3!,/. 3%5$5. · kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen 1 ... monista asuinrakennuksista puuttuvat...

Salon seudun liikennejärjestelmä 2020Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen

1

TIIVISTELMÄ

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma on yksi Salon seudun liikennejärjestelmä 2020 -suunnitelman kuudesta osasuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelma on yhteisesti laadittu eh-dotus, johon seudun toimijat ottavat virallisesti kantaa liikennejärjestelmäsuunnitelman jatko-prosessin yhteydessä. Kannanottojen perusteella laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelmanyhteenvetoraportti ja yhteinen aiesopimusehdotus lähivuosien toimenpiteiksi.

Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiselle asetettiin neljä tavoitetta:

1. Kävelyn ja pyöräilyn suosio itsenäisinä liikennemuotoina ja matkaketjujen luontevinaosina kasvaa

2. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien ja -tapaturmien määrä sekä kulkijoiden turvat-tomuuden tunne vähenee

3. Liikkumisympäristöt ovat esteettömiä ja toimivia kaikille asukkaille4. Liikkumisympäristöt ovat viihtyisiä ja miellyttäviä paikkoja olla ja liikkua jalan tai pyörällä

Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten kannalta on ratkaisevan tärkeää, että matkanpituuksienkasvua hillitään maankäytön suunnittelulla. Pelkästään henkilöautoon tukeutuvia, muustayhdyskuntarakenteesta irrallisia asuin- ja työpaikka-alueita sekä laajamittaista hajarakenta-mista tulee välttää. Jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lähipalvelujen säilymistä ja kehit-tymistä on tuettava. Nykyisen palveluverkon suurimpia puutteita ovat päivittäistavarakaupanpuuttuminen Salon Tupurista ja Särkisalon kirkonkylästä. Kouluverkkoratkaisuissa tulisi vält-tää koulukuljetuksia. On arvokas asia, että lapset kävelevät tai pyöräilevät kouluun. Liikun-nan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa, mutta erityisenhuolestuttavaa on, että myös lapset liikkuvat nykyisin liian vähän.

Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Tärkeitä toimenpiteitäovat hankkeet keskustojen parantamiseksi jalankulkuystävällisemmäksi mm. Salossa, Hali-kossa ja Somerolla. Viihtyisän kävely- ja pyöräilyreitistön toteuttamisessa voidaan myös käyt-tää hyväksi jokirantoja, puistoja ja hiljaisia tonttikatuja. Suunnitelmassa on ehdotettu, ettäSalon-Halikon alueelle ja Someron keskustaan rakennetaan nykyistä väylästöä parantamallaja täydentämällä tärkeimpiin kulkusuuntiin johtavia, pääkatuverkosta erillisiä laaturaitteja:

Somero: ��keskusraitti Pappila/terveyskeskus-keskusta-Joensuu

Salo-Halikko: ��keskustaraitti Vilhonkatu-tori-Pahkavuori/Tupuri��jokivarsiraitti Viitannummi-jokiranta-Ollikkala/Vanha Perttelintie��radanvarsiraitti Sirkkula-rautatieasema-Halikon keskusta-Mustamäki

Salon ympäristöön ja Someron keskustaajamaan on laadittu ehdotukset kevyen liikenteentavoiteverkoiksi. Somerolla pyritään koko taajama-alueen kattavan kevyen liikenteenverkoston toteuttamiseen nopeasti ja edullisesti käyttämällä hyväksi mm. polkuja,puistoalueita ja hidaskatuja. Salossa on tavoitteena täydentää Salon-Halikon taajama-alueennykyistä väylästöä sekä vähitellen jatkaa verkostoa ympäröiviin taajamiin uusia väyliärakentamalla ja hiljaisia katuja ja yksityisteitä hyväksi käyttämällä.

Koko seutukunnan alueelta nousi esiin noin 180 kevyen liikenteen väylä- tai alikulkutoivetta.Yleisille teillä toivotaan rakennettavan noin 150 km uusia kevyen liikenteen väyliä tai polku-teitä ja 16 alikulkua, joiden yhteenlasketut kustannukset ovat noin 20-25 M€. Nykyisellä ra-hoitustasolla näin suuren hankejoukon toteutuminen on kaukana tulevaisuudessa. Hanke-ryhmä esittääkin rahoitustason nostamista lähivuosina. Kevyen liikenteen verkon laajentues-sa ja ikääntyessä myös sen kunnon ylläpitoon tulee panostaa nykyistä enemmän.


2

Viiden vuoden kuluessa toteutettaviksi esitettyjen yleisten teiden kärkihankkeiden (21 km, 4alikulkua) ja kuntien kärkihankkeiden (6 km, 1 jokisilta ) kustannukset ovat yhteensä 4,9 M€:��vt 1:n turvallisuuspakettiin sisältyvät Suomusjärven kevyen liikenteen hankkeet 0,4 M€��nykyisen vt 1:n muutos seututieksi mt 110, 1. vaiheen kevyen liikenteen hankkeet 1,1 M€��muut yleisten teiden kärkihankkeet 2,5 M€��kuntien kärkihankkeet 0,9 M€

Lisäksi uusien kaava-alueiden myötä kärkihankkeiksi tulee lähivuosina vielä nousemaan yh-teiskustannuksiltaan noin 2,6 M€:n hankejoukko.

Kevyen liikenteen turvallisuutta ei pystytä parantamaan riittävästi pelkästään uusia väyliä jaalikulkuja rakentamalla. Monin paikoin tehokkaampi, helpommin toteutettava ja ympäristöönsopivampi toimenpide on liikenteen rauhoittaminen asuntoalueilla, keskustoissa ja taajama-teillä. Kärkitoimia ovat myös tienylityskohtien turvaaminen mm. suojatiesaarekkeilla ja ajora-tamerkintöjen käytön laajentaminen. Taajamien läpi kulkevien pää- ja seututeiden turvatto-muutta vähennetään ensisijaisesti alikuluilla, väylillä ja ohitusteillä siten, että myös tieliiken-teen sujuvuustavoite otetaan huomioon. Ennen niiden toteutumista turvallisuus varmistetaanajonopeuksia rajoittamalla. Yhdysteillä turvallisuutta parannetaan alentamalla ajonopeuksiaja rakentamalla kevyen liikenteen väyliä. Eritasojärjestelyjä tehdään vain erityistapauksissa.

Liukkaudentorjunnan tehostaminen vähentää jalankulkijoiden liukastumistapaturmia, jotkaovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja kustannus. Pienillä lisäkustannuksilla voi-daan saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa liukkaudentorjun-nan merkitys korostuu entisestään vanhusväestön kasvaessa. Tehokkaan talvihoidon avullavoidaan myös lisätä talviajan pyöräilyä. Keinoja talvihoidon parantamiseksi ovat menetelmienja laatuvaatimusten kehittäminen, täsmähoito, hoitovastuiden selkeyttäminen ja vastuurajatylittävien reittien yhtenäinen hyvä hoito. Liukastumistapaturmia voidaan ennaltaehkäistämyös valistuksella ja kannustamalla pitävämpien jalkineiden ja liukuesteiden käyttöön.

Esteetön jalankulkuympäristö antaa vanhuksille, vammaisille ja muiden liikkumisesteisilleihmisille mahdollisuuden liikkua omatoimisesti jokapäiväisessä asuinympäristössään. Samal-la esteetön ympäristö helpottaa myös esimerkiksi raskaiden kantamusten tai lastenvaunujenkanssa liikkuvia asukkaita. Olemassa olevan ympäristön puutteiden selvittämiseksi kuntien jatiepiirin on tarpeen kartoittaa ongelmat. Tarvittavat toimenpiteet voidaan jakaa normaalintoiminnan puitteissa tehtäviin parannuksiin, nykyisten toimintatapojen muutoksiin sekä tar-kempaa suunnittelua ja ohjelmointia edellyttäviin investointeihin. Uutta rakennettaessa tuleeaina ottaa huomioon ratkaisujen toimivuus liikkumisesteisten henkilöiden kannalta.

Pyöräpysäköintiä on helppo parantaa. Monista asuinrakennuksista puuttuvat riittävän tila-vat, helposti käytettävät ja ilkivallalta suojatut pysäköintitilat polkupyörille. Kunnolliset pysä-köintipaikat tarvitaan myös työpaikalla. Kuntien rakennusjärjestykseen ja kaavoihin tulee lisä-tä määräys vaadittavista pyöräpaikoista, mikä varmistaa asian huomioon ottamisen jo raken-tamisvaiheessa. Kauppaliikkeiden pyöräpysäköinnin tasoa voidaan parantaa esimerkiksiyhteisillä telinehankinnoilla. Keskustoissa tarvitaan lisäksi yleisiä pyöräpysäköintipaikkoja.Polkupyörän käyttöä joukkoliikenteen liityntäliikenteessä edistetään parantamalla pyörienpysäköintiolosuhteita asemien ja linja-autopysäkkien yhteydessä.

Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin kehittämistä ja yhteistyötä koordinoimaan ehdotetaan pe-rustettavaksi seudullinen työryhmä, joka koostuu seudun kuntien, Turun tiepiirin, Varsinais-Suomen liiton sekä järjestösektorin ja yrityselämän edustajista. Lisäksi kaikkiin seudun kun-tiin tulee nimetä kävely- ja pyöräilyasioista vastaava yhteyshenkilö. Liikenneympäristön jasen hoidon parantamistoimien lisäksi ryhmän tehtävänä on edistää kävelyn ja pyöräilyn suo-siota ja turvallisuutta mm. tiedotuksen, tapahtumien ja järjestösektorin aktivoinnin avulla.

Salon seudun liikennejärjestelmä 2020 Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen

3

ESIPUHE

Salon seudun liikennejärjestelmä 2020 -suunnitelma laaditaan laajana yhteistyöhankkeena, jonka koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Suunnittelussa ovat mukana kaikki seudun 11 kuntaa sekä Tiehallinto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus, VR Osakeyhtiö, Linja-autoliitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman osalta.

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma E on yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman kuudesta osasuunnitelmasta. Se on seudun toimijoiden yhteinen, uudentyyppinen ehdotus kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi. Suunnitelma sisältää kevyen liikenteen väylien rakentamishankkeiden ohella myös monia muita toimenpide-ehdotuksia, joiden tavoitteena on käynnistää laajapohjainen kävelyn ja pyöräilyn edistämistyö Salon seudulla. Tästä ja muista osasuunnitelmista saatujen kannanottojen perusteella laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteenvetoraportti ja yhteinen aiesopimusehdotus liikenne-järjestelmäsuunnitelman lähivuosien toimenpiteiksi.

Kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman laatimista ohjanneeseen hankeryhmään ovat kuuluneet:

Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitto, puheenjohtaja Mika Mannervesi Halikon kunta Jorma Helminen Perniön kunta Risto Suomela Perttelin kunta Harri Kuivalainen Salon kaupunki/Tekninen virasto Urpo Sorsa Salon kaupunki/Liikuntatoimi Antti Suonpää Salon kaupunki/Kehitysvammahuolto Erkki Salminen Someron kaupunki Matti Laakso Salon yrittäjät Peter Ulmanen Linja-autoliitto Pekka Liimatainen Tiehallinto, Turun tiepiiri Kari Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti vuonna 2001 ”Jaloin” -tutkimus- ja kehittämis-ohjelman kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseksi Suomessa. Nyt tehty kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma on yksi ohjelman kehittämishankkeista. Työssä on etsitty esimerkkiä siitä, miten kävely ja pyöräily tulisi ottaa huomioon kaupunkiseutujen liikennejärjestelmä-suunnitelmatöissä.

Suunnitelman on laatinut Linea Konsultit Oy, jossa työstä on vastannut Sakari Somerpalo ja siihen ovat osallistuneet Sirpa Somerpalo, Ville Voltti ja Tarja Kettunen. Alikonsulttina toiminut Suunnittelukeskus Oy on huolehtinut seudun liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden yhteensovittamisesta kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman kanssa sekä tehnyt osan paikkatietotarkasteluista. Suunnittelukeskus Oy:ssä työstä ovat vastanneet Teuvo Leskinen ja Matti Kiljunen.

Salossa 15.4.2002

Heikki Saarento Sakari Somerpalo Varsinais-Suomen liitto Linea Konsultit Oy hankeryhmän puheenjohtaja hankeryhmän sihteeri


4

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ .........................................................................................................................1

ESIPUHE ...............................................................................................................................3

1. LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................61.1 Miksi jalan ja pyörällä?..................................................................................................61.2 Kävely ja pyöräily liikennemuotona ...............................................................................71.3 Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus .................................................................................121.4 Esteetön liikkumisympäristö........................................................................................151.5 Kävelyn ja pyöräilyn verkot .........................................................................................161.6 Tavoitteet ja keinot......................................................................................................20

2. KÄVELYÄ JA PYÖRÄILYÄ TUKEVA ASUINYMPÄRISTÖ...............................................222.1 Eheä yhdyskuntarakenne ja lähipalvelut .....................................................................222.2 Viihtyisä liikkumisympäristö.........................................................................................29

3. TURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS ...........................................................................303.1 Turvalliset matkat........................................................................................................303.2 Esteetön kulku ............................................................................................................35

4. LAADUKAS KÄVELY- JA PYÖRÄILYVERKKO................................................................384.1 Salon seudun tavoiteverkot.........................................................................................384.2 Salon-Halikon ja Someron laaturaitit ...........................................................................424.3 Uusien väylien rakentaminen......................................................................................454.4 Pyörämatkailureitistö...................................................................................................544.5 Väylien ja jalkakäytävien hoito ja ylläpito.....................................................................55

5. TOIMIVAT MATKAKETJUT..............................................................................................615.1 Polkupyörien pysäköinti ..............................................................................................615.2 Liityntäpysäköinti ja yhteydet asemille ........................................................................63

6. LIIKKUMISKULTTUURIIN VAIKUTTAMINEN ..................................................................66

7. VAIKUTUKSET ................................................................................................................67

8. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN..............................................................................698.1 Seudullinen työryhmä ja vastuuhenkilöt kuntiin ...........................................................698.2 Toteuttamisohjelma, rahoitus ja jatkotoimenpiteet.......................................................69

KIRJALLISUUTTA................................................................................................................73

SANASTOA .........................................................................................................................74

LIITTEET

1. Salon seutukunnan kuntien kevyen liikenteen hankkeet2. Salon seutukunnan yleisten teiden kevyen liikenteen hankkeet


5

TAULUKOT

1. Kuntien kevyen liikenteen verkon kärkihankkeet2. Yleisten teiden kärkihankkeet3. Kaavoituksen myötä kärkihankkeiksi nousevat kuntien hankkeet4. Kaavoituksen myötä kärkihankkeiksi nousevat yleisten teiden hankkeet5. Toimenpiteiden vaikutukset tavoitteisiin6. Väylien ja alikulkujen kärkihankkeiden kustannusyhteenveto7. Kärkitoimenpiteet ja niiden alustava aikataulu

KUVAT

1. Eri kulkutapojen osuus suomalaisten matkoista2. Eri ikäryhmien kulkutapajakauma3. Eri matkaryhmien kulkutapajakauma4. Työmatkan yleisin kulkutapa kesällä (Salon asukaskysely 2001)5. Työmatkan yleisin kulkutapa talvella (Salon asukaskysely 2001)6. Ostosmatkojen yleisin kulkutapa (Salon asukaskysely 2001)7. Mieluisin kulkutapa virkistysalueille (Salon asukaskysely 2001)8. Liikenneonnettomuuksissa kuolleet jalankulkijat ja pyöräilijät v. 1989-2000 koko maassa9. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulku-, pyörä- ja mopo-onnettomuudet Salon seutukun-

nan yleisillä teillä v. 1995-199910. Ennuste Suomen väestönkehityksestä ikäryhmittäin11. Yleisten teiden kevyen liikenteen väylät ja henkilövahinkoon johtaneet jalankulkija-, pol-

kupyörä- ja mopo-onnettomuudet sekä valtakunnalliset pyöräretkeilyreitit12. Kulkutapajakauma matkan pituuden mukaan13. 15 minuutin kävely- ja pyörämatkan päässä kuntakeskuksesta asuvien osuus14. 15 minuutin kävely- ja pyörämatkan päässä päivittäistavarakaupasta asuvien osuus15. Salon seudun kuntakeskustat ja päivittäistavarakaupat16. Someron keskustan päivittäistavarakaupat17. Salon ja Halikon keskustan päivittäistavarakaupat18. Salon seutukunnan peruskoulut ja lukiot19. Ehdotetut taajamateiden rauhoittamiskohteet20. Toimivan matkaketjun esteitä ja ratkaisuja21. Kevyen liikenteen pitkän tähtäimen tavoiteverkko Salon seutukunnassa22. Kevyen liikenteen tavoiteverkko Someron keskustassa23. Kevyen liikenteen tavoiteverkko Salon-Halikon taajama-alueella24. Someron laaturaitti25. Salon-Halikon taajama-alueen laaturaitit26. Kevyen liikenteen kärkihankkeet Salon seutukunnassa27. Kevyen liikenteen kärkihankkeet Somerolla28. Kevyen liikenteen kärkihankkeet Salon-Halikon taajama-alueella29. Kehitettävät linja-autopysäkit ja niiden pyöräpysäköinnin kehittämistarve


6

1. LÄHTÖKOHDAT

1.1 Miksi jalan ja pyörällä?

Asuinympäristön laatu. Hyvä asuinympäristö on osa kuntien asukkailleen tarjoamaa palve-lutasoa. Asukkaille on tärkeää, että asuinalueet ovat viihtyisiä, että lasten on turvallista leik-kiä lähiympäristössä ja kävellä tai pyöräillä kouluun ja että keskustoissa on julkisia paikkojaviettää aikaa ja tavata muita ihmisiä.

Hyvä kriteeri viihtyisälle ympäristölle on se, tekeekö paikassa mieli kävellä ja viipyä. Jalankulkiessa lähiympäristön laadun merkitys on suurempi kuin muilla kulkutavoilla matkattaessa,koska kävelijä ehtii kokea ympäristön kaikilla aisteillaan. Hyvä ympäristö lisää kävelijöiden jamyös pyöräilijöiden määrää, kun taas ikävässä ympäristössä ei tee mieli kulkea. Ja mitäenemmän ihmiset kävelevät ja pyöräilevät, sitä enemmän he kiinnittävät huomiota ympäris-tön laatuun.

Asukkaiden tasa-arvo. Erilaisten toimintojen saavutettavuudella jalan ja pyörällä on suurimerkitys ihmisten tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien kannalta. Esimerkiksi liian pitkätetäisyydet palveluihin ja turvattomat reitit kouluihin lisäävät iäkkäiden ja lasten riippuvuuttaautokuljetuksista. Viidennes suomalaisista asuu kotitaloudessa, jossa ei ole autoa ja yli puo-let talouksissa, joilla on käytössään vain yksi auto. Täysi-ikäisistä suomalaisista yli viiden-neksellä ei ole ajokorttia.

Jalankulkuympäristön turvallisuus ja esteettömyys on perusedellytys sille, että kaikki ihmiset– myös lapset, vanhukset ja eri tavoin liikkumisesteiset – pystyvät liikkumaan ja toimimaanlähiympäristössään. Liikenneympäristön tulee olla sellainen, ettei sen puutteiden takia ku-kaan joudu rajoittamaan omaa tai läheistensä liikkumista.

Terveys. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa.Uusimpien tutkimusten mukaan normaalikuntoinen ihminen tarvitsee terveytensä ylläpitämi-seen päivittäin vähintään puolen tunnin verran reipasta liikuntaa. Liikunnan ei tarvitse ollayhtäjaksoista, vaan se voi koostua useasta lyhyemmästä jaksosta.

Suurelle osalle ihmisistä liikunnan yhdistäminen arkirutiineihin on helpoin tapa liikkua tervey-den kannalta riittävästi. Kävely ja pyöräily ovat ihanteellisia liikuntamuotoja tähän tarkoituk-seen. Nuorille ja työikäisille työ- ja koulumatkakävely tai -pyöräily ovat luonteva tapa lisätäpäivittäistä liikkumista. Omatoiminen liikkuminen pitää myös ikääntyvän ihmisen pitempäänterveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta.

Liikenteen ympäristöhaitat. Liikenteen melu, pakokaasupäästöt, turvattomuus ja epäviih-tyisyys ovat autoliikenteen aiheuttamia haittoja, jotka kärjistyvät suurissa kaupungeissa, mut-ta ovat paikoin ongelmia Salon seudun kunnissakin. Kävely ja pyöräily ovat saasteettomia jaäänettömiä kulkumuotoja. Ne eivät myöskään kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja eivätkäaiheuta kasvihuonekaasujen päästöjä. Siksi tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn ja myösjoukkoliikenteen yhteisen suosion lisääntyminen siten, että henkilöautoliikenne väheneemahdollisimman paljon.

Kustannukset. Kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkumuotoja sekä yksilölle että yhteiskun-nalle. Kulkijalle itselleen kävely on ilmaista ja pyöräilykin halpaa. Yhteiskunnan kannalta nii-den suosio vähentää autoliikenteen väylien ja ympäristöhaittojen kustannuksia samalla kunomin voimin liikkuminen parantaa väestön terveydentilaa ja vähentää terveydenhuollon kus-tannuksia.


7

1.2 Kävely ja pyöräily liikennemuotona

Suomalaisten kävely- ja pyöräilymatkat

Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 1998-99 mukaan yli 5-vuotiaat suomalaiset kul-kevat jalan tai pyörällä yli kolmasosan kaikista tekemistään matkoista. Kävelyn osuus mat-koista on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Liityntämatkat eivät ole mukana luvuissa. Kävely on kui-tenkin aina myös osa kaikilla muilla kulkutavoilla tehtyä matkaa. Joukkoliikenteen liityntäkul-kutavoista kävely on selvästi suosituin. Liityntäpyöräily on suositumpaa junamatkoilla kuinlinja-autoliikenteessä, koska matkat asemalle ovat usein pitempiä kuin pysäkille.

Kävelyn osuus matkoista on suurempi tal-vella kuin kesällä. Suurimmillaan se onmaaliskuussa 30 % ja pienimmillään kesä-kuussa 16 %. Kävelyn vuodenaikavaihteluon siten päinvastainen kuin pyöräilyn, jonkasuosio on suurimmillaan kesällä 17 % japienimmillään talvella 3 %. Kävelyn ja pyö-räilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus pysyykuitenkin melko tasaisena läpi vuodenvaihdellen tammikuun 31 %:sta syyskuun36 %:iin. Luvut eivät silti merkitse sitä, ettäkaikki pyöräilijät siirtyvät talvella jalankulki-joiksi, vaan siirtymät kulkutavasta toiseenvuodenajan mukaan ovat huomattavastimoniselitteisempiä käsittäen myös muutkulkutavat.

Kuva 1. Eri kulkutapojen osuus yli 5-vuotiaiden suomalaisten tekemistä matkois-ta (Henkilöliikennetutkimus 1998-1999)

Lapset ja nuoret pyöräilevät paljon, mutta pyöräily vähenee jyrkästi ajokortti-ikään tultaessa.Myös kävelyn suosio on keskimääräistä suurempaa lasten ja nuorten parissa. Suurin kulku-tapaosuus kävelyllä on kuitenkin iäkkään väestöosan tekemillä matkoilla. Naiset kävelevätselvästi suuremman osan matkoistaan kuin miehet kaikissa ikäryhmissä. Sen sijaan pyöräi-lyn kulkutapaosuus on miehillä ja naisilla lähes yhtä suuri.

Ikäryhmistä suhteellisesti vähiten kävelee ja pyöräilee aikuisväestö eli 17-54 -vuotiaat, vaikkahe suurimpana väestöryhmänä tekevätkin määrällisesti suurimman osan suomalaisten käve-ly- ja pyörämatkoista. Sama ryhmä vastaa suurimmasta osasta henkilöautomatkoja. Sekäkansanterveyden että ympäristön näkökulmasta tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen,miten aikuisväestö houkutellaan kävelemään ja pyöräilemään nykyistä enemmän.

Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös lapset sekä nuoret, koska nuoruusvaihe voi olla ratkaisevakoko eliniän kestävien liikkumistottumusten muotoutumisen kannalta. Lapsia ja nuoria kulje-tetaan yhä enemmän autolla omatoimisen liikkumisen sijasta. Syinä ovat mm. koulu-, harras-te- ym. matkojen piteneminen niiden erikoistumisen ja keskittymisen seurauksena sekä lii-kenneympäristön kokeminen liian turvattomaksi omatoimiseen liikkumiseen.

JOUKKO-LIIKENNE

7 %

MUUT4 %

HAkuljettaja

39 %

HAmatkustaja

15 %

PYÖRÄILY11 %

KÄVELY24 %


8

Kuva 2. Eriikäryhmienkulkutapaja-kauma. Vaaka-akseli kuvaaikäryhmän te-kemien matko-jen osuuttakaikista mat-koista ja värite-tyn alueen kor-keus kulkutavanosuutta ikäryh-män matkoista

Kuva 3. Eri mat-karyhmien kul-kutapajakauma.Vaaka-akselikuvaa matka-ryhmän osuuttakaikista matkois-ta ja väritetynalueen korkeuskulkutavanosuutta matka-ryhmän matkois-ta


9

Kävelyn keskimääräinen kulkumuoto-osuus on suurin koulumatkoilla ja vapaa-ajanmatkoilla,runsaat 30 %. Ostos- ja asiointimatkoista neljännes ja työmatkoista joka kymmenes kuljetaanjalan. Kävelymatkoista puolet on vapaa-ajanmatkoja ja kolmasosa ostos- ja asiointimatkoja.Sekä työmatkojen että koulumatkojen osuus on vajaa kymmenesosa.

Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on suurimmillaan kouluja opiskelumatkoilla, alle 18-vuotiailla26 % ja tätä vanhemmilla 17 %. Työmatkoista, päivittäistavaroiden ostosmatkoista sekä va-paa-ajan matkoista pyöräillään yli kymmenesosa. Pyörämatkoista 42 % on vapaa-ajan mat-koja, 35 % työ-, kouluja opiskelumatkoja ja 23 % muita, lähinnä ostos- ja asiointimatkoja.

Kävely ja pyöräily voisivat korvata eniten henkilöautomatkoja��työmatkoilla, joita tehdään paljon ja joilla henkilöauton osuus on suuri��vapaa-ajan matkoilla, joiden osuus kaikista matkoista on suurin ja edelleen kasvamassa��ostos- ja asiointimatkoilla, jolloin mm. tavaroiden kuljettamistarpeeseen tulisi kiinnittää

huomiota.

Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössäkävellään enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla ja rakenteeltaan hajanaisessa ympäris-tössä. Kuntakoon kasvaessa kävelyn kulkutapaosuus kasvaa alle 8 000 asukkaan kuntienkeskimäärin 19 %:stä yli 50 000 asukkaan kuntien 27 %:iin. Pyöräilyn kulkutapaosuus vaihte-lee kuntakoon mukaan vähemmän. Suurimmillaan se on 8 000–50 000 asukkaan kunnissakeskimäärin 13 %, pienimmillään pääkaupunkiseudulla noin 5 %.

Salon asukkaiden kulkutavat

Salon asukkaille tehtiin Salon yleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2001 asukaskysely, jossakysyttiin mm. liikkumistapoja ja liikenneympäristön kehittämistarpeita. Kysely tehtiin posti-kyselynä 982 salolaiselle, joista 319 (32 %) vastasi. Vastaajista 55 % oli naisia ja 45 % mie-hiä ja vastaajien keskimääräinen ikä 44 vuotta. Asuinpaikaltaan vastaajat edustivat hyvinSalon eri asuinalueita.

Työmatkapyöräily on Salossa erittäin suosittua. Kesällä polkupyörä on selvästi suosituin kul-kutapa töihin, sillä noin puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä työmatkansa useimmiten pyöräl-lä. Talvellakin pyörä oli useimmin käytetty työmatkan kulkutapa 16 %:lla vastaajista. Jalantyömatkansa teki talvella 26 % ja kesällä 11 % vastaajista. Lisäksi kysyttiin, mitä muuta kul-kutapaa käyttää tai voisi käyttää vaihtoehtoisesti. 51 % ilmoitti kävelyn ja 20 % pyöräilyn.

Kävelylle ja pyöräilylle onkin Salossa hyvät edellytykset. Lähes koko rakennettu alue sijaitseealle 3 km etäisyydellä keskustasta, kaupungin pyörätieverkko on kattava ja suurin työpaikka-alue Meriniitty sijaitsee keskeisesti.

Kyselyn mukaan lähikaupassa asioidaan useimmiten jalan tai pyörällä, ne olivat yleisimmätkulkutavat 69 %:lla vastaajista. Keskustaan suuntautuvilla ostosmatkoilla kävelyn tai pyöräi-lyn ilmoitti yleisimmäksi kulkutavakseen 35 % vastaajista. Sen sijaan Halikon Prismaan jak-soi enää 5 % vastaajista matkata useimmiten jalan tai pyörällä.

Keskusta on salolaisille ylivoimaisesti suosituin asiointikohde. Ruokaostosmatkoista 60 % jamuista ostosmatkoista parhaimmillaan 90 % suuntautuu sinne. Siksi keskustan kävely- japyöräilyolosuhteisiin ja keskustan saavutettavuuteen jalan ja pyörällä tulee panostaa vahvas-ti.


10

Kuva 4. Työmatkan yleisin kul-kutapa kesällä (Salon asukas-kysely 2001)

Kuva 5. Työmatkan yleisin kulku-tapa talvella (Salon asukas-kysely 2001)

Kuva 6. Ostosmatkojen yleisinkulkutapa (Salon asukaskysely2001)

Miten teette ostosmatkanne useimmiten

69

35

50

31

64

94

77

0 2 1

9

0 0 0

14

0

20

40

60

80

100

Lähikaupassa Salon keskustassa Halikon Prismassa Turussa

kävellen tai pyörällä autolla linja-autolla junalla%

Työmatka kesällä

11

53

1 1

31

30

20

40

60

80

100

Käv

elle

n

Pol

kupy

öräl

lä

Mop

olla

tai

moo

ttorip

yörä

llä

Linj

a-au

tolla

Aut

olla

itse

ajae

n

Aut

olla

mat

kust

ajan

a

%

Työmatka talvella

2616

0 2

48

8

0

20

40

60

80

100

Käv

elle

n

Pol

kupy

öräl

lä

Mop

olla

tai

moo

ttorip

yörä

llä

Linj

a-au

tolla

Aut

olla

itse

ajae

n

Aut

olla

mat

kust

ajan

a

%


11

Virkistysalueille salolaiset kulkevat mieluiten jalan, 56 % vastaajista ja polkupyörällä, 19 %vastaajista. Kävelyn ja pyöräilyn suosio johtuu siitä, että suosituimpia kohteita ovat lähivirkis-tysalueet - kuntopolut, leikkikentät, lähiympäristön kävelyreitit, puistot ja metsät - jotka onhelppo saavuttaa jalan ja pyörällä. Erikseen nimetyistä ulkoilukohteista suosituimpia olivatTupuri, Vuohensaari, Teijo ja Urheilupuisto. Siksi erityisesti niihin tarvitaan hyvät kevyen lii-kenteen yhteydet.

Kuva 7. Mieluisin kulkutapavirkistysalueille (Salon asu-kaskysely 2001)

Kyselyn mukaan asukkaat pitävät Salon jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä yleisesti ottaen hy-vinä. Eniten kehittämistarvetta on keskustan pyöräily-yhteyksissä. Myös jalankulun ja pyöräi-lyn turvallisuus koetaan melko hyviksi. Eniten parannettavaa on jälleen keskustassa sekäkävelyn että pyöräilyn osalta. Jalankulku- ja pyöräily-ympäristöt koetaan melko viihtyisiksi.Eniten viihtyisyyden kohentamistarvetta on pyöräily-yhteyksissä työpaikoille sekä keskustanjalankulkuympäristössä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustaan ja Meriniittyyn johtavien pyöräily- ja jalankul-kuyhteyksien kehittäminen entistäkin sujuvammiksi, viihtyisämmiksi ja turvallisemmiksi onerittäin tärkeää kevyen liikenteen suosion säilyttämiseksi ja edelleen lisäämiseksi. Meriniittyja keskusta ovat Salon suurimmat työpaikka-alueet. Keskusta on myös salolaisten ylivoimai-sesti suosituin ostospaikka. Keskustassa sijaitsevat myös useimmat koulut samoin kuin jouk-koliikenteen terminaalit. Muita alueita, joiden hyvä saavutettavuus jalan ja pyörällä ovat eri-tyisen tärkeitä ovat Alhaisin alue, jossa sijaitsee mm. pääterveysasema ja terveydenhuolto-oppilaitos sekä suosituimmat virkistysalueet Tupuri, Urheilupuisto, Vuohensaari ja Teijo. Lä-hipalvelujen säilyminen ja keskustan kaupallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen tukevat kä-velyn ja pyöräilyn suosiota ostosmatkoilla. Kevyen liikenteen suuren suosion säilyttäminentyömatkoilla edellyttää, että myös tulevat työpaikka-alueet sijoittuvat lähelle asuinalueita hy-vien kävely- ja pyöräily-yhteyksien päähän.

Kevyen liikenteen muodot ja tarkastelun rajaus

Kävelyn ja pyöräilyn lisäksi on monia muitakin kevyen liikenteen muotoja. Esimerkkejä viimevuosina suosiotaan kasvattaneista ”uusista” kevyen liikenteen muodoista ovat rullaluistelu japotkulauta, liikkumista helpottavista apuvälineistä puolestaan rollaattori ja pyörätuoli. Tule-vaisuudessa on myös odotettavissa erilaisten kevyiden motorisoitujen ajoneuvojen kirjonlaajeneminen. Esimerkkejä niistä ovat mm. golfautotyyppiset kulkuneuvot ja apumoottorillavarustetut polkupyörät. Perinteisestihän mopedit on Suomessa luokiteltu kevyen liikenteenkulkumuotoihin.

Miten siirrytte virkistyalueelle mieluiten

56

19

0 2

17

5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kävellen Polkupyörällä Mopolla taimoottoripyörällä

Linja-autolla Autolla itse ajaen Autollamatkustajana

%


12

Tämän suunnitelman tarkastelukohteeksi on kuitenkin rajattu vain perinteinen kävely ja pyö-räily. Lisäksi erilaisten vanhusten ja liikkumisesteisten apuvälineiden toimintaedellytyksiä onkäsitelty esteettömyysaiheen yhteydessä. Silti muitakaan kevyen liikenteen muotoa ei pidäunohtaa. Ainakin teoriassa nykyisin enemmän harrastuksiksi tai liikuntamuodoiksi luettavillauusilla kevyen liikenteen muodoilla on potentiaalia nousta merkittäviksikin kulkumuodoiksitulevaisuudessa. Esimerkiksi rullaluistelu on paljon kävelyä nopeampi matkantekotapa japieni potkulauta taas paljon helpompi kuljettaa mukana vaikkapa bussissa kuin polkupyörä.Pieni apumoottori polkupyörässä puolestaan tekee pyörästä helpomman kulkuvälineen myösmäkisessä maastossa. On myös odotettavissa, että väestön ikääntyessä erilaiset liikkumistahelpottavat moottoroidut kevytkulkuneuvot yleistyvät.

1.3 Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneonnettomuudet

Koko maan tasolla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuskehitys on ollut pitkään posi-tiivista, mutta valitettavasti 1990-luvun viimeisinä vuosina hyvä kehitys on hidastunut. Vuon-na 2000 poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantui 861 jalankulkijaa ja1109 pyöräilijää ja kuoli 56 jalankulkijaa ja 51 pyöräilijää.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liiken-neturvallisuuden arviointia vaikeuttaakuitenkin onnettomuuksien puutteellinentilastointi. Viralliset liikenneonnetto-muustilastot perustuvat poliisin tietoontulleisiin onnettomuuksiin. Kuolemaanjohtaneet onnettomuudet kirjautuvattarkasti, mutta suuri osa vähemmänvakavista onnettomuuksista jää tilas-toinnin ulkopuolelle. Niistä suurin osaon kevyen liikenteen yksittäisonnetto-muuksia. Suurin ero muiden kulkumuo-tojen onnettomuustilastointiin nähdenon kuitenkin se, että jalankulkijoidenkaatumisia ja liukastumisia ei lueta lii-kenneonnettomuuksiksi vaan tapatur-miksi, eivätkä ne siten ole mukana lii-kenneonnettomuustilastoissa.

Kuva 8. Liikenneonnettomuuksissakuolleet jalankulkijat ja pyöräilijät vuosi-na 1989-2000 koko maassa (Liikenne-turva)

Iäkkäiden osuus kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleista on huomattavan suuri. Vuo-sina 1989-99 liikenneonnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä yli 40 % oliyli 64-vuotiaita ja neljännes yli 74-vuotiaita. Iän myötä kyky kestää onnettomuuden aiheutta-mia rasituksia heikkenee, sillä vanhusten osuus loukkaantuneista jalankulkijoista ei ole yhtähallitseva.

Liikenneonnettomuuksissa kuolleetjalankulkjat ja pyöräilijät

167

105

130

116

86 87

72 70 6962

67

56

103 101

71

88

6763

74

46

6154

63

51

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

JALANKULKIJAT POLKUPYÖRÄILIJÄT


13

Myös koululaisten osuus onnettomuuksissa on ikäryhmän väestöosuutta suurempi. Erityisensuuri on 10-14-vuotiaiden osuus loukkaantuneista pyöräilijöistä, peräti 14 %. Pyöräilijöidenkuolemantapauksista ikäryhmän osuus oli 6 %. Nuorimpien koululaisten kohdalla puolestaansattuu jalankulkijaonnettomuuksia keskimääräistä useammin. 6-9–vuotiaiden osuus louk-kaantuneista jalankulkijoista oli 8 % ja kuolemantapauksista runsaat 4 %.

Kevyen liikenteen onnettomuuksien keskeistä piirteitä ovat muun muassa seuraavat:�� jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet painottuvat taajamiin. Taajamien ulkopuolella tilas-

toidut onnettomuudet ovat kuitenkin keskimäärin vakavampia. Vuosien 1989-99 tilas-toiduista jalankulkijaonnettomuuksista 88 % ja jalankulkijoiden kuolemantapauksista 56% tapahtui taajamissa. Vastaavasti pyöräilyonnettomuuksista 87 % ja pyöräilijöiden kuo-lemantapauksista 54 % tapahtui taajamissa.

�� erityisesti ajoradan ylittäminen on jalankulkijalle vaarallista, sillä 69 % jalankulkijoidenloukkaantumisista ja 64 % kuolemantapauksista sattui ajorataa ylitettäessä. Suojatiejär-jestelyjen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä 43 % loukkaantumisistaja 28 % kuolemantapauksista tapahtui suojatiellä.

��myös pyöräilyn kohdalla ajoradan ylitys- ja risteysjärjestelyihin tulee kiinnittää erityistähuomiota, sillä 76 % pyöräilijöiden loukkaantumisista ja 61 % kuolemantapauksista sattuijonkin ajoneuvon kääntyessä tai ajosuuntien ollessa risteävät.

�� jalankulkuonnettomuudet painottuvat selvästi talviaikaan, pyöräilyonnettomuudet puoles-taan kesään.

�� liikennevalistuksen sekä käyttäjän näkökulmasta ymmärrettävän ja hyväksyttävän liiken-neympäristön merkitystä korostaa se, että vuosina 1996-97 sattuneissa jalankulkijan kuo-lemaan johtaneissa onnettomuuksissa 56 % jalankulkijoista ja 57 % muista osallisista einoudattanut liikennesääntöjä. Vastaavasti pyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnetto-muuksissa 62 % pyöräilijöistä ja 39 % muista osallisista ei noudattanut liikennesääntöjä.

�� pyöräilyn turvallisuudesta puhuttaessa on syytä muistuttaa kypärän käytön merkityksestä.Huomattava osa pyöräilijöiden kuolemantapauksista olisi voitu välttää, jos pyöräilijä olisikäyttänyt kypärää.

Kevyen liikenteen liikenneonnettomuudet Salon seudulla

Salon seutukunnan yleisillä teillä tapahtui vuosina1995-1999 vuosittain keskimäärin 12 henkilöva-hinkoon johtanutta onnettomuutta jalankulkijoille,pyöräilijöille ja mopoilijoille. Onnettomuudet ja-kaantuivat kunnittain seuraavasti:��Somero 23 %��Halikko 22 %��Perniö 18 %��Salo 12 %��muut kunnat 25 %.�

Yleisten teiden suurimpia ongelmakohteita olivatHalikon ja Perniön keskustat, Someron keskus-taajaman laita-alueet sekä vt 1:n ja kt 52:n varret.Perniössä tilanne on jo parantunut, sillä keskus-tan taajamatiet on saneerattu vuonna 2001.

Kuva 9. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulku-,pyörä- ja mopo-onnettomuudet Salon seutukun-nan yleisillä teillä vuosina 1995-1999 (Tiehallinto)

Henkilövahinkoon johtaneet jk-, pp- jamopo-onnettomuudet Salon seudun

yleisillä teillä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1995 1996 1997 1998 1999


14

Salon pieni osuus johtuu siitä, että suurin osa Salon kevyen liikenteen onnettomuuksista ta-pahtuu katuverkolla. Salon katuverkolla erityisen onnettomuusalttiita kohteita ovat olleet Hel-singintien varsi, Torikatu sekä Vilhonkadun ja Annankadun risteys.

Kaatumis- ja liukastumistapaturmat

Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa vuosina 1999-2000 tehdyn selvityksen (Ja-lankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumistapaturmat, Tielaitoksen selvityksiä 48/2000) perus-teella on arvioitu, että koko maassa tie-, katuja piha-alueilla loukkaantuu noin 70 000 jalan-kulkijaa tai pyöräilijää vuodessa kaatumisen tai liukastumisen seurauksena. 62 000 asuk-kaan Salon seutukuntaan suhteutettuna se merkitsee noin 840 loukkaantumista vuodessa.

Selvityksen mukaan loukkaantuneista kaksi kolmasosaa oli jalankulkijoita ja yksi kolmasosapyöräilijöitä. Polkupyöräilijän kaatumisen yleisimmät syyt olivat kesällä väärä tilannenopeus(19 %), törmäys (17 %) ja pinnan epätasaisuus tai kuoppa (13 %) ja talvella liukas tie (39 %),pinnan epätasaisuus tai kuoppa (15 %) ja väärä tilannenopeus (12 %).

Jalankulkijan selvästi yleisimmät kaatumisen syyt olivat talvella liukastuminen (87 %) ja ke-sällä kompastuminen (55 %). Rullaluistelijoiden ja lautailijoiden osuus loukkaantuneista ja-lankulkijoista oli 8 %. Jalankulkijoiden liukastumistapaturmissa erityinen riskiryhmä olivat iäk-käät naiset – naiset kävelevät miehiä enemmän ja iäkkään henkilön kaatuminen johtaa nuo-rempia helpommin loukkaantumiseen.

Kaatumis- ja liukastumistapaturmien kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys on suu-ri, vaikka niissä saadut vammat ovat vakavuudeltaan etupäässä lieviä tai kohtalaisia. Ne ovatkuitenkin erittäin yleisiä ja aiheuttavat etenkin vanhemmissa ikäluokissa liikuntakyvyttömyyttäja suurta erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Vanhusten määrän kasvaessa on-gelma tulee suureneman. Vakavia vammoja sai Jyväskylän aineistossa 16 % ja Helsingissä7 % loukkaantuneista. Vammatyypeistä yleisimpiä olivat murtumat ja ruhjeet. Lähes viiden-nes loukkaantuneista vahingoitti päänsä.

Selvityksessä yhden kaatumistapaturman sairaanhoidon ja menetetyn työpanoksen keski-määräinen kustannus oli noin 2 200 euroa ja hyvinvoinnin menetys noin 3 900 euroa. Kokomaahan yleistettynä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumis- ja liukastumistapaturmistaaiheutuu yhteiskunnalle yhteensä suuruusluokaltaan 420 miljoonan euron kustannukset, jot-ka koostuvat sairaanhoidon (54 M€), menetetyn työpanoksen (94 M€) ja hyvinvoinnin mene-tyksen (271 M€) kustannuksista. Salon seutukunnan väestömäärään suhteutettuna se mer-kitsee yli 5 miljoonan euron kustannuksia vuodessa.

Kaatumistapaturmista noin neljä viidestä tapahtui yleisellä liikennealueella. Yleisimpiä kaa-tumistapaturmat ovat keskustojen vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla ja kaduilla. Säätila vai-kuttaa merkittävästi kaatumistapaturmien määrään. Epäedullisia säätilanteita olivat nollakeli,nopeat lämpötilan muutokset sekä runsas lumisade. Kunnossapitoa, erityisesti liukkaudentor-juntaa, tehostamalla voidaankin pienillä lisäkustannuksilla saavuttaa suuria kustannussäästö-jä terveydenhuollon kustannuksissa.


15

1.4 Esteetön liikkumisympäristö

Esteetön jalankulkuympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla jamuilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia itsenäisesti omassa elinympäristös-sään. Esimerkiksi liukas jalkakäytävä voi estää vanhuksen matkan bussipysäkille, korkeareunakivi suojatiellä voi pysäyttää pyörätuolissa istuvan matkanteon ja huonosti järjestettytyömaa tai jalkakäytävälle pystytetty mainoskyltti puolestaan muodostaa vaaranpaikan näkö-vammaiselle, vaikka matkan muut osat olisivatkin kunnossa. Itsenäinen liikkumismahdolli-suus on tärkeä elämänlaatuun vaikuttava asia.

Kyky liikkua voi olla pysyvästi tai tilapäisesti heikentynyt sairauden, vamman, ikääntymisentai muun syyn johdosta. Pysyvästi liikkumisesteisiä ovat mm. liikuntavammaiset, näkövam-maiset ja kehitysvammaiset henkilöt sekä henkilöt, joilla on samanaikaisesti useita toiminta-kyvyn puutteita. Liikuntavammaiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon, jolle on yh-teistä se, että heillä on liikkumista hankaloittava vamma tai sairaus – esimerkiksi jonkin ke-hon osan vamma taikka tuki- ja liikuntaelimiin tai hermostoon vaikuttava sairaus. Osa liikun-tavammaisista käyttää liikkuessaan erilaisia apuvälineitä, kuten kävelykeppiä, kainalosauvo-ja, pyörätuolia, rollaattoria jne. Näkövammaisten – heikkonäköisten ja sokeiden - apuvälineitäliikkumisessa ovat valkoinen keppi, opaskoira ja erilaiset elektroniset apuvälineet. Valkoisenkepin avulla näkövammainen havaitsee kulkureitin taso- ja materiaalieroja sekä tunnistaavyötärönkorkeuden alapuolella olevat esteet. Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla puutteitapaitsi liikkumiskyvyssä myös suunnistautumis-, ymmärtämis- ja kommunikointiongelmia, jol-loin mm. ympäristön selkeys ja johdonmukaisuus on tärkeää.

Kuva 10. EnnusteSuomen väestön-kehityksestä ikä-ryhmittäin (Tilas-tokeskus)

Myös ikääntyminen tuo tullessaan monia liikkumiskykyyn vaikuttavia ongelmia, kuten näön,kuulon ja lihasvoiman heikkenemistä. Omatoiminen liikkuminen pitää ikääntyvän ihmisenpitempään terveenä ja toimintakykyisenä vähentäen osaltaan laitoshoidon ja kuntoutuksentarvetta. Elinympäristön suunnittelun keinoin voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, että apuatarvitsevien osuus pysyisi mahdollisimman pienenä. Elämänlaadun lisäksi on kysymys mer-kittävien kansantaloudellisten kustannusten välttämisestä, sillä maamme väestö ikääntyynopeasti. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nykyises-tä 15 %:sta yli 25 %:iin. Suhteellisesti vielä nopeammin kasvavat vanhimmat ikäluokat, silläyli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vajaasta 350 000 henkilöstä yli 700 000henkilöön.

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

Suomi 2000 Suomi 2010 Suomi 2020 Suomi 2030

Yli 84-v

75-84-v

65-74-v

18-64-v

alle 18v


16

Liikkumisesteisyys ei kuitenkaan välttämättä liity ikään, sairauteen tai vammaan. Esimerkiksiraskaiden kantamusten tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat asukkaat kokevat monenlaisialiikkumisesteitä. Toimivat ja esteettömät ratkaisut helpottavat useimmiten kaikkien ihmistenliikkumista.

Heikentyneestä toimintakyvystä aiheutuva haitta riippuu ympäristön ominaisuuksista. Mitävähemmän ympäristössä on liikkumis- ja toimimisesteitä, sitä pienempi haitta yksilölle on.Erilaiset liikkumiskyvyn puutteet edellyttävät ympäristöltä erilaisia ominaisuuksia. Näkövam-maisen henkilön turvallinen liikkuminen edellyttää törmäämisvaaran välttämiseksi esteettö-myyttä erityisesti korkeussuunnassa, tilojen hahmotettavuutta ja rakenteiden loogista jasäännönmukaista sijoittelua, opasteiden havaittavuutta ja luettavuutta, ohjausta kontrastienja reunakivien avulla sekä erityistilanteiden (esim. rakennustyömaat) havaittavuuden lisää-mistä. Heikkonäköisen samoin kuin kuulovammaisen kannalta on tärkeää, että valaistus onoikein suunniteltu, riittävä ja häikäisemätön. Pyörätuolilla samoin kuin lastenvaunun, rollaat-torin tai muun pyörillä kulkevan välineen kanssa liikkuvan kannalta erityisen tärkeitä ovatpäällystepintojen tasaisuus ja portaattomat tason vaihdot. Sähköpyörätuolin käyttäjiä haittaa-vat myös kulkuväylien suuret sivukaltevuudet. Levähtämispaikkoja matkan varrella ja tukeatasonvaihdossa puolestaan kaipaavat muun muassa vanhukset ja tuki- ja liikuntaelinsairaat.

Esteettömyyteen liittyy myös turvallisuus. Vaarallinen ja vaaralliseksi koettu liikenneympäris-tö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Liikenneympäristön yksityiskohtienpuutteet, kuten korkeat reunakivet, yllättävät kuopat tai liukkaus ovat vakava turvallisuusriskimonille ja jo pelko niiden olemassaolosta luo esteitä liikkumiseen.

1.5 Kävelyn ja pyöräilyn verkot

Kävely- ja pyöräilyverkon luokitus

Kaikkien yhdyskunnan toimintojen – asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen - tulisi olla saavu-tettavissa jalan ja polkupyörällä helposti ja turvallisesti. Aina ratkaisun ei kuitenkaan tarvitseolla kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Osa kävely- ja pyöräilyverkosta voidaan toteut-taa hyödyntämällä olemassa olevia vähäliikenteisiä tie- ja katuosuuksia tai rauhoittamallaautoliikennettä. Etenkin taajamien välisillä reiteillä voidaan käyttää hyväksi olemassa olevaayksityistiestöä sitä sopivasti täydentäen. Myös normaalia kevyen liikenteen väylää kevyem-mät ratkaisut – polut, polkutiet ja puistokäytävät - ovat usein toimivia. Kävely- ja pyöräilyverk-ko koostuukin kevyen liikenteen väylistä, jalkakäytävistä, puistokäytävistä, poluista ja ulkoilu-reiteistä, vähäliikenteisistä kaduista ja teistä sekä tonttien sisäisistä piha-alueista. Tärkeääon, että verkko on jatkuva ja riittävän tiheä ja reitit ovat helposti hahmotettavissa ja hyvin vii-toitettuja.

Kävely- ja pyöräilyverkko jäsentyy eri hierarkiatason väyliin sitä käyttävän liikenteen luonteenmukaan. Alimman tason lähi- ja alueverkot palvelevat lyhyitä matkoja lähiympäristössä,yhdistävät alueen sisällä olevia toimintoja kuten asuntokortteleita, kouluja ja kauppoja sekäjohtavat liikennettä pääverkolle. Koska lähiympäristön reittien käyttäjäkunnasta merkittäväosa on lapsia, lähi- ja alueverkon liikenneturvallisuusvaatimukset ovat korkeat. Lähiverkkosuunnitellaan asema- tai rakennuskaavassa ja se koostuu rauhallisista hidas- ja pihakaduis-ta, asuntoalueiden sisäisistä kevyen liikenteen väylistä, puistokäytävistä ja jalkakäytävistä.Yleis- tai osayleiskaavassa suunniteltavan alueverkon tulee muodostaa taajaman osiin yhte-näinen verkko, joka voi koostua pyöräteiden lisäksi rauhallisista katuosuuksista.


17

Pää- ja seutuverkko yhdistää toisiinsa taajaman tai kaupunkiseudun osia ja palvelee jalan-kulun ja pyöräilyn päävirtoja keskustoihin ja liikekeskuksiin, isoille asunto-, kouluja työpaik-ka-alueille, joukkoliikenneterminaaleihin, virkistysalueille jne. Pääverkko on yhtenäinen, hyvinopastettu ja standardiltaan sujuvaksi suunniteltu, jolloin se pystyy tarjoamaan hyvän palvelu-tason myös nopealle ja pitkämatkaiselle pyöräliikenteelle. Se koostuu ensisijaisesti kokonaanerillistä tai ajoratoihin liittyvistä kevyen liikenteen väylistä, mutta voi hyvin sisältää myös ulkoi-lutie- ja puistokäytäväosuuksia sekä pitkämatkaiseen pyöräilyyn soveltuvia hiljaisia katuja jateitä. Pääverkko määritellään yleiskaava- tai seudullisella tasolla. Taajaan rakennetuilla alu-eilla pääverkon tavoiteltava silmäkoko on 400-600 metriä, harvemmin asutuilla esikaupunki-alueilla silmäkoko voi olla 500-1000 metriä.

Pyöräilyverkon suunnitteluperiaatteita

Pyöräilijän tärkeimmät reitinvalintaperusteet ovat matkan nopeus ja suoruus. Ratkaisevaa onse, mikä reitti pyöräilijästä tuntuu sujuvimmalta. Siihen vaikuttavat matkan pituuden lisäksimuun muassa polkemisen raskaus, viivytysten määrä ja reitin selkeys. Pyöräilijä ajaa mielel-lään tasaista vauhtia vakiovoimalla ilman pysähdyksiä ja pyrkii siksi välttämään häiriöitä ku-ten mäkiä, tuulisia reittejä vastatuulella, pysähdyksiä liikennevaloissa ja kadunylityksissä se-kä reunakiveyksiä ynnä muita hidasteita. Reitinvalintapisteissä pyöräilijä ei mielellään lähdemääräpaikastaan poikkeavaan suuntaan. Reitin valintaan vaikuttavat myös pyöräilyväylänlaatutaso kuten päällyste, valaistus, kunnossapito jne. sekä ympäristön miellyttävyys. Pyöräi-lyreittien tärkeimpiin määränpäihin – keskustoihin, joukkoliikenneasemille, kouluihin, palvelu-pisteisiin, työpaikoille jne. - tulee järjestää kunnollinen pysäköintimahdollisuus polkupyörille.

Korkeuseroilla on huomattava merkitys reitinvalintaan, koska pyöräilijä pyrkii polkemaan va-kiovoimalla. Jos pyöräilijä ajaisi 2 %:n ylämäkeä käyttäen saman energian kuin tasaisella,matka kestäisi neljä kertaa kauemmin. Käytännössä pyöräilijä ei aja näin hitaasti ja joutuukäyttämään enemmän energiaa, mikä vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta. Tiehallinnonsuunnitteluohjeiden mukaan 100 metrin matka 4 %:n ylämäkeen vastaa noin 140 metrinmatkaa tasaisella, alamäen vaikutus huomioon ottaen. Alankomaalaisen käsikirjan mukaanyleensä hyväksyttävää 7,5 kilometrin pyörämatkaa vastaa 3 kilometrin matka 2 %:n ylämä-keen. Keskustoissa korkeuserojen merkitys korostuu, koska alamäkiä ei voida risteyksientakia käyttää yhtä hyvin hyväksi kuin esimerkiksi virkistysreiteillä.

Myös kevyen liikenteen ali- ja ylikulkujen rakentaminen johtaa useimmiten korkeuserojenkasvuun. Jotta pyöräilyn turvallisuutta ei lisättäisi houkuttelevuuden kustannuksella, alikulku-jen pyöräily-ystävällisyyteen tulisi kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota. Pyöräilijöi-den käyttäytymisessä turvallisuus on useimmiten alisteinen reitin pituudelle, eli sille annetaanarvoa silloin, kun reitin nopeus ja sujuvuus on jo otettu huomioon. Siten huonosti suunniteltualikulku tai väylä voi ohjata pyöräilijät ajoradalle. Moniin vanhempiin alikulkuihin liittyy turvalli-suusriskejä myös huonojen näkemien vuoksi. Sujuvuus- tai turvallisuussyistä parantamistakaipaavia vanhoja alikulkuja on myös Salon seudulla. Nopea toimenpide alikulkujen turvalli-suuden parantamiseksi on ajosuuntien erottaminen toisistaan keskiviivamaalauksella.

Koska pyöräilijät eivät käytä yhteyksiä, jotka aiheuttavat suuria kiertomatkoja ja ajanhukkaa,pyöräilyverkon tulee olla jatkuva sekä riittävän suora ja tiheä. Kun tavoitteena on ohjatamahdollisimman suuri osa kevyestä liikenteestä korkeatasoisesti ja turvallisesti toteutetullepääverkolle, sen jatkuvuus koko taajama-alueella on ehdottoman tärkeää. Jos pyörätiever-kosta puuttuu osia siten, että tarjolla on lyhyempiä reittejä ajorataa käyttäen - kuten Salonydinkeskustassa - pyöräilijät hakeutuvat niille. Kokonaan puuttuvat suorat yhteydet – kutenPutolassa Salon ja Halikon rajalla, Salonjoen yli Perttelin taajamien välillä tai Unto Monosen-tien ja terveyskeskuksen välillä Somerolla - johtavat jopa kilometrien kiertomatkoihin.


18

Jalankulkuympäristön suunnitteluperiaatteita

Pyöräilyn tavoin tärkeimpiä kävelyn suosioon vaikuttavia tekijöitä ovat matkan pituus ja siihenkuluva aika. Kiire onkin usein mainittu este kävellä lyhyitäkin matkoja. Kävelyn edistämisenkannalta on ratkaisevaa, että matkojen pituuksien kasvua pystytään hillitsemään. Kävelymat-koja on monin paikoin myös mahdollista nopeuttaa suorempien reittien ja jalankulkua suosi-vien liikennejärjestelyjen avulla.

Myös kävelyn vaatima fyysinen ponnistelu ja erityisesti tavaroiden kuljetustarve ovat merkit-täviä kulkumuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä. Toisinaan kulkureitti tai kantamukset voivattodella olla ylivoimaisen raskaita kävelymatkaa ajatellen, mutta muutoinkin ihminen pyrkiivälttämään fyysistä rasitusta aiheuttavia suorituksia, jos hänellä ei ole riittävää syytä tehdäsellaisia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi kuntoilu- tai virkistäytymismotiivi, viihtyisän ympä-ristön aikaansaama mielihyvän kokemus tai jalankulun edullisuus. Kävelyn edistämiskeinoinaovatkin kävelyn positiivisten puolien ja motiivien vahvistaminen. Erityisesti kävelyn terveydel-lisiä hyötyjä kannattaa korostaa, sillä kunnon kohottaminen, rentoutuminen ja virkistäytymi-nen ovat tutkitusti tärkeimpiä motiiveja kävellä.

Kävely on kuitenkin paljon muutakin kuin liikennemuoto, jonka avulla vain siirrytään paikastatoiseen. Kävelymatkassa on usein mukana sosiaalinen ulottuvuus ja siihen liittyy läheisestimyös oleskelu - viipyminen tietyssä paikassa seisten, istuen tai kuljeskellen. Kävelylenkkiystävän kanssa, kuljeskelu ihmisiä ja näyteikkunoita katsellen tai istahtaminen matkan varrel-la kaupungin elämää katselemaan ovat esimerkkejä siitä, miten kävelyllä on matkantekoasuurempi merkitys. Kävely onkin myös tapa osallistua yhdyskunnan elämään, keino nähdä jatavata muita ihmisiä.

Jalkaisin liikutaan hitaasti ja ympäristö koetaan läheltä ja kokonaisvaltaisesti kaikkia aistejakäyttäen. Hyvä jalankulkuympäristö tuntuu hyvältä. Siksi kävelyn edistäminen asettaa kau-punkisuunnittelulle aivan toisenlaisia haasteita kuin muut kulkumuodot. Hyvän kaupunkiym-päristön kriteereiksi nousevat muun muassa ympäristön yksityiskohdat, reitin varren pienil-masto sekä kaupunkitilat, jotka ovat eläviä, toiminnallisesti mielenkiintoisia ja tarjoavat mah-dollisuuksia asukkaiden sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Nykyinen kevyen liikenteen verkko

Salon seutukunnan yleisten teiden varsilla olevat kevyen liikenteen väylät ja alikulut onesitetty kuvassa 11. Vaikka Särkisaloa lukuunottamatta muissa seudun kuntakeskuksissa onainakin lyhyt kevyen liikenteen väyläjakso, puutteita on paljon. Kuntakeskusten väylät har-voin kattavat koko rakennetun alueen, pienemmistä taajamista ja tienvarteen sijoittuneenkyläasutuksen kohdilta väylät puuttuvat kokonaan eikä lähekkäisiä taajamia ole yhdistettyturvallisella kevyen liikenteen yhteydellä. Ala-asteen koulumatkat taittuvat tienpientareella taivaarallisimmilla reiteillä koulukuljetuksen kyydissä useissa kouluissa.

Toisiinsa kiinni kasvaneessa Salon ja Halikon taajamassa sekä Someron keskustassa suu-rimman osan kevyen liikenteen reitistöstä muodostavat kuntien kevyen liikenteen väylät,puistokäytävät ja keskustojen jalkakäytävät. Myös muissa taajamissa kevyen liikenteen verk-koon kuuluu kuntien kevyen liikenteen väyliä ja puistokäytäviä, mutta pienemmässä määrin.

Salon-Halikon taajama-alueen sekä Someron keskustan nykyiset kevyen liikenteen väylästötkäyvät ilmi tavoiteverkkokuvista 21 ja 22. Kuviin on piirretty sinisellä nykyinen kevyen liiken-teen pääverkko. Salon osalta karttapohjassa näkyy keltaisella myös olemassa olevat lähi-verkkoon kuuluvat kevyen liikenteen väylät.

Henkilövahinkoon johtanut kevyen

liikenteen onnettomuus

Valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti

Kevyen liikenteen väylä

Alikulku

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylät ja vuosina 1995-99tapahtuneet poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoon johtaneetjalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet sekävaltakunnalliset pyöräretkeilyreitit. Kuva 11.


20

1.6 Tavoitteet ja keinot

Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä Salon seudun liikennejärjestelmän kehittämisel-le on asetettu yleistavoitteet, jotka perustuvat valtakunnallisiin liikennepolitiikan linjauksiinsekä Salon seudun omiin erityispiirteisiin ja kehittämispyrkimyksiin. Yhteenvetoraporttiin kirja-tut yleistavoitteet sisältävät useita merkittäviä linjauksia myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhtei-den kehittämiseksi. Niiden pohjalta kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman laatimistaohjannut hankeryhmä on asettanut Salon seudun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämi-selle seuraavat tavoitteet:

Suosioo Kävelyn ja pyöräilyn suosio itsenäisinä liikennemuotoina ja matkaketjujen

luontevina osina kasvaa

Turvallisuuso Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien ja -tapaturmien määrä sekä kulkijoi-

den turvattomuuden tunne vähenee

Esteettömyyso Liikkumisympäristöt ovat esteettömiä ja toimivia kaikille asukkaille

Viihtyisyyso Liikkumisympäristöt ovat viihtyisiä ja miellyttäviä paikkoja olla ja liikkua jalan

tai pyörällä

Kävely ja pyöräily ovat asukkaiden perusliikkumismuotoja, jotka tulee ottaa ensisijaisestihuomioon kaikissa seudun liikenne- ja maankäyttöratkaisuissa. Samalla liikenneratkaisujentulee viestittää asukkaille, että kävely ja pyöräily ovat toimivia, miellyttäviä ja yhteiskunnanarvostamia liikennemuotoja. Jalankulkijan ja pyöräilijän ehdoilla rakennetussa liikenneympä-ristössä myös onnettomuusriski on pienempi niin kevyen kuin autoliikenteenkin osalta.

Seuraavaan taulukkoon on koottu tärkeimpiä esteitä ja motiiveja liikkua jalan tai pyörällä.Kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää vähentämällä näitä esteitä ja vahvistamalla motiiveja.Keinovalikoima siihen on suuri – ympäristön muokkaamisesta ihmisten arvoihin vaikuttami-seen, infrastruktuurin rakentamisesta ja hoidosta tiedotukseen ja liikennekasvatukseen.

Haasteita ja mahdollisuuksia lisätä kävelyä ja pyöräilyä:

Esteitä Motiiveja

��matkan pituus ja raskaus ��nopeus ja joustavuus��väylästön puutteet ��lyhyillä matkoilla��säätila ja keli ��liikunta, terveellisyys��ympäristön esteet ��virkistys, rentoutuminen��epämiellyttävä ympäristö ��edullisuus��turvattomuuden tunne ��ympäristöystävällisyys��tavaroiden kuljetustarve ��imago��turvaton pysäköinti ��vahvistetaan��pukeutumistilan puute��tiedon puute (välineistä ym.)��tavat ja tottumukset��vähennetään


21

Raportin loppuosassa on esitetty toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Neon jaoteltu seuraavasti:

��Kävelyä ja pyöräilyä tukeva asuinympäristö:1.Eheä yhdyskuntarakenne ja lähipalvelut2.Viihtyisä liikkumisympäristö

��Turvallisuus ja esteettömyys:1.Turvalliset matkat2.Esteetön kulku

��Laadukas kävely- ja pyöräilyverkko:1.Tavoiteverkot2.Laaturaitit3.Uusien väylien rakentaminen4.Pyörämatkailureitistö5.Hoito ja ylläpito

��Toimivat matkaketjut:1.Polkupyörien pysäköinti2.Liityntäpysäköinti ja yhteydet asemille

��Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen

��Seudullinen työryhmä ja vastuuhenkilöt kuntiin


22

2. KÄVELYÄ JA PYÖRÄILYÄ TUKEVA ASUINYMPÄRISTÖ

2.1 Eheä yhdyskuntarakenne ja lähipalvelut

Yhdyskuntarakenteen kehitys määrää hyvin pitkälle eri kulkumuotojen toimintaedellytykseteikä niitä sen jälkeen ole mahdollista ratkaisevasti muuttaa liikennesuunnittelun keinoin.Myös Salon seudulla kuntien ja koko seutukunnan yhdyskuntarakenteen kehityksellä on rat-kaiseva vaikutus kävelyn ja pyöräilyn suosioon liikennemuotona.

Kävely on ylivoimaisesti suosituin kulkumuoto alle kilometrin matkoilla, mutta sen suosio las-kee jyrkästi matkanpituuden kasvaessa. Polkupyörän kilpailukyky on parhaimmillaan 1-5 ki-lometrin pituisilla matkoilla. Siksi on ehdottoman tärkeää, että matkanpituuksien kasvua hilli-tään suuntaamalla taajamien kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai tiiviisti siihenliittyen. Erityisesti tulee välttää pelkästään henkilöauton käytön varassa toimivia muusta yh-dyskuntarakenteesta irrallisia asuinalueita. Myöskään hajarakentamista ei tule laajassa mi-tassa suosia, jos halutaan tukea kävelyn ja pyöräilyn osuutta päivittäisen arkiliikkumisenmuotona.

Kuva 12.Kulkutapaja-kauma mat-kan pituudenmukaan.Vaaka-akselikuvaa pituus-luokan osuut-ta kaikistamatkoista(Henkilölii-kennetutki-mus 1998-1999)

Asuinalueiden lisäksi myös työpaikka-alueet tulisi sijoittaa osaksi kaupunki- tai taajamara-kennetta erillisten ohitusteiden varsille sijoittuvien alueiden sijasta. Meriniityn alue Salossa onhyvä esimerkki helposti jalan ja pyörällä saavutettavasta työpaikka-alueesta, mikä heijastuuselvästi pyöräilyn ja kävelyn asemaan salolaisten suosituimpina työmatkakulkumuotoina.Paras ratkaisu on sekoittunut kaupunki- ja taajamarakenne, jossa asuminen, palvelut ja työ-paikat nivoutuvat toisiinsa eläväksi kokonaisuudeksi. Suurimman uhan Salon seudulla muo-dostaa uusien maankäyttöalueiden sijoittaminen uuden Turku-Helsinki-moottoritien liittymä-alueiden tuntumaan kauas muusta rakenteesta.


23

Tärkeää on myös tukea jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lähipalvelujen säilymistä jakehittymistä. Kuvissa 15-17 on esitetty Salon seudun kuntakeskukset sekä päivittäistavara-kaupat. Kuntakeskusten ympärille on piirretty 15 minuutin pyörämatkaa kuvaava 4 kilometrinympyrä ja kauppojen ympärille 15 minuutin kävelymatkaa kuvaava 1,5 kilometrin ympyrä.Pienemmät renkaat kuvaavat alueita, joiden sisälle taajamien uusi asutus tulisi ensisijaisestiohjata, jos halutaan edistää kävelyn ja pyöräilyn suosiota jokapäiväisen arkiliikkumisen muo-tona.

Kuva 13.15 minuutinkävelymatkan(1,5 km) ja 15minuutin pyörä-matkan (4 km)päässä kunta-keskuksestaasuvien kunta-laisten osuuskunnittain

Kuva 14.15 minuutinkävelymatkan(1,5 km) ja 15minuutin pyörä-matkan (4 km)päässä päivit-täistavarakau-pasta asuvienkuntalaistenosuus kunnit-tain.

15 minuutin kävely- tai pyöräilyetäisyydelläkuntakeskuksesta asuva väestö

35 %

19 %

31 % 29 %

46 %40 %

20 %

43 % 43 %46 %

26 %

54 %

38 %

51 %

58 %

81 %

50 %

75 %

95 %

58 %65 %

55 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Hal

ikko

Kiik

ala

Kis

ko

Kuu

sjok

i

Muu

rla

Per

niö

Per

ttel

i

Sal

o

Som

ero

Suo

mus

järv

i

Sär

kisa

lo

1,5 km

4,0 km

15 minuutin kävely- tai pyöräilyetäisyydelläpäivittäistavarakaupasta asuva väestö

39 %

26 %31 %

50 % 50 % 50 %44 %

86 %

53 %

46 %

24 %

63 %60 %

51 %

85 %91 %

66 %

83 %

98 %

73 %

65 %

53 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Hal

ikko

Kiik

ala

Kis

ko

Kuu

sjok

i

Muu

rla

Per

niö

Per

ttel

i

Sal

o

Som

ero

Suo

mus

järv

i

Sär

kisa

lo

1,5 km

4,0 km

Salon seudun kuntakeskustat ja päivittäistavarakaupat

Kuva 15.

Kuntakeskus

Kuntakeskus,tavoitettavuus 4 km

Päivittäistavarakauppa

Päivittäistavarakauppa,tavoitettavuus 1,5 km

Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa,tavoitettavuus 1,5 km

Someron keskustan päivittäistavarakaupat

Kuva 16.

Salo

nja

Halik

on

keskusta

npäiv

ittäis

tavara

kaupat

Ku

va

17.

Kunta

keskus

Päiv

ittäis

tavara

kauppa

Päiv

ittäis

tavara

kauppa,

tavoite

ttavuus

1,5

km


27

Pinta-alaltaan pienessä ja pitkälle kaupungistuneessa Salossa 85 % asukkaista asuu alle 15minuutin kävelyetäisyydellä päivittäistavarakaupasta, mutta muissa kunnissa pääosa, 50-75%, asukkaista asuu tätä kauempana kaupasta. Kuntakeskustan palvelut ovat 15 minuutinpyörämatkan päässä parhaimmillaan lähes kaikilla asukkailla Salossa, heikoimmillaan vain40-50 %:lla kunnan asukkaista. On selvää, että pinta-alaltaan laajoissa, useista kylistä koos-tuvissa maatalousvaltaisissa kunnissa kaikki asutus ei voi sijaita palveluiden välittömässäläheisyydessä. Tavoitteena tulee kuitenkin olla uuden asutuksen ohjaaminen vahvistamaankuntakeskusten ja kylien lähipalveluja.

Taajamakeskustoista vain Särkisalon Kirkonkylästä puuttuu päivittäistavarakauppa. Suurim-pana puutteena voidaan kuitenkin pitää sitä, ettei jatkuvasti kasvavalla Tupurin asuntoalueel-ta Salossa ole kauppaa. Myös Märyn taajama Halikossa ja Hähkänän taajama Perttelissäovat kasvavia asuinalueita ilman päivittäistavarakauppaa. Kaikissa em. kohteissa on kuiten-kin elintarvikekioski tai vastaava, josta voi hakea välttämättömiä tavaroita myös jalan. Tule-vaisuudessa päivittäistavarakauppaa kaivataan myös Salon uudelle Viitannummen asuinalu-eelle Teijontien varteen.

Myös kouluverkon suunnittelussa yhdeksi tavoitteeksi tulisi asettaa koulukuljetusten välttä-minen. On arvokas asia, että lapset kävelevät tai pyöräilevät kouluun. Liikunnan puute onmerkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen huolestutta-vaa on, että myös lapset liikkuvat liian vähän. Työmatkan tavoin koulumatka on luonteva ta-pa saada liikuntaa. Lisäksi nuorena opitut liikkumistottumukset vaikuttavat kulkutavan valin-taan myös myöhemmällä iällä.

Seudun suurimpien kuntien, Salon ja Someron, nykyinen taajamarakenne tarjoaa hyvät edel-lytykset kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattamiselle. Pääosa molempien kaupunkien kaava-alueista sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta ja pyörällä matka taittuu vielä nopeam-min. Myös Salon kanssa kiinni kasvanut Halikon ydinkeskusta kuuluu jalan ja pyörällä hyvinsaavutettavaan alueeseen. Salossa suurin ongelma on Tupurin alue, josta puuttuu lähipalve-lut samalla kun matka keskustaan alkaa olla pitkä kävellä ja pyöräilyä hillitsee alueen sijaintikorkealla mäellä.

Maankäyttökysymyksiä on tarkasteltu kunnittain tarkemmin myös kevyen liikenteen osaltaSalon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvityksessä A ”Maankäytön suunnitteluntukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä”.

Kärkitoimenpiteet: kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne ja palveluverkko

��yhdyskuntarakenteen eheytys:- täydennysrakentaminen, uudet alueet nykyisten yhteyteen ja tu-

kemaan lähipalveluja- sekoittunutta kaupunkirakennetta: asuminen, palvelut ja työpai-

kat lähellä toisiaan- kävely- ja pyöräilyetäisyyksien ja tulevien ongelmakohtien ha-

vainnollistaminen suunnitelmissa

kunnat,V-S liitto

��päivittäistavarakauppa Salon Tupuriin ja Särkisalon kirkonkylään,tulevaisuudessa myös Salon Viitannummeen

kunnat,yrittäjät

��kouluverkon suunnittelussa tavoitteeksi myös koulukuljetustenvähentäminen kunnat

ala-aste

yläaste

lukio

uusi ala-aste

uusi yläaste

uusi lukio

Nykyinen koulu Suunniteltu koulu

Kuva 18.

Salon seutukunnan peruskoulut ja lukiot. Ensimmäinen lukukertoo kaikkien oppilaiden ja toinen luku kuljetusoppilaidenmäärän. Mukana on myös esikoululaiset.

107/17107/17107/17107/17107/17107/17107/17107/17107/17

100/31100/31100/31100/31100/31100/31100/31100/31100/31

80/080/080/080/080/080/080/080/080/0

42/4242/4242/4242/4242/4242/4242/4242/4242/42

65/2065/2065/2065/2065/2065/2065/2065/20

51/2351/2351/2351/2351/2351/2351/2351/23

65/20

51/23

204/75204/75204/75204/75204/75204/75204/75204/75204/75

245/80245/80245/80245/80245/80245/80245/80245/80245/80

165/0165/0165/0165/0165/0165/0165/0165/0165/0

44/3044/3044/3044/3044/3044/3044/3044/3044/30

280/37280/37280/37280/37280/37280/37280/37280/37280/37

194/0194/0194/0194/0194/0194/0194/0194/0194/0

365/188365/188365/188365/188365/188365/188365/188365/188365/188

161/41161/41161/41161/41161/41161/41161/41161/41

46/3046/3046/3046/3046/3046/3046/3046/30

53/2853/2853/2853/2853/2853/2853/2853/28

118/61118/61118/61118/61118/61118/61118/61118/61129/64129/64129/64129/64129/64129/64129/64129/64

65/2865/2865/2865/2865/2865/2865/2865/28

44/144/144/144/144/144/144/144/1

50/2650/2650/2650/2650/2650/2650/2650/26

56/2756/2756/2756/2756/2756/2756/2756/27

37/2437/2437/2437/2437/2437/2437/2437/24

40/2540/2540/2540/2540/2540/2540/2540/25

44/2744/2744/2744/2744/2744/2744/2744/27102/56102/56102/56102/56102/56102/56102/56102/56

27/1127/1127/1127/1127/1127/1127/1127/11

50/3950/3950/3950/3950/3950/3950/3950/39

70/5570/5570/5570/5570/5570/5570/5570/55

65/4865/4865/4865/4865/4865/4865/4865/48

63/3263/3263/3263/3263/3263/3263/3263/32

30/1930/1930/1930/1930/1930/1930/1930/19

42/3342/3342/3342/3342/3342/3342/3342/33

20/1020/1020/1020/1020/1020/1020/1020/10

40/2240/2240/2240/2240/2240/2240/2240/22

29/2029/2029/2029/2029/2029/2029/2029/20

45/1545/1545/1545/1545/1545/1545/1545/15

62/3162/3162/3162/3162/3162/3162/3162/31

54/1554/1554/1554/1554/1554/1554/1554/15

161/41

46/30

53/28

118/61129/64

65/28

44/1

50/26

56/27

37/24

40/25

44/27 102/56

27/11

50/39

70/55

65/48

63/32

30/19

42/33

20/10

40/22

29/20

45/15

62/31

54/15

157/0157/0157/0157/0157/0157/0157/0157/0157/0

332/10332/10332/10332/10332/10332/10332/10332/10332/10

244/65244/65244/65244/65244/65244/65244/65244/65244/65

366/193366/193366/193366/193366/193366/193366/193366/193366/193

204/51204/51204/51204/51204/51204/51204/51204/51204/51

321/90321/90321/90321/90321/90321/90321/90321/90321/90

70/5070/5070/5070/5070/5070/5070/5070/5070/50 330/45330/45330/45330/45330/45330/45330/45330/45330/45

300/35300/35300/35300/35300/35300/35300/35300/35300/35

150/47150/47150/47150/47150/47150/47150/47150/47150/47

301/15301/15301/15301/15301/15301/15301/15301/15301/15

30/2030/2030/2030/2030/2030/2030/2030/2030/20

404/40404/40404/40404/40404/40404/40404/40404/40404/40

330/250330/250330/250330/250330/250330/250330/250330/250330/250

70/5070/5070/5070/5070/5070/5070/5070/5070/50374/170374/170374/170374/170374/170374/170374/170374/170374/170

277/30277/30277/30277/30277/30277/30277/30277/30277/30

30/3030/3030/3030/3030/3030/3030/3030/30

61/061/061/061/061/061/061/061/0

30/30

61/0


29

2.2 Viihtyisä liikkumisympäristö

Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Hyviä ympäristön ominai-suuksia ovat ainakin kauneus, yksityiskohtien rikkaus sekä virikkeellisyys ja elävyys – eten-kin toiset ihmiset. Häiriötekijöitä puolestaan ovat mm. liikennemelu ja -pöly sekä huono pie-nilmasto, kuten väylän tuulisuus ja varjoisuus.

Tärkeimpiä toimenpiteitä liikkumisympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi ovat keskustojenjalankulkuympäristöjen parantamistoimet. Esimerkiksi kävelykeskustojen toteuttaminen onkokemusten mukaan lisännyt selvästi keskustojen jalankulkija- ja oleskelijamääriä. Salonseudulla keskustojen kehittämishankkeita on suunniteltu ja toteutettu mm. Salossa, Halikos-sa, Somerolla ja Perniössä.

Salossa keskustan kehittäminen sisältää useita, pitkän ajan kuluessa toteutettavia toimen-piteitä. Hornikatu on jo saneerattu ja rautatieaseman edusta osin parannettu. Jalankulkuym-päristön viihtyisyyden kannalta tärkeimpiä keskusteluissa esillä olleita hankkeita ovat Vilhon-kadun jalankulkuympäristön parantaminen, torin kunnostaminen, Turuntien ja Helsingintiensaneeraaminen viihtyisiksi pääkaduiksi mm. jalkakäytäviä leventämällä sekä keskustan joki-rantojen kehittäminen.

Halikossa keskustan läpi kulkeva maantie 224 saneerataan turvallisemmaksi ja paremminkevyttä liikennettä suosivaksi Halikon läntisen ohikulkutien valmistumisen jälkeen. Halikonkeskustan kehittämiseen viihtyisämmäksi jalankulkuympäristöksi liittyy myös kaavasuunni-telmat torialueen rakentamiseksi sekä radan pohjois- ja eteläpuolen yhdistämiseksi yhtenäi-semmäksi keskusta-alueeksi radan alikulun viereen sijoittuvan rakentamisen avulla.

Somerolla tärkeä ja haastava hanke on ankean ja maantiemäisen Joensuunkadun saneera-us viihtyisäksi keskustan kauppakaduksi. Hämeentien parantaminen on jo toteutettu ja torinkunnostamistyöt parhaillaan käynnissä. Perniön keskustassa on viime vuoden aikana toteu-tettu laaja taajamateiden saneeraushanke, joka on parantanut keskustan ilmettä selvästi.

Hyvä keino viihtyisän liikkumisympäristön muodostamiseksi on käyttää hyväksi jokirantoja,puistoja ja hiljaisia tonttikatuja kävely- ja pyöräilyreitistön suunnittelussa. Luvussa 3.3 on eh-dotettu, että Salon-Halikon kaupunkialueelle ja Someron keskustaan muodostetaan nykyistäväylästöä täydentäen tärkeimpiin kulkusuuntiin ns. laaturaitteja, jotka kulkevat pitkälti pääka-tuverkosta irrallaan miellyttävässä jalankulku- ja pyöräily-ympäristössä.

Kärkitoimenpiteet: jalankulkijaystävälliset keskustat(viihtyisyys, turvallisuus, esteettömyys)

��Salo: kävelypainotteinen keskusta, kehittämiskohteina mm. Vilhon-katu, tori, Turuntie-Helsingintie, jokirannat

kaupunki, yrittäjät,kiint.omistajat

��Somero: Joensuunkadun saneerauskaupunki, yrittäjät,

kiint. omistajat,Tiehallinto

��Halikko: taajamatien saneeraus ja läpikulkuliikenteen ohjaus länti-selle ohikulkutielle, keskustan täydennysrakentaminen (mm. tori-alue) ja radan etelä- ja pohjoispuolen keskustarakenteen yhdistä-minen

Tiehallinto, kunta,kiint.omistajat, RHK


30

3. TURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS

3.1 Turvalliset matkat

Salon seudun pieniä, nopeasti toteutettavia liikenneympäristön turvallisuustoimenpiteitä sekäliikenneturvallisuustyötä on käsitelty tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvityk-sessä B ”Liikenneturvallisuus” ja sen kuntakohtaisissa osaraporteissa. Tässä luvussa käsitel-lään yleisellä tasolla tärkeimpiä keinoja pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuuden paran-tamiseksi ja kaatumis- ja liukastumisturmien vähentämiseksi sekä tarkastellaan Salon seu-dun taajamateiden rauhoittamistarpeita. Kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen rakentamis-hankkeet on käyty läpi luvussa 4.2 ja talvihoidon kehittämistarpeita on käsitelty luvussa 4.5.

Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikennekäyttäytyminen

Oma käyttäytyminen on se turvallisuustekijä, johon jalankulkijalla ja pyöräilijällä itsellään onsuurin mahdollisuus vaikuttaa. Liikenneympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden ongelmanaon se, että pyöräilijät käyttävät usein väylien teknisen tason paranemisen nopeustason ko-hottamiseen, jolloin turvallisuustaso ei välttämättä parane. Onnettomuuksien estämiseksi jaonnettomuuksien seurausten lieventämiseksi tarvitaankin toimenpiteitä myös pyöräilijöidenoman riskinarviointikyvyn nostamiseksi ja suojavarusteiden käytön lisäämiseksi. Liikennetur-vallisuustyössä tulee pyrkiä vaikuttamaan myös siihen, että jalankulkijat muuttavat omaa lii-kennekäyttäytymistään turvallisemmaksi.

Pyöräilijöille ja jalankulkijoille suunnatussa tiedotuksessa ja valistuksessa tulee kiinnittäähuomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:• pyörän nopeuden merkitys riskitekijänä• kypärän käytön lisääminen• alkoholin käyttö riskitekijänä• heijastimien ja pyörien valojen käyttö• pyörän tekninen kunto (mm. jarrut)• pyörän turvallinen kuormamäärä ja lastaustapa (välineet, lisävarusteet)• liikennesääntöjen tuntemus ja yhteispeli jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoliikenteen

kesken

Polkupyörien keskinäiset ja yksittäisonnettomuudet

Valtaosa, eräiden selvitysten mukaan jopa kahdeksan tai yhdeksän kymmenestä kaikistalääkärinhoitoa vaatineista polkupyöräonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia. Suurinosa niistä ei kuitenkaan näy virallisissa, poliisiraportteihin perustuvissa onnettomuustilastois-sa. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan noin puolessa yksittäisonnettomuuksista syynä onliikenneympäristön tai kunnossapidon puutteet, 40 %:ssa pyöräilijän toiminta, kuten liiallinenvauhti, alkoholi, tavaran- tai henkilönkuljetus, valojen puute, väärinkäsitys väistämissään-nöissä jne. ja 10 %:ssa pyörässä oleva vika. Myöskin polkupyörien välisiä onnettomuudettilastoituvat huonosti. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan niiden osuus loukkaantumiseenjohtavista pyöräilyonnettomuuksista on kymmenen prosentin luokkaa. Vaikka polkupyörän jaauton välisiä onnettomuuksien osuus kaikista lääkärinhoitoa edellyttäneistä onnettomuuksis-ta onkin pieni, niiden osuus vakavammista henkilövahinko-onnettomuuksista ja erityisestikuolemantapauksista on suuri. Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista 90 %:ssatoisena osapuolena on moottoriajoneuvo.


31

Pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksien ja polkupyörien keskinäisten onnettomuuksien estä-miseksi keskeisiä liikenneympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä ovat:

Väylien teknisen turvallisuustason parantaminen, kuten• riittävät näkemät, erityisesti alikulkutunneleissa ja riittävät, ennakoitavat kaarresäteet• päällysteen tasaisuus ja reunakivien ym. esteiden poistaminen ajoradalta• pyörien nopeuden rajoittaminen vaarallisissa paikoissa esimerkiksi päällystevalinnoilla• tolppien, liikennemerkkien ym. kiinteiden esteiden sijoittaminen riittävä etäälle ja kapeiden

väylien leventäminen• valaistuksen rakentamien ja valaistustasovaatimusten nosto• vaaranpaikoista varoittaminen ja liikenteen ohjaus ajoratamaalauksilla ja liikennemerkeillä

esimerkiksi alikulkutunneleissa ja risteyksissä.

Väylien ja katujen hoito ja kunnossapito, kuten• päällysteen kunnosta huolehtiminen ja routavaurioiden ym. epätasaisuuksien korjaus• kaivantojen ym. työnaikainen merkintä ja kohteiden nopea kuntoonpano• tehokkaampi ja nopeampi liukkaudentorjunta talvella sekä hiekanpoisto keväällä• ajotilaa kaventavan kasvillisuuden raivaus.

Jalankulkijoiden liukastumistapaturmat

Jalankulkijoiden liukastumistapaturmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinenongelma. Lisäksi kaatumisen pelko rajoittaa monien vanhusten liikkumista lähiympäristössä.Keskeinen paikallisen tason toimenpide liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi on jalkakäy-tävien ja kevyen liikenteen väylien talvihoidon parantaminen. Talvihoitoa on käsitelty erik-seen luvussa 3.5. Sen lisäksi tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään liukastumistapaturmia lisää-mällä jalankulkijoiden valmiutta varautua liukkaaseen keliin esimerkiksi lisäämällä valistustaliukastumistapaturmista ja kannustamalla pitävämpien jalkineiden ja liukuesteiden käyttöön.

Kevyen ja autoliikenteen väliset onnettomuudet

Perinteinen toimenpide kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi on kevyen liikenteenväylien ja alikulkujen rakentaminen. Pelkästään niitä rakentamalla on kuitenkin vaikea saa-vuttaa riittäviä turvallisuusvaikutuksia. Monin paikoin tehokkaampi ja helpommin toteutettavaturvallisuustoimenpide on autoliikenteen nopeustason laskeminen riittävän alas. Tutkimustenmukaan autoliikenteen ajonopeuden laskiessa 50 km/h:sta 30 km/h:iin jalankulkijan riskiloukkaantua hengenvaarallisesti laskee 37 %:sta 5 %:iin.

Kaupungeissa ja taajamissa, joissa valtaosa jalankulkijoista ja pyöräilijöistä liikkuu, ei oleedes mahdollista eikä toivottavaa pyrkiä kulkumuotojen täydelliseen erotteluun. Tällöin kes-keinen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä on autoliiken-teen nopeus. Siksi autoliikenteen rauhoittamistoimenpiteet ovat tärkeä keino jalankulkijoidenja pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi.

Koska pyöräilijöiden keskimääräinen ajonopeus on 15-25 km/h, pyörätieverkon osina toimivil-la tonttikaduilla autoliikenteen todellisen nopeustason tulee olla korkeintaan 30 km/h, jottaautojen ja pyörien nopeudet eivät eroa toisistaan liikaa. Tarvittaessa nopeustasoa tulee las-kea rakentamalla kadut hidaskaduiksi. Muulla tonttikatuverkollakaan ei tule sallia yli 40 km/hajonopeuksia. Pyöräteiden rakentamista tonttikaduille ei voida pitää suositeltavana, koska sejohtaa pääkatumaiseen ilmeeseen ja katuverkon hierarkian hämärtymiseen ja samalla hel-posti ajonopeuksien kokoamiseen. Pyöräilijöiden ohjaaminen kapealle kevyen liikenteen väy-lälle yhdessä jalankulkijoiden kanssa on sekä turvattomampi, kalliimpi ja huonommin toimivaratkaisu kuin pyöräily useimmiten lähes tyhjällä ajoradalla.


32

Ylemmällä katuverkolla, jossa pyöräliikenne on pääsääntöisesti erotettu ajoradasta, autolii-kenteen nopeustaso tulee laskea riittävän alas auto- ja kevyen liikenteen risteämiskohdissatai rakentaa risteäminen eri tasoon. Kun risteäminen tapahtuu tasossa ilman liikennevaloja,yli 50 km/h nopeuksia ei tule sallia ja risteyskohtien turvalliseen muotoiluun tulee kiinnittääerityistä huomiota.

Yli puolet polkupyörän ja auton välisistä onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä. Suurin osajalankulkijoiden liikenneonnettomuuksista tapahtuu tietä ylitettäessä. Siksi turvallisempienristeysjärjestelyjen toteuttaminen on keskeinen turvallisuustoimenpide pyrittäessä vähentä-mään jalankulkuonnettomuuksia. Turvallisuuden ohella tienylitysmahdollisuuksien tulee luon-tua hyvin ihmisten kulkureitteihin ja sopia kaikille väestöryhmille. Usein se tarkoittaa turvallis-ta tienylitysmahdollisuutta tien tasossa, sillä liian monet alikulkutunnelit ovat ihmisten mieles-tä hankalia ja liikkumisesteisille jopa mahdottomia käyttää. Myös liikennevalojen suunnitte-lussa tulee ottaa huomioon jalankulun sujuvuus, jotta vähennetään houkutusta ylittää tie pu-naisen valon aikana.

Kevyen liikenteen ja autojen välisten onnettomuuksien estämiseksi keskeisiä liikenneympä-ristöön kohdistuvia toimenpiteitä ovat:• autoliikenteen nopeustason laskeminen, kun kevyt ja autoliikenne ovat sekoittuneina tai

risteävät tasossa• risteyskohtien turvallinen muotoilu ja suojatiejärjestelyt, kuten saarekkeet, korotetut suoja-

tiet, liittymien kaventaminen ja kiertoliittymät• kevyen liikenteen eritasoristeysten rakentaminen• kevyen liikenteen väylien rakentaminen• keskusta-alueiden rauhoittaminen autoliikenteeltä

Taajamateiden rauhoittaminen

Salon seudulla on useita kohteita, joissa yleinen tie halkaisee taajaman muodostaen selvänturvallisuusriskin ja estevaikutuksen taajaman sisäiselle kevyelle liikenteelle. Pää- ja seutu-teillä ongelma pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti liikennemuotojen erottelulla – kevyenliikenteen väylillä, eritasoratkaisuilla ja ohikulkuteillä - siten, että myös tieliikenteen sujuvuus-tavoite otetaan huomioon. Koska resurssit eivät riitä erotteluratkaisujen nopeaan toteuttami-seen, liikenneturvallisuus tulee ensimmäisessä vaiheessa varmistaa liikenteen rauhoittamis-toimenpiteillä. Pää- ja seututeiden pahimpien ongelmakohteiden ratkaisuiksi ehdotetaan seu-raavaa:

Valtatie 1:��Salon ja Halikon kohdalla kevyt liikenne on jo nyt pääosin erotettu valtatien autoliikentees-

tä. Moottoritien valmistumisen myötä toteutetaan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet tienmuuttamiseksi seututieksi – mm. luvussa 3.2 esitetyt hankkeet kevyen liikenteen olosuh-teiden parantamiseksi ja väylästön jatkamiseksi. Toimenpiteet on esitetty tarkemmin tiepii-rin rinnan Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa laatimassa toimenpi-deselvityksessä Valtatien 1 välin Paimio-Muurla muuttaminen seututieksi (2002).

��Suomusjärven keskustassa kevyt liikenne on jo nyt pääosin erotettu valtatien autoliiken-teestä. Valtatien turvallisuustoimenpidepaketin (ks. luku 3.2) yhteydessä keskustaan ra-kennetaan yksi lisäalikulku ja jatketaan väylää taajaman laidalla. Jatkossa moottoritien ra-kentamisen myötä nykyisellä tiellä on mahdollista toteuttaa laajempia takaisinrakentamis-toimenpiteitä.

Ehdotetut taajamateiden rauhoittamiskohteet

Kuva 19.

Taajamatien rauhoittamiskohde


34

Kantatie 52��Someron keskustassa kevyt liikenne on osin eritasossa, osin tasossa. Kaupungin vastuul-

la olevaan Joensuuntien saneeraukseen liittyen on suunniteltu kantatien liikenteen rau-hoittamista kiertoliittymällä kantatien ja Joensuuntien liittymässä. Samalla on tarpeen ra-kentaa uudet saarekkeelliset suojatiet Härkäläntien liittymän suojatielle sekä paljon käytet-tyyn tienylityskohtaan Rantatien liittymään. Lisäksi kantatien alittavan Heikintien alikulunluiskaa tulisi loiventaa siten, että sen käyttö on mahdollista myös pyörätuolilla. Myöhem-mässä vaiheessa varaudutaan kevytväylien jatkamiseen ja uusiin alikulkuihin myös kes-kustan reunoilla.

Maantie 280��Oinasjärvellä on olemassa oleva alikulku koulun kohdalla, mutta siihen johtava väylästö

puuttuu. Ensimmäisen vaiheen ratkaisu on yksityisteitä hyödyntävän kevyen liikenteenväylästön suunnittelu ja rakentaminen, jolloin kevyt liikenne on eroteltu autoliikenteestä.

Maantie 224��Halikon keskustassa toteutetaan taajamasaneeraus läntisen ohikulkutien valmistuttua.��Märyn taajamassa on yksi alikulku, mutta maantien suuntainen väylä puuttuu ja kevyt lii-

kenne ylittää tien myös muissa liittymissä. Ensimmäisessä vaiheessa kunta toteuttaa ly-hyen kevyen liikenteen väylän Hirvitien ja Vääpelintien välille, jolloin kevyelle liikenteellemuodostuu maantien suuntainen reitti koko taajaman pituudelta. Nopeusrajoitus lasketaan60:sta 50 km:iin tunnissa ja tienylitykset turvataan tarvittaessa suojatiesaarekkeilla.

��Vaskion taajamakeskustassa nopeusrajoitus lasketaan 60:sta 50 km:iin tunnissa ja laadi-taan suunnitelma yksityistieverkkoa hyödyntävästä kevyen liikenteen väylästä. Kouluunjohtavan tienylityksen turvaamisessa voitaisiin ensimmäisessä vaiheessa kokeilla jalan-kulkijailmaisimeen perustuvaa vilkkuvaa varoitusvaloa autoilijoille. Toisessa vaiheessa ra-kennetaan alikulku keskustaan. Parhaillaan ajankohtaisessa koulun sijaintipäätöksessätulee ottaa huomioon myös kunnan ja valtion mahdollisuudet turvallisen koulureitin raken-tamiseen.

Maantie 186��Kiskon Toijassa kevyt liikenne on jo erotettu autoliikenteestä väylän ja kahden alikulun

avulla. Toijan ja aivan sen vieressä sijaitsevan Kirkonkylän välillä ei kuitenkaan ole kevyenliikenteen väylää. Ensimmäisen vaiheen ratkaisu on väylän rakentaminen vanhan maan-tien päästä Kirkonkylään, jolloin taajamien välille muodostuu turvallinen reitti kaavatietäpitkin.

Yhdysteillä kevyen liikenteen turvallisuus ja taajaman sisäisen liikenteen toimivuus turvataanensisijaisesti riittävillä liikenteen rauhoittamistoimilla ja kevyen liikenteen väylillä. Eritasojär-jestelyjä tehdään vain erityistapauksissa. Nopeusrajoitus lasketaan 40 kilometriin tunnissa jarajoitusta tuetaan mm. suojatiesaarekkeilla, saarekkeen avulla tehdyillä mutkilla, ajoratamaa-lauksilla, taajamapaaluilla ja valaistuksella.

Yhdystieverkon pahimpia ongelmakohtia ovat:��mt 2407 Kuusjoen Raatala��mt 2403 Perttelin kirkonkylä��mt 1823 Särkisalon kirkonkylä��mt 1870 Suomusjärven keskusta��mt 2802 Someron Kultela��mt 2810 Someron Pitkäjärvi


35

Taajamateiden rauhoittamiskohteet on esitetty kuvassa 19. Tarvittavat rauhoittamistoimenpi-teet ja sen myötä hankkeiden kustannukset vaihtelevat kohteittain suuresti. Halvimmillaankyse on nopeusrajoituksen asettamisesta ja kalleimmillaan kiertoliittymien rakentamisesta.Useissa kohteissa suositeltava toimenpide on nopeusrajoituksen tukeminen ja tienylitystenturvaaminen suojatiesaarekkeilla. Kuhunkin kohteeseen sopivimpien toimenpiteiden valintaja kustannusten määrittäminen edellyttää tarkempaa jatkosuunnittelua.

Kärkitoimenpiteet: turvalliset matkat

��risteysten ja suojateiden turvaaminen nopein toimenpitein (mm.suojatiesaarekkeet, korotetut suojatiet, ajoratamerkinnät, liittymä-alueen kaventaminen)

kunnat, Tiehallinto

��nopeiden ja edullisten turvallisuutta parantavien liikenteenohjaus-toimenpiteiden laajamittainen käyttöönotto Salon-Halikon ja Some-ron kevyen liikenteen verkoilla (mm. alikulkujen ajosuuntien erotta-minen keskiviivalla, risteysalueiden ajoratamerkinnät ja ongelma-kohteiden varoitusmerkit)

Tiehallinto, Salo,Halikko, Somero

��asuntoalueiden ja keskustojen liikenteen rauhoittaminen (30-40km/h nopeusrajoitus ja sitä tukevat pienet toimenpiteet) kunnat, Tiehallinto

��taajamateiden rauhoittaminen, kärkihankkeina- vt 1 Salon keskusta (moottoritien rakentamiseen liittyen)- vt 1 Suomusjärvi (moottoritien rakentamiseen liittyen)- kt 52 Somero- mt 224 Halikon keskusta (länt. ohitustien rakentamiseen liittyen)- mt 224 Halikon Vaskio ja Märy- mt 1823 Särkisalon kirkonkylä- mt 1870 Suomusjärven keskusta- mt 2403 Perttelin kirkonkylä- mt 2407 Kuusjoen Raatala- mt 2802 Someron Kultela- mt 2810 Someron Pitkäjärvi

Tiehallinto, kunnat

3.2 Esteetön kulku

Ihmisten liikkumiskyvyn ja ympäristön välillä olevaa kuilua voidaan kaventaa hyvän suunnit-telun ja huolellisen toteuttamisen avulla. On selvää, että uutta rakennettaessa tulee aina ot-taa huomioon ratkaisujen toimivuus myös eri tavoin liikkumisesteisten henkilöiden kannalta.Esimerkiksi keskustasaneerauksissa ja taajamatiehankkeissa toteutettavien ratkaisujen tuleesoveltua kaikille asukkaille.

Vaikeampaa on parantaa olemassa olevaa ympäristöä. Puutteiden selvittämiseksi sekä vaa-dittavien toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittämiseksi on tarpeen kartoittaa nykyti-lanne ja laatia suunnitelma etenemistavasta. Tarkastelun kohteena tulisi olla fyysisen ympä-ristön osalta koko matkaketju matkan alkupäästä loppupisteeseen ja sen lisäksi ympäristönja liikennepalvelujen toteuttamista ohjaavat käytännöt:


36

��niin jalankulkuympäristöt, joukkoliikennepalvelut ja pysäkki- ja terminaaliympäristöt kuinjulkiset rakennukset

��vireillä olevien tai suunniteltujen hankkeiden - kuten julkisten rakennusten, kävelykeskus-tasuunnitelmien ja katuhankkeiden, joukkoliikenteen laatukäytävähankkeiden ja palvelu-liikennekokeilujen - esteettömyys ja soveltuvuus kaikille käyttäjille

��esteettömyyttä edistävät ja estävät kunnan eri hallintokuntien toimintatavat ja kuntalaistenvaikutusmahdollisuudet

Tarvittavat toimenpiteet voidaan jakaa normaalin toiminnan puitteissa tehtäviin parannuksiinja korjauksiin, nykyisten toimintatapojen muutoksiin sekä suunnittelua ja ohjelmointia edellyt-täviin suurempiin investointeihin tai hankekokonaisuuksiin. Keskeinen tehtäväkenttä on myösliikkumisympäristön ja liikennepalvelujen suunnitteluun, ostamiseen ja rakentamiseen osallis-tuville työntekijöille suunnatun esteettömyyskoulutuksen järjestäminen. Keskeisiä vastuu-tahoja toimenpiteiden käynnistämiseksi ja tarvittavien kartoitusten tekemiseksi ovat kunnat jatiepiiri.

HISSIEN RAKENTAMINEN VANHOIHIN KERROSTALOIHINASUNNOT: KYNNYSTEN POISTO, WC- JA KEITTIÖKORJAUKSET

KOROTETUTPYSÄKIT

TURVALLISET KADUNYLITYKSET,ÄLYKKÄÄTLIIKENNEVALOT

TEHOSTETTUTALVIKUNNOSSAPITO,KATULÄMMITYS

KAITEETJA PORTAIDEN LÄMMITTÄMINENKULKUVÄYLIEN KATTAMINEN TAI LÄMMITTÄMINEN

KAITEETJA LEVÄHDYSPAIKAT

KAUPPA: LUISKAT, KAITEET,AUTOMAATTIOVET

MATALALATTIABUSSITJA PALVELULINJAT

LEVÄHDYSPAIKKOJEN PUUTE

JULKIISEN LIIKENNE: TASOEROTPYSÄKILLE

VAARALLISETKADUNYLITYKSET

PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS

TALVILIUKKAUS

TASOEROTPIHAMAALLA

HISSITTÖMÄTKERROSTALOTULKOPORTAATJA MUUTTASOEROT

ESTEETASUNNOSSAKAUPPA

Asunto

Rakennus Piha

Lähipalvelut

PuistoKatu

RATKAISUT

ESTEET

Kuva 20. Toimivan matkaketjun esteitä ja ratkaisuja (kuva Kimmo Rönkä)

Liikenneympäristön ensimmäisen vaiheen parantamiskohteita Salon seudulla voivat ollaesimerkiksi Someron keskustan poikki terveyskeskuksesta ja vanhainkodista palvelukeskuk-seen johtavan laaturaitin parantaminen myös liikkumisesteisten henkilöiden kannalta. Kehit-tämistoimenpiteitä ovat mm. pyörätuolille liian jyrkän alikulkutunnelin luiskan loiventaminen jakaiteen asentaminen luiskaan, Joensuunkadun korkeiden reunakivien madaltaminen sekäpenkkien sijoittaminen matkan varrelle. Salossa ja Halikossa puolestaan ensimmäinen kohdevoisi olla Sirkkulasta sairaalan ja keskustan kautta Halikkoon liikennöivän matalalattiabussinreittiin liittyvien tärkeimpien palveluihin johtavien pysäkkien ja liityntäyhteyksien tarkistaminen(mm. reunakivet, näkövammaisten esteet, pysäkkien korottaminen, penkit, kaiteet mäkikoh-dissa).


37

Erittäin tärkeää on myös kiinnittää lisääntyvää huomiota liikenneinfrastruktuurin hoitoon jakunnossapitoon. Tulevaisuudessa jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien hoidon, erityi-sesti talvihoidon, merkitys korostuu entisestään kasvavan vanhusväestön liikkumisedellytys-ten turvaamiseksi. Liukkaudentorjuntaa tehostamalla voidaankin pienillä lisäkustannuksillasaavuttaa suuria kustannussäästöjä terveydenhuollon kustannuksissa. Myös työmaakohtienkevyen liikenteen järjestelyjen turvallisuuteen muun muassa näkövammaisten kannalta tuleekiinnittää enemmän huomiota.

Suunnittelussa pitää pyrkiä kaikille soveltuviin ratkaisuihin. Esimerkiksi suojatieratkaisujentulisi olla soveltuvia kaikille kadun ylittäjille, sillä kaikilla on oikeus kulkea tien yli -ristiriitatilanteissa tulee löytää sekä reunakiveä tarvitseville näkövammaisille että tasaisuuttatarvitseville pyörillä liikkuville henkilöille soveltuvia ratkaisuja. Se edellyttää, että myösliikenneympäristön yksityiskohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota suunnittelusta toteuttamis-vaiheeseen saakka.

Kärkitoimenpiteet: esteetön kulku

��kuntien ja tiepiirin esteettömyyskartoitukset (liikenneympäristö, jul-kiset tilat, joukkoliikenne) kunnat, Tiehallinto

��keskustasaneerausten lähtökohdaksi kaikille saavutettava keskusta kunnat, Tiehallinto��Someron laaturaitin parantaminen toimivaksi ja turvalliseksi myös

liikkumisesteisten henkilöiden kannalta Somero, Tiehallinto

��Salon-Halikon matalalattiabussin reitille toimivat pysäkit ja esteet-tömät jatkoreitit palveluihin

Salo, Halikko, Tie-hallinto


38

4. LAADUKAS KÄVELY- JA PYÖRÄILYVERKKO

4.1 Salon seudun tavoiteverkot

Työn yhteydessä on suunniteltu kevyen liikenteen tavoiteverkkoja kolmella tasolla:��Salon ja Halikon keskustan muodostamalla taajama-alueelle sekä Someron keskustaa-

jamaan on suunniteltu kuntien ja yleisten teiden väylistä sekä hiljaisista kaduista koostuvatavoitteellinen kevyen liikenteen pääverkko.

��Salon naapurikuntien osalta on suunniteltu, miten Salon-Halikon väylästöä jatketaan nii-hin. Tavoitteena on Salon lähikunnat kattavan yhtenäisen verkoston vähittäinen rakentu-minen.

��Muiden kuntien osalta on esitetty kaikki esille nousseet yleisten teiden kevyen liikenteenväylästön rakentamishankkeet tarvittavien tilavarausten tekemistä silmällä pitäen. Hank-keiden toteuttamisen priorisointia on kuvattu luvussa 4.3.

Kevyen liikenteen alikulkuhankkeiden osalta periaatteena tavoiteverkon suunnittelussa onollut, että pyöräliikenteen risteämiset päätieverkon kanssa yli 50 km/h nopeusrajoitusalueellaovat pääsääntöisesti eri tasossa. Myös 50 km/h nopeusrajoitusalueelle on osoitettu eri-tasohankkeita, erityisesti kohteisiin, joissa autojen nopeustaso voi nousta korkeaksi tai taso-ratkaisua on vaikea toteuttaa riittävän turvallisena. Muualla risteämiskohteiden turvallisuuttaparannetaan ensisijaisesti laskemalla autoliikenteen nopeustasoa ja parantamalla tasoylitys-ten havaittavuutta muun muassa suojatiesaarekkeiden, korotettujen suojateiden, kiertoliitty-mien ja nopeusrajoitusten avulla.

Kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja perustettavan seudullisen kevyen liikenteen työryhmäntehtävänä on huolehtia siitä, että kevyen liikenteen tavoiteverkkojen rakentamisedellytyksetturvataan eri asteisissa maankäyttösuunnitelmissa. Yleispiirteisissä kaavoissa tulee esittääkevyen liikenteen pää- ja seutuverkon yhteydet ja asemakaavoissa puolestaan osoittaa laa-dukkaiden väylä- ja alikulkuratkaisujen edellyttämä tilavaraukset. Tavoiteverkkoja on tarpeentarkistaa jatkuvasti maankäyttösuunnitelmien yhteydessä, mutta väylävarauksia mahdollisestipoistettaessa kaavoissa tulee osoittaa poistettavia yhteyksiä korvaavat reitit.

Koko seutukunnan suunniteltu väylästö on esitetty kuvassa 21. Ehdotus kevyen liikenteentavoiteverkoiksi Salon ja Halikon keskustan sekä Someron taajama-alueella on esitetty ku-vissa 22 ja 23. Kaikki tavoiteverkkojen punaisella piirretyt, nykyisin puuttuvat väylät ja alikulutovat mukana liitteiden 1 ja 2 hankelistoissa.

Kärkitoimenpiteet: tavoiteverkko

��kevyen liikenteen tavoiteverkon varaukset kaavoihin kunnat,V-S liitto

77 60177 60177 60177 60177 60177 60177 60177 60150 15650 15650 15650 15650 15650 15650 15650 156

58 66258 66258 66258 66258 66258 66258 66258 662

77 60150 156

58 662

761527615276152761527615276152761527615276152

58 65158 65158 65158 65158 65158 65158 65158 65158 651

58 65258 65258 65258 65258 65258 65258 65258 65258 652

58 65358 65358 65358 65358 65358 65358 65358 65358 653

73 45973 45973 45973 45973 45973 45973 45973 45973 459

58 65458 65458 65458 65458 65458 65458 65458 65458 654

50 15550 15550 15550 15550 15550 15550 15550 15550 155

58 65858 65858 65858 65858 65858 65858 65858 658

73 45773 45773 45773 45773 45773 45773 45773 457

58 658

73 457

73 45173 45173 45173 45173 45173 45173 45173 45173 451

58 75158 75158 75158 75158 75158 75158 75158 75158 751

58 76058 76058 76058 76058 76058 76058 76058 76058 760

7 3697 3697 3697 3697 3697 3697 3697 3697 369

7 3547 3547 3547 3547 3547 3547 3547 3547 354

7 3557 3557 3557 3557 3557 3557 3557 3557 35558 75458 75458 75458 75458 75458 75458 75458 75458 754

58 75258 75258 75258 75258 75258 75258 75258 75258 752

7 3577 3577 3577 3577 3577 3577 3577 3577 357

7 3567 3567 3567 3567 3567 3567 3567 3567 356

7 3597 3597 3597 3597 3597 3597 3597 3597 359

7 3607 3607 3607 3607 3607 3607 3607 3607 360

50 15150 15150 15150 15150 15150 15150 15150 15150 151

50 15350 15350 15350 15350 15350 15350 15350 15350 153

58 66458 66458 66458 66458 66458 66458 66458 66458 664

58 65958 65958 65958 65958 65958 65958 65958 65958 659

58 66758 66758 66758 66758 66758 66758 66758 66758 667

58 66658 66658 66658 66658 66658 66658 66658 66658 666

735273527352735273527352735273527352

25 95625 95625 95625 95625 95625 95625 95625 95625 95625 95325 95325 95325 95325 95325 95325 95325 95325 953

58 65758 65758 65758 65758 65758 65758 65758 65758 657

58 66058 66058 66058 66058 66058 66058 66058 66058 660

25 95225 95225 95225 95225 95225 95225 95225 95225 952

30 85330 85330 85330 85330 85330 85330 85330 85330 853

30 85530 85530 85530 85530 85530 85530 85530 85530 855

78 45478 45478 45478 45478 45478 45478 45478 45478 454

78 45178 45178 45178 45178 45178 45178 45178 45178 45178 45378 45378 45378 45378 45378 45378 45378 45378 453

25 95725 95725 95725 95725 95725 95725 95725 95725 957

25 95525 95525 95525 95525 95525 95525 95525 95525 955

25 95425 95425 95425 95425 95425 95425 95425 95425 954

7 3617 3617 3617 3617 3617 3617 3617 3617 361

25 25425 25425 25425 25425 25425 25425 25425 25425 254

25 25225 25225 25225 25225 25225 25225 25225 25225 252

77 65577 65577 65577 65577 65577 65577 65577 65577 655

30 85230 85230 85230 85230 85230 85230 85230 85230 852

76 15476 15476 15476 15476 15476 15476 15476 15476 154

76 15676 15676 15676 15676 15676 15676 15676 15676 156

76 15576 15576 15576 15576 15576 15576 15576 15576 155

76 16476 16476 16476 16476 16476 16476 16476 16476 164

76 16176 16176 16176 16176 16176 16176 16176 16176 161

76 15776 15776 15776 15776 15776 15776 15776 15776 157

30 85130 85130 85130 85130 85130 85130 85130 85130 851

77 65377 65377 65377 65377 65377 65377 65377 65377 653

77 65277 65277 65277 65277 65277 65277 65277 65277 652

7 3037 3037 3037 3037 3037 3037 3037 3037 303

7 3047 3047 3047 3047 3047 3047 3047 3047 304

58 70158 70158 70158 70158 70158 70158 70158 70158 701

7 3057 3057 3057 3057 3057 3057 3057 3057 305

7 3067 3067 3067 3067 3067 3067 3067 3067 306

58 71158 71158 71158 71158 71158 71158 71158 71158 711

58 70258 70258 70258 70258 70258 70258 70258 70258 702

25 90225 90225 90225 90225 90225 90225 90225 90225 902

25 90125 90125 90125 90125 90125 90125 90125 90125 901

7 3627 3627 3627 3627 3627 3627 3627 3627 362

25 25125 25125 25125 25125 25125 25125 25125 25177 65177 65177 65177 65177 65177 65177 65177 651

25 25177 651

111111111

Laaturaitti, nykyinen

Laaturaitti, uusi

Pääraitti, nykyinen

Pääraitti, kadulla

Pääraitti, uusi

Alikulku, nykyinen

Alikulku, uusi

Vesistösilta, uusi

Ulkoilureitti

Valtakunnallinenpyöräretkeilyreitti

Kevyen liikenteen pitkän tähtäimen tavoiteverkkoSalon seutukunnassa

Kuva 21.

Laaturaitti, kadulla

76151

76151

76151

76151

76151

76151

76151

76151

76151

76152

76152

76152

76152

76152

76152

76152

76152

76152

761917619176191761917619176191761917619176191

76199

76199

76199

76199

76199

76199

76199

76199

76199

76192

76192

76192

76192

76192

76192

76192

76192

76192

76183

76183

76183

76183

76183

76183

76183

76183

76183

76184

76184

76184

76184

76184

76184

76184

76184

76184

76171

76171

7617176171

7617176171

76171

76171

76171

761857618576185761857618576185761857618576185

761767617676176761767617676176761767617676176

76178

76178

76178

76178

76178

76178

76178

76178

76178

76193

76193

76193

76193

76193

76193

76193

76193

76193

76189

76189

7618976189

7618976189

76189

76189

76189

761687616876168761687616876168761687616876168

76169

76169

76169

76169

76169

76169

76169

76169

76169

761017610176101761017610176101761017610176101

761217612176121761217612176121761217612176121

761207612076120761207612076120761207612076120

76186

76186

7618676186

7618676186

76186

7618676186

76159761597615976159

7615976159761597615976159

761827618276182761827618276182761827618276182

76179

76179

76179

76179

76179

76179

76179

76179

76179

76181

76181

76181

76181

76181

76181

76181

76181

76181

761757617576175761757617576175761757617576175

761727617276172761727617276172761727617276172

76174

76174

76174

76174

76174

76174

76174

76174

76174

76198

76198

76198

76198

76198

76198

76198

76198

76198

761627616276162761627616276162761627616276162

761617616176161761617616176161761617616176161

76188

76188

76188

76188

76188

76188

76188

76188

76188

76187

76187

76187

76187

76187

76187

76187

76187

76187 76153

76153

76153

76153

76153

76153

76153

76153

76153

76180

76180

76180

76180

76180

76180

76180

76180

76180

76194

76194

76194

76194

76194

76194

76194

76194

76194 76195

761957619576195

7619576195761957619576195

76196761967619676196

7619676196761967619676196

7619

7

7619

7

7619

7

7619

7

7619

7

7619

7

7619

7

7619

7

7619

7

76158

76158

76158

76158

76158

76158

76158

76158

76158

76173

76173

76173

76173

76173

76173

76173

76173

76173

76163

76163

76163

76163

76163

76163

76163

76163

76163

761647616476164

7616476164

76164761647616476164

761657616576165761657616576165761657616576165

761667616676166761667616676166761667616676166

76167761677616776167

761677616776167761677616776190

7619076190761907619076190761907619076190

761777617776177761777617776177761777617776177

76170

76170

76170

76170

76170

76170

76170

76170

76170


Laaturaitti, uusi

Laaturaitti hidaskadulla



Pääraitti, uusi

Pääraitti, yhteystarve

Pääraitti hidaskadulla

Polku, nykyinen

Polku, uusi

Kauppakadun saneeraus Alikulku, nykyinen

Alikulku, uusi

Vesistösilta, uusi

Polku, yhteystarve

Kevyen liikenteen tavoiteverkko Someron keskustassa

Kuva 22.

Kevyen

liikente

en

pääväylie

nta

voiteverk

ko

Salo

n-H

alik

on

taaja

ma-a

lueella

Ku

va

23.

734687346873468734687346873468734687346873468

73479 73479 73479 73479 73479 73479 73479 73479 73479

734657346573465734657346573465734657346573465

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73488 73488 73488 73488 73488 73488 73488 73488 73488

7367

7367

7367

7367

7367

7367

7367

7367

7367

739673967396739673967396739673967396

7395 7395 7395 7395 7395 7395 7395 7395 7395

7381 7381 7381 7381 7381 7381 7381 7381 7381

734937349373493734937349373493734937349373493

7347

3

7347

3

7347

3

7347

3

7347

3

7347

3

7347

3

7347

3

7347

3

7349

1

7349

1

7349

1

7349

173

491

7349

1

7349

1

7349

1

7349

1

73455

73455

73455

73455

73455

73455

73455

73455

73455

73461

73461

73461

73461

73461

73461

73461

73461

73461

73

452

73

452

73

452

73

452

73

452

73

452

73

452

73

452

73

452

73

451

73

451

73

451

73

451

73

451

73

451

73

451

73

451

73

451

73422

73422

73422

73422

73422

73422

73422

73422

73422

73

42

17

34

21

73

42

17

34

21

73

42

17

34

21

73

42

17

34

21

73

42

1

73

40

47

34

04

73

40

47

34

04

73

40

47

34

04

73

40

47

34

04

73

40

47

34

03

73

40

37

34

03

73

40

37

34

03

73

40

37

34

03

73

40

37

34

03

73

40

27

34

02

73

40

27

34

02

73

40

27

34

02

73

40

27

34

02

73

40

2

73

42

37

34

23

73

42

37

34

23

73

42

37

34

23

73

42

37

34

23

73

42

3

73

42

47

34

24

73

42

47

34

24

73

42

47

34

24

73

42

47

34

24

73

42

4

73

411

73

411

73

411

73

411

73

411

73

411

73

411

73

411

73

411 7

34

12

73

41

27

34

12

73

41

27

34

12

73

41

27

34

12

73

41

27

34

12

73

41

37

34

13

73

41

37

34

13

73

41

37

34

13

73

41

37

34

13

73

41

3

73

41

47

34

14

73

41

47

34

14

73

41

47

34

14

73

41

47

34

14

73

41

4

73

40

17

34

01

73

40

17

34

01

73

40

17

34

01

73

40

17

34

01

73

40

17

34

16

73

41

67

34

16

73

41

67

34

16

73

41

67

34

16

73

41

67

34

16

73

42

07

34

20

73

42

07

34

20

73

42

07

34

20

73

42

07

34

20

73

42

07

34

18

73

41

87

34

18

73

41

87

34

18

73

41

87

34

18

73

41

87

34

18

734717347173471734717347173471734717347173471

734677346773467734677346773467734677346773467

7345

6

7345

6

7345

6

7345

673

456

7345

6

7345

6

7345

6

7345

6

73453

73453

73453

73453

73453

73453

73453

73453

73453

73498

73498

73498

73498

73498

73498

73498

73498

73498

73472 73472 73472 73472 73472 73472 73472 73472 73472

73489

73489

73489

73489

73489

73489

73489

73489

73489

7397

7397

7397

7397

7397

7397

7397

7397

7397

7351

7351

7351

7351

7351

7351

7351

7351

7351

73476

73476

73476

73476

73476

73476

73476

73476

73476

7368

7368

7368

7368

7368

7368

7368

7368

7368

73462

73462

73462

73462

73462

73462

73462

73462

73462

738073807380738073807380738073807380

7352

7352

7352

7352

7352

7352

7352

7352

7352

7348273482734827348273482734827348273482

73482

73463

73463

73463

73463

73463

73463

73463

73463

73463

734647346473464734647346473464734647346473464

736473647364736473647364736473647364

73466

73466

7346673466

7346673466

73466

73466

73466

73478

73478

73478

73478

73478

73478

73478

73478

73478

73484

7348473484734847348473484

73484

73484

73484

73486

73486

73486

73486

73486

73486

73486

73486

73486

73485

73485

73485

73485

73485

73485

73485

73485

73485

73487

73487

73487

73487

73487

73487

73487

73487

734877365

73657365736573657365736573657365

734927349273492734927349273492734927349273492

7347

473

474

7347

4

7347

473

474

7347

473

474

7347

4

7347

4

73475

73475

73475

73475

73475

73475

73475

73475

73475

7376

7376

7376

7376

7376

7376

7376

7376

7376

7377

7377

7377

7377

7377

7377

7377

7377

7377

7399

7399

7399

7399

7399

7399

7399

7399

7399

7394

7394

7394

7394

7394

7394

7394

7394

7394

7349

0

7349

0

7349

0

7349

0

7349

0

7349

0

7349

0

7349

0

7349

0

739373937393739373937393739373937393

734837348373483734837348373483734837348373483

73469

73469

73469

73469

73469

73469

73469

73469

73469

73 457

73 457

73 457

73 457

73 457

73 457

73 457

73 457

73 457

73

459

73

459

73

459

73

459

73

459

73

459

73

459

73

459

73

459

7302

7302

7302

7302

7302

7302

7302

7302

7320

7320

7320

7320

7320

7320

7320

7320

73405

73405

73405

73405

73405

73405

73405

73405

73415

73415

73415

73415

73415

73415

73415

73415

7302

7320

73405

73415

Laatu

raitti,kadulla

Päära

itti

hid

askadulla

Laatu

raitti,nykyin

en

Laatu

raitti,uusi

Laatu

raitti,yhte

ysta

rve

Päära

itti,nykyin

en

Päära

itti,kadulla

Päära

itti,uusi

Päära

itti,yhte

ysta

rve

Alik

ulk

u,nykyin

en

Alik

ulk

u,uusi

Vesis

tösilt

a,uusi

Ulk

oilu

reitti


42

4.2 Salon-Halikon ja Someron laaturaitit

Osaksi Salon-Halikon sekä Someron kevyen liikenteen pääverkkoja on esitetty kehitettäväksierityisiä laaturaitteja, jotka nimensä mukaisesti tarjoavat tavallista kevyen liikenteen väyläälaadukkaamman kävely- ja pyöräily-ympäristön.

Somerolla terveyskeskuksesta keskustan kautta Joensuuhun suunnitellun keskusraitin var-teen sijoittuvat lähes kaikki kaupungin keskeiset palvelupisteet: terveyskeskus, vanhainkoti,palveluasunnot, kirjasto, monitoimitalo, uimahalli, kaupungintalo, toimintakeskus, päiväkoti,kaksi koulua sekä ydinkeskusta palveluineen. Laaturaitin kehittämiseen sisältyy puuttuvienväylänosien rakentaminen terveyskeskukseen ja Kohnamäentielle, Heikintien muuttaminenhidas- tai pihakaduksi sekä nykyisten väylien pieniä parantamistoimenpiteitä. Liikenneturval-lisuuden ja liikkumisesteisten kulkumahdollisuuksien kannalta tärkeä toimenpide olisi kanta-tien alikulun jyrkän luiskan loiventaminen. Nykyisin mm. palveluasunnoista toimintakeskuk-seen pyörätuolilla kulkevat asukkaat joutuvat ylittämään kantatien tasossa, koska luiska onliian jyrkkä pyörätuolille. Alustavia ideoita laaturaitin kehittämiseksi on kuvassa 24.

761897618976189761897618976189761897618976189

761957619576195761957619576195761957619576195

761967619676196761967619676196761967619676196

761667616676166761667616676166761667616676166

Hidas- tai pihakatu,mahdollisestijalkakäytävä

Reitin selkiyttäminenpysäköintialueella

Alikulun jyrkän luiskanloivennus pyörätuolillakuljettavaksi ja kaide

Turvallinen ja esteetöntienylitys

Korotettuliittymä

YhteysHärkälänsillalle

Uusivalaistuväylä

Reitin varrellepenkkejälevähtämistävarten

Kuva 24. Someron keskustan laaturaitti

Myös Salon-Halikon alueella suurin osa reiteistä on jo olemassa, mutta niitä parantamalla japuuttuvia osia rakentamalla laaturaiteista muodostuu kaupunkiseudun tärkeimmät kulku-suunnat kattava kolmen reitin kokonaisuus:��keskustaraitti Vilhonkatu-tori-Pahkavuori/Tupuri��jokivarsiraitti Viitannummi-jokiranta-Ollikkala/Vanha Perttelintie��radanvarsiraitti Sirkkula-rautatieasema-Halikon keskusta-Mustamäki

Salo

n-H

alik

on

taaja

ma-a

lueen

laatu

raitit

Ku

va

25.

Laatu

raitti,kadulla

Laatu

raitti,nykyin

en

Laatu

raitti,uusi

Laatu

raitti,yhte

ysta

rve


44

Laaturaittien keskeiset suunnittelu- ja toteuttamisperiaatteet ovat seuraavat:

Laaturaitit kulkevat pääosin irrallaan katuverkosta miellyttävässä tai sellaiseksi parannetta-vassa ympäristössä – jokirannassa, puistoissa, radanvarren viheralueella, esikaupunkialuei-den pientalomiljöössä ja keskustan jalankulku- ja pyöräilypainotteisille kaduilla. Tavoitteenaon, että laaturaitti tarjoaa kulkijalleen miellyttävän liikkumiskokemuksen ja sitä kautta lisääkävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Monin paikoin viihtyisät reitit tarjoavat vaihtoehdontavallisille vilkkaan pääkadun varrella kulkeville pääväylille. Pimeään aikaan kadunvarrenväylät ovat kuitenkin useimmiten suositumpia, koska ne kulkevat sosiaalisesti turvallisemmantuntuisilla alueilla.

Laaturaiteilla ei tulisi olla suuria mäkiä. Myös risteilyjä autoliikenteen kanssa pyritään välttä-mään sekä turvallisuussyistä että pyöräilyn sujuvuuden vuoksi. Näistä syistä laaturaittiensuunnittelussa onkin pyritty hyödyntämään mm. joki- ja ratavarsia. Sirkkulaan johtava raitinosa on entinen ratapohja, joka tarjoaa mäettömän yhteyden Ylhäistentien varren pyörätiensuurten mäkien sijasta. Saloranpolun ja Halikon keskustan välillä tarvitaan tarkempaa suun-nittelua reitin toteuttamismahdollisuuksista ja toteuttamispolusta. Pitkällä tähtäimellä tuleevarautua reitin rakentamiseen radan viereen kaksoisraiteen toteuttamisen yhteydessä. Jositä ennen reitti on kuitenkin tarpeen ottaa käyttöön tasaisuusvaatimuksesta tinkien. Tällöinvoidaan hyödyntää olemassa olevaa valtatien alittavaa alikulkua ja suunnitella Varesvuorenkohdalle radan suuntainen väylä toteutettavaksi alueen kaavoituksen myötä.

Keskustojen vilkkaimmilla jaksoilla - kuten Vilhonkadulla ja Torikadulla - kävely ja pyöräilyerotetaan toisistaan kadun rakenteilla. Myös Salon rautatieaseman ja Halikon keskustan tu-levissa ratkaisuissa pyörätie on tarpeen erottaa jalkakäytävästä. Nykyisiä osuuksia parannet-taessa erottelua on syytä harkita myös Pahkavuoreen vievällä jaksolla sekä jokirannoilla Sa-lon ydinkeskustassa. Raittien osina toimivilla tonttikaduilla ei ole perusteltua siirtää pyöräilyäjalankulkijoiden sekaan kapeille kävely- ja pyöräteille, vaan pyörien paikka on ajoradalla yh-dessä 30 km/h nopeuteen rauhoitetun autoliikenteen kanssa.

Laaturaittien tarkemman suunnittelun yhteydessä niille määritellään tavoitteelliset laatuvaa-timukset, jotka koskevat mm. leveyttä, päällystettä, valaistusta ja viherympäristöä. Laatuta-voitteet ohjaavat uusien väyläjaksojen rakentamista ja nykyisten väyläjaksojen aikanaaneteen tulevaa perusparantamista kohti laadukasta reittikokonaisuutta.

Laadultaan korkealuokkaisen reitin luominen edellyttää puuttuvien väyläjaksojen ohella myöspienempien korjaus- ja parantamistoimien tekemistä. Erilaiset kunnossapitotyyppiset pienettoimenpiteet, kuten päällystevaurioiden korjaaminen, reunakiven madaltaminen tai ajorata-maalaukset, jäävät kuitenkin helposti vähäiselle huomiolle. Siksi on tarpeen, että suunnittelunkohteena on koko reitti päästä päähän.

Ensimmäisenä vaiheena onkin tarvittavilta osin Salon, Halikon, Tiehallinnon ja Ratahallinto-keskuksen kanssa yhteistyönä laadittavat suunnitelmat raittikokonaisuuksista. Uusien väylä-ja alikulkuhankkeiden osalta laaditaan yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmat. Olemassa ole-vien raitinosien osalta tehdään maastokartoitus, jonka perusteella joko laaditaan kartoituk-sessa havaittujen parantamistarpeiden edellyttämät suunnitelmat tai kirjataan kohteet ylössuoraan toteutettavaksi. Esimerkkejä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta paran-tavista pienistä toimenpiteistä ovat mm. tienylitysten turvaaminen suojatiesaarekkeilla useis-sa kohteissa - esimerkiksi Ylhäistentiellä Miilunpolttajanpuiston kohdalla -, yhdistetyn jalan-kulku- ja pyörätien merkitseminen jalkakäytäväksi ja pyöräilyn ohjaaminen ajoradalle hiljaisil-la tonttikaduilla - esimerkiksi Hanhenkujalla - sekä ajoratamaalausten johdonmukainen käyttö- esimerkiksi suojatiemaalaukset ja ajosuuntien erottaminen keskiviivalla alikulkutunneleissa.


45

Laaturaittien käytännön toteutus edellyttää niiden selkeää viitoittamista sitä mukaa, kunnykyisten väylien ja puuttuvien yhteyksien rakentamisen myötä on muodostettavissa selkeitäyhteysvälejä. Pääosa reiteistä on mahdollista viitoittaa jo nyt, tarvittaessa ohjaten reitti vielärakentamattomilta osin olemassa oleville väylille.

Kärkitoimenpiteet: laaturaittien suunnittelu ja toteutus vaiheittain

1. puutteiden kartoitus, tavoiteltavan laatutason määrittely ja suunnitelmat puuttuvis-ta osista ja opastuksesta

2. pienet parantamistoimet ja reittien opastus3. puuttuvien osien rakentaminen

��Salo-Halikko:- keskustaraitti Vilhonkatu-tori-Pahkavuori/Tupuri- jokivarsiraitti Viitannummi-jokiranta-Ollikkala/Vanha Perttelintie- radanvarsiraitti Sirkkula-rautatieasema-Halikko-Mustamäki

Salo ja Halikko,Tiehallinto, Rata-

hallintokeskus

��Somero:- Pappila/terveyskeskus-keskusta-Joensuu

Somero,Tiehallinto

4.3 Uusien väylien rakentaminen

Uusien väylien ja alikulkujen tarve ja rahoituskehys

Aikaisempien suunnitelmien, tiepiirin tarvetarkastelujen, kuntahaastattelujen ja työn yhtey-dessä tehtyjen maastokäyntien sekä Salon-Halikon ja Someron tavoiteverkkojen suunnittelunperusteella Salon seutukunnan alueelta nousi esiin noin 180 kevyen liikenteen väylä- tai ali-kulkutoivetta. Niistä noin sata kohdistuu yleisten teiden varteen. Kuntien väylähankkeistavaltaosa sijaitsee Salossa, Halikossa ja Somerolla. Hankkeet on esitetty liitekuvassa sekäSomeron keskustan ja Salon-Halikon taajama-alueen osalta tarkemmin kuvissa 21 ja 22.

Yleisillä teillä hanketarpeet käsittävät noin 150 km kevyen liikenteen väyliä tai polkuteitä ja 16alikulkua, joiden yhteenlasketut kustannukset ovat noin 20-25 M€. Koko Turun tiepiirinalueella valtion rahoitus erillisiin kevyen liikenteen hankkeisiin ollut alle 2 M€ vuodessa.Kunnat ovat osallistuneet hankkeisiin lähes vastaavalla summalla.

Salon seutukunnan osuus sekä Turun tiepiirin yleisten teiden tiepituudesta että ajosuorittees-ta on 13,6 % ja yleisten teiden kevyen liikenteen väylistä 7,2 %. Jos tiepiirin rahoitus kevyenliikenteen hankkeisiin olisi 2 M€/vuosi, Salon seutukunnan osuus rahoista olisi 14 % ja kun-nat osallistuisivat hankkeisiin keskimäärin 50 % osuudella, viiden vuoden jaksolla Salonseutukunnan yleisten teiden kevyen liikenteen väyliin ja alikulkuihin olisi käytettävissä noin2,8 M€. Lisäksi kevyen liikenteen järjestelyitä toteutetaan muiden hankkeiden yhteydessä,mm. Turku-Helsinki –moottoritiehankkeeseen liittyen.

Väylä- alikulkuja taajamatiehankkeiden priorisointi

Kevyen liikenteen hankkeiden arviointia ja priorisointia vaikeuttaa arviointimenetelmien kehit-tymättömyys ja käytettävissä olevien lähtötietojen puutteet. Muun muassa jalankulkija- japyöräilijämäärät ovat tiedossa vain osasta kohteita, eivätkä ne kaikissa tapauksissa kerromahdollisen väylän potentiaalista käyttöä. Tiehallinnon käyttämät priorisointimenetelmät,kuten laskennallinen turvallisuusvaikutus tai erilaiset kevyen liikenteen tarveindeksit soveltu-vat paremmin maaseutumaiseen ympäristöön ja painottavat enemmän tai vähemmän yksi-puolisesti hankkeen liikenneturvallisuusvaikutusta.


46

Tämän työn yhteydessä väylä- ja alikulkuhankkeiden keskinäinen priorisointi on tehty pitkältiasiantuntijoiden kokemukseen ja asiantuntemukseen perustuen käyttäen apuna eri arviointi-menetelmillä tuotettua tietoa. Yleisten teiden ja kuntien hankkeet on priorisoitu erikseen.

Hankkeiden arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin asteikolla 0-3 asiantuntija-arvio kunkin hankkeen vaikuttavuudesta erikseen kuuden tarkastelunäkökulman perusteella:koulumatkojen turvallisuus, yleinen turvallisuus, vaikutus kevyen liikenteen suosioon, liityn-täyhteys joukkoliikenteeseen, taajamarakenne ja asuinympäristön laatu sekä pyörämatkailuntukeminen. Arvioinnissa käytettiin hyväksi mm, seuraavia lähtötietoja siltä osin kun niitä kun-kin hankkeen osalta oli saatavissa: pyörä- ja autoliikenteen määrä, tien leveys janopeusrajoitus, tiepiirin tarveindeksi, tapahtuneet kevyen liikenteen onnettomuudet,laskennallinen onnettomuusvähenemä, hankkeen ajomatkaa lyhentävä vaikutus, yhteysjoukkoliikenteen terminaaliin, sijainti pyörämatkailureitillä sekä ajankohtaiset maankäyttö-suunnitelmat.Toisessa vaiheessa kärkihankkeiksi poimittiin hankkeet, jotka nousivat kärkeen usean tar-kastelunäkökulman mukaan sekä joitakin yksittäisten tarkastelunäkökulmien kärkihankkeita.Valinnassa painotettiin erityisesti koulumatkayhteyksiä. Lisäksi arvioinnissa otettiin huomioonhankkeen kustannukset siten, että mukaan nousi myös pieniä, mutta kustannustehokkaitahankkeita. Joidenkin hankkeiden tärkeyttä vähensi toteuttamiskelpoisempana pidetty vaihto-ehtoinen mahdollisuus järjestää yhteys esimerkiksi yksityistieverkkoa hyväksi käyttäen tairauhoittaa liikennettä alikulun rakentamisen sijasta. Tulosta testattiin laskemalla hankkeilletarveindeksi painottaen eri tarkastelunäkökulmien arvosanoja erilaisilla painokertoimilla. Tar-kastelun lopputuloksena hankkeet jaettiin neljään tärkeysluokkaan. Hankkeet on esitetty tär-keysluokkiin jaettuna liitteissä 1 ja 2.

Ensimmäisessä tärkeysluokassa myös on hankkeita, joiden toteuttaminen tulee ajankohtai-seksi vasta suunnitellun maankäytön kehityksen tai uusien tiehankkeiden myötä. Ne on ha-luttu arvioida samoilla kriteereillä kuin nykytilanteessa tarpeelliset hankkeet, jotta suunnitel-ma olisi ajan tasalla vielä lähivuosina.

Kärkihankkeet

Ehdotus kärkihankkeiksi sisältää 1 tärkeysluokan hankkeet sekä kahteen laajempaan hanke-kokonaisuuteen - valtatien 1 muuttaminen seututieksi ja valtatie 1:n turvallisuuspaketti - sisäl-tyvät hankkeet.

Yleisten teiden osalta kärkihankelista on laadittu 2,5 miljoonan euron rahoituskehykseen,joka perustuu noin viiden vuoden toteuttamisjaksoon ja kuntien keskimäärin 50 %:n rahoitus-osuuteen. Tiepiirin nykyinen rahoitustaso huomioon ottaen hankkeiden toteutumista viidenvuoden sisällä voidaan pitää tavoitteellisena, mutta mahdollisena. Lisäksi yleisten teiden kär-kihankkeina on esitetty valtatie 1:n turvallisuuspakettiin sisältyvät Suomusjärven kevyen lii-kenteen hankkeet sekä Paimio-Muurla moottoritien myötä seututieksi mt 110 muutettavannykyisen valtatie 1 saneeraushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyvät kevyen liiken-teen väylät ja alikulut. Niiden rahoitus sisältyy ko. tieosien parantamishankkeiden rahoituk-seen. Mt 110:n hankekokonaisuudesta on laadittu erillinen toimenpideselvitys, jossa esitetytkevyen liikenteen hankkeet on suunniteltu yhteistyössä käsillä olevan kävelyn ja pyöräilynkehittämissuunnitelman kanssa.

Kuntien kevyen liikenteen hankkeet on käyty läpi tarkemmin Salon, Halikon ja Someron osal-ta. Kärkihankkeiksi on esitetty tavoitteellinen, mutta realistinen määrä hankkeita. Perniön jaPerttelin osalta on nostettu esiin tärkeimmät seudullista merkitystä omaavat kuntien väylä-hankkeet. Muiden kuntien osalta on tarkasteltu vain yleisten teiden kevyen liikenteen väyliä.


47

Kustannusarvioissa käytetyt yksikkökustannukset ovat seuraavat: alikulku 150 000 - 250 000€, yleisen tien kevyen liikenteen väylä sekä laaturaitti keskustassa 150 000 €/km, kunnankevyen liikenteen väylä 130 000 €/km, sorapintainen puistopolku 80 000 €/km ja rakenneker-roksiltaan ohut maastoa myötäilevä, ei talvihoidettava polkutie 50 000 €/km.

Taulukko 1. Kuntien kevyen liikenteen verkon kärkihankkeet. Laaturaitteihin sisältyvät hank-keet on merkitty vaaleanvihreällä varjostuksella.

Hanke-tunnus Kunta Nimi Hanke Pit.

(m)Kust.

(€)Halikko7367 Halikko Putola-Rappula pääraitti 340 44 0007369 Halikko Hirvitie-Vääpelinkatu (Märy) polkuyhteys 150 12 0007381 Halikko Halikontie-Lautamiehentie laaturaitti 190 29 000

85 000Perniö

58662 Perniö,Salo

Pohjankylä-Lehmijärvi-Kirjakka-la (toteutus Salon ulkoilureittinä) pyöräilyreitti pieniä parantamis-

toimia

58666 Perniö Matilda-Strömma (toteutus Tei-jon matkailuhankkeena) pyöräilyreitti pieniä parantamis-

toimiaPertteli58760 Pertteli Kaivola-Inkereentie kv pääraitti 840 110 00058711 Pertteli Kaivola-Inkereentie silta jokisilta 40 200 000

310 000Salo73471 Salo Tupurin koulu-Inkereentie laaturaitti 400 52 00073473 Salo rautatieasema-Saloranpolku laaturaitti 760 114 00073479 Salo Palometsä-Anjala laaturaitti 290 38 00073489 Salo Helsingintien kv:n jatke pääraitti 380 49 00073490 Salo Hämeentien/Annankadun kv pääraitti 810 105 000

358 000Somero76166 Somero Kohnamäentie-Kyyräntie laaturaitti 260 34 00076169 Somero Rankkulantie-Unto Monosentie polkuyhteys 140 11 00076178 Somero Rantatie-Svenssonintie pääraitti 140 18 00076179 Somero Svenssonintie-Pärnämäentie pääraitti 330 43 00076189 Somero Hugontie-Turuntie laaturaitti 520 68 00076191 Somero Höyläämöntie-Helsingintie polkuyhteys 50 4 000

178 000

76195 Somero Heikintien länsipää(laaturaitin osa)

hidaskatu,+mahd. jk

riippuu hankkeen sisäl-löstä ja toteutustasosta

76196 Somero Heikintien itäpää(laaturaitin osa)

hidaskatu,+mahd. jk


76197 Somero Leivontie hidaskatu,+mahd. jk


76199 Somero Joensuuntie taajamatiensaneeraus



48

Taulukko 2. Yleisten teiden kärkihankkeet

Hanke-tunnus Kunta Nimi Hanke Tienro Pituus

(m)Kust.

(€)

Vt 1:n rakentaminen seututieksi mt 110, ensimmäisen vaiheen kohteet7302 Halikko Iiliken ak alikulku 1 250 000

7351 Halikko Iilikenmäki-Viurilantie väylä 1 1 200 200 000

73402 Salo Hämeentien ak alikulku 1 250 000

73404 Salo Inkereentien ak alikulku 2401 250 000

73454 Salo Perttelinkatu-joki väylä 1 400 70 000

73455 Salo Yrjönkatu-Uhrilähteenkatu väylä 1 500 60 000(kustannusarviot toimenpideselvityksen mukaisesti) yhteensä 2,1 km 1 080 000 €

Vt 1:n turvallisuuspaketin kevyen liikenteen hankkeet77601 Suomusjärvi Kitulan ak alikulku 1 200 000

77652 Suomusjärvi Kitulan kv väylä 1 500 75 000

77651 Suomusjärvi Lahnajärven kv väylä 1 930 140 000yhteensä 1,4 km 415 000 €

Muut yleisten teiden kärkihankkeet25953 Kisko Toija-Kirkonkylä väylä 186 840 126 000

50155 Muurla Kistolan kv väylä 1861 1 100 165 00050153 Muurla keskusta-vt 1 väylä 1861 2 600 390 00058659 Perniö Teijon koulun kv väylä 12089 250 38 00058652 Perniö Pohjankylän polkutie polkutie 52 450 23 000

58751 Pertteli Hähkänä-Inkere väylä 2401 1 900 285 000

58752 Pertteli Kaivolan kaupan kv väylä 2403 350 53 000

73468 Salo Ollikkala-Anjala väylä+jokisilta

it. ohi-kulkutie 1100

sis. ohitustie-hankkee-

seen

76155 Somero Oinasjärven kv väylä 280 4000 600 000 1)

76159 Somero keskusta-Kultela väylä 2802 2 700 405 00076151 Somero Turuntien kv:n jatke väylä 2810 2 800 415 0001) yksityisteiden hyödyntäminen alentaa kustannuksia yhteensä 18,1 km 2 500 000 €

Seuraavissa taulukoissa on esitetty sekä kuntien väylien että yleisten teiden osalta hankkeet,jotka eivät vielä tällä hetkellä ole kärkihankkeita, mutta joiden on nähty nousevan sellaisiksisuunniteltujen tai jo rakenteilla olevien uusien kaava-alueiden rakentuessa tai joiden toteut-taminen tulee ajankohtaiseksi suunniteltujen uusien tiehankkeiden myötä. Näitä hankkeita eiole esitetty kärkihankekartoilla, koska niiden kiireellisyys ja aikataulu on sidoksissa kaava-alueiden tai tiehankkeiden toteutumisaikatauluun.


49

Taulukko 3. Kuntien kevyen liikenteen hankkeet, jotka tulevat nousemaan kärkihankkeiksiuusien kaava-alueiden toteutumisen myötä

Hanke-tunnus Kunta Nimi (alue, jonka rakentumi-

seen hanke liittyy) Hanke Pit.(m) Kust. (€)

Halikko

7397 Halikko Myllymäentien kv (Pitkämäki,Putola) pääraitti 1110 144 000

Salo

73411 Salo,Halikko

Halikontie-Meriniityntie(Varesvuori)

radan alitus(laaturaitti) 250 000

73493 Salo Halikontie-Meriniityntie(Varesvuori) laaturaitti 410 53 000

73492 Salo Uhrilähteenkadun kv (Isohär-jänmäki, Pitkämäki, Putola) pääraitti 1520 sis. katu-

hankkeeseen

73482 Salo Ylärinteen kv (Tupuri II) pääraitti 2120 sis. katu-hankkeeseen

73487 Salo Merikulmantien kv (Viitannum-mi) pääraitti 2400 312 000

73466 Salo Viitannummi-Sirkkula (Viitan-nummi) pääraitti 1 580 205 000

73463 Salo keskusta-Viitannummi jokivar-siyhteys (Viitannummi) laaturaitti 2300 345 000

Somero

76163 Somero Havuharjantie-Helsingintie (Ha-vulahti) pääraitti 580 75 000

76182 Somero Pärnämäentien kv (Ihamäki) pääraitti 650 85 00076188 Somero Jaatilantien kv (Rankkula III) pääraitti 860 112 000

Taulukko 4. Yleisten teiden kevyen liikenteen hankkeet, jotka tulevat nousemaan kärkihank-keiksi uusien kaava-alueiden tai suunniteltujen tiehankkeiden toteutumisen myötä

Hanke-tunnus Kunta Nimi (alue, jonka raken-

tumiseen hanke liittyy) Hanke Tienro Pituus(m)

Kust.(€)

7365 Halikko Salaistentien kv(Pitkämäki, Putola) väylä 12209 900 135 000

73412 Salo,Halikko

Meriniityntien uuden liitty-män ak (Varesvuori)

alikulku(laatu-raitti)

1 250 000

73452 SaloHelsingintie-Karjaskylä,nousukaista kevytväyläksi(uusi teollisuusalue)

väylä 1 1 700 35 000

73451 Salo Karjaskylä-Muurla(uusi teollisuusalue) väylä 1 2 300 345 000

73483 Salo Inkereentie-Mahlakankareenkatu

väylä+alikulut

it. ohi-kulkutie 1100 sis. ohitustie-

hankkeeseen

73484 Salo Mahlakankareenkatu-Perniöntie

väylä+alikulut

it. ohi-kulkutie 3800 sis. ohitustie-

hankkeeseen

76158 Somero Havuharjuntie-mt 280(Havulahden as.alue) väylä 52, 280 1 100 165 000

77655 Suomus-järvi

Kitula - uuden moottoritienpikavuoropysäkki väylä nyk.

yks.tie 1000 sis. E18-hankkeeseen

761597615976159761597615976159761597615976159761617616176161761617616176161761617616176161

58 75258 75258 75258 75258 75258 75258 75258 75258 752

58 75158 75158 75158 75158 75158 75158 75158 75158 751

58 76058 76058 76058 76058 76058 76058 76058 76058 760

7 3697 3697 3697 3697 3697 3697 3697 3697 369

50 15350 15350 15350 15350 15350 15350 15350 15350 153

50 15550 15550 15550 15550 15550 15550 15550 15550 155

58 66258 66258 66258 66258 66258 66258 66258 66258 662

58 65258 65258 65258 65258 65258 65258 65258 65258 652

58 65958 65958 65958 65958 65958 65958 65958 65958 659

58 66658 66658 66658 66658 66658 66658 66658 66658 666

76 15576 15576 15576 15576 15576 15576 15576 15576 155

25 95325 95325 95325 95325 95325 95325 95325 95325 953

77 65277 65277 65277 65277 65277 65277 65277 65277 652

77 65177 65177 65177 65177 65177 65177 65177 65177 651

58 71158 71158 71158 71158 71158 71158 71158 71158 711

77 60177 60177 60177 60177 60177 60177 60177 60177 601

Kevyen liikenteen kärkihankkeet Salon seutukunnassa

Kuva 26.


Laaturaitti, uusi



Pääraitti, uusi

Polku, nykyinen

Polku, uusi

Alikulku, nykyinen

Laaturaitti, kadulla Alikulku, uusi

761977619776197761977619776197761977619776197

761967619676196761967619676196761967619676196

761957619576195761957619576195761957619576195

761997619976199761997619976199761997619976199

761787617876178761787617876178761787617876178

7617976179761797617976179761797617976179

7615976159761597615976159761597615976159

7618976189761897618976189761897618976189

7616176161761617616176161761617616176161

7616976169761697616976169761697616976169

7619176191761917619176191761917619176191

7616676166761667616676166761667616676166

76179

76159

76189

76161

76169

76191

76166

76 19176 19176 19176 19176 19176 19176 19176 191

76 16976 16976 16976 16976 16976 16976 16976 169

76 191

76 169


Laaturaitti, uusi

Laaturaitti hidaskadulla



Pääraitti, uusi

Pääraitti, yhteystarve

Pääraitti hidaskadulla

Polku, nykyinen

Polku, uusi

Kauppakadun saneeraus Alikulku, nykyinen

Polku, yhteystarve

Kevyen liikenteen kärkihankkeet Someron keskustassa

Kuva 27.

Kevyen

liikente

en

kärk

ihankkeetS

alo

n-H

alik

on

taaja

ma-a

lueella

Ku

va

28.

Laatu

raitti,

kadulla

Laatu

raitti,

nykyin

en

Laatu

raitti,

uusi

Päära

itti,nykyin

en

Päära

itti,kadulla

Päära

itti,uusi

Päära

itti,yhte

ysta

rve

Alik

ulk

u,nykyin

en

Alik

ulk

u,uusi

Ulk

oilu

reitti

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73454

73

40

27

34

02

73

40

27

34

02

73

40

27

34

02

73

40

27

34

02

73

47

97

34

79

73

47

97

34

79

73

47

97

34

79

73

47

97

34

79

73

47

17

34

71

73

47

17

34

71

73

47

17

34

71

73

47

17

34

71

73

45

57

34

55

73

45

57

34

55

73

45

57

34

55

73

45

57

34

55

73

48

97

34

89

73

48

97

34

89

73

48

97

34

89

73

48

97

34

89

73

51

73

51

73

51

73

51

73

51

73

51

73

51

73

51

73

81

73

81

73

81

73

81

73

81

73

81

73

81

73

81

73

67

73

67

73

67

73

67

73

67

73

67

73

67

73

67

73

47

37

34

73

73

47

37

34

73

73

47

37

34

73

73

47

37

34

73

73

49

07

34

90

73

49

07

34

90

73

49

07

34

90

73

49

07

34

90

73

46

87

34

68

73

46

87

34

68

73

46

87

34

68

73

46

87

34

68

73

40

47

34

04

73

40

47

34

04

73

40

47

34

04

73

40

47

34

04

73

02

73

02

73

02

73

02

73

02

73

02

73

02

73

02

73

40

27

34

79

73

47

1

73

45

5

73

48

9

73

51

73

81

73

67

73

47

37

34

90

73

46

8

73

40

4

73

02


53

Kuntien ja tiepiirin yhteisinä suunnitteluhankkeina ehdotetaan laadittavaksi seuraavat suunni-telmat:

��Maantien 280 varrella Someron Oinasjärvellä on tarpeen tehdä ensin toimenpideselvitys,jossa tarkastellaan tarkemmin uusien väylien tarvetta ja tasoa, yksityisteiden käyttömah-dollisuuksia kevyen liikenteen väylän osana sekä Oinasjärven linja-autopysäkkien kehit-tämistä. Yksityisteiden käytöstä ja käyttöehdoista on tarpeen keskustella ja sopia riittävänaikaisessa suunnitteluvaiheessa.

��Myös Halikon Vaskion kevyen liikenteen järjestelyistä maantien 224 varrella on tarpeentehdä ensimmäisessä vaiheessa toimenpideselvitys, jossa suunnitellaan tarkemmin uusi-en väylien tarve ja taso sekä yksityisteiden käyttömahdollisuudet kevyen liikenteen väylänosana. Väylien tarpeeseen vaikuttaa ratkaisevasti päätökset Vaskion koulujen yhdistämi-sestä, eikä kevyen liikenteen väylästöä voidakaan kehittää ennen tietoa koulun tulevastasijainnista. Koulujen yhdistäminen Vaskion keskustaan helpottaisi kevyen liikenteen järjes-telyjä. Ensimmäisessä vaiheessa, ennen alikulun rakentamista Vaskiossa voitaisiin kokeil-le jalankulkijailmaisimeen perustuvaa vilkkuvaa varoitusvaloa autoilijoille.

��Perttelin taajamat yhdistävästä Uskelanjoen ylittävästä kevyen liikenteen yhteydestä ontarpeen ensimmäisessä vaiheessa laatia toimenpideselvitys, jossa selvitetään tarkemminsillan paikka ja väylän sijainti, arvioidaan hankkeen kustannukset ja tarkastellaan hank-keen rahoitusmahdollisuuksia. Kirkonkylästä Inkereentielle johtava yhteys lyhentäisi mer-kittävästi matkaa kirkolta Inkereelle ja Hähkänään, toisi Kirkonkylän Inkereentien varteenrakennettavan Saloon johtavan kevyen liikenteen väylän vaikutuspiiriin ja vähentäisi Inke-reen ja kirkon välisen kevyen liikenteen väylän tarvetta maantien 2403 varrella. Samallamuodostuisi viihtyisä Uskelanjoen kiertävä pyöräilyreitti Salon ja Perttelin kirkon välille In-kereentietä ja Vanhaa Perttelintietä myöten.

��Kevyen liikenteen viitoitussuunnitelman laatiminen Salo-Halikko-Pertteli –alueelle. Salonkaupunginhallitukselle on jo tehty esitys keskustan viitoitussuunnitelmasta, mutta päätöstäei ole tehty. Perniön suunnan viitoitusta on tarpeen pohtia erikseen retkeilyreittien kehit-tämisen myötä.

Kärkitoimenpiteet: yhteiset suunnitteluhankkeet

��toimenpideselvitys mt 280 kevyen liikenteen järjestelyt Someron Oinas-järvellä- mm. yksityisteiden hyödyntäminen, pysäkit

Tiehallinto,kaupunki

��toimenpideselvitys mt 224 kevyen liikenteen järjestelyt Halikon Vaskiossa- mm. yksityisteiden hyödyntäminen, kouluratkaisut, tienylityksen tur-

vaaminen 1. vaiheessa alikulkua kevyemmillä ratkaisuilla

Tiehallinto,kunta

��toimenpideselvitys Perttelin taajamien yhdistämisestä Uskelanjoen ylittä-vällä kevyen liikenteen sillalla

Pertteli,Tiehallinto

��viitoitussuunnitelma Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) kunnat,Tiehallinto


54

4.4 Pyörämatkailureitistö

Pyörämatkailun kannalta tärkeimmät kohteet Salon seudulla ovat Teijon matkailualue laajastiymmärrettynä (Teijon-Matildan matkailu- ja retkeilykohteet, saariston suunta Strömmaan jaSärkisaloon) sekä Turusta Someron kautta Hämeenlinnaan johtava vanha Hämeen Härkätie.

Teijo on Salon seudun asukkaiden tärkeä virkistysalue, mutta matkailukohteena aluettamarkkinoidaan kotimaassa mm. Helsingin ja Turun suuntaan sekä Hangon lauttojen kauttatuleville saksalaisille matkailijoille. Pyöräilevät matkailijat ovat toivottuja, koska he viipyvätalueella pitkään. Tavoitteena on, että myös autolla tulijat ottaisivat polkupyörän mukaan. Vi-reillä on mm. säännöllisen vesibussiliikenteen käynnistäminen Salosta Teijon ja Kemiönsaa-ren rantalaitureiden kautta Särkisaloon ja edelleen Hankoon, jolloin syntyy mahdollisuuksiapyöräillä osa tai koko matka Hangosta Saloon ja/tai takaisin.

Teijon matkailualueen pyöräily-yhteyksiä kehitetään kolmessa vaiheessa:

1. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan yksityisteitä ja polkuja hyödyntävät pyöräilyreititSalosta Lehmijärven kautta Kirjakkalaan, golfkentältä Matildaan ja Matildasta Ström-maan. Tarvittavat toimenpiteet ovat purosillan uusiminen Lehmijärveltä Kirjakkalaan joh-tavalla metsätiellä, joka toteutuu Salo-Teijo -patikointireitin yhteydessä, Strömmasta Ma-tildaan johtavan vanhan tienpohjan pienet kunnostukset pyöräiltäväksi sekä pyöräilijöidenopastus näille reiteille ja Matildasta golfkentälle johtavalle yksityistielle. Reitti on esitettytavoiteverkkokartalla sinisellä katkoviivalla. Strömmasta pyöräilyreitti opastetaan yksityis-teitä myöten myös Särkisaloon. Ensimmäiseen vaiheeseen liittyy lisäksi myös koulumat-kojen kannalta tärkeä lyhyt kevyen liikenteen hanke Teijon koululle sekä lyhyt polku-tiehanke kt 52:n varrella Lehmijärven tienhaaraan.

2. Toisessa vaiheessa yhdistetään matkailualueen taajamat - Matilda, Teijo ja Kirjakkala –toisiinsa kevyen liikenteen väylillä tai kevyemmin rakennetuilla polkuteillä väleilläKirjakkala-Teijo ja Teijo-golfkenttä. Toteutuakseen hankkeet edellyttänevät myösmatkailun kehittämiseen liittyvää erillisrahoitusta. Samalla on tarpeen kehittää näin syn-tyneen Salo-Kirjakkala-Teijo-Matilda-Strömma-Särkisalo –pyöräilyreitin matkailupalvelujaerityisesti pyörämatkailun näkökulmasta.

3. Kolmas vaihe on polkutien tai kevyen liikenteen väylän rakentaminen Salon ja Kirjakkalanvälille maantien 1824 varteen.

Hämeen Härkätien matkailua on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja tuloksekkaasti yh-teismarkkinoinnin ja matkailuyrittäjien koulutuksen avulla mm. EU-rahoin. Tavoitteena on,että reitin matkailupalveluja ja markkinointia suunnataan painokkaammin myös pyörämatkai-lijoille. Apuna voi olla mm. liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen edistämiseentähtäävän Jaloin-projektin puitteissa käynnistetty mallihanke pyöräilyreittiesitteiden ja –reittikuvausten tekemiseksi. Härkätien varrelle sijoittuvat väylähankkeet Pitkäjärvellä, Some-ron keskustassa ja Kultelassa tukevat toteutuessaan osaltaan myös pyörämatkailua.


55

Kärkitoimenpiteet: pyörämatkailureitit

��Teijon matkailualueen yhteydet vaiheittain1. yksityistieyhteydet Salo-Kirjakkala, golfkenttä-Matilda, Matilda-

Strömma ja Strömma-Särkisalo + reitin opastus2. matkailualueen taajamien yhdistäminen pyörä/polkuteillä Kir-

jakkala-Teijo ja Teijo-golfkenttä + reittiin liittyvien matkailupal-velujen kehittäminen

3. pitkällä tähtäimellä pyörä/polkutie Salo-Kirjakkala

matkailuyrittäjät,Perniö, Salo, Sär-kisalo, Tiehallinto

��Hämeen Härkätien pyörämatkailun kehittäminen1.palvelut ja markkinointi myös pyöräilijöille2.reitin varren väylähankkeet Pitkäjärvi, keskusta, Kultela tuke-

vat myös pyörämatkailua

matkailuyrittäjät,Somero, muut

Härkätien kunnat,Tiehallinto

4.5 Väylien ja jalkakäytävien hoito ja ylläpito

Houkuttelevien kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen ja liikenneturvallisuuden parantami-nen edellyttävät jalankulku- ja pyöräilyverkon jatkuvaa ja riittävää hoitoa ja kunnostamista.Hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa liukkaudentorjunta ja lumenpoisto talvella sekä hiekoi-tushiekan poisto ja kasvillisuuden raivaus kesällä. Väylien kunnon ylläpitoon kuuluvia toi-menpiteitä ovat mm. päällyste- ja routavaurioiden korjaaminen, uudelleenpäällystäminensekä rakenteen ja kuivatuksen parantaminen.

Kevyen liikenteen verkon laajentuessa ja ikääntyessä sen kunnon ylläpitoon tulee panostaanykyistä enemmän. Tehokas talvihoito puolestaan pidentää aktiivista pyöräilykautta ja lisäätalviajan pyöräilyä. Liukkaudentorjuntaa tehostamalla voidaan vähentää jalankulkijoiden liu-kastumistapaturmia ja saavuttaa pienillä lisäkustannuksilla suuria säästöjä terveydenhuollonkustannuksissa. Tulevaisuudessa liukkaudentorjunnan merkitys korostuu entisestään kasva-van vanhusväestön liikkumisedellytysten turvaamiseksi.

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylien talvihoito

Tiehallinto vastaa pääosin yleisten teiden varsilla sijaitsevien kevyen liikenteen väylien hoi-dosta ja ylläpidosta. Joidenkin kevyen liikenteen väylien osalta Tiehallinto ja kunta ovat (väy-län rakentamisen yhteydessä) kuitenkin sopineet, että kunta vastaa kustannuksellaan väylänhoidosta ja mahdollisesti ylläpidostakin. Ongelmana on, että osa sopimuksista on vanhoja,osin muistinvaraisiakin. Myös alikulkujen hoitovastuut ovat paikoin epäselviä. Tilaaja/tuottaja–malli ja kilpailuttaminen edellyttävät kuitenkin selkeitä urakkasopimuksia, jolloin kuntienkanssa mahdollisesti sovitut asiat on pystyttävä kuvaamaan tarkasti. Tiepiiri on käynyt kunti-en hoitovastuita läpi, jolloin lähtökohtana on ollut, että jos hoitovastuun siirrosta kunnalle löy-tyy erillinen sopimus tai maininta tiesuunnitelmassa, se pätee. Muutoin tiepiiri vastaa väylänhoidosta ja ylläpidosta.

Kunnan hoitositoumuksen purkamisesta on mahdollista yhteisesti sopia. Viimeistään siinävaiheessa, jossa väylän kunto edellyttää parantamista, hoito- ja ylläpitovastuista tulee neuvo-tella uudestaan. Kunnan hoitovastuu ei saa johtaa siihen, että väylän rakennetta ja päällys-tettä ei pidetä hyvässä kunnossa. Kohteissa, joissa on odotettavissa, että tie ja sen varrellaolevat kevyen liikenteen väylät muuttuvat lähiaikoina kaavoituksen myötä kaduksi, ei kuiten-kaan ole aiheellista vaihtaa hoitovastuuta vähäksi aikaa Tiehallinnolle, etenkään silloin, joskyse on kunnan verkostoon kiinteästi liittyvistä väyläosuuksista.


56

Kevyen liikenteen väyliltä linja-autopysäkeille johtavien ramppien hoidosta vastaa kevyenliikenteen väylän hoidosta vastaava taho. Valtion ja kuntien tienpitovastuusta tehtyjen periaa-tepäätösten mukaan nykyisin kunnilla oleva vastuu yleisten teiden linja-autopysäkeistä janiiden katoksista siirtyy pääsääntöisesti Tiehallinnolle. Siirtyvistä pysäkeistä sovitaan lähiai-koina. Samalla myös vastuu pysäkkikatosten talvihoidosta siirtyy, mikä merkitsee Tiehallin-nolle uudentyyppisen hoitotyön laajaa teettämistarvetta. Esimerkiksi Turun tiepiirin teillä on5000-6000 pysäkkiparia, joilla on lukuisa, vielä tuntematon määrä katoksia.

Kunta voi periaatteessa myös vastata yleisen tien ja/tai sen kevyen liikenteen väylän hoidos-ta Tiehallinnon maksamaa korvausta vastaan. Tällöin kunta laskuttaa tiepiiriä tehdyn urakka-sopimuksen mukaan. Käytännössä tämänhetkiset sopimukset siitä, että kunta hoitaa Tiehal-linnon vastuulla olevaa väylää, perustuvat Tiehallinnon sijasta entisen Tielaitoksen Tuotan-non ja nykyisen Tieliikelaitoksen kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tällöin myös laskutusosoiteon tiepiirin sijasta Tieliikelaitos. Taustana on usein järkevien hoitoreittien aikaansaaminen taise, että kunnalla on sopivampaa kalustoa kevyen liikenteen väylien talvihoitoon. Sopimus voiperustua maksuun tai hoitokohteiden vaihtoon, esimerkiksi kunta hoitaa kevytväylän ja vas-tavuoroisesti Tieliikelaitos pääkadun tms. Vaihtotapauksissakin joudutaan nykyään käyttä-mään rahaa verosäännösten vuoksi.

Nykyisin Tiehallinto on tilaajaorganisaatio, joka tilaa kaiken tienpitotyön organisaation ulko-puolelta. Hoitotyöt tilataan kolmivuotisina hoitourakoina. Ne käsittävät usean kunnan muo-dostamia alueita, joiden rajat noudattavat pitkälti entisiä tiemestaripiirien rajoja. Meneilläänolevalla siirtymäkaudella osa hoitourakoista tilataan neuvottelumenettelyllä suoraan Tieliike-laitokselta. Vuoteen 2004 mennessä Tiehallinto kilpailuttaa kaikki hoitourakat, jolloin Tieliike-laitos on yksi tarjoajista. Somero kuuluu jo vuonna 2001 kilpailutettuun alueeseen, muuallaSalon seudulla ensimmäinen kilpailutuskierros käydään vuonna 2002.

Uudessakin järjestelmässä Tiehallinnon valitsemilla urakoitsijoilla voi olla edelleen aliurakoit-sijoita. Myös kunta voi toimia tällaisena aliurakoitsijana esimerkiksi yleisen tien kevyen liiken-teen väylän osalta. Näin ollen nykyistä käytäntöä ei ole välttämätöntä muuttaa, mutta tuleehuomata, että kunnan on sovittava käytännön työn kannalta järkevistä järjestelyistä tiepiirinkulloinkin valitseman urakoitsijan kanssa. On myös huomattava, että aliurakoitsijaa käytettä-essä vastuu hoidosta Tiehallinnon suuntaan säilyy kuitenkin pääurakoitsijalla ja aliurakoitsijaon hyväksytettävä Tiehallinnossa.

Yhteenvetona yleisten teiden kevyen liikenteen väylien hoito voi tapahtua seuraavien vaihto-ehtoisten mallien mukaan:

Tiehallinto vastaa väylän hoidosta:

1. Tiehallinto ostaa hoidon urakoitsijalta eikä kunta osallistu asiaan mitenkään.2. Tiehallinto ostaa hoidon urakoitsijalta, joka käyttää kuntaa aliurakoitsijana.

Kunta vastaa väylän hoidosta

3. Kunta sitoutuu Tiehallinnon kanssa tekemänsä sopimuksen avulla vastaamaan väy-län hoidosta omalla kustannuksellaan ja tekee sen omalla kalustolla tai teettää edel-leen osana omaa hoitourakkaansa.

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylät on jaettu kahteen talvihoitoluokkaan, joiden laatuvaa-timukset on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Turun tiepiirin kevyen liikenteen väyliltä onedellytetty hoitoluokan K2 mukaista laatua. Urakkasopimuksissa on myös mahdollista sopiaerityisten tarpeiden edellyttämistä tarkennuksista (ns. täsmähoito), mutta kevyen liikenteenväylien osalta täsmennyksiä ei toistaiseksi ole tehty.


57

Tiehallinnon kevyen liikenteen väylien talvihoitovaatimukset(Teiden talvihoito – Laatuvaatimukset 2001, Tiehallinto 2001)

Luokka Laatuvaatimukset (voimassaoloaika K1 klo 05-22 ja K2 klo 06-22)K1 ��hoidetaan ennen liikenteen alkua klo 05 mennessä

��päätien vieressä olevat väylät aurataan heti päätien jälkeen��max. irtolumen syvyys sateen aikana 3 cm��toimenpideaika lumenpoistoon 3 h��toimenpideaika yli 2 cm syvien haittaavien epätasaisuuksien poistoon 12 h��riittävä kitka turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn��toimenpideaika liukkaudentorjuntaan 2 h��suojatiet ja pysäkkiyhteydet hoidetaan niin, että pinta on turvallinen

K2 ��hoidetaan ennen liikenteen alkua klo 06 mennessä��toimenpideaika lumenpoistoon 4 h��muut laatuvaatimukset ovat samat kuin luokassa K1

Yöllä klo 22 jälkeen laatu voi olla alempi, mutta hoitotoimet on tehtävä valmiiksi voimassa-oloajan alkuun mennessä, mikäli toimenpideajat niin edellyttävät.

Lumen poisto ja pinnan tasaus

��Lumen syvyys mitataan keskimääräisenä väylän poikkileikkauksesta.��Lumen syvyys ei saa ylittää yöllä voimassaoloajan ulkopuolella 8 cm.��Tilapäisesti sallitaan jättää kuivaa lunta auraamatta enintään 1,5 cm; haittaavaa märkää

lunta ja sohjoa ei saa jättää auraamatta.��Välittömästi tiehen rajautuvan kevyen liikenteen väylän polanne pidetään vaakatasossa,

jotta pyöräilijä ei ajaudu varsinaiselle ajoradalle.��Keväällä edesautetaan pyöräilyä riittävällä sohjoontuvan polanteen poistolla: pehmenevä

polanne pidetään enintään 2 cm paksuna.

Liukkauden torjunta

��Hiekoitus tehdään olosuhteiden mukaan annoksella 150…300 g/m2 koko väylälle tai vainerikoiskohteisiin kuten jyrkkiin mäkiin ja suojateille.

��Materiaalin maksimiraekoko on 6 mm, materiaali hyväksytetään tilaajalla.��Kaava-alueella hiekoitetaan koko kevyen liikenteen väylän leveys.��Kaava-alueen ulkopuolella voidaan erikseen sovituissa kohteissa jättää väylän ulkoreu-

naan hiekoittamaton kaistale kelkka- ja pulkkaliikenteelle.��Väylien auraus ja tasaus on tehtävä karhentavalla terällä.

Muut työt

��Lumikasat siirretään ja kuljetetaan pois ennen liikenteellisiä ongelmia.��Vesihaitat torjutaan reunavallin siirrolla ja avaamalla kaivojen jääesteet.��Alikulkukäytävien jäätämisongelmat on torjuttava myös keväällä.��Portaiden talvihoitotyöt tehdään niin, että portaiden käyttö on turvallista.


58

Suurimpien kuntien kevyen liikenteen verkon talvihoito

Salossa osan kevyen liikenteen väylistä hoitaa kaupungin oma organisaatio ja osan yksityi-set urakoitsijat. Yksityiset eivät kuitenkaan tee urakoita vaan tilaustyötä. Lähtökäskyt tapah-tuvat kaupungin organisaation kautta. Kaupungin kevyen liikenteen väylien hoitokalustoa onkehitetty mm. hankkimalla karhentavat terät.

Kevyen liikenteen väylät ovat pääkatujen kanssa ensimmäisessä hoitoluokassa. Keskeisiälaatuvaatimuksia ovat maksimi lumensyvyys 3 cm, toimenpideaika 3 h sateen loppumisestaja hiekoitus tarvittaessa. Kaikki kaupungit väylät saadaan hiekoitettua n. 3,5 tunnissa. Jokai-selle koneelle on sovittu oma reittinsä. Pääsääntöisesti lähdetään keskustasta ulospäin. Eri-laisia kone- ja reittivariaatioita on erilaisia sääolosuhteita varten. Täysauraustilanteessa kokokaupungin kadut ja kevyen liikenteen väylät saadaan aurattua n. 6 tunnissa.

Tiehallinnon kanssa on sovittu, että kaupunki hoitaa kaikki yleisten teiden varsien kevyenliikenteen väylät Tiehallinnon laatuvaatimusten mukaisesti. Käytännön työn tasolla Halikonkanssa on sovittu pienistä hallintorajojen ylityksistä kuntien rajalla hoitoreittien järkeistämi-seksi.

Salossa kaupunki ei ole hoitanut yksityisten kiinteistöjen jalkakäytäviä. Yhdistetyt jalankulku-ja pyörätiet kuitenkin hoidetaan, vaikkei se nykyisen laintulkinnan mukaan olekaan pakollista.Aktiivista keskustelua jalkakäytävien hoitovastuusta ei ole käyty.

Halikossa kunta ostaa talvihoidon yksityisiltä urakoitsijoilta. Tällä hetkellä on neljä auraus- jakaksi hiekoitusurakkaa. Lähtöpäätöksen tekee urakoitsija. Periaatteessa on sovittu 3-8 cmaurausrajoista, mutta käytännössä lähtö tapahtuu herkemmin. Toimenpidejärjestys on tilan-teen mukaan sovellettuna: 1. linja-autoreitit, 2. kokoojakadut ja kevyen liikenteen väylät ja 3.asuntokadut.

Tiehallinnon kanssa on sovittu, että kunta hoitaa kaikki yleisten teiden varsien kevyen liiken-teen väylät Tiehallinnon laatuvaatimusten mukaisesti. Halikossa ei juurikaan ole yksityistenkiinteistöjen jalkakäytäviä. Tällä hetkellä kunta hoitaa nekin.

Perttelin kunta ostaa talvihoidon yksityisiltä urakoitsijoilta. Kullakin taajamalla on oma ura-koitsijansa. Katujen ja kevyen liikenteen väylien toimenpidejärjestystä ei ole määritetty, vaanne aurataan reitin mukaisessa järjestyksessä. Kevyen liikenteen väylien talvihoitoa on kui-tenkin painotettu. Niitä on kunnassa kuitenkin melko vähän. Hiekoituksessa painotetaan mä-kiä ja risteyksiä. Käytössä ei ole tarkkoja standardeja lumensyvyydelle yms. Tiehallinnonkanssa on sovittu, että kunta hoitaa Inkereen taajamasta koululle vievän väylän Tiehallinnonlaatuvaatimusten mukaisesti. Perttelissä ei ole yksityisten kiinteistöjen jalkakäytäviä.

Perniössä talvihoito tehdään kokonaan kunnan oman organisaation toimesta. Käytössä eiole standardeja lumensyvyydelle yms., vaan auraus ja hiekoitus tehdään harkinnan mukaan.Toimenpidejärjestys on: 1. yhteys sairaalaan, 2. yhteydet työpaikoille ja 3. asuntokadut japihat. Kevyen liikenteen väylät aurataan samanaikaisesti kadun kanssa.

Nykyisin Tiehallinto vastaa itse yleisten teiden kevyen liikenteen väylien hoidosta. Perniössäon yksityisiä jalkakäytäviä n. 100 metrin matkalla. Kunta hoitaa ne. Asteljoen paikallistiemuuttui vuoden 2002 alussa kaduksi ja sen myötä tienvarteen juuri rakennetun jalkakäytävänhoidosta vastaa jatkossa kunta.


59

Someron kaupunki ostaa lumenaurauksen yksityisiltä urakoitsijoilta 2-3 vuoden sopimuksilla.Asemakaava-alue on jaettu 4 urakka-alueeseen, joihin kuuluvat sekä kadut että kevyen lii-kenteen väylät. Hiekoituskalusto on kaupungin omaa. Toimenpidejärjestys on 1. kevyen lii-kenteen väylät ja pääkokoojatiet ja 2. asuntoalueiden kadut. Maksimiaurausrajana on kevyenliikenteen väylillä ja Joensuuntiellä 3-5 cm, pääkokoojateillä 5-7 cm ja muilla kaduilla 7-10 cmlunta. Käytännössä aurataan kuitenkin jo aikaisemmin, koska em. rajat ovat selvästi liian väl-jät kävelyä ja pyöräilyä ajatellen. Jos lumen aurausraja on korkea, väylälle kertynyt lumi los-kaantuu ja jäätyy keväällä. Jääpaanteen poisto ei enää onnistukaan ilman tiekarhua ja sil-loinkin huonosti.

Kaupunki toimii Tieliikelaitoksen aliurakoitsijana kantatien 52 ja Turuntien kevyen liikenteenväylien osalta. Kaupungin palkkaama urakoitsija hoitaa väylän ja kaupunki laskuttaa Tieliike-laitosta. Joensuuntien (keskustan kauppakatu) ajoradan talvihoidon kaupunki puolestaanostaa Tieliikelaitokselta. Kaupungin urakoitsija hoitaa kuitenkin Joensuuntien jalkakäytävienaurauksen ja hiekoituksen. Jalkakäytävien hoidon kustannukset laskutetaan kiinteistöiltä. javastuu jalkakäytävän kunnosta ja lisätoimien tarpeesta on kiinteistöillä. Jalkakäytävien aura-us pyritään ajoittamaan yhteen ajoradan aurauksen kanssa.

Talvihoidon kehittämistarpeita

Muualla tehtyjen laatututkimusten johtopäätöksinä on todettu, että pyöräilyn kannalta yölläsataneen lumen poisto on yleisesti hoidettu kohtuullisesti. Sen sijaan tehostamista kaipaailtapäivällä satavan lumen poisto, jotta tallattu lumi ei yön aikana jäädy jäiseksi polanteeksi.Samasta syystä sohjon poistoa tulisi tehostaa. Jalankulun kannalta ongelmallisin ja paranta-mista vaativa asia on liukkaudentorjunta erityisesti keskusta-alueiden vilkkailla jalkakäytävilläja kevyen liikenteen väylillä. Sekä jalankulun että pyöräilyn kannalta liukkaudentorjunta onkinenemmän lisäpanostusta vaativa asia kuin lumen auraus.

Tärkeimpinä kehittämistoimina voidaan nostaa esiin mm. seuraavaa:

Oikean kaluston ja menetelmien käyttö jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien hoidossaon tärkeää. Esimerkiksi aurauksessa tulisi käyttää karhentavaa terää. Karhentamaton pintamuotoutuu käytössä liukkaaksi ja epätasaiseksi, jolloin hiekkakaan ei pysy sen päällä. Hie-koituksessa kevyt liikenne tulisi ottaa korostetusti huomioon. Mm. hiekoitusmateriaaliin laa-tuun tulee kiinnittää huomiota ja ilman kevyen liikenteen väylää tai jalkakäytävää olevilla teillähiekkaa tulee levittää myös pientareille, ei vain ajoradan keskelle. Hoitotoimien aikatauluistaolisi myös tarpeen tiedottaa asukkaille nykyistä paremmin. Monissa kunnissa em. seikkoihinonkin jo kiinnitetty huomiota.

Useimmilla kunnilla ei ole kalustoa kevyen liikenteen väylien hoitamiseen itse. Myös riittä-vään laatuun (aikataulu, kalusto) pystyvien urakoitsijoiden löytäminen voi olla vaikeaa, erityi-sesti pieniin taajamiin, joissa aurauskilometrejä on tarjolla vain vähän. Kun urakoitsijoista onpula, myöskään kilpailu ei toimi kunnolla. Kuntien ja tiepiirin yhteistyötä tulisi kehittää, jottakuntien ja valtion toisiinsa liittyvät kevyen liikenteen väylät muodostaisivat yhdessä riittävänkiinnostavia ja taloudellisesti hoidettavissa olevia urakkakokonaisuuksia.

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylien osalta kehittämistarpeina on mahdollisten ongelma-kohteiden esiin kaivaminen ja täsmentäminen urakka-asiakirjoissa sekä erityistoimia edellyt-tävien ns. täsmähoitokohteiden määrittäminen (esim. pysäkit, koulut) ja niihin liittyvien laatu-vaatimusten siirtäminen urakka-asiakirjoihin.


60

Salon-Halikon kaupunkialueella olisi tarpeen määrittää korkeamman laatutason pääreitit,joiden hoitotasomääritykset ja täsmäkohteet viedään urakka-asiakirjoihin. Mahdollisten kor-keamman hoitotason reittien tulee käsittää sekä reitin varrella olevat valtion että kuntien väy-lät. Mahdollinen etenemistapa olisi molemmat kunnat ja sekä kuntien että valtion väylät kat-tava kevyen liikenteen yhteyksien talvihoitoluokituksen määrittäminen ja luokkien laatuvaati-musten tarkastelu yhteisesti. Korkeampaan hoitoluokkaan voisivat kuulua tärkeimmät kes-kustaan ja Meriniittyyn, kouluihin sekä joukkoliikenteen terminaaleihin johtavat kevyen liiken-teen väylät. Lisäksi keskustojen vilkkaimmilla jalankulkukaduilla laatuvaatimuksissa tulisi ko-rostaa liukkaudentorjuntaa. Yhtenäiseen laatutasoon pyrkiminen edellyttää samalla kuntienja Tiehallinnon laatuvaatimusten yhtenäistämistä.

Liukkaudentorjuntaa voidaan tehostaa ja helpottaa myös infrastruktuuriin liittyvillä ratkaisuilla.Esimerkiksi Salon keskustan kehittämistyön yhteydessä voidaan pohtia hukkalämpöön pe-rustuvan katulämmityksen käyttö keskustojen vilkkaimmilla ostoskatujaksoilla. Portaiden jaluiskien talvihoitotarvetta on mahdollista vähentää katosratkaisuilla, kuten esimerkiksi Salonrautatieaseman laituritunnelin portaissa on tehty. Keskustojen rakentamisessa tulisi pyrkiäsadevesien johtamiseen jalkakäytävien sijasta suoraan viemäriin tai alueille, joilla ei kävellä.

Kärkitoimenpiteet: kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien talvihoito

��hoitomenetelmien kehittäminen (mm. kalusto ja materiaalit) kunnat, Tiehallinto,urakoitsijat

��laatuvaatimusten muutokset (mm. loskan poisto ja keskus-tojen tehostettu liukkaudentorjunta) kunnat, Tiehallinto

��yleisten teiden kevytväylät:- hoitovastuu: nykytilan selkeytys ja mahdollisten muutos-

ten sopiminen- täsmähoitokohteiden määrittäminen- 1. laatuluokan kohteista sopiminen: yhtenäiset reitit ml.

kuntien hoitamat väylät

Tiehallinto, kunnat


61

5. TOIMIVAT MATKAKETJUT

5.1 Polkupyörien pysäköinti

Kehittämisperiaatteet

Pyörien pysäköinti- ja säilytysmahdollisuudet ovat tärkeä osa pyöräliikenteen matkaketjua.

Hyvin järjestetyssä pyöräpysäköinnissä:• pyöräilijä tietää, minne voi jättää pyöränsä• on riittävästi telinepaikkoja, jolloin ne ovat vähemmän alttiina ilkivallalle ja kaatumisille ja

pyörät on mahdollista lukita rungosta telineeseen• pitkäaikaisessa pysäköinnissä pyörän voi jättää lukittaviin säilytystiloihin tai pyörät ovat

sosiaalisen valvonnan alla ja ainakin osa paikoista on sateelta suojassa.

Lyhytaikaisessa asiointipysäköinnissä korostuu telineen helppokäyttöisyys ja lyhyt etäisyysmääränpäästä. Pitempään kestävässä säilytyksessä kotona, työpaikoilla ja asemilla puoles-taan korostuu säilytyspaikan turvallisuus. Asuntojen ja työpaikkojen osalta pyörien säilytyk-seen liittyy myös pyörien huolto- ja pesumahdollisuuden järjestäminen.

Kuntien keskeiset keinot pyöräpysäköinnin tilan parantamiseksi ovat:• polkupyöräpysäköinnin esimerkillinen järjestäminen kuntien omissa kiinteistöissä ja kun-

nan hallinnassa olevilla joukkoliikennepysäkeillä ja -asemilla• yhteistyö muiden julkisten palvelujen sekä joukkoliikenteen terminaalien ja pysäkkien py-

säköinnistä vastaavien tahojen kanssa polkupyöräpysäköinnin järjestämiseksi• yksityisten kiinteistöjen ja työpaikkojen aktivoiminen pyöräpysäköinnin parantamiseksi• polkupyöräpysäköintiä koskevien määräysten asettaminen kaavamääräyksiin, rakennus-

järjestykseen ja rakennuslupien ehtoihin• pysäköintipaikkojen lisääminen keskustoissa ja muilla keskeisillä julkisilla alueilla

Kiinteistöjen pysäköinti

Asuinrakennuksissa, erityisesti kerrostaloissa, pyöräpysäköinnin ongelmana on monin pai-koin riittävän tilavien ja ilkivallalta suojattujen pysäköintitilojen puute. Koska polkupyöränkäyttöönoton vaivattomuus on usein kynnys pyörän käytölle, pysäköintitiloihin käynnin tuleeolla helppoa ja pysäköintitilojen lisäksi pihoilla tulee olla riittävästi pyörätelineitä lähellä si-säänkäyntiä.

Työmatkoilla tärkeä edellytys polkupyörän käytölle on säältä ja ilkivallalta suojattu pysäköin-tipaikka työpaikalla. Lisäksi tulisi olla mahdollisuus tarvittaessa, esimerkiksi säätilan muuttu-essa, jättää pyörä työpaikalle turvallisesti myös yöksi. Käytännössä polkupyörille tuleejärjestää riittävästi paikkoja sisätiloista tai sijoittaa kunnollinen pyöräteline katoksineenhelposti saavutettavaan, valvottuun tai muutoin ilkivallalta suojattuun paikkaan.

Kauppaliikkeiden pyöräpysäköinnin taso on kirjavaa. Tasoa voitaisiin parantaa esimerkiksikunnan tai keskustan yrittäjien yhteisellä telinehankinnalla. Tällöin koko keskustaan pystyt-täisiin edullisesti hankkimaan ja asentamaan tasokkaat pyörätelineet. Hankittavien telineidentulisi olla sekä ympäristöön sopivia (esim. keskustassa riittävän tyylikkäitä) että paikasta japysäköintiajasta riippuen eri tyyppisiä (esim. vapaasti/kiinteästi asennettuja, perinteisiä etu-pyörätelineitä/runkolukituksen mahdollistavia). Hankintaa on tarpeen suunnitella yhdessäkunnan kanssa toivotun ilmeen aikaansaamiseksi.


62

Kunnan rakennusjärjestykseen ja kaavoihin tulee panna määräys vaadittavista pyöräpaikois-ta, jolloin niiden osoittaminen on rakennusluvan edellytys ja varmistaa asian huomioon otta-misen rakentamisvaiheessa. Pyöräpysäköintipaikkojen tarve voidaan arvioida olemassa ole-vissa kohteissa kertomalla pyörien nykyinen määrä arvioidulla pyöräilyn kasvukertoimella(1,5-2) ja uudisrakentamisessa esimerkiksi seuraavien suuntaa antavien ohjearvojen perus-teella:

Kiinteistöjen pysäköintipaikkasuositukset(Kevyen liikenteen suunnittelu, Tiehallinto 1998)

Asuinkiinteistöt1 pyöräpaikka lukittavassa säilytystilassa / 30 k-m2

1 pihapaikka / 60 k-m2, vähintään 1 pihapaikka / asunto (osa sateensuojaan)

Työpaikat1 paikka / 2-5 työntekijää (sateensuojaan, valvottu tai lukittu tila)

Koulutperuskoulu ja lukio 35-60 paikkaa / 100 oppilastamuut oppilaitokset 25-40 paikkaa / 100 opiskelijaa

Palvelut (asiakaspaikat)kaupat, liikkeet 1 paikka / 40 k-m2

automarketit, tavaratalot 1 paikka / 100 k-m2

toimistot, virastot 1 paikka / 100 k-m2

kokoontumistilat 1 paikka / 10 istumapaikkaaurheiluhallit, pallokentät 20-40 paikkaa + 1 paikka / 5 katsomopaikkaauimahallit 30-50 paikkaa

Keskusta-alueiden ja pysäköinti

Kuntien keskustoissa on tarpeen järjestää yleisiä pyöräpysäköintipaikkoja liikekiinteistöjen jajulkisten palvelurakennusten pysäköintipaikkojen lisäksi. Pienemmissä taajamissa luonteviakohteita ovat esimerkiksi keskeiset linja-autopysäkit, joiden liityntäpysäköintimahdollisuuksiaparannettaessa voidaan ottaa huomioon myös muu pyörien pysäköintitarve.

Suurempien kuntien – Salon, Someron, Halikon ja Perniön - keskustoissa on luontevaa si-joittaa myös yleistä pyöräpysäköintitarvetta palvelevia paikkoja mm. torien, kauppakeskustenja joukkoliikenteen terminaalien yhteyteen. Salossa pyöräpysäköintiä tulisi miettiä laajemminkeskustan kehittämissuunnitelmien yhteydessä. Suositeltavana periaatteena on paikkojenhajauttaminen eri puolille keskustaa, jolloin etäisyys kohteeseen jää riittävän pieneksi.

Kärkitoimenpiteet: polkupyörien pysäköinti

��pyöräpysäköintivaatimukset rakennusjärjestykseen ja kaavoihin kunnat��kuntien toimipisteiden pyöräpysäköinti kuntoon kunnat��liikkeiden pyöräpysäköinnin kohentaminen yrittäjät��pyöräpysäköinti keskustoissa (erillishankkeena tai keskustojen

kehittämiseen liittyen)kunnat, yrittäjät,

kiinteistönomistajat


63

5.2 Liityntäpysäköinti ja yhteydet asemille

Parantamalla pysäköintiolosuhteita asemien ja pysäkkien yhteydessä edistetään polkupyö-rän käyttöä joukkoliikenteen liityntäliikennevälineenä. Sen lisäksi liityntäpysäköintipaikkojentoteuttaminen on nopea ja edullinen tapa parantaa pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyn ulkoistaimagoa huomiota herättävällä tavalla. Merkittäviä parannuksia on helposti aikaansaatavissa,sillä tällä hetkellä liityntäpysäköintipaikkojen tarjonta Salon seudulla rajoittuu lähinnä linja-autoasemien vanhoihin pyörätelineisiin. Ainoastaan Salon rautatieasemalla pyörien pysä-köintitilanne on järjestymässä hyväksi parhaillaan käynnissä olevan piha-alueen parannus-työn myötä.

Tutkimusten mukaan tärkein syy olla käyttämättä pyörää liityntäliikennevälineenä on turvalli-sen säilytysmahdollisuuden puute. Siksi pyörien kunnolliseen lukitusmahdollisuuteen ja pyö-räpaikkojen riittävään määrään tulee kiinnittää erityistä huomiota asemien yhteydessä. Liityn-täpysäköintipaikoilla pyörät pysäköidään yleensä koko päiväksi, usein yöksikin, ja siksi aina-kin osan paikoista tulisi olla katettuja. Linja- ja rautatieasemien yhteydessä tulisi myös ollalukittuja tai vartioituja tiloja tai kaappeja pyörien pitempiaikaiseen säilytykseen.

Kipeästi pyöräpysäköinnin parantamista kaipaa Salon linja-autoasema. Pysäköintipaikkojaaseman ulkopuolella on riittämättömästi, runkolukitusmahdollisuus puuttuu ja sekava pysä-köinti haittaa myös jalankulkuliikennettä. Asemakiinteistöön liittyvään pysäköintitaloon onjärjestettävissä myös pitkäaikaiseen säilytykseen soveltuvia paikkoja. Pysäköintitalon alinkerros on jo nyt varattu linja-autoaseman pysäköinnille ja sieltä voidaan varata paikkoja myöspyörille. Kameravalvontaa pysäköintitaloon on suunniteltu joka tapauksessa. Kaupunki onosakkaana kiinteistöyhtiössä.

Salossa tulisi parantaa myös linja- ja rautatieaseman välisiä jalankulkuyhteyksiä. Pitemmällätähtäimellä on tarpeen selvittää mahdollisuus linja- ja rautatieasemat yhdistävän matkakes-kuksen rakentamiseksi nykyisen rautatieaseman ja taidemuseon väliselle tontille. Tällöin siir-tyminen junasta linja-autoon olisi vaivatonta ja kaikki matkapalvelut saatavissa samasta pis-teestä. Jos linja-autoasemaa ei siirretä, tulee tutkia esimerkiksi mahdollisuutta rakentaa ko.tontille nousevasta uudisrakennuksesta Mariankadun ylittävä kävelysilta linja-autoasemalle,jolloin matka on mahdollista taittaa lämpimässä ja sateelta suojassa. Joka tapauksessa vii-meistään tontin rakentamisen yhteydessä tarvitaan Mariankadun ylittävä suojatie myös An-nankadun risteyksen länsireunaan.

Välittömästi kävelymatkaa asemalta toiselle voidaan parantaa selkeällä opastuksella sekäVilhonkadun ja Annankadun kautta että kauppakeskuksen sisäkautta. Samalla on huolehdit-tava siitä, että yhteys linja-autolaitureilta kauppakeskukseen on matkustajien käytettävissäaina kauppakeskuksen ollessa auki. On myös tarpeen selvittää tarkemmin, onko linja-autoasemalta mahdollista toteuttaa turvallisesti suorempi jalankulkureitti linja-autojen lasta-uspihan poikki Annankadun ja Mariankadun kulmaan. Vaihtavaa matkustajaa palvelisi myösse, että molemmilla asemilla olisi nähtävissä sekä junien että linja-autojen aikataulut.

Suurin puute liityntäliikenneyhteyksissä on kevyen liikenteen yhteyden puuttuminen Salonrautatieaseman ja Nokian väliltä. Ratkaisuna on esitetty radanvarren laaturaitin jatkamistarautatieasemalta Joensuunkadun sillan alitse ensimmäisessä vaiheessa Saloranpolun alikul-kuun ja myöhemmin edelleen ykköstien alikulkuun saakka. Toinen merkittävä puute Salossaon pyöräily-yhteyden puuttuminen keskustan poikki Hämeentieltä rautatie- ja linja-autoasemille. Ratkaisuvaihtoehtoina on esitetty pyörätien rakentamista Annankadun reunaantai pyöräilyn ohjaaminen hidaskaduksi muutettaville Asemakadulle ja Katrineholminkadulle.


64

RautatieMo-tie

Karjalohjalle

Helsinkiin

Nummi-Pusulaan

Forssaan

Forssaan

Koski Tl:in

Koski Tl:in

Marttilaan

Turkuun

Sauvoon

Kemiöön

Tammisaareen

Törnintien th

Teijon th

Yliskylän th

Aseman th

Kisko

Perniö

Särkisalo

Pertteli

Somero

Inkere

Förby

Finnarin th

Hakkala

Hongisto

Toija

Lahnajärvi

Kääntelä

Oinasjärvi

Somerniemi

Särkisalo

Perniö

Kisko

Salo

Muurla

KiikalaPertteli

Kuusjoki

Somero

Halikko

Nurkkila

Ylönkylä

Teijo

Koski

Kirjasto

Takapelto

LasitehdasPahkavuori

Aijala

Tieksmäki

Kitula

Ylikulma

Kurajoen th

Isoniituntien th

VanhanTuruntien th

Prismakeskus

Moottoritien palvelualue

Rekijoki

Märy

Kuruntien th

Suomusjärvi

Pappila

Linja-autoasema taiteminaalimainen pysäkki

Taajamapysäkki

Pikavuoro- tai laatukäytäväpysäkki

Muu kehitettävä pysäkki

Liityntäpysäköinti polkupyörille1. tärkeysluokka

Liityntäpysäköinti polkupyörille2. tärkeysluokka

KiikalaIso-Hiisi

Kaurakedontien th

Onnenperän th

Tattula

Raatala

Kimalantien th

Kuva 29. Kehitettäväksi valitut linja-autopysäkit ja niiden pyöräpysäköinnin kehittämistarve.Uuden moottoritien pysäkit ovat toistaiseksi vain varauksia. Näillä näkymin pikavuorot tulevatedelleen liikennöimään nykyistä ykköstietä pitkin. Salon paikallisliikenteen pysäkkejä ei tä-män kävely- ja pyöräilysuunnitelman yhteydessä ole käsitelty.


65

Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman yh-teistyönä on laadittu ehdotus kehitettävistä linja-autopysäkeistä ja terminaaleista myös pyö-räpysäköinnin osalta. Ehdotetut kehittämiskohteet on esitetty kuvassa 29. Salon-Halikon pai-kallisliikenteen pysäkkejä on käsitelty tarkemmin joukkoliikennesuunnitelmassa. Seuraavanavaiheena on tarkempien kehittämistoimenpiteiden määrittäminen pysäkkikohtaisesti. Vastuupysäkkien kehittämisestä on Tiehallinnolla ja kunnilla. Valtion ja kuntien tienpitovastuustatehtyjen periaatepäätösten mukaan vastuu yleisten teiden linja-autopysäkeistä siirtyy lähiai-koina kunnilta valtiolle, mutta toteutuakseen kohtuullisessa ajassa ehdotuksen laajuinen py-säkkien parantaminen edellyttää myös kuntien merkittävää osallistumista hankkeisiin.

Kärkitoimenpiteet: Liityntä joukkoliikenteeseen

��Salon terminaalit:- linja-autoaseman pyöräpysäköinti: ulkopaikkojen parantaminen,

pysäköintitaloon sisäpaikkoja + kameravalvonta- rautatieasemalle rakenteilla lisää paikkoja- asemien välisen jalankulun opastus- kevyen liikenteen väylä Asemanpuisto-Saloranpolku sekä pyörätie

Annankadulle tai pyöräilyn ohjaaminen Asemakadulle (hidaskatu)

kaupunki,la-aseman

kiinteistöyhtiö,Matkahuolto,Ratahallinto-

keskus

��Someron linja-autoaseman parantaminen- mm. pyöräpysäköinti

kaupunki, kiin-teistönomistaja

��kehitettävien linja-autopysäkkien pyöräpysäköinti Tiehallinto,kunnat


66

6. LIIKKUMISKULTTUURIIN VAIKUTTAMINEN

Tärkeä osa kävelyn ja pyöräilyn edistämistä on asenteisiin vaikuttaminen turvallisen ja kestä-viä kulkumuotoja suosivan liikkumiskulttuurin vahvistamiseksi. Keinoja ovat mm. tiedotus,valistus ja kampanjointi sekä toimenpiteet, jotka pyrkivät nostamaan kävelyn ja pyöräilynimagoa ja arvostusta asukkaiden ja päättäjien keskuudessa. Ensimmäisen vaiheen toimenpi-teiksi Salon seudulla ehdotetaan seuraavaa:��Kunnan logolla tai mainoksella varustettujen polkupyörien hankkiminen kunnan keskeisiin

toimipisteisiin työntekijöiden virkakäyttöön ja tavarankuljetukseen. Kyse on samalla sekäkunnan että pyöräilyn imagomainonnasta, joten pyörän tulee olla toivotun imagon kaltai-nen. Investointina hanke on pieni. Sen jälkeen myös yrityksiä voi kannustaa vastaavaantoimintaan.

��Yhteisen pyöräilykartan laatiminen Salo-Halikko-Pertteli –alueelle. Kartta voidaan tehdäyhteisen opaskartan päälle, jos meneillään olevat neuvottelut yhteisen kartan teettämises-tä etenevät. Salo ja Halikko ovat myös valmistelemassa yhteistä pohjakarttaa. Kääntöpuo-lella voi olla laajempi kartta, jossa esitetään mm. Teijon suunnan retkeily- ja pyöräilyreitit.

��Yhteistyö yrittäjien kanssa liikkeiden pyöräpysäköinnin parantamiseksi. Kysymykseenvoisi tulla esim. edellisessä luvussa esitetty telineiden ja niiden asennuksen yhteishankin-ta tai ensimmäisessä vaiheessa yhteinen suositus hankittavista telineistä.

��Tiedotuksen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Ensimmäisessä vaiheessa toimintaakannattaa järjestää esimerkiksi valtakunnallisten tapahtumien, kuten kevään Pyöräilyvii-kon ja syksyn Autottoman päivän yhteydessä.

��Vaikuttaminen työpaikkoihin työmatkaliikunnan edistämiseksi yhdessä terveydenhuol-tosektorin kanssa. Yksinkertainen toimenpide on mm. pyöräily- ja kävelyvarusteiden esit-tely työpaikoilla niitä myyvien liikkeiden toimesta. Esimerkiksi tietous talvipyöräily- ja tava-rankuljetusvarusteista tai kenkien liukuesteistä on yleisesti heikkoa.

��Yhteistyö liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen kanssa. Liikennekasvatuksen sisältöäon tarpeen laajentaa käsittämään liikenneturvallisuuden lisäksi myös liikenteen ja liikku-miskäyttäytymisen yhteiskunnalliset, ympäristö- ja terveysvaikutukset. Mm. kouluissa onkampanjoita liikunnan merkityksestä, joiden yhteydessä on luontevaa nostaa esiin koulu-matkaliikunnan hyödyt.

��Laajan järjestösektorin aktivointi toimimaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Toimintaaon jo nyt mm. liikunta- ja ympäristöjärjestöjen toimesta, mutta myös Salon seudulle kaivat-taisiin foorumia, jossa toimenpiteistä ja yhteistyömahdollisuuksista voidaan yhdessä kes-kustella ja tahoa, joka tietää eri toimijoiden käynnissä olevasta toiminnasta.

Vastuu toiminnan organisoinnista ja oikean vastuutahon löytämisestä kunkin toimenpiteenkäynnistämiseksi on seudullisella kävely- ja pyöräilytyöryhmällä.

Kärkitoimenpiteet: liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen

��kuntien mainos/virka/tavarapyörät kunnat��Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) –pyöräilykartta kunnat��tiedotus ja tapahtumat, aluksi valtakunnallisten kampan-

joiden yhteydessäkunnat, Tiehallinto,

LVM, järjestöt��työmatkaliikunnan edistäminen, esim. pyöräily- ja

kävelyvarusteiden esittely työpaikoillatyöpaikat, järjestöt,

terveyssektori��liikennekasvatus: turvallisuuden ohella mukaan terveys-

ja ympäristönäkökulmakunnat, Tiehallinto,

Liikenneturva��järjestösektorin aktivointi ja yhteistyö järjestöt, kunnat


67

7. VAIKUTUKSET

Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu suhteessa kävelyn ja pyöräilyn suosionkasvuun ja turvallisuuden paranemiseen sekä liikkumisympäristöjen esteettömyyteen ja viih-tyisyyteen. Näiden Salon seudun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiselle asetettujentavoitteiden taustalla ovat yleisemmät yhteiskunnan kehittämispäämäärät kuten kestäväkehitys, viihtyisä elinympäristö, terveys ja turvallisuus, talous ja sosiaalinen oikeudenmukai-suus. Yhteenveto ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista on taulukossa 5.

Suurin vaikutus kävelyn ja pyöräilyn suosioon on seudun kuntien yhdyskuntarakenteen japalveluverkon kehityksellä. Jos matkat pysyvät lyhyinä, edellytykset kävelyn ja pyöräilyn li-sääntymiselle ovat hyvät. Maankäyttösuunnitelmien mukaiset uudet asuin- ja työalueet ny-kyisten taajamien reunoilla johtavat kuitenkin väistämättä vähitellen kasvaviin matkanpituuk-siin. Siksi kasvavissa taajamissa jo kävelyn ja pyöräilyn nykyisen kulkumuoto-osuuden säilyt-täminen edellyttää panostusta kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. Matkanpituuk-sien kasvua voidaan kuitenkin hidastaa suuntaamalla rakentamista ensisijaisesti nykyistentaajamarakenteiden sisällä oleville täydennysrakentamisalueille sekä tukemalla uusien aluei-den lähipalvelujen syntymistä.

Kevyen liikenteen väylähankkeista kävelyn ja pyöräilyn suosion kannalta merkittävimpiä ovatmatkanpituuksia lyhentävät kärkihankkeet – mm. nyt puuttuvat joenylitykset ja asuinalueidenväliset yhteydet – sekä yhtenäisten sujuvien ja viihtyisien laaturaittien rakentaminen. Kävelynsuosiota lisää erityisesti keskustojen kehittäminen jalankulkupainotteisemmiksi, pyöräilynsuosiota taas pyöräpysäköinnin selvä kohentaminen. Molempien osalta vaikutus kohdistuupaitsi suoraan kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin, myös kävelyn ja pyöräilyn ulkoiseen imagoonja arvostukseen. Talvipyöräilyn suosiota kasvattaa tärkeimpien reittien talvihoidon yhtenäinenhyvä taso. Liityntäpysäköinnin parantaminen asemilla ja tärkeimmillä linja-autopysäkeillä li-sää pyöräilystä ja joukkoliikenteestä koostuvan matkaketjun suosiota.

Tehokkaimmin ja nopeimmin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen vaikute-taan rauhoittamalla liikennettä asuntoalueilla, keskustoissa ja taajamateillä sekä turvaamallatienylityksiä ja muita vaaranpaikkoja pienillä, nopeasti toteutettavilla toimenpiteillä. Kevyenliikenteen väylähankkeista liikenneturvallisuuden kannalta merkittävimpiä ovat alikulut sekävilkkaimpien teiden varsiin sijoittuvat väylät. Erityisesti koulumatkojen väylähankkeilla onmerkittävä vaikutus myös asukkaiden kokemaan turvallisuudentunteeseen. Onnettomuusris-kiä vähentää osaltaan myös kävelyn ja pyöräilyn ohjaaminen pitkälti erillään autoliikenteenväylistä kulkeville laaturaiteille. Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjun-nan tehostaminen vähentää liukastumis- ja kaatumistapaturmia. Tarvittavat lisäpanostuksetliukkaudentorjuntaan saadaan takaisin terveydenhuollon kustannussäästöinä.

Ympäristön esteettömyys lisää eri tavoin vammaisten, ikääntyneiden ja muiden liikkumis- jatoimimisesteisten henkilöiden liikkumismahdollisuuksia ja liikkumisen turvallisuutta. Yksityis-kohtien ohella tärkeää on jatkuvuus, koko matkan tulee olla esteetön. Esteettömyyden huo-mioon otto keskustojen ja taajamateiden parantamishankkeissa, talvihoidon hyvä taso sekäkuntien ja tiepiirien esteettömyyskartoituksiin perustuvat parantamistoimenpiteet ovat tär-keimpiä keinoja, joilla liikenneympäristöä kehitetään sopivammaksi kaikille ihmisille.

Viihtyisä liikkumisympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, mutta on myös tavoi-te jo sinänsä. Tärkeimpiä toimenpiteitä, jotka lisäävät jalan ja pyörällä liikkuvan viihtyisyyttä,ovat keskustojen jalankulkuympäristöjen kehittämishankkeet sekä viihtyisissä ympäristöissäkulkevat laaturaitit. Ympäristön ilmeeseen selvästi vaikuttava toimenpide on myös keskusto-jen ja joukkoliikenneasemien pyöräpysäköinnin laadukas toteuttaminen.


68

Ehdotetuilla liikkumiskulttuuriin vaikuttavilla toimenpiteillä on saavutettavissa suuria vaikutuk-sia niin kävelyn ja pyöräilyn suosioon ja turvalliseen liikkumiskäyttäytymiseen kuin liikku-misympäristön viihtyisyyden ja esteettömyyden arvostukseen asukkaiden ja päättäjien kes-kuudessa. Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa pitkäjänteistä työtäja järjestö- ja vapaaehtoissektorin vahvaa kytkentää mukaan toimintaan.

Taulukko 5. Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset tavoitteisiin

Toimenpide Tavoite

Suosio Turvalli-suus

Esteet-tömyys

Viihtyi-syys

Kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne ja palveluverkkoyhdyskuntarakenteen eheytys ++ + + +lähipalvelujen tukeminen (mm. lähikaupat, kouluverkko) ++ + +Jalankulkijaystävälliset keskustatSalon kävelypainotteinen keskusta ++ + ++ ++Someron Joensuunkadun saneeraus ++ + ++ ++Halikon taajamatien saneeraus ja keskustan täydennysrakentaminen ++ ++ ++ ++Turvalliset matkatristeysten ja suojateiden turvaaminen nopein toimenpitein ++ +liikenteenohjaustoimenpiteiden käyttöönotto kevyen liikenteen verkoilla ++asuntoalueiden ja keskustojen liikenteen rauhoittaminen + ++ ++ +taajamateiden rauhoittaminen + ++ + +Esteetön kulkukuntien ja tiepiirin esteettömyyskartoitukset + ++esteettömyys huomioon keskustasaneerauksissa + ++ +Someron laaturaitin parantaminen liikkumisesteisille henkilöille + ++ +Salon-Halikon matalalattiabussin pysäkit ja esteettömät jatkoreitit + ++Kevyen liikenteen väylästötavoiteverkon varaukset kaavoihin ++ + +kevyen liikenteen väylien kärkihankkeiden toteuttaminen ++ ++ +laaturaittien toteuttaminen ++ + + ++PyörämatkailureititTeijon yhteyksien toteuttaminen vaiheittain + + +Hämeen Härkätien pyöräilypalveluiden kehittäminen ja väylähankkeet + +Väylien ja jalkakäytävien talvihoitohoitomenetelmien kehittäminen ja laatuvaatimusten muutokset + ++ ++täsmähoitokohteiden määrittäminen ja 1. laatuluokan reiteistä sopiminen ++ + +Liityntä joukkoliikenteeseenSalon asemien pyöräpysäköinnin ja yhteyksien parantaminen ++ + ++Someron linja-autoaseman parantaminen, mm. pyöräpysäköinti + ++kehitettävien linja-autopysäkkien pyöräpysäköinti ++ +Polkupyörien pysäköintipyöräpysäköintivaatimukset rakennusjärjestykseen ja kaavoihin ++kuntien toimipisteiden ja liikkeiden pyöräpysäköinnin kohentaminen ++ +keskustojen pyöräpysäköinnin kohentaminen ++ ++Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminenkuntien mainos/virka/tavarapyörät +Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) –pyöräilykartta +tiedotus ja tapahtumat, aluksi valtakunnallisten kampanjoiden yhteydessä ++ ++ + +työmatkaliikunnan edistäminen ++ +liikennekasvatus: turvallisuuden lisäksi terveys- ja ympäristönäkökulma ++ ++järjestösektorin aktivointi ja yhteistyö ++ ++ ++ ++


69

8. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

8.1 Seudullinen työryhmä ja vastuuhenkilöt kuntiin

Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin seudullista kehittämistä sekä eri toimijoiden välistä yhteis-työtä koordinoimaan perustetaan seudullinen työryhmä, joka koostuu Salon seutukunnankuntien, Turun tiepiirin sekä Varsinais-Suomen liiton sekä järjestösektorin ja yrityselämänedustajista. Kuntia edustavat 11 kunnan joukosta valitut, mielellään useita eri hallintokuntiaedustavat jäsenet. Kaikkiin seudun kuntiin tulee kuitenkin nimetä kävely- ja pyöräilyasioistavastaava henkilö, johon ryhmä on yhteydessä. Tarvittaessa ryhmä voi kutsua jäsenikseen taikokouksiinsa myös muita tahoja, kuten Ratahallintokeskuksen edustajan.

Ryhmän tehtävänä on mm:- seurata liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa sovittavien toimenpiteiden

toteutumista ja ylläpitää toimenpideohjelmaa- välittää tietoa eri toimijoiden kevyttä liikennettä koskevista hankkeista muille osapuolille

sekä valmistella pyöräilyä ja kävelyä koskevia asioita seudun liikennejärjestelmäsuunnit-telun tarpeisiin

- toimia seurantaryhmänä seudullisten hankkeiden, kuten seudullisen opastusjärjestelmänja pyöräilykartan, suunnittelussa ja toteuttamisessa

- huolehtia kevyen liikenteen verkon jatkuvuudesta ja tavoiteverkkojen varausten toteutta-mismahdollisuuksista kunta- ja hallintorajoilla erilaisissa liikenne- ja maankäyttösuunni-telmissa ja liikennehankkeiden toteuttamisen yhteydessä sekä tarkistaa tavoiteverkkoatarvittaessa

- yhteensovittaa kevyen liikenteen yhteyksien kunnossapitoluokitusta ja -tasoa kunta- taikunnossapitorajat ylittävillä reiteillä yhdessä kunnossapidosta vastaavien yksiköidenkanssa

- organisoida tiedotusta, tapahtumia ja toimintaa kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiseksimm. järjestösektoria aktivoimalla

Kärkitoimenpiteet: seuranta ja jatkotyön organisointi

��seudullinen kävely- ja pyöräilytyöryhmä kunnat, Tiehallinto

��kaikkiin kuntiin vastuuhenkilöt kunnat

8.2 Toteuttamisohjelma, rahoitus ja jatkotoimenpiteet

Taulukkoon 7 on koottu tiivistettyyn muotoon kärkitoimenpide-ehdotukset kävelyn ja pyöräi-lyn kehittämiseksi Salon seudulla. Nyt laadittu suunnitelma kävelyn ja pyöräilyn kehittämises-tä on yhteisesti laadittu ehdotus, johon seudun toimijat ottavat virallisesti kantaa liikennejär-jestelmäsuunnitelman jatkoprosessin yhteydessä. Tästä ja muista osaselvityksistä saatujenkannanottojen perusteella laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteenvetoraportti jaallekirjoitetaan yhteinen aiesopimus liikennejärjestelmäsuunnitelman lähivuosien toimenpitei-den toteuttamiseksi. Prosessin yhteydessä myös kävely- ja pyöräilysuunnitelman ehdotuksiinsaatetaan tehdä tarkennuksia. Perustettavan seudullisen kävely- ja pyöräilytyöryhmän jasiihen osallistuvien tahojen tehtävänä on määrittää toimenpiteille tarkempi aikataulu ja seura-ta niiden toteutumista.


70

Kuntien ja yleisten teiden kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen kärkihankkeet on esitettykuvissa 26-28 ja taulukoissa 1 ja 2. Hankkeet, jotka tulevat nousemaan kärkihankkeiksi uusi-en kaava-alueiden tai suunniteltujen tiehankkeiden toteutumisen myötä, on esitetty taulu-koissa 3 ja 4. Kaikki hankkeet tärkeysluokkiin jaettuna on esitetty liitteissä 1 ja 2.

Yhteensä suunnitelman mukaisten kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen kärkihankkeidenrakentamiskustannukset ovat noin 4,9 M€. Yleisten teiden hankkeiden (n. 21 km ja 4 alikul-kua) osuus on noin 4,0 M€ ja kuntien hankkeiden (n. 6 km ja 1 jokisilta ) noin 0,9 M€. Lisäksiuusien kaava-alueiden toteutumisen määräämässä aikataulussa kärkihankkeiksi on nouse-massa yhteiskustannuksiltaan noin 2,6 M€:n hankkeet. Yleisten teiden kevyen liikenteenkärkihankkeiden rahoituskehys perustuu noin viiden vuoden toteuttamisjaksoon ja kuntienkeskimäärin 50 %:n rahoitusosuuteen lukuun ottamatta valtatie 1:n väyliä ja alikulkuja, jotkasisältyy ko. tieosien parantamishankkeiden rahoitukseen.

Taulukko 6. Kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen kärkihankkeiden kustannusyhteenveto

Kärkihankkeet

Vastuutaho vt 1:n muutosseututieksi,1. vaihe

vt 1:n turvalli-suuspaketti

muut kärki-hankkeet

Uusien kaava-alueiden myötä kär-kihankkeiksi nouse-

vat

Yleiset tiet

1 080 000 €(osa laajemmanparantamishan-keen rahoitusta)

415 000 €(osa turvallisuus-paketin rahoitus-

ta)

2 500 000 €930 000 €

+ tiehankkeisiinsisältyvät väylät

Salo 360 000 €915 000 €

+ 300 000 € yhdessäHalikon kanssa

Halikko 85 000 €145 000 €

+ 300 000 € yhdessäSalon kanssa

Somero 180 000 € 270 000 €

Pertteli 310 000 €

Yhteensä 1 080 000 € 415 000 € 3 435 000 € 2 560 000 €

Taajamateiden rauhoittamishankkeet on esitetty luvussa 3.1 ja kuvassa 19. Hankkeiden kus-tannuksia ei ole arvioitu, koska kuhunkin kohteeseen sopivimpien toimenpiteiden valinta jakustannusten määrittäminen edellyttää tarkempaa jatkosuunnittelua. Halvimmillaan on kysenopeusrajoituksen asettamisesta ja kalleimmillaan kiertoliittymien rakentamisesta. Useissakohteissa suositeltava toimenpide on nopeusrajoituksen tukeminen ja tienylitysten turvaami-nen suojatiesaarekkeilla. Taajamatiehankkeet ovat useimmiten Tiehallinnon ja kuntien yh-teishankkeita, joiden rahoitusjaosta sovitaan tapauskohtaisesti tarvittavista toimenpiteistäriippuen.


71

Taulukko 7. Kärkitoimenpiteet ja niiden alustava aikataulu

Toimenpide Aikataulu Vastuutahot2002-2004

2005-2007 2008->

Kärkitoimenpiteet: kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne ja palveluverkko

yhdyskuntarakenteen eheytys jatkuva kunnat, V-S liitto

päivittäistavarakauppaverkon täydentäminen (Tupuri,Särkisalo, Viitannummi)

kunnat, yrittäjät

kouluverkon muutoksissa tavoitteeksi myöskoulukuljetusten vähentäminen jatkuva kunnat

Kärkitoimenpiteet: jalankulkijaystävälliset keskustat (viihtyisyys, turvallisuus, esteettömyys)

Salon kävelypainotteinen keskusta (Vilhonkatu, tori,Turuntie-Helsingintie, jokirannat

kaupunki, yrittäjät,kiint.omistajat

Someron Joensuunkadun saneeraus kaupunki, yrittäjät, kiint.omistajat, Tiehallinto

Halikon taajamatien saneeraus ja keskustan täyden-nysrakentaminen

Tiehallinto, kunta,kiint.omistajat, RHK

Kärkitoimenpiteet: turvalliset matkat

risteysten ja suojateiden turvaaminen nopein toimenpi-tein kunnat, Tiehallinto

liikenteenohjaustoimenpiteiden laaja käyttöönottoSalon-Halikon ja Someron kevyen liikenteen verkoilla

Tiehallinto, Salo,Halikko, Somero

as. alueiden ja keskustojen liikenteen rauhoittaminen(30-40 km/h + sitä tukevat pienet toimenpiteet) kunnat, Tiehallinto

taajamateiden rauhoittaminen Tiehallinto, kunnat

Kärkitoimenpiteet: esteetön kulku

kuntien ja tiepiirin esteettömyyskartoitukset (liiken-neympäristö, julkiset tilat, joukkoliikenne) kunnat, Tiehallinto

esteettömyys huomioon keskustasaneerauksissa kunnat, Tiehallinto

Someron laaturaitin parantaminen myös liikkumises-teisten henkilöiden kannalta

Somero, Tiehallinto

Salon-Halikon matalalattiabussireitin pysäkit ja esteet-tömät jatkoreitit palveluihin Salo, Halikko, Tiehallinto

Kärkitoimenpiteet: kevyen liikenteen tavoiteverkko

tavoiteverkon varaukset kaavoihin kunnat, V-S liitto

kevyen liikenteen väylien kärkihankkeiden toteuttami-nen

kunnat, Tiehallinto,Ratahallintokeskus

muiden kevyen liikenteen väylähankkeiden toteuttami-nen

kunnat, Tiehallinto,Ratahallintokeskus

Kärkitoimenpiteet: laaturaitit

puutteiden kartoitus, laatutason määrittely ja suunni-telmat puuttuvista osista ja opastuksesta

Salo, Halikko, Somero, Tie-hallinto, Ratahallintokeskus

pienet parantamistoimet ja reittien opastus Salo, Halikko, Somero, Tie-hallinto, Ratahallintokeskus

puuttuvien osien rakentaminen Salo, Halikko, Somero, Tie-hallinto, Ratahallintokeskus

Kärkitoimenpiteet: yhteiset suunnitteluhankkeet

toimenpideselvitys mt 280 kevyen liikenteen järjestelytSomeron Oinasjärvellä Tiehallinto, kaupunki

toimenpideselvitys mt 224 kevyen liikenteen järjestelytHalikon Vaskiossa Tiehallinto, kunta


72

toimenpideselvitys Perttelin taajamien yhdistämisestäUskelanjoen ylittävällä kevyen liikenteen sillalla Pertteli, Tiehallinto

viitoitussuunnitelma Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) kunnat, Tiehallinto

Kärkitoimenpiteet: pyörämatkailureitit

yksityistieyhteydet Salo-Kirjakkala, golfkenttä-Matilda,Matilda-Strömma ja Strömma-Särkisalo + opastus

matkailuyrittäjät, Perniö,Salo, Särkisalo, Tiehallinto

Teijon matkailualueen taajamien yhdistäminen pyö-rä/polkuteillä Kirjakkala-Teijo ja Teijo-golfkenttä +reittiin liittyvien palvelujen kehittäminen

matkailuyrittäjät, Tiehallin-to, Perniö,matkailuyrittäjät

pyörä/polkutie Salo-Kirjakkala Tiehallinto, Salo, Perniö,matkailuyrittäjät

Hämeen Härkätien matkailupalveluiden kehittäminenja markkinointi myös pyöräilijöille jatkuva matkailuyrittäjät, Somero,

muut Härkätien kunnat

Härkätien väylähankkeet Kultela, keskusta ja Pitkäjärvi Tiehallinto, Somero

Kärkitoimenpiteet: kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien talvihoito

hoitomenetelmien kehittäminen (mm. kalusto ja mate-riaalit) jatkuva kunnat, Tiehallinto,

urakoitsijatlaatuvaatimusten muutokset (mm. loskan poisto jakeskustojen tehostettu liukkaudentorjunta)

kunnat, Tiehallinto

yleisten teiden kevytväylien hoitovastuiden selkeyttä-minen Tiehallinto, kunnat

yleisten teiden kevytväylien täsmähoitokohteidenmäärittäminen jatkuva Tiehallinto, kunnat

1. laatuluokan kohteista sopiminen: yhtenäiset reititml. kuntien hoitamat väylät

Tiehallinto, kunnat

Liityntä joukkoliikenteeseenSalon la-aseman pyöräpysäköinnin parantaminen jasisäpaikat P-taloon, asemien välisen jalankulun opas-tus, kevytväylä Asemanpuisto-Saloranpolku ja pyörä-tie Annankadulle tai pyöräilyn ohjaus Asemakadulle

kaupunki, la-aseman kiin-teistöyhtiö, Matkahuolto,Ratahallintokeskus

Someron linja-autoaseman parantaminen, mm. pyörä-pysäköinti

kaupunki, kiinteistön-omistaja

kehitettävien linja-autopysäkkien pyöräpysäköinti Tiehallinto, kunnat

Kärkitoimenpiteet: polkupyörien pysäköinti

pyöräpysäköintivaatimukset rakennusjärjestykseen jakaavoihin

jatkuva kunnat

kuntien toimipisteiden pyöräpysäköinti kuntoon kunnat

liikkeiden pyöräpysäköinnin kohentaminen yrittäjät

pyöräpysäköinti keskustoissa (erillishankkeena taikeskustojen kehittämiseen liittyen)

kunnat, yrittäjät,kiinteistönomistajat

Kärkitoimenpiteet: liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen

kuntien mainos/virka/tavarapyörät kunnat

Salo-Halikko-Pertteli (-Perniö) –pyöräilykartta kunnat

tiedotus ja tapahtumat, aluksi valtakunnallisten kam-panjoiden yhteydessä jatkuva kunnat, Tiehallinto, LVM,

järjestöttyömatkaliikunnan edistäminen, esim. pyöräily- jakävelyvarusteiden esittely työpaikoilla

jatkuva työpaikat, järjestöt,terveyssektori

liikennekasvatus: turvallisuuden ohella mukaan terve-ys- ja ympäristönäkökulma jatkuva kunnat, Tiehallinto,

Liikenneturva

järjestösektorin aktivointi ja yhteistyö jatkuva järjestöt, kunnat


73

KIRJALLISUUTTA

Esteetön rakennus ja ympäristö, Kaikille soveltuva liikkumis- ja toimimisympäristö, Suunnitte-luopas, Rakennustietosäätiö, Rakennustieto Oy, Helsinki 1998.

Henkilöliikennetutkimus 1998-1999. Liikenneministeriön julkaisuja 43/99, Helsinki 2000.

Jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapito, kaatumistapaturmat ja ikääntyvien kotona selviyty-minen – Yhteenvetoraportti. Tiehallinnon selvityksiä 4/2001.

Kevyen liikenteen suunnittelu. Tielaitos, 1998.

Kevyen liikenteen tutkimusohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B8/2001.

Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025. Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmia ja stra-tegioita 1/2000.

Kävely osaksi liikennepolitiikkaa – Ehdotus kävelypoliittiseksi ohjelmaksi. Liikenne- ja viestin-täministeriön julkaisuja 6/2001.

Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005. Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmiaja strategioita 2/2000.

Liikenteen rauhoittaminen – ohjeita ja esimerkkejä. Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestin-täministeriö, Tielaitos, Suomen Kuntaliitto, LYYLI-raporttisarja 28, 2001.

Liikenteen rauhoittaminen – ohjeita ja esimerkkejä, Tyyppipiirustukset. Ympäristöministeriö,liikenne- ja viestintäministeriö, Tielaitos, Suomen Kuntaliitto, LYYLI-raporttisarja, 2001.

Liikettä työmatkaan! Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tielaitos, SuomenKuntaliitto, LYYLI-raporttisarja 12, 1999.

Terveysliikunnan paikalliset suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisuja 2000:1.

Uutta pontta pyöräilyyn – Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi. Liikenne- ja viestintäminis-teriön julkaisuja 5/2001.


74

SANASTOA

Kulkumuodot

Kulkumuoto tai -tapa Tapa tehdä matka. Usein kulkumuodot jaetaan kevyeen joukko- jayksityiseen moottoriajoneuvoliikenteeseen. Nämä voidaan vielä jakaatarkempiin luokkiin, kuten jalankulkuun ja pyöräilyyn. Ellei muuta olemainittu, kulkumuodolla viitataan pääasialliseen kulkutapaan, jolloin onmuistettava, että esimerkiksi joukkoliikenteen matkoihin liittyy ainaliityntäkävely. Kulkutapa voi myös vaihtua kesken matkan.

Kulkumuotojakauma Liikenteen kokonaismäärän jakautuminen eri kulkumuotojen kesken.Ellei muuta ole mainittu kulkumuoto-jakauma muodostuu pääasiallisis-ta kulkutavoista.

Kulkumuoto-osuus Yhden kulkumuodon (tai –tavan) suhteellinen osuus joko matkojen taimatkasuoritteen kokonaismäärästä.

Kevyt liikenne Yleisnimi jalankululle tai kävelylle, pyöräilylle, mopolle ja muille liikku-mistavat, joissa liikkuminen tapahtuu pääasiassa omin voimin tai ke-vyellä moottoriajoneuvolla.

Jalankulku Liikkumista jalkaisin erityisesti liikenneympäristössä. Tieliikennelaintarkoittamassa merkityksessä tiellä tai kadulla tapahtuvaa liikkumistakävellen tai juosten, pyörätuolilla, rollaattorilla, potkukelkalla, rullaluis-timilla, rullasuksilla, suksilla, potkukelkalla tai muilla niihin verrattavillatavoilla.

Kävely Suppeasti tulkittuna liikkumista jalkaisin tietyllä tavalla. Laajemminymmärrettynä ylipäätään liikkumista jalkaisin myös muualla kuin lii-kenneympäristössä. Tässä yhteydessä kävely-sanaa on käytetty senlaajemmassa merkityksessä. Vaikka raportissa on pääsääntöisestikäytetty termiä kävely, on kuitenkin pyritty käyttämään suomenkieleensopivia ilmaisuja kuten jalankulkuympäristö.

Matkakäsitteitä

Matkaketju Tässä yhteydessä peräkkäisistä, toisiinsa liittyvistä matkoista tai osa-matkoista muodostuva kokonaisuus. Matkaketjuun kuuluvilla matkoillatai osamatkoilla voi olla eri kulkumuoto.

Matkan tarkoitus, matka-ryhmä

Syy matkan tekemiseen. Matkaryhmiä voivat olla esim. työ-, koulu- jaopiskelumatkat, työasiamatkat, ostos- ja asiointimatkat, mökkimatkatsekä muut vapaa-ajan matkat (sis. vierailumatkat, kuntoilulenkit, har-rastukseen menot yms.).

Matkasuorite Henkilön määrättynä ajanjaksona (esim. vuorokaudessa) tekemienmatkojen yhteenlaskettu pituus.

Liityntämatka Perinteisesti matka joukkoliikenteen pysäkille(ltä) tai asemalle(lta)kävellen, pyörällä, toisella joukkoliikennevälineellä tai henkilöautolla.Voidaan myös ymmärtää millä tahansa kulkumuodolla tehtyyn pää-matkaan liittyvänä osamatkana ko. päämatkan alku- tai loppupistee-seen.

Liityntäliikenne Se osa liikenteestä, joka koostuu liityntämatkoista. Joissain yhteyksis-sä termillä tarkoitetaan erityisesti linja-autoilla tapahtuvaa syöttöliiken-nettä raideliikenteen asemille.

Matkakeskus Paikka, jossa yhdistetään eri kulkumuotojen palvelut toisiinsa ja pyri-tään helpottamaan siirtymistä kulkumuodosta ja/tai kulkuvälineestätoiseen.


75

Turvallisuus

Henkilövahinko-onnettomuus

Kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanut liikenneonnettomuus.

Subjektiivinen turvalli-suusriski

Liikkujan itsensä kokema liikenneonnettomuusriski.

Sosiaalinen turvattomuus Tässä yhteydessä tienkäyttäjän riski joutua rikoksen tai häirinnän uh-riksi liikkumisympäristössään tai hänen samasta syystä kokemansaturvattomuuden tunne.

Infrastruktuuri

Yleinen tie Valtion vastuulla oleva tie.

Katu Kaupungin tai kunnan vastuulla oleva katu.

Kevyen liikenteen väylätai jalankulku- ja pyörätie

Jalankulku- ja pyöräliikenteelle tarkoitettu liikenneväylä tai sen osa.Jalankulku- ja pyöräliikenteen erottelutavan mukaan puhutaan rinnak-kaisesta/erotellusta tai yhdistetystä jalankulku- ja pyörätiestä.

Erillinen kevyen liikenteenväylä tai jalankulku- japyörätie

Jalankulku- ja pyörätie, joka on erotettu ajoradasta välikaistalla taisijaitsee kokonaan erillään autoliikenteen väylistä.

Jalkakäytävä (jk) Yksinomaan jalankulkijoille varattu maalaamalla, reunakivellä tai väli-kaistalla ajoradasta erotettu tien tai kadun osa tai erillinen väylä.

Pyörätie (pp) Pyöräilylle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteelli-sesti erotettu tien tai kadun osa tai erillinen väylä.

Pyöräkaista Muusta ajoradasta erotettu pyöräliikenteelle tarkoitettu ajoradan pi-tuussuuntainen osa. Pyöräkaistalla ei tarkoiteta välikaistalla tai reuna-tuella erotettua kevyen liikenteen väylää.

Kevyen liikenteen verkko Kevyen liikenteen väylistä, pyöräkaistoista ja niitä täydentävistä hiljai-sista kaduista ja teistä koostuva jalankulku- ja pyöräilyverkko.

Pyöräliikenneverkko Ne kevyen liikenteen verkon osat, jotka on tarkoitettu pyöräliikenteelle.

Jalankulun verkosto Kevyen liikenteen väylistä, jalkakäytävistä, puistokäytävistä ja poluista,kaduista ja teistä koostuva jalankulkijoiden käyttämä yhteysverkko.

Kävely/pyöräilyreitti Erilaisista osuuksista koostuva, jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden käyt-tämä lähtöpaikasta määränpäähän johtava yhteys.

Hidaskatu Katu tai tie, jonka nopeusrajoitus on yleensä ≤ 30 km/h ja jolla voi ollanopeutta alentavia rakenteita.

Kävelykatu Liikennemerkein pääasiassa jalankululle varattu katu.

Pihakatu Jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu ja liikennemer-kein sellaiseksi kaduksi osoitettu tie tai katu. Tieliikennelain mukaanajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä sesaa ylittää 20 km/h. Jalankulkijalle on annettava esteetön kulku.

Sal

onse

udun

liike

nnej

ärje

stel

mä

2020

LIIT

E1

Käv

elyn

jap

yörä

ilyn

keh

ittä

min

enK

untie

nha

nkke

et 76

Sal

on

seu

tuku

nn

anku

nti

enke

vyen

liike

nte

enh

ankk

eet

Sal

onse

udun

liike

nnej

ärje

stel

mä

2020

LIIT

E1

Käv

elyn

jap

yörä

ilyn

keh

ittä

min

enK

untie

nha

nkke

et 77

Sal

onse

udun

liike

nnej

ärje

stel

mä

2020

LIIT

E2

Käv

elyn

jap

yörä

ilyn

keh

ittä

min

enY

leis

ten

teid

enha

nkke

et 78

Sal

on

seu

tuku

nn

anyl

eist

ente

iden

kevy

enlii

ken

teen

han

kkee

t

Sal

onse

udun

liike

nnej

ärje

stel

mä

2020

LIIT

E2

Käv

elyn

jap

yörä

ilyn

keh

ittä

min

enY

leis

ten

teid

enha

nkke

et 79

3!,/. 3%5$5. · kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen 1 ... monista asuinrakennuksista puuttuvat...

Documents