huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa

Kalvo 1

Savonlinna 11.-12.11.2008 Petri Nokelainen

Huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa

Huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa

Petri Nokelainen

[email protected] FT, Erikoistutkija

Ammattikasvatuksen tutkimuskeskusTampereen yliopisto

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen seminaari 11. - 12.11.2008 Savonlinnassa

Kalvo 2


Johdanto

• Vuosina 2007-2008 toteutettavan “Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen” –tutkimushankkeen (MoVE) rahoittajana toimii Opetusministeriö. – FT Petri Nokelainen, päätutkija; FT Kari Korpelainen,

erikoistutkija; Markku Tasala, haastattelija; professori Pekka Ruohotie, projektin johtaja.

• Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat ammatillista huippuosaamista ennustavia tekijöitä ja miten ammattitaitokilpailuissa menestyneiden kompetenssia hyödynnetään työelämässä.

• Tutkimusasetelma sisältää kolme vaihetta, joilla etsitään vastauksia seitsemään täsmennettyyn tutkimusongelmaan.

Kalvo 3


Johdanto

• Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin esitutkimus, jossa haastateltiin Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuiden (World Skills Competition) kotimaisia asiantuntijoita, mm. Heikki Saarista (HAMK) ja Immo Pylvästä (KSAO).– Esitutkimuksen tarjoamaa tietoa Taitaja- ja World Skills-

kilpailuiden kansallisesta ja kansainvälisestä taustasta sekä nykytilanteesta hyödynnettiin tutkimusasetelman viimeistelyssä.

II IIII IIIIII

Kalvo 4


Johdanto

• Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa haastateltiin kahdeksaa suomalaista Suomessa (2005, Helsinki) ja Japanissa (2007, Shizuoka) järjestettyihin World Skills –kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa sekä heidän valmentajiaan, työelämäyhteyshenkilöitään ja vanhempiaan (N=22).

II IIIIIIIIII

Kalvo 5


Johdanto

• Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa kerättiin kyselylomakeaineisto Taitaja- ja World Skills-kilpailuihin osallistuneilta nuorilta (N=23) ja heidän vanhemmiltaan (N=7).– Aineiston keruu on vielä kesken.

II IIII IIIIII

Kalvo 6


Shizuoka 2007 maajoukkue Säätytalolla

Kuvalähde: Skills Finland ry

Kalvo 7


Tutkimuskysymykset

• Tutkimuksen toisen vaiheen puolistrukturoitu teemahaastattelu vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä?

3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia?IIII

Kalvo 8


IIIIII

Tutkimuskysymykset

• Tutkimuksen kolmannen vaiheen kyselylomakemittaus vastasi seuraaviin

tutkimuskysymyksiin: 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla?

6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla?

7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle?

Kalvo 9


Teoreettinen viitekehys

• Nokelainen (2008) kuvaa ammatillista itsesäätelyä (Zimmerman, 1998, 2000) systeemikäsitteenä (Boekaerts & Niemivirta, 2000), jossa henkilön käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa riippuu motivaation, volition, tunteiden, huomion, metakognition ja toiminnan kontrollisysteemien vuorovaikutuksesta. – Itsesäätely ei siis ole pelkästään metakognitiota (Hannula,

2006). – Itsesäätelyssä tunnetilat (automaattinen, matalan tason

kontrolli tai aktiivinen, korkean tason kontrolli) aktivoivat itsesäätelyprosesseja, mm. itsereflektiota (Malmivuori, 2006).

Kalvo 10


Itsesäätely kontrollisysteemien vuorovaikutuksena

(Nokelainen, 2008)

Kalvo 11


Teoreettinen viitekehys

• Nykyinen käsitys lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä erottelee em. käsitteet selvästi toisistaan (Gagné, 2004).– Lahjakkuus (giftedness) tarkoittaa luontaisia

kykyjä, esim. älylliset, luovat, sosiaaliset ja sensorimotoriset.

– Kyvykkyys (talent) tarkoittaa järjestelmällisesti kehitettyjä taitoja, esim. akateemiset taidot, yrittäjyyteen liittyvät taidot, harrastuksiin liittyvät taidot, sosiaalisten tilanteiden hallintaan liittyvät taidot, harrastukset, urheilu, teknologia.

Kalvo 12


Lahjakkuuden ja kyvykkyyden erotteleva malli

(Gagné, 2004)

Kalvo 13


Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli

(Nokelainen, Ruohotie, & Korpelainen, 2004)

TYÖELÄMÄ

Kalvo 14


TYÖELÄMÄ

TK1 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia? TK2 Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä?TK3 Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?TK4 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia?TK5 Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla?TK6 Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla?TK7 Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle?

TK1TK1

TK2TK2

TK3TK3

TK5TK5

TK6TK6

TK7TK7

TK4TK4

TK3TK3

Kalvo 15


Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen mittausmalli

Kalvo 16


Tutkimuksen toinen vaihe: Tulokset

Kalvo 17


Mittausinstrumentti

• Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin vuonna 2007 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla.

• Kunkin yksilöhaastattelun kesto oli 30-60 minuuttia.• Haastattelut tallennettiin digitaalisessa ja

analogisessa muodossa.• Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen

ulottuvuuteen:1. Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten

ominaisuuksien merkitys ammatillisen huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004; Nokelainen, 2008; Zimmerman, 1998).

2. Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden merkitys (1) kiinnostumisessa ammattialaa kohtaan, (2) pitkäjänteisyydessä valmennuksen aikana ja (3) ammatillisen huippuosaamisen saavuttamisessa (Bloom, 1985; Nokelainen, 2008; Ruohotie, 1995).

Kalvo 18


Tutkimusaineisto

• Kahdeksan World Skills-kilpailuihin osallistunutta nuorta huippuosaajaa, kuusi miestä (Mikä = 21 vuotta) ja kaksi naista (Mikä = 20 vuotta).

• Huippuosaajien valmentajat, työelämäyhteyshenkilöt ja vanhemmat (N = 22).

• Tutkimusaineistoon valittiin osallistujat MI-teorian (Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta ammattialoilta: – IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen).– Web Design (spatiaalinen, loogis-

matemaattinen).– Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen,

spatiaalinen).– Kauneudenhoito (sosiaalinen, kehollis-

kinesteettinen, spatiaalinen).

Kalvo 19


Tutkimusasetelma

• Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa: – Punaisella ympyräreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat

tutkimuksen toisen vaiheen laadullisia menetelmiä (Vocational Excellence Characteristics Interview, VECI; puolistrukturoitu teemahaastattelu), jotka operationalisoivat mallissa ammattialasta riippuvia ja riippumattomia henkilöitä ja artefakteja, sekä huippuosaajan affektiivisia ja konatiivisia ominaisuuksia ja sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.

Kalvo 20


Tutkimusasetelma

Kalvo 21



• Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)• Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky,

määrätietoisuus, huolellisuus)• Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,

ongelmanratkaisukyky, nopeus)• Kilpailunhalu (kunnianhimo)• Kiinnostus työhön• Sosiaalisuus• Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys)


Kalvo 22




Kalvo 23




Kalvo 24


Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset

1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä ominaisuuksia?• Itsereflektion keskeinen rooli on teoreettisesti perusteltavissa:

Ekspertit erottuvat muista ammattilaisista, koska tunnistavat ja hallitsevat tunnetilojen muutoksia itsessään (Day, Arthur & Gettman, 2001; Pillay, 1998; Ruohotie, 2004).

• Keskeisten ominaisuuksien lista on hämmästyttävän samankaltainen verrattuna yhdysvaltalaisiin yleisurheilun olympiamitalisteihin (Gould, Dieffenbach & Moffett, 2001) ja kansainvälisiin matematiikan, fysiikan ja kemian olympisteihin (Heller & Lengfelder, 2000; Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2007; Wu & Chen, 2001).

– Luontaisten lahjojen (giftedness) jalostaminen huippuosaamisen tasolle (talent) edellyttää pitkäjänteisyyttä!

• Sosiaalisten taitojen pieni rooli oli ennustettavissa, koska World Skills –kilpailu koostuu yksilölajeista (Informaatioteknologia, Web Design, Putkiasennus, Kauneudenhoito).

Kalvo 25



Valmennus

Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri)

Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus)

Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)

Sosiaalisuus

Kilpailunhalu (kunnianhimo)

Kiinnostus työhön (uteliaisuus)

Ajankäytön hallinta


Kalvo 26



Kilpailutilanne







Kalvo 27



Työelämä




Sosiaalisuus



Kiinnostus työhön (uteliaisuus)


Kalvo 28




Kalvo 29




VALMENNUS KILPAILUTILANNE

TYÖELÄMÄ

Kalvo 30


Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset

2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja

työelämässä? – Volitioon (“tahtotilan ylläpitäminen”) ja itsereflektioon (“oman

toiminnan arviointi”) liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin kognitiivisilla taidoilla (“kehityskelpoisuus”) on tärkeä rooli kaikissa kolmessa ammatillisen osaamisen kehitysvaiheessa.

• Volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa.

– Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään siirryttäessä.

– Sisäisillä (“haluan oppia tämän asian, koska sen hallinta on itsessään palkitsevaa”) ja ulkoisilla (“haluan oppia tämän asian, koska sitten muutkin näkevät kuinka hyvä olen”) tavoiteorientaatioilla on pieni merkitys.

• Edellä mainitut tekijät edeltävät itsesäätelyprosessissa volitiota (=tahtotilaa).

Kalvo 31




Kalvo 32




Kalvo 33


Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan

(a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

• Opettajien ja valmentajien rooli on tärkeä kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa.

• Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi kiinnostumisen kehittymisessä ammattialaa kohtaan, sekä valmentautumisen jälkeen ammatillisten taitojen kehittyessä.

– Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä tärkeämpää valmentautumisen aikana.

– Tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden parissa tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan, Solomon & Gardner, 2004).

• Kummankin motivaatiotekijän merkitys vähenee lähestyttäessä korkeaa ammatillisen osaamisen tasoa.

– Tulevan työnsaannin varmistaminen ja haastavat työmahdollisuudet ovat tässä vaiheessa tärkeitä.

• Sosiaalisten taitojen merkitys pysyy suhteellisen pienenä prosessin kaikkien vaiheiden aikana.

Kalvo 34


4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä ominaisuuksia?


1. Tarjoaa vapautta, mutta myös vastuuta:• luottamus työnantajan ja työntekijän välillä• vapaus käyttää omaa luovuutta• vapaat kädet toimeksiannon toteuttamiseen

2. Tarjoaa haastavia tai haasteellisia työtehtäviä:• monipuolisia, vaihtelevia ja vaativia työtehtäviä

3. Kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen:• arvostaa ja tukee kilpailutoimintaa (joustavuus)• tarjoaa kehittymis/oppimismahdollisuuksia

4. Käyttää hyviä johtamismenetelmiä:• hyvä työilmapiiri• antaa työntekijälle palautetta• ei kohdista liikaa paineita työntekijää kohtaan

5. Maksaa työstä kunnon korvauksen:• tarjoaa hyvät työolosuhteet• palkitsee energisyyttä, osaamista ja ennakkoluulottomuutta

Kalvo 35


Tutkimuksen toinen vaihe: Johtopäätökset4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä

ominaisuuksia?• Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa painottivat

työnantajan tarjoamien haasteellisten työtehtävien merkitystä. • Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun antamisen suuri

merkitys itsetunnon kehittymiselle ja työskentelymotivaation säilymiselle.

• Hyvin johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi esille, mutta niitä ei tarkemmin määritelty – eräässä haastattelussa mainittiin erityisen kannustavana esimiehen rento ja asiallinen johtamistyyli.

• Työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen ja palkita siitä. – Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että valmentajien

mainitsema kilpailutoiminnan arvostus.

• Ammattitaitoa arvostava työnantaja maksaa työstä kunnon korvauksen.

Kalvo 36


Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset

Kalvo 37


Tutkimusaineisto

• Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin vuonna 2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC –mittausinstrumenteilla suomalaisilta ammattitaitokilpailuihin valmentautuvilta (2007 Shitsuoku, Japani) ja 2005 kilpailuihin (Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N = 88).

• Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut 30 nuorta.

• Lisäksi nuorten vanhemmat vastasivat FA, SC ja IPI –kyselyihin (N 160).

• Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut 10 vanhempaa.

Kalvo 38


Esim. väittämä bodki_2 ”Minusta on mukava tehdä käsilläni jotain konkreettista (neulominen, puutyöt tms.)”.

• Multiple Intelligences Profiling Questionnaire (MIPQ III, Tirri, K., Komulainen, Nokelainen & Tirri, H., 2003; Tirri & Nokelainen, 2008) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden itsekoettuja vahvuuksia yhdeksällä eri ulottuvuudella: – 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3)

musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5) kehollis-kinesteettinen, 6) interpersoonallinen, 7) intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9) environmentaalinen.

Mittausinstrumentit

Kalvo 39


Esim. väittämä m26 ”Jos epäonnistun opinnoissani, se johtuu siitä, että en yritä tarpeeksi lujasti”.

• Abilities for Professional Learning Questionnaire (APLQ, Ruohotie, 2000b, kts. myös Nokelainen & Ruohotie, 2002) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden oppimismotivaatiota kuudella ulottuvuudella: – 1) Sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen

tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys, 4) kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset ja 6) koehermostuneisuus.

Mittausinstrumentit

Kalvo 40


Esim. väittämä saas_2 ”Voin saavuttaa mitä vain jos työskentelen kovasti haluamieni asioiden eteen”.

Mittausinstrumentit

• Self-attitudes and Attributes Scales (SaaS, Campbell, 1996; Campbell, Tirri, Ruohotie & Walberg, 2004) mittaa ammattiaineiden opiskelijoiden selityksiä menestymiselle ja epäonnistumiselle kahdella eri ulottuvuudella: – 1) Menestyminen yrittämisen tähden,

2) menestyminen lahjakkuuden tähden.

Kalvo 41


Esim. väittämä sc_06 ”Haasteiden puuttuminen ammattiaineen opinnoissa”.

Esim. väittämä fa_04 ”Tietyt kodissamme saatavilla olevat kirjat (tai lehdet) herättivät lapseni kiinnostuksen ammatillista huippuosaamista kohtaan”.

Mittausinstrumentit

• Family Influences Questionnaire (FA, Campbell, 1996) mittaa kodin vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle.

• School Influences Questionnaire (SC, Campbell, 1996) mittaa koulun (yläaste) vaikutusta ammatillisen kyvyn kehittymiselle.

Kalvo 42


Tutkimusasetelma

• Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa: – Sinisellä neliöreunaviivalla rajatut laatikot kuvaavat

tutkimuksen kolmannen vaiheen määrällisiä menetelmiä (APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC -mittarit), jotka operationalisoivat mallissa affektiivisia, konatiivisia, sosiaalisia ja kognitiivisia rakenteita.

Kalvo 43


Tutkimusasetelma

Kalvo 44



• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)– 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä)

ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

– 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

Kalvo 45



Descriptive Statistics

23 1,00 4,75 2,3696 ,88507

23 1,25 5,00 3,6196 1,16986

23 1,00 5,00 3,3587 1,14769

23 1,75 5,00 3,5000 ,77606

23 1,00 5,00 4,4239 ,87398

23 1,25 5,00 3,8587 ,99951

23 2,25 5,00 3,4348 ,82990

23 1,50 5,00 3,0217 ,93515

23 1,00 5,00 3,5942 1,05867

23

MIPQ Linguistic

MIPQ Mathematical-logical

MIPQ Musical

MIPQ Spatial

MIPQ Bodily-Kinesthetic

MIPQ Interpersonal

MIPQ Intrapersonal

MIPQ Spiritual

MIPQ Environmental

Valid N (listwise)

N Minimum Maximum Mean Std. Deviation

• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)

• Vastaajat (n = 23) pitivät vahvimpina alueinaan käden taitoja (bodily-kinesthetic) ja sosiaalisia valmiuksia (interpersonal).• Myös ”matikkapää” (logical-mathematical) ja asenne ympäristöä ja luontoa kohtaan (environmental) koettiin vahvoiksi ominaisuuksiksi.• Vastaajat raportoivat kielelliset (linguistic) ja hengelliset/yhteisölliset (spiritual) alueet heikoimmiksi ominaisuuksikseen.

Kalvo 46



• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)

n = 23

• Kilpailumenestykseen on - Suoraan yhteydessä: intrapersoonallisuus, spirituaalisuus, environmentaalisuus, interpersoonallisuus ja kielellinen kyvykkyys.- Välillisesti yhteydessä: loogis-matemaattisuus ja spatiaalisuus.

Kalvo 47


Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset

5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)

• Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin perusteella oman itsensä tunteminen (intrapersoonallisuus) ja kyky hengelliseen hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus).

• Muita keskeisiä tekijöitä ovat ekologisuuteen (environmentaalisuus) ja sosiaalisuuteen (interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet.– Sosiaalisten taitojen vaikutus ei kuitenkaan ole mallissa

suuri, koska pääosa vastaajista on valmentautunut yksilölajeihin. Tähän voidaan liittää työelämän vaatimukset: ryhmätyö ja monikulttuurisuus?

• Tärkeitä epäsuoria vaikuttajia mallissa olivat kyky matemaattiseen ajatteluun ja kehittyneet kädentaidot (kehollis-kinesteettisyys).

Kalvo 48



• 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

n = 23

• A –nuoret (sijoitukset 1-6): • intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin spirituaalinen ja kielellinen vahvuus.

Kalvo 49




n = 23

• B –nuoret (sijoitukset 7-11): • kielelliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva)• intrapersoonalliset, interpersoonalliset, environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja spatiaaliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä

Kalvo 50




n = 23

• C –nuoret (sijoitukset 12-17): •kielelliset ja spirituaaliset ominaisuudet vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen viiva)• environmentaaliset, intrapersoonalliset, spatiaaliset ja interpersoonalliset ominaisuudet heikompia kuin parhaiten menestyneillä

Kalvo 51



5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• A –ryhmän nuoria (sijat 1-6 WorldSkills –kilpailussa) voidaan luonnehtia itsetuntemuksiltaan sekä sosiaalisilta ja kognitiivisilta (loogis-matemaattinen ajattelu ja kehittynyt tilataju) kyvyiltään vahvoiksi.

• C –ryhmän nuorilla (sijat 12-17) oli A-ryhmää paremmat kielelliset ja spirituaaliset vahvuusalueet. Heillä oli A-ryhmän tasoa vastaava loogis-matemaattinen ajattelu.

– C –ryhmän nuorilla oli A –ryhmää parempi itse arvioitu yläasteen päästötodistuksen keskiarvo (MA = 7.6, MB = 7.8), sekä koulumenestys matematiikassa (til.merk.), vieraassa kielessä, uskonnossa, liikunnassa ja käsityössä.

• A –ryhmällä on suurempi ulkoinen ja sisäinen motivaatio sekä usko ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (kts. tutkimuskysymyksen 6.1 pohdinta).

Kalvo 52



• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

n = 2260.9%

Environmentaalinen: FloristiikkaInterpersoonallinen: Graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen: Kokki, teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus, kivityöt, painotekniikka, pukuompelu, kondiittori, hitsausLoogis-matemaattinen: Tietokone ja verkot, polymekaniikka, mekatroniikkaSpatiaalinen: Viherrakentaminen, CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus

Kalvo 53




n = 2260.9%


• Vahvuusalueet: Ympäristön ja luonnon suojeleminen ja arvostaminen (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual), kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja loogis – matemaattinen ajattelu (logical-mathematical)

Kalvo 54




n = 2260.9%


• Vahvuusalueet: Sosiaaliset taidot (interpersonal), kädentaidot (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual).

Kalvo 55




n = 2260.9%


• Vahvuusalueet: Kädentaidot (bodily-kinesthetic), matemaattiset taidot (logical-mathematical), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental).

Kalvo 56




n = 2260.9%


• Vahvuusalueet: Matemaattiset taidot (logical-mathematical), kädentaidot (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical), luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen (environmental).

Kalvo 57




n = 2260.9%


• Vahvuusalueet: Tilan hahmottaminen/kolmiulotteinen ajattelu (spatial), kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja musikaalisuus (musical).

Kalvo 58



5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• Huippuosaajien vahvuusalueprofiilit poikkesivat eniten toisistaan kielellisten (linguistic) taitojen ja hengellisen hiljentymisen / elämän tarkoituksen pohtimisen osalta (spiritual) [Floristiikka, graafinen suunnittelu, hoitotyö, kauneudenhoito].

• Merkittävimmät huippuosaajia yhdistävät tekijät olivat vahvat itse arvioidut kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja ekologinen, luonnon suojeluun ja arvostamiseen liittyvä ajattelu (environmental).

Kalvo 59



6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS)

6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan?


Kalvo 60



23 2,50 5,00 3,9565 ,81063

23 1,50 5,00 3,5870 ,93726

23 2,50 5,00 4,1304 ,71059

23 2,00 5,00 3,9565 ,76742

23 2,00 5,00 4,1957 ,83583

23 1,00 4,00 2,3043 ,98557

23

AL MOT Intrinsic goal orientation

AL MOT Extrinsic goal orientation

AL MOT Meaningfulness of studies

AL MOT Control beliefs

AL MOT Efficacy beliefs

AL MOT Test anxiety

Valid N (listwise)



• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ)

• Kuten kyselylomaketutkimuksissa yleensä tapahtuu, myös nuoret huippuosaajat arvioivat oppimismotivaationsa yleistasoltaan korkeaksi.• Vastaajat kokivat opinnot mielekkäiksi (meaningfulness of studies) ja uskoivat onnistumisen riippuvan sekä kyvykkyydestä (efficacy beliefs) että ponnisteluista (control beliefs), tosin näissä tekijöissä on ryhmäkohtaisia (A,B,C) eroja.• Työtehtävien oppiminen ja kilpailuihin valmentautuminen koettiin itsessään palkitsevammaksi (intrinsic goal orientation) kuin ulkoiset kannustimet (extrinsic goal orientation).

Kalvo 61



• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (SaaS)

• Tarkasteltaessa nuorten huippuosaajien koko aineiston selityksiä onnistumiselle ja epäonnistumiselle, havaitaan että heidän mielestään menestyminen on enemmän pitkäjänteisen ponnistelun kuin oman kyvykkyyden (lahjakkuuden) ansiota.


23 1,80 4,20 3,3478 ,67209

23 1,67 4,00 2,9855 ,65504

23

SAAS Success due Effort

SAAS Success due Ability

Valid N (listwise)


Kalvo 62



6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS)

• Tärkeimpiä tekijöitä koko aineistossa olivat kiinnostus opiskelua kohtaan (sisäinen motivaatio) ja usko omiin ponnisteluihin menestymisen selittäjänä (control beliefs).– Tulos tukee tämänhetkistä pedagogista näkemystä

joka suosii tutkivaa (inquiry) ja ongelmaperustaista (problem-based) oppimista.

• Em. autenttisiin oppimistilanteisiin perustuvat menetelmät edellyttävät kuitenkin oppilailta vahvaa teoreettista perustietämystä opiskeltavasta asiasta, pelkkä yritysten ja erehdysten kautta tapahtuva tieteellisen metodin soveltaminen ei välttämättä luo oppijalle selkeää kokonaiskuvaa ja myöhemmin sovellettavissa olevia tietorakenteita.

Kalvo 63


Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä)

huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)

• Käsitykset omista kyvyistä ja opintojen kokeminen mielekkäinä ovat suorassa yhteydessä kilpailumenestykseen.• Sisäiset ja ulkoiset tavoiteorientaatiot ovat yhdessä ponnistelujen kanssa epäsuorassa vaikutusyhteydessä kilpailumenestykseen.

Kalvo 64




• A –nuoret (sijoitukset 1-6): • Usko ponnisteluihin menestyksen selittäjänä (success due effort, efficacy beliefs) vahvempi kuin usko omiin kykyihin (success due ability, control beliefs). Opinnot koetaan mielekkäinä. Korkea sisäinen ja ulkoinen motivaatiotaso. 40 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

Kalvo 65




• B –nuoret (sijoitukset 7-11): • Poikkeamat A-ryhmään: Usko menestykseen kyvykkyyden tähden (success due ability) pienempi. Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä kuin A-ryhmässä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 44 prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

Kalvo 66



huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)• C –nuoret (sijoitukset 12-17):

• Poikkeamat A-ryhmään: Usko omiin kykyihin menestymisen selittäjänä (efficacy beliefs, success due ability) on vahvempi kuin usko ponnisteluihin (control beliefs, success due effort). Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä. Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat alhaisempia. 50 prosenttia jännittää kilpailuja.

Kalvo 67


Tutkimuksen kolmas vaihe: Johtopäätökset6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien

(C-ryhmä) huippuosaajien motivaatioprofiilit toisistaan?

• Parhaiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (A-ryhmä) uskoivat ponnisteluihin menestyksen selittäjänä. – He pitivät uusien asioiden opiskelua erittäin

mielekkäänä. – Heillä oli ulkoista motivaatiota vahvempi sisäinen

motivaatio uusien asioiden opiskeluun. – 40 prosenttia A–ryhmäläisistä ilmoitti jännittävänsä

kilpailutilannetta.• Heikoiten WorldSkills –kilpailuissa menestyneet (C-

ryhmä) uskoivat omiin kykyihinsä menestymisen selittäjänä ennemmin kuin kovaan yrittämiseen. – He eivät pitäneet uusien asioiden opiskelua yhtä

mielekkäänä kuin A-ryhmän jäsenet. – Heidän ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso olivat A-

ryhmäläisiä alhaisempia. – Suurempi osa (50%) jännitti kilpailutilanteita.

Kalvo 68


Tutkimuksen kolmas vaihe: Tulokset• 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien vahvuusalueprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)

– Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja motivaation tai attribuutioiden (menestymistä tai epäonnistumista selittävät tekijät: ponnistelu/kyvykkyys) suhteen.

Kalvo 69




• Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei ollut eroja motivaation tai attribuutiotekijöiden suhteen.– Tulos on yhdensuuntainen tutkimuksen toisen vaiheen

tulosten kanssa: Huippuosaajan keskeiset itsesäätelyyn liittyvät ominaisuudet (motivaatio, volitio, itsereflektio) ovat pitkälti samoja alasta riippumatta (WorldSkills –kilpailija, Olympiatason urheilija, Akateeminen Olympisti matematiikan, fysiikan ja kemian alalla.

Kalvo 70



7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)

7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?

Kalvo 71



17 2,33 4,78 3,2288 ,64725

17 2,22 5,00 3,3203 ,77964

7 2,33 4,44 3,6667 ,71434

7 2,44 5,00 3,5397 1,01517

6

FA Positive familyinfluences (Students)

SC Positive schoolinfluences (Students)

FA Positive familyinfluences (Parents)

SC Positive schoolinfluences (Parents)

Valid N (listwise)



• 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)

• Kodin ja koulun positiivisella vaikutuksella ei ole eroa.• Vanhemmat kokevat kodin ja koulun kannustuksen hieman positiivisempina verrattuna heidän lastensa arvioihin.

Kalvo 72



7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)

• Kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirien koettiin olevan yhtä kannustavia.

• Vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit kannustavammiksi kuin lapsensa.– Vastaava suunta on löydetty myös aikaisemmissa

akateemisten Olympistien (matematiikka, fysiikka, kemia) tutkimuksissa (Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2004).

• Korrelaatiotarkastelu osoitti, että vanhempien raportoima lastensa koulunkäyntiin liittyvä ”tuki” ja ”kannustus” (oikeammin painostus) korreloi negatiivisesti yläasteen kaikkien aineiden keskiarvon kanssa, rs = -.865, p = .012.

Kalvo 73



• 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?

Kalvo 74




• A ja C –ryhmät muistuttavat toisiaan kun painotetaan kodin ja koulun huonoja vaikutuksia.

• A ja C –ryhmät muistuttavat toisiaan kun painotetaan kodin ja koulun huonoja vaikutuksia.

Kalvo 75




• A –ryhmä eroaa muista kun painotetaan kodin ja koulun hyviä vaikutuksia.

• A –ryhmä eroaa muista kun painotetaan kodin ja koulun hyviä vaikutuksia.

Kalvo 76



7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät toisistaan?

• Kyselylomakeaineisto tukee haastattelujen perusteella saatua kodin ja koulun suurta vaikutusta ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen.

– Vanhempien ja opettajien kannustus liittyy positiivisena vahvistajana ammatillisen taidon pitkäjänteiseen kehittämiseen (esim. kilpailuun valmentautuminen).

– Prediktiivinen mallinnus osoitti yhteyden kodin ja koulun positiivisen kannustuksen ja hyvän WorldSkills –kilpailumenestyksen välillä: Mitä kannustavampi ilmapiiri kodissa ja koulussa, sitä todennäköisempää on korkeamman huippuosaamisen tason saavuttaminen.

» Tuloksen varmistaminen edellyttää jatkotutkimuksia suuremmalla kvantitatiivisella aineistolla.

Kalvo 77


Pohdinta• Tutkimuksessa ammatillista huippuosaamista

edustivat alle 23 vuotiaat ammattitaitokilpailuihin (Taitaja, World Skills) osallistuneet nuoret.– Huippuosaajalle annettava vastuuta ”enemmän kuin

normaalille oppipojalle” (Työnantaja, putkirakennus).

– Useat tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Simonton, 1988; Ericsson, Krampe & Tesch-Römer, 1993), että asiantuntijuuden kehittyminen vaatii monella alalla noin 10 vuoden tai 10 000 tunnin määrätietoista ponnistelua.

– Kilpailukontekstin vaikutus ja rooli oli tutkimusaineistossa huomattavasti vähäisempää kuin tutkimussuunnitelmaa tehtäessä oletettiin: Huippuammattitaidon keskeiset tekijät näyttävät siirtyvän yksilön sisäisinä ja ulkoisina ominaisuuksina ja voimavaroina opiskelusta valmentautumisen ja kilpailuiden kautta edelleen työelämässä hyödynnettäväksi osaamispääomaksi.

Kalvo 78


Pohdinta

• Triandisin ja Gelfandin (1998) mukaan yksilöllisyys (individualism) ja kollektiivisuus (collectivism) voi olla horisontaalista (tasa-arvoa korostava) tai vertikaalista (hierarkkisuutta korostava).

• Triandis (1995) ehdottaa edelleen että yksilöllisyys ja kollektiivisuus ovat kulttuurista riippuvia erillisiä tekijöitä (esim. USA vs. Suomi), joille on tyypillistä horisontaalisten ja vertikaalisten sosiaalisten suhteiden erilaiset painotukset.

Kalvo 79


Perhe:M = 1.5Kaverit:M = 2.7

M = 3.1Kilpailu:M = 3.5

M = 4.1

M = 3.6

Pohdinta

Horisontaalisessa individualismissa (HI) yksilöt jäsenet haluavat olla ainutlaatuisia, erilaisia ja omillaan toimeen tulevia. Esim. väittämä B5 ”Teen asiat omalla tavallani”.

Vertikaalisessa individualismissa (VI) yksilöt haluavat ansioitua ja saada tietyn statuksen yksilöllisissä kilpailuissa toisten kanssa. Esim. väittämä B18 ”Kun ryhdyn suoritukseen, voittaminen on

minulle tärkeintä”. Horisontaalisessa kollektiivisuudessa (HC) yksilöt näkevät itsensä

samankaltaisina ja arvoisina kuin muut, lisäksi he korostavat yhteisten tavoitteiden, sosiaalisuuden ja keskinäisen kanssakäymisen merkitystä, mutta eivät helposti tottele auktoriteetteja. Esim. väittämä B27 ”Onnellisuuteni riippuu tosi paljon muiden

ympärilläni olevien ihmisten onnellisuudesta”. Vertikaalisessa kollektiivisuudessa (VC) lähipiirin tai ryhmän edut ovat

yksilölle hyvin tärkeitä. Henkilökohtaisista tavoitteista voidaan luopua ryhmän edun niin vaatiessa. Ryhmän sisäistä kilpailua vältetään, mutta kilpailua muita ulkopuolisia ryhmiä vastaan suositaan. Jos ryhmän sisäinen auktoriteetti haluaa heidän tekevän vastenmielisiä, mutta oman ryhmän kannalta tärkeitä tekoja, niihin suostutaan.Esim. väittämä B16 ”Uhraan oman etuni ystävieni edun vuoksi”.

Kalvo 80


Jatkotutkimuksen suuntaviivoja• Ammatillisten perustutkintojen perusteita

tarkastetaan 2006 – 2010.• Yhdistävänä tekijänä on elinikäisen oppimisen

avaintaidot (Opetushallitus, 2008a, 2008b): 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu2. Vuorovaikutus ja yhteistyö3. Ammattietiikka4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky5. Aloitekyky ja yrittäjyys6. Kestävä kehitys7. Estetiikka8. Viestintä- ja mediaosaaminen9. Matematiikka ja luonnontieteet10. Teknologia ja tietotekniikka11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Kalvo 81


1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu2. Vuorovaikutus ja yhteistyö3. Ammattietiikka4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky5. Aloitekyky ja yrittäjyys6. Kestävä kehitys

7. Estetiikka

8. Viestintä- ja mediaosaaminen

9. Matematiikka ja luonnontieteet

10. Teknologia ja tietotekniikka

11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Kalvo 82


Jatkotutkimuksen suuntaviivoja• ”Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen”

(AVE, ”Actualizing Vocational Excellence”) –seurantatutkimus, joka perustuu sekä laadullisen että määrällisen pitkittäistutkimusaineiston hankinnalle.

• Ensimmäinen mittauskerta neljällä koulutusalalla oli vuonna 2007 (MoVE –projekti), kaksi seuraavaa mittauskertaa olisi vuosina 2009 ja 2010.

– EuroSkills –kilpailu mukaan?• Ensimmäinen mittauskerta neljällä (tai useammalla) uudella

koulutusalalla olisi vuonna 2009 ja kaksi seuraavaa vuosina 2010 ja 2011.

• Vertailuryhmäksi valitaan kilpailutoiminnan ulkopuolella olevia nuoria tarkasteltavilta koulutusaloilta.

• Työelämässä menestymisen indikaattorien määrittely ja tulosten vertailu em. ryhmien kesken.

• Opetussuunnitelmien, oppilaitoksissa toteutetun koulutuksen (vs. kilpailuvalmennuksen) ja työelämän vaatimusten vastaavuuksien tarkastelu.

– Monikulttuurisuus, työhön liittyvät eettiset kysymykset, työturvallisuus, innovatiivisuus, yrittäjyys, kestävä kehitys.

Kalvo 83


AMMATILLISEN HUIPPUOSAAMISEN

TOTEUTUMINENTYÖELÄMÄSSÄ

Kalvo 84


Lisätietoja

• [email protected]

• http://www.uta.fi/aktkk/projects/move

Kalvo 85


Lähteet

• Bloom, B. S. (Ed.) (1985). Developing talent in young people. New York: Ballantine Books.

• Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp. 417-450). San Diego, CA: Academic Press.

• Campbell, J. R. (1996). Developing cross-national instruments: Using cross-national methods and procedures. International Journal of Educational Research, 25(6), 485-496.

• Day, E. A., Arthur, W., & Gettman, D. (2001). Knowledge structures and the acquisition of a complex skill. Journal of Applied Psychology, 86, 1022 - 1033.

• Driscoll, M. (2005). Psychology of learning for instruction. Third edition. Toronto, ON: Allyn & Bacon.

Kalvo 86


Lähteet

• Ellström, P.-E. (1994). Kompetens, lärande och utbildning i arbetslivet. Problem, begrepp och teoretiska perspektiv. [Skills, learning, and education in working life. Problems, concepts, and theoretical perspectives]. Stockholm: Publica.

• Ellström, P.-E. (2001). The many meanings of occupational competence and qualification. In W. J. Nijhof & J. N. Streumer (Eds.), Key Qualifications in Work and Education (pp. 39-50). Dordrecht: Kluwer Academic Publishers.

• Gagné, F. (2004). Transforming gifts into talents: the DMGT as a developental theory. High Ability Studies, 15(2), 119-147.

• Gardner, H. (1983). Frames of mind. New York: Basic Books.• Gould, D., Dieffenbach, K., & Moffett, A. (2001). Psychological talent in Olympic

medal winning athletes. US Olympic Committee Sport Science and Technology Final Grant Report. Colorado Springs, CO.

• Greenspan, D. A., Solomon, B., & Gardner, H. (2004). The development of talent in different domains. In L. V. Shavinina & M. Ferrari (Eds.), Beyond knowledge (pp.119-135). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc.

• Hannula, M. S. (2006). Motivation in mathematics: Goals reflected in Emotions. Educational Studies in Mathematics, 63(2), 165–178.

Kalvo 87


Lähteet

• Heider, F. (1958). The psychology of interpersonal relationships. New York: Wiley.

• Heller, K., & Lengfelder, A. (2000, April). German Olympiad study on mathematics, physics and chemistry. Paper presented at the annual meeting of American Educational Research Association, New Orleans, USA.

• Limón Luque, M. L. (2003). The role of domain-specific knowledge in intentional conceptual change. In G. M. Sinatra, & P. R. Pintrich (Eds.), Intentional Conceptual Change (pp. 133–170). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.

• Malmivuori, M.-L. (2006). Affect and Self-Regulation. Educational Studies in Mathematics, 63(2), 149-164.

• Nokelainen, P. (2008). Modeling of Professional Growth and Learning: Bayesian approach. Tampere, Finland: Tampere University Press.

• Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2002). Modeling Student’s Motivational Profile for Learning in Vocational Higher Education. In H. Niemi & P. Ruohotie (Eds.), Theoretical Understandings for Learning in the Virtual University (pp. 177-206). Hämeenlinna, Finland: RCVE.

Kalvo 88


Lähteet

• Nokelainen, P., Ruohotie, P., & Korpelainen, K. (2008, September). Modeling of Vocational Excellence (MoVE) - A Case Study of Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the European Conference on Educational Research, Gothenburg, Sweden.

• Nokelainen, P., Tirri, K., Campbell, J. R., & Walberg, H. (2007). Factors that Contribute or Hinder Academic Productivity: Comparing two groups of most and least successful Olympians. Educational Research and Evaluation, 13(6), 483-500.

• Nokelainen, P., Tirri, K., & Merenti-Välimäki, H.-L. (2007). The Influence of Self-attributions and Parental Attitude to the Development of Mathematical Talent. Gifted Child Quarterly, 51(1), 64-81.

• Opetushallitus (2008a). Rakennusalan perustutkinto 2008. • Opetushallitus (2008b). Kauneudenhoitoalan perustutkinto 2009 (luonnos).• Pillay, H. (1998). Adult learning in a workplace context. In P. Sutherland (Ed.),

Adult Learning: a Reader (pp. 122-136). London: Kogan Page.• Ruohotie, P. (2003). Self-Regulatory Abilities for Professional Learning. In B.

Beairsto, M. Klein, & P. Ruohotie (Eds.), Professional Learning and Leadership. Hämeenlinna, Finland: RCVE.

Kalvo 89


Lähteet

• Ruohotie, P. (2004). Self-regulatory Abilities in Professional Learning. In J. R. Campbell, K. Tirri, P. Ruohotie, & H. Walberg (Eds.), Cross-cultural Research: Basic Issues, Dilemmas, and Strategies (pp. 159-184). Hämeenlinna, Finland: RCVE.

• Ruohotie, P. (2005). Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18.

• Ruohotie, P., & Nokelainen, P. (2000). Beyond the Growth-oriented Atmosphere. In B. Beairsto & P. Ruohotie (Eds.), Empowering Teachers as Lifelong Learners (pp. 147–167). Hämeenlinna: RCVE.

• Schunk, D. H., & Ertmer, P. A. (2000). Self-regulation and academic learning. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-Regulation (pp. 631-650). San Diego, CA: Academic Press.

• Tirri, K., Komulainen, E., Nokelainen, P., & Tirri, H. (2003, April). Gardner's Theory Applied to Model a Self-Rated Intelligence Profile. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, Multiple Intelligences SIG, Chicago, USA.

Kalvo 90


Lähteet

• Tirri, K., & Nokelainen, P. (2008). Identification of multiple intelligences with the Multiple Intelligence Profiling Questionnaire III. Psychology Science Quarterly, 50(2), 206-221.

• Triandis, H. C. (1995). Individualism and collectivism. Boulder, CO: Westview Press.

• Triandis, H. C., & Gelfand, M. J. (1998). Converging Measurement of Horizontal and Vertical Individualism and Collectivism. Journal of Personality and Social Psychology, 74(1), 118-128.

• Trishman, S., Jap, E., & Perkins, D. N. (1993). Teaching thinking disposition: From transmission to enculturation. Theory into Practice, 32, 147-53.

• Weiner, B. (1986). An attributional theory of motivation and emotion. New York: Springer.

• Williams, R. S. (2002). Managing Employee Performance. London: Thomson Learning.

• Wu, W., & Chen, J. (2001). A follow-up study of Taiwan physics and chemistry Olympians: The role of environmental influences in talent development. Gifted and Talented International, 16(1), 16-26.

Kalvo 91


Lähteet

• Zimmerman, B. J. (1998). Developing self-fulfilling cycles of academic regulation: An analysis of exemplary instructional models. In D. H. Schunk & B. J. Zimmerman (Eds.), Self-Regulated Learning: From Teaching to Self-Reflective Practice (pp. 1-19). New York: The Guilford Press.

• Zimmerman, B. J. (2000). Attaining self-regulation. A social cognitive perspective. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of self-regulation (pp. 13-39). San Diego: Academic Press.

huippuosaaminen ammatillisessa koulutuksessa

Documents