2

SISÄLLYS: Sivu

ESIPUHE 4

I SELONTEKO-OSIO 6

1. JOHDANTO 6

2. STRATEGIATYÖTÄ OHJAAVIA KEHITYSSUUNTIA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 8

2.1. Kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia 8

2.2. Strategia 12

2.3. Päihdetyötä tehdään kaikille kuntalaisille 12

2.3.1 Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö 13

2.3.2. Päihdepalvelut 14

2.4. Päihdestrategia 14

3. NYKYTILAN TÄSMENTÄMINEN JA TYÖRYHMIEN EVÄSTYS 16

3.1. Kuntalaisten ja ammattilaisten näkökulma päihdetyön kehittämisen apuna 16

3.2. Kuntien työryhmien viesti päihdestrategialle 18

3.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita 19

4. VAASAN SEUDUN ALUEELLINEN PÄIHDESTRATEGIA 20

4.1. Arvot ja visio 20

4.2. Kehittämiskohteet 21

4.3. Strategian hyväksyminen 23

II TOIMENPIDEOSIO 24

5. PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET VAASAN SEUDULLA 24

5.1. Alueen yhteinen päihdestrateginen tahtotila 24

5.2. Kuntakohtainen tarkastelu 28

6. SEURANTA JA ARVIOINTI 30

6.1. Päivitys, aikataulutus ja vastuutus 31

6.2. Arviointi 32

7. YHTEENVETO 32

3

LÄHDELUETTELO 34

LIITTEET

Liite 1. Lista strategiayhdyshenkilöistä ja johtoryhmän jäsenistä

Liite 2. Isonkyrön matriisi

Liite 3. Korsnäsin ja Maalahden matriisi

Liite 4. Laihian matriisi

Liite 5. Mustasaaren matriisi

Liite 6. Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan matriisi

Liite 7. Vaasan matriisi

Liite 8. Vähänkyrön matriisi

Liite 9. Strategiaan pyydetyt ja saapuneet lausunnot

Liite 10. Kuulemistilaisuuden muistio ja strategian esittely

KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO

Kuvio 1. Vaasan seudun päihdestrategia-alue

Kuvio 2. Strategiaprosessin eteneminen

Kuvio 3. Strategiatyön kehittämiskohteiden näkökulmia

Kuvio 4. Strategian raportointi alueellisesti

Kuvio 5. Strategian toimeenpanoa ja päivitystä kuvaava vuosikello

Taulukko 1. Vaasan seudun kehittämistarpeita kuvaava SWOT-analyysi

Taulukko 2. Alueellinen matriisi

4

ESIPUHE

Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian ensimmäinen versio on nyt valmis ja strategia-sanan antiikin ajalta peräisin olevaan alkuperään viitaten voitaisiin sanoa, että sota päihteettö-mämmän ja selvemmän Vaasan seudun puolesta voi nyt alkaa!

Monikunnallista strategiayhteistyötämme voidaan muutenkin verrata muinaisen antiikin Kreikan,strategia-käsitteen isänäkin pidetyn ja aikansa taitavan sotastrategi Kleistenesin oppeihin. Hä-nen mukaansa suurten joukkojen yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen luottamuksen kivijalkana onse, että jokaisella on oikeus saada äänensä kuuluviin ja sanoa mielipiteensä. Juuri näin olemmetoimineet työstäessämme tätä päihdestrategiaa kaikissa niissä yhdeksässä kunnassa, jotka ovatosallistuneet sen tekoon antamalla jokaiselle kunnan asukkaalle, yhdistystoimijalle, yrittäjälle javirkamiehelle mahdollisuuden tuoda esiin omat huolenaiheensa ja kehittämistoiveensa.

Alueellisen päihdestrategiamme taustalla vaikuttavat vahvasti niin kansalliset kuin kansainväli-setkin yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia tukevat linjaukset. Merkittävimmät linjauksemmeolemme kuitenkin pyrkineet nostamaan esiin niin läheltä kuin mahdollista ja kohdistaneet kat-seemme omaan kuntaamme. Loppuvuodesta 2007 järjestettyjen kuntalais- ja ammattilaiskuule-misten pohjalta päihdestrategian valmistelua jatkettiin vuoden 2008 aikana kuntakohtaisissa työ-ryhmissä, joissa päihteiden käytön ennalta ehkäisyyn ja päihdehaittojen hoitoon liittyvät tavoit-teet kirjattiin matriisimuotoiseksi toimenpidesuunnitelmaksi.

Kuntakohtaiset painotukset voivat erota jonkin verran toisistaan, mutta strategiatyön ylikunnalli-set linjaukset kulkevat kohti yhteistä päämäärää. Olemme halunnet luoda yhdessä päihdestrate-gian, joka huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensa jokaisessa vaiheessa. Strategi-amme korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvasta vaariin ja nostaa keskeiseksi työnkohteeksi perheet ja vanhemmuuden tukemisen. Olemme halunneet herättää huomiota myöstyöikäisen ja erityisesti työelämässä olevien päihteiden käyttöön. Toisaalta strategiamme nostaaesiin myös ikääntyvät ja eläköityvät ja suuntaa kuntakohtaisissa toimenpidesuunnitelmissa pai-nopistettä niihin tekijöihin, joilla voimme jatkossa paremmin suojata myös näitä kansanryhmiäpäihteiden ongelmakäytöltä. Keskeinen arvo on avoimuus ja siihen perustuen painotamme pal-jon myös tiedottamisen merkitystä.

Haluamme panostaa siihen mikä meissä on vahvaa ja vahvistaa sitä, missä tunnemme olevam-me heikommalla. Strategiamme taustalla vaikuttavia voimavaratekijöitä ovat vahva paikallinen jayrittäjähenkinen identiteettimme ja yhteinen todellisuus ja näkemys niistä asioista, joita osittainhyvinkin toimiva palvelujärjestelmämme ei kuitenkaan vielä pysty tavoittamaan. Meillä on kykyätunnistaa ja nöyryyttä tunnustaa niitä heikkouksia ja uhkia, joiden keskellä elämme. Keskeisim-pinä uhkina voidaan nostaa esiin vanhemmuuden katoaminen ja erityisesti lasten ja nuorten ra-junkin päihteiden käytön lisääntyminen ja siitä seuraava syrjäytymisuhka. Hoitamattomat päih-deongelmat heijastuvat myöhemmin myös työelämässä ja voivat muodostaa jonkinlaisen uhantilanteissa, joissa ammattitaitoista työvoimaa on muutoinkin huonosti saatavilla.

Vaasan seudun kunnilla on nyt yhteinen, ääneen lausuttu ja tähän strategiaan kirjoitettu päihde-strateginen tavoitteensa ja visionsa. Sen mukaisesti tavoitteenamme on toteuttaa molempienkieliryhmien saatavilla olevia, asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia päihteettömyyttä edistäviä japäihdehaittoja korjaavia palveluja. Palvelumme ovat laadukkaita, oikea-aikaisia ja hyvin organi-soituja ja toimivat omalta osaltaan myös maakunnallisena vetovoima- ja kilpailutekijänä.

Vaasan seutu pitää huolta omistaan ja Vaasan seudun alueellinen päihdestrategia toteuttaaomalta osaltaan sitä, ettei ketään jätetä hädän hetkellä ilman tukea ja ohjausta.

Lämmin kiitos kaikille Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Oravaisten,Vaasan, Vähänkyrön ja Vöyri-Maksamaan kuntien asukkaille, jotka olette joko kuntalaisina, elin-keinoelämän-, tai kolmannen sektorin edustajina tai virkamiehinä osallistuneet jollain tavoin tä-män strategian tekemiseen. Erityiskiitos kaikille johtoryhmän jäsenille ja strategiayhdyshenkilöille

5

ja ennen kaikkea Pohjanmaa-hankkeen kautta strategiatyötä koordinoineille suunnittelija VirpiHagströmille ja projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperälle sekä kielenkääntäjä Agneta Honkalalle.

Suurimman kiitoksen haluamme lausua Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian kokoami-sesta ja kirjoittamisesta vastanneelle projektityöntekijä Tiia Järviselle, jonka ansioksi voimmeviimeistään todeta sen, että päihdestrategiamme on nyt valmis ja yhteinen työ strategian saat-tamiseksi sanoista tekoihin voi alkaa!

Vaasassa 9. helmikuuta 2009

Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian johtoryhmän puolesta,

Marja Jokiniemi Håkan SödermanJohtoryhmän jäsen, Johtoryhmän jäsen,Vaasan kaupungin edustaja Maalahden kunnan edustaja

6

I SELONTEKO-OSIO

1. JOHDANTO

Tämä päihdestrategia täydentää Vaasan seudun kuntien omia hyvinvointipoliittisia linjauksia, ja

keskeisenä tavoitteena on löytää yhteisiä, ylikunnallisia ja alueellisia linjauksia sekä eh-käisevän päihdetyön että päihdepalveluiden kehittämiseen. Vaasan seudulla tarkoitetaan

tässä strategiassa yhdeksää pohjalaiskuntaa, jotka ovat yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kanssa

sitoutuneet toimimaan yhteistyössä kattavan päihdetyön strategian laatimiseksi. Kunnat ovat

Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa (ks. Kuvio 1). Kun tästä eteenpäin puhutaan Vaasan seudusta, tarkoitetaan näiden

yhdeksän kunnan muodostamaan aluetta. Kuntien ja Pohjanmaa-hankkeen aloittama alueellinen

päihdestrategiayhteistyö perustuu tarpeeseen pohtia päihdetilannetta, kehittää ehkäisevää päih-

detyötä ja päihdepalveluja sekä korjaavan työn että riskiehkäisyn näkökulmasta. (Pohjanmaa-

hanke 2008.)

Päihdetyö on laaja-alainen kokonaisuus, joka kattaa niin ehkäisevän päihdetyön kuin kuntien

tarjoamat päihdepalvelutkin. Palvelut tulee järjestää siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat

kunnassa esiintyvää tarvetta. Vaasan seudun alueen yhdeksän kuntaa ovat lähtökohdiltaan hy-

vin erilaisia, mutta siitä huolimatta ne ovat sitoutuneet kehittämään päihdetyötä yhteisten tavoit-

teiden mukaisesti. Verkottumisen avulla pyritään kohti yhteisiä päämääriä, ottaen samalla kui-

tenkin huomioon kunnalliset erityispiirteet sekä eri kuntien omat vahvuudet. Kekki ja Kajander

(2008: 23) ovat päihdestrategioita tutkiessaan tulleet siihen tulokseen, että ylikunnallisessa stra-

tegiaprosessissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuka ottaa vastuun toimintojen koordinoin-

nista ja johtamisesta. Erityisen tärkeää on, että johtaminen on pitäjänteistä, pysyvää ja sillä on

poikkihallinnollinen valtuutus omassa kunnassaan.

Lainsäädäntö antaa kunnille laajan itsemääräämisoikeuden koskien mm. päihdepalveluiden jär-

jestämisen tapaa. Ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden huomattava yhteiskunnallinen

asema näkyy muun muassa monissa eri lainsäädännöllisissä kokoelmissa (ks. Finlexin ajan-

tasainen lainsäädäntö) Myös monin yhteiskunnallisin indikaattorein seurataan jatkuvasti päihde-

tilannetta ja sen kehittymistä (ks. esimerkiksi Stakesin indikaattoripankki SOTKAnet).

Kekki ja Kajander (2008: 26–28) ovat tutkineet eri päihdestrategioiden tavoitteita, jotka voivat

vaihdella laajoista toimintalinjauksista aina yksityiskohtaisiin toimenpide-ehdotuksiin. Yleisesti

päihdestrategioilla on tärkeä rooli tiedottamisessa ja yhteistyön lisäämisessä. Tiedottamistavoit-

teeseen liittyy olennaisesti myös toiminnan kuvausten ja yhteystietojen lisääminen valmiisiin

strategioihin. Vaasan seudun päihdestrategialla tavoitellaan kunnan toimijoiden velvoittamista ja

7

vastuuttamista päihdetyön tavoitteiden toteutumiseksi. Toimintaa koordinoiva ja esimiesten osal-

listumista päihdetyöhön lisäävä vaikutus edesauttaa tulevien ohjelmien ja suunnitelmien kohden-

tamista haluttuun suuntaan ja lisää jatkuvuutta kunnallisessa päätöksenteossa päihdetyön ken-

tällä.

Kuvio 1. Vaasan seudun päihdestrategia-alue

Jokaisen Vaasan seudun päihdestrategia-alueen kunnan kanssa on laadittu ns. kolmikantainen

kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat ao. kunta, sosiaali- ja terveysministeriö sekäPohjanmaa-hanke. Tässä kolmikantaisessa kumppanuussopimuksessa sopimusosapuolena

oleva kunta (tai kaupunki) sitoutuu muun muassa päihdestrategian laatimiseen sekä laaja-

alaisen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen alueellaan. Pohjanmaa-hanke puolestaan

tukee strategiatyötä koulutusten, kehittämistyön ja arvioinnin keinoin. Sosiaali- ja terveysministe-

riö tukee em. kumppaneiden tavoitteiden saavuttamista ensisijaisesti tiedotuksellisin keinoin. Ve-

turikunta Vaasa allekirjoitti kumppanuussopimuksen ensimmäisenä, 26.5.2006. Vuoden 2007

helmikuussa Vaasan kaupunki tiedusteli strategia-alueen muilta kunnilta kiinnostusta työstää

yhteistä, alueellista päihdestrategiaa. Myönteisesti vastanneille kunnille lähetettiin 29.6.2007

kutsu kumppanuuteen. Strategia-alueen 8 muuta kuntaa allekirjoittivatkin kolmikantaisen kump-

8

panuussopimuksen ministeri Paula Risikon johdolla Seinäjoella, Törnävän kartanossa 3.3.2008.

Tarkemmin strategiaprosessin etenemistä käsitellään myöhemmin kuviossa 2 (s. 15).

Tämä strategia ottaa kantaa siihen, miten päihdetyötä jatkossa tehdään Vaasan seudulla. Stra-

tegian johtoryhmä on linjannut kolme keskeistä kehittämisen kohdetta: 1. Kuntalaisten päih-

teettömyyden tukeminen ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen, 2. Yhteistyökäytäntö-jen selkiyttäminen terveydenhuollon (esimerkiksi neuvolat, työterveys), koulutoimen ja so-siaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kanssa, sekä 3. Alueellisten,kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön menetelmien kehittä-minen (lähipalvelut tms.). Kuntien työryhmät ovat käsitelleet kutakin kehittämiskohdetta ja mää-

ritelleet keskeisimmät tavoitteet sekä konkreettiset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Jokaisen

kunnan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma (työryhmämatriisi) löytyy tämän strategian

liitteenä.

Näiden kolmen kehittämiskohteen lisäksi on linjattu erityisiä alueellisia, ylikunnallisia kehittämi-

sen painopistealueita. Näitä ovat ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimin-tamallin kehittäminen, asiakkaan joustavan siirtymisen takaaminen sekä hoito- ja sosiaa-lipalvelujen että eri kuntien välillä, päihteettömyyden vaaliminen työelämässä ja näyttöönperustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto. Näitä strategisia

valintoja tuetaan erilaisin keinoin, muun muassa tiedottamalla nykyistä laajemmin eri palvelu-

vaihtoehdoista sekä ehkäisevän työn sisällöistä, perustamalla moniammatillinen ja ylikunnallinen

työryhmä yhteistyön lisäämiseksi, kouluttamalla ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen

ammattilaisia sekä kiinnittämällä jatkossa enemmän huomiota varhaiseen puuttumiseen ja huo-

len puheeksi ottamiseen eri ammattialoilla.

Kun Vaasassa laaditaan vuonna 2009 mielenterveysstrategiaa, niin on toivottavaa, että myös

siinä huomioidaan tämän päihdestrategian linjaukset (vrt. esimerkiksi ”Mieli 2009” Kansallinen

mielenterveys- ja päihdesuunnitelma).

2. STRATEGIATYÖTÄ OHJAAVIA KEHITYSSUUNTIA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY

2.1. Kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia

Kunnallisten ja alueellisten päihdestrategioiden laadintaa ohjaavat monet kansalliset päihdepo-

liittiset linjanvedot, lainsäädäntö sekä indikaattoritieto. Paitsi viranomaisyhteistyön ja verkottu-

neiden työmenetelmien parantaminen, niin myös laajan päihdetyön hahmottaminen kunnissa

sekä ehkäisevän päihdetyön että päihdepalvelujen ammattilaisten näkökulmista ovat tavoitteita,

9

joihin päihdestrategiaprosessissa pyritään. (Romppanen 2005: 3.) Päihdepalveluiden laatusuosi-

tuksissa määritellään, että jokaisella kunnalla tulee olla päihdestrategia, joko itsenäisenä strate-

gia-asiakirjana tai osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. (STM 2002: 16–17.) (Ks. Poh-

janmaa-hankkeessa laadittu nykytilaselvitys päihdetyön tilanteesta ja kehittämistarpeista Vaasan

seudulla: www.pohjanmaahanke.fi ).

Kansalliset linjaukset

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja asiak-

kaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisestä. Tulevaisuuden päih-

de- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä paitsi eri hallintosektoreiden, niin

myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa kehitetään siten, että perus- ja

erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin kuntalaisten palveluntarpeeseen.

(Stakes 2008.)

Vuonna 2004 alkanut (ja tällä hetkellä ainakin vuoteen 2011 asti ulottuva) kansallinen Alkoho-

liohjelma on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen. Kansallisen alkoholipolitiikan

lisäksi haittojen vähentämisen keinoina nähdään tässäkin päihdestrategiassa esiin nostetut tee-

mat: ehkäisevä päihdetyö sekä päihdepalvelujärjestelmä. Tämä kaksoisnäkökulma takaa sen,

että päihdetyötä tehdään kattavasti, koko ihmisen elinkaari huomioon ottaen. (Stakes 2008.)

Terveys 2015-kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin lisääntymi-

seen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn lisääntymi-

seen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. Näillä kaikilla tavoitteilla voidaan nähdä

yhtymäkohtia myös päihdestrategioiden tavoitteenasetteluun. (Terveys 2015.)

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 – 2011 nostaa

yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisen

yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjel-

maa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet katta-

vasti huomioon ottaen. (STM 2008.) Hallitusohjelman hyvinvointipoliittisissa linjauksissa koroste-

taan muun muassa palvelurakenneuudistuksen asettamiin haasteisiin vastaamista, esimerkiksi

mielenterveys- ja päihdetyön vahvistamisen kautta. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu alkoholi-

juomien ja tupakkatuotteiden verotuksen nostaminen kansanterveydellisiin perusteisiin tukeu-

tuen. Vanhemmuutta tukemalla ja päihteetöntä kasvatusta edistämällä edesautetaan lasten ja

perheiden hyvinvointia. (VN 2007: 52–57, 74–77.)

Päihdestrategien kannalta kytköksiä löytyy myös muista kansallisista strategia-asiakirjoista. So-

siaali- ja terveyspolitiikan strategioissa vuodelle 2010 tavoitellaan esimerkiksi työelämässä kau-

10

emmin jaksamista, väestön toimintakyvyn paranemista, terveyserojen kaventumista, ennaltaeh-

käisevän työn näkökulman vakiintumista kaikkiin käytäntöihin sekä palveluiden saatavuuden ja

laadun paranemista lisääntyneen alueellisen yhteistyön keinoin. Lisäksi päihdetyön kehittäminen

nojaa voimakkaasti järjestöjen sekä julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytän-

töjen paikallistamiseen. (STM 2001: 9–17.) Valtioneuvosto on myös hyväksynyt 8.5.2008

maamme sisäisen turvallisuuden ohjelman, joka on osa hallitusohjelmaa. Siinä hallitus on mää-

rittänyt laajat poikkihallinnolliset ja eri tahojen yhteistyössä toteutettavat tavoitteet ja toimenpi-

teet, joiden päämääränä on luoda Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä.

Ohjelmaan pohjautuen kunnat laativat omat turvallisuussuunnitelmansa, jotka käsitellään val-

tuustoissa viimeistään 2010 aikana. Tällä ohjelmakaudella puututaan erityisesti mm. väkivallan

ja tapaturmien torjuntaan ja myös alkoholihaittojen torjuntaa koskevat tavoitteet ja yhteiset toi-

menpiteet sisällytetään turvallisuussuunnitelmiin. (SM 2008: Sisäisen turvallisuuden ohjelma)

Kansainvälinen näkökulma

Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan unio-

nin huumausainestrategia, joka pyrkii suojelemaan ja parantamaan yksilön sekä laajemmin koko

yhteiskunnan hyvinvointia, edistämään kansanterveyttä, varmistamaan yleisen turvallisuuden

toteutumisen sekä mahdollisimman yhtenäisen, eurooppalaisen lähestymistavan kehittäminen

huumausaineongelmiin. EU:n huumausainestrategia korostaa paitsi kansallisen tason yhteistyö-

tä, niin myös valtioiden ja unionin rajat ylittävää laajaa koordinointia ennaltaehkäisyssä, tutki-

muksessa, parhaiden käytäntöjen levittämisessä sekä arvioinnissa ja seurannassa. (Euroopan

unionin neuvosto 2004.) Lisäksi kansainvälisellä tasolla päihdetyötä ohjaavat ainakin seuraavat

keskeiset linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alko-

holi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä

(2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vä-

hentämiseksi (2001/C175/01) (ks. Stakesin Neuvoa-antavat –sivusto.)

Jo laaditut suunnitelmat Vaasan seudun strategia-alueella

Vaasan seudun strategia-alueella Mustasaarella, Laihialla ja Vaasalla on jo entuudestaan päih-

detyötä linjaavia strategia-asiakirjoja. Seuraavissa kappaleissa käydäänkin näitä suunnitelmia

hieman tarkemmin läpi. Pohjanmaa-hankkeen laatimassa nykytilaselvityksessä eritellään tar-

kemmin Vaasan seudun strategia-alueen kuntien palvelukuvauksia (Pohjanmaa-hanke 2008).

Laihialla vuonna 2005 laaditun päihdestrategian pääpaino on ehkäisevässä päihdetyössä, ja

strategian kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Laihian kunnan toimijoita koskeva-

na tavoitteena on määritelty ”lasten ja nuorten tasapainoinen kehitys ja kasvu siten, että he

11

omaavat terveet elämäntavat ja kasvavat vastuuntuntoisiksi yksilöiksi”. Tärkeintä on, että ehkäi-

sevän päihdetyön näkökulma otetaan osaksi kaikkia kunnan palveluita. Strategian kokonais-

koordinoinnista ja -kehityksestä vastaa Yhdessä eteenpäin –työryhmä sekä erikseen nimetty eh-

käisevän päihdetyön yhdyshenkilö. (Laihian päihdestrategia 2005.)

Mustasaaren kunnan päihdestrategia on otettu käyttöön vuonna 2001. Se on nimeltään: "För ett

drogfritt Korsholm - Guide för dem som arbetar med ungdomar (under 18 år) /Huumeettoman

Mustasaaren puolesta: opas alle 18-vuotiaiden nuorten kanssa työskenteleville.” Päihdestrategi-

an tavoitteena on valmiuksien lisääminen ja yhteistyön vahvistaminen eri tahojen välillä, pääpai-

nona erityisesti ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. ( För ett drogfritt Korsholm 2006.)

Mustasaaressa on laadittu myös vain aikuisväestölle suunnattu päihdestrategia. Kansallisten

toimintalinjausten mukaisesti strategiassa pyritään alkoholinkulutuksen vähentämiseen varhai-

sen tunnistamisen ja puuttumisen keinoin, päihteiden käytön aloitusiän nostamiseen tukemalla

päihteetöntä kasvatusta, sekä huumeettoman kunnan synnyttämiseen. (Korsholm kommuns

rusmedelstrategi 2007.)

Vaasassa on laadittu PET -toimikunnan toimesta päihdestrategia vuonna 2000. Tätä päihdestra-

tegiaa on sittemmin päivitetty vuonna 2004. Päihdetyöryhmän päivittämässä versiossa ennalta-

ehkäisyn osalta huomiota kiinnitetään muun muassa säännöllisen tutkimus- ja tilastointitoimin-

nan tarpeeseen, laajaan valistukseen ja tiedottamiseen, koulutusten järjestämiseen, valvonta-

mekanismien kehittämiseen, lisäresurssien hankkimiseen päihdetyöhön sekä ennen kaikkea

monipuolisen ja tehokkaasti koordinoidun yhteistyön toteuttamiseen päihdetyön laajalla kentällä.

Päihdepalvelujärjestelmän näkökulmasta strategia ottaa kantaa erityisesti mini-

interventiotoiminnan laajentamiseen perus- ja työterveyshuollossa, huumepäivystyspoliklinikan

tarpeeseen, eri hoitotahojen tiedonkulun ja yhteistyön kehittämiseen (mm. hoitoketjujen laatimi-

sen yhteydessä), oikeus- ja hoitoviranomaisten parempaan yhteistyöhön sekä poliisin ja sosiaa-

liviranomaisten välisen tiedonkulun ja hoitoonohjausmenetelmien kehittämiseen. (Päihdetyöryh-

mä 2004.) Vaasassa toimii myös Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevä työryhmä NET, jonka

tarkoituksena on pohtia paitsi erilaisia vaihtoehtoja päihteiden käytön ehkäisemiseksi, myös hoi-

toon ohjaamiseksi. NET-ryhmän toiminnassa korostuu erityisesti yhteistyö koulun, viranomaisten

ja vanhempien välillä. (Vaasan kaupungin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2001.)

Vaasassa on myös laadittu päihdetyön palveluopas, joka kokoaa alueen tärkeät yhteystiedot

niin ehkäisevän päihdetyön kuin päihdepalveluidenkin osalta. Palveluoppaan on tarkoitus toimia

apuna niin päihdetyön ammattilaisille kuin tavallisille kuntalaisillekin, joita päihdeongelma kosket-

taa jollakin tavalla. (Päihdetyön palveluopas 2006.) Myös Vaasan kaupungin tulevassa turvalli-

suussuunnitelmassa päihteet on nostettu omaksi huomiota vaativaksi erityisalueekseen, ja esi-

merkiksi Kodin kansio on suunniteltu siten, että se edistää ehkäisevän päihdetyön toteutumista.

12

Laaja päihdetyö on huomioitu myös osana Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittista ohjelmaa

(Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma 2004a; 2004b.)

Käsitteiden määrittely

Vaasan seudun päihdestrategiassa keskeisimpiä käsitteitä ovat strategia, päihdetyö (kattaen

ehkäisevän päihdetyön, päihdepalvelut sekä asiakkuuksien määrittelyn) ja päihdestrategia.

2.2. Strategia

Strategian käsite on peräisin sodankäynnissä käytetyistä termeistä. Liike-elämään strategia-

käsite omaksuttiin 1950-luvulla, jolloin ympäristön epävarmuus toimi katalyyttina strategisen

suunnittelun korostumiselle. Igor Ansoff määrittelee strategian organisaation käyttäytymistä oh-

jaavien sääntöjen kokonaisuudeksi. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan

tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. (Ansoff 1984: 52–53; Ollila 2006: 56; Toikka 2002:

106). Strategia on myös malli tai suunnitelma, joka yhdistää organisaation keskeiset päämäärät,

politiikat ja toimintaketjut kokonaisuudeksi. (Mintzberg 1996).

Kamensky (2000: 20–25) listaa strategian kriittiset ominaisuudet ja tyypilliset piirteet. Päähuomio

keskittyy tulevaan, tosin aikajänne voi olla erimittainen puhuttaessa visiosta (suuntautuu pitkälle

tulevaisuuteen) tai strategisista toimenpiteistä (usein tässä ja nyt). Strategiassa pyritään etsi-

mään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita, koska resurssit ovat rajalliset. Strategia

laaditaan vastaamaan kysymyksiin miksi? ja mitä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys

on ennen kaikkea miten? Strategia kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, jolloin on samanaikaisesti pi-

dettävä mielessä suuret linjat ja joustettava tilanteen mukaan.

2.3. Päihdetyötä tehdään kaikille kuntalaisille

Päihdehuoltolain (17.1.1986/41) mukaisesti päihdetyöhön voidaan katsoa kuuluvan sekä päih-

dehuollon palvelut (hoitoa ja kuntoutusta tarjoavia palveluita) että alkoholin ja muiden päihteiden

ongelmakäytön ehkäisyä (päihteettömyyden edistäminen sekä elinolosuhteisiin ja elämäntapoi-

hin vaikuttaminen). Päihdetyöhön kuuluu myös riskien, haittojen ja ongelmien ehkäisy sekä

päihdehoito. Toisin sanoen, päihdetyön laaja-alainen kokonaisuus kattaa päihteiden käyttäjien ja

päihdeongelmista kärsivien hoidon lisäksi myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Päihde-

työ voidaan jakaa ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön (päihdepalvelut). (STM 2008; Poh-

janmaa-hanke 2007: 9.)

13

Päihdetyön asiakkaita ovat kaikki kuntalaiset

Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän päihdetyön asiakkaiksi

kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua asiakkaan omiin ja hänen lä-

heistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa niin päihdehoidon

kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen mahdollisimman monipuolisesti kunnan mo-

niammatillisia verkostoja. (STM 2002: 20–24.) Kun otetaan mukaan päihdetyön laaja näkökulma

aina ennaltaehkäisystä hoitoon, niin tällöin strategian asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden li-

säksi myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta.

Kekki ja Kajander (2008: 16) toteavat, että kunnan peruspalveluiden rooli on kasvanut laaja-

alaisessa päihdetyössä. Tavallisesti asiakas, jolla on päihdeongelma kohdataan ensimmäisen

kerran juuri peruspalveluissa, joiden piiriin olisikin saatava ammattitaitoa päihdeongelmien tun-

nistamiseen sekä mahdollisesti muiden palveluiden asiakkaaksi ohjaamiseen. Varhainen tunnis-

taminen ja puheeksi otto ovatkin niitä teemoja, joiden kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota

kunnan kaikilla toimintalohkoilla.

2.3.1 Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö

Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turval-

lisuutta ja hyvinvointia. Tätä tavoitetta toteutetaan edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäi-

semällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa.

Ehkäisevässä päihdetyössä pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa

ja haittoja. Myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä laske-

taan kuuluvaksi ehkäisevän päihdetyön alaan. Korjaavaa päihdetyötä ovat puolestaan ilmen-

neisiin päihdehaittoihin ja/tai niihin johtaneeseen käyttöön kohdistuvat palvelut, ongelmakäytön

ja/tai päihderiippuvuuden hoitopalvelut, päihdeongelman uusiutumisen ehkäisy, ongelmakäytön

ja/tai päihderiippuvuuden haittojen vähentäminen ja pahenemisen ehkäisy. Päihteitä, joiden

käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tu-

pakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään

päihtymistarkoituksessa. (Stakesin Neuvoa-antavat –verkkosivusto; STM 2008.)

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa päihdetyön osalta varhaista puuttumista, jonka yhtenä

osa-alueena mainitaan mini-interventiotoiminta perusterveydenhuollossa. Erityisesti lasten ja

nuorten alkoholinkäyttöä pyritään ehkäisemään. Tavoitteena on päihdepalvelujen saattaminen

valtakunnallisesti laatusuositusten minimitasolle paikalliset eroavaisuudet huomioon ottaen. Jot-

ta voitaisiin paremmin vahvistaa ehkäisevää päihdetyötä koko maan alueella, olisi tuettava kun-

14

nallista päihdeyhdyshenkilöverkostoa sekä alueellisia päihdejärjestöjen verkostoja. (STM 2003:

24.)

2.3.2. Päihdepalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa ”Päihdepalvelujen laatusuositukset” -oppaassa

päihdepalveluiksi on määritelty ”ne sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset ja erityiset palvelut, jois-

sa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa tai kuntoutusta”.

Kuntia ohjaa periaate, jonka mukaan jokaisella kuntalaisella on oikeus tarpeenmukaiseen ja kor-

kealaatuiseen, oikea-aikaiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen asuinpaikasta riippumatta.

Päihdetyötä tehdään jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa antamalla tukea, apua ja tietoa

tarjolla olevista palveluista. Kaikkea päihdetyötä ohjaa vahva asiakaslähtöisyys sekä asiakkaan

läheisten avun, tuen ja hoidon tarve. (STM 2002: 14–15.)

Päihdepalveluissa hoidetaan eri päihteiden ongelmakäyttäjiä ja heidän läheisiään. Palveluja on

saatavana sosiaali- ja terveydenhuollon yleisinä palveluina ja toisaalta päihdehuollon erityispal-

veluina ja erityistason sairaanhoitona. Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, laitoshoi-

toon tarvitaan lähete. Kunnan on järjestettävä päihdehuolto sisällöltään ja laajuudeltaan kunnas-

sa esiintyvää tarvetta vastaavaksi. Palvelut tarjotaan ensisijaisesti avohuoltona ja palveluissa

pyritään hoitamaan myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Palvelut voivat olla

sosiaalista tukea, katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa ja kuntoutusta. (STM 2008.)

2.4. Päihdestrategia

Päihdestrategiat ovat ”parhaimmillaan työvälineitä, joissa määritellään kunnan päihdetyön linja-

ukset ja painopistealueet”. Tavoitteena päihdestrategioissa on alkoholin ja huumeiden käytön

sekä niiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Päihdestrategia sisältää päihdetyötä

koskevia linjauksia sekä tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Kunnallisten päihdestrategi-

oiden taustalla oletetaan olevan valtakunnallisten ohjelmien suuntaviivat. Päihdestrategiat ovat

yleensä kuntien päihdetyöryhmien laatimia asiakirjoja. Päihdestrategiassa tulee määritellä se,

miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut on järjestetty.

Lisäksi päihdestrategiassa olisi linjattava sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdepalveluis-

sa. (Romppanen 2005: 7, 13–15, 32.)

15

Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessi etenee seuraavasti:

Avainhenkilöiden sitouttaminenja työryhmien kokoaminen

Nykytilaselvityksenlaatiminen

Toimeksiannonselventäminen

Strategiankokoaminen

Strategiantarkistaminen

Strategianhyväksyminen

Strategianimplementointi

Arviointijärjestelmänluominen

(indikaattorit)

Strategian arviointija tarkistus

© Pohjanmaa-hanke

Kuvio 2. Strategiaprosessin eteneminen

Vaasan seudun päihdestrategiassa mukana olleet kunnat ovat nimenneet strategiayhdyshen-kilön, jonka tehtävänä on ollut kutsua koolle oman kuntansa strategiatyöryhmä (tai -ryhmät). Li-

säksi strategiayhdyshenkilöt ovat kokoontuneet myös seudullisesti. Strategian johtoryhmän ovat

muodostaneet Vaasan seudun kuntien sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevät johtavat vi-

ranhaltijat. Lista strategian yhdyshenkilöistä sekä johtoryhmän jäsenistä löytyy tämän strategian

liitteenä (Liite 1).

Päihdestrategiayhdyshenkilön rooli on strategiaprosessissa tärkeä, sillä hänen tehtävänään on

usein mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön ja koordinoinnin toteutuminen sekä tiedon le-

viäminen strategiasta omassa kunnassaan. On kuitenkin muistettava, että tavallisesti yhdyshen-

kilö hoitaa tehtävää oman virkatyönsä ohella, jolloin tehtäväkenttä muodostuu melko laajaksi ja

työmäärä yhdelle henkilölle suureksi. Näin ollen verkostoituminen ja vastuunjako kunnan eri toi-

mijoiden välillä on olennaista strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tä-

män vuoksi päihdestrategian toimeenpano asettaa haasteita eritoten johtamiselle, sillä jonkun

tahon on otettava vastuu toiminnan uudelleenjärjestelystä sekä sitouduttava toiminnan seuraa-

miseen. (Kekki & Kajander 2008: 14–15.)

16

Strategiaprosessin johtoryhmän tehtävänä on puolestaan prosessin strateginen ohjaus, toi-

meksiannon selventäminen ja strategisten valintojen tekeminen. Lisäksi johtoryhmä tekee pää-

töksiä ja linjavetoja alueen päihdepalvelujen järjestämisestä. Johtoryhmän jäsenillä tulisi olla

päätäntävalta oman kuntansa palveluiden osalta.

3. NYKYTILAN TÄSMENTÄMINEN JA TYÖRYHMIEN EVÄSTYS

Pohjanmaa-hankkeessa laadittu Vaasan seudun päihdestrategiatyön kuulemistilaisuuksien ra-

portti listaa niitä keskeisimpiä kehittämisen kohteita, vahvuuksia ja huolenaiheita, joita kuntalais-

ja ammattilaiskuulemisten pohjalta nousi esille. Kaikkein suurin tarve oli sekä kuntalaistenettä ammattilaisten näkemysten mukaan ehkäisevän päihdetyön kehittämisellä. Avain-

asemaan nousevat tällöin tiiviit yhteistyöverkostot paitsi kuntien sisällä niin myös kuntien väli-

sessä toiminnassa. Varhaisen puuttumisen mahdollistavat rakenteet muun muassa lisäresurs-

sein turvattuna olivat kaikkien toimijoiden mukaan tulevaisuuden päihdetyön kannalta olennaisia

panostuskohteita. Ajatuksena on, että sekä rakenteita että työn sisältöjä uudelleen järjestelemäl-

lä voidaan luoda sellainen koordinoitu päihdetyön laaja kokonaisuus, joka nykyistä paremmin

pureutuu päihdeongelmiin ja ennaltaehkäisee niitä. (Pohjanmaa-hanke 2008: 83.)

3.1. Kuntalaisten ja ammattilaisten näkökulma päihdetyön kehittämisen apuna

Strategia-alueen kunnissa toteutettujen kuntalais- ja ammattilaiskuulemisten pohjalta erityistähuolta herättivät nuorten päihteidenkäyttö ja vanhemmuuden haasteet. Myös päihteiden

helppo saatavuus, asenteet päihteidenkäyttöä kohtaan sekä työikäisten ja vanhusväestönerityistarpeet ovat teemoja, joita toivottiin kehitettävän. Kaikki toimijat korostivat jokaisen

kuntalaisen mahdollisuutta osallistua kehittämistyöhön. Kaiken kaikkiaan vahvuuksina strategia-

alueella nähtiin nuorten kehittymismahdollisuudet, kattavat peruspalvelut sekä aluetta leimaava

yhteisöllisyys. Toisaalta nämä tekijät aiheuttivat myös huolta; alkoholin saatavuus, yleiset asen-

teet, perheiden tilanteet, naisten, vanhusten ja nuorten lisääntynyt päihteidenkäyttö, leimaantu-

minen sekä päihdeongelmien luonteen jatkuvuus (”periytyminen”) huolestuttivat eniten. Paitsi

haasteita, niin kehittämistyöllä nähtiin olevan monia mahdollisuuksia, joista kuulemisissa nousi-

vat vahvasti esiin muun muassa rohkea puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen, verkos-

tomaisuuden ja yhteistyörakenteiden lisääminen, sekä uudet työmenetelmät ja laaja tiedon levi-

tys alueella. Kuulemistilaisuuksien pohjalta listatut kehittämistarpeet löytyivät nuoriin kohdistetta-

vasta ennaltaehkäisevästä työstä, vanhemmuuden tukemisesta, riskiperheiden erityistarpeiden

huomioimisesta, työpaikkojen asenneilmapiirin ja hoitoonohjauskäytäntöjen muuttamisesta,

ikäihmisten tukemisesta, tehokkaiksi todettujen hyvien käytäntöjen levittämisestä, tuki- ja päivä-

17

toiminnan järjestämisestä, kuntoutuksen ja jalkautuvien palveluiden eteenpäin viemisestä sekä

ammattilaisten työn sisällön kehittämisestä. (Pohjanmaa-hanke 2008: 81–84.)

Vaasan seudun strategia-alueen kuntalaiset toivoivat lisää panostusta erityisesti varhaiseen

puuttumiseen sekä yleisen asenneilmapiirin muuttamiseen. Kuntalaisten näkemysten mukaisesti

päihdetyössä tulisi kehittää erilaisia joustavampia työmenetelmiä sekä omaisten ja läheisten ny-

kyistä parempaa huomioimista palveluja järjestettäessä. Vaasan seudun kuntalaiset korostivat

arjesta selviytymistä ja siinä toimimista. Erilaisten päihteettömien vapaa-ajan aktiviteettien sekä

matalan kynnyksen palveluiden lisääminen oli myös Vaasan seudun asukkaiden toivelistalla.

Ihmisten tukeminen ja inhimillinen läsnäolo sekä kuunteleminen ovat painopistealueita, joita ke-

hittämällä ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelut voidaan tuoda lähemmäs kuntalaisten arkea.

(Pohjanmaa-hanke 2008: 80.)

Kuulemistilaisuuksien (sekä kuntalais- että ammattilaiskuulemiset) pohjalta strategian johtoryh-

mä on laatinut 12.2.2008 SWOT-analyysin, jossa on siis kartoitettu alueen heikkoudet, vahvuu-

det, uhat ja mahdollisuudet (ks. Taulukko 1).

Taulukko 1. Vaasan seudun kehittämistarpeita kuvaava SWOT-analyysi

VAHVUUDET HEIKKOUDET

Paikallinen identiteetti

Palvelujärjestelmän toimivuus

Yhteiset huolenaiheet

Yrittäjyys

Päihdehuollon palvelut suunnattu työikäisil-

le palveluita lisättävä nuorisolle

Eläköityvät hoitoonohjauksen ulkopuolella

Yhteiskunnan salliva asenne

Päihteiden saatavuus, isot pakkauskoot

Vanhemmuuden ja aikuisuuden puuttumi-

nen

MAHDOLLISUUDET UHAT

Nopeampi ja varhaisempi puuttuminen

Oppilashuoltoryhmien yhteistyö

Ennaltaehkäisevä työ

Toimivat palveluketjut

Vanhemmuuden katoaminen

Raskaana olevien naisten päihteidenkäyttö

Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten

syrjäytymiskehitys

Leimaantuminen

Arjesta selviytymisen haasteellisuus

Alaikäisten alkoholinkäyttö

18

3.2. Kuntien työryhmien viesti päihdestrategialle

Moniammatillisuus ja ylisektoraalisuus

Työryhmissä oli edustettuina keskeiset päihdetyötä tekevät tahot. Työryhmiin osallistui ammatti-

laisia ehkäisevän päihdetyön sekä päihdepalveluiden alueelta. Paitsi kuntien eri työryhmissä,

niin myös strategian sisällössä tämä moniammatillinen ote jatkuu vahvana. Sisällöllisesti tämä

merkitsee esimerkiksi yhteistyöryhmien perustamista toimintojen yhteensovittamiseksi ja koor-

dinoimiseksi, säännöllisen koulutus- ja tiedotustoiminnan kehittämistä kuntien eri hallintosekto-

reilla ja kuntien välillä. Verkottuminen ja säännöllinen tiedonvaihto ovat niitä työkaluja, joilla mo-

niammatillista otetta päihdetyössä voidaan kehittää.

Elämänkaariajattelu lähtökohtana

Strategisia painopistealueita käsiteltiin kattavasti jokaisen ikäryhmän osalta. Näin varmistuttiin

siitä, että kehitystyön lopputuloksena on mahdollisimman laaja-alainen päihdetyön kokonaisuus.

Kuntalaisten päihteettömyyden tukemiseksi ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa ikäryh-

missä, ei siis ainoastaan lasten ja nuorten parissa. Myös vanhemmuuden tukemiseen tähtäävien

toimien avulla paitsi vaikutetaan myönteisesti vanhempien ja lasten hyvinvointiin, niin luodaan

samalla turvalliset puitteet nuorten päihteettömälle kasvulle ja aikuisuudelle. Työikäiset ja van-

hukset huomioidaan myös omina erityisryhminään. Työikäisten osalta huomiota kiinnitetään työ-

terveydenhuollon rooliin, esimiehen vastuuseen puheeksi ottamisen ja hoitoonohjauksen kehit-

tämiseksi, sekä sellaisen työilmapiirin luomiseen, joka kannustaa vähentämään päihteidenkäyt-

töä ja puuttuu ajoissa työpaikoilla ilmenneeseen päihteidenkäyttöön. Vanhusväestön terveystar-

kastusten yhteydessä tehtäviä Audit-kyselyjä sekä monipuolisen päihteettömän vapaa-

ajantoiminnan kehittämistä ehdotettiin myös eräiksi päihteettömyyttä tukeviksi toimenpiteiksi.

Kuntien ammattilaistyöryhmät käsittelivät muutamien työryhmätapaamistensa aikana kolmea

suurta kehittämiskohdetta: 1. Kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen, ja erityisesti vanhem-

muuden tukeminen; 2. Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon (esim. neuvolat,

työterveys), koulutoimen ja sosiaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kans-

sa; 3. Alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön menetel-

mien kehittäminen (lähipalvelut tms.). Työryhmätyöskentelyä leimasi paitsi vahva asiantuntemus

niin ehkäisevän päihdetyön kuin päihdepalveluiden piirissä, niin myös moniammatillisen yhteis-

työn tarkentuminen koko ihmisen elämänkaarta koskevaksi, sektorirajat ylittäväksi kokonaisuu-

deksi.

19

3.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita

Strategia lähetettiin luonnosvaiheessa laajoille lausuntokierroksille alueen kuntien eri sektoreille,

järjestöihin, seurakuntiin, elinkeinoelämän edustajille sekä muille keskeisille yhteistyötahoille

(mm. Lääninhallitus, Vaasan sairaanhoitopiiri, SONetBOTNIA). Lausuntoja ja kommentteja saa-

pui runsaasti, ja kaikki viralliset lausunnot löytyvät myös tämän strategian liitteinä (Liite 9). Inter-

netin kautta saatua palautetta tai yksittäisiä sähköpostikommentteja strategiaan ei ole liitetty.

Niiden sisältö on kuitenkin pyritty huomioimaan strategian lopullisen version kirjoitusvaiheessa.

Strategian liitteenä oleva jokaisen kunnan matriisi toimii samalla konkreettisena työkaluna päih-

detyötä tekeville ja osoittaa keskeiset kehittämiskohteet sekä mahdollistaa oman työn sisältöjen

suunnittelua.

Lausunnoissa kiiteltiin strategian tavoitteenasettelua sekä eri ikäryhmien (ja erityisesti nuorten)

huomiointia. Lisäksi nähtiin hyvänä, että strategiaa laaditaan yhteisvoimin 9 kunnan kesken, se-

kä kuntakohtaiset sektorirajat että kuntien väliset rajat ylittäen. Strategian laatimiselle tuntui lau-

suntojen perusteella olevan todellinen tarve.

Lausuntojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteiden toteutumista seuraavan mitta-

riston kehittäminen olisi tärkeää. Strategian hyväksymisen yhteydessä kuntien lautakuntien ni-

meämän seurantaryhmän yhtenä keskeisenä tehtävänä onkin luoda mittaristo, jolla voidaan seu-

rata strategisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi seurantaryhmän vastuuta strategian toimeen-

panon kokonaiskoordinoinnista olisi selkiytettävä. Mielenterveys- ja päihdetyölle tulisi myös saa-

da yhteinen pitkän tähtäimen suunnitelma, koska mielenterveys- ja päihdeasiat kytkeytyvät usein

merkittävästi toisiinsa.

Vaasan seudun päihdestrategian ensimmäisessä versiossa ei ehkä vielä ole kiinnitetty riittävästi

huomiota järjestöjen ja seurakuntien tekemään laadukkaaseen päihdetyöhön, jälkihoidon huo-

mioimiseen päihteiden käytön päätyttyä, sekä avo- että laitospäihdekuntoutuksen järjestämi-

seen, omaisten ja läheisten tukemiseen, päihdeperheiden tukemiseen ja auttamiseen tai asu-

mispalveluiden järjestämiseen (mm. vapautuville vangeille). Lisäksi vanhusväestön päihteiden-

käyttö on teema, joka vaatii jatkossa tarkempaa pohtimista. Laaja-alaiseen päihdetyöhön varat-

tavien resurssien osoittaminen ja kohdentaminen on myös osa tulevaisuuden päihdesuunnitel-

mien kehittämistä.

Kehittämistyö edellä mainittujen teemojen osalta jatkuu, ja strategian päivitysvaiheessa vuoden

2010 alussa on mahdollista tarkastella strategisten tavoitteiden toteutumista ja nostaa mahdolli-

sesti esiin myös uusia toimenpidelinjauksia ja kehittämiskohteita.

20

4. VAASAN SEUDUN ALUEELLINEN PÄIHDESTRATEGIA

4.1. Arvot ja visio

Arvot

Vaasan seudun päihdestrategiaa suuntaavat arvot ovat johtoryhmän linjausten mukaisesti:

Vastuullisuus

Vaasan seudun asukkaita ei jätetä ilman tukea ja ohjausta

Kunnioittaminen

Ihmisen kunnioittaminen -> jokaisella on oikeus palveluihin, ohjaukseen ja neuvontaan

yksilöllisten tarpeidensa mukaan sekä oikeus tehdä omat valintansa

Yhteisöllisyys

Kylä/yhteisö kasvattaa, kannamme yhteistä vastuuta lähiyhteisössämme ja yli kuntarajo-

jen, huolehdimme toisistamme, hoidamme velvollisuutemme

Asiakaslähtöisyys

Palveluiden suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintatapa

Avoimuus

Kuntalaiset ja ammattilaiset suhtautuvat päihdeongelmaan avoimesti, kohtaamme ihmi-

sen arkisesti – vailla arvolatauksia, yksityisyyttä kunnioittaen.

Monikielisyys ja -kulttuurisuus

Apua on saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä sekä muilla valtakielillä

Visio

Visio on ”näkemys siitä tulevaisuuden kuvasta, jonka halutaan toteutuvan pitkällä tähtäyksellä”.

Strategia lähtee liikkeelle tavoiteltavasta asioiden tilasta, joka ilmaistaan visiona, tulevaisuuden

tahtotilana. Hyvä visio on selkeä, yksinkertainen, uskottava, johdonmukainen, vaikuttava, voima-

kas, joustava, johdonmukainen ja laadittu riittävän pitkälle aikajänteelle.(Kamensky 2000: 52–

58.) Visiolla kuvataan tavoiteltavaa tulevaisuuden tilaa, joka antaa organisaatiolle myönteisen

kehittämissuunnan. Visio on muotoiltava siten, että se on realistinen ja selkeästi ymmärrettävis-

sä sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Visio voi muuttua toimintaympäristön muutosten

myötä. (Lumijärvi, Virta & Kujanpää 2003: 19.)

21

Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian visiona on:

4.2. Kehittämiskohteet

Kuntakohtaisten matriisien tarkastelussa on strategiatyön tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi mää-

ritelty seuraavat painopistealueet:

1. Kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen, ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen

2. Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon (esim. neuvolat, työterveys),koulutoimen ja sosiaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kanssa

3. Alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön mene-telmien kehittäminen (lähipalvelut tms.)

Näitä kehittämiskohteita on päihdestrategiatyöskentelyssä lähdetty tarkastelemaan asiakasläh-

töisyyden periaatteita kunnioittaen, erityisesti ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn sekä palvelu-

jen järjestämisen rakenteiden näkökulmista. Tätä on kuvattu myös alla olevassa kuvassa (Kuvio3). Alueellisen päihdestrategian kehittämiskohteiden näkökulmat ovat linjassa myös sosiaali- ja

terveysministeriön mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä palvelurakenneuudistuksesta anta-

mien suositusten kanssa.

Vaasan seudun kuntalaiset voivat hyvin. Strategia-alueella toteutetaan laaja-alaista ehkäise-

vää päihdetyötä ja järjestetään päihdepalveluita tiiviissä alueellisessa, moniammatillisessa ja

kaksikielisessä verkostossa. Päihdetyö on asiakaslähtöistä ja jokaisella Vaasan seudun kunta-

laisella on mahdollisuus laadukkaisiin, oikea-aikaisiin ja tarpeen mukaisiin palveluihin.

22

Kuvio 3. Strategiatyön kehittämiskohteiden näkökulmia

Asiakaslähtöisyyden näkökulman korostaminen merkitsee kaikissa kehittämiskohteissa sitä,

että kuntalaisten omista tarpeista lähtien tuetaan päihteettömyyttä, annetaan eväitä vanhem-

muuden tukemiseksi sekä kehitetään jo olemassa olevia palveluita ja yhteistyökäytäntöjä suun-

taan, joka tuo joustavuutta asiakkaan siirtyessä yhdeltä palveluntarjoajalta toiselle tai kun mieti-

tään kullekin asiakkaalle sopivinta hoitopolkua. Kaiken keskiössä ovat kuntalaiset – siis Vaasan

seudun alueen kaikki ihmiset, joita varten ehkäisevää päihdetyötä kehitetään ja palveluja tuo-

daan lähemmäs ihmisten arkea.

Kehittämiskohteiden lähestyminen ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta tarkoittaa sitä, että tie-

dottamisen sekä puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen keinoin pyritään jo ennalta estä-

mään päihdeongelmien puhkeamista. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille – kattaen muun mu-

assa elinkeinoelämän, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, työterveyden ja poliisin. Edellä

mainittujen tahojen yhteistyönä voidaan luoda sellainen ehkäisevän päihdetyön malli, joka par-

haiten toimii kuntalaisten hyväksi. Korjaavan työn näkökulma ottaa puolestaan kantaa päihde-

palvelujärjestelmän kehittämiseen, hoito- ja kuntoutuspalveluiden järjestämiseen sekä päihde-

ongelman uusiutumista ehkäiseviin menetelmiin. Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö muodosta-vat jatkumon, jossa kehittämistyötä tehdään molemmat näkökulmat huomioiden.

Palveluiden järjestämisen rakenteiden uudelleenmuotoilu ja kehittäminen tuovat strategiatyön

kehittämislinjauksiin oman näkökulmansa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että eri toimijoiden kesken

pyritään etsimään sellaisia yhteistyömuotoja, jotka mahdollistavat nykyistä tiiviimmät palveluket-

jut, madaltavat kynnystä tulla palveluiden piiriin ja tarjoavat tarkoituksenmukaisempaa hoitoa

23

kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi säännöllisten yhteistyöpalavereiden avulla

lisätään eri toimijoiden tietämystä toistensa työstä, mikä edesauttaa tiedon vaihtoa ja hyvien,

toimivien rakenteellisten uudistusten läpiviemistä.

4.3. Strategian hyväksyminen

Laajan lausuntokierroksen sekä kaikille avoimen kuulemistilaisuuden jälkeen Vaasan seudun

päihdestrategia viedään jokaisen kunnan sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnan hy-väksyttäväksi. Samassa yhteydessä ao. lautakunta nimeää myös kunnan edustajan ylikunnalli-

seen strategian seurantaryhmään.

Lautakuntakäsittelyn jälkeen strategia viedään jokaisen strategia-alueen kun-nan/kaupungin hallituksen sekä valtuuston tiedoksi tai hyväksyttäväksi. Strategia tulee

voimaan kevään 2009 aikana jokaisessa Vaasan seudun kunnassa.

24

II TOIMENPIDEOSIO

5. PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET VAASAN SEUDULLA

5.1. Alueen yhteinen päihdestrateginen tahtotila

Vaasan seudun päihdestrategian johtoryhmä on valinnut alueen yhteisiksi kehittämislinjoiksi nel-

jä teemaa:

1. Ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimintamallin kehittäminen kuntalais-ten hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Tässä strategisessa linjauksessahuomioidaan kaikki kuntalaiset ikäryhmittäin (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset).

2. Asiakkaan joustava siirtyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eri kuntien välillä(toimivat palveluketjut)

3. Päihteettömyyden vaaliminen ja edistäminen työelämässä

4. Näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto

Näiden strategisten valintojen lähtökohtana on siis alueellinen yhteistyö laadukkaiden ja oikea-

aikaisten päihdepalveluiden sekä päihdeosaamisen turvaamiseksi Vaasan seudulla. Jäljempänä

käydään läpi kutakin strategista valintaa sekä listataan toimenpide-ehdotuksia näihin kehittämis-

tavoitteisiin pääsemiseksi. Näyttöön perustuvilla työmenetelmillä tarkoitetaan käytännön koke-

muksen kautta hyväksi havaittuja tai tutkimuksissa vaikuttaviksi ja tehokkaiksi todettuja mene-

telmiä.

Vaasan seudun päihdestrategian johtoryhmä päätti 24.9.2008 pidetyssä kokouksessaan, että

strategian implementointia valvomaan perustetaan ylikunnallinen seurantatyöryhmä. Tämän työ-

ryhmän tehtävänä on valvoa ja koordinoida alueellisen matriisin toimenpide-ehdotusten toteutu-

mista sekä aikatauluja. Seurantatyöryhmän lisäksi perustetaan alueellista matriisia toimeenpa-

nemaan myös kaksi muuta ylikunnallista työryhmää, seutukunnallinen ehkäisevän päihdetyön

työryhmä sekä seutukunnallinen korjaavan päihdetyön työryhmä. Nämä kaksi ylikunnallista työ-

ryhmää ovat raportointivelvollisia toiminnastaan seurantatyöryhmälle, jonka jäsenet puolestaan

raportoivat kukin oman kuntansa sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnalle ja viime kädes-

sä valtuustolle. Tätä havainnollistetaan myös kuviossa 4.

25

Kuvio 4. Strategian raportointi alueellisesti

Seutukunnallisia strategiatyön teemoja

Tärkeimpänä alueellisena teemana nähtiin ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisentoimintamallin kehittäminen kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tu-kemiseksi. Alueelle perustettavan ehkäisevän päihdetyöryhmän tehtävänä onkin päihdetyöstä

ja alueen päihdepalveluista tiedottaminen paitsi sähköisesti kuntien Internet-sivuilla niin myös

erilaisten painettujen tietopakettien ja esitteiden avulla. Esimerkiksi vanhempainilloissa van-

hemmille jaetaan tietoa nuorten päihteidenkäytöstä sekä säännöllisesti tehtävän kouluterveys-

kyselyn tuloksista.

Toisena strategisena valintana on asiakkaan joustava siirtyminen sosiaali- ja terveyspalve-luissa ja eri kuntien välillä. Korjaavan päihdetyön työryhmän verkostomaisen työotteen avulla

edesautetaan asiakkaan saattaen vaihtamista (perustuen mielellään asiakassuunnitelmaan) eri

vastuutahojen välillä sekä tarpeenmukaisen palveluohjauksen kehittämistä. Säännöllisesti to-

teutuvat verkostotapaamiset ja mahdollisuus vierailla toisten päihdetyön ammattilaisten työpai-

koilla lisää tiedon vaihtoa ja tietämystä alueella vallitsevista hoitokäytännöistä.

Kolmas seutukunnallinen teema on päihteettömyyden vaaliminen ja edistäminen työelä-mässä ja kaikilla yksittäisillä työpaikoilla. Työpaikkojen hoitoonohjauskäytäntöjä tulee täs-

mentää ja toisaalta työtovereiden tulisi puuttua kollegoidensa päihteidenkäyttöön nykyistä roh-

keammin. Esimiehen rooli ongelman tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja hoitoon ohjauk-

26

sessa on erityisen suuri, ja tähän onkin suunnitteilla koulutusta alueen työnantajille. Terveyden-

huoltoon pyritään juurruttamaan mini-interventio ja Audit-kysely vakiintuneiksi käytännöiksi.

Neljäntenä alueellisena teemana esiin nousee näyttöön perustuvien työmenetelmien suunni-telmallinen esittely ja käyttöönotto Vaasan seudulla. Esimerkiksi vastuullisen alkoholimyyn-

nin sekä Motivoiva haastattelu -koulutuksia voitaisiin ottaa strategia-alueella nykyistä laajemmin

käyttöön. Tässä yhteydessä on mahdollista tarkentaa myös perusterveydenhuollon ja erikoissai-

raanhoidon välistä työnjakoa ja pohtia yhteisiä laajoja kehityslinjoja ja hyviä käytäntöjä. Liikkuvat

(esim. kotikäynnit ja sivuvastaanottotoiminta) ja matalan kynnyksen palvelut ovat niitä teemoja,

joihin panostamalla alueen kuntalaiset saavat oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluja, riip-

pumatta asuinkunnasta. Alueellinen päihdeasiakkaan palveluketju tulee myös jatkossa ohjaa-

maan strategia-alueen ammattilaisten toimintaa

Alla olevassa alueellisessa matriisissa ehkäisevän päihdetyön työryhmästä käytetään myös ly-

hennettä EPT, kun taas korjaavan päihdetyön ryhmä on matriisin joissakin kohdissa lyhennetty

kirjainyhdistelmällä KPT. Viime kädessä näiden toimenpide-ehdotusten toimeenpanon vastuu-

tuksesta huolehtii ylikunnallinen seurantatyöryhmä, joka päättää myös näiden kahden työryhmän

välisestä tehtävänjaosta. Alueellisen matriisin toimenpide-ehdotuksista suuri osa nousee kunta-

kohtaisista matriiseista, jolloin näiden toimenpiteiden käytäntöön vieminen tapahtuu kuntien pe-

rustyössä, ja käytettävissä olevista resursseista päättävät kuntien valtuustot. Strategian päivitys-

vaiheessa ylikunnallisia, alueellisia strategisia valintoja voidaan tarkistaa ja samalla voidaan

miettiä tehtävänjakoa seutukunnallisen ehkäisevän päihdetyön työryhmän ja korjaavan päihde-

työn työryhmän välillä. Alla olevasta alueellisesta matriisista käyvät ilmi yksityiskohtaisemmin ne

toimenpide-ehdotukset, joilla strategisia valintoja lähdetään toteuttamaan.

Taulukko 2. Alueellinen matriisi

Strategiset valinnat Toimenpide-ehdotukset Mittari: mihin olemme tyyty-

väisiä?

Ylikunnallisen tiedottamisen javerkostoitumisen toimintamal-lin kehittäminen kuntalaistenhyvinvoinnin ja päihteettömyy-den tukemiseksi (lapset, nuo-ret, työikäiset ja ikäihmiset)

Ehkäisevän päihdetyön työ-ryhmän (EPT) perustaminen:

- Kuntien Internet -sivuille tietoaehkäisevästä päihdetyöstä japäihdepalveluista, sisältäen mm.

Perustettu työryhmä, työryhmänjäsenet/kunta

Löytyvätkö ao. tiedot kuntien In-ternet -sivuiltaOnko päivitetty/kunta?

27

yhteystiedot

- Eri ikäryhmille suunnatut esit-teet/tietopaketit

- Päihdeteemapäivien järjestämi-nen alueen kouluihin

- Vanhempainilloissa tietoa päih-teistä, kouluterveyskyselyjen tu-loksista

- Verkostotyöskentelyn koulutus-ten järjestäminen

Laaditut ja toimitetut tietopaketitTavoite/Toteutunut

Järjestetyt oppitunnit/tiedotustilai-suudet, mukana oleva koulut(vuosiluokat)Tavoite/Toteutunut

Järjestetyt vanhempainillat (vuo-sikurssit) "päihde-teemalla”Tavoite/Toteutunut

Järjestetty koulutus, osallistuja-määrät kunnittainTavoite/Toteutunut

Asiakkaan joustava siirtyminenhoito- ja sosiaalipalvelujen jaeri kuntien välillä

Korjaavan päihdetyön työryh-män (KPT) perustaminen:

- Asiakkaan saattaen vaihtami-nen eri vastuutahojen välillä, ver-kostoituminen

Perustettu työryhmä, työryhmänjäsenet/kunta

Osallistujat -> Tav./Tot.Palaverien määrä -> Tav./Tot.

Eri ammattiryhmille tietoa toistenammattilaisten työmenetelmistäja -tavoista

Järjestetty informaatio- ja tutustu-mispäivä, osallistujatTavoite/Toteutunut

Seutukunnallista yhteistyötä koor-dinoivan toimintamallin kehittämi-nen yksilölliseen palveluohjauk-seen

Kehitetty malli -> Toteutunut/EiPalveluohjausten määrä/ kunta/asiakas -> Tavoite/ Toteutunut

Päihteettömyyden vaaliminenja edistäminen työelämässä

Vaasan seudun työpaikkoja roh-kaistaan päihdeohjelmien laatimi-seen

Toteutuneet päihdeohjelmatesim. yli 50 työntekijän työpaikoil-la. Tavoite/Toteutunut

Alueellisen kuntouttavan työpaja-toiminnan kehittäminen

Järjestetty toiminta, asiakasmää-rä/kunta. Tavoite/Toteutunut

Koulutuspäivä alueen työnantajil-le, tietoa esimerkiksi hoitoonoh-jauksesta ja puheeksi ottamisesta(KPT)

Järjestetty koulutuspäivä, osallis-tujamäärät kunnittainTavoite/Toteutunut

Terveydenhuoltoon vakiintuneiksikäytännöiksi mini-interventio jaaudit (EPT)

Toteutuneet Mini-interventio- jaAudit-kyselyt/työterveyskäyntiTavoite (%-osuus)/ Toteutunut

Näyttöön perustuvien työme-netelmien suunnitelmallinenesittely ja käyttöönotto

Vastuullisen alkoholimyynninkoulutusten järjestäminen alueenelinkeinoelämän edustajille

Järjestetyt koulutukset, osallistu-jamäärätTavoite/Toteutunut

Peruspalvelujen (sosiaali- ja pe-rusterveydenhuollon ja työter-veyshuollon) ammattilaisille Mini-interventio, Audit- ja Motivoivahaastattelu -koulutuksia

Järjestetyt koulutukset, osallistu-jamäärät kunnittainToteutuneet auditit, mini-interventiot kunnittain

28

Liikkuvien ja jalkautuvien päihde-palvelujen käyttöönotto Vaasanseudulla (KPT)

Liikkuvien palvelujen %-osuuspäihdepalvelujen asiakkaistaTavoite/Toteutunut

Päihteettömän ”matalan kynnyk-sen”/maksuttoman ohjatun toi-minnan järjestäminen eri ryhmilleVaasan seudun kunnissa

Järjestetty toiminta (kurssit, ker-hot, leirit jne.), kuinka usein, osal-listujatTavoite/Toteutunut

Alueellisen päihdeasiakkaan pal-veluketjun laatiminen ja päivitys

Onko alueellinen palveluketjulaadittu/ Mukana olleet kunnat

5.2. Kuntakohtainen tarkastelu

Strategiassa lähtökohtana on ollut, että vaikka pyritäänkin laatimaan ylikunnallisia ja alueel-lisia yhteisiä suuntaviivoja, niin näiden toteuttaminen tapahtuu pääosin kuntien omistavahvuuksista käsin. Yhteistyöllä ja verkottumisella vahvistetaan täten myös kunkin yksittäisen

kunnan ehkäisevää päihdetyötä sekä palvelujen parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa järjes-

tämistä. Tässä kappaleessa käydään lyhyesti läpi niitä kuntien erityispiirteitä, joita ammattilais-

työryhmien työskentelyssä nousi esille. Kuntien omia toimenpidesuunnitelmia ei kuitenkaan läh-

detä tässä yhteydessä analysoimaan, vaan tarkemmat tiedot löytyvät tämän strategian liitteenä

olevista kuntakohtaisista matriiseista. Jokainen työryhmämatriisi on tämän strategian liittee-nä sillä kielellä, jota ko. työryhmä on matriisin laadinnassa itse käyttänyt.

Isokyrö

Isonkyrön matriisissa nousee esille huoli nuorten päihteidenkäytöstä. Nuorille pyritäänkin kehit-

tämään mielekästä vapaa-ajan tekemistä, ja lisäresursseja osoitetaan koulutoimelle ammattilais-

ten rekrytoimiseksi. Lisäksi Isossakyrössä panostetaan tiedonkulkuun oppilaitosten, terveyden-

huollon sekä sosiaalitoimen välillä, ja henkilöstön osaamis- ja koulutustason kehittämiseen vara-

taan resursseja. (Liite 2)

Korsnäs ja Maalahti

Korsnäsin ja Maalahden yhteisessä työryhmässä nostettiin vahvasti esille vanhempien ja koulun

rooli ehkäisevässä päihdetyössä. Erityisesti koulu- ja vapaa-aikatoimessa tarvittaisiin lisää kou-

lutuksellisia ja informatiivisia menetelmiä päihdetietoisuuden kasvattamiseksi sekä päihteettömi-

en elämäntapojen edistämiseksi. Eri ammattiryhmien välille kaivataan parempaa tiedonvaihtoa

sekä tutustumista toisten ammattilaisten työtapoihin. Työikäisten päihteidenkäytön vähentämi-

seen tähdätään esimerkiksi ottamalla mini-interventio käytännöksi perusterveydenhuollossa se-

kä työterveyshuollossa. (Liite 3)

29

Laihia

Laihian työryhmä painotti työelämän päihteettömyyden tukemista, sekä kuntouttavan toiminnan

ja terveystarkastusten säännöllistä mukaan ottamista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Myös

nuorten päihteettömyyden tukemiseen kiinnitetään erityishuomiota. Jalkautuvien palvelujen ja

henkilöstön koulutusten kehittämiseen toivotaan lisäresursseja. Arpeeti pyritään vakinaistamaan

ja myös muita matalan kynnyksen palveluja kehitetään. Lisäksi suunnitellaan lisää toimintaa

perheille, ja edistetään tiedonkulkua sosiaali- ja koulutoimen sekä terveydenhuollon välillä.(Liite4)

Mustasaari

Mustasaaren matriisissa painotettiin erityisesti nuorille suunnattua valistusta ja ehkäisevää päih-

detyötä. Myös vanhemmuuden tukemiseen kiinteästi liittyvät vapaa-ajan kurssit ja perhetyö nou-

sevat Mustasaaressa tärkeään asemaan. Sosiaali- ja terveystoimi sekä kunnan elinkeinoelämän

edustajat lisäävät yhteistyötään päihdehaittojen ehkäisemiseksi. (Liite 5)

Oravainen ja Vöyri-Maksamaa

Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan yhteinen ammattilaistyöryhmä nosti esille kouluissa tapahtuvan

valistus- ja ehkäisevän päihdetyön. Erilaisia kursseja ja matalan kynnyksen palveluita kehitetään

juuri alueen nuorison tarpeisiin (esimerkiksi Amigo-talo ja Power-klubi). Myös työelämän päih-

teettömyyttä vaalitaan ottamalla käyttöön neuvonta- ja interventiomenetelmiä. Eri alojen ammat-

tilaisten verkostomaisen työotteen kehittäminen nähdään myös tärkeänä prioriteettina. Lisäksi

liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluita kehitetään. (Liite 6)

Vaasa

Vaasan työryhmätyöskentely jakautui alkuvaiheessa kahteen erilliseen työryhmään, minkä jäl-

keen työryhmät kokoontuivat pohtimaan yhdessä tärkeitä kehittämislinjoja. Vaasa toimii strategi-

an veturikuntana sekä tärkeänä alueellisena palveluntarjoajana, mikä näkyy myös matriisin pal-

velunäkökulmassa. Laaja-alaisen tiedottamistoiminnan kehittäminen (sisältäen muun muassa

päihdetiedotustyöryhmän perustamisen, monipuolisen tiedotusmateriaalin hyödyntämisen, Inter-

net-sivujen säännöllisen päivittämisen, esittelykäyntien sekä tiedotustilaisuuksien järjestämisen)

on yhtenä pääpainopistealueena. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan yleisen valistuksen ja

kouluissa tapahtuvan työn keinoin. Vaasassa konkretisoituu myös tiivis yhteistyö turvallisuustyö-

ryhmän koostaman ja keväällä 2009 valmistuvan Vaasan turvallisuussuunnitelman 2009–2012

tavoitteiden ja päihdestrategisten tavoitteiden yhteen nivoutumisessa. Työikäisten päihteiden-

30

käyttöön puututaan mallintamalla hyviä hoitoonohjauskäytäntöjä ja järjestämällä koulutusta työ-

terveyshuollon sekä työnantajien edustajille. Ikäihmisten päivätoimintaa kehitetään ja perheille

luodaan enemmän verkostoja ja ryhmämuotoista toimintaa. Koulutuksellisin keinoin vahvistetaan

alueen ammattilaisten varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen taitoja. Perussosiaalityön ja

psykososiaalisten palvelujen yhteistyötä tiivistetään entisestään, ja verkostopalaverit otetaan

säännölliseksi käytännöksi päihdetyön sisältöjen määrittelemiseksi. Liikkuviin ja matalan kyn-

nyksen palveluihin pyritään myös osoittamaan lisäresursseja. (Liite 7)

Vähäkyrö

Vähänkyrön matriisissa painottuu väestötiedottaminen sekä nuorten päihteettömyyden tukemi-

nen. Nuorisolle kehitetään vapaa-ajan toimintaa ja koulupudokkaiden auttamiseen kiinnitetään

erityistä huomiota. Yhteistyötä ammattilaisten välillä lisätään niin, että eri työpaikoilla on yhtenäi-

set lähestymistavat asiakkaan päihdeongelmiin. Perheiden ja omaisten merkitystä ehkäisevän

päihdetyön roolissa vahvistetaan. Koulutoimi ja sosiaalitoimi lisäävät yhteistyömuotojaan ja tiivis-

tävät verkostojaan. Liikkuvat ja matalan kynnyksen palvelut pyritään kehittämään kunnassa toi-

mivaksi käytännöksi. (Liite 8)

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

Strategian seuranta ja sen linjausten arviointi on tärkeää, jotta voidaan seurata ja tarvittaessa

päivittää keskeisiä kehittämiskohteita. Koska strategia luotaa tulevaisuuteen, ei kaikkia tulevia

haasteita ja keskeisiä kehittämisen kohteita pystytä vielä tässä vaiheessa tarkentamaan. Sen

vuoksi strategiaa on hyvä päivittää säännöllisesti, jotta voidaan kohdentaa tämä kuntien ammat-

tilaisille tarkoitettu työkalu paremmin vastaamaan vallitsevaa päihdetilannetta. Strategian tulisi

olla myös elävä työpaperi, jolloin se toimii hyvänä evästyksenä ja ohjenuorana niin ehkäisevän

päihdetyön ja päihdepalveluiden johtamisen kuin käytännön työnkin apuna.

31

6.1. Päivitys, aikataulutus ja vastuutus

Kuntien lautakuntien nimeämäYlikunnallinen seurantaryhmä

Koordinoi strategian toimeenpanoa

Matriiseissa nimetyt vastuu-tahot seuraavat tavoitteidenToteutumista ja raportoivat

seurantaryhmälle

Strategiaa päivitetään kerätyn tiedonperusteella. Seurantaryhmä kokoaa

tiedot ja raportoi Vaasan seudun kuntienSosiaali- ja terveys- tai perusturva-

lautakunnalle

Seurantaraportti ja strategian päivitystoimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksiVaasan seudun kuntien hallintoelimille.

Päivitys tapahtuu joka toinen vuosi strategia-aikana 2009-2012. Ensimmäinen päivitys

on vuoden 2010 alussa.

Kuvio 5. Strategian toimeenpanoa ja päivitystä kuvaava vuosikello

Seurantaa ja implementointia varten Vaasan seudun kuntien sosiaali- ja terveys- tai perusturva-

lautakunta on nimennyt kunnan edustajan seurantaryhmään, jonka vastuulla on strategian toi-

meenpanon ja arvioinnin kokonaiskoordinointi. Seurantaryhmän tehtävänä on koordinoida seu-

tukunnallisen ehkäisevän päihdetyön sekä korjaavan päihdetyön työryhmien toimintaa sekä näi-

den välistä työnjakoa. Seurantaryhmän yhtenä tehtävänä on myös tukea päihdestrategian le-

viämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutu-

mista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot

seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle. Seurantaryhmä

kokoaa tiedot ja raportoi Vaasan seudun kuntien sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnalle.

Seurantaraportti ja strategian päivitys toimitetaan tiedoksi tai hyväksyttäväksi Vaasan seudun

strategia-alueen kuntien hallintoelimille Seuranta ja strategian päivitys tapahtuu joka toinen vuosi

strategia-aikana 2009 – 2012.

Kuntakohtaisiin matriiseihin on vastuutahoksi nimetty pääsääntöisesti kunnan ko. alueesta vas-

taava toimi. Kyseisen yksikön vastuulla on kuitenkin nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on

kerätä mittaritieto, vastata konkreettisen menetelmän toteuttamisesta sekä raportoida toiminnas-

ta seurantatyöryhmän jäsenelle sovittuna ajankohtana. Tämä strategia on voimassa vuoden

2012 loppuun saakka. Päivitys toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden kuluttua siitä, kun stra-

32

tegia on valmistunut, jonka jälkeen strategiaa päivitetään joka toinen vuosi. Matriiseihin nimetty

vastuutaho raportoi toiminnastaan ylikunnalliselle seurantatyöryhmälle sovittuna ajankohtana.

6.2. Arviointi

Strategian implementoinnin ja päivityksen avuksi luodaan marraskuun 2008-heinäkuun 2009 vä-

lillä arviointijärjestelmä (indikaattorit). Pohjanmaa-hankkeen arviointityöryhmä ohjaa tätä proses-

sia, mutta vastuu on ylikunnallisella seurantatyöryhmällä ja peruskunnilla. Strategian arviointija tarkistus toteutetaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2010, minkä jälkeen strategiapäivitetään tammikuussa 2012. Pohjanmaa-hankkeen rooli Vaasan seudun päihdestrategian

arvioinnissa on lähinnä arviointiprosessia ohjaava. Pohjanmaa-hankkeessa tuotetaan paikalli-

sesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettävää tietoa mielenterveystyöstä ja

päihdehuollosta. Tämän takia hanke arvioi, tutkii ja levittää näyttöön perustuvia, alueellisia ja

vaikuttavia toimintamalleja ja käytäntöjä päihde- ja mielenterveystyössä ja sen yhteistyöverkos-

toissa.

7. YHTEENVETO

Tässä lyhyessä yhteenvetokappaleessa listataan vielä Vaasan seudun päihdestrategian keskei-

simmät strategiset linjaukset sekä toimenpidesuunnitelmat. Strategian keskeisin anti on siinä,

miten yhdeksän lähtökohdiltaan hyvin erilaista kuntaa ovat sitoutuneet kehittämään päihdetyötä

tulevaisuudessa yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tärkeintä on löytää toimintamalli ylikunnalli-

sen tiedottamiseen ja verkostoitumiseen, jotta alueen kaikki kuntalaiset jokaisessa ikäryhmässä

voivat hyvin ja päihdetyötä tehdään yli sektorirajojen. Tämä päihdestrategia on toiminut hyvänä

alkusysäyksenä moniammatillisen verkostoituneen työmallin käyttöön ottamiseen Vaasan seu-

dulla, ja kehitystyö verkoston monipuoliseen hyödyntämiseen päihdetyössä jatkuu tulevaisuu-

dessakin.

Asiakkaan joustava siirtyminen hoito- ja sosiaalipalvelujen ja eri kuntien välillä on kaikkia strate-

gia-alueen kuntia koskeva teema. On tärkeää, että jokainen kuntalainen saa juuri hänen tilan-

teeseensa sopivat oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut asuinkunnasta riippumatta. Alueen eri

toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä, ja asiakas siirretään eri vastuutahojen välillä saattaen. Yksilöl-

listä palveluohjausta täydennetään seutukunnallisella palveluketjulla, joka kattaa strategia-

alueen kaikki yhdeksän kuntaa.

Päihteettömyyttä edistetään työelämässä paitsi valistuksen niin myös hyvien hoitoonohjausmal-

lien kehittämisen keinoin. Alueella kehitetään kuntouttavaa työpajatoimintaa, ja työpaikkoja roh-

33

kaistaan päihdeohjelmien laatimiseen ja käyttöönottoon. Hyvinvoiva työikäinen väestö takaa

alueen elinvoimaisuuden jatkossakin ja toimii samalla hyvänä pohjana perheiden kokonaisvaltai-

sen hyvinvoinnin edistämiselle.

Näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto alueen ammatti-

laisten arjessa tukee kaikkien tässä päihdestrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Eh-

käisevän päihdetyön tueksi elinkeinoelämän edustajille järjestetään vastuullisen alkoholimyynnin

koulutusta. Peruspalvelujen (sosiaali-, perusterveyden- ja työterveyshuollon) ammattilaisten jo-

kapäiväisiksi työkaluiksi tuodaan mini-interventio sekä audit-kyselyt.

Koska strategia on prosessi, joka vaatii tehokasta toimeenpanoa ja suunnitelmien säännöllistä

tarkistamista, on alueen kuntien tiivis yhteistyö jatkossakin edellytys sille, että tämä strategia ke-

hittyy ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla alueen päihdetyön ammattilaisten arkityötä. Vaa-

san seudun päihdestrategialla tavoitellaan kunnan toimijoiden velvoittamista ja vastuuttamista

päihdetyön tavoitteiden toteutumiseksi. Toimintaa koordinoiva ja esimiesten osallistumista päih-

detyöhön lisäävä vaikutus edesauttaa tulevien ohjelmien ja suunnitelmien kohdentamista halut-

tuun suuntaan ja lisää jatkuvuutta kunnallisessa päätöksenteossa päihdetyön kentällä.

34

Hyödyllisiä Internet-osoitteita:

www.pohjanmaahanke.fi (Ajankohtaista Arkisto Selvitykset: Päihdetyön tilanne ja kehittä-

mistarpeet Vaasan seudulla – kuulemistilaisuuksien raportti)

http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Sosiaali_ja_terveys/Paihdehuolto_/PAIHDETYON_PALVELUOPA

S (Linkki Vaasan kaupungin sivuilla olevaan päihdepalveluoppaaseen)

www.alkoholiohjelma.fi

www.finlex.fi (Ajantasainen lainsäädäntö)

www.sotkanet.fi (Stakesin indikaattoripankki)

http://neuvoa-antavat.stakes.fi (Stakesin sivusto päihdetyön ammattilaisten avuksi)

LÄHDELUETTELO

Ansoff, Igor (1984). Strategisen johtamisen käsikirja. Otava: Helsinki.

Euroopan unionin neuvosto (2004). EU:n huumausainestrategia 2005–2012. 15074/04.

Finlex (2008). Valtion säädöstietopankki (siteerattu 4.6.2008). Saatavissa: www.finlex.fi

För ett drogfritt Korsholm (2006): Guide för dem som arbetar med ungdomar (under 18 år)/

Huumeettoman Mustasaaren puolesta: opas alle 18-vuotiaiden nuorten kanssa työsken-

televille. Samarbetsgruppen för förebyggande av drogmissbruk i Korsholm.

Kamensky, Mika (2000). Strateginen johtaminen. Kauppakaari: Helsinki.

Kekki, Tuula & Pia Kajander (2008). Päihdestrategia työnohjaajana: Toimijoiden kokemuksia kir-

joitusprosessista ja strategian toimeenpanosta. Stakesin työpapereita 20/2008. Helsinki:

Stakes.

35

Kaplan, R. S. & Norton, D.P. (1996). The Balanced Scorecard. Translating Strategy into Action.

Harvard Business School Press. Boston, Massachusetts.

Korsholm kommuns rusmedelstrategi (2007).

Laihian päihdestrategia (2005). Laihian kunta, Yhdessä eteenpäin –työryhmä.

Lumijärvi, Ismo; Sirpa Virta & Olavi Kujanpää (2003). Strategista arviointia kehittämässä: Tasa-

painotetun arvioinnin (BSC) käyttöönotto poliisitoimessa –kokemuksia teorian viemises-

tä käytäntöön. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print: Tampere.

Mintzberg, Henry (1996). Teoksessa Minzberg, H. & Quinn, J.B. (3rd edition) The Strategy

Process. Concepts, contexts, cases. International edition. Prentice Hall International.

Ollila, Seija (2006). Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisissa

ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksel-

lisena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali- ja terveyshallinto 1.

Pohjanmaa-hanke (2007). Hankesuunnitelma. Pohjanmaa-hanke: Mielenterveys- ja päihdetyön

kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella. 23.2.2007.

Pohjanmaa-hanke (2008). Päihdetyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan seudulla –

kuulemistilaisuuksien raportti. Saatavissa: www.pohjanmaahanke.fi

Päihdehuoltolaki (17.1.1986/41). (Siteerattu 7.5.2008) Saatavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041?search%5Btype%5D=pika&search%5

Bpika%5D=p%C3%A4ihdehuoltolaki

Päihdetyön palveluopas (2006). Vaasan kaupungin päihdetyön palveluopas –muutoksen tueksi.

Päihdetyöryhmä (2004). Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys: toimenpide-

ehdotusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat. Päihdetyöryhmä 31.12.2004.

Romppanen, Pia (2005). Katsaus kuntien päihdestrategioihin. Stakesin raportteja 2/2005. Sta-

kes: Helsinki.

SM(2008). Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Turvallinen elämä jokaiselle. Sisäasiainministeriön

julkaisuja 16/2008.

36

Stakes (2006). Neuvoa-antavat –verkkosivusto (siteerattu 7.5.2008) Saatavissa: http://neuvoa-

antavat.stakes.fi/FI/kehittaminen/kasitteet/index.htm

Stakes (2008). Stakesin Internet-portaali (siteerattu 3.6.2008). Saatavissa: www.stakes.fi

Stakesin ehkäisevän päihdetyön ryhmä & Paavo Viirkorpi (2005). Kartta ja kompassi –Miten

kunnan päihdestrategia etenee?

STM (2001). Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 –kohti sosiaalisesti kestävää ja talou-

dellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001: 3.

STM (2002). Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002: 3.

STM (2003). Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004–2007. Sosiaali- ja

terveysministeriön julkaisuja 2003:20

STM (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivut. (siteerattu 4.6.2008) Saatavissa:

www.stm.fi

Terveys 2015. Kansanterveysohjelman Internet-sivut (siteerattu 3.6.2008). Saatavissa:

www.terveys2015.fi

Toikka, Mirja (2002). Strategia-ajattelu ja strateginen johtaminen ammattikorkeakouluissa. Ta-

paustutkimus Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Acta Universitatis Tamperensis

873.

Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma, osa I (2004a). Hyvinvointikertomus: Moniulot-

teinen hyvinvointi. Tor Wik, Vaasan kaupunginkanslia.

Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma, osa III (2004b). Hyvinvointistrategiat sekä hy-

vinvointikertomuksen tiivistelmä. Hyvinvointipoliittinen toimikunta.

Vaasan kaupungin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2001): Lapset keskellämme. Vaasan kau-

pungin lapsi- ja perhepoliittinen toimikunta.

VN (2007). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma.

37

Liite 1. Lista strategiayhdyshenkilöistä ja johtoryhmän jäsenistä

KUNTA/KOMMUN YHDYSHENKILÖ/KONTAKTPERSON

JOHTORYHMÄN JÄSEN/

LEDNINGSGRUPPENSMEDLEM

ISOKYRÖ Sos.työntekijä Kaija Perämäki Perusturvajohtaja Anneli

Vuotikka

KORSNÄS Sos.työntekijä Johanna Björkman Sosiaalijohtaja Carina Mat-

tans

LAIHIA Sos.työntekijä Kaarina Saarimäki Sosiaalijohtaja Hannu Jout-

sela

MAALAHTI Sos.työntekijä Sara Bogren Håkan Söderman, Vaasan

A-neuvola

MUSTASAARI Sos.työntekijä Marie Björklund,

Beatrice Östergård (Mustasaaren

terveyskeskus)

Joht. Sos.työntekijä Sari

Sundelin

ORAVAINEN Sos.työntekijä Eva Nordström Sosiaalijohtajan sijainen

Michaela Södergård

VAASA Psyk.sairaanhoitaja Iraja Pendo-

lin, Merja Huttunen-Metsi (ehkäi-

sevä päihdetyö)

Psykososiaalisten palvelu-

jen johtaja Marja Jokiniemi

VÄHÄKYRÖ Sos.työntekijä Nita Tuovinen Perusturvajohtaja Hanna-

Maija Kokko

VÖYRI-MAKSAMAA Sos.työntekijä Anki Ekman Sosiaalijohtaja Esko Kuop-

pala

38

Liite 2. Isonkyrön matriisi

KEHITTÄMISKOHDE 1. Kunta-laisten päihteettömyyden tuke-

minen

TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT

MITTARIT VASTUUTAHO JAAIKATAULUT

Nuorten päihteettömyydentukeminen:

- Nuorille mielekästä teke-mistä, vaihtoehtoja päihtei-den käytölle

- Osoittaa päättäjille nuori-sotyön ja koulutoimen am-mat-tilaisten lisäresursoinnintarve.Ennalta ehkäiseväntyön lisääminen

Nuorisotyöntekijän virka (oh-jaamaan nuorison vapaa-aikaa)

Tiedottaminen Saapas-toiminnasta

Entisten päihteidenkäyttäjienkokemusten esittäminen kou-luissa

Koulukuraattori kokopäiväiseksi

Virka on olemassa. Tehtypäätös viran täyttämisestä.

Kouluille suunnattujen tie-toiskujen ja informaationmäärä (esim. tukioppilas-toimintaan)

Järjestetyt teemapäivät

Tehty esitys viran kokopäi-väistämisestä

sivistystoimenjohtajavt. vapaa-aikaohj. aloittaaelokuulla v. -08

Kouluterv, kuraattori, srk, kou-lun tukioppilasohjaaja. Aloitusaik. syksyllä –09.

koulun oppilashuoltoryhmä,joka 2. vuosi

sivistystoimenjohtaja ja perus-turvajohtajav. 2009 alusta lähtien

Liikkuvan työnlisääminen

Neuvolan kotikäynnit

Selvitys perheiden suhtautumi-sesta alkoholiin kyselyn avulla

Tehtyjen käyntien määrä.

Toteutuneet kyselyt

neuvoloiden terv.hoitajat

neuvoloiden terv.hoitajatv. 2009.

Yhteistyön ja tiedonkulunkehittäminen päihdeasioissaeri toimijatahojen välillä

Yhteiset palaverit ja toimintata-vat

Palaverien säännöllisyys jayhteisten toimintatapojenluominen

kunnan sos.työntekijä ja nuo-riso- ja vapaa-aikaohjaaja,v. 2009 aikana

Ja erityisesti vanhemmuudentukeminen

Perheiden hyvinvoinninedistäminen:

39

ISOKYRÖ:- Naisten päihteiden käytönvähentyminen

- Lastensuojelu: lasten tilan-teen huomioiminen.Uuden lastensuojelulain vel-voitteiden toteuttaminen

Ennalta ehkäisy alle 25-v. jaraskaana oleville naisille.Perhesuunnitteluneuvolassaotetaan puheeksi päihdeasiat(audit-kysely)

Uusi sosiaalityöntekijä

Tehtyjen audit-kyselyidenmäärä

Tehty esitys toisen sosiaa-lityöntekijän viran perus-tamisesta

perhesuunnitteluneuvolan jaäitiysneuvolan terv.hoitajat,aloitetaan v. 2009 aikana

perusturvajohtaja, v. 2009alusta lähtien

KEHITTÄMISKOHDE 2. Yhteis-työkäytäntöjen selkiyttäminen

terveydenhuollon, (esim. Neuvo-lat, työterveys) koulutoimen ja

sosiaalitoimen välillä sekä erityi-sesti mielen- terveyspalvelujen

kanssa

TAVOITEKONKREETTISET

MENETELMÄT MITTARITVASTUUTAHO JA

AIKATAULUT

Toimiva tiedonkulku jayhteistyön täsmentämineneri toimijoiden välillä:

- Yhteistyön ja tiedonkulunparantaminen terv.huollon,sos.toimen ja koulun välillä(uuden lastensuojelulainvelvoitteet)

- Yhteistyön lisääminen kes-kiasteen koulujen kanssakoulupudokkaiden syrjäyty-misen ehkäisemiseksi

- Päihde- ja mielenterveyspalveluista tiedottaminenkuntalaisille ja muille toimi-joille

Säännölliset palaverit

Tiedonkulun kehittäminen (kes-kiaste ja kunnan opo)

Kunnan nettisivujen päivittämi-nen

Toteutuneiden palaverienmäärä

Opinto-ohjaajan tekemienilmoitusten määrä (koulu-pudokkaiden määrä)

Nettisivuilla käyneidenmäärä

Kunnan sos.työntekijä, v. 2009

Kunnan opinto-ohjaaja

Sosiaalitoimi

Päivätoiminnan ja kun-touttavan työtoiminnankehittäminen:

40

ISOKYRÖ:- Arpeetin toiminnan jatku-vuuden turvaaminen

- Sos.psykiatrisen yhdistyk-sen ylläpitämän mielenter-veyskuntoutujien päivätoi-minnan jatkuminen ja toi-minnan kehittäminen

- Kuntouttava päihdetyö,kunnan päihdeongelmaistentukeminen

Arpeetin toiminnasta tiedottami-nen asiakkaille

Yhteistyön syventäminensos.psyk.yhdistyksen ja kunnanvälillä.

PAV-naisten ja miesten leirit 2kertaa vuodessa

Asiakkaiden määrä ja si-toutuminen heille räätälöi-tyyn toimintaan

Säännöllisten yhteistyöpa-laverien määrä

Osallistujamäärä

Kunnan sosiaalityöntekijä

Perusturvajohtaja

Vaasan päihdepalvelut, Vaa-san suomalainen srk, Musta-saaren suomalainen srk, Ison-kyrön srk, Laihian srk, Vähän-kyrön srk

KEHITTÄMISKODHE 3. Alueellis-ten, kuntalaisten ja heidän per-heidensä tarpeiden mukaisenpäihdetyön menetelmien kehit-täminen (lähipalvelut tms.)

TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT

MITTARIT VASTUUTAHO JAAIKATAULUT

Päihteidenkäyttöön puut-tuminen ja päihdevalistus:

- Alaikäisten päihteidenkäyt-töön puuttuminen

- Varhaisen puuttumisenedellytysten luominen

-Päihdevalistusmenetel-mien kehittäminen

Vanhemmuuden tukeminen- vanhempainillat MLL:n

Äyskäri-projektin puit-teissa

Vapaa-ajan toimintaa, ”nollato-leranssi”-periaatteella.

Henkilöstön lisääminen perhe-työhön.

Henkilöstön tietojen ja taitojenpäivittäminen.

Vanhempainiltojen osallis-tujamäärät

Toteutetut tilaisuudet jaosallistujamäärät

Esityksen tekeminen toi-sen perhetyöntekijän toi-men perustamisesta.

Koulutuksiin osallistujienmäärät

nuorisokuraattori, v. 2009

Nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja,v. 2009

Perusturvajohtaja, v. 2011

Perusturvajohtaja

41

Liite 3. Korsnäsin ja Maalahden matriisi

UTVECKLINGSOBJEKT 1. Stöd-jande av kommuninvånarnas

rusmedelfrihet

MÅLSÄTTNING KONKRETAMETODER

INDIKATOR ANSVARIG AKTÖROCH TIDTABELL

Stödjande av vuxnas rus-medelfrihet:

- Rusmedelfri graviditet

- Audit-tester tas med i häl-sogranskningar

- Lätt kontakt med socialamyndigheter: våga ta till tals

- Stödjande av rusmedelfri-het i arbetslivet

- Förebygga eventuell kom-mande rusmedelsan-vändning

Broschyrer åt alla gravida påmödrarådgivningar och in-tervjublanketter där frågor omalkoholvanor ingår

Diskussion om familjens alko-holvanor på föräldraförbere-dande kurser: expert från miss-brukarvården föreläser

Audit-tester görs för följandegrupper: Män: 18, 35,40 och 50år, Kvinnor: 25, 30, 40 och 50 år

Möjlighet till skolning i Våga tatill tals –metoden

Vårdhänvisningsmetoder på allaföretag: skolningstillfällen

Mini-interventionsskolningar åtpersonal inom social- och häl-sovård samt lärare i högstadietoch gymnasiet

Kartlägga arbetstagarens rus-medelsanvändning med mini-interventions metoden

1 broschyr åt alla gravida

6 kurser/år med cirka 35par/år för Malax-Korsnäsområdet.

Antal gjorda Audit-tester:300 audittester på samtligaåldersgrupper.

Antal skolningar:2 stDeltagare: 30 personer

Antal ordnade skolningar:1Deltagare:15-20 personer

Antal deltagare i skolningar(20 personer)

Cirka 1000 hälsogransk-ningar/år

Barn- och mödraråd-givningens personal samt an-svarig skötare på Malax-Korsnäs hälsovårdcentral.Förverkligas under år 2009

Barn- och mödrarådgivningen,förverkligas under år 2009

Arbetstagare inom social- ochhälsovård, förverkligas underår 2009

Social- och hälsoväsendet

Företagshälsovårdare på HVCsamt ledande tjänstemän inomolika företag. Förverkligas un-der år 2009

Socialarbetarna i Malax ochKorsnäs i samarbete med so-cialcheferna. Förverkligas un-der år 2009

Hälsoväsendet, förmän inomolika organisationer

42

KORSNÄS JA MAALAHTI:Stödjande av ungdomarsrusmedelfrihet:

- Att få elever att våga säganej

- Meningsfull, drogfri fri-tidssysselsättning för unga

Yrkespersonal från missbrukar-vården ger saklig informationom risker med rusmedelsan-vändning

Gemensamma regler på enklass mellan föräldrarna

Powerklubb-träffar i MalaxKlubbtimmar i Korsnäs.

Young Power-verksamhet.

Ökat samarbete mellan so-cialvården och skolpersonal:elevvårdsgrupper sam-mankallas vid behov

Kontinuerlig info åt åk 7årligen.

Avtal på alla klasser i hög-stadiet görs under våren2009.

130 deltagare i Malaxkommun/ 60 deltagare iKorsnäs.Ordnas för elever i högsta-diet.

Samarbetsmöten 1-2ggr/år på lågstadierna ikommunerna.

Skolväsendet/Rektor på hög-stadiet

Skolkurator

Fritidssektorerna i Malax ochKorsnäs

Skolväsendet: rektor på re-spektive lågstadium samtskolkurator

Minska/påverka drickandet isamhället

Hembesök från A-rådgivning vidbehov tillsammans med t.ex.socialarbetare: inleda förhan-dlingar

Förhandlingar inleds 2009. Socialdirektör/ A-rådgivningFörverkligas under år 2009

Yrkesutbildningen, gymna-siet: att förebygga rus-medelsanvändningen.Fånga upp de som inte bör-jat studera efter årskurs 9

Samarbete mellan studiehan-dledare, Jobcenter, Föregån-garna och socialarbetare. Ge-mensamma möten vid behov

Arrangerar möten utifrånbehov.

Studiehandledarna, Jobcenter,Föregångarna, Socialarbetare

Ha koll på åldringars rus-medelsanvändning

Hemservicepersonal uppmunt-rar vid behov möjligheter tillmissbrukarvård, t.ex. genomöppenvård. Kartläggningar ochhälsogranskingar för 75-åringar

Mängden av kartläggningaroch hälsogranskningar för75-åringar: 60 st.

Hemserviceledare/ hemservi-cepersonal samt hälsovårds-personal.

Fortlöpande

43

KORSNÄS JA MAALAHTI:

UTVECKLINGSOBJEKT 2. Klar-görande av samar-betsrutinerna

mellan hälsovård (t.ex. rådgivnin-gar, företaghälsovård), skolvä-sende och social-väsende samtspeciellt tillsammans med men-

talvården

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL

Information till kommunin-vånare

Uppdatera kommunens hemsi-dor.

Aktuell information angå-ende missbrukarvård.

Socialarbetare i Malax ochKorsnäs.Förverkligas under år 2009.

Lätt kontakt mellan olikayrkesgrupper, t.ex. mellanskolor och social- och häl-sovården

Gemensamma skolningar försocial- och hälsovårdspersonal.Barnskyddsgrupp där personalfrån social-och hälsovård deltar

Ordna möjlighet till akut sam-talskontakt för ungdomar

1 skolning/år.30 deltagare

Alla personal inom skol- ochsocialväsendet samt hälsovår-den

Ledande läkare/ Malax-Korsnäs HVC. Förverkligasunder år 2009

Klienternas återflyttande tillsina egna hemkommuner

Ett möte med missbrukarvårdin-stanser i Malax hösten 2008.

Möte 30 september 2008. Personal på olika vårdinstan-ser, Socialväsendet

UTVECKLINGSOBJEKT 3. Ut-vecklande av miss-

brukarvårdens tilvägagångs-sätti enlighet med regionens, kom-

munin-vånarnas och deras famil-jers behov (närservice etc.)

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL

Ökat samarbete samt in-formationsdelgivning medmissbrukarvården.

Missbrukarvårdsenheten kon-taktar socialarbetare vid behovdå klient är på behandling.

Samarbete med hemkommunengenast när en klient kommer påvård.I vårdavtalet tar man även framframtidsplaneringen (hemflytt-

3 kontakter/år. Personal vid missbrukarvårds-enheterna.

Personal vid missbrukarvårds-enheterna.

44

KORSNÄS JA MAALAHTI: Skapa en modell som gerklienten bättre och mer än-damålsenlig service.

Anhöriga till missbrukareges möjligheter att få stöd.

ningen)

Samarbetsmöten ordnat av Pix-nekliniken hösten 2008. Social-arbetare inbjudna från Vasa,Korsholm, Närpes, Kaskö, Kris-tinestad, Malax och Korsnäs.

Samarbete mellan social- ochhälsovårdens personal.

Se mej-barnläger för barn medmissbrukande föräldrar.

Erbjuda stödmöjligheter åt an-höriga vid olika missbrukar-vårdsenheter.

Al-anon för anhöriga

Möte 30 september 2008,20 deltagare.

2 läger /år1-2 deltagare/gång.

Anhöriga har möjlighet attdelta i redan existerandegrupp i Vasa.

Pixne-klinikens personal

Personal inom social- och häl-sovården.

USM r.f. (Understödsföre-ningen för svenskspråkigmissbrukarvård)

Missbrukarvårdsenheter.

45

Liite 4. Laihian matriisi

KEHITTÄMISKOHDE 1. Kunta-laisten päihteettömyyden

tukeminenTAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-

TAULUT

Päihdeongelman havait-seminen ja esiin nostami-nen:

- erilaiset tarkastukset jakartoitukset

- Työkyvyn ja eläkemahdol-lisuuksien kartoitus (ELMA-hanke)

Puheeksi ottaminen, varhainen puut-tuminen (Joka ammatti-ryhmässävarhainen puuttuminen vakiintunee-na työtapana)

Pitkäaikaistyöttömien terveys-tarkastukset, hoitoonohjaus

Yksilöllinen palveluohjaus

Käyttökerrat asiakastyössä

Terveystarkastusten määrä,tavoite/toteutunut

Arviointi/TyökykyisyysTyöllistyneiden ja eläkerat-kaisujen määrä, palveluoh-jauksen piirissä olevienmäärä

Sosiaali- ja terveystoimiJatkuva toiminta

Työvoimaneuvoja ohjaa/ Tar-kastukset suorittaa terveys-keskuksen terveydenhoitajaJatkuva toiminta

Asiakkaan työvoimaneuvojasekä ammatinvalintapsykolo-giJatkuva toiminta

Nuorten päihteettö-myyden tukeminen:

- koulupudokkaiden tukemi-nen

- matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintaa

- tietoa nuorille

Opinto-ohjaajalta tieto työvoimatoi-mistoon

Arpeetiin kouluarvosanojen kohotta-minen

Kurssit kansalaisopistossa

Avustuksen myöntäminen kansalais-opiston kurssimaksuun

Reimari-nettipalvelu nuorilleAloitekanava nuorille

Ilmoitusten määrä

Kohotettujen arvosanojenmäärä

”Matalan kynnyksen kurssi-en määrä”

Myönnetyt avustukset

Reimarin käyttäjämääräAloitteiden määrä

Opinto-ohjaajaKoulukuraattori, kun toimiperustetaanJatkuva toiminta

Rehtori ja sivistystoimi

Kansalaisopiston rehtori

Sosiaalitoimi

ReimarivastaavaReimari 4.12.2008 alk.

46

LAIHIA:- rippikoululaisten päihteet-tömyyden tukeminen

- Koulujen iltapäiväkerho-toiminnan kehittäminen

Täysin päihteettömät rippikoululeirit

Klo 14-17 välille mielekästä toimintaa

Seuranta –tupakointi taialkoholi –ilmoitus vanhem-mille, Lastensuojeluilmoituspäihdetapauksista.

Järjestetty toiminta

Aloitekanava 2/2009 alk.

Leirien vastuuhenkilö

Koulutoimi, srk, vanhem-painyhdistys

Päivätoiminnan ja kun-touttavan työtoiminnankehittäminen

- Kuntouttava päihdetyö,kunnan päihdeongelmaistentukeminen

Päivätoiminnan käynnistäminen

Asiakkaan tarpeiden ja kiinnostuksenmukaisen kuntouttavan toiminnanjärjestäminen (kunta ja Arpeeti)

Työpaja Arpeetin toiminnan vakinais-taminen

PAV-naisten ja miesten leirit 2 kertaavuodessa

Aloite tehty

Kävijämäärä:- työpäivät- sopimusten määrä Tavoite/toteutunut

Onko toiminta vakinaistettu

Osallistujamäärä

Yhdessä eteenpäin-työryhmän esitys31.5.2009 mennessä

Arpeeti, SLK, sosiaalitoimi

Jatkuva toiminta

Arpeeti, Kyrönmaan kuntiensosiaalitoimet

Vaasan päihdepalvelut, Vaa-san suomalainen srk, Musta-saaren suomalainen srk,Isonkyrön srk, Laihian srk,Vähänkyrön srk

Työikäisten päihteettö-myyden tukeminen

Audit- ja mini-interventiokyselyt käy-tännöksi

Tehtyjen interventiokysely-jen lukumäärä

TyöterveyshuoltoTerveyskeskuksen vastaan-oton hoitaja/omalääkäri

Jatkuva toimintaJa erityisesti vanhemmuudentukeminen

Perheiden hyvinvoinninedistäminen- Perheiden tarpeiden mu-kainen suunnitelmal-linen jatarpeenmukainen tukeminenja informointi

Perhetyöntekijän kotikäynnit lapsi-perheissä, Kotipalvelun tuki lapsi-perheille

Tukihenkilö/Tukiperhekoulutus esim.Kyrönmaan opiston ja MLL:n kanssa

Käyntien määrä

Koulutuksen suunnittelualoitettu

SosiaalitoimiJatkuva toiminta

Sosiaalityöntekijät31.12.2009 mennessä

47

LAIHIA:

- Neuvolatoiminnan kehit-täminen

- Toimintaa perheille

Kouluterveydenhoitaja kertomaanvanhemmille kouluterveyskyselyntuloksista, keskustelua vanhem-painilloissa

Väkivaltaseula-kyselyt

Vapaa-ajan toiminta/retki

Järjestetyt vanhempainillat,osallistujat

Kyselyjen määrä

Toiminnan suunnittelu aloi-tettu

KoulutoimiVuosittain

Äitiys- ja lastenneuvolan ter-veydenhoitajatJatkuva toiminta

Nuoriso- ja liikuntatoimisto+Järjestöt ja yhdistykset

KEHITTÄMISKOHDE 2. Yhteis-työkäytäntöjen selkiyttäminenterveydenhuollon, (esim. Neu-volat, työterveys) koulutoimenja sosiaalitoimen välillä sekä

erityisesti mielenterveyspalve-lujen kanssa

TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT

Toimiva tiedonkulku jayhteistyön täsmentämineneri toimijoiden välillä:

- Yhteistyöpalaverit

- Tiedotusmateriaalin kehit-täminen

- Saumattomat palveluketjut

Neuvolapalaverit, mukana myös so-siaalityöntekijä

Yhdessä eteenpäin –työryhmän pa-laverit

Kuntoutuksen asiakastyöryhmän(Laihia, Isokyrö, Vähäkyrö) palaverit

Kunnan Internet-sivuille tietoa jalinkkejä päihdetyöstä

Asiakkaan saattaen vaihtaminenesimerkiksi sosiaalitoimen ja katkai-suhoitoaseman välillä

Toteutuneet palaverit

Toteutuneet palaverit

Toteutuneet palaverit

Päivitetyt Internet-sivut

Kehittämistyö käynnistetty

Terveydenhoitaja ja sosiaali-työntekijäJatkuva toiminta

Työryhmän puheenjohtajaJatkuva toiminta

Kyrönmaan kuntien sosiaali-johtajatJatkuva toiminta

Sosiaalitoimi

Päihdeyhdyshenkilö31.5.2009mennessä

48

LAIHIA: Kuntouttavan mielenterveystyön ver-koston kehittäminen

Asiakkaille palvelusuunnitelmien laa-timinen

Aloite tehty

Toteutuneet palvelusuunni-telmat

Sosiaalitoimi

Sosiaalityöntekijä

KEHITTÄMISKOHDE 3. Alueel-listen, kuntalaisten ja heidänperheidensä tarpeiden mukai-sen päihdetyön kehittäminen

(lähipalvelut tms.)

TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT

Suunnitelmallinen päihde-työ:

- Henkilöstön osaamisenkehittäminen

- Tukitoiminta ja kuntoutus

Kyrönmaan kuntien henkilöstön vuo-rovaikutustaitojen koulutusta

Kunnallisen kotipalvelun kotikäynnit

Koulutusten ja koulutettujenmäärä

Kotikäyntien määrä

Kyrönmaan kuntien sosiaali-johtajat31.12.2010 mennessä

KotipalveluJatkuva toiminta

Lastensuojelu osanapäihdetyötä

Lastensuojeluilmoitus,Varhainen puuttuminen

Koulukuraattorin toimen perustami-nen

Lastensuojelun tukiryhmän perusta-minen esim. Kyrönmaan kunnat

Suunnitelmien laatiminen lasten li-säksi myös vanhemmille

Poliisin ratsioista päihtyneistä ala-ikäisistä ilmoitus vanhemmille ja las-tensuojeluun

Ilmoitusten määrä päihde-perustein

Toimi perustettu

Tukiryhmä perustettu

Suunnitelmien määrä

Ilmoitusten määrä

Lastensuojelun sosiaalityön-tekijä

SivistystoimiEsitetty talousarvioon vuodel-le 2009

Kyrönmaan kuntien sosiaali-johtajatVuoden 2009 aikana

LastensuojeluJatkuva toiminta

PoliisiJatkuva toiminta

49

Liite 5. Mustasaaren matriisi

UTVECKLINGSOBJEKT 1. Stöd-jande av kommuninvånarnasrusmedelfrihet

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATORANSVARIG AKTÖR OCH

TIDTABELL

Information och samverkan

Fritidssysselsättning

Öka medvetande om miss-brukets skador, få slut pålangningentill minderåriga

Meningsfull, drogfri sysselsättning

Återkommande information tillföräldrar och elever på föräldra-möten

Information om missbrukarvårdpå kommunens hemsida och påungdomsportalen Decibel

Uppdatering av existerande gui-der.

Tygväskor med texten “jag langarinte” i samarbete medaffärsföretag och frivilligaorganisationer

Ungdomsgården PuljuDrop-in verksamhet varje tisdag ihögstadiet (rörelse och motion)

Ambulerande ungdomsbuss

Power klubb-verksamheti lågstadieklasser

Församlingarnas minior-, jun-iorverksamhet, ungdomssamlin-

Antal informations-tillfällen

Uppdatering vartannatår

Beräknas för 1000 elever

Antal deltagare

Antal besök

Antal klubbar

Antal deltagare

Samarbetsgruppen för drog-förebyggande arbete

Samarbetsgruppen fördrogförebyggande arbete,ungdomsportalen

Samarbetsgruppen fördrogförebyggande arbete,ungdomsportalen

2009 Samarbetsgruppenför drogförebyggandearbete

Fritidssektorn

Svenska Österbottens ung-domsförbund, Femte Ung-domsringen r.f, ResurscentretFöregångarna, fritidssektorn

Nykterhetsförbundet Hälsa &Trafik i samarbete med skoloroch föreningar

Församlingarna, fortgåendeverksamhet

50

MUSTASAARI:

Förebyggande av ungdomars ut-slagning

Förebygga utslagning avungdomarna i högstadiet

Förebygga utslagning avungdomar efter högstadiet

Att ta till tals alkohol-vanor i hälsovårds-granskningar

Stöd till personer medmissbrukarproblem

gar, körer, konfirmandläger

Vuxeninstitutets kurser och 25%rabatt på avg. för arbetslösa

”Kiva skola”-program

Gruppverksamhet, t.ex. tjejgrup-per

Klasser med flexibel under-visning, arbetspraktik (re-sursklass)

Samarbete med Jupiter och Re-surscentret Föregångarna

Föräldraförberedelse-kurser-”pappasållning” – hälsogransk-ning av blivande pappor, audittest: 10 personliga frågor om dittalkoholbruk

Hälsogranskning av uppbådspoj-kar (audit +depressionstest)

Utbildning av vårdpersonal, läka-re i audit-frågor och mini-intervention

Föräldrar med på elevers hälso-granskning i t.ex. års-kurs åtta

Församlingarnas smågrupper

Antal tillfällen

Antal skolor som har det ibruk

Antal tillfällen

Budgetmedel för verk-samheten

Antal deltagare

Antal utförda hälsogransk-ningar

Antal utförda hälso-granskningar

2 kurser

Antal hälsogranskningar

Antal grupper och deltagare

Vuxeninstitutet

2009, skolväsendet

Frivilliga organisationer, t.ex.Folkhälsan och MLL

Skolväsendet, skoldirektören,2009

Socialcentralen

HVC, mödrarådgivningen-fortgående

HVC, hälsovårdare och läkare

HVC, 2009–2010

Skolhälsovårdare

Olika församlingar,- fortgående

51

Stödjande av föräldrarskapet

MUSTASAARI:

Förstärka föräldraskapet

Stödja familjen i vardagsli-vet:

- påverka föräldrars atti-tyder: barn ska få varabarn och vuxna ska varavuxna- väcka medvetenhet ombarnens behov

Kurs om tidig anknytning för häl-sovårdarna

Kurser om föräldraskap (bl.a. omatt sätta gränser, vilken roll harskolan resp. hemmet). T.ex. För-äldrakraft

Äktenskaps- och relationskurser

Riktat familjearbete

Gemensamma kurser för föräld-rar och barn, t.ex. slöjd och pys-sel

Antal utbildade

Antal ordnade kurser

Antal deltagare i ordnadekurser

Antal nådda familjer

Antal aktiviteter och deltaga-re

Yrkeshögskolan, Sjukvårdsdi-striktet i samarbete med social-och hälsoväsendet

Vuxeninstitutet, Hem och sko-la, Folkhälsan

Olika församlingar, Vuxeninsti-tutet, frivilliga organisationer

Socialcentralen (barnskyddet)

Fritidssektorn, tredje sektorn,vuxeninstitutet, hem och skola

UTVECKLINGSOBJEKT 2. Klar-görande av samarbetsrutinernamellan hälsovård, skolväsendeoch socialväsende samt spe-ciellt tillsammans med men-talvården

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATORANSVARIG AKTÖR OCH

TIDTABELL

Utveckla/ utöka samarbetet Tvärsektoriell personalskolning,t.ex. “En röd tråd genom uppväx-ten”

Utarbetad samarbetsmodell 2009–2012

52

UTVECKLINGSOBJEKT 3. Ut-vecklande av missbru-karvårdens tillvägagångssätt ienlighet med regionens, kom-muninvånarnas och deras famil-jers behov

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL

MUSTASAARI: En fungerande närservice Testa olika modeller för hur upp-sökande vård kan ordnas och huranhörigas roll kan förstärkas(Kaste 2009–2011)

Fungerande modell i bruk2012

Projektägare/ projektetsledningsgrupp

53

Liite 6. Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan matriisi

UTVECKLINGSOBJEKT 1. Stöd-jande av kommuninvånarnas rus-

medelfrihetMÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR

ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL

Stödjande av ungdomarsrusmedelfrihet:

- Attitydfostran

- Hälsogranskningar ochundersökningar stöderungdomars rusmedelfrihet

- Arrangera rusmedelfri fri-tidssysselsättning

Arrangera dagar i årskurser 5- 7med föräldramöte: informationom alkohol, narkotika, tobak ochsnus

Hälsokunskap obligatoriskämne i skolan: rusmedelup-plysning

Individuella hälsogranskningar,hälsoenkät där det finns frågorom rusmedelsanvändning

Stakes undersökningsresultatom “Hälsa i skolan” beställs gäl-lande egen skolas resultat: Info-tillfälle för föräldar och proffs.

AMIGO-ungdomens husÖppet hus verksamhet(onsdagkvällar för åk 4-6,för högstadieungdomar påfredagkvällar

Power-klub verksamhet:Drogförebyggande verksamhetför årskurserna 4-6. Gemensamför Oravais och Vörå-Maxmo

Antal ordnade dagar, del-tagarantal

Antal timmar i undervis-ningen

Antal gjorda hälso-granskningar med rus-medelsförfrågningar

Antal deltagare i in-fotillfällen

Besökarantalet

Clubmedlemsantalet

Skolväsendet, HVC.

Skolväsendet

Skolhälsovården

Skolväsendet, HVC

Fritidssektorn i samarbetemed församlingar och ung-domens hus i Oravais

Fritidissektorn koordinerar

Rusmedelfrihet i arbetsli-vet:

- Kontakt med arbetstagarei ett så tidigt skede att

Kontakt med yrkesverksammapersoner via hälsoundersöknin-

Antal hälsoundersökningaroch arbetsplatsbesök

HVC, företagshälsovården

54

ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA:

missbruk kan undvikas

- Stöda arbetsgivareställa upp gemensammariktlinjer och ge han-dledning på arbetsplatser

- Mini-interventionsmodelltillämpas mer

gar och arbetsplatsbesök

Bokningar av tid till före-tagsläkare. Utbildning och in-formation kring missbruk ocholika vård- och stödformer

Mini-intervention utbildning förpersonalen inom social- ochhälsovården

Tidsbokningantalet, delta-gare i utbildningstillfällen

Antal utbildningstillfällen,deltagare i dem

Företagshälsovården

Social- och hälsoväsendet,samarbete med Österbotten-projektet

- Få en fortsättning på re-gelbunda besök till rådgiv-ning efter att man inte läng-re besöker mödra- ochbarnrådgivningen

Samarbetsmöten med so-cialvården (familjearbete,barnskydd)

Antal samarbetsmöten,deltagare

Social- och hälsoväsendet,

Ingen alkoholförsäljning tillkund om misstanke kringmissbruk finns

Utbildning i ansvarsfull alko-holförsäljning

Antal deltagare i utbildnin-gen

Kommunens socialväsendet isamarbete med Länstyrelsen

UTVECKLINGSOBJEKT 2. Klar-görande av sam-arbetsrutinernamellan hälsovård (t.ex. rådgiv-

ningar, företag-hälsovård),skolväsende och social-väsendesamt speciellt tillsammans med

mentalvården

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL

Tidigt ingrepp:

- Kartlägga situationen medungdomar

Diskussion med elever om detfinns anledning till oro, Kontaktmed föräldrarna:

- Hälsointervju kring den psykis-ka och fysiska hälsan- Depressionstest eller läkarun-dersökning vid behov- Drogtest vid behov

Elevvårdsmöten

Antal diskussioner

Antal intervjuer och olikatester

Antal möten

Skolhälsovården och HVC

Skolhälsovården och HVC

Skolväsendet

55

ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA

- Kontakt med socialvården

- Minska risken att eleveravbryter sin skolgång

Barnskyddsanmälan

Remiss till ungdomspsyk./Klaraeller tonårspolikliniken

Gjorda barnskyddsanmä-lan

Gjorda remisser

Skolhälsovården, socialvä-sendet

Skolhälsovården och kurator

- Förbättra samarbete mel-lan kommunens aktörer ochandra stadiets skolor

- Stödjande av ungdomarssjälvständighet och yrkes-val

Uppsökande verksamhet, t.ex.JOPO-projektet

Tillstånd av ungdomar att få geut information kring hälsotill-stånd

Antal deltagare i JOPO-projektet

Antal beviljat tillstånd

Skolornas studiehandledare,skolhälsovård och kuratorer isamarbete med kommunenssocial- och hälsovården

- Förbättra nätverksarbetetoch samarbete kring ung-domar

- Utökade resurser för elev-vården vid andra stadietsutbildning och ett tidigtingripande vid problem

- Utökad konsultation ochkommunikation till spe-cialsjukvården

Skriftlig information till föräldrar-na om alternativet att stöda sinabarn som riskerar att avbrytautbildning eller arbete

Samarbete till arbetskraftsbyrå-erna och t.ex. Jupiter, före-gångarna. Lokala alternativ tilldyl.verksamhet efterlyses

Vuxenkontakt och psykosocialtstöd till ungdomarna

Elevvårdsgrupper från förskolaupp till övriga utbildningsstadier

Respons tillbaka tillprimärvården

Antal skickat anslag

Antal vuxenkontakter

Antal elevvårdsmöten

Skolväsendet, socialväsendet

Social- och skolväsendet

Skolväsendet

Social- och hälsovården isamarbete med specialsjuk-vården

56

ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA:

- Samarbete mellan skolaoch dagvård

Tillåtelse att lämna ut uppgiftervidare

Skola och dagvård

- Tillgång till terapier ochrehabilitering enligt behov

Beviljande, anordnande ochbetalningsförbindelser så att dettäcker det behov som finns

Antal förbindelser Social- och hälsoväsendet

- Gemensamma riktlinjer förtolkning av tystnadsplikten

- Ökat samarbete mellansoc.arbetare och arbets-platshälsovård

- Utvecklande av stödåt-gärder till familjer

- Diskussioner kring tolkningarav tystnadsplikten

- Gemensamma möten medbl.a.sociala sektorn i familjermed minderåriga barn

- Motion kring familjearbetareför kommunerna

Antal samarbetsmöten

Antal möten

Gjord motion

Social- och hälsoväsendet

Socialväsendet och arbets-platshälsovården

Socialväsendet

Ökat samarbete mellan so-cial- och hälsovård, HVC,A-kliniken

Arrangerade samarbetsmöten Antal möten Social- och hälsoväsendet

Bättre information om rus-medel, både till invånareoch experter

Informationspaket till samar-betspartners i kommunen

Uppdaterade www-sidor

Antal uppgjorda paket

Har webbsidorna up-paterats

Socialväsendet

Socialarbetaren vid behov

Informera föräldrarna ommissbrukets inverkan påbarnen

Föreläsningar om drogföre-byggande verksamhet och alko-holens inverkan på barnensvardag

Antal föreläsningar, antaldeltagare

Socialväsendet

UTVECKLINGSOBJKET 3. Ut-vecklande av miss-

brukarvårdens tilvägagångs-sätti enlighet med regionens, kom-

munin-vånarnas och deras famil-jers behov (närservice etc.)

MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL

Kunna ge kund-orienterad serviceåt kommuninvånare

Utarbeta och klargörauppgiftsfördelning mellan olikasektorer

- konkretisera en samarbetsmo-dell som samtliga parter är för-

En gjord modell Gemensamma vårdnämnden(Korsholm, Oravais, Vörå-Maxmo)

Samtliga aktörer ansvarigasom möter klienten

57

trogen med och som bidrar tillen samordnad service

ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA:

Mobil- flexibel vård (lokaltförankrad närservice ochstöd åt personer med rus-medelsproblem)

- Person från missbrukarvårdenfinns nära tillhands när det finnsbehov, möjlighet att göra hem-besök nödvändig

Antal gjorda hembesök Gemensamma vårdnämnden(Korsholm, Oravais, Vörå-Maxmo) i samarbete med A-klinikerna och A-rådgivningen

Erbjuda psykosocialt stöd-jande verksamhet i naturligsamvaro- regelbundet återkomman-de verksamhet , kontinuer-liga träffar

- referensgrupper för barn- ochungdomar samt anhöriga tillmissbrukare- samtalsgrupper- självhjälpsgrupper- lägerverksamhet

Antal deltagare i olikagrupper

USM (understödsföreningenför svenskspråkig missbrukar-vård r.f.) i samarbete med deenheter som finns inom miss-brukar-vården samt kommu-nernas social- och hälsovård

- Redskap att hantera situa-tioner när missbruk uppda-gas och att klara av tidigaingripanden, t.ex. dagvår-dens personal

Fortbildning för personalen Antal deltagare i utbild-ningar

Social- och hälsovården, sam-arbete med Österbotten-projektet

Fullfölja de projektplanergällande missbruksarbetesom finns i samarbets-område (Kaste 2009-2011).Projektet syftar till att fullföl-ja de utveck-lingsobjektsom man kommit överensom

Projektets målsättningarfullföljs enligt plan

Projektets ägare och ansvari-ga deltagare

Information till olika mål-grupper kring vilka riskernamed missbruk är, från egetansvar till myndigheternasansvar (barnskydd)

Webbsidor, informations foldrar.

Utvecklingen av servicekedjan

Antal ordnade tillfällen

Gjord servicekedjan

Social- och hälsovården

58

Liite 7. Vaasan matriisi

KEHITTÄMISKOHDE 1. KUN-TALAISTEN PÄIHTEETTÖMY-

YDEN TUKEMINENTAVOITE KONKREETTISET MENE-

TELMÄTMITTARIT VASTUUTAHO JA AI-

KATAULUT

a) Tiedottaminen ja siihen liittyvä yhteistyö

Tiedottamisen suunnitel-mallinen koordinointi

Perustetaan päihdetiedotusry-hmä

Työryhmän kokoontumisker-rat ja tiedotussuunnitelma

Psykososiaaliset palvelut/ Eh-käisevä päihdetyöKevät 2009

Tiedottamiseen liittyvientaloudellisten resurssienturvaaminen

Esitetään ja varataan tiedotta-mista koskevat varat taloussuun-nitelmaan (v. 2010)

Käytettävissä olevat taloudel-liset resurssit

Psykososiaaliset palvelutAlk. kevät 2009

Kirjallisen ja sähköisentiedotusmateriaalin te-hokkaampi hyödyntämi-nen päihdetyössä

Huolehditaan ajantasaisen ma-teriaalin saatavuudesta

Huolehditaan Päihdepalveluop-paan päivityksestä ja jakelusta

Tiedotuksen kohteilta kerättypalaute (asiakas- ja työnteki-jä/yhteistyö- tahokyselyt)

Päivitys joka toinen vuosiPainosmäärä/vuosi

Päihdetiedotusryhmäv. 2009- 2012

Ehkäisevä päihdetyöAlk. kevät 2009

Alueellisen päihdetiedo-tuksen lisääminen

Lisätään ja kehitetään alueellis-ta päihdetiedotusta ammattilaisilleja kuntalaisille 1)medioiden avulla2) jalkautuvan tiedotuksen kei-noin (työpaikat, oppilaitokset, jär-jestöt, työterveys, messut)

Tiedotetaan Saapas-toiminnasta

1) päihdeteemojen esiinty-vyys medioissa2) toteutuneet jalkautuneettapaamiset ja tiedotusta kos-kevat tilaisuudet

Kouluille suunnattujen tie-toiskujen ja informaationmäärä (esim. tukioppilastoi-mintaan)

PäihdetiedotusryhmäAlk. kevät 2009- 2012

Kouluterv. kuraattori, srk, kou-lun tukioppilasohjaaja, Aloitusaik. syksyllä 2009

Työ- ja oppilaitoskohtai-sen päihdetyön suunni-telmallisuudesta huoleh-timinen

Kannustetaan työ- ja opiskelu-paikkakohtaisten toimivien päih-deohjelmien laadintaan

Päihdeohjelmien lukumäärävaasalaisissa oppilaitoksissaja työpaikoilla

Päihdetiedotusryhmä ja A-neuvolan ja Klaaran vastaavatAlk. kevät 2009- 2012

Kolmannen sektorin, roo-lin vahvistaminen päihde-

Haastetaan kolmas sektori mu-kaan ja lisätään tiedotukseen

Yhteistyötapaamisten määräja välillisen tiedotuksen koh-

A-kiltaPsykososiaaliset palvelut/

59

VAASA:tiedotuksessaYhteistyötahot:1)käyttäjät ja omaiset: A-kilta, AA, NA, GA, Al-Anon jne ja2)urheilu- ja nuorisoseu-rat ja järjestöt, seurakun-nat

liittyvää yhteistyötä heidän kans-saan

Lisätään tiedotusta Päiväkes-kuksen kautta

teena olevien määrä

Tiedotusmateriaalin jakelu jajärjestetyt tietoiskut

päihdepalveluyksiköiden vas-taavatEhkäisevä päihdetyö Turvalli-suustyöryhmäAlk. kevät 2009Päiväkeskuksen vastaava Alk.kevät 2009

Elinkeinoelämän kanssatehtävän päihdetiedo-tusyhteis-työn lisääminen

Kehitetään päihdetiedottamisenmuotoja elinkeinoelämän (esim.ravintolat, erilaiset tapahtumajär-jestäjät jne) kanssa

Toteutuneiden tietoiskujen jatempausten määrä Yhteis-työpalaverit

Psykososiaaliset palvelut/ mm.Ehkäisevä päihdetyöTurvallisuustyöryhmäAlk. kevät 2009- 2012

Alkoholin vähittäis-myynnistä ja anniskelustavastaavien tahojen päih-detietouden päivittäminensekä yhteisvastuullisuu-den lisääminen

Järjestetään kohderyhmällesuunnattuja koulutuksia (vastuul-linen alkoholimyynti)

Toteutunut koulutus/Osallistujamäärät

LSLH:n alkoholitarkastajatPohjanmaa-hankePohjanmaan maakuntien päih-detyön kehittämiskeskusPoliisiNykterhetsfb. Hälsa och TrafikTurvallisuustyöryhmäPsykososiaaliset palve-lut/Ehkäisevä päihdetyö ja A-neuvolaKevät 2009

b) tehostettu puuttuminen ja päihdeongelman hoitoa tukevien toimenpiteiden edistäminen

Hyvien päihdeongelmanvarhaiseen havaitsemi-seen liittyvien työelämänkäytäntöjen levittäminen

Mini-intervention käytöntehostaminen työterveys-

Kartoitetaan hyviä työpaikkakoh-taisia käytäntöjä (valmiit mallit jatoimintatavat, puuttumisessa, hoi-toon ohjauksessa ja mm. työelä-män joustoissa) PK-yrityksissä

Järjestetään alueellinen pk-yrityksille suunnattu tiedotus- jakeskustelutilaisuus

Tehostetaan Mini-interventiokyselyn käyttöä terve-

Kirjatut hyvät käytännöt

Toteutunut tilaisuus /Osallistujamäärä

Tehtyjen kyselyjen määräToteutuneiden jatkotoimenpi-

A-neuvolan vastaava sosiaali-terapeuttiTyöterveyshuolto ja työyhteisö-jen esimiehetAlk. kevät 2009

sosiaaliterapeuttiTyöterveyshuolto ja työyhteisö-jen esimiehetAlk. Syksy 2009

AluetyöterveysTerveyspalvelut/ vastaanotto-

60

VAASA:huollossa ja terveyspalve-luissa

yspalveluissa esim. ajokorttia uu-sittaessa, vastaanottopalveluissaja aluetyöterveydessä ja muulloinlääkärin harkinnan mukaisesti

Toteutetaan Audit-lomakkeentäyttö ja tulosten käsittely tk:ssaEhkäisevän päihdetyön viikolla(esim. 45/2008)

teiden seuranta/määrä

Täytettyjen lomakkeiden janiiden purkukeskustelujenmäärä + kysely-yhteenveto

palvelutv. 2009- 2012

Terveyspalvelut/ vastaanotto-palvelutSyksyt 2008 – 2012

Eläkkeelle jäävien jaikäihmisten päihteettö-myyden tukeminen japäihdeongelman havait-seminen

Toteutetaan ammattihenkilöstölle(erityisesti Koti- ja laitoshoito)suunnattu koulutuspäivä: ”Mitenhuomioimme ikäihmisten päihde-ongelmat”

Aloitetaan eläköityvien työnohja-usryhmät (viimeisenä työvuonna+ mentorointi)

Kehitetään ja lisätään päihteet-tömyyttä tukevaa päivätoimintaa

Toteutunut koulutus/OsallistujamääräOsallistujatahot

Työnohjausryhmien määrä

Toteutettujen erillisten toimin-tojen määräOsallistujamäärät

Psykososiaaliset palvelut Koti-ja laitoshoitoSosiaalityön palvelualueSeurakuntaAlk. syksy 2009

Vaasan kaupungin henkilöstö-palvelutAlk. kevät 2009

Psykososiaaliset palvelut/ A-neuvolaKoti- ja laitoshoitoSosiaalityönpalvelualueJärjestöt (esim. A-kilta) ja muut3.sektorin toimijatAlk. syksy 2009

Nuorten päihteettömyy-den edistäminen koulu- jaopiskeluterveyden-huollon kautta

Ennalta ehkäisevä, erityi-sesti alaikäisten nuortenpäihteidenkäyttöön puut-tuminen

Toteutetaan huolimittarin käyttöerityisesti kouluterveyshuollossa8 lk:lla ja tarvittaessa myös opis-kelu- terveydenhuollossa

Päihteettömät rippikoulut

Organisoidaan ”Nuorten juomi-selle Stop”-hanke, jolla vahviste-taan vanhempien, yritysten jakolmannen sektorin keskinäisiä

Yhteenvedot huolimittarinkäytöstä, pisteytyksistä jatoimenpiteistä

Seuranta, ilmoitus vanhem-mille

Toteutuneet toimetPoliisin ja sosiaalitoimen ti-lastot

Sosiaali- ja terveystoimi (koulu-ja opiskeluterveydenhuolto)Tk:n vastaanottopalvelut

Rippikoulun vastuuhenkilö

Vaasan kaupungin turvalli-suustyöryhmäNet-ryhmäEhkäisevä päihdetyö

61

VAASA:valvonta-, puuttumis- ja yhteis-työkäytäntöjä

Seurakunnan varhaisnuorisotyö

Tobalk ja kouluterveystutki-mukset

v. 2009- 2012

Kodin ja koulun yhteis-työn lisääminen nuortenpäihteiden käytön torju-misessa

Jalkautuvien työmene-telmien tehokkaampikäyttäminen lapsiin januoriin kohdistuvassapäihdetyössä

Nostetaan vuosittain tehoste-tummin esiin viranomaisyhteis-työssä sovitut yhteiset linjaukset:Vaasan yhteiset linjat nuortenpäihteidenkäytön, väkivallan, ilki-vallan ja näpistysten ehkäisemi-seksi ja niihin puuttumiseksi”

Otetaan puheeksi: univelan hai-tat ja nuorten kotiintuloajat yms.asiat. Pohjamateriaali: Kodinkansio ja muut tuki- ja opetuspa-ketit sekä media

Jalkaudutaan liikkumaan nuor-ten pariin iltaisin, viikonloppuisinja erilaisten tapahtumien yhtey-dessä

Kristillinen kasvatus, yhdessäoloa

Toteutuneet toimet, poliisin jasosiaalitoimen tilastotTobalk ja kouluterveystutki-mukset

Jalkautuneiden työtuntienmäärä

Osallistujamäärä (n. 100nuorta perjantai-iltaisin)

Vaasan kaupungin turvalli-suustyöryhmä ja–koordinaattoriKoulutTiedotusvälineetv. 2009 - 2012

Nuoriso-osastoLastensuojeluNuorisoasema KlaaraEhkäisevä päihdetyöJupiter-säätiöFöregångarnaMLL, Seurakunnan nuorisotyöv. 2009 – 2012

Vaasan suomalainen srk, paik-kana Crossi

Päihtyneiden nuortenakuuttipalveluiden kehit-täminen

Kehitetään päihtyneille nuorilleselviämisasema työnimellä ”Haa-vi”

Aloitettu selviämisasema-toiminta

Psykososiaaliset palvelutLastensuojelun palv.aluev. 2009 – 2010

c)vanhemmuuden tukeminen

Perhe-elämän varhaisenvaiheen tukeminen

Panostetaan peruspalveluidenennaltaehkäisevään ja valista-vaan perustehtävään keskittyenerityisesti:

Ryhmien määrä Sosiaalityön palv.alueTerveyspalvelutA-neuvolaPerheneuvola

62

VAASA:

Kodin kansion käyttöön-oton vakinaistaminenvanhemmuuden tukemi-sen muotona

Pienten lasten äitiryhmät Toiminnalliset ryhmät Perhekeskuksen alueelli-

nen toiminta

Toimitetaan vuosittain lapsiper-heille (esim. ensisynnyttäjät) jaammattikasvattajille (neuvolat,päiväkodit, koulut) päivitetty Ko-din kansio

Kohderyhmille tehtävät Kodinkansion käyttöä koskevatkyselyt

Alk. kevät 2009

Turvallisuustyöryhmä ja muutkodin kansiota työssään käyt-tävät toimijat v. 2009- 2012

Kasvatukseen liittyvienrajojen ja sääntöjen sel-kiyttäminen erityisesti 5 -6 luokkien oppilailla jaheidän vanhemmillaan

Päihteiden käyttöä ennal-taehkäisevän ja suojaa-van harrastustoiminnankehittäminen

Kannustetaan vanhempia kes-kustelemaan lastensa kanssakasvatukseen ja rajojen asettami-seen liittyvistä asioista ja

Opetellaan kasvatukseen liittyenasioiden puheeksi ottamista

Selvitetään ne toimintatavat, joi-den avulla lapsia tutustutetaankoko perheen elämänhallintaatukeviin harrastuksiin

Tehdyt kyselytToimenpiteisiin johtaneidenkyselyjen osuuden tilastointi

Toteutunut koulutusOsallistuneiden määrä

Listaus toimintatavoista

Sosiaali- ja terveystoimi (koulu-terveydenhuolto, perheneuvo-la) yhteis- työssä opetustoimenja 3.sektorin kanssav. 2009- 2010

Syksy 2009

Nuoriso-osastoVarhaiskasvatus- ja perusope-tusSosiaalityön palvelualue

Päihdeäitien tukeminen jatarvetta vastaavan hoidonja tuen turvaaminen äidil-le ja lapselle (hoitopolku)

Hyödynnetään avo- ja laitos-hoidon mahdollisuuksiaTiivistetään päihdepalveluiden jalastensuojelun yhteistyötä

Lastensuojelu- ja päihdetilas-tot/toteu-tuneet hoidotToteutuneiden verkostopala-verien määrä

A-neuvolaSelviämis- ja katkaisuhoi-toasemaLastensuojeluv. 2009 - 2010

Päihdeäitien vertaistuenmenetelmien kehittämi-nen

Kehitetään päihdeäideille netti-pohjainen keskustelufoorumi

Palvelun käyttäjämäärät Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatPäihdetiedotusryhmäAlk. kevät 2010

d)pienten lasten vanhempienvarhaisen vuorovaikutuksentaitojen kehittäminen ammatti-

Terveydenhoitajien taito-jen kehittäminen van-hempien varhaisessa

Järjestetään VAVU-koulutusmm. äitiys- ja lastenneuvoloidenja kouluterveydenhuollon tervey-

Toteutunut koulutus/Vuoteen 2012 mennessäkoulutettujen työntekijöiden

Terveyspalvelut/VastaanottopalvelutLastensuojelu

63

laisten täydennyskoulutuksenkautta (korostaen erityisestimielenterveys- ja päihdeasioi-den näkökulmaa)

vuorovaikutuksessa(henkilökunta koulutettuv. 2012 mennessä)

denhoitajille määrä v. 2009 - 2012

VAASA:Varhaisen puuttumisen,ennaltaehkäisyn ja oikea-aikaisen hoitoon ohjauk-sen ja hoidon merkityk-sen korostaminen

Kehitetään edelleen Kiikku-vauvaperhetyötä (varhainen vuo-rovaikutus riskiperheissä)

Riskiperheiden määrä Terveyspalvelut/Vastaanottopalvelutv. 2009 - 2012

Raskaana olevien äitienpäihteettömyyden tuke-minen

Päivitetään HAL-hoitoketju Päivitys joka toinen vuosi LastensuojeluPsykososiaaliset palvelutTerveyspalvelut/ vastaan-ottopalvelutv.2009 - 2012

Äitiysneuvolan ja A-neuvolan yhteistyön el-vyttäminen raskaana ole-vien äitien tukemiseksi

Huolehditaan riittävästä yhteis-työstä po. tahojen kesken

Yhteisten asiakkaiden määrä Terveyspalvelut/ vastaanotto-palvelutA-neuvolav. 2009 - 2012

KEHITTÄMISKOHDE 2.

YHTEISTYÖKÄYTÄNTÖJENSELKIYTTÄMINEN TERVEY-

DENHUOLLON, (esim. neuvo-lat, työterveys) SOSIAALI-PALVELUIDEN JA KOULU-

TOIMEN VÄLILLÄ JA ERITYI-SESTI MIELENTERVEYSPAL-

VELUIDEN KESKEN

TAVOITE

Avopäihdepalveluidenjalkautuminen muihin yk-siköihin

KONKREETTISET MENETEL-MÄT

Mahdollistetaan A-neuvolantyöntekijän vastaanottopalvelutyöterveyshuollossa, aluetyöter-veydessä ja aluetoimistoissa

MITTARIT

Toteutuneet vastaanotot eritoimipisteissä

VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT

A-neuvolan vastaava sosiaali-terapeuttiv. 2009 - 2012

Perussosiaalityön ja Psy-kososiaalisten palvelui-den päihdeasiakkaitakoskevan yhteistyön ke-hittäminen

Laaditaan yhteistyömalli ja pro-sessikuvaus päihdepalveluiden jasosiaalityön välille työnjaon sel-kiyttämiseksi keskittyen erityisestinuoriin päihteiden käyttäjiin jaikäihmisiin

prosessikuvaus Sosiaalityön palvelualuePsykososiaaliset palvelutAlk. kevät 2009

Maahanmuuttajatyön japäihdepalveluiden välisen

Selkiytetään maahanmuuttajiakoskevat yhteistyötarpeet

Yhteistyötarpeiden listaami-nen ja suunnitelma niiden

Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-

64

VAASA:yhteistyön kehittäminen mm.ulkomaalaistoimiston kanssa toteuttamiseksi taavat

Maahanmuuttajatyön palvelu-aluev.2009

2dg-kuntoutujien hoidonkoordinointi ja hoitoket-jun avaaminen eri tahoille

Selkiytetään yhteistyötä perus-palveluiden ja erikoissairaanhoi-don (psykiatria) kanssa prosessi-kuvauksella ja sovitaan työnjaos-ta

Valmis prosessikuvaus jasovittu yhteistyömalli

Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatv. 2009- 2010

2 dg-kuntoutujia koskevakonkreettisten yhteistyö-menetelmien kehittämi-nen ja käyttöönotto

Kehitetään mm. liikkuvia kotiinvietäviä palveluja työmenetelmä-nä mm. palveluohjaus

Kotikäyntien määrät Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutv. 2009 -2010

Serveri-projektissa hy-väksi havaittujen psy-kososiaalisten toiminta-mallien käytön juurrutta-minen yhteistyötahojenvälille niin paikallisestikuin alueellisestikin

Kartoitetaan olemassa olevattukimuodot

Kehitetään voimavarakeskeistäpalveluohjausta päihde- ja mie-lenterveysasiakkaiden kuntoutuk-sen muotona

Listaus erilaisista toiminta-malleista

Toteutunut koulutus ja osal-listujamäärä

Psykososiaaliset palvelut/A-neuvolav.2009 – 2010

Psykososiaaliset palvelut/A-neuvolav.2009 - 2010

Päihdepalveluiden ja pe-rusterveydenhuol-lon mielenterveys-palveluiden yhteistyönkehittäminen

Päihdeongelmaisten kun-toutus- ja asumispalve-luiden kehittäminen

Päihdedementikkoja kos-kevien asumispalveluidenjärjestämisvastuiden sel-kiyttäminen

Kehitetään yhteistyötä, päällek-käisten toimintojen vähentämi-seksi ja lisätään päihdepsykiatris-ta osaamista

Tehdään suunnitelma päihdekun-toutujien kuntoutus- ja asumis-palveluiden kehittämisestä

Tehdään kartoitus ja suunnitelmapäihdedementikkojen asumispal-veluiden järjestämisestä

Tehdään suunnitelma yhteis-työn kehittämiseksi

Valmis suunnitelma

Valmis kartoitus ja suunni-telma

Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutSyksy 2009

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatKevät 2009

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatKoti- ja laitoshoitov. 2009

65

KEHITTÄMISKOHDE 3.

ALUEELLISTEN, KUNTALAIS-TEN JA HEIDÄN PERHEIDEN-SÄ TARPEIDEN MUKAISEN

PÄIHDETYÖN MENETELMIENKEHITTÄMINEN (LÄHIPALVE-

LUT TMS.)

TAVOITE

Vaasan kaupungin päih-depalveluiden kokonais-suunnitelma v. 2009-2015

KONKREETTISET MENETEL-MÄT

aaditaan päihdepalveluiden ko-konaissuunnitelma v. 2009-2015

MITTARIT

Valmis suunnitelma

VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT

Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköidenvastaavatkevät 2009

VAASA:Kehitetään aikuisillesuunnattuja matalan kyn-nyksen päihde- ja mielen-terveyspalve-luja

Kartoitetaan palvelutarve ja teh-dään suunnitelma ”aikuistenKlaarasta”

PalvelutarvekartoitusToimintasuunnitelma

Psykososiaaliset palvelutTerveyspalvelutv. 2009

Päihdepalveluiden alueel-lisen työparityöskentelynkehittäminen

Kehitetään päihdeasiakkaitakoskevaa työparityöskentelyäYhteistoiminta-alueella

Toteutuneet verkostopalave-ritToteutuneet kotikäynnit

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatLaihian ja Vähäkyrön sosiaali-ja terveyspalvelutv. 2009 – 2010

Kielitaitoon, erityisestiruotsinkieleen liittyvänosaamisen vahvistaminen

Huomioidaan olemassa olevatkielitaitovaatimukset rekrytoinnis-sa ja järjestetään koulutusta

Suoritetut kielikokeet Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatv. 2009 -2012

Laatusuositusten mukais-ten työntekijä- resurssienturvaaminen päihdepalve-luissa

Sisällytetään resursointisuunni-telma (tarpeenmukaiset palve-lut/vaadittavat resurssitmm.henkilöstö) osaksi päihdepal-veluiden kokonaissuunnitelmaa2009-2015

ResursointisuunnitelmaLaatusuositusten ja olemas-sa olevien henkilöstöresurs-sien suhdeBudjettiesitykset/myön-netytresurssit

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatv.2009 – 2012

Ikäihmisiin kohdistuvienyhteistyömenetelmienkehittäminen

Aloitetaan yhteistyö Ikäkeskuk-sen työntekijöiden ja yhteistoimin-ta-alueen työntekijöiden kanssamm. yhteiset kotikäynnit

Toteutuneet palaveritToteutuneet kotikäynnit

A-neuvolaKoti-ja laitoshoito/ vanhustyönsosiaalityöntekijät, seurakun-natAlk. kevät 2009

Vammaisten kanssa toi- Järjestetään yhteistyöpalavereja Toteutuneet yhteistyöpalave- Psykososiaaliset palvelut

66

VAASA:mivien päihdetyön osaa-misen lisääminen

päihdepalveluiden ja vammais-palveluiden keskenJärjestetään koulutusta

ritToteutunut koulutus/ osallis-tuja-määrä

/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatVammaispalvelutAlk. kevät 2009

Liikuntarajoitteisten esim.vammaisten ja ikäihmis-ten huomioiminen päih-depalvelujen suunnitte-lussa

Huomioidaan liikuntarajoitteistentarpeet esim. Riisutun rivitalonsuunnittelussa ja päihdepalvelui-den muiden asumisyksiköidensuunnittelussa

Tehdään tarvekartoitus kotonaasuvien päihdeongelmaistenikäihmisten ja vammaisten tuetunasumisen tarpeista

Toteutunut esteettömän liik-kumisen vaatimus

Valmistunut tarvekartoitus

Psykososiaaliset palvelutKoti-ja laitoshoidon tulosalueVammaispalvelutv. 2009 - 2010

Psykososiaaliset palvelutKoti-ja laitoshoidon tulosalueVammaispalvelutAlk. syksy 2009

Päihdeongelmaistenomaisten ja perheidentukeminen

Kuntouttava päihdetyö,Kunnan päihdeongel-maisten tukeminen

Lisätään päihdeongelmaistenomaisten tukemisessa viran-omaisten ja kolmannen sektorinyhteistyötä

Järjestetään päihdekoulutustaomaishoitajille

Leiriviikonloppu virkistykseksi javoimavaraksi, yhdessä jakamista

Päihteetöntä elämänhallintaa –leirit (1 vko keväisin ja syksyisin)

PAV –naisten ja miesten leirit 2kertaa vuodessa

Toteutuneet omaistapaami-set

Toteutunut koulu-tus/osallistuja-määrä

Osallistujamäärä

Osallistujamäärä/toteutuneetleirit

Osallistujamäärä

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluiden yksikkövas-taavatv. 2009 - 2010

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatVammaispalvelutKevät 2010

Psykososiaaliset palvelut jaVaasan suomalainen srk2010

Klaara, Bestis ja Vaasan suo-malainen srk

Vaasan päihdepalvelut, Vaa-san suomalainen srk, Musta-saaren suomalainen srk, Ison-kyrön srk, Laihian srk ja Vä-hänkyrön srk

67

VAASA: Kehitetään huumeongel-maisten terveyden edis-tämiseen tähtääviä toi-menpiteitä

Lisätään TerveysneuvontapisteTipsin ajallisia ja työntekijäkohtai-sia toimintaedellytyksiä

Tipsin käyttäjien lukumäärä,käyntikerrat, vaihdetut ruiskut

Psykososiaaliset palvelut/TipsiKevät 2009

Kehitetään huumeongel-maisten hoitoonohjaustaja hoitomenetelmiä

Tehdään toimenpidesuunnitelmaopioidiriippuvaisten lääkkeellisenhoidon toteuttamiseksi ja huoleh-ditaan tarvetta vastaavan hoidontoteuttamisesta mm. riittävät hen-kilöstöresurssit ja koulutus

Kehitetään lääkkeettömän huu-mehoidon menetelmiä

Valmis toimenpidesuunnitel-maBudjettiesitykset/myönnetyt resurssit

Toteutunut koulutus/Osallistujamäärä

Toteutunut koulutus/Osallistujamäärä

Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutKevät 2009

Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutKevät 2009

68

Liite 8. Vähänkyrön matriisi

KEHITTÄMISKOHDE 1. Kun-talaisten päihteettömyyden

tukeminenTAVOITE KONKREETTISET MENE-

TELMÄTMITTARIT VASTUUTAHO JA AI-

KATAULUT

Nuorten päihteettömyydentukeminen:

- Tiedotus- ja valistustyö

- Ohjattua vapaa-ajan toi-mintaa

- Koulupudokkaiden tavoit-taminen ja tukeminen

Ajankohtaisesta toiminnastatiedottaminen, Alateen-esitteitä teini-ikäisille alkoholis-tien läheisille

Reimari-sivut nuorille

Reimarin tiedotuspiste Vähän-kyrön kirjastoon, jonka avajai-set on 2.12.2008.

Ohjataan alkoholisoituneet taialkoholisoitumassa olevatnuoret nuorisoasema Klaa-raan Vaasaan

Nuorisotilat nuorten käytössä

Jos koulunkäynnissä ilmeneeongelmia, otetaan Arpeetiinjatkossa yhteyttä aiemmin

- Lyhyitä jaksoja Arpee-tissa esim. 2-4 vk ker-rallaan jo ennen yh-deksättä luokkaa (7-8luokkalaiset)

Tiedotteiden määrä,tavoite (esim. 2 krt/vuosi) - to-teutunut

Käyttäjämäärä

Kävijämäärä

Ohjattujen määrä

Nuorisotiloissa kävijöiden mää-rä

Yhteydenottojen määrä

Jaksojen määrätarve-toteutuneet

Nuorisotoimen ohjaaja

Nuorisotoimen ohjaaja

Seutukunnallinen nuorisotie-dottaja,nuorisotoimen ohjaaja

Sosiaalityöntekijät

Nuorisotoimen ohjaaja

Koulukuraattori

Koulukuraattori

69

VÄHÄKYRÖ:

- Tukioppilastoiminta

- Sirius-projekti, 3- vuo-tinen, rahoittaa paja-koulun

Arpeetin Pajakoulun opettajatukee ja ohjaa jo 8. luokkalai-sia 1-2 viikon jaksoissa –suunnittelu yhdessä kouluku-raattorin kanssa

Koulutoimi käynnistää tukiop-pilastoiminnan yhdessä MLL:nkanssa

Pajakoulussa opiskelleidenmäärä

Koulutuskerrat

Koulukuraattori

Koulukuraattori

Laaja tiedottamistoimintakunnassa:

- Tiedonkulun monipuolis-taminen

- Päihteettömän elämänmal-lin vahvistaminen

Säännölliset tapaamiset am-mattilaisten välillä –moni-ammatillisen työryhmän perus-taminen

Kunnan www-sivuille tietoapäihdepalveluista

Kunnan järjestyssäännötFinlexistä Järjestyslaki27.6.2003/612

Perustettu 18.8.2008 ehkäise-vän / korjaavan päihdetyöntyöryhmä, järjestetyt tapaami-set/osallistujamäärä

Päivitetyt www-sivut vuosittain

On toteutuksessa

Sosiaalityöntekijäkutsuu seuraavaan kokouk-seen tammikuussa 2009

Sosiaalityöntekijä

Nettisivujen ylläpitäjä

Työpajatoiminnan kehittämi-nen alueella

Arpeetin paikallisen toiminnankehittäminen asiakaskunnantarpeiden mukaan (sekä toi-minnan vakinaistaminen)

Kävijämäärä/työpajatoiminto Pajan vetäjä

Työikäisten päihteettö-myyden tukeminen:

- Alkoholisoituneiden työnte-kijöiden tukeminen

Työpaikkojen toimintasuunni-telmat; rohkaistaan päihdeoh-

Toteutuneet päihdeohjelmat Työterveyshoitaja

70

VÄHÄKYRÖ:- Työelämästä syrjäytynei-den parempi tavoittaminenja motivointi

jelman laatimiseen

Pitkäaikaistyöttömien terveys-tarkastukset

Terveystarkastuksessa kävijöi-den määrä

Työvoimaneuvoja

Ikäihmisten ja pitkäaikaissai-raiden päihteettömyydentukeminen. Tukea leskeksijäämisen ja eläköitymisenyhteydessä

Asiakas lomapaikalle juhlapy-hiksi, ettei tarvitse olla yksin

”Päihdeongelmaisten” loma-paikkojen käyttö

Vanhustyönjohtaja

Kunnan päihdeongelmaistentukeminen

Asiakkaille yhteinen toimin-tamalli

Seurakunnan (rovastikunnan)PAV-leirit

Kunnassa tehdään ohje yhte-näisistä lähestymistavoistaasiakkaan päihdeongelmissa

Osallistujamäärä

Moniammatillisessa työryh-mässä tehty ohje, päivitys vuo-sittain

Diakoni

Työryhmän jäsenet

Ja erityisesti vanhemmuudentukeminen Nuorten pikkulapsiperheiden

tavoittaminen ja tukeminenerityisesti tunnistetuissa ”ris-kitilanteissa”

Perhetyö tutuksi jo vanhem-muuden alkuvaiheessa, yh-teistyössä terveydenhuollonkanssa

Perhetyön piirissä olevatvanhemmatJaetut esitteet, täytetyt kysely-lomakkeet

Kunnan perhetyöntekijä

Neuvolan terveydenhoitaja

Omaisten vastuun herättä-minen ja tukeminen

Perheitä ohjataan tarvittaessaVaasassa toimivaan Al-anon-ryhmään tai Tervajoen AA-ryhmään

Ryhmiin ohjattujen määrä Ehkäisevän päihdetyön ryh-mä

KEHITTÄMISKOHDE 2. Yhteis-työkäytäntöjen selkiyttäminenterveydenhuollon, (esim. Neu-volat, työterveys) koulutoimenja sosiaalitoimen välillä sekä

erityisesti mielen- terveyspalve-lujen kanssa

TAVOITE KONKREETTISET MENE-TELMÄT

MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT

Toimiva tiedonkulku jayhteistyön täsmentäminen

71

VÄHÄKYRÖ:eri toimijoiden välillä:

- Nuoriso- ja koulutoimenyhteistyön tiivistäminen

- Yhteys kunnan toimijoidenja työvoima-toimiston kans-sa

- Yhteistyösuunnittelu koulu-toimen ja sosiaalitoimenkanssa

-etsivä työ: nivelvaiheohja-us jo peruskoulun aikana

- Yhteistyön kehittäminenpäihdepalveluiden tuottajanja kunnan välillä

Määritellään yhteistyön tarpeetja laaditaan yhteistyösuunni-telma

Työvoimatoimiston henkilökutsutaan ehkäisevän päihde-työn ryhmään tarvittaessa

Tarpeen mukaan koululaisentukeminen koulumatkakustan-nuksissa (lähin 10.luokkaVaasassa)

Vanhempiin yhteys ajoissahuolen herättyä

- Katkaisuhoidosta pyydetäänennen kotiutusta tieto kunnansosiaalitoimeen

Toteutuneet yhteistyötapaami-set suunnitelman mukaan

Toteutuneet yhteistyöpalaverit,aktivointisuunnitelmat

Koululaisten määrä/ €

Yhteydenotot

Tehty sopimus yhteistyökäy-tännöistä

Koulukuraattori

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijä

Koulukuraattori

Sosiaalityöntekijä

KEHITTÄMISKOHDE 3. Alueel-listen, kuntalaisten ja heidänperheidensä tarpeiden mukai-sen päihdetyön menetelmien

kehittäminen (lähipalvelut tms.)

TAVOITE KONKREETTISET MENE-TELMÄT

MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT

Matalan kynnyksen paikkamielenterveyskuntoutujille

Työntekijöiden tiedon lisää-minen tarjolla olevista päih-depalveluista

Päihdepalveluja omaan kun-taan – liikkuvat palvelut

Päivätoimintaa mielenterveys-kuntoutujilleseurakunnan toimesta, on joolemassa

Työntekijöille alueen päihde-palveluihin tutustuminen Vaa-saan

Päihdetyöntekijä kuntaan tar-peen mukaan > tarvekartoitus

Kävijämäärät

Osallistuneet

Päihdekuntoutujien määrä/Kotiin viedyt palvelut

Diakoni

Vaasan päihdepalveluidenvastaava

Sosiaalityöntekijä

72

Liite 9. Strategiaan pyydetyt ja saapuneet lausunnot

73

74

KOMMENTTI VAASAN SEUDUN PÄIHDESTRATEGIALUONNOKSEEN

Luonnoksessa tarkastellaan alueen yhdeksän kunnan päihteiden käytön ongelmia jamyös ratkaisuja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sekä päihdepalvelujen tarjontaanyli kuntarajojen.

Tekstiosassa kerrotaan, että tämä strategia ottaa kantaa siihen, miten päihdetyötäjatkossa tehdään Vaasan seudulla. Linjauksessa on kolme kehittämisen kohdetta.

Matriiseissa näkyy kuntakohtaisesti kehittämiskohteittain tavoitteet, konkreettisetmenetelmät, mittarit sekä vastuutahot ja aikataulut.

Yhdistyksemme mielestä voisi strategiassa selkeämmin näkyä kolmannen sektorintoimijat palvelujen tuottajana sekä vapaaehtoisten järjestöjen ja seurakuntien panos.

Asiakasryhmistä selkeämmin voisi tulla esiin kaksoisdiagnoosiasiakkaat sekä huu-meiden- ja sekakäyttäjät ja heille suunnatut palvelut.

Kysymyksiä herättivät myös seuraavat asiat:

- millä tavoin on ajateltu hoitaa jälkihuolto päihteiden käytön loputtua.- miten tuetaan aikuisten päihderiippuvaisten omaisia ja läheisiä.

Onko tulossa tiivistetty, konkreettisempi versio työkaluksi päihdetyötä tekeville.

Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Marjatta Kivirantatoiminnanjohtajapuh. 06-317 1159marjatta.kiviranta@vaasansospsyk.fi

75

76

77

Pohjanmaa-hanke

Tiia Järvinen

ASIA Lausunto Vaasan seudun alueellisesta päihdestrategiasta ”Vaasan seutu – selvänätulevaisuuteen”

VIITE Sähköpostiviestinne päivämäärältä 18.12.2008

Mielestämme päihdestrategiassanne yhteisiksi kehityslinjoiksi esitetyt teemat,

1. Ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimintamallin kehittäminen kun-talaisten

hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Tässä strategisessa linjauksessahuomioidaan kaikki kuntalaiset ikäryhmittäin (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset).2. Asiakkaan joustava siirtyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eri kuntien välillä(toimivat palveluketjut)3. Päihteettömyyden vaaliminen ja edistäminen työelämässä4. Näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto

ovat oikean suuntaisia ja siksi kannatettavia. Päihdetyössä, samoin kuin muissa Poh-janmaan maakuntaa koskevissa strategisissa linjauksissa tulisi pyrkiä kuntia yhteisestipalveleviin ratkaisuihin. Toimenpiteiden käytännön toteuttaminen voi aiheuttaaongelmia ja työ voi olla raskassoutuista, koska alue, jossa niitä toteutetaan, on laa-ja, ja kielelliset olosuhteet erilaiset.

Strategiassa esitetyt EPT- ja KPT- työryhmien perustaminen ovat resursseja vaativia janiiden tehtävät laajoja, joten niiden miehittäminen saattaa aiheuttaa käytännönongelmia.

Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö on valmis osallistu-maan yhteistyöhön strategiayhdyshenkilöittenne ja johtoryhmäjäsentenne kanssasekä keskustelemaan opetussuunnitelmamme sisällöstä silmällä pitäen strategias-sanne esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Ammattikorkeakoulu tukee mielel-lään strategian prosesseja täydennyskoulutuksen, erikoisopintojen sekä tutkimus- jakehittämishankkeiden kautta.

Vaasan ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveysala

Raimo Koivisto Hans Frantz Regina Nurmi

toimialajohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja

sosiaaliala terveysala

78

79

80

81

16.1.2009

Tiia JärvinenPohjanmaa-hankeVaasan sairaanhoitopiiri

lausuntopyyntö (ÖFPL 379/31 2008; 12.12.2008)

lausunto Vaasan seudun päihdestrategialuonnoksesta

Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä, joka koskee luonnosta Vaasanseudun päihdestrategiaksi. Alueellinen päihdestrategia tukee niitä tavoitteita, jotka on ase-tettu Pohjanmaan vuosien 2007–2010 maakuntaohjelmassa sosiaalisen pääoman kehittämi-selle. Haluamme kiinnittää päihdestrategialuonnoksen jatkovalmistelussa huomion seuraa-viin asioihin:

Jotta kunnat entistä paremmin voivat palvella asiakkaitaan ja jotta palvelut pystytään järjes-tämään asiakkaan äidinkielellä, korostuu laaja alueellinen yhteistyö vahvasti maakuntammehyvinvoinnin takaajana. Koska päihteet useimmiten aiheuttavat käyttäjilleen muitakin kuinterveydellisiä ongelmia, on strategiatyön tavoite moniammatillisen yhteistyön kehittämi-seksi mitä tärkein. Koska Vaasan seudulla, kuten myös koko maakunnassamme, kolman-nella sektorilla on suuri merkitys sosiaalisen pääoman vahvistajana, on tärkeää hyödyntäämyös heidän osaamistaan. Etenkin pienissä kunnissa ja maaseudulla yhteisöllisyys korostuuja sitä voitaisiin hyödyntää myös Vaasassa.

Päihdestrategian visio ja tavoitteet (painopistealueet) ovat perusteltuja. Luonnoksessa tode-taan, että strategiatyössä luodaan myöhemmin (marraskuu 2008–heinäkuu 2009) arviointi-järjestelmä (indikaattorit). Seurantamuuttujien luomisen kannalta lienee tarpeen, että jostrategialuonnokseen kirjataan määrälliset tavoitteet. Strategian määrätietoista toteuttamistaedistävät selkeät tavoitteet, vastuut ja seuranta. Koska kyseessä on laaja alueellinen verkos-to, korostuu myös koordinointivastuu.

Päihdestrategian luonnoksessa on erinomaisesti kuvattu kansalliset ja kansainväliset tavoit-teet, jotka on asetettu päihdetyölle. Samoin kunnittaiset kuvaukset antavat lukijalle kuvannykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Maakunnassamme käynnissä oleva Pohjanmaa-hankeon otettu hyvin huomioon alueellisena vahvuutena. Myös maakunnassamme toimivat kehit-tämisyksiköt, kuten esimerkiksi vanhustenhuollon kehittämisyksikkö, vahvistavat toimijoi-den joukkoa, ja ne on syytä nivoa hyvin mukaan yhteistyöverkostoon. Keskeistä on ottaahuomioon myös Vaasan turvallisuushanke ja turvallisuussuunnitelma. Koska avuntarvitsi-joiden syrjäytyneisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja muut murheet usein kasaantu-vat, olisi ehkä tarpeen yhtenäistää mielenterveys- ja päihdestrategia. Strategioiden yhdistä-minen vahvistaisi moniammatillisen verkoston yhteistoimintaa, ja työssä pystyttäisiin entis-tä paremmin palvelemaan asiakasta hänen tarpeistaan lähtien.

Strategiassa on korostettu ennaltaehkäisevää toimintaa, ja esimerkiksi useat kunnat ovatnostaneet kohderyhmäksi erityisesti nuoret, mikä on hyvin tärkeää. Huolestuttavaa on kui-tenkin myös vanhusväestön lisääntyvä päihteidenkäyttö, jota koskevia erityistoimenpiteitä

82

lienee tarpeen miettiä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikutetaan oleellisesti tukemallaperheitä ja panostamalla vanhemmuuteen.

Kustannustehokkaan sairaanhoidon kannalta on tärkeää kehittää perusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidon työnjakoa, kuten päihdestrategiatyössä on todettukin.

ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO

Olav Jern Varpu Rajaniemimaakuntajohtaja aluekehitysjohtaja

83

Pohjanmaa-hankeProjektityöntekijä Tiia Järvinen

Viite: Lausuntopyyntö 16.12.2008 (Projektityöntekijä Tiia Järvinen, Pohjanmaa-hanke)

Asia: Lausunto ”Vaasan seutu – selvänä tulevaisuuteen Vasa regionen – för en nykter framtid”Vaasan seudun alueellisesta päihdestrategiasta

Pohjanmaa-hanke on pyytänyt Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIAlta lausuntoa Vaasan seudun alueellisesta päihdestrategiasta.

Lausuntonaan SONet BOTNIA esittää seuraavaa:

Yleistä:SONet BOTNIAn näkemyksen mukaan Vaasan alueellisen päihdestrategianvahvuutena on vankka kuntakohtainen pohjatieto. Strategiassa näkyy se. ettäalueelliset vahvuudet ja kehittämistarpeet tiedostetaan hyvin. Kuntakohtais-ten tietojen vahvuus ja kehittämistarpeiden yhtäläisyydet mahdollistaisivatkuitenkin vielä seudullisesti yhtenäisempään tavoitteistoon, kohderyhmiin jatoimenpiteisiin.

Strategien pohjana oleva kattava kuntakohtainen aineisto mahdollistaa myösalueellisten tarkennettujen tavoitteiden kirjaamisen strategian yhteyteen. Täl-lä tavoin strategiatyö saataisiin lähemmäksi käytännön kehittämistyötä. Tätäauttaisi myös strategiatyöhön liittyvien toimijoiden selkeämpi nimeäminen jaesille tuominen.

SONet BOTNIA kiinnittää huomiota siihen, että koko strategian kehittämis-kohteita/tavoitteita koskeva yleinen mittaristo puuttuu strategiasta. Indikaat-toreiden avulla pystyttäisiin seuraamaan nykytilaa ja sen kehitystä. Kunta-kohtaisissa matriiseissa on kirjattu ne mittarit, joilla seurataan kunnittain ta-voitteiden saavuttamista.

Vaasan seudun kuntien (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari,Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa) alueellinen päihdestrate-gia kertoo kuntien sitoutumisesta päihdetyön kehittämiseen. SONet BOT-NIA näkee, että kuntien yhteiset näkökulmat ja kehittämistavoitteet edistävätpäihdehuollon alueellista tasa-arvoistumista. Kunnat ovat luoneet kehittämis-työlle yhteiset tavoitteet ja päämäärät, mutta tarkemmat kuntakohtaiset ta-voitteet lähtevät kuntien omista tarpeista. Mielestämme tämä lähtökohta yh-teiselle kehittämistyölle on tärkeää, mutta kuntien tulee myös sitoutua ja pi-tää huolta yhteisistä päämääristä ja alueellista kehittämistyöstä. Tämän vuok-si näemme, että strategiatyön koordinointi, vastuutahojen nimeäminen jaseuranta ovat tärkeitä prosessissa.

Kuten strategiassa tuodaan ilmi, strategiatyö on alkusysäys moniammatilli-sen verkostoituneen työmallin käyttöönottamisesta Vaasan seudulla. SONetBOTNIAn yhteydessä toimivan Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujenkehittämishankkeen julkaisemassa selvityksessä, pohjalaismaakuntien päih-depalvelujärjestelmästä ja tulevaisuuden haasteista kunta- ja palvelurakenne-

84

uudistuksessa, nousee sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissapäihdepalvelujärjestelmän keskeiseksi ongelmakohdaksi yhteistyöhön liitty-vien toimintatapojen ja roolien epäselvyys. Selvityksessä korostetaan mo-niammatillisen työn kehittämistä, koska yhteistyön merkityksellisyys nouseeerityisenä tarpeena päihdetyössä asiakkaiden käyttäessä eri ammattiryhmientarjoamia palveluja päällekkäin.

Yhteistyön merkitys nousee esille jo päihdestrategian visiosta ”Strategia-alueella toteutetaan laaja-alaista ehkäisevää päihdetyötä ja järjestetäänpäihdepalveluita tiiviissä alueellisessa, moniammatillisessa ja kaksikielises-sä verkostossa”. Myös kehittämiskohteissa yhteistyötä korostetaan nostamal-la yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen terveydenhuollon, koulutoimen, sosi-aalitoimen ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhdeksi painopistealueeksi.

Strategiassa mainitaan, että Vaasaan laaditaan vuonna 2009 mielenterveys-strategia, jossa tulisi huomioida myös päihdestrategian linjaukset. SONetBOTNIA korostaa, että päihde- ja mielenterveysstrategiat tulisi jatkossa yh-tenäistää ja huomioida näiden palvelujen yhteiset rajapinnat entistä parem-min. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kunnilla on kehittää mie-lenterveys- ja päihdepalveluita, jotka ovat yhtenäisempiä ja vastaavat pa-remmin palvelutarpeita.

Tarkemmat huomiot:

2.1 Kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia (Jo laaditut suunnitelmatVaasan seudun strategia-alueella)Vaasan alueellisen päihdestrategian täydentää kuntien hyvinvointipoliittisialinjauksia. Lisäksi kunnissa on aiemmin laadittu päihdetyötä linjaavia strate-gia-asiakirjoja. SONet BOTNIA pitää tärkeänä, että aiemmat strategiset lin-jaukset huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan liitetään tiivisti nykyiseenpäihdestrategiaan. Vaasan kaupungin uusi turvallisuussuunnitelma, jossapäihteet on nostettu yhdeksi erityisalueekseen, tulisi käydä tiiviistä vuoropu-helua alueellisen päihdestrategian kanssa.

3.1 Kuntalaisten ja ammattilaisten näkökulma päihdetyön kehittämisen apu-naStrategiaan liittyvissä kuntalais- ja ammattilaiskuulemistilaisuuksissa yhtenäerityistä huolta herättävänä asiana on noussut esiin muun muassa vanhusvä-estön lisääntynyt päihteidenkäyttö ja varhaiseen puuttumiseen liittyvä panos-tus. Myös tehdyssä SWOT-analyysissä yhtenä heikkoutena esille nouseevanhusväestö ja erityisesti eläköityvät, jotka jäävät hoitoonohjauksen ulko-puolelle. SONet BOTNIAn yhteydessä toimiva Pohjanmaan maakuntienpäihdepalvelujen kehittämishanke on yhteistyössä Pohjalaismaakuntien van-hustenhuollon kehittämisyksikkö -hankkeen kanssa sekä osittain Äldrecent-rum Österbotten -hankkeen kanssa työstämässä ikäihmisten päihdeongel-maan liittyvää selvitystä. Selvityksestä nousseisiin tarpeisiin pyritään vas-taamaan mm. järjestämällä koulutusta. Ikäihmisten päihdeongelma tuleekasvamaan ja näkymään konkreettisesti palvelujärjestelmän eri sektoreillasekä valtakunnallisesti että alueellisesti lähitulevaisuuden aikana. Joidenkinarvioiden mukaan ainakin joka kymmenes yli 65-vuotiaista on alkoholin on-gelmakäyttäjiä. Pohjalaismaakunnissa ongelma näkyy tällä hetkellä jo avo-palveluiden piirissä olevilla vanhuksilla.

SONet BOTNIA esittää, että strategian matriiseissa (Vaasan matriisi) kuvat-tujen ikäihmisten päihdeongelmaan liittyvien konkreettisten menetelmien(koulutus, työnohjausryhmät, päivätoiminta, asumispalveluiden selkeyttämi-

85

nen, tarvekartoitus) koordinoimiseksi Vaasaan perustettaisiin ikäihmistenpäihdeongelmaa käsittelevä työryhmä. Esimerkiksi Seinäjoella on otettukäyttöön ns. IKÄPÄ-työryhmä. Työryhmä on viranomaisten, järjestöjen jaseurakuntien vanhus- ja päihdetyön edustajista muodostuva asiantuntijatyö-ryhmä. Työryhmä mm. edistää ja toteuttaa omalta osaltaan Seinäjoen päihde-ja mielenterveysstrategiaa ja ikäihmisten kanssa tehtävää ennaltaehkäisevääpäihdetyötä. Kyseinen työskentely on koettu hyväksi käytännöksi. SONetBOTNIA sitoutuu tukemaan mahdollisen työryhmän perustamista ja työs-kentelyä.

Seinäjoella 16.1.2009

Juha Luomala Sirpa Tuomela-Jaskarikehitysjohtaja päihdepalvelujen suunnittelija

86

Liite 10. Kuulemistilaisuuden muistio ja strategian esittely

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98