1

#kevaseminaariKeva.fi → Julkaisut → Tutkimusjulkaisut

Työkyky työuran eri vaiheissa Tervetuloa!

2

9:00 Avaus: Pauli Forma, Keva

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö kunta-alalla

Kommenttipuheenvuoro: Jan Schugk (Elinkeinoelämän keskusliitto)

Kysymyksiä ja keskustelua

10:30 Tauko (15 min)

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla

Kommenttipuheenvuoro: Sinikka Näätsaari (Telk)

Kysymyksiä ja keskustelua

12:00 Tilaisuus loppuu

01.05.2023 3

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö kunta-alalla

Laura PekkarinenToni Pekka

01.05.2023 4

Työhyvinvoinnin johtaminen korostuu

muutoksessa

01.05.2023 5

Työhyvinvoinnin johtamisen

toimenpiteet

Toiminta ja yhteistyö työurien

tukemisessa

Työterveyshuolto-suunnitelman

laatiminen

Työterveys-huollon

järjestäminen

Työhyvinvoinnin seuranta ja ennakointi

Henkilöstönäkö-kulma organisaation

johdossa

Vaikuttavuuden arviointi

Aktiivisen tuen toimintatapa

Raportointi

Miten työhyvinvointia ja työkykyä johdetaan strategisesti erilaisissa kuntaorganisaatiossa?

Miten yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii työkyvyn ja työurien tukemisessa?

Onko tapahtunut kehitystä vuodesta 2012?

01.05.2023 6

Tieto kerättiin yhteistyön eri osapuoliltaKuntaorganisaatioiden henkilöstöjohtajilta (n = 212)

Työterveyshuollon toimijoilta (n = 150)

Pienet kunnat 15 %Keskikokoiset kunnat 18 %Suuret kunnat 20 %Kuntayhtymät 24 %Osakeyhtiöt 23 %

Kunnan terveyskeskus 15 %Kunnallinen liikelaitos tai osakeyhtiö 43 %Yksityinen palvelun tuottaja 36 %Muut 6 %

01.05.2023 7

Esityksen kulku:Havaintoja tutkimuksesta - ja Kaari-laskurista

Miten strategisesti työhyvinvointia ja työkykyä johdetaan?

Toteutuuko yhteistyö aktiivisessa tuessa?

Työterveyshuolto yhteistyökumppanina työurien tukemisessa ja muutoksissa

”Työhyvinvoinnin organisoituun edistämiseen suhtaudutaan jonkin verran vielä ’kakkosluokan’ työtehtävänä, joka vie aikaa oikeilta töiltä eikä tuota mitään.”

01.05.2023 9

Mitä kuntaorganisaatioissa seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti? %

Työntekijöiden siirtymistä eri eläkelajeille 5 vuoden aikana

Kehityskeskustelujen tavoitteiden ja toimien toteutumista

Työhyvinvointia tai työkykyä kyselyjen avulla

Organisaation osaamistarpeita

Henkilöstöraportti perustuen esim. kunta-alan suosituksiin

Henkilöstön osaamista

Kunta- ja palvelurakenteen muutoksia ja henkilöstövaikutuksia

Työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia

Työhyvinvointi- tai työkykyriskejä muutostilanteissa

0 20 40 60 80 100

81

80

77

71

68

61

59

53

51

säännöllisesti (esimerkiksi vuosittain)

01.05.2023 10

Luottamushenkilöillä on vähemmän tietoa päätöksenteon tueksi

Johtoryhmä Toimialajohto Lähiesimiehet Poliittiset päättäjät

Työhyvinvoinnin tilasta organisaatiossa

Työntekijöiden siirtymisestä eri eläkela-jeille

Henkilöstön sairauspoissaoloista ja ni-iden syistä

Työkyvyttömyyden kustannuksista

Eläkemaksujen kohdentumisesta

01.05.2023 11

Työkyvyttömyyttä koskevaa tietoa ei käytetä suunnitelmallisesti

Sairauspoissaolot

Säännöllinen seuranta

Lukumääräinen tavoite

Kustannusten seuranta

Syiden tunnistaminen

Suunnitelma vähentämiseksi

Työtapaturmat

Säännöllinen seuranta

Lukumääräinen tavoite

Kustannusten seuranta

Syiden tunnistaminen

Suunnitelma ehkäisemiseksi

Työkyvyttömyyseläkkeet

Säännöllinen seuranta

Lukumääräinen tavoite

Varhe-maksun seuranta

Syiden selvittäminen

Suunnitelma ehkäisemiseksi

0% 20% 40% 60% 80% 100%

98

56

78

91

57

95

40

67

81

61

64

15

79

64

32

1

43

21

8

41

4

58

30

15

34

30

79

17

28

60

1

1

1

1

2

1

2

1

4

5

6

6

4

8

8kyllä ei en osaa sanoa

Sairauspoissaolot

Työkyvyttömyyseläkkeet

Työtapaturmat

01.05.2023 12

Kuntaorganisaatioilla on vaihdellen välineitä ja mittareita työhyvinvoinnin johtamisen tueksi (%)

Lähiesimiehille on teknisiä apuvälineitä työhyv-invoinnin ja työkyvyttömyyden seurantaan

Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu mi-tattavia tavoitteita

Poliittisella johdolla on mittareita työhyvinvoinnin ja työkyvyttömyyden seurantaan

Vähintään yksi työhyvinvoinnille asetetuista mittareista on euromääräinen

0 20 40 60 80 100

70

62

56

41

Pienet kunnat

Pienet kunnat

Pienet kunnat

Pienet kunnat

”Teoreettinen toimintamalli on olemassa, sen aktiivinen käyttöönotto yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vaatii toimenpiteitä.”

01.05.2023 14

Aktiivinen tuki työterveyshuollon näkökulmasta:Kehitetäänkö toimintatapa yhdessä? Ovatko roolit ja vastuut selvät?

56%19%

25%

Työterveyshuolto ja kuntaorganisaatiot kehittävät akti-ivisen tuen toimintatavan yhteistyössäKuntaorganisaatiot kehittävät toimintatavan it-senäisesti Työterveyshuolto kehittää aktiivisen tuen toim-intatavan

30%

54%

11%5%

KylläKyllä, mutta kehittävää vielä olisiEi, mutta tätä kehitetään parhaillaanEi, eikä tätä ole kehitetty aktiivisesti

01.05.2023 15

Henkilöstöjohtajien mielestä työterveyshuolto ottaa esimiehiin yhteyttä, kun työntekijän työkyky on vaarantunut

Yhteensä

Kunnan terveyskeskus

Kunnallinen liikelaitos tai osakeyhtiö

Yksityinen palveluntuottaja

0% 20% 40% 60% 80% 100%

0.2

0.22

0.2

0.24

0.54

0.52

0.52

0.56

0.2

0.18

0.24

0.13

0.06

0.08

0.04

0.07

Toimii erittäin aktiivisesti Toimii melko aktiivisesti

Työterveyshuolto ei ole aktiivinen En osaa sanoa

”Ennaltaehkäisevälle työterveyshuollolle tulisi saada vähitellen uskottava sisältö, työtuolin säätö ei ole sitä.”

01.05.2023 17

Kuntaorganisaatioissa käydään työterveysneuvotteluita yhä yleisemmin

Yhteensä 2015

Yhteensä 2012

Organisaation tyyppi

Suuret kunnat

Keskikokoiset kunnat

Pienet kunnat

Kuntayhtymät

Osakeyhtiöt

0% 20% 40% 60% 80% 100%

70

47

82

61

58

81

65

19

39

13

21

21

15

27

11

14

5

18

21

4

8KylläEiEn tiedä miten kyseisissä tilanteissa organisaatiossamme toimitaan

Organisaatiotyyppi

01.05.2023 18

Työterveyshuolto onnistuu melko tai erittäin hyvin työurien tukemisessa, %

Toteutuu huonommin pienissä kunnissa ja osakeyhtiöissä

On aktiivisesti mukana tekemässä työhyvinvoinnin edistämistyötä organisaatiossa

Ohjaa tarvittaessa työntekijät kuntoutustoimenpiteiden piiriin

Arvioi työriskien terveydellisiä vaikutuksia ja tekee toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksissä

Tunnistaa työkykyriskissä olevan työntekijän

Osaa toimia yhteistyössä organisaation kanssa 30-60-90 -säännön mukaisesti

Koordinoi osatyökykyisen työntekijän hoitoa ja kuntoutusta

Tarjoaa esimiehille tukea organisaation muutostilanteisiin

Tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista organisaation käyttöön

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

87

85

84

79

78

75

68

62

80

82

81

80

79

75

75

Työterveyshuollon toimijat Henkilöstöjohto

01.05.2023 19

Johtopäätöksiä• Kunnissa kerättävä tieto työhyvinvoinnista, työkyvystä ja

työkyvyttömyyden kustannuksista tulee muuttaa tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.

• Seurannan mittarit myös poliittisten päättäjien käyttöön.• Työkyvyn aktiivinen tuki edellyttää toimivaa yhteistyötä

työterveyshuollon kanssa. Myös esimiesten kouluttamisesta on huolehdittava.

• Lähtökohdat työterveysyhteistyölle ovat kunta-alalla hyvät.• Työterveyshuollon painopistettä tulee siirtää

ennaltaehkäiseviin toimiin. Kunnissa kaivataan myös asiantuntijatukea ja –tietoa työkykyjohtamisen tueksi ja muutostilanteissa.

01.05.2023 20

KIITOS!Joka kolmannessa työterveyshuollossa on pula työterveyslääkäreistä:

MITEN SILLOIN ARVIOIDAAN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAKYKYÄ TYÖKYVYTTÖMYYDEN UHATESSA?

Huomioita työhyvinvoinnin sekä työkyvyn johtamisesta ja työterveysyhteistyöstä kunta-alalla

Kevan seminaari 11.12.2015

Jan SchugkElinkeinoelämän keskusliitto EK

Tuttuja havaintoja työkykyjohtamisesta

22

• Suunnitelmallinen työkykyriskien ja työkyvyttömyyskustannusten kartoittaminen harvinaista

• Lukumääräisiä tavoitteita tai suunnitelmia sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi ei yleensä ole asetettu

• Ei mitattavia tavoitteita työhyvinvoinnin kehittämiselle• Esimiehillä ei riittävästi osaamista aktiivisen tuen

toimintatavan läpivientiin

Tunnistettavaa työterveyshuoltoonkin liittyen

23

• Työkyvyn tukemiseen liittyvien roolien, tehtävien ja vastuiden määrittelyssä kehitettävää

• Puutteita siinä, miten työterveyshuolto tukee esimiehiä muutostilanteissa ja tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista organisaation käyttöön

• Ei säännöllistä raportointia työterveyshuollon toiminnasta ja havainnoista

• Työterveystoiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ei ole yleistä

Työkykyä ja työhyvinvointia pitää johtaa• Työkykyä ja työhyvinvointia voi ja pitää johtaa

- Työkyvyn johtaminen on yrityksen/organisaation johdon tehtävä

• Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista, tarvitaan myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista

- Selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki, luottamus, tiedonkulku- Palaute ja arvostus, kannustava työyhteisö- Työn mielekkyys ja palkitsevuus, hyvä ammatillinen itsetunto

• Työ ja työtavat muokattava tukemaan hyvinvointia- Uhriajattelua ja negatiivisuutta vältettävä kuin ruttoa!- Paluu menneeseen ei ole selviytyjän vaihtoehto, sen sijaan työ ja toimintatavat

muokattava tukemaan hyvinvointia nykytilanteessa ja tulevaisuudessa- Ei pelkkää reagointia, vaan ennakointia!

24

Työkyvyttömyys hallintaan järjestelmällisin toimin

• Pitkäaikaisen/pysyvän työkyvyttömyyden riskit tunnistetaan- Toimenpiteet riskien pienentämiseksi (esim. ergonomia, työjärjestelyt,

työyhteisön pelisäännöt)

• Työkyvyttömyyden syyt ja kustannukset selvitetään- Säännöllinen seuranta ja raportointi johdolle

• Työkyvyttömyyden hallintaohjelma käytössä- Ennaltaehkäisy- Tehokas ja oikea-aikainen hoito- Varhainen kuntoutus (lääkinnällinen, ammatillinen)- Hallittu työhön paluu

25

Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta

• Selkeä sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö• Sairauspoissaolotodistusten käsittelytapa sovittu

- Esimies > Palkkahallinto > Työterveyshuolto

• Työterveyshuollon rooli sairauspoissaolojen hallinnassa määritelty- 30-60-90 –päivän sääntö

• Järjestelmällinen ja kattava sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi- Myös omalla ilmoituksella tapahtuvat poissaolot

26

Tuetusti ja nopeasti takaisin töihin

• Esimies ja töistä pois oleva henkilö pitävät sovitusti yhteyttä poissaolon aikana- Työhön paluu mielessä alusta alkaen- Paluu ennakoidaan ja suunnitellaan

• Työhön paluu –ohjelma käytössä- Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteiset neuvottelut- Esim. väliaikaiset tai pysyvät muutokset työtehtävissä,

osasairauspäiväraha, työkokeilu, koulutus

• Työkyvyn palautumisen, kehittymisen ja työhyvinvoinnin seuranta töihin palattua on järjestelmällistä

27

Toimiva työterveysyhteistyö

• Työterveyshuollon sisältö (palvelusopimus) määritellään työpaikan tarpeiden perusteella

• Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan työpaikan tarpeista lähtien - Työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon ammattilaisten

yhteistyönä

• Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat sopineet käytännöistä, joilla toteutetaan työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea- Käytännöt dokumentoitu ja kaikkien osapuolten tiedossa- Avoin kommunikaatio ongelmatilanteissa, luottamuksellisuus!

28

Kiitos!