toimintakertomus 2016 - kki-ohjelma · 2017-10-09 · 4.2 kehittämishanketuki 20 4.3...

1

TOIMINTAKERTOMUS 2016Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 333



Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2017


ISBN painettu 978-951-790-436-0ISBN verkkojulkaisu 978-951-790-437-7ISSN painettu 0357-2498ISSN verkkojulkaisu 2342-4788

Ulkoasu Kotisaari Graphic Management OyKuvat Sonja Arstio, Jiri Halttunen, Jouni Kallio, Mikko Käkelä ja Studio Juha SorriPaino Suomen Uusiokuori Oy 2017Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä www.kkiohjelma.fi

Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/LIKES-tutkimuskeskus

Työkaverimme Liisamaria ”Lilli” Kinnunen nukkui pois 3. heinäkuuta 2016 pitkän sai-rauden uuvuttamana. Lilli työskenteli KKI-ohjelmassa keväästä 2002 lähtien. Hän aloitti tuottamalla ja toimittamalla KKI-ohjelman televisio-ohjelmia. Lillin kädenjälki näkyi vahvasti siinä, miten KKI-toimintaa tehtiin tutuksi suurelle yleisölle hänen kiertäessään tarmokkaasti ympäri Suomea esittelemässä KKI-hankkeita. Myöhemmin Lilli profiloi-tui erityisesti liikkumisen olosuhteiden ja arkiliikunnan edistämisen asiantuntijana. Hän liikkui sulavasti eri hallinnon- ja ammattialojen verkostoissa puhuen sujuvasti tarpeen tullen niin virkamiestä, terveydenedistäjää, kaavoittajaa kuin liikennesuunnittelijaakin.

Lillin kaltaista liikkumisen olosuhteiden asiantuntijaa ei Suomessa toista liene. Hänen asiantuntemustaan arvostettiin korkealle kansainvälisesti, ja hän toimi kutsuttuna asiantun-tijana monissa kansainvälisissä liikkumisen olosuhteita edistävissä hankkeissa ja yhteisöissä.

Lillin työminä oli hyväntuulinen, tarmokas, asiantunteva, päättäväinen, pedantti ja toisinaan melko vaativakin. Hän ei päästänyt itseään eikä työkavereitaan helpolla. Kun joku kollegoista olisi jo sanonut ”tämä on jo ihan hyvä”, Lilli jatkoi hiomista ja pyrki entistä parempaan lopputulokseen. Lillin terävä ja tarkka analyysi kannusti meitä muita-kin. Vain erinomainen riitti hänelle ja siitä asenteesta on meillä kaikilla paljon opittavaa.

Hyvä ulosanti ja karismaattinen esiintyminen olivat Lillin vahvuuksia ja kehittyivät pitkälti toimittajan työn taustalta. Lilli toimikin monissa KKI-ohjelman tapahtumissa ja tilaisuuksissa juontajana. Saimme ylpeinä katsella ja kuunnella, kuinka ammattimaisesti hän suoriutui juontotehtävistä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Hänen valoisa persoonansa ei jättänyt ketään kuulijoista kylmäksi.

Lilli oli meille paitsi työkaveri myös mentori, opettaja ja henkinen isosisko. Hän aut-toi mielellään kutakin työtehtävissä ja oli valmis kommentoimaan ja opastamaan tarpeen tullen. Yhteisillä reissuilla jutellessamme hän jakoi omaa elämänviisauttaan meille muille. Kärsivällisesti hän on opettanut meitä esimerkiksi laskettelemaankin.

Lillistä löytyi monia yllättäviäkin puolia. Toimisto päivil lämme kuuntelimme monesti keskustelun lomassa musiikkia ja erityisesti toimiston väen lempiartisteja. Kaikkien yllä-tykseksi Lillin suosikkibändinä soi Pink Floyd ja heidän kohtalaisen massiivinen Shine on you crazy diamond.

Seikkailija on varmasti paras attribuutti kuvaamaan Lilliä. Hän oli aina valmis koke-maan ja näkemään uutta, heittäytymään tuntemattomaan ja rohkeasti luottamaan, että elämä kantaa. Muistamme Lillin monet hurjat ja hienot tarinat reissuilta, joilla vaellettiin avovesissä uiden, lasketeltiin puuterilumilla ja samoiltiin tuntemattomilla poluilla. Samalla rohkeudella hän kohtasi vaikean sairaudenkin ja sinnikkäästi taisteli sitä vastaan kaikin mahdollisin keinoin. Lilli opetti meille, että jokaisesta hetkestä kannattaa nauttia, tarttua uuteen rohkeasti ja löytää jokaisesta hetkestä jotain hyvää.

Me työkaverit elämme Lillin muistoa päivän työssä ja arjessa. Vaalimme Lillin muistoa kiitoksella ja lämmöllä sydämessämme. Muistamme hymyilevät kasvot ja iloisen huisku-tuksen – Shine on you crazy diamond!

Lämmöllä Lilliä muistaen, KKI-toimisto

Lilliä lämmöllä muistaen

1 Ohjelmajohtajan alkusanat 11

2 Johdanto 13

3 Yhteiskunnalliset lähtökohdat 173.1 Hallitusohjelmat 173.2 Terveyttä edistävän liikunnan koordinointi 2015–2019 173.3 Rahapeliyhtiöiden yhdistyminen 18

4 Terveysliikuntahankkeiden taloudellinen tuki 194.1 Hanketuki 194.2 Kehittämishanketuki 204.3 KKI-koulutustuki 224.4 Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden seuranta 24

5 Verkostotyö – siiloajattelusta horisontaaliseen toimintaan 295.1 Omat verkostot 295.2 KKI-ohjelma näytteilleasettajana 29

6 Liikuntaneuvonta 316.1 Toiminnan tavoitteet 316.2 Liikuntaneuvonnan palveluketju 326.3 KKI-ohjelman toimenpiteet liikuntaneuvonnan palveluketjun käynnistämiseen ja kehittämiseen 32

6.3.1 Taloudellinen tuki 336.3.2 Koulutustuki 336.3.3 Neuvontaa aloittavien kuntien ohjaus 336.3.4 KKI:n ohjaus ja mentorointi hankkeille 336.3.5 KKI:n kumppanit liikuntaneuvonnan kehittämisessä 2016 346.3.6 Liikuntaneuvonnan materiaali 346.3.7 Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi 356.3.8 Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi 356.3.9 Maakunnalliset liikuntaneuvonnan palveluketjukoulutukset 356.3.10 Terveydenhoitajien Liikunta osana elintapaohjausta – liikunta puheeksi -koulutuspäivät 366.3.11 Elintapaohjauksen kärkihanke 376.3.12 Tapahtumat ja messut 376.3.13 Liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteet 37

7 Toimintakykyä työelämään 397.1 Porraspäivät 39

7.1.1 Osallistujakysely 407.2 Yhteistyöverkostot ja -kumppanit 40

7.2.1 Työelämä 2020 -hanke 407.2.2 Liikunnan aluejärjestöt/ELY-alueverkostot 407.2.3 Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä (Tykeli) -verkosto 407.2.4 KunTeko – kunta-alan työelämän kehittämisohjelma 407.2.5 Liikkujan polku -verkosto 417.2.6 Työturvallisuuskeskus 417.2.7 Ammattiliitot 41

Sisällys

8

8 Matka hyvään kuntoon -kampanja 438.1 Tavoitteet ja toimenpiteet kohderyhmittäin 448.2 Yhteistyötahot ja -tavat 448.3 Tulosta kohti -tilaisuudet 448.4 Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue 45

8.4.1 Rekkakiertueen paikkakunnat 468.4.2 Rennosti arkivaatteissa 468.4.3 Kyllä kiinnostaa 478.4.4 Hyvä fyysinen kunto tukee työkykyä 478.4.5 Asiakkaat suosittelisivat ystävilleenkin 478.4.6 Maantien ässä 47

8.5 Työyhteisöraportit – tästä se Matka hyvään kuntoon alkaa 498.6 Kampanjasivut matkahyvaankuntoon.fi 498.7 Tonneja takana, rautaa alla 49

9 Liikkujan Apteekki -konsepti 519.1 Apteekki osana liikuntaneuvonnan palveluketjua 519.2 Keskeisemmät toimenpiteet 52

9.2.1 Liikunnan ja elintapojen puheeksi ottaminen 529.2.2 Verkostoyhteistyö 529.2.3 Terveysliikunnan koulutukset 539.2.4 Farmasian Päivät 2016 53

10 Olosuhdetyö ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 5510.1 TEHYLI-olosuhdetyö 5510.2 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 56

10.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen poikkihallinnolliset verkostot 5610.3 Työmatkaliikunnan edistäminen 57

10.3.1 Liikkumisen ohjauksen KKI-kehittämishankkeet 5710.3.2 Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K-yhteishankkeet 5710.3.3 Työmatkaliikkumisen edistäminen osana Työelämä 2020 -hanketta 5710.3.4 Kestävän liikkumisen rooli ja mahdollisuudet työpaikoilla -seminaari 5710.3.5 Fiksusti töihin -seminaari 5710.3.6 Kansan liike 57

11 Kansainvälinen toiminta 5911.1 HEPA-verkoston työryhmä National Approaches to Physical Activity Promotion 5911.2 HEPA-verkoston työryhmä Workplace Health Promotion 5911.3 SPAcE 59

12 Tapahtumat 6112.1 KKI-Vuosipäivä 6112.2 KKI-Päivät 6112.3 Kunnon Laiva 61

13 Viestintä 6313.1 Viestinnällinen yhteistyö 64

13.1.1 Ilta-Sanomat 64

9

13.1.2 Työ Terveys Turvallisuus -lehti 6413.2 Verkkosivut 64

13.2.1 KKI-ohjelman verkkosivut 6513.2.2 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivut 6513.2.3 Matka hyvään kuntoon -kampanjan verkkosivut 6513.2.4 Kunnon Laivan verkkosivut 6613.2.5 Porraspäivien verkkosivut 66

13.3 Sosiaalinen media 6713.3.1 Facebook 6713.3.2 Twitter 6813.3.3 Instagram 6813.3.4 SuomiMies-blogi 6813.3.5 KKI-blogi 6913.3.6 YouTube 6913.3.7 Issuu.com 69

13.4 Kipinät 6913.5 Uutiskirjeet 70

13.5.1 Sähkö-Kipinät 7013.5.2 Porraspäivien uutiskirje 71

13.6 Iso Posti 7113.7 Tiedotteet 7213.8 Maksettu mainonta 7313.9 Tuotettu materiaali 75

13.9.1. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarja 7613.9.2 Muut julkaisut 7713.9.3 Videot 77

13.10 Televisio-ohjelmat ja mediataloyhteistyö 7813.10.1 Kansan liike 7813.10.2 Jenny ja läskimyytinmurtajat 7813.10.3 Vaakakapina 79

13.11 Näkyvyys medioissa ja verkostoissa 7913.11.1 Mediaseuranta 7913.11.2 Julkaisut ja artikkelit 8013.11.3 Haastattelut 8113.11.4 Esitelmät 82

14 KKI-ohjelman organisaatio 8514.1 Neuvottelukunta 8514.2 Henkilökunta 8514.3 Kotimaiset verkostot ja työryhmät, joissa KKI-ohjelma asiantuntijana 85

Liite 1 Tuetut hankkeet 88

Liite 2 Tuetut kehittämishankkeet 98

11

Vuosi 2016 piirtyi Kunnossa kaiken ikää -ohjelman taival-lukseen varsin vivahteikkaana. KKI-ohjelman oma toiminta oli monipuolista, verkosto aktiivinen ja KKI-hankkeet ahke-ria ja aikaansaaneita. Monia merkittäviä muutoksia nähtiin ympäröivässä yhteiskunnassa. Sekä rahapeliyhtiöfuusio että Valon sulautuminen Olympiakomiteaan vaikuttavat olen-naisesti myös KKI-ohjelman käytännön toimintaan.

Pitkäjänteinen työ rahapeliyhtiöiden fuusiosta valmistui vuoden 2016 aikana. Ne tulevat yhdistymään vuoden 2017 alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi Veikkaus Oy:ksi. Samassa yhteydessä RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja ter-veysministeriön yhteyteen perustettuun Sosiaali- ja terveys-järjestöjen avustuskeskukseen (STEA). Kolmen toimijan avustuskäytännöt haluttiin yhtenäistää. Veikkaus ei käsit-tele minkään edunsaajaryhmän avustuksia. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hank-keisiin kohdistuvia avustuksia, kun taas taiteen, kulttuu-rin ja liikunnan hankkeiden rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Valo ry:n sulautuminen Suomen Olympiakomiteaan to-teutettiin vuoden 2016 aikana siten, että uusi Olympia-komitea tulee aloittamaan työnsä vuoden 2017 alusta. Olympiakomitean toimiala on suomalaisen huippu-urhei-lun kehittämisestä aina elämänkulkuun liittyvän arjen fyy-sisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämiseen.

Matka hyvään kuntoon 2016–2017 -kampanja kannustaa työyhteisöjä entistä suunnitelmallisempaan (työ)hyvinvoin-nin johtamiseen. KKI-ohjelma toteutti 2016 kampanjan kahdessa osassa yhdessä yhteistyökumppaneidensa ja laa-jan toimijaverkoston kanssa. Johdolle, esimiehille ja yrit-täjille suunnatuissa Tulosta kohti -tilaisuuksissa käsiteltiin hyvinvoinnin johtamista ja tuottavuuden tekijöiden muo-dostumista. Tämän jälkeen Matka hyvään kuntoon -rekka ja -bussi olivat liikkeellä 55 päivän ajan tarjoten työikäisille Kehon kuntoindeksi -testit. Syksyn aikana rekassa ja bus-sissa mittauksiin osallistui lähes 16 000 henkilöä. Tulokset kertoivat selkeästi, että työkyky oli uhattuna fyysisesti huo-nokuntoisilla miehillä. Hälyttävää oli myös havainto, että

itse arvioitua työpäivän jälkeistä kohtuutonta uupumusta usein tai silloin tällöin esiintyi noin 50 prosentilla naisista ja 40 prosentilla miehistä. Olemme siis vakavan kysymyksen äärellä ja tekemistä riittää.

Liikuntaneuvonnan prosessinomainen kehittäminen on edennyt Suomessa viime vuosina laajalla rintamalla. KKI-ohjelma jatkoi yhdessä UKK-instituutin kanssa liikunta-neuvonnan palveluketjujen edistämistä muun muassa sai-raanhoitopiireille suunnatulla vaikuttamiskiertueella. Lisäksi KKI-ohjelma toteutti maakunnallisia liikuntaneuvonta-koulutuksia sekä erityisesti terveydenhoitajille suunnatut Liikunta puheeksi – liikunta osana elintapaohjausta -koulu-tukset. Näillä toimenpiteillä liikuntaneuvonnan palveluket-jun rooli osana elintapaneuvontaa vahvistui merkittävästi.

Sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama hallituksen kärki-hanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta oli vuoden 2016 lopussa lähdössä liikkeelle. Hanke konkretisoituu kentälle Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -valtionavustuksina vuosille 2017–2018. Vahvana osana kärkihanketta valikoitui hanke Vaikuttavaa elintapa-ohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE). Hankkeen koordinoinnista vastaavan UKK-instituutin valtakunnallisiksi kumppaneiksi varmistuivat Mielenterveyden keskusliitto, Diabetesliitto ja KKI-ohjelma sekä 10 sairaanhoitopiiriä. Terveysliikunnan näkökulmasta on erinomaista, että yhtenä pääteemana on elintapaohja-uksen vahvistaminen palveluketjuissa keinoinaan liikunta, ravinto ja uni. Kärkihanke tulee kohtaamaan konkreettisesti sote-uudistuksen haasteet. Aika näyttää, kuinka hyviä käy-täntöjä on ja mitä uusia kumpuaa. Joka tapauksessa keskin-kertaisuuden aika on ohi.

Jyrki KomulainenOhjelmajohtaja

KKI-ohjelma

1 Ohjelmajohtajan alkusanat

13

2 Johdanto

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on opetus- ja kult-tuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yh-teisesti rahoittama valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma. Ohjelman käynnistä-minen ja sen toteutus ovat perustuneet tieteelliseen tietoon (Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu I ja II) ja jatkuvasti kerättyihin parhaisiin käytäntöihin.

Useat KKI-ohjelmaa kiittävät ulkopuoliset arvioinnit ja hyvät kokemukset luovat vahvat perusteet ohjelman toi-minnalle ja suuntaviivoille. KKI-ohjelman tavoitteena on auttaa työikäistä väestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnalli-nen elämäntapa (kuvio 1). Ohjelma edesauttaa arkisen liik-kumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokai-lutottumusten avulla lisäämään kohderyhmänsä terveyttä ja hyvinvointia.

KKI-ohjelmalla on keskeinen valtakunnallinen koordinoiva rooli aikuisväestön terveysliikuntaan liittyvissä toimenpi-teissä. Toimintansa aikana KKI-ohjelma on palkittu useilla kansallisilla ja kansainvälisillä (mm. WHO) tunnustuksilla. KKI-ohjelmaa kohtaan on myös osoitettu laajaa kansain-välistä kiinnostusta.

KKI-ohjelman keskeinen toimintamuoto on terveysliikun-taa edistävien verkostojen luominen, ylläpito ja kehittämi-nen; näin KKI-ohjelma lisää merkittävästi sektorien ja eri hallinnonalojen toimijoiden yhteistyötä siiloajattelusta ho-risontaaliseen toimintaan.

Kuvio 1. KKI-ohjelman päämäärä ja tavoitteet.

PÄÄMÄÄRÄTerveytensä kannalta liian vähän liikkuvien

tavoittaminen ja terveysliikunnan edistäminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

TAVOITEArkisen liikkumisen ja liikunnan harrastamisen avulla

lisätä aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia.

Aikuisväestön innos-taminen säännöllisen

liikunnan pariin

Terveysliikunnan verkostojen luominen,

kehittäminen ja ylläpito

Helposti lähestyttävien liikuntapalveluiden

edistäminen eri puolille Suomea

Arkiliikunnan ja olosuhteiden

edistäminen

KKI-OHJELMA

14

Suomessa on erityinen merkitys terveyttä edistävän lii-kunnan kansalaistoiminnalla, jonka eri alueilla seurat ja yhdistykset tarjoavat liikuntaharrastuksen ohella osallis-tumisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia. KKI-ohjelman paikallishankkeissa on saatu runsaasti koke-muksia terveyttä edistävän liikunnan tahojen toimivista yh-teistyömuodoista liikunnan lisäämiseksi työikäisten parissa.

Keskeisiä toimijoita KKI-ohjelman verkostoissa ovat liikun-ta-, sosiaali- ja terveystoimi, ympäristö- ja liikennehallinto, työelämä, järjestöt liikunnan, terveyden, eläke-, sosiaali-, ympäristö- ym. toiminnan alueella sekä ammattiliitot ja yksityiset toimijat (kuvio 2).

KKI-toimisto

Kohdeväestö

KKI-neuvottelukuntaOKM, STM, LIKES, UKK-instituutti, Ikäinstituutti, THL, Valo ry, liikun-

taja kansanterveysjärjestöt

MinisteriötOKM, STM, YM, LVM,TEM, Metsähallitus

AVIt ja ELYtLiikuntaSos.terv.

YmpäristöElinkeino

KunnatLiikuntatoimi Sos.terv.toimi

Ym. toimet

Suuret kaupungit

Pienyhteisö-hankkeet

Paikalliset hankkeet Yritykset

ResurssikeskuksetLIKES, UKK-instituutti, TTL, LTS, urheiluopistot, THL, lii-

kuntalääketieteen-keskukset, Liikennevirasto,

Työturvallisuuskeskus

Kehittämis- ja tukihankkeet

Kuntayhtymät Maakuntaliitot

SairaanhoitopiiritElinkeinoyhtiöt

Aluehankkeet

JärjestötLiikunta

KansanterveysAmmattiliitot

Eläke yms.

AluejärjestötLiikunta

Kansanterveys

Kansainvälinen toiminta

LIKES

Kuvio 2. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman terveysliikuntaverkosto.

15

Liikuntaneuvonnan palveluketju Olosuhteet

Kampanjat- Matka hyvään kuntoon- SuomiMies seikkailee

Arki- ja työmatkaliikunta

OKM STM LVM YM Metsähallitus TEM

Kuvio 4. KKI-ohjelma luo toimintakykyä työelämään.

Kuvio 3. Valtakunnalliset strategiat poikkitoiminnallisiksi toimenpiteiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveys-ministeriön rinnalla ohjelmassa ovat toimineet liikunta-olosuhteisiin keskeisesti vaikuttavat tahot liikenne- ja vies-tintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus kehittämällä liikuntaa suosivaa yhdyskuntarakennetta ja arkiympäristöjä. Vuonna 2015 KKI-ohjelmaan aiesopimuk-sella 2015–2019 tuli mukaan uutena tahona tukemaan työ- ja elinkeinoministeriö, joka huomioi fyysisen aktiivisuuden merkityksen osana työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuuden parantamista. KKI-ohjelmalle luonteen-

omaista onkin nivoa valtakunnalliset strategiat poikkitoi-minnallisiksi toimenpiteiksi (kuvio 3).

Ohjelma tukee innovatiivista kansalaistoimintaa ja akti-voi laajaa sidosryhmäverkostoa, joka toteuttaa monipuo-lista liikuntatoimintaa kohdeväestölle segmentoidusti. Aktivointikeinoja ovat kohdennetusti suunnitellut kam-panjat, taloudellinen tuki, erilaiset toimintamallit, viestin-nälliset keinot sekä materiaalit, joita toteutetaan erityisesti painopistealueiden kautta (kuvio 4).

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhte-näiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan TEHYLI 2020

Liikuntalaki 2015

Terveysliikunnan edistäminen

Yhteistyöllä hyvin-vointia ja terveyttä

2025Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eri-arvoisuutta

Kansanterveyden edistäminen

KäPy 2020

Kävelyn ja pyöräilyn aseman parantami-nen liikkumisjärjes-telmien kehittämi-sessä

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Ilmastonmuutoksen torjunta / kestävä kehitys

Luontoliikunta

Terveellisiin liikkumis tapoihin kannustavat arki-ympäristöt

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja siten luonnon virkistys käytön ohjaus

Metsähallituksen luontopalvelut luonnon virkistys-käytön toiminnan edellytysten luoja-na ja toimeenpa-nijana

Työelämä 2020

Työmatkaliikunnan edistäminen

Työ- ja toiminta-kyvyn edistäminen

KKITerveysliikunnan edistämisen poikkihallinnolliset tavoitteet ja toimenpiteet

Toimintakykyä työelämään

Viestintä Hanketuki

17

3 Yhteiskunnalliset lähtökohdat

Liikuntalaki, hallitusohjelma ja valtioneuvoston periaate-päätökset velvoittavat edistämään terveysliikuntaa.

3.1 Hallitusohjelmat

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma pyrkii vahvistamaan jo edellisen hallituksen linjauksia edistää liikuntapolitiikallaan koko elämänkaaren mittaista liikun-nallista elämäntapaa.

Tavoitteina on muun muassa, että1. suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä

erilaisissa elämäntilanteissa.2. eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta

sekä elämäntavoista on tuettu.

Arkiliikunnan mahdollisuuksia tulee parantaa yhdyskun-tarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palve-levien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä.

Suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja kes-kinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa on korostettu. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. On tärkeää selvittää syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luoda edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestö-ryhmissä lisätä. Tästä on vahva esimerkki terveysliikunnan näkökulmasta sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama hallituksen kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvoin-tia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Hanke konkretisoituu kentälle Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -valtionavus-tuksina vuosille 2017–2018.

Valtion liikuntaneuvosto painotti raportissaan (2013), että liikunnan edistämiselle on suurempi yhteiskunnallinen ti-laus kuin koskaan aikaisemmin, sillä vähäinen liikunta uh-kaa väestön hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi liikuntaneu-voston arviointi vahvistaa näkemystä, että liikuntatoimi on yksin voimaton muuttamaan väestön liikunta-aktiivisuutta suositusten mukaisiksi.

3.2 Terveyttä edistävän liikunnan koordinointi 2015–2019

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Opetus- ja kult-tuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) ohjausryhmän varmistamaan, että hallitusohjelman mu-kaiset kansalaisten liikkumisen edistämiseen liittyvät kir-jaukset toteutuvat.

TEHYLI-ohjausryhmän tehtäviin kuuluu johtaa ja koor-dinoida valtakunnallisesti Muutosta liikkeellä! -linjausten toimeenpanoa (Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (STM 2013)). Se seuraa ja arvioi toimenpiteiden to-teutumista ja vaikuttavuutta erikseen sovittavien indikaat-toreiden avulla. Lisäksi ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä liikunnan poikkihallinnolliseen yhteistyö-hön valtakunnallisella tasolla.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toimeenpano sisältyy hallituksen kärkihankkeeseen Ediste-tään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoi-suutta hallitusohjelman toteuttamisessa.

Tavoitteena on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja is-tuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Toteutumisen kriittisinä tekijöinä ja siten toimeenpanon keskeisinä ta-voitteina on nähty seuraavat elementit:1. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmär-

retään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoin-nin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä.

2. Eri hallinnonalat ja organisaatiot luovat mahdolli-suuksia ja tukevat fyysisesti aktiivista elämäntapaa läpileikkaavasti koko elämänkulun aikana.

3. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidos-ryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin raken-teisiin ja hyvään johtamiseen.

4. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo ote-taan huomioon kaikessa toiminnassa.

18

Edellä mainittujen tekijöiden toteutumisen oletetaan joh-tavan siihen, että yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdolli-suuksiin lisätä jokapäiväistä liikkumistaan. Näin Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa.

Painopistealueiksi on valittu neljä kokonaisuutta:Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminenLinjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussaLinjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi ter-

veyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sairauk-sien ehkäisyä – Liikunnan edistäminen osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinvointipoli-tiikkaa

Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaises-sa yhteiskunnassa

3.3 Rahapeliyhtiöiden yhdistyminen

Pitkäjänteinen työ rahapeliyhtiöiden fuusiosta valmistui vuoden 2016 aikana. Ne tulevat yhdistymään vuoden 2017 alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi Veikkaus Oy:ksi. Samassa yhteydessä RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja ter-veysministeriön yhteyteen perustettuun Sosiaali- ja ter-veysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). Kolmen toi-mijan avustuskäytännöt haluttiin yhtenäistää. Veikkaus ei tule käsittelemään minkään edunsaajaryhmän avustuksia. STEA tulee hallinnoimaan Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuk-sia, kun taas taiteen, kulttuurin ja liikunnan hankkeiden rahoituksesta tulee vastaamaan opetus- ja kulttuuriminis-teriö.

19

4 Terveysliikuntahankkeiden taloudellinen tuki

KKI-ohjelma jakaa taloudellista tukea toimijoille, jotka edistävät toiminnallaan KKI-ohjelman tavoitteiden to-teutumista. Taloudellista tukea jaetaan kolmessa eri muo-dossa: KKI-hanketuki, KKI-kehittämishanketuki ja KKI-koulutustuki. Vuodelle 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi KKI-ohjelmalle 930 000 euroa edelleen jaettavaksi avustuksina paikallis- ja kehittämishankkeille, Liikunnan aluejärjestöille sekä koulutustukiin. KKI-tukien hakijamää-rissä tehtiin uusi ennätys, kun vuoden 2016 hanketuki- ja kehittämishanketukiavustuksia haki yhteensä 473 hanketta.

4.1 Hanketuki

KKI-ohjelma jakaa taloudellista tukea paikallisille toimi-joille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimin-taa sekä kehittävät keinoja kannustaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikuntaharras-tuksen pariin. Hanketukihaku on avoin kaikille rekiste-röidyille yhteisöille kuntia lukuun ottamatta.

KKI-hanketuessa on kaksi hakukierrosta vuosittain, maalis-kuussa ja syyskuussa. Samalle hankkeelle voidaan myöntää tukea vain kerran vuodessa, joka toisella hakukierroksella.

KKI-hanketukea voidaan myöntää hankkeille, jotka par-haiten täyttävät seuraavat kriteerit:• Hanke aktivoi liikkumaan työikäisiä, jotka liikkuvat

terveytensä kannalta liian vähän.• Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee ei

lainkaan tai vähän liikkuvia ihmisiä liikunnallisen elämäntavan alkuun.

• Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyh-män aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite.

• Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin vä-linehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen.

• KKI-ohjelma voi myöntää avustusta myös sellaisille hankkeille, jotka tukevat KKI-toiminnan aloittamista ja tavoitteita.

20

Hanketuen myöntämisessä painotetaan KKI-painopiste-alueiden huomioimisesta erityisesti seuraavia:

1. liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua,2. työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit sekä3. fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivointi.

Vuoden 2016 hanketukihakuja mainostettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Yrittäjäsanomissa sekä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä. Lisäksi vapaas-ti edelleen jaettava hanketuki-ilmoitus lähetettiin säh-köpostilla Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikunnan kehittäjille. Hanketuen markkinointi ja mainostus toteu-tettiin noin kuukautta ennen hakuaikojen päättymistä. Hanketukihausta oli maininta myös KKI:n Isossa Postissa. Viestintätoimenpiteitä on esitelty tarkemmin luvussa 13.

Tilastot vuodelle 2016 tukea hakeneista ja saaneista hank-keista löytyvät taulukosta 1. Tarkemmat tiedot tukea saa-neista hankkeista on koottu liitteeseen 1.

Tiedot tuetuista hankkeista julkaistiin KKI-ohjelman verkkosivuilla sekä Liikunnan Ammattilainen -lehden liitteessä, josta otettiin KKI-ohjelmalle 1 000 kappaleen erillispainos. Tuetuista hankkeista lähetettiin Liikunnan aluejärjestöille edelleen jaettaviksi omat kohdennetut tie-dotteet, joissa kerrottiin lyhyesti kunkin aluejärjestön alu-eelle myönnetyistä hanketuista.

Hankkeiden seurannan toteutti KKI-ohjelma. Kukin han-ke palautti tuen käyttöajan päätyttyä saamastaan avustuk-sesta tiliselvityksen sekä sähköisen seurantalomakkeen, jossa kerrottiin hankkeen toteutumisesta, haasteista ja onnistumisista (kuvio 6).

4.2 Kehittämishanketuki

KKI-ohjelma tukee myös laajempia hankekokonaisuuk-sia, kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä laajemmin hyödynnettäviä toiminta-ratkaisuja liian vähän liikkuvien työikäisten aktivoimiseksi KKI-tavoitteiden mukaisesti. KKI-kehittämishanketuessa ei ole kiinteää hakuaikaa, mutta hakemukset ohjeistetaan jättämään maaliskuun loppuun mennessä.

KKI-kehittämishanketuen myöntämisen kriteerit:

• Hankkeen päämääränä on kehittää terveysliikunnan ja/tai liikkumisen ohjauksen edellytyksiä ja rakenteita niin, että ne aktivoivat liian vähän liikkuvia työikäisiä liikunnallisen elämäntavan pariin.

• Hanke edistää merkittävästi poikkihallinnollista yh-teistyötä.

• Hankkeen toimintamallin tulee olla hyödynnettävis-sä laajemmin ja siinä tulee ottaa huomioon tiedon/osaamisen/toimintatavan yleinen sovellettavuus ja siir-rettävyys jatkossa.

• Hankkeella tulee olla selkeä hankesuunnitelma, jossa on kuvattu hankkeen päämäärä, lyhyt- ja pitkäaikaiset tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, seurannan mitta-rit, kustannukset, rahoitussuunnitelma, yhteistyötahot ja niiden roolit/vastuut sekä suunnitelma toiminnan juurruttamisesta.

• Suunniteltujen toimenpiteiden tulee edistää hank-keen todellisten tarpeiden saavuttamista, tehostaa yhteistyötahojen välistä työskentelyä ja/tai parantaa toiminnan laatua.

Haetut tuet Myönnetyt tuet

Hakemuksia 449 kpl 195 kpl

Uusia hakijoita 185 kpl 66 kpl

Jatkohakemus 103 kpl 59 kpl

Mieshanke 82 kpl 42 kpl

Työyhteisöhanke 74 kpl 36 kpl

Urheiluseurahanke 191 kpl 85 kpl

Terveysliikunnan kehittäjän palkkatuki Liikunnan aluejärjestöille 15 kpl 15 kpl

Yhteensä, € 2 335 315 € 640 600 €

Taulukko 1. Vuoden 2016 KKI-hanketuet.

21

KKI-ohjelman kehittämishankkeiden painopistealueet vuonna 2016 olivat liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua, työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä edistä-vät mallit, fyysisesti huonokuntoiset miehet, liikkumisen olosuhteiden sekä arkiliikunnan edistäminen.

Vuonna 2016 tuli 24 kehittämishankehakemusta, joista tu-kea myönnettiin yhteensä 19 hankkeelle yhteensä 296 600 euroa (taulukko 2). Tiedot tuetuista kehittämishankkeista julkaistiin KKI-ohjelman verkkosivuilla, Liikunnan Am-mattilainen -lehdessä ja liikuntahankkeet.fi-nettisivustolla.

Seuranta ja arviointi ovat olennainen osa KKI-kehittämis-hankkeita. KKI-kehittämishankkeiden seuranta toteute-taan koko hankkeen ajan Laituri-hankeseuranta järjestel män avulla ja hankkeen ohjausryhmään nimetään KKI-yhteys-henkilö (kuvio 6). KKI-yhteys henkilö osallistuu hankkeen ohjausryhmään ja on säännöllisesti yhteydessä hankkeen vastuuhenkilöön. KKI-yhteys henkilö auttaa toiminnan ke-hittämisessä, juurruttamisessa ja neuvoo ongelmatilanteiden ratkaisemisessa sekä valvoo, että toiminta toteutetaan han-kehakemuksen mukaisesti.

Laituri-hankeseurantajärjestelmään hanketietoaan tallensi-vat kaikki KKI-kehittämishankkeet ja osa AVI-rahoitteisista kuntahankkeista (ks. kuntahankkeiden seurannasta tarkem-min luvusta 4.4). Kaikille Laituria käyttäville hankkeille on pidetty verkkopohjainen henkilökohtainen koulutus järjestelmän käytöstä. Laituri-hankeseurantajärjestelmän tavoitteena on yhtenäistää hankkeiden seurantaa ja vas-tuuhenkilöiden hankeohjausta, seurata painopistealueiden tavoitteiden toteutumista sekä tarkastella rahoitetun toi-minnan tuloksia ja vaikutuksia. Hankeseurantajärjestelmän avulla parannetaan KKI-ohjelman palvelua hanketoimijoil-le, toimijoiden välistä viestintää, hankkeiden hallintaa ja hanketietojen taltioimista.

Erityisesti Laituri-hankeseurantajärjestelmän avulla halutaan edistää hanketiedon ja hyvien toimintamallien levittämistä laajasti eri toimijoiden tietoisuuteen ja hyödynnettäväksi. Vuonna 2016 hanketietojen levittäminen aloitettiin kasaa-malla työyhteisöhankkeissa kokeiltuja toimintamalleja ja ideoita KKI-ohjelman verkkosivuille kenen tahansa hyödyn-nettäväksi. Verkkosivuilta löytyy hyvin konkreettisia käytän-nön esimerkkejä ja ideoita työyhteisöille mm. työmatkaliik-kumisen edistämiseen, kannustetapahtumien järjestämiseen, työpäivän aktivoimiseen, hankkeen viestintään, työyhteisön osallistamiseen sekä testaukseen ja kyselyiden tekemiseen.

Lisätietoja kehittämishankkeista on liitteessä 2.

22

Hakija Hanke Tuki (€) KKI-yhteyshenkilö

Painopistealue

Liikuntaneuvonta Työyhteisöjen liikunta

Fyysisesti huono-kuntoiset miehet

Liikunnan olosuhteet ja arkiliikunnan edistäminen

Arkiliikunnan edistäminen

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Liikettä Lahden yrittäjille 30 000 € Miia Malvela

Lapin Liikunta ry Aktiiviverkko II 16 000 € Miia Malvela

Oulun Diakonissalaitoksen säätiö/ Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka

LIITY2! Liikettä työpäivään – energiaa elämään 20 000 € Miia Malvela

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Intoa työkuntoon 18 000 € Jyrki Komulainen

Etelä-Savon Liikunta ry Aktiivinen arki, iloinen ilta 20 000 € Miia Malvela

Kainuun Liikunta ry Korpikansa seikkailee 18 000 € Miia Malvela

Satakunnan sairaanhoitopiiri Henkilöstöliikunnan kehittäminen Satakunnan sairaanhoi-topiirissa vuosille 2014–2016

30 000 € Niina Valkama

Lintulammen asukasyhdistys ry LIIHY-hanke 18 000 € Miia Malvela

Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry Mun Elämä – My Life 25 000 € Sari Kivimäki

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Liikuttava maakunta Pirkanmaa 30 000 € Sari Kivimäki

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla

20 000 € Miia Malvela

Kuopion kaupunki Työttömien aktivointi -hanke 25 000 € Sari Kivimäki

Mobinet Oy Kestävä työmatkaliikenne työmarkkinajärjestöjen näkökul-masta


Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Anna palaa – liikuta itseäsi (vuosille 2016–2017) 18 000 € Niina Valkama

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju 25 000 € Sari Kivimäki

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry LiPaKe, liikunnan palveluketju -hanke 25 000 € Sari Kivimäki

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja so-siaalipalvelujen kuntayhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö

Liikuntaneuvonta osaksi perusterveydenhuollon moniam-matillisten tiimien työtä pitkäaikaissairauksien hoidossa

22 000 € Sari Kivimäki

Pohjois-Karjalan Liikunta ry Tulevaisuuden liikuntakunta (Tuli) 14 000 € Sari Kivimäki

Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö Kustannusvaikuttavaa liikuntaneuvontaa objektiivisesti ja reaaliaikaisesti

25 000 € Jyrki Komulainen

YHTEENSÄ 296 600 €

Taulukko 2. KKI-kehittämishankkeet vuonna 2016.

4.3 KKI-koulutustuki KKI-koulutustuki on tarkoitettu (vertais)ohjaajille, liikun-tavastaaville ja liikuntaneuvojille mahdollistamaan osallis-tuminen koulutuksiin, jotka edistävät matalan kynnyksen liikuntaryhmien toimintaa tai muuten kannustavat terve-ytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöl-lisen liikunnan pariin. Koulutustukea voidaan myöntää myös Liikunnan aluejärjestöille apteekkihenkilökunnan

terveysliikuntakoulutuksen järjestämiseen osana Liikkujan Apteekki -konseptia. KKI-koulutustuessa on jatkuva haku, joka tapahtuu KKI-ohjelman verkkosivuilta löytyvän säh-köisen hakulomakkeen kautta.

KKI-koulutustuen myöntämisen kriteerit:• Koulutustukea voivat hakea ohjaajalleen, liikuntaneu-

vojalleen tai -vastaavalleen kaikki rekisteröidyt yhteisöt, myös kunnat.

23

Hakija Hanke Tuki (€) KKI-yhteyshenkilö

Painopistealue

Liikuntaneuvonta Työyhteisöjen liikunta

Fyysisesti huono-kuntoiset miehet

Liikunnan olosuhteet ja arkiliikunnan edistäminen

Arkiliikunnan edistäminen

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Liikettä Lahden yrittäjille 30 000 € Miia Malvela

Lapin Liikunta ry Aktiiviverkko II 16 000 € Miia Malvela

Oulun Diakonissalaitoksen säätiö/ Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka

LIITY2! Liikettä työpäivään – energiaa elämään 20 000 € Miia Malvela

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Intoa työkuntoon 18 000 € Jyrki Komulainen

Etelä-Savon Liikunta ry Aktiivinen arki, iloinen ilta 20 000 € Miia Malvela

Kainuun Liikunta ry Korpikansa seikkailee 18 000 € Miia Malvela

Satakunnan sairaanhoitopiiri Henkilöstöliikunnan kehittäminen Satakunnan sairaanhoi-topiirissa vuosille 2014–2016


Lintulammen asukasyhdistys ry LIIHY-hanke 18 000 € Miia Malvela

Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry Mun Elämä – My Life 25 000 € Sari Kivimäki

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Liikuttava maakunta Pirkanmaa 30 000 € Sari Kivimäki

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla

20 000 € Miia Malvela

Kuopion kaupunki Työttömien aktivointi -hanke 25 000 € Sari Kivimäki

Mobinet Oy Kestävä työmatkaliikenne työmarkkinajärjestöjen näkökul-masta


Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Anna palaa – liikuta itseäsi (vuosille 2016–2017) 18 000 € Niina Valkama

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju 25 000 € Sari Kivimäki

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry LiPaKe, liikunnan palveluketju -hanke 25 000 € Sari Kivimäki

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja so-siaalipalvelujen kuntayhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö

Liikuntaneuvonta osaksi perusterveydenhuollon moniam-matillisten tiimien työtä pitkäaikaissairauksien hoidossa

22 000 € Sari Kivimäki

Pohjois-Karjalan Liikunta ry Tulevaisuuden liikuntakunta (Tuli) 14 000 € Sari Kivimäki

Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö Kustannusvaikuttavaa liikuntaneuvontaa objektiivisesti ja reaaliaikaisesti

25 000 € Jyrki Komulainen

YHTEENSÄ 296 600 €

• Koulutukseen osallistuvan tulee ohjata/edistää terveyten-sä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten liikuntaa.

• Samalle ohjaajalle voidaan myöntää koulutustukea ker-ran vuodessa (1x/vuosi).

• Samaan koulutukseen voidaan myöntää tukea samas-ta hakijayhteisöstä korkeintaan kolmelle osallistujalle.

• Koulutukseen osallistumiselle tulee olla perusteltu tar-ve, joka tukee hakijayhteisön toimintaa ja edistää KKI-ohjelman tavoitteiden toteutumista.

• Koulutustukea ei voida myöntää ammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen.

KKI-koulutustukihakemuksia tuli vuonna 2016 31 kappa-letta (taulukko 3), joka on vähemmän kuin yleensä. Syinä vähentyneeseen hakijamäärään saattavat olla koulutustu-en haun muuttaminen sähköiseksi hauksi vuonna 2015 ja KKI-painopistealueiden tarkempi huomiointi tuen myön-tämisessä.

24

Myönnettävän KKI-koulutustuen määrä riippuu koulu-tuksen hinnasta. Korkeintaan 100 euron hintaisiin kou-lutuksiin tukea saa 80 %, 101–200 euron hintaisiin kou-lutuksiin 65 % ja yli 200 euron hintaisiin koulutuksiin 50 % koulutusesitteessä ilmoitetusta koulutuksen hinnasta. Mahdolliset matka- ja majoituskustannukset jäävät koko-naisuudessaan osallistujan maksettaviksi.

Vuonna 2016 KKI-koulutustukea myönnettiin tyypilli-simmin erilaisiin perustason ohjaajakoulutuksiin (Lavis, golf, sulkapallo, tennis, hydrobic), painonhallintaryhmi-en ohjaamiseen sekä työyhteisöjen liikuntavastaavien kou-lutuksiin. Näihin koulutuksiin myönnettiin koulutustukea keskimäärin 155 euroa. Lisäksi koulutustukea myönnettiin Liikunnan aluejärjestöille Liikkujan Apteekki -koulutusten järjestämiskuluihin keskimäärin 680 euroa.

4.4 Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden seuranta

Vuonna 2016 Liikunnallisen elämäntavan paikalliset ke-hittämisavustukset korvasivat aiempien vuosien Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset ja Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan pai-kallisten kehittämishankkeiden avustukset. KKI-ohjelma toteutti aluehallintovirastojen tukemien liikunnallisen elä-mäntavan paikallisten kehittämishankkeiden seurannan työikäisten ja ikääntyneiden osalta opetus- ja kulttuurimi-nisteriön toimeksiannosta (kuvio 6).

Muuttuneen tukimuodon myötä seurantaa uudistettiin ja seurannassa tehtiin yhteistyötä Lasten ja nuorten elämänta-van tutkimusyksikkö LINETin kanssa. Aluehallintovirastot

Seurantalomake

Laituri

Laituri +KKI-yhteyshenkilö

• Tukisumma pieni• Hankkeet paikallisesti merkittäviä, mutta

eivät valtakunnallisesti uraauurtavia• Seuranta tukikauden päättyessä

• Tukisumma merkittävä• Hankkeet ovat innovatiivisia tai

valtakunnallisesti edistyksellisiä.• Seuranta aktiivisesti koko hankekauden ajan

Kuvio 5. Hankeseurannan tasot.

Hakijataho Hakemuksia (kpl) Haettu tuki (€) Tukea saaneet (kpl)

Myönnetty KKI-koulutustuki (€)

Seura, yhdistys, yritys jne. 31 6950,40 23 3565,00

Liikunnan aluejärjestö Liikkujan Apteekki -koulutuksen toteuttamiseen

6 5233,40 6 4085,79

YHTEENSÄ 37 12183,80 29 7650,79

Taulukko 3. KKI-koulutustuen haku- ja myöntömäärät vuonna 2016.

25

lähettivät avustusten tukipäätökset ja avustushakemukset liitteineen KKI-ohjelmalle, jossa hankkeet jaoteltiin koh-deryhmän mukaan KKI-ohjelman seurattaviksi (työikäiset ja ikääntyneet) tai LINETin seurattaviksi (lapset ja nuoret). KKI-ohjelma toteutti AVI-rahoitteisten kehittämishankkei-den seurantaa kolmella eri tasolla (kuvio 5):

1. Sähköinen seurantalomake, joka lähetettiin hankkeen päättyessä. Tämä taso valitaan hankkeille, jotka eivät ole valtakunnallisesti uraauurtavia, vaikkakin paikal-lisesti merkittäviä, eikä niiltä odoteta merkittäviä ava-uksia toimintakentässään.

2. Laituri-hankeseurantajärjestelmällä seurattiin hanket-ta sen koko hankekauden ajan. Tämä taso valitaan hankkeille, jotka ovat valtakunnallisesti mielenkiin-toisia ja ajankohtaisia.

3. Laituri-hankeseurantajärjestelmä ja KKI-ohjelman yh-teyshenkilö hankkeen ohjausryhmässä valitaan hank-keille, jotka ovat innovatiivisia ja sisältävät uusia toi-mintamalleja.

Aluehallintovirastojen rahoittamista liikunnallisen elä-mäntavan paikallisista kehittämishankkeista sähköisel-lä seurantalomakkeella seurattiin 44 hanketta, Laituri- hanke seurantajärjestelmällä 15 hanketta ja Laituri-hanke-seuranta järjestelmällä ja KKI-yhteyshenkilöllä seurattiin 12 hanketta (taulukko 4). Kaikki Laituri-hanke seuranta-järjestelmää käyttäneet hankkeet opastettiin henkilökoh-taisesti ohjelman käyttöön verkkokoulutuksen avulla. Lisäksi KKI-yhteyshenkilöt osallistuivat hankkeiden oh-jausryhmätyöskentelyyn.

Kunta Hankkeen nimi Seurannan taso / myönnetty tuki 2016

Sähköinen seuranta-

lomake

Laituri Laituri + KKI-yhteys-

henkilö

LAPPI

Kittilän kunta Sykettä työpäivään

Pelkosenniemen kunta Kaikki Liikkuu

Pellon kunta Liikkuva Pello

Ranuan kunta 100-vuotias Ranua liikkuu

Sallan kunta Liikuntakipinä keskeltä ei mitään!

Sodankylän kunta / Liikuntatoimi Sodankylän Liikuntaneuvonta

Ylitornion kunta Liikkeellä vauvasta vaariin

POHJOIS-SUOMI

Haapaveden kaupunki HALI – Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Haapavedellä

Iin kunta/Ii-instituutti liikelaitosIissä on Ilo

Tanja Onatsu

Kalajoen kaupunki Piirun verran liikkuvampi Kalajoki

Limingan kuntaOmin Voimin – Limingan liikuntaresepti ja liikuntaneuvonta

Tanja Onatsu

Paltamon kunta PAHE-hanke

Ristijärven kunta Teinit ja Taatot topakasti touhuamaan!

Suomussalmen kunta "Peput ylös penkistä" – liikettä Suomussalmelta

26

LÄNSI- JA SISÄSUOMI

Hankasalmen kunta Sykettä työhön ja hyvinvointiin

Ikaalisten kaupunki TELI-hanke

Jyväskylän kaupunki Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke 2013–2016

Miia Malvela

Konneveden kunta KONdis

Kuhmoisten kunta Kummoista liikettä

Kurikan kaupunki Liikunnalla toimintakykyä, toimintakyvyllä luontoliikuntaa

Kyyjärven kunta Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen

Lempäälän kuntaLuovasti liikkuva Lempäälä/Ilo kasvaa liikkuen

Sari Kivimäki

Malax kommun Malax I Form För Livet

Pälkäneen kunta Parasta Pälkäneellä

Sastamalan kaupunki Liikkuva Sastamala

Äänekosken kaupunki Hyvinvointia liikunnasta

ITÄ-SUOMI

Heinäveden kunta Kestävän terveyden edistämisen jatkopolku

Hirvensalmen kunta Hirvensalmen Treenarit

Joroisten kuntaPyörällä päästään!

Tanja Onatsu

Liperin kunta Ohjattua liikuntaa kuntouttavaan työtoimintaan

Pertunmaan kuntaPertunmaan liikuntaneuvonnan ja matalan kynnyksen liikuntaryhmien kehittäminen

Pielaveden kunta Liike on lääke

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/Joensuu Terveysliikunnasta hyvinvointia työuraan

Puumalan kunta Kunnon Puumala

Varkauden kaupunki TuuLi – Tuupaten Liikkumaan

LOUNAIS-SUOMI

Eurajoen kunta LIPAKE-Eurajoki

Huittisten kaupunki Hoitotyö LIPAKE-Huittinen

Karvian kunta Liikuntatoimi Williä voimaa luonnosta -hanke

Liedon kunta Liikkuva Lieto

Loimaan kaupunki LIPAKE-Loimaa

Paimion kaupunki LIPAKE-Peimari/Paimio/Sauvo

Paraisten kaupunki Motion ger hälsa

Turun kaupungin HyvinvointitoimialaLiikkuvaks 2015–2017

Sari Kivimäki



lomake


henkilö

27

ETELÄ-SUOMI

Asikkalan kunta Liikkuva Asikkala

Espoon kaupunki Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen Espoossa 2016–2017

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Miehet liikkeelle Miia Malvela

Haminan kaupunki Liikuntareseptillä liikkeelle

Hangon kaupunki Liikkuvampi arki

Hartolan kunta Aktiivisemmaksi askel kerrallaan

Heinolan kaupunki Liiku omin voimin -terveysliikuntahanke

Helsingin kaupunki Aktiivista arkea lähiöistä

Helsingin kaupunkiTerveysliikunnan palveluketjumalli, vaihe III

Miia Malvela

Hollolan kunta Liikuntaneuvonta kolmen kunnan yhteishankkeena

Hyvinkään kaupunki Sohvalta!

Järvenpään kaupunkiAikaa sinulle

Tanja Onatsu

Karkkilan kaupunki Karkkila liikkeelle

Keravan kaupunki Keravan kundit kondikseen

Kouvolan kaupunkiSähköistä liikettä – liikuntapalveluiden uudet ulottuvuudet Katri

Siivonen

Kärkölän kunta Kärkölän aikuisliikuntahanke 2015–2017

Lahden kaupunki Muutosta liikunnalla Lahti

Lappeenrannan kaupunkiLiikkeelle – huolehdi hyvinvoinnistasi!

Sari Kivimäki

Mäntsälän kunta Erityisliikunnan kehittämishanke

Orimattilan kaupunki Hyvinvointia liikuntaneuvonnasta

Padasjoen kunta Padasjoki Liikkeellä

Pornaisten kunta Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan hanke Syke 142

Pyhtään kunta Liikkeen voima

Rautjärven kunta Liikkeen tehoa töihin

Riihimäen kaupunki Eloisa Riksu – Elämänkaariliikuntaa kaikille

Ruokolahden kunta Terve ruokolahtelainen

Vantaan kaupunkiVantaan harrastetavaratalo

Tanja Onatsu

Vironlahden kunta Kaakon kaksikon liikuntaneuvontahanke



lomake


henkilö

Taulukko 4. Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden seuranta.

28

Kuvio 6. Hankeseurannan prosessikaavio.

KKI-ohjelma

SeurantaSeuranta

Aluehallintovirastot

Arviointi

Hanketukihakemus

Hankeseuranta

Tukipäätös

Raportointi

Paikallishankkeet

KKI-ohjelmaLiikunnan aluejärjestöt

AluehallintovirastotKKI-ohjelma (tarvittaessa)

Kehittämishankkeet

KKI-ohjelma

KKI-ohjelma

Sähköinen seurantalomake

KKI-toimintakertomus KKI-verkkosivut Hankeraportit Julkaisut

KKI-ohjelma

Ohjausryhmätyöskentely

Laituri-seurantajärjestelmä

KKI-ohjelma Aluehallintovirastot

KKI-ohjelma

Aikuisten terveysliikunnan kuntahankkeet

29

5 Verkostotyö – siiloajattelusta horisontaaliseen toimintaan

KKI-ohjelman yksi toiminnan ydin on luoda, edistää ja yl-läpitää terveysliikunnan verkostoja. Terveysliikunta ja fyysi-sen aktiivisuuden edistäminen sijoittuvat valtionhallinnossa usean ministeriön alle, mikä näkyy myös KKI-ohjelman poikkihallinnollisina toimenpiteinä. Valtakunnallisena toi-mijana KKI-ohjelma on luonteva taho kokoamaan yhteen monialaisia terveysliikuntatoimijoita.

KKI-ohjelman keskeisenä tehtävänä on kannustaa terveys-liikuntakentän toimijoita verkostoitumaan ja toimimaan yhteistyössä liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi ja liikku-misen olosuhteiden edistämiseksi. Terveysliikuntahankkeet sekä erilaiset teemat ja kampanjat on suunniteltu tarjoa-maan työkaluja ja keinoja tämän yhteistyön viemiseksi eteenpäin sekä uusien keskinäisten kumppanuuksien löy-tämiseksi paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

5.1 Omat verkostot

KKI-ohjelma rakentaa verkostoja teemakohtaisille toimin-noilleen. Lisäksi KKI-ohjelman tukemilla kehittämishank-keilla on ohjausryhmät, joissa on edustettuna hankkeen keskeiset toimijat sekä KKI-ohjelma.

Vuonna 2016 toimivat seuraavat valtakunnalliset verkostot:

Kunnon Laiva -koulutustapahtuman verkostossa on lii-kunta- ja terveysjärjestöjä, liikunnan järjestäjiä, koulut-tajia sekä yrityksiä. Katso luku 12.3.

Liikkujan Apteekki -yhteistyöverkosto Liikkujan Apteekki -konseptissa käsittää valtakunnalliset yhteistyö-tahot Apteekkari liiton ja Hengitysliiton sekä Liikunnan aluejärjestöt. Katso luku 9.

Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi on liikuntaneu-vonnan kehittämishankkeiden oma työryhmä. Foorumin tavoitteena on jakaa kokemuksia toimivista käytännöistä ja kehittää toimintatapoja käytännön liikunta- ja elinta-paneuvontatyöhön. Katso luku 6.3.8.

Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi koostuu laa-jasta ja moniammatillisesta ryhmästä terveydenhuollon ja liikuntasektorin ammattilaisia. Foorumin tavoitteena on pohtia liikuntaneuvonnan linkittymistä osaksi perus-terveydenhuoltoa sekä luoda yhteistyössä malleja ja käy-täntöjä liikunta- ja elintapaneuvontaan. Katso luku 6.3.7.

TEHYLI-olosuhderyhmä on todella poikkihallinnolli-nen ryhmä, joka edistää liikkumisen olosuhteita. Katso luku 10.1.

Toimintakykyä työelämään -painopisteen verkostoja ja kumppanuuksia on esitelty luvussa 7.2.

5.2 KKI-ohjelma näytteilleasettajana

Tärkeä lisä verkostotyö-hön on osallistua kump-paneiden ja sidosryhmien tapahtumiin. Tapahtumissa esitellään KKI-toimintaa; han-ketukea, kampanjoita ja tapahtu-mia sekä jaetaan KKI-ohjelman maksut-tomia materiaaleja.

KKI-ohjelma oli vuoden aikana mukana näytteilleasetta-jana seuraavissa tapahtumissa:

• Terveydenhoitajapäivät, 28.–29.1.2016, Tampere• Kestävä ja elinvoimainen tulevaisuus Keski-Suomen

kunnissa -tilaisuus, 2.2.2016, Jyväskylä• Fiksusti töihin -seminaari, 9.2.2016, Helsinki• Huipulla tulee -seminaari, 10.–11.5.2016, Jyväskylä• Työhyvinvointi 2016 ja Työterveyspäivät, 13.–15.9.2016,

Tampere• m/s soste, 4.–5.10.2016, Helsinki–Tallinna–Helsinki• Terveysliikuntapäivät, 11.–12.10.2016, Helsinki• Farmasian Päivät, 18.–19.11.2016, Helsinki

30

Lisäksi KKI-ohjelma oli mukana sosiaali- ja terveysminis-teriön Unelmien liikuntapäivässä 10.5.2016. Päivän aika-na KKI-ohjelma tarjosi yhteistyössä LIKESin kuntotesti-aseman kanssa ministeriön työntekijöille mahdollisuuden

mittauttaa kuntonsa Kehon kuntoindeksi -testeillä. Ala-aulan info-pisteessä oli myös jaossa erilaisia työvireyden ja liikunnan lisäämiseen, istumisen vähentämiseen ja terveel-liseen ravitsemukseen kannustavia materiaaleja.

31

6 Liikuntaneuvonta

KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan kehittäminen pohjau-tuu valtakunnallisiin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksiin (STM 2013).

Liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan prosessi-en käynnistäminen on toiminut tehokkaana kanavana so-siaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen yhteistyölle. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan ja arkiaktiivisuuden kei-noin. Liikuntaneuvonta on keino, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti yksilön terveyskäyttäytymiseen. Asiakkaalle liikuntaneuvontaprosessi näyttäytyy menetelmänä, jossa hän saa kannustusta ja tukea muutokseen sekä energiaa arkeen ja työhön.

Liikuntaneuvonnan käynnistäminen ja kehittäminen osana liikuntaneuvonnan palveluketjua on yksi KKI-ohjelman painopistealueista. KKI-ohjelman tehtävänä on liikuntaneuvonnan laadullistaminen ja valtakunnallistami-nen, liikuntaneuvontahankkeiden taloudellinen tukemi-nen, liikuntaneuvonnan palveluketjuja liikuntaneuvon-takoulutusten koordinointi, liikunnan puheeksi ottamisen edistäminen, liikuntaneuvontamateriaalien julkaiseminen sekä erilaisten mallien kokoaminen ja levittäminen toimi-joiden käyttöön. Työtä tehdään yhteistyössä laajan asian-tuntijaverkoston kanssa.

Valtakunnallisen liikunta- ja terveysalan verkoston osalta tavoitteena on yhtenäistää liikuntaneuvontaa, luoda yh-teistyömalleja ja käytännön toimintatapoja liikunta- ja ter-veysneuvontatyöhön. Toimenpiteinä ovat KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi ja suurten kau-punkien (> 80 000 asukasta) liikuntaneuvonnan hank-keiden kehittämisfoorumi sekä liikuntaneuvonnan kehit-tämishankkeet.

Viime vuosina KKI:n tukemissa hankkeissa on luotu pai-kallisia liikuntaneuvonnan palveluketjuja ja käynnistetty liikuntaneuvonnan prosesseja useille eri kohderyhmille. Kaikki KKI:n tukemat liikuntaneuvontahankkeet ovat juurtuneet kokonaan tai osittain pysyväksi toiminnaksi

osaksi kuntalaisen hyvinvointipalvelua ja poikkihallinnol-lista hoitopolkua.

Vuonna 2016 KKI-ohjelma järjesti terveydenhoitajil-le suunnatun Liikunta osana terveysneuvontaa -koulu-tuskiertueen, jonka tavoitteena oli liikunnan ja muiden elintapojen puheeksioton lisääminen terveydenhuollos-sa. KKI-ohjelma ja UKK-instituutti jatkoivat vuonna 2015 alkanutta sairaanhoitopiirien aktivoimista teemaan Liikunta lääkkeenä. Näiden lisäksi KKI toteutti yhdes-sä Hengitysliiton ja Apteekkariliiton kanssa Liikkujan Apteekki -konseptia, jossa apteekki ottaa roolia terveellis-ten elintapojen puheeksiotossa ja ohjaamisessa liikunta-neuvontapalveluun. KKI vastasi omien hankkeiden lisäksi AVI-rahoitteisten liikuntaneuvontahankkeiden hankemen-toroinnista. KKI-ohjelma julkisti 2016 Laatua liikuntaneu-vontaan -raportin sekä Liikuntaa lääkkeeksi – terveyslii-kunta apteekkien neuvontapalveluna -raportin.

6.1 Toiminnan tavoitteet

KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan palveluketjun käynnis-tämis- ja kehittämistoimilla pyritään luomaan laadullinen ja asiakaslähtöinen palvelu terveytensä kannalta liian vä-hän liikkuvien ohjautumisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja istumisen tauottamisen avulla lisätään terveyttä ja hyvin-vointia.

Toimivien mallien ja toiminnan juurtumisen avulla neu-vonnan saatavuutta, toimivuutta ja laatua parannetaan. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonta vahvistuu osaksi elintapaohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa, eri ammat-tiryhmien poikkihallinnollisena ja moniammatillisena työ-nä. TEHYLI-linjausten mukaan liikunnan edistämisen tu-lee nousta sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitykseltään vastaavalle tasolle alkoholin ja tupakoinnin vastaisen työn, ravitsemusneuvonnan sekä lääkehoidon kanssa.

32

6.2 Liikuntaneuvonnan palveluketju

Liikuntaneuvonnan palveluketju (kuvio 7) kuvaa kunnas-sa toimivien tahojen rajat ylittävää yhteistyötä. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muo-dostavat saumattoman palveluketjun. Palveluketjun käyn-nistäminen on toiminut tehokkaana kanavana sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyölle.

Liikuntaneuvonnan palveluketjujen rakentuessa vaihe vai-heelta KKI on mukana ohjaamassa uusia toimijoita kohti TEHYLI-strategian mukaista toimintaa; liikunta otetaan terveydenhuollossa puheeksi ja puheeksiottajalla on keinot ohjata asiakas eteenpäin palveluketjussa. Näin liikunta-neuvonnan palveluketju toimii saumattomasti jokaisessa lenkissä alkaen asiakkaan tunnistamisesta aina liikunta-ryhmiin ohjautumiseen asti. Ohjausta ja kokemustiedon levittämistä kaivataan jokaisessa ketjun osassa, vahvas-ti myös palveluketjun viimeisessä lenkissä, kolmannen sektorin liikunta- ja aktivointitarjonnan linkittämisessä saumattomaan palvelutarjottimeen. Kolmannen sektorin toteuttama matalan kynnyksen ryhmätarjonta on tärkeä tekijä palveluketjun onnistumisen kannalta.

Saumaton palveluketju tarvitsee poikkihallinnollisen ja moniammatillisen joukon toimijoita. KKI-ohjelman val-takunnallista yhteistyöverkostoa hyödynnetään liikunta-neuvonnan edistämisessä ja käytäntöjen yhtenäistämisessä. Alueellisesti ja paikallisesti nostetaan esille toimivia käy-täntöjä ja rakennetaan laadukasta palveluketjua.

Liikuntaneuvonnan palveluketju sisältää liikunnan pu-heeksi ottamisen, liikuntaneuvontaan ohjautumisen, lii-kuntaneuvontaprosessin sekä ohjautumisen omatoimiseen ja/tai organisoidun liikunnan pariin. Toiminnalla pyritään tavoittamaan nimenomaan henkilöitä, jotka liikkuvat ter-veytensä kannalta liian vähän ja joilla on mahdollisesti ylipainoa ja epäterveelliset elintavat.

6.3 KKI-ohjelman toimenpiteet liikuntaneuvonnan palveluketjun käynnistämiseen ja kehittämiseen

KKI-ohjelma on ollut jo vuosia mukana verkostossa raken-tamassa kuntien ja järjestöjen liikuntaneuvonnan palvelu-ketjuja ja osallistunut organisaatioiden kehittämistoimiin. KKI tukee käynnistyviä hankkeita sekä linkittää ihmisiä ja tietoa eteenpäin. KKI:n mukanaolo hankkeissa ja hanke-foorumeissa on mahdollistanut tiedon keräämisen. Koska liikunta- ja elintapaneuvonta on selkeästi löytämässä paik-kansa osana maakuntien ja kuntien hyvinvointia, verkos-totyö ja tietojen jakaminen on entistä tärkeämpää. KKI jakaa tietoja palveluketjujen rakentamisesta ja kaikkien ketjuun kuuluvien tahojen osallisuudesta, kuten asiakkaan ohjautumisesta tai kolmannen sektorin ryhmätoiminnan järjestämisestä neuvontaprosessin jälkeen. KKI:n laaja liikuntaneuvonnan verkosto pohtii säännöllisesti liikun-taneuvonnan kustannusvaikuttavuutta, tuloksellisuutta, markkinointia, mittarivalintoja, arviointia, kirjaamista ja viestintää. (Kuvio 8.)

Kuvio 7. Liikuntaneuvonnan palveluketju.

Liian vähän

liikkuvan

tunnistaminen ja

tavoittaminen

Liikunnan

puheeksi

ottaminen

Lähettäminen tai ohjaaminen

palveluiden piiriinLiikuntaneuvontaprosessi

Matalan kynnyksen

liikuntapalvelut ja/

tai omatoiminen

liikunta

33

6.3.1 Taloudellinen tukiKKI-ohjelman taloudellisesti tukemia liikuntaneuvon-nan kehittämishankkeita oli käynnissä 11 vuonna 2016. Hankkeissa kehitetään liikuntaneuvontaan toimivia mal-leja eri sektoreiden välisenä yhteistyönä. Taloudellista tu-kea suunnattiin erityisesti sote-yhteistyön luomiseen sekä liikuntaneuvonnan prosessin laadullistamiseen ja toimin-nan lisäämiseen. Hankkeiden ohjausryhmissä oli KKI-ohjelman edustus. KKI:n edustaja mentoroi hankkeita ja toimi säännöllisessä yhteistyössä hankkeen työntekijän ja hanketiimin kanssa.

6.3.2 KoulutustukiKKI-ohjelman koulutustukea suunnattiin liikuntaneuvon-nan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Liikunta neuvonnan koulutusten sisältöjä suunniteltiin yhdessä UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Koulutus tapahtumien järjestelyissä myös kunnan terveys- ja liikuntatoimilla oli vahva rooli.

6.3.3 Neuvontaa aloittavien kuntien ohjausKunnissa on syntynyt tarve ja kiinnostus kehittää liikun-nan palveluketjua ja käynnistää liikuntaneuvontapro-sesseja. KKI-ohjelma konsultoi ja kannusti uusia kun-tia palveluketjun kehittämisessä sekä liikuntaneuvonnan käynnistämisessä, levitti toimivia käytäntöjä, ohjasi rahoi-tuskysymyksissä, koulutti ja luennoi terveysliikuntakou-lutuksissa sekä osallistui aktiivisesti verkostotapaamisiin.

6.3.4 KKI:n ohjaus ja mentorointi hankkeille Mentorointi uusille kunnille ja kunta- ja sote-alueiden ra-japinnassa toimivalle kohderyhmälle tarkoittaa kokemus-tiedon siirtämistä. Näin toimivat ja laadukkaat käytännöt leviävät ja liikuntaneuvonnasta saadaan mahdollisimman yhtenäinen palvelu. KKI:n liikuntaneuvonnan mentoroin-nin toimintatapana on kannustaa ja innostaa toimijoita sekä rohkaista heitä vuorovaikutukseen ja kokeilemaan uusia työtapoja. Ohjaus tarkoitti toimivien työmenetel-mien ja -välineiden käyttöönottoa ja tiedon soveltamista. Käytännössä mentorointi tarkoitti osallistumista ohjaus- ja

Kuvio 8. KKI-ohjelman käytännön toimenpiteet liikuntaneuvonnan osalta vuonna 2016.

Liikuntaneuvonnan ja lii-kuntaa lääkkeeksi -teeman edistäminen yhdessä UKK-

instituutin kanssa.

Maakunnalliset liikunnan palveluketju ja liikunta-neuvonnan koulutukset

Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi

Liikkujan Apteekki -konseptiNeuvontaa aloittavien

kuntien ohjaus

Työttömien liikuntaneuvonta

Verkostoyhteistyö

Hanketuki ja -mentorointi

Koulutustuki

Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi

Liikuntaneuvonnan materiaalit

Terveydenhoitajien Liikunta osana elintapaneu-vontaa – liikunta puheeksi

-koulutuspäivät

34

työryhmiin, toimijoiden sparrausta, puhelinkonsultaatiota ja tiedon hakemista sekä levittämistä. KKI-ohjelmalla on vuosien kokemus mentorointi- ja ohjaustoiminnasta muun muassa liikuntaneuvonnan hankkeiden osalta. Yhteistyö hankkeiden kanssa on ollut tiivistä ja hedelmällistä.

6.3.5 KKI:n kumppanit liikuntaneuvonnan kehittämisessä 2016Terveydenhoitajakoulutusten tärkein suunnittelukump-pani oli Suomen Terveydenhoitajaliitto. Sisällön tarpeet ja toiveet toivat alueelliset terveydenhoitajayhdistykset. Liikunnan aluejärjestöt sekä alueelliset ja paikalliset kun-tien hallinnoimat liikuntaneuvonnan hankkeet osallistui-vat sisällön tuottamiseen.

Apteekit ovat tärkeä osa liikunnan palveluketjua ja Liikkujan Apteekki -konsepti toimii terveysliikuntaan kannustava-na verkostokumppanina. Liikkujan Apteekki -konseptin vahvat yhteistyökumppanit olivat Suomen Apteekkariliitto, Hengitysliitto ja Liikunnan aluejärjestöt. Kaikki 158 (2016) Liikkujan Apteekkia ovat mukana KKI:n terveysliikunta-verkostossa. Vuonna 2016 julkaistiin Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna -raportti. Raportissa esitellään Liikkujan Apteekeille tehdyn selvi-tyksen tuloksia. Selvityksen tarkoituksena oli pureutua Liikkujan Apteekkien tilanteeseen, apteekkien tapoihin to-teuttaa konseptia arjessaan sekä apteekkien toiveisiin, on-nistumisiin ja kehitysehdotuksiin.

6.3.6 Liikuntaneuvonnan materiaaliVuoden aikana KKI julkaisi Laatua liikuntaneuvontaan -raportin, joka on suunnattu liikunnan palveluketjua ja liikuntaneuvontaa käynnistäville ja toteuttaville tahoille. Raportti esittelee neljä erilaista liikunnan palveluketjua sekä niistä saadut tulokset. Raportin esimerkeistä saa ide-oita liikunnan palveluketjun mahdollisuuksista sekä ket-juun osallistuvien tahojen roolituksesta. Tulokset peruste-levat liikuntaneuvonnan merkitystä, helpottavat seurannan suunnittelussa ja siten vaikutusten arvioinnissa.

KKI-ohjelma selvitti vuoden 2016 lopussa liikuntaneuvon-nan tilaa, josta ilmeni, että liikuntaneuvonta on lisäänty-nyt ja prosessit ovat monipuolistuneet. Onnistumisia oli tapahtunut sote- ja liikuntatoimen yhteistyössä ja poik-kihallinnolliset toiminnat olivat selkeästi lisääntyneet. Positiivista oli myös hankkeiden ja mallien juurtuminen osaksi kunnan palvelua. Suurimpia haasteita ovat edelleen potilastietojärjestelmän haasteet ja koko palveluketjun sau-maton toimivuus sekä vaikuttavuuden arviointi.

Vuoden 2016 lopussa poikkihallinnollisesti liikuntaneu-vontaa prosessinomaisesti tarjoavia kuntia oli runsas sata, joissa kolmasosassa neuvonta oli sote-toimen hallinnoimaa (kuvio 9). Meneillään olevia liikuntaneuvonnan hankkeita oli 17. Tiedot on koottu verkostolta (kunnat ja Liikunnan aluejärjestöt) sekä hanketiedoista (AVI, TELI, ERS, KKI).

Kuvio 9. Liikuntaneuvonnan tila Suomen kunnissa vuonna 2016.

Juurtunut prosessinomainen liikuntaneuvonta

Prosessinomainen liikuntaneuvontahanke meneillään

Ei prosessinomaista liikuntaneuvontatoimintaa

35

6.3.7 Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumiKKI-ohjelman koordinoiman Liikuntaneuvonnan asian-tuntijafoorumin tavoitteena on pohtia liikuntaneuvonnan linkittymistä osaksi perusterveydenhuoltoa ja luoda yh-teistyössä hoitopolkumalleja ja käytännön toimintatapoja liikunta- ja terveysneuvontatyöhön. Työryhmä koostuu terveys- ja liikunta-alan johtamisen, tutkimuksen ja käy-tännön ammattilaisista julkiselta sektorilta ja kansalaisjär-jestöistä. Foorumi kokoontui vuonna 2016 kaksi kertaa. Tapaamisen teemoina olivat liikuntaneuvonnan tilanne-päivitys ja liikuntaneuvonnan koulutus ja sen arviointi, liikuntaneuvontaan liittyvät kirjaukset, oikeudet ja tilas-tointi sekä meneillään olevat elintapahankkeet.

Asiantuntijafoorumin kokoonpanoMinna Aittasalo, erikoistutkija, dosentti, UKK-instituutti

Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija,

Suomen Sydänliitto

Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, KKI-ohjelma

Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, dosentti, KKI-ohjelma

Risto Kuronen, hankeylilääkäri, Päijät-Hämeen

perusterveydenhuollon yksikkö

Minna Lainio-Peltola, liikuntapalvelupäällikkö, Turun kaupunki,

vapaa-aikatoimiala, liikuntapalvelukeskus

Jukka Leivo, rehtori, Suomen Urheiluopisto

Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori, KKI-ohjelma

Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori, Oulun kaupunki,

liikuntapalvelut

Minna Säpyskä-Nordberg, suunnittelija, Voimaa vanhuuteen

-ohjelma

Päivi Tikkanen, I&O-kärkihanke, Pohjois-Savon liitto

6.3.8 Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumiLiikuntaneuvonnan kehittämisfoorumin tavoitteena on tuoda esiin toimivia ja laadukkaita liikunnan palveluket-juja liikuntaneuvontakäytäntöjä eri kunnista. Foorumi arvioi neuvonnan prosessien toimivuutta sekä kehittää ja levittää monipuolisia materiaaleja ja seurannan välineitä ammattilaisten avuksi. Jäsenet tuovat esille kentältä tar-peita ja kokemuksia, joka tukevat yhtenäisiä ja toimivia käytäntöjä.

Työryhmään osallistui kuntien ja Liikunnan aluejärjestö-jen liikuntaneuvontaa suunnittelevia tahoja sekä elintapa- ja liikuntaneuvojia. Foorumitapaamisia oli vuonna 2016 kaksi kertaa. Vuoden aikana foorumi työsti liikuntaneu-vonnan työkirjaa sekä liikuntaneuvonnan prosesseja, ar-vioi seurannan mittareita sekä levitti liikuntaneuvonnan toimivia käytäntöjä ja menetelmiä.

Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumin kokoonpanoSirkku Hiljanen-Coutts, liikunnanohjaaja,

Jyväskylän liikuntapalvelut

Saila Hänninen, liikunnansuunnittelija,

Helsingin liikuntavirasto

Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, KKI-ohjelma

Sampsa Kivistö, liikunnan kehittäjä,

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Tiina Kuronen, hankekoordinaattori,

Järvenpään kaupungin liikuntapalvelut

Kaisa Laine, hankekoordinaattori, Helsingin liikuntavirasto

Tanja Lujanen, hankevastaava, Espoon liikuntapalvelut

Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori, KKI-ohjelma

Jaana Niskanen, liikunnanohjaaja, Kuopion kaupunki,

hyvinvointitoimiala

Eve Nykänen, liikunnanohjaaja, Lappeenrannan liikuntatoimi

Merja Palkama, kunto- ja terveysliikunnan kehittäjä,

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Pelo-Arkko, palveluesimies, Jyväskylän liikuntapalvelut

Sirpa Pöllänen, fysioterapeutti, liikuntaneuvoja, Lappeenrannan

liikuntatoimi

Aija Rautio, liikuntasihteeri, Lappeenrannan liikuntatoimi

Anna Seppänen, liikuntasuunnittelija, Espoon liikuntapalvelut

Tino-Taneli Tanttu, terveysliikunnan kehittäjä,

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Marianne Uppa, liikunnanohjaaja, Espoon liikuntapalvelut

Mikaela Vuoristo, liikuntaneuvoja, Turun kaupunki, terveystoimi

Minna Väisänen, liikunnanohjaaja, Kuopion kaupunki,

hyvinvointitoimiala

6.3.9 Maakunnalliset liikuntaneuvonnan palveluketjukoulutuksetTavoitteena oli käynnistää ja vahvistaa liikuntaneuvonnan palveluketjua ja kehittää liikuntaneuvonnan prosessin si-sältöä tarjoamalla menetelmiä ja työkaluja sekä kehittää lii-kuntaneuvojan vuorovaikutustaitoja asiakaskohtaamiseen. Koulutus toteutui yhteistyössä Liikunnan aluejärjestön ja UKK-instituutin kanssa.

Toimintavuoden aikana toteutettiin yksi liikuntaneuvon-nan palveluketjukoulutus. Oulussa pidettyyn Pohjois-Pohjanmaan alueen koulutukseen osallistui 38 liikunta- ja terveystoimen sekä järjestöjen ja niiden paikallisyhdistys-ten toimijaa. Päivän otsikkona oli Liikunnan palveluket-ju vahvaksi – suunnitelmista toiminnaksi. Koulutuksen teemoina olivat liikkumattomuus haasteena, liikunnan palveluketju – suunnitelmista käytäntöön sekä liikunnan palveluketju toimivaksi – mitä yhteistyö on käytännössä?

36

Koulutuspäivän aikana esiteltiin valtakunnallisia ja paikal-lisia toimivia liikuntaneuvonnan käytäntöjä.

6.3.10 Terveydenhoitajien Liikunta osana elintapaohjausta – liikunta puheeksi -koulutuspäivätSuomen Terveydenhoitajaliitto ry on nähnyt tärkeäksi tar-jota liikunnan puheeksiottamisen koulutusta jäsenilleen, mikä on konkretisoitunut yhteistyösopimukseksi KKI-ohjelman kanssa. Valtakunnallinen terveydenhoitajille suun-nattu koulutuskiertue käynnistettiin vuonna 2015 ja se jat-kui vuonna 2016 kahdeksalla koulutuksella. Koulutukset toteutettiin Pirkanmaan, Kymenlaakson, Helsingin, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen terveydenhoitajayhdistysten alueella. Kokonaisosallistujamäärä vuonna 2016 oli 626 osallistujaa. Koulutuksiin osallistuneet terveydenhoitajat työskentelivät terveydenhuollon eri työtehtävissä, kuten koulu- ja opiskeli-jaterveydenhuollossa sekä äitiys- ja lastenneuvoloissa. Lisäksi mukana oli paljon terveydenhoitajaopiskelijoita. (Kuvio 10.)

Koulutusten tavoitteena oli lisätä tietoisuutta liikunnan merkityksestä osana elintapaohjausta, antaa menetelmiä ja työkaluja arjen työhön ja lisätä liikunnan puheeksi ot-tamista vastaanotolla. Koulutuspäivät toteutettiin yhdessä Suomen Terveydenhoitajaliiton, paikallisten terveydenhoi-tajayhdistysten ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa.

Koulutuspäivän ohjelma muodostui seuraavista teemois-ta: terveysliikunnan perusteet, liikkumattomuuden riskit,

motivoiva vuorovaikutus, terveydenhoitaja osana liikun-nan palveluketjua sekä terveydenhoitajan oma hyvinvointi. Lisäksi koulutuksessa tehtiin näkyväksi paikallista liikun-taneuvonnan palveluketjua ja liikuntaneuvontapalvelua sekä kunnan liikuntatarjontaa sekä keskusteltiin jatkotoi-menpiteistä.

Koulutuspalaute oli positiivista ja erityisesti kiitosta sai koulutuksen käytännönläheisyys.

• Motivaatiota omaan työhön – liikunnan tärkeyttä edelleen korostettava asiakastyössä

• Rohkeutta puheeksi ottamiseen• Intoa tutustua myös muiden kuntien toimintamalleihin• Ideoita liikunnan teemapäivien pitämiseksi, esimer-

kiksi kouluilla• Konkreettista tietoa puheeksi ottamisen tueksi, esim.

liikunnan vaikutus eri sairauksien hoidossa ja elämän-tilanteissa, istumisen haitat

• Tietoa liikuntaneuvonnasta ja liikuntaneuvonnan pal-veluketjusta

• Materiaalia/välineitä liikunnan puheeksi ottamiseen (esim. liikuntakortti, liikuntaresepti, verkkosivut)

• Vinkkejä kysymysten asetteluun ja asiakkaan kuun-teluun

• Keinoja herättää asiakkaan sisäinen motivaatio, vink-kejä motivoivaan haastatteluun

• Vahvistusta jo opittuun tietoon• Ymmärrystä siitä, että asiakkaalle on annettava ”omaa

tilaa” ja aikaa muutokseen

Kuvio 10. Liikunta osana elintapaohjausta – liikunta puheeksi -koulutuspäivien osallistujien toimenkuva (n=626).

Äitiys-, perhe- tai lastenneuvola

Koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto

Aikuisneuvola tai aikuisvastaanotto

Terveydenhoitaja, muut

Opiskelijat

Työterveys

Avoterveydenhuolto

Ei terveydenhoitaja

21 %

28 %

25 %

4 %

4 %

2 %

11 %

2 %

37

Osallistujat kirjasivat koulutuspäivässä saatujen tietojen ja ideoiden hyödyntämisen arkityössään seuraavasti:

• Päivittäisissä asiakaskontakteissa ja terveys-tapaamisissa liikunnan hyödyt enemmän puheeksi

• Asiakkaiden ohjaaminen liikuntaneuvontaan ja/tai paikallisiin liikuntapalveluihin

• Uuden tiedon hyödyntäminen opiskelussa sekä opetuksessa

• Uuden tiedon jakaminen omaan yksikköön/työyhteisöön

• Uusien työkalujen hyödyntäminen, kuten Liikuntaa lääkkeeksi -sivusto, motivoivan keskustelun keinot, liikunta materiaali (esim. KKI-materiaali), aktiivisuusmittarit

• Käytännön harjoitusten hyödyntäminen sekä asiakkaiden kanssa että omassa arjessa

• Oman liikunta-aktiivisuuden tarkastelu ja *liikunnan ilon välittäminen asiakkaille

• Jo olemassa olevien palveluketjujen kehittäminen ja uusien hahmotteleminen

• Yhteistyökumppaneiden hyödyntäminen

Koulutuspäivien käytännön järjestelyistä vastasivat Liikunnan aluejärjestöt ja paikallinen Terveydenhoitaja-yhdistys yhdessä KKI-ohjelman kanssa. Käytännön toi-mintatavat sovittiin paikkakuntakohtaisesti hyödyntäen aluejärjestön kokemusta tapahtumien järjestämisessä.

6.3.11 Elintapaohjauksen kärkihankeKKI oli mukana ministeri Juha Rehulan (STM) kool-le kutsumassa asiantuntijaryhmässä, jossa pohdittiin lii-kunta- ja elintapaneuvonnan kehittämistä. Tapaamisia oli vuonna 2016 kolme. Loppuvuonna 2016 UKK-instituutti (valtakunnallisina kumppaneinaan Diabetesliitto, Mielenterveyden keskusliitto ja KKI-ohjelma sekä 10 sai-raanhoitopiiriä) sai rahoituspäätöksen VESOTE-hankkeen (2017–2018) käynnistämiseksi. KKI-ohjelman kenttäpääl-likkö siirtyi vuodenvaihteessa 2016–2017 projektipäällikök-si VESOTE-hankkeeseen.

6.3.12 Tapahtumat ja messutKKI-ohjelman liikuntaneuvonnan toimenpiteet olivat esillä Terveydenhoitajapäivillä, Oulun KKI-Päivillä, M/S SOSTE -risteilyllä, Diabetesmessuilla, UKK-instituutin Terveysliikuntapäivillä, Farmasian Päivillä, verkostotapaa-misissa sekä verkoston kumppaneiden järjestämillä messuil-la, tapahtumissa, koulutus- ja hanketilaisuuksissa. Lisäksi

KKI:n liikuntaneuvonnan toimenpiteet olivat esillä KKI:n Matka hyvään kuntoon -kiertueella. Terveydenhoitajien Liikunta osana elintapaohjausta -koulutuskiertue esitel-tiin posterin muodossa KKI:n toimesta HEPA-kongressissa 28.–30.9.2016 Belfastissa, Pohjois-Irlannissa.

6.3.13 Liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteetLiikuntaneuvonnan palveluketjun sisällön kehittäminen, johon KKI:n ja verkoston toimenpiteet tähtäävät seuraa-vinakin vuosina, on jatkossakin ajankohtaista linkittyen vahvasti sote-uudistukseen.

3118152235502630

sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen työryhmän tapaamista

KKI:n tukemaa liikuntaneuvonnan hanketta

terveydenhoitajien Liikunta puheeksi -koulutusta

Liikunnan palveluketju vahvaksi -koulutus

Liikkujan Apteekki -koulutusta (Liikunnan aluejärjestöt)

liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumin kokousta

liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumin kokousta

liikuntaneuvonnan hankekokousta

uusien kuntien liikuntaneuvontaan liittyvää yhteydenottoa

liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan esitystä

liikuntaneuvontaan liittyvää kohtaamista tai tapahtumaa

KKI:n liikuntaneuvonnan toimenpiteet 2016 lukuina

39

7 Toimintakykyä työelämään

Muutokset toimintakyvyssä ja terveydessä heijastuvat työ-kykyyn – terveyden heikkeneminen luo uhan työkyvylle. Suomalaisten työuria lyhentävät erityisesti tuki- ja liikun-taelinvaivat, mielenterveyden ongelmat sekä sydän- ja veri-suonisairaudet. Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan edistää ja ylläpitää sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista toimintakykyä ja säilyttää työkyky pitkälle eläkevuosiin asti.

Toimintakykyä työelämään on KKI-ohjelman painopiste-alue, joka edistää fyysistä aktiivisuutta sekä terveyttä ja työ-kykyä tukevien mallien kehittämistä ja levittämistä työelä-män toimintakulttuurissa ja työyhteisöissä. Toimenpiteiden tavoitteena on kannustaa sekä työyhteisöjä että yksilöitä huomioimaan fyysisen kunnon ja terveellisten elintapojen merkitys työkyvylle. Näillä toimenpiteillä on konkreetti-sesti vastattu TEHYLI-toimenpideohjelman sisältöihin sekä KKI-ohjelman Työelämä 2020 -hankkeelle tekemiin lupauksiin.

Tavoitteiden toteutumiseksi KKI levittää hyviä toimin-tamalleja ja tuottaa työikäisille suunnattuja helposti hyö-dynnettäviä kampanjoita ja matalan kynnyksen palveluita. Työyhteisöt voivat myös hakea KKI-ohjelmalta taloudel-lista tukea toimintaan, jolla edistetään työkykyä ja hyvin-vointia liikunnan keinoin.

Työyhteisöille suunnattuja KKI-kehittämishankkeita oli vuoden aikana käynnissä seitsemän, joista uutena alkoi kolme hanketta. Vuoden aikana startanneita hankkeita olivat Liikettä Lahden yrittäjille (Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu), Anna palaa – Liikuta itseäsi (Etelä-Karjalan so-siaali- ja terveyspiiri, Eksote) sekä Kestävä työmatkaliiken-ne työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta (Mobinet Oy). Kaksi ensin mainittua hanketta jatkunevat myös vuonna 2017, Mobinet Oy:n koordinoima hanke oli yksivuotinen.

7.1 Porraspäivät

Porraspäivät on työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on herätellä pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Kampanjaviikkoa vie-tetään vuosittain marraskuussa. Vuonna 2016 Porraspäivät olivat 7.–13. marraskuuta.

Kampanjaan ilmoittautuminen tapahtui verkkosivuil-la www.porraspaivat.fi olevalla ilmoittautumislomak-keella. Verkkosivuilla oli ladattavissa maksutta kaikki kampanjan materiaali, kuten julisteet ja kannusteteks-tit portaisiin, verkkobannerit ja sisäiset tiedotetekstit. Kannustemateriaalit ja tiedotetekstit olivat saatavilla suo-meksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kampanjalla on myös oma Facebook-sivu osoitteessa www.facebook.com/porraspaivat.

Vuonna 2016 kampanjaan osallistui 466 työyhteisöä ym-päri Suomea. Mukana oli sekä pieniä yrityksiä että tuhan-sia henkilöitä työllistäviä suuryrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita. Lisäksi kampanjaan ilmoittautui noin 300 yksityishenkilöä.

Kampanja innoitti työyhteisöjä innovatiivisiin ideoihin ja toteutuksiin. Kampanja sai runsaasti huomiota myös sosi-aalisen median kanavissa, joissa jaettiin kokemuksia, ideoita ja kuvia Porraspäivien toteutuksesta aihetunnisteella #por-raspäivät. Kampanjaan ideoitiin myös Instagram-kuvakisa, jossa osallistujia pyydettiin julkaisemaan omia porraskuvi-aan aihetunnisteella #askelterveyteen. Kuvakisaan osallistui-kin yli sata Instagram-käyttäjää. Kuvakisaan osallistuneiden kesken arvottiin Smartumin lahjoittamia tuotepalkintoja.

Smartum Oy:n rooli Porraspäivien keskeisenä viestinnälli-senä kumppanina oli merkittävä. Smartumin kautta tieto kampanjasta levisi yli 20 000 työyhteisöön uutiskirjeiden ja esitteiden välityksellä.

Lisätietoja kampanjan viestinnästä ja markkinoinnista lu-vussa 13.

40

7.1.1 OsallistujakyselyPorraspäivien jälkeisellä viikolla lähetettiin osallistujaky-sely noin 400:lle kampanjaan osallistuneelle työyhteisölle ja kyselyyn vastasi 208 henkilöä. Osallistujakyselyn kautta haluttiin kartoittaa Porraspäivien tavoittavuutta, viestintää ja materiaalien käyttöä työyhteisöissä. Osallistujakysely to-teutettiin ensimmäistä kertaa.

Kyselyn mukaan noin puolet osallistuneista olivat olleet mukana Porraspäivissä aikaisemmin ja toinen puolikas oli ensikertalaisia. Osallistuneista työyhteisöistä valtaosa oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Suurin osa osallistuneista sai tiedon Porraspäivistä säh-köpostitse, Porraspäivien verkkosivuilta tai uutiskirjeestä. Myös Porraspäivien radiomainos tavoitti kuuntelijoita laa-jalti. Materiaaleista selkeästi suosituimpia olivat kannusteet ja julisteet. Myös valmiita tiedotteita hyödynnettiin ahke-rasti introissa, sähköposteissa ja verkkosivuilla joko valmii-na tai omaan tyyliin räätälöityinä.

Osallistujakyselyn avulla haluttiin myös selvittää, millais-ta työhyvinvoinnin toimintaa työyhteisöissä järjestettiin Porraspäivien yhteydessä sekä millaista työhyvinvointia edistävä toiminta yrityksissä yleisestikin on.

Erilaisten kampanjaviikon tempausten ideointiin oli tartut-tu. Työyhteisöissä järjestettiin muun muassa askelseuran-taa, haastekisoja, taukojumppaa, kävelykokouksia, liikun-taneuvontaa ja työhyvinvoinnin eri aihepiirejä käsitteleviä luentoja. Osallistujakyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että Porraspäivien kaltaiset kampanjat saavat yksilöt kiinnittämään enemmän huomiota omaan aktiivisuuteen ja hyvinvointiin työssä, mutta myös vapaa-ajalla.

Vastauksissa näkyi monipuolisia esimerkkejä siitä, millaista työhyvinvointia edistävää toimintaa työyhteisöissä järjeste-tään ympäri vuoden. Esille nousivat erityisesti tyhy-päivät sekä erilaiset liikuntaan, arjen aktiivisuuteen ja elämänta-poihin liittyvät kampanjat, haasteet ja tempaukset.

7.2 Yhteistyöverkostot ja -kumppanit

7.2.1 Työelämä 2020 -hankeTyöelämä 2020 -hanke (TE2020) jatkaa toimintaa edis-tääkseen työelämästrategian toteutumista. Verkostohanke kokoaa eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä yhteen, jotta työpaikat löytäisivät tarvitsemansa tuen ja palvelut entistä helpommin.

KKI on yksi hankkeen toimijakumppaneista ja tuo osaa-mista ja kumppanuutta verkostoon sekä työpaikoille työhy-vinvointi- ja terveysosioon. TE2020 on vakiintunut KKI:n keskeiseksi viestintäkumppaniksi työyhteisöverkostoissa. Viestinnän kärkinä ovat olleet Matka hyvän kuntoon -kam-panja, Porraspäivät ja KKI-hanketuki työyhteisöille.

7.2.2 Liikunnan aluejärjestöt/ELY-alueverkostotLiikunnan aluejärjestöt ovat keskeisessä roolissa KKI:n toimenpiteiden alueellisessa toteutuksessa. Matka hyvään kuntoon -kiertue (2016–2017) toteutetaan yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Useilla alueilla yhteis-työkumppanina on ollut alueen ELY-verkosto. Lue lisää luvusta 8.2.

7.2.3 Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä (Tykeli) -verkostoYksi osa työyhteisöille suunnattuja toimenpiteitä on työ-matkaliikunnan edistäminen. Keskeisen yhteistyöverkos-ton ovat muodostaneet Tykeli-hankkeessa mukana olleet tahot. Hankkeen päätteeksi järjestettiin päätösseminaari helmikuussa 2016 Helsingissä. Fiksusti töihin -seminaa-rissa esiteltiin työmatkaliikunnan hyviä käytäntöjä ja toi-mintamalleja. Seminaarin toteutuksesta vastasivat Motiva, Liikennevirasto, Liikenneturva, Helsingin seudun liikenne (HSL) ja KKI-ohjelma. Verkosto ylläpitää myös työnanta-jille suunnattua Fiksusti töihin -verkkosivustoa.

7.2.4 KunTeko – kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaKunTeko on KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopi-jajärjestöjen JUKOn, KoHon ja Kunta-alan unionin yhtei-nen valtakunnallinen hanke. Ohjelma tarjoaa kuntaorga-nisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. KKI vastaa KunTekossa Toimintakykyä työelä-mään -oppimisverkostosta. KKI välittää verkostolle ajan-kohtaista tietoa työikäisten fyysistä aktiivisuutta ja ter-veellisiä elintapoja lisäävistä keinoista sekä KKI-ohjelman

41

tarjoamista tukimuodoista. Vuonna 2016 kuntia aktivoitiin hyödyntämään erityisesti Matka hyvään kuntoon -kam-panjan tapahtumia. Pääviestintäkanavina olivat sosiaalinen media ja KKI:n sähköinen uutiskirje Sähkö-Kipinät.

7.2.5 Liikkujan polku -verkostoValo ry:n koordinoima Liikkujan polku -verkosto on kaikille toimijoille avoin verkosto. Verkoston järjestämiä avoimia tilaisuuksia on kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi eri teemaryhmät järjestävät omia tilaisuuksiaan. Verkostolla on tiivis yhteys käynnissä oleviin eri-ikäisten liikkumista edistäviin ohjelmiin. KKI on mukana verkoston kahdessa teemaryhmässä; viestintä ja työyhteisöt.

Työyhteisöt-teemaryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Ryhmä tutustui muun muassa poliisien fyysi-sen toimintakyvyn arviointiin ja kuntotestauskäytäntöihin ja oli mukana Metropolian opiskelijoiden innovointityö-pajassa, jossa teemana oli fyysistä aktiivisuutta tukeva tu-levaisuuden työpaikka.

KKI on toiminut yhdessä Valo ry:n kanssa työyhteisöt-teemaryhmän kuljettajana vuosina 2014–2016.

7.2.6 TyöturvallisuuskeskusTyöturvallisuuskeskus (TTK) edistää työmarkkinajärjestö-jen sekä työyhteisöjen yhteistyötä, tuottaa ja välittää työyh-teisöjen kehittämisessä tarvittavaa tietoa, järjestää koulu-tuksia ja tuottaa kehitys- ja tietopalveluita. TTK ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä ja osallistuu yhteistyöhön alalla toimivien yhteisöjen kanssa.

TTK on myös vakiintunut KKI:n keskeiseksi viestinnälli-seksi yhteistyökumppaniksi työelämäkontekstissa. KKI on myös tuottanut sisältöä TTK:n Työhyvinvoinnin sparraus-tunneille, jotka ovat työyhteisöille suunnattuja maksutto-mia webinaareja. Vuoden lopulla valmisteltiin tammikuun 2017 Fyysinen kunto ja työkyky -webinaaria, jonka sisäl-löstä KKI tulee vastaamaan.

7.2.7 AmmattiliitotYhteistyö ammattiliittojen kanssa on ollut yksi tapa verkos-toitua työelämätoimijoiden kanssa. Tavoitteena on lisätä liikunnan ja terveellisten elintapojen hyvinvointivaikutus-ten huomioimista liitto- sekä paikallistasolla ja edelleen lii-ton jäsenten edustamissa työyhteisöissä. Ammattiliittojen kautta tavoitetaan esimerkiksi työpaikkojen luottamus- ja

työsuojeluhenkilöitä, jotka ovat avainasemassa tuomassa henkilöstön ääntä kuuluviin työyhteisön kehittämistoimen-piteitä suunniteltaessa.

Ammattiliittojen kanssa tehty yhteistyö on ollut pääsään-töisesti koulutukseen ja viestintään liittyvää yhteistyötä. Suosittu yhteistyömuoto on ollut Kehon kuntoindeksi -testien ja palauteluentojen toteutus liiton järjestämässä koulutus- tai hyvinvointipäivässä. Vuonna 2016 KKI oli mukana toukokuussa Metalliliiton työympäristöseminaa-rissa Murikka-opistolla Terälahdella.

Uusia yhteistyökumppanuuksia olivat oli Maa- ja metsäta-loustuottajien Keskusliitto MTK sekä Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. KKI oli mukana liiton MTK:n Pirkanmaan ja Hämeen piirien järjestämässä maatalous-yrittäjien hyvinvointipäivässä marraskuussa Ikaalisissa. KKI vastasi hyvinvointipäivään sisältyneistä Kehon kuntoindek-si -testeistä ja palauteluennosta. AKT:n kanssa käynnistyi yhteistyö, jonka avaukseksi suunniteltiin syksyllä 2017 to-teutettavat kuljetusalan ammattilaisille suunnatut huolto-asematapahtumat.

Uudenlaisen avauksen ammattiliittojen suuntaan tar-josi Liikenneviraston kanssa yhteisesti rahoitettu KKI-kehittämishanke, jossa selvitettiin työmarkkinajärjestöjen roolia työmatkaliikkumisen ohjaukseen liittyvissä asioissa. Liikkumisen ohjauksella työnantaja kannustaa työnteki-jöitä tekemään kulkutapavalintoja, jotka lisäävät terveyt-tä edistävää työmatkaliikuntaa, pienentävät organisaation hiilijalanjälkeä ja tuottavat kustannussäästöjä. Näistä kul-kutavoista puhutaan myös kestävänä tai viisaana liikkumi-sena. Hankkeesta vastasi Mobinet Oy. Hankkeessa kuvat-tiin nykytilanne tapausesimerkein ja pyrittiin löytämään työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti hyväksymiä toimintatapoja kestävän työmatkaliikkumisen edistämi-seksi. Yhtenä teemana oli työmatkaliikunnan edistäminen. Mukana oli kaikki viisi keskusjärjestöä sekä viisi työantaji-en ja viisi työntekijöiden jäsenjärjestöä. Hankkeessa tehty Kestävä työmatkaliikenne työmarkkinajärjestöjen näkökul-masta -selvitys on julkaistu Liikenneviraston julkaisusar-jassa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2017).

42

[Koko sivun kuvana voisi käyttää kuvaa MHK_Mikkeli_2016_Jiri_Halttunen.jpg]

43

Matka hyvään kuntoon -kampanja kannustaa työikäisiä kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa ja työyh-teisöjä huomioimaan fyysisen kunnon merkitys työkykyä edistävänä avaintekijänä. Kampanjan sisällöt suunnattiin kohderyhmien ja tavoitteiden mukaisesti sisältäen muun muassa johdolle ja esimiehille suunnatut Tulosta kohti -tilaisuudet sekä työikäisille ja työyhteisöille suunnatun Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen. Matka hyvään kuntoon -kampanja on tuonut esille fyysisen aktiivisuuden mer-kityksen työkyvyn kannalta valtakunnalli-sen konkreettisen toiminnan ja eri kohde-

ryhmille suunnatun viestinnän avulla. Kampanjan sisältöjä pilotoitiin syksyllä 2015 Kuusamossa onnistuneesti, minkä jälkeen kampanja suunniteltiin vuosille 2016–2017 katta-maan toiminnallaan tasavertaisesti kaikki Manner-Suomen maakunnat. Kampanjan toteutuksesta vastaa Kunnossa kai-ken ikää (KKI) -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

SuomiMies seikkailee -kampanja on kiinteä osa Matka hyvään kuntoon -kokonaisuutta. Viimeisen kymmenen vuoden ajan fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen on ollut yksi KKI-ohjelman painopisteistä.

8 Matka hyvään kuntoon -kampanja

Kohderyhmä Tavoitteet Toimenpiteet

Valtakunnalliset ja alueelliset yhteis-työkumppanit

1. Valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyöverkoston luominen

2. Työpaikkojen (johto, esimiehet) tavoittaminen ja sitouttaminen

3. Osallistuminen MHK-kampanjaan omalla toiminnallaan

1. Yhteistyöneuvottelut valtakunnal-listen kumppaneiden kanssa sekä alueellisten kumppaneiden kanssa

2. Tulosta kohti -tilaisuuksien toteutus

Johto ja esimiehet Työyhteisöt kiinnittävät huomiota fyysisen aktiivisuuden merkitykseen työkykyä edistävänä avaintekijänä

1. Tulosta kohti -tilaisuudet

2. MHK-kampanjan tarjonnan hyödyntäminen

• rekan palvelut• työyhteisöraportit

Terveytensä kannalta vähän liikkuva henkilöstö

Fyysisen työkyvyn edistäminen ja ylläpito

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Yksinyrittäjät Yksinyrittäjän oman hyvinvoinnin tukeminen

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Yrittäjän raportti kuntotestituloksista

Työikäiset miehet Kiinnostuksen herättäminen omia elin-tapoja kohtaan

SuomiMies seikkailee / Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Taulukko 5. Kampanjan kohderyhmät, tavoitteet ja toimenpiteet.

44

8.1 Tavoitteet ja toimenpiteet kohderyhmittäin

Kampanjan viestinnän tavoitteena oli, että viestit leviävät kohderyhmille verkoston sekä useiden kanavien kautta ja kiinnostavat ja kannustavat kiinnittämään huomiota fyy-siseen aktiivisuuteen. Viestintä kohdennettiin 1. työikäiselle väestölle,2. johdolle, esimiehille ja yrittäjille,3. medialle sekä4. kampanjan kumppaneille ja KKI-ohjelman sidos-

ryhmille.

Viestinnässä erotettiin rekkakiertueen ja Tulosta kohti -ti-laisuuksien viestinnän kieli niin materiaaleissa, mainonnas-sa kuin verkkosivuilla. Tulosta kohti -viestinnässä puhutel-tiin johtoa, esimiehiä ja yrittäjiä, jolloin ydinviestinä oli, että fyysinen aktiivisuus / hyvä kunto pitää yllä työkykyä, joka on tuottavuuden kivijalka.

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue oli suunnattu työyh-teisöille ja kaikille työikäisille. Ydinviestinä oli ”Lisää vir-taa ja hyvinvointia – hyvä kunto lisää hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.”

Viestinnän tyyli oli kannustavaa, innostavaa, positiivista ja asiantuntijuuteen nojautuvaa. Viestinnässä pidettiin asiat helposti ymmärrettävinä antamalla konkreettisia esimerk-kejä ja ohjeita.

Visuaalinen ilme viesti helposti lähestyttävyyttä, maanlä-heisyyttä, positiivisuutta, kannustavuutta, energisyyttä ja asiantuntijuutta. Kampanjan visuaalisen ilmeen suunnitteli mainostoimisto Mediataivas Oy.

Matka hyvään kuntoon -kampanjaa tukivat useat KKI-ohjel-man ja muut ajankohtaiset kampanjat, viestit ja teemat, kuten • istumisen vähentäminen,• arkiliikunnan lisääminen,• kestävän liikkumisen lisääminen,• Porraspäivät: KKI-ohjelman työyhteisökampanja,• SuomiMies seikkailee: fyysisesti huonokuntoisille mie-

hille suunnattu kampanja,• fiksustitoihin.fi: Motivan, HSL:n, Liikenneturvan,

Liikenneviraston, Trafin ja KKI-ohjelman yhteinen sivusto työmatkaliikkumisesta,

• Henkilöstöliikunnan sähköinen työkirja: Valo ry:n työkalu työyhteisöille sekä

• Aktiivisempi Arki -työpaja: Valo ry:n työkalu työyh-teisöille.

8.2 Yhteistyötahot ja -tavat

Matka hyvään kuntoon -kampanjassa yhteistyöverkoston rooli on keskeinen. Yhteistyökumppanit toivat painoar-voa sanomalle fyysisen kunnon merkityksestä työkykyyn. Vahvuutta verkostoon toi myös se, että yhteistyökumppa-neilla oli mahdollisuus tavoittaa omien kanaviensa kautta kohderyhmää. Pääyhteistyökumppanit olivat eläkevakuu-tusyhtiöt Etera, Elo, Mela, Keva sekä Suomen Yrittäjät, Työelämä 2020 -hanke, Smartum ja Liikunnan aluejärjestöt.

Tulosta kohti -tilaisuuksien järjestämiseksi koottiin kau-punkikohtaisesti paikallisten ja alueellisten yhteistyökump-paneiden verkostoa yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa.

8.3 Tulosta kohti -tilaisuudet

Tulosta kohti -tilaisuuksien ytimenä on kytkeä strategisen hyvinvoinnin johtaminen tuottavuuteen. Kun hyvinvoin-nin johtaminen kuuluu työpaikan normaaliin toimintaan, se on myös osa johtavassa asemassa tai esimiesasemassa ole-vien työtä. Tällöin henkilöstötuottavuus kasvaa ja syntyy ta-loudellisia tuloksia. Tuloksen ja tuottavuuden kytkeminen tuo lisäpontta työhyvinvoinnin huomioimiseen.

Terveellisten elintapojen edistäminen on hyvinvoinnin joh-tamisen kokonaisuudessa jäänyt lähes huomiotta, kun taas johtamisen kehittäminen kouluttautumalla kiinnostaa.

Ydinviestit johtajille ja esimiehille ovat:

• Miten lisään tuottavuutta jopa tuhansia euroja työn-tekijää kohden

• Eniten tuottavuuteen vaikuttavat tekijät• Miten saavutan tavoitteet• Fyysisen kunnon ja työkyvyn yhteydet

Tilaisuuksien ohjelmarunko

AvausElinkeinoyhtiö / yrittäjäyhdistys

Tulosta kohti (60 min)Nina Brandenburg ja Tarja Kostiainen, työhyvinvoinnin asiantuntijat, Afectar Oy

Matka hyvää kuntoon -kiertue työhyvinvoinnin tukena (20 min)Miia Malvela, KKI-ohjelma ja Liikunnan aluejärjestö

45

PäätösElinkeinoyhtiö / yrittäjäyhdistys

Kehon kuntoindeksi -testitLiikunnan aluejärjestö

Vuonna 2016 Tulosta kohti -tilaisuuksia toteutettiin kaik-kiaan kymmenen. Osallistujat olivat pääosin julkisen ja yk-sityisen sektorin esimiehiä sekä yksinyrittäjiä eli tavoiteltua kohderyhmää. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 380 henkilöä ja osallistujamäärä vaihteli 15 ja 70 välillä tilai-suutta kohden.

Tulosta kohti -tilaisuudet 20162.3.2016 Kajaani

11.3.2016 Mikkeli

12.4.2016 Joensuu

19.4.2016 Turku, Creative Business Camp

26.4.2016 Oulu

3.5.2016 Lahti

11.5.2016 Rovaniemi

30.5.2016 Kotka, TE2020 Työelämän kehittämispäivät

1.6.2016 HUS, Helsinki

10.11.2016 Kouvola

Tilaisuuksia toteutettiin yhteistyössä elinkeinoyhtiöi-den, yrittäjäjärjestöjen ja -yhdistysten maakuntaliitto-jen, kaupunkien sekä Liikunnan aluejärjestöjen kans-sa. Yhteistyökumppanit olivat kaupunkikohtaisia. Neuvoteltaessa alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa Tulosta kohti -tilaisuuksien järjestämisestä havaittiin, että fyysisen kunnon merkitys työkyvyn kannalta ei ole kai-kille ajankohtainen tai kiinnostava asia. Toimijoiden mie-lenkiinnon ohella heidän resurssinsa lähteä yhteistyöhön vaihtelivat erittäin paljon. Lisäksi alueellisten työelä-mäkumppaneiden oli välillä vaikea tavoittaa työpaikkoja ja niiden johtoa ja esimiehiä tilaisuuksiin. Savonlinnan, Lappeenrannan ja Porin Tulosta kohti -tilaisuudet jouduttiin perumaan osal-listujamäärän vähäisyyden vuoksi.

8.4 Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue oli suunnattu työ-yhteisöille ja kaikille työikäisille. Kiertueella SuomiMies seikkailee -teemalle oli varattu omat päivänsä, jolloin tes-tirekka oli tarkoitettu ensisijaisesti miehille.

Rekkakiertuetapahtumista sai opastusta terveyttä edistä-vään liikuntaan, terveellisiin ravitsemustottumuksiin, työ-matkaliikuntaan sekä työpäivän aikaiseen fyysiseen aktii-visuuteen. Käynti rekassa oli mahdollista toteuttaa osana työpäivää. Käytössä oli ajanvarausjärjestelmä, jonka kautta niin yksittäiset osallistujat kuin työyhteisöt pystyivät vara-maan itselleen sopivan ajan kuntotestaukseen.

Kampanjalle haettiin medianäkyvyyttä erityisesti kiertueta-pahtumien kautta. Tiedottaminen ajoittui voimakkaimmin rekkakiertueen yhteyteen. Tiedottamisessa nivottiin yhteen sekä Matka hyvään kuntoon -kampanjan että SuomiMies seikkailee -kampanjan viestit.

Rekkakiertueesta tiedotettiin valtakunnallisille, maakunnal-lisille ja paikallisille yleismedioille, ammatti- ja aikakausme-diolle sekä KKI-ohjelman yhteistyökumppaneille ja sidos-ryhmille. Kustakin rekkakiertuetapahtumasta tiedotettiin erikseen kyseisen paikkakunnan medioille. KKI-ohjelma laati alueelliset tiedotteet yhteistyössä Liikunnan aluejärjes-töjen kanssa. Tiedotteiden lisäksi medialle laadittiin käyt-tövalmis ennakkojuttu kiertueesta ja sen aiheista.

ma 19.9. klo 10–18 Hollola, tori ti 20.9. klo 9–18 Lahti, torike 21.9. klo 9–19 Lahti, satamatorito 22.9. klo 9–18 Lahti, satamatoripe 23.9. klo 9–17 Heinola, tori

Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa• Kehon kuntoindeksi -testit rekassa• Testien kesto vain 20 minuuttia• Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen• Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille

Tapahtumat järjestävät Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry yhteistyökumppaneineen.

-tunnuksella merkitty tapahtuma on SuomiMies seikkailee -päivä, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille.

matkahyvaankuntoon.fi

kiertue 2016

LIIKUNTA JA URHEILUPä i j ä t- Hämeen

Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi


46

Kampanjan mainonta kohdistui erityisesti rekkakiertueelle sisältäen maksullista mainontaa verkossa sekä valtakunnalli-sissa ja paikallisissa printtimedioissa. Valtakunnallisen mai-nonnan pääpaino oli erilaisissa ammattimedioissa.

Markkinointia varten laadittiin lyhyt napakka markkinoin-titeksti sekä rekkakiertueesta että Tulosta kohti -tilaisuuk-sista, jotka olivat kampanjan kumppaneiden käytössä.

8.4.1 Rekkakiertueen paikkakunnatMatka hyvään kuntoon -rekka pysähtyi 40 tapahtumapäi-vänä eri puolilla maata. Lisäksi Matka hyvään kuntoon -bussi oli liikkeellä 15 päivän ajan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Näin ollen pysähdyspäiviä oli vuon-na 2016 kaikkiaan 55.

Rekkakiertueen paikkakunnat 2016ma 22.8. Kemi, tori *

ti 23.8. Rovaniemi, Kauppatori

ke 24.8. Oulu, Raksilan uimahalli

to 25.8. Oulu, Raksilan uimahalli

pe 26.8. Kajaani, Kauppatori

ma 29.8. Helsinki, Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari *

ti 30.8. Vantaa, Myyrmäen urheilutalo

ke 31.8. Helsinki, Töölön Kisahalli

to 1.9. Vantaa, Tikkurilan tori

pe 2.9. Espoo, Espoon Asematori

ma 5.9. Outokumpu, Outokummun teollisuuskylä

ti 6.9. Joensuu, Tiedepuisto

ke 7.9. Joensuu, uimahallin edessä oleva pysäköintialue

to 8.9. Joensuu, Sininen virta

pe 9.9. Joensuu, Sininen virta *

ma 12.9. Savonlinna, Kauppatori

ti 13.9. Mikkeli, Graanin kauppakeskuksen piha

ke 14.9. Mikkeli, Mikkelin ammattikorkeakoulun piha

to 15.9. Mikkeli, tori

pe 16.9. Pieksämäki, VR:n konepajan piha *

ma 19.9. Hollola, tori *

ti 20.9. Lahti, Lahen tori

ke 21.9. Lahti, Satamatori

to 22.9. Lahti, Satamatori

pe 23.9. Heinola, tori

ma 26.9. Nivala, Liikuntakeskus Uikko *

ti 27.9. Kokkola, Kauppatori

ke 28.9. Ylivieska, liikuntakeskus

to 29.9. Pietarsaari, Malmin sairaalan piha

pe 30.9. Kannus, Liikuntakeskus KitinVapari

ma 3.10. Raisio, Kirjastotalo

ti 4.10. Turku, Logomo

ke 5.10. Turku, Varvintori

to 6.10. Turku, Kupittaan urheiluhalli

pe 7.10. Uusikaupunki, Kauppatori *

ma 10.10.Pori, uimahalli

ti 11.10. Pori, uimahalli

ke 12.10. Pori, uimahalli

to 13.10. Harjavalta, liikunta- ja uimahalli

pe 14.10. Rauma, jäähalli *

Tähdellä * merkityt tapahtumat olivat SuomiMies seikkailee

-päiviä.

8.4.2 Rennosti arkivaatteissaRekan lämpimissä sisätiloissa toteutettiin Kehon kuntoin-deksi -testit tavallisissa vaatteissa, hikoilematta ja hengäs-tymättä noin 20 minuutissa. Mittaukset käsittävät pu-ristusvoimamittauksen, kehonkoostumusmittauksen, vyötärönympäryksen mittauksen sekä kestävyyskunnon arvioinnin Polar-kuntotestin avulla. Mittausten yhteenve-to, Kehon kuntoindeksi, kertoo fyysisen kunnon kokonais-arvion. Kehon kuntoindeksin asteikko on viisiportainen: alle -3 hälyttävä, -3 –-1 huolestuttava, -1–1 ok, 1–3 hyvä, yli 3 erinomainen.

Esitietolomakkeessa, jonka osallistujat täyttävät ennen mit-tauksia, pyydetään kuntotestien esitietojen lisäksi työssä-käyviä arvioimaan senhetkinen työkyky (0–10) sekä uu-pumus (1–5). Työkyvyn itsearvion on osoitettu olevan luotettava työkyvyn ennuste. Henkilöt, jotka arvioivat työkykynsä välttäväksi tai huonoksi, ovat vaarassa menet-tää työkykynsä lähivuosina. Itse arvioitu uupumus kertoo työpäivän kuormittavuudesta ja siitä palautumisesta.

Matka hyvään kuntoon -rekassa työskenteli päivittäin noin 25 henkilöä: Liikunnan aluejärjestöjen henkilöstöä, liikun-taja terveysalan opiskelijoita mittaajina, KKI-ohjelman henkilöstöä sekä rekan kuljettaja. Liikunnan aluejärjestöt kouluttivat alueellisesti vaihtuvan testaushenkilökunnan ennakkoon. Oppilaitosten myönteinen suhtautuminen mahdollisti sen, että noin 500 opiskelijaa sai työharjoitte-lupäivän rekkakiertueella ja tuntumaa asiakastyöhön sekä valtakunnallisen kampanjan toteutukseen.

47

8.4.3 Kyllä kiinnostaaVilkkain testipäivä oli Lahden satamassa 21.9. Päivän ai-kana testeissä kävi kaikkiaan 706 asiakasta. Tiedusteltaessa asiakaspalautteessa osallistujilta, miksi he päättivät tulla ta-pahtumaan, tyypillisimmät vastaukset olivat 1) saadakseni tietoa omasta kunnostani ja 2) haluan parantaa kuntoani ja lisätä hyvinvointiani (kuvio 11).

8.4.4 Hyvä fyysinen kunto tukee työkykyäSuomiMies seikkailee -rekkakiertueella 2013–2014 saatiin ensimmäisen kerran tulos, että fyysinen kunto on vahvasti yhteydessä työkykyyn. Nyt Matka hyvään kuntoon -rekka-kiertueen 2016 havainto oli sama. Mukana oli nyt miesten tulosten ohella myös naisten tulokset.

Keskeiset tulokset kertoivat fyysisestä kunnosta ja sen yhtey destä työkykyyn ja koettuun uupumukseen. Oman kuntonsa rekassa testautti kaikkiaan 14 706 osallistujaa, joista työikäisiä oli 11 186. Kehon kuntoindeksin perusteella kahden kolmasosan työikäisistä tulos oli luokissa hälyttävä, huolestuttava tai ok (alle -3–1). Tämä tarkoittaa sitä, että nämä henkilöt hyötyisivät liikunnan lisäämisestä ja ruokai-lutottumusten kohentamisesta.

Työkyky- ja uupumuskyselyn täytti 8 673 työssäkäyvää (nai-sia 62 % ja miehiä 38 %). Puolet työssäkäyvistä naisista ja

40 prosenttiä miehistä koki työpäivän jälkeen kohtuutonta uupumusta usein tai silloin tällöin. Naisista 21 prosenttia ja miehistä 23 prosenttia arvioi työkykynsä huonoksi tai välttäväksi. Fyysisesti hyväkuntoiset (Kehon kuntoindeksi >1) arvioivat työkykynsä paremmaksi ja työpäivän jälkeisen kohtuuttoman uupumuksen vähäisemmäksi kuin fyysisesti huonokuntoiset (Kehon kuntoindeksi <-1).

8.4.5 Asiakkaat suosittelisivat ystävilleenkinAsiakkaista 96 prosenttia oli sitä mieltä, että he saivat tes-tien jälkeisestä palautteesta tarvitsemansa tiedon kunnon kohentamiseksi. Asiakaspalautteiden perusteella rekassa kävijät olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja suosittelisivat tapahtumaa ystävilleen (kuvio 12).

8.4.6 Maantien ässäMatka hyvään kuntoon -rekan lisäksi matkaa teki Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Eikka-bussi, jonka tarjonta oli sama kuin rekankin. Bussi on kätevämpi kul-kemaan pienemmillä paikkakunnilla. Bussin toiminnas-ta vastasivat Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Kainuun Liikunta ry ja Lapin Liikunta ry. Viidentoista pysähdyspäivän aikana asiakkaita kävi bussissa kaikkiaan noin 1 200.

Kuvio 11. Osallistumissyyt tapahtumaan (valittavana useita vaihtoehtoja, n= 6 857).

Saadakseni tietoa omasta fyysisestä kunnostani

Haluan parantaa kuntoani ja lisätä hyvinvointiani

Työpaikkani järjesti mahdollisuuden osallistua testeihin työajalla

Tulin tuttavan/ystävän/sukulaisen mukana

Tulin paikalle sattumalta

Muu

Miksiavoin

79 %

43 %

14 %

5 %

7 %

2 %

0 %

Miksi päätit tulla Matka hyvään kuntoon -tapahtumaan?

48

tapahtumaa eri puolilla suomea

työkyky ja uupumus

OSALLISTUJAA

OSALLISTUJALTA (76 % KAIKISTA OSALLISTUJISTA)

Kehon kuntoindeksi

TULOKSET40

7 %4 % 3 %

14 706

11 186

HUONO VÄLTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN

itse arvioitu työkyky

HÄLYTTÄVÄ HUOLESTUTTAVA OOKOO HYVÄ ERINOMAINEN

17 %

42 %30 %

8 %

32 %

35 %

22 %

HUONOKUNTOISILLA MIEHILLÄ

4 x riskityökykynsä ennenaikaiseen menettämiseen

fyysisestä kunnosta johtuen.

HUONOKUNTOISILLA NAISILLA

3 x riski

MELKO HARVOINUSEIN SILLOIN TÄLLÖIN EI JUURI KOSKAAN

itse arvioitu kohtuuton uupumus

50 % naisista kokee kohtuutonta uupumusta työpäivän jälkeen vähintään silloin tällöin.

NAISIA 59,7 %

6 683MIEHIÄ 40,3 %

4 503

NAISIA 62 %

5 375MIEHIÄ 38 %

3 298

5 %

59 %

18 % 18 %

4 %

17 %

65 %

14 %

8 %

32 %

41 %

19 %14 %14 %

36 %36 %

LÄHDE: MATKA HYVÄÄN KUNTOON -REKKAKIERTUEEN 2016 TULOKSET © KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ -OHJELMA

TYÖSSÄKÄYVÄLTÄ 18–64-VUOTIAALTA


8 673

Mitä parempi fyysinen kunto, sitä paremmaksi sekä miehet että naiset arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän kokevat uupumusta.

2/3 testatuista hyötyy liikunnan lisäämisestä ja ruokailutottumusten kohentamisesta.

syksyn 2016 tuloksiaMatka hyvään kuntoon -rekkakiertue

90 %9 %

84 %15 %

72 %25 %

69 %26 %

86 %12 %1 %

1 %4 %

1 %

2 %

Kuvio 12. Asiakkaiden arviot testikokemuksesta Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueelta 2016 (n=6 857).

Täysin eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Täysin samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Testirekassa oli hyvä palvelu

Testit sopivat minulle

Testien avulla sain hyvin tietoa kunnostani

Testeistä saatu palaute oli selkeää

Suosittelisin tapahtumaa ystävilleni

49

8.5 Työyhteisöraportit – tästä se Matka hyvään kuntoon alkaa

Fyysisen kunnon merkitystä työkyvylle oli tarkoituksena tuoda esille maksuttomien yhteenvetoraporttien avulla. Suuremmille työyhteisöille suunnattu Työyhteisöraportti kertoo suunnan käytännön toimille henkilöstön hyvin-voinnin tukemiseksi. Raportti sisältää työyhteisön fyy-sisen kunnon sekä työkyky- ja uupumusarvion tulokset. Yksinyrittäjille suunniteltiin yrittäjän omaa kuntoa arvioiva Yrittäjän raportti.

Työyhteisöraportin lanseeraus myöhästyi syksyn rekkakier-tueen lopulle, eikä raporttia tilannut kuin kymmenkunta työyhteisöä. Yrittäjän raportin toteutus siirrettiin vuodelle 2017. Raporttien tilaaminen tapahtui Matka hyvään kun-toon -verkkosivujen kautta. Raportit olivat osa johdolle ja esimiehille suunnattua sisältöä Tulosta kohti -tilaisuuksien sekä verkkosivujen ohella.

8.6 Kampanjasivut matkahyvaankuntoon.fi

Matka hyvään kuntoon -kampanjalle valmistui omat verk-kosivut alkuvuodesta 2016 osoitteessa matkahyvaankun-toon.fi. Sivusto on tarkoitettu niin henkilöstölle kuin joh-dolle ja yrittäjille.

Pääosa sivuston sisällöstä on suunnattu henkilöstölle. Sivustolla kerrotaan kampanjasta, kiertueista, Kehon kun-toindeksi -testeistä, yhteistyökumppaneista sekä siitä, mitä työntekijä voi itse tehdä oman hyvinvointinsa ja jaksami-sensa parantamiseksi ja tukemiseksi.

Johdolle ja yrittäjille on oma alasi-vunsa, jossa käsitellään työhyvin-voinnin tukemista liiketoiminnan, henkilöstön hyvinvoinnin ja johta-misen näkökulmasta. Työntekijän fyysisen aktiivisuuden tukeminen kulkee kaikessa mukana, mutta osiossa halutaan antaa laajempi näkemys myös johdolle ja esimie-helle siitä, millaisista osista työhy-vinvointi rakentuu ja kuinka sen johtamisen tulee olla systemaat-tista. Sivuston substanssisisällön tuotti Afectar Oy. Lisäksi johdon ja yrittäjien osiossa jaetaan tietoa työ-kaluista työhyvinvoinnin edistämi-seksi fyysisen aktiivisuuden avulla

sekä kerrotaan Kehon kuntoindeksi -testien työyhteisöra-portista ja yrittäjän raportista sekä niiden hyödyntämisestä.

Verkkosivut kytkettiin tiivisti sosiaalisen median kanaviin, kuten Instagramiin, Twitteriin ja Facebookiin aihetunnis-teella #matkallakuntoon. Sivujen ja some-kanavien käyttö on esitelty luvussa 13.

8.7 Tonneja takana, rautaa alla

Vaikka moni saa puuronsa helpommalla.

Valtakunnallista työtä tehtäessä tärkeää on mennä paikan päälle: eri puolelle Suomea ihmisten luokse. KKI on kier-tänyt Suomea niin erilaisten seminaari- ja koulutuskier-tueiden merkeissä kuin SuomiMies seikkailee -rekallakin. Matka hyvään kuntoon -kampanjassa yhdistyivät molem-mat kiertueet: tiedollinen osuus johdolle ja esimiehille sekä toiminnallinen osuus työyhteisöille. KKI teki tutuksi fyy-sisen aktiivisuuden merkitystä työkyvyn kannalta sitout-tamalla yhteistyökumppaneita, tavoittamalla johtoa ja esi-miehiä sekä tarjoamalla konkreettista sisältöä.

Tulosta kohti -tilaisuuksien toteutus jäi osin hieman lai-meaksi, sillä kumppaneilla oli haasteita tavoittaa johtoa, mutta rekan suosio oli todella suuri. Erinomaista antia kampanjassa olivat myös tulokset: asiakkaiden myöntei-nen palaute sekä fyysisen kunnon ja työkyvyn vahva yhteys. Kampanjan toisen vuoden 2017 aikana tullaan kiertämään loput Suomen maakunnista.

51

9 Liikkujan Apteekki -konsepti

Liikkujan Apteekki -konsepti on valtakunnallinen vakiin-tunut apteekkien toimintamalli, jossa oli mukana vuoden 2016 loppuun mennessä 158 apteekkia. Lisäystä vuoteen 2015 oli runsaat 20 apteekkia. Konseptia toteuttaa, kehittää ja arvioi KKI-ohjelma, Hengitysliitto ja Apteekkariliitto alueellisina kumppaneinaan Liikunnan aluejärjestöt.

Terveysliikuntaa apteekkeihin – Liikkujan Apteekki -kon-septi on osa apteekkien asiantuntijapalvelua. Toiminta-mallin toteuttamiseen apteekit saavat koulutusta ja ohjausta konseptin koordinaatiotahoilta ja Liikunnan aluejärjestöiltä. Konseptin tavoitteet, tuoda terveysliikuntaa apteekkien ar-keen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita sekä käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijatahojen välillä, ovat to-teutuneet jo lähes kaikkialla Suomessa. Liikkujan Apteekki on tukemassa yhä näkyvämmin asiakkaan itsehoitoa ja mo-nipuolistamassa apteekkien neuvontapalvelua.

9.1 Apteekki osana liikuntaneuvonnan palveluketjua

Apteekissa käy päivittäin runsaasti asiakkaita, jotka liik-kuvat terveytensä kannalta liian vähän, joiden sairauksi-en hoitotasapainoa ja -tuloksia liikunta tukee ja parantaa,ja jotka käyttävät liikuntasektorin palveluja harvoin tai eivät ollenkaan. Apteekki on luotettava ja asiantunteva paikka saada tietoa liikunnasta lääkehoidon tukena ja se toimii hyvin myös paikallisen liikuntatarjonnan ja -neu-vonnan tiedottajana.

Vuonna 2016 Liikkujan Apteekkien paikallinen yhteistyö laajentui. Muiden toimijoiden kanssa syntyi liikunnan pal-veluketjuprosesseja, joissa apteekki on tärkeä lenkki asiak-kaan ohjautuessa palvelujen pariin (kuvio 13). Apteekkien ja kunnan terveys- ja liikuntatoimen sekä yksityisten toimi-joiden välille rakennettiin uudenlaisia liikuntaneuvonnan palveluketjuja, joissa asiakas siirtyy saumattomasti palve-luista toiseen. Toimivassa ketjussa moniammatillinen toi-mijajoukko luo yhteiset tavoitteet ja käytännöt toiminnan toteutukseen. Liikuntaneuvonnan palveluketjut ovat toi-mivia malleja uusille aloitteleville Liikkujan Apteekeille.

Kuvio 13. Liikkujan Apteekin rooli liikuntaneuvonnan palveluketjussa

LiikkujanApteekki

Liikunnallinen elämäntapa puheeksi

Matalan kynnyksen liikuntaryhmät

(kunta, seura, yhdistys, opisto, yksityinen taho)

Matalan kynnyksen liikuntaryhmät

(kunta, seura, yhdistys, opisto, yksityinen taho)

Omatoiminen liikunta

Terveydenhuolto

Liikuntaneuvonta

Omatoiminen liikunta

52

9.2 Keskeisemmät toimenpiteet

Vuosi 2016 oli aktiivinen materiaali- ja verkostovuosi, joka huipentui marraskuussa järjestettyihin Farmasian Päiviin. Liikunta osana arkea -koulutuspäiviä järjestettiin vuoden aikana viisi Liikunnan aluejärjestöjen toimesta. Edellisten lisäksi apteekkien yhdyshenkilöt osallistuivat muihin ter-veysliikunta-aiheisiin seminaareihin ja KKI:n liikunnan palveluketjun koulutukseen Oulussa sekä Oulun KKI-Päiville.

Liikkujan Apteekki -konseptin toimivia käytäntöjä levitet-tiin säännöllisen viestinnän kautta kaikkien valtakunnal-listen kumppaneiden kanavissa. Lue lisää KKI-ohjelman viestintäkanavista luvusta 13.

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä -teema oli esillä kahdessa valtakunnallisessa terveyden edistämisen seminaarissa. Lisäksi aihe oli esillä Farmasian oppimiskes-kuksen seminaarissa Helsingissä sekä Apteekkariliiton ja Farmasian oppimiskeskuksen valtakunnallisessa teemase-minaarissa Helsingissä.

9.2.1 Liikunnan ja elintapojen puheeksi ottaminenLiikunnan puheeksi ottaminen tuo apteekille lisäpalvelun, joka laadullistaa asiakkaan neuvontaa, tehostaa itsehoito-ohjausta sekä monipuolistaa apteekkihenkilökunnan työtä.

Apteekista saatava maksuton matalan kynnyksen mate-riaali on suunnattu terveytensä kannalta liian vähän liik-kuville asiakkaille. Materiaali myös tukee liikunnan pu-heeksi ottamista asiakaspalvelutilanteissa. KKI-ohjelman ja Liikkujan Apteekki -konseptissa tuotettu materiaali on esillä Liikkujan Apteekeissa asiakastiskillä, materiaaliteli-neissä ja liikuntahyllyissä.

Liikunnan puheeksi ottaminen on teemana paikallisissa Liikunta osana arkea -koulutuspäivissä. Erityisesti apteek-kien hyvinvointi- ja testipäivissä puheeksi ottaminen ko-rostuu.

9.2.2 VerkostoyhteistyöLiikkujan Apteekki -konseptin valtakunnalliset yhteis-työtahot ovat Apteekkariliitto ja Hengitysliitto sekä Liikunnan aluejärjestöt (15). Yhteistyötahot tukevat omalla kokemuksellaan, osaamisellaan ja toiminnallaan terveyslii-kunnan edistämistä apteekkiyhteisössä. Mukana konseptin kehittämisessä on myös yhteistyötahoja, joiden kautta ter-

veysliikuntaviesti leviää tai joiden toiminta liittyy teemaan. Valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa kansanter-veysjärjestöjen paikallisyhdistysten sekä urheiluseurojen rooli oli keskeinen.

Keskeisimmät verkoston toimenpiteet vuonna 2016 olivat Liikkujan Apteekin näkyvyyden lisääminen ja materiaalin suunnittelu ja toteutus. Vuonna 2016 julkaistiin Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna -raportti sekä uudistettiin Terveysliikuntaa apteekeista -esite.

Liikuntaa lääkkeeksi -selvityksen tarkoituksena oli pureu-tua Liikkujan Apteekkien tilanteeseen, apteekkien tapoihin toteuttaa konseptia arjessaan sekä apteekkien toiveisiin, onnistumisiin ja kehitysehdotuksiin. Selvityksen aineis-to kerättiin kyselylomakkeen sekä puhelinhaastatteluiden avulla. Kyselylomake lähetettiin 142 apteekille ja kyselyyn vastasi 60 apteekkia. Kyselyn tulosten perusteella valittiin vielä 12 apteekkia tarkentavaan puhelinhaastatteluun, jossa syvennettiin kyselylomakkeessa esiin nousseita seikkoja. Raportissa on esitelty selvityksen tulokset erikseen verkko-kyselyn ja puhelinhaastatteluiden osalta. Raportin lopussa suunnataan katseet myös tulevaan ja pohditaan Liikkujan Apteekki -konseptin kehittämistä jatkossa. Raportin avul-la halutaan jakaa Liikkujan Apteekkien kesken toimivia konseptin toteutustapoja ja käytäntöjä sekä toisaalta tuo-da esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita. Raportti toimii oivallisena tutustumismateriaalina myös niille apteekeille, jotka harkitsevat Liikkujan Apteekki -konseptiin mukaan lähtemistä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestivät apteekeissa testi- ja tee-mapäiviä, apteekkiväelle koulutusta ja olivat myös mo-nessa maakunnassa toiminnan käynnistäjiä. Vuoden 2016 aikana Liikunnan aluejärjestöjen yhteydenottoja apteek-keihin oli yhteensä 25 liittyen verkostoyhteistyöhön sekä testi- ja teemapäivien suunnitteluun. Osa aluejärjestöistä toteutti myös maakunnallisen Liikkujan Apteekki -ver-kostotapaamisen.

Liikkujan Apteekit ovat kokeneet paikallisyhteistyön tär-keäksi osaksi konseptin toimintatapaa. Yhteisiä kampan-joita, tempauksia, tapahtumia ja testipäiviä järjestetään niin Liikunnan aluejärjestöjen, kuntien terveys- ja lii-kuntatoimen kuin yhdistysten ja seurojen kanssa. Uusiksi kumppaneiksi ovat löytyneet yksityiset kuntosalit ja fysio-terapiayritykset.

Vuoden 2016 aikana apteekit järjestivät yli sata terveyslii-kunta- tai terveyden edistämistapahtumaa tai -tempausta

53

yhteistyökumppaniensa kanssa. Liikunnan aluejärjestöjen toteuttamia Liikkujan Apteekkien testi- ja teemapäiviä jär-jestettiin 15. Hengitysliiton Lisäaikaa liikunnalle -kampan-japäivissä oli mukana noin 70 apteekkia. Lisäksi apteekit olivat mukana toteuttamassa Liiku Terveemmäksi -päivää, Liikkujan viikon tapahtumia, Porraspäivät-kampanjaa sekä kävelytestejä.

Hengitysliitolla on käynnissä Hengitä ja hengästy -hanke (2014–2018), jonka tavoitteena on edistää hengityssairai-den liikuntaa ja liikuntaneuvontaa Pirkanmaalla. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke lisää matalan kynnyksen liikunnan harrastamismahdollisuuksia muun muassa perustamalla uusia liikuntaryhmiä hengitysyhdis-tyksiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Etenkin pa-nostetaan lihasvoima- ja tasapainoharjoitteluun. Hanke mallintaa Pirkanmaalle hengityssairaan liikuntapolkuja yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja muiden paikal-listen toimijoiden kanssa. Ensimmäinen liikuntapolku ra-kennetaan Kangasalle.

Vuonna 2016 suunniteltiin yhdessä Farmasian oppimis-keskuksen kanssa Liikkujan Apteekki -verkkokoulutusta. Koulutus valmistuu maaliskuussa 2017.

9.2.3 Terveysliikunnan koulutuksetLiikunnan aluejärjestöjen toimesta toteutettiin viisi Liikunta osana arkea -koulutusta eri puolella Suomea. Koulu tuksiin osallistui yhteensä 46 henkilöä.

Liikunta osana arkea -koulutuksen rinnalla jatkettiin val-takunnallisten terveysjärjestöjen (Aivoliitto, Diabetesliitto, Hengitysliitto ja Sydänliitto) kanssa yhteistyössä apteekeil-le suunnattujen Liikuntaa lääkkeeksi -koulutussisältöjen suunnittelua. Koulutuspäivän teemoina olivat 1) liikunta ja sydän, 2) liikunta ja hengityssairaudet, 3) liikunta ja ai-vot sekä 4) liikunta ja diabetes.

KKI-ohjelma toteutti vuonna 2016 Oulussa liikuntaneu-vonnan palveluketjukoulutuksen, johon osallistui kolme Liikkujan Apteekin asiantuntijaa.

9.2.4 Farmasian Päivät 2016Liikkujan Apteekki oli vahvasti esillä Helsingissä 18.–19.11. järjestetyillä Farmasian Päivillä. Liikkujan Apteekilla oli Farmasian Päivillä oma näyttelyosastopiste. Lisäksi ohjel-malavalle tuotettiin taukojumppaa Hengitysliiton liikunta-teemalla Suomi liikkuu 100 lasissa. Liikkujan Apteekki -stän-dillä kävi kahden päivän aikana yhteensä noin 300 vierasta.

55

10 Olosuhdetyö ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on mukana edistämässä valtakunnallisesti arjen ympäristöjen kehittämistä liikun-taan suosiviksi. Terveyttä edistävän liikunnan olosuhtei-den keskeisiä kehittämiskohteita ovat yhdyskuntasuun-nittelu, kaavoitus, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, lähiliikuntapaikkojen sekä lähivirkistys- ja luontoalu-eiden olosuhteiden ja saavutettavuuden parantaminen. Olosuhdetyöskentely on luonteeltaan poikkihallinnol-lista yhteistyötä verkostomaista työotetta hyödyntäen. Tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan vallitsevaan toimin-takulttuuriin, ajattelutapoihin ja asenteisiin siihen suun-taan, että arkiympäristö kehittyy liikuntaa suosivaksi ja olosuhteisiin kiinnitetään huomiota kaikilla hallinnon-aloilla ja kaikessa toiminnassa.

10.1 TEHYLI-olosuhdetyö

TEHYLI-olosuhderyhmä on eri olosuhdeministeriöiden ja olosuhdeasiantuntijatahojen toimijaverkosto, jonka toi-minnan tavoitteena on edistää poikkihallinnollisesti ar-kiympäristön kehittämistä kansalaisten terveysliikuntaan kannustavaksi. KKI-ohjelma koordinoi yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa TEHYLI-olosuhderyhmää, jossa ovat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, so-siaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liiken-ne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Liikennevirasto, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Valo ry, Ikäinstituutti, Suomen Latu ry, Pyöräilykuntien verkosto ry sekä KKI-ohjelma. Vuoden 2016 lopussa ryhmän puheenjohtaja Risto Järvelä jäi eläkkeelle ja pu-heenjohtajana aloitti Mauri Peltovuori. Lisäksi mukaan tulivat edustajat (Ville Schildt ja Marianne Selkäinaho) maa- ja metsätalousministeriöstä, joka liittyi TEHYLI-olosuhderyhmään.

TEHYLI-olosuhderyhmän kokoonpanoJärvelä Risto, rakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö –

puheenjohtaja (10/2016 asti)

Mauri Peltovuori, rakennustarkastaja, opetus- ja

kulttuuriministeriö – puheenjohtaja (11/2016 alkaen)

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry

Kati Hyvärinen, asiantuntija, kestävä liikkuminen,

Liikennevirasto

Saara Jääskeläinen, liikenneneuvos, liikenne- ja

viestintäministeriö

Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu ry

Elina Karvinen, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti

Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, Kunnossa kaiken ikää

-ohjelma

Anneli Leivo, päällikkö luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus

Miliza Malmelin, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö

Mari Miettinen, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Kaisa Mäkelä, yli-insinööri, ympäristöministeriö

Reijo Ruokonen, erityisasiantuntija, Valo ry

Ville Schildt, neuvotteleva virkamies, maa- ja

metsätalousministeriö

Marianne Selkäinaho, maaseutuylitarkastaja, maa- ja

metsätalousministeriö

Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto

Aulis Tynkkynen, rakennusneuvos, ympäristöministeriö

Tanja Onatsu, ohjelmakoordinaattori, Kunnossa kaiken ikää

-ohjelma – sihteeri

TEHYLI-olosuhderyhmän toimintaperiaatteina ja vaikut-tamiskeinoina ovat• eri toimijoiden tavoitteiden ja toimenpiteiden koonti

yhdeksi ja yhteiseksi valtakunnalliseksi terveyttä edis-tävän liikunnan, TEHYLI-olosuhderyhmän toimen-pideohjelmaksi,

• toimenpideohjelman jatkuva seuranta ja päivitys,• koordinointi,• synergiaetujen hyödyntäminen,• ideointi ja innovointi,• vuorovaikutus ja yhteistyö,• valtakunnallisten koulutusseminaarien järjestäminen,• hyvien käytäntöjen esiin tuominen sekä• tiedottaminen.

Ryhmä kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa ja kutsuu tar-peen mukaan kokouksiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä teemojen

56

ympärillä ryhmän sisällä. Erityiskysymysten ratkaisemisek-si ryhmä voi tarvittaessa perustaa työryhmiä, joiden ko-koonpanosta, tehtävästä ja työn aikataulusta ryhmä päättää tapauskohtaisesti. Ryhmän toiminnasta tiedotetaan KKI-ohjelman verkkosivustolla, jossa julkaistaan ryhmän ko-koonpano ja toimintaperiaatteet.

TEHYLI-olosuhderyhmän toimenpideohjelman 2016–2019 kehittämisalueita ovat• kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, • lähiliikuntapaikkaolosuhteiden edistäminen, • luonnon virkistyskäytön edistäminen,• liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistämi-

seen sekä• arki- ja lähiliikunnan olosuhteisiin liittyvä koulutus,

tutkimus ja kansainväliset esimerkit.

Toimenpideohjelmaa voidaan tarkentaa myös toiminta-kauden aikana.

Vuonna 2016 TEHYLI-olosuhderyhmä julkaisi viisi ar-tikkelia www.muutosliikeella.fi-verkkosivustolla, joissa esiteltiin toimijoiden poikkihallinnollista työtä olosuh-teiden edistämiseksi. Artikkelit käsittelivät ulkona liikku-jalle tuotettuja materiaaleja, liikuntaa suosivan elinympä-ristön suunnittelua, eri työkaluja ulkona liikuttamiseen, työmatkaliikkumista ja luontoliikuntaa.

10.2 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

KKI-ohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea ke-hittämistoimia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi osana kansalaisten arki- ja työmatkaliikuntaa. Arkisina liikku-mismuotoina kävely ja pyöräily kytkeytyvät liikunnan li-säksi osaksi liikkumisen ohjausta, jossa ympäristön ja yh-teiskunnan kannalta suotuisia kulkumuotoja edistetään liikkumisen suunnittelun, viestinnän ja palvelujen avulla.

KKI on mukana valtakunnallisessa liikkumisen edistä-mistyössä 1) olemalla jäsenenä liikkumisen ohjauksen ver-kostoissa ja 2) edistämällä viisasta liikkumista. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteena on saada siirtymää erityisesti lyhyistä henkilöautomatkoista kestävien kulku-tapojen valintaan.

10.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen poikkihallinnolliset verkostot Viisaan liikkumisen verkosto VILI (ent. LIVE) yhdistää liikkumisen ohjauksen parissa työskenteleviä tai siitä kiin-nostuneita alan toimijoita eri sektoreilta. Verkoston tar-koituksena on lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. VILI-verkostossa on lähes 600 jäsentä ja sen on Euroopan toiseksi suurin liikkumisen ohjauksen verkosto.

57

10.3 Työmatkaliikunnan edistäminen

10.3.1 Liikkumisen ohjauksen KKI-kehittämishankkeetKKI-ohjelma rahoitti vuonna 2016 Mobinet Oy:n Kestävä työmatkaliikenne työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta -hanketta. (Lisätietoja hankkeesta liitteessä 2.)

10.3.2 Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K-yhteishankkeetKKI-ohjelma on ollut edistämässä työpaikkojen liikku-misen ohjausta osallistumalla yhdessä Liikenneviraston, Sitran ja Trafin kanssa T&K-hankkeiden rahoittamiseen. Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on työntekijöiden kulkutapavalintoihin vaikuttaminen kestä-vien kulkumuotojen käyttöön kannustamalla ja ohjaamal-la. Hakuprosessia koordinoi rahoittajien toimeksiannosta Motiva. Rahoitus on suunnattu uudenlaisten, innovatiivis-ten toimintamallien kokeilemiseen, soveltamiseen ja kehit-tämiseen työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa.

Haun teemana olivat• uudet työpaikkojen kestävää liikkumista edistävät ra-

hoitus- ja palveluntarjontamallit,• kestävän liikkumisen integrointi nykyisiin toiminta-

malleihin sekä muutosvaiheisiin,• käyttäjälähtöisyys ja kampanjat sekä• alueelliset pilotoinnit ja verkostot.

Hakuaika oli 17.11.2016–27.1.2017.

10.3.3 Työmatkaliikkumisen edistäminen osana Työelämä 2020 -hankettaTyömatkaliikkumisen lisääminen on yksi KKI-ohjelman työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen yhteistyölupauksista. Työelämä 2020 -hanke on työurien pidentämiseen ja työn tuottavuuteen liittyvä hallituksen kärkihanke, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (ks. luku 7.2.1).

10.3.4 Kestävän liikkumisen rooli ja mahdollisuudet työpaikoilla -seminaari23.11.2016 järjestettiin Kestävän liikkumisen rooli ja mahdollisuudet työpaikoilla -seminaari, jossa esitel-tiin työmarkkinajärjestöille suunnattua selvitystä sekä työpaikkojen päättäjille tehtyä markkinatutkimusta. Tilaisuudessa keskusteltiin selvitysten tuloksista ja niiden

hyödynnettävyydestä. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Liikennevirasto, Mobinet, Motiva ja KKI-ohjelma.

10.3.5 Fiksusti töihin -seminaariTyömatkaliikunnan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja esiteltiin 9.2.2016 Helsingissä järjestetyssä Fiksusti töihin -seminaarissa. Hyvien toimintamallien ohella seminaarissa sukellettiin tulevaisuuden liikkumismuotoihin. Seminaari oli Tykeli II -hankkeen päätöstapahtuma. Seminaarin to-teutuksesta vastasivat Motiva, Liikennevirasto, Liikenne-turva, Helsingin seudun liikenne (HSL) ja KKI-ohjelma.

10.3.6 Kansan liikeOsana liikkumisen olosuhteiden edistämistä KKI-ohjelma on mukana rahoittamassa Ylen ja Warner Bros. Finlandin tuottamaa 10-osaista televisio-ohjelmaa nimeltään Kansan liike. Mukana rahoittajina ja asiantuntijoina on useita liik-kumisen olosuhteiden kehittämisestä kiinnostuneita or-ganisaatioita. KKI-ohjelman edustaja on mukana myös Kansan liikkeen ohjausryhmässä. Lue lisää luvusta 13.10.1.

59

11 Kansainvälinen toiminta

KKI-ohjelma on jäsenenä eurooppalaisessa terveyttä edis-tävän liikunnan verkostossa (HEPA Europe Network), joka toimii Maailman Terveysjärjestö WHO:n alaisuudes-sa. Kansainvälinen verkosto välittää tietoa sekä kehittää ja tukee toimenpiteitä, joiden avulla lisätään kansalaisten terveysliikuntaan osallistumista ja edistetään terveellisen elämäntavan olosuhteita.

Verkostossa hyödynnetään tieteellisiä tutkimuksia, konk-reettisia näyttöjä, seurantaa ja arviointia terveyttä edistä-vän liikunnan edistämisessä väestötasolla. Verkoston toi-met pohjautuvat WHO:n strategisiin linjauksiin.

11.1 HEPA-verkoston työryhmä National Approaches to Physical Activity Promotion

Työryhmä tarjoaa muun muassa asiantuntijuutta onnis-tuneen kansallisen terveysliikuntaohjelman toteutukseen. Työryhmän jäsen on ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen.

11.2 HEPA-verkoston työryhmä Workplace Health Promotion

HEPA verkoston Workplace Health Promotion -työryhmäs-sä jaetaan hyviä käytäntöjä fyysisen aktiivisuuden edistämi-sestä työpaikoilla. Työryhmän jäsen on ohjelmakoordinaat-tori Niina Valkama. Työryhmä on perustettu marraskuussa 2010. Se edistää ja levittää tutkimustietoa sekä toimintamal-leja työyhteisöihin suuntautuneista toimenpiteistä.

Vuoden 2016 aikana työryhmä teki selvityksen (TenQ-kysely) jäsenmaille, jossa selvitettiin, millaisia toimijoita ja mitä toimenpiteitä jäsenmaissa on meneillään fyysisen ak-tiivisuuden edistämiseksi työyhteisöissä. Vastauksia saatiin 20 maasta. TenQ-kysely on tarkoitus uusia syksyllä 2017. Vaihtoehtoisena mallina jatkolle on ollut myös Company Health Check -kysely (CHC, European Workplace Health Promotion www.enwhp.org). Vuoden aikana käynnistyi myös Hepa Europe -webinaarien suunnittelu. Työryhmä

kokoontui vuoden aikana syyskuussa Belfastissa Irlannissa HEPA-konferenssin yhteydessä.

11.3 SPAcE

KKI-ohjelma toimii asiantuntijana kolmivuotisessa (2015–2017) EU-rahoitteisessa SPAcE (Supporting Policy and Action for Active Environments) -projektissa. Hanketta johtaa ja koordinoi Gloucestershiren yliopisto Englannista. Muut hankkeen asiantuntijatahot ovat Oxfordin yliopisto Englannista, Zürichin yliopisto Sveitsistä, Thessalyn yliopis-to Kreikasta, kansallinen järjestö CESIE Italiasta sekä KKI-ohjelma. Mukana olevat paikallishallinnon pilottikunnat ovat Toledo Espanjasta, Trikala Kreikasta, Palermo Italiasta, Brasov Romaniasta ja Tukums Latviasta.

Projektissa haetaan hyviä käytäntöjä ja malleja arjen fyysi-seen aktiivisuuteen kannustavista kaupunkiympäristöistä sekä tuotetaan ohjeistukset aktiivisen kaupunkiympäristön kehittämiseksi. KKI-ohjelman roolina on koordinoida ja ohjata pilottikuntia luomaan aktiivisen kaupunkiympä-ristön toimenpidesuunnitelma paikalliselle tasolle. Lisäksi KKI-ohjelma osallistuu projektin julkaisujen tuottamiseen sekä aktiivista kaupunkiympäristöä edistävän tiedon le-vittämiseen.

Vuonna 2016 julkaistiin Environments for Physical Activity in Europe – a Review of Evidence and Examples of Practise -raportti. Raportti tiivistää yhteen tutkimusnäytön aktiivi-suuteen kannustavan arkiympäristön tärkeydestä ja käytän-nön esimerkeistä eri puolilta Eurooppaa. Tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että aktiivisuuteen kannustava arkiym-päristö yhdessä sitä tukevien linjausten ja käytännön kan-nustimien kanssa vaikuttavat kansalaisten fyysiseen ak-tiivisuuteen. Raportin käytännön esimerkit valottavat mielenkiintoisia ratkaisuja ympäri Eurooppaa, mutta nos-tavat myös esille joitakin haasteita, joita aktiivisen kaupun-kiympäristön luomisessa tulee pyrkiä vielä ratkaisemaan. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ym-päristömme vaikutuksista liikkumistavan valintaan.

60

[kuvitus Vuosipäivässä palkit-tuja, KKI-Päiviltä jotain]

61

12 Tapahtumat

12.1 KKI-Vuosipäivä

KKI-Vuosipäivää vietettiin 15. huhtikuuta Helsingissä Pörssitalossa. Vuosipäivässä palkittiin Kajaanin ammatti-korkeakoulun Liiku Myötätuulta Elämään -hanke, Kosken Dynamon Kerran sohvalta nostetut -hanke ja Kuopion kau-pungin Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen Menox – liikuntaneuvontaa Kuopioon -hanke terveysliikunnan edis-tämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä.

Lisäksi liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Suomen Latu pitkäjänteisestä työstä luonnossa liikkumisen ja joka-miehenoikeuksien puolesta.

Palkinnot luovuttivat perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

12.2 KKI-Päivät

Vuosittain järjestettävät KKI-Päivät kokoavat terveyslii-kunnan verkostoa yhteen. KKI-Päiviä vietettiin Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretissa 16.–17. maaliskuuta Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun kaupungin ja KKI-ohjelman isän-nöimänä. Osallistujia tapahtumassa oli noin 200.

Puhujina KKI-Päivillä toimivat Oulun kaupunginvaltuus-ton puheenjohtaja Juha Hänninen, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen, Afcetar Oy:n työhyvin-voinnin asiantuntijat Tarja Kostiainen ja Nina Brandenburg, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvointipääl-likkö Oili Ojala, hyvinvoinnin moniottelija Lasse Seppänen, liikuntafysiologi Timo Haikarainen, ravitsemusasiantunti-ja Patrik Borg, lääkäri, professori Tommi Vasankari, psy-kologi Hannaleena Ronkainen, Päijät-Hämeen peruster-veydenhuollon yksikön asiantuntijalääkäri Risto Kuronen, Espoon henkilöstökonsernin hankevastaava Tanja Lujanen, Oulun kaupungin liikuntakoordinaattori Nina Ylitalo, ODL

Liikuntaklinikan projektipäällikkö Jaana Ukonaho, Polar Electro Oy:n tiedejohtaja Raija Laukkanen, kirjailija Aino Suhola, Trainer4Youn kehitysjohtaja Riku Aalto, Fitra Oy:n toimitusjohtaja Mika Nevalainen, Polar Electro Oy:n kou-lutuspäällikkö Ville Uronen, Duodecimin Product Manager Klaus Laine, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Timo Ståhl, SoveLi ry:n toiminnanjohtaja Saku Rikala, Laturi Corporationin toimitusjohtaja Vesa Tornberg, Kuusamon kaupungin Liikuntapalvelujen tulosyksikön joh-taja Jukka Makkonen, KKI-ohjelman ohjelmakoordinaattori Miia Malvela ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Esko Hassinen.

12.3 Kunnon Laiva

Seuraava Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestetään 18.–20.8.2017 Silja Serenadella Helsinki–Tukholma–Helsinki-reitillä. Tapahtuman suunnittelu ja markkinointi aloitettiin syyskaudella 2016. Tapahtuman teemaksi päätettiin Liiku tunteella – liikuta tunteella.

Tapahtuman matkatoimisto kilpailutettiin vuonna 2016 ja uudeksi matkatoimistoksi valittiin Matkapojat.

63

13 Viestintä

Viestintä on läpileikkaavana yksi KKI-ohjelman keskeisin toimintamuoto. KKI-viestintä ei ole vain yksittäisiä tek-nisiä prosesseja, kanavia ja toimintoja, vaan sillä on laaja-alaisia tavoitteita vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen läpäisemällä koko KKI-toiminnan kentän.

KKI-viestinnässä keskitytään kaikissa toiminnoissa erityisesti1. segmentointiin eli potentiaalisten kohderyhmien tun-

nistamiseen: millaisia kohderyhmiä ylipäätään löytyy,2. fokusointiin eli kohderyhmien arviointiin ja valin-

taan: mihin kohderyhmiin keskitymme sekä

3. asemointiin eli eri kohderyhmille sopivien toiminta-tapojen ja konseptien arviointiin ja valintaan: miten eroamme muista toimijoista ja mistä syntyy ainutlaa-tuisuutemme.

KKI-ohjelman viestinnän päätehtävät ovat sidosryhmä-viestintä, vaikuttamisviestintä, tiedotus ja arkiviestintä. Läpileikkaavaa viestintämallia erityisesti sidosryhmävies-tinnän näkökulmasta kuvataan kuviossa 14.

Kuvio 14. KKI-ohjelman viestinnällinen toimintamalli. LIKES, hallitus

KKI-strategia,viestintästrategia

Sidosryhmäviestintä

VerkkoviestintäTapahtumat ja kampanjat

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Julkaisut

- materiaalit- Kipinät- televisio- radio- videot

- kkiohjelma.fi- suomimies.fi- kunnonlaiva.fi- porraspaivat.fi- SM-ekstranet- tilauspalvelu- sosiaalinen media

- mediasuhteet- tiedotteet- Sähkö-Kipinät- lehtijutut- sosiaalinen media

- Toimintasuunnitelma

- Viestintäsuunnitelma

- Neuvottelukunta

- Verkostot

- Työryhmät

- Rahoittajat

- Yhteistyökumppanit

- markkinointi- mainonta- tiedotus- mediasuhteet

- julkaisut- tiedotus- asiantuntijuus- verkostot- sosiaalinen media

Tiedotus

KKI-ohjelma

64

13.1 Viestinnällinen yhteistyö

KKI-ohjelmalla on viestinnän toteuttajina muutamia pääyh-teistyökumppaneita. Kotisaari Graphic Management Oy vastaa KKI-ohjelman visuaalisesta ilmeestä ja suurimmasta osasta KKI-ohjelman materiaaleja. SuomiMies seikkailee -kampanjan ja Matka hyvään kuntoon -kampanjan visu-aalisesta ilmeestä ja kampanjan materiaalien toteutuksesta vastaa mainostoimisto Mediataivas Oy.

Verkkosivujen julkaisujärjestelmän ja verkkopalvelujen tuottajina ovat Valu Digital Oy ja Mediataivas Oy.

Painotaloja kilpailutetaan suurten materiaali- ja julkaisutila-usten yhteydessä. Suurin osa materiaaleista tuotettiin vuon-na 2016 seuraavien painotalojen kautta: Forssa Print Oy, Grano Oy, Keuruskopio Oy, Kirjapaino Kari, PunaMusta Oy, Otavan Kirjapaino Oy ja Suomen Uusiokuori Oy.

Fyysiseen aktiivisuuteen ja terveellisiin ravitsemustottu-muksiin liittyvät kuvat ovat yksi KKI-ilmeen kulmaki-vistä. Kuvia annetaan vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön aikuisten terveysliikuntayhteyksiin Liikunnan aluejärjes-töille, medialle ja yhteistyökumppaneille. Kuvaajana toi-mi vuonna 2016 pääasiassa Valokuvaamo Jiri Halttunen. Kipinät-lehden juttujen yhteydessä käytettiin kuvaajina paikallisia freelancer-kuvaajia.

13.1.1 Ilta-SanomatSuomiMies seikkailee -kampanjan kohderyhmän, liian vähän liikkuvien keski-ikäisten miesten, luetuin sanoma-lehti on paikallislehden ohella Ilta-Sanomat. KKI-ohjelma käynnisti vuonna 2010 SuomiMies seikkailee -kampanjan puitteissa yhteistyön Ilta-Sanomien ja sen mediaperheen (Urheilusanomat ja IS-verkkolehti) kanssa.

Ilta-Sanomien verkkolehdessä julkaistiin vuoden 2016 aikana 20 SuomiMiehen treenivinkkiä, noin yksi vinkki joka toinen viikko. Vinkeissä käsiteltiin esimerkiksi istu-misen vaikutuksia harjoitteluun, sopivia treenimääriä ja harjoittelun suunnittelua, ylirasitusta ja uupumista sekä stressin välttämistä. Näkökulmana oli lähtökohtaisesti ma-talan kynnyksen liikunta sekä liikunnallisen elämäntavan opettelu ja pysyvyys.

Treenivinkit ovat herättäneet verkkolehdessä hyvin vilkasta keskustelua, jossa miehet ovat jakaneet omia liikuntakoke-muksiaan. Treenivinkeillä on arvioitu olevan noin 10 000 viikoittaista lukijaa. Treenivinkkien sisällöntuottajana toi-mi liikuntafysiologi Timo Haikarainen. Vinkkien yhtey-dessä mainostettiin suomimies.fi-sivustoa ja SuomiMiehen Facebook-sivua.

13.1.2 Työ Terveys Turvallisuus -lehtiTyöterveyslaitoksen (TTL) Työ Terveys Turvallisuus -leh-dessä julkaistiin vuoden 2016 aikana yksi liikuntavink-ki Liikettä niveliin -palstalla, Valitse paras tie huipulle, portaat 5/2016. Vinkin suunnitteli kenttäpäällikkö Sari Kivimäki ja se julkaistiin kannustaen samalla osallistu-maan Porraspäiviin.

13.2 Verkkosivut

KKI-ohjelmalla oli vuoden 2016 alussa ylläpidettävänään viisi sivustoa (taulukko 6): KKI-ohjelman omat sivut kki-ohjelma.fi, SuomiMies seikkailee -kampanjan sivut suo-mimies.fi, Matka hyvään kuntoon -kampanjan sivut mat-kahyvaankuntoon.fi (avattu 3/2016), Kunnon Laivan sivut kunnonlaiva.fi sekä Porraspäivät-kampanjan sivut porras-

Yksilöidyt kävijät Käynnit Sivukatselut Vierailun kesto keskimäärin

kkiohjelma.fi 27 779 39 702 117 542 2 min 26 s

suomimies.fi 42 530 51 993 124 103 2 min 39 s

matkahyvaankuntoon.fi 26 017 35 955 88 407 2 min 6 s

kunnonlaiva.fi 1 686 2 128 6 546 1 min 39 s

porraspaivat.fi 9 329 11 616 23 660 1 min 42 s

Taulukko 6. KKI-ohjelman ylläpitämien verkkosivujen analytiikka vuodelta 2016.

65

paivat.fi. Lisäksi vuoden 2016 aikana edistettiin tilauspal-velun uudistamista yhdessä LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa.

13.2.1 KKI-ohjelman verkkosivutKKI-ohjelman verkkosivut sijaitsevat osoitteessa kkiohjel-ma.fi. Muut toimivat domain-osoitteet ovat kunnossakai-kenikaa.fi sekä kki.likes.fi. KKI-ohjelman verkkosivuilla vieraili vuonna 2016 yhteensä 27 779 yksilöityä kävijää. Käyntejä oli 39 702 ja sivukatseluita 117 542. Kävijöistä 68 prosenttia oli uusia ja 32 prosenttia sivustolle palaavia. Vierailijat käyttivät sivustolla aikaa keskimäärin 2 minuut-tia ja 26 sekuntia.

Suurin osa käynneistä oli Suomesta (96 %, 37 917 käyntiä) ja erityisesti Helsingistä (14 314). Muita suurempia kävi-jäkaupunkeja olivat Tampere (2 944), Jyväskylän seutu (2 581), Oulu (1 653) ja Turku (1 518). Kansainväliset vierai-lut tehtiin useimmiten Britanniasta (293), Yhdysvalloista (198), Ruotsista (181) ja Venäjältä (172).

Hakukoneiden kautta sivustolle löysi 50 prosenttia kävi-jöistä. Suosituimmat hakusanat olivat ”kki”, ”kunnossa kaiken ikää”, ”www.kki.fi”, ”kki.fi”, ”kki hanketukia” ja ”kkiohjelma”.

Viittaava liikenne (20 %) sivuille tuli erityisesti sivuilta vahvike.fi, likes.fi, sport.fi, suomimies.fi, jelli.fi, eslu.fi ja liikkeellavoimaavuosiin.fi.

Sosiaalisen median kanavista (3 %) suurin osan kävijöistä tuli Facebookin (1 114 käyntiä) kautta. Twitterin kautta sivustolla tehtiin 97 käyntiä ja Bloggerin 42.

Suosituimmat sivut etusivun lisäksi olivat Hanketuki ja Viestintä ja materiaalit alasivuineen, Tapahtumat ja kam-panjat, Liikuntaneuvonta, KKI-Päivät ja Tuetut hankkeet.

Sivustolla oli päivittäin 150–300 istuntoa tasaisesti koko vuoden ajan. Vilkkaampaa oli maaliskuussa ja elo–syys-kuussa, jolloin hanketuen haku alkoi ja päättyi.

13.2.2 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivutSuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivuilla suomi-mies.fi vieraili yhteensä 42 530 yksilöityä kävijää. Käyntejä oli 51 993, joiden aikana tutustuttiin 124 103 sivuun. Kävijöistä 81 prosenttia oli uusia ja 19 prosenttia sivus-tolle palaavia. Vierailut kestivät keskimäärin 2 minuutin

ja 39 sekuntia, jona aikana kävijä tutustui keskimäärin kahteen sivuun.

Kävijät olivat suurimmaksi osaksi Suomesta (96 %, 49 774 käyntiä) ja erityisesti Helsingistä (23 642). Seuraavaksi eni-ten käyntejä oli Tampereelta (4 040), Vantaalta (1 956) ja Oulusta (1 942). Kansainväliset vierailut tehtiin pääosin Britanniasta (355), Ruotsista (291), Yhdysvalloista (224) ja Venäjältä (150).

62 prosenttia kävijöistä löysi tiensä sivuille hakukoneiden kautta. Suosituimmat hakusanat, joiden kautta sivustolle päädyttiin, olivat erilaiset variaatiot sanaparista ”suomi-mies seikkailee” sekä ”puristusvoima”, ”liikunnan hyödyt”, ”kuntopiiri” ja ”putkirullaus”.

Viittaava liikenne (14 %) tuli erityisesti sivuilta iltasano-mat.fi, matkahyvaankuntoon.fi, kkiohjelma.fi, forssa.fi ja ouka.fi.

Sosiaalisen median (3 %) kanavista suurin osan kävijöistä tuli Facebookin kautta (1 488 käyntiä). Bloggerin kautta sivustolla tehtiin 46, redditin 32 ja Google+:n kautta 21 istuntoa.

Yksittäisistä sivuista eniten kiinnostivat Rekkakiertue, SuomiMiehen kuntotestit, Pudota painoa, Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu, SuomiMiehen treenivinkit, Putkirullaus, Kehonkoostumusanalyysi ja Puristusvoima.

Sivuston päivittäiset istunnot vaihtelivat 150–300 istun-non välillä. Sivuilla oli selviä kävijäpiikkejä Ilta-Sanomissa julkaistujen tiettyjen treenivinkkien yhteydessä. Tällöin kävijöitä oli ollut 400–1 000 päivässä.

13.2.3 Matka hyvään kuntoon -kampanjan verkkosivutMatka hyvään kuntoon -kampanjan verkkosivut sijaitsevat osoitteessa matkahyvaankuntoon.fi. Sivut toimivat myös domain-osoitteella matkahyväänkuntoon.fi. Verkkosivujen teknisen ja visuaalisen ulkoasun toteutti mainostoimisto Mediataivas. Sivusto toimii Conrete 5 -julkaisujärjestelmällä.

Matka hyvään kuntoon -verkkosivuilla vieraili vuonna 2016 yhteensä 26 017 yksilöityä kävijää. Käyntejä oli 35 955 ja sivukatseluita 88 407. Kävijöistä 72 prosenttia oli uusia ja 28 prosenttia sivustolle palaavia. Vierailijat käytti-vät sivustolla aikaa keskimäärin 2 minuuttia ja 6 sekuntia.

66

Suurin osa käynneistä oli Suomesta (96 %, 34 467 käyntiä) ja erityisesti Helsingistä (13 085). Muita suurempia kävijä-kaupunkeja olivat Turku (2 296), Oulu (2 278), Tampere (2 2 16) ja Lahti Oulu (1 786). Kansainväliset vierailut teh-tiin useimmiten Britanniasta (317), Yhdysvalloista (244), Venäjältä (160) ja Ruotsista (98).

Sivuston istunnoista 23 prosenttia tuli hakukoneiden kaut-ta. Suosituimmat hakusanat olivat erilaiset yhdistelmät sa-noista ”matka hyvään kuntoon”.

Viittaava liikenne (24 %) sivuille tuli erityisesti sivuilta suomimies.fi, kkiohjelma.fi, popli.fi, eslu.fi, intra.pkssk.fi ja intra.lahti.fi.

Sosiaalisen median kanavista (8 %) suurin osan käynneistä tuli Facebookin (2 577 käyntiä) kautta. Twitterin kautta sivustolla tehtiin 98 käyntiä ja Instagramin 97 käyntiä.

Suosituimmat sivut etusivun lisäksi olivat Rekkakiertueen aikataulu, Kehon kuntoindeksi -testit, Rekkakiertue ja Kampanja.

Sivustolla oli selvästi vilkkain ajanjakso syksyn 2016 rekka-kiertueen aikana, jolloin sivustolla oli 200–1 000 käyntiä päivittäin. Muuten vuoden aikana käyntejä oli muutamia kymmeniä päivässä.

13.2.4 Kunnon Laivan verkkosivutKunnon Laiva -koulutusristeilyllä on omat KKI-ohjelman ylläpitämät verkkosivut osoitteessa kunnonlaiva.fi. Vuonna 2016 ei tapahtumaa järjestetty, joten kävijäliikennekin si-vuilla oli selvästi hiljaisempaa vuoteen 2015 verrattuna.

Vuoden 2016 aikana sivustolla vieraili 1 686 yksilöityä kä-vijää. Käyntejä tehtiin 2 128, joiden aikana tutustuttiin 6 546 sivuun. Vierailijat viettivät sivustolla aikaa keskimäärin 1 minuutin 39 sekunnin.

78 prosenttia kävijöistä oli uusia ja 22 sivustolle palaavia. Suurin osa kävijöistä tuli Suomesta (66 %, 1 407 käyntiä), erityisesti Helsingistä (617 käyntiä), Jyväskylän alueelta (267 käyntiä) ja Tampereelta (99 käyntiä). Kansainväliset vierailut tehtiin useimmiten Venäjältä (154 käyntiä) ja Britanniasta (153 käyntiä).

Liikenteestä 46 prosenttia tuli hakukoneiden (968 käyn-tiä), 34 prosenttia viittaavien sivustojen (724 käyntiä) ja 6 prosenttia sosiaalisen median (132 käyntiä) kanavien kautta.

Suosituimmat hakusanat, joiden kautta sivustolle päädyt-tiin, olivat ”Kunnon Laiva” eri yhdistelmillä.

Viittaava liikenne tuli erityisesti osoitteista kkiohjelma.fi ja matkapojat.fi.

Some-kanavista tehtiin eniten käyntejä Facebookin kaut-ta (72). Redditin kautta sivustolle tehtiin 32 käyntiä, Twitterin ja WordPressin kautta 9 käyntiä.

Suosituimpia sivuja oli etusivun lisäksi Kunnon Laivan yleinen sivu, Hinnat, Liikunta ja Muu ohjelma.

13.2.5 Porraspäivien verkkosivutPorraspäivät-kampanjan verkkosivut sijaitsevat osoittees-sa porraspaivat.fi. Sivut toimivat myös domain-osoitteella porraspäivät.fi. Sivuilla vieraili vuoden 2016 aikana 9 329 kävijää. Käyntejä sivustolla oli 11 616 ja sivukatseluja 23 660. Kävijöistä uusia oli 80 prosenttia ja sivustolle pa-laavia 20 prosenttia. Vierailijat käyttivät sivustolla aikaa keskimäärin 1 minuutin ja 42 sekuntia.

Suurin osa kävijöistä oli Suomesta (88 %, 10 211 käyn-tiä) ja erityisesti Helsingistä (4 277 käyntiä), Espoosta (1 022 käyntiä), Tampereelta (770 käyntiä) ja Oulusta (527 käyntiä). Muista maista vierailtiin pääosin Britanniasta (299 käyntiä), Yhdysvalloista (180 käyntiä) ja Ruotsista (179 käyntiä).

Liikenteestä 28 prosenttia tuli hakukoneiden kautta (3 233 käyntiä), 20 prosenttia viittaavien sivustojen (2 318 käyn-tiä) ja 7 prosenttia sosiaalisen median (761 käyntiä) kana-vien kautta.

Viittaava liikenne tuli erityisesti sivuilta kkiohjelma.fi, mmlintra.nls.fi, intranet.vtt.fi, intranet.hus.fi ja opintra.fi.

Hakusanoina hakukoneiden kautta tultaessa käytettiin erilaisia yhdistelmiä kampanjan nimestä ja vuosiluvuista.

Sosiaalisen median kanavista suurin osan kävijöistä tuli Facebookin (616 käyntiä) kautta. Twitterin kautta sivus-tolla tehtiin 44 käyntiä, Instagramin 33 ja Redditin kautta 31 käyntiä.

Sivuston päivittäiset kävijämäärät olivat pitkin vuotta muutamia kävijöitä päivässä. Lokakuun lopusta kampan-javiikolle käyntejä oli muutamista sadoista yli tuhanteen päivittäin.

67

13.3 Sosiaalinen media

KKI-ohjelman sosiaalisen median kanavia ylläpitää KKI-ohjelman henkilökunta niin, että pääkäyttäjinä ovat vies-tinnän työntekijät ja muut toimistolaiset toimivat sisäl-löntuottajina.

Sosiaalisessa mediassa käytetään erityisesti aihetunnis-teita #KKItukee, #KKIblogi, #matkallakuntoon, #mat-kahyväänkuntoon, #suomimiesseikkailee, #suomimies, #porraspäivät, #KunnonLaiva ja #KKIPäivät sekä tapah-tuma- ja tilannekohtaisesti muita sopivia tunnisteita.

13.3.1 FacebookKKI-ohjelmalla oli vuonna 2016 ylläpidettävänään nel-jä Facebook-sivua; KKI-ohjelman, SuomiMies seikkai-lee -kampanjan, Matka hyvään kuntoon -kampanjan ja Porraspäivien sivut (taulukko 7).

Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalla on Facebook-sivu osoitteessa facebook.com/kunnossakaikenikaa. Sivu toi-mii matalan kynnyksen julkaisukanavana, jossa jaetaan KKI-ohjelman uutisia ja tapahtumia, kiinnostavaa aihee-seen liittyvää uutisointia sekä KKI-verkostojen uutisia.

Vuoden lopuksi sivulla oli 1 294 tykkääjää, mikä on 463 tykkääjää enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Tykkääjistä

81 prosenttia on naisia, ja heistä suurimmat ikäryhmät 35–44-vuotiaat (26 %) ja 45–54-vuotiaat (23 %).

Sivuilla julkaistiin vuoden aikana 135 päivitystä. Vuoden 2016 huippujulkaisuja olivat 25. huhtikuuta Uusien tree-nivideoiden julkaisu, jossa kerrottiin uusista Eläkevuodet edessä -oppaan treenivideoista KKI-ohjelman YouTube-kanavalla. Julkaisu tavoitti 5 557 käyttäjää, sai 202 tykkä-ystä, kommenttia tai jakoa ja 239 klikkausta. Toiseksi suo-situin julkaisu oli 1. maaliskuuta julkaistu hanketukihaun mainosjuttu, joka tavoitti 3 543 käyttäjää, sai 80 tykkäys-tä, kommenttia tai jakoa ja 158 klikkausta. Kolmanneksi suosituin julkaisu oli KKI-Päivien mainosviesti 19. tam-mikuuta, joka tavoitti 3 510 käyttäjää, sai 57 tykkäystä, kommenttia tai jakoa ja 99 klikkausta.

SuomiMies seikkailee -kampanjalla on Facebook-sivu osoitteessa facebook.com/suomimies.seikkailee. Sivu on linkitetty myös suomimies.fi-sivuille. Sivulla kerrotaan kampanjan tapahtumista ja tunnelmista sekä jaetaan hyviä miehisen liikkumisen vinkkejä ja SuomiMiehen blogikir-joituksia. Sivulla on jaettu rekkakiertueen tunnelmia, nos-toja suomimies.fi-sivuilta tai kampanjan treenivideoista, SuomiMiehen treenivinkkejä sekä muita miehiseen tervey-teen liittyviä linkkivinkkejä ja sisältöjä. Sivua mainostetaan SuomiMiehen treenivinkkien yhteydessä Ilta-Sanomien verkkosivuilla.

Tykkääjät Julkaisujen määrä

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 1 294 135

SuomiMies seikkailee 1 494 61

Matka hyvään kuntoon 242 78

Porraspäivät 757 34

Taulukko 7. Tykkääjien ja julkaisujen määrä KKI-ohjelman Facebook-sivuilla 2016.

68

Sivujen sisällöntuottajina toimivat KKI-ohjelman työn-tekijöiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun aikuisliikuntapäällikkö Ilkka Kurttila, Kainuun Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Matias Ronkainen sekä Lapin Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Elina Ahokas, jotka päivittävät sivulle alueidensa SuomiMies seikkailee -tapahtumien tietoja.

Vuoden lopussa SuomiMiehen Facebook-sivulla oli 1 494 tykkääjää, mikä oli 194 tykkääjää enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Sivut tavoittavat hyvin kampanjan kohde-ryhmää, sillä tykkääjistä 68 prosenttia on miehiä. Suurin ryhmä on 45–54-vuotiaat (23 %) miehet, toiseksi suurin 35–44-vuotiaat (21 %) ja kolmanneksi suurin 25–34-vuo-tiaat (10 %).

Sivulla julkaistiin vuoden aikana 61 päivitystä. Vuoden 2016 huippujulkaisu oli 15. elokuuta julkaisu rekkakier-tueen aloituksen muistutusviesti, joka tavoitti 2 723 käyt-täjää, sai 22 tykkäystä, jakoa tai kommenttia sekä 137 klikkausta. Toiseksi suosituin julkaisu oli 1. maaliskuuta julkaistu rekkakiertueen aikataulumainos, joka tavoitti 2 414 käyttäjää, sai 54 tykkäystä, jakoa tai kommenttia ja 247 klikkausta. Kolmanneksi suosituin julkaisu oli 8. tam-mikuuta julkaistu rasvanpolttoa käsittelevä Ilta-Sanomien treenivinkki, joka tavoitti 2 316 käyttäjää, sai 23 tykkäystä, jakoa tai kommenttia ja 181 klikkausta.

Matka hyvään kuntoon -kampanjalle avattiin vuoden 2016 alussa Facebook-sivu osoitteeseen facebook.com/matkahyvaankuntoon. Sivu on tarkoitettu kampanjan ja rekkakiertueen tunnelmien jakamiseen sekä työyhteisöihin liittyvään hyvinvointiuutisointiin.

Vuoden lopussa sivulla oli 242 tykkääjää, joista 81 pro-senttia oli naisia ja 17 prosenttia miehiä. Suurin ikäryhmä miehissä ja naisissa on 35–44-vuotiaat. Ensimmäinen julkaisu sivulle tehtiin vasta toukokuussa. Vuoden aikana julkaistiin yhteensä 78 päivitystä. Vuoden 2016 huippujulkaisu oli 27. syyskuuta julkaistu päivitys Kokkolan rekkakiertuetapahtumasta, joka tavoitti 1 370 käyttäjää, sai 42 tykkäystä, kommenttia tai jaksoa ja 388 klikkausta. Seuraavaksi eniten väkeä tavoitti niin ikään Kokkolan tapahtumaa ennakkomainostanut päivitys 26. syyskuuta, joka tavoitti 1 227 käyttäjää, sai 33 tykkäystä, kommenttia tai jakoa ja 168 klikkausta. Kolmanneksi eni-ten käyttäjiä tavoitti 3. kesäkuuta julkaistu kiertueen en-nakkomainos. Tämä julkaisu tavoitti 1 114 käyttäjää, sai 49 tykkäystä, kommenttia tai jakoa ja 63 klikkausta.

Porraspäivät-kampanjalla on Facebook-sivu osoitteessa facebook.com/porraspaivat. Sivuilla jaetaan kampanjatie-toutta ja -uutisointia sekä työyhteisöjen fyysisen aktiivi-suuden lisäämiseen liittyviä linkkejä.

Vuoden lopuksi sivulla oli 757 tykkääjää, mikä oli 177 tyk-kääjää enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Tykkääjistä 85 prosenttia on naisia, joista suurimmat ikäryhmät ovat 45–54-vuotiaat (30 %) ja 35–44-vuotiaat (26 %).

Sivulla julkaistiin vuoden aikana 34 päivitystä, joista suo-situin oli 18. elokuuta jaettu Helsingin Sanomien juttu Portaiden kävelyllä yllättävä terveysvaikutus: Pitää aivot kunnossa. Julkaisu tavoitti 3 067 käyttäjää, sai 183 tykkäys-tä, kommenttia tai jakoa ja 172 klikkausta. Toiseksi eniten käyttäjiä tavoitti 5. lokakuuta julkaistu Porraspäivien mai-nos, joka tavoitti 1 850 käyttäjää, sai 27 tykkäystä, kom-menttia tai jakoa ja 133 klikkausta. Kolmanneksi suosi-tuin julkaisu oli 1. marraskuuta julkaistu kampanjaviikon Instagram-kisan mainos, joka tavoitti 1 599 käyttäjää, sai 25 tykkäystä, kommenttia tai jakoa ja 23 klikkausta.

13.3.2 TwitterKKI-ohjelmalla on tili Twitterissä tunnuksella @KKIohjelma.Twitterissä julkaistiin KKI-ohjelman toimintaan liittyviä nostoja ja uutisia sekä uudelleentwiitattiin virrasta bongat-tuja kiinnostavia twiittejä.

Twitteriä käytettiin erityisen ahkerasti Matka hyvään kun-toon -rekkakiertueen, KKI-Päivien ja Porraspäivien yh-teydessä. Vuoden loppuun mennessä tilillä oli 780 seuraajaa.

13.3.3 InstagramKKI-ohjelmalla on tili Instagramissa tunnuksella @kki-ohjelma. Tilillä jaetaan erilaisia kuvatunnelmia KKI-ohjelman tapahtumista ja materiaaleista sekä ylipäätään luodaan positiivista liikuntafiilistä.

13.3.4 SuomiMies-blogiSuomiMies-blogi sijaitsee suomimies.fi-sivuilla. Sivulla kirjoittavat asiantuntijoina SuomiMiehen kuntokoutsi Timo Haikarainen ja pöperöproffa Patrik Borg.

Blogissa ei julkaistu vuoden 2016 aikana uusia kirjoituksia kampanjan ollessa välivuodella.

69

13.3.5 KKI-blogi14. syyskuuta 2016 avattiin KKI-ohjelman oma blogi osoit-teessa blogi.kkiohjelma.fi. Blogi on WordPress-pohjainen Valu Digitalin Mago-verkkolehtialustalla ja sen analytiik-kaa seurataan Google Analyticsin kautta.

Blogissa jaetaan ensisijaisesti KKI-ohjelman tukemien hankkeiden kuulumisia. Tavoitteena on tarjota hankkeil-le julkaisukanava ja sitä kautta levittää onnistuneita mal-leja ja työkaluja eteenpäin. Lisäksi hankkeessa julkaistaan KKI-ohjelman toimintaan liittyviä ajankohtaisia asiantun-tijakirjoituksia.

Blogissa julkaistiin kahdeksan kirjoitusta vuonna 2016: kuu-si hankejuttua ja kaksi asiantuntijakirjoitusta. Blogissa vie-raili 1 073 yksittäistä käyttäjää. Käyntejä blogissa oli 1 455, joiden aikana katseltiin 2 973 sivua. Keskimäärin blogissa vietettiin aikaa 1 minuutti ja 29 sekuntia.

Suurin osa (74 %) kävijöistä oli uusia. Kävijät löysivät si-vustolle pääosin sosiaalisen median kautta (43 %).

Suosituin blogikirjoitus oli 3. marraskuuta julkaistu Ristikantajat ry:n hankkeesta kertova Tallilla edistetään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, joka sai 210 sivun katselua. Toiseksi suosituin oli Kevan työelämäpalveluiden johta-jan Pauli Forman asiantuntijakirjoitus Ikä ei ole yksinker-tainen asia (julkaistu 20.6.2016, 133 katselua) ja kolman-neksi HERACLES ry:n hankkeesta kertova Toiminnallista harjoittelua ulkoilmasta nauttien (julkaistu 17.11.2016, 113 katselua).

13.3.6 YouTubeKKI-ohjelman YouTube-kanavalla julkaistiin vuonna 2016 Eläkevuodet edessä -oppaan treenit videoina, joita oli yh-teensä 12.

Lisäksi Kunnon Laivasta julkaistiin syksyllä 2016 kuusi lyhyttä teaser-videota, jotka kuvasi ja editoi vuoden 2015 tapahtumasta Jouni Kallio.

Yhteensä vuonna 2016 KKI-kanavan videoita katsottiin 10 614 kertaa ja 14 029 minuuttia. Uusimmista videoista suo-situimpia olivat Tasapaino-lihasvoimajumppa I (477 näyttö-kertaa), Tasapaino-lihas voima jumppa II (262), Keppijumppa (244) ja Metsäjumppa (201).

SuomiMies seikkailee -kampanjalla on oma YouTube-kanava. Vuonna 2016 sinne ei tuotettu uusia videoita.

Vuonna 2016 kanavan videoita katseltiin 23 011 kertaa ja 103 618 minuuttia. Suosituimmat videot olivat VENY ren-touttava venyttely (12 382 näyttökertaa), SuomiMiehen kun-totestit rekassa (1 829), VENY dynaaminen venyttely (1 266) ja Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu (2 124).

13.3.7 Issuu.comKKI-ohjelmalla on profiili sähköisessä Issuu.com-verk-kopalvelussa osoitteessa http://issuu.com/kki-ohjelma. Palvelussa voi lukea pdf-tiedostoja sähköisinä näköisjul-kaisuina.

Verkkopalvelussa julkaistiin Kipinät 1/2016 ja 2/2016. Verkkopalvelu on muuttanut analytiikan maksulliseksi, joten näiden lehtien kohdalta ei ole näyttötietoja saata-villa vuodelta 2016.

13.4 Kipinät

Kipinät-lehti välittää tietoa ja kokemuksia terveysliikun-nasta KKI-hankkeille, asiantuntijoille, liikunta- ja ter-veysalan ammattilaisille sekä kaikille terveysliikunnas-ta kiinnostuneille. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja on maksuton. Kipinöiden ulkoasusta vastaa Kotisaari Graphic Management Oy ja sen vastaava toimittaja on KKI-ohjelman viestintäpäällikkö. Lehteen kirjoittavat KKI-viestinnän lisäksi freelancer-toimittajat ja muut KKI-toimiston työntekijät. Juttujen yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään ammattikuvaajien ottamia kuvia.

70

Kipinät 1/2016 ilmestyi 29. huhtikuuta ja sen painosmää-rä oli 7 200. Lehdistä toimitettiin 5 742 suoraan tilaajille, nippujakeluna verkostolle 1 307 ja loput KKI-toimistoon. Lehden teemana oli sote-yhteistyö.

Lehden pääkirjoittajana toimi KKI-ohjelman ohjelma-johtaja Jyrki Komulainen ja kolumnistina THL:n joh-tava asiantuntija Timo Ståhl, joka pohti kirjoituksessaan sote-uudistusta.

Lehdessä esiteltiin KKI-Vuosipäivässä palkitut Menox-liikuntaneuvontahanke Kuopiosta sekä Kajaanin ammat-tikorkeakoulun Liiku Myötätuulta Elämään -työyhteisö-hanke.

Sydänliiton pääsihteerin Tuija Braxin haastattelussa esitel-tiin hänen näkemyksiään terveysjärjestöjen roolista sote-laissa. UKK-instituutti toteutti liikuntaneuvonnan valta-kunnallista toteutumista mittaavan seurantatutkimuksen, joka esiteltiin lehdessä myös.

Lisäksi lehdessä kerrottiin Oulun KKI-Päivistä ja sen muu-tamista puheenvuoroista, Tulosta kohti -tilaisuuksista ja terveydenhoitajille järjestetyistä koulutuksista. Missä men-nään liikuntaneuvonnassa? -palstalla pohdittiin liikunta-neuvonnan asiakasjoukkoa.

Lehdessä muistutettiin myös tulevista tapahtumista, Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueesta syksyllä 2016 ja Porraspäivistä marraskuussa.

Materiaaliuutuudet -palstalla esiteltiin Eläkevuodet edessä -opas, Laatua liikuntaneuvontaan -raportti sekä Resan till god kondition -opas. Muina palstoina julkaistiin uutispals-ta Terveysliikunnassa tapahtuu, tutkimuspalsta Tutkittua tietoa, Harto Hakosen laatima KKI-ristikko sekä ruotsin-kielinen palsta Motions Gnistan.

Kipinät 2/2016 ilmestyi 30. marraskuuta ja sen painosmää-rä oli 7 500. Lehdistä toimitettiin 5 932 suoraan tilaajille, nippujakeluna 1 202 verkostolle ja loput KKI-toimistoon. Lehden teemana oli työyhteisöt ja Matka hyvään kuntoon.

Lehden pääkirjoittajana toimi KKI-ohjelman ohjelmajoh-taja Jyrki Komulainen ja kolumnistina yrittäjä, konsultti ja tietokirjailija Ossi Aura, joka käsitteli kirjoituksessaan työpaikkaliikuntaa strategisen hyvinvoinnin johtamisessa.

KKI-hanketukea saaneista hankkeista esiteltiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun koordinoima pienyrittäjille

suunnattu Liike elämään -työyhteisöhanke, teknologiayritys Epec Oy:n työyhteisöhanke sekä Satakunnan sairaanhoito-piirin henkilöstölle suunnattu terveysliikuntahanke.

Rakennusneuvos Risto Järvelä saateltiin eläkkeelle henkilö-jutun voimin. Matka hyvään kuntoon -teemaa käsiteltiin rekkakiertueen kuulumisjutussa, testien tulosjutussa sekä työuupumusta käsittelevässä jutussa. Lisäksi kerrottiin, mil-laista tiivistettyä tietoa ja toimintamalleja KKI-ohjelman työyhteisöhankkeista on löydettävissä ja hyödynnettävissä.

Lehden jutut käsittelivät myös Porraspäivien viettoa, Liikkujan Apteekkien nykytilaa ja tulevaisuuden toiveita sekä liikuntaneuvontaan ohjautumisen reittejä.

Tulevista tapahtumista kerrottiin Helsingin KKI-Päivistä 2017 ja Kunnon Laivasta 2017.

Materiaaliuutuudet -palstalla esiteltiin Tauko paikallaan! -opas ja Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna -raportti. Muina palstoina julkaistiin uutispalsta Terveysliikunnassa tapahtuu, tutkimuspalsta Tutkittua tietoa, Harto Hakosen laatima KKI-ristikko sekä ruotsinkielinen palsta Motions Gnistan.

13.5 Uutiskirjeet

13.5.1 Sähkö-Kipinät

KKI-ohjelman sähköinen uutiskirje Sähkö-Kipinät ilmes-tyy sähköpostin viestikentässä ja sen voi lukea myös selai-messa. Sähkö-Kipinät voi tilata KKI-ohjelman verkkosi-vuilta. Uutiskirje ilmestyi vuonna 2016 kaksi kertaa.

Sähkö-Kipinät 1/2016 toimitettiin 8. maaliskuuta 3 192 vastaanottajalle. Uutiskirjeessä mainostettiin maaliskuun hanketukihakua, Oulun KKI-Päiviä, Matka hyvään kun-toon -kampanjaa, Porraspäiviä sekä toukokuista Unelmien liikuntapäivää. Lisäksi kerrottiin uusista materiaaleista, Eläkevuodet edessä -oppaasta ja Laatua liikuntaneuvon-taan -raportista. Uutiskirjeessä kannustettiin KKI-tukea saaneita kertomaan toiminnastaan sosiaalisen median ka-navissa aihetunnisteella #KKItukee.

Sähkö-Kipinät 2/2016 toimitettiin 2. syyskuuta 2 890 vastaanottajalle. Uutiskirjeessä kerrottiin syyskuun han-ketukihausta, Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueesta, Porraspäivistä ja uudesta Tauko paikallaan! -oppaasta. Samalla markkinoitiin vuoden 2017 tapahtumia, KKI-

71

Päiviä Helsingissä ja Kunnon Laivaa. Verkoston tapah-tumista kerrottiin Unelmat liikkeelle -vuodesta 2017, Liikkujan viikosta ja Vie vanhus ulos -kampanjasta.

13.5.2 Porraspäivien uutiskirjePorrraspäivät-kampanjalla on oma uutiskirjeensä, joka on suunnattu erityisesti työyhteisöille. Uutiskirje ilmes-tyy sähköpostin viestikentässä ja sen voi lukea myös selai-messa. Uutiskirjeen voi tilata kampanjan verkkosivujen kautta. Uutiskirje ilmestyi vuonna 2016 kaksi kertaa.

1/2016 uutiskirje toimitettiin 22. kesäkuuta 590 vastaan-ottajalle. Uutiskirjeessä kerrottiin syksyn Porraspäivistä, Matka hyvään kuntoon -kampanjasta, Tauko paikallaan! -oppaasta sekä Motivan järjestämästä Työpaikkojen kestävä liikkuminen -webinaarista.

2/2016 uutiskirje toimitettiin 25. lokakuuta 616 vastaan-ottajalle. Uutiskirjeessä muistutettiin pian lähestyvistä Porraspäivistä ja erilaisista tavoista osallistua kampanja-viikolle. Lisäksi uutiskirjeessä kerrottiin lyhyesti syksyn Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen tuloksista ja tule-vista Tulosta kohti -tilaisuuksista sekä kevään 2016 rekka-kiertueesta. Uutiskirjeessä mainostettiin myös Tauko pai-kallaan! -opasta ja KKI-istumiskorttia, viisaan liikkumisen #edelläkulkijat-kampajaa sekä kerrottiin Smartumin tar-joamista mahdollisuuksista tukea työnantajan liikkumista ja LIKESin tutkimuksesta koskien korkeakoulutettujen nuorten aikuisten istumista.

13.6 Iso Posti

KKI-ohjelman massapostitusta kutsutaan nimellä Iso Posti. Se toimitetaan kirjepostituksena vähän yli 4 000 vastaanottajalle. Posti lähetetään muun muasssa KKI-ohjelman yhteistyötahoille, hanketukea hakeneille, kunti-en liikuntatoimiin, terveyskeskuksiin ja työterveysasemille, Liikkujan Apteekeille, aluehallintovirastoihin, kuntoutus-keskuksiin sekä terveys- ja liikunta-alan oppilaitoksiin. Postitus toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.

Vuonna 2016 jatkettiin edellisenä vuonna käyttöön otet-tua toimintamallia, että kirje lähetetään viimeisten kol-men vuoden aikana KKI-hanketukea hakeneille eikä enää kaikille hanketukea hakeneille. Postitus kohdentuu näin paremmin oikealle kohderyhmälle hakijayhteisöjen laa-jassa joukossa.

Postituskäytäntöjen osalta jatkettiin niin ikään edellisenä vuonna hyväksi havaittua toimintatapaa, jossa Ison Postin kuorten täytöstä, osoitteistuksesta ja postiin huolinnasta vastasi Suomen Uusiokuori Oy.

Helmikuun 2016 Iso Posti• postitettu 1.2.2016• noin 4 200 vastaanottajaa• liitteenä KKI-Päivät 2016 -esite

Syyskuun 2015 Iso Posti• postitettu 1.9.2016• noin 4 230 vastaanottajaa• liitteenä Porraspäivät 2016 -kortti, KKI-Päivät 2017

-esite, Tauko paikallaan! -opas

72

Aihe Ajankohta Jakelu Läpimeno

Embargo: Terveysliikuntahankkeita ja liikun-nan olosuhteiden edistäjä palkittiin

13.4.2016 valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen, poliittinen, aikakaus- ja ammattilehdet, yhteistyöverkosto, Liikunnan aluejärjes-töt, hankkeet, ministeriöt, neuvottelu-kunta

9

Embargo: Projekt för hälsomotion och främja-re av motionsmiljöer belönades

13.4.2016 ruotsinkieliset mediat ja ministeriöt -

Tiedote: Uusi kampanja työyhteisöjen työky-vyn tukemiseksi

7.6.2016 valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen, poliittinen, aikakaus- ja ammattilehdet, yhteistyöverkosto, Liikunnan aluejärjes-töt, ministeriöt, neuvottelukunta

11

Tiedote: Suosittu SuomiMies seikkailee -rekka-kiertue syksyllä Hollolassa

20.6.2016 Lahden seudun mediat, KKI-staff, alue-järjestö

3

Tiedote: Suosittu SuomiMies seikkailee -rekka-kiertue elokuussa Helsingissä

22.6.2016 pääkaupunkiseudun mediat, KKI-staff, aluejärjestö

-

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Rovaniemellä 23.8.2016

10.8.2016 Rovaniemen mediat, KKI-staff, aluejär-jestö

1

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Kajaanissa 26.8.2016

10.8.2016 Kajaanin mediat, KKI-staff, aluejärjestö 1

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Oulussa 24.–25.8.2016

11.8.2016 Oulun mediat, KKI-staff, aluejärjestö 1

Tiedote: Suosittu SuomiMies seikkailee -rekka-kiertue Joensuussa 9.9.2016

17.8.2016 Joensuun mediat, KKI-staff, aluejärjestö 1

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue pääkaupunkiseudulla 29.8.–2.9.2016

17.8.2016 pääkaupunkiseudun mediat, KKI-staff, aluejärjestö

-

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Joensuussa ja Outokummussa 5.–9.9.2016

23.8.2016 Pohjois-Karjalan mediat, KKI-staff, alue-järjestö

10

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Savonlinnassa 12.9.2016

25.8.2016 Savonmaa, Itä-Savo, KKI-staff, aluejär-jestö

2

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Etelä-Savossa 12.–16.9.2016

25.8.2016 Etelä-Savon mediat, KKI-staff, aluejärjestö 5

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Päijät-Hämeessä 19.–23.9.2016

6.9.2016 Päijät-Hämeen mediat, KKI-staff, aluejär-jestö

22

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Keski-Pohjanmaalla 26.–30.9.2016

13.9.2016 Keski-Pohjanmaan mediat, KKI-staff, aluejärjestö

7

Tiedote: Suosittu SuomiMies seikkailee -rekka-kiertue Nivalassa 26.9.2016

13.9.2016 Nivala-lehti, Janne Kaarlela, KKI-staff, aluejärjestö

2

Meddelande: Långtradartunén Matka hyvään kuntoon i Jakobstad 29.9.2016

14.9.2016 Österbottenstidning, KKI-staff, aluejär-jestö

-

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Varsinais-Suomessa 3.–7.10.2016

19.9.2016 Varsinais-Suomen mediat, KKI-staff, alue-järjestö

5

13.7 Tiedotteet

Vuoden 2016 aikana KKI-ohjelma julkaisi 22 tiedotetta (taulukko 8). Lisäksi hanketukea saaneista toimitettiin tie-dotepohjat Liikunnan aluejärjestöille, jotka välittivät tie-dotteet oman alueensa medialle.

73

Media Ajankohta Koko Sisältö

Liikunnan Ammattilainen 1/2016 ½ sivua (200 x 138 mm) KKI-Päivät

TTT-lehti 1/2016 ½ sivua (220 x 138 mm) Hanketuki

Yrittäjäsanomat 25.2.2016 ½ sivua (254 x 180 mm) Hanketuki

Helsingin Sanomat 23.2.2016 254 x 88 mm Hanketuki

Huvudstadsbladet 23.2.2016 99 x 134 mm Hanketuki

Rakentaja 7/2016 15.7.2016 220 x 165 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Rakentaja 8/2016 12.8.2016 220 x 165 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Ahjo 10/2016 11.8.2016 225 x 145 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Särmä 9/2016 18.8.2016 277 x 200 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Paperi 6/2016 31.8.2016 230 x 146 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

TTT-lehti 4/2016 23.8.2016 220 x 280 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

TTT-uutiskirje vko 31 160 x 160 px Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Tehy 8/2016 16.8.2016 217 x 140 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

PAM-lehti 9/2016 19.8.2016 223 x 129 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Motiivi 7/2016 24.8.2016 198 x 129 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Yrittäjäsanomat 25.8.2016 254 x 180 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Kantri-kuukausiliite 10.8.2016 260 x 169 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Maaseudun Tulevaisuus 2.9.2016 188 x 120 mm Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue



Facebook 8.8.–14.10.2016 Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue

Ålandstidningen 1.9.2016 125 x 110 mm Hanketuki

Vasabladet 1.9.2016 99 x 134 mm Hanketuki

Tiedote: Suosittu SuomiMies seikkailee -rekka-kiertue Uudessakaupungissa 7.10.2016

27.9.2016 Uudenkaupungin Sanomat, Turun Sanomat, Laitilan Sanomat, Yle Turku, KKI-staff, aluejärjestö

5

Tiedote: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue Satakunnassa 10.–14.10.2016

3.10.2016 Satakunnan mediat, KKI-staff, aluejär-jestö

4

Tiedote: Suosittu SuomiMies seikkailee -rekka-kiertue Raumalla 14.10.2016

4.10.2016 Rauman mediat, KKI-staff, aluejärjestö 2

Tiedote: Portaissa askelia terveyteen (Porraspäivät)

31.10.2016 valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen, yhteistyöverkosto, Liikunnan aluejärjes-töt, neuvottelukunta

10

Taulukko 8. Tiedotteet ja niiden läpimeno mediassa vuonna 2016.

13.8 Maksettu mainonta

Vuonna 2016 tuotettiin yhteensä 58 maksettua mainosta (taulukko 9).

Aihe Ajankohta Jakelu Läpimeno

74

Helsingin Sanomat 1.9.2016 254 x 88 mm Hanketuki

TTT-uutiskirje vkot 34 ja 36 Hanketuki

Pohjolan Sanomat 15.8.2016 150 x 88 mm Kemin SuomiMies-tapahtuma

Lounais-Lappi 17.8.2016 150 x 88 mm Kemin SuomiMies-tapahtuma

Uusi Rovaniemi 17.8.2016 150 x 88 mm Rovaniemi MHK-tapahtuma

Oulu-lehti 17.8.2016 168 x 90 mm Oulun MHK-tapahtumat

Koti-Kajaani 17.8.2016 150 x 88 mm Kajaanin MHK-tapahtuma

Kainuun Sanomat 19.8.2016 150 x 88 mm Kajaani MHK-tapahtuma

Kannelmäki-lehti 22.8.2016 126 x 178 mm Helsingin SuomiMies-tapahtuma

Helsingin Uutiset 24.8.2016 168 x 112 mm PK-seudun MHK-tapahtumat

Länsiväylä 24.8.2016 168 x 112 mm PK-seudun MHK-tapahtumat

Vantaan Sanomat 24.8.2016 168 x 112 mm PK-seudun MHK-tapahtumat

Itä-Savo 5.9.2016 125 x 85 mm Savonlinnan MHK-tapahtuma

Savonmaa 7.9.2016 125 x 85 mm Savonlinnan MHK-tapahtuma

Viikkoset 7.9.2016 168 x 134 mm Mikkelin MHK-tapahtumat

Pieksämäen Lehti 9.9.2016 128 x 88 mm Pieksämäen SuomiMies-tapahtuma

Uusi Lahti 14.9.2016 168 x 110 mm Päijät-Hämeen MHK/SM-tapahtumat

Seutu4 (Hollolan Sanomat, Nastola-lehti, Päijät-Häme, Orimattilan aluelehti)

14.9.2016 168 x 110 mm Päijät-Hämeen MHK/SM-tapahtumat

Viritä vapaalle -liite 12.8.2016 140 x 100 mm Päijät-Hämeen MHK/SM-tapahtumat

Etelä-Suomen Sanomat 17.9.2016 150 x 88 mm Päijät-Hämeen MHK/SM-tapahtumat

Hobby-harrastusliite 1.9.2016 125 x 100 mm Päijät-Hämeen MHK/SM-tapahtumat

Itä-Häme 19.9.2016 125 x 90 mm Päijät-Hämeen MHK/SM-tapahtumat

Nivala-lehti 15.9.2016 125 x 80 mm Nivalan SuomiMies-tapahtuma

Kokkola-lehti 21.9.2016 168 x 90 mm Kokkolan MHK-tapahtuma

Kalajokilaakso-lehti 21.9.2016 140 x 80 mm Ylivieskan MHK-tapahtuma

PS Pulssi 21.9.2016 125 x 88 mm Pietarsaaren MHK-tapahtuma

Lestijoki-lehti 15.9.2016 125 x 180 mm Kannuksen MHK-tapahtuma

Lestijoki-lehti 22.9.2016 125 x 60 mm Kannuksen MHK-tapahtuma

Österbottens Tidning 23.9.2016 99 x 88 mm Pietarsaaren MHK-tapahtuma

Rannikkoseutu 23.9.2016 150 x 111 mm Raision ja Turun MHK-tapahtumat

Uudenkaupungin Sanomat 29.9.2016 128 x 80 mm Uusikaupungin SuomiMies-tapahtuma

Aamuset 28.9.2016 168 x 110 mm Raision ja Turun MHK-tapahtumat

Satakunnan Viikko 5.10.2016 168 x 110 mm Satakunnan MHK/SM-tapahtumat

Jokilaakso 5.10.2016 150 x 88 mm Harjavallan MHK-tapahtuma

Raumalainen 12.10.2016 150 x 88 mm Rauman SuomiMies-tapahtuma

Taulukko 9. Maksettu mainonta vuonna 2016.

Media Ajankohta Koko Sisältö

75

Painotuote Painos Painosmäärä

KKI-Päivät 2016 -esite (A4, 4 s.) 7 300

KKI-kuntokortti 2. 50 000

KKI-istumiskortti 4. 30 000

Resan till god kondition 10 000

Pysyvästi paino hallintaan 3. 50 000

Matka hyvään kuntoon -roll-upit 2

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue-esite 7 000

Tulosta kohti -työkalu 2 000

Eläkevuodet edessä 50 000

Laatua liikuntaneuvontaan -raportti 2 500

KKI-Päivät 2016 -käsiohjelma 250

KKI-Päivät 2017 -ennakkomainoskortti 1 000

Hyvinvoinnin lähteillä 2. 10 000

Matka hyvään kuntoon -opas 3. 50 000

SuomiMiehen treeniopas 4. 30 000

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! 9. 30 000

Tauko paikallaan! 30 000

Tauko paikallaan! 2. 30 000

Matka hyvään kuntoon -esitietolomake 13 000

Matka hyvään kuntoon -esitietolomake 2. 20 000

Matka hyvään kuntoon -folderi 15 000

Matka hyvään kuntoon -folderi 2. 20 000

SuomiMiehen kuntotestien esitietolomake 3 000

KKI-Päivät 2017 -esite (2 s. A4) 7 000

Porraspäivät 2016 -kortti 6 000

Kunnon Laiva 2017 -kortti 2 000

Terveysliikuntaa apteekeista -esite 3 000

Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapal-veluna

3 000

KKI-kuntokortti 3. 50 000

KKI-istumiskortti 5. 30 000

KKI-työmatkaliikkumiskortti 3. 25 000

Pysyvästi paino hallintaan 4. 50 000

KKI-toimintakertomus 2015 100

Kipinät 1/2016 7 200

Kipinät 2/2016 7 500

13.9 Tuotettu materiaali

KKI-ohjelma tuotti vuonna 2016 yhteensä 35 eri paino-tuotetta, joiden yhteenlaskettu painosmäärä oli 651 852 kappaletta (taulukko 10). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarjassa uusia julkaisuja ilmestyi kolme.

Kaikki painokset ensimmäisiä, ellei muuta mainita.

Taulukko 10. KKI-ohjelman painotuotteet 2016.

76

Painettujen materiaalien lisäksi tuotettiin eri tapahtumiin ja hanketuen markkinointiin sähköisiä mainoksia (pdf:iä tulostettaviksi ja jpg-kuvia verkkosivuille), joita jaettiin verkostojen käyttöön. Porraspäivät-kampanjassa tuotettiin kaksi erilaista verkkobanneria työyhteisöjen ja yhteistyö-kumppaneiden käyttöön, kaksi erilaista tulostettavaa julis-tetta sekä useita tulostettavia porraskannusteita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

13.9.1. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarjaVuonna 2016 KKI-ohjelma julkaisi kolme uutta julkaisua LIKESin Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarjassa.

Laatua liikuntaneuvontaan -raportissa esiteltiin neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamalli, toteutus ja tulokset. Hankkeet edustavat laadukkaita toi-mintamalleja erikokoisista kaupungeista ja kunnista, joissa liikuntaneuvonta toteutuu osana liikunnan palveluketjua liikunta- ja terveyssektorin poikkihallinnollisena yhteis-työnä. Raportti tarjoaa ideoita ja perusteluja toiminnan käynnistämiseen ja toteutukseen. Lisäksi raportti kokoaa näiden neljän mallin tuloksia ja kehittämistarpeita.

Raportissa on 108 sivua. Raportin ovat kirjoittaneet Katariina Tuunanen, Anna Puurunen, Miia Malvela ja Sari Kivimäki. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 313.

Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neu-vontapalveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuksesta ja toimivuudesta -raportissa kuvattiin Liikkujan Apteekki -konseptissa mukana ole-ville apteekeille tehdyn selvityksen tuloksia. Selvityksen tarkoituksena oli pureutua Liikkujan Apteekkien tilan-teeseen, apteekkien tapoihin toteuttaa konseptia arjes-saan sekä apteekkien toiveisiin, onnistumisiin ja kehitys-ehdotuksiin. Raportin avulla halutaan jakaa Liikkujan Apteekkien kesken toimivia konseptin toteutustapoja ja käytäntöjä. Raportti toimii oivallisena tutustumismateri-aalina myös niille apteekeille, jotka harkitsevat Liikkujan Apteekki -konseptiin mukaan lähtemistä.

Raportissa on 60 sivua ja sen ovat kirjoittaneet Laura Pajunen, Sari Kivimäki ja Janne Haarala. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 321.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toimintakertomus 2015 kokosi yhteen vuoden 2015 toiminnan. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 317.

77

13.9.2 Muut julkaisutVuonna 2016 tuotettiin kolme muuta uutta julkaisua.

Resan till god kondition -opas on Matka hyvään kun-toon -oppaan ruotsinkielinen versio ja vastaa sisällöltään täysin suomenkielistä kunto-opasta.

KKI-kunto-opas 60+ uudistui täysin ja sai nimekseen Eläkevuodet edessä. Opas sisältää 12 viikon nousujoh-teisen liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskun-non, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen. Lisäksi opas antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muulla-kin tavoin. Oppaan jumpat löytyvät myös videoina KKI-ohjelman YouTube-kanavalla. Opas on A4-kokoinen, 36-sivuinen nelivärinen seinäkalenteri.

Oppaan liikuntaohjelman ovat suunnitelleet Kirsti Siek-kinen ja Sari Kivimäki ja muun sisällön on tuottanut Ulla-Maija Paavi lainen. Oppaan on toimittanut Katri Siivonen.

Tauko paikallaan! -opas on maksuton materiaali, joka kannustaa pohtimaan omia arkisia valintojaan liikkeen li-säämiseksi. Materiaali tarjoaa vinkkejä istumisen tauotta-miseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen.

Oppaan ovat kirjoittaneet Harri Helajärvi ja Kaisa Koivu-niemi. Materiaali on 12-sivuinen, kooltaan 210 x 210 mm ja se on maksuton.

13.9.3 VideotKKI-ohjelman YouTube-kanavalla julkaistiin vuonna 2016 Eläkevuodet edessä -oppaan treenit videoina, joita oli yh-teensä 12.

Lisäksi Kunnon Laivasta julkaistiin syksyllä 2016 kuusi ly-hyttä teaser-videota, jotka on kuvannut ja editoinut vuo-den 2015 tapahtumasta Jouni Kallio. Videoita käytetään vuoden 2017 tapahtuman markkinointiin.

78

13.10 Televisio-ohjelmat ja mediataloyhteistyö

13.10.1 Kansan liike

KKI-ohjelma on mukana kumppanina Warner Bros. Finlandin ja Ylen tuottamassa monimediaisessa televisio-konseptissa nimeltään Kansan liike.

KKI-ohjelma on mukana ohjelman rahoittajana sekä oh-jelman ohjausryhmässä, joka vastaa ohjelman teemois-ta, tehtävistä ja sisällöllisestä asiantuntemuksesta. Muita kumppaneita ja ohjausryhmän jäseniä ovat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Trafi, VTT ja Tekes. Loppuvuodesta 2016 mukaan tuli uutena kumppanina Sitra.

Ohjelmakonsepti käsittää 10-osaisen televisio-ohjelman sekä verkkoulottuvuuden. Ohjelman tavoitteena on haastaa kan-salaisia pohtimaan omia liikkumismuotojaan ja vaihtamaan niitä entistä kestävämpiin ja turvallisempiin valintoihin.

Ohjelman pääosassa on yhdeksän päähenkilöperhettä, jot-ka saavat erilaisia liikkumiseen liittyviä viikkotehtäviä ja kertovat kokemuksistaan niissä videoin ja erilaisin sovel-luksin. Lisäksi ohjelmassa esitetään kansalaisten kuvaamia videoita aidoista tilanteista liikenteessä. Videoita käsittelee kolmihenkinen studiopaneeli, joka koostuu yhdestä vaih-tuvasta asiantuntijajäsenestä sekä kahdesta vakiojäsenestä. Ohjelman juontaa Sampo Marjomaa.

Ohjelman toivotaan herättävän vilkasta kansalaiskeskus-telua, jolle tullaan tarjoamaan alusta myös Ylen verkko-sivujen alle avattavilla ohjelman omilla verkkosivuilla. Ohjelman ympärille rakennetaan SEGMENT-testin poh-jalta ”Millainen liikkuja olet?” -testi.

Vuonna 2016 ohjausryhmässä keskusteltiin erityisesti jak-sojen teemoista ja ehdotettiin asiantuntijoita studioraatiin. KKI-ohjelman ehdottamista asiantuntijoista mukaan va-littiin Tommi Vasankari (hyötyliikunta), Matti Hirvonen (pyöräily), Tuija Tammelin (lasten liikkuminen) sekä Kalle Vaismaa (kaupunkiympäristö). Mukaan ohjelmaan päähenkilöiden henkiseksi valmentajaksi valittiin Matti Alpola, joka on mukana koko ohjelman ajan.

Ohjelma kuvattiin pääosin vuonna 2016. Yksi jakso jätet-tiin kuvattavaksi vuonna 2017. Ohjelman 10 jaksoa tullaan esittämään vuonna 2017 Yle TV1:ssä.

13.10.2 Jenny ja läskimyytinmurtajatKeväällä 2016 KKI-ohjelma aloitti yhteistyön Ylen Marja Hintikka Live -tv-ohjelman spin offin Jenny ja läskimyy-tinmurtajat kanssa. Kun Marja Hintikka Live -ohjelma jäi kesätauolle, Yle halusi jatkaa ruuhkavuosiperheille ja eri-tyisesti naisille suunnattua keskustelua painonhallinnasta. Toimittaja Jenny Lehtisen johdolla rakennettiin verkko-ympäristö Läskimyytinmurtajille, joka sisälsi erilaisia ar-tikkeleja ja tehtäviä sekä Facebook-yhteisön. Lisäksi Jenny itse halusi lähteä matkalle kohti pysyviä, terveellisiä elä-mäntapoja ja raportoi kokemuksistaan sekä verkkosivuilla että Facebook-ryhmässä.

KKI-ohjelmaa pyydettiin mukaan Läskimyytinmurtajien kumppaniksi mahdollistamaan asiantuntijoiden käyttä-minen tuotannossa. KKI-ohjelma tarjosi tuotannolle lii-kuntafysiologi Timo Haikaraisen ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin työpanosta.

Asiantuntijat toimivat Jenny Lehtisen henkilökohtaisina ohjaajina sekä tuottivat artikkeleita verkkosivuille. Jenny Lehtinen vieraili Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueella, josta kuvattiin aineistoa verkkosivuille. Lisäksi asiantun-tijat toimivat Facebook-yhteisössä kannustajina ja kom-mentoijina.

Jenny ja läskimyytinmurtajat oli todella onnistunut toteu-tus ja herätti sosiaalisessa mediassa ja verkossa paljon kiin-nostusta. Vuoden 2016 loppuun mennessä Läskimyytin-murtajien Facebook-ryhmässä oli noin 20 000 jäsentä ja

79

tuotannon verkkosivuilla tehtiin 183 112 sivulatausta vuo-den 2016 aikana. Viiden suosituimman jutun joukossa on muun muassa Timo Haikaraisen asiantuntijahaastattelu aiheesta Aiotko laihduttaa pelkällä liikunnalla? Luen ensin tämä! (15 661 sivulatausta).

Suosion pohjalta Yle päätti jatkaa LMM-Facebook-yhteisöä sekä laajentaa tuotantoa vuoden mittaiseksi Vaakakapina-kampanjaksi.

13.10.3 VaakakapinaVaakakapinan suunnittelu alkoi syksyllä 2016 Jenny ja läs-kimyytinmurtajat -tuotannon jatkoksi. Vaakakapina on ruuhkavuosia eläville naisille suunnattu Ylen transmedia-tuotanto vuonna 2017 Ylen eri kanavissa, keskuksenaan verkkosivusto ja Facebook-yhteisö.

Tuotannon tavoitteena on1. tukea painonhallinnan kanssa kamppailevia kohti it-

sensä arvostamista ja hyväksymistä, pysyviä terveellisiä elämäntapoja ja henkistä hyvinvointia,

2. muuttaa valtamedian ja ylipäätään suuren yleisön pu-hetapaa painonhallinnasta ja ylipainosta terveempään suuntaan vastaiskuna läski- ja huolipuheelle, body shamingille, pikadieeteille ja laihdutus- ja muutos-ohjelmille sekä

3. tarjota kestävä ja armollinen vaihtoehto dieettihenki-selle painonpudottamiselle ja elämäntapamuutokselle.

Päähenkilönä toimii toimittaja Jenny Lehtinen, jonka elä-mäntapamuutosta seurataan eri kanavissa. Lehtinen saa tukea muutoksiinsa ravitsemuksen, liikunnan ja psykolo-gian asiantuntijoilta. Syksyllä 2017 alkaa 10-osainen oh-jelmasarja Jenny+, joka käsittelee Vaakakapinan teemoja.

KKI-ohjelma vastaa tuotannon asiantuntijoiden liikunta-fysiologi Timo Haikaraisen, ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin ja psykologi Satu Lähteenkorvan kustannuksista ja on mukana tuotannon suunnittelussa. Asiantuntijoiden roolina on Jenny Lehtisen ohjaamisen lisäksi olla mukana ohjelman sisällöntuotannossa, johon kuuluu muun mu-assa blogikirjoituksia, haastatteluja, minivalmennuksia ja viikkotehtäviä Vaakakapina-yhteisön jäsenille.

Vaakakapina tullaan lanseeraamaan 9.1.2017 ja se kestää koko vuoden 2017.

13.11 Näkyvyys medioissa ja verkostoissa

13.11.1 Mediaseuranta

KKI-ohjelmalla oli koko vuoden käytössä M-Brain Insight Oy:n M-Original-seurantapalvelu printti-, televisio- ja ra-diomedioille. Lisäksi käytössä oli News Enginen sähköinen seuranta. Sähköinen seurantapalvelu kilpailutettiin yhdessä LIKESin ja Liikkuvan koulun kanssa. Toimittajaksi valit-tiin printtiseurannan tavoin M-Brain ja uuden toimittajan palveluun siirryttiin joulukuussa 2016.

Yhteensä osumia printissä ja verkossa oli vuoden aikana 505. KKI-ohjelman ohella seurattiin tarkennetuilla haku-sanoilla Matka hyvään kuntoon -kampanjaa (88 osumaa) SuomiMies seikkailee -kampanjaa (109 osumaa), Liikkujan Apteekkia (16 osumaa) ja Porraspäiviä (14 osumaa).

Kaikkiaan osumat jakautuivat ajallisesti taulukon 11 mu-kaisesti.

Printti Digi

Tammikuu 4 3

Helmikuu 21 8

Maaliskuu 19 17

Huhtikuu 39 16

Toukokuu 18 10

Kesäkuu 20 14

Heinäkuu 10 14

Elokuu 27 58

Syyskuu 78 46

Lokakuu 33 11

Marraskuu 16 13

Joulukuu 7 3

Yhteensä 292 213

Taulukko 11. Mediaseurannan osumat ajallisesti vuonna 2016.

80

13.11.2 Julkaisut ja artikkelit

Hämäläinen, E-R. Kevät toi lisää liikettä Epec Oy:lle. Kipinät

2/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Hämäläinen, E-R. Matkalla kohti hyvää kuntoa –

ennätyslukemat rikki syksyn kiertueella. Kipinät 2/2016.

Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Hämäläinen, E-R. Porraspäivät 2016: Buildercomissa otetaan

askeleita terveyteen. Kipinät 2/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Hämäläinen, E-R. Terveysliikuntamyönteisyys on juurtunut

Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Kipinät 2/2016. Jyväskylä: KKI-

ohjelma.

Kivimäki, S. Liikuntaneuvontaan ohjautumisen polut ja reitit.

Kipinät 2/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Kivimäki, S. Liikuntaneuvonnan asiakasjoukko on laaja ja

vaativa. Kipinät 1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Kivimäki, S. Valitse paras tie huipulle, portaat. TTT-lehti

5/2016. Espoo: TTT Kustannus Oy.

Komulainen, J. Fyysinen aktiivisuus on työelämän elinehto.


Komulainen, J. Kaikkien ei tarvitse näyttää ajokoirilta.

14.3.2016 Kaleva.

Komulainen, J. Paras tie on keskitie. Kipinät 1/2016.


Malvela, M. Hyvä kunto tukee työkykyä. Kipinät 2/2016.


Malvela, M. Tulosta kohti – lisää virtaa, hyvinvointia ja

tuottavuutta. Kipinät 1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Onatsu, T. Kunnossa kaiken ikää Finland at the Forefront of

Personal Health and Fitness. Finlandia Foundation Florida

newsletter 9/2016.

Pajunen, L. Terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna.


Siivonen, K. Luuloja ja harhaluuloja suomalaisten

elintavoista. Kipinät 1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Siivonen, K. Rakennusneuvoksen sydän sykkii arkiliikunnan

olosuhteille. Kipinät 2/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Siivonen, K. Työyhteisöliikuntaa innovatiivisella otteella

Kajaanissa. Kipinät 1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Siivonen, K. & Suutari, A. Intoa ja energiaa Oulussa. Kipinät

1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Suutari, A. Jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.


Suutari, A. Kohtaamisessa ihmisyys on tärkein työväline.


Suutari, A. Liikuntaneuvonta on juurtunut osaksi arkipäivää

Kuopiossa. Kipinät 1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

Suutari, A. Terveydenhoitajalla keskeinen rooli liikunnan

puheeksi ottamisessa. Kipinät 1/2016. Jyväskylä: KKI-ohjelma.

81

13.11.3 Haastattelut

Komulainen, J. Radiohaastattelu Matka hyvään kuntoon

-kiertueen ennakkotunnelmista. Iskelmä Etelä-Savo.

20.6.2016.


-kiertueesta. Radio Pooki. 22.8.2016.


-kiertueesta. Radio Suomi. 29.8.2016.


-kiertueesta Etelä-Savossa. Iskelmä Etelä-Savo. 30.8.2016.

Komulainen, J. Lahjomaton testi aiheuttaa yllätyksiä.

Itä-Häme. 24.9.2016.

Komulainen, J. Matkalla hyvään kuntoon. Itä-Savo.

10.9.2016.

Komulainen, J. Testi näyttää suunnan. Itä-Häme. 24.9.2016.

Malvela, M. Radio- ja televisiohaastattelu Matka hyvään

kuntoon -kiertueesta Päijät-Hämeessä. Yle Lahti. 19.9.2016.

Malvela, M. Kunto testiin ja liikkumaan. Hollolan Sanomat.

21.9.2016.

Malvela, M. Kunto testiin ja liikkumaan. Nastola-lehti.

21.9.2016.

Malvela, M. Kunto testiin ja liikkumaan. Orimattilan aluelehti.

21.9.2016.

Malvela, M. Kunto testiin ja liikkumaan. Päijät-Häme.

21.9.2016.

Malvela, M. Matka hyvään kuntoon voi alkaa rekasta torilla.

Etelä-Suomen Sanomat. 20.9.2016.

Malvela, M. Pienillä muutoksilla voi merkittävästi parantaa

kuntoa. Radio Suomi Ajantasa. 20.9.2016.

Malvela, M. Radiohaastattelu Matka hyvään kuntoon

-kiertueesta. Yle Kajaani. 26.8.2016.

Malvela, M. Radiohaastattelu SuomiMies seikkailee

-kampanjasta. Yle Kemi. 22.8.2016.

Malvela, M. Suomimiehet kuntotestissä Raumalla.

Raumalainen. 14.10.2016.

Malvela, M. Tv-haastattelu SuomiMies seikkailee

-kampanjasta. MTV3. Lotto-lähetys. 1.10.2016.

Malvela, M. Varhaiskeski-ikäiset miehet kuntoremontin

tarpeessa. Yle Uutiset Häme. 20.9.2016.

Onatsu, T. Haastattelu SuomiMies seikkailee -kampanjasta.

Nivala-lehti. 26.9.2016.

Onatsu, T. Radiohaastattelu Matka hyvään kuntoon

-kiertueesta Keski-Pohjanmaalla. Yle Kokkola. 27.9.2016.

Siivonen, K. Radio-ohjelma Matka hyvään kuntoon

-kiertueesta Pohjois-Karjalassa. Iskelmä Rex. 9.9.2016.

Siivonen, K. Radio- ja televisiohaastattelu Matka hyvään

kuntoon -kiertueesta Päijät-Hämeessä. Yle Lahti.

19.9.2016.

Siivonen, K. Radio- ja televisiohaastattelu Matka hyvään

kuntoon -kiertueesta Satakunnassa. Yle Pori. 11.10.2016.

Suutari, A. Arkiliikuntaa lisää, lautaselle enemmän kasviksia

ja hedelmiä sekä ateriarytmi kohdilleen. Uudenkaupungin

Sanomat. 11.10.2016.

Suutari, A. Kunnon mittaaminen on tehty helpoksi.

Pieksämäen lehti. 19.9.2016

Suutari, A. Kunnon testirekasta uutta puhtia työkykyyn.

Keskipohjanmaa. 29.9.2016.

Suutari, A. Pienillä arjen muutoksilla pääsee hyvään kuntoon.

Uudenkaupungin Sanomat. 11.10.2016.

Suutari, A. Radiohaastattelu Matka hyvään kuntoon

-kiertueesta Etelä-Savossa. Radio Mikkeli. 13.9.2016

Suutari, A. Radiohaastattelu Matka hyvään kuntoon

-kiertueesta Varsinais-Suomessa. Iskelmä Turku. 5.10.2016

Suutari, A. Testistä eväitä parempaan elämäntapaan. Itä-

Savo. 13.9.2016

Suutari, A. Työikäisten matka hyvään kuntoon alkoi

testirekasta. Kalajokilaakso. 30.9.2016.

82

Suutari, A. Ylitalon Hannen indeksit kohdallaan. Lestijoki.

6.10.2016.

Valkama, N. Työmatkaliikunta. Farmasia-lehti. 4.5.2016.

Valkama, N. Työmatkapyöräily – totta vai tarua -väittämät.

Seura. 24.5.2016.

Valkama, N. Työmatkaliikkuminen. Paperiliitto. 27.9.2016.

Valkama, N. Tuhansien testien kiertue. Pietarsaaren Sanomat.

1.10.2016.

13.11.4 Esitelmät

Cavill, N., Kahlmeier, S., Foster, C., Aznar, S., Colt, R., Ndukwe,

R., Onatsu, T., Siliņa Z. & Crone, D. Supporting Policy and

action for ACtive Environments – the SPAcE. ISPAH 2016 16.–

19.11.2016 Bangkok, Thaimaa.

Crone, D., Kahlmeier, S., Cavill, N., Foster, C., Colt, R., Ganea,

S., Ndukwe, R., Onatsu, T., Kinnunen, L., Siliņa, Z., Zvagule,

D., Goudas, M., Skayannis, P., Zalvara, O., Aznar Lain, Su.,

Sánchez-Mora M., David & Sánchez García, A. Urban Active

Environments – shared learning and co-production the EU SPAcE

project. HEPA Europe 28.–30.9.2016 Belfast, Irlanti.

Crone, D., Kahlmeier, S., Cavill, N., Foster, C., Colt, R., Ganea,

S., Ndukwe, R., Onatsu, T., Kinnunen, L., Siliņa, Z., Zvagule,

D., Goudas, M., Skayannis, P., Zalvara, O., Aznar Lain, Su.,

Sánchez-Mora M., David & Sánchez García, A. Urban Active

Environments – learning from developing policy in the EU SPAcE.

Public Health England Annual Conference 2016 13.–14.9.2016

Warwick, Englanti.

Heiskanen, J., Oksanen, H., Hakonen, H., Malvela, M., &

Komulainen, J. Kehon kuntoindeksin yhteys itse arvioituun

työkykyyn. Kuntotestauspäivät 17.–18.3.2016 Helsinki.

83

Kaasalainen, K., Kasila, K., Komulainen, J., Malvela, M &

Poskiparta, M. Liikunta- ja ruokailutottumusten muutokset

Suomi mies seikkailee- kampanjan kuntoindeksimittauksiin

osallistuneilla työikäisillä miehillä. Liikuntatieteen päivät

9.–10.9.2016 Helsinki.

Kaasalainen, K., Kasila, K., Komulainen, J., Malvela, M

& Poskiparta, M. “Point-of-decision”- fitness tests in The

Adventures of Joe Finn- campaign: A potential method to reach

Finnish working-aged men at need for health behavior changes.

HEPA Europe 28.–30.9.2016 Belfast, Irlanti.

Kaasalainen, K., Kasila, K., Komulainen, J., Malvela, M

& Poskiparta, M. Who benefited from fitness tests in “The

Adventure of Joe Finn” campaign? Psychosocial factors and

changes in self-reported physical activity. Nordic Health

Promotion Research Conference 20.–22.6.2016 Jyväskylä.

Kaasalainen, K., Kasila, K., Komulainen, J., Malvela, M &

Poskiparta, M. Kuka hyötyy kuntotesteistä? Psykososiaalisten

tekijöiden yhteys liikunta-aktiivisuuteen ja liikuntamuutoksiin

SuomiMiehen kuntotesteihin osallistuneilla työikäisillä miehillä.

Kuntotestauspäivät 17.–18.3.2016 Helsinki.

Kivimäki S. Terveysliikunnan palveluketju – mitä on

yhteistyö käytännössä? Liikunnan palveluketju vahvaksi –

suunnitelmista toiminnaksi koulutustilaisuus 26.1.2016 Oulu.

Kivimäki S. Liikunta osana elintapaohjausta - terveysliikunta

puheeksi terveydenhoitajan työssä. KKI-Päivät. 17.3.2016 Oulu.

Kivimäki S. Liikunnan palveluketjut tutuksi. Liikunta

osaksi terveydenhuoltoa, Pohjois-Savon shp:n ja Kuopion

kaupungin tilaisuus. 31.3.2016 Kuopio.

Kivimäki S. Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan hoito

ja -palveluketjua. Terveydenhoitajien Liikunta osana

elintapaohjausta – liikunta puheeksi koulutuskiertue. 6.4.

2016 Helsinki, 7.4.2016 Kouvola, 12.4.2016 Tampere, 20.5.2016

Lappeenranta, 20.9.2016 Mikkeli, 18.9.2016 Lahti, 22.11.2016

Lahti & 29.11.2016 Joensuu.

Kivimäki S. Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua.

Liikunta – terveydenhuollon käyttämätön hoitomuoto

-koulutus. Turku 5.4.2016 ja 20.4.2016.

Kivimäki S., Ylönen A., Pajunen L. & Komulainen J. Public

health care – Nurses in enhancing physical activity. HEPA

Europe 28.–30.9.2016 Belfast, Irlanti.

Kivimäki S. Liikuntaneuvonta osana hoito- ja palveluketjua.

M/S SOSTE -risteily 5.10.2016.

Malvela, M. Matka hyvään kuntoon -kiertue hyvinvoinnin

tukena. Tulosta kohti -tilaisuudet 2.3.2016 Kajaani, 11.3.2016

Mikkeli, 12.4.2016 Joensuu, 26.4.2016 Oulu, 3.5.2016 Lahti &

1.6.2016 Helsinki.

Malvela, M. Matkalla hyvään kuntoon – Lisää virtaa,

hyvinvointia ja tuottavuutta. KKI-Päivät. Oulu 17.3.2016.


tukena. Creative Business Camp 19.4.2016 Turku.


tukena. Työelämän kehittämisen päivät. 30.5.2016 Kotka.

Malvela, M., Heiskanen J., Siivonen K., & Komulainen

J. Good overall fitness is connected with adequate working

ability and low exhaustion among Finnish men. Nordic Health

Promotion Research Conference 20.–22.6.2016 Jyväskylä.

Valkama, N. Fiksusti töihin. Fiksusti töihin -seminaari. 9.2.2016

Helsinki.

Hentunen, J., Valkama, N., Laakso, N., Kulmala, J. & Lindfors,

H. LIKESin toiminnan esittely ja työura-puheenvuorot.

Sporticuksen ekskursio liikunta-alan työpaikoissa. 19.10.2016

Jyväskylä.

85

14 KKI-ohjelman organisaatio

14.1 Neuvottelukunta

PuheenjohtajaSari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura

Elina Karvinen, Ikäinstituutti

Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Matleena Livson, Valo ry

Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tommi Vasankari, UKK-instituutti

EsittelijäJyrki Komulainen, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

SihteeriMiia Malvela, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

14.2 Henkilökunta

Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, FT, dosentti

Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö, LitM (–3.7.2016)

Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, fysioterapeutti

Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori, LitM

Tanja Onatsu, hankekoordinaattori vs, TtM (–25.5.2016),

ohjelmakoordinaattori ma. (26.5.2016–)

Anna Puurunen, hankevalmistelija vs, TtM (1.7.2016–)

Katri Siivonen, viestintäpäällikkö, FM

Anna Suutari, tiedottaja, FM

Elina Tarkiainen, hankevalmistelija, TtM

Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori, LitM

(50 % 1.4.2015 alkaen)

Määräaikaiset työntekijätEmma-Reetta Hämäläinen, viestintäassistentti, FM (15.8.2016–)

Laura Pajunen, tutkimusassistentti, fysioterapeutti

(7.4.–31.12.2016)

Katariina Tuunanen, hankekoordinaattori, TtM

(perhevapaalla koko v. 2016)

14.3 Kotimaiset verkostot ja työryhmät, joissa KKI-ohjelma asiantuntijana

Sari Kivimäki

• Turun kaupungin Liikkuvaks 2015–2017

-liikuntaneuvontahankkeen ohjausryhmä

Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoittama

hanke aktivoi 18–65-vuotiaita turkulaisia liikunnallisen

elämäntavan pariin käynnistämällä yksilöllinen liikunta-

ja elintapaneuvonta osana hyvinvointitoimialan

peruspalvelua. Hankkeessa kehitetään toimijoiden

välistä yhteistyötä ja muodostetaan palveluketju julkisen

ja 3. sektorin palveluntuottajien kanssa.

• Lappeenrannan kaupungin Liikkeelle

-liikuntaneuvontahankkeen ohjausryhmä

Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama

hanke (2014–2016) luo pysyvän poikkihallinnollisen

yhteistyömallin ja vakiintuneen palveluketjun Etelä-

Karjalan sairaanhoitopiirin, työvoimapoliittisten

toimijoiden ja Lappeenrannan liikuntatoimen välille.

Hankkeen kohderyhminä ovat ylipainoiset ja työttömät.

• Lempäälän kaupungin Luovasti liikkuva Lempäälä

-terveysliikunnanhankkeen työryhmä

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama

hanke (2014–2017) luo toimivan moniammatillisen

yhteistyöverkoston, vakiinnuttaa kiertävän

liikuntaneuvonnan kunnalliseksi palveluksi, kehittää

liikuntaryhmiä ja pilotoi henkilöstön liikuntakampanjaa.

• Lahden ammattikorkeakoulun Osallistava ryhmälii-

kuntaneuvonta -hankkeen ohjausryhmä

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen

tavoitteena on, että ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta

on osa liikuntaneuvonnan palveluketjua Päijät-Hämeessä.

Tavoitteena on myös ammattikorkeakoulujen uudenlais-

ten oppimisympäristöjen vakiinnuttaminen sekä kuntien

86

ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön vahvistuminen.

• SoveLi ry:n koulutustyöryhmä (puheenjohtajuus)

• Liikkujan polku -verkoston Vaikuttamisen työryhmä

Jyrki Komulainen

• TEHYLI-ohjausryhmä (varajäsen)

Katso luku 3.

• Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä

Voimaa vanhuuteen -ohjelma on Ikäinstituutin

koordinoima iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, jonka

kohderyhmänä ovat kotona asuvat, toimintakyvyltään

heikentyneet ikäihmiset (75+).

• Ikäihmisten liikunnan kansallisen

toimenpideohjelman ohjausryhmä

Ikäihmisten liikunnan kansallisessa

toimenpideohjelmassa edistetään liian vähän liikkuvien

ikäihmisten tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia.

Kohderyhmät ovat 60+ eläkkeelle siirtyvät, Voimaa

vanhuuteen -ohjelman kohderyhmä sekä hoivan piirissä

olevat ikäihmiset. Ikäihmisten liikunnan kansallinen

toimenpideohjelma käynnistettiin vuonna 2013, ja se sai

sloganin Liikkeellä voimaa vuosiin.

• THL, TedBM liikuntatoimessa, työryhmä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuodesta

2010 alkaen kerännyt joka toinen vuosi tietoa liikunnan

edistämisestä ja sen muutoksista kunnissa. Tulokset

raportoidaan TEAviisari-verkkopalvelussa. Tulokset on

KKI-ohjelman toimesta julkaistu tiivistetyssä muodossa

edelleen levitettäväksi toimijoiden käyttöön.

• STM:n kärkihanke Edistetään terveyttä ja

hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

-asiantuntijaryhmän jäsen

Miia Malvela

• Helsingin kaupungin Terveysliikunnan

palveluketjumalli (vaihe III) -hankkeen ohjausryhmä

Tanja Onatsu

• LIVE-verkosto

Motiva koordinoi valtakunnallista viisasta liikkumista

edistävää LIVE-verkostoa.

• Ulkoilufoorumi

Ulkoilufoorumiin kuuluu kansalaisjärjestöjä ja muita

ulkoilua edistäviä tahoja. Ulkoilufoorumin päämäärä

on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata

jokamiehenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä

laajuudessaan, edustaa ulkoilun eri intressitahoja

yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden

järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa

yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän

kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta.

• HEPA Europe

HEPA Europe on WHO:n Euroopan alueella toimiva

verkosto, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja

terveyttä fyysisen aktiivisuuden keinoin.

• IMPALA–hankeverkoston jäsen

EU:n rahoittama IMPALA-projekti tunnistaa, toteuttaa

ja tutkii, mitkä ovat hyviä toimintatapoja paikallisten

vapaa-ajan liikuntapaikkojen infrastruktuurien

suunnitteluun, rakentamiseen ja johtamiseen.

• KEHO (Keski-Suomen hyvinvoinnin

osaamiskeskittymä) -hankeverkoston jäsen

KEHO-projektin päämääränä on ihmisten terveyden

edistäminen ja hyvinvoinnin tukeminen. Keskiössä on

kansalaisten, ammattilaisten, yrittäjien, kolmannen

sektorin sekä alan opiskelijoiden yhdessä toimiminen

ja yhteistä ymmärrystä lisäävä kohtaaminen.

Osaamiskeskittymä kokoaa yhteen maakunnallisesti

sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

• Limingan kunnan Omin Voimin − Limingan liikunta-

resepti ja liikuntaneuvonta -hankkeen ohjausryhmä

Kaksivuotisen (2015–2016) Pohjois-Suomen aluehallinto-

viraston rahoittaman hankkeen tavoitteena on aktivoida

kuntalaisia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja ennalta-

ehkäistä liikkumattomuudesta aiheutuvia terveysriskejä.

Liikuntareseptin avulla kuntalaisille tuodaan esille liikun-

tamahdollisuuksia, ohjataan ja tuetaan pitkäjänteisesti

elämäntavan, ruokailutottumusten ja liikkumistapojen

uudistamisessa. Hankkeessa yhdistetään kunnassa tar-

jolla olevat seurojen ja yksityisten tarjoamat liikunta- ja

hyvinvointipalvelut kunnan tarjoamaan terveydenhoito-

ja liikuntapalveluun.

• Järvenpään kaupungin Aikaa sinulle -hankkeen oh-

jausryhmä

Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittaman hank-

keen tavoitteena on saada kuntalaiset liikkumaan laa-

jennetun ja tehostetun yksilö- ja ryhmäliikuntaneuvon-

nan avulla. Liikuntaneuvonta kohdennetaan erityisesti

niille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän.

Hankkeessa edistetään asiakaslähtöistä palvelumuotoa

ja prosessimaista työskentelyä. Kuntalaiset saavat hanke-

mallin myötä matalan kynnyksen palveluja joustavasti eri

palvelualueiden yhteistyön tuloksena.

• Pyöräilykuntien verkoston Pyöräkompassi-hankkeen

ohjausryhmä

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa sekä kunnille

että valtiolle siitä, miten pyöräilyä kannattaa edistää:

kipupisteet ja vahvuudet. Lisäksi kompassin avulla

saadaan kansallista vertailukelpoista tietoa eri kuntien

pyöräiltävyydestä, pyöräily-ystävällisyydestä sekä

87

valtakunnallisen strategian toteutumisesta.

• Diakonia-ammattikorkeakoulun Hoitava liikunta-

aktivointi -hankkeen ohjausryhmä

ESR-hankkeen (2015–2017) tavoitteena on saada

liikunta osaksi sairauksien hoitoa. Tavoitteena on luoda

liikunta-aktivointimalli, jossa asiakkaiden tunnistaminen,

yksilöllinen kohtaaminen ja palveluohjaus saadaan

toteutettua sosiaali- ja terveydenhuollon ja

liikuntapalvelujen yhteistyönä. Toiminnan tueksi

rakennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja

liikuntapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä

sekä liikunta-aktivointipalvelujen kustannusten ja

vaikuttavuuden arviointijärjestelmä. Kohderyhmänä ovat

työstä syrjäytyneet tai syrjäytymässä olevat.

Katri Siivonen

• Liikkujan polku -verkoston viestintäryhmä

Valo ry:n koordinoima Liikkujan polku -verkosto, joka

tarjoaa avoimen kohtaamispaikan kaikille toimijatahoille.

Verkostolla on erilaisia teemaryhmiä, joista viestinnän

teemaryhmässä pohditaan, millaista viestintää verkosto

tarvitsee, miten yhteisiä viestejä syntyy ja miten

verkoston viestintää rakennetaan.

• Kouvolan kaupungin Sähköistä liikettä -hankkeen

ohjausryhmä

Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama Kouvolan

kaupungin Terveyden ja liikunnan edistämisen

palvelujen kaksivuotinen hanke, jossa tavoitteena

on nuorten perheiden ja työttömien tavoittaminen

sekä aktivoiminen liikunnallisen elämäntavan pariin

sosiaalisen median keinoin. Lisäksi hankkeessa

lisätään omatoimista liikuntaa syrjäseudulla YouTube-

virtuaalijumppien avulla. Hanke päättyi 2016.

• Yhteiskunnallisen markkinoinnin verkosto

Yhteiskunnallisen markkinoinnin verkosto on Raha-

automaattiyhdistyksen, SOSTE ry:n ja Sitran kokoama

verkosto, jonka tarkoituksena on kehittää ja juurruttaa

Suomeen voimakkaampaa yhteiskunnallisen

markkinoinnin käytäntöä. Näin julkista rahaa käyttävät

organisaatiot voivat saada keinoja ja työkaluja paitsi

tehokkaampaan toimintaan myös vaikuttavuuden

seurantaan ja mittaamiseen.

Niina Valkama

• Eksoten Anna palaa – liikuta itseäsi -hankkeen

ohjausryhmä

Hankkeen päämääränä on pidentää työuria ja edistää

henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia. Hankkeessa

luodaan toimintamalli, jonka avulla erityisesti

osatyökykyisiä pystytään aiempaa paremmin tukemaan

toimintakyvyn ylläpitämiseen. Toimintamalli luodaan

yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä kuntien

liikuntaneuvontaa hyödyntäen. Kohderyhmänä ovat

työntekijät, joilla on jokin työkykyä alentava tekijä tai

uhka työkyvyn alenemisesta.

• Henkilöstöliikunnan kehittäminen Satakunnan

sairaanhoitopiirissä -hankkeen ohjausryhmä

Hankeen tavoitteena on parantaa Satakunnan

sairaanhoitopiirin henkilöstön työkykyä ja

työhyvinvointia ja laatia sairaanhoitopiirille

henkilöstöliikunnan suunnitelma osana

työhyvinvointiohjelmaa. Tavoitteena on herättää

työntekijöiden kiinnostus omaan fyysiseen hyvinvointiin

ja itsehoitoon.

• HEPA Europe

HEPA Europe on WHO:n Euroopan alueella toimiva

verkosto, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja

terveyttä fyysisen aktiivisuuden keinoin. Workplace

Health Promotion -ryhmän jäsen.

• Liikkujan polku -verkoston työyhteisöt-teemaryhmä,

toinen ryhmän kuljettajista

Liikkujan Polku -verkosto on Valo ry:n koordinoima

avoin kohtaamispaikka eri toimijatahoille. Työyhteisöt-

teemaryhmän tavoitteena on edistää liikettä

ja ymmärrystä fyysisestä aktiivisuudesta ja sen

merkityksestä työkyvylle. Tavoitteena on myös lisätä eri

toimijoiden yhteistyötä.

• Mobinet Oy:n Kestävä työmatkaliikenne

työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta -hankkeen

ohjausryhmä

Hankkeen tavoitteena on tukea kestävän liikkumisen,

kuten kävelyn ja pyöräilyn, toimenpiteiden toteuttamista

työpaikoilla. Keskeisten työmarkkinajärjestöjen

haastatteluiden avulla pyritään löytämään

työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti

hyväksymiä toimintatapoja kestävän ja turvallisen

työmatkaliikenteen edistämiseksi.

88

ALAJÄRVI

Alajärven voimistelu ja liikunta ry, Minna Latvala,

puheenjohtaja, [email protected], 050 5487989,

Ikiliiketreffit, 1 000 €.

ESPOO

Espoo Espoon Diakoniasäätiö, Elli Keisteri-Sipilä,

yksilövalmentaja, [email protected],

050 3271202, Inspiroivaa liikuntaa, 1 800 €.

Espoon Taitoluistelukubi ry, Henriikka Aihinen,

toiminnanjohtaja, [email protected],

045 6448811, SundaySkaters, 1 200 €.

Pohjois-Espoon Ponsi ry, Kari Alho, toiminnanjohtaja, kari.

[email protected], 040 7700801, Ladies futis & salibandy, 1 500 €.

Ratsastusseura Primus Ry, Hanna Lehtinen,

oheisliikuntavastaava/hallituksen jäsen,

[email protected], 040 5249010, Ratsastajan

terveyskunnon kohennus, 1 800 €.

HANKASALMI

Lylmi ry, Varpu Pöyhönen, liikuntaohjaaja, varpu.poyhonen@

hankasalmelainen.com, 050 3068800, Terveyttä ja hyvää oloa

liikunnasta, 2 000 €.

HELSINKI

AVA- instituutin kannatusyhdistys ry, Henna Salmela,

koulutuspäällikkö, [email protected],

050- 344 7372, Liike on lääke on AVA:ssa, 1 200 €.

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Merja Palkama, kunto- ja

terveysliikunnan kehittäjä, [email protected],

040 5954195, Lisää liikettä Etelä-Suomeen 2016, 15 500 €.

F.C. Pihlajisto ry, Tuomo Berg, FC Pihlajisto puheenjohtaja,

[email protected], 040-9003675, Pohjois-Helsinki

liikkuu, 2 200 €.

Helsingin Latu ry, Matti Niemelä, toiminnanjohtaja,

[email protected], 0400 926964, Miehet liikkeelle!

-liikuntaneuvontaryhmä, 1 200 €.

Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, Ulla

Huhtinen, järjestösihteeri, [email protected],

050 4335430, Liikunnasta merkitystä elämään, 4 000 €.

Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura/Mie-To ry, Jussi

Marttinen, puheenjohtaja, [email protected],

0500 372884, Pilates, Shindo ja Jooga voimaksi, 600 €.

Mellunkylän Kontio ry, Tinja Saarela, sihteeri, tinja.saarela@

mellunkylankontio.net, 040 8215567, Ilolla liikkeelle kohti

hyvinvointia Mellunkylässä, 1 000 €.

Suomalainen Voimisteluseura ry, Kati Viik, harrastetoiminnan

vastaava, [email protected], 0400 425720, Liiku

seurassamme, 1 300 €.

Suomen Padel liitto ry, Piukku Kopiloff, toiminnanjohtaja,

[email protected], 050 5481484, JALAT MAASSA, PÄÄ PILVISSÄ,

1 800 €.

Valio Oy, Teija Vehmala, työterveysasiantuntija, teija.vehmala

@valio.fi, 050 3987471, Pitkäaikaisterveyttä kohti, 12 000 €.

HÄMEENLINNA

Hämi ry, Tuomas Jurvanen, ohjaaja, Hämeen Klubitalo,

[email protected], 044 5575338, Säbää kaikille,

1 600 €.

IMATRA

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Mikko Ikävalko,


0400 478134, Elävä, Liikkuva Etelä-Karjala, 15 500 €.

JOENSUU

Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Vesa Martiskainen,

aikuisliikunnan kehittäjä, [email protected],

040 7739243, Pohjois-Karjala – Liikkuvan ja terveen ihmisen

maakunta, 15 500 €.

JOUTSA

Joutsan Seudun Reumayhdistys ry, Maija Lahtinen, puheen-

johtaja, [email protected], 050 3400580, Jooga, 600 €.

JYVÄSKYLÄ

Jyväskylän Feniks ry, Tamara Sholokhova, rahastonhoitaja,

järjestöjohtaja, [email protected], 045 2340290, Liikunta

kaikille, 2 000 €.

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry, Anne Eskelinen,

fysioterapeutti, JYPS ry:n jäsen, anne.eskelinen@optimovejkl.

com, 050 4946469, TAPA - säännöllisen työmatkapyöräilyn ja

kuntoliikunnan aloituspaketti, 1 400 €.

LIITE 1Tuetut hankkeet Hakukierros 1/2016

89

Jyväskylän Yrittäjät Ry, Maarit Venäläinen, Hallituksen jäsen,

tapahtumatoimikunnan jäsen, [email protected], 040 7379138,

Yrittäjät liikkeelle, 2 000 €.

Keski-Suomen Alueooppera ry, Elina Lillstrang, hallituksen

jäsen, [email protected], 050 365 7220, Kuorossa

kuntoon, 600 €.

Keski-Suomen Liikunta ry, Jyrki Saarela, aikuisliikunnan

kehittäjä, [email protected], 045 6503771, Lisää liikettä

nuorille ja aikuisille Keski-Suomessa, 15 500 €.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry/Monikulttuurikeskus Gloria,

Tiina Miettinen, projektipäällikkö, [email protected],

040 3823273, Liikutu Gloriasta!, 800 €.

JÄMSÄ

Suinulan kyläyhdistys ry, Marja-Riitta Laukkarinen,

tiedotusvastaava, [email protected],

044 5224652, Notkeutta, virkeyttä, ja hyvää oloa kylille, 1 000 €.

KAJAANI

Kainuun Liikunta ry, Matias Ronkainen, terveysliikunnan

kehittäjä, [email protected], 044 5325924,

Alueellinen kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen

Kainuussa 2016, 15 500 €.

Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, Eija Heikkinen,

osaamisaluejohtaja, [email protected], 044 7101202,

Liiku Myötätuulta Elämään 3, 5 000 €.

Kajaanin Pallokerho ry/Ladypesis, Tuija Järvelä,

Ladypesisjoukkueen yhdyshenkilö, [email protected],

040 8238169, Ladyt 18+ liikkeelle hyvässä seurassa, 800 €.

Kajaanin Työvoimayhdistys ry, Paula Tampio,

toimintakoordinaattori, [email protected],

044 3140098, Liikunta tutuksi, 2 600 €.

KIRKKONUMMI

TanssiDans ry, Tomi Ronkainen, taustatiimin vetäjä,

varainhankintavastaava, [email protected], 050 3042397,

"Osaan sittenkin" aikuisväestön matalan kynnyksen

liikuntastartti, 3 500 €.

KITTILÄ

SBC Levi ry, Tuomas Similä, toiminnanjohtaja, toimisto@

sbclevi.fi, 040 8293628, Aikuisharrastajien sählykerho

Kittilässä, 1 400 €.

KOKKOLA

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry, Satu Heinoja,

aikuisliikuntapäällikkö, [email protected],

+358 440916075, Hyvinvointia liikunnasta –

Keski-Pohjanmaan terveysliikuntahanke, 15 500 €.

KOTKA

Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Miia

Kurttila, kehittämisjohtaja, [email protected],

+358 407103202, HyMi – Liikutaan hyvää mieltä!, 3 000 €.

Kotkan Nappulat ry, Saku Halonen, toiminnanjohtaja,

[email protected], 040 7340648, Aikuisten

harrastejalkapalloryhmä, 1 500 €.

KOUVOLA

Kymenlaakson Liikunta ry, Janniina Riihelä, aikuisten


040 4835405, Kymenlaakso kuntoon, KKI -toiminta sekä

terveysliikunnan kehittäminen Kymenlaakson maankunnassa,

15 500 €.

KUOPIO

OAJ Kuopio, Isto Karjalainen, liikuntatoimikunnan


Hyvä vire 2016, 15 500 €.

Tanssiseura J&V ry, Taru Hoffrén, ryhmien ohjaaja,

[email protected], 0440 601332, Liikunnan iloa Bailatinosta,

1 500 €.

LAHTI

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Keijo Kylänpää,

aluekehittäjä, aikuisliikunta, [email protected],

040 5529233, Päijät-Häme – Terveysliikunnan megamaakunta,

15 500 €.

Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry, Riikka Salmi,

toiminnanjohtaja, [email protected], 044 5757610, Startti,

1 400 €.

LAITILA

Laitilan seudun Reuma- ja Tulesyhdistys ry, Iiskala Sanna, pu-

heenjohtaja, [email protected], 040 5171767, Vesi-

jumppa 1, Vesijumppa 2, Salijumppa/kuntosaliryhmä, 700 €.

LAPPEENRANTA

Joutsenon Sydänyhdistys ry, Hietanen Jouko, puheenjohtaja,

[email protected], 0500 678217, Kuntoillen keho

kuntoon, 1 500 €.

90

LEMPÄÄLÄ

Jalkaparkki Sari Lipponen, Sari Lipponen, tj, jalkaparkki@

gmail.com, 0400 999047, Kokonaisvaltaista kehonhuoltoa,

1 500 €.

Lempäälän Kisa ry, Jenni Kihlström, toimistopäällikkö, jenni.

[email protected], 050 5051617, Sujakasti Suksille, 1 700 €.

Toiminimi Mari Rantanen, Mari Rantanen,

ryhmäliikunnanohjaaja, [email protected], 050

3396752, Mahakkaiden +40 miesten crossing -kurssi, 900 €.

LOHJA

Hiidenkiertäjät ry, Jarkko Saarinen, rahastonhoitaja ja

aikuisten suunnistuskoulun vetäjä, jarkkosaarinen85@gmail.

com, 044 3064001, Etsi, löydä, onnistu, innostu - aikuiset

suunnistaen kuntoon, 1 500 €.

NAANTALI

Liikuntaseura Naantali - LiiNa ry, Leena Haanpää, rahaston-

hoitaja, [email protected], 040 8275232, Erityisliikunta-

ryhmä Neuromoto, 700 €.

NOKIA

Nanso Group Oy, Katri Ruismäki, henkilöstön kehittämispääl-

likkö, [email protected], 040 5748107,

Terveempi Huominen, 6 000 €.

Nokian Palloseura ry, Kari Mustalahti, puheenjohtaja, kari.

[email protected], 050 3226308, Nopsasti liikkumaan, 2 200 €.

Nokian Reumayhdistys ry, Kirsti Juusela, liikuntavastaava,

[email protected], [email protected],

040 5052006, Alkeispilates, 700 €.

OULU

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry, Ilkka Kurttila,

aikuisliikuntapäällikkö, [email protected], 050 3087711,

Maakunnallinen terveysliikunnan edistäminen, 15 500 €.

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Invalidit ry, Mari Nykänen, puheenjohtaja,

[email protected], 040 5091101, YYK - Yhdessä yli

kynnysten 3, 1 500 €.

PORVOO

Porvoon taiji-seura Baolei He ry, Tiina Korhonen,


Terveyttä liikkeestä, 1 500 €.

Porvoon Uusi Apteekki, Reetta Nikkanen, proviisori, reetta.

[email protected], 040 7542217, Porvoon Uusi apteekki

liikkuu, 1 500 €.

ROVANIEMI

Lapin Liikunta ry, Elina Ahola, terveysliikunnan aluekehittäjä,

[email protected], 040 8329321, Lapin terveysliikunnan

kehittämisohjelma 2016, 15 500 €.

Sirkus Taika-Aika ry, Anniina Poikela, järjestösihteeri,

[email protected], 040 5879362, Sirkusharrastus

kansanterveystyönä, 1 500 €.

SAVONLINNA

Savonlinnan Seudun Liikunta ry, Timo

Reinikainen, toiminnanjohtaja, timo.reinikainen@

savonlinnanseudunliikunta.fi, 044 3216383,

Sporttilanssi liikuttaa, 3 000 €.

Savonlinnan Työväen voimistelu- ja urheiluseura Jyry ry, Juha

Kauppinen, puheenjohtaja, [email protected], 050 3666549,

Yli 40-vuotiaille vähän liikkuville suunnattu urheilukoulu, joka

on jatkokurssi kevään 2015 kurssille, 800 €.

SEINÄJOKI

Epec Oy, Riikka Rajala, henkilöstöpäällikkö, [email protected],

040 851211, Lisää liikettä Epec!, 3 500 €.

Janita Oy, Jarkko Kallioniemi, talouspäällikkö,

[email protected], 040 7499449, Yhteisliikunnalla

hyvinvointia elämään, 1 800 €.

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Johanna Lähdesmäki, vs.

harrasteliikuntapäällikkö, [email protected],

0400 412981, Pohjanmaan KKI-ohjelma, 15 500 €.

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Aino-Maija Siren,

aluejohtaja, [email protected], 0400 268 761,

Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju, 25 000 €.

Voimistelu- ja Urheiluseura Nurmon Jymy ry, Maiju Luukkola,

seurakoordinaattori, [email protected], 040 7549730,

Matala kynnys liikkumiseen, 2 000 €.

SIPOO

AiKa-talli, Aila Kajander, toiminnasta vastaava, aikaponit@

gmail.com, 040 5817060, Hyötyliikuntaa ja kehonhallintaa

hevostoiminnalla, 1 000 €.

91

SOTKAMO

Ristinkantajat ry, Heidi Kotilainen, varapuheenjohtaja,

[email protected], 041 4339441, Sosiaali-

pedagogisella hevostoiminnalla oman hyvinvoinnin äärelle,

500 €.

TAMPERE

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Kirre Palmi, projektipäällikkö,

[email protected], 0207 482 603, Liikuttava Häme, 15 500 €.

Tammer-Futis ry, Janne Toivonen, puheenjohtaja, jannetee.

[email protected], 0500 526638, Ikämiesvoimistelu, 500 €.

TURKU

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Jukka Läärä,

kehittämispäällikkö, [email protected], 0400 463790,

Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia, 31 000 €.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Tino-Taneli Tanttu,


040 9000846, LiPaKe, liikunnan palveluketju -hanke, 25 000 €.

Turun ammattikorkeakoulu Oy, Sari Hurmerinta, toimisto-

sihteeri, [email protected], +358 449074989,

Liikunnasta terveyttä tietotyöläisille, 2 000 €.

TUUSULA

Tuusula Ringette ry, Sari Rask, ringettekoulun rehtori,

valmentaja, [email protected], 040 8644583, Ringettekoulu

aikuisille naisille, 1 000 €.

VAASA

Vaasan Seudun Yhdistykset ry & Vaasanseudun

mielenterveysseura, Marina Sippus, projektikoordinaattori,

[email protected], 044 9747427,

Liikuntaa ja kehon hyvinvointia työyhteisöön, 1 000 €.

VANTAA

Kenttäurheilijat 58 Vantaa, Tuula Ahokainen,

toiminnanjohtaja, [email protected], +358 440571005,

Esimerkin voimalla, 2 000 €.

Vantaan Jalkapalloseura, Hilkka Pelander,

kehityskoordinaattori, [email protected], 0405473237,

Lähiliikuntaa peli-iltoina, 3 000 €.

VARKAUS

WJK juniorit ry, Antti Immonen, junioripäällikkö,

[email protected], +358 503047066, Koko WJK

liikkuu, 3 000 €.

VESILAHTI

Keskiviikon Kuntofutis ry, Juha Mäkelä, puheenjohtaja,

[email protected], 044 2032770, Kuntofutis M30+, 600 €.

VIHTI

Parma Oy, Katriina Lehtonen, henkilöstöjohtaja, katriina.

[email protected], 020 577 5522, Kunnossa kaiken ikää,

2 500 €.

Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Paula Laiho,

työsuojelupäällikkö, [email protected], 050 5477187,

Voi hyvin työssä ja kotona 2, 3 500 €.

VÖYRI

YourCoach, Anna Nordmyr, friskvårdscoach,

[email protected], 050 3864481, Vörå kommun i form, del II,

4 000 €.

YLIVIESKA

Löytyn Kyläyhdistys ry, Tarja Koutonen, kyläyhdistyksen pj.,

[email protected], 040 8456282, Liikunnalla

virtaa, voimaa ja iloa elämään, 1 200 €.

92

Hakukierros 2/2016

ASIKKALA

Asikkalan Raikas ry, Joel Kuivaniemi, Seuratyöntekijä,

[email protected], 040 8432954, Joka mies liikkeelle

1 000 €.

ERÄJÄRVI

Eräjärven Urheilijat ry, Reijo Kahelin, sihteeri, reijo.kahelin@

erajarvi.net, 0500 773015, Jumppaa puistossa ja vedessä,

1 900 €.

ESPOO

Kuntokaveri Tmi, Pia Hutri, Liikunnanohjaaja, pia.hutri@gmail.

com, 050 5458213, Kahvakuula- kurssi, 2 000 €.

Tapiolan Honka ry, Anne Eklund, Toiminnanjohtaja,


KKI-liikunta (KKI-koris ja kuntoklubi), 2 500 €.

Westend Indians ry, Elina Harju, toiminnanjohtajan assistentti,

[email protected], 046 9209565, Heimolainen

kaiken ikää – monilajiharrasteryhmä kaiken ikäisille, 1 500 €.

HAAPAVESI

Haapaveden Latu ry, Hannu Karstunen, Yhdistyksen


Liikettä ladutta, 1 000 €.

HAMINA

Vehkalahden Veikot ry/suunnistusjaosto, Anniina Heikkinen,

Suunnistusjaoston jäsen, [email protected],

050 3852453, Liikunnan iloa aikuisten suunnistuskoulusta,

900 €.

HELSINKI

Aar Social Development Association ry., Vesa Asikainen,

Koulutus- ja projektikoordinaattori, vesa.asikainen@

gmail.com, 044 9228116, Maahanmuuttajat liikkumaan

-yhteistoimintaprojekti Itä-Helsingissä, 3 000 €.

Helsinki Roller Derby ry, Tiina Laatikainen, Hallituksen jäsen,

[email protected], 050 3138797, Roller Derbyä!,

1 400 €.

HIFK Soccer rf, Eero Kankkonen, Toiminnanjohtaja, eero.

[email protected], 040 1849669, Naisjalkapallon

kki-toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, 1 500 €.

Malminkartanon Asukasyhdistys Ry, Tea Virtanen,

Liikuntavastaava, [email protected], 0504107725,

Lisää Liikettä Malminkartanoon, 600 €.

Miessakit ry, Tomi Timperi, toiminnanjohtaja, tomi.timperi@

miessakit.fi, 050 5881687, Miesten Liikuntasakki, 1 800 €.

Pohjois-Haagan Urheilijat ry, Juha-Pekka Partanen,

toiminnanjohtaja, [email protected],

044 9777815, Futiksella vauhtia arkeen, 1 200 €.

Puistolan urheilijat Ry, Janette Oksman, Kunto- ja terveys-

liikuntavastaava, [email protected],

040 4177646, Löydä ilo liikunnasta!, 800 €.

HOLLOLA

Hollolan Nuorisoseura ry, Aimo Hentinen, toiminnanjohtaja,

[email protected], 040 5589755, Tanssitalo -

Liikunnan iloa tanssien, 2 000 €.

Vesikansan Ratsastajat - VEKARA ry, Pinja Halme, johtokunnan

jäsen, [email protected], 040 5458477, Hevosaiheinen

hyötyliikunta, 1 500 €.

HÄMEENKYRÖ

Matrocks oy, Miia Lähteenmäki, Fysioterapeutti, miia@

extra-avustaja.fi, 040 7743337, Hyvinvointia Matrocks oy

työntekijöiden arkeen, 1 000 €.

HÄMEENLINNA

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK), Maija Kerkola,

Liikuntasuunnittelija, [email protected], 050 5745939,

Poweria bodiin, 4 000 €.

Lasten Liikunnan Tuki ry, Anu Saarinen, Koordinaattori, anu.

[email protected], 040 9052908, Kuntoklubi,

3 000 €.

IISALMI

Iisalmen Naisvoimistelijat ry, Satu Sneck-Rytkönen,

seuratyöntekijä, [email protected], 050 3240274, Yhdessä

liikkuen, 2 000 €.

ILMAJOKI

Ilmajoen Ratsastajat ry, Heidi Salo, varapuheenjohtaja,

[email protected], 040 5184051, IR:n Kuntoilijat, 500 €.

JOENSUU

Perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Karjalan

sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Tiina

93

Laatikainen, Professori, [email protected],

050 5998031, Liikuntaneuvonta osaksi perusterveyden-

huollon moniammatillisten tiimien työtä, 22 000 €.

Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Jari Hurskainen, Aluejohtaja,

[email protected], 040 5465236, Tulevaisuuden

liikuntakunta (Tuli), 14 000 €.

JYVÄSKYLÄ

Huhtasuon Asukasyhdistys ry, Mikko Heikkilä, Huhtasuon

Asukasyhdistys ry:n, hallituksen jäsen, ympäristövastaava,

[email protected], 040 8296393, Huhtasuon

lähiliikuntapaikkojen käytön aktivointi alueen aikuisväestön

käyttöön, 1 500 €.

Jyväskylän Liitokiekkoilijat ry., Heidi Laine, Liikunnanohjaaja,

[email protected], 040 5931137, Frisbeegolf liikuttaa,

900 €.

Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry, Riina Kylmälahti, sihteeri,

[email protected], 040 7655006, Liikuttava JKL seudun

Nuorisoseura, 2 000 €.

Keski-Suomen Näkövammaiset ry, Susanna Turkkila,

Toiminnanjohtaja, [email protected], 045 321 5552,

Näkövammaisten Sporttistartti-lajikokeilukurssi, 1 500 €.

O2- Jyväskylä ry, Jani Saukko, Seuratyöntekijä, jani.saukko@

o2-jkl.fi, 040 9663902, KKI - Liikunnallinen elämäntapa

salibandyn avulla, 1 500 €.

Palokan Naisvoimistelijat ry, Mirva Martikainen,

Toiminnanjohtaja, [email protected],

045 6396553, Yhdessä Voimaa Palokkaan, 1 200 €.

Psykiatrisen Kuntoutuksen Tuki ry, Saara-Maria Kontio,

Ohjaaja, [email protected], 0400 609815, Iloa ja

voimaa venyttelystä!, 200 €.

Tanssi- ja Voimisteluseura Illusion Vaajakoski, Pira Jaakkola,

Koulutus- ja kehittämisvastaava, [email protected],

050 5615582, KKI-Illusion, 1 600 €.

JÄRVENPÄÄ

Järvenpään palloseura ry., Mikko Hiltunen,

Urheilutoimenjohtaja, [email protected], 044 5977017,

Aikuisten kuntofutis, 1 200 €.

KAJAANI

Kainuun Sydänyhdistys/ alaisena toimiva Hyrynsalmen

sydänkerho., Ritva Oikarinen, Sydänkerhon vetäjä,

[email protected], 044 5104461, Sykettä

sydämeen, 1 200 €.

KANKAANPÄÄ

Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö sr, Niina Veko,

Toiminnanjohtaja, [email protected], 044 5772119, Liikkuva

työpaja - Lippa, 4 000 €.

KAUHAJOKI

Kauhajoen Karhu-Siskot ry, Jokinen Niina, johtokunnan jäsen,

hankkeen vetäjä ja ohjaaja, [email protected],

045 1147167, Liikunnasta lisävirtaa ruuhkavuosiin!, 800 €.

KEMI

Kemin Pyöräilijät ry, Mauri Blomster, puheenjohtaja /

taloudenhoitaja, [email protected], 0500 316904,

KEHO TUTUKSI - Liiku ja kevennä!, 2 000 €.

KEMINMAA

Lapin Urheiluratsastajat ry, Mari Hopia-Hietala,


Tutustu ratsastuksen maailmaan, 1 500 €.

Liedakkalan kyläyhdistys ry, Emilia Vuori, kyläyhdistyksen

jäsen, [email protected], 0400 611060, Kylien miehet

liikkeelle, 1 000 €.

KERAVA

Anabolic Asteroid Oy, Juha Kytö, Toimitusjohtaja,

[email protected], 045 3535953, Tule ulkoilemaan frisbeegolfin

parissa, 2 000 €.

Keravan Yrittäjät ry, Sirpa Bäckström, Hallituksen jäsen,


Yrittäjien liikuntaryhmä ja juoksukoulu, 1 700 €.

Lasten Liikuntakeskus PompIT / MotoLiike Oy, Tuula

Vorselman, Kehityspäällikkö, [email protected],

0400 797013, Kotiäidit ja -isät kuntoon, 1 200 €.

KIIMINKI

Kiimingin Yrittäjät ry, Mari Halkola, Hyvinvointitoimikunnan

pj, varapj., [email protected], 0400 681433, PEPUT YLÖS,

1 200 €.

KIRKKONUMMI

Gladius Kirkkonummi ry, Sini-Tuulia Aavio, Nuorisopäällikkö,

[email protected], 0400 709 129, Miesten vesiliikunta

klubi, 1 000 €.

94

Kirkkonummen Urheilijat ry , Susanna Huusko,

seuratyöntekijä, [email protected],

040 5439069, Liike lisää jaksamista, 1 200 €.

Suomen Venäjäkielisten osasto-Nelumbo ry, Anna Kajava,


Voi hyvin!, 1 500 €.

KITEE

Kiteen seudun romaniyhdistys ry, Eeva Nygren, sihteeri, eeva.

[email protected], 040 5077872, Liikuntakerho

romaneille, 1 500 €.

Kiteen Urheilijat ry, Antero Vänskä, seuran sihteeri,

[email protected], 050 5322857, Liikunnan malleja

meille aikuisille, 1 500 €.

KOTKA

Tanssiklubi Kotkan Hyrrät ry, Krista Piippo, Hallituksen jäsen,

ryhmäohjaaja, [email protected], 050 3852025, Tanssin

ja jumpan iloa aikuisille, 2 000 €.

KOUVOLA

Kouvolan Jenkkipallo ry, Birgitta Lindholm, Toimihenkilö,

[email protected], 0400 924316, Indians goes all

age, 1 600 €.

Kouvolan Peltirumpu ry, Petteri Mäkelä, Hallituksen jäsen,

[email protected], 044 0137081, Kuntoillen futista, 1 200 €.

Kouvolan Suunnistajat ry, Jorma Laukkanen, taloudenhoitaja,

[email protected], 040 7460088, Maastoliikunnan

Start-Up-kurssi, 1 500 €.

KRISTIINANKAUPUNKI

Kristiinan Yrittäjät ry - Kristinestads Företagare rf, Kirsi

Rantatalo, puheenjohtaja, [email protected], 0405168384,

Företagarna i Kristinestad i tipptrim - Kristiinan yrittäjät

huippukuntoon, 2 500 €.

KUOPIO

Alfido Oy, Janne Sallinen, Toimitusjohtaja, Alfido Oy, janne@

alfido.fi, 040 1594549, Mahtavat miehet, 3 000 €.

Kuntokeskus Huippu Oy, Hannu Airila, Toimitusjohtaja, hannu.

[email protected], 050 3219714, Liike-energiaa, 1 500 €.

Kuopion Reipas ry, Jonna Kettunen, Puheenjohtaja, jonna.

[email protected], 0400 608230, Reippaillen

kuntoon, 1 500 €.

Kuopion Reippaan Voimistelijat, Laura Forss, Seuran

työntekijä, [email protected], 044 3535933, REALLIFE: REipas

ALku LIikunnalle For Everyone, 1 800 €.

Kurkimäen Kuntoilijat ry, Vilma Rask, puheenjohtaja,

[email protected], 040 7791832, Liikuntaa landelle,

1 500 €.

Savon Tietokeskus Oy, Eric Valta, Toimitusjohtaja, eric.valta@

datagroup.fi, 044 7338510, Virtapiikki 2016, 2 000 €.

Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA),

Saara Hanhela, Korkeakoululiikunnan suunnittelija,

[email protected], 044 7855087, Energiaa arkeen

-, Kuopiossa toimivien korkeakoulujen henkilöstön

hyvinvoinnin lisäämiseksi, 6 000 €.

KYS Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Ilpo Tauriainen,

Työsuojeluvaltuutettu, [email protected], 044 7179344,

Voimia vuorotyöhön, 1 500 €.

Tahko Spa Oy, Aki Suhonen, Hallintojohtaja, aki.suhonen@

tahkospa.fi, 0405807516, Nilsiä liikkeelle!, 2 000 €.

LAHTI

Lahden seudun kristillisen koulun kannatusyhdistys ry,

Aleksi Rinne, Rehtori, [email protected], 050 5552077,

Ryhtiä työpäivään, 2 000 €.

Lahden seurakuntayhtymä, Kytömäki Laura, Varhaiskasvatuk-

sen ohjaaja, [email protected], 050 412 7054,

Seurakunnassa sopivasti soukemmaksi, 3 000 €.

Päijät-Hämeen Salibandyseura ry, Jaakko Åkman,

Toiminnanjohtaja, [email protected], 040 9728331,

Aikuisten salibandykerhot, 1 500 €.

LAPINJÄRVI

Lapinjärven Lukko ry, Sauli Silfvast, Yhdistyksen

koordinaattori, [email protected], 0400 436720,

Lapinjärvi liikkeelle, 1 500 €.

LAPPEENRANTA

Lappeenrannan Urheilu-Miehet Ry, Eeva-Liisa Holmström,

Seuran nuorisopäällikkö, [email protected], 046

9222808, LUM:n kuntoremonttiryhmä, 2 000 €.

Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry, Merja Niemi, fysioterapeutti,

[email protected], 040 7455953, Tee se itse!, 800 €.

95

LEMPÄÄLÄ

Mari Rantanen, Crossing Piippokeskus,

[email protected], 050 3396752, Aerobisen

kunnon parannus -kurssi ja lihaskunnon kohotus - kurssi

(kaksi erillistä), 1 600 €.

LIMINKA

Limingan Naisvoimistelijat, Susanna Mendelin-Sonny,

johtokunnan jäsen, lasten liikunnan vastaava, susanna.

[email protected], 050 5507665, Kevyempänä

arkeen, 800 €.

LUUMÄKI

Mense oy, Mentula Marja-Leena, yrittäjä, marja-leena.

[email protected], 050 3089998, Työhyvinvointihanke syksy

2016 MenSe Oy, 2 000 €.

MIKKELI

Etelä-Savon Liikunta ry, Liisa Haikonen, Terveysliikunnan

koordinaattori, [email protected], 044 3410057,

Etelä-Savo Liikkeelle, 15 500 €.

MÄNTTÄ-VILPPULA

Sankaritehdas ry, Harri Kohvakka, Puheenjohtaja,

[email protected], 044 3191252, Elämä pelissä -

kohti pysyvää elämänmuutosta, 1 000 €.

NAANTALI

Rymättylän Soihtu ry, Annika Urpolahti, Liikunnanohjaaja,

[email protected], 0400 988727, Rymättylän

kundit kuntoon, 600 €.

NOKIA

Agco Power Oy, Pia Hakala, Työterveyshoitaja / Finla

Työterveys Oy, [email protected], 050 3804199, Sisukkaasti

kuntoon - Agco Power Oy, 1 500 €.

Nokian Pyry Hockey Oy, Jenni Antinmaa, Liikuntaprojektin

ohjaaja, [email protected], 040 7233388,

Miesten Vuoro, 1 500 €.

OULU

Oulun Kisko Ry, Petri Nurro, Puheenjohtaja, petri.nurro@

gmail.com, 041 467317, Aikuislentopallon tekniikkakurssi,

1 000 €.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Petri Heikkinen,

palvelupäällikkö, [email protected], 050 5124949,

Hyvinvoinnilla potkua työelämään, 3 000 €.

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ilpo Tapaninen,

Suunnittelupäällikkö, [email protected],

050 3017546, Maakuntaliitto liikkeelle, 1 000 €.

PARKANO

Parkanon Kiekko ry, Marko Huhta, Puheenjohtaja,

[email protected], 040 3532424, Aikuisten luistelu- ja

kiekkokoulu, 1 500 €.

PORVOO

Porvoon opettajien ammattiyhdistys ry, Tarja Helenius,

Hallituksen vapaa-aikatoimikunnan jäsen, tarja.helenius@

porvoo.fi, 040 5936017, Liikunnan kautta jaksamista

työelämään, 1 900 €.

PUNKAHARJU

Punkaharjun Urheilijat ry, Pirjo Laukkanen, sihteeri,


kuntojumppa, 500 €.

RAUMA

Rauman seudun mielenterveysseura ry, Katja Kumpulainen,

vastaava ohjaaja, [email protected],

044 3785628, Ylös, ulos ja liikkeelle!, 200 €.

RIIHIMÄKI

Heracles ry., Juha Höök, puheenjohtaja, heraclesfinland@

gmail.com, 040 5053511, Kunnon kohotusta vasta-alkajille ja

vähän liikkuville toiminnallisenharjoittelun avulla, 800 €.

RUOVESI

Honkalakoti ry, Mirka Koskela, Palvelupäällikkö, mirka.koskela@

honkalakoti.fi, 044 7224416, Kuntokuurilla alkuun, 1 500 €.

SEINÄJOKI

Etelä-Pohjanmaan neuroyhdistys ry, Tiina Kortesmäki,

toiminnanjohtaja, [email protected], 044 5540123,

Ratsastaen tasapainoa kehoon ja mieleen, 1 500 €.

Kivipuro ry, Liisa Mäki, Kuntoutuspäällikkö, liisa.maki@

kivipuro.fi, 045 8739930, Kivipuron TehoKunto, 1 000 €.

SIILINJÄRVI

Siilinjärven Uimala Oy, Johanna Lamminaho, toimitusjohtaja,

[email protected], 044 0621200, Löydä oma

harrastus, 3 000 €.

Vuorelan Kunto ry, Katariina Hirvonen,

Ryhmäliikuntavastaava, [email protected],

050 4427766, Vetreyttä ja virtaa liikunnasta, 1 100 €.

96

SOMERO

Someron Syke ry, Karoliina Käkönen, Aikuisten liikunnan

vastaava, [email protected], 040 7162698, Asahi

-terveysliikuntaa, 600 €.

SOTKAMO

Sapsoperän Kyläyhdistys ry, Jorma Sirviö, Kyläyhdistyksen


Sapsonliikunta / Sapsoperän Kyläyhdistys ry, 600 €.

TAMMELA

Letkun Maamiesseura ry, Tuula Kauppi, sihteeri,

kylätoimikunta, [email protected], 0400 630590,

Letkusta kunnosta kunnon Letkuun, 1 500 €.

TAMPERE

Koovee ry, Jari Fagerström, Liikuntapäällikkö, jari.fagerstrom@

koovee.fi, 0400 596862, Aktiivisuutta arkeen, 1 500 €.

Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI, Serge Tcheuffa,

yhdistyksen liikuntavastaava, sergonomia@sergonomia.

fi, 044 9944834, LIIKUNNASTA JA RAVINNOSTA ENERGIAA

OMAISHOITAJAN ELÄMÄÄN, 2 500 €.

Pirkanmaan Sininauha Ry., Johanna Grönlund, Vastaava

sairaanhoitaja, [email protected], 0400 403816,

Liikkuva Nauha ei sammaloidu, 1 300 €.

Rantaperkiön Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura

Isku r.y., Krista Huhta-aho, harrasteliikunnan koordinaattori,

[email protected], 0400 594 882,

Elämäni kuntoon –kuntosalikurssi, 1 000 €.

Rientolan Setlementti ry, Matti Laine, Toiminnanjohtaja, matti.

[email protected], 044 9744476, Miehekästä liikunnan iloa,

2 000 €.

Tampereen Jumppatiimi TAJU ry, Tytti Tolvanen,

Toiminnanjohtajan sijainen, tampereenjumppatiimi@gmail.

com, 040 5963488, PYH! Pylly ylös sohvalta, 900 €.

Tampereen keilailuliitto ry, Tiina Viljakka, toiminnanjohtaja,


Liikunnan iloa palloa pyörittämällä, 700 €.

TURKU

Ruskon amerikkalainen jalkapalloseura ry, Arttu Koivisto,

Puheenjohtaja, [email protected], 044 0105818,

Törmäilemällä kuntoon – Ruskon ja lähikuntien työikäisille

miehille jenkkifutista Ruskolla, 1 200 €.

Tanssiurheiluseura Bolero Ry, Jussi Kaksonen,

Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen, valmennustoimikunnan

jäsen, seuravalmentaja, [email protected],

040 1286662, Tanssien Terveyttä, 1 200 €.

Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Helena Norokallio,

projektikoordinaattori, [email protected],

044 0820213, Kotikunnaan konstit - iloa ja hyvinvointia koko

porukalle matalankynnyksen liikunnalla!, 2 800 €.

Turun Seudun TST ry, Susanna Ylitalo, Työvalmentaja, susanna.

[email protected], 044 7007438, TST:n Kestävät Kuntoilijat,

2 000 €.

Turun Weikot Jalkapallo ry, Mika Salonen,

Nuorisotoiminnanjohtaja, [email protected],

0440 614141, Liikunnaniloa Raunistulassa, 2 100 €.

Varsinais-Suomen Aivovammayhdistys ry, Irma Tarkkinen,

Liikuntavastaava, [email protected],

044 0101042, Liikunnan iloa ryhmässä, 1 500 €.

VAASA

Pohjanmaan Syöpäyhdistys - Österbottens Cancerförening

ry., Markku Suoranta, toiminnanjohtaja, markku.suoranta@

botniacancer.fi, 0500 560151, Syöpäpotilaiden Relaa!-

terveysliikunta, 2 500 €.

Tanssikipinä ry, Jenna Koivuranta, sihteeri, jenna.koivuranta@

tanssikipina.fi, 050 3490014, Tanssia äideille ja isille!, 1 000 €.

Vaasan Palloseuran Juniorit ry, Joni Keturi, toiminnanjohtaja,

[email protected], 044 2612000, VPS Junioreiden

Aikuisten Futiskoulu, 2 000 €.

VALKEAKOSKI

Valkeakosken Koskenpojat ry. Voimistelujaosto, Johanna Nisula,

Lajipäällikkö, Voimistelujaosto, [email protected],

0400 845664, Ikääntyvien liikunnan kasvattaminen seurassa,

1 400 €.

VANTAA

Tikkurilan Judokat ry, Juha Turunen, toiminnanjohtaja, juha.

[email protected], 0400 509783, Perhejudo, isän ja

lapsen laatuaika, 1 800 €.

Vantaan Sydän ry, Päivi Ronkainen, puheenjohtaja,

[email protected], 044 2884393, Sydänpotilaan

liikuttaminen, 500 €.

97

VIMPELI

Triforma Oy, Tiina Koivuniemi, toimitusjohtaja, tiina.

[email protected], 040 7212545, Kuntoremppa 2016,

4 000 €.

YLIVIESKA

V&U Ylivieskan Kuula R.y., Krista Palola, Toiminnanjohtaja,


Kaikenikäiset monipuolisesti liikkumaan!, 3 000 €.

ÄÄNEKOSKI

Äänekosken Yrittäjät ry, Leena Niskanen, liikuttaja, leena.

[email protected], 040 7334725, Kunnolla kuntoon

ryhmät, 2 000 €.

98

LIITE 2Tuetut kehittämishankkeet

LIIKETTÄ LAHDEN YRITTÄJILLE, PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY Vuonna 2016 käynnistyneen Liikettä Lahden alueen yrittä-jille -hankkeen päämääränä on luoda toimintamalli yrittäji-en hyvinvoinnin edistämiseksi Lahden alueella. Hankkeen tavoitteena on lisätä mikroyritysten yrittäjien ja työnte-kijöiden liikunnan harrastamista ja yleisesti arjen fyysistä aktiivisuutta ottaen huomioon myös muut hyvinvoinnin osa-alueet. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti terveyten-sä kannalta liian vähän liikkuville henkilöille. Hankkeen tavoitteena on tuottaa myös tietoa ja materiaalia kohde-ryhmän hyvinvoinnin edistämisestä ja ylläpitämisestä, jota voidaan jakaa muillekin suomalaisille yrittäjille ja työnteki-jöille. Hankkeen toimintamalli kuvataan työkirjaksi, joka on vapaassa käytössä muille organisaatioille, jotka edistävät kohderyhmän hyvinvointia.

Hankkeessa on mukana monipuolinen yhteystyötaho-jen joukko työelämästä, oppilaitoksista ja urheiluseurojen edustajista. Päijät-Hämeen ja Lahden Yrittäjien sekä ELY-keskusten sähköpostimarkkinoinnilla mukaan hankkeeseen lähti 77 yritystä, joissa työntekijöitä on yhteensä 125.

Toiminta alkoi Kehon kuntoindeksi -testeillä, joihin osal-listui 110 henkilöä. Tämän jälkeen osallistujilla oli mahdol-lisuus varata itselleen liikuntaneuvonta-aika, jossa tulokset käytiin tarkemmin läpi sekä tehtiin suunnitelmat liikunnan, ravitsemuksen tai levon kehittämiseksi riippuen henkilön ti-lanteesta ja haasteista. Liikuntaneuvonta-aikoja oli koko vuo-den ajan tarjolla lähes viikoittain ja niissä käytiin hyvin koko vuoden aikana. Joka kuukausi osallistujille oli tarjolla myös liikuntalajikokeiluja, joista rakennettiin mahdollisimman matala kynnys lajin omatoimiseen harrastamiseen. Luentoja järjestettiin kaksi kappaletta vuoden aikana, aiheina hyvä ra-vitsemus ja arkiliikunta. Kaikista yllä mainituista toiminnois-ta kysyttiin palautetta, joka oli pääosin erittäin positiivista.

Lisätietoja:Mai-Brit Salo, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, aluejohtaja

[email protected]

040 836 7766

Ahti Romo, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry,

projektipäällikkö

[email protected]

040 554 4647

PAIKALLISEN YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN AKTIIVIVERKKO II -HANKE, LAPIN LIIKUNTA RY

Vuosi 2016 oli hankkeen neljäs ja viimeinen toimintavuosi. Hankkeen taustalla oli liikkumattomuuden lisääntyminen ja huoli varsinkin työikäisten miesten fyysisen kunnon heik-kenemisestä. Hankkeen tavoitteena oli tarjota mahdollisuus maksuttomiin tapahtumiin ja aktivoida sitä kautta työikäi-siä miehiä liikkumaan ja pitämään huolta terveydestään. Hanke järjesti vuosina 2015–2016 18 SuomiMies seikkailee -tapahtumaa, jotka olivat kaikille avoimia yleisötapahtumia. Tapahtumissa kävi yhteensä lähes 2 000 henkilöä. Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena aktivoida ja syventää paikallisen yhteistyön rakentumista liikuntaneuvontakäytäntöjen to-teutuksessa. Tavoite ei täyttynyt, sillä systemaattista liikun-taneuvonta ei toteuteta suurimmassa osassa yhteistyökuntia. Kolmas tavoite aktivoida ja syventää paikallisten toimijoi-den yhteistyötä SuomiMies seikkailee -tapahtumapäivien toteutuksessa täyttyi. Yhteistyö eri tahojen välillä lisääntyi hankkeen aikana, ja usea kunta alkoi suunnitella seuraavien vuosien tapahtumien tilausta poikkihallinnollisesti.

Hankkeen vahvuus oli toiminnan jatkuvuus ja seuran-nan mahdollisuus. Tapahtumapäivistä muodostui kunnille tärkeitä ja odotettuja sosiaalisia hetkiä. SuomiMies seikkai-lee -tapahtumia tullaan jatkossakin järjestämään osassa kun-nissa eli hankkeen luoma toiminta säilyy. Jatkossa tullaan aktivoimaan niitä kuntia, jotka eivät vielä ole olleet mukana toiminnassa.

Lisätietoja:Jarmo Suomäki, Lapin Liikunta ja Urheilu ry, toiminnanjohtaja

[email protected]

0400 693 321

Elina Ahokas, Lapin Liikunta ja Urheilu ry, terveysliikunnan

kehittäjä

[email protected]

040 832 9321

99

LIITY2! LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN – ENERGIAA ELÄMÄÄN, OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ/ OULUN LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN KLINIKKA

LIITY-hankkeen päämääränä on kehittää itseohjautu-va, yhteisöllinen ja jatkuva aktivointimalli, jonka avulla erityisesti fyysisesti inaktiiviset osallistetaan ja aktivoidaan toimintaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat Talenom Oy:n energiatasoltaan matalimmat ja vähän liikkuvat henkilöt. Hankkeen tavoitteena on päivittäisen istumisen vähentämi-nen ja energiatason lisääminen, arkiaktiivisuutta edistävien toimintamallien kehittäminen ja henkilöstön työhyvinvoin-nin lisääminen sekä terveyden edistäminen. Lisäksi selvite-tään etäohjausmallin soveltuvuutta hyvinvointitoimintaan. Hankkeessa koulutetaan aktiivaattoreita työyhteisöihin, tun-nistetaan työyhteisöjen inaktiivisimmat henkilöt mm. ener-giatestin avulla ja aktivoidaan henkilöstöä erilaisten kampan-joiden ja tietoiskujen sekä ohjauksen avulla.

Vuosi 2016 oli hankkeen toinen toimintavuosi. Tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettiin kaksi työpajakoulu-tusta aktivaattoreille ja työstettiin heille sekä aktivaattorityö-kirjaa ja aktivaattorikoulutuksen koulutusmateriaalia. Vähän liikkuvien tavoittamiseksi toteutettiin energiatestit kahdesti. Testaukseen osallistuvien aktivoinnissa kehityttiin, mutta edelleen vähän liikkuvien mukaan saamiseksi pitää tehdä töitä. Matalimpaan energiatasoluokkaan kuuluville tarjottiin mahdollisuutta etävalmennuksena toteutettavaan henki-lökohtaiseen 1–5 kerran liikunta- tai ravintopainotteiseen ohjaukseen. 50 henkilöä hyödynsi valmennusmahdollisuu-den. Valmennukset käynnistyivät syksyllä 2016 ja tavoitteena on jatkaa niitä vuoden 2017 puolella. Henkilöstön akti-vointitoimenpiteet käynnistyivät aktivaattoreiden toimesta loppuvuodesta. Aktivointitoimenpiteinä tiimien kesken jär-jestettiin mm. kilpailu energiatestauksen osallistumisaktiivi-suudesta. Yrityksen hyvinvointisuunnitelman ja hyvinvoin-nin vuosikellon viimeistely ja käyttöönotto siirtyy seuraavalle jaksolle.

Lisätietoja: Tapani Turpeinen, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, johtaja

[email protected]

050 312 5601

Kaisu Kaikkonen, Oulun Liikuntalääketieteellinen klinikka,

palvelujohtaja

[email protected]

050 312 5611

INTOA TYÖKUNTOON, POHJANMAAN LIIKUNTA JA URHEILU RY

Hankkeen päämääränä on tuoda liikunta tukitoimeksi ja kannusteeksi työhyvinvoinnin kehittämistyöhön. Hankkeen tavoitteena on tarjota erilaisia välineitä ihmisten omaehtoi-sen liikkumisen aktivoimiseen, työyhteisön yhteishengen parantumiseen ja tehokkuuden lisäämiseen. Vuosi 2016 oli hankkeen toinen toimintavuosi.

Toimintavuoden aikana kolmessa yrityksessä (henkilö-määrä yhteensä 170 hlö) järjestettiin kaksi testikertaa kun-kin yrityksen omissa toimitiloissa sekä 26 ohjattua liikun-takertaa ja yksi ravintokoulutus. Testaukset järjestettiin yritysten omissa tiloissa työpäivän aikana. Testeistä annet-tiin ryhmäpalautteet, missä jokainen pystyi omia tuloksiaan seuraamalla saamaan käsityksen testituloksistaan. Lisäksi kaikilla testeihin osallistujilla oli mahdollisuus saada henki-lökohtaista palautetta tuloksista sekä ohjeita omaehtoiseen liikuntaan. Testeissä apuna toimivat SeAMKin fysiotera-piaopiskelijat ja Kuortaneen liikuntaneuvojaopiskelijat. Hankkeen liikuntakerrat pidettiin 1–2 kertaa viikossa kevät- ja syyskaudella. Vuonna 2016 liikuntaa tuettiin myös ravin-tokoulutuksella, jolla osallistujille voitiin tarjota kattavampi terveyspaketti.

Kahden vuoden aikana kuntoindeksin tulokset ovat hie-man parantuneet ja itseilmoitettu liikunnan määrä lisäänty-nyt. Hankkeen toiminnot on koettu onnistuneiksi.

Lisätietoja:Aino-Maija Siren, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry,

aluejohtaja

[email protected]

0400 406 789

Antero Kangas, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry,

harrasteliikunnan päällikkö

[email protected]

050 406 4789

100

AKTIIVINEN ARKI, ILOINEN ILTA, ETELÄ-SAVON LIIKUNTA RY

Hankkeen päämääränä on kohderyhmän eli pk- ja yk-sinyrittäjien arjen aktivoiminen, hankkeessa mukana ole-vien henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen ja tätä kaut-ta yrityksien tuottavuuden parantaminen. Vuosi 2016 oli hankkeen toinen toimintavuosi. Yritykset ovat mukana toiminnassa keskimäärin 1–2 vuotta. Hankesuunnitelman aikataulu laadittiin siten, että yrityskohtaisesti voidaan teh-dä omia aikatauluratkaisuja yritysten omiin vuosikelloihin parhaiten sopivalla tavalla. Alkuyhteydenpidon ja neuvotte-lujen jälkeen siirrytään hankkeen varsinaisiin toimenpitei-siin, joita olivat starttipäivät/-illat, kuntotestit, aktiivisuus-mittaukset, luennot ja yhteiset liikuntaosiot henkilökunnan toiveita kuunnellen. Hankkeessa seurataan osallistujien fyy-sisen kunnon paranemista, energisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Hankkeen onnistumisen kannalta yhteistyön tekemi-nen ja pelaaminen samaan maaliin on tärkeää. On kyettä-vä joustamaan ja miettimään niin kokonaisuutta yrityksen kannalta kuin yksittäisen henkilön tavoitteita. Yritysten yhteyshenkilöiden ja johdon sitoutuminen hankkeeseen on ollut kiitettävällä tasolla ja mahdollistanut hankkeen toi-menpiteiden markkinoinnin ja toteutuksen. Yritysten hyviä käytäntöjä on jaettu mm. yhteyshenkilöiden säännöllisten tapaamisten yhteydessä. Ohjausryhmän kokousten alustuk-set aiheen tiimoilta ovat myös tuoneet lisäarvoa ohjausryh-mätyöskentelyyn.

Lisätietoja:Heino Lipsanen, Etelä-Savon Liikunta ja Urheilu ry, aluejohtaja

[email protected]

044 065 1615

Mari Kurtti, Etelä-Savon Liikunta ja Urheilu ry,

projektipäällikkö

[email protected]

044 022 5422

KORPIKANSA SEIKKAILEE, KAINUUN LIIKUNTA RY

Hankkeen päämääränä on aktivoida paikallisia ihmisiä kiin-nostumaan enemmän omasta terveydestään. Vuosi 2016 oli hankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi. Hankkeessa järjestettiin kolmen vuoden aikana Kainuun kunnissa yh-teensä 54 tapahtumapäivää, joihin osallistui yhteensä 5 403 henkilöä. Osallistujalle tehtiin Kehon kuntoindeksi -testit, joista hän sai lisää tietoa omasta senhetkisestä terveydenti-lastaan ja kuntonsa kehittymisestä uusintamittausten avulla. Tapahtumaan sai osallistua kaikenikäiset miehet ja naiset.

Hankkeen tavoitteena oli liikuntaneuvonnan markki-nointi kuntiin sekä se, että kunnat ottavat enemmän vas-tuuta osallistujien jatkotoimenpiteistä. Kainuun kunnissa liikuntaneuvonta on ollut hyvin vähäistä, mutta nostetta kyseiselle toiminnalle on ollut havaittavissa. Hankkeen ta-voitteena oli myös vaikuttaa kuntapäättäjiin ja saada heidät kiinnostumaan enemmän ennaltaehkäisevästä työstä.

Toimintavuosien aikana hanke saavutti pääosin tavoit-teet, jotka sille asetettiin. Osallistujien määrässä ei pääs-ty aivan tavoitteeseen, mutta ennaltaehkäisevän työn merkitystä saatiin nostettua kuntapäättäjien ajatuksis-sa. Tapahtumakiertueen jälkeen on alettu kuntien sekä Kainuun Liikunnan voimin miettiä erilaisia ratkaisuja, kuinka henkilökohtainen liikuntaneuvonta saataisiin kunti-en palvelutarjontaan mukaan.

Vertailtaessa seurantatesteissä käyneiden henkilöiden (n=1 122) tuloksia mittausten välillä tulokset ovat mielen-kiintoisia. Ne henkilöt, jotka ovat käyneet säännöllisesti mittauttamassa Kehon kunto -indeksinsä, olivat pystyneet parantamaan tuloksiaan enemmän. Riskiryhmään kuulu-neiden henkilöiden tulokset olivat parantuneet alkutes-teihin verrattuna huomattavasti ja näin ollen hankkeessa tehdyillä toimenpiteillä oli ollut vaikutusta juuri oikeaan kohderyhmään.

Lisätietoja:Matias Ronkainen, Kainuun Liikunta ry, terveysliikunnan

kehittäjä

[email protected]

044 532 5924

101

HENKILÖSTÖLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRISSA VUOSILLE 2014–2016, SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI

Hankkeen päämääränä oli parantaa Satakunnan sairaanhoi-topiirin henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia ja laatia sairaanhoitopiirille henkilöstöliikunnan suunnitelma osana työhyvinvointiohjelmaa. Tavoitteena oli herättää työnteki-jöiden kiinnostus omaan fyysiseen hyvinvointiin ja itsehoi-toon. Hankkeen kohderyhmänä olivat sairaanhoitopiirin noin 3 650 työntekijää.

Kolmivuotisen hankkeen toimintamuotoja olivat arkiak-tiivisuuteen kannustaminen, hyvinvoinnin teemakuukau-det, monipuolinen henkilöstöliikunta, kehontilatutkimus ja hyvinvointikysely sekä ryhmämuotoinen elämäntapaval-mennus.

Kehontilatutkimukset uusittiin keväällä 2016, jolloin mittaukset toteutettiin omalla ajalla. Osallistujia oli 700 eli 19 % henkilöstöstä. Tämä oli selvästi vähemmän kuin en-simmäisellä mittauskerralla (syksy 2014), jolloin mittauksiin sai osallistua työajalla. Työajalla toteutettuihin mittauksiin osallistui 1 700 työntekijää ja hyvinvointikyselyyn vastasi 700 henkilöä.

Arkiaktiivisuuteen kannustava HYMIS-arkiaktiivisuus-/liikuntapäiväkirja oli käytössä myös hankkeen viimeisenä toimintavuotena ja sen suosio jatkui erinomaisena. Hymis-kampanja järjestettiin maalis–huhtikuussa ja loka–marras-kuussa. Hymis-kampanjoihin osallistui vuosina 2014–2016 yhteensä 1 468 työntekijää ja joukkueita oli enimmillään 118. Eniten suosittiin arkiaktiivisuutta korostavia lajeja, ku-ten kävelyä, koirien ulkoilutusta ja siivousta. Myös lihas-kuntoharjoittelu oli suosittua. Hymis-kampanjoiden aikana joukkueiden jäsenet liikkuivat keskimäärin 6,8 tuntia vii-kossa. Asennekasvatus ”jokaisen askeleen otat itsellesi”-tee-malla on ollut käytössä koko hankkeen ajan.

Henkilöstöliikunnan tarjontaa uudistettiin siten, että se palvelisi vielä paremmin eri liikunta-aktiivisuusluokkiin kuuluvia. Terveysliikunnan julkaisusta työntekijä pystyi valitsemaan itselleen sopivan tunnin tuntikuvauksen ja ”liikennevalojen” perusteella. Syksyn 2016 aikana tarjolla oli 41 ryhmää vähän liikkuville ja aloittelijoille. Hankkeen aikana uudistettiin henkilöstöliikunnan kävijäseurantaa ja osallistujamääriä seurattiin tiiviisti koko hankkeen ajan. Seurannan perusteella karsittiin tai lisättiin lajikirjoa ja tun-timääriä.

Ryhmämuotoista elämäntapavalmennusta tarjottiin huollon ja sosiaalipalveluiden toimialueilla, sosiaalipalve-luiden ryhmäkodeissa sekä tuetun asumisen yksiköissä. Ryhmät valikoituvat työn kuormittavuuden, sairauspoissa-

olojen sekä terveysliikuntaryhmiin osallistumisen perusteel-la. Osalle tarjottiin myös liikuntaneuvontaa yksilöohjauk-sena.

Vuoden aikana henkilöstölle tarjottiin tietoiskuja mm. keski-ikäisen ravitsemuksesta ja voimaharjoittelusta. Syksyllä kampanjoitiin myös työmatkaliikkumisen turval-lisuudesta yhdessä työsuojelun kanssa. Hankkeessa luotuja toimintamalleja toteutetaan jatkossa osana Satakunnan sai-raanhoitopiirin työhyvinvointiohjelmaa.

Lisätietoja:Katri Mannermaa, Satakunnan sairaanhoitopiiri,

työhyvinvointipäällikkö

[email protected]

044 707 7754

Minna Stenius, Satakunnan sairaanhoitopiiri,

hankekoordinaattori

[email protected]

040 707 7754

102

LIIHY-HANKE, LINTULAMMEN ASUKASYHDISTYS RY

Hankkeen tavoitteena on kehittää Höyhtyän hyvinvointi-pisteessä yhden luukun palvelukonseptia erityisesti pit-käaikaistyöttömille. Tarkoituksena on löytää esteettömät yhteistyötoiminnot TE-palveluiden, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen (hyvinvointikeskuksen) sekä Oulun kau-pungin liikuntaneuvonnan kanssa. Yhden luukun periaate pitää sisällään pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, liikunnan ja ravinnon puheeksi ottamisen sekä työttömien ohjaamisen aktiivitoimiin, kuten kuntouttavaan työtoi-mintaan. Lintulammen asukasyhdistys kehittää ja pilotoi liikunnan ja ravinnon puheeksi ottamisen mallia tähän palveluprosessiin. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa tarvitsevat asiakkaat ohjataan Oulun kaupungin liikuntaneuvontaan. Vuosi 2016 oli hankkeen ensimmäinen täysi toimintavuosi ja edellisenä vuonna aloitetut toiminnot alkoivat vakiintua.

Asiakkaita liikuntaneuvontaan tulee hyvinvointikes-kuksen ja hyvinvointipisteiden lähettämänä. Liikunnan ja ravinnon puheeksiottamisessa otettiin käyttöön seuran-talomake, jonka tieto siirtyy Efficaan asiakkaan tietoihin. Seurantalomakkeesta selviää asiakkaan toimenpiteet ja toi-minta kuuden kuukauden ajalta. Asiakkaan tullessa vasta-notolle pyritään löytämään keinot liikkumisen lisäämiseen sekä terveelliseen ravintotottumuksiin. Asiakkaalle tehdään aina alkuvaiheessa kehonkoostumusmittaus ja hyvinvoin-tikysely, joka toistetaan noin 3 kuukauden jälkeen sekä prosessin loppuvaiheessa. Asiakas on palvelun piirissä kuusi kuukautta, minkä jälkeen asiakkaalla on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä vielä tarvittaessa.

Lisätietoja:Tuija Pohjola, Lintulammen Asukasyhdistys ry, puheenjohtaja

[email protected]

044 703 8053

Kari Heljasvaara, Lintulammen Asukasyhdistys ry,

projektityöntekijä

[email protected]

044 757 7801

MUN ELÄMÄ – MY LIFE, PÄÄKAUPUNKISEUDUN SELKÄYHDISTYS RY

Hankkeen tavoitteena on Vantaan kaupungin työntekijöi-den terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnallisen aktiivisuuden edistäminen, jotta työntekijät jaksavat työssään paremmin ja pidempään. Hankkeella aktivoidaan liikkumaan vähän liikkuvia sekä tuetaan tekemään muitakin terveyttä edistä-viä, pysyviä elämäntapamuutoksia vuoden kestävässä hyvin-vointivalmennuksessa. Kohderyhmänä on Vantaan kau-pungin henkilöstö, joiden haasteena on liikkumattomuus, ylipaino (BMI > 30), tule-vaivat, stressi tai unettomuus.

Vuosi 2016 oli hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. Hankkeen toimintamuotoja ovat hyvinvointivalmennukset henkilökohtaisesti ja verkkovalmennuksen avulla, start-tikurssit, ohjatut liikuntaryhmät, liikuntatapahtumat ja terveysaiheiset luennot sekä vertaistuki. Hankkeen aikana seurataan muutoksia mm. osallistujien terveydessä, liik-kumisessa, koetussa hyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa, kivun, stressaantuneisuuden ja unen laadun kokemisessa, kehonkoostumuksessa, painossa ja vyötärönympärysmitas-sa. Hankkeen toiminnot käynnistyvät kaksi kertaa vuodes-sa; alkuvuodesta ja syyskauden alussa. Tuolloin ilmoittaudu-taan Selkäyhdistyksen järjestelmään linkin kautta, joka on näkyvillä Vantaan kaupungin intranetissa. Hankkeen aikana tavoitteena on myös aktivoida hankkeeseen osallistuvia Vantaan kaupungin vapaaehtoiseen tsempparitoimintaan antamaan vertaistukea muutoksia tekeville ja suunnittele-maan aktiivisempaa arkea.

Lisätietoja:Hanna-Maaria Tumelius, Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys

ry, toiminnanjohtaja

hanna-maaria. [email protected]

044 360 0201

103

LIIKUTTAVA MAAKUNTA PIRKANMAA, HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY

Vuosi 2016 oli hankkeen kolmas ja viimeinen toiminta-vuosi. Hankkeen päämääränä oli luoda alueellinen ter-veysliikuntasuunnitelma Pirkanmaan kuntiin. Mukana oli kaikkiaan 24 kuntaa/kaupunkia. Tavoitteena oli toteuttaa Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelman pohjalta teh-dyt kuntakohtaiset operatiiviset toteuttamissuunnitelmat, parantaa liikuntaneuvonnan toteutumista alueella, lisätä liikunnallisen elämäntavan omaksumista ja luoda yhtenäisiä arviointiperusteita arvioinnin systematisoimiseksi.

Vuonna 2016 hankkeen toimenpiteiden painopiste oli alueellisessa vaikuttamisessa. Tärkeimpinä vaikuttamiskana-vina olivat Alueellisen hyvinvointikertomuksen 2017–2020 valmisteleva asiantuntijaryhmä (VALMU), Pirkanmaan terveyden edistämisen työryhmä (TED) sekä Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto. Näissä kaikissa asiantuntijaryhmissä HLU:n hankevastaava oli liikunnan asiantuntijajäsenenä. Lisäksi hankevastaava kävi puhumassa useissa alueellisissa koulutuksissa ja seminaareissa, joissa kä-siteltiin terveysliikunnan palveluketjuja eri näkökulmista.

Hankkeella on saatu vaikutettua siihen, että kuntia hy-vinvointityössä ohjaavassa asiakirjassa on tärkeitä terveys-liikunnan palveluiden sisältöjä ja painotuksia sekä esimerk-kejä niiden toteuttamisesta kunnissa. Hankkeen tärkeänä tuloksena HLU:n näkökulmasta voidaan pitää sitä, että on saatu jalansijaa tällaisessa vaikuttamistyössä ja yhteis-työ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on syventynyt. Vastaavanlaista vaikuttamistyötä ja yhteistyötä tullaan jatka-maan myös hankkeen päätyttyä.

Hankkeen tarjoamien resurssien myötä Pirkanmaan alueellisen terveysliikuntasuunnitelman jalkauttaminen kuntiin onnistui hyvin. Hankkeen myötä rakentui aivan uudenlaisia liikunnan vaikuttamiskanavia ja verkostoja kun-tien päättäjiin, eri toimialoille ja varsinkin terveydenhuol-toon päin. Liikunnan merkitystä osana kuntien palveluket-juja päästiin avaamaan mm. Pirkanmaan terveyskeskusten ylilääkäreille, laajalle joukolle terveydenhoitajia sekä kunti-en hyvinvointiryhmien kautta kaikille kuntien toimialoille. Hankkeen aikana vierailtiin lähes kaikissa Pirkanmaan kun-tien hyvinvointiryhmissä. Tätä kautta tavoitteena oli pyrkiä vahvistamaan hyvinvointiryhmien vaikuttavuutta osana kuntien organisaatiota hyvinvointiasioista vastaavana toimi-jana. Näin myös tavoitettiin mahdollisimman monia kun-nan toimialoja. Selkeä johtopäätös on, että niissä kunnissa, joissa monialainen hyvinvointiryhmä toimii aktiivisesti, myös liikunnan palveluketjujen kehittäminen on pisimmäl-lä. Liikuntatoimijoiden kannattaakin jatkossa nähdä kunti-en hyvinvointiryhmät yhtenä tärkeänä kuntavaikuttamisen

kanavana. Yksi tärkeä vaikuttamisen kanava oli osallistu-minen liikunnan asiantuntijana alueellisen hyvinvointiker-tomuksen laatimiseen. Hanke avasi tärkeitä näkökulmia ja suhteita alueellisen ja kuntatason päättäjiin vaikuttamiseen.

Lisätietoja:Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, aluejohtaja

[email protected]

020 748 2601

Sampsa Kivistö, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, suunnittelija,

hankevastaava

[email protected]

020 748 2611

104

TYÖPAIKALTA TERVEYTTÄ ELÄMÄÄN – ITSEÄÄN JA ORGANISAATIOTA JOHTAMALLA, POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Kehittämistyön tavoitteena on kehittää työkykyriskien ja fyysisen kuormittavuuden hallintamenetelmiä tarkoituksen-mukaisen liikunnan ja fyysisen kunnon edistämisen avulla. Lisäksi tavoitteena on kehittää organisaatiokulttuuria, joka kannustaa työntekijöitä terveyttä ja työkykyä edistäviin elintapoihin. Hankkeen kohderyhmänä ovat 1 500 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijää.

Vuosi 2016 oli hankkeen toinen toimintavuosi. Hankkeessa jatkettiin arkiliikkumisen aktivointia kampan-joiden muodossa. Sähköisiä terveys- ja työhyvinvointipalve-luja hyödynnettiin tekemällä terveystarkastuksia, työhy-vinvointiarvioita ja sähköisiä valmennuksia. Hankkeessa tarjottiin erilaisia pienvalmennusryhmiä liikunnan aloitta-misen tueksi koko henkilöstölle. Hankkeessa toteutettiin kaksi eri toimintamalliin perustuvaa painonhallintaryh-mää. Lisäksi tarjottiin Mindfullness-voimavaravalmennusta sekä stressinhallinnan ja rentoutumisen vertaistukiryhmiä. Toimistotyötä tekeville ja tekstinkäsittelytyöntekijöille jär-jestettiin aktiivisuusmittausta, jonka tavoitteena oli havain-nollistaa osallistujille päivittäisen työaikaisen sekä vapaa-ajan aktiivisuuden määrää.

Sähköisten terveystarkastusten perusteella säännölli-sen liikunnan harrastaminen oli lisääntynyt vuodesta 2015. Työterveyshuollon toimittaman diagnoosiperusteisen saira-uspoissaoloraportin perusteella voitiin todeta, että sairaan-hoidollisten palvelujen tuki- ja liikuntaelinpoissaolojen ver-tailussa oli ollut 268 päivää vähemmän 4/2016 kuin 4/2015. Hanketta tukevia tutkimus- ja opinnäytetöitä valmistui kol-me. Osallistujia hankkeessa oli vuoden 2016 aikana 393.

Lisätietoja: Oili Ojala, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,

työhyvinvointipäällikkö

[email protected]

040 3585 999

Minna Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,

terveysliikunnan suunnittelija

[email protected]

(08) 315 2204

TYÖTTÖMIEN AKTIVOINTI -HANKE, KUOPION KAUPUNKI

Vuosi 2016 oli hankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi. Toiminta on juurrutettu Kuopion kaupungin liikunnanakti-vointiyksikköön pysyväksi toimintatavaksi. Tällä hetkellä osa neljän liikunnanohjaajan työnkuvasta käsittää liikuntaneu-vontaa. Terveyden kannalta liian vähän liikkuvien liikunta-neuvontaan on ollut kova kysyntä koko ajan, mutta työttö-mien osuus asiakkaista ennen hanketta oli vielä vähäinen.

Vuodesta 2014 Kuopiossa on pilotoitu työttömien aktivoin-titoimintaa. On huomattu, että työttömien terveystarkastusten parantamiseen sekä liikuntaan aktivoimiseen on suuri tarve. Hankkeen alussa Kuopiossa oli kaksi terveydenhoitajaa, jotka tekivät terveystarkastuksia työttömille. Tarve terveystarkastus-ten tekemiseen oli kuitenkin paljon suurempi. Tavoitteena oli-kin, että Kuopioon tulisi saada järjestettyä toimiva palveluketju eri tahojen yhteistyön tukemiseksi. Kuopiossa oli ja on edelleen suuri huoli työttömien ja ennen kaikkea nuorten työttömi-en hyvinvoinnista. Hankkeen tavoitteena oli myös kehittää Kuopioon toimiva malli työttömien terveystarkastuksiin.

Työttömien aktivointihankkeen toimintaympäristönä on koko Kuopion kaupunki. Keskeisinä toimijoina olivat Kuopion perusterveydenhoito, TE-toimisto, Kuopion kau-pungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualue/kansalaistoi-minnan yksikkö, Kuopion psykiatrinen keskus, aikuissosi-aalityö, Kuopion työvoiman palvelukeskus sekä kuopiolaisia liikunta-alan yrityksiä ja yhdistyksiä.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä parantui huomatta-vasti hankkeen aikana. Varsinkin hyvinvointipalveluiden ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö tiivistyi. Siinä yhtenä esimerkkinä on liikunnanohjaajien säännöllinen vierailu hoitajien tiimikokouksissa sekä yhteistyössä tehtävä 15D-elämänlaatukysely.

Suurimpia onnistumisia olivat hankkeen luoma yhteistyön henki ja hyvä vastaanotto eri tahoilla. Suurimpia haasteita olivat perusterveydenhuollon henkilöstön mukautuminen uuteen toimintamalliin jatkuvan kiireen keskellä sekä toimin-tojen kohdistaminen jatkossakin oikealle kohderyhmälle.

Lisätietoja:Heli Norja, Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen

johtaja

[email protected]

044 718 4000

Jaana Niskanen, Kuopion kaupunki, liikunnanohjaaja,

hankevastaava

[email protected]

044 748 2363

105

KESTÄVÄ TYÖMATKALIIKENNE TYÖMARKKINA-JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMASTA, MOBINET OY

Hankkeen tavoitteena on tukea kestävää liikkumista, kuten kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävien toimenpi-teiden toteuttamista työpaikoilla. Yksivuotisessa hankkeessa tehtiin selvitys, johon haastateltiin keskeisiä työmarkkina-järjestöjä. Tavoitteena oli löytää työnantaja- ja työntekijä-osapuolten yhteisesti hyväksymiä toimintatapoja kestävän ja turvallisen työmatkaliikenteen edistämiseksi. Selvityksessä kuvataan toimintaympäristöä ja reunaehtoja, joita lainsää-däntö, verotuskäytännöt ja työehtosopimukset asettavat viisaan liikkumisen edistämiselle. Työmarkkinajärjestöjen haastatteluiden avulla aktivoitiin työmarkkinajärjestöjä huomioimaan työmatkaliikenteen eri näkökulmat. Samalla syntyi arvokasta, työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa hyödynnettävää tietoa liikkumisen ohjauksen toimijoiden käyttöön.

Selvityksessä tarkasteltavina asioina olivat työsuhde-edut, kuten työsuhdematkalippuetu, autoetu, pysäköintietu ja pysäköintiin liittyvät muut käytännöt sekä työmatkalii-kunnan taloudelliset kannusteet, työajalla matkustami-sen käytännöt, joustavat työkäytännöt ja työpaikkakiin-teistön olosuhteet. Useimmat järjestöt vastasivat kaikkien tutkimuksessa tarkasteltavina olleiden asioiden kuuluvan heidän vaikuttamistoiminnan piiriin. Valtaosassa järjestö-jä vaikuttamistyötä ei kuitenkaan ollut tehty työpaikoille suunnatun kestävän työmatkaliikkumisen näkökulmasta. Työmarkkinajärjestöillä on vahvaa kiinnostusta edistää liik-kumisen ohjauksen tavoitteita jatkossa nykyistä enemmän. Kaikki haastatteluun osallistuneet järjestöt olivat valmiita levittämään tietoa ja hyviä käytäntöjä aiheesta. Monet olivat myös kiinnostuneita teemaan liittyvän sidosryhmäyhteis-työn tiivistämisestä, työmatkaliikkumisen kampanjoinnis-ta tai työmatkaliikkumisen teeman huomioimisesta tällä hetkellä meneillään olevissa työhyvinvoinnin kampanjois-sa. Hankkeen tuotoksena syntyi Kestävä työmatkaliikenne työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta -raportti, joka on jul-kaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa.

Lisätietoja:Ville Voltti, Mobinet Oy, toimitusjohtaja

[email protected]

040 513 4045

ANNA PALAA – LIIKUTA ITSEÄSI (VUOSILLE 2016–2017), ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI EKSOTE

Eksoten Anna palaa – liikuta itseäsi -hankkeen päämääränä on pidentää työuria ja edistää henkilöstön työkykyä ja hy-vinvointia. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jonka avul-la erityisesti osatyökykyisiä pystytään aiempaa paremmin tukemaan toimintakyvyn ylläpitämisessä. Toimintamalli luodaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä kuntien liikuntaneuvontaa hyödyntäen. Hankkeen kohderyhmänä ovat 130 Eksoten työntekijää, joilla on jokin työkykyä alen-tava tekijä tai uhka työkyvyn alenemisesta (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaus, kohonnut valtimotaudin riski tai mie-lenterveysongelmia). Tavoitteena on innostaa työntekijöitä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen räätälöimällä liikun-tapalveluita paremmin heille sopiviksi.

Keskeisenä toimintamuotona hankkeessa on yksilölli-nen liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvontaprosessina on ns. Lappeenrannan malli, jossa liikuntaneuvontaprosessi kestää maksimissaan yhden vuoden ja tapaamisia on noin 3–7 sekä lisäksi soittoaikoja tarpeen mukaan. Neuvontaprosessiin kuuluvat myös alku- ja loppumittaukset sekä loppukyse-ly. Liikuntaneuvonnasta vastaavat hankkeeseen palkattu työfysioterapeutti sekä kaupunkien/kuntien liikuntaneu-vojat. Työfysioterapeutin asiakkaiksi ohjataan ne, joilla on selkeästi enemmän haasteita työkyvyn ylläpitämises-sä. Liikuntaneuvonta on osallistujille maksutonta ja siihen osallistutaan omalla ajalla.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kutsu lähetettiin 81 henkilölle, joilla kotikuntana on Lappeenranta tai Imatra. Henkilöt on kartoitettu yhteistyössä työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon (työkykykoordinaattori) tieto-jen perusteella. Kutsuun vastasi myöntävästi 43 henkilöä. Työfysioterapeutin tapaamisen jälkeen kuusi henkilöä oh-jautui kaupungin liikuntaneuvojalle ja 22 työfysioterapeutin asiakkaaksi. Loppujen 15 henkilön ei katsottu kuuluvan kohderyhmään (mm. liikunta-aktiivisuus riittävä).

Hankkeen toisessa aallossa (kevät 2017) lähetetään kut-su lopuille noin 50 kohderyhmään kuuluvalle henkilölle. Tämän ryhmän osallistujien kotipaikkakuntina ovat ns. länsikunnat. Hanke kytkeytyy osaksi Terve elämä -hanket-ta (2016–2018), jossa rakennetaan hyvinvointineuvonnan palveluketjua Etelä-Karjalan kuntiin yhteistyössä kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.

Lisätietoja:Sari Rautiainen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote,

työhönvalmentaja

[email protected], 040 651 3910

106

SUUPOHJAN LIIKUNTANEUVONNAN PALVELUKETJU, POHJANMAAN LIIKUNTA JA URHEILU RY

Suupohjan alueen liikuntaneuvonnan hankkeen päämää-ränä on kehittää ja vakiinnuttaa liikunnan palveluketjua ja liikuntaneuvontaa yhteistyössä kuntien lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa Suupohjan perus-palveluliikelaitoskuntayhtymän alueella (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva). Hankkeen kohderyhmänä ovat tervey-tensä kannalta liian vähän liikkuvat 30-60-vuotiaat henki-löt, joilla on kasvanut riski sairastua liikkumattomuudesta aiheutuviin pitkäaikaissairauksiin, kuten tyypin 2. diabetek-seen tai sydän- ja verisuonitauteihin tai joiden painoindeksi on suurempi kuin 28.

Suupohjan liikuntaneuvontahankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista ja liikuntaneuvojan palkkauksesta vastaa PLU ry. Pääyhteistyökumppanina toimii Kauhajoen kau-pungin vapaa-aikapalvelut sekä Suupohjan peruspalvelulii-kelaitoskuntayhtymä. Liikunnan palveluketjussa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt tunnistetaan lää-kärin tai muun hoitohenkilöstön vastaanotolla ja ohjataan liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvontaan voi myös ottaa suoraan yhteyttä ja liikuntaneuvoja kartoittaa asiakkaan ti-lanteen. Liikuntaneuvontaan päästääkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi määritetyistä kriteereistä. Liikunnan lisäksi neuvonnassa annetaan tukea ravitsemukseen sekä muihin hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin elämän osa-aluei-siin. Liikuntaneuvontaprosessi kestää noin 9–12 kuukautta.

Liikuntaneuvonnan lisäksi asiakkaita kannustetaan osal-listumaan liikuntaneuvonnan asiakkaille tarkoitettuihin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin, joista heidät myöhem-min voidaan ohjata jatkamaan kaupungin/kunnan ohjattui-hin liikuntaryhmiin ja niistä edelleen seurojen ja yhdistys-ten liikunnan jatkoryhmiin.

Suupohjan alueella liikuntaneuvonta on nähty tärkeä-nä ja tarpeellisena toimintana asiakkaan prosessin ja uuden palvelumuodon kannalta. Tämänhetkiseen toimintaan on oltu tyytyväisiä ja liikuntaneuvontaan on ohjautunut koh-deryhmään kuuluvia henkilöitä.

Lisätietoja:Aino-Maija Siren, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry,

aluejohtaja

[email protected]

0400 406 789

LIPAKE, LIIKUNNAN PALVELUKETJU -HANKE, LOUNAIS-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY

LiPaKe – liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua oli KKI-ohjelman tukema kehittämishanke (2013–2016). Hankkeen päätoimijoita olivat Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Naantalin terveystoimi, Perusturvakuntayhtymä Akseli sekä Maskun, Nousiaisten, Mynämäen ja Naantalin vapaa-aikatoimet.

Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä olivat hyvin vähän tai ollenkaan liikkuvat, suuren pitkäaikaissairauden riskin omaavat kuntalaiset. Liikuntaneuvontaan ohjauduttiin lää¬kärin tai hoitajan vastaanotolta. Tärkein tavoite hank-keessa oli saada asiakas lisäämään liikunnan harrastamista ja sitä kautta vaikuttaa asiakkaan toimintakykyyn sekä tervey-teen. Liikuntaneuvonta oli 12 kuukautta kestävä henkilö-kohtaisia tapaamisia sisältävä prosessi, jonka vaikuttavuutta arvioitiin myös laboratorio¬kokeilla todennettavien veren sokereiden ja lipidien muu¬toksia seuraamalla. Prosessin aikana liikuntaneuvonnan asi¬akasta kannustettiin aloitta-maan säännöllinen liikkuminen joko omaehtoisesti tai yh-distyksen ohjatussa liikuntaryh¬mässä. LiPaKe-hankkeessa yhdistysten harrastetarjontaa on linkitetty osaksi liikunnan palveluketjua.

Hankkeessa liikuntaneuvonta on rakennettu osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa ja liikunnan palveluket-jua. Hanketoiminta on osoittautunut vaikuttavaksi tavaksi edistää liian vähän liikkuvien terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeen päätyttyä liikuntaneuvonta osana liikun-nan palveluketjua on vakiintunut pysyväksi toiminnaksi Naantalissa ja Akseli-kunnissa.

Liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta arvioivat UKK-instituutin tutkijat. Vaikuttavuuden osoitettiin olevan tilastollisesti merkittävää HbA1c:n, painonlaskun, painoin-deksin, vyötärönympäryksen laskun sekä HDL-kolesterolin osalta. Yhden liikuntaneuvonnan asiakkuuden laskettiin maksavan 315 euroa. UKK-instituutin tutkijat arvioivat lii-kuntaneuvonnan panos–tuotos-suhteen merkittäväksi.

Onnistunut toimintamalli laajeni hankkeen aikana ja välittömästi hankkeen jälkeen. Varsinais-Suomen kunnis-ta LiPaKe on laajentunut kahdeksaan kuntaan. LiPaKen ja hallituksen kärkihankkeen VESOTEn yhteensovittamisen suunnittelu on aloitettu sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien kanssa.

Lisätietoja:Jari Haapanen, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry,

aluejohtaja

[email protected]

(02) 5151 900

107

Tino-Taneli Tanttu, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry,

terveysliikunnan kehittäjä

[email protected]

040 900 0846

LIIKUNTANEUVONTA OSAKSI PERUSTERVEYDENHUOLLON MONIAMMATILLISTEN TIIMIEN TYÖTÄ PITKÄAIKAISSAIRAUKSIEN HOIDOSSA, POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ, PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ

Hankkeessa testataan liikuntaneuvonnan toimivuutta ja hyötyä osana pitkäaikaissairauksia sairastavien, vähän liikkuvien potilaiden hoitoa. Liikuntaneuvontakokeilu toteutetaan aluksi tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilail-la. Tavoitteena on, että kohdennetun liikuntaneuvonnan kautta potilaat motivoituisivat joko omaehtoiseen liikku-miseen tai osallistumaan kunnassa tarjolla oleviin liikun-tapalveluihin tai hankkeen järjestämiin aktiviteetteihin. Jatkossa toimintaa voidaan laajentaa muihin potilasryh-miin. Liikuntaneuvojen työ pyritään integroimaan osaksi perusterveydenhuollossa tyypin 2 diabetespotilaita hoitavi-en moniammatillisten työryhmien työtä.

Kokeilu on aloitettu lokakuussa 2016 Pohjois-Karjalassa Joensuun ja Outokummun terveyskeskuksissa. Molemmissa terveyskeskuksissa työskentelee yksi liikuntaneuvoja. Potilaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveydenhoitajien, lääkäreiden ja muiden tyypin 2 diabetesta hoitavien ammat-tilaisten kautta. Liikuntaneuvojat ovat myös itse aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin. Asiakkaille järjestetään yksilövas-taanottoja, kontrollikäyntejä, puhelinneuvontaa, lajikokei-luja, ryhmämuotoista toimintaa sekä laaditaan suunnitel-mia ja ohjelmia liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Lisäksi liikuntaneuvojat osallistuvat aktiivisesti muiden am-mattilaisten kouluttamiseen sekä tekevät yhteistyötä alueen liikuntatoimijoiden ja järjestöjen kanssa.

Liikuntaneuvonnan vaikutuksia potilaiden hoitoon, hoitotasapainoon ja toimintakykyyn arvioidaan kirjaamalla käyntien yhteydessä liikunnan määrään, toimintakykyyn, motivaatioon ja mielialaan liittyviä asioita. Lisäksi potilas-tietojärjestelmästä kerätään tietoa hoitotasapainoa kuvaavis-ta indikaattoreista (esim. HbA1c, lipidit, verenpaine, BMI).

Lisätietoja:Tiina Laatikainen, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja

sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, terveyden edistämisen

professori

[email protected]

050 599 8031

108

TULEVAISUUDEN LIIKUNTAKUNTA (TULI), POHJOIS-KARJALAN LIIKUNTA RY

Hankkeen päämääränä on prosessimaisen ennaltaehkäi-sevän liikuntaneuvonnan kehittäminen Pohjois-Karjalan maakuntaan. Lisäksi päämäärän on luoda elinvoimainen ja hyvinvoiva liikuntakunta. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan kunnat, urheiluseurat ja asukkaat. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja luoda kuntakohtai-set toimintamallit liikuntaneuvontaan, lisätä pohjoiskarja-laisten liikunta-aktiivisuutta ja tukea laadukkaiden liikunta-palvelujen kehittämistä.

Vuosi 2016 oli hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. Toiminta aloitettiin selvittämällä kaikkien kuntien liikunta-palvelujen tila ja kehittämistarpeet sekä luomalla yhteistyö-verkosto toimintamallin kehittämiseksi. Matalan kynnyksen ryhmien perustamista suunniteltiin urheiluseuratapaamisis-sa, järjestöpalaverissa ja seurafoorumeissa.

Hanke järjesti Unelmien liikuntakuukautena toimintaa kaikissa kunnissa ja Unelmien liikuntavuotta suunniteltiin seura- ja järjestöpalavereissa. Lisäksi hanke osallistui erilai-siin järjestö- ja päättäjätilaisuuksiin sekä sovittiin moni-kulttuurisuustoimijoiden kanssa koulutuksesta. Yhteensä hankekaudella oli 33 yhteistyötapaamista, joissa tavattiin 120 ihmistä. Osassa kunnissa aloitettiin liikuntastrategian luominen. Lisäksi ryhdyttiin kokoamaan Pohjois-Karjalan yhteistä liikunnan vuosikelloa sekä tietoa liikunnan hanke-rahoituslähteistä.

Lisätietoja: Jari Hurskainen, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, aluejohtaja

[email protected]

040 546 5236

Antti Syrjäläinen, Pohjois-Karjalan Liikunta ry,

hankekoordinaattori

[email protected]

050 594 1344

KUSTANNUSVAIKUTTAVAA LIIKUNTANEUVONTAA OBJEKTIIVISESTI JA REAALIAIKAISESTI, URHO KEKKOSEN KUNTOINSTITUUTTISÄÄTIÖ

Hankkeessa selvitettiin liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) liikunnan palveluketju -hankkeessa (LiPaKe), jossa kohderyhmänä olivat erityisesti diabeetikot tai sairauteen suuressa riskissä olevat henkilöt. Neuvontaa toteutetiin Akseli-kunnissa sekä Peimarin alueella. Neuvonta toteutettiin alueen kunnissa kiertävän liikuntaneuvojan toimesta tiiviissä yhteistyössä paikallisen perusterveydenhuollon kanssa. Liikuntaneuvonnan terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia tutkittiin yhteistyössä LiikU:n kanssa terveydenhuollon toteuttamista mittauksista (laboratoriokokeet) ja kyselyistä sekä muista liikuntaneuvonnan aikana kertyneistä tiedoista.

LiPaKe-hankkeessa käytetty terveysperusteinen liikuntaneuvonta aiheutti merkitseviä muutoksia pitkäaikeisen sokeritasapainon markkeriin (HbA1c), HDL-kolesteroliin ja kehonkoostumukseen (paino ja vyötärö). Sokeriaineenvaihdunnan muutoksia selittävinä tekijöinä voidaan pitää liikunnan määrän kasvamista ja painon putoamista. Liikuntaneuvonnan kustannusvaikuttavuutta selvitettiin laskemalla liikuntaneuvonnan hyöty ja vähentämällä siitä liikuntaneuvonnan kustannukset (noin 26 000 € vuodessa). Hyödyn laskennan osalta jouduttiin käyttämään laboratoriomittausten perusteella tehtäviä adjustointeja, koska terveydenhuollosta ei ollut saatavilla liikuntaneuvonnassa käyneiden henkilöiden potilastietoja ilman merkittävää rahallista panostusta tietojen keräämiseen terveydenhuollon itsensä toteuttamana. Käyttäen diabeteksen hoidon kansallisia keskimääräisiä kustannuksia, voidaan mitatuista sokeriaineenvaihdunnan muutoksista estimoida, että käytetty liikuntaneuvonta on tällä kohderyhmällä potentiaalisesti hyvin kustannusvaikuttavaa. Eli neuvontaan panostettu euro saadaan takaisin vähentyneenä palveluntarpeena.

Hankkeessa kehitettiin ja pilotointiin myös lyhytkestoista interventiota, jossa liikuntaneuvonnassa otettiin käyttöön myös interaktiivinen kiihtyvyysmittari sekä älypuhelin- ja pilvisovellus. Järjestelmän avulla ohjattava näkee reaaliaikaisesti ja objektiivisesti oman mitatun liikkumisen ja paikallaanolon määrän. Toisaalta järjestelmä kertoo objektiivisesti edellä mainitut tiedot myös liikuntaneuvonnan antajalle. Järjestelmä otettiin käyttöön LiPaKe-neuvonnassa muutamilla kymmenillä tutkittavilla. Käyttökokemuksia tarkastellaan systemaattisesti kesällä 2017, jolloin näitä kokemuksia hyödynnetään startattaessa

109

STM:n kärkihankkeen liikuntaneuvontaa, joka käyttää kyseistä järjestelmää hyväkseen.

Lisätietoja:Tommi Vasankari, UKK-instituutti, johtaja

[email protected]

040 5059 157

112

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Lutakonaukio 1

40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ISBN painettu 978-951-790-436-0

ISBN verkkojulkaisu 978-951-790-437-7

ISSN painettu 0357-2498

ISSN verkkojulkaisu 2342-4788

toimintakertomus 2016 - kki-ohjelma · 2017-10-09 · 4.2 kehittämishanketuki 20 4.3...

Documents