talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018 · joroisten kunta talousarvio 2016 1 talousarvio...

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2016 1

TALOUSARVIO 2016

TALOUSSUUNNITELMA

2017 - 2018

Kv 7.12.2015

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2016 2

Sisällysluettelo

1. TALOUSARVION 2016 JA –SUUNNITELMAN 2017 – 2018 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT ... 3

Kuntalain taloussäännökset ...................................................................................................................... 3

KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA ..... 3

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT............................................................................................................ 3

1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys .................................................................................... 3

1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät ...................................................... 4

1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö .............................................................................................. 7

1.2.4. Konserni ..................................................................................................................................... 8

1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2016 – 2020 ..........................................10

1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITTELUN

TAVOITEASETANTA ..........................................................................................................................12

1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET.....................................13

1.5.1 Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus ....................................................................................13

1.5.1.1 Johdanto ja yleisperustelut .......................................................................................................13

1.5.1.2 Käyttötalousosa .......................................................................................................................13

1.5.1.3 Investointiosa ..........................................................................................................................16

1.5.1.4 Tuloslaskelmaosa ....................................................................................................................17

1.5.1.5 Rahoitusosa .............................................................................................................................17

1.5.2 Taloussuunnitelmavuodet 2017 – 2018 .......................................................................................17

1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN.........................................................................18

1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto ..................................................................................................18

1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala .............................................................................................19

1.6.3. Perusturvan toimiala ..................................................................................................................19

1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala .......................................................................................20

1.6.5. Ympäristötoimen toimiala .........................................................................................................21

1.6.6. Tekninen toimiala ......................................................................................................................22

2. KÄYTTÖTALOUSOSA .........................................................................................................................24

2.1. VAALITOIMINTA ..........................................................................................................................24

2.2. TARKASTUSTOIMINTA ...............................................................................................................24

2.3. KUNNAN JOHTO – KUNNANVALTUUSTO JA –HALLITUS .....................................................25

2.4. KESKUSHALLINTO ......................................................................................................................27

2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA ..............................................................................35

2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA .........................................................................................................36

2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA......................................................................51

2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA ................................................................................................72

2.9. TEKNINEN TOIMIALA .................................................................................................................75

3.INVESTOINTIOSA ................................................................................................................................90

4. TULOSLASKELMAOSA ......................................................................................................................94

5. RAHOITUSLASKELMAOSA ............................................................................................................. 106

3 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta

1. TALOUSARVION 2016 JA –SUUNNITELMAN 2017 – 2018

LAADINNAN YLEISPERUSTELUT

Kuntalain taloussäännökset Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväk-

syttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio

ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee

taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä mainittuna ajanjaksona

katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä

osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä.

Talousarviossa ja –suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys

Valtiovarainministeriön syksyn tiedotteen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen

mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien

menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraa-

vina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu

jää alle yhden prosentin. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Alustavien tietojen

mukaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana talous ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta

ajankohdasta. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 %. Kuluvalla

vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon

suhdanne-tilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat

sopeutustoimet pienentävät sitä.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty säästöjä ja tehostettu toimintaa pitkittyneen heikon taloustilanteen vuoksi.

Tämän ohella kunnissa on jouduttu kiristämään verotusta. Kuntien käyttötalous on kireällä mm. tehtävien ja

velvoitteiden lisääntymisen, heikon julkisen talouden tilanteen, muuttoliikkeen ja ikääntymisen aiheuttamien

kustannusten takia. Tästä huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet. Käyttötalouden kireys johtaa siihen, että tulorahoitus ei riitä enää investointien rahoittamiseen, vaan kuntatalouden velka jatkaa kasvua ja

kuntaverotus kiristyy. Käyttötalouden kireys näkyy myös siinä, että korkeasta investointitasosta huolimatta

investointien osuus kuntatalouden kokonaismenoista on vähentynyt. Lähivuosien talouskasvussa ei näy


selkeitä merkkejä piristymisestä, joten kuntien verotulojen kasvu näyttäisi jäävän vaimeaksi. Väestön

ikääntyminen ja peruskouluikäisten määrän kasvu kasvattavat palvelutarvetta erityisesti suurissa kaupungeissa

ja kasvukeskuksissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä on kasvanut sekä kuntasektorilla että yksityisissä palveluissa ja paineet kasvuun ovat jatkossakin olemassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne-

uudistusten onnistuneella toteuttamisella on keskeinen merkitys kuntatalouden menopaineiden hallinnassa.

Tulevia vuosia koskevan kuntatalouden kehitysarvioita laatinut valtiovarainministeriön kansantalousosasto on

huomioinut esimerkiksi valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta aiheutuva kuntien valtion-

osuuksien lisäys, toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle v. 2017, yhteisöveron korotetun jako-osuuden

poistuminen v.2016 sekä lapsilisäleikkauksen kompensaationa toteutettu määräaikainen lapsivähennyksen poisto.

Kehitysarvion mukaan kuntatalouden vuosikate heikkenee tänä vuonna selvästi eikä tilanne näytä paranevan lähivuosina ilman korjaavia toimenpiteitä. Tämä johtaa siihen, että vuosikatteen ja poistojen ero kasvaa. Jos

tällainen kehitys toteutuu, heikon talouden kuntien lukumäärä kasvaa. Lisäksi kuntien lähivuosien investointi-

paineet ovat suuret. Olennaisin kuntataloutta koskeva kysymys onkin, miten käyttötaloudesta saadaan liikku-mavaraa investointeihin niin, ettei verotus kiristyisi tai velka kasvaisi.

Uuden kuntalain mukaan kuntatalousohjelmassa tulee tarkastella myös rahoitusperiaatteen toteutumista. Oh-

jelmassa rahoitusperiaatteen toteutumista on tarkasteltu laskennallisella poikkeamalla rahoitustasapainosta, joka on suhteutettu kunnallisveroprosenttiin. Tällä tarkastelutavalla kuntakohtainen hajonta näyttää olevan

suuri. Talouden sopeuttamistarvetta olisi eniten alle 10 000 asukkaan kuntakokoryhmässä.

Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee muistaa ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa:

valtiovarainministeriön hallinnoima peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain

mukainen valtionosuus, joka on suurimmalle osalle kunnista negatiivinen asukaskohtaisesta rahoitusosuudesta

johtuen.

1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Palvelukysynnän kasvun ja lisääntyneiden velvoitteiden sekä hitaasti kasvaneen tulorahoituksen myötä kunta

on ajautunut käyttötalouden osalta alijäämäiseksi. Toimintakatetta tarkasteltaessa voihaan helposti huomata

kustannustason nousevat trendinomaisesti. Viimevuosien aikana toteutettujen merkittävien omaisuuserien myynnin johdosta Joroisten kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2014 tilinpäätöksessä yhteensä 6,3 milj.

euroa, joka antaa kunnalle aikaa talouden tasapainottamisen edellyttämien muutosten toteuttamiselle. Myös

toimintaa on tehostettu ja tulorahoitusta on lisätty, jotka osaltaan ovat parantaneet kunnan käyttökatetta viime

vuosina. Viime vuosien aikana toteutetut isot investointihankkeet ovat pitäneet kunnan poistotason suhteellisen korkeana ja myös kunnan lainamäärä on ollut nousussa viime vuosien ajan.

Kunnanvaltuuston kesäkuussa 2015 vahvistamassa strategiassa asetettiin talouden tasapainottamaisen tavoit-teeksi yhteisvaikutukseltaan miljoonan euron tasapainotustoimet vuoden 2020 loppuun mennessä. Käytän-

nössä tämä tarkoittaa keskimäärin 200 000 euron vuotuisia käyttötalouden tasapainotustoimia. Valtuuston

asettamaan tavoitteeseen on mahdollista päästä tiukalla kulukurilla ja pitkäjänteisellä talouspolitiikalla, jossa toimintoja mukautetaan tehokkaasti tulevaisuuden kysyntään samalla kun tulorahoitusta lisätään. Talouden

tasapainottamisen kannalta olennainen kysymys on myös Sipilän hallituksen Sote-uudistus ja sen toimeen-

panon vaikutuksen kuntien rahoitukselle.


Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot:

TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Sarja1 -23 235,3 -24 336,0 -25 863,7 -25 473,5 -26 763,5 -26 656,3 -28 522,0 -29 548,3

-35 000,00

-30 000,00

-25 000,00

-20 000,00

-15 000,00

-10 000,00

-5 000,00

0,00

1000 €

Toimintakate 2009 - 2016

TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014TA

2015

TA

2016TS 2017 TS 2018

Sarja1 1 519,88 1 181,49 237,72 674,03 1 203,93 1 915,58 -12,00 -62,24 262,23 462,23

-500,00

0,00

500,00

1 000,00

1 500,00

2 000,00

2 500,00

10

00

€

Vuosikate 2009 - 2018


Verotulot on arvioitu verotuloennustekehikon mukaan.

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014TA

2015

TA

2016TS 2017 TS 2018

Kunnan tulovero 12 700 13 087 13 111 14 205 14 558 14 393 14 580 14 876 14 876

Yhteisövero 1 057 1 151 816 937 1 088 1 102 1 103 1 042 1 042

Kiinteistövero 680 687 703 813 1 007 1 137 1 175 1 137 1 137

Yhteensä 14 437 14 925 14 630 15 955 16 653 16 632 16 858 17 055 17 055

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

1000 €

Verotulot

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TS

2017

TS

2018

Peruspalvelujen vo 8 951 9 063 9 400 9 534 9 319 8 920 10 399 8 920 8 920

Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 379 2 454 2 161 2 517 2 527 3 027 2 912 3 027 3 027

Järjestelmämuutoksen tasaus -48 -48 -48 -48 -48 -428 0 0 0

Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -601 -692 -755 -780 -750 -612 -589 -612 -612

Harkinnanvarainen vo-korotus -5 -5 -5

Muut vo:een tehtävät

vähennykset/lisäykset445 507 932 940 1 061 1 094 0 0 0

Yhteensä 11 121 11 279 11 685 12 163 12 109 12 001 12 722 11 335 11 335

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

Ak

seli

n o

tsik

ko

Valtionosuudet


Vuoden 2016 osalta verotulojen sekä valtionosuuksien ennustetaan kehittyvän positiivisesti, joka osaltaan

helpottaa kunnan talouden tasapainottamista. Tulevaisuuden osalta on kuitenkin odotettavissa, että valtion-

osuuskehitys ei pysy palveluiden kysynnän kasvun ja kustannusten nousun perässä, jolloin yhä suurempi osuus palveluista tulee voida kattaa verorahoituksella. Keski-Savon alueen elinkeinoelämän myönteinen vire näkyy

verotuksen puollella myönteisesti ja esimerkiksi vuoden 2015 verotulokertymät näyttäisivät toteutuvan yli

ennusteiden. Myös verohallinnon vuonna 2014 toteuttamat kiinteistöjen verotusarvojen tarkistuksen ovat nostaneet merkittävästi kunnan kiinteistöverokantoa.

Kunnan väestökehitys on edelleen laskusuunnassa. Joroisten kunnan osalta väestö on vähentynyt vuosittain

noin 30 henkilön keskivauhdilla. Väestön vähentyminen on selittynyt syntyvyyden ja kuolleisuuden välisellä erolla. Muuttoliikkeen vaikutukset Joroisten väestöön ovat olleet viimevuosina neutraaleja. Työttömyysaste

on asettunut yli kymmenen prosentin tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen olisi

tässä tilanteessa tärkeää. Koko seudun kannalta kaikkein merkittävintä on saada jo nyt tehtyjen investointipäätösten ja niiden myötä syntyvien uusien työpaikkojen lisäksi uusia investointeja alueelle.

1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa.

Luottamushenkilöorganisaatio:

VALTUUSTO (27)

Sivistyslautakunta (5)

-varhaiskasvatus

-perusopetus

-lukio

- Kirjasto

-vapaa-aikatoimi

Tekninen lautakunta (5)

-kuntatekniikka

- Kiinteistöt

- Vesihuoltolaitos

- Investoinnit

- Kaavoitus (valmistelu)

Ympäristölautakunta ( 5)

- Rakennusluvat (suuret)

- Ympäristöluvat

Tiejaos/yksityistieasiat (3)

HALLITUS (9)

LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

Elinkeinojaos (3)

Henkilöstöjaos (3)

Keskushallinto

-Kunnanjohtaja

-- hallinto

-- elinkeino

--laskenta

VARKAUDEN

KAUPUNGIN

Sosiaali- ja terveyslautakunta

(5), järjestämis- ja

tuotantovastuuVuosisopimukset

LISÄKSI: Tarkastuslautakunta (5), työsuojelutoimikunta/yt-toimikunta, keskusvaali- ja vaalilautakunta

Rantasalmen maaseutulautakunta (2), Keski-Savon ympäristölautakunta (2)


Henkilöstöorganisaatio:

1.2.4. Konserni

Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osalta toteutetaan pitkäjänteistä taloudellista

toimintaa. Myös kuntakonsernin omistuksia ja rakennetta tarkastellaan ja sitä kehitetään toiminnallisesti ja

taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan.

Nimi Kotipaikka Kunnan

omistus-

osuus

Konsernin

omistus-

osuus

Tytäryhteisöt

As Oy Pikalle Joroinen 87,20 % 87,20 %

As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 %

As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 %

Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 %

Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 80,78 % 80,78 %

As Oy Paavalinkivi Joroinen 61,85 %

Kuntayhtymät

Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 %

Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 %

Itä-Suomen Päihdehuollon ky Mäntyharju 0,74 % 0,74 %

Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 %

Vaalijalan ky Pieksämäki 1,24 % 1,24 %

Osakkuusyhteisöt

As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 %

Kunnanjohtaja

Hallintojohtaja

Elinkeinoasiamies

Laskentapäällikkö

Toimisto- ja palvelusihteerit

Palkka- ja laskentasihteerit

Sivistysjohtaja

Varhaiskasvatuksen esimies

Rehtorit ja koulujen johtajat

Vapaa-aikatoimen päällikkö

Kirjastotoimen johtaja

Varhaiskasvatuksen henkilöstö

Opetustoimen henkilöstö

Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen henkilöstö

Kirjastotoimen henkilöstö

Tekninen johtaja

Rakennustarkastaja

Kiinteistöpäällikkö

Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö

Toimistohenkilöstö

Toimistohenkilöstö

Kiinteistönhoidon henkilöstö

Puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstö


Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016

Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija

Asuntojen vuokrausaste vähintään 95 %

Markkinointi, asuntojen kunto

Asuntojen vuokrausaste Isännöitsijä

Vähintään puolessa

kiinteistö- ja asunto-

osakeyhtiöissä toteutetaan rakennusten

kuntokartoitukset.

Ohjelman hyväksyminen Toteutuneet

kuntokartoitukset

Isännöitsijä

Erääntyneiden

saatavien määrä alenee.

Tehokkaat perintätoimet Erääntyneet saatavat

2016 vs. 2015

Isännöitsijä

Laskentayksikkö


1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2016 – 2020

Visio Joroisten kunta on tunnettu ihmisläheisenä ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarjoavana maaseu-

tumaisena kuntana, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja viihtyisän asuinympäristön keskellä

Savoa.

Missio Joroisten kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten päivittäin tarvitsemat palvelut, toimii jorois-

laisten edunvalvojana sekä kehittää aktiivisesti alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Hyvinvoinnin edistäminen

Kuntalain mukaisesti Joroisten kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta:

1. kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

2. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo edellytyksiä hyvään elämään palveluiden järjestämisen kautta.

3. ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta.

4. tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin

edistämiseksi. 5. tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseksi sekä hyvinvointitietouden keräämiseksi.

Hyvinvointia edistäviä palveluita ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja

vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut. Joroisten kunta tukee

alueen yhteisöjen hyvinvointityötä.

Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksessa.

Talous- ja omistajapolitiikka

Itsenäinen Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä

toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden 2015 tasoon verrattuna.

Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta

lisäämällä. Talouden tasapainottamiseksi tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talous-arvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota.

Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston

hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita.

Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet:

- kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista alijäämää ei kerry

- konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi alle 1000 euroa/asukas

- kunnan sekä konsernin lainamäärän tulee pienentyä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna

Kunnan ja talouden hoidossa otetaan lisäksi huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet.

Henkilöstö

Joroisten kunnan tavoitteena on taata hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö.

Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään palvelutarpeen ja taloudellisten


toimintaedellytysten pohjalta. Kunnan toiminnassa huomioidaan työllistämiseen liittyvät

velvoitteet siten, että työl-listämistoiminta on aktiivista läpi kunnan organisaation.

Joroisten kunnan henkilöstön osalta noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja

toimintatapoja:

- Työnantaja kohtelee henkilöstöä yhdenvertaisesti ja noudattaa omassa toiminnassaan yhteisiä toimintatapoja.

- Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun.

- Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja

valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. - Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja

kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan.

- Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville.

- Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollossa.

Henkilöstöhallinnon osalta tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan vuosittain talousarvion

laadinnan yhteydessä päivitettävällä henkilöstösuunnitelmalla, jolla varaudutaan henkilöstön

eläköitymiseen ja vaihtuvuuteen.

Kuntastrategia löytyy kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilta osoitteesta www.joroinen.fi.

http://www.joroinen.fi/


1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITTELUN

TAVOITEASETANTA

Strategiset tavoitteet:

1. Valtuuston kesäkuussa 2015 hyväksymän kuntastrategian toimeenpanoa jatketaan kaikilla

toimialoilla.

2. Vuoden 2016 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia tehdään strategian linjausten pohjalta.

Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta

aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä.

Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa

järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti

niiden ilmaannuttua

3. Joroisten Energialaitoksen myynnistä saatu varallisuus sijoitetaan tuottavasti valtuuston kesäkuussa

2015 vahvistamien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti.

4. Joroisten kunta toimii aktiivisena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain uudistukseen liitty-vässä edunvalvontatyössä ja osallistuu Joroisten kunnan kannalta merkittäviin alueellisiin toimen-

piteisiin.

Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle:

Talousarviossa ei pysytä eikä taloutta tasapainottavia toiminnallisia muutoksia saada tehtyä.

Erityisesti erikoissairaanhoidon vaikea ennustettavuus asettaa riskejä talousarvion toteutumiselle.

Kunnan strategian toimeenpano ei etene suunnitellulla tavalla, henkilöstöön, päätöksentekoon tai

valtion ohjaukseen liittyvistä syistä.

Energialaitoksen myynnistä saataville rahoille ei löydetä sopivia kohteita, joissa sijoituksen riskitaso

on riittävän alhainen ja tuotto kunnan tavoitteiden mukainen.


1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET

1.5.1 Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus

1.5.1.1 Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen

ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Esim. kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai tiedossa

olevat lainsäädäntömuutokset on tuotava esiin yleisperusteluissa.

Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia

esitetään alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta.

Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan.

Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa ”Palvelusuunnitelmat toimialoittain”, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttö-

talousosan alussa.

Yleisperusteluissa asetetaan myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet.

Talousarvion laadinnan perusteita

Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta ”Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja –

suunnitelma” (huhtikuu 2011). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona www.kunnat.net sivustolta tai

linkistä http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2540 . Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään

kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan

tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 110.2 §).

Alibudjetointi ei ole säännösten mukaista. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla

alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 §). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä

tilinpäätöksessä 2014 oli 6,3 M€.

Vain välttämättömät ja todelliset määrärahat ja tuloarviot varataan talousarvioon. Talousarviovalmistelussa

otetaan huomioon vakauttamissuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksytyt säästötoimet. Talousarvion 2016

valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2013 ja 2014 sekä talousarvion ja toteutuman 2015 analysointi ja vuodelle 2016 tiedossa olevat muutokset.

1.5.1.2 Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot.

Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty

hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen

palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa

osastotasolla 02.

Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat

tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja – tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut.

Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja – hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset.

http://www.kunnat.net/

http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2540


Vastuuhenkilö

Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoin-

nin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle).

Tavoitteiden asettaminen

Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 – 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee

olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen

pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain

tarkoittamia tavoitteita.

Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla

sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla

ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston

hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa

tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö.

Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Tavoitteiden määrittelyä, mitattavuutta ja

niiden toteutumaraportointia ohjeistetaan ja käydään läpi talousarviovalmisteluun osallistuvalle henkilöstölle elokuussa järjestettävissä tilaisuuksissa.

Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle

Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoi-

daan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain.

Perustelut

Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta.

Tunnusluvut

Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut.

Sitovan tason toiminta

Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle.

Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta

tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset,

tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista

kustannuksista.

Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuote-

määrät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja.

Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat.

Vuosisopimukset

Eri yhteistyösopimuksissa on määräykset vuosisopimuksista (esim. JJR-kirjastotoimi, sosiaali- ja terveys-

toimi).


Laskutus

Joroisten kunta laskuttaa JJR-kirjastotoimen osalta Juvan ja Rantasalmen kuntia tilivuoden aikana 1/12-osalla budjetoidusta ja raportointikausittain 1-4 kk ja 1-8 kk tehdään tasauslaskutukset kirjanpidon toteutuneiden

menojen mukaisesti. Loppulaskutus tehdään tilinpäätöksen perusteella.

Sisäiset tukipalvelut laskutetaan toteutuneiden tuotantomäärien mukaan talousarviossa arvioidulla kappale-

hinnalla. Sisäiset vuokrat laskutetaan kuukausittain 1/12 talousarvioon varatusta määrärahasta. Sote-

palveluille vuokrattavien kiinteistöjen osalta otetaan huomioon sovitut vuokranmäärittelyt ja muut ehdot.

Laskutukset tarkistetaan tilinpäätöksessä.

Talousarviomuutos on myös laskutusperusteen muutos.

Menot

Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014–31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016–

31.1.2017 on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014–31.12.2015 kunta-alan palkkoja on korotettu

1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %.

Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan 1.7.2015 lukien. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana

keskimäärin 1,2 %.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutus-

ajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimus-

korotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä.

Joroisten kunnan talousarvioon 2016 palveluksessa olevan henkilöstön palkat arvioidaan heinäkuun 2015

tasoisena. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v. 2015 tasosta. Vakauttamisohjelmassa päätetyt henkilöstö-

säästöt on huomioitava vähennyksenä nykyiseen palkkasummaan.

Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,40 % KuEL-palkoista (lähde Kuntaliiton kunnat.net-

sivusto 13.5.2015/Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja 2012 - 2016) ja se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille 4100. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-

palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 % ja se budjetoidaan tilille

4110.

Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,39 % (sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyys-

vakuutusmaksu 2,95 % ja muut 1,3 % (lähde Kuntaliiton kunnat.net-sivusto 13.5.2015/Kuntatyönantajan

sosiaalivakuutusmaksuja 2012 - 2016)) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille 4150. KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannus-

paikalle 1324 ”Jakamattomat eläkemenot” (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille

tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa.

Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu

muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta.

Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille 4105. (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden ta-

laadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kertomalla vuoden 2015

ennakkomaksun määrä kertoimella 1,02. KuEL-eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan tilille 4101 kertomalla vuodelta 2015 perittävien eläke-

menoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Kirjanpitoyksikkö toimittaa laskelmat/luettelot

toimintayksiköille, myös sote-yhteistoiminnan alaisille yksiköille, otettavaksi talousarvio-valmistelussa

huomioon.


Sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että ”sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa

varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta”. Tämä tulee valmistelussa

ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat.

Yleiskustannukset

Talousarvioon ei lasketa erillisiä toimialan yleiskustannuksia, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lauta-

kuntien kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella.

Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteiste-tuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset.

Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat.

Tulot

Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle.

Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan

alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne

asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta.

Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja

tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä.

Investoinnit

Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat

10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarvio-muutoksesta

määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta.

Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain

peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alku-peräiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).

Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm.

tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki.

1.5.1.3 Investointiosa

Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden

myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointi-tavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanke-

tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia.

Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tulo-

arviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2017 –

2018 hankkeet.

Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina

tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy

tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli 100 000 euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio.

Uus- ja laajennusinvestointeja ovat esim. uudisrakennukset ja laajennukset, koneiden ja laitteiden sekä

ohjelmistojen hankinnat.


Korvausinvestointeja ovat esim. rakennusten peruskorjaukset. Korvausinvestoinnit eritellään kahteen

kategoriaan. Ensimmäinen on kiinteistöjen tekninen korjaustarve, joka aiheutuu kiinteistöjen peruskorjaus-

tarpeesta. Toinen on toiminnallinen korjaustarve, mikä aiheutuu palvelurakenteen tulevien muutosten aiheuttamista muutostarpeista toimialan käytössä olevaan kiinteistöön.

Tekninen korjaustarve

Tekninen toimi laatii esitykset toimialoille ao. toimialan käytössä olevien kiinteistöjen vuotuisista

peruskorjaustarpeista 14.08.2015 mennessä. Ao. lautakunta käsittelee peruskorjaustarpeet ja esittää niitä

takaisin tekniselle lautakunnalle muiden investointien ohella sen jälkeen kun ao. kiinteistöjen tarve nykyisessä ja tulevassa toimialan palvelurakenteessa on selvitetty.

Toiminnallinen korjaustarve

Mikäli jonkin toimialan tulevan palvelurakenteen muutoksen tiedetään aiheuttavan muutos-/ laajennus-tarpeita

sen käytössä olevaan kiinteistöön, laaditaan asiasta tarveselvitys ja hankesuunnitelma kuten uus- ja laajennushankinnoissakin.

Tarveselvityksessä toimiala perustelee investoinnin tarpeen ja ilmoittaa onko kyseessä esim. palvelu-

tuotannon määrän lisäys, palvelukyvyn parantaminen, tuotannon tehostaminen tms. Tekninen toimi avustaa tarvittaessa tarveselvityksen laadinnassa.

1.5.1.4 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan

yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on

huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne

eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa.

1.5.1.5 Rahoitusosa

Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodos-sa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toimin-

nan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut.

1.5.2 Taloussuunnitelmavuodet 2017 – 2018

Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2016 - 2018. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen

mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman 2017 – 2018.

Taloussuunnitelmavuosien 2017 - 2018 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoitus-laskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason

muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.


1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN

1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto

Kunnanvaltuusto ja –hallitus

Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja myy yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat, jolloin palvelujen saatavuus sekä

riittävä taso turvataan.

Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2016 päivitetyn kuntastrategian linjausten toteuttaminen ja kunnan talouden tasapainoon saattamiseen tähtäävät toimet. Myös hyvinvointikertomuksen asemaa ja

merkitystä kunnan toimintaa ohjaavana aineistona vahvistetaan.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta,

täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää

sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin, jolle kuuluu kunnan toiminnasta ja

taloudesta päättämisen ohessa edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksen-tekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen

suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.

Kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2015 hyväksynyt Joroisten kunnalle uuden kuntastrategian vuosille 2015 –

2020 ja siihen liittyvät päämäärät. Strategiassa on kunnan visio ja missio. Strategiassa on palveluiden

järjestämisen ja tuottamisen periaatteet.

Keskushallinto

Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta.

Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstö-

jaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston, yhteis-

palvelupisteen ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta.

Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2016 aikana: uusittujen kotisivujen yhteyteen rakennetaan intranet

kunnan henkilöstölle. Intranetin osiona tulee olemaan luottamushenkilöiden käytössä oleva sisäinen verkko, jota hyödynnetään päätöksenteossa.

Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella

korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä

kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Vuoden 2016 aikana työllisyysasioiden hoito organisoidaan yhden hallinnon alle. Hallintosääntö on päivitettävä uuden kuntalain ja toiminnan mukaiseksi.

Elinkeinoyksikkö vahvistaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle. Yksikkö

tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat

pienet ja alkavat yritykset. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen infraan kuuluvan laajakaistaverkon

suunnittelua ja toteuttamista jatketaan vuoden 2016 aikana.

Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkan-

laskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja

relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa


1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala

Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien

lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi

varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden yhteydessä.

Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimen-

sihteeri. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa tiistaisin aamupäivällä. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä.

Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen vuonna 2015 jätti 83 % viljelijöistä. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, muun muassa karttamuutoksissa on

luovuttu kokonaan paperien käsittelystä. Maaseutuhallinnon arkistointi tapahtuu nyt lähes kokonaan

sähköisesti, samoin päätösten lähettäminen viljelijöille. Tehtävien sähköinen käsittely muuttaa paitsi viljeli-jöiden asiointia myös maaseututoimiston tehtäviä. Muutospaineista huolimatta viljelijät voivat kuitenkin

edelleenkin palauttaa hakemuksensa myös paperilla.

Vuosi 2015 oli maataloustukien osalta suurten muutosten aikaa. Uuden ohjelmakauden alkaminen tarkoitti uusien tukiehtojen opettelemista. Samaan aikaan uudistettiin myös tukien käsittelyssä käytettävää atk-

sovellusta. Muutokset koskivat paitsi kunnan viranomaistyötä myös viljelijöitä, joten sekä henkilöstön että

viljelijöiden koulutukseen panostettiin vuonna 2015 selvästi aiempaa enemmän. Vuonna 2016 tukiehtoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia.

Maataloushallinnon uudistamista varten on asetettu työryhmä. Uudelleenjärjestelytoimenpiteet tulevat koske-

maan todennäköisesti myös kunnan maksajaviranomaistehtäviä. Tällä hetkellä selvitettävinä vaihtoehtoina on esimerkiksi maksajaviranomaistehtävien siirtäminen uusille itsehallintoalueille tai vaihtoehtoisesti maaseutu-

virastoon. Mahdollisten muutosten aikataulu on vielä avoin.

Lomitustoimintaan tulee 1.1.2016 alkaen voimaan muutoksia, jotka vähentävät lomansaajien sijaisapu-

perusteita sekä tiukentavat vuosilomaoikeuden myöntöedellytyksiä. Myös lomitushallintoon sekä lomitus-

palveluihin ollaan etsimässä uusia toimintavaihtoehtoja. Todennäköistä on, että jatkossa lomitustoiminta siir-tyy pois kunnilta.

1.6.3. Perusturvan toimiala

Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi

joroislaista ja viisi varkauslaista jäsentä, päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan henkilökunta on

Varkauden kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja – määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä

Joroisten kunnanvaltuustossa.

Joroisten kunnanvaltuusto on vahvistanut kuntastrategian vuosille 2015-2020. Strategian linjausten mukaan

perusturvan palvelut järjestetään lähellä kuntalaista ajatuksella: ”Sote – peruspalvelut säilyvät vauvasta vaariin

lähipalveluna Joroisissa” Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon toimialan alueelliset olosuhteet,

lainsäädännön kehitys ja sen vaatimukset. Tavoitteena ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukaiset rakenteet.

Nykyistä yhteistoimintaa Varkauden kaupungin kanssa kehitetään siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut

tuotetaan tulevaisuudessa Joroisten kuntalaisille hallinnollisesti oman palvelualueen kautta. Tavoitteena on että, Joroinen toimii omana hallinnollisena yksikkönä, jolla on oma palvelualuepäällikkö/vastuullinen johtaja

ja oma budjetti. Tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2016 talousarvioon on varattu määrärahat oman

palvelualuepäällikön palkkakulujen kattamiseen. Oman palvelualuepäällikön toimivaltaan liittyvät

kysymykset vaativat kuitenkin toiminta- ja johtosääntöjen päivitystä Varkauden kaupungin osalta. Järjestelyn tavoitteena on parantaa Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin välistä sote-yhteistoimintaa. Uudistuksen


uskotaan vaikuttavan positiiviesti erityisesti tiedonvaihtoon, tavoitteiden toteutumiseen, talouden seurantaan

sekä palveluiden laatuun ja saatavuuteen.

Palvelutoiminnan puolelta haasteita aiheuttaa osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti lääkärinvirkojen

osalta. Myös vanhusten palveluasumisen on edessä merkittäviä muutoksia, koska 1.1.2016 astuu voimaan

kilpailutuksen myötä muodostettu puitesopimus palveluasumisen järjestämisessä. Sopimuksessa on viisi palveluntuottajaa, joiden toimesta joroislaisten palveluasumisen palvelut jatkossa tuotetaan.

Perusturvan palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tulee tulevina vuosina vaikuttamaan merkittävästi

Sipilän hallituksen sote-uudistus ja siihen liittyvät käytännön ratkaisut. Valtioneuvoston marraskuussa 2015 antamassa tiedoksiannossa esitetään, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin

kunnilta 18 itsehallintoalueelle. Käytännön palvelu järjestettäisiin 15 sote-alueen toimesta. Tavoitteena on

sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden integraatio. Myös rahoitusvastuu palveluiden järjestämisessä on siirtymässä kunnilta valtiolle ja itsehallintoalueille.

1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä ympäristökuntien kanssa.

Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi kattaa

varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen (nuoriso,

liikunta, kulttuuri) sekä kirjastopalvelut ja vapaan sivistystyön (kansalaisopisto ja taiteen perusopetus).

Lapsiystävällisen Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäi-

sen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan varhaiskasvatussuunnitelmalla ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, jonka laatimista varten on perustettu seudullinen työryhmä

Keski-Savoon. Opetussuunnitelma valmistuu vuoden 2016 aikana.

Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia päivähoito-palveluja. Kuvansin päiväkodin peruskorjaus valmistui vuonna 2015, jonka seurauksena sekä kirkonkylän että

Kuvansin päiväkodit ovat käytännössä toimivat ja erinomaisessa kunnossa.

Esiopetus siirtyi toiminnallisesti päiväkodeista kouluille lukuvuoden 2015-2016 aikana ja yhteistyön

rakentaminen ja syventäminen alkuopetuksen kanssa jatkuu vuoden 2016 aikana.

Joroisten perusopetuksessa on 477 oppilasta, joiden opetus järjestetään Kaitaisten, Kuvansin tai kirkonkylän

kouluissa. Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Perusopetuksessa

opetusryhmiä on 29 ja kaikissa ryhmäkoko on alle 20 oppilasta. Tämä takaa laadukkaan opetuksen ja varmistaa

sen, että opettajalla on riittävästi aikaa huomioida kukin oppilas yksilönä. Joroisissa koulujen henkilökunta on ammattitaitoista, ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Kunnassa kiinnitetään erityistä huomiota

oppilaiden tietoja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen niin, että he saavat hyvän pohjan jatko-opintojansa

varten. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman laatimisessa sekä erilaisissa hankkeissa ja opiskelija-

huoltolain edellyttämien toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi.

Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa koulujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteistyössä

varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi.

Joroisten lukiossa on 91 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella. Lähiope-tusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden etelä- ja keskisavolaisten

lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys- ja ammatillisia

lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa monipuolisesti

sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukion Linux-hankkeen myötä kaikki lukion

2015 syksyllä aloittaneet oppilaat saivat käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Myös 2016 syksyllä aloittavat

saavat uudet koneet käyttöönsä. Lukio totuttaa opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen. Lukiolaiset


osallistuvat toimijoina erilaisiin paikkakunnan tapahtumiin lisäten paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Lukiota

markkinoidaan osana kunnan lapsi- ja nuorisoystävällisiä hyvinvointipalveluja.

Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan

ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa.

Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmä-yhteistyön aloittamiseen etelä - ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai

keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toenperän kirjasto on myös mukana valmis-

telemassa laajempaa yhteistyötä muiden seudun kirjastojen kanssa.

Vapaa-aikatoimeen kuuluvat liikuntatoimi, urheilutalo, nuorisotoimi, nuorten työpaja, työpaja II, etsivä

nuorisotyö, kulttuuritoimi ja museo. Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä

vapaa-ajan palveluja joko itse tuottaen tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Liikuntapaikkoja ja -alueita rakennetaan ja kunnostetaan suunnitelmallisesti vuosittain; urheilutaloa perus-

korjattiin vuonna ja Kuvansin kuntorataa parannettiin vuonna 2015. Kotkatharjun alueelle valmistui vuoden 2015 aikana yleissuunnitelma, jossa huomioidaan alueen kehittämistä monipuolisesti. Kirkonkylän

liikuntapaikkojen yhteyteen on tarkoitus rakentaa rantalentopallokentät. Kuvansin taajaman liikunta-

paikkakehittämistä jatketaan monipeliareenan muodossa. Suuren suosion saanutta frisbeegolfia kehitetään

edelleen. Kirkonkylälle valmistui 6-korinen koulun lähiliikuntapaikka. Kanavalta löytyy jo 18-väyläinen rata ja alueen laajentamista ja frisbeegolfpuiston yhdistämistä Kartanogolfiin selvitellään.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina. Nuorten työpajan vakiintuneet toiminnat jatkuvat

ennallaan, mutta kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä kasvaa. Työpajaesimiehen

työparina on pajaohjaaja ja työpaja II:n toimintaa vetää työnsuunnittelija. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka

tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut.

Kulttuuritoimessa lastenkulttuuri on painopistealue ja Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa.

Kulttuuritoimeen kuuluu myös Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen katon korjaaminen

aloitettiin v. 2015 ja sitä on tarkoitus jatkaa vuonna 2016.

1.6.5. Ympäristötoimen toimiala

Ympäristötoimen tehtävänä on viihtyisän ja turvallisen toimintaympäristön edistäminen viranomaistoiminnan

kautta. Toimiala vastaa Joroisten kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönvalvonnan, maa-ainesasioiden ja yksityistieasioiden viranomaispalveluiden tuottamisesta sekä kunnan yksityistieavustusten jakamisesta.

Ympäristötoimi pyrkii avoimella ja asiakaslähtöisellä toiminnalla vaikuttamaan rakennetun ympäristön tilaan

ja laatuun sekä ehkäisemään ympäristö- ja luontoarvojen turmeltumista. Yksityistieverkon suunnitelmallinen ja kohdennettu avustaminen edistää liikenneturvallisuutta ja ylläpitää toimintaedellytyksiä taajaman ulko-

puolisilla alueilla.

Ympäristötoimen toiminnan painopistealueina tulevana talousarviokautena on yksikön toimintojen uudelleen-

järjestely joka osaltaan johtuu lainsäädännön asettamista vaatimuksista sekä alueellisen yhteistyön laajenta-

misesta. Yksikön ympäristönsuojelun tehtävät on tarkoitus siirtää osaksi alueellista Keski-Savon ympäristö-toimea ja jäljelle jäävät rakennusvalvonnan ja yksityisteiden viranomaistehtävät järjestellä uudelleen kunnan

organisaatiossa osaksi teknistä lautakuntaa. Rakennusvalvontayhteistyötä jatketaan edelleen sopimus-

perusteisesti Varkauden kanssa. Sopimusperusteisen yhteistyön laajentamista ja mahdollisen alueellisen

rakennusvalvontayksikön perustamista selvitetään talousarviokauden aikana. Yhteistyön syventämisellä pyri-tään vastaamaan muutoksiin ympäristönsuojelua ja maankäyttöä ohjaavassa lainsäädännössä. Lainsäädäntö-

muutoksien tavoitteena on ohjata kuntien valvonta- ja viranomaispalveluita kokonaisuutena suurempiin

alueellisiin yksiköihin, jolloin palvelun laatu, asiantuntemus ja ammattitaito pystytään turvaamaan paremmin.

Vesiensuojelu on edelleen ympäristönsuojelun painopistealueena. Ympäristötoimi on osallisena yhdessä Elin-


keino-, Liikenne ja Ympäristökeskuksen kanssa paikallisissa vesiensuojeluhankkeissa. Lisäksi toteutetaan yh-

dessä sidosryhmien kanssa kunnan alueelle laadittuja pohjavesivarantojen suojelusuunnitelmia.

Maa-ainesten ottamista pyritään ohjaamaan hankkeiden lupaprosessien kautta toiminnan kestäville alueille ja

vanhojen kohteiden jälkihoitoa tarkennetaan edelleen. Maisemakuvaan yleensä kiinnitetään enenevässä määrin

huomiota ja kehotetaan kiinteistön omistajia tiedottamisen ja valvonnan kautta ympäristön yleisilmeen kohentamiseen. Viranomaispalveluiden tehokkuuteen, laatuun ja saatavuuteen pyritään vaikuttamaan seudul-

lisella yhteistyöllä, henkilöstön kouluttautumisella ja nopealla asioiden käsittelyllä.

1.6.6. Tekninen toimiala Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan

hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä talon-

mies- ja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos. Toimi-alahallinto johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksen-

tekoon.

Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleis- ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä

palvelevien suunnitelmien laatiminen. Maankäytön suunnittelua kunnassa johtaa kunnanhallitus apunaan

kaavoitustoimikunta.

Viime vuosina Joroisten kuntaan on laadittu kolme suurta rantayleiskaavaa, Saimaan, Maavesi-Sysmä-Paron

sekä Kotkatharju-Valvatuksen rantayleiskaavat. Nämä kolme yleiskaavaa kattavat suurimman osan Joroisten

kunnan rantavyöhykkeistä. Vapaita rakennuspaikkoja, niin loma- kuin vakituiseenkin asumiseen löytyy ko. kaava-alueilta runsaasti ja voimme vain toivoa, että mahdollisimman moni noista tonteista päätyy myyntiin ja

saamme sitä kautta uusia vakituisia sekä vapaa-ajan Joroislaisia.

Asemakaavoituksella tavoitellaan tällä hetkellä erityisesti uusien asuinalueiden luomista. Kirkonkylässä kaavoitetaan Kolpan aluetta ja Kuvansissa Kirvesniemeä. Molemmilla kaava-alueilla olemassa olevien

taajamiemme kupeeseen saadaan houkuttelevia omarantaisia asuinpaikkoja.

Muita kaavoituskohteita ovat matkailulle tärkeä Golf-alue, missä kaavamuutoksella on varauduttu alueen

rakentumiseen vaiheittain sekä Huutokoskella Finngrid Oyj:n varavoimalaitoksen vieressä oleva teollisuus-

alueen kaavoitus.

Kaavamuutoksilla vastataan yritysten toimintaympäristöjen muutoksiin sekä asukkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Ajantasaisella kaavoituksella voidaan ylläpitää ja lisätä Joroisten kunnan kiinnostavuutta yritys- ja asuin-

paikkakuntana.

Kuntatekniikkaan kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, venesatamat sekä jätehuolto. Vuosittaisilla

investointimäärärahoilla liikenneväyliä peruskorjataan, päällystetään uudestaan sekä uusitaan niiden katuvalaistuksia. Nykyisellä investointipanostuksella katujen kunto saadaan pidettyä kohtalaisena sekä este-

tään liiallisen korjausvelan muodostumista.

Puistojen ja yleisten alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti pitäen kunnan keskeiset ja ympäristökuvan

kannalta tärkeät alueet hyvässä kunnossa.

Kuntaan pitkäaikaistyöttömiä varten perustettua yksikköä työllistetään monilla teknisen toimialan tehtävillä mm. puistoissa ja kiinteistöillä.

Kunta tarjoaa venepaikkoja niin Saimaan vesistöstä kuin sisäjärviltäkin. Venepaikkoja on Joroisselällä, Kirvesniemessä sekä Parojärvellä.

Jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Joroisten kunnassa toimii Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yritys

vastaa jätehuollon toimivuudesta ja kehittämisestä alueella. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitos Leppävirran


Riikinnevalle valmistuu v. 2016. Laitoksen valmistuttua Joroislainenkin sekajäte tullaan polttamaan lämpö-

energiaksi.

Kiinteistöpalveluihin kuuluvat myös siivous- puhtaus-ja ruokapalvelut.

Siivouspalvelu vastaa kunnan hallinnoimien kiinteistöjen siivouksesta. Puhtauspalvelu vastaa Joroisten terveyskeskuksen puhtaanapidosta sekä vuode- ja apuvälinehuollosta.

Ruokapalveluihin kuuluvat koulujen, päiväkotien ja ryhmäpäiväkotien ruokapalveluiden tuottaminen.

Ruoanvalmistuskeittiöitä ovat koulukeskuksen keittiö ja Kuvansin koulu. Kaitaisten koulun keittiö muutetaan jakelukeittiöksi v. 2016 alusta.

Talonmiespalveluita tuotetaan kunnan omistamille kiinteistöille pitäen tavoitteena käyttäjien palvelemisen sekä kiinteistöjen huollon hyvän tason.

Korjaustyöpalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan kiinteistöille siinä laajuudessa, että osa investoinneistakin pystytään tekemään kunnan omana työnä. Kiinteistöjen kunnossapidon suunnitelmallisuus

on tärkeää, jotta niiden kunto voidaan pitää asetetulla tasolla etukäteen tiedossa olevilla kustannuksilla.

Kunnan omistamien asuntojen ja muiden tilojen vuokrataso pidetään kohtuullisella tasolla kuitenkin niin, että niistä pystytään saamaan kohtuullista tuottoa. Huonokuntoisten tai tarpeettomien kiinteistöjen purkamisella tai

myymisellä saadaan aikaan säästöjä ja kehitetään omistusrakennetta kestävään suuntaan.

Kunnalla on hieman yli 1000 ha:n suuruinen metsäomaisuus. Metsän vuotuinen kasvu tuottaa tasaista

puunmyyntituloa. Metsäsuunnitelma vuosille 2015-2024 kertoo ajantasaisen tiedon kunnan puuvarantojen

suuruudesta sekä mahdollistaa kestävän hakkuusuunnitelman laatimisen tuleville vuosille. Suunnitelman

avulla metsänhoitotoimet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja ylläpitää metsämaan puuntuotoskyky mahdol-lisimman korkealla tasolla. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös metsien virkistyskäyttö ja maisema-

arvot.

Pelastustoimen palvelut ostetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Laitoksen tärkeimpiä tehtäviä pelastus-

toimien ohella on ennaltaehkäisevän valistustyön tekeminen. Valistuksella voidaan vähentää esimerkiksi

onnettomuuksien sekä rakennuspalojen määrää.

Haja-asutusalueen vesihuollon kehittyminen on tällä hetkellä hidasta. Tämä johtuu etenkin siitä, ettei ns.

hajajätevesiasetusta olla viemässä eteenpäin ja siksi haja-asutusalueille ei ole vireillä viemäröintihankkeita.

Vesiosuuskunnilla on kuitenkin edelleen vireillä pieniä vesijohtoverkoston laajennussuunnitelmia.

Vesi- ja viemärilaitos vastaa laadukkaan käyttöveden tuottamisesta asiakkailleen sekä huolehtii vastaanotetun

jäteveden puhdistamisesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen taksojen on oltava tasolla, jolla mahdollistetaan vesihuollon järjestelmien kunnossapito sekä uusinvestoinnit ja saavutetaan kohtuullinen

tuotto sijoitetulle pääomalle.

Varaveden saannissa kriisitilanteiden varalle on puutteita. Toimitusvarmuutta voidaan parantaa tehostamalla

Varkaudesta Joroisiin kulkevan yhdysjohdon toimintaa. Parannuksesta on laadittu suunnitelma ja hanke

voidaan toteuttaa, mikäli jokin kriisi heikentäisi vedensaantia toiselta olemassa olevalta vedenottamolta.

Kuvansin Kirvesnimen alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä varaudutaan Kuvansin jätevesien

johtamiseen myöhemmin suoraan Varkauteen. Oman puhdistamon toimintaa voidaan jatkaa vielä muutamia

vuosia, sillä sen puhdistamisteho on edelleen hyvällä tasolla.


2. KÄYTTÖTALOUSOSA

2.1. VAALITOIMINTA

Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueen vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan menot. Joroisissa siirryttiin vuonna 2014 yhteen äänestysalueeseen. Vuonna 2016 ei ole säännönmukaisia vaaleja.

Vastuuhenkilö: hallintojohtaja

Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016 Muutos-%

00011100 Vaalit

Toimintatuotot 8 350 8 000 0

Toimintakulut - 5 147 -14 583 0

Toimintakate/jäämä 3 203 -6 583 0

2.2. TARKASTUSTOIMINTA

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden

tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilin-

tarkastuspalvelut kunta ostaa valtuuston päätökseen perustuen tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Kaisa Lappalainen.




Tilintarkastuksesta

saadaan lisäarvoa

kunnan toimintoihin

Tilintarkastuksen havaintojen

hyödyntäminen

Tilintarkastuksen raporttien ja niiden

aiheuttamien toimenpiteiden seuranta

Tehdyt

toimenpiteet

hallintojohtaja/kukin

toimialajohtaja

Tarkastuslautakunta

tukee arvioinnillaan

kunnan

toimintaprosessien

kehittämistä

Strategian ja henkilöstöstrategian

huomioiminen arvioinnissa

Omien toimintatapojen kriittinen

tarkastelu, hyvistä käytännöistä

oppiminen ja niiden hyödyntäminen

Näiden tavoitteiden seurantaa

pidetään esillä kunkin toimialan

arvioinnissa.

Tehdyt

toimenpiteet

hallintojohtaja/kukin

toimialajohtaja


arvioinnit kohdistuvat epäolennaisuuksiin

kuntatarkastajan tietotaitoa ei onnistuta käyttämään riittävästi hyödyksi.



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00012100 Tilien ja hallinnon

tarkastus

Toimintakulut -12 881 -13 300 -2 000 -15 166 14,03

Toimintakate/jäämä -12 881 -13 300 -2 000 -15 166 14,03

2.3. KUNNAN JOHTO – KUNNANVALTUUSTO JA –HALLITUS

Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja muu yhteisö toimimaan siten, että

kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat.

Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja – suunnitelmassa valtuusto hyväksyy

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Valtuusto määrittelee myös koko konsernin tavoitteet. Talousarvion hyväksyessään valtuusto

antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Kunnan

talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kunnanvaltuusto.

Kunnanhallitus

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää

sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta

käsiteltäviin asioihin.

Kunnanhallituksen alaisena toimivat elinkeinojaosto ja henkilöstöjaosto. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhalli-

tuksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa.

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja


Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava

viranhaltija

Taloudellisesti kestävä

palvelurakenne, ennakoiva

toimintatapa ja itsenäistä

toimintakykyä ylläpitävä

palvelujärjestelmä.

Aktiivinen työ kunnan

talouden

tasapainottamiseksi-

Avohoitopainotteinen

kunnan talousraamiin

soveltuva palveluverkko

ja toimivat

palveluprosessit.

Kunnan käyttötalouden

alijäämän

pienentyminen.

Hyvinvointia kuvaavien

mittaustulosten

positiivinen kehitys.

kunnanjohtaja/

kukin

toimialajohtaja

Strategian tavoitteiden

toteuttaminen ja

huomioimen kaikessa

päätöksenteossa.

Strategiat sisäistetään ja

niihin sitoudutaan

kaikkien toimijoiden

kesken.

Päätöksenteossa ja

käytännön toimissa

saavutetaan yhteinen

Toiminnan ja päätösten

toteutuminen strategian

tavoitteiden mukaisesti.

kukin toimielin/

viranhaltija/

luottamushenkilöstö


tavoite

luottamushenkilöiden ja

viranhaltijoiden kesken.

Esimiestyö perustuu

yhtenäiseen

johtamisnäkemykseen,

joka määritellään

strategisten

valintojen perusteella

Strategian jalkautumisen,

työn sujuvuuden ja

henkilöstön

yhdenvertaisen kohtelun

varmistaminen

määrittelemällä

johtamisperiaatteet

kunnan strategian

mukaisesti.

Strategian tavoitteiden

toteutuminen.

Johtajat ja esimiehet

ovat sisäistäneet kunnan

strategiset tavoitteet.

kunnanjohtaja/

kukin

toimialajohtaja

Kuntalaisten palveluiden

turvaaminen

rakennemuutoksissa.

Aktiivinen

edunvalvontatyö sosiaali-

ja terveyspalveluiden

uudistuksessa sekä muissa

rakenneuudistuksissa. Em.

hankkeiden valmisteluun

osallistuminen.

Kunnan

edunvalvontatyön

aktiivisuus ja

valmisteluun

osallistuminen.

kunnanjohtaja,

luottamushenkilöstö

Hyvinvointikertomuksen

vakiinnuttaminen kunnan

päätöksenteon tueksi

vuoden 2016 aikana.

Hyvinvointikertomus

käsitellään

kunnanvaltuustossa ja sen

tavoitteet otetaan

huomioon kunnan

toiminnan suunnittelussa.

Hyvinvointikertomuksen

hyödyntäminen kunnan

päätöksenteossa.

kunnanjohtaja/

kukin

toimialajohtaja

Kunnanviraston

sisäilmaongelmiin liittyvät

päätökset joilla turvataan

henkilöstön turvallinen ja

terveellinen työympäristö

Laaditaan kattavat

suunnitelmat eri

vaihtoehdoista joiden

pohjalta päätetään

tehtävistä toimista.

Päätösten mukaisten

toimenpiteiden

toteuttaminen.

Henkilöstön hyvinvointi.

kunnanjohtaja,

toimialajohtajat


Kunnan strategiaa ja sen tavoitteita ei sisäistetä tai niitä ei noudateta toiminnan suunnittelussa.

Talouden tasapainottamiksi vaadittavia toimenpiteitä ei pystytä päättämään tai niiden

toimeenpanossa epäonnistutaan.

Valtionhallinnon lainsäädäntöhankkeet ja rakennemuutokset muuttavat kunnan toimintaympäristöä

ja heikentävät kunnan kykyä vastata palveluvelvoitteisiin.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00013100 Kunnanvaltuusto ja -

hallitus

Toimintatuotot 29 890 0 0

Toimintakulut -404 128 -293 847 40 000 -360 408 22,65

Toimintakate/jäämä -374 237 -293 847 40 000 -360 408 22,65


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely:

Kustannuspaikka TP 2014 TA 2015 TA 2016

Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot

Kunnanvaltuusto -35 297 0 -35 297 -52 887 0 -52 887 -63 715 0 -63 715

Kunnanhallitus -355 615 29 890 -325 725 -200 960 -200 960 -296 693 -296 693

Kuntarakenneselvitys -13 216 -13 216 0 0

Yhteensä -404 128 29 890 -374 237 0 -253 847 0 -253 847 0 -360 408 0 -360 408 0

2.4. KESKUSHALLINTO

Palvelusuunnitelma:

Keskushallinto vastaa hallinto-, talous ja elinkeinoasioiden hoitamisesta.

Hallinto-, elinkeino- ja laskentayksiköt ovat sitovan tason yksiköitä

HALLINTOYKSIKKÖ

Palvelusuunnitelma:

Yksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja

keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta.




Asiakirjahallintoa

kehitetään niin, että

sähköistä asiointia ja

toimintatapaa pystytään

lisäämään

Sisäisen intranetin

luominen henkilöstölle

sekä oma osionsa

luottamushenkilöille

uusituille kotisivuilla

Intranet on valmis ja

käyttöönotettu ennen

kesälomia

hallintojohtaja

Työllisyysyksikön

organisointi yhden

hallinnon alaiseksi

Työryhmä työstää

työllisyysyksikön

talousarvion ja

organisaation

Työllisyysyksikön

toimintamalli on

suunniteltu ja se voidaan

ottaa käyttöön 1.1.2017

hallintojohtaja

Hallintosäännön

päivittäminen uuden

kuntalain ja toiminnan

mukaiseksi

johtoryhmä koostaa

hallintosäännön

keskushallinnon johdolla

kunnanvaltuusto

vahvistaa päivitetyn

hallintosäännön

hallintojohtaja

Työhyvinvoinnin

lisääminen

Vuonna 2014 toteutetun

työtyytyväisyyskyselyssä

havaitut puutteet

huomioidaan

Työtyytyväisyyskartoitus

noin kahden vuoden

välein

Sairauspoissalopäivät alle

alan keskiarvon

kunkin toimialan

johtajat ja esimiehet


- pienen yksikön poikkeustilanteisiin ei pystytä varautumaan

- organisaatio ei näe työllistämistoiminnan hyötyjä eikä sopivia tehtäviä työttömille löydy



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00013210 Hallintoyksikkö

Toimintatuotot 176 607 167 878 -3 800 169 300 0,85

Toimintakulut -1 467 647 -1 542 614 -69 500 -1 609 752 4,35

Toimintakate/jäämä -1 291 040 -1 374 736 -73 300 -1 440 452 4,78

Vuosikate -1 291 040 -1 374 736 -73 300 -1 440 452 4,78

Poistot ja arvonalentumiset -63 -173 0

Tilikauden tulos -1 291 103 -1 374 909 -73 300 -1 440 452 4,78

Yhteispalvelupiste

Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta on saatavana vähintään kahden eri viranomaisen

palveluja. Täydellisimmillään yhteispalvelupiste on yhden luukun palvelupiste, jossa asiakas saa vireille yleisimmät julkishallinnon palvelut. Yhteispalvelun toimijana on Joroisissa ollut kunnan lisäksi Kela, työ- ja

elinkeinotoimisto ja poliisi. Yhteispalvelupistettä on hoitanut pysyvästi kaksi palvelu-sihteeriä.

Valtiovarainministeriön kaavailujen mukaan Joroisiin ei ole tulossa valtion osittain rahoittamaa asiakas-

palvelupistettä, vaan palvelupiste jää kunnan ja sopimuskumppaneiden rahoitettavaksi. Kela on ilmoittanut

olevansa toistaiseksi halukas toimimaan sopimuskumppanina. Toimeentulotuen siirtäminen vuonna 2017

alusta Kelalle tulee todennäköisesti tuomaan uusia asiakkaita yhteispalvelupisteeseen, koska asiakaskontaktit perustoimeentulotuen osalta jäävät yhteispalvelupisteisiin.

Tyhy-toiminta Toimintaohjeet työhyvinvoinnin lisäämiseksi ovat käytössä ja ovat tutut koko organisaatiolle. Intranet tuo

uuden työkalun kaikkeen sisäiseen tiedonkulkuun: nykytilanteessa useamman (Joroinen, Varkaus, Rantasalmi)

eri työnantajakunnan henkilöstö toimii kahdessa eri tietojärjestelmissä. Yhteinen intranet parantaa tiedonkulkua tältä osin.


Perustelut:

Tyhy-toimintaan on varattu yhteensä 19 800 €, josta 13.000 € liikunta/kulttuurilippuihin (50 €/henk/vuosi).

Loput käytetään yhteisin tapahtumiin.

Jakamattomat eläkekulut

Määräraha 802 000 euroa.

Ystävyyskuntatoiminta

Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on rakentaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä kuntalaisten että

yritystoiminnan puitteissa. Joroisten kunnan ystävyyskunta Virossa on Ylenurmi. Ystävyyskuntatoimintaa varten on kunnanhallituksen asettama toimikunta, joka päättää määrärahan käytöstä (2500 €).


Joroisten historia II-osa

Joroisten Historia II kirjoittajan palkkiot ja muut työhön liittyvät sopimuksen mukaiset kustannukset. Kunta

maksaa 60 % ja seurakunta 40 % kustannuksista. Teoksen on suunniteltu valmistuvan talousarviovuoden

aikana.


Ay- ja työsuojelutoiminta

Ay- ja työsuojelutoimi on järjestetty yhteen YT- toimielimeen.



Joukko- ja palveluliikenne Joukkoliikenteen tavoitteena on kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen.

Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Joukkoliikenne

Perustelut talousarviovuodelle:

Yksikköön sisältyvät menot osuuksista seutulippuihin ja osuudesta linja-autoyhtiöiden aikataulujulkaisuun.

Tulona ovat valtionosuus seutulippuihin.

Palveluliikenne

Palveluauto Palin kustannus (palveluauto toimii sekä kutsuliikenteenä että vakiintuneilla viikoittaisilla reiteillä). Toiminta on kunnan kustannettavaa. Liikennöitsijä vähentää lipputulot kunnan maksuosuudesta.

Merkittävä osa asiakkaista on kunnan omia asiakkaita erityisesti kotipalvelun osalta. Vammaispalvelulain

mukaisesti kuljetuspalveluihin oikeutettuja ohjataan käyttämään Palveluliikennettä (Palia), jolloin heiltä ei peritä matkan omavastuuosuutta.

Työllisyyden hoito

Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on entistä enemmän kuntien vastuulla. Kuntien tulee tehdä aktivointi-suunnitelmat ja vastata myös niiden toimeenpanosta. Sosiaaliohjaaja on vastuuhenkilö aktivointisuunnitelmien

laatimisessa. Työllistettävien palkkausrahat ovat kyseisillä talousarviokohdilla. Työmarkkinatuen kuntaosuus,

eli niin sanottu sanktiomaksu on ollut viime vuosina noin 100 000 €. Muuttuneesta lainsäädännöstä johtuen (pitkäaikaistyöttömän raja on alentunut 500 päivästä 300 päivään) työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu

vuodelle 2016 200 000 euroa.

Kunnan osuudet vaikeasti työllistettävien hankkeisiin on 20 000 €. Määrärahavaraus on myös neljään puolen vuoden työllistämisjaksoon, joihin saadaan palkkatuki. Jaksot käytetään sellaisten henkilöiden palkkaami-

seen, jotka kunnalla on velvoite palkata tai joilla on takana vuosien kuntouttava työtoiminta. Palkkatukea ei

saatu TE-toimistolta enää vuoden 2015 loppupuolella määrärahojen loppumisen takia. Asia on avoin vuoden 2016 osalta.

Kunta on mukana Yhes! avoimille työmarkkinoille hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää sosiaalisen työllistämisen tuotteistetuista palveluista verkostomainen palvelukonsepti. Hankkeen edellytyksenä on

rahoituksen toteutuminen.





Kunnallisverotus -131 758 0 -131 758 -131 940 -131 940 -122 444 -122 444

Hallintopalvelut -328 280 33 453 -294 827 -63 -318 050 5 000 -313 050 -173 -349 282 5 000 -344 282

Tyky-toiminta -14 938 1 860 -13 078 -19 900 -19 900 -19 956 1 800 -18 156

Jakamattomat eläkemenot -811 058 102 451 -708 607 -839 152 99 378 -739 774 -832 331 89 000 -743 331

Ystävyyskuntatoiminta -1 797 0 -1 797 -2 500 -2 500 -2 500 -2 500

Joroisten Historia II-osa -16 476 6 591 -9 885 -13 800 5 000 -8 800 -34 252 15 000 -19 252

Yhteispalvelupiste -57 829 15 834 -41 995 -65 932 13 000 -52 932 -65 542 13 000 -52 542

Henkilöstöasiat 4 080 4 080 -4 500 1 200 -3 300 -4 130 5 000 870

Ay- ja työsuojelutoiminta -20 071 410 -19 661 -37 900 -37 900 -20 444 -20 444

Esper-hanke 0 -27 000 -27 000 0

Joukkoliikenne -12 191 4 768 -7 423 -18 440 3 000 -15 440 -15 253 3 000 -12 253

Palveluliikenne -57 301 -57 301 -50 850 -50 850 -50 795 -50 795

Työllisyyden hoito -9 139 3 815 -5 324 0 0 0 0


Velvoitetyöllistettävät -6 808 3 345 -3 463 -82 150 37 500 -44 650 -92 823 37 500 -55 323

Yhteensä -1 467 646 160 189 -1 148 270 -63 -1 612 114 164 078 -1 448 036 -173 -1 609 752 169 300 -1 440 452 0

AVUSTUKSET TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Yleishallinnon avustukset

Veteraaniasiain neuvottelukunta 10 090 10 090 10 090 10 090 10 000

Joroisten 4H-yhdistys 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Vanhus- ja vammaisneuvosto 1 281 0 860 860

Itä-Suomen pelastushelikopterin tuki 1 430

Veteraanien siivousapu 6 000 6 000 6 000 6 000 6000

Joroisten seudun työttömät 2 190

Kolman pohjapato 3 660

Varaus/muut yhteensä

Joroisten Jyske 793

500 4 000 4 000

Pitkäaikaistyöttömät, varaus

Lapsen Kengissä ry 1 000

3250 2 000 2 000

Palvelutalon palohälyttimet 21 000

Yhteensä 46 443 60 840 36 090 42 950 42 860

AVUSTUKSET TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Eri palvelualueilla olevat avustukset

Keskushallinto

- yleishallinto 46 443 60 840 36 090 42 950 42 860

- elinkeinotoimi 32 000 39 000 25 990 31 500 26 000

- maksullisen lomituksen tukeminen 14 284 10 581 13 468 12 000 12 000

Sivistyspalvelut

- kulttuuritoimi 1 355 4 240 980 2 500 2 000

- liikuntatoimi 13 594 12 059 9 219 15 000 15 000

- nuorisotoimi 8 302 8 615 11 122 12 000 9 000

Tekniset ja liiketoimintapalvelut

- yksityistieavustukset 169 615 146 233 169 877 170 000 170 000

- vesihuoltoavustukset 8 724 49 734 118 262 100 000 5 000

- avustus veneseuralle 2 340 2 560 2 189 2 560 2 600

- jätevesineuvoja - hanke 0 0 0 0

- Joroisselän kunnostus 6375 3 000

Yhteensä 296 658 333 862 384 353 391 510 284 460

ELINKEINOYKSIKKÖ

Palvelusuunnitelma:

Elinkeinoyksikkö toteuttaa ja vastaa yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta ja parantamisesta. Elinkeino-

yksikkö vastaa kunnan strategiassa määriteltyjen kehittämiskohteiden markkinointitoimenpiteistä sekä yritys- ja sijoittajahankinnasta. Elinkeinoyksikön tarjoaman yritysneuvonnan ja kehittämistoimenpiteiden painopiste

on aloittavien ja pienten yritysten neuvonnassa.

Vastuuhenkilö: elinkeinoasiamies



Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastuu

Lentoliikenne Varkauden

lentoasemalta (Joroisten

kenttä) Helsinkiin

käynnistyy ja lentoliikenteen vuorot

palvelevat alueen

asukkaiden, yritysten ja matkailun tarpeita.

Aktiivinen edunvalvontatyö liikenne-

ja viestintäministeriöön.

Alueen aktiivinen

toiminta tavoitteen toteuttamiseksi.

Lentoliikenteen käynnistäminen

Kunnanjohtaja, elinkeinoasiamies

Tietoliikenneyhteyksien

parantaminen kunnan alueella.

Keskustaajaman

valokuituhankkeen toteuttaminen.

Hanke käynnistyy. Elinkeinoasiamies

VT5 risteysalueelle saadaan yksi

ulkopuolisen toimijan

investointipäätös.

Laaditaan ajanmukainen markkinointimateriaali ja

käynnistetään aktiivinen

myyntityö.

Sijoittajatapaamiset, yrityskontaktit,

markkinointitapahtumat

ja alueelle tehdyt

investoinnit.

Elinkeinoasiamies

Golfin kaava-alueelle

saadaan investointipäätöksiä.

Alueelle valmistuva

kaavamuutos, Kotkatharjun

yleissuunnitelma ja

markkinointitoimenpiteet.

Markkinointikontaktien

ja investointipäätösten lukumäärä.

Elinkeinoasiamies

Elintarvike- ja NonFood

tuotannon kehittäminen

Yritysryhmä- ja

yhteistyöhankkeet.

Hankkeissa ja

yritysryhmissä mukana

olleet yritykset.

Elinkeinoasiamies

Yrityskontakteja 30

kappaletta.

Yrityskäynnit ja Kotti –

kyselyt.

Investointi- ja

kehittämistoimenpiteiden

määrä.

Elinkeinoasiamies

Yritysryhmä /

työnantajatapaamisia 3 kpl.

Hankkeet ja

vapaamuotoiset ajankohtaistapaamiset.

Lukumäärä Elinkeinoasiamies


- keskeisin riski tavoitteiden toteutumiselle on Suomen kansantaloutta koettelevan taantuman jatkuminen edelleen ja siitä johtuvan sijoitus- ja investointitoiminnan vähäisyys erityisesti kaupan ja

matkailun toimialoille.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00013220 Elinkeinoyksikkö

Toimintatuotot 213 100 148 267 187 118 26,2

Toimintakulut -430 726 -481 908 70 000 -595 962 23,67


Poistot ja arvonalentumiset -2 885 -2 848 -2 818 -1,05

Tilikauden tulos -220 511 -336 489 70 000 -411 662 22,34


ATK-palvelut

Tietohallinnon asiantuntijapalvelut ja atk-tukipalvelut ostetaan Varkauden kaupungilta. Tukipalvelut vastaavat

terveyskeskuksen ja viraston atk-palveluista.

Matkailu

Kunnan matkailuinfon ja muiden, kunnan kustantamien matkailun markkinointi- ja kehittämistoimien tavoit-teena on lisätä matkailijoiden tietoisuutta ja kiinnostusta alueesta sekä yksittäisistä tapahtumista ja matkailuun

liittyvistä yrityksistä. Kunnan matkailuinfo sijaitsee Liikenneasema Jari-Pekassa, palvelun tuottaa osto-

palveluna Riikka-Piikka Ky. Seudullista yhteistyötä toteutetaan Keski-Savon alueen kuntien kanssa.

Kuntamarkkinointi

Toimenpiteillä uusitaan, edistetään ja päivitetään kunnan markkinointi-ilmettä sekä ostetaan näkyvyyttä

tapahtumissa ja eri medioissa.

Elinkeinoelämän kehittäminen

Määrärahavaraus lentoliikenteen tukemiseen 100 000 € Varkauden lentoasemalle (Joroisten kenttä). Ehtona tuelle on, että mahdollisessa kilpailutuksessa kunnanvaltuusto hyväksyy lentoliikenteen järjestämisen ehdot

(aikataulu, enimmäishinta).

VT-5 risteysalueen kehittämiseen määrärahavaraus on 20 000 €.




ATK-palvelut -162 717 142 660 -20 057 -185 -153 619 147 767 -5 852 -148 -156 500 156 618 118 -118

Elinkeinoelämän kehittäminen -186 224 3 402 -182 822 -2 700 -217 230 0 -217 230 -2 700 -354 366 0 -354 366 -2 700

-josta lenliikenteen tuki 0 -100 000 -100 000

Matkailun kehittäminen -13 020 -13 020 -23 559 500 -23 059 0 -22 596 500 -22 096 0

Kuntamarkkinoinit 0 -17 500 0 -17 500 0 -62 500 30 000 -32 500 0

Kolman koto-hanke -68 764 67 039 -1 725 0 0 0 0 0 0 0 0

Yhteensä -430 725 213 101 -217 624 -2 885 -411 908 148 267 -263 641 -2 848 -595 962 187 118 -408 844 -2 818

Hankkeet 2014 2015 2016 2017 2018

Rajupusu Leader 46 000 35 000 35 000 35 000 35 000

Itä-Suomen kalatalousr.kehit.ohjelm. 2014 - 2020 500 500 500 500

Datacenter Huutokoski, kuntamarkkinointi, NaKe 6 000 10 000 10 000 5 000

Lähiruoasta bisnekseksi, (valmisteluhanke ja hanke)

2 350 5 000 5 000

Wäläkky Uusyrityskeskus 18 000 16 500 16 500 16 500

Varaus teknologia- ja bioenergiahankkeisiin, NaKe 3 000

TechnoGrowth –hanke, Navitas Kehitys Oy 4 000 1 000

TechnoKnowHow – hanke, Navitas Kehitys Oy 1 500 500

Laajakaista koordinaatio- ja esiselvityshankkeet, E-S Liitto

500 1 100 1 000 1 000 1 000

Laajakaistahankkeet Joroinen 30 000 30 000 10 000

Startti -hanke, ProAgria Etelä-Savo 0 564 1 128 1 128

Elinkeinojaosto päättää kunnan hallintosäännön mukaan toimialaansa kuuluvista avustuksista. Avustuksen

myöntämiseen talousarviossa varaudutaan seuraavilla määrärahavarauksilla. Avustuksen myöntäminen

edellyttää voimassa olevaa yhteistyösopimusta.


AVUSTUKSET

LASKENTAYKSIKKÖ

Palvelusuunnitelma: Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-

, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin

tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa ja analysoinnissa

sekä sitä kautta päätöksenteossa. Palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksiköt ovat nollanettobudjetoituja ja niiden palvelut ovat tuotteistettuja. Palkanlaskentapalvelusta laskutettava yksikkö on palkanmaksutapahtuma ja

kirjanpitopalvelusta tuotettu tosite.

Vastuuhenkilö: laskentapäällikkö



Relevantin ja

säännöllisen talous- ja laskentatiedon

tuottaminen ja

jakaminen kunnan

johdon ja eri toimialojen käyttöön

Raportoinnin oikea-

aikaisuus ja ajantasaisuus

Raportoinnin

kehittäminen tarvetta

vastaavaksi Järjestelmien

ajantasaisuus

KK-raportointi kunnan

johdolle ja toimialoille välittömästi

seuraavan kuukauden

20. pv:n jälkeen.

laskentapäällikkö

Asiantunteva, virheetön

palvelu, joka tukee

kunnan koko

organisaatiota tuotetun tiedon tulkinnassa ja

hyväksikäytössä ja

taloudellisten tavoitteiden

saavuttamisessa

Sisäinen koulutus ja

tiedotustilaisuudet.

Henkilöstön sisäinen

koulutus.

Sisäiset koulutus-/

tiedotustilaisuudet väh.

2 kpl/vuosi.

Henkilöstön

koulutuspäivät väh.

2 pv/hlö.


Yksikön toiminnan turvaaminen

muutostilanteessa

(eläköityminen)

Perehdyttäminen, oikea resurssointi

Tehtävien hoituminen ajantasaisesti ja

virheettömästi.


Tapahtuma / kohde Euroa

Finntriathlon 5 000

Musiikkiyhdistys, avustus 15 000

Joroisten kesäteatteri 3 500

Jorojaiset 2 500

Avustukset yhteensä 26 000



- palvelut ovat riippuvaisia atk-järjestelmien toimivuudesta – viiveet käyttökatkojen aikana

- henkilöstö- ja aikaresurssin riittävyys poikkeustilanteissa

- henkilöstömuutoksessa perehdytyksen ja resurssien oikein jakamisen epäonnistuminen


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00013230 Laskentayksikkö

Toimintatuotot 269 027 275 091 267 494 -2,76

Toimintakulut -269 027 -275 091 -267 494 -2,76

Toimintakate/jäämä 0 0 0



Palkanlaskentapalvelut -118 328 118 328 0 -124 982 124 982 0 -123 164 123 164 0

Kirjanpito- ja laskentapalvelut -150 699 150 699 0 -150 109 150 109 0 -144 330 144 330 0

Yhteensä -269 027 269 027 0 0 -275 091 275 091 0 0 -267 494 267 494 0 0

Perustelut:

Laskentapäällikön työpanos jakaantuu 30 % palkanlaskentapalvelulle ja 70 % kirjanpitopalvelulle. Osa-

aikaisen eläköitymisen vuoksi 1.2.2015 alkaen henkilöresurssia vähenee palkanlaskentapalveluista 40 %.

Sisäisin järjestelyin kirjanpidon henkilöresurssista kohdistetaan 30 % palkanlaskentapalveluihin. Yksikön

kustannukset alenevat, mutta tuotantomäärän arvioidaan organisaatiomuutosten vuoksi vähenevän, joten

Tunnusluvut:

Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

Palkanmaksutapahtumat 3 540 3 287 3 296 3 216

€/palkanmaksutapahtuma 32,61 35,84 37,69 38,14

Kirjanpidon tositteet 23 463 22 610 21 300 22 100

€/tosite 6,37 6,6 6,97 6,49

Henkilöstö 5 5 5, 1.2. alk. 4,60 4,6

KESKUSHALLINTO YHTEENSÄ

Tp 2014 TA 2015

Muutos


00013200 Keskushallinto

Toimintatuotot 658 734 591 236 -3 800 623 912 5,53

Toimintakulut -2 167 400 -2 299 613 500 -2 473 208 7,55



Tilikauden tulos -1 511 613 -1 711 398 -3 300 -1 852 114 8,22


2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA

MAASEUTUHALLINTO

Palvelusuunnitelma:

Maaseututoimi on osa Rantasalmen kunnan kehittämisen toimialaa. Maaseutuhallinto on Rantasalmen maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palveluja tulosyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon

tehtävät Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa

yhteistoiminta-alueen kunnissa.

Vastuuhenkilö: maaseutupäällikkö



Maataloushallinto

järjestetään tehokkaasti Maaseutuviraston

määräysten mukaisesti.

Tehtävien eriyttämiseen

tarvittava henkilöstömäärä varmistetaan muiden

yhteistoiminta-alueiden

kanssa tehtävillä ostopalvelusopimuksilla

(Mikkeli ja Savonlinna).

Rantasalmen

yhteistoiminta-alue kuuluu Suomen

kymmenen

tehokkaimman yhteistoiminta-alueen

joukkoon, mittarina

tuenhakijat / htv.

maaseutupäällikkö


- Myös naapurialueilla on merkittävät säästövelvoitteet, joten yhteistoiminta-alueiden henkilöstö

saattaa vähetä niin paljon, että kaikkina aikoina ei ole irrottaa henkilöstöä ostopalvelusopimuksiin (esim. sairauslomien sijaisuudet)


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00019100 Maaseutuhallinto

Toimintakulut -48 293 -44 959 -47 751 6,21

Toimintakate/jäämä -48 293 -44 959 -47 751 6,21

Tunnusluvut (luvut kuvaavat koko maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta)

TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

henkilöstö, htv (sis.

myynnin Sulkavalle)

4,0 4,0 3,7 4,1 3,3 3,3

aktiivimaatiloja 716 693 826 810 780 740

käsitelty tukia milj. € 19,18 19,69 22,02 22,37 21,0 20,0

LOMATOIMI

Palvelusuunnitelma Lomatoimi perustuu v. 2007 tehtyyn toimeksiantosopimukseen rahoittaja, Melan:n kanssa. Lomituspalvelun

toiminta-alue muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savonlinnan kaupungin

länsiosasta.

Vastuuhenkilö: lomituspäällikkö




Vuosilomalomitus 26 päivää yrittäjän mukaan.

Vuosilomien käytön seuranta ja suunnittelu.

Vuosilomapäivien määrä.

lomituspäällikkö

Sijaisapupyynnöt

pystytään toteuttamaan lomitustarpeen

mukaisesti.

Varalomittajajärjestelmä

riittävä.

Toteutuneet päivät /

lomituspyynnöt.

lomituspäällikkö


- Lomitus- ja hallintohenkilöstön riittävyys.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00019200 Lomatoimi

Toimintakulut -13 468 -12 126 -12 078 -0,4

Toimintakate/jäämä -13 468 -12 126 -12 078 -0,4

Tunnusluvut:

TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Lomapäivät 19 880 18 122 17 801 16 532 16 800 16 584

Lomituspäivän kesto h 6,40 6,50 6,56 6,28 6,50 6,50

MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA YHTEENSÄ

Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos-

%

00019000 MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA

Toimintakulut -61 761 -57 085 -59 829 4,81


2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA

Perusturvan järjestämis- ja tuotantovastuu on Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksella. Joroisten

kunnan perusturvalle asettamat tavoitteet ja määrärahat vuonna 2016 kohdennetaan yhteistoiminta-alueen

perusturvan järjestämissuunnitelmaan sekä Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatio-malliin ja tilikarttaan

PSYKOSOSIAALINEN PALVELUALUE Joroisten sosiaalityön yksikkö

Palvelusuunnitelma

Palvelualueen tehtävänä on järjestää seuraavia palveluja: - sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut

- koulukuraattoritoiminta

- lastensuojelu - lasten huolto-, tapaamisoikeus-, isyys- ja elatusasiat

- sosiaalityö

- aikuisten ja nuorten päihdepalvelut - vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto

- toimeentulotuki

- kuntouttava työtoiminta

- lapsen ja hänen vanhempansa välisten tapaamisten valvonta


Palvelualue tekee tiivistä yhteistyötä ja tukee peruspalvelujen (neuvola, päivähoito, koulu) työtä.

Vastuuhenkilö: Palvelualuepäällikkö

SOSIAALITYÖ

Palvelusuunnitelma:

Vuoden 2015 aikana voimaantullut sosiaalihuoltolain muutos vahvistaa peruspalveluja ja sosiaalipalveluja

voidaan järjestää muiden palvelujen yhteydessä. Sosiaalihuoltolain mukaisilla lapsiperheiden palveluilla pyritään ennaltaehkäisemään korjaavien palveluiden tarvetta.

Lastensuojelu sisältää lastensuojelulain mukaiset toimenpiteet, kuten avohuollon tukitoimet, sijaishuollon ja

jälkihuollon. Toimeentuloturva sisältää perustoimeentulotuen, täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään aktivointisuunnitelman mukaisesti pitkään jatkuneen

työttömyyden perusteella. Päihdehuolto sisältää polikliinisen päihdehuollon, päihdehuollon laitoshuollon ja

ehkäisevän päihdehuollon.

Vammaispalvelun mukaisena palveluna ja tukitoimena järjestetään tai korvataan asunnon muutostöitä,

palveluasumista, henkilökohtaista apua, päivätoimintaa, kuljetuspalvelua sekä määrärahasidonnaisena palve-

luna ja tukitoimena kuntoutusohjausta, sopeutumisvalmennusta, korvausta päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta, ylimääräisistä vaatetus-

kustannuksista, erityisravinnosta sekä muista vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista

palveluista ja tukitoimista.

Kehitysvammaisten tarvitsemat palvelut avohuollonohjausta lukuun ottamatta hankitaan pääosin Vaalijalan

kuntayhtymältä.

Muu sosiaalityö sisältää mm. sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun, perheasiansovittelun, kasvatus- ja

perheneuvonnan, sosiaaliasiamiestoiminnan, sosiaalipäivystyksen sekä mielenterveyskuntoutujien

Päiväpirtin.

Kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja

ohjausta, joilla: edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; sekä tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja

psyykkisiä valmiuksia.




Lapsiperheissä vanhempien jaksaminen

sosiaalihuoltolain mukaiset tukitoimet

lastensuojelun asiakkaana olevien

lasten lukumäärä

uudet kodin ulkopuolelle sijoitetut

sosiaalityöntekijä

Pitkäaikaistyöttömien elämänlaadun

parantaminen

mahdollisimman moni pitkäaikaistyötön on

toiminnan piirissä

kuntouttava työtoiminnan

asiakasmäärä

laaditut

aktivointisuunnitelmat

sosiaaliohjaaja


kotiin annettavien

palveluiden edelleen

kehittäminen päihde- ja mielenterveyspalveluiden

avohoidossa

kotikäyntiasiakkaat

mielenterveystyössä ja

päihdetyössä

asiakaskontaktit palvelupäällikkö


Määrärahat ja työntekijöiden työpanos joudutaan kohdentamaan korjaavaan työhön.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00021200 Sosiaalityö

Toimintatuotot 9 218 050 209 700 -3,8

Toimintakulut -2 079 702 -2 675 002 188 700 -2 738 125 2,3

Toimintakate/jäämä -2 079 702 -2 456 952 188 700 -2 528 425 2,9

Tunnusluvut:

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle

18-vuotiaiden määrä 10 8 7 7 10 9 8

Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan:


Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto

Sosiaalityö -335 615 200 -335 415 -333 681 500 -333 181 -370 922 1 500 -369 422

Päiväpirtti -58 852 200 -58 652 -62 391 300 -62 091 -93 422 300 -93 122

Perheasiain sovittelu -2 282 -2 282 -2 283 -2 283 -2 333 -2 333

Kasvatus- ja perheneuvonta -23 000 -23 000 -15 150 -15 150 -30 178 -30 178

Sosiaaliasiamies -3 600 -3 600 -3 600 -3 600 -2 050 -2 050

Sosiaalipäivystys -12 000 -12 000 -12 000 -12 000 -12 000 -12 000

Adoptioneuvonta -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000

Sosiaalihuollollinen työtoiminta -2 400 -2 400 -4 000 -4 000 -4 000 -4 000

Perheneuvonta/ostop. 0 0 0

Avohuollon tukitoimet -77 657 -77 657 -108 333 -108 333 -211 083 100 -210 983

Lastensuojelun jälkihuolto -25 090 -25 090 -9 640 -9 640 -129 165 -129 165

Alvari perhetyö -86 129 -86 129 0 0 0

Lastensuojelun tehostettu perhetyö -83 667 250 -83 417 -109875 500 -109 375

P-Savon lastensuojelun kehitysyksikkö -12 000 -12 000 -12 000 -12 000 -12 000 -12 000

Lasten ja nuorten laitoshoito -298 658 13 600 -285 058 -322 451 8 800 -313 651 -274 133 3 000 -271 133

Lastensuojelun perhehoito -49 402 2 200 -47 202 -108 000 2 200 -105 800 -72 578 6 700 -65 878

Polikliininen päihdehuolto -37 829 -37 829 -36 200 -36 200 -36 000 -36 000

PAV-laitoshoito -30 051 -30 051 -25 051 -25 051 -20 062 -20 062

Muu päihde- ja raittiustyö -500 -500 -400 -400 -2 000 -2 000

Toimeentulotuki -482 581 265 000 -217 581 -320 000 186 000 -134 000 -310 000 160 000 -150 000

Ehkäisevä toimeentulotuki -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -8 000 -8 000

Täydentävä toimeentulotuki -40 292 -40 292 -30 293 -30 293 -26 346 1 000 -25 346

Työmarkkinatuen kuntaosuus -140 000 -140 000 -180 000 -180 000 -180 000 -180 000


Kuntouttava työtoiminta -14 019 17 000 2 981 -22 000 20 000 -2 000 -27000 26 000 -1 000

Vammaisten asumispalvelut -171 598 -171 598 -175 599 -175 599 -173 707 2 400 -171 307

Asuntojen muutostyöt -16 343 -16 343 -15 364 -15 364 -15 430 -15 430

Henkilökohtainen avustaja -150 153 -150 153 -160 153 -160 153 -160 181 -160 181

Kuljetuspalvelut -162 098 -162 098 -132 033 -132 033 -152 400 -152 400

Muut vamm.palv.lain mukaiset palvelut -5 254 -5 254 -5 255 -5 255 -5 301 -5 301

Mt-kuntoutujien asumispalvelut -455 005 20 000 -435 005 -294 758 -294 758 -295 959 8 200 -287 759

Yhteensä -2 704 408 318 200 -2 386 208 -2 486 302 218 050 -2 268 252 0 -2 738 125 209 700 -2 528 425

KEHITYSVAMMAHUOLTO

Palvelusuunnitelma: Kehitysvammahuolto sisältää ohjatun ja autetun asumisen, perhehoidon, päivä- ja työtoiminnan sekä avo-

huollon ohjauksen. Lisäksi kehitysvammahuoltoon kuuluu Vaalijalan tuottamat palvelut. Omaishoidon tuki

on lakisääteinen sosiaalipalvelu.

Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö



kehitysvammaisten

itsemääräämisoikeuden

vahvistaminen

mielipiteen

selvittäminen

henkilökohtaisella

tapaamisella

tavataan

henkilökohtaisesta kaikki

kehitysvammaiset vuoden

aikana sekä laaditaan

jokaiselle

palvelusuunnitelma

sosiaaliohjaaja

kehitysvammaisen

läheisten ohjaus ja

neuvonta

aktiivinen

yhteydenpito läheisiin

yhteydenotot sosiaaliohjaaja

vammaisten työpajan

toiminnan aloittaminen

2017

toiminnan

käynnistämisen

aloittaminen

toiminta voidaan aloittaa

1.1.2017

johtava

sosiaalityöntekijä


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00021300 Kehitysvammahuolto

Toimintatuotot 16 570 100 -99,3

Toimintakulut -1 124 225 -1 269 625 -113 006 -1 346 913 6,0



Tunnusluvut:

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

Kehitysvammaisten lukumäärä kunnassa 40 41 40 42 42 42 42

Kunnan kehitysvammaisten kokonaismäärästä

lapsia ja nuoria (alle 25 v) 39 % 37 % 37 % 30 % 32 %

33%

33 %

Päivätoimintaan osallistuvien lukumäärä 10 11 12 12 12 15 15

Omaishoidon tuen saajien lukumäärä - 9 10 13 12 12 10


Kustannuspaikka TP 2014 TA 2015 TA2016


Hoitokoti Oravanpesä -346 345 34 840 -311 505 -100 988 7 640 -93 348

Asuntola Neliapila -192 471 36 900 -155 571 -48 134 7 160 -40 974

Omaishoidontuki/keh.vammahuolto -103 812 380 -103 432 -100 484 -100 484 -94 842 -94 842

Muu ohjattu ja autettu asuminen/ostopalv -143 131 -143 131 -99 895 -99 895 -161 000 -161 000

Muurikosken ohjattu ja autettu asuminen 0 -415 820 -415 820 -540 000 -540 000

Kehitysvamm. laitoshuolto/ostopalvelu -199 114 -199 114 -424 725 -424 725 -319 000 -319 000

Kehitysvammaisten perhehoito/ostopalv. -22 502 -22 502 -21 804 -21 804 -17 200 -17 200

Kehitysvamm. pkl-käynnit/ostopalvelu -30 140 -30 140 -15 000 -15 000 -25 000 -25 000

Päivätoimintakeskus -72 914 7 900 -65 014 -18 451 1 570 -16 881 0 0

Muu päivä- ja työtoiminta/ostopalvelut -33 202 -33 202 -104 901 -104 901 -161 000 -161 000

Muurikosken päivätoiminta 0 0 0 0 0

Avohuollon ohjaus -36 640 160 -36 480 -32 429 200 -32 229 -28 871 100 -28 771

Yhteensä -1 180 271 80 180 -1 100 091 -1 382 631 16 570 -1 366 061 0 -1 346 913 100 -1 346 813

PSYKOSOSIAALISEN PALVELUALUEEN HANKKEET

Vuonna 2016 ei arvioida toteutettavan hankkeita.

KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT JA SAIRAALAHOITO

Palvelualueen tehtävänä on tarjota alueen väestölle palveluohjausta ja neuvontaa, kotihoidon-, palvelu-

asumisen sekä sairaalahoidon palveluja. Vastuuhenkilö: palvelualuepäällikkö

VUODEOSASTOHOITO

Palvelusuunnitelma:

Joroislaisten perusterveydenhuoltotasoinen vuodeosastohoito järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna Joroisten terveysaseman 40 -paikkaisella vuodeosastolla. Paikoista on käytössä 36 potilaspaikkaa. Osastolla

annetaan kuntouttavaa lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa, saattohoitoa sekä omaishoitajien vapaapäivien aikaista

ympärivuorokautista hoitoa. Tarvittavat vuodeosastohoidon lisähoitopäivät ostetaan Varkaudesta tai muista

terveyskeskuksista erillismäärärahalla. Tilanteen mukaan osastolla voidaan hoitaa myös varkautelaisia.

Vastuuhenkilö: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö



Tavoite Keinot Mittarit Vastaava viranhaltija

Vuodeosastolle pääsy ja kotiutus tapahtuvat

viiveettä

SAS -työskentelyllä ja palveluohjauksella

varmistetaan oikea

hoitopaikka ja palvelut.

Hoidon sisältö on kuntouttavaa ja terveyttä

edistävää. Osasto toimii

saattohoidon tukiosastona.

Hoitoviivemaksut

(hoitoviivemaksuja ei

muodostu)

Lisähoitopäivien ostoon varattu määräraha

riittää.

Lyhytaikaishoidon hoitojakson pituus on

alle 10 vrk

Toimintayksikön esimies (vuodeosasto)

Ylilääkäri

Toimintayksikön

esimies (kotihoito)

Palvelualuepäällikkö

Vanhusväestö selviytyy kotona

Vähennetään pitkäaikaishoidon määrä

18 potilaspaikkaan

(ennen 20)

Lisätään

lyhytaikaishoidon määrä

18 potilaspaikkaan

(ennen 16)

Yli 75 -vuotiaista on pitkäaikaisessa

laitoshoidossa alle 3 %.

Toimintayksikön esimies (vuodeosasto)

Ylilääkäri

Toimintayksikön

esimies (kotihoito)


Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstöä käytetään

joustavasti osastolla ja

palvelualueella.

Kuormitusta

vähennetään

pitkäaikaishoidossa

olevien määrää vähentämällä 20=>18.

Henkilöstömitoitus (0,6)

Asiakastyytyväisyys

(4-5)

Sairauspoissaolot keskimäärin < 17

kalenteripv/henkilö

Toimintayksikön

esimies (vuodeosasto)

Toimintayksikön esimies (kotihoito)


Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - mikäli pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien määrä nousee äkillisesti, joudutaan pitkäaikaispaikkojen

määrää ja henkilöstöä lisäämään.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00025050 Vuodeosastotoiminta

Toimintatuotot 30 430 706 480 919 11,6

Toimintakulut -1 790 564 -2 319 388 -20 000 -2 359 532 1,7

Toimintakate/jäämä -1 790 534 -1 888 682 -20 000 -1 878 613 -0,5

Tilikauden tulos -1 790 534 -1 888 682 -20 000 -1 878 613 -0,5


Tunnusluvut:

Vuodeosaston hoitopäivä,

pitkäaikaishoito TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Hoitopäivät 9508 9 160 9732 8 760 7 300 6570

Käyttöaste % 105 104,6 111,3 100 100 100

Keskimääräinen hoitoaika 46 204 141 180 292 235

Hoitojaksot kpl 207 45 69 68 25 30

Vuodeosaston hoitopäivä,

lyhytaikaishoito TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Hoitopäivät 4688 4561 4968 5 840 5840 6570

Käyttöaste % 85,6 78,1 85 99 99 99

Keskimääräinen hoitoaika 12 12 14 11 10 10

Hoitojaksot kpl 380 373 365 530 600 700




Vuodeosastohoito/lyhytaikainen -997 983 258 466 -739 517 -1 091 450 217 716 -873 734 -1 182 830 316 300 -866 530

Vuodeosastohoito/pitkäaikainen -1 279 919 234 142 -1 045 777 -1 237 938 212 990 -1 024 948 -1 161 702 164 619 -997 083

Ostopalvelut/vuodeosastohoito -3 752 368 -3 384 -10 000 -10 000 -15 000 -15 000

Yhteensä -2 281 654 492 976 -1 788 678 -2 339 388 430 706 -1 908 682 0 -2 359 532 480 919 -1 878 613

VANHUSTEN ASUMISPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Asumispalvelut sisältävät ostetut asumispalvelut yhdistykseltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi

asumispalveluihin sisältyvät ryhmäkotimuotoiset asumisyksiköt, joita on 4.

Asumispalveluja järjestetään ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy kotona itsenäisesti tai tukipalvelujen

turvin, mutta eivät tarvitse laitoshoitoa.

Vastuuhenkilö: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö



Tarjota ikääntyville

kuntalaisille erityylisiä

kotona asumisen vaihtoehtoja.

Selvitetään

mahdollisuutta

perhehoitoon Joroisten kunnan alueella

Selvitetään palvelusetelin

käyttö mahdollisuutta tehostetun palvelu-

asumisen tuottamiseen.

Kotona asuvien yli 75

vuotiaiden määrä on 92

% vastaavasta väestöstä

Tehostetussa

palveluasumisessa asuvien asiakkaiden

keskimääräinen

hoitoisuusindeksi Rava on yli 3,0


Kotihoidon esimies

SAS-ryhmän jäsenet



Kuntalaisten ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen

Sairastavuuden lisääntyminen

Dementoivien sairauksien lisääntyminen ja vaikutus toimintakykyyn

- Resurssien riittävyys


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00025100 Vanhusten

asumispalvelut

Toimintatuotot 150 572 373 931 148,3

Toimintakulut -994 132 -1 237 139 18 000 -1 586 812 28,3

Toimintakate/jäämä -994 132 -1 086 567 18 000 -1 212 881 11,6

Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan



Kirkkomäen ryhmäkoti 0 0 -20 068 20 068 0 -49 601 49 601 0

Bertta ryhmäkoti -29 865 27 535 -2 330 -34 362 34 362 0 -37 814 37 814 0

Celma ryhmäkoti -29 960 28 031 -1 929 -34 362 34 362 0 -38 463 38 463 0

Onnentupa ryhmäkoti -35 555 45 183 9 628 -43 839 43 839 0 -53 841 53 841 0

Sanelma ryhmäkoti -30 700 31 090 390 -38 009 38 009 0 -40 502 40 502 0

Vanhusten asumispalv./ostopalvelut -7 770 -7 770 -8 300 -8 300 -1 586 812 373 931 -1 212 881

Palvelutalo -991 868 -991 868 -1 060 267 -1 060 267 0 0 0

Yhteensä -1 125 718 131 839 -993 879 -1 239 207 170 640 -1 068 567 0 -1 807 033 594 152 -1 212 881

KOTIHOITOPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Kotihoitopalveluihin sisältyvät kotihoidon, päivätoiminnan ja palveluohjauksen lisäksi kotihoitoa tukevat

tukipalvelut, omaishoito ja sotainvalidien ja -veteraanien palvelut. Tukipalvelut sisältävät ateria-, pyykki-, kauppa-asiointi-, turvapuhelin- ja sekä sotainvalidien siivouspalveluja. Kotihoitopalvelut tukevat ikäihmisen

kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kotihoidon avulla järjestetään kotiin hoiva- ja hoitopalveluja.

Omaishoidolla tuetaan sellaisten henkilöiden kotihoitoa, jotka ilman ympärivuorokautista hoivaa olisivat

ympärivuorokautisen hoidon piirissä.

Vastuuhenkilöt: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö



Kuntalaisten kotona

asumisen mahdollistaminen

Kotihoito- ja

kotisairaalapalveluja tarjotaan koko kunnan

alueella. Palvelut

tuotetaan pääsääntöisesti omana toimintana sekä

tarvittaessa yhteistyössä

yhteistoiminta-alueen

sisällä tai palvelusetelillä.

Kotihoidon asiakkaiden

keskimääräinen hoitoisuusindeksi Rava

on yli 1,8

Joroisissa säännöllistä

kotihoitoa saa vähintään

14 % yli 75-vuotiaista henkilöistä.

Palvelualuepäällikkö,

Toimintayksikön esimies


Vanhuspalvelulain

mukaisen

moniammatillisen

vanhustenhuollon takaaminen

Teknologian

hyödyntäminen

kotihoitotyössä

Kotihoitotyön uusien

palvelumuotojen

kehittäminen

Omaishoitajien

jaksamisen tukeminen

Kotikuntoutuksen

lisääminen

Geriatrian lääkärin

palvelut Joroisissa

1/pvä/kk

Kotihoidon mobiilihoiva

projektin jatkaminen

avaamalla uusia rajapintoja

potilastietojärjestelmään

sekä kehittämällä

sähköisen ovenavauksen palvelua

Saattaja-apu palvelun

käynnistäminen

kotihoidon asiakkaille, heidän asioidessaan

terveydenhuollon

vastaanottotoiminnoissa

ajanvarauksen perusteella, mikäli heillä ei ole

omaisia.

Kehitetään omaishoitajien

jaksamista tarjoamalla

lyhythoitoon palveluseteliä yhdeksi

vaihtoehdoksi

lakisääteisten vapaiden toteuttamiseen

Jatketaan vuonna 2015 aloitettuja omaishoitajille

suunnattuja

terveystarkastuksia.

Kotikuntoutusasiakkaiden

määrä

Toteutuneet geriatrin

läsnäolopäivät.

Kotihoidon lähihoitajien

työajasta vähintään 60 %

on välitöntä asiakastyötä ja sairaanhoitajien 40 %.

Toteutuneet

saattajapalvelu tehtävät

Terveystarkastukseen

kutsuttujen määrä

Toimintayksikön esimies

Palveluohjaaja,

Avohoidon sairaanhoitaja


- Resurssien riittävyys kotona asuvien ikääntyneiden palvelutarpeeseen vastaamiseen

- Asiakkaiden kotien fyysisen ympäristön turvallisuus, varustelutaso (suihkutilat, wc tilat)



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00025300 Kotihoitopalvelut

Toimintatuotot 196 471 552 521 730 10,6

Toimintakulut -1 413 731 -2 089 629 106 000 -2 222 266 6,5


Tunnusluvut:

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

kotihoitotunnit 20 277 22457 23 286 24 523 23 500 25 800 26 600

kotihoitokäynnit 78 722 84788 98 213 105 894 92 000 120 000 120 000

kotihoidon asiakasmäärä 280 305 285 261 285 300 300

päivätoimintapäivät kpl/v 1 122 1092 1 362 1 362 1 280 1280 1 280

päivätoiminnan asiakkaiden määrä 79 51 48 47 50 50 50




Vanhusten päivätoiminta -110 283 27 331 -82 952 -128 315 32 000 -96 315 -126 062 32 000 -94 062

Kotihoito -1 430 118 197 311 -1 232 807 -1 508 069 226 000 -1 282 069 -15 000 -1 699 931 231 000 -1 468 931

Tukipalvelut -213 238 229 189 15 951 -213 552 213 552 0 -258 730 258 730 0

Omaishoidontuki -101 508 0 -101 508 -133 693 -133 693 -137 543 -137 543

Yhteensä -1 855 147 453 831 -1 401 316 -1 983 629 471 552 -1 512 077 -15 000 -2 222 266 521 730 -1 700 536

TERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTOPALVELUT

Vastaanottopalvelut tuottavat terveydenhuoltolakiin perustuvia sairaanhoitoa ja terveyttä edistäviä palveluja

sekä ympärivuorokautista päivystystä yhteistoiminta-alueella ja ympäristökuntien väestölle.


PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITO

Palvelusuunnitelma: Perusterveydenhuollon avohoito sisältää joroislaisille tuotettavat vastaanotto-, hammashoito-, neuvola-,

mielenterveys-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut sekä näihin sisältyvät röntgen, laboratorio ja

kuntoutuspalvelut.

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan päivystyspalvelut tuotetaan arkisin 8-15 terveysasemalla. Iltaisin,

viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystyspotilaat ohjataan Varkauden päivystykseen. Matkailun, tilapäisen

oleskelun tai sijoittamisen johdosta tarvittava kiireellinen ja kiireetön avosairaanhoito, terveydenhoito ja hammashoito ostetaan muilta terveyskeskuksilta.

Kiireellinen ja kiireetön hammashoito virka-aikana tuotetaan Joroisten terveysasemalla. Suukirurgiset toimenpiteet ja oikomishoito ostetaan Varkauden hammashoitolasta. Ilta- ja viikonloppupäivystys ostetaan

Kuopiosta.


Välinehuollon palvelut tuotetaan Joroisten terveysaseman vastaanoton toimipisteen yhteydessä. Palvelun

toimivuudesta vastaa Varkauden sisätautikirurginen osasto.

Vastuuhenkilöt: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö



Vastaanottopalveluja

on saatavilla nopeasti hoitotakuun puitteissa

ja palvelut kohdentuvat

oikein.

Vastaanottoaikoja(kiireetön

ja akuutti on saatavilla virka-aikana riittävästi.

Lääkäri ja hoitajaresurssia

on tasaisesti vuoden aikana.

Jonotusaika 1-2 vk

lääkärille ja hoitajalle.

Jonotusaika 1-2 vk

sektoritöiden vastaanotoille.


ylilääkäri, toimintayksikön

esimies

Suun terveydenhuollon

palveluja on saatavilla hoitotakuun rajoissa

Pyritään rekrytoimaan

omaa henkilökuntaa eläköityvien tilalle ja

jatkamaan aloitettua

työnjakomallia tiimeissä

Vakituinen henkilöstö-

tavoite:2 hml, 1 shg, 3 hh sekä

hammashoitajakäyntien

määrä

Johtava hammaslääkäri

Potilasvastaanottojen lääketieteellisen ja

hoitotyön sisällön

kehittäminen

Yhteiset toimintamallit hoitosuunnitelmien ja

monisairaiden hoidon

tehostamiseksi.

Ryhmätoiminta ja

ennakoiva työote.


Kliiniset mittarit

Palvelualuepäällikkö, ylilääkäri,

toimintayksikön

esimies

Keskeisimmät riskit toteutumiselle

Vastaanottopalvelujen saatavuus heikkenee lääkäreiden rekrytointivaikeuksien vuoksi.

Suun th:n palvelujen saatavuus heikkenee hammaslääkäreiden rekrytointiongelmien vuoksi

Monisairaiden hoito viivästyy ja sairauksien ennaltaehkäisevä hoito vähenee.

Lakisääteinen neuvola-, koulu sekä opiskeluterveydenhuollon palvelutaso heikkenee.

Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö lisääntyy joillakin erikoisaloilla ja menot lähtevät kasvuun.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


0026200 Perusterveydenhuollon

avohoito

Toimintatuotot 366 325 330 279 150 -14,1

Toimintakulut -2 696 803 -2 860 341 -99 020 -3 041 614 6,3


Tunnusluvut:

Tuote TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Hammaslääkärin

vastaanottokäynti

4 090 4 235 4 100 4150 4200

Suuhygienistin vastaanottokäynti 967 982 1 100 1100 1100

Lääkärin vastaanotto- ja

päivystyskäynti

8 028 7 096 8 500 8500 8700


Hoitajan vastaanottokäynti 9 540 8 186 9 500 9500 9000

Kouluterveydenhoitajan

vastaanottokäynti

1 584 1 726 1 500 1500 1800

Mielenterveystyön

vastaanottokäynti

1 595 1 077 1 600 1600 1600

Neuvolavastaanottokäynti 3475 2 915 2 800 2800 3500

Päivystyskäynnit Varkaus pth 1200 1100 1100 1100




Hammashuolto -557 773 136 006 -421 767 -557 062 156 530 -400 532 -8 800 -543 764 115 480 -428 284

Ostopalvelut/hammashuolto -56 381 -56 381 -63 000 0 -63 000 -50 553 -50 553

Suuhygienistin vastaanotto -69 574 20 103 -49 471 -68 139 16 310 -51 829 -320 -72 994 20 280 -52 714

Vastaanotto/lääkäri -1 022 844 123 228 -899 616 -1 035 320 135 670 -899 650 -23 000 -1 082 276 128 000 -954 276

Vastaanotto/hoitaja -463 363 12 739 -450 624 -471 360 11 320 -460 040 -3 100 -490 904 10 600 -480 304

Kouluterveydenhoitajan vastaanotto -108 349 2 549 -105 800 -83 547 2 000 -81 547 -620 -113 389 3 180 -110 209

Mtt-vastaanotto -161 394 745 -160 649 -198 715 500 -198 215 -500 -206 629 700 -205 929

Neuvolan vastaanotto -189 938 2 357 -187 581 -189 117 3 000 -186 117 -750 -221 049 850 -220 199

Ostopalvelut/vastaanottotoiminta -323 278 -323 278 -320 101 0 -320 101 -260 056 60 -259 996

Yhteensä -2 952 894 297 727 -2 655 167 -2 986 361 325 330 -2 661 031 -37 090 -3 041 614 279 150 -2 762 464

AVOHOIDON ERILLISMÄÄRÄRAHAT

Palvelusuunnitelma:

Erillismäärärahoin järjestetyt palvelut ovat lakisääteisiä tai muutoin välttämättömiä palveluita kuntalaisille.

Palvelut täydentävät omaa tuotantoa. Näitä palveluja ovat maksuton hoitotarvikejakelu, valtakunnallisen ohjelman mukaiset seulonta-tutkimukset, kuntouttavat palvelut mm. puheterapiapalvelut, psykologipalvelut

ja erityisryhmien terveystarkastukset.

Vastuuhenkilö: Palvelualuepäälliköt ja toimintayksikön esimies



Kuntouttavien

palvelujen saatavuus on

ennakoivaa (preventiivistä)

Oikea-aikainen

kotikuntoutus

Puheterapia-arviot

Kuntoutussuunnitelmat

Kotikäynnit/kk/vuosi

Jonotusaika puheterapiaan lyhenee

< 5 kk

palvelualuepäällikkö,

toimintayksikön

esimies.


Syrjäytymisen

ehkäisemiseen

panostaminen

Aktivointisuunnitelmat,

terveystarkastukset ja

työkokeilut.

Kunnan maksuosuuden

kasvun hillitseminen


toimintayksikön esimies

Omahoidon

tehostaminen

Neuvonta ja ohjaus.

Ilmaisjakelu ja seulonnat.

Seulontojen tulokset ja

kattavuus

Käynnit/vuosi


toimintayksikön esimies


erityistyöntekijöiden saatavuus vaikeutuu, hoitojonot kasvavat

työttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä kasvaa, terveyspalvelut eivät tavoita palveluillaan

ko. henkilöitä.

Terveyspalvelujen käyttö kasvaa eri toimipisteissä, tulokset kuntalaisten oman terveyden ja

hyvinvoinnin edistämisestä jäävät vähäiseksi.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


0026300 Terveyspalvelujen

erillismäärärahat

Toimintatuotot -253 735 1 310 40 840 3017,5

Toimintakulut -253 735 -226 967 10 000 -269 626 1,8


Tunnusluvut:

TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Psykologin vastaanottokäynnit ja asiakkaat 409/68 531/60 530/56 600/70 600/70

Puheterapian vastaanottokäynnit 303 350 300 300

Terveystarkastukset/työttömät 28 48 30 35 45

Seulonnat (PAPA, suolisto-, ja

mammografiat) 692 650 640 630




Ilmaisjakelut -100 000 -107 302 -111 887 -111 887 -100 075 -100 075

Seulontatutkimukset -18 284 -14 455 -14 455 -15 911 -15 911

Puheterapia ostopalvelut -30 907 -19 765 -19 765 -31 189 -31 189

Psykologin ostopalvelut -93 687 -70 860 1 310 -69 550 -66 354 90 -66 264

Fysioterapia -56 097 40 750 -15 347

Työttömien terveystark. -2 994 0

Yhteensä -100 000 0 -253 174 -216 967 1 310 -215 657 0 -269 626 40 840 -228 786

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO

Palvelusuunnitelma Seudullinen ympäristöyksikkö (Leppävirran ympäristötoimi) vastaa Joroisten kunnan terveysvalvonnan ja

eläinlääkintähuollon viranomais- ja muiden tehtävien järjestämisestä. Eläinlääkintähuolto tuottaa perus-

eläinlääkinnän palvelut niin, että hyötyeläinten sairaanhoito toteutuu ympärivuorokautisesti. Pieneläinten ja harrastuseläinten osalta tuotetaan päivystysaikainen peruseläinlääkintään kuuluva palvelu.


Terveysvalvonta vastaa joroislaisten elinympäristöön kohdistuvasta terveysvalvonnasta voimassa olevan

lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi; terveyssuojelu, elintarvike-, tupakka- ja tuoteturvallisuusvalvonta).

Vastuuhenkilö: Ympäristöterveydenhuollon päällikkö ja terveystarkastajat



Kuntalaisen

elinympäristö on turvallinen-

terveysvalvonta

toteutuu

Omavalvontasuunnitelmat

ja pistokokeet

Valvontatoimenpiteet ja

määrät/vuosi

terveysvalvonnan

johtaja, ympäristöpäällikkö

Eläinlääkäripalveluja on

saatavilla oikea-

aikaisesti kunnan alueella

Nopea yhteydensaanti,

vastaanotto ja tilakäynnit.

Eläinlääkinnän

käynnit/vuosi.

Valvontaeläinlääkärin

käynnit/vuosi

Terveysvalvonnan

johtaja,

valvontaeläinlääkäri

Säännölliset

yhteistyöpalaverit

kunnan kanssa

Vuosittaiset tapaamiset

väh. x2/vuosi

Seurantaraportit ja

toteumat

terveysvalvonnan

johtaja ja

ympäristöpäällikkö


Omavalvonta korvaa terveystarkastajan käyntejä yhä enemmän, epidemioiden riski kasvaa

Eläinlääkäripalvelujen saatavuuden viiveet, hyötyeläinten hoito kärsii – taloudelliset menetykset

tuotantotiloille. Valvontaeläinlääkärin työn painopiste on raskaissa toimenpisteissä, ei ole ohjaavaa,

eikä ennakoivaa


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00026500

Ympäristöterveydenhuolto

Toimintakulut -154 748 -166 442 -19 800 -192 937 15,9





Terveysvalvonta -36 872 -36 872 -49 962 -49 962 -45 422 -45 422

Eläinlääkintä -119 316 -119 316 -136 280 -136 280 -147 515 -147 515

Yhteensä -156 188 0 -156 188 -186 242 0 -186 242 0 -192 937 0 -192 937

ERIKOISSAIRAANHOITO

Palvelusuunnitelma:

Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä, Varkauden kaupungilta ja tarvit-

taessa ostopalveluna muilta tuottajilta. Erikoissairaanhoidon päivystys ostetaan Mikkelin keskussairaalalta.

Vastuuhenkilö: Palvelualuepäällikkö ja toimintayksikön esimies

Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016:



Alueellisten hoitomallien jalkautuminen

terveysasemalle

Esh perusterveydenhuollon

yksikön ja pth:n

yhteistyö hoitomallien

jalkauttamiseksi

Hoitomallien pilotointi ja kyselyt

yhteistyökumppaneille


toimintayksikön

esimies.

Erikoissairaanhoidon

päivystykseen ohjautuu vain sitä tarvitsevat

potilaat.

Päiväaikainen päivystys

toimii lähipalveluna

Päivystyskäynnit

/vrk/v.


ylilääkäri, toimintayksikön

esimies.

Päällekkäiset pth:ssa ja esh potilaalle tehtävät

tutkimukset vähenevät

Sovitut lähetekäytännöt ja siihen liittyvät

tutkimukset pth ja esh

välillä.

lähetevirtojen seuranta ja kuntakortit


toimintayksikön

esimies.


Terveydenhuoltolain mukaisen potilaan valinnanvapauden lisääntyessä erikoisairaanhoidon

kustannuksia tulee monesta sairaanhoitopiiristä tai sote-alueelta.

Erikoissairaanhoidossa hoidetaan potilaita, joiden jatkohoito voitaisiin siirtää nopeammin

perusterveydenhuoltoon tai hoito voitaisiin toteuttaa vuodeosaston akuuttihoidossa tai kotisairaalan toimesta.

Ensihoidon kustannukset kasvat yleistä kustannuskehitystä nopeammin.


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00026600 Erikoissairaanhoito


Toimintakulut -6 312 905 -5 965 361 -693 000 -6 342 647 6,3





Erikoissairaanhoito -6 060 287 -6 060 287 -6 315 766 0 -6 315 766 -6 062 568 -6 062 568

Ensihoito ja sairaankuljetus -252 256 -252 256 -330 250 0 -330 250 -260 000 -260 000

Kotisairaalatoiminta 0 -12 345 3 010 -9 335 -20 079 3 010 -17 069

Yhteensä -6 312 543 0 -6 312 543 -6 658 361 3 010 -6 655 351 0 -6 342 647 3 010 -6 339 637

PERUSTURVAN TOIMIALA YHTEENSÄ

Tp 2014 TA 2015

Muutos


00020000 PERUSTURVAN

TOIMIALA

Toimintatuotot 600 1 617 100 2 129 601 31,7

Toimintakulut -16 820 554 -18 809 894 -622 126 -20 320 693 8,03



2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA

Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatusta ja perusopetusta (sisältäen esiopetuksen) järjestetään ja kehitetään oppimisen, kasvamisen

ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

SIVISTYSTOIMI

HALLINTO

Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja

edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta.

Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta.

Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan

pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on 5409 euroa (edellisvuosien toimialan yleiskulut).

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja



Tavoitteena on, että uusi

opetussuunnitelma on käytössä 2016

Opetushallituksen

aikataulun mukaisesti.

Perusopetus järjestetään

laadukkaasti ja

kustannustehokkaasti.

TVA-järjestelmän

edelleen kehittämäinen

Joroisten oman osuuden

työstäminen tapahtuu kevään 2016 aikana.

Kaksisarjainen

yhtenäiskoulun 1.-6.-

luokat opetetaan kaskisarjaisesti, mutta

kuitenkin niin, ettei

oppilaskohtainen hinta

nouse.

Neuvottelut yhteistyössä

asianosaisten kanssa

Opetussuunnitelma

valmis 2016 syksyllä ja käytössä lukuvuonna

2016-2017.

Oppilaskohtainen hinta

ja koulujen työjärjestykset 2016-

2017

Tva-kriteerit ja tehtävänkuvaukset

päivitetty kevään 2016

aikana.

sivistysjohtaja


Erityisen tuen tarpeen merkittävä lisääntyminen, työjärjestyksen laatiminen niin, että kaksisarjainen opetus

luokilla 1-6 pystytään järjestämään entistä pienemmällä tuntikehyksellä ilman valtion hankerahaa.


00030100 Sivistystoimen

hallinto Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 125 638

Toimintakulut -130 309 -7 759 -8 688 11,97



Vuoden 2016 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon toimistohenkilöstön

ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille.

Joroisissa aloitettiin vuonna 2014 paikallisen opetussuunnitelman laatiminen yhdessä muiden Keski-Savon

kuntien kanssa. Silloin kulut sisältyivät hallinnon kuluihin. Opetussuunnitelma prosessista syntyy vuosittain

kustannuksia vuoteen ensi vuoteen saakka. Vuoden 2016 alussa kulut siirtyvät perusopetuksen kuluihin, arvioitu kustannus 4 000 €.

VARHAISKASVATUS

Palvelusuunnitelma:

Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen

varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehityk-

selle suotuisan kasvuympäristön.

Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhais-

kasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on 96.

Esiopetus kirkonkylällä järjestetään päiväkoti Pyrrin toimintana Pikkukoululla. Kevätlukukaudella esioppilaita on 35 ja syyslukukaudella 37. Kuvansin esiopetus on siirtynyt koulun tiloihin elokuussa 2015. Esioppilaita

Kuvansissa kevätlukukaudella 13 ja syyslukukaudella 15. Perhepäivähoitopaikkoja (ml. ryhmäperhepäivä-

kodit) on 60. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Tarvittaessa yöhoito ostetaan Varkaudesta.

Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies


Tavoite Keinot,

toimenpiteet

Mittarit Vastaava

viranhaltija

1. Lasten osallisuuden

lisääminen

2. Henkilökunnan näkökulman

huomioiminen työkyvyn

ylläpitämisessä sekä

työtyytyväisyyden

kyselytulos vähintään 3,5

(asteikolla 1-5)

3. Kunnan

varhaiskasvatussuunnitelman

päivitystyön käynnistyminen

(Uudet valtakunnalliset

perusteet 2016)

Lapsen vasuun lisätään lapsen

sivu, haastattelut,

videointi, piirtäminen,

(hymiöt)

Kysely, kehityskeskustelut

ja suullinen

palaute

Henkilöstön

koulutus syksy

2016, Vasu-työryhmän

perustaminen

Asiakastyytyväisyyskysely, vasu keskustelun suullinen

palaute

- Työtyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 (TAK)

vuosittain lokakuussa.

Koko henkilöstölle 1 pv:n

koulutus järjestetty.

Vasu-työryhmä perustettu.

Varhaiskasvatuksen esimies ja

päiväkodin johtajat

Varhaiskasvatuksen esimies

Varhaiskasvatuksen

esimies

4. Pääsääntöisesti esiopetuksen tiedottamisessa ja

yhteydenpidossa vanhempiin

Esiopettajille järjestetään

koulutusta

90% vanhemmista on Wilman kautta

käytettävissä.

Varhaiskasvatuksen esimies ja

päiväkodin johtajat


käytetään Wilmaa.

Oppimissuunnitelmat

tehdään Wilmaan.

ohjelman

käyttöön.

Esioppilaiden

oppimissuunnitelmat ovat Wilmassa.


Henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot.

Laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatus-

suunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä.


00030500 Varhaiskasvatus Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016 Muutos %

Toimintatuotot 307 296 279 540 307 700 10,07

Toimintakulut -2 416 236 -2 470 104 -2 507 639 1,52

Toimintakate/jäämä -2 108 940 -2 190 564 -2 199 939 0,43

Vuosikate -2 108 940 -2 190 564 -2 199 939 0,43

Poistot ja arvonalentumiset -14 515 -1 641 -1 641

Tilikauden tulos -2 123 455 -2 192 205 -2 201 580 0,43

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus TP 2014 TA 2015 TA 2016


Kirkonkylän päiväkoti -546 227 82 840 -463 387 -12 873 -624 805 86 800 -538 005 -731 873 83 900 -647 973

Kuvansin päiväkoti -507 708 72 473 -435 235 -648 988 79 500 -569 488 -738 802 96 700 -642 102

Perhepäivähoito -414 321 65 241 -349 080 -1 641 -413 184 62 000 -351 184 -1 641 -369 578 70 500 -299 078 -1 641

Ryhmis Kaitainen -112 352 12 922 -99 429 -132 796 14 400 -118 396 -109 136 14 450 -94 686

Ryhmis Kerisalo -53 231 10 381 -42 850 0

Ryhmis Kolma -131 788 18 155 -113 633 -141 315 15 740 -125 575 -117 625 18 700 -98 925

Ryhmis Sinikukka -121 797 20 034 -101 763 0

Ryhmis Opintie -154 102 21 367 -132 734 -144 393 17 800 -126 593 -146 030 21 100 -124 930

Avoin

varhaiskasvatustoiminta -71 832 834 -70 997 -82 565 2 300 -80 265 -62 206 650 -61 556

Lapsiperheiden kotipalvelu -216

Lasten kotihoidontuki -261 491 0 -261 491 -255 223 -255 223 -195 136 0 -195 136

Muu lastenpäivähoito -41 172 3 048 -38 123 -26 835 1 000 -25 835 -37 253 1 700 -35 553

Yhteensä -2 416 236 307 296 -2 108 724 -14 515 -2 470 104 279 540 -2 190 564 -1 641 -2 507 639 307 700 -2 199 939 -1 641

Tunnusluvut:

Tunnusluvut: TP

2011

TP

2012

TP

2012

TP

2014

TA

2015

TA

2016

Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä 95 96 98 126 98 + eo 42 96+ eo 50

Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä 109 100 100 77 60 60

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä

päiväkodeissa / % 13/13,7%

13 /13,5%

13/ 13,3%

15

/11,9 % 12/12,3% 15/10,27%

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten

lukumäärä perhepäivähoidossa /% 2 /1,89% 3

/3,3% 4 /4% 5/6,4

% 4/6,7% 4/6,7%

Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen

piirissä

74 80 90 190

100 110

Lasten kotihoidontuen saajien määrä 69 65 65 48 54 45

Kunnassa olevat 0-6 v. lapset 357 365 335 328 323 315


PERUSOPETUS

Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen

yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin. Perusopetuksen tavoitteena on, että jokainen nuori jatkaa

opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon.

Perusopetus huomioi oppilaiden tarpeet yksilöinä.

ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS

Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kunta-

yhtymiltä ja valtiolta.

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit



Erityisopetus järjestetään omassa

kunnassa aina kun se on

tarkoituksenmukaista.

Erityisopetuksen kustannukset eivät

nouse.

Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt ja pienet

ryhmäkoot.

Erityisopetuksen kustannukset kestävät

ennallaan vaikka

kysyntä lisääntyy.

sivistysjohtaja


Kysyntä, tarjonta, osaaminen ja edellytykset eivät kohtaa.


00031110 Joroisten erityisopetus Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintakulut -78 628 -106 964 -83 399 -22,03



Erityisopetus Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto

Ostettu erityisopetus -30 651 -30 651 -40 559 -40 559 -36 484 -36 484

Joroisten erityisopetus -47 976 -47 976 -66 405 -66 405 -46 915 -46 915

Yhteensä -78 628 0 -78 628 -106 964 0 -106 964 -83 399 0 -83 399

YLEISOPETUS

Palvelusuunnitelma:

Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelma 2013-18).

Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi.

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta.




Opetussuunnitelman laatiminen ja

jalkauttaminen

Opetussuunnitelmatyötä jatketaan omassa

kunnassa kun yhteinen

osuus on saatu

valmiiksi. OPS 2016 jalkautuu käytäntöön

syksyn 2016 aikana.

Työ etenee Opetushallituksen

asettaman

tavoiteaikataulun

mukaisesti

sivistysjohtaja

Yhteisöllisen

oppilashuoltotoiminnan

toteuttaminen kaikissa

yksiköissä

Säännölliset

yhteisöllisen

oppilashuollon palaverit

Yksikkökohtainen

oppilashuoltosuunnitelma

sivistysjohtaja,

rehtorit/apulaisjohtajat

Prokoulun kehittäminen

ja näkyminen arjessa

Säännönmukainen

eteneminen prokouluohjelmassa

Prokoulun toteutumisen

arviointi

sivistysjohtaja, rehtorit

/apulaisjohtajat


Lukuvuoden aikana on paljon erilaisia uusia velvoitteita sekä yhtenäiskoulun uudistumiseen liittyviä

haasteita. Opettajien työajan riittävyys on selkeä riski.


00031310 Yleisopetus Joroinen Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 207 601 182 554 120 165 -34,18

Toimintakulut -4 371 470 -4 396 261 57 153 -4 344 817 -1,17


Vuosikate -4 163 869 -4 213 707 57 153 -4 224 652 0,26

Poistot ja arvonalentumiset -8 -6 -5 -16,67

Tilikauden tulos -4 163 877 -4 213 713 57 153 -4 224 657 0,26


Yleisopetus Joroinen TP 2014 TA 2015 TA 2016


Yleisopetuksen

kotikuntakorvaus -138 269 165 948 27 679 -110 080 159 454 49 374 -164 531 94 640 -69 891

Kaitaisten koulu -269 425 885 -268 540 -276 029 450 -275 579 -277 761 450 -277 311

Kuvansin koulu -870 460 4 337 -866 123 -856 657 1 650 -855 007 -869 685 3 500 -866 185

Joroisten yhtenäiskoulu

1-9 lk -2 728 369 10 250 -2 718 119 -6 -3 023 155 6 575 -3 016 580 -5

Perusopetuksen

erityiskustannukset -4 685 0 -4 685

LSL:n

sijoitett.ioo.perusopetus -1 563 17 382 15 818 -5 000 10 000 5 000 -5 000 15 000 10 000

Kolman koulu -377 235 1 243 -375 992 -362 973 750 -362 223

Kerisalon koulu -141 782 948 -140 834 0

kirkonkylän koulu -927 350 4 271 -923 079 -8 0

Joroiten yläkoulu -1 645 385 12 587 -1 632 798 0


Yhteensä -4 371 470 207 601 -4 163 869 -8 -4 339 108 182 554 -4 156 554 -6 -4 344 817 120 165 -4 224 652 -5

Tunnusluvut:

JOROINEN OPPILASENNUSTE

Koulut 20.9.2015 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kaitainen 33 28,5 24,5 23,5 23 19,5 13,5 12,5

Kuvansi 133,5 117 101 96 88,5 87,5 88 85

Joroisten yhtenäiskoulu 1 - 9 lk 329 362 368 371,5 363,5 364,5

Kolma 44,5 43 45

Kerisalo 23 20,5

Kirkonkylä 120,5 129

ya 7-9 lk 181 172

Perusopetus yhteensä 535,5 510 499,5 481,5 479,5 478,5 465 462

Yksikkö

perusopetus/esiopetus

Opetustunti kpl h/oppilas/vko €/oppilas

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TP

2014

TA

2015

TA

2016

Kaitainen 2 194 2 100 2 205 2,03 2,26 2,47 9 428 11 248 11 800

Kuvansi 7 645 7 824 6 736 1,72 2,04 1,85 7 412 8 465 9 023

Joroisten yhtenäiskoulu 1-9

lk

0 20 330 27 246 0 1,63 1,98 0 8 435 8 333

Kolma 2 614 3 146 0 1,60 1,84 0 8 748 8 049 0

Kerisalo 1 079 0 0 1,39 0 0 6 883 0 0

Kirkonkylä 8 449 0 0 1,72 0 0 7 158 0 0

ya 7 - 9 lk 12 641 0 0 1,93 0 0 9 531 0 0

APIP -TOIMINTA

Palvelusuunnitelma

Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää

taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja

haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut. 27.10.2009 § 85).

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat



Tarjota monipuolista ja

suunnitelmallista lapsia

tukevaa toimintaa

Päivittää APIP – toiminnan

laskutusperiaatteet sekä

toimintasuunnitelma

Toimintaa

suunnitellaan

aktiivisesti ja

kehitetään yhdessä lasten kanssa,

osallisuuden

huomioiminen

Toiminnan onnistumista

mitataan huoltajille ja

lapsille suunnatulla

seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 %

huoltajien vastauksista on

toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Uudet laskutusperiaatteet

ovat voimassa 2016 syksystä alkaen.

sivistysjohtaja,

rehtorit/apulaisjohtajat ja

vastaava ohjaaja



00031410 Joroisten IP-toiminta TP 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 19 798 22 900 22 500 -1,75

Toimintakulut -90 033 -103 246 -113 259 9,7


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016


Jo kirkonkylän ip-toiminta -30 775 9 566 -21 209 -36 588 11 200 -25 388 -78 336 16 800 -61 536

Kuvansin ip-toiminta -36 069 6 150 -29 919 -35 798 7 050 -28 748 -34 923 5 700 -29 223

Kolman ip-toiminta -23 188 4 082 -19 107 -30 860 4 650 -26 210

Yhteensä -90 033 19 798 -70 235 -103 246 22 900 -80 346 -113 259 22 500 -90 759

Tunnusluvut:

TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

lasten määrä 56 58 40 46 46

nettokust €/v/lapsi 290,09 230,98 373,9 506,93 831,24

valtionosuus 52 440 55 130 55 427 55 427 52 522

Bruttomenot 113 259 € - (maksutulot 22 500 € + arvioitu vos 52 522 €) = 38 237 €

Nettokustannukset € / vuosi/lapsi

PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT

Palvelusuunnitelma:

Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan opetushallituksen ja opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin

hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen, opettajien ICT-

taitojen parantamiseen, esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen. ProKoulun koulutus- ja matkustuskustannukset voidaan laskuttaa Itä-Suomen yliopistolta.

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja



Ryhmäkokojen

pienentäminen

oppimisedellytysten

luomiseksi 2015-2016

Perusopetuksen

opetusryhmiä

pienennetään

resurssiopettajien ja jakotuntien avulla.

100 %

valtionavustuksesta

käytetty 2016 loppuun

mennessä.

sivistysjohtaja

Monipuolisen kerhotoiminnan

tarjoaminen 2015-2016

Opettajat ovat aktiivisia ja sitoutuvat projektiin.

100 % valtionavustuksesta

käytetty 2016 loppuun

mennessä.

sivistysjohtaja, rehtorit/apulaisjohtaja


Opettajien pedagogisten

ICT-taitojen

kehittäminen, perusopetuksen laadun

parantamiseksi 2014-

2016

ICT-ohjausta antavien

opettajien palkkaukseen

ja matkakustannuksiin,

uusien toimintatapojen

käyttöönottamisen mahdollistamiseksi

100 %

valtionavustuksesta

käytetty 2016 loppuun mennessä.

sivistysjohtaja,

rehtorit/apulaisjohtaja

ProKoulu-hanke 2013-

2016

Positiivisen

käyttäytymisen

tukeminen ja jalkauttaminen kouluilla

Osallistuminen Itä-

Suomen yliopiston Pro-

Koulu tilaisuuksiin

sivistysjohtaja,


Erityisopetuksen laadun

kehittäminen

Tarjotaan

koulunkäynninohjaajille koulutusta

Toteutunut koulutus

2016

rehtori, erityisopetuksen

koordinaattori

Esi- ja perusopetuksen

toimintakulttuurin

kehittäminen 2015-2017

Panostetaan

yhtenäiskoulun

kehittämiseen niin fyysisesti kuin

henkisesti. Oppilaat

osallistuvat suunnitteluun.

Hankkeen rahat

käytetään talousarvion

mukaisesti

sivistysjohtaja,



Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen ei pystytä hyödyntämään

optimaalisesti.


00031500 Perusopetuksen projektit Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 188 318 100 611 34 723 84 499 -16,01

Toimintakulut -194 814 -105 284 -38 069 -125 107 18,83


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit TP 2014 TA 2015 TA 2016


Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke -7 272 6 623 -649

Ryhmäkoon pienent. hanke 13 alk. -82 382 82 303 -79

Kerhotoiminnan kehit. hanke 13 alk. -16 077 11 403 -4 674 -17 575 13 000 -4 575

Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke 14-15 -29 831 29 831 -1 667 1 667 0

Ryhmäkoon pienent. hanke 14-15 -54 353 54 353 -81 954 81 856 -98

Kerhotoiminnan keh.hanke 14-15 -4 397 3 302 -1 094

Pedagogisten ICT-taitojen kehit. -3 300 3 300 -2 042 2 042 0

ProKoulu-hanke -503 503 -2 454 2 454 -2 413 2 413 0


Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke 15-16 -24 000 24 000 0

Kerhotoiminnan kehit. hanke 2015-16 -7 500 5 625 -1 875 -9 834 7 375 -2 459

Esi-ja perusopetuksen toimint.kulttuurin kehit.hanke -4 902 3 431 -1 471 -19 670 13 769 -5 901

Ryhmäkoon pienent.hanke 2015-16 -87 148 55 700 -31 448

Erityisopp. laadun kehitt.hanke -4 000 3 200 -800

Yhteensä -194 814 188 318 -6 496 -143 352 135 333 -4 673 -125 107 84 499 -40 608

SAIRAALAOPETUS

Palvelusuunnitelma

Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle.

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja


00031600 Sairaalaopetus Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintakulut -9 600 -15 000 -15 036 0,24


LUKIO-OPETUS

Palvelusuunnitelma

Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja

itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten

lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden hankitaan kannettavia Linux-tietokoneita, jotka ovat toiminnaltaan yhteensopivia lukiossa käytössä olevan tietokonejärjestelmän

kanssa

Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori



Tieto- ja viestintätekniikan

tehokas

hyödyntäminen

oppimisessa ja valmistautuminen

sähköiseen

ylioppilastutkintoon

Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille TVT-laitteet,

otetaan sähköisiä oppikirjoja ja

muuta sähköistä materiaalia

opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen

materiaalien tehokkaaseen

käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon

varmistetaan rakentamalla

koetilaan tutkinnon edellyttämä

lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö.

Lukioon tuleville hankitaan hankerahoituksella tarvittava

määrä kannettavia Linux

tietokoneita, tai vastaavia.

Opettajat kouluttautuvat ICT-laitteiden käyttämiseen sekä

uusiin pedagogisiin

ratkaisuihin, jotka tukevat uutta oppimiskäsitystä ja

tulevia OPS:n vaatimuksia.

Kevät: 2016

Lukion rehtori


Lukion ykkösillä on kaikilla

käytössään Linux-kannettavat

(tai vastaavat), jotka on hankittu hankkeen varoin.

Lisäksi kaikilla lukion

kakkosilla on käytössään

jonkinlainen ICT-laite.

Lukion kaikilla ykkösillä ja

kakkosilla on käytössään Linux kannettavat (tai

vastaavat), jotka edelleen

voidaan rahoittaa hankkeesta. Lukion kolmosilla on

käytössään jonkinlainen ICT-

laite. Syksyllä 2016

kirjoitettaan ensimmäiset sähköiset kirjoitukset ja sitä

varten kaikki toimii

saumattomasti.

Lukiolla on käytössään OnEdu

ja Google GAFE ympäristöt ja niitä osataan hyödyntää

riittävästi.

Ylioppilaskirjoitustilassa on

toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö.

Lukiokoulutuksen jatkumisen

turvaaminen

kunnassa.

Lukiolupia ei tarvinnut hakea, mutta yhteistyötä lukioiden

kanssa jatketaan ja varmistetaan

että rakenteet ja henkilöstö on

valmiina tulevaisuuden haasteisiin, erilaisten

etäopetusvälineiden käyttöön

otossa jne. Lisätään lukion vetovoima lähialueilla, mm

markkinoimalla tehokkaammin

paikallisissa salibandyseuroissa

Omasta yläkoulusta tulee n. 50% oppilasta, mutta sen

lisäksi lähiseudulta saadaan

muutama lisäopiskelija.

Etäopetuksen parissa on sekä opiskelijoita että opettajia.

Lukion rehtori

Opiskelijahuollon

järjestäminen uuden

opiskelijahuoltolain mukaisesti

Tehdään tarvittavat muutokset

nuorille tarkoitetun

lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden

kohtaan 4.3. ”Opiskelijahuolto”

Ja valmistellaan

oppilashuoltosuunnitelma ja

uuden OPS:n perusteet

oppilashuollon osalta.

Uuden oppilashuolto lain

toteuttamien on osa lukion

arkea. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että

yksilöllisenä oppilashuoltona

Lukion

rehtori



- Digitalisoitumisen palveluprosessia ei saada toimivaksi.


00032000 Lukio-opetus Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 41 430 39 483 18 072 27 220 -31,06

Toimintakulut -902 650 -955 959 -25 072 -922 906 -3,46

Toimintakate/jäämä -861 220 -916 476 -7 000 -895 686 -2,27

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus TP 2014 TA 2015 TA 2016


Joroisten lukio -872 073 20 715 -851 358 -912 157 -912 157 -888 340 1 220 -887 120

Lukion oppilasasunnot -8 581 3 360 -5 221 -6 162 2 700 -3 462 -2 490 0 -2 490

Emo Energiaa Mobiilisti-hanke -21 996 17 355 -4 641 -37 640 36 783 -857 -32 076 26 000 -6 076

Linux-pohjainen opiskeluymp. -25 072 18 072 -7 000

Yhteensä -902 650 41 430 -861 220 -981 031 57 555 -923 476 -922 906 27 220 -895 686

Tunnusluvut:

Lukio TP 2014 TA 2015 TA 2016

Oppilaita 90 93 94

Opetustunteja 6 339 7 524 7 250

Opetus/opp/vko* 1,85 2,14 2,03

Brmenot/opp 9 516 9 861 9 437

Tuotteistetut menot 856 454 912 157 887 120

Lukion projektit

Palvelusuunnitelma: Linux-hankkeen aikana saadaan lukiosta toimiva uuden oppimiskäsityksen mukainen ICT-ympäristö

Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka

Lukion oppilasasunnot

Palvelusuunnitelma: Joroisten lukioon hakeutuu Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita salibandylinjalle, mutta myös muiden

vahvuuksien vuoksi, esimerkiksi kielitarjonta. Lukio avustaa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita opiskelija-

asunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle

kohtuuttomiksi. Avustus on 75€/kk/opiskelija. Tavoitteena on, että lähiseudun opiskelijat voisivat käydä koulua kotoaan

Vastuuhenkilö: Lukion rehtori

KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO

Palvelusuunnitelma:

Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan

ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut

kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti osallistumaan eteläsavolaisen ja keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa


ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet.

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja



Eteläsavolaisen

kirjastoasiakkuuden

asteittainen toteuttaminen: Lumme-

kirjastojen yhteinen

aineisto

Kirjastoaineiston

yhteiskäytön

mahdollistaminen luomalla Lumme-

kirjastojen yhteinen

logistiikka

Logistiset ratkaisut

valmiina vuoden 2016

loppuun mennessä.

kirjastotoimenjohtaja

Toenperän kirjaston

laadun arviointi

Kirjastonjohtajat laativat

kirjastopalvelujen

laadun arviointityökalun siten, että työkalu toimii

myös kirjastopalvelujen

ostonsopimusten arviointityökaluna.

Laadunarviontityökalu

valmiina ja Joroisten,

Juvan ja Rantasalmen kunnan

luottamuselimissä

hyväksyttynä vuoden 2016 loppuun mennessä.

kirjastotoimenjohtaja

Osallistuminen

kunnassa järjestettäviin tapahtumiin.

Yhteistyö kunnan

muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien

kanssa

Tapahtumien määrä ja

osallistujat

kirjastonjohtajat

Alueen nuorten

työelämään siirtymisen

tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja

harjoittelupaikkoja.

Harjoittelijoiden ja

kesätyötekijöiden määrä

kirjastonjohtajat


Lumme-kirjastojen yhteistä logistista ratkaisua ei synny


00034100 Joroisten kirjastoyksikkö Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 9 012 7 000 5 300 -24,29

Toimintakulut -262 420 -296 012 -283 012 -4,39


Vuosikate -253 408 -289 012 -277 712 -3,91

Poistot ja arvonalentumiset -353

Tilikauden tulos -253 761 -289 012 -277 712 -3,91

00034110 Juvan kirjastoyksikkö Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 401 707 402 598 409 374 1,68

Toimintakulut -401 707 -402 598 -409 374 1,68

Toimintakate/jäämä 0 0

00034120 Rantasalmen

kirjastoyksikkö Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 269 600 274 604 274 582 -0,01


Toimintakulut -269 600 -274 604 -274 582 -0,01


00034130 Kirjastoautotoiminta Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 81 065 87 277 88 378 1,26

Toimintakulut -121 813 -130 845 -132 534 1,29


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän

kirjasto TP 2014

TA 2015 TA 2016

Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto

Joroisten kirjastoyksikkö -262 420 9 012 -253 408 -353 -296 012 7 000 -289 012 0 -283 012 5 300 -277 712

Juvan kirjastoyksikkö -401 707 401 707 0 -402 598 402 598 0 -409 374 409 374 0

Rantasalmen kirjastoyksikkö -269 600 269 600 0 -274 604 274 604 0 -274 582 274 582 0

Kirjastoautotoiminta -121 813 81 065 -40 748 -130 845 87 277 -43 568 -132 534 88 378 -44 156

Yhteensä -1 055 540 761 384 -294 156 -353 -1 104 059 771 479 -332 580 0 -1 099 502 777 634 -321 868

Tunnusluvut: Ka

Suomi

Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Ranta-

salmi

Ranta-

salmi

Ranta-

salmi

2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014

Kirjastokäynnit /as. 9,29 8,36 8,34 9,12 12 11,32 11,39 12,55 12,76 12,09

Lainat /as. 16,76 15 15,89 13,58 18,7 17,59 18,32 18,81 19,42 17,67

Kirjastoaineistokulut

€/as.

6,90 9,39 10,51 9,92 11,1 11 10,94 10,54 9,81 8,97

Taloudellisuusluku 1,48 1,68 1,68 1,68 1,42 1,59 1,47 1,53 1,58 1,70

Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus)

KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT

Palvelusuunnitelma:

Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä

sekä Aluehallintovirastolta. Vuonna 2015 on saatu rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin, jotka jatkuvat

edelleen vuonna 2016. Syksyllä 2015 haetaan rahoitusta ainakin Ketunpennun kiikku-projektiin.

1. Kuinka Gottlund kesytetään

Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja



Kuinka Gottlund

kesytetään –hankkeessa on tavoitteena

paikallishistorian

dokumentointi,

juvalaisen paikallisidentiteetin

vahvistaminen, Carl

Axel Gottlundin kulttuuriperinnön

Hankkeessa on

tavoitteena Gottlundin puistikko -sivuston

päivittäminen 5-10

artikkelilla.

Toenperän Juvan kirjaston järjestää myös

kahtena kesänä Juvalla

järjestettävän Gottlund-

Gottlund puistikko

sivun artikkelien lisääminen ja luentojen

määrä.

Juvan kirjastonjohtaja


tunnetuksi tekeminen

sekä kansanperinteen

keräämisen uusien välineiden tunnetuksi

tekeminen.

viikon aikana luennon

Gottlundista.

Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Projektille on saatu OKM:n rahoitus ja projektin toteutus etenee aikataulussa. Ennakoitavissa ei ole riskejä.

2. Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin

Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja



Toenperän Juvan

kirjasto haluaa toteuttaa laaja-alaisen lasten ja

nuorten

hyvinvointihankkeen

alueen taiteilijoiden kanssa. Juvan kirjasto

haluaa tarjota

juvalaisille lapsille, myös

maahanmuuttajille,

mahdollisuuden taiteen toteuttamiseen niin

kuvataiteen kuin

sanataiteen avulla.

Samalla kirjasto haluaa lisätä juvalaisten

vanhempien ja muiden

kasvattajien tietoisuutta taidekasvatuksen

merkityksestä lasten

kasvussa ja

kehittymisessä.

Kuvataidetuokioiden

järjestämisen lisäksi Toenperän Juvan

kirjasto jatkaa

teatteriohjaaja-

nukketeatteritaiteilija Katja Kähkösen luomaa

Sadun ja Aatoksen

satutuntiperinnettä kerran kuussa 2

ohjauskertaa 4-8-

vuotiaille lapsille. Kirjasto tilaa taiteilija

Katja Kähköseltä

sanataidekylpyjä

maahanmuuttaja lapsille kerran kuukaudessa

syyslukukauden ajan.

Kirjasto tilaa taiteilija Eija-Riitta Parkkiselta

kuvataidekylpyjä

maahanmuuttajalapsille

kerran kuukaudessa syyslukukauden ajan.

Kuvataidetuokioiden,

satutuntien, sanataide- ja

kuvataidekylpytapahtu-

mien määrä.

Juvan kirjastonjohtaja

Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Projektille on saatu OKM:n rahoitus ja projektin toteutus etenee aikataulussa. Ennakoitavissa ei ole riskejä.


00034200 Kirjastotoimen projektit Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 7 656 12 000 9 603 -19,98

Toimintakulut -7 656 -20 917 -9 603 -54,09

Toimintakate/jäämä 0 -8 917 0 -100

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit TP 2014 TA 2015 TA 2016

Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto

Jasso vihreämmäksi -projekti -4 173 4 173 0 0 0 0 0 0 0


Matkalla myllylle, sadunkerrontaa

-3 483 3 483 0 -2 017 0 -2 017 0 0 0

Monitoimihärpäkkeet 0 0 0 -18 900 12 000 -6 900 0 0 0

Kuinka Gottlund kesytetään -5 500 5 500 0

Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin

-4 103 4 103 0

Yhteensä -7 656 7 656 0 0 -20 917 12 000 -8 917 0 -9 603 9 603 0

SOISALO-OPISTO

Palvelusuunnitelma:

Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto

ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu,

käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö.

Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvin-

vointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin

lisäksi haja-asutusalueen kylillä.

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja



Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen

kylillä

Toteutuneiden kurssien

määrä

Sivistysjohtaja

Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen

järjestäminen Joroisissa

Taiteen perusopetukseen

Joroisissa osallistuu 50

joroislaista lasta

Sivistysjohtaja


Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä.

Ikäluokat pienenevät.


00035000 Kansalaisopisto Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintakulut -112 837 -117 912 -118 120 0,18


Tunnusluvut:

TP 2013 TP 2014

SOISALO-OPISTO toteutuma tuntia / oppilas € toteutuma tuntia /

oppilas

€

Vapaa sivistystyö 3 624 h / 1 451 opp. 70 670

€

3 610 h / 1 493 opp. 70 384 €

Taiteen perusopetus, yleinen

oppimäärä

858 h / 141 opp. 30 881

€

772 h / 127 opp. 27 794 €

Taiteen perusopetus, laaja

oppimäärä

662 h / 25 opp. 14 905

€

618 h / 19 opp. 14 552 €


VAPAA-AIKATOIMI

Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita.

Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa

asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä.

Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat,

työpajan, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon.

Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö

LIIKUNTATOIMI

Palvelusuunnitelma:

Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja

tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimi-

joita käytännön työssä.

Kuvansin kuntorataa peruskorjataan v. 2016. Kuvansiin rakennetaan lähiliikuntapaikka ja kirkonkylälle

beachvolleykenttä.

Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari



Liikuntapalvelut tukevat

ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Ohjattua liikuntaa

erityisryhmille järjestetään kunnan

omana toimintana tai

ostopalveluna.

Urheiluseurojen toimintaa tuetaan

ohjaaja-avustuksilla.

Ohjatut ryhmät/2 kertaa

kuukaudessa.

Ohjatut ryhmät/vuosi.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö, liikuntapaikkamestari ja

nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja.

Liikuntatapahtumia ja –

toimintaa järjestetään

yhdessä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden

kanssa.

Liikuntatapahtumat/

viisi vuodessa.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö,

liikuntapaikkamestari ja nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja.


Liikuntapaikkoja ja –

alueita kehitetään

matalan kynnyksen periaatteella.

Kanavan/Kotkaharjun

alueen käyttö.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö ja

liikuntapaikkamestari.


Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää

liikuntapaikkoja.


00036100 Liikuntatoimi Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 66 686 58 614 66 203 12,95

Toimintakulut -277 958 -334 563 -333 870 -0,21

Toimintakate/jäämä -211 272 -275 949 -267 667 -3

Vuosikate -211 272 -275 949 -267 667 -3

Poistot ja arvonalentumiset -43 863 -43 881 -55 047 25,45

8499 TILIKAUDEN TULOS -255 135 -319 830 -322 714 0,9

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Liikuntatoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016


Joroisten liikuntapalvelu -156 861 4 163 -152 698 -22 991 -206 294 600 -205 694 -23 009 -199 408 2 591 -196 817 -22 174

Urheilutalo -121 097 62 523 -58 574 -20 872 -128 269 58 014 -70 255 -20 872 -134 462 63 612 -70 850 -32 873

Yhteensä -277 958 66 686 -211 272 -43 863 -334 563 58 614 -275 949 -43 881 -333 870 66 203 -267 667 -55 047

NUORISOTOIMI

Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden

edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen.

Nuorisotoimeen kuuluvat myös työpaja ja etsivä nuorisotyö.

Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja toimivat työparina.

Vastuuhenkilö: nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja

Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 (huom.sis. myös työpajan, projektit


Nuorisopalvelut tukevat

ja lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia.

Lapsille ja nuorille

tuotetaan matalan kynnyksen palveluja ja

tilatoimintaa:

Kaikille 7-9-

luokkalaisille teetetään kysely, jonka avulla

kartoitetaan tietoa

palveluiden laadusta,

Kyselyn tulokset.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja

nuoriso-ohjaaja.


tarpeesta ja

ajankohtaisuudesta.

Lasten ja nuorten toiveista järjestetään

teemailtoja sekä retki- ja

leiritoimintaa.

Nuorisotilatoiminta pidetään turvallisena ja

avoimena toimintana.

Lapsille ja nuorille järjestetään erilaisia

maksuttomia

teemakertoja

nuorisotiloilla.

Järjestetty toiminta.

Nuorisotilan aukiolotunnit.

Kävijäpalaute.

Kävijäpalaute.

Työpajan asiakkaista yli

puolet on alle 29-vuotiaita.

Työpajan toiminnan

kautta opiskelu-,

työkokeilu- tai työpaikka löytyy 8

asiakkaalle.

Koulu-/työkykyisyyden

arviointi, koulutus-/työhakemuksen

tekemisen opastus ja

työpaikkojen

kartoittaminen.

Alle 29-vuotiaiden

osuus on suurempi kuin 50 %.

Opiskelu-, työkokeilu-

tai työpaikka löytynyt 8

asiakkaalle.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö ja

työpajan esimies.

Etsivä nuorisotyö tavoittaa jokaisen

nuoren, joka on

ilmoitettu etsivälle

työntekijälle nuorisolain 7 §:n mukaisesti tai

muiden tahojen

toimesta.

Tavoitetun nuoren tilanne kartoitetaan.

Nuori ohjataan hänelle

parhaiten soveltuvien

palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä kulkee

rinnalla, auttaa ja

motivoi nuorta.

Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori.

Etsivässä nuorisotyössä

käytetään valtakunnallista PAR-

tilastointijärjestelmää.

Vapaa-aikatoimen päällikkö ja

erityisnuorisotyöntekijä.


Riittämättömät henkilöstöresurssit


Työkokeilupaikkojen ja avoimien työpaikkojen vähyys, asiakkaan terveydelliset rajoitteet ja/tai

asiakkaan oma heikko motivaatio (työpaja).

Etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen (nuoren ei ole pakko sitoutua palveluun) ja nuoren

motivaation puute (etsivä nuorisotyö).


00036200 Nuorisotoimi Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 191 853 159 175 84 672 -46,81

Toimintakulut -479 112 -465 719 -395 845 -15


Nuorten työpaja

Palvelusuunnitelma:

Työpajan tehtävänä on asiakkaiden toimintakyvyn, koulutus- ja työvalmiuksien parantaminen ohjauksen ja

verkostoyhteistyön avulla sekä asiakkaan auttaminen opiskelu-, työkokeilu- ja/tai työpaikan etsimisessä.

Lisäksi työpaja tarjoaa kuljetus- ja kunnossapitopalveluja kunnan omille yksiköille sekä rajoitetusti kunta-laisille.

Työpajan toiminta kohdentuu sekä nuoriin että pitkäaikaistyöttömiin aikuisiin. Uudet toimitilat mahdollistavat

asiakasmäärän kasvamisen, joten ohjauksen tarvetta resursoidaan vakinaistamalla yksi pajaohjaaja sekä palkkaamalla määräaikainen pajaohjaaja vuodelle 2016.

Vastuuhenkilö: nuorten työpajan esimies

Tunnusluvut:

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

Työpaja/Laskutettava kunnossapito- ja

siivoustyön tuntimäärä/viikko 65 71,5 80,1 63,3 70 20

Nuorisotoimen projektit

Etsivä nuorisotyö-hanke

Palvelusuunnitelma:

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota

mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut.

Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai

työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa.

Vastuuhenkilö: Erityisnuorisotyöntekijä

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016


Joroisten nuorisopalvelu -63 687 3 966 -59 721 -77 704 3 000 -74 704 -70 152 3 200 -66 952

Kirkonkylän nuorisotilat -45 732 126 -45 607 -43 771 250 -43 521 -46 338 250 -46 088

Kuvansin nuorisotilat -31 623 251 -31 372 -31 231 250 -30 981 -31 498 250 -31 248

Nuorten työpaja -245 076 147 625 -97 451 -223 189 117 033 -106 156 -194 242 48 585 -145 657

Työpaja II -54 301 7 479 -46 822 -49 212 8 642 -40 570

Joroisten nuorisovaltuusto -4 000 0 -4 000

Pikkupiip2016- tapahtuma -6 573 4 637 -1 936


Joroisten etsivä nuorisotyö- hanke 13-14 -21 773 16 893 -4 880 0

Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 14-15 -16 921 15 514 -1 407 -20 306 15 000 -5 306

Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 15-16 -20 306 15 000 -5 306 -21 521 15 125 -6 396

Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 16-17 -21 521 12 625 -8 896

Yhteensä -479 112 191 853 -287 259 -465 719 159 175 -306 544 -395 845 84 672 -311 173

KULTTUURITOIMI

Palvelusuunnitelma:

Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää

museotoimintaa.

Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo.

Museon päärakennuksen vesikatto uusitaan v. 2016.

Joroinen on mukana lasten kulttuurikeskus Versossa. Verso on yhdentoista pohjois- ja eteläsavolaisen kun-

nan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Soisalo-opiston alaisuudessa. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osal-

listua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v. 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön

rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston jäsenyys.

Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö



Kulttuuripalvelut

tukevat ja lisäävät kuntalaisten

hyvinvointia.

Kulttuuripalveluja

järjestetään sekä kunnan omana

toimintana että

yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja

muiden toimijoiden

kanssa.

Karhulahden

kotiseutumuseo

pidetään yleisölle avoimena kesäaikana ja

museoalueen

rakennukset ja piha-alue kunnossa.

Toteutuneet tapahtumat

Osallistujamäärät/tapahtuma.

Aukioloajat.

Rakennusten ja piha-alueen

kunnostamiset.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö.


- Kulttuuritoimen määrärahat.


00036300 Kulttuuritoimi Tp 2014 TA 2015

Muutos



Toimintakulut -55 089 -74 489 -69 502 -6,69


Vuosikate -54 754 -74 139 -69 096 -6,8




Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kulttuuritoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016


Joroisten yleinen

kulttuuritoimi

-36 039 13 -36 026 -54 425 -54 425 -49 922 56 -49 866

Joroisten museo -19 050 322 -18 728 -1 211 -20 064 350 -19 714 -1 211 -19 580 350 -19 230 -1 212

Yhteensä -55 089 335 -54 754 -1 211 -74 489 350 -74 139 -1 211 -69 502 406 -69 096 -1 212

VAPAA-AIKATOIMI YHTEENSÄ

00036000 Vapaa-aikatoimi Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 258 874 218 139 151 281 -30,65

Toimintakulut -812 159 -874 771 -799 217 -8,64


Vuosikate -553 285 -656 632 -647 936 -1,32


Tilikauden tulos -598 359 -701 724 -701 195 0,35

SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN HANKKEET

Pyörällä pääsee – hanke

Palvelusuunnitelma:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut aluehallintovirastoille myönnettäväksi rahaa ”Liikunnallisen

elämäntavan paikalliset kehittämisavustuksiin vuonna 2016”. Joroisten kunta hakee valtionavustusta 17 500 €

seuraavaan pyöräilyhankkeeseen, hankkeen kokonaiskustannus tulisi olemaan 35 000 €. Hankehakemus on tehtävä 30.11.2015 mennessä. Hanke toteutetaan vuoden 2016 aikana. Mikäli avustusta ei saada, hanketta ei

toteuteta.

Hankkeen avulla hankitaan 30 laadukasta peruspolkupyörää, pyöräilykypärät ja muut oheistarvikkeet.

Hankkeen toteutuessa seuraavat tahot voisivat käyttää polkupyöriä: Koulut, yhdistykset, seurakunta,

nuorisotoimi, kunnan työntekijät, matkailijat, kunnan varttuneempi väestö jolle ylläpitävänä ohjattuna pyörä-lenkkeilynä

Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten ja kunnassa kävijöiden arkiliikuntaa. Koululaisryhmien

liikkuminen oman kunnan alueella tapahtuisi polkupyörillä, ei mopoilla tai takseilla. Kunnan työntekijät ja muut kuntalaiset voisivat esim. ruokatunnilla käydä syömässä pyörällä. Yhdistykset voisivat käyttää

toimintaansa pyöriä ja kunnan alueelle reititettäisiin erilaisia pyöräilyreittejä esim. liikuntareitti (friseegolf,

golf jne.), kulttuurireitti (kartanot, museo), geokätköilyreitti (kunnan alueen kätköistä vaihtoehtoisia reittejä) sekä vapaa-ajan kohteet (uimarannat jne.). Pyöriä voisi lainata kirjastokortilla max. 2 vuorokauden laina-ajalle.

Kesällä lainausta voisi mahdollisesti olla myös Jari-Pekassa, joka on auki ympäri vuorokauden.

Hankkeen koordinointi tulisi liikuntatoimelle ja pyörien kunnostus ja ylläpito työpajalle/koulun tekniselle

työlle.


00039010 Siv. ja vapaa-aikatoimen hankkeet Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos

%


Toimintakulut -35 000

Toimintakate/jäämä -17 500


SIVISTYSTOIMEN LASKUTETTAVAT


00039100 Sivistystoimen laskutettavat

Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos

%

Toimintatuotot 19 194 19 707 19 953 1,25

Toimintakulut -19 194 -19 707 -19 953 1,25


Varhaiskasvatuksen toimistohenkilön työpanosta myydään Varkauden kaupungille.

SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA YHTEENSÄ

00030000 SIVISTYS- JA

VAPAA-AIKATOIMIALA Tp 2014 TA 2015

Muutos


Toimintatuotot 1 937 190 1 646 413 52 795 1 538 055 -6,58

Toimintakulut -10 201 126 -10 297 943 -5 988 -10 202 246 -0,93


Vuosikate -8 263 937 -8 651 530 46 807 -8 664 191 0,15


Tilikauden tulos -8 323 886 -8 698 269 46 807 -8 722 096 0,27

2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA

Palvelusuunnitelma:

Toimiala vastaa Joroisten kunnan ympäristötoimen viranomaispalvelujen tuottamisesta. Ympäristötoimen

toimialaan kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönvalvonta, maa-ainesasiat sekä yksityistieasiat.

Ympäristötoimi on mukana edistämässä hyvää rakentamistapaa ja luomassa turvallista asuinympäristöä.

Toimiala valvoo rakennettua ympäristöä määräysten ja asetusten mukaisesti, seuraa ympäristön tilaa ja maa-ainesten ottamista. Yksityisteiden osalta pyritään avustuksin tukemaan ja edistämään liikenneturvallisuutta,

kunnossapitoa ja toimintaedellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella.

HALLINTO

Palvelusuunnitelma:

Ympäristötoimen hallinto vastaa Joroisten ympäristölautakunnan asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta, toimialan talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta. Kunnan strategian

mukaisesti yhteistyötä toimialalla pyritään syventämään alueellisesti ja vastaamaan toimialalla lähivuosina

tapahtuviin lainsäädännön muutoksiin.

Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja



Liittyminen Keski-

Savon ympäristötoimeen

ympäristönsuojelun

osalta ja jäljelle jäävien

lautakuntatehtävien uudelleenjärjestely

Valtuuston päätös

ympäristönsuojelun viranomaistehtävien

siirtämisestä alueelliselle

lautakunnalle ja

hallintosäännön päivitys

Tilanne vuoden 2016

lopulla

rakennustarkastaja,

tekninen johtaja


Rakennusvalvonnan

yhteistyön kehittäminen

alueelliseksi

Rakennusvalvontayhteistyön

lisääminen

sopimusperusteisena

Tilanne vuoden 2016

lopulla


käytössä olevien resurssien vähyys



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00041100 Ympäristötoimen

hallinto

Toimintatuotot 9

Toimintakulut -25 937 -27 583 -23 871 -13,46


YMPÄRISTÖNSUOJELU

Palvelusuunnitelma:

Ympäristönsuojelun tehtävänä on myöntää tai valmistella ympäristölainsäädännön ja kunnan hallintosäännön

mukaiset lupa-asiat. Ympäristön tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti painopisteinä vesiensuojelu (pohja- ja pintavedet) sekä maa-ainesten suunnitelmallinen ottaminen. Kunnan strategian mukaisesti ympäristönsuojelu

pyritään saattamaan alueella toimivan Keski-Savon ympäristötoimen alaisuuteen, jossa Joroinen on jo

ympäristöterveyden ja eläinlääkinnän osalta mukana.



Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava

viranhaltija

Ympäristönsuojelutehtävien siirtäminen Keski-Savon

ympäristötoimen

alaisuuteen (yhteinen

alueellinen viranomainen maa-aines ja

ympäristölupa-asioissa)

Liitytään osaksi alueellisesti vahvaa

yksikköä joka pystyy

vastaamaan

muuttuneeseen lainsäädäntöön

Joroisten ympäristönsuojelutehtävien

siirtyminen yhteiselle

yksikölle

tekninen johtaja rakennustarkastaja

Ympäristö- ja maa-

aineslupien valvonnan tehostaminen ja yhteiset

seudulliset toimenpiteet

pohjavesien

suojelusuunnitelmien toimeenpano,

valvontatoimien

keskittäminen seudullisesti yhteen

organisaatioon

toteutuneet

valvontakäynnit, yhteinen seudullinen viranomainen

ympäristösihteeri

Seudullisten

vesienhoitohankkeiden edistäminen ja tukeminen

hankkeiden

avustaminen hankesuunnitelmien ja

määrärahojen

puitteissa

hankkeiden toteutuminen

ja jatkuminen

tekninen johtaja,

ympäristösihteeri


käytössä olevien resurssien vähyys



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00041200 Ympäristönsuojelu

Toimintatuotot 10 571 15 500 15 000 -3,23

Toimintakulut -31 585 -33 227 -34 625 4,21


RAKENNUSVALVONTA

Palvelusuunnitelma:

Rakennusvalvonnan tehtävänä on käsitellä rakennus- ja toimenpideluvat ja hyväksyä toimenpideilmoitukset sekä suorittaa lupiin liittyvät katselmukset. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös valmistella rakentamiseen

liittyvien poikkeamislupien lausunnot sekä myöntää toimialalle määrätyt avustukset. Rakennusvalvonta

edistää hyvää rakennustapaa, valvoo rakennetun ympäristön tilaa ja rakennusten kunnossapitoa sekä ohjaa

rakennustoimintaa kestävällä tavalla. Alueellista yhteistyötä Keski-Savon rakennusvalvontojen kesken jatketaan ja seurataan valtion asettaman rakennusvalvontojen uudistamista koskevan työryhmän lainsäädännön

muutosehdotuksia.

Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja



Lupakäsittelyn

joustavuus

asiantuntevan ja

ohjaavan neuvonnan ylläpito,

neuvontamateriaali

käsittelyajat, saatu

palaute

rakennustarkastaja

Yhteistyön syventäminen seudun

rakennusvalvontojen

kesken

ennakoidaan toimialan muutosta, vaihdetaan

palveluita

ylikunnallisesti

toteutuneet toimenpiteet,

sijaistaminen,

palveluiden osto/myynti

rakennustarkastaja


keskeneräinen lainsäädäntö ja valtion ohjaus

sijaisuusjärjestelyn toimivuus


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00041300 Rakennusvalvonta

Toimintatuotot 40 960 38 500 6500 59 800 55,32

Toimintakulut -60 045 -55 952 11 303 -76 942 37,51

Toimintakate/jäämä -19 085 -17 452 17 803 -17 142 -1,78

TIEJAOS

Palvelusuunnitelma:

Tiejaos toimii ympäristölautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Tiejaoksen tehtävänä on

yksityistieavustusten jakaminen sekä yksityistielaissa kunnalle säädetyt tehtävät.

Yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset jaetaan tiejaoksen päätöksen mukaan vuosittaiseen

kunnossapitoon ja peruskorjaushankkeisiin. Avustettavia tiekilometrejä on n. 295 km.





Yksityistierekisterin

päivittäminen

tarkastetaan tiet

(pituudet, luokat, asukkaat) ja päivitetään

rekisterikortit

ajantasainen rekisteri

yksityisteistä

rakennustarkastaja


Käytössä olevien resurssien vähyys


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00041400 Tiejaos

Toimintatuotot

Toimintakulut -176 223 -178 530 14 000 -177 374 -0,65





Yksityistieasiat -6 174 -6 174 -8 523 -8 523 -7 224 -7 224

Yksit.tieavustukset -170 049 -170 049 -156 007 -156 007 -170 150 -170 150

Yhteensä -176 223 0 -176 223 0 -164 530 0 -164 530 0 -177 374 0 -177 374 0

YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA YHTEENSÄ

Tp 2014 TA 2015

Muutos


00041000

YMPÄRISTÖTOIMEN

TOIMIALA

Toimintatuotot 51 540 54 000 6 500 74 800 38,52

Toimintakulut -293 789 -295 292 25 303 -312 812 5,93


2.9. TEKNINEN TOIMIALA

Palvelusuunnitelma:

Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä talonmies-

ja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos.

Palveluita tuotetaan sekä kunnan omana työnä (mm. kiinteistöpalvelut, vesihuoltolaitos), että ostopalveluna

(mm. kaavoitus, katujen talvihoito).

Teknisen toimialan tavoitteena on taata kuntalaisille toimiva infrastruktuuri sekä hyvälaatuiset teknisen alan palvelut kohtuullisilla käyttömenoilla. Toimintaa kehitetään esim. kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelmien

avulla.


TEKNINEN HALLINTO

Palvelusuunnitelma: Tekniseen hallintoon sisältyvät teknisen lautakunnan toiminta sekä toimialajohto. Tekninen lautakunta käyttää

hallintosäännön mukaista ratkaisuvaltaa palvelusuunnitelman toteuttamiseksi. Toimialahallinto johtaa,

koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja



Henkilökunnan

koulutuksella parannetaan

kaavoituksen ja

vesihuollon osaamista.

Henkilökunta osallistuu

koulutuksiin.

Kukin työntekijä on

osallistunut ainakin yhteen oman alansa

koulutukseen.

Tekninen johtaja


- sopivien koulutuksien puute lähikaupungeissa


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042100 Teknisen toimialan hallinto


Toimintakulut -101 201 -99 919 -109 306 9,39


YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Palvelusuunnitelma:

Yhdyskuntasuunnittelun tehtävänä on luoda maankäytölliset valmiudet asumisen ja elinkeinotoiminnan sijoittumiseksi ja kehittymiseksi kunnassa. Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleiskaavoitus

ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä palvelevien suunnitelmien laatiminen. Maankäytön suunnittelua

kunnassa johtaa kunnanhallitus apunaan kaavoitustoimikunta. Maankäytön suunnittelun valmistelusta vastaa tekninen lautakunta.

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016


Kolpan ja Kirvesnimen alueiden asemakaavoitus

Kaavatyöt käynnistetään

Asemakaavatyö on käynnistetty

Tekninen johtaja

Master Planin laatiminen

valtatie 5:n

risteysalueelle,

lentoasemalle ja Kotkatharjun alueelle

aloitetaan

Määrärahavaraus

elinkeinotoimelle.

Master Planin laatiminen

on käynnistetty ja

tavoitteena on sen

valmistuminen v. 2017 aikana.

Tekninen johtaja


hankkeet voivat viivästyä valitusten johdosta.



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042200 Yhdyskuntasuunnittelu

Toimintakulut -53 143 -56 184 -65 000 15,69





Kaavoitustoimi -52 953 -52 953 -52 684 -52 684 -55 000 -55 000

Mittaustoimi -190 -190 -3 500 -3 500 -10 000 -10 000

Yhteensä -53 143 0 -53 143 0 -56 184 0 -56 184 0 -65 000 0 -65 000 0

KUNTATEKNIIKKA

Palvelusuunnitelma:

Palveluyksikköön kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, venesatamat sekä jätehuolto. Osa

palveluista tuotetaan itse ja osa hankitaan ostopalveluina. Liikenneväylien kuntoa sekä hoidon tasoa tarkkaillaan jatkuvasti ja havaittuihin ongelmiin reagoidaan nopeasti. Puistoja hoidetaan suunnitelmallisesti.

Vastuuhenkilö: kiinteistöpäällikkö



Puistoja ja yleisiä alueita hoidetaan suunnitelmallisesti.

Kaluston ja henkilöstön

riittävyydestä

huolehditaan.

Hoitotyöt on tehty hoitoluokituksen

mukaisesti.


Liikenneväylien hoito ja huolto Riittävä ja oikea-

aikainen

talvikunnossapito

Liukkauden

aiheuttamat

tapaturmat 0 kpl



-Puutarhapuolelle ei saada ammattikoulutettua henkilöstöä

-Pitkäkestoiset lumisateet ja muut vaikeat keliolosuhteet vaikeuttavat laatutason ylläpitoa


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042400 Kuntatekniikka

Toimintatuotot 29 421 17 100 18 500 8,19

Valmistus omaan käyttöön 42 262

Toimintakulut -418 683 -340 488 -387 859 13,91


Vuosikate -347 000 -323 388 -369 359 14,22


Tilikauden tulos -501 939 -466 738 -529 323 13,41

Varausten ja rahastojen muut 2 580


Tilikauden yli-/alijäämä -499 358 -466 738 -529 323 13,41

Liikenneväylät Yksikön tehtävänä on hoitaa ja kehittää kunnan hoidossa olevaa tie- ja katuverkkoa. Kaavateiden

kunnossapidosta huolehditaan urakoitsijoiden avulla.

Tunnusluvut:

Katuverkkoa on yhteensä 43 km ja kevyen liikenteen väyliä 7 km.

Puistot ja yleiset alueet Yksikön tehtävänä on pitää kunnan keskeiset ja ympäristökuvan kannalta tärkeät puistot ja yleiset alueet

hyvässä kunnossa. Puistotöiden työnjohtajana toimii puutarhuri ja hänen avukseen palkataan kesätyön-

tekijöiksi koululaisia sekä opiskelijoita.

Tunnusluvut:

Rakennettuja puistoja on n. 3 ha ja muiden hoidettavien alueiden pinta-ala on yhteensä n. 10 ha.

Venepaikat

Venepaikkoja on Joroisselän satamassa, Paron venerannassa ja Kirvesniemessä. Venepaikkojen hoito on

pääasiassa veneseurojen yms. vastuulla.

Jätehuolto

Kunnallisen jätehuollon tarkoituksena on järjestää asumisessa syntyneiden ja siihen rinnastettavan jätteen käsittely, huolehtia asumisessa syntyvien ongelmajätteiden käsittelystä sekä järjestää jätteiden kuljetus ja

edistää jätteiden hyötykäyttöä.

Joroisissa jätehuollosta vastaa Keski-Savon jätehuolto Oy.




Liikenneväylät -220 611 192 -220 419 -138 187 -201 918 -201 918 -129 196 -243 092 -243 092 -150 000

Puistot ja yl.alueet -134 158 20 500 -113 658 -15 847 -120 177 12 100 -108 077 -14 025 -128 937 12 000 -116 937 -9 964

Venesatamat -12 992 5 466 -7 526 -10 014 5 000 -5 014 -8 330 5 500 -2 830

Jätehuolto -9 058 3 262 -5 796 -904 -8 379 -8 379 -129 -7 500 1 000 -6 500

Yhteensä -376 819 29 420 -347 399 -154 938 -340 488 17 100 -323 388 -143 350 -387 859 18 500 -369 359 -159 964

KIINTEISTÖPALVELUT/KIINTEISTÖNHOIDON TUKIPALVELUT

SIIVOUS- JA PUHTAUSPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Siivouspalvelut vastaavat Joroisten kunnan hallinnoimien eri kiinteistöjen, kuten koulut, kirjasto,

kunnanvirasto, vanhusten ryhmäkodit jne. siivouspalvelusta mitoituksen mukaisesti sekä asiakkaan erikseen tilaamista palveluista. Riittävä puhtaustason ylläpitäminen auttaa säilyttämään pintamateriaalit hyvässä

kunnossa ja ilman laadun parempana.

Puhtauspalvelut vastaavat Joroisten terveyskeskusten puhtaanapidosta, potilasateriapalveluiden toteuttamisesta yhdessä hoitohenkilöstön kanssa sekä vuode- ja apuvälinehuollosta. Puhtauspalveluita

myydään Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukselle. Ulkopuolisia asiakkaita ovat ISLAB ja

Soisalon työterveys. Puhtauspalvelun tarkoituksenmukaisella toteutuksella estetään osaltaan infektioiden leviäminen ja pidetään yllä hyvää hygieniatasoa.


Pyrimme siihen, että palvelumme on tehokasta, joustavaa, luotettavaa, asiakastarpeista ohjautuvaa sekä

vuorovaikutteista.

Siivous-ja puhtauspalvelujen talousarviossa on huomioitu talouden vakauttamisohjelma, jonka mukaan

puhtaustasoa on laskettu Joroisten yhtenäiskoulun 7-9 luokkien osalta siten, että yhden työntekijän vähennys

on voitu eläkejärjestelyjen yhteydessä toteuttaa. Myös puhtauspalveluista vähennettiin v.2014 0,5 laitoshuoltajaa.

Vastuuhenkilöt: puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö



Asiakkaiden

tyytyväisyys siivous-ja puhtauspalvelun laatuun

Asiakastyytyväisyyskyselyn

laatiminen


asteikolla 1-5 väh. 3

Puhtaus-ja

ruokapalvelupäällikkö

Kunnanviraston tilojen

siivoustyön mitoittaminen

mahdollisen tilojen

remontin valmistuttua

Siivoustyön ja muiden

työtehtävien mitoittaminen vastaamaan nykyistä

puhtaustasoa ja

käyttöastetta

Tuottavuus (m²/t)

Taloudellisuus (€/m²)

Puhtaus-ja



Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti jää alhaiseksi


Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos-

%

00042521 Siivous- ja puhtauspalvelut

Toimintatuotot 603 799 629 786 -11 254 610 783 -3,02

Toimintakulut -595 933 -626 806 11 254 -603 183 -3,77

Toimintakate/jäämä 7 866 2 980 7 600 155,03

MITTARI TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016

Taloudellisuus €/t 23,64-27,93 24,16-27,60 25,00-28,84 25,35-28,92

Taloudellisuus €/m²/kk 2,10-4,41 2,00-4,19 2,03-4,65 2,03-4,65

Tuottavuus siiv. m²/t 134-239 139-256 125-240 125-240

Siivottavat kiinteistöt kpl/m² 17/15000 24/15968 20/15600 20/15600

€/v(siivous/puhtaus/välineh.

palvelut)

655 958 590925 626806 603 183

Tuotantomäärä t/v 25458 22898 23299 22 286

Vakituisen henkilöstön määrä:

-laitoshuoltaja 14 12 13 11

- keittäjä-laitoshuoltaja

(siiv.työn osuus)

- ravitsemistyöntekijä (siivoustyön

osuus )

1(35%)

1(34%)

1 (35%)

1 (34%)

1(35%)

1(34%)

1(20%)

1(35%)

-puhtauspalvelupäällikkö 1(81%) 1 (81%) 1(81%) 1(81%)




Siivouspalvelut -291 544 291 544 0 -292 286 292 286 0 -293 622 293 622 0

Puhtauspalvelut -304 389 312 255 7 866 -312 012 314 992 2 980 -309 561 317 161 7 600


Yhteensä -595 933 603 799 7 866 0 -604 298 607 278 2 980 0 -603 183 610 783 7 600 0

RUOKAPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Kirkonkylän koulukeskuksen ja Kuvansin koulun ruokapalvelun tuottaminen eri asiakasryhmille (oppilaat, henkilökunta, päiväkodit, lasten ryhmikset,). Ko. keittiöt ovat tuotantokeittiöitä. Kaitaisten koulun keittiö muu-

tetaan jakelukeittiöksi v. 2016 alusta alkaen ja ruoka kuljetaan Koulukeskuksen keittiöstä Kaitaisten koululle

ja lasten ryhmikseen. Tarvittaessa myös kesäaikaan valmistetaan ruokaa varhaiskasvatuksen tarpeisiin.

Ruokapalvelut tuottavat asiakkaiden tilaamat ateriat (suoritteet) huomioiden mm. ravitsemukselliset vaateet,

erityisruokavaliot, elintarvikkeiden hankintaketjun sekä toimintaan varatun määrärahan.

Ruokapalvelun tavoitteena on tuottaa laadukkaita, terveellisiä ja kustannustehokkaita ateriapalveluja eri

asiakasryhmien tarpeisiin. Kaikki toiminta, aivan ruokalistojen suunnittelusta, raaka-aineiden valinnasta itse

toteutukseen tähtää siihen, että ruoka on ravitsevaa ja monipuolista, ruokahalua herättävää ja hyvän makuista.

Vastuuhenkilö: Puhtaus-ja ruokapalvelupäällikkö



Asiakkaiden tyytyväisyys

ruokapalveluun

Asiakastyytyväisyyskyselyn

laatiminen


asteikolla 1-5 väh. 3

Puhtaus-ja


Luomutuotteiden

säännöllinen käyttö

määrärahojen puitteissa

Mahdollisesti Portaat

Luomuun-ohjelmaan

liittyminen ja luomutuotteiden valinta

Vähintään yksi

luomutuote otetaan

käyttöön ruokapalvelussa

Puhtaus-ja



- Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti jää alhaiseksi

- Luomuruokaan siirtymisen kustannuksiin ei osata varautua


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042522 Ruokapalvelut

Toimintatuotot 419 758 467 447 459 791 -1,64

Toimintakulut -413 094 -465 891 -455 400 -2,25


Vuosikate 6 664 1 556 4 391 182,2

Poistot ja arvonalentumiset -1 507

Tilikauden tulos 5 157 1 556 4 391 182,2

Tunnusluvut: MITTARI/RUOKAPALVELUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA2016

Taloudellisuus €/suorite(ateria) 1,46-4,13 1,42-4,29 2,67-4,70 *)2,09-3,39

Tuotantomäärä yht. suoritetta/v 164 869 161 574 160 037 162 993

Vakituisen henkilöstön määrä:

-ravitsemustyöntekijä 2,66 2,66 2,66 2,16

-keittäjä-laitoshuoltaja 0,65 0,65 0,65 0,8

-keittäjä 3 3 3 3

-ruokapalveluesimies 1 0 0 0


-puhtaus-ja ruokapalvelupäällikkö 1 (19%) 1 (19%) 1(19%) 1(19%)

*) 2,09 € on Kaitaisten koulun jakelukeittiön suoritehinta (ei sisällä aterian ostoa kouluk.keittiöstä)




Joroisten kouluk. keittiö -265 964 271 121 5 157 0 -314 369 315 925 1 556 0 -326 580 330 971

4

391 0

Kaitaisten koulun keittiö -30 995 30 995 0 0 -33 378 33 378 0 0 -10 525 10 525 0 0

Kuvansin koulun keittiö -102 063 103 570 1 507 -1 507 -118 144 118 144 0 0 -118 295 118 295 0 0

Kerisalon koulun keittiö -3 858 3 858 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Kolman koulun keittiö -10 214 10 214 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Yhteensä -413 094 419 758 6 664 -1 507 -465 891 467 447 1 556 0 -455 400 459 791

4

391 0

TALONMIESPALVELUT

Palvelusuunnitelma: Kunnan eri toimialojen tarvitsemat talonmiespalvelut tuotetaan omana työnä. Toimintaa kehitetään

palvelualueilta saatavan palautteen perusteella.




Kiinteistönhoitoon

kuuluvat työt tehdään

säännöllisesti

Otetaan kiinteistöjen

huoltokirja käyttöön

Huoltokirjan mukaiset

työt on tehty


Henkilökunnan taitojen

ylläpitäminen

Koulutus Jokainen osallistuu

vähintään yhteen

koulutukseen


Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - henkilökunnan vähyyden vuoksi ei ennätetä tekemään aiottuja töitä oman työnä


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042525 Talonmiespalvelut

Toimintatuotot 203 041 212 038 228 924 7,96

Toimintakulut -203 041 -212 038 -228 924 7,96


KORJAUSTYÖPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Korjauspalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan omistamille kiinteistöille. Korjaustyöt

tehdään pääsääntöisesti kunnossapitosuunnitelmien perusteella.





Pienet ja kiireelliset

korjaustyöt pyritään suorittamaan

suurimmaksi osaksi

omalla työvoimalla ja

lisäksi omana työnä voidaan suorittaa osa

investointihankkeista.

Tarvittavat

henkilöresurssit: vähintään kaksi

vakituista kirvesmiestä

ja lisäksi palkataan

keväällä 2016 lisää yksi ammattimies

Mahdollisimman paljon

toteutuneista remonteista toteutetaan

omin voimin


Henkilökunnan taitojen ylläpitäminen

Koulutus Jokainen osallistuu vähintään yhteen

koulutukseen.



- henkilökunnan vähyyden vuoksi ei ennätetä tekemään aiottuja töitä oman työnä


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042527 Korjaustyöpalvelut

Toimintatuotot 111 053 115 087 133 924 16,37

Toimintakulut -111 053 -115 087 -133 924 16,37


KIINTEISTÖT

Palvelusuunnitelma:

Yksikön tehtävänä on pitää kunnan omistama rakennuskanta sekä asuinhuoneistot hyvässä käyttökunnossa.

Tekninen toimi hallinnoi kiinteistöjä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Kaikille kiinteistöille on laadittu vuosittain päivitettävät kiinteistön hoitosopimukset.

Asuin-, hallinto- ja teollisuuskiinteistöjä kunnalla on 46 447 m2 / 161 069m3.




Kiinteistöjen korjaus- ja

kunnossapitotoimet

suoritetaan suunnitelmallisesti.

Laaditaan kiinteistöille

korjaustarveselvitykset

Toimittu suunnitelman

mukaan


Kiinteistöjen

sähköntoimittaja

kilpailutetaan 30.4.2016 mennessä.

Järjestetään avoin

kilpailutus.

Toimittaja on valittu. Tekninen johtaja.

Asunto- ja

kiinteistöyhtiöiden

yhdistymismahdollisuudet selvitetään.

Selvitystyö tilataan

konsultilta.

Selvitystyö on valmis. Tekninen johtaja


Ennalta arvaamattomat korjaustarpeet (mm. putkirikot) vievät määrärahoja suunnitelmallisilta

korjauksilta.


Perusturvan kiinteistöt


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042541 Perusturvan kiinteistöt

Toimintatuotot 466 036 454 732 367 393 -19,21


Toimintakulut -372 788 -321 082 -40 000 -281 000 -12,48

Toimintakate/jäämä 114 277 133 650 -40 000 86 393 -35,36

Vuosikate 114 277 133 650 -40 000 86 393 -35,36


Tilikauden tulos -16 152 16 655 -40 000 3 629 -78,21


Tilikauden yli-/alijäämä -10 382 16 655 3 629 -78,21




Kk päiväkoti -13 887 45 675 31 788 -31 780 -19 272 51 092 31 820 -31 780 0 0 0 0

Kuvansin päiväkoti -16 510 9 143 -7 367 -9 861 -13 617 16 063 2 446 -2 338 0 0 0 0

Kuvansin Kukero -25 195 14 289 -10 906 -8 755 -40 583 11 504 -29 079 -3 222 0 0 0 0

Kaitaisten ryhmis -5 608 6 875 1 267 0 -4 803 6 062 1 259 -1 259 0 0 0 0

Kerisalon ryhmis -2 031 2 898 867 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Kolman ryhmis -9 617 10 069 452 0 -8 750 9 483 733 -733 0 0 0 0

Ryhmäkoti Opint7 -19 341 22 549 3 208 -3 641 -20 666 24 982 4 316 -3 641 -20 000 25 000 5 000 -3 641

Vanh.palv.Opint5 -16 715 21 608 4 893 -4 893 -17 121 22 014 4 893 -4 893 -16 000 20 893 4 893 -4 893

Vanh.päivät Opint3 -11 489 27 846 16 357 -729 -15 152 27 700 12 548 -730 -15 000 28 000 13 000 -730

Kehitysvamm.as. -9 716 12 420 2 704 -2 614 -21 495 14 189 -7 306 -2 614 -15 000 18 500 3 500 -3 500

Terveyskeskus -221 650 292 665 71 015 -68 157 -199 623 271 643 72 020 -65 785 -215 000 275 000 60 000 -70 000

Yhteensä -351 759 466 037 114 277 -130 430 -361 082 454 732 93 650 -116 995 -281 000 367 393 86 393 -82 764

Sivistys- ja vapaa-aikatoimen kiinteistöt


Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos-

%

00042551 Sivistys- ja vapaa-aikatoim. kiinteistöt


1 028

962 27,55

Toimintakulut -729 117 -667 171 -782 315 17,26


Vuosikate 98 278 139 522 246 647 76,78




Tilikauden yli-/alijäämä -64 515 -43 889 -16 976 -61,32





Kk päiväkoti/Pyrri 0 0 0 0 0 0 0 0 -20 000 51 780 31 780 -31 780

Kuvansin päiväk/Sinikukka 0 0 0 0 0 0 0 0 -15 000 32 500 17 500 -17 500

Kuvansin päiväk/Kukero 0 0 0 0 0 0 0 0 -20 000 45 000 25 000 -25 000

Kaitaisten ryhmis 0 0 0 0 0 0 0 0 -6 000 6 000 0 0

Kolman Wanha koulu/ryhmis 0 0 0 0 0 0 0 0 -10 000 10 000 0 0

Kaitaisten koulu -37 261 43 886 6 625 -6 625 -40 512 45 878 5 366 -5 366 -40 000 46 625 6 625 -6 625

Kerisalon koulu -22 200 16 088 -6 112 -4 317 -14 810 0 -14 810 -4 318 0 0 0 0

Kk koulu -93 125 122 930 29 805 -29 490 -100 569 130 360 29 791 -29 491 -105 000 134 490 29 490 -29 490

Kolman koulu -46 997 17 307 -29 690 -4 112 -22 701 0 -22 701 -3 660 -13 354 0 -13 354 -3 660

Kuvansin koulu -174 794 219 105 44 311 -45 514 -189 315 234 859 45 544 -45 244 -200 000 246 055 46 055 -46 055

Maaveden koulu -50 541 299 -50 242 -497 0 0 0 0 0 0 0 0

Yläkoulu -143 893 210 995 67 102 -65 953 -138 809 197 936 59 127 -58 127 -160 000 225 308 65 308 -65 308

Yläk.ruokala -24 793 31 892 7 099 0 -24 579 31 761 7 182 -7 182 -25 000 32 182 7 182 -7 182

Lukio -104 357 125 809 21 452 -21 451 -101 375 122 826 21 451 -21 451 -104 961 126 450 21 489 -21 451

Kirjasto -31 156 39 084 7 928 -7 928 -34 501 43 073 8 572 -8 572 -34 000 42 572 8 572 -8 572

Pikkukoulu 0 0 0 0 0 0 0 0 -29 000 30 000 1 000 -1 000

Yhteensä -729 117 827 395 98 278 -185 887 -667 171 806 693 139 522 -183 411 -782 315 1 028 962 246 647 -263 623

MUUT TOIMITILAT


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042561 Muut toimitilat

Toimintatuotot 209 330 157 714 177 227 12,37

Toimintakulut -386 060 -372 334 -350 916 -5,75


Vuosikate -176 731 -214 620 -173 689 -19,07






Uusi virastotalo -203 658 64 083 -139 575 -1 020 -194 066 55 121 -138 945 -1 020 -186 286 67 969 -118 317 -1 020

Vanha virastotalo -22 336 2 479 -19 857 -1 016 -20 687 1 446 -19 241 -1 016 -20 995 4 000 -16 995 -1 016

Keskusvarikko -52 439 6 968 -45 471 -4 341 -33 280 2 230 -31 050 -4 342 -44 100 3 000 -41 100 -4 365

Kolpan maja -14 382 1 228 -13 154 -54 -13 379 0 -13 379 -55 -14 535 1 500 -13 035 -55

Vanha palotalo/työp. -21 530 23 726 2 196 -2 196 -14 978 8 587 -6 391 -2 196 -12 000 0 -12 000 -2 196

Palotalo -26 771 65 901 39 130 -9 238 -33 921 65 900 31 979 -9 237 -33 000 66 000 33 000 -9 237

Väistötila -44 945 44 945 0 0 -32 300 5 383 -26 917 0 0 0 0 0

Energialaitoksen talo 0 0 0 0 -29 723 19 047 -10 676 0 -40 000 34 758 -5 242 -5 500

Yhteensä -386 061 209 330 -176 731 -17 865 -372 334 157 714 -214 620 -17 866 -350 916 177 227 -173 689 -23 389


Asuntojen vuokraus


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042571 Asuntojen vuokraus

Toimintatuotot 249 903 228 771 291 784 27,54

Valmistus omaan käyttöön 253

Toimintakulut -311 347 -303 902 -279 770 -7,94

Toimintakate/jäämä -61 191 -75 131 12 014 -115,99

Vuosikate -61 191 -75 131 12 014 -115,99


Tilikauden tulos -75 857 -78 820 5 621 -107,13

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka TP 2014 TA 2015 TA 2016


Vanhat rakennuk. -389 0 -389 -11 004 -4 720 0 -4 720 -647 -4 000 0 -4 000 0

Terveystalo -13 784 18 673 4 889 -1 666 -20 658 16 921 -3 737 -1 666 -22 000 18 030 -3 970 -1 666

As Oy Maavesi -11 519 1 300 -10 219 -156 -12 703 650 -12 053 -156 -12 000 3 500 -8 500 -156

Osakehuoneistot -72 759 63 843 -8 916 0 -72 654 66 000 -6 654 0 -71 000 63 000 -8 000 0

Päivärinne -27 829 35 066 7 237 -383 -28 139 33 976 5 837 -383 -28 000 36 000 8 000 -383

Pohjoistalo -1 484 20 628 19 144 -82 0 0 0 0 0 0 0 0

As Oy Pikalle -26 370 22 439 -3 931 0 -24 727 24 914 187 0 -16 788 25 000 8 212 0

As Oy Puistola -22 430 23 690 1 260 0 -14 700 22 000 7 300 0 -26 000 25 000 -1 000 0

As Oy Tuomaalanhovi -116 762 59 424 -57 338 0 -88 215 60 000 -28 215 0 -65 000 66 000 1 000 0

Yläkoul. asuntola -16 346 4 840 -11 506 -837 -26 526 4 310 -22 216 -837 -21 564 28 254 6 690 -1 118

Kolman koulun as. -572 0 -572 -281 0 0 0 0 0 0 0 0

Kisakuja rivitalo -851 0 -851 -256 -10 860 0 -10 860 0 -13 418 27 000 13 582 -3 070

Yhteensä -311 095 249 903 -61 191 -14 665 -303 902 228 771 -75 131 -3 689 -279 770 291 784 12 014 -6 393

MUIDEN TILOJEN VUOKRAUS


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042581 Muiden tilojen vuokraus

Toimintatuotot 320 743 307 593 300 857 -2,19

Toimintakulut -96 592 -93 148 -40 000 -67 542 -27,49

Toimintakate/jäämä 224 151 214 445 -40 000 233 315 8,8

Vuosikate 224 151 214 445 233 315 8,8


Tilikauden tulos -221 040 97 569 134 670 38,03

Varausten ja rahastojen muut 997

Tilikauden yli-/alijäämä -220 043 97 569 -40 000 134 670 38,03




Matkahuolto -1 908 0 -1 908 0 -1 976 0 -1 976 0 0 0 0 0

Yrittäjähalli -27 434 49 149 21 715 -7 385 -34 194 35 000 806 -7 385 -32 885 49 000 16 115 -7 385


OC-System halli -8 493 69 737 61 244 -21 583 -8 049 69 738 61 689 -21 583 -7 073 70 000 62 927 -21 583

Alufer uusi halli -1 899 110 108 108 209 -46 452 -3 107 110 100 106 993 -46 453 -3 000 110 000 107 000 -46 453

Alufer vanha halli -19 343 30 311 10 968 -9 857 -10 170 24 850 14 680 -9 857 -21 000 30 857 9 857 -9 857

Liunan yrityskeskus -7 510 0 -7 510 -346 516 -1 826 0 -1 826 -18 231 -1 000 0 -1 000 0

Koir.ja kissojen hoitok. -3 240 0 -3 240 0 -2 572 0 -2 572 0 0 0 0 0

U-Cont halli -4 633 40 993 36 360 -13 367 -2 635 40 994 38 359 -13 367 -2 584 41 000 38 416 -13 367

Peltihalli -22 132 20 444 -1 688 -30 -68 619 26 911 -41 708 0 0 0 0 0

Yhteensä -96 592 320 742 224 151 -445 190 -133 148 307 593 174 445 -116 876 -67 542 300 857 233 315 -98 645

ALUEIDEN VUOKRAUS


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042591 Alueiden vuokraus

Toimintatuotot 115 618 115 500 115 500

Toimintakulut -1 347 -2 846 -2 846

Toimintakate/jäämä 114 272 112 654 112 654

MAA- JA METSÄTILAT

Palvelusuunnitelma: Kunnalla on metsätalousmaata n.1040 ha. Metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti hyvien

metsänhoitosuosituksien mukaisesti pitäen tavoitteena tuottavaa ja moniarvoista metsäomaisuutta. Vuotuiset

puunmyyntisuunnitelmat tehdään tasaisiin vuosituloihin pyrkien. Metsien hyvää puuntuottokykyä

edesautetaan tekemällä metsänhoitotyöt ajallaan.

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja



Tarvittavat taimikoiden

varhaishoidot ja harvennukset tehdään.

Määräraha töiden

toteuttamiseksi.

Suunnitelman mukaiset

taimikonhoitotyöt on tehty.

Tekninen johtaja



Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042600 Maa- ja metsätilat

Toimintatuotot 235 870 170 250 40 000 170 250

Toimintakulut -54 218 -36 779 -35 000 -4,84

Toimintakate/jäämä 181 652 133 471 40 000 135 250 1,33

PELASTUSTOIMI

Joroinen kuuluu Etelä-Savon pelastuslaitoksen alaisuuteen, jota hallinnoidaan Mikkelin kaupungin toimesta.

Aluelaitos vastaa myös öljyvahinkojen torjunnasta ja huolehtii kunnan alueen väestönsuojeluvalmiudesta.





Valistustyötä suoritetaan kouluissa ja

päiväkodeissa.

Oppilaat osallistuvat esim. 112-päivään.

Valistusta on tehty Tekninen johtaja


Tp 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos-

%

00042700 Palo- ja pelastustoimi

Toimintatuotot -600

Toimintakulut -452 483 -450 757 -445 593 -1,15


HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTO

Joroisten kunnan vesihuoltolaitos toimittaa käyttöveden lähes koko kunnan alueelle. Vedenjakelusta taajamien

ulkopuolella huolehtivat vesiosuuskunnat (10 kpl).

Kunta voi tukea vesiosuuskuntia esim. vedensaannin turvaamiseen liittyvissä hankkeissa tai yksityishenkilöitä heidän liittyessään vesijohtoverkostoon.

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja



Vesiosuuskuntien

yhteistoimintaa esim. kriisitilanteissa

parannetaan kunnan

järjestämässä koulutustilaisuudessa.

Kouluttajina kunta sekä

ulkopuolinen toimija.

Koulutus järjestetty. Tekninen johtaja


Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042750 Haja-asutusalueen vesihuolto

Toimintakulut -121 068 -20 000 18 000 -7 039 -64,81


TEKNISEN TOIMEN PROJEKTIT

Poistokalastushankkeessa on kyse kolmevuotisesta vesistöjen kunnostushankkeesta vuosille 2014 - 2016.

Hankkeessa ovat mukana Joroisten kunta, Joroisten kalastusalue, Haapaselän osakaskunta, Joroisten

osakaskunta, Kaitaisten osakaskunta, Pihlaan osakaskunta, sekä Etelä-Savon elinkeino-liikenne-ja ympäristö-

keskus. Tavoitteena on poistaa Joroisselästä vuosittain 50 000kg kalaa ja muista kohteista tätä vähemmän.

Hanke käynnistyi keväällä 2014. Joroisten kunnan osuus hankkeesta v. 2016 on 6000 €.




Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042800 Teknisen toimen projektit

Toimintatuotot 23 828 1 100 1 100

Toimintakulut -30 203 -7 100 -20 250 185,21


TEKNINEN TOIMIALA YHTEENSÄ

Tp 2014 TA 2015

Muutos


00042000 TEKNINEN TOIMIALA

Toimintatuotot 3 816 031 3 683 811 28 746 3 904 895 6,0


Toimintakulut -4 451 369 -4 191 532 -50 746 -4 255 867 1,53

Toimintakate/jäämä -571 794 -507 721 -22 000 -350 972 -30,87

Vuosikate -571 794 -507 721 -350 972 -30,87

Poistot ja arvonalentumiset -953 909 -585 332 -22 000 -637 923 8,98

Tilikauden tulos -1 525 703 -1 093 053 -988 895 -9,53


Tilikauden yli-/alijäämä -1 493 261 -1 093 053 -988 895 -9,53

JOROISTEN KUNTA YHTEENSÄ

Tp 2014 TA 2015 Muutos TA

2015

TA 2016 Muutos-%

00000001 JOROISTEN KUNTA

TULOSLASKELMA

Toimintatuotot 6 502 336 5 983 460 84 241 6 141 662 2,6


Toimintakulut -34 418 156 -34 712 923 -615 057 -35 874 917 3,4


Verotulot 16 652 251 16 632 000 16 858 000 1,3

Valtionosuudet 12 109 357 12 001 511 12 721 411 6,0

Rahoitustuotot ja -kulut 141 302 -82 678 -53 246 -35,6

Vuosikate 1 050 633 -178 630 -530 816 -207 090 15,9

Poistot ja arvonalentumiset -1 016 806 -635 092 -698 646 10,0

Satunnaiset erät 4 076 825

Tilikauden tulos 4 110 652 -813 722 -905 736 11,3


Tilikauden yli-/alijäämä 4 143 094 -813 722 -530 816 -905 736 11,3

VESIHUOLTOLAITOS

Palvelusuunnitelma

Vesi- ja viemärilaitos vastaa laadukkaan käyttöveden tuottamisesta asiakkailleen sekä huolehtii vastaan-otetun jäteveden puhdistamisesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Puhtaan veden toimitusvarmuus pidetään

korkealla tasolla.





Kuvansin

jätevesiverkoston saneeraukset hulevesien

hallitsemiseksi

aloitetaan.

Hulevesien kertymistä

verkoston eri osiin tutkitaan.

Suunnittelu

viemäriverkoston saneerauksista on

aloitettu ja/tai

viemäriverkoston saneeraukset on

aloitettu.

Tekninen johtaja

Laaditaan Kirkonkylän alueen

vesijohtoverkoston

vanhojen rautaputkien saneerausohjelma.

Rautaputkien määrä ja sijainti selvitetään.

Saneerausohjelma on laadittu.

Tekninen johtaja


- Valurautaputkistojen määrää ja kuntoa ei saada selvitettyä riittävällä tarkkuudella


TP 2014 TA 2015

Muutos

TA 2015 TA 2016

Muutos-

%

00000002 JOROISTEN VESIHUOLTOLAITOS

Tuloslaskelma

Liikevaihto

Liikevaihto 539 240 599 174 575 636 -3,93

Liiketoiminnan muut tuotot 4 323

Materiaalit ja palvelut -229 509 -230 287 -243 236 5,62

Henkilöstökulut -112 908 -147 771 -141 699 -4,11


Liiketoiminnan muut kulut -3 569 -6 018 -5 800 -3,62

Liikeyli-/alijäämä 87 976 108 375 84 139 -22,36

Korkotuotot 12

Muut rahoitustuotot 3 508

Kunnalle maksetut korkokulut -97

Muille maksetut korkokulut -739

Korvaus peruspääomasta -40 054 -40 054 -40 054 0,00

Muut rahoituskulut

Rahoitustuotot ja kulut -37 371 -40 054 -40 054 0,00

Yli-/alijäämä ennen sat. Eriä 50 605 68 321 44 085 -35,47

Yli-/alijäämä ennen varauksia 50 605 68 321 44 085 -35,47

Tilikauden yli-/alijäämä 50 605 68 321 44 085 -35,47


3.INVESTOINTIOSA INVESTOINTIESITYKSET TA 2016, TS 2017 - 2018

TOIMIALA: Kunnan johto

Vastaava viranhaltija: Joonas Hänninen

Hankeryhmä/hanke Tavoite (Palvelutuotannon määrän lisäys,

palvelukyvyn parantaminen, tuotannon

tehostaminen)

Investoinnin luonne (uus-, laajennus-, korvausinvestointi) Tuloarviot

TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Aineettomat oikeudet

Tietoliikenneohjelmistot

Muut aineettomat oikeudet

- Ki Oy ja As Oy yhdistymisselvitys Tuotannon tehostaminen 0 0 0

- Tytärhyteisöjen lainaosuudet As Oy Pikalle 30 000 30 000 30 000

ja Tuomaalanhovi

Kiinteistö Oy Honkauran pääomitus 100 000 0 0

Yhteensä 130 000 30 000 30 000

Kunnan johto yhteensä 130 000 30 000 30 000 0 0 0

TOIMIALA: Sosiaali- ja terveystoimi

Vastaava viranhaltija: Seppo Lehto



tehostaminen)


TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Rakennukset

Hallinto- ja laitosrakennukset

Terveysaseman pihan korjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 150 000 0 0

- pohjatöitä, asfaltointeja, kävelytiet jne

kohon parkkialue

- istutukset ja opasteet

- valaistus

- vuodeos. Sisäpiha, aita, katos, kulkutiet,

oleskelualue

- ulkoportaan uusiminen (vanha osa)

Terveysaseman ulko-ovien automatisointi: Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 10 000 0 0

- vastaanoton pääovi

- ensiavun ovi

Vainajien säilytys/kappeli ja kylmiö Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 20 000 0 0

- ilmanvaihdon parantaminen

- sisäänkäynnin muutokset

Terveysaseman kuntoarvion laatiminen 0 0 0

Kotihoidon tilojen peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi

- lattiapintojen vaihtaminen 4 huonetta

Opintie 5 ja 7

- Opintie 5, katettu patio Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 10 000 0 0

- Opintie 7, Ryhmäkoti, aita takapihalle

Ryhmäkoti Kirkkomäen korjaukset Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 15 000 0 0

- ulkomaalaus ja terassi

Yhteensä 205 000 0 0 0 0 0


Kiinteät rakenteet ja laitteet

Maa- ja vesirakenteet

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet

Vanhuspuisto, Pieksämäentie Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 0 12 000 0

Selvitetään hankkeen toteuttamista avustuksena

Yhteensä 0 12 000 0 0 0 0

Sosiaali- ja terveystoimen toimiala yhteensä 205 000 12 000 0 0 0 0

TOIMIALA: Sivistys- ja vapaa-aikatoimi

Vastaava viranhaltija: Jaakko Kuronen



tehostaminen)


TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Rakennukset


Kuvansin koulu

- sisäpuoliset peruskorjaukset Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 12 000 12 000 12 000

- maalämpöjärjestelmä Tuotannon tehostaminen Korvausinvestointi 320 000

Omatoimikirjaston rakentaminen Palvelukyvyn parantaminen Uusinvestointi 25 000

Kolman vanhan kasakoulun (ryhmä- Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 50 000 50 000 0

päiväkoti) korjaus- ja muutostyöt

Kirjaston muuttaminen virastotaloon Tuotannon tehostaminen Korvausinvestointi 0 0 0

Nykyisen kirjaston muutostyö koulunkäyt- Tuotannon tehostaminen Korvausinvestointi 0 0

töön

Muut rakennukset

Karhulahden museon päärakennuksen Palvelukyvyn parantaminen 30 000 10 000 10 000 30 000 10 000 10 000

vesikaton uusiminen perintörahalla

Kotkatharjun ulkoilualueen huoltorakennus Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 0 0 0 0 0 0

Yhteensä 92 000 97 000 342 000 30 000 10 000 10 000



Kuvansin kuntoradan peruskorjaus 0 0 0

loppuun saattaminen

Kirkonkylän rantalentopallokentän Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 15 000 0 0 10 000 0 0

rakentaminen

Kotkatharjun ulkoilualueen kehittäminen Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 40 000 20 000 0

- uusien reittien rakentaminen

- sähköliittymä

- alueen valaistuksen parantaminen

- frisbeegolf radan rakentaminen Kanavan- ja Golfalueen välille

- paikoitusalueen rakentaminen

- suorituspaikkojen merkitseminen

Kotkatharjun valoladun peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 0 0 30 000


Kuvansin lähiliikuntapaikka Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 30 000 0 0 8 000 0 0

Kuvansin ulkoliikuntavälineet/ Ehtona Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 0 12 000 0

25% avustus

Kirkonkylän urheilukentän peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 0 0 260 000 0 0 65 000

Yhteensä 85 000 32 000 290 000 18 000 0 65 000

Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala yhteensä 177 000 129 000 632 000 48 000 10 000 75 000


TOIMIALA: Tekninen toimi

Vastaava viranhaltija: Petri Miettinen



tehostaminen)


TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2016 TS 2017 TS 2018


Hankesuunnitteluraha 0 0 0

Yhteensä 0 0 0 0 0 0

Maa- ja vesialueet

Tuloarviot

Omaisuuden myynti

- loma-asuntotontit 25 000 20 000 50 000

- asuntotontit 10 000 30 000 60 000

Yhteensä 35 000 50 000 110 000

Rakennukset

Asuinrakennukset

Terveystalo, ulkomaalaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 0 20 000 0

Rivitalo päivärinne

- vesikaton pinnoitus + YP lisäeriste Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 80 000 0 0

- sisäpuolinen peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 0 100 000 100 000

Yläkoulun asuntola

- vesikaton uusiminen Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 0 50 000 0

- sisäpuolinen peruksorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 0 0 100 000

As Oy:en peruskorjaukset Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 40 000 40 000 40 000


Kolman koulun purku Tuotannon tehostaminen Korvausinvestointi 0 100 000 0

Kunnanviraston peruskorjaus Tuotannon tehostaminen Korvausinvestointi 0 0 0

*kunnanviraston korjausta koskeva käsittely * * *

on kesken. TA- muutos päätösten yhteydessä

Vanha virastotalo

*vesikaton uusiminen/ Ehtona 20% avustus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 150 000 0 0 30 000 0 0

*julkisivun maalaus/ Ehtona 20% avustus Palvelutuotannon määrän lisäys Korvausinvestointi 50 000 0 0 10 000 0 0

Energialaitoksen toimistopäädyn muutostyöt 15 000

Uuden palotalon sadevesijärjestelmän rakent. Palvelukyvyn parantaminen Uusinvestointi 10 000 0 0

Tehdas- ja tuotantorakennukset

Kohdentamattomat teoll.hallikorjaukset 25 000 25 000 25 000

OC-system, katos + hallin peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi

- ehtona hyväksytty hankesuunnitelma 60 000 60 000 0

Muut rakennukset

Keskusvarikon päärakennus, peruskorj. Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 20 000 0 0

Vanhainkodin purku Tuotannon tehostaminen 0 10 000 200 000

Yhteensä 435 000 420 000 465 000

Tuloarviot

Omaisuuden myynti

Vanha palotalo 25 000 0 0

Yhteensä 65 000 0 0




Tuohilahdentien peruskorjaus (aloitettu 2015) Palvelykyvyn parantaminen Korvausinvestointi 25 000 0 0


Kolpan alueen katujen rakentaminen: Palvelutuotannon määrän lisäys Uus/korvausinvestointi

Tuohilahden tien peruskorjaus

- Mikonkosken tienhaarasta Kolpan sillalle 60 000

- Kolpan kaavatiet 50 000

Tuohilahden tien ja Kolpan kaavateiden asfaltointi 150 000

Kirvesniemen katujen rakentaminen Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 50 000 150 000 150 000

- em. kaavatiet toteutetaan, mikäli

ko. alueiden kaavat vahvistetaan

Golfalueen katujen rakentaminen/ Ehto- Palvelutuotannon määrän lisäys Uusinvestointi 0 0 80 000

na 6 sitovaa tonttivarausta

Katujen peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 50 000 50 000 50 000

Katujen asfaltointi Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 50 000 50 000 50 000

Katuvalojen uusiminen Palvelutuotannon parantaminen Korvausinvestointi 85 000 80 000 40 000

Yhteensä 370 000 480 000 370 000 0 0 0

Tekninen toimiala yhteensä 805 000 900 000 835 000 100 000 50 000 110 000

Joroisten kunta yhteensä 1 317 000 1 071 000 1 497 000 148 000 60 000 185 000

TOIMIALA: Vesihuoltolaitos

Vastaava viranhaltija: Petri Miettinen



tehostaminen)


TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2016 TS 2017 TS 2018


Muut aineettomat oikeudet

Hankesuunnitteluraha 0 25 000 25 000

Yhteensä 0 25 000 25 000


Maa- ja vesirakenteen

Golfalueen vesihuolto Palvelukyvyn määrän lisäys Uusinvestointi 0 70 000 0

Kolpan alueen vesihuolto Palvelukyvyn määrän lisäys Uusinvestointi 60 000 0 0

Kirvesniemen alueen vesihuolto Palvelukyvyn määrän lisäys Uusinvestointi 0 150 000 150 000

Kanavan alueen vesihuolto Palvelukyvyn määrän lisäys Uusinvestointi 0 0 0


Valkeisen vedenottamon rakennuksen

uusiminen Palvelukyvyn parantaminen Korvausinvestointi 60 000 0 0

Vesijohtoverkoston rakentaminen Palvelutuotannon parantaminen Korvausinvestointi 25 000 25 000 25 000

Viemäriverkoston rakentaminen Palvelutuotannon parantaminen Korvausinvestointi 25 000 25 000 25 000

Varkaus-Joroinen yhdysvesijohdon

paineenkorotusaseman rakentaminen Palvelukyvyn parantaminen Uusinvestointi 0 120 000 0

Yhteensä 170 000 390 000 200 000 0 0 0

Koneet ja kalusto

Muut koneet ja kalusto

Lietteen kuivauksen uusiminen, kko Palvelykyvyn parantaminen Korvausinvestointi 50 000 0 0

Yhteensä 50 000 0 0

Vesihuoltolaitos yhteensä 220 000 415 000 225 000 0 0 0

Kunta ja vesihuoltolaitos yht. 1 537 000 1 486 000 1 722 000 148 000 60 000 185 000


4. TULOSLASKELMAOSA

Tuloslaskelmaosa on kokonaistaloudellinen laskelma, joka osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelu-toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin

suunnitelman mukaisiin poistoihin.

Toimintatulot: Käyttötalouden tulot

Toimintamenot: Käyttötalouden menot

Toimintakate

Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla eli

verorahoituksella.

Verorahoitus: Verotulot + valtionosuudet Verotulot TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TS

2017

TS

2018

Kunnan tulovero 12 700 13 087 13 111 14 205 14 558 14 393 14 580 14 876 14 876

Yhteisövero 1 057 1 151 816 937 1 088 1 102 1 103 1 042 1 042

Kiinteistövero 680 687 703 813 1 007 1 137 1 175 1 137 1 137

Yhteensä 14 437 14 925 14 630 15 955 16 653 16 632 16 858 17 055 17 055

Valtionosuudet TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TS

2017

TS

2018

Peruspalvelujen vo 8 951 9 063 9 400 9 534 9 319 8 920 10 399 8 920 8 920

Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 379 2 454 2 161 2 517 2 527 3 027 2 912 3 027 3 027

Järjestelmämuutoksen tasaus -48 -48 -48 -48 -48 -428 0 0 0

Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -601 -692 -755 -780 -750 -612 -589 -612 -612

Harkinnanvarainen vo-korotus -5 -5 -5

Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset

445 507 932 940 1 061 1 094 0 0 0

Yhteensä 11 121 11 279 11 685 12 163 12 109 12 001 12 722 11 335 11 335

Valtionosuudet on arvioitu ennakkotietojen mukaisesti.

Rahoitustuotot ja rahoituskulut

Korkotuotoissa ovat antolainojen, maksuliikennetilien ja talletusten korot. Muissa rahoitustuotoissa ovat

vesihuoltolaitoksen tuotto 40.054 € sekä arvio viivästyskorkotuotoista ja verotilitysten koroista ja koro-tuksista. Muissa rahoituskuluissa on vesihuoltolaitoksen korvaus kunnan sijoittamalle pääomalle 40.054 €.

Korkomenoihin sisältyvät talousarviolainojen korot.

Vuosikate

Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus

kattamaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Rahoituslaskelman puolella vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan investointien ja lainanlyhennysten suhteen.

Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista

Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on talousarviossa arviosummana.


Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaehtoisia varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Talousarviossa ei ole tuloksen käsittelyeriä, joten talous-

arvion tuloslaskelma päättyy talousarviovuoden arvioituun tulokseen. Tilinpäätöksessä tilikauden tuloksen

jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset.

Tunnusluku Mittari TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TS

2017

TS

2018

Tulorahoitus riittävä,

vuosikate %

poistoista > 100

%

Vuosikate/poistot, %

19,6 49,6 84,7 104,9 1,6 8,0 32,8 57,8

Toimintatuotot

% toimintakuluista

Toimintatulot/toimintamenot,

% 40,7 41,3 27,8 31,5 19,0 19,0 19,0 19,0

Kunnallisveron

taso < 20,5 %

Kunnan tulovero-% 19,25 19,50 20,00 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25

Asukasmäärä

vuoden lopussa

Asukasmäärä 31.12. 5342 5293 5215 5242 5170 5126 5126 5126


TULOSLASKELMAOSA (kunta ja vesihuoltolaitos), lyhyt

KU + VH KU + VH KU + VH

TP 2014 Muutettu TA 2016

TA 2015

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 8 979 166 3 674 976 3 604 814

Maksutuotot 323 900 327 700 361 900

Tuet ja avustukset 561 071 382 309 273 649

Muut toimintatuotot 2 526 372 2 273 190 2 476 935

TOIMINTATUOTOT 12 390 509 6 658 175 6 717 298


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -10 187 531 -9 343 017 -9 130 735

Palvelujen ostot -24 508 920 -21 983 968 -23 286 074

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 051 266 -1 584 664 -1 611 136

Avustukset -663 664 -558 912 -494 600

Muut toimintakulut -1 897 193 -1 710 140 -1 743 107

TOIMINTAKULUT -39 308 574 -35 180 701 -36 265 652

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -26 656 348 -28 522 526 -29 548 354

Verotulot 16 652 251 16 632 000 16 858 000

Valtionosuudet 12 109 357 12 001 511 12 721 411

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 12 170 124 510 75 700

Muut rahoitustuotot 384 313 70 412 68 554

Korkokulut -243 846 -272 100 -198 000

Muut rahoituskulut -342 315 -45 554 -39 554

Rahoitustuotot ja -kulut -189 678 -122 732 -93 300

VUOSIKATE 1 915 581 -11 747 -62 243

Poistot ja arvonalentumiset -1 829 583 -741 815 -799 408

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 4 076 825


TILIKAUDEN TULOS 4 162 823 -753 562 -861 651

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 32 442

Varausten muutos 346 131

Varausten ja rahastojen muutokset 378 573

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 541 396 -753 562 -861 651


TULOSLASKELMAOSA (kunta 01 + vesilaitos 02), pitkä

KU + VH KU + VH KU + VH

TP 2014 Muutettu TA 2016

TA 2015

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot

Liiketoiminnan myyntituotot

3001 01 Vesi- ja jätevesimaksut 64

3001 02 Vesi- ja jätevesimaksut 415 002 456 830 443 000

3003 02 Vesihuollon liittymismaksut 17 885 9 000 6 500

3007 02 Sisäiset vesimaksut 16 225 16 368 16 855

3008 02 Sisäiset jätevesimaksut 17 915 20 158 19 215

3009 02 Sisäinen perusmaksu/jätev. 2 309 2 445

3011 02 Perusmaksu/vesi 25 889 40 264 40 400

3012 02 Perusmaksu/jätevesi 23 040 39 735 40 000

3013 02 Sisäinen perusmaksu/vesi 2 375 6 319 2 621

Liiketoiminnan myyntituotot 520 706 588 674 571 036

Täydet valtiolta saadut korvaukset

3099 01 Muut korvaukset valtiolta 15 797 21 000 13 000

Täydet valtiolta saadut korvaukset 15 797 21 000 13 000

Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöi

3100 01 Kotikuntakorvaukset 183 330 169 454 109 640

3116 01 Myyntitulot kunnilta 1 084 988 1 143 632 1 128 598

Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöi 1 268 318 1 313 086 1 238 238

Muut suoritteiden myyntituotot

3131 01 Työpajan myyntitulot 34 637 35 000 9 000

3135 01 Oppisopimuskoulutuksen koul 900 600 200

3136 01 Metsän myyntitulot 179 139 150 000 150 000

3137 01 Kuntosalimaksut 6 659 3 500 5 000

3138 01 Ateriamaksut 19 672 17 000 8 000

3140 01 Muut myyntituotot 4 227 620 36 023 73 655

3140 02 Muut myyntituotot 16 365 10 000 4 200

3141 01 Ateriamaksut (väh. tuotehin 6

3195 01 Sisäiset myyntitulot 2 292 974 1 499 593 1 532 085

3195 02 Sisäiset myyntitulot 2 233 500 400

3196 01 Sisäiset ateriamaksut (väh. 394 141

Muut suoritteiden myyntituotot 7 174 346 1 752 216 1 782 540

Myyntituotot 8 979 166 3 674 976 3 604 814


Maksutuotot

Sosiaalitoimen maksut

3250 01 Maksut lapsiperheiden kodin 351 2 000 500

3257 01 Hoitopäivämaksut 272 733 273 500 316 200

Sosiaalitoimen maksut 273 084 275 500 316 700

Opetus- ja kulttuuritoimen maksut

3275 01 Muut opetus- ja kulttuurito 200 200

3276 01 Kirjastotoimen maksut 1 641

Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 1 641 200 200

Yhdyskuntapalvelujen maksut

3285 01 Rakennusvalvonta- ja -tarka 35 207 37 500 33 500

3286 01 Maa-aineslupamaksut 12 755 14 500 11 500

Yhdyskuntapalvelujen maksut 47 962 52 000 45 000

Muut palvelumaksut

3294 01 Muut palvelumaksut 142

3294 02 Muut palvelumaksut 198

3295 01 Sisäiset maksutulot 873

Muut palvelumaksut 1 213

Maksutuotot 323 900 327 700 361 900

Tuet ja avustukset

3300 01 Työllistämistuki 116 126 95 325 43 100

3301 01 Tuet ja avustukset valtiolta 357 315 267 734 200 689

3325 01 Koulumatkatuki 14 430

3330 01 Muut tuet ja avustukset 16 961

3340 01 Kela-korvaus tth:oon 51 659 19 250 24 860

3340 02 Kela-korvaus tth:oon 501

3341 01 Koulutuskorvaus 4 080 5 000

Tuet ja avustukset 561 071 382 309 273 649

Muut toimintatuotot

Vuokratuotot

3410 01 Asuntojen vuokrat 262 803 262 850 308 154

3420 01 Muiden rakennusten vuokrat 756 062 698 190 725 843

3430 01 Maa- ja vesialueiden vuokra 119 485 115 000 115 000

3450 01 Koneiden ja laitteiden vuok 12 500

3460 01 Muut vuokratuotot 13 416 10 040 30 829

3460 02 Muut vuokratuotot 947

3465 01 Sisäiset vuokratulot 1 095 611 1 052 927 1 164 089

3465 02 Sisäiset vuokratuotot 2 678

Vuokratuotot 2 251 014 2 139 007 2 344 415

Muut toimintatuotot

3510 01 Pysyvien vastaavien myyntiv 59 480 15 000 15 000

3530 01 Muut tuotot 215 878 119 183 117 520

Muut toimintatuotot 275 358 134 183 132 520

Muut toimintatuotot 2 526 372 2 273 190 2 476 935

TOIMINTATUOTOT 12 390 509 6 658 175 6 717 298


Valmistus omaan käyttöön

3700 01 Valmistus omaan käyttöön 261 716


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Maksetut palkat ja palkkiot

4000 01 Vakin. viranhaltijat/kk-pa -1 407 308 -1 474 590 -1 342 932

4000 02 Vakin. viranhaltijat/kk-pa -10 920

4001 01 Vakin.viranhaltijat/kk-pal -1 337 397 -1 196 382 -1 432 710

4005 01 Luottamushenkilöiden kok.p -58 881 -67 517 -64 062

4006 01 Viranhalt. ja työntek. kok -6 862 -5 750 -4 480

4010 01 Sairaus- ja äitiysloman si -106 641 -100 500 -93 700

4015 01 Vuosiloman ja muut sijaise -173 719 -76 793 -145 302

4020 01 Työsuhteisten kuukausipalk -2 378 856 -2 970 739 -2 891 854

4020 02 Työsuhteisten kuukausipalk -30 288 -73 012 -81 436

4025 01 Tunti-ja urakkapalkat -821 257 -530 055 -317 702

4025 02 Tunti- ja urakkapalkat -21 640 -15 000

4026 01 Työllisyyspalkat -139 455 -199 298 -62 000

4030 01 Erilliskorvaukset -150 239 -172 466 -148 366

4030 02 Erilliskorvaukset -23 338 -27 869 -25 800

4032 01 Asiantuntijapalkkiot -4 393 -23 700 -25 600

4033 01 Pääluottamusmiespalkkio -3 511 -1 200 -4 000

4034 01 Työsuojelupalkkiot -4 843

4037 01 Opettajat/TVA ja TSA -43 802

Maksetut palkat ja palkkiot -6 668 627 -6 934 871 -6 694 666

Jaksotetut palkat ja palkkiot

4060 01 Jaksotetut palkat ja palkk -941 841 -500 -350

4060 02 Jaksotetut palkat ja palkk -12 502

Jaksotetut palkat ja palkkiot -954 342 -500 -350

Henkilöstökorvaukset, henk.korjause

4230 01 Sairausvakuutuskorvaukset 89 553 4 000 48 000

4240 01 Tapaturmakorvaukset 6 662

4260 01 Muut henkilöstömenojen kor 17 057 9 200 1 765

Henkilöstökorvaukset, henk.korjause 113 272 13 200 49 765

Palkat ja palkkiot -7 509 698 -6 922 171 -6 645 251

Henkilösivukulut

Eläkekulut

4100 01 KuEL-maksut/palkkaperustei -853 953 -937 665 -865 162

4100 02 KuEL-maksut, palkkaperuste -12 682 -19 758 -16 070

4101 01 KuEL-maksut/eläkemenoperus -843 900 -759 908 -802 000

4101 02 KuEl/eläkemenoperusteinen -4 609 -4 471 -824

4102 01 KuEL eläkemeno/lomitus muu -22

4105 01 KuEL varhe-maksu/yhteisvas -39 315 -42 804 -38 126

4105 02 Varhe-maksu/yhteisvast. pa -677 -939 -748

4106 01 KuEL varhe-maksu/eläkeperu -25 080 -8 553 -32 000


4110 01 Muut työeläkemaksut (mm. V -331 024 -252 005 -314 069

4120 01 Kunnan maksamat eläkkeet -2 834

4130 01 Jaksotetut eläkekulut -158 535 -957

4130 02 Jaksotetut eläkekulut -2 228

Eläkekulut -2 274 838 -2 026 103 -2 069 978

Muut henkilösivukulut

4150 01 Kansaneläke- ja sairausvak -139 159 -387 971 -409 605

4150 02 Kansaneläke- ja sairausvak -1 610 -6 722 -5 901

4160 01 Työttömyysvakuutusmaksut -161 949 -50

4160 02 Työttömyysvakuutusmaksut -2 220

4170 01 Tapaturmavakuutusmaksut -31 509

4170 02 Tapaturmavakuutusmaksut -361

4180 01 Muut sosiaalivakuutusmaksu -3 947

4180 02 Muut sosiaalivakuutusmaksu -45

4190 01 Jaksotetut sosiaalivakuutu -61 487

4190 02 Jaksotetut sosiaalivakuutu -707

Muut henkilösivukulut -402 995 -394 743 -415 506

Henkilösivukulut -2 677 833 -2 420 846 -2 485 484

Henkilöstökulut -10 187 531 -9 343 017 -9 130 735

Palvelujen ostot

Asiakaspalvelujen ostot

4300 01 Asiakaspalvelujen osto valt -23 312 -8 345 -7 044

4301 01 Asiakaspalvelujen osto kunn -17 622 431 -18 041 177 -19 034 818

4302 01 Asiakaspalvelujen osto kunt -9 835 -8 600 -9 923

4305 01 Asiakaspalvelujen osto muil -2 528 966 -84 050 -82 291

Asiakaspalvelujen ostot -20 184 544 -18 142 172 -19 134 076

Muiden palvelujen ostot

4340 01 Toimistopalvelut 7 182 -29 600 -27 376

4340 02 Toimistopalvelut -46 -100 -100

4341 01 Pankkipalvelut -3 540 -4 640 -4 540

4341 02 Pankkipalvelut -702 -800 -755

4342 01 Muut asiantuntijapalvelut -576 471 -209 084 -284 491

4342 02 Muut asiantuntijapalvelut -22 391 -16 000 -15 000

4344 01 Työnohjauspalvelut -520 -4 300 -3 550

4346 01 Tilintarkastuspalkkiot -7 901

4348 01 ATK-verkon käyttömaksut -72 130 -81 883 -74 845

4349 01 Ohjelmien ylläpito-, päivit -127 326 -154 639 -161 816

4349 02 Ohjelmien ylläpito-, päivit -2 739 -5 000 -4 000

4350 01 Painatukset ja ilmoitukset -36 743 -66 250 -65 550

4350 02 Painatukset ja ilmoitukset -123 -1 000 -1 000

4351 01 Kirjastoaineiston muovitus -10 474 -12 000 -12 668

4360 01 Posti- ja telepalvelut -87 704 -48 382 -45 820

4360 02 Posti- ja telepalvelut -8 620 -9 500 -8 500

4365 01 Tarkastuslautakunnan avusta -1 400

4370 01 Vakuutukset -54 332 -35 935 -37 356

4370 02 Vakuutukset -1 392 -2 700 -2 200


4380 01 Puhtaanapito- ja pesulapalv -118 965 -138 720 -150 704

4380 02 Puhtaanapito- ja pesulapalv -1 119 -4 000 -4 500

4381 01 Sisäiset jätevesimaksut -19 075 -23 147 -21 352

4382 01 Jätehuoltopalvelut -38 810 -32 780 -37 068

4382 02 Jätehuoltopalvelut -36 862 -30 200 -35 810

4385 01 Sis. puhtaanapito- ja pesul -5 253

4390 01 Raken.ja alueiden rak.ja ku -213 290 -188 800 -198 324

4390 02 Raken.ja alueiden rak.ja ku -12 230 -20 000 -20 000

4391 01 Sisäinen/rak. ja al.kunn.pi -78 054 -6 600 -4 150

4391 02 Sisäinen/rak. ja al.kunn.pi -473

4400 01 Koneiden ja laitt. rak/kunn -149 030 -56 030 -50 887

4400 02 Koneiden ja laitt. rak/kunn -13 610 -8 500 -11 500

4401 01 Sisäiset/kon. ja laitt. rak -21 245 -350 -1 350

4401 02 Sisäinen/kon. ja laitt. rak -3 062 -2 500

4405 01 Atk-laitteiden kunnossapito -7 635 -6 000 -3 500

4410 01 Majoitus- ja ravitsemispalv -44 458 -58 225 -59 350

4410 02 Majoitus- ja ravitsemispalv -142 -400 -600

4416 01 Muut ateriapalvelujen ostot -95 -1 050 -550

4420 01 Matkustus- ja kuljetuspalve -37 029 -48 480 -49 450

4420 02 Matkustus- ja kuljetuspalve -674 -500 -500

4421 01 Oppilaskuljetukset -369 370 -394 294 -433 824

4423 01 Koulutusmatkat -8 319 -9 250 -7 250

4423 02 Koulutusmatkat -55 -200 -200

4424 01 Virantoimitus- ja muut työm -57 012 -60 807 -53 235

4424 02 Virantoimitus- ja muut työm -879 -1 100 -1 600

4425 01 Lukion oppilaskuljetukset ( -12 812 -750 -100

4426 01 Palveluliikenne -56 626 -50 000 -50 000

4430 01 Sosiaali- ja terveyspalvelu -6 600

4431 01 Työterveyshuoltomenot -93 123 -74 655 -75 012

4431 02 Työterveyshuoltomenot -853 -600 -950

4440 01 Koulutus- ja kulttuuripalve -39 438 -76 706 -82 990

4440 02 Koulutus- ja kulttuuripalve -1 019 -1 000 -1 100

4450 01 Osuus verokustannuksiin -131 712 -132 000 -122 405

4460 01 Muut yhteistoimintaosuudet -132 383 -167 000 -222 000

4462 01 Tyky-toiminta -14 715 -14 300 -13 600

4465 01 Kuntaosuudet hankkeisiin -56 673 -100 364 -132 828

4470 01 Muut palvelut -14 154 -20 412 -21 428

4470 02 Muut palvelut -46

4471 01 Kirjastojen kaukopalvelu -645 -790 -600

4485 01 Sisäiset siivouspalvelut -271 140 -279 040 -275 651

4485 02 Sisäiset siivouspalvelut -338 -300 -355

4490 01 Sisäiset palvelujen ostot -42 846 -19 990 -27 620

4492 01 Sisäiset toimialan yleiskul -114 668

4494 01 Sisäiset palkanmaksupalvelu -115 543 -118 375 -120 709

4494 02 Sisäiset palkanmaksupalvelu -895 -904 -915

4495 01 Sisäiset kirjanpitopalvelut -147 407 -130 961 -133 368


4495 02 Sisäiset kirjanpitopalvelut -5 687 -5 459 -7 301

4496 01 Sisäiset atk-palvelut -111 019 -115 850 -145 466

4497 01 Sisäiset ateriapalvelut -399 686 -454 606 -456 583

4498 01 Sisäiset talonmiespalvelut -201 028 -211 838 -229 424

4498 02 Sisäiset talonmiespalvelut -235 -400 -500

4499 01 Sisäiset korjaustyöpalvelut -106 178 -89 750 -130 422

4499 02 Sisäiset korjaustyöpalvelut -4 192 -2 000 -4 000

Muiden palvelujen ostot -4 324 376 -3 841 796 -4 151 998

Palvelujen ostot -24 508 920 -21 983 968 -23 336 074

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

4500 01 Toimisto- ja koulutarvikkee -54 200 -55 180 -53 660

4500 02 Toimisto- ja koulutarvikkee -762 -850 -700

4510 01 Kirjallisuus -76 657 -79 640 -75 100

4511 01 Kirjaston kirjahankinnat -90 297 -94 800 -92 800

4512 01 Kirjaston elektr.aineisto -5 800 -10 000 -10 000

4513 01 Kirjaston av-aineisto -33 879 -32 900 -31 400

4514 01 Kirjaston lehdet -29 147 -32 600 -34 400

4515 01 Kirjaston muu aineisto -471 -4 300 -2 500

4520 01 Elintarvikkeet ja ruoanlait -178 557 -211 445 -199 540

4525 01 Atk-tarvikkeet -5 330 -11 350 -8 300

4530 01 Vaatteisto -19 503 -11 390 -40 350

4530 02 Vaatteisto -1 156 -1 000 -1 200

4540 01 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -1 728 -3 910 -3 340

4540 02 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -300 -100

4547 01 Hoitotarvikkeet/muut -1 791 -2 400 -2 500

4550 01 Puhdistusaineet ja -tarvikk -26 007 -28 257 -29 970

4550 02 Puhdistusaineet ja -tarvikk -41 -1 500 -550

4551 01 Hygieniapaperit -10 917 -12 686 -12 100

4560 01 Poltto- ja voiteluaineet -31 020 -28 380 -30 143

4560 02 Poltto- ja voiteluaineet -5 822 -7 000 -7 500

4570 01 Lämmitys -100 222 -371 648 -355 083

4571 01 Sähkö -46 325 -255 422 -262 759

4571 02 Sähkö -11 409 -69 069 -73 500

4572 01 Vesi -2 337 -2 340 -2 499

4573 01 Sisäiset vesimaksut -13 406 -13 862 -13 357

4573 02 Sisäiset vesimaksut -5 248 -5 705 -5 700

4574 01 Sisäiset sähkömenot -736 555

4574 02 Sisäiset sähkömenot -55 051

4575 01 Sisäiset lämmitysmenot -258 411

4580 01 Kalusto -47 225 -36 850 -39 750

4580 02 Kalusto -1 317 -500 -600

4581 01 Kalusto (irtaimistoluettelo -53 007 -66 380 -73 979

4581 02 Kalusto (irtaimistoluettelo -200 -500

4582 01 Kalusto (sisäinen) -1 523

4583 01 Atk-kalusto -10 893 -23 590 -30 010


4590 01 Rakennusmateriaali -45 703 -49 300 -54 071

4590 02 Rakennusmateriaali -30 037 -30 000 -30 000

4591 01 Sis. rakennusmateriaali -5 127

4600 01 Muu materiaali -36 142 -28 910 -31 675

4600 02 Muu materiaali -284 -1 000 -1 500

4601 01 Sisäinen muu materiaali -1 266

Ostot tilikauden aikana -2 034 571 -1 584 664 -1 611 136

Varastojen lisäys/vähennys

4670 01 Varastojen lisäys/vähennys -16 695

Varastojen lisäys/vähennys -16 695

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 051 266 -1 584 664 -1 611 136

Avustukset

Avustukset kotitalouksille

4700 01 Lasten kotihoidon tuki -261 319 -255 000 -195 000

4730 01 Muut avustukset kotitalouks -895 -1 000

Avustukset kotitalouksille -262 214 -255 000 -196 000

Avustukset yhteisöille

4740 01 Avustukset yhteisöille -63 161 -77 560 -77 100

4742 01 Avustukset muille -45 129 -42 950 -46 450

4743 01 Vesihuoltoavustukset -118 262 -13 402 -5 000

4744 01 Tieavustukset/kunnossapito -169 877 -170 000 -170 000

4745 01 Työmarkkinatuen kuntaosuus -5 021

4746 01 Sisäiset avustukset -50

Avustukset yhteisöille -401 449 -303 912 -298 600

Avustukset -663 664 -558 912 -494 600

Muut toimintakulut

Vuokrat

4800 01 Maa- ja vesialueiden vuokra -16 120 -8 950 -9 450

4820 01 Rakennusten ja huoneistojen -413 664 -379 873 -338 625

4840 01 Koneiden ja laitteiden vuok -60 405 -86 130 -71 503

4840 02 Koneiden ja laitteiden vuok -1 500 -1 000

4845 01 Atk-laitteiden vuokrat -48 149 -68 539 -66 347

4860 01 Muut vuokrat -22 573 -30 722 -31 963

4895 01 Sisäiset vuokramenot -1 101 383 -1 081 442 -1 158 937

4895 02 Sisäiset vuokramenot -590 -518 -500

Vuokrat -1 662 883 -1 657 674 -1 678 325

Muut toimintakulut

4900 01 Välilliset verot -3 006 -1 490 -1 200

4900 02 Välilliset verot -500

4910 01 Välittömät verot -940 -800 -1 000

4910 02 Välittömät verot -414 -800

4916 01 Oman käytön alv -24 519 -12 139 -14 569

4920 01 Pysyvien vastaavien myyntit -50 031

4940 01 Muut kulut -118 774 -21 587 -33 663

4940 02 Muut kulut -1 274 -2 500 -2 000

4941 01 Suhdetoiminta ja edustusmen -8 987 -9 750 -8 400


4943 01 Jäsenmaksut -450 -750 -750

4946 01 Luottotappiot (saatavien po -23 871 -1 950 -900

4946 02 Luottotappiot -1 291 -1 000 -1 500

4947 01 Sis. muut kulut -753

Muut toimintakulut -234 310 -52 466 -64 782

Muut toimintakulut -1 897 193 -1 710 140 -1 743 107

TOIMINTAKULUT -39 308 574 -35 180 701 -36 265 652

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -26 656 348 -28 522 526 -29 548 354

Verotulot

5000 01 Kunnan tulovero 14 557 078 14 393 000 14 580 000

5100 01 Kiinteistövero 1 006 579 1 137 000 1 175 000

5200 01 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 088 594 1 102 000 1 103 000

Verotulot 16 652 251 16 632 000 16 858 000

Valtionosuudet

5900 01 Kunnan peruspalvelujen valtio 9 318 718 8 920 110 10 398 686

5901 01 Verotuloihin perustuva vo-tas 2 527 452 3 027 398 2 911 960

5902 01 Järjestelmämuutoksen tasaus -48 408 -427 896

5903 01 Opetus- ja kulttuuritoimen mu -749 937 -612 218 -589 235

5905 01 Muut vo:een teht.vähennykset/ 1 061 532 1 094 117

Valtionosuudet 12 109 357 12 001 511 12 721 411

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot

6000 01 Korkotuotot antolainasta ulk 1 555 1 510 700

6020 01 Korkotuotot sijoituksista ja 115 000 75 000

6030 01 Maksuliikennetilien korot 6 471 3 000

6030 02 Maksuliikennetilien korot 12

6031 01 Muut korkotuotot 3 000

6032 01 Sisäiset muut korkotuotot 4 133 2 000

Korkotuotot 12 170 124 510 75 700

Muut rahoitustuotot

6100 01 Osinkotuotot ja osuuspääomie 25 35

6110 01 Liikelaitosten peruspääoman 290 000

6114 01 Korvaus peruspääomasta muilt 40 054 40 054 40 054

6117 01 Peruspääoman korot kuntayhty 21 732 22 323 23 000

6120 01 Verotilitysten korot ja koro 48 500

6130 01 Viivästyskorkotulot 15 381 4 500 3 000

6130 02 Viivästyskorkotulot 361

6170 01 Muut rahoitustuotot 13 565 3 000 2 500

6170 02 Muut rahoitustuotot 3 147

Muut rahoitustuotot 384 313 70 412 68 554

Korkokulut

6200 02 Kunnalle maksetut korkokulut -97

6210 01 Korkokulut lainoista ulkopuo -228 019 -262 100 -188 000

6211 01 Korkokulut/suoj.tark.koronva -11 695 -10 000 -10 000

6220 02 Sisäiset korkokulut -739

6230 01 Korkokulut lainoista liikela -3 297


Korkokulut -243 846 -272 100 -198 000

Muut rahoituskulut

6303 02 Muun taseyksikön korvaus per -40 054 -40 054 -40 054

6310 01 Verotilitysten korot -5 759 -2 000

6320 01 Viivästyskorot ja korotukset -2 522 -3 000

6380 01 Muut rahoituskulut -3 979 -500 500

6381 01 Sis. muut rahoituskulut -290 000

Muut rahoituskulut -342 315 -45 554 -39 554

Rahoitustuotot ja -kulut -189 678 -122 732 -93 300

VUOSIKATE 1 915 581 -11 747 -62 243

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

7100 01 Poistot aineettomista oikeuk -30 219

7110 02 Poistot tietokoneohjelmista -2 429 -5 475

7120 01 Poistot muista pitkävaikutt. -27 613 -18 514 -13 341

7130 01 Poistot rakennuksista -482 185 -453 585 -501 436

7130 02 Poistot rakennuksista -22 343 -22 266 -23 192

7140 01 Poistot kiint. rakenteista j -549 149 -144 192 -168 045

7140 02 Poistot kiint. rakenteista j -63 536 -64 343 -63 556

7150 01 Poistot koneista ja kalustos -50 033 -18 801 -15 824

7150 02 Poistot koneista ja kalustos -21 292 -20 114 -8 539

7160 01 Poistot muista aineell. hyöd -241 187

Suunnitelman mukaiset poistot -1 489 986 -741 815 -799 408

Kertaluontoiset poistot

7205 01 Muut kertaluontoiset poistot -339 597

Kertaluontoiset poistot -339 597

Poistot ja arvonalentumiset -1 829 583 -741 815 -799 408

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot

8050 01 Muut satunnaiset tuotot 4 076 825

Satunnaiset tuotot 4 076 825


TILIKAUDEN TULOS 4 162 823 -753 562 -861 651

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos

8550 01 Poistoeron vähennys (+) 32 442

Poistoeron muutos 32 442

Varausten muutos

8650 01 Varausten vähennys (+) 346 131

Varausten muutos 346 131

Varausten ja rahastojen muutokset 378 573

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 541 396 -753 562 -861 651


5. RAHOITUSLASKELMAOSA

Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoituslaskelman osat ovat toiminnan, investointien sekä rahoituksen rahavirrat.

Investoinnit ovat laskelmassa bruttomääräisinä ja erikseen tuloina ovat rahoitusosuudet investointimenoihin, kuten valtionosuudet ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot.

Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen.

Yhdistämällä toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirrat saadaan vaikutus maksuvalmiuteen.

Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset,

joita ei talousarviossa ole huomioitu.

Tunnusluku Mittari TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TA

2015

TA

2016

TS

2017

TS

2018

Tulorahoituksen riittävyys pitkän aikavälin menojen

kattamiseen:

-lainanhoitokate 1-2,

tyydyttävä

Lainanhoitokate

>1

0,2 0,4 0,6 0,2 0,1

0,09 0,09 0,09

Lainamäärä < 3000 €/as Lainamäärä €/as 1977 2347 2588 3073 3138 3447 3029 2630

Investointien tulorahoitus

%

Investointien

tulorahoitus %

6,4 23,3 64,8 6,9 0,0 0,0 0,00 0,00

Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset)

Investointien tulorahoitus = 100*Vuosikate/investointien omahankintameno (investointien omahankintameno = investointimenot – rahoitusosuudet)


RAHOITUSLASKELMA (kunta ja vesihuoltolaitos)

KU + VH TP

2014

KU + VH

Muutettu TA

2015

KU + VH TA

2016

RAHOITUSLASKELMA

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 1 915 581 -11 747 -62 243

SATUNNAISET ERÄT 4 076 825 0 0

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 0 0

Pakolliset varaukset -500 0 0

Myyntivoitot ja -tappiot -9 449 -15 000 -15 000

Muut oikaisut -4 704 591 0 0

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -4 714 540 -15 000 -15 000

TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 277 866 -26 747 -77 243

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA

INVESTOINTIMENOT -984 977 -1 780 000 -1 537 000

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 0 88 000

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TUL

INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT 11 102 681 315 000 60 000

INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT 0 15 000 15 000

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TUL 11 102 681 330 000 75 000

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA 10 117 704 -1 450 000 -1 374 000

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 11 395 571 -1 476 747 -1 451 243

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 4 000 4 000 0

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 4 000 4 000 0

LAINAKANNAN MUUTOKSET

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 4 800 000 3 600 000 3 500 000

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -2 663 063 -2 211 038 -2 852 608

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 0

LAINAKANNAN MUUTOKSET 2 136 937 1 388 962 647 392

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUU -1 968

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -405

SAAMISTEN MUUTOS -57 816

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS -1 004 696

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -1 064 885 0 0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 076 052 1 392 962 647 392

RAHAVAROJEN MUUTOS 12 471 623 -83 785 -803 851

KASSAVARAT 31.12. 14 854 463

KASSAVARAT 1.1. 2 382 839

RAHAVAROJEN MUUTOS 12 471 624


Alijäämän kattamislaskelma

Kuntalaissa on säädetty kunnan alijäämän kattamisesta ja siihen liittyvästä toimenpideohjelmasta.

Kuntalain 110 §:n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan

taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla

alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskemalla yhteen edellisen tilikauden taseen ”Edellisten tilikausien yli-/alijäämä” ja ”Tilikauden yli-/alijäämä” –erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan

valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää.

Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamislaskelmassa otetaan huomioon koko kunnan talous mukaan lukien vesihuoltolaitos. Energialaitos on laskelmassa

tilinpäätöksen 2013 ja talousarvion 2014 luvuissa.

Alijäämän

kattamislaskelma Tase 2013 Tase 2014

Tasearvio

2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Edellisten tilikausien

yli-/alijäämät 1 542 501 1 751 670 6 293 066 5 547 565 4 685 914 4 024 263

Tilikauden yli-

/alijäämä 209 169 4 541 396 -745 501 -861 651 -661 651 -461 651

Ylijäämää kunnalle on kertynyt erityisesti vuosina 2013 ja 2014. Noiden vuosien vaikutuksesta vuoden 2014

tilinpäätöksessä päästiin 6,3 M€ kumulatiiviseen ylijäämään. Kunnan talous on kuitenkin käyttötalouden osalta

alijäämäinen ja aiemmin kertyneet ylijäämät ovat tulleet lähinnä satunnaisten erien kautta. Kuntastrategian tavoitteena on toteuttaa vuoteen 2020 loppuun mennessä yhteisvaikutukseltaan 1 M€ talouden tasapainot-

tamistoimet, jotka on huomioitu oheisessa laskelmassa.


TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETOLASKELMA

(kunta ja vesilaitos ulkoisin ja sisäisin erin)

Määrärahat Tuloarviot

Käyttötalousosa

Toimintatuotot 6 717 298

Toimintakulut 36 265 652

Tuloslaskelmaosa

Verotulot 16 858 000

Valtionosuudet 12 721 411

Korkotulot 75 700

Muut rahoitustulot 68 554

Korkokulut 198 000

Muut rahoituskulut 39 554

Satunnaiset erät

Investointiosa

Investointimenot 1 537 000

Investointitulot 148 000

Rahoitusosa

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 500 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 852 608

Lyhytaikaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset

Vaikutus maksuvalmiuteen 803 851

TALOUSARVION LOPPUSUMMA 40 892 814 40 892 814

talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018 · joroisten kunta talousarvio 2016 1 talousarvio...

Documents