1 1

Vetovoimaisuudenlisääminen

ammatillisessakoulutuksessa

- K Ä S I K I R J A -

2 3

AMMATILLINEN KOULUTUS KAIPAA lisää opiskelijoita, ja työelämä osaajia. Tämän vuok-si ammatillisen koulutuksen vetovoimaa tulee pitää yllä ja entisestään kasvattaa. Tähän tarvitaan positiivista viestintää ja markkinointia kohderyhmän moninaisuuden huomioi-via keinoja ja erilaisia kanavia hyödyntäen.

Olemme koonneet tähän oppaaseen toimintamalleja, joiden avulla onnistuimme Var-sinais-Suomessa lisäämään ammatillisen koulutuksen vetovoimaa yleisesti haastavana pidetyllä kone- ja tuotantotekniikan alalla. Hakeneiden määrä kaksinkertaistui ja, mikä tärkeintä, opiskelemaan tulleiden keskeyttämiset ovat vähentyneet merkittävästi. Onnis-tumisen tärkeimmät tekijät olivat alaa opiskelevat nuoret itse. He suunnittelivat markki-nointimateriaalit, osallistuivat tapahtumien toteuttamiseen ja veivät positiivista viestiä eteenpäin omissa kanavissaan. Vaikka kohdealana on tässä tapauksessa ollut kone- ja tuotantotekniikka, uskomme, että nämä mallit ovat käyttökelpoisia alalla kuin alalla.

Kädessäsi olevaan manuaalin on koottu ammatillisen koulutuksen vetovoimaa edistäviä erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita kannattaa kokeilla myös kotona eli omassa oppilaitoksessa.

JOHDANTO

VetoVoimaa teknologia-aloille Varsinais-Suomessa -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen ELY-keskus sekä toteuttajaorganisaatiot. Hanke käynnistyi heinäkuun alussa 2015 ja päättyy 30.6.2018.

Mallien kehittämisestä ja toteuttamisesta ovat vastanneet

Turun kaupungin sivistystoimiala / ammatillinen koulutusKoneteknologiakeskus Turku OyLounais-Suomen koulutuskuntayhtymä NovidaLänsirannikon Koulutus Oy WinNovaRaision seudun koulutuskuntayhtymäSalon seudun koulutuskuntayhtymäTurun ammattikorkeakoulu Oy

4 5

Työelämä näkyväksi ................................................. 26

Joka viikko on yrityspäivä ........................................................................... 28Rekrymessuilta töihin .................................................................................. 30Yritysluokat formulameiningillä ................................................................ 32Oman alan foorumi ...................................................................................... 34Teemasynttärit .............................................................................................. 35Teemapäivä ................................................................................................... 36

01

02

KOMEa tulevaisuus ammatillisessa koulutuksessa .........6

SOME markkinoinnin välineenä ...................................................................8Edustushommis ............................................................................................ 10Nuoret suunnittelemassa markkinointiviestintää ................................ 11

Tervetuloa opiskelemaan meille ................................. 14

Työelämään tutustumisjakso ................................................................... 16Teknologia-agentit työssään ..................................................................... 17Työelämälehtori ........................................................................................... 18Ensisijaisten hakijoiden ilta (Just for you) ............................................... 19KOMEa päivä .................................................................................................. 22Koulutusinfo .................................................................................................. 24

03

04Ammatillisella koulutuksella osaamista ..................... 38

Eteenpäin uralla AMK-polkua .................................................................... 40Herätä sisäinen insinöörisi! ........................................................................ 44

6 7

OPETTAJAT, YRITYKSET JA OPISKELIJAT saattavat pitää ammatillisessa koulutuk-sessa osin hieman erilaisia asioita tär-keänä. Miten viestiä niin, että kaikkien osallisten parhaat ja mielenkiintoisimmat pointit tulisivat esille? Mikä on oppilaitok-sen markkinoinnin ensisijainen tavoite ja miten palvella erilaisia yleisöjä?

Kun tarkoitus on markkinoida alaa tulevil-le opiskelijoille, kannattaa luottaa siihen, että nuoret, alan jo valinneet opiskelijat tietävät, mikä herättää toisten nuorten kiinnostuksen. Nuorille pitää antaa mah-dollisuus valita tapa markkinoida. He tie-tävät, mikä heidät toi alalle opiskelemaan. He myös tietävät, millainen maine alalla ja oppilaitoksella on muiden nuorten kes-kuudessa. Heillä on tuorein tieto siitä, mikä kanava ja millaiset sisällöt juuri tällä hetkellä ovat tehokkaimmat tavat lähestyä tulevia opiskelijoita. Luota nuorten koke-muksiin ja kysy heidänkin mielipidettään.

Markkinoinnin tarkoituksena on oppi-laitoksen kannalta tietenkin saada lisää opiskelijoita, mutta samalla se toimii am-mattiylpeyden nostattajana ja alan brän-din luojana nuorille, jotka jo opiskelevat alaa. Kun opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa alan markkinoinnin sisältöihin, he sitoutuvat myös itse toimimaan alan

KOMEA TULEVAISUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

mannekiineina. Oppilaitoksen ja alan markkinointi on myös hyvää koulutusta yrittäjyyteen sekä viestintä- ja vuorovai-kutustaitoihin.

Nuoret eivät tietenkään ole ainoa viite-ryhmä, jota tulee lähestyä ja jolle oman alan vetovoimaisuus ja upeus tulee esitel-lä. Opettajat ovat hyviä arvioimaan, mikä voisi kiinnostaa valintaa tekevän nuoren taustavoimia, kuten huoltajia ja yläkoulun opoja. Jos opettajalta ei löydy markkinoin-titaitoja tai some ei ole erityisen tuttu, voi näihin asioihin onneksi saada koulutusta niiltä, jotka markkinoinnin taitavat. Opis-kelijatkin opastavat opettajiaan mieluusti somen ja mobiililaitteiden saloihin.

Yrityksille oppilaitoksen markkinointika-navat ja -tapahtumat tarjoavat mahdolli-suuden näkyä yhteiskuntavastuullisena ja nuorekkaana yhteistyökumppanina, joten kannattaa ahkerasti ottaa myös yri-tysmaailmaa huomioon alaa esitellessä. Markkinointiyhteistyö yritysten kanssa myös osoittaa, että koulutuksella tähdä-tään työelämään sekä kertoo ammatilli-sen oppilaitoksen ulkopuolellekin, miten vaikuttavaa ja huomionarvoista oppilai-toksen toiminta on yhteiskunnan ja ta-louselämän kannalta.

01

8 9

Kun perustat kanavan tai otat sellaisen haltuun, muista:

› Terävöitä itsellesi, mitä haluat jutuillasi alastasi kertoa. Kokoa teesit ja tuota tai lainaa muualta sen jälkeen niitä tukevia juttuja.

› Kanavilla on eri yleisöt ja viestien tulee olla kohdeyleisölle sopivia. Esimerkiksi tällä hetkellä Facebook ja Twitter sopivat paremmin aikuisille, huoltajille ja opet-tajille, kun taas nuoret tavoittaa varmasti paremmin Instagramilla tai Snapchatilla.

› Huomioi sisällössä kunkin kanavan eri-tyispiirteet: kotisivuilla juttu voi olla leh-tiartikkelin tyylinen, Facebookissa toi-mivat parin lauseen mittaiset päivitykset ja kuvat, Instagramiin tulisi löytää hyvät hashtagit, Snapchat on laitekohtainen ja vaatii tiuhaa päivitystahtia.

SOME markkinoinnin välineenä –ei satunnaista roiskintaa, vaan

suunnitelmallista viestintää!

› Somessa kannattaa myös verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja seu-rata, tykätä ja jakaa juttuja, jotka tukevat omaa asiaa ja alaa. Kaiken sisällön ei tar-vitse olla itse luotua.

› Suunnittele etukäteen runko tai vuo-sikello. Esimerkiksi Facebookissa voi julkaista juttuja kaksi-kolme kertaa vii-kossa, Instagramissa vaikka päivittäin. Mitkä tapahtumat kannattaa huomioi-da? Milloin on hyvä panostaa mainok-siin myös rahallisesti? Millaiset julkaisut ovat saaneet eniten seurauksia, jakoja ja tykkäyksiä?

› Voit myös järjestää osallistavia kilpailu-ja, jolloin saat uusia seuraajia tai olemas-sa olevat seuraajat aktivoitua. Muista kuitenkin, että kilpailuihin (sekä esimer-kiksi toisten kuvien julkaisuun) liittyy la-keja, sääntöjä ja käytäntöjä.

Omaa alaa ja oppilaitosta on helppo markkinoida sosiaalisen median eri kanavia hyödyntäen. Onnistuakseen somen ylläpito

vaatii kuitenkin taitoa, suunnitelmallisuutta ja jonkin verran aikaa.

› Nuoret somen käyttäjät tietävät, mikä toimii ja mikä kiinnostaa muita nuoria. Anna heidän tehdä ja suunnitella sisäl-töjä (ks. luku Edustushommis). Sopikaa kuitenkin ensin yhdessä säännöt ja käy-tännöt. Valvo kanavia.

› Yhdellä kanavalla voi olla useampi päi-vittäjä. Silloin sisältöjä on suunnitelta-va yhdessä ja aikataulutettava julkaisut. Facebookissa julkaisuja voi ajastaa myös etukäteen. Hanki somekoulutusta itsel-lesi ja muille päivittäjille ja varmista, että käytettävissä on helpot laitteet ja ohjelmat.

› Markkinointi ja viestintä on muutakin kuin some. Se voi olla lisäksi roll-uppeja, tapahtumia, T-paitoja, lehdistötiedottei-ta, julisteita, esitteitä, juttuja alan leh-dissä, tarroja, logoja… Mikään ei sulje toista pois, kaikki verkot vesille.

SOMEN KOMEAT TULOKSET

Jos haluat saavuttaa koulutuksen markkinoinnilla suuren joukon väkeä edulllisesti, niin kannattaa unohtaa perinteiset tavat ja ottaa käyttöön sosi-aalinen media. Esimerkkinä yhteishaun markkinointi 2017: potentiaalisille hakijoille (tietyn ikäiset nuoret oppilai-tosten toiminta-alueella) kohdennettiin Facebookissa mainos, jonka julkaisu maksoi 50 euroa. Kattavuus oli huikeat 22 238. Kustannukset olivat siis 1000 näyttökertaa kohden 2,24 euroa. Vuotta aiemmin Facebook/Instagram -mainontaan käytettiin 280,31 euroa ja sillä tavoitettiin 84 946 henkilöä. Voi siis sanoa: halpaa kuin saippua.

Orgaaninen kattavuus

Maksettu kattavuus

807

21 431

Esimerkki Facebook-mainonnan tehokkuudestaKampanja-aika: 1 viikkoBudjetti: 50 €

Kattavuus kertoo, kuinka moni näki mainoksen kampanjan aikana.Kampanjan kohderyhmänä olivat 15-20 vuotiaat Turun ja Rauman alueen nuoret. Mainoksen teemana oli kone- ja tuotantotekniikan koulutus sekä kevään 2017 yhteishaku.

Orgaaninen kattavuus tarkoittaa, kuinka monen ihmisen näytöllä näkyi sivun maksuton julkaisu.

Maksullinen kattavuus taas tarkoittaa, kuinka monen ihmisen näytöllä näkyi sivun maksettu julkaisu.

10 11

EdustushommisKone- ja tuotantotekniikan opiskelijat värvättiin ideoimaan alan markkinointia ja markkinoimaan itse alaansa tuleville opiskelijoille. Perustettiin monen oppilai-toksen yhteinen ”Edustushommis”-Face-book-ryhmä, jossa alaa brändättiin ja markkinointikeinoja pohdittiin. Nuorille järjestettiin markkinointiworkshoppeja, joissa vetäjinä oli markkinoinnin am-mattilaisia. Nuorista oli mielenkiintoista vierailla workshoppien merkeissä toisis-sa alan oppilaitoksissa ja verrata muiden koulujen arkea omaansa. Myös markki-nointikeikat omiin yläkouluihin koettiin mukavina, kun päästiin tervehtimään en-tisen koulun opettajia ja oppilaita.

› Kun päätetään, että opiskelijat ylläpitävät somekanavia, tarvitaan valvontaa, kannustusta ja yhteisiä sopimuksia sopivasta sisällöstä, jos-kus myös markkinointikoulutusta.

› Useampi kokoontuminen saman ryhmän kanssa tuottaa hyviä tulok-sia, kun rohkeus tehdä yhteistyötä ja kertoa mielipiteensä uudessa porukassa kasvaa.

Nuoret suunnittelemassa markkinointiviestintää – tuloksena KOMEa tulevaisuusHeti hankkeen alussa päätettiin, että kone- ja tuotantotekniikkaa ammattikou-lussa opiskelevat nuoret halutaan mukaan suunnittelemaan sitä, miten heidän ikä-toverinsa saataisiin kiinnostumaan alas-ta. Minut kutsuttiin kouluttajan rooliin ja tavoitteena oli opettaa nuorille mark-kinointiviestinnän perusteita. Haasteena oli, että vaikka nuorilla oli valtavasti moti-vaatiota ja tietämystä, valmiiden ideoiden konseptointi on haastavaa, jos viestinnän ja mainonnan perusteita ei hallitse.

Työpajamuotoisen tekemisen avulla läh-dettiin kartoittamaan seuraavia asioita:

› Miten nuoret tavoittaa? Mitä kanavia he käyttävät?

› Millaisia asenteita ja uskomuksia nuo-rilla on kone- ja tuotantotekniikan töistä sekä opiskelusta?

› Miten alalle opiskelemaan lähteneet nuoret olivat tehneet valintansa ja mikä heitä motivoi alalle?

› Millaisista kuvista, videoista, teksteistä ja mainoksista nuoret pitävät?

HUOM!

MIKSI?

› Nuoret tietävät, mikä kiinnostaa muita nuoria.

› He voivat keksiä markkinointikeinoja, joita aikuiset eivät olisi keksineet. Esi-merkiksi sosiaalisen median ajankohtai-set ilmiöt saattavat olla aikuista parem-min hallussa.

› Heitä voi toisten nuorten olla helpompi lähestyä kuin aikuista esimerkiksi mes-suilla ja muissa esittelytilaisuuksissa.

› Heillä on paremmin muistissa, mitkä asiat ratkaisevat ammattia tai alaa vali-tessa, tuoreet omakohtaiset kokemukset helpottavat samastumista.

› Myös edustushommiin osallistuneet alan opiskelijat itse saavat paremman kuvan omasta alastaan ja ammattiylpeys kasvaa.

› Esiintymistaidot kasvavat. Työtehtäviä voi myös opinnollistaa esimerkiksi osak-si viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

› Nuoren omat sosiaaliset verkostot levit-tävät positiivista kuvaa alasta tehokkaasti.

› Erityisen hyvin toimivat sosiaalisen me-dian sisällöistä sellaiset, joissa seurataan jonkun tietyn opiskelijan edesottamuk-sia > persoonallisuus ja kasvojen anta-minen alalle toimi. Sisältöjen ei aina tarvitse olla tiukan asiallisiakaan, myös ihan tavallinen elämä ja arki kiinnostaa.

12 13

Nuorten avulla selvisi, että kone- ja tuo-tantotekniikaa sekä alan opiskelupaikkoja kohtaan on paljon vääriin uskomuksiin perustuvia ennakkoluuloja. Sen lisäksi, että ennakkoluulot vaikuttivat nuoriin, ne vaikuttivat myös opinto-ohjaajiin.

Nuoret kertoivat hakeneensa alalle esi-merkiksi oman vanhemman tai kesätyön innoittamana. Hyvät oppilaat olivat saat-taneet kuulla yläasteen opinto-ohjaajalta, että heidän kannattaisi hakea jonnekin muualle.

Esimerkiksi seuraavat ennakkoluulot tuli-vat esille:

› Työ on likaista ja raskasta › Alalle lähtevät opiskelemaan vain huo-noimmat, jotka eivät pääse muualle

› Palkka ei ole hyvä › Työ sopii pääasiassa miehille › Metalliala on vanhanaikainen

Opiskelijat itse kuitenkin olivat ylpeitä omasta alastaan, vaikka ennakkoluulot harmittivat heitä. Opiskelijat kokivat alan-sa hyviksi puoliksi muun muassa seuraa-vat asiat:

› Lyhyt, mutta monipuolinen koulutus › Alan palkka on hyvä ja töitä on tarjolla paljon

› Mahdollistaa erilaiset urapolut › Pääsee tekemään hienoissa projekteissa töitä

› Työ voi olla myös luovaa - esim. hitsaajat saattavat esitellä hyviä saumoja Insta-gramissa

› Työssä käytetään paljon robotiikkaa

Nuorilla itsellään oli kova motivaatio osal-listua alansa maineen kohottamiseen. Tämän vuoksi tavoitteeksi tuli rikkoa en-nakkoluuloja ja tehdä kone- ja metallialan töistä KOMEita. Nuorille itselleen annet-tiin rooli, jota he kutsuivat ”Edustushom-

Nuorilla itsellään oli kova motivaatio

osallistua alansa maineen kohottamiseen.

”mis” olemiseksi. Nuoret saivat jakaa hank-keen sosiaalisen median kanavissa kuvia ja kertoa kouluarjestaan. Osa lähti myös kirjoittamaan blogia.

Työpajojen avulla nuorilta kerättiin paljon tärkeää tietoa yleisöanalyysin pohjaksi. Työpajat myös valoivat nuoriin itsevar-muutta ja niiden myötä he uskalsivat itse-kin esittää ehdotuksia sekä kertoa ylpeästi omasta alastaan. Osa ei tahtonut suoraan julkaista materiaalia, mutta jakoi kuvia ja ehdotuksia suljetussa Facebook-ryhmäs-sä, jota hyödynnettiin sosiaalisen median markkinoinnin ideoihin.

SIIRI KÄRKKÄINENVIESTINNÄN ASIANTUNTIJA

Tässä on Jasmin, kone- ja tuotantotekniikan opiskelija ja yksi @komeatulevaisuus Instagram-tilin ylläpitäjistä. Vuonna 2016 häneltä nähtiin mm. kuvaterveisiä työssäoppimisjaksolta Itävallasta.

14 15

NUORETKIN ARVOSTAVAT HUOMIOTA ja sitä, että heidät koetaan tärkeiksi. Kun ylä-koululainen tuntee itsensä tervetulleeksi uuteen oppilaitokseen, kertoo hän koke-muksistaan yläkouluikäisille kavereilleen ja positiivisen puskaradion vaikutus kään-tyy ammattioppilaitoksen eduksi. Vähän vanhempien kavereiden valinnat ovat tar-kassa syynissä ja kertomukset opiskelija-elämästä mielenkiintoisia.

Tulevan opiskelijan huomioiminen jo en-nen opintojen alkua vahvistaa tehtyä va-lintaa ja sitouttaa oppilaitokseen. Vierailu tulevassa koulussa lievittää opintojen alun jännitystä, kun tietää, mihin on tulossa ja näkee muitakin alan valinneita sekä uusia opettajia.

TERVETULOAOPISKELEMAANMEILLE

02

Avoimet ovet ovat monissa oppilaitoksissa jo tuttu juttu ja hyvä tapa esitellä yläkoulu-laisille koulun toimintaa ja alan opintoja. Tämän lisäksi oppilaita voi pyytää ammat-tioppilaitokseen vierailulle täsmennetym-min ja pidemmäksi aikaa koulukokeilui-hin ja TET-jaksoille.

Se, millaisen kuvan annamme opiskel-tavasta alasta, on nuorelle tärkeä tekijä valintoja tehdessä. Tarjotaan heille siis mahdollisuus luoda tarttumapintaa am-matteihin ja oppilaitoksiin ja unelmoida uudesta, komeasta tulevaisuudesta.

Tässä luvussa kerromme hyväksi havait-tuja vinkkejä siihen, miten voit toivottaa opiskelijan tervetulleeksi opiskelemaan alaa.

16 17

1.

Tavoitteena mallilla on lisätä perusopetuksessa ja toisella asteella olevien opiskelijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten ohjaushenkilöstön tietoisuutta teknologiateollisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Työelämään tutustumisjakso yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen kanssa

Ota yhteyttä alueesi yläkouluun, esimerkiksi opoon. Selvitä 8. ja 9. luokkien TET-jaksojen ajankohdat.

Pyydä päästä puhumaan / pitämään infoa tuleville TET-jaksolaisille ja esittele yrityksiä ja ammatteja, joita voi päästä kokeilemaan. Kartoita innostuneiden määrä ja pohdi, mon-tako TET-jaksolaista pystyt vastaan-ottamaan tai monelleko löydät sopivan yrityksen.

Kontaktoi sopivia yrityksiä ja laadi suunnitelma viikon toteutuksesta.

Hyödynnä yläkoululaisten TET-jaksot oman alan tunnettuutta rakentaessa. Ammattikou-luilla on suhteita alan yrityksiin ja olemalla mukana yläkoululaisen TET-jakson toteutuk-sessa teet oppilaalle selväksi, mikä polku johtaa haluttuun ammattiin. Sopii täydellisesti aloille, joiden työpaikat ”eivät näy katukuvassa” eli oppilaalla ei välttämättä ole käsitystä siitä, mitä tietty ammatti tarkoittaa.

Joillain aloilla yläkoululaiselle voi olla vaikeaa keksiä koko viikoksi mielekästä tekemistä. Tällöin oppilas voi olla osan viikosta yrityksessä ja osan ammattikoululla mukana työn opetuksessa, tai viikon aikana voi olla kahdessa eri yrityksessä töissä.

Oppilaitoksilla on usein omia palveluita, esimerkiksi harjoitusravintoloita, ompelimoja ja autokorjaamoja. Myös nämä yritykset voivat ottaa TET-jaksolaisia.

Teknologia-agentit työssään

Kun ”työnantajia” on monia, kuka huolehtii TET-jaksolaiselle työvaatteet ja ruokailun, antaa palautteen ja allekirjoittaa sopimuksen? Muista, että alaikäisen työpäivä on lyhempi.Myös ammattikoululainen, joka on yrityksessä työssäoppimassa, voi toimia TET-jaksolaisen tutorina. Tämä saattaa helpottaa yritysten mukaan lähtemistä.

Kysy ja pyydä sekä anna jaksosta palautetta oppilaalle. Välitä terveiset myös yhteistyöyritykseen.

HUOM!

Ota yhteyttä alueesi peruskoulun tai toisen asteen opinto-ohjaajaan ja ehdota yhteistyötä

Kouluta opiskelijat esiintymiseen ja markkinointiin (pitää pystyä esittämään asiansa selkeästi, mutta samalla rennosti).

Koulutuksen rakenne: a) Sisältökoulutus, jossa käydään läpi alan keskeiset asiat

b) Myyntikoulutus, jossa harjoitel- laan asian myyntiä kuulijalle

c) Keskinäinen sparraus, jossa opiskelijat antavat toinen toi- silleen palautetta. Ota koulut- tamisessa ja sparrauksessa avuksesi oman talosi viestinnän ammattilaiset

Palkitse opiskelijat opintopisteillä. Esimerkiksi koulutus + kolme kouluvierailua = 3 op.

1.

2.

3.

4.

2.

3.

18 19

1.

Lounais-Suomessa on tällä hetkellä kova huoli matematiikan- ja luonnontieteiden opetuksen tulevaisuudesta ja erityisesti siitä, etteivät ne kiinnosta nuoria. Työelä-mälehtorin työn tavoitteena on kehittää koulun ja työelämän välistä vuorovaiku-tusta sekä lisätä lasten ja nuorten kiinnos-tusta matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun.

Työelämälehtori on henkilö, joka toimii koulujen ja työelämän välissä tarjoten pal-veluitaan peruskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle hän on työpari, ar-keen tuleva kollega, jonka kanssa voi to-teuttaa niitä asioita, joita ei yksin ehdi.

Työelämälehtori - ainoa laatuaan

Ensisijaisten hakijoiden ilta(Just for you)

Yhteishaun jälkeen poimi opintopo-lusta tieto ensisijaisista hakijoista ja lähetä heille kutsu tulla tutustumaan uuteen kouluunsa huoltajineen.

Varaa aika ja paikka, pari tutor-opiskelijaa ja alan yrittäjä puhumaan tilaisuuteen. Päätä, onko tilaisuudes-sa esim. kahvitarjoilu.

Mieti illan kulku: kerro opintojen rakenteesta, tulevasta työelämästä, kustannuksista, työssäoppimisesta ja näytöistä sekä kaikesta muusta, joka poikkeaa nuoren aiemmasta koulukokemuksesta.

Anna jo alalla opiskelevalle tutoril-le puheenvuoro: Hän osaa kertoa asioista, jotka uudessa koulussa kiinnostavat nuoria.

Ohjeista myös yrittäjää muotoile-maan viestinsä siten, että alaa tuntematon huoltaja tai nuori ymmärtää, mistä on kyse.

Esittele koulun / osaston tärkeim-mät paikat ja kerro, minne syksyllä saavutaan.

MIKSI?

› Nuori kokee itsensä arvokkaaksi: ammatti-identiteetin kehittyminen alkaa tästä.

› Uudessa koulussa opiskelun aloittami-nen ei ole liian pelottavaa, kun paikka on tuttu ja olo tervetullut.

› Nuori tapaa tulevat opiskelukaverinsa. › Huoltajillakin on mahdollisuus kysyä opettajilta alaan ja ammattikoulussa opiskeluun liittyviä kysymyksiä.

Työelämälehtorin tärkeimpiä työkaluja ovat

hyvät verkostot, alueen työelämän tuntemus sekä rohkeus ja kyky

mennä uusiin tilanteisiin.

Työelämälehtorin palvelut lukioille ja yläkouluille

› Teknologia-alat tutuiksi -tilaisuudet (esittelyt vaikkapa koulujen auloissa)

› Opotunnit

› Vanhempainillat

› Yhteistyö opojen ja aineopettajien kanssa (ml. osallistuminen VES-koulutuspäiviin)

› Yritysvierailut teknologia-alan työpaikoilla

› Tutustumiskäynnit yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa

› Muu yhteistyö teknologia-alojen yritysten kanssa (esim. yritysten edustajat mukana oppitunnilla)

2.

3.

4.

5.

6.

20 21

› Nuoret eivät käytä sähköpostia, pe-rinteinen kirje voi herättää huomion.

› Opintopolussa on tieto siitä, onko hakija antanut markkinointiluvan ja saako hänen tietojaan siis siihen käyttää.

› Tilaisuuteen kannattaa pyytää ilmoittautumaan, mutta nuorelle helpolla tavalla, esim. tekstiviestillä.

› Tilaisuus kannattaa pitää illalla, jos huoltajatkin halutaan mukaan.

› Tulevaa opiskelijaa kiinnostaa varmasti eniten seuraavat kolme vuotta koulussa, työelämä on heille kaukaista tulevaisuutta. Keskity esittelemään koulun arkea.

› Vain ensisijaiset hakijat kutsutaan, koska tois- ja kolmassijainen hakija voi olla naapuriosaston ensisijai-nen – ei ole hyvä syödä yhteisestä kuormasta.

› Muistuta, että tämä tilaisuus on eri asia kuin opiskelupaikan vastaan-ottaminen kesäkuussa. Vaihtoeh-toisesti tilaisuuden voi järjestää elokuussa ennen opintojen alkua. Toisaalta positiivinen puskaradio toimii yläkoulussa, kun tuleva opiskelija kertoo kavereilleen jo käyneensä ammattikoulussa tutus-tumiskäynnillä.

HUOM!

21

22 23

KOMEa päivä ammattioppilaitoksessa

Ota yhteyttä alueesi peruskoulun opinto-ohjaajaan ja kerro, että olette järjestämässä erityistä päivää kone- ja tuotantotekniikasta kiinnostuneille

Korosta, että päivä sopii mainiosti myös tytöille ja että sisällössä huomioidaan heidät erityisesti.

Pidä päivä ennen yhteisvalintaa.

Kutsu päivään ne nuoret, jotka ovat alasta kiinnostuneita. Päivän tarkoitus on vahvistaa valintaa ja antaa positiivinen kokemus alasta jo ennen opintoja.

Suunnittele yhdessä opettajakollegoidesi ja opiskelijoiden kanssa päivän sisältö

On tärkeää, että päivä on kaikkien yhteinen asia. Nurkat kuntoon ja paikat ojen-nukseen – työtilojen ja oppimisympäristöjen yleisilme viestii kutsutuille, että a) tämä on hyvä paikka opiskella ja b) minua varten on valmistauduttu (vähän sama kuin että kotiin tulisi toivottuja vieraita)

Tarjoa peruskoululaisille konkreettista tekemistä. Parasta on, jos tehdyistä töistä jää heille kotiin mukaan vietävää ja muille esiteltävää (”Minä olen tehnyt tämän itse ja onnistunut” -fiilis tuntuu hyvältä ja sitä on kiva jakaa)

Ota mukaan opiskelijat päivän toteutukseen. He ovat erittäin hyviä opastajia ja vanha totuus on, että itse oppii parhaiten, kun opettaa muita. Lisäksi ammat-tiylpeys kasvaa silmissä.

Peruskoululaisten on helpoin tulla, jos heille on kuljetus ovelta ovelle. Mahdolli-siin kuljetuskustannuksiin kannattaa tarvittaessa kysyä sponsoriapua yhteistyö-yrityksestä tai alan keskusliitolta.

6.

8.

7.

5.

4.

3.

1.Komeat-päivät ohjelma

kone- ja tuotantotekniikassa

9:00 Nouto koululta

9:45-10:00 Yleistä ammatillisesta oppilaitoksesta ja koulutuspolku jatko-opintoihin

Jako neljään ryhmään

10:00-11:00 Tutustumisrastit

11:00-12:00 Ruokailu

12:00-13:00 Tutustumisrastit

13:00-13:30 Alan yritysesittelyt ja päivän yhteenveto

14:00 Paluu koululle

Rastit

1. Cad-piirtäminen (lättypannu)2. Pneumatiikkapöytä ja hitsausrobotti3. Työstökeskus (nimikilpi)4. Lättypannun kokoonpano ja laserkoneeseen tutustuminen

Rastien toiminnasta vastaavat 1. vuoden opiskelijat

9.

2.

24 25

Koulutusinfo – tietoisku opintopoluista työelämäänErilaisissa valmentavissa koulutuksissa sekä etsivän nuorisotyön palveluiden piirissä on paljon henkilöitä, joilta puuttuu ammatillinen koulutus kokonaan tai aikanaan hankittu koulutus ei enää vastaa työelämän tarpeita. Silloin perusinfo ei ole riittävä tai se ei vastaa tarvetta. Parasta on, jos voit yhdistää päivään oppilaitosvierailun lisäksi yrityskäynnin.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Sovi ryhmää ohjaavan kanssa infon aika

Selvitä ryhmän taustatietoja: ikä, koulutustausta, etninen tausta, mahdolliset toiveet ja tarpeet

Varaa sopiva tila (luokka, auditorio tms.)

Sovi oppimisympäristökäynnistä työnopettajien kanssa

Ota mukaan alan opiskelijat esittelijöiksi – ota huomioon esimerkiksi ikä (nuoret nuorille, aikuiset aikuisille, naiset naisille jne.)

Sovi vierailukäynnistä yrityksen kanssa ja järjestä tarvittavat kuljetukset

Valmistele esitys info-osioon:

a. yleinen osa: alan yleisinfo, alueen yritykset, huipputuotteet, työpaikat, työtehtävät, ammatit, palkkaus, työajat

b. räätälöity osa: opiskelumahdollisuudet, alkavat koulutukset, hakeminen, vaatimukset – valitse kohderyhmän mukaan

Kerro oikeita esimerkkejä sekä tarinoita. Pistä itsesi likoon

Oppimisympäristökierroksella näytä oikeita asioita, anna opiskelijoiden kertoa ja esitellä

Jos mahdollista, anna mahdollisuus tehdä ja kokeilla itse

Kannusta ja etsi ratkaisuja – esimerkiksi selvitä, onko mahdollista päästä viikoksi/kahdeksi tutustumaan

Kiitä vierailusta ja jos mahdollista, anna jotain muistoksi – itse tehty tai opiskelijoiden tekemä (esim. koneistuksessa tehty avaimenperä)

Toteuta lupauksesi: palaa asiaan, jos esimerkiksi lupasit selvittää jotain

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

26 27

OPISKELIJOILLE JA MAHDOLLISILLE tulevil-le opiskelijoille on tärkeää tehdä näkyväk-si se, mihin koulutus tähtää ja millaista osaamista työelämässä tarvitaan. Yritys-ten intressi on saada motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa.

Oppilaitosten ja alan yritysten tulisi kul-kea yhdessä samaan suuntaan. Koska oppilaitoksen tärkein voimavara on opis-kelijat, tulisi eri yritysten näkyä myös hei-dän arjessaan. Opettajien tehtävä on var-mistaa, että opiskelijalla on ajantasainen kuva alan yritysmaailmasta. Yrityksissä opiskelijat ovat yhteyksissä niihin am-mattilaisiin, joita heistä itsestäänkin val-mistumisen jälkeen tulee. Tässä luvussa kerromme vinkkejä siihen, miten saattaa nykyiset ja tulevat ammattilaiset yhteen.

Alalle hakeutuva nuori valitsee tulevan koulutuksensa osittain sen perusteella,

03TYÖELÄMÄ NÄKYVÄKSI

millaisessa oppilaitoksessa hän tulee seu-raavat vuodet viettämään. Peruskoulun päättävällä ei välttämättä olekaan pääl-limmäisenä mielessä tuleva ammatti, vaan valintaan vaikuttaa myös oppilai-toksen brändi ja se, millaisissa yhteyk-sissä siihen on törmännyt. Oppilaitoksen on mahdollista hyötyä yrityksen hyvästä brändistä tekemällä sen kanssa yhteis-työtä. Myös huoltajille, jotka vaikuttavat nuorten valintoihin, voi yrityksen brändi kertoa enemmän kuin opintolinjan nimi tai opetussuunnitelman perusteet.

Alan vetovoimaisuutta oppilaitoksen si-sällä nostavat hyvät yhteydet työelämään ja mielenkiintoisiin yrityksiin, joista opis-kelijoilla on omakohtaista kokemusta. Ammattitaitoon kuuluu myös oman alan yritysten tunteminen varsinkin paikallis-tasolla.

28 29

Joka viikko on yrityspäiväOpiskelijoille järjestetään joka viikko (tai joka kuukausi tai joka

jakson päätteeksi) yhteisiä yritysvierailuja sekä/tai asiantuntijaluentoja. Opiskelijoille tapahtuma on oppimistilanne. Jokaiselle vierailulle

laaditaan kysymyslomake, johon opiskelijat etsivät vierailun aikana vastauksia.

Vierailun suunnitteleva ohjaaja käy itse vierailulla yrityksessä. Tapaamisen aikana neuvotellaan käytännön järjestelyt ja käydään läpi esittelykierros.

Ohjaaja laatii kysymyslomakkeen vierailijoille ja hyväksyttää ne yrityksen edus-tajalla. Näin yrityksen edustaja tulee tietoiseksi siitä, mitä oppilaitos vierailulta haluaa.

Ohjaaja julkaisee opiskelijoille ohjeistuksen aikatauluista sekä tarvittavista varusteista (esim. ”Ota turvakengät mukaan”). Lisäksi hän tulostaa kysymykset vierailulle mukaan lähtevään ”työkalupakkiin”, joka sisältää kysymyspaperit ja kyniä ym. tarvikkeita (ellei sähköistä versiota ole mahdollisuus käyttää omalla puhelimella tai muulla helpolla tavalla). Vierailulle mukaan lähteviä ohjaajia opastetaan yksityiskohdista, mikäli vierailun suunnittelija ei itse lähde mukaan.

Vierailun alussa paikalla oleva ohjaaja jakaa opiskelijoille kysymyspaperit ja kerää nimellä varustetut paperit takaisin vierailun lopussa.

Opettaja tarkastaa ja arvioi vastaukset ja palauttaa kysymyspaperit opiskelijoille. Pistemäärät merkataan taulukkoon ja syksyn sekä kevään parhaimmat piste-määrät saaneet opiskelijat palkitaan.

MIKSI?

Opiskelija saa lukukauden aikana kattavan kuvan alueella toimivista oman alan yrityk-sistä ja luo vierailun aikana mahdollisesti jo suhteita tulevaan työssäoppimis- tai työpaik-kaansa. Myös yrittäjä saa kuvan siitä, millaisia opiskelijoita oppilaitoksessa on ja mistä he ovat kiinnostuneita.

Vierailujen tekemiseen menee aikaa, joten se vaatii lukujärjestysmuu-toksia. Esimerkkikoulussa ensimmäisen vuoden opiskelijoille varattiin ensimmäisen periodin jälkeen kaikki vuoden keskiviikot tähän tarkoituk-seen. Ryhmän mukana olevat opettajat vaihtuivat, mutta vierailusuunni-telmat ja aikataulut teki keskitetysti yksi henkilö. Vierailuja voi järjestää teemoittain samankin alan sisällä.

Kannattaa valita yrityksiä, joihin pääsee julkisilla kulkuvälineillä helposti. Muussa tapauksessa tulee pohtia opiskelijoiden kuljetusmahdollisuuksia.

HUOM!

5.

4.

3.

2.

1.

Katso vierailun

tehtävälomake

www.koulutustakuu.fi/tuotetori/tehtavalomake

30 31

Rekrymessuilta töihin

Kukin mukana oleva osasto kutsuu omalta alaltaan yrittä-jiä mukaan, ilmoittautuminen ja esim. tilatarpeet sähköisellä ilmoittautumisella noin kuu-kautta ennen tapahtumaa.

Yhteisesti hoidetaan opiskeli-javoimin messujen rakentami-nen ja purku (tekniikan aloilla helppoa) esim. koulun liikun-tasaliin. Messukalusteet tila-taan yritykseltä tai hoidetaan muutoin niin, että tapahtuman ulkoasu on ammattimainen.

Tehdään osallistuminen yritykselle helpoksi. Tiedote-taan sovitusti ja keskitetysti: Milloin paikalle voi tulla? Keitä / minkä alan opiskelijoita on vieraina ja paljonko? Miten näytteilleasettajat ruokailevat? Onko parkkipaikkoja? Keneltä voi kysyä lisätietoja? Keitä muita messuilla on?

Yrittäjille/näytteilleasettajille yhteinen aamiaistilaisuus / lounas ennen messujen alka-mista, mahdollisuus kertoa ammattikoulun kuulumisia ja miettiä yhteistyömuotoja.

Alustettuja puheenvuoroja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista! Tarjotaan yrittäjille mahdollisuus tutustua oman alan osastoon ammattikoulus-sa, niin hekin tulevat tietoisiksi siitä, mitä koulu voi opiskelijal-le tarjota ja mitä koulussa teh-dään. Opiskelijat voivat esitellä oman osastonsa opastetulla kierroksella.

Opiskelijat kutsutaan messuille siten, että koko päiväksi riittää vieraita eri aloilta, messukävi-jöiltä palautetta messutehtä-vän muodossa (osallistujien kesken kisa). Opiskelijat tulee valmentaa työnhakuun (esim. CV:t mukaan) ennen tapahtu-maa, jotta he osaavat ottaa tilaisuudesta kaiken hyödyn irti. Messuilla juontaja, mahdol-lisuus haastatella yrittäjiä ja antaa nuorille vinkkejä työn-hakuun tai jatko-opintoihin. Tunnelman nostatusta, ehkä dj soittamaan musiikkia…

Tapahtuman jälkeen kerätään osallistujilta palautetta säh-köisellä kyselyllä ja paran-nusehdotukset huomioidaan seuraavalla kerralla.

Yritysten ja opiskelijoiden yhteen saattaminen kesätyösesongin kynnyksellä vauhdittaa mukavasti opiskelijoiden työllistymistä. Mukaan kannattaa

ottaa oppilaitoksen kaikki alat, tai ainakin useampi, jotta tapahtumasta saadaan riittävän suuri ja näin ollen yrittäjän kannalta vetovoimainen

ja houkutteleva.

1.

HUOM!

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Yritysten mukaan saaminen uuteen tapahtumaan voi olla työlästä, jos he eivät vakuutu siitä, että heille on siitä hyötyä. Jos haluat pai-kalle 20 yritystä, ota yhteyttä neljäänkymmeneen. Pelkkä passiivinen sähköpostin lähettely ei tuota tulosta, perään pitää soittaa tai mai-nostaa tapahtumaa tavattaessa esim. työssäoppimisen yhteydessä tai muissa yhteistyökuviossa. Varaa siis tähän tarpeeksi aikaa!

Tapahtuman järjestämisessä on paljon puuhaa. Jakakaa vastuut jo alussa selkeästi ja hyödyntäkää opiskelijoita tapahtuman toteutta-misessa. Yhden henkilön kannattaa ottaa organisointi- ja tiedotus-vastuu, että kaikki palaset loksahtavat oikeaan aikaan paikalleen.

KUVA: JARMO LINKOSAARI

32 33

Yritysluokat formulameiningillä:Sponsoroidut opetustilatTarjoa yhteistyöyritykselle näkyvyyttä koulun tiloissa

1.Sisustakaa luokkahuoneita tai muita opetustiloja yrityksen väreillä ja mainoksilla. Osan remonttitöistä voi ehkä tehdä jopa opiskelijavoimin.

Tarjotkaa yritykselle mahdollisuus tuoda tuotteitaan tai kuvia tuotteistaan oppi-misympäristöön, esim taulut, vitriinit, teippaukset seinissä…

Järjestäkää yhteistyön kunniaksi tilassa opiskelijoille, opettajille ja yrityksen edustajille avajaiset, jossa annatte puheenvuoron yrittäjälle ja kerrotte myös opiskelijoille yhteistyömuodoista.

Yritys kustantaa muutostyöt.

Vaikuttaa viihtyvyyteen ja myös opiskelijoiden mielikuvaan alasta ja yrityksestä.

Projekti kannattaa tietenkin suurelta osin toteuttaa kesän aikana, jotta remontille on kunnolla aikaa eikä se haittaa koulunkäyntiä.

2.

3.

4.

5.

6.

KUVAT: MIKKO HAUNINEN

33

34 35

HUOM!

1.

Teemasynttärit-ammatit tutuiksi myös lapsille!Sirkuskoulusynttärit, lasersotasynttärit, prinsessasynttärit. Miksei myös teknologiasynttärit, autontuunaussynttärit tai vaikka kokkaus- ja leivontasynttärit! Jos lapsella on toiveammatti tai vaikka erityisesti kiinnostusta tekniikkaan tai ruuanlaittoon, sitä voi päästä kokeilemaan teemasynttäreillä.

Varaa paikka, jossa synttärit pidetään, esimerkiksi yhteis-työyritys (tai koulun opetusti-lat). Sovi aika, jolloin tilat ovat käytettävissä.

Suunnittele, millaisia tehtäviä noin 5-10 –vuotiaat lapset voisivat tehdä tutustuessaan alaan. Markkinoi.

Alan opiskelijat mukaan ohjaa-maan lapsia, kertomaan alasta ja huolehtimaan aikataulusta ja mm. turvallisuudesta. Aloja voi myös yhdistellä: ravintola-ala toteuttaa tar-joilut, lähihoitajaopiskelijat lasten leikittämisen, kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat robotinohjausrastin, kytken-täkaaviokisan, metalliesineen valmistuspisteen.

Lasten syntymäpäivien järjestäminen kodin ulkopuolella ja jonkun teeman ympärille on yleistynyt ja tällaiselle palvelulle on tarvetta ja markkinara-koa. Syntymäpäivät jäävät lasten mie-leen ja kun he myöhemmin pohtivat opiskelupaikkaa tai omaa alaansa, positiiviset kokemukset ohjaavat valintaa.

2.

3.

Oman alan foorumiOman alan foorumit mahdollistavat yri-tysten sekä yläkoulun ja ammattikou-lun opettajien säännölliset tapaamiset. Tavoitteena foorumilla on saada aikaan konkreettisia toimia, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Yläkoulun opot tutustu-vat paikalliseen elinkeinoelämään ja työ-voiman tarpeeseen, yritykset saavat tietoa ammattikoulun opetuksen sisällöistä ja toimintamalleista ja niitä voidaan suunni-tella yhdessä.

› Verkosto vaatii ” puolueettoman” koordinoijan, joka tulee yritysten ulkopuolelta.

› Aika ajoin mukaan myös uusia yrityk-siä, jotta osallistujat kokisivat saavan-sa tapaamisista jatkuvaa hyötyä.

› Yritysyhteistyö syvenee konkreettisen yhteisen tekemisen kautta!

HUOM!

ENNEN TAPAAMISTA:

Kontaktoi yritykset henkilökoh-taisesti. Lähetä esityslista hyvissä ajoin osallistujille. Hyvä paikka tavata on yrityksen tiloissa. Teema: Miten saadaan osaavia työnteki-jöitä tulevaisuudessa yrityksille ja millaista yhteistyötä konkreettisesti voidaan tehdä. ( esim tet-jaksot, yritysvierailut, kesätyöt)?

TAPAAMISEN AIKANA:

› Osallistujien esitteykierros, isän-täyrityksen tarkempi esittely

› Työpajoja, joissa on tarkoitus löytää konkreettisia jatkotoimen-piteitä, jotka aikataulutetaan ja sovitaan vastuutahot.

› Sovitaan myös seuraava tapaami-nen, jotta voidaan seurata, ovatko toimet toteutuneet ja miten kannattaa jatkaa.

TAPAAMISEN JÄLKEEN:

Laadi muistio sovituista toimista ja lähetä osallistujille. Tee sovitut toimenpiteet. Riippuen yhteisten toimien määrästä, tapaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

1.

2.

3.

4.

Katso kokouskutsu

www.koulutustakuu.fi/tuotetori/kokouskutsu

36 37

TAPAHTUMAN VALMISTELU › Ota yhteys yrityksiin (laite-, materiaali- ja tarviketoimittajat) sekä muihin sidosryhmiin (elinkeinotoimi, oppilaitokset, te-palvelu), joiden toivotaan olevan mukana ja sovi osallistumisesta

TILASUUNNITTELU › Suunnittele tapahtuman layout

› Lähetä tapahtumainfo osallistuville sekä kutsu yhteistapaamiseen, jossa katsotaan paikat ja fasiliteetit sekä sovitaan tarkemmin erityistarpeista ja -järjestelyistä

› Lähetä lopullinen layout ja tapahtumainfo osallistujille 1-2 vko ennen tapahtumaa

SEMINAARIJÄRJESTELYT › Sovi kollegojen kanssa esitelmöitsijöiden hankinnasta (esimerkiksi alueen yritys- / työelämästä)

› Varaa tilat

› Sovi, kuka ottaa vastaan ilmoittautumiset

OHEISTOIMINTOJEN JÄRJESTÄMINEN › Sovi ruokailusta ja muusta tarjoilusta ( jos täytyy kilpailuttaa, muista tehdä ajoissa)

› Järjestä äänentoisto, valaistus, ym. tarvittavat laitteet ja rakenteet (myös roskalaatikot ja niiden tyhjennys)

› Sovi, kuka juontaa tilaisuuden

MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ › Laadi esite tapahtumasta (tarvittaessa eri kohderyhmille omansa) ja toimita se kouluihin esimerkiksi opojen/opettajien kautta, yrityksille ja muille työelämän edustajille omien yhteyshenkilöiden kautta.

› Muista muistuttaa 1-3 vko ennen tapahtumaa

› Laadi muu mainonta: some, lehti-ilmoittelu, yleisten tilojen julisteet (esim. ilmoitustaulut)

› Laadi lehdistötiedote ja kutsu myös lehdistö paikalle

› Älä unohda omaa oppilaitosta

SEMINAARITILAN JÄRJESTELYT › Testaa ennakkoon, että laitteet toimivat

› Tee osallistujille nimilaput

› Laadi osallistujaluettelo

› Pyydä lupa materiaalin jakamiseen ennakkoon

› Varaa vettä ja laseja luennoitsijoille

TAPAHTUMA-ALUEEN RAKENTAMINEN JA JÄRJESTELY › Valmistele esittelyalue (sähkö, kaasu, vesi ym. tarpeet), tarvittavien kalusteiden tuominen (pöydät, tuolit ym.)

› Tee näytteilleasettajille nimilaput ja tiloihin opasteet

› Varaa näytteilleasettajille kahvitukset ja ruokailut

› Tee opasteet tiloista, pysäköinnistä, poistumisesta

TAPAHTUMAN AIKANA › Varaudu yllätyksiin! Varaa yksi joka paikan höylä ratkomaan yllättäviä tarpeita (teippiä, rautalankaa, kalusteita ym.)

TAPAHTUMAN JÄLKEEN › Hoida tilan siivous

› Palauta lainatut tavarat

› Kiitä osallistujia ja näytteilleasettajia

› Kerää palaute › Toteuta kaikki tapahtuman aikana lupaamasi

1.

Teemapäivä, jossa jokaiselle jotain Samassa tapahtumassa tarjolla faktaa alan viimeisimmistä trendeistä,

mahdollisuus nähdä ja kokeilla erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita, tavata alan toimijoita sekä saada tietoa opiskelu- ja

kouluttautumismahdollisuuksista.

2.

3.

38 39

ITSESTÄÄN SELVÄÄ ON, että ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista koulutusalalle, jota ollaan opiskelemassa. Ja toki refor-min myötä lisääntyvät monialaiset tutkin-not mahdollistavat työskentelyn laajasti eri aloilla. Mutta se, että ammatillisesta oppilaitoksesta voi jatkaa suoraan jopa yliopisto-opintoihin, on monelle vanhoja amisaikoja muistelevalle edelleen häm-mästys. Tämä toki on jo katoavaa tietä-mättömyyttä. Koulutuspolun kuvaaminen ja jatko-opintoihin siirtyneiden haastatte-lut toimivat hyvinä silmien avaajina.

04AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OSAAMISTA

Ehkä parhaan pohjan ammattikorkea-kouluopintoihin saa yhdistämällä amma-tillisiin opintoihin joko lukion kursseja tai sitten ammattikorkeakoulun matematiik-kaan ja kieliin valmistavia opintoja. Näin ainakin monet ammattikorkeakoulun opettajista sanovat: kaveri, joka tuntee sorvin ja osaa laskea, on parasta laatua. Mutta tämä pätee myös toisinpäin: am-matillisten opintojen yhdistäminen lu-kio-opintoihin tuo samanlaista osaamista ja alalle orientoitumista. Ja kun opintojen toteuttamiseen ottaa mukaan ammatil-lisen oppilaitoksen ja ammattikorkea-koulun opiskelijat, oppimista tapahtuu molemmin puolin.

40 41

HUOM!

Näytä heti ensimmäisessä van-hempainillassa kuva suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, josta yhdel-lä silmäyksellä näkee ammatillisen koulutuksen jatko-opintomahdolli-suudet.

Kerro, minkälaisia polkuja aikai-semmilla opiskelijoilla on ollut (tai omasta polustasi korkeakouluopin-toihin).

Muista kertoa myös ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.

Opintojen edetessä pyydä paikalli-sesta AMK:sta opiskelija kertomaan, minkälaista opiskelu korkeakoulus-sa on. Hienoa olisi, jos AMK-opis-kelija olisi aikaisemmin opiskellut samassa ammattioppilaitoksessa, mutta tärkeintä on sama ala.

Kysy, onko mahdollista, että kiinnostuneet opiskelijat pääsisivät päiväksi-kahdeksi tutustumaan ammattikorkeakouluopintoihin ja erityisesti käytännön opiskeluun. Myös erilaiset ammattikorkea-kouluopintoihin valmentavat opinnot madaltavat kynnystä hakea jatko-opintoihin.

1.

2.

5.

Eteenpäin uralla AMK-polkua

”Peruskoulun jälkeen menin lukioon. Silloisen elämäntilanteen takia jätin kuitenkin lukion kesken kahden vuoden jälkeen. Pidin muutaman välivuoden opinnoista ja tein töitä. Sinä aikana motivaationi opiskeluun taas kasvoi ja päätin hakea ammattiopistoon opiskelemaan sähköasentajaksi. Valmistuttuani ammattiopistosta tein alan töitä noin kuusi vuotta. Sen jälkeen tieni vei ammattikorkeakouluun konetekniikan linjalle, koska halusin kehittää teknillistä osaamistani ja tietämystäni pidemmälle.

Itse en pitänyt peruskouluikäisenä kovinkaan realistisena ajatusta, että työskentelisin tekniikan alalla. En ollut erityisen lahjakas matemaattisissa aineissa. Rohkaisuna omalla kohdalla tekniikan pariin oli se, että välivuosien aikana siivosin tekniikan alan yrityksis-sä ja pääsin läheltä näkemään sitä touhua.

Tähän asti parasta on ollut huomata kuinka monipuolista konetekniikka on, sillä olen löytänyt kiinnostavia asioita myös automaation ulkopuolelta. Lisäksi tällä hetkellä ko-neinsinöörien työllistymisnäkymät ovat todella hyvät.

Erilaisissa yrityksissä vierailu voisi toimia nuorten mielenkiinnon herättäjänä. Myös se, että peruskouluissa järjestettäisiin tekniikkaan liittyviä ”työpajoja”, sekä joku kertomaan konkreettisia esimerkkejä työtehtävistään, voisi ohjata valitsemaan jatko-opintoja tek-nilliseltä alalta. Tekniikka jakaantuu kuitenkin niin moneen haaraan, ettei kaikilla vält-tämättä ole kunnon käsitystä siitä, minkälaisia asioita on mahdollista päästä tekemään.

Tekniikka saattaa vieläkin olla joidenkin silmiin enemmän ”miesten ala”. Itselleni on kuitenkin rohkaisevaa kohdata eläviä esimerkkejä naisista, jotka työskentelevät teknii-kan parissa. Oman kokemuksen kautta työssä tai opinnoissa ei ole tullut vastaan asen-netta kummempaa asiaa, jossa sukupuoli olisi ollut este.”

TIIA OLLILA, KONETEKNIIKAN OPISKELIJA, TURUN AMK

Ammattioppilaitoksessa aloittavista suurin osa ei vielä mieti jatko-opin-toja vaan heillä tavoite on enemmän työhön siirtymisessä, mutta heidän vanhempansa miettivät pitemmälle.

3.

4.

Suomen koulutusjärjestelmä on jo pitkään tarjonnut useita

väyliä toiselta asteelta korkeakouluihin, mutta

vieläkin monilla vanhemmilla on käsitys, että vain lukion

kautta voi edetä.

42 43

”Peruskoulun jälkeen kävin lukion. Tä-män jälkeen hain muutamaan yliopistoon ja palo-opistoon Kuopioon, kuitenkaan mihinkään näistä pääsemättä. Seuraa-vaksi vuorossa olikin intti ja sen jälkeinen hetkellinen miettiminen, minne haluaisi elämässä edetä. Päädyin yrittämään Tam-pereen ammattikorkeakouluun kone- tai autotekniikan puolelle. Koska oli syksyn haku, niin valikoima oli kapeampi ja niin päädyin Riihimäelle ammattikorkea-kouluun opiskelemaan kone- ja tuotanto-tekniikkaa. Ajomatka alkoi kumminkin painaa ja päätin hakea Turkuun siinä toi-vossa, että ajomatka lyhenee tai pääsen takaisin kotikonnuille. Haussa onnisti ja pääsin jatkamaan opintojani Turussa.

Valitsin alan vähän vahingossa, mutta mi-nulla tekniikka on ollut lähellä sydäntä. Koska tuntuu, että 90 % päätyy alalle va-hingossa, peruskoulussa pitäisi lisätä tie-dottamista tekniikan mahdollisuuksista ja toteuttaa esimerkiksi yritysvierailuja.

Ammattikorkeakouluopiskeluissa parasta on joustavuus, mutta edelleen pitäisi ke-hittää mahdollisuuksia nopeampaan val-mistumiseen.”

OLLI MULO, KONETEKNIIKAN OPISKELIJA, TURUN AMK

Perusopetus

Valma-koulutus

YlioppilastutkintoLukiot

DI-opinnotYlemmät

korkeakoulututkinnot

Alemmatkorkeakoulutukinnot

Ylemmätamk-tutkinnot

TohtoriLisensiaatti

Työk

okem

us

Ammatillisetperustutkinnot

Ammatilliset oppilaitokset

Yliopistot

Ammattikorkea-koulututkinnot

Ammattikorkeakoulut

Koulutuspolku

43

44 45

Kurssin rakenne:

9.00 Aamupäivän setti11.30 Lounas12.15 Luento13.00 Iltapäivän setti

Kurssille laadittiin sähköinen oppimateriaali, jota seuraamalla tavoitteena oli ryhmien enimmäkseen itsenäinen työskentely kuitenkin ohjaajan avustamana. Ryhmät käyttivät ammattikorkeakoulun kannettavia tietokoneita. Materiaalia ryhmät lukivat ja tuottivat Office365:n ohjelmien selainversioilla. Toteutus vaati enemmän etukäteen suunnittelua ja materiaalin laadintaa, mutta vain kahden ohjaajan voimin voitiin näin toteuttaa kurssilla samanaikaisesti useamman aihealueen samanaikais-ta opetusta, mikä oli välttämätöntä laitteiden rajallisen määrän vuoksi.

Katso tekniikan kurssin

malliohjelma

Herätä sisäinen insinöörisi!Peruskoulun päättävät ja useasti myös lukiolaiset eivät löydä koko kesäksi töitä, joten tämä aika on otollinen antaa maistiaisia ammatillisista opinnoista. Yhtenä mahdollisuutena on ammatti-korkeakoulun yksin tai yhdessä ammatillisen oppilaitoksen kanssa suunnittelema kesäkurssi. Mukana toteutuksessa voivat olla myös alan yritykset ja keskusjärjestöt.

Ota hyvissä ajoin jo syksyllä yhteyttä peruskouluun ja / tai lukioon ja kerro ideasta.

Tapaa opinto-ohjaajia ja aineenopettajia ja kuuntele, minkälaiselle kurssille olisi tarve. Selvitä samalla onko kurssi luettavissa osaksi lukiolaisten opintoja.

Ota suunnitteluun mukaan opettajakollegasi ja opiskelijat. Varaa riittävästi aika-resurssia suunnitteluun.

Markkinoinnin aloittaminen riittävän varhaisessa vaiheessa on tärkeää: idea kesällä opiskelusta on monelle uusi ja sitä pitää sulatella.

Muista myös vanhempien informointi vanhempainilloissa.

Kurssille kannattaa ottaa osallistujia tilan sallimissa rajoissa, mutta 25 opiske-lijaa mahdollistaa jakamisen sopivan kokoisiin ryhmiin ja toisaalta toteutus ei kärsi, jos joku on pois.

Palaute kurssista: Ennen kurssia tekniikan alan opiskeluja oli vakavasti harkinnut 23% osallistujista. Kurssin jälkeen opintoja vakavasti harkitsee 36%. Vakavasti harkinneiden lisäksi ennen kurssia tekniikan alan opiskeluja oli vähäsen harkinnut 41% osallistujista. Kurssin jälkeen opintoja aikoo harkita enemmän kuin aikaisemmin 50% osallistujista.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

www.koulutustakuu.fi/tuotetori/tekniikankurssi

46 47

Jos kiinnostuit tai haluat tietää lisää, ota yhteyttä:

Anu Parantainenanu.parantainen@turku.fi

Johanna Jernbergjohanna.jernberg@turku.fi

Tuija Mustalahtituija.mustalahti@novida.fi

Anu Vuorioanu.vuorio@winnova.fi

Harri Simolaharri.simola@raseko.fi

Jaana Nyströmjaana.nystrom@sskky.fi

Jussi Karlssonjussi.karlsson@koneteknologiakeskus.fi

Marko Kortetmäkimarko.kortetmaki@turkuamk.fi

48

Ammatillinen koulutus kaipaa lisää opiskelijoita ja työelämä osaajia. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen vetovoimaa tulee jatkuvasti pitää yllä ja kasvattaa entisestään. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan positiivista viestintää ja markkinointia, joka huomioi kohderyhmän moninaisuuden ja käyttää monipuolisesti hyväkseen erilaisia kanavia.

Tähän käsikirjaan on koottu ammatillisen koulutuksen vetovoimaa edistäviä erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Vaikka mallit on pääosin pilotoitu ja testattu kone- ja tuotantotekniikan alalla, ovat kehitetyt käytänteet käyttökelpoisia ja siirrettävissä myös muille ammatillisille aloille.

Vetovoimaisuudenlisääminen

ammatillisessakoulutuksessa

- K Ä S I K I R J A -