mitä reformi muuttaa ammatillisessa koulutuksessa?

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammatillinen koulutus 2018

Mitä reformi muuttaa?

Toimitusjohtaja Petri Lempinen @LempinenPetri

2.5.2016


Kumpi on lähitulevaisuus?


Rahoituksen supistuessa pienemmällä resurssilla tehdään oikeita asioita tehokkaasti.

Lähtökohtana #koulutusleikkaus


Muuttuva toimintaympäristö huomioitava

• Työikäinen väestö ja syntyvyys vähentyneet.

• Maassamuutto ja maahanmuutto lisääntyvät.

• Työ- ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet – teknologinen kehitys.

• Suurtyöttömyys ja työvoimapula samanaikaisesti.

• Perusopetuksen oppimistulokset heikentyneet.

• Maakunta- ja soteuudistus muuttavat julkisia palveluita ja hallintoa.

• Ulottuuko julkisten palveluiden yhtiöittäminen koulutukseen?


20 vuotta ammatillista koulutusta on eriytetty koulutusmuotojen ja kohderyhmien mukaan.

Nyt keskitytään yhdistäviin tekijöihin.Tämä vaikuttaa järjestelmän lisäksi

koulutuksen järjestäjien tehtäviin, organisaatioihin ja todennäköisesti myös määrään.

Puretaan #raja-aidat


Viisi asiakasryhmää jatkossakin

• Peruskoulun päättävät ja vailla tutkintoa olevat nuoret.

• Työssä olevat aikuiset.

• Työttömät työnhakijat.

• Maahanmuuttajat – velvoite kotouttamiskoulutukseen?

• Yritykset, työpaikat ja työyhteisöt:• Prof. Vesa Harmaakorpi: 96 % innovaatioista syntyy työn arjessa.

• Ammatillisella koulutuksella rooli innovaatiotoiminnassa.

• Työelämän kehittämisen on oltava osa kaikkea koulutusta.


Ammatillisen tutkinnon suorittaminen 2018:

Tutkinnon osa kerralla eteneviä henkilökohtaisia polkuja, joissa oppimisympäristöt vaihtuvat

tutkinnon suorittajan ja yritysten tarpeiden sekä tutkinnon vaatimusten mukaan.

#Reformi tutkinnon suorittamiseen


Kysyntälähtöinen ammatillinen koulutus

• Koulutuspalvelun tuottamista, ei oppilaitoksen ylläpitämistä.

• Lähtökohtana aina asiakkaiden tarpeet, ei oppilaitoksen tarjonta.

• Hakijalla mahdollisuus päästä koulutukseen ympäri vuoden.

• Kaksi pääväylää koulutukseen:• Yhteishaku: ammatillinen, valmistava ja lukio

• Jatkuva haku.

• TE-hallinto ohjaa omat asiakkaansa koulutukseen.

• Reformi ei saa muuttaa työttömien oikeutta hakeutua koulutukseen.

• Ovatko SORA-säädökset ajan tasalla?


Yksi tapa suorittaa tutkinto

• Yhtenäinen henkilökohtaistaminen - soveltuu jokaiselle opiskelijalle.• Osaamisen tunnustamisesta tulossa koulutuksen järjestäjän velvollisuus.

• Koulutus keskittyy puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

• Yksi tapa osoittaa ja arvioida osaamista. • Osaaminen näytetään pääsääntöisesti työelämässä.

• Koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustaja arvioivat näytöt.

• Koulutuksen järjestäjä myöntää tutkinnon ja todistuksen


Osaamisen hankkiminen

• Oppimisympäristöjä työpaikoilla, oppilaitoksissa tai virtuaalimaailmassa.

• Hyödynnetään myös arkioppiminen.

• Oppilaitoksesta työpaikan kaltainen.

Työssä oppiminen

• Koulutussopimus• Ei ole työsopimus

• Pedagoginen vastuu koulutuksen järjestäjällä

• Oppisopimus • Hallinnollisen ja taloudellinen taakan keventäminen


Ammattiosaamisen määrittää työelämä

• Koulutussopimus, oppisopimus, näytöt ja osaamisen arviointi työpaikoilla korostavat työelämän käytännön roolia ammatillisen tutkinnon suorittamisessa.

• Työelämän järjestöt ja Opetushallitus jakavat vastuun tutkintojen kehittämisestä.

• Uusi osaamisen ennakoinnin foorumi muodostuu 11 alakohtaisesta ryhmästä.

• Tutkintotoimikunnat uudistuvat kehittämään ammatillisia tutkintoja, varmistamaan näyttöjen toteuttamista ja käsittelemään arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.

Vaarana on uuden byrokratian synty

• OKM on esittänyt, että tutkintotoimikunnat arvioisivat koulutuksen järjestäjäkohtaiset tutkinnoittain eriytyvät näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat.


Vähemmän tutkintoja• Laaja-alaisissa tutkinnoissa eri ammatteihin johtavia osaamisalueita:

• Ammatillinen perustutkinto, 180 osaamispistettä.

• Ammattitutkinto, 120, 150 tai 180 osaamispistettä.

• Erikoisammattitutkinto 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

• Nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää eri tutkintojen osia.

• Valtakunnalliset tutkinnon perusteet säilyvät.

• Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

• Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa ilman alan perustutkinnon suorittamista.


Lisää joustavuutta koulutuksen järjestämiseen ja toiminnan organisoimiseen paikallisesti.

Jatkossakin tarvitaan erilaisia koulutuksen järjestäjiä. Koulutuksen järjestäjien on tehtävä valintoja.

#Reformi


Joustavuutta elinkeinoelämän palvelemiseen

Väestö keskittyy, mutta työvoimaa tarvitsevia yrityksiä on kaikkialla:

• Koulutusmahdollisuuksia tarvitaan koko maassa. On oltava mahdollisuus ylläpitää pientäkin toimipistettä, joka on tukikohta eri ammatteihin valmistumiselle ja työssä oppimiselle.

• Kaikkea koulutusta ei tarvitse tarjota koko maassa, mutta työelämän osaamistarpeisiin vastaavan monipuolisen koulutuksen tarjonta on turvattava.

• Siirtymisen oppilaitoksesta työssä oppimiseen ja takaisin on oltava helppoa.

• Koulutamme huippuosaajia ja ehkäisemme syrjäytymistä samanaikaisesti.

• Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden määrä vaihtelee maan eri osissa.


Järjestämislupa 1.1.2018 -

• OKM myöntää koulutuksen järjestämiseen yhden luvan, jos toiminnalle on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ja tarve.

• Luvassa määritettäneen koulutustehtävä: tutkinnot, valmistavat koulutukset, vaativa erityisopetus ja erityiset kohderyhmät kuten vankien ja työttömien koulutus.

• Tutkintojen järjestämissopimukset poistuvat.

• Lupa oikeuttaa järjestämään • koulutusta tutkinnossa vaadittavan osaamisen hankkimiseksi ja• näyttöjä osaamisen osoittamiseksi.

• Lupa oikeuttaa tutkinnon myöntämiseen.

• Säädelläänkö opetuskieliä, maantieteellistä aluetta tai koulutusmuotoja?


Työhallintoa palveleva koulutus

Hankinta ja kilpailutus korvautumassa byrokratialla

• Koulutuksen järjestäjä voi hakea koulutustehtävää TE-hallinnon tarpeisiin.

• Mahdollisuus rajoitettuun koulutustehtävään, jos ei ole järjestämislupaa.

• TE- hallinto laatii suunnitelman OKM:n rahoituspäätöksen pohjaksi.

• OKM tekee valtionosuuteen oikeuttavan rahoituspäätöksen.

• Lisäksi alueellinen työ- ja elinkeinopoliittinen koulutustarve-esitys.

• TE-hallinto päättää opiskelijavalinnoista.

• Koulutusta oltava tarjolla ympärivuotisesti.


Rahoitus

• Kustannusperusteisesta budjettiperusteiseksi, sidotaan indeksiin.

• Perus-, suoritus-, vaikuttavuusrahoitus korostavat koulutuksen järjestäjän vastuuta tutkinnon suorittamisesta

• Perusrahoituksen lähtökohtana on opiskelijavuosien määrä, joka määrittyy koulutuksen järjestäjän ja OKM:n tuloskeskustelussa.

• Suoritusrahoitusta tutkinnon osista ja tutkinnosta.

• Vaikuttavuusrahoitusta ainakin työllistymisestä tai jatko-opintoihin siirtymisestä.

• Työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen laadun mittareita.

• Mitä on strategiarahoitus?


Miten valmistautua tulevaan?

Ratkaisuja on tehtävä jo ennen kuin lain lopullinen sisältö on tiedossa:

• Löytääkö asiakas yhtenäisen ammatillisen koulutuksen tarjonnan?

• Mikä on organisaation erityinen tehtävä tai tuote?

• Mistä voi luopua, kun rahoitus supistuu?

• Miten parannamme yhteistyötä työelämän kanssa?

• Millaista henkilöstöä tarvitaan jatkossa?

• Onko henkilöstön osaaminen ja muutoskyky ajan tasalla?

• Minkälainen organisaatio vastaa asiakkaiden tarpeisiin?


Vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys

#Ammatillinenkoulutus #arvot

mitä reformi muuttaa ammatillisessa koulutuksessa?

Education