Suomen talouden näkymät ja talouspolitiikan

toimintamahdollisuudet

Valtiovarainvaliokunnan kuulemistilaisuus21.10.2014

VTT Jaakko Kiander

Esityksen rakenne

• Arvio kansantalouden kasvumahdollisuuksista seuraavan 10 vuoden aikana

• Rakenteelliset uudistukset • Julkisen talouden kestävä koko• Elvytys vai rajut säästöt yhdellä kertaa?• Luottoluokituksen alenemisen vaikutukset

Suomen kansantalouden kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät 2015 – 2025: tuottavuus

• Talouden kasvupotentiaali riippuu tuottavuuden ja työvoiman tarjonnan kasvusta– Tuottavuus kasvaa, kun otetaan käyttöön

tehokkaampaa teknologiaa ja parempia toimintatapoja• Yleensä tämä edellyttää investointeja, joilla

tuotantokapasiteettia uudistetaan

– Tuottavuus voi kasvaa myös talouden kasvun seurauksena, kun vapaana oleva tuotantokapasiteetti saadaan tehokkaammin käyttöön (ja päästään hyödyntämään mittakaavaetuja)

Suomen kansantalouden kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät 2015 – 2025: työpanos

• Tuottavuuden kasvua nopeampi talouskasvu edellyttää myös työpanoksen kasvua

• Vaikka työikäisen väestön määrän odotetaan supistuvan hieman vuoteen 2025 mennessä, voi työpanos silti kasvaa

• Pohjoismaisen työllisyysasteen (75 %) saavuttaminen merkitsisi lähes 10 prosentin kasvua työllisten määrään

• Työpanos voi kasvaa myös työtuntien kasvun kautta – osa-aikaisille lisää tunteja

Työikäisen väestön määrä ei rajoita työllisyyden kasvua

20072009

20112013

20152017

20192021

20232025

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

väestötyöllisettavoiteura

Työllisyysasteen pitäisi nousta pohjoismaiselle tasolle

20072009

20112013

20152017

20192021

20232025

50

55

60

65

70

75

80

työllisyysastetavoiteura

Suomen kansantalouden kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät 2015 – 2025:

potentiaalinen kasvuvauhti

• Suotuisissa oloissa Suomen talous voisi kasvaa jopa 2,5 prosenttia vuodessa vuosina 2015-2025– Työpanos +0,8 %/v. + tuottavuus +1,7 %/v.– Hitaampi kasvu kuin 1900-luvulla mutta nopeampi

kuin EU-maissa keskimäärin• Kasvupotentiaali ei kuitenkaan yksinään riitä

luomaan kasvua!

Suomen kansantalouden kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät 2015 – 2025: rajoitteena

euroalueen heikko kysyntä

• Suomen ja euroalueen kasvua on vuosina 2009-2014 rajoittanut heikko kokonaiskysyntä– Heikko vientikysyntä ja kotimaisen kysynnän

ennätysmäisen pitkä lama• Kasvupotentiaalia ei voi hyödyntää, ellei

tuotannolle ole kysyntää

Reaalinen kotimainen kysyntä USA:ssa ja euroalueella (2005 = 100)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201590

95

100

105

110

115

120

USAEuroalue

Reaalinen kotimainen kysyntä Suomessa ja Ruotsissa (2005 = 100)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201590

95

100

105

110

115

120

125

SuomiRuotsi

Suomen kansantalouden kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät 2015 – 2025:

• Pitkään jatkuva kysyntälama heikentää myös kasvupotentiaalia– Työttömyys syrjäyttää työvoimaa pysyvästi– Investointien puute jarruttaa tuottavuuden kasvua

• Jos euroalueen kehitys pysyy heikkona, ei Suomikaan voi hyödyntää potentiaaliaan ja 0-kasvu voi jatkua vielä pitkään -> Suomen kehitys riippuu euroalueesta

Mistä kasvu voisi tulla?

• Kotitaloudet ja julkinen sektori eivät pysty ruokkimaan kasvua– Heikko tulokehitys ja velkaantuneisuus rajoitteina

• Viennin kasvu on avainasemassa– Vientikysyntään ei kuitenkaan voi vaikuttaa– Kilpailukykyä voi parantaa omin toimin

• Kotimaiset investoinnit voivat luoda kasvua nopeasti– Yrityksillä ja sijoittajilla on rahaa– Voiko julkinen valta vaikuttaa investointihalukkuuteen?

Mitä rakenteellisia toimia Suomessa on tehtävä kasvun edistämiseksi?

• Eläke- ja sote-uudistuksilla voidaan vähentää julkisten menojen kasvupaineita, mutta niillä on vain pieni vaikutus kasvupotentiaaliin– Eläkeuudistus kasvattaa jonkin verran työvoiman

tarjontaa 2020-luvulla– Julkisen toiminnan tehostuminen voi lisätä

tuottavuuskasvua 0,2 %-yksikköä/v.

Mitä rakenteellisia toimia Suomessa on tehtävä kasvun edistämiseksi?

• Työmarkkinat ovat Suomessa jo nyt varsin joustavat – Helppo irtisanoa (verrattuna muihin EU-maihin)– Mahdollisuus 0-tuntisopimuksiin ja muihin joustaviin

järjestelyihin– Suhteellisen matalat alakohtaiset minimipalkat (verrattuna

muihin Pohjoismaihin)– Matalat sivukulut (verrattuna muihin EU-maihin)– Ei säädöksiä työntekijöiden myötämääräämisestä (toisin kuin

Ruotsissa ja Saksassa)– Kannustinloukkuja joillain ryhmillä (etuuksien yhteensovitus)

Mitä rakenteellisia toimia Suomessa on tehtävä kasvun edistämiseksi?

• Investointien edistäminen säätelyä keventämällä– Lupakäytännöt joustavammiksi (vrt. ydinvoima)– Logistiikan tukeminen

• Rakentaminen– Vuokra-asuntojen rakentaminen on järkevää myös

taantuman aikana– Kaavoitus ikuisena pullonkaulana– PPP-ratkaisuja infrahankkeiden rahoitukseen

Mitä rakenteellisia toimia Suomessa on tehtävä kasvun edistämiseksi?

• Kannustinloukkujen purku etuuksien yhteensovitusta parantamalla

• Työurien pidentäminen ikääntyneiden työssä jatkamista tukemalla

• Pitkäaikaistyöttömyyden estäminen aktiivisella työvoimapolitiikalla

• Osatyökykyisten työskentelyedellytysten parantaminen

• Koulutusaikojen lyhentäminen ja koulutuspaikkasuman purkaminen

Mikä on julkisen talouden kestävä koko, jonka tuotanto mahdollistaa oletetulla kasvulla?

• Julkiset menot ovat Suomessa noin 58 % suhteessa BKT:n arvoon – luku on huomattavan korkea verrattuna muihin maihin– Taso on OECD-maiden korkein…– … mutta 1990-luvulla luku oli vielä suurempi– Taustalla BKT:n heikko kehitys

• Eri maiden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia; Suomessa työeläkemenot lasketaan kokonaan julkisiin menoihin, muissa maissa ansiosidonnaiset työmarkkinaeläkkeet jätetään yleensä lukujen ulkopuolelle– Käytäntö nostaa Suomen julkisten menojen BKT-suhdetta ja

veroastetta noin 5 prosenttiyksikköä muihin maihin verrattuna

Julkiset menot/BKT eräissä maissa (OECD 2013)

SUOMI Tanska Ranska SUOMI* Ruotsi Itävalta Hollanti Saksa0

10

20

30

40

50

60

70

Mikä on julkisen talouden kestävä koko, jonka tuotanto mahdollistaa oletetulla kasvulla?

• Suomen julkiset menot ovat tällä hetkellä liian suuret suhteessa julkisen talouden tulopohjaan– Julkisen talouden alijäämä noin 2 %/BKT, valtion ja

kuntien alijäämä noin 4 %/BKT– Alijäämä poistuisi, jos BKT olisi 10 % suurempi kuin

nyt… mutta kasvua ei ole näköpiirissä• Nykyisellä veroasteella julkiset menot voisivat olla

enintään 55 % BKT:n arvosta– Tavoitetason pitäisi olla alempi, jotta verotusta voisi

keventää

Elvytys vai rajujen kertasäästöjen malli?

• Onko parempi tehdä kerralla sellaiset julkisen sektorin tehtävien karsimiset, jotka ovat riittävät?

• Ei ole, koska:– Emme tiedä mikä riittää, koska emme tiedä milloin euroalueen talous

lähtee kasvuun (vai lähteekö ollenkaan)– Merkittävät julkisten menojen leikkaukset supistavat kotimaista kysyntää ja

pahentavat helposti tilannetta– Huom! Vuoden 2015 budjetti sisältää suuremmat säästöt kuin koskaan

aiemmin

• Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla talouskasvun käynnistäminen uudelleen kotimaisten investointien ja kilpailukyvyn parantumisen avulla– Taloutta pitää elvyttää turvautumalla yksityisrahoitteisiin investointeihin

Heikentyneen luottoluokituksen vaikutukset julkiseen talouteen ja

talouspolitiikan linjaan

• Luokituksen laskulla ei ole juuri mitään vaikutuksia korkomenoihin– Pitkä korko voi nousta 0,1 %-yksikköä, mutta toisaalta

korkotaso on painunut alemmaksi kuin koskaan ennen– Suomi on samassa veneessä kuin Hollanti ja Itävalta

• Luokitusmuutos on viesti siitä, että talouspolitiikan olisi nopeasti onnistuttava– Kasvun käynnistämisessä– Alijäämän supistamisessa

• Jos kasvu alkaa, alijäämä alkaa supistua