johtaminen ja akateeminen asiantuntijatyö
DESCRIPTION
Hallinnollinen viikonloppu, Biomedicum, HUS 14.-15.11.2008.TRANSCRIPT
asiantuntijatyön johtaminen
Esko Kilpi
1www.kilpi.fi
preludi
2www.kilpi.fi
Helsingin Sanomat eilen 14.11.2008
3www.kilpi.fi
Helsingin Sanomat eilen 14.11.2008
4www.kilpi.fi
johtajuuteen liittyy paljon sisäänrakennettuja uskomuksia asioiden luonteesta
pitäisikö meidän nostaa tarkasteluun ja keskusteluun näitäuskomuksiamme ja tarkistaa niiden validiteetti?
5www.kilpi.fi
itse asiaan
6www.kilpi.fi
jokaisesta ajasta lähtee tarve omanlaiselleen johtajuudelle. johtamismallit ovat aikansa peilejä. jokainen aika muodostaa myös
oman ihanteensa johtajuudesta
7www.kilpi.fi
kutsun vallalla olevaa johtamisajattelua manageristiseksi lähestymistavaksi
• ylhäältä alaspäin vaikuttaminen• selkeät esimies- alaissuhteet• selkeät vastuut• hierarkkiset, rationaaliset ja lineaariset kausaalisuhteet• johtaja on yksilötoimija, joka on hyvä johtaja
henkilökohtaisten johtajaominaisuuksiensa takia• johtaja aikaansaa koordinoidun ja hallitun liikkeen yhteisen
tavoitteen suuntaan• ihmisiä ja asioita voidaan hallita taitavan johtamisen
seurauksena• ihmisten sitoutumiseen vaikuttaa ensisijaisesti palkkion
toivo tai rangaistuksen pelko
8www.kilpi.fi
johtajuudessa on silloin kyse asemasta, johtajan ominaisuuksista ja asemasta seuraavista tehtävistä
• johtajuus nähdään yhden ihmisen, eli johtajan asemassa olevan ihmisen ominaisuuksina ja käyttäytymisenä
9www.kilpi.fi
johtajuudessa on silloin kyse asemasta, johtajan ominaisuuksista ja asemasta seuraavista tehtävistä
• johtajuus nähdään yhden ihmisen, eli johtajan asemassa olevan ihmisen ominaisuuksina ja käyttäytymisenä
• johtajan rooliin liittyvinä tärkeimpinä perustehtävinäpidetään usein suunnittelua, tavoiteasetantaa, organisointia, motivointia, valvontaa ja palkitsemista
10www.kilpi.fi
johtajuudessa on silloin kyse asemasta, johtajan ominaisuuksista ja asemasta seuraavista tehtävistä
• johtajuus nähdään yhden ihmisen, eli johtajan asemassa olevan ihmisen ominaisuuksina ja käyttäytymisenä
• johtajan rooliin liittyvinä tärkeimpinä perustehtävinäpidetään usein suunnittelua, tavoiteasetantaa, organisointia, motivointia, valvontaa ja palkitsemista
• johtamisen perusprosessina pidetään yleisesti vaikuttamista esimies- alaissuhteessa. johtajan suhde alaisiin on välineellinen. suhteeseen liittyy alaisten motivointi tehtävän ja tavoitteiden suuntaiseen työhön
11www.kilpi.fi
johtajuudessa on silloin kyse asemasta, johtajan ominaisuuksista ja asemasta seuraavista tehtävistä
• johtajuus nähdään yhden ihmisen, eli johtajan asemassa olevan ihmisen ominaisuuksina ja käyttäytymisenä
• johtajan rooliin liittyvinä tärkeimpinä perustehtävinäpidetään usein suunnittelua, tavoiteasetantaa, organisointia, motivointia, valvontaa ja palkitsemista
• johtamisen perusprosessina pidetään yleisesti vaikuttamista esimies- alaissuhteessa. johtajan suhde alaisiin on välineellinen. suhteeseen liittyy alaisten motivointi tehtävän ja tavoitteiden suuntaiseen työhön
• johtamisen perustyylit erotellaan tavallisimmin asiakeskeiseen ja ihmiskeskeiseen otteeseen
12www.kilpi.fi
johtajuudessa on silloin kyse asemasta, johtajan ominaisuuksista ja asemasta seuraavista tehtävistä
• johtajuus nähdään yhden ihmisen, eli johtajan asemassa olevan ihmisen ominaisuuksina ja käyttäytymisenä
• johtajan rooliin liittyvinä tärkeimpinä perustehtävinäpidetään usein suunnittelua, tavoiteasetantaa, organisointia, motivointia, valvontaa ja palkitsemista
• johtamisen perusprosessina pidetään yleisesti vaikuttamista esimies- alaissuhteessa. johtajan suhde alaisiin on välineellinen. suhteeseen liittyy alaisten motivointi tehtävän ja tavoitteiden suuntaiseen työhön
• johtamisen perustyylit erotellaan tavallisimmin asiakeskeiseen ja ihmiskeskeiseen otteeseen
• erityisen hyvän johtamisen suoritus nähdään yksilön tekemänä sankaritekona, josta seuraa sankarijohtajan myytti
13www.kilpi.fi
14www.kilpi.fi
mikä kuvaisi todellisuutta, johon johtaminen tänään sijoittuu?
15www.kilpi.fi
työ on yhä tavallisemmin tietointensiivistä. yritykset ovat pyrkimässä kohti luovan asiantuntijaorganisaation ihannetta
useat toimialat muuntuvat asiantuntijuusaloiksi
16www.kilpi.fi
manageristinen lähestymistapa kohtaa luovan työn todellisuuden
• ennustamattomuus, epäselvät kausaalisuhteet ja odottamattomat muutokset kuvaavat todellisuutta
• johtaja tietää, organisoi ja suunnittelee toiminnan oikea-aikaisen resurssien kohdentamisen
17www.kilpi.fi
manageristinen lähestymistapa kohtaa luovan työn todellisuuden
• johtaja tietää, organisoi ja suunnittelee toiminnan oikea-aikaisen resurssien kohdentamisen
• johtaja tekee päätökset, jotka alainen toteuttaa esimiehen suunnitelmien mukaan. päätöksenteko ja tekeminen ovat erillistetty
• ennustamattomuus, epäselvät kausaalisuhteet ja odottamattomat muutokset kuvaavat todellisuutta
• tietointensiivinen työitsessään on valintoja, joita ei voida useinkaan etukäteen ohjeistaa tai ehditä kierrättääesimiehen kautta
18www.kilpi.fi
manageristinen lähestymistapa kohtaa luovan työn todellisuuden
• johtaja tietää, organisoi ja suunnittelee toiminnan oikea-aikaisen resurssien kohdentamisen
• johtaja tekee päätökset, jotka alainen toteuttaa esimiehen suunnitelmien mukaan. päätöksenteko ja tekeminen ovat erillistetty
• johtaja kantaa vastuun organisaation toiminnasta. vastuu seuraa asemasta
• ennustamattomuus, epäselvät kausaalisuhteet ja odottamattomat muutokset kuvaavat todellisuutta
• tietointensiivinen työitsessään on valintoja, joita ei voida useinkaan etukäteen ohjeistaa tai ehditä kierrättääesimiehen kautta
• vastuu liittyy valintoihin. vastuu on elimellinen osa työtä
19www.kilpi.fi
manageristinen lähestymistapa kohtaa luovan työn todellisuuden
• johtaja tietää, organisoi ja suunnittelee toiminnan oikea-aikaisen resurssien kohdentamisen
• johtaja tekee päätökset, jotka alainen toteuttaa esimiehen suunnitelmien mukaan. päätöksenteko ja tekeminen ovat erillistetty
• johtaja kantaa vastuun organisaation toiminnasta. vastuu seuraa asemasta
• johtaja vaikuttaa alaisiinsa. vaikuttaminen lähtee vallasta, joka on luonteeltaan hierarkkinen
• ennustamattomuus, epäselvät kausaalisuhteet ja odottamattomat muutokset kuvaavat todellisuutta
• tietointensiivinen työitsessään on valintoja, joita ei voida useinkaan etukäteen ohjeistaa tai ehditä kierrättääesimiehen kautta
• vastuu liittyy valintoihin. vastuu on elimellinen osa työtä
• vaikutamme kaikki toisiimme arjen kohtaamisissa koko ajan sekä rajoittavasti ettärikastavasti, mahdollistavasti
20www.kilpi.fi
asiantuntijatyö on perinteisesti ollut hyvin autonomista ja ihanteellista, johon työotteeseen manageristinen työn käsitys sopii
huonosti
tietotyö on luovaa vuorovaikutuksessa tehtävää työtä, jossa manageristinen työtilanteen ulkopuolelta tuleva ohjaus on vähemmän tuloksia tuottavaa. asiantuntijatyössä tärkein
keskustelukumppani ei tavallisesti ole esimies, vaan muut asiantuntijat
21www.kilpi.fi
on yhä vähemmän hyödyllistä nähdä organisaatio johtajan ohjaamista resursseista koostuvana koneena, joka synnyttää
tuotoksia
22www.kilpi.fi
on myös vähemmän hyödyllistä jakaa johtaminen asioiden ja ihmisten johtamiseen koska asiat saavat merkityksenä vain
ihmisten kautta, ihmisten toiminnassa
johtaminen liittyy aina ihmisiin!
23www.kilpi.fi
työn painottuminen asiantuntijuuteen…
• johtaa samanaikaiseen erikoistumiseen kapeisiin osaamisalueisiin ja tarpeeseen rajoja ylittävään vuorovaikutukseen
• samanaikaiseen yksilön osaamiseen korostumiseen ja tarpeeseen työn kognitiivisen kuorman jakamisesta tietoteknisesti ja yhteisöllisesti
24www.kilpi.fi
informaatio on asiantuntijayrityksen energiaa
painottuminen asiantuntijatyöhön tarkoittaa johtamisessa paneutumista informaation laatuun
tavoitteena on informaatiotehokkuus
25www.kilpi.fi
vuorovaikutus on asiantuntijatyön arvoa luova koneisto
painottuminen asiantuntijatyöhön tarkoittaa johtamisessa paneutumista vuorovaikutuksen laatuun tavoitteena on vuorovaikutustehokkuus
26www.kilpi.fi
millaista johtamisen pitäisi olla luovassa asiantuntijatyössä?
millainen toiminta lisäisi informaatiotehokkuutta ja vuorovaikutustehokkuutta?
tavoitteina työn tuottavuus, arvo ja rikastavuus työn tekijöille
27www.kilpi.fi
luovan työn johtamisen teesit
1. yhteiseksi tekeminen2. mukaan ottaminen3. moniäänisyys4. adaptiivinen suunnittelu 5. systemaattinen reflektiivinen keskustelu6. iteraatiosyklit7. läpinäkyvä työ8. työ on keskittymistä ja keskustelua9. tärkeämpää kuin suoritteiden määrä, on työn arvon kasvu10. inhimillinen toiminta on aina toistavaa. toistuvien mallien
tarkoituksenmukaisuuden pohdinta11.organisoituminen on jatkuva prosessi ajassa
28www.kilpi.fi
koska työ on yhdessä tekemistä, johtajuuden tulee olla yhteiseksi tekemistä
yhteiseksi tekemisen vastakohta on erillisyys ja osittaminen
29www.kilpi.fi
luova, vuorovaikutuksessa tehtävä työ on aina rajoja ylittävää. johtajuuden tulee olla mukaan ottavaa, sisällyttävää, kutsuvaa,
halua neuvotella, halua keskustella, halua kuunnella
mukaan ottamisen vastakohta on pois sulkeminen ja organisaation rajojen korostuminen, joka on tyypillistä
manageristiselle työn ja vastuun jaon selkeyttä painottavalle johtamiselle
30www.kilpi.fi
luovuus lähtee moniäänisyydestä. moniäänisyys tarkoittaa moniarvoisuutta, ristiriitaisia pyrkimyksiä ja konflikteja. johtajuuden tulee olla paradoksien elossa pitämistä, ei pyrkimystä poistaa niitä
moniäänisyyden vastakohta on yksi käsitys, yksi mielipide, yksi ääni
31www.kilpi.fi
suunnittelun tulee olla adaptiivista. epävarmuuden lisääntyminen ja ei-lineaariset kausaalisuhteet eivät tarkoita suunnittelun hyödyttömyyttä, vaan tarvetta jatkuvalle, mukautuvalle
suunnittelulle
adaptiivisen suunnittelun vastakohta on jäykkyys, hitaus muutostilanteissa sekä suunnittelun ja tekemisen erillisyys
32www.kilpi.fi
reflektiivinen keskustelu on työn tärkeimpiä osia. asiantuntemus ja työn arvon kasvu syntyvät ja kasvavat ihmisten välisessä
vuorovaikutuksessa tekemistä työstämällä
vastakohtana on keskittyminen ainoastaan arjen ulkopuolella oleviin asioihin: tavoitteisiin, joita ei osaa tuoda omaa arkea ohjaaviksi asioiksi ja työn tuloksiin, mittareihin,
joista ei kuitenkaan osaa oppia erilaista tekemistä
33www.kilpi.fi
työn rytmi ajassa syntyy työn suunnittelun, priorisoinnin ja reflektion systematisoinnista ajassa. tietotyö on jatkuvaa
kollektiivista, yhteistä tekemisen ja tietämisen editointia. tavoitteena on olla ”neljän viikon organisaatio”
vastakohtana ovat vanhentuneet toimintatavat, pysähtynyt ajattelu ja vääriksi osoitettavissa olevat olettamukset
34www.kilpi.fi
työn tekeminen muille läpinäkyvällä tavalla mahdollistaa työn aika ja paikka riippumattomuuden kasvun, sekä nopeamman oppimisen
ja raportoinnin tarpeen vähenemisen
vastakohtana on kapeakatseisuus, hidas oppiminen sekäraportointi ja valvontajärjestelmien tarve
35www.kilpi.fi
työ on keskittymistä ja keskustelua
iteraatiosyklit, reflektio ja keskustelun laadun parantaminen antavat paremman mahdollisuuden keskittyä oleelliseen
vastakohta on keskeytysten ja kiireen ohjaama työ, jota tehdään jatkuvassa stressitilassa
36www.kilpi.fi
tietotyössä oleellisempaa kuin suoritteiden määrä, on työn arvon jatkuva kasvu sidosryhmien näkökulmasta. tavoitteena on työn ”katteellisuuden” kasvu, joka syntyy enemmän, enemmän arvoa luovia asioita tekemällä ja vähemmän, vähän arvoa luovia asioita
tekemällä
vastakohta on, että emme erota toisistaan arvoa luovia asioita ja tuhlausta. seurauksena on myös osaoptimoinnit ja jopa negatiivisen arvon tuottaminen siinä kokonaisuudessa,
jossa toimitaan
37www.kilpi.fi
inhimillinen toiminta on aina toistavaa. johtamisen täytyy olla silmien avaamista hitaille, toistosta seurauksena oleville
kehityskuluille
vastakohta on, että haemme selitysmekanismeja sille, mitätapahtuu tai on tapahtunut vain yksittäisistä tapahtumista tai
yksittäisten ihmisten, yksittäisistä toimista
38www.kilpi.fi
koska emme elä selkeässä maailmassa ei vuorovaikutusta tai sen tarvetta voi mallintaa etukäteen. johtaminen on jatkuvan
dynaamisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta jatkuvan organisoitumisen mahdollistamista ajassa
vastakohtana ovat jäykät, joustamattomat prosessit ja toimimattomat, kuolleet rakenteet
39www.kilpi.fi
yhteenveto
40www.kilpi.fi
asiantuntijatyön johtaminen
teollisen ajan johtamismallit eivät ole tämän päivän asiantuntijatyössä pelkästään tehottomia, vaan vahingollisia
41www.kilpi.fi
asiantuntijoiden johtaminen on vapaaehtoisten johtamista
tietotyötä kuvaa harrastajan into, sisäsyntyinen motivaatio ja paneutuminen
tietotyöntekijöiden johtaminen on perustaltaan aikuisten johtamista, aikuisten johtaminen on vapaaehtoisten
johtamista
42www.kilpi.fi
tietotyötä eivät tee toisistaan erilliset yksilöt
yksilö ei ole arvioinnin mittayksikkö vaan toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutuksen laatu
43www.kilpi.fi
yritysten todellisuus ja siten myös menestyksellisyys syntyvät ihmisten arkisessa, paikallisessa toiminnassa muiden ihmisten
kanssa
tavoitteena on aktiivinen, intensiivinen osallisuus. osallisuudesta nousee joustavuus, uudistuminen ja
laadullinen kasvu
44www.kilpi.fi
tietotyön menestys perustuu johtamisen näkemiseen aseman lisäksi toimintona, osana kaikkea tekemistä ja kaikkea
vuorovaikutusta
me samanaikaisesti rajoitamme toisiamme ja samanaikaisesti mahdollistamme toisillemme asioita
arkisessa kanssakäymisessämme – koko ajan
45www.kilpi.fi
murros teollisen työn ja tietotyön välillä on suomalaisessa johtamisessa vielä meneillään – tai jopa kokonaan edessä!
46www.kilpi.fi
lisätietoa
www.kilpi.fi
47www.kilpi.fi