liikenteen kehitys tampereella...kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely2016 4 1.5.2017 1....

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TUTKIMUSRAPORTTI 2016

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely2016 2 1.5.2017

TIIVISTELMÄ Tässä raportissa tutkitaan asukkaiden tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin pyöräily- ja kävely-olosuhteisiin. Aineisto tutkimukseen kerättiin julkaisemalla avoin Internet-kysely, joka oli suun-nattu Tampereen seudun asukkaille. Työssä tarkastellaan pyöräilyolosuhteita ja kävelyolosuh-teita koko kaupungin alueella.

Tampereen kaupunkistrategiassa – näköalojen kaupunki, on määritelty tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kulkutapaosuuden kasvattaminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä Tampereen kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja verrata tulosta vuosina 2011–2015 suoritettuihin vastaaviin kyselyihin. Tampere on pyrkinyt parantamaan pyö-räilyn ja kävelyn edellytyksiä monilla toimenpiteillä ja tarkoituksena on selvittää, ovatko tehdyt toimenpiteet vaikuttaneet asukkaiden tyytyväisyyteen kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja onko nii-den houkuttelevuus lisääntynyt.

Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Työn aineisto on ke-rätty aikaisemmin mainitun kyselyn avulla. Vastausten perusteella arvioidaan kävely ja pyöräi-lyolosuhteiden nykytilanne ja verrataan sitä edellisvuosien tuloksiin ja sen pohjalta arvioidaan mahdollisia muutoksia tyytyväisyydessä.

Pyöräilyn tyytyväisyyskyselyssä eniten positiivista palautetta annettiin pyöräilyväylien mää-

rästä sekä pyöräily-ympäristön miellyttävyydestä. Pyöräilyolosuhteiden osalta kaupungin tyyty-väisimmät asukkaat löytyivät Atala-Olkahinen alueelta, vastaavasti heikoimmat arvosanat annet-tiin pyöräilyolosuhteille Pohjois-Tampereella.

Lievä enemmistö vastaajista koki pyöräilyn houkuttelevuuden parantuneen viimeisen kah-den vuoden aikana. Merkittävimmiksi pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoit-tivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Pyöräilyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät pyöräteiden laadun parantamista sekä risteysten suju-vuuden ja turvallisuuden parantamista.

Verrattuna aiemmista kyselyistä kerättyihin tietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät ar-viot ovat jonkin verran muuttuneet. Pyöräilyolosuhteisiin kohdistuvat arvosanat ovat parantuneet hieman aiempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti pyöräily-ympäristön viihtyisyyttä ja pyöräilyn suju-vuutta verratessa mielipiteet ovat muuttuneet selvästi aiempia vuosia positiivisemmiksi. Suurin kritiikki kohdistui edellisvuoden kyselyn tapaan työnaikaisten liikennejärjestelyjen hoitoon.

Kävelyn tyytyväisyyskyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista

palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Kävelyolosuhteiden osalta kaupungin tyytyväisimmät asukkaat löytyivät Lielahden ja Lentävänniemen alueelta, vas-taavasti heikoimmat arvosanat annettiin kävelyolosuhteille Pohjois-Tampereella.

Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään Tampereella valoisan aikaan hyvänä, mutta pi-meällä arvosanat putoava koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Kävelyn houkuttelevuu-den koetaan hieman parantuneen vuosien aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön olosuhteiden parantamisen ja uuden väy-lästön rakentamisen. Merkittäväksi koettiin myös kävelyn ilmapiirin parantuminen. Kävelyn edis-tämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät talvikunnossapidon tehostamista, suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden parantamista sekä kävely-ympäristön laadullista kehittämistä.


SISÄLLYSLUETTELO Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskyselyn tutkimusraportti 2016.................................... 1 1. Johdanto .................................................................................................................... 4

1.1 Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet ............................................................... 4 2. Kyselytutkimus ......................................................................................................... 5

1.1 Pyöräily ............................................................................................................... 5 1.1.1 Kesä- ja talvipyöräily ........................................................................... 5 1.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset ............................................. 6 1.1.3 Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin ..................................... 7 1.1.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2012−2016 aikana ...................... 9 1.1.5 Pyöräilyn houkuttelevuus .................................................................. 10 1.1.6 Pyöräilyn edistäminen........................................................................ 11 1.1.7 Seudullinen pyöräilyn opastus ........................................................... 11

1.2 Kävely ............................................................................................................. 12 1.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus .......................................... 12 1.2.2 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin ...................................... 13 1.2.3 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa .................. 15 1.2.4 Liikuntarajoitteiset ............................................................................. 15 1.2.5 Kävelyn houkuttelevuus .................................................................... 16 1.2.6 Kävelyn edistäminen.......................................................................... 17

3. Yhteenveto ja päätelmät .......................................................................................... 18 LIITTEET:

1. Tyytyväisyyskyselyn aluejakokartta


1. JOHDANTO

1.1 Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet

Vuosina 2009−2011 Tampereen kaupunki osallistui Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen suorittamaan PYKÄLÄ-projektiin, jonka yhteydessä tehtiin käyttäjäkysely Tampereen pyöräily- ja kävelyolosuhteiden tasosta. Vuosina 2012, 2013 ja 2015 suoritettiin uusia kyselyitä, joiden tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempaa tarkemmin Tampereen asukkaiden mie-lipiteet pyöräily- ja kävelyolosuhteista ja verrata tuloksia aiempien vuosien kyselytuloksiin. Vuo-sien 2011–2015 kyselytutkimuksista saatu vastausmateriaali toimii vertailupohjana tälle tutkimuk-selle.

Työn tavoitteena on saada tietoa Tampereen seudun asukkaiden pyöräily- ja kävelyväylien käyt-tökokemuksista. Mielipiteet Tampereen pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista kartoitetaan alueel-lisesti. Tarkoituksena on tutkia, miten mielipiteet ovat kehittyneet edellisiin kyselytutkimuksiin ver-rattuna. Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa arvioitaessa kaupunkistra-tegiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista parantaa käyttäjien tyytyväisyyttä kävelyn ja pyö-räilyn väylästöön. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Tampereen liikennesuunnittelussa sekä kes-kusta-alueen kehittämisessä.

Tutkimuksessa paneudutaan pyöräilyn ja jalankulun olosuhteisiin koko kaupungin alueella. Tam-pereella on tiedostettu muun muassa PYKÄLÄ-projektin ja monien muiden selvityksien avulla useita pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä ongelmia, joihin on pyritty löytämään ratkaisuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita onkin kehitetty vauhdilla viimevuosien aikana. Tämän työn tärkeimpänä tutki-musongelmana on selvittää, miten asukkaiden mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuo-den aikana. Samalla tarkastellaan, onko kaupunki onnistunut lisäämään pyöräilyn ja kävelyn hou-kuttelevuutta aikaisemman tutkimuksen jälkeisillä toimenpiteillään. Lisäksi selvitetään keinoja ja-lankulun ja pyöräilyn liikkujamäärien kasvattamiseksi. Tietoa saadaan lisäksi muun muassa ih-misten liikkumistottumuksista ja asenteista. Kyselyn avulla voidaan löytää myös ongelmakohtia ja kehitettäviä osa-alueita Tampereen pyöräily- ja kävely-ympäristöstä.

Tutkimusraportti sisältää kolme lukua. Johdanto-kappaleessa esitellään tutkimuksen taustat ja tavoitteet. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia eri osa-alueilla ja kartoitetaan pyöräilyn sekä kävelyn koettu nykytila Tampereella. Tämän jälkeen tilannetta verrataan pääosin vuosien 2013 ja 2015 tutkimustulosten kanssa. Kolmannessa luvussa kootaan tärkeimpiä tuloksia yhteen ja tehdään johtopäätöksiä. Samalla arvioidaan myös työn onnistumista ja tulosten luotet-tavuutta.


2. KYSELYTUTKIMUS Tyytyväisyyskysely suoritettiin kaikille avoimena Internet-kyselynä, joka koostui monivalintakysy-myksistä sekä avovastauskentistä. Kysely oli suunnattu Tampereen seudun asukkaille, ja tavoit-teena oli saada tietoa Tampereen pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista. Kysely suoritettiin aikavä-lillä 28.9.−16.10.2016, ja vastaajia seudulliseen kyselyyn saatiin yhteensä 1568. Sähköisen ky-selyn lisäksi näkörajoitteisille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköpostitse.

Seudulliseen kyselyyn vastanneista 54 % (807 vastaajaa) asuu Tampereella ja lähes kaikki muut naapurikunnissa. Tampereella asuvista vastaajista varsin suuri osa, noin 28 %, asuu keskus-tassa. Myös keskustan vieressä sijaitseva Kalevan ja Järvensivun alueet ovat suhteellisen vah-vasti edustettuna 10 %:n osuudella tamperelaisista. Ikäryhmittäin suurimmiksi vastaajaryhmiksi Tampereella nousivat 35–49- ja 50–65-vuotiaat. Sukupuolijakautumassa naisilla oli miehiä sel-västi suurempi edustus 63 %:n osuudella vastaajista. Itsensä jollain tasolla liikuntarajoitteiseksi ilmoittaneita oli noin 4,2 % vastaajista.

1.1 Pyöräily

Pyöräilyn kohdalla tutkittiin pyöräilyolosuhteita ja pyöräväylien laatua Tampereella. Näitä tietoja voidaan vertailla vuosina 2011–2015 tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Samalla tutkittiin myös pyöräi-lyn houkuttelevuuden kehitystä asukkaiden oman näkemyksen mukaan. Tutkimuksessa selvitet-tiin myös asukkaiden asennoitumista pyöräilyn lisäämiseen. Kyselystä saatiin tietoa myös teh-dyistä pyörämatkoista talvi- ja kesäaikana, niiden pituuksista ja tarkoituksista.

1.1.1 Kesä- ja talvipyöräily

Perustietojen ohella selvitettiin ihmisten pyöräily- ja kävelytottumuksia kesä- ja talvikautena. Ky-selyyn vastanneista 87 % kertoo pyöräilevänsä ainakin kerran viikossa kesäkautena, ja noin 58 % pyöräilee vähintään viitenä päivänä viikossa. Vain noin 13 % vastaajista ei pyöräile juuri lain-kaan. Kyselyyn vastanneiden pyöräilyaktiivisuutta kesäkaudella on esitetty tarkemmin kuvassa 1.

Kuva 1. Pyöräilyaktiivisuus kesäkauden aikana

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tampere2011

Tampere2012

Tampere2013

Tampere2015

Tampere2016

Pyöräilyaktiivisuus kesäkaudella

Lähes päivittäin

Noin kerran viikossa

Harvemmin kuin kerranviikossaEi juuri lainkaan/Eikoskaan


Kuva 2. Pyöräilyaktiivisuus talvikauden aikana

Vuosien 2015 ja 2016 kyselyissä aktiivisten talvipyöräilijöiden osuus on ollut selvästi suurempi kuin vielä 2010-luvun alkuvuosina. Talvipyöräilyn suosion kasvu näkyy myös talvipyöräilyn liiken-nemäärien kasvuna viimeisen viiden vuoden jaksolla tarkasteltuna. Tuloksia esitellään tarkemmin kuvassa 2.

1.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset

Kyselyn perusteella pyörällä tehtävien matkojen keskimääräiset pituudet vaihtelevat merkittävästi eri asuinalueiden välillä. Keskimääräiset matkapituudet vaihtelevat keskustan alueen reilusta kol-mesta kilometristä Atalan-Olkahisen ja Vuoreksen alueen yli yhdeksään kilometriin. Aiempiin tut-kimuksiin verrattuna keskimääräisen pyöräilymatkan pituus ei ole juurikaan muuttunut vaan mat-kan pituus on pysynyt tasaisesti noin 5 kilometrin pituisena. Pyöräilymatkojen pituuksia on esitelty tarkemmin alueittain kuvassa 3.

Kuva 3. Pyöräilymatkojen pituusjakauma eri alueilla

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tampere2011

Tampere2012

Tampere2013

Tampere2015

Tampere2016

Pyöräilyaktiivisuus talvella

Lähes päivittäin

Noin kerran viikossa

Harvemmin kuin kerranviikossaEi juuri lainkaan/Eikoskaan


Yli 65 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä pyörää ensisijaisesti työ- tai koulutukseen liittyviin matkoihin. Runsaasti pyöräilymatkoja tehdään myös vapaa-ajan harrastuksiin sekä kuntoilutar-koituksissa. Pyörämatkojentarkoituksia eri vuosien kyselyissä on esitelty kuvassa 4.

Vuosien 2011–2016 aikana tehdyissä kyselyissä työmatkaliikenteen osuus pääasiallisena pyö-räilymatkan kohteena on kasvanut merkittävästi.

Kuva 4. Pyörämatkojen ensisijainen tarkoitus eri kyselyissä

1.1.3 Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin

Pyöräilyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 95 % pyöräilyn kysymyksiin vastanneista. Pyöräilyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, pyöräilyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta, pyöräily-ystävälli-syyttä ja pyöräpysäköintimahdollisuuksia. Kyselystä saatuja keskiarvotuloksia arvioidaan seuraa-vasti: arvot 1−2,4 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,5−3,5 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,6−5 hyvää tasoa. Alueen Kämmenniemi-Terälahti-Nurmi-Sorila vastaajamäärä jäi kyselyssä niin vähäiseksi että kyseisen alueen tuloksista ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tampere 2011

Tampere 2012

Tampere 2013

Tampere 2015

Tampere 2016

Tavanomaisen pyöräilymatkan tarkoitus

Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta


Taulukko1. Tyytyväisyys pyöräilyväylästöön ja olosuhteisiin alueittain

ka 2016 Atala-

Olkahinen Epilä- Kalkku

Hatanpää- Härmälä

Hervanta- Hallila

Kaleva- Järvensivu

Pyöräilyväylien määrä 3,34 3,79 3,71 3,20 3,43 3,20

Pyöräilyn sujuvuus 2,90 3,50 3,33 2,83 2,92 2,64

Pyöräilyväylien laatutaso 2,57 2,93 3,04 2,41 2,32 2,42

Pyöräilyväylien kunto 2,99 3,36 3,08 3,05 2,72 3,34

Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,45 3,86 3,67 3,55 3,64 3,25

Liikenneturvallisuuden tunne 2,96 3,64 3,17 3,05 3,08 2,79

Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla

2,38 2,64 2,74 2,10 2,42 2,28

Keskustan alue

Kissanmaa- Petsamo

Kämmenn.-Terälahti-

Nurmi-Sor.

Lielahti- Lentävän-

niemi

Linnainmaa- Leinola

Lukonmäki- Kaukajärvi








1,95 2,35 2,00 2,61 2,37 2,42

Messukylä- Takahuhti

Pispala- Tahmela

Peltolammi Multisilta

Tesoma- Lamminpää

Viinikka- Koivistonkylä Vuores








2,63 2,27 2,39 2,50 2,47 2,25

Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5–3,5 Hyvä 3,6-5

Koko Tampereen alueella kyselyssä parhaimmat arvosanat saivat pyöräily-ympäristön miellyttä-vyys sekä pyöräilyväylien määrä, jotka saivat kaikilla tutkimusalueilla vähintään tyydyttävän arvo-sanan. Kyselyssä huonoimman arvosanan sai tilapäisten pyöräilyjärjestelyiden taso, joka sai kokonais-arvosanaksi 2,38. Yhdeksällä tutkimusalueella 17:sta koettiin väliaikaisten liikennejärjestelyiden olevan huonolla tasolla. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 1.


Taulukko2. Tyytyväisyys pyöräpysäköintimahdollisuuksiin alueittain

ka 2016 Atala-



Hervanta- Hallila

Kaleva- Järvensivu

Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä

2,56 2,92 3,00 2,57 2,62 2,36

Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla

2,81 3,00 3,09 2,70 2,82 2,61

Keskustan alue

Kissanmaa- Petsamo


Nurmi-Sor.


niemi

Linnainmaa- Leinola



2,57 2,45 2,00 2,81 2,82 2,41


2,74 2,87 2,50 3,28 3,26 2,80


Pispala- Tahmela

Peltolammi Multisilta

Tesoma- Lamminpää



3,03 2,44 2,33 2,46 2,29 2,40


2,94 2,65 2,41 2,64 2,53 2,86


Taulukossa 2 on esitetty käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräpysäköintimahdollisuuksiin joukkoliiken-teen pysäkeillä ja julkisilla alueilla. Vastaajat ovat kokeneet Tampereen alueella pyöräpysäköinti-mahdollisuudet julkisilla alueilla olevan tyydyttävällä tasolla. Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin osalta vastaajat ovat huomattavasti tyytymättömämpiä ja viisi aluetta seitsemästätoista sai kyse-lyssä huonon arvosanan.

1.1.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2012−2016 aikana

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tyytyväisyys pyöräily-ympäristöön ja pyöräilyn sujuvuuteen on lisääntynyt selvästi vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Pyöräilyväylien kunnon ja pyörä-pysäköinnin osalta vastaajien tyytyväisyys on hieman heikentynyt. Tarkemmin tuloksia on esitelty taulukossa 3.

Taulukko3. Tyytyväisyys pyöräilyn osa-alueisiin Tampereella vuosina 2012–2016

v.2012 v.2013 v.2015 v.2016 Pyöräilyn sujuvuus 2,70 2,80 2,57 2,90

Pyöräilyväylien kunto 3,00 3,10 2,84 2,99

Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,00 3,10 3,13 3,45


3,00 3,00 2,71 2,81



1.1.5 Pyöräilyn houkuttelevuus

Pyöräilyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 5. Vuoden 2016 tutkimuksessa 53 pro-senttia vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden ai-kana. Edelliseen vuonna 2015 suoritettuun tutkimukseen verrattuna pyöräilyn houkuttelevuuden kasvu pysyi lähes ennallaan. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2013 kyse-lyssä ei ollut mahdollista vastata houkuttelevuuden heikentyneen.

Kuva 5. Pyöräilyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa

Kyselyssä vastanneiden mukaan pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osalla vas-taajien mukaan on myös pyöräilyn ilmapiirin kannustavuus. Pyöräilyn houkuttelevuuden jakautu-mista on esitetty tarkemmin kuvassa 6.

Kuva 6. Pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syyt


1.1.6 Pyöräilyn edistäminen

Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös pyöräilyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmiksi te-kijöiksi nousivat risteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen, pyöräteiden laadun pa-rantaminen ja uusien väylien rakentaminen, jotka valitsivat yli 50 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousi myös talvikunnossapidon parantaminen. Kyselyyn vastanneista noin 17 prosenttia ilmoitti jo pyöräilevänsä niin paljon kuin mahdollista.

Kuva 7. Pyöräilyä lisäävät osa-alueet

1.1.7 Seudullinen pyöräilyn opastus

Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös vuonna 2015 käyttöön otetun seudullisen pyöräilyn viitoi-tusjärjestelmän toimivuutta. Kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä 81 prosenttia koki uusien opas-teiden helpottaneen pyöräreitillä pysymistä. Reitillä pysymisen lisäksi uudet opastetaulut saivat kyselyvastauksissa kiitosta ja niitä toivottiin otettavan laajemmin käyttöön myös pyöräilyn pääreit-tien ulkopuolella.

Avovastauksissa esille nousi myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Yleisimpänä yksittäisenä asiana esille nousi opastejärjestelmässä käytettyjen punaisten väylänumeroiden tarkoitus, joka oli jäänyt edelleen osalle vastaajista epäselväksi. Reittinumeroiden lisäksi palautteissa esille nousi vahvimmin esille toive opastekartoista, joista alueen pyöräilyreitistöön voisi tutustua.


1.2 Kävely Kyselyn avulla tutkittiin kävelyolosuhteita ja kävelyväylien laatua keskustassa sekä asukkaiden omilla asuinalueilla samalla tavalla kuin pyöräilyn kohdalla. Saatuja tuloksia vertaillaan vuosina 2012–2015 tehtyjen kyselyiden tuloksiin.

1.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus

Kyselyyn vastanneista noin 83 % kävelee keskustassa lähes päivittäin tai kerran viikossa. Vain alle 1 prosentti ei kulje keskustan alueella juuri lainkaan. Kuvassa 8 on keskustassa liikkumisen yleisyys esitetty tarkemmin. Vuosien 2012–2016 aikana kävelyaktiivisuus keskustassa on lisään-tynyt selvästi.

Kuva 8. Kävelyaktiivisuus Tampereen keskustassa

Kävelymatkoista koulu- ja opiskelumatkojen osuus on kasvanut merkittävästi aiempiin tutkimuk-siin verrattuna. Muutosta selittää nuorten vastaajien määrän lisääntyminen kouluille suunnatun tiedottamisen ansiosta. Koulu- ja opiskelumatkojen lisääntymisestä huolimatta työ- ja asiointimat-kat ovat edelleen yleisimmät syyt kävelymatkoihin. Matkojen tarkempi jakautuminen on esitetty kuvassa 9.

Kuva 9. Kävelymatkojen tarkoitus Tampereella

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tampere 2013

Tampere 2015

Tampere 2016

Tavanomaisen kävelymatkan tarkoitus

Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta


1.2.2 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin

Kävelyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 65 % kävelyn kysymyksiin vastanneista. Kä-velyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, kävelyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, esteettömyyttä sekä liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta päi-vällä sekä pimeällä. Arvot 1−2,4 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,5−3,5 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,6−5 hyvää tasoa.

Taulukko4. Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin alueittain

ka 2016 Atala-



Hervanta- Hallila

Kaleva- Järvensivu

Kävelyväylien määrä 4,03 4,40 3,89 3,87 4,12 3,98

Kävelyn sujuvuus 3,79 4,13 3,83 3,68 3,76 3,80

Kävelyväylien laatutaso 3,42 3,60 3,50 3,26 3,47 3,49

Kävelyväylien kunto 3,64 4,07 3,61 3,65 3,56 3,76

Esteettömyys 3,67 4,31 3,72 3,47 3,67 3,45

Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,90 4,47 3,88 3,81 3,65 3,73

Liikenneturvallisuuden tunne 3,51 3,60 3,35 3,19 3,64 3,36 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden koh-dalla 3,12 3,33 3,24 2,65 3,15 3,09

Levähdys- ja oleskelupaikat 3,03 2,90 3,24 3,10 3,06 3,19

Keskustan alue

Kissanmaa- Petsamo


Nurmi.-Sor.


niemi

Linnainmaa- Leinola

Lukon-mäki-

Kaukajärvi





Esteettömyys 3,40 4,07 2,50 3,86 3,75 3,26



Levähdys- ja oleskelupaikat 3,18 3,47 2,50 3,00 3,17 2,95


Peltolammi- Multisilta

Pispala- Tahmela

Tesoma- Lamminpää

Viinikka- Koiviston-

kylä Vuores





Esteettömyys 3,78 4,40 3,62 4,08 3,81 3,33



Levähdys- ja oleskelupaikat 3,56 3,00 3,14 3,00 3,12 2,00 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5–3,5 Hyvä 3,6-5


Koko kaupungin alueella kyselyssä vastaajat antoivat eniten positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät vuoden 2016 kyselyssä löytyivät Lielahti-Lentävänniemi alueelta, kun taas tyytymättömimmät löy-tyvät vuoden 2015 kyselyn tapaan Pohjois-Tampereelta. Kyselyssä huonoimmat arvosanat osa-alueista sai tilapäisten kävelyjärjestelyiden taso. Vuorek-sen ja keskustan asukkaat antoivat muihin kaupunginosiin verrattuna asuinalueensa väliaikaisille liikennejärjestelyille huomattavan huonon arvosanan. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty tau-lukossa 4. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta alueittain on esitetty taulukossa 5. Taulukosta käy ilmi että vastaajat pitävät asuinalueidensa turvallisuutta valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosana putoaa osassa kaupunginosista tyydyttävälle tasolle. Taulukko5. Sosiaalisen turvallisuuden tunne alueittain Tampereella

ka 2016 Atala-



Hervanta- Hallila

Kaleva- Järvensivu

Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä

4,05 4,33 3,82 4,13 3,88 4,23

Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä

3,03 3,21 3,00 3,40 2,94 3,66

Keskustan alue

Kissanmaa- Petsamo


Nurmi-Sor.


niemi

Linnainmaa- Leinola



3,97 4,19 4,00 4,56 4,42 3,84


3,16 2,88 4,00 3,89 3,25 2,75

Messu-kylä-

Takahuhti

Peltolammi- Multisilta

Pispala- Tahmela

Tesoma- Lamminpää



4,05 4,10 3,73 3,75 4,21 3,67


3,42 3,10 3,14 2,58 3,21 3,67



1.2.3 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa

Keskustan kävelyväylien tyytyväisyyttä tutkittiin keskustassa asuvien ja keskustan ulko-puolella asuvien näkökulmasta sekä eri ikäryhmien välillä. Kävelyn olosuhteet keskus-tassa saivat kyselytutkimuksessa keskimäärin miltei hyvän arvosanan. Verrattaessa tau-lukossa 6 esitettyjä tuloksia käy ilmi että levähdys- ja oleskelupaikkoja lukuun ottamatta arvosanat parantuivat selvästi vuoden 2015 kyselyyn verrattuna.

Taulukko6. Tyytyväisyys keskustan kävelyominaisuuksiin eri vuosien tutkimuksissa

1.2.4 Liikuntarajoitteiset

Kyselyssä selvitettiin myös liikkumista haittaavan esteen omaavien henkilöiden mielipi-teitä asuinalueidensa ja kaupungin keskustan liikkumismahdollisuuksiin. Kyselyyn saa-tiin vastauksia yhteensä 27 liikuntarajoitteiselta henkilöltä. Tuloksista käy ilmi että kesä-aikana vastaajat pitävät liikkumismahdollisuuksiaan omilla asuinalueilla sekä keskus-tassa hyvinä, mutta talviaikana mahdollisuuksien koetaan putoavan tyydyttävälle tasolle. Tarkemmin tuloksia on esitetty taulukossa 7. Kyselyyn saatujen avovastausten sisältö tukee hyvin taulukon sisältöä, sillä erityisesti tal-vikunnossapidon ongelmat nousivat vahvasti esiin saaduissa palautteissa. Talvikunnos-sapidon aiheuttamien liikkumisongelmien lisäksi avovastauksissa nousivat useita kertoja esiin korkeista reunakivistä aiheutuneet ongelmat sekä jalkakäytävillä ja yhdistetyillä väylillä liikkuvista pyöräilijöistä aiheutuvat vaaratekijät.

Taulukko7. Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuudet

Tampere 2013 Tampere 2015 Tampere 2016

Kävelyväylien kunto 3,7 3,5 3,7

Esteettömyys 3,4 3,4 3,7

Levähdys- ja oleskelupaikat 3,3 3,2 3,1

Kävelyn sujuvuus 3,8 3,5 3,8


2015 2016 Liikkumismahdollisuudet asuinalueellasi kesällä 3,60 3,89

Liikkumismahdollisuudet asuinalueellasi talvella 2,64 3,23

Liikkumismahdollisuudet keskustassa kesällä 3,34 3,85

Liikkumismahdollisuudet keskustassa talvella 2,63 3,00



1.2.5 Kävelyn houkuttelevuus

Kävelyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 10. Vuoden 2016 tutkimuksessa 34 pro-senttia vastanneista koki kävelyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden ai-kana. Edelliseen vuonna 2015 suoritettuun tutkimukseen verrattuna kävelyn houkuttelevuuden kasvu pysyi lähes ennallaan. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2015 kyse-lyssä alkaen vastaajien oli ensikertaa mahdollista kertoa kävelyn houkuttelevuuden heikenty-neen.

Kuva 10. Kävelyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa

Kyselyssä vastanneiden mukaan kävelyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen kävelyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osassa vas-taajien mukaan on myös yleisilmapiirin muuttuminen kävelyä kannustavaksi. Kävelyn houkuttele-vuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 11.

Kuva 11. Kävelyn houkuttelevuuden kasvun syyt

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tampere2013

Tampere2015

Tampere2016

Lisääntynyt paljon

Lisääntynyt

Pysynyt samana

Heikentynyt

EOS

4,8 %

36,0 %

15,2 %

9,6 %

7,2 %

16,8 %

56,0 %

42,4 %

Muu syy

Kävelyn kannustava yleisilmapiiri

Kävelyn näkyvyys mediassa

Kampanjat, Tapahtumat ja Markkinointi

Turvallisuuden tunteen lisääntyminen

Lisääntyneet istuin- jaoleskelumahdollisuudet

Nykyisen kävelyinfran parantaminen

Uudet väylät ja muu uusi infrastruktuuri


1.2.6 Kävelyn edistäminen

Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös kävelyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmäksi te-kijäksi nousi talvikunnossapidon parantaminen, jonka valitsi 40 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousivat myös, suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä kävely-ympä-ristön kehittäminen, jotka esiintyivät noin 38 prosentissa vastauksista. Kyselyyn vastanneista alle 17 prosenttia ilmoitti jo kävelevänsä niin paljon kuin mahdollista.

Kuva 12. Kävelyä lisäävät osa-alueet

4,4 %

16,6 %

4,2 %

5,4 %

7,5 %

5,6 %

5,2 %

40,0 %

17,8 %

38,6 %

37,5 %

7,5 %

32,3 %

34,9 %

31,1 %

27,6 %

ei mikään

Kävelemme jo niin paljon kuin mahdollista

Kunnolliset sosiaalitilat määränpäässä

Kävelytapahtumat

Kävelyreiteistä tiedottaminen

Kävelyn terveyshyödyistä tiedottaminen

Liikkumiskasvatuksen lisääminen kouluissa

Kävelyväylien talvikunnossapidon tehostaminen

Autoliikenteen nopeusrajoituksen alentaminen

Suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden…

Kävely-ympäristön kehittäminen (vihreys, siisteys)

Kävelyreittien viitoituksen ja opasteiden parantaminen

Kävelyreittien varustelun parantaminen

Kävelyväylien laadun parantaminen

Lähipalveluiden lisääntyminen

Kävelypainotteisten alueiden ja katujen rak.…


3. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tutkimuksessa on onnistuttu hyvin kartoittamaan pyöräilyn ja kävelyn tila Tampereella. Tietoa on saatu myös pyöräilijöiden tekemistä matkoista, niiden pituuksista ja tarkoituksista. Saatuja tietoja on verrattu vuosina 2011–2015 tehtyjen kyselyiden tuloksiin ja pyritty näkemään kehityssuuntia. Tämän tukena on ollut houkuttelevuuden muutoksen arvioiden tarkastelu ja avoimesta palaut-teesta saatu tieto. Kyselyssä on selvitetty kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja pyöräväylien laatua kuvaavia tekijöitä Tampereen yleistilanteen lisäksi yhteensä 17 eri alueelta.

Pyöräilyn tyytyväisyyskyselyssä eniten positiivista palautetta annettiin pyöräilyväylien mää-

rästä sekä pyöräily-ympäristön miellyttävyydestä. Pyöräilyolosuhteiden osalta kaupungin tyyty-väisimmät asukkaat löytyivät Atala-Olkahinen alueelta, vastaavasti heikoimmat arvosanat annet-tiin pyöräilyolosuhteille Pohjois-Tampereella.

Lievä enemmistö vastaajista koki pyöräilyn houkuttelevuuden parantuneen viimeisen kah-den vuoden aikana. Merkittävimmiksi pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoit-tivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Pyöräilyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät pyöräteiden laadun parantamista sekä risteysten suju-vuuden ja turvallisuuden parantamista.

Verrattuna aiemmista kyselyistä kerättyihin tietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät ar-viot ovat jonkin verran muuttuneet. Pyöräilyolosuhteisiin saadut arviot ovat muuttuneet hieman paremmiksi. Erityisesti pyöräily-ympäristön viihtyisyyttä ja pyöräilyn sujuvuutta verratessa mieli-piteet ovat muuttuneet selvästi aiempia vuosia positiivisemmiksi. Suurin kritiikki kohdistui edellis-vuoden kyselyn tapaan työnaikaisten liikennejärjestelyjen hoitoon.

Tutkimustulosten mukaan ihmiset suhtautuvat positiivisesti polkupyöräilyn lisäämiseen kau-pungissa ja saatujen avovastausten pohjalta käy selvästi ilmi, että monet kuntalaiset ovat haluk-kaita osallistumaan pyöräilyn kehittämiseen Tampereella.

Kävelyn kyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta

kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisim-mät kävelijät löytyvät Lielahti-Lentävänniemi ja Atala-Olkahinen alueilta, kun taas tyytymättömim-mät löytyvät Pohjois-Tampereelta sekä Vuoreksesta.

Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään Tampereella valoisan aikaan hyvänä, mutta pi-meällä arvosanat putoavat monin aluein tyydyttävälle tasolle. Selvästi turvattomimmaksi alueeksi kävelijät kokivat edellisvuoden tapaan Tesoma-Lamminpää alueen.

Kyselyssä kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman kasvaneen 2015 ja 2016 aikana. Mer-kittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön pa-rantamisen ja uuden rakentamisen. Merkittäväksi koettiin myös kävelyyn kannustavan ilmapiirin Tampereella. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät suojatieturvallisuu-den parantamista, talvikunnossapidon ja puhtaanapidon tehostamista sekä väylästön kehittä-mistä viihtyisämmäksi.

Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia selvitettiin kyselyssä keskustassa sekä koko Tampereen alueella. Vastauksissa havaittiin että koko kaupungin alueella liikkumismahdollisuu-det heikkenevät selvästi talvikauden aikana. Vuoden 2016 kyselyssä vastaajat kokivat liikkumis-mahdollisuutensa selvästi paremmiksi kuin vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä.

Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 Tampere

liikenteen kehitys tampereella...kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely2016 4 1.5.2017 1....

Documents