KANSALAIS- JA ELÄMÄNTILANNE- LÄHTÖINEN JOHTAMINEN

SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN KEHITTÄMISRAKENNE IV

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN

OSAAMISKESKUS 9.9.2010

AULIKKI KANANOJA

2

ESITYKSEN RAKENNE

Mitä ymmärrän sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtamisella? Mitä johdetaan, kun johdetaan sosiaalityötä ja sosiaalihuoltoa ? Palvelu sosiaalihuollon ja sosiaalityön instrumenttina Kansalaiset/ihmiset ja johtaminen Elämäntilanne/tilanteet ja johtaminen Johtaminen yhteistyönä Luottamus organisaation toimintaan johtamisen haasteena Johtajan identiteetti Johtamisen arviointi

3

SOSIAALIHUOLLON JA SOSIAALITYÖN JOHTAMINEN

JOHTAMINEN ON VASTUUTA SIITÄ, ETTÄ

TOIMINNAN YDINTARKOITUS TOTEUTUU

EETTISESTI, SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA

EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA

4

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (1)

ON PALATTAVA SOSIAALITYÖN JA SOSIAALIHUOLLON PERUSTEHTÄVÄÄN JA LUONTEESEEN

ON ANALYSOITAVA KÄSITE ”SOSIAALINEN”: IHMISTEN ELÄMINEN TOISIINSA LIITTYNEENÄ

YHDYSKUNTANA JA YHTEINEN VASTUU HEIKOMMISTA (mm. Eino Kuusi 1931)

SOSIAALIHUOLTOLAIN TARKOITUSPYKÄLÄ (1 §):

...EDISTÄÄ JA YLLÄPITÄÄ YKSITYISEN HENKILÖN, PERHEEN SEKÄ YHTEISÖN SOSIAALISTA TURVALLISUUTTA JA TOIMINTAKYKYÄ.”

13 §: ” SOSIAALISTEN OLOJEN KEHITTÄMINEN JA SOSIAALISTEN EPÄKOHTIEN POISTAMINEN”

5

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN ? (2)

SOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ: ”Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin

lisääminen. Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen,

ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen.

Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä ...” (IFSW 2005)

”Sosiaalityön tehtävänä on puutteellisten sosiaalisten

olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantaminen sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien

toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistaminen.

Sosiaalityö on muutostyötä” (Kananoja 1997)

6

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN ? (3)

Sosiaalityöntekijän työn sisältö Helmi Mäen tutkimuksen (1966) mukaan: Sosiaalityöntekijä ottaa samanaikaisesti huomioon sekä asiakkaassa että tämän ympäristössä olevia ongelmia Sosiaalityöntekijä toimii asiakkaan ja ympäristön välimiehenä Välimiestehtävät: Opastava välimiestehtävä Hoitava välimiestehtävä Eheyttävä välimiestehtävä Helmi Mäki (Mirja Satka toim.) 2006. Hyvä kysymys. PS-kustannus

7

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN ? (4)

KOOTUSTI: SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN IHMISTEN, ELÄMÄNTILANTEIDEN JA YMPÄRISTÖJEN VÄLISEEN SUHTEESEEN KOHDISTUVAA TOIMINTAA SITEN, ETTÄ IHMISTEN JA YHTEISÖJEN SOSIAALINEN TURVALLISUUS JA TOIMINTAKYKYISYYS LISÄÄNTYVÄT JA ETTÄ VÄHÄVOIMAISTEN IHMISTEN JA RYHMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET, OSALLISUUS JA ELÄMÄNOTE VAHVISTUVAT

8

YLEISESTÄ TEHTÄVÄSTÄ KÄYTÄNTÖÖN

Yleinen johtamistehtävä ja -tavoite on konkretisoitava jokaisessa organisaatiossa ja jokaisella tehtäväalueella erikseen siten, että tehtävän toteutumista voidaan seurata ja arvioida Organisaation strategia kuvaa sitä ”reittiä” ja niitä keinoja, joilla tehtävää ja tavoitetta toteutetaan Vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat jaksottavat toteutusaikataulun Johtaminen tukee organisaation tehtävän ja tavoitteen konkretisoitumista sosiaalityöntekijöiden käytännön työssä kunkin asiakkaan kohdalla

9

PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (1)

Sosiaalipalvelut ovat sosiaalihuollon ja sosiaalityön näkökulmasta ydintarkoituksen toteuttamisen – esimerkiksi hyvinvoinnin vahvistamisen – instrumentteja, välineitä Olennaista on, mitä palvelut vaikuttavat ihmisten ja yhteisöjen elämään Suurikaan määrä palveluja tai niiden hyvä saavutettavuus eivät ole tarkoituksia sinänsä, elleivät palvelut paranna ihmisten elämäntilanteita tai edistä toimintaedellytyksiä, anna osallisuuden kokemusta tai vahvista omaa otetta elämästä

10

PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (2)

Palvelut ihmisarvon kunnioittamisen demonstraationa ja ihmisarvon vahvistajina Palvelut sosiaalisen turvallisuuden varmistajina Palvelut toimintaedellytysten ja toimintakyvyn vahvistajina Palvelut tukena sosiaalisten ongelmien käsittelyssä ja elämänotteen vahvistamisessa Palvelut osallisuuden mahdollistajina ja rohkaisijoina Palvelut yhteisöjen vahvistajina ja yhteisen vastuun demonstraationa Palvelut sosiaalisena infrastruktuurina

11

PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (3)

PALVELUJEN SUHDE YHTEISKUNNALLISIIN PROSESSEIHIN: Suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen myötävoima Sopeutuminen sellaiseen kehitykseen, johon ei voida vaikuttaa ( esim. ilmastonmuutos, globaali talous) Epäsuotuisan kehityksen ”vastavoima”, kehityksen sosiaalisesti haitallisten seurausten ehkäisy, riskitilanteisiin puuttuminen ja korjaava työ

12

SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN MAASTO JA KOHDEALUEET

KESKIÖSSÄ IHMISET JA ELÄMÄNTILANTEET YMPÄRILLÄ:

ELÄMÄNTILANTEISIIN VAIKUTTAVAT YLEISET YHTEISKUNNALLISET JA YHTEISÖLLISET TEKIJÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT

ORGANISAATIO JA SEN RAKENTEET, ML. ARVOT JA

ETIIKKA, TOIMINTAMUODOT, JOHTAMISRAKENTEET YM.

PÄÄTÖKSENTEKIJÄT (MM. VOIMAVAROJEN

SÄÄTELIJÖINÄ) HENKILÖSTÖ: MÄÄRÄ, MOTIVAATIO, ETIIKKA JA

OSAAMINEN, RAKENNE

13

KANSALAISET/IHMISET JA JOHTAMINEN (1)

Sosiaalityön näkökulmasta ihmiset ovat subjekteja, toimijoita omassa elämässään, yhteisen työskentelyn kumppaneita Sosiaalityötä tai sosiaalipalveluja ei voi ”antaa” kuten rahaa, vaan kysymyksessä on yhteinen työskentely ja yhteinen vastuu elämäntilanteen ja toimintaedellytysten muutoksessa – asiakkaan osuus vaihtelee hänen lähtökohtiensa ja edellytystensä mukaan Johtaminen tukee sellaista ammatillista kulttuuria ja sellaista lähestymistapaa, joka rakentuu ammattilaisen ja asiakkaan yhteiselle työskentelylle, ei palvelujen ”antamiselle”

14

KANSALAISET/IHMISET JA JOHTAMINEN (2)

Sosiaalityön tehtävästä ja luonteesta johdettu johtaminen merkitsee kansalaisosallisuuden muotojen luomista myös koko organisaation tasolla Kuntalain 27 § edellyttää valtuuston huolehtivan siitä, että asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Suomen Kuntaliitolla on hanke Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä (ALVA) www.kunnat.net/alva Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja sen edustajien kanssa on sosiaalityön johtamisen nouseva tehtävä

15

ELÄMÄNTILANNE YMPÄRISTÖJÄ JA YKSILÖÄ YHTEENLIITTÄVÄNÄ KÄSITTEENÄ

SOSIAALITYÖN JA SEN JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA ELÄMÄNTILANNE ON KESKEINEN KÄSITE ELÄMÄNTILANNE PITÄÄ SISÄLLÄÄN ULKOISEN YMPÄRISTÖN ERI ULOTTUVUUDET, NIIDEN HEIJASTUSVAIKUTUKSET IHMISEN ELÄMÄÄN, LÄHI-IHMISSUHTEET JA EDELLISIIN LIITTYVÄT IHMISEN SOSIAALISET KOKEMUKSET ELÄMÄNTILANTEELLA ON AJALLINEN ULOTTUVUUS: ELÄMÄNHISTORIA, AJANKOHTAINEN ELÄMÄNTILANNE JA ELÄMÄN TAVOITTEET

16

ELÄMÄNTILANTEESEEN VAIKUTTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Yleiset elinolot: ekologisesti, sosiaalisesti ja terveydellisesti kestävä ympäristö, asunto-olot, työllisyys, lainsäädännön määrittelemät oikeudet, sosiaaliturva, liikkuminen, kulttuuriympäristö, vapaa-ajan mahdollisuudet Paikalliset olosuhteet: hyvinvointia edistävä ympäristö, asuminen, työmahdollisuudet, sosiaalinen turvallisuus, sosiaalinen koheesio/yhteisöllisyys, sosiaalinen eheys (polarisaation vähäisyys), läheisten ihmissuhteiden turvallisuus ja muut sosiaaliset suhteet, tiedolliset ja toiminnalliset voimavarat ( koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut), itsensä toteuttamisen mahdollisuudet

17

JOHTAMISEN SUUNNAT

Elämäntilanteisiin suuntautuva johtamisen funktio koskee yhteistyötä ja vaikuttamista niihin tahoihin, joiden toimet vaikuttavat ihmisten elinympäristöihin ja niiden kautta elämäntilanteisiin Päätöksentekijöihin suuntautuva johtamisen funktio koskee kunnallisessa toiminnassa mm. poliittisia luottamushenkilöitä ( esim. esittelyt lautakunnassa) sekä kunnan keskushallinnon edustajia ja se toteutuu mm.oikeaa ja luotettavaa tietoa jakamalla Omaan organisaatioon liittyvä johtamisen funktio koskee organisaation ydinfunktion esillä pitämistä ja sitä toteuttavan toimintatavan edistämistä sekä organisaation eri osien toiminnan yhteensovittamista Henkilöstöön suuntautuva johtamisen funktio koskee toiminnan arvojen ja etiikan, osaamisen ja tavoitteiden toteuttamista niin että organisaation ydinfunktio toteutuu henkilöstön työkykyä ylläpitävällä ja vahvistavalla tavalla

18

JOHTAMINEN YHTEISTYÖNÄ

Johtaminen kokonaisuuden suunnan osoittajana ja ylläpitäjänä Johtaminen jatkuvien ja vaihtuvien jännitteiden kentässä Johtaminen erilaisten osaamisten ja ammatillisten kulttuurien yhteensovittajana Johtaminen tarpeiden ja voimavarojen välisen ristiriidan käsittelijänä Johtaminen kansalaisyhteiskunnan kumppanina

19

JOHTAMINEN JA KANSALAISTEN LUOTTAMUS

Anu Muurin tutkimuksen mukaan julkiset palvelut nauttivat laajasti suomalaisten luottamusta; valtaosa (73 %) Muurin tutkimuksen kohderyhmästä oli sitä mieltä, että sosiaalipalvelut toimivat hyvin. Pääosa kansalaisista (93 %) oli sitä mieltä, että julkisella sektorilla tulisi olla kokonaisvastuu palvelujen järjestämisestä. Kansalaiset luottavat sosiaalipalveluihin sitä enemmän, mitä universaalimpia (kaikille tarjottuja, esim. päivähoito) ne ovat ja sitä vähemmän, mitä valikoivampia (tarveharkintaisia) ne ovat. Kansalaisten luottamus on alhaisinta toimeentulotuessa ja kotipalvelussa. (Muuri 2008)

20

SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN VAIKEITA KYSYMYKSIÄ

Kun kunnan rahat eivät riitä ja joudutaan toimimaan lainsäädännön rajoja hipoen Kun johtajan ja työntekijöiden etiikka on koetuksella Kun ei saa viestiä perille päättäjille, kunnan keskushallinnolle tai omalle johdolle Kun työntekijät uupuvat Kun tulee vastaan kysymyksiä, joissa ei tiedä mikä on oikein tai mikä auttaa Kun muita sektoreita ei saa tukemaan sosiaalihuolloon tavoitteita tai yhteistyössä syntyy konflikteja

21

VAIKEIDEN KYSYMYSTEN KÄSITTELYSTÄ (1)

Julkiset varat ovat aina rajoitetut ja kunnan on toimittavataloudellisesti; sosiaalijohdon tehtävä on antaa oikeaa tietoa lakisääteisistä velvoitteista, raportoida luotettavalla tavalla mahdollisten leikkausten vaikutuksista sekä rohkaistava henkilöstöä uusien lähestymistapojen omaksumiseen Eettisesti vaikeiden kysymysten käsittelyssä johdon on tärkeä edistää sellaisia foorumeita, joilla eettisia ongelmia voidaan yhdessä käsitellä ja sopia menettelytravoista sellaisten ilmetessä Jos viesti ei mene perille, kannattaa arvioida myös omat viestintätavat, asettua vastaanottajan tilanteeseen ja sovittaa omat viestintätavat vastaanottajan kysymyksiin

22

VAIKEIDEN KYSYMYSTEN KÄSITTELYSTÄ (2)

Sosiaalityö tuo työntekijöiden käsiteltäväksi inhimillisesti vaikeita ja tunteita koskettavia tilanteita; on tärkeä, että työntekijöillä on mahdollisuuksia käsitellä ja purkaa työssä vastaan tulevia kokemuksia; jos niitä ei käsitellä, ne kuormittavat työntekijän psyykkistä kestokykyä ja aiheuttavat kasvavaa uupumusta (työnohjaus tähän hyvä väline) Konsultaatiomahdollisuudet tilanteissa, joissa oma tieto ei riitä, ovat olennaisia. ”Tosi asiantuntemus syntyy siitä, että tuntee omat rajansa.” (Helen Harris Perlman) Ennen kuin yrittää ”myydä” omia tavoitteitaan, kannattaa kuulla mitka ovat yhteistyökumppanille tärkeitä tavoitteita.

23

JOHTAJAN IDENTITEETTI

Sosiaalihuollon / sosiaalityön johtaja: palvelutehtaan toimitusjohtaja vai oman yhteisönsä sosiaalisen kehityksen arkkitehti vai ”valmentaja”, ammatillinen seniori vai ”tekninen” koordinaattori Organisaation koko ja organisatorinen asema vaikuttaa: koko organisaation johtaja toimintayksikön/toimiston johtaja lähiesimies

24

SOSIAALIHUOLLON JA SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN ARVIOINTI

Tuottavuus: asiakkaiden/suoritteiden määrä/panokset Tehokkuus: suoritteiden määrä/panokset/kustannukset Vaikuttavuus: muutokset ihmisten elämäntilanteissa ja toimintaedellytyksissä, muutokset palvelutarpeissa Kustannus-vaikuttavuus: vaikutukset/kustannukset Luottamus: seuranta- ja arviointivälineet rakennettava, erilliset tutkimukset Ihmisten osallisuus: seuranta- ja arviointivälineet rakennettava

25

SOSIAALIALAN JA SEN JOHDON KEHITTÄMISVÄLINEISTÄ

Oman alan yhteiskunnallisen tehtävän, toiminnan tarkoituksen ja eettisten näkökohtien jatkuva esillä pitäminen ja niitä vastaavien toimintatapojen edistäminen ja ylläpitäminen Erilaisten näkökulmien ja intressien yhteensovittamisen taidot; realismi oman vastuun rajojen määrittelyssä (esim. budjetit) Jännitteisessä toimintakentässä toimimisen ja johtamisen kestäminen ja jännitteiden hyödyntäminen toiminnan uudistamisessa Sosiaalisen raportoinnin menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen kunnallisessa sosiaalipolitiikassa Toimivien menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen henkilöstön uupumistilanteissa Asiantuntevien konsultaatio- ja ohjausmahdollisuuksien turvaaminen henkilöstölle ( ja itselle) Toiminnan vaikutusten jatkuva seuraaminen ja sosiaalityöhön soveltuvien vaikutusten seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen yhdessä alan opettajien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa

26

KIRJALLISUUTTA

Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet 2005. Helsinki: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Kananoja, Aulikki 1997. Murros on mahdollisuus. Sosiaalityön selvityshenkilön raportti. Raportteja 211. Helsinki: Stakes. Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo & Laiho, Kristiina & Sarvimäki, Pirjo & Karjalainen, Pekka & Seppänen, Marjaana 2007. Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. ( Uusi painos tulossa) Kananoja, Aulikki & Niiranen, Vuokko & Jokiranta, Harri 2008. Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta. Jyväskylä: PS-kustannut. Kuusi, Eino 1931. Sosiaalipolitiikan käsite, sen tarkoitus, olemus ja vaikuttimet. Teoksessa Eräsaari, Risto ja Rahkonen, Keijo (toim.) 1975. Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan – Yrjö-Koskisesta Heikki Warikseen. Helsinki: Gaudeamus 238 – 250. Muuri, Anu 2008. Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tutkimus suomalaisten mielipiteistä ja kokemuksista sosiaalipalveluista ja niiden suhteesta legitimiteettiin. Tutkimuksia 178. Helsinki: Stakes. Mäki, Helmi 1966. Yksilökohtainen sosiaalityö. Sosiaalityöntekijöiden yksittäistapausten erittely. HY lisensiaattityö. Teoksessa Satka, Mirja ( toim.) 2006. Hyvä kysymys. Sosiaalityöntekijöiden asiakaskohtaisen työn sisältöä etsimässä 1960-luvulla. Jyväskylä: PS-kustannus.

27

KIRJALLISUUTTA ( lainsäädäntöä)

Perustuslaki 1999/731 Kuntalaki 1995/365 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Lastensuojelulaki 2007/417 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1983/361

KIITOS !