, KELA-etuudet, mutta myös muut palvelut, kuten perheneuvola, perhetyö, lastensuojelu)

3. Muistiot ja toimintasuunnitelman laatiminen:Yhteistyötapaamisissa kirjoitettava yhteinen muistio. Tukitoimien käynnistyessä, lapselle täytyy luoda selkeä toimintasuunnitelma, jossa näkyy kaikkien toimintojen aikataulutus, kuka vastuussa, yhteystiedot, milloin seurantapalaverit jne. Ymmärrys asioiden hoitamisesta yhteiseksi, helpottaa myös lapsen valmistelussa päiviin, jolloin jotain poikkeavaa ohjelmassa

4. Arvioinnit vanhemmille:Mikäli lapsesta tehdään erilaisia arvioita, nämä annetaan/lähetetään myös vanhemmille talteen. Lisäksi kerrotaan aiotaanko arvio toteuttaa uudelleen ja milloin (ks. Edellinen kohta)

NHG analyysi

7.11.201832


5. Tukimateriaalia kotiin:Terapiapalveluista olisi hyvä saada tukimateriaalia myös kotiin. Mitä terapiapalvelut ovat ja mitä voin itse tehdä lapseni kanssa

6. Palvelut lähelle lapsen normaalia arkea:Kiitosta annettiin lapsen lähiympäristössä olevista palveluista. Neuvolakäynnit voisivat toteutua myös päiväkodissa/esikoulussa jos välimatkat muutoin pitkiä. Kuljettamiset eri käynneille vaatii työjärjestelyitä

7. Koulukyydissä huomioitavaa:Asiakkaiden huomioiminen kuljetuksia suunniteltaessa. Koulut alkavat eri aikoihin (esi- ala- yläkoulu). Tästä syystä 2km koulumatkaan varattava aikaa kasvaa. Lapsia kerätään monestakin paikasta, matka-aika on pitkä, vaikka matka lyhyt

”Esimerkiksi ensivuonna lähtö kouluun kotoa jo klo 6:45. Aika aikainen herätys tulee. Alakoulu alkaa vasta 8:30. Bussilla pääsisi varmaan nopeammin…Kuljetuksessa sekaisin eri-ikäisiä, vaikeaa pienelle lapselle”

NHG analyysi

7.11.201833


8. Tiedonkulkuun selkeät ratkaisut:• Yhteiselle sähköiselle raportointipohjalle on tarvetta

”Asioiden toimittaminen papereilla ja kirjepostilla on 60-lukua.”

• Tärkeää, että oleellinen tieto siirtyy kaikille asianosaisille (lapsen asianhoitoon liittyvät tiivistelmät ei kokonaiset epikriisit, joissa voi olla myös vanhempien asioita).

• Kommunikointi monimuotoista. Selkeä yhtenäinen käytäntö

”Sähköpostista jäisi edes jälki, nettiajanvaraukset, että ei tarvitsisi päivystää puhelinta koko päivää (lääkäripalvelut: neurologi).”

• Kanta-palvelua ei osata hyödyntää.

”Ainainen historian kertaus, kun hakeudutaan palveluihin (neurologin lähetettä tarvitaan toiminta- ja puheterapiaan, sekä kuljetuspalveluiden järjestämiseksi, psykologia koulukypsyyden arvioon), tieto ei kulje terveydenhoitajalle, hammashoitoon eikä takaisin esikouluun.”

• Tietoa saadaan epävirallisista lähteistä (facebook-ryhmät, toiset vanhemmat, itse etsimällä)

NHG analyysi

7.11.201834Esiopetuksen oppilashuollon

mallintaminen

Asiakkaan toiveiden mukainen prosessi haastatteluiden pohjalta hahmoteltuna

Huolen herääminen

Asia

ka

s

Huolen käsittelyTukitoimien

järjestäminenPalvelut

Edistymisen

seuranta

Kerron

huolestani

esiopetuksen

henkilö-

kunnalle

Tapaamisesta

kirjataan kaikille

yhteinen muistio

ja toimenpide-

suunnitelma

sähköiselle

alustalle

Saan kirjallista ja

sähköisesti tietoa

meille

ehdotetuista

palveluista,

niiden sisällöistä,

palveluihin

hakeutumisesta

ja mahdollisista

muista tuista

Vastuutetut

henkilöt hoitavat

tehtäviensä

eteenpäin

viemisestä

sovitun

aikataulun

mukaisesti

Asioiden etenemisestä, tehdyistä arvioinneista ja saaduista palveluista tehdään merkinnät

yhteiseen sähköiseen toimintasuunnitelmaan, jossa ne ovat kaikkien lapsen hyvinvointityöhön

osallistuvien henkilöiden nähtävillä

Lääkäreiden tekemistä arvioista riittää nähtäväksi vain järjestettävää toimenpidettä puoltava

tieto

Vanhemmat ”omistavat” sähköisen alustan ja voivat jakaa katseluoikeuden haluamilleen

tahoille

Sovitaan asioita

koordinoiva

vastuuhenkilö,

joka jakaa

työstettävät

tehtävät

oppilashuollon

jäsenille

Tehdään alustava

aikataulutus

Alkukartoitukset

ja saatavat

palvelut

järjestetään

mahdollisuuksien

mukaan lapsen

lähiympäristössä

(esiopetus, koti)

Toive: Muualla kuin lapsen

lähiympäristössä toteutettaviin

palveluihin voi varata itselle

sopivan ajan joustavasti

Toive: Jo saatujen

palveluiden jatkuminen ei

vaadi useiden ammattilaisten

uutta arvioita toistuvasti, vaan

lapsen kanssa lähityötä

tekevä ammattilainen on

riittävän pätevä lausunnon

antaja

Lapseni

edistymistä ja

saatujen

palveluiden

toimivuutta

arvioidaan

yhteisissä

palavereissa

suunnitelman

mukaisesti

Vien lapseni

tarvittaviin

tapaamisiin kuten

palvelutarpeen

arvioon ja sen

pohjalta

järjestyneihin

muihin

palveluihin

Esikoululla

järjestetään

palaveri, johon

kutsutaan

lisäkseni muita

asian

hoitamiseen tai

järjestämiseen

liittyviä oleellisia

ammattilaisia

Jatkosuunnitelman

luominen

Jatkosuunni-

telmat luodaan

yhteistyössä

kanssani

moniamma-

tillisessa pala-

verissa aina

siirtymävaiheissa

Lapsen

edistymisen

seuranta ja tehdyt

arvioinnit tehdään

suunnitelmien

mukaisesti

Asia

kka

an y

mp

ärillä

to

imiv

a y

hte

isty

ö

7.11.201835

Mikä erityisesti helpottaisi lapsiperhettä?Asiakkaiden esiin nostamia jatkokehittämisehdotuksia

Koordinaattori lapsen asioista huolehtimaan”Olen lapseni asioiden toimitusjohtaja, sihteeri ja projektikoordinaattori, joku muu voisi mielellään hoitaa homman ”

”Työaikaa kului pahimmillaan 5h/viikossa asioiden hoitoon, onneksi oli ymmärtäväinen työnantaja”

”Serkkuni kysyi minulta olenko hakenut korotettua vammaistukea”

”KELA hukkasi jo yhdet paperit, minun piti sitten hankkia toiset ja toimittaa perille”

”Sain tiedon tulevasta puhelinajasta kirjeellä”

Tutut henkilöt ja pitkät hoitosuhteet päiväkodissa ja esikoulussa, neuvoloissa, terapiapalveluissa

” Ihan mahtavia henkilöitä”, ”Ihanaa kun tuntevat asiamme” ”Lapsi tykkää kovasti toimintaterapeutista”

Lausuntomäärien järkeistäminen

”KELA-vaatii paljon eri lausuntoja => lapselle käyntejä”

”Miksi omien ammattilaisten antamat lausunnot eivät riitä. Tarvitaan vielä kunnan puheterapeutilta ja neurologilta erikseen lausunnot”

Palveluihin liittyviä kirjoja, ohjausvideoita etukäteistututtavaksi (myös kuljetuspalvelut)

” Ensimmäinen kuljetus oli lapselle shokki, olisin mielelläni mennyt parina päivänä mukaan, mutta laki ei tätä salli”

”Mitä neuvolassa tehdään, ei aina rokoteta”

NHG analyysi

Asiakkaalle annettavan esiopetuksen oppilashuollon

esitteen suunnittelu ja lopputuote

Tavoitetilan kuvaaminen

7.11.201837

Esitteen valmistelutyö ja sisällön kehittäminen tapahtui työryhmässä ja kommenttikierroksien kautta


mallintaminen

Tavoitetilaa kuvaavan esitteen sisältöä ja visuaalista ilmettä työstettiin ryhmänä työpajojen

yhteydessä. Sisällön suunnittelussa hyödynnettin työryhmissä tuotettua materiaalia.

Viimeistely tapahtui kommenttikierrosten kautta pääosin NHG/Kaufmannin toteuttamana.

Esite tuotetiin sellaiseen muotoon, että sitä olisi mahdollista jakaa perheille joko

sähköisenä pdf-versiona tai printattuna (A3 suositeltu koko, A4 pienehkö). Esite antaa

perustiedot siitä, mitä esiopetuksen oppilashuolto, keitä ovat oppilashuollon toimijat sekä

miten esiopetuksen oppilashuoltoprosessi niveltyy varhaiskasvatukseen ja

perusopetukseen tavoitetilassa.

Ensimmäinen

luonnosversio

prosessista ja

toimijoiden

kytkeymisestä

siihen

Esiopetuksen

oppilashuollon esite

08/2018

7.11.201838

Viimeistelty esite etu- ja takakansi 09/2018Asiakaslähtöinen tavoitetilan kuvaus


mallintaminen

7.11.201839

Viimeistellyn esitteen keskiaukeama 09/2018Asiakaslähtöinen tavoitetilan kuvaus


mallintaminen

Uudenmaan-Lape muutosohjelma

Maarit Lindman

[email protected]

NHG: [email protected]

stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi

#lapemuutos

#kärkihanke

Esiopetuksen oppilashuollon mallintaminen

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

esiopetuksen oppilashuollon mallintaminen...ihmeelliset vuodet - vanhempainryhmä osa...

Documents