talousarvio 2018 - pirkkala...talousarvio 2018 taloussuunnitelma 2018–2020 2 bkt:n kasvu hidastuu...

Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018–2020

Valtuuston hyväksymä 11.12.2017

Pormestarin katsaus Kesäkuussa 2017 toimikautensa aloittanut valtuusto päättää ensimmäisestä talousarviostaan. Sosiaali- ja terveyden-huollon uudistus ja maakuntauudistus häämöttävät. Uudistuksen liittyy edelleen ratkaisua odottavia kysymyksiä, mutta tämänhetkisten suunnitelmien mukaan merkittävä osa nykyisin kuntien järjestämisvastuulla olevista tehtävistä siirtyy maakunnille. Tehtävien myötä myös tuloja ja menoja siirtyy pois kunnilta. Vuosien 2018 ja 2019 sosiaali- ja terveyden-huollon menot vaikuttavat sen jälkeisten vuosien valtionosuuksiin pysyvästi, mikä on syytä huomioida kunnan talouden suunnittelussa ja kehityksessä. Kuntalaiset pitävät Pirkkalan palveluita erinomaisina. Talousarvio on laadittu siten, että palvelutaso säilyy ennallaan ja kasvavaan palvelutarpeeseen kyetään vastaamaan. Taloussuunnitelmakaudella haasteita tuovat suuret investointitar-peet. Lainakanta kasvaa, mutta on edelleen valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Asukasluvun kasvu on ollut vuonna 2017 melko maltillista, mutta taloussuunnitelmakaudella asukasluvun arvioidaan kasvavan yli 300 asukkaalla vuosittain. Hyvinvointipalveluissa lisäresursseja kohdennetaan oppimisympäristöjen ja -materiaalien kehittämiseen sekä oppilai-den tukemiseen. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, ikääntyneiden asiakasohjaukseen ja matalan kynnyksen terveyspalveluihin panostetaan. Toimintaa kehitetään mm. sähköisiä palveluita ja hyvinvointiteknologiaa lisäämällä. Hyvinvointipalvelujen palveluverkkoinvestoinnit etenevät. Nuolialan koulun laajennustyö etenee ja Soljan lastentalon, Kirkonkylän koulun ja koulukeskuksen hankesuunnitelmien laadinta edistyy. Uusi lukiorakennus otettiin käyttöön elo-kuussa 2017. Yhdyskuntatekniikan investoineissa painopiste on Vaittin ja Linnakallion yritysalueiden rakentamisessa, ja myös katujen ja vesihuollon vuosittaisen saneerausohjelman toteuttamista jatketaan suunnitellusti. Yleinen taloustilanne on parantunut, mistä kertoo myös työllisyystilanteen selkeä positiivinen muutos. Kuluvana vuonna työttömyysaste on laskenut selvästi muutamaan edellisvuoteen verrattuna. Syyskuun 2017 lopussa Pirkkalan työttö-myysaste oli 7,6, joka on Tampereen seudun alhaisin luku. Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt vuoden takaisesta ja vastaavasti avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on huomioi-tava, että pitkäaikaistyöttömyys laskee huomattavasti hitaammin kuin muu työttömyys, minkä vuoksi pitkäaikaistyöttö-mien suhteellinen osuus kaikista työttömistä kasvaa. Yritystonttien kysyntä on ollut vilkasta, mikä kertoo Pirkkalan olevan houkutteleva kohde yrityksille. Työpaikkojen mää-rän lisääntyminen parantaa kunnan elinvoimaisuutta ja tuo kertaluonteisten myyntitulojen lisäksi monia välillisiä, pitkän aikavälin vaikutuksia. Kiitän kaikkia talousarvion valmisteluun osallistuneita! Marko Jarva Pormestari

Sisällys Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat ........................................................................................... 1

Taloussuunnittelun säännökset kuntalaissa ................................................................................................................... 1

Kuntien toimintaympäristö ............................................................................................................................................. 1

Yleinen taloudellinen tilanne .......................................................................................................................................... 1

Kuntatalouden näkymät ................................................................................................................................................. 2

Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö ...................................................................................... 3

Kuntastrategia ................................................................................................................................................................ 7

Hyvinvointijohtaminen ................................................................................................................................................... 9

Konsernin tavoitteet ....................................................................................................................................................... 9

Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018–2020 ...................................................................................................10

Talousarvion sitovuus ja seuranta ................................................................................................................................ 10

Tilivelvollisuus ............................................................................................................................................................... 11

Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen....................................................................................................... 12

Talous ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin ja tulosalueittain ........................................................................... 16

Tuloslaskelma ............................................................................................................................................................... 57

Investoinnit ................................................................................................................................................................... 59

Rahoituslaskelma .......................................................................................................................................................... 61

Yhteenveto sitovista eristä ........................................................................................................................................... 62

Vesihuoltolaitos.........................................................................................................................................................63

Liitteet .......................................................................................................................................................................65


1

Taloussuunnittelun säännökset kuntalaissa Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden lop-puun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi ka-lenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakon-sernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hy-väksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuo-deksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on talous-suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan teh-tävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunni-telmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toimin-nan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on ol-tava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen

kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuo-den alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mai-nittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoittei-den edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Ta-lousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous-, tulos-laskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatet-tava talousarviota.

Kuntien toimintaympäristö Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Lakiin sisältyi siir-tymäsäännöksiä, minkä johdosta merkittävä osa laista tuli sovellettavaksi vasta 1.6.2017 lukien. Laissa on py-ritty vastaamaan kuntien toimintaympäristön muutok-siin. Talouden näkökulmasta kuntakonsernin näkö-kulma korostuu uudessa laissa, mikä tuo nykyistä laa-jemman näkökulman kuntatalouden tarkasteluun. Ta-loutta koskevassa luvussa alijäämän kattamismenette-lyä on terävöitetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakunta-uudistuksen valmistelu on edelleen käynnissä. Tavoit-teena on, että vuoden 2020 alusta sosiaali- ja terveys-palveluiden järjestäminen siirtyy maakunnille. Maakun-tiin kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien li-

säksi esimerkiksi työ- ja elinkeinopalvelut ja aluekehit-täminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestel-mäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastus-toimi. Valtio tulee rahoittamaan maakuntien toiminnan eli kunnilla ei ole enää vastuuta palvelujen järjestämi-sestä tai rahoituksesta. Vuoden 2019 loppuun saakka kuntien on noudatettava väliaikaista lakia, jolla rajoitetaan sosiaali- ja terveyspal-velujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia sekä suuria investointeja. Lain tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Laissa säädetään esimerkiksi yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtävistä sopi-muksista, toimitilojen vuokrasopimuksista ja sote-ra-kennusten investointeihin.

Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syykuussa julkaistun ennus-teen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2017 no-peasti. Kasvu jatkuu edelleen 2018, mutta vauhti hidas-tuu, noin 2 prosentin tuntumaan. Syynä on erityisesti yksityisen kulutuskysynnän ja ostovoiman kasvun hi-dastuminen, toisaalta viennissä kasvuvauhti nopeutuu.

Vaikka työllisyys paranee, palkansaajien ostovoima heikkenee inflaation nopeutuessa. Työttömien määrän ennustetaan laskevan hitaasti vuonna 2018, jolloin työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8 %. Työttö-myysasteen odotetaan laskevan maltillisesti myös seu-raavina vuosina.


2

BKT:n kasvu hidastuu vuosina 2019 ja 2020 alle kahteen prosenttiin. Kotitalouksien reaalitulojen kasvun hidas-tuessa yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu. Kokonai-suutena talouden kokonaiskuva on aiempia vuosia po-sitiivisempi, mutta talouden rakenteet eivät kuitenkaan

ole muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupo-tentiaali olisi noussut. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt viime vuosina. Taloutta ovat vahvistaneet sekä hallituksen sopeutustoimet että yleinen talous-kasvu. Siitä huolimatta julkinen talous jää edelleen ali-jäämäiseksi.

Kuntatalouden näkymät Vuonna 2016 kuntien vuosikate ja tilikauden tulos vah-vistuivat. Kuntien omat sopeutustoimet ja kilpailukyky-sopimuksen tuomat säästöt johtivat toimintamenojen varsin maltilliseen kasvuun (+0,5 %). Nettoinvestoinnit jopa laskivat. Lainakanta kasvoi, mutta edellisvuosia maltillisemmin. Kuntien painotettu asukaskohtainen lainakanta oli 2 939 euroa. Kuntien väliset erot ovat suuria, joka kolmannessa kunnassa (lähes 100 kuntaa) tilikauden tulos oli negatiivinen. Vuoden 2017 aikana kuntatalouden asema on vahvistu-nut. Verotulojen kehitys on ollut varsin positiivista, eri-tyisesti yhteisöverotulot ovat kasvaneet, myös kiinteis-töverotulot ovat parantuneet. Tilikauden tuloksen en-nakoidaan vahvistuvan. Syynä ovat muun muassa kun-tien omat sopeutustoimet, työnantajamaksujen alenta-minen ja lomarahojen leikkaus. Toisaalta veronkeven-nykset heikentävät kuntataloutta. Valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta netto-määräisesti noin 129 milj. euroa vuonna 2018. Heiken-tävä vaikutus johtuu ennen kaikkea lakisääteisestä val-tion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuk-sesta. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat vuo-den 2017 tasoa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on noin 140 milj. euroa pienempi kuin varsinaisessa ta-lousarviossa 2017. Eduskunta hyväksyi kiinteistöveroprosentteihin muu-toksia vuosille 2018 ja 2019. Yleisen kiinteistöveropro-sentin ja muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistö-veroprosentin ylärajoja korotetaan vuonna 2018, jonka jälkeen ko. kiinteistöveroprosentit tulee olla välillä 0,93-2,00 (nykyinen yläraja 1,80). Vakituisten asuinra-kennusten kiinteistöveroprosenttia korotetaan vuonna 2019. Uusi vaihteluväli on 0,41-1,00 (nykyinen yläraja 0,90).

Kiinteistöverotukseen valmistellaan uudistuksia, joita on tarkoitus soveltaa ensi kertaa vuoden 2020 verotuk-sessa. Nykyisen järjestelmän ongelmana pidetään sitä, että verotusarvot eivät vastaa käypiä arvoja ja hajonta on suurta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vero-tuksen ajantasaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja lä-pinäkyvyyttä. Maapohjien verotusarvojen määrittä-mistä varten luodaan koko maan kattava uusi hintavyö-hykekartta. Myös rakennusluokitus ja rakennusten ve-rotusarvot uudistetaan. Vuonna 2018 tehtävien koelas-kelmien jälkeen tavoitteena on tehdä lainsäädäntö-muutokset vuoden 2018 loppupuolella. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä merkittävä osa kuntien tehtävistä siirtyy maakuntien järjestämisvas-tuulle. Tehtävien järjestämisvastuun siirron yhteydessä kunnista siirtyy maakuntiin tuloja ja menoja, jotka uu-distuksessa vastaavat koko maan tasolla toisiaan. Kun-takohtaisesti siirtyvät tulot ja menot eivät kuitenkaan ole yhtä suuret. Useissa kunnissa muutokset talouden tasapainoon (vuosikate vs. poistot) ovat merkittäviä, kun siirtyvät kustannukset poikkeavat siirtyvistä tu-loista. Taustalla ovat muun muassa asukaskohtaisten sote-kustannusten ja kunnallisveron tuoton suuri vaih-teluväli kunnittain. Kunnallisveroprosenttiin tehtävä tasasuuruinen alen-nus vaikuttaa siten kuntiin hyvin eri tavoin. Verotulojen alenema vaikuttaa myös verotuloihin perustuvaan val-tionosuuden tasaukseen. Tämän vuoksi uudistus sisäl-tää kuntakohtaisia muutoksia rajaavia tasauselement-tejä: järjestelmämuutoksen tasaus ja sote-siirron muu-tosrajoitin. Käytännössä muutosrajoitin toimii siten, että kuntien lisätessä sote-kustannuksiaan sen valtion-osuus vähenee. Laskelmissa käytetään vuosien 2018 ja 2019 tietoja siirtyvistä sote-kustannuksista.


3

Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö Yleisesti kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasa-painoisena, kun vuosikate kattaa pysyvien vastaavien poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuu-dessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haas-teellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja ra-hoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin ti-lanteesta. Erityisesti kasvukunnissa tilanne on tämän suuntainen. Tuloslaskelma on tasapainossa (ylijäämäi-nen), mutta rahoituslaskelma osoittaa ns. alijäämä, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivi-nen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Jossain määrin kasvun rahoittaminen velkarahalla on hyväksyttävää, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on tärkeää sekä tuloslaskelman pitämiseksi tasapainossa että investoin-tien rahoittamiseksi. Lainakannan kasvua voidaan hil-litä, jos vuosikate saadaan pidettyä korkeana. Riittävä

vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmak-sukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Viime vuo-sien mittavat investoinnit ja poistoaikojen lyhentymi-nen vaikuttavat poistojen kasvun kautta myös tuloslas-kelman tilikauden tulokseen. Pirkkalassa tasapainoinen talous edellyttää käyttöta-lousmenojen maltillista kasvua, verotulojen suotuisaa kehitystä ja investointien tarkkaa suunnittelua. Valmisteilla olevalla sote- ja maakuntauudistuksella on vaikutus taloussuunnitelmavuoteen 2020. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Kunta-liiton suosituksen mukaan lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan taloussuun-nitelma tulee tehdä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Taloussuunnitelmavuoden 2020 laskelmat on siten tehty nykyisen organisaation ja toimintamallin mukai-sina. Koska uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kunnan talouteen, esitetään seuraavassa arvio uudis-tuksen vaikutuksesta kunnan talouteen.

Taloussuunnitelmavuoden 2020 tuloslaskelma, jossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistus.

Toimintakate -45 000 000

Verotulot 44 000 000

Valtionosuudet 9 000 000

Rahoitustulot ja -menot -390 000

Korkotulot Muut rahoitustulot 135 000

Korkomenot -450 000

Muut rahoitusmenot -75 000

Vuosikate 7 610 000

Poistot ja arvonalentumiset -7 700 000

Suun. muk. poistot -7 700 000

Tilikauden tulos -90 000

Poistoeron muutos 495 000

Tilikauden yli-/alijäämä 405 000


4

Talouden tunnuslukuja 1000 € TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

Asukasluku 31.12. 18 369 18 689 18 913 19 163 19 413 19 793

Kasvu % 1,3 1,7 1,2 1,3 1,3 2,0

Kasvu asukasta 241 320 224 250 250 380

Tuloveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,00 20,00 20

Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,90 0,90 0,90 0,90 1,05 1,05

vakituinen asuinrakennus 0,45 0,45 0,45 0,45 0,55 0,55

muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 1,05 1,05

yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00

Verotulot 80 128 79 441 81 317 84 809 84 500 87 000

Valtionosuudet 13 030 11 941 10 963 11 735 11 735 11 200

Verorahoitus yhteensä 93 158 91 382 92 279 96 544 96 235 98 200

Muutos % 7,8 -1,9 1,0 4,6 4,3 2,0

Toimintamenot

ulkoiset -107 538 -111 531 -116 133 -117 407 -121 553 -123 102

ulkoiset ja sisäiset -119 977 -124 618 -131 254 -132 015 -137 925 -139 496

Muutos % (ulkoiset ja sisäiset) 17,1 3,9 5,3 0,6 0,6 1,1

Muutos % (ulkoiset) 18,1 3,7 4,1 1,1 4,7 1,3

Toimintakate -78 475 -81 841 -84 261 -80 022 -90 155 -90 939

Muutos % 2,2 4,3 3,0 -5,0 12,7 0,9

€/asukas -4 272 -4 379 -4 455 -4 176 -4 644 -4 595

Vuosikate 12 960 8 691 7 376 16 122 5 165 6 931

€/asukas 706 465 390 841 266 350

Vuosikate/poistot % 223,4 139,8 106,1 178,2 72,2 89,1

Suunnitelmanmukaiset poistot -5 801 -6 219 -6 950 -9 046 -7 155 -7 774

Tilikauden tulos 10 553 2 472 426 7 076 -1 989 -844

Investoinnit netto -14 406 -13 985 -9 121 -12 089 -12 089 -15 138

€/asukas -784 -748 -482 -631 -631 -765

Investointien tulorahoitus % 80,7 61,2 78,5 172,1 34,3 45,2

Kumulatiivinen ylijäämä 45 602 45 610 45 622 45 627 43 632 42 794

Lainat (lainakanta 31.12.) 44 168 45 459 44 850 44 100 45 600 53 400

€/asukas 2 404 2 432 2 371 2 301 2 349 2 698


5

Väestö Pirkkalan asukasluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 4.000 asukkaalla. Viimeisen kol-men vuoden aikana (2014-2016) asukaslisäys on ollut 795 henkilöä (3 %). Vuonna 2018 asukasluvun kasvuksi arvioidaan 380 asukasta, jolloin asukasmäärä olisi vuo-den lopussa lähes 19.800. Taloussuunnitelmakaudella

vuosittaiseksi väestönkasvuksi arvioidaan 380 asukasta. Väestönkasvu on ollut melko tasaista kaikissa ikäryh-missä ja Pirkkalan väestörakennetta voidaan pitää tasa-painoisena.

TP 2013 TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Asukasluku 31.12. 18 369 18 689 18 913 19 163 19 413 19 793 20 173 20 553

Kasvu henkilöä 241 320 224 250 250 380 380 380 Kasvu % 1,3 1,7 1,2 1,3 1,3 2,0 1,9 1,9

Työllisyys Pirkanmaan työttömyysaste syyskuun 2017 lopussa oli 11,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste oli 10,5 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli merkittävästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilanne on parantu-nut kaikissa Pirkanmaan kunnissa ja työnhakijoiden määrän lasku on valtakunnallisesti kärkitasoa. Talou-den kohentumisesta kertoo myös avoimien työpaikko-jen korkea määrä. Rakennetyöttömyys ja pitkäaikais-työttömyys ovat kuitenkin edelleen haasteena. Pitkäai-kaistyöttömyys laskee, mutta huomattavasti hitaam-min kuin muu työttömyys, minkä vuoksi pitkäaikaistyöt-tömien suhteellinen osuus kaikista työttömistä kasvaa.

Pirkkalan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,6 %, joka on Tampereen seudun kunnista alhaisin luku. Työt-tömiä työnhakijoita Pirkkalassa oli syyskuun lopussa 718 (2016: 994), joista pitkäaikaistyöttömiä oli 257 (355) ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 79 (2016: 124). Avoi-mia työpaikkoja oli 150, mikä on yli kaksi kertaa enem-män kuin vuotta aiemmin. Elinkeinotonttien kysyntä näyttäisi jatkuvan myös ta-loussuunnitelmakaudella. Näillä kertaluonteisilla tu-loilla on suuri vaikutus kunnan tuloihin ja ne tulisi kyetä kohdentamaan investointihankkeiden rahoittamiseen. Työpaikkojen määrä kasvaa uusien yritysten myötä tu-levina vuosina.

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

2015 11,7 11,4 11,5 11,1 10,7 12,0 12,2 11,3 11,2 11,1 10,9 12,2

2016 12,0 11,3 10,9 10,6 10,6 11,7 12,2 11,1 10,6 10,5 10,4 11

2017 10,1 9,4 8,7 7,9 7,7 8,6 9,0 7,8 7,6

0,02,04,06,08,0

10,012,014,0

%

Työttömyysasteen kehitys


6

Organisaatio Organisaatiorakenne muuttui 1.6.2017 alkaen. Valtuus-ton, kunnanhallituksen ja lakisääteisten keskusvaalilau-takunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi kunnassa on kolme lautakuntaa; hyvinvointilautakunta, yhdyskunta-lautakunta ja ympäristöterveyslautakunta. Lisäksi kunnanhallitus voi nimetä sisäistä työskentelyä varten valiokuntia, joiden rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kunnan kokonaiskehittämisessä.

Kuntalain velvoittamat vaikuttamistoimielimet eli nuo-riso-, vammais- ja vanhusneuvostosta sekä asiakasfoo-rumit muodostavat oman vaikuttamiskanavan. Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon yh-teistoiminta-alue jatkaa toimintaa Pirkkalan toimiessa vastuukuntana, samoin ympäristöterveydenhuollon yh-teistoiminta-alue. Pirkkala on mukana kansalaisopisto-toiminnan yhteistoiminta-alueessa, jossa vastuukun-tana on Nokian kaupunki ja muut sopimuskunnat Lem-päälä ja Vesilahti.


7

Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 kuntastrategian vuosille 2014–2018. Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti kunnan toimintaa. Uusi strategia on valmisteilla ja se on tarkoitus hyväksyä valtuustossa alkuvuoden 2018 aikana. Pirkkalan kunnan strategiaa tukevat arvot Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa.

Välittäminen tarkoittaa ih-misestä ja elinympäris-töstä huolehtimista. Välit-täminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudatta-mista. Kunta pyrkii varmis-tamaan toiminnallaan hy-vän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.

Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen peri-aatteiden noudattamista. Se merkitsee myös koko-naisuuden hallintaa, talou-dellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset koke-vat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia.

Yhteisöllisyys on yhtei-söön kuulumista ja välittä-mistä. Sen on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yh-teenkuuluvuutta ja sitou-tumista. Se edellyttää vuo-rovaikutusta ja luotta-musta. Kunnan päätökset tulevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä.

Luovuus on uutta ajatte-lua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintata-voista. Se on rohkeutta yh-distellä asioita ennakko-luulottomalla ja tehok-kaalla tavalla. Rohkeus nä-kyy ennakkoluulottomuu-tena ja asioiden määrätie-toisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen.

Pirkkalan kunnan visio 2018

Tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2018 Talousarvion 2018 toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on kiinnitetty erityistä huomioita strategian mukaisiin paino-pisteisiin.


8

Uuden strategian valmistelun pohjana on valtuusto-ohjelma, jonka teemat ovat talous, asenne, työ, ympäristö ja hyvin-vointi. Niiden mukaiset tavoitteet on kuvattu alla.


9

Hyvinvointijohtaminen Kuntaa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteu-tuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikerto-muksessa kuvataan kuntalaisten terveyden ja hyvin-voinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Se on koko-naisvaltaisen, poikkihallinnollisen hyvinvointijohtami-sen työväline. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen li-säksi kerran valtuustokaudessa tehdään laajempi hyvin-vointikertomus, joka sisältää tarkempaa ja yksityiskoh-taisempaa tietoa muun muassa valtuuston hyväksy-mien hyvinvointi-indikaattorien tilanteesta ja kehityk-sestä.

Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomus valtuustokau-delta 2013-2016 käsiteltiin valtuustossa 27.3.2017. Kunnan vahvuuksia ovat muun muassa panostus perus-terveydenhuoltoon ja lasten ja nuorten palveluissa var-haiseen tukemiseen sekä kuntalaisten osallistumismah-dollisuuksien kehittämiseen. Palvelut järjestetään eri-ikäisille arjen toimintaympäristössä. Yhdyskuntara-kenne on tiivis. Haasteita ovat esimerkiksi väestön omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen, kunnan huol-tosuhteen muutos ja kuntatalouden asettamat reuna-ehdot palveluiden tuottamisessa. Kuluvan valtuustokauden hyvinvointikertomus ja sen tavoitteet valmistellaan rinnakkain uuden strategian kanssa alkuvuoden 2018 aikana.

Konsernin tavoitteet Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat kunnan lisäksi kuntayhtymät ja kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (99,92 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan ty-täryhteisöjen toiminnassa otetaan huomioon kunta-konsernin kokonaisetu. Pirkkalan kunta laatii omistaja-ohjausstrategiat konserniyhtiöistä.

Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa huo-mioidaan yhteisön toiminnan edellyttämä asiantunte-mus. Tytäryhteisön hallitus vastaa asianmukaisen ta-loudenhoidon järjestämisestä. Tytäryhteisöjen hallitus-ten tulee toimittaa kuntaan tiedot tytäryhteisöjen in-vestointisuunnitelmista sekä yhteisöjen toimintaan liit-tyvistä olennaisista riskeistä ja epävarmuustekijöistä.


10

Talousarvion sitovuus ja seuranta Talousarvio ja -suunnitelma on kunnan toiminnan ja ta-louden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toi-minnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointi-osassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkaste-lemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka ko-koavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitä-miseksi. Sitovuus Käyttötalous Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat kun-nanhallituksen osalta toimielimen ja lautakuntien osalta tulosalueiden toimintatulot ja toimintamenot. Tilapalve-lun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tulosalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on tili-kauden tulos, joka sisältää toimintatulot, toimintamenot ja suunnitelman mukaiset poistot. Toimintatulot ja -me-not käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset erät. Tulosalueiden välillä tehtävistä muutoksista päättää kunnanhallitus, kun muutoksilla ei ole talousarvion ko-konaismenoja lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät tavoitteet ovat sitovia. Investoinnit Talousarvion investointiosassa sitovat erät ovat seuraa-vat: 1. Maa-alueet, arvopaperit ja irtain omaisuus sitovat

hallintokuntia seuraavilla tasoilla

Kunnanhallitus

Hyvinvointi/perusturva

Hyvinvointi/sivistys

Yhdyskunta

Ympäristöterveys 2. Talonrakennus on sitova seuraavilla hankeryhmäta-

soilla

Konsernihallinto

Hyvinvointi/perusturva

Hyvinvointi/sivistys

Yhdyskunta

Asuinrakennukset

Muut rakennukset

3. Yhdyskuntatekniikka on sitova seuraavilla hanke-

ryhmätasoilla

Alueellinen yhdyskuntatekniikka

Laajemmat projektit

Muut yhdyskuntatekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun muu-toksilla ei ole talousarvion kokonaismenoja lisäävää vai-kutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia. Käyttösuunnitelma Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Yleistä Taloussuunnitelmaosan kaksi jälkimmäistä vuotta (2019–2020) ovat ohjeellisena noudatettavia. Seuranta ja muutokset Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhalli-tukselle ja lautakunnille kuukausittain ja valtuustolle puolivuosittain. Raportoinnissa annetaan selvitys mer-kittävistä poikkeamista tuloarvioiden toteutumisessa ja määrärahojen käytössä. Puolivuotisraportti sisältää tar-kemman selvityksen talousarvion toiminnallisten tavoit-teiden toteutumisesta. Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallituk-selle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannuk-set kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poik-keama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muu-tostalousarvion yhteydessä. Toimialojen tulee toimia si-ten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrä-rahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen ai-hetta ilmenee. Kunnanhallitus voi talousarvion perusteella hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet.


11

Tilivelvollisuus Kuntalain 125 §:n mukaan tilivelvollisia ovat toimielin-ten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Hallituksen esityksessä kunta-laiksi on todettu, että asianomaisen toimielimen tehtä-väalueen johtavia viranhaltijoita ovat toimielimen esit-telijät ja itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaa-vat viranhaltijat ainakin silloin, kun he ovat suoraan toi-mielimen alaisia. Sinänsä tilivelvolliseksi määrittely ei tuo viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei hä-nelle kuulu jo asemansa perusteella esimiehenä, lasku-jen hyväksyjänä tai määrärahojen käytöstä päättävänä viranhaltijana. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että toiminta tulee val-tuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus tilintarkastajan antamassa tilintarkastusker-tomuksessa ja viranhaltijalle voidaan myöntää tai olla myöntämättä vastuuvapaus. Tilivelvollinen vastaa toi-minnan ja talouden osalta sekä omasta että alaistensa tekemisestä ja siitä, mitä jää hoitamatta.

Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen val-vonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 125 §:n mukaan tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuk-sessa esitettävä, voidaanko tilivelvolliselle myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä tilivelvolliseen kohdistuva muistutus, mikäli tilintarkas-taja havaitsee, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoi-dettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Luettelo tilivelvollisista on tämän talousarvion liitteenä. Tätä määritelmää sovelletaan ottaen huomioon, että viime kädessä kunnan vastuunalainen JHT-tilintarkas-taja määrittelee tilivelvollisen ja hän voi tilintarkastus-kertomuksessaan kohdistaa muistutuksen muullekin kuin edellä olevan määritelmän piiriin kuuluvalle viran-haltijalle ja esittää vastuuvapauden epäämistä. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä valvontavastuusta.


12

Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen Kunnan käyttötalous muodostuu toimintatuloista ja toi-mintamenoista. Talousarviossa niihin sisältyy sekä ulkoi-sia että sisäisiä eriä. Ulkoisilla menoilla tarkoitetaan eriä, joita kunta saa kunnan ulkopuolisilta tahoilta tai maksaa kunnan ulkopuolisille tahoille. Sisäiset erät ovat kunnan eri yksiköiden välisiä tuloja ja menoja. Talousarviossa budjetoidaan sisäisinä erinä rakennusten ja huoneisto-jen vuokrat, ateriat ja siivous. Toimintatulot ja -menot Toimintatulot muodostuvat myyntituloista, maksutu-loista, tuista ja avustuksista ja muista toimintatuloista. Myyntituloja ovat tulot tavaroiden ja palvelujen myyn-nistä, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustan-nukset kattavaan hintaan sekä liiketoiminnan suorit-teista perittävät korvaukset. Maksutulot ovat asiakas-maksuja sekä maksuja tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoitus ei ole kattaa kokonaan tuotanto-kustannuksia tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksujen perusteet määritellään usein laissa tai asetuksessa. Tuet ja avustukset ovat tu-lonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myyn-nistä. Muita toimintatuloja ovat muun muassa vuokra-tulot ja olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot. Toimintamenot jakautuvat henkilöstömenoihin, palve-lujen ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, avus-tuksiin ja muihin toimintamenoihin. Henkilöstömenoja ovat palkat ja palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostot ovat joko kunnan muilta palveluntuottajilta kuntalaisille ostamia lopputuotepalveluja tai palveluja, joita kunta käyttää osana omaa tuotantoaan. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat tilikauden aikaisia, tuotantoa ja palvelua

varten ostettuja hyödykkeitä. Avustuksiin sisältyvät ko-titalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Muita toimintamenoja ovat esimerkiksi vuokramenot. Toimintatulot ja -menot muodostavat toimintakatteen, joka kertoo, paljonko toiminnasta jää katettavaksi vero-tuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Pirkkalan kunnan toimintatulot ovat 1,6 % suuremmat kuin talousarviossa 2017. Toimintatuloihin sisältyy 5,3 milj. euroa kertaluonteisia maanmyyntituloja (pysyvien vastaavien myyntivoitot). Toimintamenot kasvavat 1,1 % vuodesta 2017 %. Verotulot Kunnilla on verotusoikeus ja verotulot ovat kuntien tulo-rahoituksen keskeinen lähde. Verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tu-loveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä mui-den verojen perusteista. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat on määritelty kiinteistöverolaissa. Yhteisöve-rotuksessa ei vahvisteta kuntakohtaisesti kunnallisvero-tuksessa verotettavaa tuloa, vaan yhteisöjen suoritta-masta verosta erotetaan verontilityslaissa säädetty pro-senttiosuus kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuu-deksi. Vuonna 2018 Pirkkalan kunnan veroprosentti on 20,00 %. Arvioitu kunnallisveron tuotto on 77,9 miljoonaa eu-roa. Kiinteistöveroprosentit ilmenevät seuraavalla si-vulla olevasta taulukosta. Kiinteistöveron tuotoksi arvi-oidaan 5,3 miljoonaa euroa ja yhteisöveron tuotoksi 3,8 miljoonaa euroa.


13

Veroprosentit TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

Tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00

Kiinteistöveroprosentti Yleinen 0,90 0,90 0,90 0,90 1,05 1,05

Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,45 0,45 0,45 0,55 0,55

Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 1,05 1,05

Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00

Kiinteistöveroprosentit 2018 KiinteistöveroL Pirkkala Yleinen 0,93-2,00 1,05 Vakituiset asuinrakennukset 0,41-0,90 0,55 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,93-2,00 1,05 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00-2,00 0,00 Voimalaitokset 0,60-3,10 ei määrätty

Rakentamaton rakennuspaikka 2,00-6,00 3,00 Yhteenveto verotuloista 1 000 € TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Verolaji Kunnallisvero 74 271 72 724 74 078 77 696 75 700 77 900 80 000 84 000

Muutos % 10,4 -2,1 1,9 4,9 -2,6 2,9 2,7 5,0

Kiinteistövero 3 479 3 847 3 964 4 123 5 100 5 300 5 500 5 700

Muutos % 2,9 10,6 3,0 4,0 23,7 3,9 3,8 3,6

Yhteisöveron tuotto 2 378 2 870 3 275 2 989 3 700 3 800 3 900 4 100

Muutos % 25,8 20,7 14,1 -8,7 23,8 2,7 2,6 5,1

VEROTULOT 80 128 79 441 81 317 84 809 84 500 87 000 89 400 93 800

Muutos % 10,5 -0,9 2,4 4,3 -0,4 3,0 2,8 4,9


14

Valtionosuudet Valtio osallistuu kunnallisten palvelujen rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Sen tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuu-den varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuulli-sella verorasitteella. Valtionosuudet ovat laskennallisia. Laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikäraken-teen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Kuntien tulopoh-jaa tasataan myös verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän muutos (koskien peruspalve-lujen valtionosuutta) tuli voimaan 1.1.2015. Järjestel-mää yksinkertaistettiin ja määräytymisperusteita uusit-

tiin ja vähennettiin. Uudistukseen sisältyy viiden vuo-den siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muu-tosta tasataan. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnolli-sesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallin-noimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton laskelmien mu-kaisina. Pirkkalan kunnan valtionosuusarvio vuonna 2018 on 11,2 miljoonaa euroa.

Yhteenveto valtionosuuksista 1 000 € TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Valtionosuuslaji Kunnan peruspalv. valtionos. 16 910 15 626 13 857 14 458 13 100 13 500 13 500 13 500

Muutos % -2,3 -7,6 -11,3 4,3 -9,4 3,1 0,0 0,0

Opet.-ja kultt. muut valt.os. -3 880 -3 685 -2 894 -2 724 -2 000 -2 300 -2 300 -2 300

Muutos % 14,3 -5,0 -21,5 -5,9 -26,6 15,0 0,0 0,0

VALTIONOSUUDET 13 030 11 941 10 963 11 735 11 100 11 200 11 200 11 200

Muutos % -6,4 -8,4 -8,2 7,0 -5,4 0,9 0,0 0,0


15

Rahoitustulot ja -menot Korot 1 000 € TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA2018 TS2019 TS2020

Tulot 7 7 0 0 0 0 0 0

Menot -1 007 -966 -769 -558 -500 -450 -450 -450

Nettomenot -1 000 -959 -769 -557 -500 -450 -450 -450

Muu rahoitus 1 000 € TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA2018 TS2019 TS2020

Tulot 110 901 898 703 407 195 195 195

Menot -833 -792 -770 -545 -187 -75 -75 -75

Nettotulot -723 109 127 157 220 120 120 120

Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirta. Siinä osoitetaan vähennyslas-kukaavan muodossa, miten menot rahoitetaan eli mikä on toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen

rahavirta. Näiden tuloksena saadaan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmassa osoitetaan lai-nakannan muutokset. Pirkkalan kunnan lainojen kehitys on esitetty alla.

Lainat 1 000 € TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA2018 TS2019 TS2020

Lainojen lisäys 10 650 9 000 7 750 7 600 10 000 16 000 22 000 19 000

Lainojen vähennys 10 609 7 709 8 359 8 350 8 500 8 200 10 500 11 000

Nettolainanotto 41 1 291 -609 -750 1 500 7 800 11 500 8 000

Lainakanta 31.12. 44 168 45 459 44 850 44 100 45 600 53 400 64 900 72 900

Lainat EUR/asukas 2 404 2 432 2 371 2 301 2 349 2 698 3 217 3 547

Asukasluku 18 369 18 689 18 913 19 163 19 413 19 793 20 173 20 553


16

Talous ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin ja tulosalueittain Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö erityisasiantuntija Johanna Järvensivu Tehtävä Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestä-misestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoää-nestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoi-mitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten las-kennan tiedottaminen. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsit-

tely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tu-loslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvis-taminen. Valtuuston varavaltuutettujen määrääminen lukumää-rän mahdollisesti jäädessä vajaaksi. Talousarviovuonna 2018 toimitetaan tasavallan presi-dentinvaalit ja ensimmäiset maakuntavaalit. Talous-suunnitelmavuosina toimitetaan eduskuntavaalit ja eu-roparlamenttivaalit vuonna 2019.

Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 90 800 60 600

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

90 800

60 600

Muut toimintatulot

Toimintamenot -2 738 -71 687 -178 839 149,5 -120 366 -2 900

Henkilöstömenot -1 182 -50 876 -136 599 168,5 -91 066 -2 300

Palvelujen ostot -680 -17 600 -36 550 107,7 -24 900 -300

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

-1 250 -4 400 252,0 -4 400

Avustukset

Muut toimintamenot -876 -1 961 -1 290 -34,2

-300

Toimintakate -2 738 -71 687 -88 039 22,8 -59 766 -2 900

Poistot ja arvonalentumiset

Tilikauden tulos -2 738 -71 687 -88 039 22,8 -59 766 -2 900


17

Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö erityisasiantuntija Johanna Järvensivu Tehtävä Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta ja sen tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallin-non ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvi-oida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talou-den tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutu-neet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoi-tuksenmukaisella tavalla. Lautakunnan tehtävänä on myös arvioida talouden ta-sapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan ta-seessa on kattamatonta alijäämää. Lisäksi tarkastuslau-

takunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkas-tuksen yhteensovittamisesta. Uutena tehtävänä tarkas-tuslautakunnalla on valvoa kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudatta-mista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tar-kastuslautakunta valmistelee kunnanhallitukselle esi-tyksen tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyk-siksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Lautakunta valvoo myös lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Tilintarkastajan tehtävistä on säädetty kuntalain 123 §:ssä.


Toimintatulot

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot

Toimintamenot -61 417 -65 000 -65 000 0,0 -59 100 -59 100


Palvelujen ostot -35 287 -38 500 -34 500 -10,4 -29 800 -29 800

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -324 -500 -500 0,0 -300 -300

Avustukset

Muut toimintamenot

Toimintakate -61 417 -65 000 -65 000 0,0 -59 100 -59 100




18

Kunnanhallitus Vastuuhenkilö pormestari Marko Jarva Tehtävä Kunnanhallitus vastaa mm. strategisesta suunnitte-lusta, kuntaympäristön kehittämisen ohjaamisesta, kunnan taloudesta, henkilöstöpolitiikan johtamisesta, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämisestä, edunvalvonnasta, sidosryhmistä, tiedottamisesta, seu-dullisesta yhteistyöstä ja kansainvälistymisestä, asunto-, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikasta ja sen ohjaami-sesta, kaavoituksesta, palvelutoimintojen kehittämi-sestä ja yhteensovittamisesta, riskienhallinnasta, sisäi-sestä valvonnasta, maaseutuasioista sekä työllisyyden hoidosta.

Kunnanhallituksen alainen konsernihallinto sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kans-liapäällikön, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avus-tamisen, ystävyyskuntatoiminnan, toimikuntien, maa-seutuasioiden sekä elinkeinojen kehittämisrahan kus-tannukset. Toimielimeen sisältyvät myös hallinnon ja viestinnän, talouden, strategian ja kehittämisen, henki-löstön ja yritys- ja työllisyyspalveluiden tulosalueet, jotka kunnanhallituksen ja pormestarin apuna tukevat ja luovat edellytyksiä kunnan muiden tulosalueiden tu-lokselliselle toiminnalle.


Toimintatulot 9 876 627 5 720 080 6 892 303 20,5 7 039 750 4 678 666

Myyntitulot 237 856 184 480 197 303 7,0 201 250 203 281

Maksutulot 81 007

Tuet ja avustukset 877 260 735 000 675 000 -8,2 688 500 695 385

Muut toimintatulot 8 680 503 4 800 600 6 020 000 25,4 6 150 000 3 780 000

Toimintamenot -7 442 513 -8 203 457 -8 168 725 -0,4 -8 353 349 -8 444 850

Henkilöstömenot -3 526 181 -3 637 341 -3 811 888 4,8 -3 886 228 -3 932 704

Palvelujen ostot -2 521 760 -2 969 186 -2 894 310 -2,5 -2 975 375 -3 005 407

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -167 166 -204 000 -187 350 -8,2 -191 097 -193 099

Avustukset -820 776 -916 500 -854 500 -6,8 -871 560 -880 261

Muut toimintamenot -406 630 -476 430 -420 677 -11,7 -429 089 -433 379

Toimintakate 2 434 114 -2 483 377 -1 276 422 -48,6 -1 313 599 -3 766 184

Poistot ja arvonalentumiset -6 720 -6 700 -6 700 0,0 -6 834 -6 902

Tilikauden tulos 2 427 394 -2 490 077 -1 283 122 -48,5 -1 320 433 -3 773 086

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteetMäärärahat mahdollistavat noin 10 valtuuston ja 35 kunnanhallituksen kokousta. Kunnanhallituksen tulos-alueelta maksetaan jäsenmaksut, joista pääosan muo-dostavat Pirkanmaan Liitto, Suomen Kuntaliitto ja Tam-pereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisäksi määrära-hasta suoritetaan erilaisten tilaisuuksien kustannuksia (mm. itsenäisyyspäiväjuhlan, uusien kuntalaisten tilai-suus jne.). Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan tarjoamalla mm. muutosjohtamiseen liittyvää koulutus- ja valmennuspa-kettia esimiehille sekä henkilöstölle. Koulutus- ja palve-lupaketti suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä työter-veyspalveluiden kanssa. Vuonna 2018 toteutetaan

myös laaja työhyvinvointikysely, jonka tulosten perus-teella työyhteisöissä jatketaan työhyvinvointia tuke-vien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Työturvallisuusjohtamisen tueksi otetaan käyttöön eril-linen työturvallisuusjohtamista tukeva järjestelmä. Työ-turvallisuusjohtamiseen ja sen vaikuttavuuteen kiinni-tetään edelleen erityisesti huomiota vuonna 2018. Esimiesten johtamisosaamista vahvistavassa koulutus-ohjelmassa on aloittanut uusi esimiesryhmä syksyn 2017 aikana. Koulutusohjelma jatkuu koko vuoden 2018.


19

Kannustavasta palkitsemisesta pikapalkitsemisjärjes-telmän käyttö jatkuu talousarviovuonna. Tulospalk-kiojärjestelmä ei ole käytössä vuonna 2018. 1.8.2017 alkanut yritys- ja työllisyyspalveluiden alueel-linen kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun. Sen perus-teella kunta vastaa TE-toimiston sijaan niiden työttö-mien työllistymistä edistävistä palveluista, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kokeilun tavoitteena on mm. vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä sekä tuoda säästöjä kuntien työmarkkinatuen maksuosuuk-siin. Kokeilu pohjustaa työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille vuoden 2019 alussa.

Sopimustoimittajien vaihtumisen johdosta ICT- ja puhe-palveluiden muutoshallintaa tullaan jatkamaan aktiivi-sesti yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Kunnan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kehittä-mistä jatketaan, erityisesti kiinnitetään huomiota EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Kunnan intranetkokonaisuus uudistetaan vastaamaan sisäisen viestinnän tarpeita. Kunnan verkkosivuja tar-kastellaan saavutettavuusdirektiivin standardien täyt-tämiseksi. Talousarviossa on varauduttu, että jatketaan lentolii-kenteen kehittämistä ja reittivalikoiman monipuolista-mista kaupunkiseudun ja Pirkanmaan muiden kuntien lentoliikenne -hankkeen kautta.

Toiminnalliset tavoitteet 2018

Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Houkutteleva työpaikka-alue ja sijoit-tumismahdollisuuksien monipuoli-nen tarjonta

Yritysalueiden kaavoittaminen

Uusia kaavoitettuja yritysalueita 20 ha

Aktiivinen yhteistyö kunnan yrittä-jien ja muiden sidosryhmien kanssa

Yrittäjäkysely

Kokonaisarvio elinkeinopolitiikasta, tavoitetaso ka 7,7 (2016: 7,6)

Työnhakija-asiakkaille soveltuvien aktiivipalveluiden kehittäminen

Ns. Polkumallin tehokas hyödyntämi-nen, kuntouttavaa työtoimintaa vah-vistetaan monikanavaisesti

Kuntouttavan työtoiminnan päivien lukumäärän kasvattaminen vuoden 2017 tasosta (2017 taso n. 6800 pv)

Työnhakija-asiakkaille soveltuvien aktiivipalveluiden kehittäminen

Työllisyyspalveluiden kuntakokeilu

Pirkkalan työttömyysaste alenee (syyskuu 2017: 7,6 %)

Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Asukaslähtöisyys ja osallisuus

Asukaskyselyn toteuttaminen

Kysely toteutettu (Tavoitetasot löytyvät tulosalueiden informatiivista tunnusluvuista)

Asukaslähtöisyys ja osallisuus Asukasiltojen ja muiden kuulemisti-laisuuksien toteuttaminen kunnan-osakohtaisesti sekä yleisellä tasolla

Asukastilaisuuksien määrä 5 kpl/vuosi


20

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Hyvinvoiva henkilöstö

Työhyvinvointimittareita hyödynne-tään osana työhyvinvointijohtamista

Kuntatasoinen sairauspoissaolopro-sentti on alle 5,0 tehdystä työajasta

Hyvinvoiva henkilöstö


Konsernihallinnon sairauspoissaolo-prosentti on alle 4,8 tehdystä työ-ajasta

Työstä innostunut henkilökunta

Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa

Työhyvinvointikyselyn koko henkilös-tön innostuneisuutta mittaavan ky-symyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2017 (4,35)

Työstä innostunut henkilökunta Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa

Työhyvinvointikyselyn konsernihal-linnon henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2017 (4,38)

Investointien mitoitus ja rahoitus suhteutetaan kantokyykyyn

Investointien tulorahoitusprosentti vähintään 45 prosenttia

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA2018

Taloudellisuus

Maanhankintamenot € 1 628 065 1 400 000 1 000 000

Maanmyyntitulot € 8 100 059 4 300 000 5 500 000

Maanvuokraustulot € 672 558 700 000 720 000

Henkilöstö tulosalueella

Vakanssit 41 54 55

Uudet vakanssit

Palveluohjaaja (määräaikainen 1.1.-31.12.2018) 1


21

Hyvinvointilautakunta Tehtävä Hyvinvointilautakunta vastaa varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetus-, lukiokoulutus- ja vapaa-ajan palveluiden sekä Pirkkalan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluiden järjestämisestä. Sen toiminta-

alueelle kuuluvat muut toisen asteen koulutuksen pal-velut. Hyvinvointilautakunta vastaa lisäksi vapaan sivis-tystyön ja taiteen perusopetuksen ostopalveluiden hankinnasta Pirkan opistolta ja muilta toimijoilta.

Talous TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 23 550 413 22 051 321 21 592 400 -2,1 21 974 511 22 197 864

Myyntitulot 14 734 226 14 155 252 14 249 665 0,7 14 495 336 14 643 898

Maksutulot 6 677 126 6 906 666 6 290 735 -8,9 6 406 135 6 470 166

Tuet ja avustukset 1 348 052 235 403 311 000 32,1 317 220 320 392

Muut toimintatulot 791 010 754 000 741 000 -1,7 755 820 763 408

Toimintamenot -103 175 444 -106 649 407 -107 657 587 0,9 -109 803 065 -110 939 445



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 231 455 -2 469 788 -2 754 427 11,5 -2 854 650 -2 885 566

Avustukset -6 423 429 -5 392 000 -5 452 900 1,1 -5 561 958 -5 617 628

Muut toimintamenot -8 651 279 -9 761 379 -9 821 151 0,6 -9 996 555 -10 102 984

Toimintakate -79 625 031 -84 598 086 -86 065 187 1,7 -87 828 554 -88 741 581


Tilikauden tulos -80 125 121 -84 980 626 -86 467 587 1,7 -88 231 879 -89 148 779

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Hyvinvointilautakunnan alaiseen toimintaan ja sen ke-hittämiseen vaikuttaa valmisteilla oleva sote- ja maa-kuntauudistus. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt muutoksia valmistelussa oleviin sote-, järjestämis- ja maakuntalakeihin. Tästä johtuen uudistuksen aikataulu on siirtynyt siten, että sen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020. Varautumista tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toi-mintamalliin jatketaan. Palveluverkkoselvitysten toi-meenpanossa kiinnitetään huomiota palveluprosessien sujuvuuteen, lähipalvelujen saatavuuteen ja tarkoituk-senmukaisuuteen. Tilaratkaisuissa ja uusissa hank-keissa otetaan huomioon palveluiden rajat ylittävät ti-laratkaisut ja kestävä talous. Palvelutarpeen ennakoin-nissa ja hankesuunnittelussa hyödynnetään tietojohta-mista ja tätä varten kehitettyä mallia. Laki kuntien ja kuntayhtymien väliaikaisten oikeustoimien rajoittami-sesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016) rajaa kuntien mahdollisuuksia tehdä uusinvestointeja, solmia vuokrasopimuksia ja tehdä ostopalvelusopimuksia yksi-tyisten palveluntuottajien kanssa. Käynnistyneistä hankkeista jatkuvat Nuolialan koulun rakennustyöt ja Soljan lastentalon, Kirkonkylän koulun

sekä koulukeskuksen hankesuunnittelu. Sosiaali- ja ter-veyspalveluiden palveluverkkoselvityksessä esille nous-seet linjaukset toteutetaan näiden hankesuunnittelui-den yhteydessä. Kunnan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma kokoaa yhteen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvointi-palvelujen järjestämiseksi koko kunnan tasolla. Hyvin-vointilautakunnan alaisessa toiminnassa huomioidaan eri-ikäisten ennaltaehkäisevät hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimintamallit, lasten ja perheiden hyvinvoin-nin lisääminen erityisesti vanhemmuutta tukemalla sekä sähköisten palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on mahdollistaa ja vahvistaa kuntalaisen mahdollisuuk-sia ottaa vastuuta omasta ja lähipiirinsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuntalaisten osallistumista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin sekä yhteisöllisyyteen hyvinvoin-nin edistämiseksi tuetaan tapahtumien, tilojen ja yhtei-söavustusten kautta. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista edistetään kehittämishankkeilla. Pirkka-lan yhteistoiminta-alue osallistuu hallituksen kärki-hankkeisiin ikäihmisten sekä lasten ja perheiden palve-lujen kehittämiseksi. Palveluja kokoavien yhteisten ke-


22

hittämishankkeiden, Lapsi- ja perhepalveluiden muu-tosohjelma (LAPE), Perheet penkistä, Kulttuurin hyvin-vointivaikutukset yhteisöille, Kotona Pirkkalassa, Ikä-neuvo-hanke, toteuttamista jatketaan. Lasten ja nuor-

ten palveluissa painopisteinä ovat uudistettujen ope-tus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien toimeenpano, kasvu- ja oppimisympäristöjen kehittäminen sekä laa-dun arviointi.


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoin-nin edistäminen

Tuetaan kuntalaisten omaa vastuun-ottoa omasta ja lähiympäristön hy-vinvoinnista yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa

Tapahtumien ja tukevien toimenpi-teiden (esim. yleisötilaisuudet, säh-köiset palvelut ja neuvonta) määrä li-sääntyy vuodesta 2017

Palveluverkkoselvitysten toimeen-pano, hankesuunnittelu ja palvelu-tarpeen kehittymisen seuranta

Jatketaan Soljan lastentalon, Kirkon-kylän koulun ja Koulukeskuksen suunnittelu. Tavoitteena on, että Kir-konkylän ja koulukeskuksen hanke-suunnitelmat ovat valmiita vuonna 2018

Soljan rakennussuunnitelma ja Kir-konkylän sekä koulukeskuksen han-kesuunnitelmat valmistuvat



Hyvinvointitoimialan sairauspoissa-oloprosentti on alle 5,3 tehdystä työ-ajasta

Työstä innostunut henkilöstö


Työhyvinvointikyselyn hyvinvointitoi-mialan henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2017 (4,38)


23

Hyvinvointilautakunnan johto Vastuuhenkilö hyvinvointijohtaja Harri Rönnholm Tehtävä Tulosalue käsittää lautakunnan toiminnan ja johtamisen. Hyvinvointilautakunnan johdon tehtävänä on ohjata päätös-asioiden valmistelua ja koordinoida sekä tukea hyvinvointitoimialan tulosalueiden toimintaa. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 71 471 59 591 36 295 -39,1 37 021 37 391

Myyntitulot 71 200 59 591 36 295 -39,1 37 021 37 391

Maksutulot

Tuet ja avustukset 272

Muut toimintatulot

Toimintamenot -791 459 -770 936 -748 534 -2,9 -736 372 -743 738

Henkilöstömenot -665 384 -625 551 -598 696 -4,3 -590 269 -596 172



Avustukset -15 000 -45 100 -100 100 122,0 -102 102 -103 123


Toimintakate -719 988 -711 345 -712 239 0,1 -699 351 -706 347

Poistot ja arvonalentumiset -2 692


Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Hyvinvointilautakunnan johdon tulosalue tuottaa keski-tettyjä toimistotukipalveluja sekä hallinnoi yhteisiä suunnittelun, kehittämisen ja avustusten määrärahojen käyttöä. Kehittämisessä painottuvat hyvinvointitoi-mialan palveluprosessien yhteensovittaminen sekä nii-den toimivuuden, taloudellisuuden ja laadun varmista-minen.

Valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi varaudutaan tulevaisuuden kunnan ja maakun-nan toimintamalliin. Seudullisen ja maakunnallisen yh-teistyön merkitys korostuu uudistuksen valmistelussa ja vaatii työpanosta myös peruskunnista.

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018

Henkilöstö

Vakanssit 11 10 10


24

Sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Virpi Kokko Tehtävä Sosiaalipalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa lapsiperheiden, aikuisten, vammaisten ja maahanmuuttajien sosi-aalipalvelut Pirkkalan yhteistoiminta-alueen asukkaille. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 4 468 948 2 925 267 2 786 552 -4,7 2 842 283 2 870 706

Myyntitulot 3 349 406 2 523 117 2 538 052 0,6 2 588 813 2 614 701

Maksutulot 210 074 224 050 128 200 -42,8 130 764 132 072

Tuet ja avustukset 696 288 47 500

-100,0


Toimintamenot -11 635 775 -10 207 310 -10 256 304 0,5 -10 461 435 -10 566 043

Henkilöstömenot -2 182 566 -2 181 068 -2 105 388 -3,5 -2 147 501 -2 168 977

Palvelujen ostot -6 450 889 -6 404 092 -6 722 307 5,0 -6 856 752 -6 925 316

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -46 221 -47 850 -54 200 13,3 -55 284 -55 834

Avustukset -2 641 540 -1 230 400 -1 028 800 -16,4 -1 049 376 -1 059 869

Muut toimintamenot -314 558 -343 900 -345 609 0,5 -352 522 -356 047

Toimintakate -7 166 827 -7 282 043 -7 469 752 2,6 -7 619 152 -7 695 337

Poistot ja arvonalentumiset -31 728 -21 600 -13 900 -35,6 -12 730 -12 857


Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa palvelutarpeen arvi-ointia kehitetään edelleen yhteistyössä peruspalvelu-jen (esim. varhaiskasvatus ja terveyspalvelut) kanssa. Kehitystyössä painotetaan erityisesti lapsen osallisuu-den vahvistamista. Tavoitteena on myös tukea van-hemmuutta riittävän ajoissa, jotta korjaavien palvelui-den tarpeen kasvua saadaan hillittyä. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja tarjotaan yhä useammille perheille, ja palveluja kehitetään yhteistyössä aikuissosiaalityön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaiden tarvitseman kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen tuen varmistamiseksi. Laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueelli-sesta tarjonnasta ja työelämäkokeilua koskevasta ko-keilusta tuli voimaan 1.8.2017. Laki on voimassa vuo-den 2018 loppuun. Vastuu työllistymistä tukevien pal-velujen tarjoamisesta siirtyi TE-keskuksilta kunnille nii-den työttömien osalta, jotka eivät ole oikeutettuja an-siopäivärahaan. Kokeilu velvoittaa kuntia käynnistä-mään kotouttamisajalla olevien maahanmuuttajien al-kukartoituksen ja laatimaan heille kotouttamissuunni-telman. Pirkanmaan kokeiluun osallistuvien kuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Punka-laidun, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi) osalta tästä vastaa Tampereen kaupunki.

Asiakasosallisuuden vahvistamiseksi jatketaan vuonna 2016 alkanutta yhteistyötä aikuissosiaalityön palvelu-jen käyttäjistä koostuvan asiakasraadin kanssa. Asiakas-raadin osallistumisen kynnystä madalletaan tekemällä yhteistyötä Ehyt ry:n paikallisen kohtaamispaikan Elo-kolon kanssa. Vesilahden kunta on tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopi-muksen pakolaisten vastaanottamisesta vuonna 2016. Pirkkalan yhteistoiminta-alue tuottaa Vesilahden kun-nan tarvitsemat kotouttamistyön palvelut, mikäli kun-taan tulee pakolaisia. Pirkkalassa jatketaan pakolaisten vastaanottamista voimassa olevan sopimuksen mukai-sesti. Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä vaikut-taa siihen, että vuosittain vastaanotettavien henkilöi-den määrä saattaa ylittyä sopimuksen mukaisesta 15 henkilöstä. Maahanmuuttajatyössä noudatetaan kun-nan kotouttamisohjelmaa. Vammaispalveluissa jatketaan omaishoidon kokonai-suuden ja vammaispalvelujen yhteensovittamista. Ke-hitysvammaisten palveluohjauksen toimintamallia ke-hitetään tavoitteena jäsentää lapsiperheiden ja aikuis-ten kehitysvammaisten palveluja omiksi kokonaisuuk-siksi. Erityisesti tuetaan peruskoulun päättäneitä kehi-tysvammaisia nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelu-


25

paikkaa. Aikuisten kehitysvammaisten asioissa keskity-tään nuorten aikuisten elämänhallinnan ja osallisuuden edistämiseen mm. Kaupunkilähetyksen yhteisen hank-keen kautta. Kehitysvammapalveluissa jatketaan myös Aikuisuuden kynnyksellä -toimintaa jonka tavoitteena on tukea kehitysvammaisen nuoren aikuistumista ja it-senäistymistä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan

ajaksi järjestettävistä palveluista hoidettavalta perit-tävä asiakasmaksu poistetaan 1.1.2018 alkaen. Asiakkaita ohjataan käyttämään enemmän sähköisiä asiointijärjestelmiä. Sähköisiä palveluja laajennetaan ottamalla käyttöön yhteistyötahoille tarkoitetut ilmoi-tukset (lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta).


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Korjaavien palveluiden tarve suh-teessa sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin vähenee

Sosiaalihuoltolain mukaisia ennalta-ehkäiseviä peruspalveluja vahviste-taan

Sosiaalihuoltolain mukaisten asiak-kuuksien osuus on yli 30 % lapsiper-heiden sosiaalipalvelujen asiakkuuksista (vuonna 2017 asiak-kuuksia on 20–30 %)

Lasten osallisuuden lisääminen las-tensuojelussa

Kaikille lastensuojelun asiakkaaksi tuleville lapsille laaditaan palvelutar-peen arvioinnista ikätasoinen yh-teenveto

Kaikille asiakkaaksi tuleville on laa-dittu palvelutarpeen arvioinnista ikä-tasoinen yhteenveto

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, PIRKKALA TP2016 TA2017 TA2018

Taloudellisuus

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja

tukitoimien menot yhteensä €/asukas 67 64 70 Lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon sijoitusten menot €/alle 18-vuo-tiaat 323 267 288

Toiminnalliset tunnusluvut

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat 31.12. 141 135 135

Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 31.12. 141 135 135

Lapsia sosiaalihuollon asiakkaina 31.12. 30 50

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, VESILAHTI TP2016 TA2017 TA2018

Taloudellisuus

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten

tukitoimien menot yhteensä €/asukas 89 89 77 Lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon sijoitusten menot €/alle 18-vuo-tiaat 467 468 492


Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat 31.12. 51 55 50

Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 31.12. 42 30 35

Lapsia sosiaalihuollon asiakkaina 31.12. 6 30

Henkilöstö

Vakanssit 43,5 41 41,5

Uudet vakanssit

Sosiaalityöntekijä 0,5

Asukastutkimuksen tavoitetasot

Muut sosiaalipalvelut 8,1 8 8,5


26

Lasten ja nuorten tukipalvelut Vastuuhenkilö palvelupäällikkö Inka Riepponen Tehtävä Lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue tukee en-naltaehkäisevästi lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Toimin-

taa ohjaa sosiaalihuoltolaki (1301/2014), terveyden-huoltolaki (1326/2010), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä nuorisolaki (1285/2016).


Toimintatulot 219 513 257 315 260 368 1,2 265 576 268 231

Myyntitulot 156 619 197 115 184 168 -6,6 187 852 189 730

Maksutulot 5 895 3 200 5 200 62,5 5 304 5 357

Tuet ja avustukset 57 000 57 000 71 000 24,6 72 420 73 144

Muut toimintatulot

Toimintamenot -1 167 117 -1 428 973 -1 395 873 -2,3 -1 423 789 -1 438 011


Palvelujen ostot -81 001 -111 666 -121 785 9,1 -124 221 -125 455


Avustukset


Toimintakate -947 603 -1 171 658 -1 135 505 -3,1 -1 158 213 -1 169 780

Poistot ja arvonalentumiset -1 685 -490 -2 000 308,2 -200 -202

Tilikauden tulos -949 288 -1 172 148 -1 137 505 -3,0 -1 158 413 -1 169 982

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue vastaa per-heneuvolan, lapsille ja nuorille annettavan kotipalve-lun, perhetyön, psykologien, psykiatristen sairaanhoita-jien, puheterapian, toimintaterapian, koulukuraatto-rien, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön palve-luista. Tulosalueen toiminnan painopiste on varhai-sessa tuessa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Lasten ja nuorten tukipalvelujen tavoitteena on varhai-sen tuen palveluiden kehittäminen. Ennaltaehkäise-vässä toiminnassa panostetaan lasten ja nuorten mie-lenterveyden häiriöiden varhaiseen tunnistamiseen sekä tarvittavan tuen järjestämiseen. Vanhempainil-loissa hyödynnetään lasten ja nuorten tukipalveluiden työntekijöiden asiantuntemusta vanhemmuuden tuke-misessa sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistä-misessä.

Vanhemmuutta ja vanhempien keskinäistä vuorovaiku-tusta tuetaan vahvistamalla matalan kynnyksen palve-luita. Eropäätöstä harkitseville ja eropäätöksen teh-neille vanhemmille järjestetään perheasioiden sovitte-lua koko yhteistoiminta-alueella. Lisäksi Pirkkala on mu-kana kehittämässä koko maakunnan tasoisia matalan kynnyksen eropalveluita. Pirkkalan kunnan ensimmäinen toimintaterapeutti aloitti työnsä kesällä 2017. Tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen vuoden 2018 aikana. Toimintatera-peutin palvelua järjestetään vuoden 2018 alkaen myös vesilahtelaisille. Pirkkalan kunta osallistuu hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) maakunnalliseen hankkeeseen. Pirkkala osallis-tuu useisiin hankkeen alatyöryhmiin. Hankkeen tavoit-teena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä omien voimavarojensa vahvistaminen.


27


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Vanhemmuuden tukeminen lapsi-perheiden matalan kynnyksen ero-palveluja kehittämällä

Perheasioiden sovittelun struktu-roitu toimintamalli aloitetaan Pirk-kalassa

Toimintamallin mukaista perheasioi-den sovittelua tarjotaan kaikille, jotka sitä hakevat

Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Kaikissa peruskouluissa pidetään las-ten ja nuorten mielenterveysasioi-hin liittyvä vanhempainilta

Tavoite toteutunut 100 %


Henkilöstö

Vakanssit 23,55 25,25 25,25


Pisin jonotusaika perheneuvolaan (ei kiireellisissä asioissa) kk 3 2 2

Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä (vain Pirkkala) 66 80 80

Perhetyötä ja kotipalvelua saaneiden perheiden lukumäärä 136 120 130


28

Ikääntyneiden palvelut Vastuuhenkilö vanhustyön johtaja Jutila Tuula Tehtävä Ikääntyneiden palveluiden tulosalueen tehtävänä on tuottaa lain mukaiset ikääntyneiden palvelut sekä ke-hittää palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten

palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja mui-den kuntalaisten kanssa. Tulosalueen tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.


Toimintatulot 5 942 363 5 763 859 6 072 289 5,4 6 154 087 6 215 629

Myyntitulot 2 932 387 2 703 859 2 893 654 7,0 2 911 879 2 941 000

Maksutulot 2 443 046 2 436 000 2 558 935 5,0 2 610 114 2 636 215


Muut toimintatulot 554 313 612 000 617 700 0,9 630 054 636 354

Toimintamenot -13 387 810 -13 528 127 -14 039 927 3,8 -14 225 981 -14 368 247




Avustukset -396 382 -393 500 -409 000 3,9 -417 180 -421 352

Muut toimintamenot -1 196 410 -1 283 240 -1 262 970 -1,6 -1 284 860 -1 297 709

Toimintakate -7 445 447 -7 764 268 -7 967 638 2,6 -8 071 894 -8 152 618



Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kotihoidossa jatketaan syksyllä 2017 aloitetun tehoste-tun kotihoidon ja kotikuntoutuksen toimintamallia. Toi-mintamallin kehittämisessä huomioidaan yhteistyö ter-veyskeskussairaalan ja ikääntyneiden lyhytaikaisen hoi-don kanssa. Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyt-töön koko laajuudessaan vuoden 2018 aikana. Sen käyt-töönotolla pyritään tehostamaan henkilöstöresurssien optimaalista käyttöä asiakastarpeiden mukaan. Vesi-lahden kotihoidossa aloitetaan kokeiluyksityisten koti-hoidon palvelujen ostamisesta asiakkaiden tarpeista johtuviin ruuhkahuippuihin. Omaishoidon tuen asiakkaita kannustetaan käyttä-mään lakisääteisiä vapaapäiviä tilapäisen perhehoidon palvelulla. Ikäihmisten perhehoitajien saatavuus on pa-rantunut maakunnallisen perhehoitoyksikön järjestä-mien valmennusten myötä. Maakunnallisen perhehoi-toyksikön kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluyksiköissä syk-syllä 2017 käynnistyneen asukaskuntatoiminnan toi-mintamallin kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on saada asiakkaat ja heidän läheisensä osallistumaan asi-akkaiden mielekkään arjen suunnitteluun, kehittämi-

seen ja palvelun arviointiin. Taiteen ja kulttuuristen toi-mintojen osuutta hoivatyössä lisätään asumis- ja hoiva-palveluissa Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvoin-tisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Asukastoimi-kunnat ovat mukana kulttuuristen toimintojen suunnit-telussa ja kehittämisessä. Kehittämisen tukena tehdään tiivistä yhteistyötä vapaaehtoisten toimijoiden, kol-mannen sektorin ja kulttuuritoimen kanssa. Asumis- ja hoivapalveluiden asiakkaiden hyvinvointiteknologian käyttömahdollisuuksia lisätään hankkimalla asiakkaille soveltuvia hyvinvointia tukevia teknologisia ratkaisuja. Turvapuhelinpalvelusopimukset uusitaan vuoden 2018 alusta ja samalla asiakasmaksut tarkistetaan vastaa-maan uusia sopimuksia. Omaishoitajien jaksamista tuetaan yksilöllisillä palvelu-ratkaisuilla, säännöllisillä terveystarkastuksilla, kunto-neuvonnalla, virkistystoiminnalla ja vertaistuella. Ikään-tyneiden omaishoitajia aktivoidaan käyttämään lakisää-teisiä vapaapäiviä palvelusetelillä, koska ikääntyneiden palvelujen lyhytaikaishoidon yksikön paikkamäärä ei riitä kattamaan kaikkien omaishoitajien vapaapäivien tarvetta eivätkä lyhytaikaishoidon paikat eivät riitä muuhun kuntouttavaan lyhytaikaiseen hoitoon. Omais-


29

hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä pal-veluista hoidettavalta perittävä asiakasmaksu poiste-taan 1.1.2018 alkaen. Kaikille omaishoitajille perehdy-tetään omaishoitoa tukevat palvelumuodot ja niitä jär-jestävät palveluntuottajat sekä annetaan ohjausta nii-den valinnassa. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit koh-dentuvat 75-vuotiaisiin ja erikseen määriteltäviin riski-ryhmiin. Veteraanien kotona asumista tukevien avopal-velujen määräraha ja kuntoutusmääräraha kohdenne-taan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ikääntyneiden palveluissa vuonna 2017 tehdyn asiakas- ja henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Ikääntyneiden varhaisia palveluja kehitetään maakunnallisessa Ikä-neuvo-hankkeen kokeiluissa. Ikäihmisten neuvonnan ja ohjauksen osalta hankkeessa mallinnetaan ja otetaan

käyttöön asiakaslähtöinen matalan kynnyksen ja yhden luukun -periaatteen yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävä neuvontapalvelu sekä ikääntyneiden palvelu-tarpeiden laaja-alainen selvittäminen. Vesilahdella aloi-tetaan ikääntyneiden neuvonta- ja ohjauspalvelu enna-koimaan ja ehkäisemään raskaampia palveluja. Yhteis-työtä lasten ja nuorten koulutuksen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa tiivistetään ja kehitetään suku-polvien välistä yhteistoimintaa. Lisäksi ikääntyneiden palvelut tekee tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, seniorifoorumin sekä vanhusneuvoston kanssa. Pirkkalan kunnan Ikäohjelman päivittäminen yhdistetään valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Talousarvio sisältää asiakasohjaajan uuden vakanssin.


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Asumis- ja hoivapalveluiden asiak-kaiden hyvinvoinnin tukeminen kult-tuurin avulla

Lisätään asumis- ja hoivapalveluiden asiakkaiden mahdollisuutta osallis-tua kulttuuriseen toimintaan

Jokaiselle asiakkaalle mahdolliste-taan osallisuus kulttuurisiin toimin-toihin vähintään 100 minuuttia vii-kossa

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Varhaisten palvelujen tehostaminen Varhaisiin palveluihin painottaminen

Ikäneuvo- hankkeen kokeiluissa (yh-teinen asiakasohjaus)

Kaikki ikääntyneiden palvelujen neu-vonta ja asiakasohjaus toteutuu asiakasohjauksen kautta yhden luu-kun periaatetta noudattaen


Taloudellisuus

Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut) €/asukas 125 124 115

Ikäihmisten omaishoidon nettomenot €/asukas 16 16 17

Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas 68 59 28

Lyhytaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas 25 24

Tehostetun palveluasumisen nettomenot €/asukas 161 151 152


Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelut ja kotisairaanhoito) 67 173 67 000 69 500

- välitön asiakastyöaika/h 22 200 23 000

Tukipalveluasiakkaat 220 250 230

Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat 70 58 65

Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät 9 754 9 460 9 470

josta lyhytaikaiset hoitopäivät 192

Lyhytaikaishoito (oma kustannuspaikka vuodesta 2017 alkaen) 5 440 5 450

Tehostetun palveluasumisen (sisältää ostopalvelun) asumisvuorokaudet 28 757 26 970 27 500


30


Taloudellisuus

Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut) €/asukas 208 201 207

Ikäihmisten omaishoidon nettomenot €/asukas 20 20 23

Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas 200 173 167

Lyhytaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas 9 2

Tehostetun palveluasumisen nettomenot €/asukas 224 185 208


Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelu ja kotisairaanhoito) 25 591 22 300 28 000

- välitön asiakastyöaika/h 11 000 11 000

Tukipalveluasiakkaat 74 100 86

Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat 15 13 16

Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät 6 664 5 800 5 810

Tehostetun palveluasumisen asumisvuorokaudet (sis. ostopalvelut) 8 743 8 730 7 600

- joista lyhytaikaiset hoitopäivät 386 510 350

Henkilöstö

Vakanssit 172,5 172,5 173,5

Uudet vakanssit

Asiakasohjaaja 1


Vanhusten kotihoito 8,1 7,9 8,0

Vanhusten palveluasuminen 7,6 7,3 8,0


31

Terveyspalvelut Vastuuhenkilö va ylilääkäri Tuomas Jukkola Tehtävä Terveyspalveluiden tulosalueen tehtävänä on vastata terveydenhuoltolain mukaisista perusterveydenhuol-lon palveluista ja erikoissairaanhoidon palveluista Pirk-kalan yhteistoiminta-alueella. Perusterveydenhuollon

palvelut sisältävät avosairaanhoidon, terveyskeskussai-raalaan, suun terveydenhuollon, psykiatrisen avohoi-don sekä terveysneuvonnan ja näihin liittyvät tukipal-velut.


Toimintatulot 9 300 899 9 711 795 9 640 186 -0,7 9 832 990 9 931 318

Myyntitulot 7 764 984 8 170 395 8 112 586 -0,7 8 274 838 8 357 584

Maksutulot 1 529 848 1 541 400 1 527 600 -0,9 1 558 152 1 573 734

Tuet ja avustukset 4 750

Muut toimintatulot 1 316

Toimintamenot -37 013 965 -39 995 693 -38 459 803 -3,8 -39 228 996 -39 621 278




Avustukset -818 503 -913 000 -880 000 -3,6 -897 600 -906 576

Muut toimintamenot -1 003 994 -1 061 317 -975 582 -8,1 -995 095 -1 005 046

Toimintakate -27 713 067 -30 283 898 -28 819 617 -4,8 -29 396 006 -29 689 960


Tilikauden tulos -27 886 676 -30 387 248 -28 906 817 -4,9 -29 482 026 -29 776 840

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pirkkalan yhteistoiminta-alueen terveyspalveluissa kes-keisin tavoite vuodelle 2018 on palveluverkkoselvityk-sessä esiin tulleiden väestön tarpeiden ja toiveiden mu-kaisten joustavampien ja monipuolisempien palvelui-den kehittäminen. Lisäksi jatketaan lasten- ja nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen tukemisen mallien kehittämistä uuden hyvinvointitoimialan koko henkilöstön yhteistyöllä. Uusia sähköisiä palveluita ote-taan käyttöön ja toimintamallien seudullista yhtenäis-tämistä jatketaan. Avosairaanhoidossa ja ennaltaehkäisevässä terveyden-huollossa jatketaan palveluiden saavutettavuuden pa-rantamista. Tämän vuoksi otetaan käyttöön virtuaali-nen hoidontarpeen arviointi ja chat-palvelu. Uusien toi-mintamallien käyttöönotto edellyttää sairaanhoitajare-surssien lisäämistä avosairaanhoidossa Pirkkalassa ja Vesilahdella. Asiakastyytyväisyyden arvioimiseksi ja parantamiseksi tehdään asiakastyytyväisyysseurantaa sähköisiä järjes-telmiä ja laitteita hyödyntäen. Palvelun käyttäjiltä suo-raan saatu reaaliaikainen tieto ja palaute hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, tiedottamisessa ja henkilö-kunnan kouluttamisessa.

Tampereen seudun ammattiopiston Tredun yksikön toiminta käynnistyi Pirkkalassa elokuussa 2017. Oppilai-toksen sijaintikunta vastaa opiskelijoiden tarvitsemasta opiskelijaterveydenhuollosta. Tämä edellyttää opiskeli-jaterveydenhuoltoon lisäresurssina terveydenhoitajan vakanssia vuonna 2018 ja lääkärin vakanssia viimeis-tään vuonna 2019. Ennaltaehkäisevässä terveyden-huollossa osallistutaan maakunnalliseen LAPE-hank-keeseen (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, hallituksen kärkihanke), jossa luotavia uusia toiminta-malleja otetaan käyttöön myös yhteistoiminta-alueella. Vanhemmuutta tuetaan mm. perhevalmennuksella, ryhmäneuvolatoiminnalla ja Vahvuutta vanhemmuu-teen -ryhmätoiminnalla. Perusterveydenhuoltoon perustettu päihde- ja mielen-terveystiimi tekee yhteistyötä avosairaanhoidon ja Tampereen psykiatrisen avohoidon kanssa niin, että mielenterveyspalveluja tarvitseva asiakas saa tarpeen mukaiset palvelut. Yhteistyö Tampereen kaupungin psykiatrisen avohoidon kanssa mahdollistaa Pirkkalan kunnalle osallistumisen ODA (Omat digiajan hyvinvoin-tipalvelut) -hankkeeseen. Hanke mahdollistaa yhteis-


32

toiminta-alueen asukkaille omahoidon tueksi virtuaali-sen terveystarkastuksen ja -valmennuksen ja erityisesti psykiatrisen hoidon työkaluja nuorille aikuisille. Terveyskeskussairaalassa kehitetään edelleen yhteis-työtä ikääntyneiden palveluiden, erityisesti kotihoidon kanssa. Kotiutusprosessia tehostetaan terveyskeskus-sairaalan ja kotihoidon henkilöstön kanssa Lean -toi-mintamallin mukaan. Kotiutusprosessissa kiinnitetään huomiota kotiutuksen sujuvuuteen ja tiedon kulkuun asiakkaan ja hoitajien näkökulmasta. Potilaan hoidon jatkuvuus varmistetaan tekemällä kaikille kotiutuville potilaille hoitotyön suunnitelma. Suun terveydenhuollossa terveyden edistämisen toi-menpiteitä kohdennetaan erityisesti koululaisiin ja lap-siin. Vanhempien vastuuta suun terveyden omahoi-dossa tuetaan mm. sähköisiä palveluja hyödyntämällä. Sähköiset palvelut suun terveyden edistämisen väli-neenä tukevat koululaisten ja lasten lisäksi myös laa-jemmin kuntalaisia. Lasten ja nuorten suun terveyden edistämiseksi haetaan uusia keinoja ja yhteistyökump-paneita nuorten tavoittamiseksi nykyistä paremmin. Palvelusetelin käyttöä lisätään jonojen purkamiseksi. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan ostopalveluina Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Tampereen kaupun-gilta ja yksityissektorilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

toteuttaa yksi sairaala periaatetta, jonka pohjalta lähet-teet ohjataan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, Valkeakosken aluesairaalaan, Vammalan aluesairaa-laan tai Hatanpään sairaalaan. Pirkanmaan sairaanhoi-topiiri tarjoaa lisääntyvässä määrin erikoislääkärikon-sultaatioita lähipalveluna. Pirkkalan terveyskeskuk-sessa on vuonna 2018 kardiologin ja korvalääkärin, mahdollisesti myös gynekologin ja lastenlääkärin vas-taanotot. Pirkkalan yhteistoiminta-alue kuuluu kehyskuntien ti-laajarenkaaseen, joka tekee yhteistyötä PSHP:n erikois-sairaanhoidon palvelujen hankkimisessa. Erikoissai-raanhoidon ostopalvelut yksityissektorilta hankitaan kehyskuntien tilaajarenkaan yhteisinä kilpailutuksina. Acutan päivystyspalveluiden monikäyttäjien joukossa on seurannan mukaan vähän yhteistoiminta-alueen asukkaita. Yhteistoiminta-alueella on seurattava alueel-lista epidemiatilannetta ja reagoitava päivystyksellisen hoidon tarpeen muutoksiin nopeasti. Sitä kautta välte-tään turhaa ja kallista Acutan ja erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä. Talousarvio sisältää sairaanhoitajan (2), terveydenhoi-tajan ja välinehuoltajan (0,5) uudet vakanssit.


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari)

Asiakastyytyväisyyden parantaminen

Jatkuva asiakastyytyväisyyden mit-taaminen tablet-laitteilla

Mittaaminen on tehty säännöllisesti ja NPS Net Promoter Score (asiakas-tyytyväisyysarvo) paranee tai on yli +50

Terveyskeskussairaalan hoitoproses-sin tehostaminen

Yhteistyö ikääntyneiden palveluiden kanssa, ennakoiva kotiutussuunnit-telu

Keskimääräisen hoitoajan laskemi-nen 7 päivään (nykyisin 8)

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Palveluiden saatavuus paranee

Lyhennetään puheluiden jonotusai-kaa ja lisätään vastausprosenttia ot-tamalla käyttöön sähköisiä palveluja (esim. virtuaalinen ajanvaraus-pyyntö, chat, matalan kynnyksen vastaanotot)

Keskimääräinen puheluiden jonotus-ajan lyheneminen ja vastauspro-sentti vähintään 85 %

Lähetekriteerien tarkentaminen - oi-kea potilas oikeassa paikalla

Lääkärien jatkokoulutus ja esim. eri-koissairaanhoidon lähi- ja etäkonsul-taatioiden hyödyntäminen

Lähikonsultaatioiden osuus kaikista konsultaatioista lisääntyy vuodesta 2017


33


Taloudellisuus

Perusterveydenhuollon nettomenot €/asukas 527 552 556

Terveyskeskussairaalan nettomenot €/asukas 90 89 92

Erikoissairaanhoidon nettomenot €/asukas 923 887 911


Vastaanottokäynnit

- Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä 24 646 25 600 25 600

- Sairaanhoitajan vastaanotolla 17 481 16 000 14 000

Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) 14 541 14 500 14 000

Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) 9 779 10 800 12 000

Mielenterveyskäynnit 5 074 5 870 5 100

Suun terveydenhuollon käynnit 21 545 22 000 22 000

Terveyskeskussairaala

- hoitopäivät 8 115 7 700 7 900

- hoitojaksot 1 026 950 990


Taloudellisuus

Perusterveydenhuollon nettomenot €/asukas 609 599 624

Terveyskeskussairaalan nettomenot €/asukas 86 89 92

Erikoissairaanhoidon nettomenot €/asukas 1 055 1 152 1 128


Vastaanottokäynnit

- Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä 4 410 4 200 4 500

- Sairaanhoitajan vastaanotolla 4 758 5 000 5 000

Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) 2 915 2 500 2 300

Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) 2 024 2 000 2 000

Mielenterveyskäynnit 906 400 800

Suun terveydenhuollon käynnit 4 592 5 200 5 200

Terveyskeskussairaala

- hoitopäivät 1 807 1 800 1 800

- hoitojaksot 208 225 225

Henkilöstö

Vakanssit 165 146 149,5

Uudet vakanssit

Sairaanhoitaja 2

Terveydenhoitaja 1

Välinehuoltaja 0,5


Äitiys- ja lastenneuvola 8,8 8,5 8,6

Terveyskeskuspalvelut 8,6 8,3 8,4

Hammaslääkäripalvelut 8,2 8 8,1


34

Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö varhaiskasvatuspäällikkö Anne Tasanen Tehtävä Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluvat kunnalli-nen päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoin varhais-kasvatus sekä tulosidonnainen palveluseteli päiväkoti-toimintaan ja kerhotoiminnan palveluseteli. Keskeisin toimintoja säätelevä laki on varhaiskasvatuslaki

(36/1973). Kunta maksaa lakisääteistä kotihoidon tukea sekä yksityisen hoidon tukea ja siihen kuntalisää (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996).


Toimintatulot 1 816 746 1 963 741 1 396 000 -28,9 1 406 580 1 420 643

Myyntitulot 71 159 67 175 66 000 -1,7 67 320 67 993

Maksutulot 1 737 609 1 889 216 1 295 000 -31,5 1 303 560 1 316 593


Muut toimintatulot 3 626 2 200

-100,0

Toimintamenot -14 188 978 -14 590 937 -14 980 597 2,7 -15 194 014 -15 345 956




Avustukset -2 468 004 -2 755 000 -3 030 000 10,0 -3 090 600 -3 121 506


Toimintakate -12 372 233 -12 627 196 -13 584 597 7,6 -13 787 434 -13 925 313

Poistot ja arvonalentumiset -9 582 -4 300 -100,0


Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kunnassa toimii 11 kunnallista päiväkotiyksikköä, kaksi avoimen varhaiskasvatuksen yksikköä ja 14 kunnallista perhepäivähoitajaa. Kunnalla on käytössä tulosidonnai-nen palveluseteli päiväkotitoimintaan ja palveluseteli kerhotoimintaan. Palvelusetelipäiväkoti Pilke Haikaran aloittaessa toimintansa alkuvuodesta 2018 kunnan alu-eella toimii kaksi palvelusetelipäiväkotia, yksi palvelu-setelikerho ja 11 yksityistä perhepäivähoitajaa. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välillä on voi-massa seutusopimus palveluiden ostosta ja myynnistä. Palveluja hankitaan myös yksilöllisin palvelusopimuk-sin. Seudulla tehdään yhteistyötä varhaiskasvatussuun-nitelman laadun arvioinnissa, kehittämisessä ja suun-nittelussa sekä yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauk-sessa ja valvonnassa, yliopistoyhteistyöhankkeessa sekä osaamisen kehittämisessä. Digitaalisten asiakas-tietojärjestelmien kehittämistä yhteistyössä Tampe-reen ja sen kehyskuntien kanssa jatketaan. Varhaiskasvatuslaissa määritellään mm. lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja lapsiryhmän enimmäiskoko. Pirkkalassa kasvattajien ja lasten välinen suhdeluku pi-detään keskimäärin yksi kasvattaja seitsemää lasta koh-den. Varhaiskasvatuslaissa painotetaan lasten ja huol-

tajien osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja se edellyt-tää, että jokaiselle varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskas-vatussuunnitelma. Toiminta- ja oppimisympäristön ke-hittämisessä huomioidaan laissa määritellyt kymmenen tavoitetta varhaiskasvatuspalveluille. Uuden varhais-kasvatuslain II vaihe on valmistelussa opetus- ja kult-tuuriministeriössä. Pirkkalassa tarjotaan laadukkaat, monipuoliset ja lap-sen tarpeen mukaiset. Varhaiskasvatuksen palveluoh-jaus toteutetaan perhelähtöisesti. Jokaisella lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Varhais-kasvatus järjestetään tätä laajempana, jos se on tar-peen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olo-suhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu-kaista. Kokoaikaisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan yli 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta. Hoi-toaikaperustaisen ja tuntiporrasteisen asiakasmaksu-lain käyttöönottoa valmistellaan osallistavin menetel-min yhdessä kuntalaisten kanssa. Lausuntokierroksella ollut varhaiskasvatuksen asiakas-maksulain muutos nostaisi asiakasmaksujen tulorajoja 1.1.2018 alkaen. Muutos vähentää asiakasmaksukerty-


35

mää arviolta noin 400.000 euroa, mikä on huomioitu ta-lousarviossa. 1.3.2017 voimaan tulleen varhaiskasva-tuksen asiakasmaksulain mukaan asiakasmaksujen raja-arvot ovat viikkotuntiperustaiset. Kunnalla on valvonta- ja ohjausvelvollisuus yksityisten toimijoiden tuottamaan varhaiskasvatuspalveluun. Monituottajamallissa kunnan tehtävänä on yhteistyön ja kumppanuuden vahvistaminen eri toimijoiden välillä.

Soljan lastentalon suunnittelua jatketaan palveluverk-koselvityksen mukaisesti yhteistyössä hyvinvointitoi-mialan tulosalueiden kesken. Varhaiskasvatuksen hoi-topaikkatarpeen kehitystä, hankkeiden ajoitusta ja mi-toitusta arvioidaan tietojohtamismallia hyödyntäen. Talousarvio sisältää varhaiskasvatuksen erityisopetta-jan uuden vakanssin.


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Varmistetaan laadukas varhaiskas-vatus koko kunnan tasolla

Varhaiskasvatussuunnitelman toi-meenpano

Henkilökohtaiset varhaiskasvatus-suunnitelmat on laadittu jokaiselle lapselle (100 %)

Varmistetaan lasten ja huoltajien osallisuus ja yhteistyö uuden vasun mukaisesti

Lasten ja huoltajien kanssa arvioi-daan, suunnitellaan ja kehitetään varhaiskasvatustoimintaa

Lasten ja huoltajien osallisuus lap-sen vasun laatimisessa on 100 %

Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa

Lasten, huoltajien ja yhteisön aikuis-ten osallistaminen ja sitouttaminen kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn suunnitteluun ja uusien toimintata-pojen vahvistamiseen

Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmat on tehty ja toimintaa arvioitu joka yksikössä (100 %)

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Monialainen yhteistyö

Nivelvaiheiden toimivuuden kehittä-minen

Nivelvaiheen vuosikello on päivi-tetty

Kuntalaisten osallisuuden lisäämi-nen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä

Osallisuutta tukevien prosessien ke-hittäminen

Prosessikuvaus osallisuuden lisäämi-sestä on tehty

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP2016 TA2017 TA2018

Taloudellisuus

Isojen päiväkotien käyttö % (väh. 3 osastoa, ei tilarajoitteita) 85 88 88

Henkilöstö

Vakanssit 209 208 209

Uudet vakanssit

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1

Toiminnalliset tunnusluvut 0-5-vuotiaat lapset 31.12. 1 624 1 622 1595 Käytössä olevat paikat 31.12. (laskennallinen kapasiteetti)

- päiväkodit 1 136 1 036 1098 - perhepäivähoito 52 60 60

Ostopalvelut (seutusopimus ja muut) 16 10 10 Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk 50 56 50 Palveluseteli, kokoaikainen varhaiskasvatus 125 133 183 Kotihoidon tuki, lapsia keskimäärin/kk 325 370 325

Asukastutkimuksen tavoitetasot Lasten päivähoito 8,9 8,9 8,5 Avoin varhaiskasvatus 8,6 8,6 8,5


36

Lasten ja nuorten koulutus Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Mika Luukkanen Tehtävä Tulosalue vastaa esi- ja perusopetuksesta, esioppilaiden ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä lukiokoulu-tuksen järjestämisestä. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 1 473 113 1 091 808 1 147 910 5,1 1 178 118 1 190 933

Myyntitulot 221 413 251 000 234 910 -6,4 239 933 244 065

Maksutulot 699 281 747 000 710 000 -5,0 731 125 737 737


Muut toimintatulot 16 282 6 000

-100,0

Toimintamenot -22 431 877 -23 396 858 -25 076 178 7,2 -25 778 102 -26 046 725




Avustukset


Toimintakate -20 958 763 -22 305 050 -23 928 268 7,3 -24 599 984 -24 855 792



Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Esi- ja perusopetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kuudessa oppilaitoksessa, joista viisi on alakouluja ja yksi yläkoulu. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken on voimassa sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta oppilaan saadessa ope-tusta muualla kuin kotikunnassaan. Ruotsinkielinen pe-rusopetus järjestetään Svenska Samskolan i Tammer-fors:ssa. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä tulee kas-vamaan tulevina vuosina. Arvion mukaan oppilasmäärä kasvaa keskimäärin noin 2 % lukuvuodessa seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä kasvu edellyttää uusien opetusryhmien perustamista ikäluokkien koon vaihte-lut huomioiden. Lukiokoulutusta järjestetään Pirkkalan yhteislukiossa, joka toimii Silmu-rakennuksessa. Oman ja laadukkaan lähilukion markkinointityötä jatketaan opiskelijamää-rän kasvattamiseksi. Tavoitteena on, että syksyllä 2018 Pirkkalan yhteislukiossa aloittaa 90 uutta opiskelijaa. Tukea tarvitsevien ja koulua käymättömien oppilaiden opiskelua tuetaan eri tavoin. Samanaikaisopetusta lisä-tään kohdentamalla tuntiresurssia tukea tarvitsevien lasten opetukseen ja ohjaukseen. Koulua käymättö-mien oppilaiden tukemiseksi kehitetään laaja-alaisia toimintatapoja (esim. tukiluokka) ja laaditaan prosessi-kuvaus yhteistyössä sosiaalipalvelujen sekä lasten ja

nuorten tukipalvelujen kanssa. Alueelliseen ja paikalli-seen LAPE-työhön osallistutaan aktiivisesti. Opetusta, oppimisympäristöjä ja -materiaalia sekä op-pimisen tukimuotoja kehitetään vastaamaan tulevai-suuden tarpeita ja uusien opetussuunnitelmien vaati-muksia. Lasten ja nuorten koulutuksen palveluverkko kokee muutoksia vuoden 2018 aikana. Nuolialan kou-lun laajennustyö etenee ja hankesuunnittelua tehdään Soljan lastentalon, Kirkonkylän koulun ja koulukeskuk-sen osalta. Oppilaaksioton perusteet päivitetään vas-taamaan uudistuvaa palveluverkkoa. Väistötiloja tul-laan tarvitsemaan oppilasmäärän kasvusta ja rakennus-töistä johtuen vielä useita vuosia. Pirkkalan kunta on mukana seudullisessa laadun arvi-ointityössä, jota varten on laadittu seudullinen arvioin-tisuunnitelma vuosille 2017-2020. Kunnallista laadun arviointia toteutetaan vuosittain tehtävien kyselyjen avulla ja kustannusseurannassa käytetään hyväksi seu-tuvertailua. Pirkkalan kunta on mukana hallituksen kär-kihankkeissa: Liikkuva koulu, Kielenopiskelun varhenta-minen ja Tutoropettajatoiminta. Hankkeet toteutetaan laadukkaasti sekä pedagogisen kehittämisen että talou-den näkökulmista.


37

Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien kehitetään ja yhteistyömuodot paikallisesti aktiivisen senioriväestön kanssa selvitetään. Oppilaan koulupäivää suunnitelta-essa ja kehitettäessä otetaan huomioon kokonaiskoulu-päiväajattelu ja edistetään avoimen koulun periaatetta, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointia edistä-vien palvelujen kanssa. Kaikissa kouluissa on käytössä hyvinvoinnin toiminta-malli, jossa on määritelty, miten ennaltaehkäistään kiu-

saamista. Kiusaamiseen puututaan välittömästi kou-lussa työskentelevien aikuisten toimesta. Koulukohtai-sesti tilannetta seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain tehtävän Opetushallituksen hyvinvointiprofiili-työkalun avulla. Talousarvio sisältää erityisopettajan, erityisluokanopet-tajan, lukion lehtorin ja koulunkäynninohjaajan (5 kpl) uudet vakanssit.


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Uusien opetussuunnitelmien mukai-sen arviointikulttuurin juurruttami-nen

Oppimisen arvioinnin uudistukset ja läpinäkyvyys tuodaan oppilaiden ja huoltajien tietoisuuteen. Arviointiin vaikuttavat tavoitteet esitetään op-pilaille opintojen/kurssien alkaessa.

Laadunarviointikyselyn tulokset, jotka liittyvät oppimisen arviointiin ja eri menetelmien käyttöön, para-nevat vuoteen 2017 verrattuna 15%

Opiskelutaitojen ja jatko-opintoval-miuksien edistäminen lukiokoulu-tuksessa

Lukion yrittäjä- ja yritysyhteistyön muotoja kehitetään ja laajennetaan hyödynnettäväksi myös kolmannen sektorin toimijoihin.

Osallistuvien yritysten ja muiden ta-hojen määrä on 20% suurempi kuin vuonna 2016 toimintaa aloitettaessa

Tieto- ja viestintäteknologian edistä-minen esi- ja perusopetuksessa

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisätään opetuksessa ja opiskelussa kunnan TVT-suunnitelman ja digitali-saation kehittämissuunnitelman mu-kaisesti. Laitteiden määrää lisätään ja lähitukea laajennetaan yhteis-työssä ICT-palvelujen kanssa.

75 % oppilaista käyttää opiskelus-saan TVT-laitteita vähintään kerran viikossa (2017: 63%)

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Osallisuuden varmistaminen palve-luverkkoon liittyvässä hankesuunnit-telussa ja oppilaaksioton perusteita päivitettäessä

Soljan lastentalon, Kirkonkylän kou-lun ja koulukeskuksen hankesuunnit-telussa järjestetään riittävästi mah-dollisuuksia osallistua suunnitteluun. Oppilaaksioton perusteiden päivitys tehdään osallistavin menetelmin.

Järjestetyt suunnittelutyöpajat, asu-kasillat ja muut osallistamisen muo-dot


38


Taloudellisuus Esi- ja perusopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta, käyttömenot netto, €/oppilas 7 422 7 398 7 730 Lukio, käyttömenot netto, €/oppilas 5 874 6 523 6 663

Henkilöstö

Vakanssit 231 232 240

Uudet vakanssit

Erityisopettaja 1

Erityisluokanopettaja 1

Lukion lehtori 1

Koulunkäynninohjaaja 5

Toiminnalliset tunnusluvut Oppilasmäärä Esiopetus 263 315 290 Perusopetus 2 243 2 330 2420 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 430 420 420 Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito 234 275 250 Lukio 226 250 250 Perusopetuksen jälkeisen jatkokoulutuspaikan saaneiden määrä % 100 100 100

Asukastutkimuksen tavoitetasot Esiopetus 8,8 9 8,8 Perusopetus 1-6 luokat 8,8 9 8,5 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 8,5 8,5 8,5 Perusopetus 7-9 luokat 8,4 8,5 8,5 Lukio 8,7 8,5 8,5


39

Hyvinvointia edistävät palvelut Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi TehtäväHyvinvointia edistävät palvelut muodostuvat liikunta-, nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluista sekä vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta. Liikuntapalvelut vastaa liikuntapaikkojen käytöstä ja vuoroista sekä järjestää ohjaus- ja koulutustoimintaa, antaa liikuntaneuvontaa, suunnittelee ja järjestää lii-kuntatapahtumia sekä tukee urheiluseurojen toimin-taa. Toimintaa ohjaa liikuntalaki. Nuorisopalvelut luo edellytyksiä ohjatulle ja valvotulle nuorisotoiminnalle, tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorten kasvua sekä järjestää leiri- ja kurssitoimintaa. Nuorten osallisuutta edistävä toiminta on osa nuoriso-palveluja. Toimintaa ohjaa nuorisolaki. Kirjasto järjestää kuntalaisten tietoja kirjastopalvelut osana koko Pirkanmaan kattavaa yhteistyöjärjestel-mää. Kirjastotoimintaa ohjaa laki yleisistä kirjastoista. Kulttuuripalvelut koordinoi ja järjestää kulttuuri- ja va-paa-ajan tapahtumia, vastaa museo- ja taidenäyttely-toiminnasta sekä tukee yhteisöjen ja yksittäisten har-rastajien kulttuuritoimintaa. Toimintaa ohjaa laki kun-tien kulttuuritoiminnasta.

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäi-sen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistys-työstä ja taiteen perusopetuksesta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen ta-voitteena on edistää ihmisten monipuolista kehitty-mistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniar-voisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistys-työssä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisölli-syys ja osallisuus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppi-laalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asian-omaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voi-daan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liitty-vää toimintaa.


Toimintatulot 257 360 277 945 252 800 -9,0 257 856 263 013

Myyntitulot 167 058 183 000 184 000 0,5 187 680 191 434

Maksutulot 51 373 65 800 65 800 0,0 67 116 68 458

Tuet ja avustukset 36 636 25 945

-100,0


Toimintamenot -2 558 463 -2 730 573 -2 700 371 -1,1 -2 754 376 -2 809 447




Avustukset -84 000 -55 000 -5 000 -90,9 -5 100 -5 202


Toimintakate -2 301 103 -2 452 628 -2 447 571 -0,2 -2 496 520 -2 546 434

Poistot ja arvonalentumiset -26 432 -1 200 -14 000 1 066,7 -16 000 -16 000



40

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteetLiikuntapalvelut aktivoivat monipuolisesti kaikenikäisiä kuntalaisia liikunnan pariin. Toimintaympäristönä on tällä hetkellä pääsääntöisesti kuntakeskuksen alue. Lii-kunnanohjaus painottuu terveysliikuntaan ja vähän liik-kuviin. Toiminnan painopistettä lisätään lasten ja nuor-ten liikunnan tukemiseen ja yhteistyöhön varhaiskasva-tuksen sekä lasten ja nuorten koulutuksen kanssa. Yh-teistyössä terveyspalveluiden kanssa edistetään vähän liikkuvien aktivoimista lisäämällä mm. liikuntaneuvon-taa. Lisäksi kunnan on osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä arvioitava kuntalaisten liikunta-aktiivi-suutta. Osallistumismahdollisuuksia edistetään hyö-dyntämällä seuraparlamentin toimintaa mm. liikunta- ja virkistysalueiden suunnittelussa. Nuorisopalvelut tuottavat monipuolisesti palveluja alle 29-vuotiaille kuntalaisille. Toimintaympäristönä on va-paa-aikakeskus, koulut, sekä muut tahot, jotka tukevat nuorisotyötä. Palvelut pyritään järjestämään siten, että ne ovat helposti saavutettavissa. Kouluyhteistyötä ke-hitetään edelleen laatimalla koulunuorisotyöstä suun-nitelma ja toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös uudistuvassa Nuolialan koulussa. Suunnitelma tehdään yhteistyössä lasten ja nuorten koulutuksen ja kirjasto-palveluiden kanssa. Seudullisen nuorisotyöohjelman 2017-2020 painopis-teitä toteutetaan Pirkkalassa kehittämällä nuorten työ-elämävalmiuksia yhdessä lasten ja nuorten tukipalve-luiden ja työllisyyspalveluiden kanssa. Nuorten aktiivi-suuden lisäämiseksi nuorisopalvelut ovat mukana nuor-ten neuvoston ja lasten parlamentin toiminnassa. Tila-toimikunnan toimintaa jatketaan edelleen. Samoin murkkupisteen toiminnalle turvataan jatkomahdolli-suus. Digitaalisen nuorisotyön kautta edistetään nuori-sopalveluiden saavutettavuutta ja lisätään palvelutar-jontaa. Kaupunkiseudun yhteistoimintaan osallistutaan mm. jalkautumalla erilaisiin tapahtumiin ja kokeile-malla työntekijöiden vaihtoa kuntien kesken, jossa työntekijät tutustuvat muiden kuntien tapoihin tehdä nuorisotyötä. Kirjasto- ja tietopalveluita Pirkkalassa tarjoavat pääkir-jaston lisäksi Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toi-vion lainausasemat. Toivion lainausasema palvelee myös omatoimiaukioloajoin maanantaista sunnuntai-

hin. Kaikilla perusasteen oppilailla on mahdollisuus kir-jasto- ja tietopalveluihin koulunsa lähistöllä. Lasten ja nuorten palvelut ovat edelleen painopistealueena kun-nan ikärakenteesta johtuen. Verkkokirjaston puolella li-sätään e-aineistojen tarjontaa sekä kirjojen että lehtien osalta. Erityisenä kehittämisen kohteena on pääkirjas-ton lehtilukusalin omatoimiaukioloajan käynnistämi-nen vuodenvaihteessa 2018. Tähän liittyen tullaan aloittamaan myös kokoelman kellutus, joka mahdollis-taa aineiston paremman saatavuuden. Kulttuuripalveluita tuotetaan huomioimalla eri ikä- ja erityisryhmien tarpeet. Lasten ja nuorten lisäksi paino-pisteenä ovat työikäisten ja yli 65-vuotiaiden kulttuuri-palvelut. Taidelähtöisten hyvinvointipalveluiden edistä-mistä jatketaan eri toimialueiden välisenä yhteistyönä. Toimintaympäristö pyritään järjestämään helposti saa-vutettavaksi ja kuntalaisia osallistavaksi kannustamalla omaehtoisen kulttuurin järjestämiseen. Kulttuuripalve-luiden toimintaedellytyksiä kehitetään osallistumalla myös jatkossa suunnitteluvaiheessa olevien rakennus-ten työryhmiin. Pirkkalan esihistoriaa tuodaan esille kulttuurimatkailua edistämällä mm. järjestämällä Pirk-kalan muinaismarkkinat. Yhteistyötä jatketaan maa-kuntamuseo Vapriikin kanssa. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tarjon-nasta Pirkkalassa huolehtii Pirkan opisto, jonka isäntä-kuntana toimii Nokia. Pirkan opiston jäsenkuntia ovat Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti. Pirkkalan kunta rahoittaa Pirkan opiston toimintaa rahoitusosuudel-laan. Pirkkalassa opisto käyttää kunnan hallinnassa ole-via tiloja ja opisto osallistuu uusien tilojen suunnitte-luun (esim. Nuolialan koulu), jotta kasvavan opiston toi-mintamahdollisuudet turvataan Pirkkalassa. Pirkan opiston saavutettavuutta parannetaan kiinnittä-mällä huomiota opetusjärjestelyihin, opetussisältöihin ja oppimistilanteisiin. Tavoitteena on tavoittaa ja tukea erityisryhmiin kuuluvia ja tukea heitä oppimistilanteissa vertaistuen kautta. Vertaistukea pilotoidaan muuta-missa opetusryhmissä. Kurssisuunnittelussa painote-taan hyvinvointi- ja terveysteemoja, paikallisidentiteet-tiä ja ikäihmisten koulutusten monipuolistamista. Tai-teen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistetaan kaikissa opetettavissa taideaineissa.


41


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinikäi-sen oppimisen tukeminen järjestä-mällä taiteen perusopetusta ja va-paata sivistystyötä

Pirkan opisto järjestää opetusta sopi-muksen ja tuntitilausten mukaisesti

Tuntimäärien toteutuminen: Vapaa sivistystyö 8 200 Musiikin taiteen perusopetus 3 500 Muu taiteen perusopetus 2 300

Pirkkalan historian, tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen edistämällä kulttuurimatkailua

Pirkkalan Muinaismarkkinat toteutu-vat vähintään vuoden 2017 laajuu-dessa. Laaditaan suunnitelma kult-tuurimatkailun edistämisestä.

Kävijämäärä 6 500 (2017: 6 000)

Monipuolisten liikuntapalveluiden tarjoaminen eri kohderyhmille sekä vähän liikkuville

Lisätään lapsille ja perheille kohden-nettuja liikuntapalveluita Seuraparlamentti on mukana kehit-tämässä liikuntapalveluja.

60 h perheiden kerhotoimintaa 10 perhetapahtumaa 20 perhettä liikuntaneuvonnan pii-rissä

Nuorten tukeminen koulunuoriso-työn kautta

Laaditaan suunnitelma koulunuoriso-työstä ja jalkautetaan nuorisotyö osaksi koulun arkea

Yhteisöllinen toiminta (välitunnit, pienryhmät, luokkien lisäryhmäyttä-miset) 40 h Yksilöohjaukset koululla 40 h

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Kunnan tilat ovat helpommin ja laa-jemmin kuntalaisten käytössä

Uudistetaan vapaa-ajalla hyödynnet-tävien tilojen varauskäytäntöjä kes-kittämällä tilavaraukset vapaa-aika-keskukselle

Varausten määrä

Kirjaston palveluiden ja aineiston tasa-arvoinen saavutettavuus koko kunnan alueella ja laajemmat auki-oloajat

Pääkirjaston lehtilukusalin omatoimi-aukioloajan käynnistäminen. Käyn-nistetään aineiston kellutus

Lainausten kasvun määrä (370.000 kpl/vuosi)


Taloudellisuus

Kunnan rahoitusosuus Pirkan opistosta €/opetustunti 11 11 11 Nuorisopalveluiden nettomenot, €/asukas 17 18 18 Nuorisopalveluiden nettomenot, €/alle 29-vuotias 47 50 52 Kulttuuripalveluiden nettomenot, €/asukas 13 13 15 Liikuntapalveluiden nettomenot, €/asukas 32 36 33 Kirjastopalveluiden nettomenot, €/asukas 47 50 48

Henkilöstö

Vakanssit 27 27 27

Toiminnalliset tunnusluvut Opiskelijamäärä Pirkkalassa 3 331 3 300 3 350 Opetustunnit / vuosi Pirkkalassa 13 458 13 450 14 000 Kirjaston lainat kpl/vuosi 360 249 370 000 370 000 Kirjaston aineiston hankinta kpl/vuosi 7 976 7 800 8 000


42

Asukastutkimuksen tavoitetasot Kirjastopalvelut 9,1 9 9 Liikuntapalvelut 8,7 8,2 8,7 Nuorisopalvelut 8,6 8 8,7 Kulttuuripalvelut 7,9 8 8,3 Vapaa-aikakeskus 8,4 8,2 8,5


43

Yhdyskuntalautakunta Tehtävä Yhdyskuntalautakunnan alaista toimintaa on yhdyskuntalautakunnan johto, ruoka- ja puhtauspalvelu, tilapalvelu, yh-dyskuntatekniikka ja aluepalvelut, pelastustoimi, vesihuoltolaitos ja yhdyskuntasuunnittelu ja valvonta.

Talous TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 16 952 519 18 423 869 18 412 656 -0,1 18 781 206 18 969 018

Myyntitulot 6 140 459 6 540 720 6 601 960 0,9 6 738 998 6 806 389

Maksutulot 804 976 582 000 577 000 -0,9 588 540 594 425


Muut toimintatulot 9 992 165 11 301 149 11 233 696 -0,6 11 453 668 11 568 204

Toimintamenot -19 553 865 -21 209 094 -21 708 408 2,4 -22 160 916 -22 382 514



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 346 995 -3 861 345 -3 785 083 -2,0 -3 947 524 -3 986 995

Avustukset -8 858 -61 000 -60 000 -1,6 -61 200 -61 812


Toimintakate -2 601 346 -2 785 225 -3 295 752 18,3 -3 379 710 -3 413 496

Poistot ja arvonalentumiset -8 513 944 -6 735 838 -7 337 393 8,9 -7 435 550 -7 680 130


Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Toimialan toiminnan tarkoituksena on huolehtia raken-netulle ja muulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden kehittämisestä ja valvonnasta sekä tuottaa kunnalli-seen rakentamiseen ja tekniseen huoltoon liittyvien toi-mintojen suunnittelu, toteuttaminen ja ylläpito sekä ruokapalvelut hyvinvointitoimialan tarpeisiin sekä kun-nan käytössä olevien rakennusten puhtaanapitopalve-lujen järjestäminen. Toimialan palveluja, tuotteita ja te-hokkaampia toteuttamistapoja pyritään kehittämään ja tehostamaan jatkuvasti. Pirkkala luo kasvavana kun-tana edellytykset sekä mahdollisuudet innovatiiviseen toimintaan. Palveluiden kehittämisessä valmiudet uu-distuviin ratkaisuihin ovat keskeisiä pyrittäessä toimin-nan tehostamiseen ja uudistamiseen. Työtyytyväisyyskyselyn tuloksia ja niiden käsittelyssä il-menneitä kehittämistoimia edistetään vuoden 2018 ai-kana. Maankäyttöä kehitetään kunnanhallituksen hyväksy-män kaavoituskatsauksen mukaisesti. Isoimpana ja merkittävimpänä kehittämishankkeena jatketaan Toi-vion yleiskaavan laatimista. Kunnan suurimman talonrakennushankkeen Nuolialan koulun rakennustyöt jatkuvat koko 2018 vuoden ajan.

Infrarakentamisen osalta Linnakallion yritysalueen ra-kentaminen jatkuu vuonna 2016 hyväksytyn asemakaa-van osalta. Sivistyspalvelujen palveluverkkoselvityksen mukaisten investointihankkeiden hankesuunnitelmien laatimista jatketaan. Toimialalla käynnistetään paikkatietovarannon kehittä-mishanke. Ensimmäisessä vaiheessa omaisuudenhallin-taa kehitetään siirtämällä yhdyskuntatekniikan rekis-teri- ja paikkatietoaineisto nykyaikaiseen ohjelmistoon, josta aineisto on mahdollista myös julkaista avoimen karttapalvelun kautta. Toimiala osallistuu aktiivisesti seudullisiin kehityshank-keisiin, joilla myös pyritään aikaa kestäviin ratkaisuihin niin palvelukiinteistöjen sekä muun infran rakentami-sen kuin palvelujen järjestämisen osalta. Satama- ja ve-neilypalveluiden osalta selvitetään yhteistä toiminta-mallia sekä palveluntuottajaa kaupunkiseudulle. Seudullisesti suurimpana hankkeena on valmistelussa uusi keskusjäteveden puhdistamo. Muita seudullisesti merkittäviä, MAL-sopimuksessa linjattuja yhteistyö-hankkeita edistetään sopimuksen mukaisesti.


44



Työhyvinvointimittareita hyödynne-tään osana työnhyvinvointijohta-mista

Yhdyskuntatoimialan sairauspoissa-oloprosentti on alle 5,8 tehdystä työ-ajasta

Työstä innostunut henkilökunta


Työhyvinvointikyselyn yhdyskunta-toimialan henkilöstön innostunei-suutta mittaavan kysymyksen vas-tausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2017 (4,33)


45

Yhdyskuntalautakunnan johto Vastuuhenkilö yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen Tehtävä Yhdyskuntalautakunnan johtoon kuuluu operatiivisen toiminnan johtaminen sekä yhdyskuntatoimialan keskitetyt toi-mistopalvelut sekä asuntotoimi. Tehtävänä on huolehtia lautakuntavalmistelusta sekä toiminnan kehittämisestä. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 3 630

Myyntitulot 165

Maksutulot


Muut toimintatulot 220

Toimintamenot -246 017 -410 134 -445 387 8,6 -452 969 -457 493




Avustukset


Toimintakate -242 387 -410 134 -445 387 8,6 -452 969 -457 493



Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Tulosalueen keskeisimpinä tehtävinä on johtaa, koordi-noida ja tukea toimialan tulosalueiden toimintaa sekä tuottaa keskitettyjä toimistopalveluja. Koordinoida toi-mialan yhteistä kehittämissuunnittelua, jonka tavoit-teena on varmistaa prosessien yhteensovittaminen

sekä niiden toimivuuden, taloudellisuuden ja laadun varmistaminen. Vuonna 2018 käynnistetään yhdyskuntatoimialan paik-katietoaineiston ja omaisuudenhallinnan kehittäminen.


Henkilöstö

Vakanssit 3,5 5 5


46

Ruoka- ja puhtauspalvelu Vastuuhenkilö vs. ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Anu Mäenpää Tehtävä Ruoka- ja puhtauspalvelun tulosalue tuottaa ja järjestää koulujen, päiväkotien, terveyskeskuksen ja vanhainkoti- palve-lukeskuksen, senioritalon sekä eri virastojen tarvitsemat puhtaus- ja ruokapalvelut. Talous (sitova taso on tilikauden tulos) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 5 824 344 6 240 720 6 311 960 1,1 6 438 198 6 502 581

Myyntitulot 5 812 035 6 240 720 6 311 960 1,1 6 438 198 6 502 581

Maksutulot


Muut toimintatulot 636

Toimintamenot -5 747 744 -6 157 777 -6 385 568 3,7 -6 513 277 -6 578 414



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 134 395 -1 284 490 -1 380 650 7,5 -1 408 262 -1 422 345

Avustukset


Toimintakate 76 600 82 943 -73 608 -188,7 -75 079 -75 833


Tilikauden tulos 50 286 70 943 -89 608 -226,3 -99 079 -99 833

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Toiminnan tavoitteena on tuottaa tarkoituksenmu-kaista ja tasalaatuista palvelua. Palveluja tuotetaan kuntatyönä omakustannushintaan ja siivouspalveluja osittain myös ostopalveluina. Ruokapalveluiden tuote-kehitystä tehdään tiiviisti ympäristökuntien kanssa yh-dessä. Talousarviovuoden aikana otetaan käyttöön sähköinen puhtauden laadunarviointijärjestelmä sekä tuotannon-ohjausjärjestelmä. Puhtauden laadun toteutumista

seurataan edelleen myös pintapuhtausnäytteitä otta-malla. Ruokapalveluissa suurimpana hankkeena on sähköisen omavalvontajärjestelmän käyttöönotto mahdollisim-man laajamittaisesti. Myös sähköistä tuotannonohjaus-järjestelmän käyttöä laajennetaan.


47


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Siivouksen tarkoituksenmukaisen laadun suunnittelu ja seuranta

Palvelu tuotetaan kuvausten mukai-sesti ja toiminnan toteutumista seu-rataan laadunarviointijärjestelmästä saaduilla kriteereillä. Edelleen puh-tauden laadun toteutumista seura-taan myös visuaalisesti ja pintapuh-tausnäytteitä ottamalla

Tuloksia verrataan arviointijärjestel-män kriteereihin sekä palveluku-vauksissa asetettuihin mittareihin. Saadut tulokset kirjataan säännölli-sesti ja niistä raportoidaan tilan käyttäjän yhteyshenkilölle

Ruokapalveluiden omavalvonnan kehittäminen

Sähköisen omavalvontajärjestelmän käyttöönotto

Terveystarkastajan suunnitelman mukaiset tarkastuskäynnit, sisäinen arviointi, asiakaspalaute

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Ruokahävikin pienentäminen

Jatketaan jäteruuan määrän seuran-taa punnitsemalla. Ruokaa valmiste-taan vain menekin mukainen määrä.

Ylijäämä- / jäteruuan määrät ja nii-den vertaaminen aikaisempiin mit-taustuloksiin


Taloudellisuus Siivouksen keskihinta € / h 22,33 23,86 23,41 Aterian keskiarvohinta 3,36 3,84 3,95

Henkilöstö Vakanssit 108 112 112

Toiminnalliset tunnusluvut Aterioiden määrä, kpl 1 033 302 1 089 123 1 244 292 Siivous omana työnä, m² 43 605 43 683 43 683 Siivous ostopalveluna, m² 13 691 15 937 15 217

n toimiva kunta


48

Tilapalvelu Vastuuhenkilö tilapalvelupäällikkö Timo Orjala Tehtävä Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidosta. Tilapalvelu huolehtii lisäksi kunnalle hankituista kiinteistöosakkeista ja vuokrahuoneistoista. Vastuuyksikköjä ovat kunnossapito ja kiinteistönhoito. Talous (sitova taso on tilikauden tulos) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 9 203 787 10 526 275 10 430 745 -0,9 10 639 359 10 745 753

Myyntitulot 360

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot 9 203 427 10 526 275 10 430 745 -0,9 10 639 359 10 745 753

Toimintamenot -7 367 533 -7 770 469 -7 985 893 2,8 -8 207 491 -8 289 563

Henkilöstömenot -986 169 -1 071 005 -1 044 474 -2,5 -1 102 704 -1 113 728


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 758 546 -2 107 055 -1 912 033 -9,3 -2 037 014 -2 057 384

Avustukset

-1 000

-100,0


Toimintakate 1 836 253 2 755 806 2 444 852 -11,3 2 431 868 2 456 190


Tilikauden tulos -3 003 980 -105 632 -795 541 653,1 -768 132 -943 810

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Rakennusten tarkastusten ja korjausten kiinteistökoh-taista seurantaa jatketaan toiminnanohjausjärjestel-mässä. Tietojen päivittämistä toiminnanohjausjärjes-telmään jatketaan. Lisäksi jatketaan kehitystyötä järjes-telmän Kiinteistötieto-ominaisuuden käyttämiseksi kunnan sisäisen tilavuokrauksen hallinnoimisessa. Toimitilastrategian mukaisten toimenpiteiden edistä-mistä jatketaan. Jatketaan kehitystyötä listauksen luomiseksi peruskor-jaustarpeessa olevista kunnan kiinteistöistä. Listassa priorisoidaan hankkeet ja varataan talousarvioon niille vähintään vuosittaisen korjausvastuun vaatima kor-jauksen määräraha. Suuremmat hankkeet suunnitel-laan erillisinä.

Turvallisuuden osalta selvitetään nykyisen, jo osaksi vanhentuneen kameravalvontajärjestelmän päivitys-vaihtoehdot sekä laajennustarve. Osallistutaan palvelukiinteistöjen seudulliseen Combi-kehitysohjelmaan, jonka pilottikohteena Pirkkalasta on Toivion koulu. Kehitysohjelmassa valmistaudutaan useista näkökulmista tuleviin rakentamisen määräyk-siin, joissa vuodesta 2019 lähtien tullaan vaatimaan jul-kisessa rakentamisessa lähes nollaenergiatasoa. Talousarviossa on huomioitu käytöstä poistuvien ra-kennusten (kunnanvirasto ja Rohtokuja) poistosuunni-telmien muutos.


49

Toiminnalliset tavoitteet 2018 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Kiinteistöjen hallinnoinnin ennalta-ehkäisevä toimintamalli käytössä

Kiinteistöillä tehdään huolto-ohjel-man mukaiset tarkastukset

Tehdyt tarkastukset/Ohjelman mu-kaiset (kpl/kpl)

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Sivistystoimen palveluverkkoselvi-tyksen edellyttämien kohteiden han-kesuunnittelu

Kirkonkylän koulun ja koulukeskuk-sen hankesuunnitelmat valmiit

Valmiiden hankesuunnitelmien luku-määrä (2 kpl)


Taloudellisuus Kiinteistöjen ylläpito yhteensä €/hsto-m2/kk 4,62 5,50 5,71

- Hallinto 0,21 0,35 0,52 - Hoito ja huolto 0,73 0,95 0,83 - Energia ja vesi 2,14 2,45 2,60 - Kunnossapito 1,21 1,51 1,58 - Muut ylläpitokustannukset 0,33 0,24 0,18

Henkilöstö Vakanssit 25 24 24

Toiminnalliset tunnusluvut Kunnossapidettävät rakennukset 1.1. omat 63 63 63 Kunnossapidettävät osakkeet ja vuokratilat 23 23 23 Huoneistoala m2 64 636 58 726 58 726 Tilavuus m3 314 847 293 978 293 978


50

Yhdyskuntatekniikka ja aluepalvelut Vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan päällikkö Mikko Keränen Tehtävä Yhdyskuntatekniikka ja aluepalvelut vastaa yleisten alu-eitten suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja hallinnoinnista. Yleisiä alueita ovat mm. kadut, viher-alueet, leikkipuistot, uimarannat ja liikuntapaikat. Tu-losalue vastaa vesihuollosta kokonaisuutena. Tampe-reen vesi hoitaa sopimuspohjaisesti asiakaspalveluun,

laskutukseen ja liittymissopimuksiin liittyvät tehtävät. Tulosalue toteuttaa vesihuollon suunnitteluun, sanee-raukseen ja rakentamiseen liittyvät tehtävät. Tulosalu-een tehtäviin kuuluvat myös mm. joukkoliikenne ja ta-lousmetsät.


Toimintatulot 536 096 279 874 287 951 2,9 293 709 296 645

Myyntitulot 72 685 50 000 40 000 -20,0 40 800 41 208

Maksutulot 416 391 180 000 180 000 0,0 183 600 185 436

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot 47 021 49 874 67 951 36,2 69 309 70 001

Toimintamenot -3 473 215 -3 821 567 -3 937 071 3,0 -4 015 797 -4 055 950




Avustukset -3 858 -10 000 -10 000 0,0 -10 200 -10 302


Toimintakate -2 937 119 -3 541 693 -3 649 120 3,0 -3 722 088 -3 759 305



Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Toiminnan kehittämistoimenpiteinä vuonna 2018 jat-ketaan valmistellussa olevaa yksityisteiden hoito- ja avustustoiminnan kehittämistä. Taajamayleiskaavan mukaisesta ohjeellisesta rantareitistä laaditaan yleis-suunnitelma jatkosuunnitelmien pohjaksi. Omaisuu-denhallintaa kehitetään rakentamalla rekisteri- ja paik-katietoaineistosta paikkatietopohjainen tietomalli,

josta aineisto on mahdollista myös julkaista avoimen karttapalvelun kautta. Virkistysaluepalveluissa jalkautetaan seudullista viher-alueiden ja liikuntapaikkojen ylläpidon tuotteistusta, joka valmistuu vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön vuonna 2017 seutuyhteistyönä valmisteilla olevat katulupaehdot ja -taksat.


Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Työllisyyden hoitoon osallistuminen

Tehdään yhteistyötä työllisyyspalve-luiden kanssa

Työllistettyjen määrä (hlö/vuosi)

Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Ulkoilureittien laadun kehittäminen ja määrän lisääminen

Ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttami-nen

Verrataan kunnan asukastutkimuk-sessa ulkoalueille ja -reitistöille an-nettua arvosanaa vuoteen 2017


51

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Joukkoliikenteen käyttäjämäärän seuranta

Kerätään tietoa joukkoliikenteen käyttäjämääristä

Raportoidaan nousumäärät ja vuosi-muutokset

Sähköisen asioinnin edistäminen

Katulupien sähköinen hakeminen ja käsittely

Sähköiset hakemukset (%-osuus ha-kemuksista)


Taloudellisuus Joukkoliikenne, €/asukas 32,35 30,19 39,15 Katujen kunnossapito yhteensä, €/m2 0,84 1,03 1,08 Katujen kunnossapito yhteensä, €/km 3 825 4 713 4 982 Katujen talvihoito, €/m2 0,36 0,36 Katujen talvihoito, €/talvi (kevättalvi+ alkutalvi) 250 000 255 000 Kunnan hoidossa olevien yksityisteiden kunnossapito, €/km 1 448 1 476 1 822 Rakennettujen viheralueiden kunnossapito, €/m2 0,62 0,67 0,68 Leikkipaikkojen ylläpito, €/kpl 633 614 607 Uimarantojen ylläpito, €/kpl 4 770 7 153 6 168 Jääkiekkokaukaloiden ja jääkenttien ylläpito, €/kpl 4 506 5 687 4 999 Palloilukenttien ylläpito, €/kpl 9 865 5 950 6 347 Hiihtolatujen ja ulkoilureittien ylläpito, €/km 1 196 2 320 2 303

Henkilöstö

Vakanssit 27,5 27 27

Toiminnalliset tunnusluvut Kunnan kunnossapidossa olevat kadut ja kevytväylät, m2 697 800 694 100 707 839 Kunnan kunnossapidossa olevat kadut ja kevytväylät, km 153 152 154 Kunnan kunnossapidossa olevat yksityistiet, km 64 66 62 Rakennetut viheralueet, ha 41 41 41 Kunnan ylläpidossa olevat leikkipaikat, kpl 31 31 31 Kunnan ylläpidossa olevat uimarannat, kpl 5 5 5 Jääkiekkokaukalot ja jääkentät, kpl 20 19 19 Kunnan ylläpidossa olevat palloilukentät, kpl 19 19 19 Kunnan ylläpidossa olevat hiihtoladut ja ulkoilureitit, km 29 30 30

Asukastutkimuksen tavoitetasot Ulkoilualueet ja -reitistöt 8,5 8,2 8,2 Leikkikentät 8,1 8 8 Urheilu- ja pelikentät 8,1 8 8 Katujen, teiden, viher- ja vesialueiden hoito 7,6 7,8 7,8


52

Pelastustoimi Vastuuhenkilö yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen Tehtävä Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialueena on koko Pirkanmaa käsittäen sen kaikki 22 kuntaa. Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueella kuntien, kuntalaisten, yritysten ja laitosten turvallisuudesta käyttäen onnettomuusriskien hallinnan keinoja. Näihin

kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastus-toiminta ja varautuminen poikkeusoloihin. Aluepelas-tuslaitos huolehtii kaikesta pelastustoiminnasta vastuu-alueellaan.


Toimintatulot

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot

Toimintamenot -1 266 546 -1 410 281 -1 319 878 -6,4 -1 346 276 -1 359 739

Henkilöstömenot


Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Avustukset

Muut toimintamenot

Toimintakate -1 266 546 -1 410 281 -1 319 878 -6,4 -1 346 276 -1 359 739


Tilikauden tulos -1 266 546 -1 410 281 -1 319 878 -6,4 -1 346 276 -1 359 739

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pelastustoimen palvelut perustuvat Pirkanmaan pelas-tuslaitoksen kanssa allekirjoitettuun sopimukseen. Pir-kanmaan pelastuslaitos toteuttaa kunnalle pelastuspal-velut. Pelastuslaitos ohjaa lisäksi alueellista valmius-

suunnittelua, joka valmistellaan kuntakohtaisesti. Kes-kuspaloasema sijaitsee Tampereella. Pirkkalan aluepa-loasema on Linnakallion alueella. Sopimuspalokuntana toimii Pirkkalan VPK kuntakeskuksessa.


Taloudellisuus Pelastustoimen menot, €/asukas 66,07 72,64 70,03


53

Yhdyskuntasuunnittelu ja valvonta Vastuuhenkilö kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Tehtävä Yhdyskuntasuunnittelu ja valvonnan tulosalue käsittää maankäytön, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuoje-lun tulosyksiköt. Tulosalue huolehtii lainsäädännössä rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, ku-ten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden

ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten huomioimi-sesta. Tähän kuuluvat maapolitiikan toteuttaminen, kaavoituksen, mittauksen, rakennusvalvonnan ja ympä-ristönsuojelun edistäminen, kehittäminen ja valvonta sekä monimuotoisen ja ekologisesti kestävän luonnon-ympäristön säilyttäminen.


Toimintatulot 450 277 402 000 397 000 -1,2 404 940 408 989

Myyntitulot 5

Maksutulot 388 585 402 000 397 000 -1,2 404 940 408 989

Tuet ja avustukset


Toimintamenot -1 412 876 -1 512 882 -1 494 611 -1,2 -1 485 106 -1 499 955

Henkilöstömenot -1 037 698 -1 011 412 -986 221 -2,5 -966 549 -976 210



Avustukset -5 000 -50 000 -50 000 0,0 -51 000 -51 510


Toimintakate -962 599 -1 110 882 -1 097 611 -1,2 -1 080 166 -1 090 966


Tilikauden tulos -967 459 -1 115 782 -1 102 511 -1,2 -1 085 164 -1 096 014

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kuntastrategian mukaista keskustan kehittämistä to-teutetaan keskustakorttelin toteutuksen käynnistymi-sellä. Kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman mu-kaisesti asemakaavoitusta kohdennetaan edelleen yh-dyskuntarakennetta eheyttäviin ja kustannustehokkai-siin kaavoituskohteisiin. Maankäytön erityinen paino-piste vuonna 2018 on erityisesti yleiskaavoituksessa. Yleiskaavoilla linjataan ja varmistetaan pitkäntähtäi-men kunnan kehitys ja kasvumahdollisuudet tulevai-suudessa. Toivion yleiskaavan laadinta etenee ja tavoit-teena on kaavaehdotuksen valmistuminen. Myös koko kunnan käsittävän strategisen yleiskaavan laadinta esi-tetään käynnistettäväksi syksyllä 2018. Asemakaavoi-tuksessa pyritään monipuoliseen kaavatuotantoon asu-misen, elinkeinoelämän- ja palvelutuotannon tarpei-den mukaisesti eikä erityistä kaavatuotannon painopis-tettä esitetä. Asemakaavoituksessa huomioidaan hy-vinvointisuunnitelman tavoitteet. Yleis- ja asemakaa-voitusta toteutetaan kunnanhallituksen hyväksymän kaavoituskatsauksen mukaisesti. Raakamaan hankin-nassa tavoitellaan erityisesti alueita, jotka liittyisivät mahdollisimman hyvin kunnan maa-alueisiin. Kunta- ja

seutuyhteistyöhön osallistutaan aktiivisesti sekä kun-nan vahvistaman MAL-sopimuksen mukaisesti. Rakennusvalvonnan painopistealueena ja tavoitteena ovat lupakäsittelyprosessin edelleen tehostaminen ja valvontatehtävien tarkoituksenmukainen kohdentami-nen rakennusvalvonnan resurssit huomioiden. Raken-nusvalvonta osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kuntien rakennusvalvontayhteistyöhön, jonka tavoit-teena on mm. luoda yhtenäisiä rakennusvalvontakäy-täntöjä kaupunkiseudun kuntiin. Ympäristönsuojelun osalta valvontaa pyritään toteutta-maan valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti sekä lupahakemukset ja ilmoitukset käsittelemään koh-tuullisessa ajassa. Pirkkalan ympäristönsuojelu osallistuu seudulliseen il-mastotavoitteiden päivitystyöhön sekä ilmastonmuu-tokseen liittyvään sopeutumis- ja varautumistyöhön. Pirkkalan kestävän kehityksen sitoumuksen mukaiset


54

nettisivut otetaan käyttöön. Pirkkalan luonnon moni-muotoisuuden säilymiseksi ja edistämiseksi valmistel-laan toimintaohjelmaa. Luonnonsuojelualueiden tavoi-tettavuutta ja tunnettavuutta parannetaan. Ympäris-tön tilan seurantaa jatketaan tutkimalla muun muassa

lepakoille tärkeitä alueita ja Sikojokeen laskevien jär-vien laatua. Sikojoen kunnostushankkeen toteutumista tullaan edistämään ympäristönsuojelun toimesta. Talousarvio sisältää ympäristötarkastajan uuden va-kanssin.


Aktiivinen elinkeinopolitiikka

Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (Mittari) Houkutteleva työpaikka-alue

Kaavoituskatsauksen toteuttaminen

Linnakallion asemakaavan laajennus (kaava nro 244) asemakaavaehdo-tuksen valmistuminen

Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat

Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (Mittari) Laadukkaat ja tehokkaat palvelut

Keskustan kehittäminen

Keskustakorttelin tontinluovutus (kaava nro 232)

Laadukkaat ja tehokkaat palvelut

Rakennusvalvonnan luvat käsitel-lään tehokkaasti

Lupien käsittelyaika keskimäärin 1 kk



Ympäristönsuojelussa valvontaa tehdään valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti

Tarkastukset valvontaohjelman mu-kaisesti

Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen

Maapoliittisen ohjelman toteuttami-nen sekä seutuyhteistyö

Strategisen yleiskaavan laadinnan käynnistäminen

Hyvin toimiva kunta

Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (Mittari) Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen

Maapoliittisen ohjelman toteuttami-nen

Kunnan asemakaavavarannot: kun-nalla asemakaavavarannoista vähin-tään 50 % osuus sekä elinkeinoelä-män että asumisen osalta

Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen

Maapoliittisen ohjelman toteuttami-nen

Raakamaan hankinta 10 ha


Taloudellisuus

Maanhankinta ha 28 10 10

Henkilöstö

Vakanssit 20 18 19

Uudet vakanssit

Ympäristötarkastaja 1


Kaavoitettu kerrosala m2 (asuminen) 7 700 30 000 10 000

Kaavoitettu kerrosala m2 (yleiset alueet, liike- ja teollisuust.) 138 681 20 000 10 000

Myönnetyt rakennusluvat 156 250 160

Rakennuslupien mukainen krs-m2 44 993 50 000 50 000

Ympäristönsuojelun antamat kirjalliset lausunnot 22 25 25

Ympäristönsuojelun tarkastukset (tarkastuspöytäkirja) 18 25 25


Tonttipalvelut 7,5 7,7 7,7


55

Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveys Vastuuhenkilö ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario Tehtävä Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva tuottaa ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintä-huollon palvelut Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja

Vesilahden kunnille sekä Nokian ja Ylöjärven kaupun-geille. Pirkkalan kunta toimii isäntäkuntana.


Toimintatulot 1 605 566 1 575 499 1 568 537 -0,4 1 593 634 1 619 134

Myyntitulot 1 198 807 1 211 499 1 204 237 -0,6 1 223 505 1 243 081

Maksutulot 244 128 214 000 264 300 23,5 268 529 272 827



Toimintamenot -1 770 883 -1 726 800 -1 717 329 -0,5 -1 751 679 -1 786 705




Avustukset -16 329 -21 000 -24 000 14,3 -24 480 -24 970


Toimintakate -165 317 -151 301 -148 792 -1,7 -158 045 -167 571

Poistot ja arvonalentumiset -25 258 -29 500 -28 000 -5,1 -5 500

Tilikauden tulos -190 575 -180 801 -176 792 -2,2 -163 545 -167 571

Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioiden valvo-taan ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Valvontaa kohdennetaan valvontasuunnitelman mu-kaisesti eläinten ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavaan elinympäristöön. Valvonnan yhdenmukai-suutta kehitetään toimialueella yhdessä Tampereen kaupungin valvontayksikön kanssa. Prosessien yhden-mukaistamisella valmistaudutaan siihen, että toiminnat siirtyvät maakuntien tehtäviksi vuoden 2020 alusta.

Eläinten terveydenhuollossa tavoitteena on säilyttää hallittu mikrobilääkkeiden käyttö ja mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien vähäinen osuus tuotan-totiloilla. Eläintautivalvonnassa tiedottamisella ja eläin-ten tuonnin tehokkaalla valvonnalla pyritään estämään eläimistä ihmisiin tarttuvien tai helposti leviävien eläin-tautien leviäminen Suomeen. Tiedottamista eläin-taudeista ja niiden leviämisen ehkäisyn keinoista lisä-tään.


Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Ympäristöstä aiheutuvien terveys-haittojen torjunnan sisällyttäminen kaikkeen päätöksentekoon

Lausuntojen antaminen kuntien kaik-keen suunnitteluun pysyväksi käy-tännöksi

Terveyshaitoista aiheutuvat asiakas- valitukset vähenevät, tavoite alle 80 vuodessa

Peruseläinlääkärinpalvelut vastaavat kysyntään ja vähentävät tautipai-netta

Kartoitetaan tarvittavat palvelupis-teet maakunnan alueella. Tavoit-teena tehostaa Pirkkalan vastaanot-totilojen käyttöä.

Asiakastyytyväisyys pysyy ennallaan tai paranee, tavoite vähintään 4,5.

Terveyshaittojen estäminen ja niiden nopea poistaminen

Suunnitelman mukaisella valvonnalla vähennetään elintarvike- ja vesivälit-teisten epidemioiden määrää.

Elintarvike- ja vesivälitteisiä epidemi-oiden esiintyvyys alle 4/10 000 asu-kasta.


56

Hyvin toimiva kunta Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Valvonta on tehokasta, tasapuolista ja oikeudenmukaista. Otetaan käyt-töön laatujärjestelmä koko ympäris-töterveyden toimialalla.

Tehdään 4 elintarvikevalvonnan ja 4 terveydensuojelun vertaistarkas-tusta, joista 1-2 yhdessä Tampereen yksikön kanssa

Vertaistarkastusten määrä ja tarkas-tuslomakkeiden vastaavuus laajen-netaan terveydensuojeluun. Tehdään 8 vertaistarkastusta. Seura-taan laatujärjestelmän indikaatto-reita.

Hyvinvoiva henkilöstö


Ympäristöterveyden sairauspoissa-oloprosentti on alle 3,5 tehdystä työ-ajasta

Työstä innostunut henkilöstö


Työhyvinvointikyselyn ympäristöter-veyden henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2017 (3,71)


Tehokkuus ja taloudellisuus

Maksutuotot € 244 128 214 000 264 300

Valvontasuunnitelman toteutumisaste 80 80 80

Henkilöstö

Vakanssit 23 23 23


Tavoitetaso käsittelyaikojen ylityksille %

Hakemusten käsittelyaika 60 vrk 0 0 0

Asunnontarkastus / muu toimenpide 14 vrk 0 0 0

Tarkastuspöytäkirja asiakkaalle 14 vrk 2 0 0

Eläinsuojelutarkastus / muu toimenpide 7 vrk 2,5 3 3

Tavoitetaso tavoitteiden toteumalle

Tarkastusten lkm / vuosi / hlö ryhmäkohtainen ka 100 kpl, % 95 105 110

Asiakastyytyväisyys keskiarvo (1-5) - 4,2 4,3


57

Tuloslaskelma

Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toimintatulot 51 993 125 47 770 769 48 556 696 49 449 701 47 464 682

Myyntitulot 22 311 349 22 091 951 22 253 165 22 659 089 22 896 649

Maksutulot 7 807 237 7 702 666 7 132 035 7 263 204 7 337 418

Tuet ja avustukset 2 407 304 1 120 403 1 176 800 1 167 920 1 119 003

Muut toimintatulot 19 467 235 16 855 749 17 994 696 18 359 488 16 111 612

Toimintamenot -132 014 861 -137 925 445 -139 495 888 -142 248 475 -143 615 514

Henkilöstömenot -55 338 601 -55 289 655 -56 824 965 -57 857 652 -58 378 995

Palvelujen ostot -50 840 835 -55 288 948 -54 653 785 -55 836 131 -56 388 764

Aineet, tarv. ja tavarat -5 764 670 -6 547 182 -6 744 305 -7 010 767 -7 079 010

Avustukset -7 269 392 -6 390 500 -6 391 400 -6 519 198 -6 584 671 Muut toimintamenot -12 801 363 -14 409 160 -14 881 433 -15 024 727 -15 184 074

Toimintakate -80 021 736 -90 154 676 -90 939 192 -92 798 774 -96 150 832

Verotulot 84 808 952 84 500 000 87 000 000 89 400 000 93 800 000

Valtionosuudet 11 734 601 11 100 000 11 200 000 11 200 000 11 200 000

Rahoitustulot ja -menot -399 990 -280 000 -330 000 -330 000 -330 000

Korkotulot 465 Muut rahoitustulot 702 729 407 000 195 000 195 000 195 000

Korkomenot -557 741 -500 000 -450 000 -450 000 -450 000

Muut rahoitusmenot -545 443 -187 000 -75 000 -75 000 -75 000

Vuosikate 16 121 826 5 165 324 6 930 809 7 471 226 8 519 168

Poistot ja arvonalentumiset -9 046 011 -7 154 578 -7 774 493 -7 851 209 -8 094 230

Suun. muk. poistot -6 983 991 -7 154 578 -7 774 493 -7 851 209 -8 094 230

Arvonalentumiset -2 062 020 Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot Satunnaiset menot

Tilikauden tulos 7 075 814 -1 989 254 -843 685 -379 983 424 938

Poistoeron muutos -9 405 000 495 000

Varausten muutos -7 070 000 9 900 000 Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä 5 814 -1 989 254 -843 685 115 017 919 938

Toimintatulot/toimintamenot % 39,4 34,6 34,8 34,8 33,0

Vuosikate/poistot % 178 72 89 95 105

Vuosikate €/asukas 841 266 350 370 414

Kertynyt ylijäämä € 45 627 395 43 638 141 42 794 456 42 909 473 43 829 411

Asukasmäärä 31.12. 19 163 19 413 19 793 20 173 20 553

Asukaslisäys 250 250 380 380 380

Asukaslisäys-% 1,3 1,3 2,0 1,9 1,9


58

Ulkoiset ja sisäiset erät eriteltynä

Sisäiset erät

Ulkoiset erät

Sisäiset ja ulkoiset erät yhteensä

Toimintatulot 16 393 763 32 162 933 48 556 696

Myyntitulot 6 208 460 16 044 705 22 253 165

Maksutulot 45 000 7 087 035 7 132 035

Tuet ja avustukset 1 176 800 1 176 800

Muut toimintatulot 10 140 303 7 854 393 17 994 696

Toimintamenot -16 393 763 -123 102 125 -139 495 888

Henkilöstömenot -56 824 965 -56 824 965

Palvelujen ostot -6 321 411 -48 332 374 -54 653 785

Aineet, tarv. ja tavarat -6 744 305 -6 744 305

Avustukset -6 391 400 -6 391 400

Muut toimintamenot -10 072 352 -4 809 081 -14 881 433

Toimintakate 0 -90 939 192 -90 939 192

Verotulot 87 000 000 87 000 000

Valtionosuudet 11 200 000 11 200 000

Rahoitustulot ja -menot -330 000 -330 000

Korkotulot 0

Muut rahoitustulot 74 000 121 000 195 000

Korkomenot -450 000 -450 000

Muut rahoitusmenot -74 000 -1 000 -75 000

Vuosikate 0 6 930 808 6 930 808

Poistot ja arvonalentumiset -7 774 493 -7 774 493

Suun. muk. poistot -7 774 493 -7 774 493

Arvonalentumiset Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot Satunnaiset menot

Tilikauden tulos -843 685 -843 685

Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä -843 685 -843 685


59

Investoinnit

Investoinnit yhteensä TA2018 TS2019 TS2020

Tulot 200 000 200 000 200 000

Menot -15 338 000 -18 393 000 -17 080 000

Netto -15 138 000 -18 193 000 -16 880 000

1001 Maa-alueet tulot (sitova) 200 000 200 000 200 000

1001 Maa-alueet menot (sitova) -1 450 000 -1 000 000 -1 000 000 1007 Arvopaperit (sitova) -300 000 -700 000 -400 000

1015 Irtain hyvinvointi/perusturva (sitova) -206 000 -143 000 1030 Irtain hyvinvointi/sivistys (sitova) -251 000 -1 900 000 -460 000

1101 Irtain yhdyskunta (sitova) -273 000 -95 000 -70 000

Talonrakennus -8 433 000 -8 680 000 -10 310 000

Hyvinvointi/perusturva (sitova) -130 000 -135 000 -110 000

4821 Terveyskeskus -50 000 -50 000 -50 000

4823 Pirkankoivu -80 000 -85 000 -60 000

Hyvinvointi/sivistys (sitova) -7 833 000 -8 125 000 -9 780 000

4840 Pereen päiväkoti -20 000 -30 000 -20 000 4841 Killon päiväkoti -30 000 -10 000 -10 000 4846 Puuhkalakin päiväkoti -20 000 -20 000 -30 000 4847 Pakkalanlyhdyn päiväkoti -35 000 -120 000 -10 000 4848 Kurikanpirtin päiväkoti -20 000 -30 000 -20 000 4853 Nuolialan päiväkoti -70 000 4854 Kurikansiiven päiväkoti -20 000 4856 Toivion päiväkoti -50 000 -40 000 4858 Soljan lastentalo -350 000 -5 000 000 -4 600 000

4872 Kirkonkylän koulu -60 000 -400 000 -5 000 000 4874 Naistenmatkan koulu -245 000 -50 000 -30 000

4876 Nuolialan koulu -6 235 000 -2 010 000 -10 000

4877 Nuolialan 1-kerroksinen puukoulu -20 000 -10 000 4878 Toivion koulu -18 000 4880 Kurikankulman koulu-päiväkoti -210 000 -25 000 4884 Yläaste -330 000 -125 000 4890 Anian koulu -10 000 4915 Vapaa-aikakeskus -80 000 -15 000 4918 Reippi -60 000 -150 000 -50 000 4920 Urheilukenttien rakennukset -20 000 4921 Lennu Juvelan mökki -20 000

Yhdyskunta (sitova) -440 000 -420 000 -420 000

4935 Työ-ja varastokeskus -40 000 -20 000 -20 000

4939 Talonrakennus nimeämättömät kohteet -400 000 -400 000 -400 000

Muut rakennukset (sitova) -30 000

4967 Rantaniitty -30 000


60

TA2018 TS2019 TS2020

Yhdyskuntatekniikka -4 425 000 -5 875 000 -4 840 000

Alueellinen yhdyskuntatekniikka (sitova) -2 795 000 -4 105 000 -3 140 000

5001 Turri -20 000

-440 000

5002 Niemenmaa

-460 000 -440 000

5005 Kyösti

-55 000 -110 000

5006 Lepomoisio -350 000 -350 000

5007 Naistenmatka -940 000 -450 000 -300 000

5008 Kurikka -20 000 -100 000

5012 Nikkilänniemi

-300 000

5013 Loukonlahti -250 000 -500 000

5014 Pere -250 000 -210 000

5015 Killo -20 000

5017 Partolan yritysalue -30 000 -500 000

5018 Toivio

-80 000

5021 Vaitti -150 000 -270 000

5023 Sankila -200 000 5027 Koivisto -50 000 5030 Linnakallio -865 000 -1 130 000 -1 200 000

Laajemmat projektit (sitova) -1 550 000 -1 690 000 -1 620 000

5101 Katujen ja vesihuollon saneeraus -1 200 000 -1 200 000 -1 200 000

5108 Viheralueiden rakentaminen -40 000 -60 000 -60 000

5109 Uimarannat

-10 000 -10 000

5110 Liikuntapaikat -170 000 -170 000 -70 000

5111 Venerantojen kehittäminen

-20 000 -50 000

5112 Valaistuksen saneerausohjelma -70 000 -100 000 -100 000

5115 Liikenneturvallisuusjärjestelyt -20 000 -30 000 -30 000

5120 Rantareitin rakentaminen -50 000 -100 000 -100 000

Muu yhdyskuntatekniikka (sitova) -80 000 -80 000 -80 000

5150 Yhdyskuntatekniikka nimeämättömät kohteet -80 000 -80 000 -80 000


61

Rahoituslaskelma

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toiminnan rahavirta 8 060 195 1 065 324 930 809 2 071 226 5 519 168

Vuosikate 16 121 826 5 165 324 6 930 809 7 471 226 8 519 168

Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -8 061 630 -4 100 000 -6 000 000 -5 400 000 -3 000 000

Investointien rahavirta -1 061 901 -10 780 000 -10 138 000 -12 793 000 -13 880 000

Investointimenot -9 962 202 -15 080 000 -15 338 000 -18 393 000 -17 080 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 596 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 304 301 4 300 000 5 200 000 5 600 000 3 200 000

Toiminnan ja investointien rahavirta 6 998 294 -9 714 676 -9 207 191 -10 721 774 -8 360 832

Rahoituksen rahavirta -936 354 1 500 000 7 800 000 11 500 000 8 000 000

Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 8 409

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 600 000 10 000 000 16 000 000 22 000 000 19 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 350 000 -8 500 000 -8 200 000 -10 500 000 -11 000 000

Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys -750 000 1 500 000 7 800 000 11 500 000 8 000 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -194 764 Vaikutus maksuvalmiuteen 6 061 940 -8 214 676 -1 407 191 778 226 -360 832

Rahavarat 31.12. 10 047 687 1 833 011 425 820 1 204 046 843 214

Rahavarat 1.1. 3 985 747 10 047 687 1 833 011 425 820 1 204 046

Tunnusluvut Investointien tulorahoitus% 172 34 45 41 50

Lainanhoitokate 1,9 0,6 0,8 0,7 1

Lainakanta 31.12. milj. € 44 100 45 600 53 400 64 900 72 900

Lainat €/asukas 2 301 2 349 2 698 3 217 3 547

Asukasluku 19 163 19 413 19 793 20 173 20 553

Asukasluvun kasvu hlöä 250 250 380 380 380

Asukasluvun kasvu % 1,3 1,3 2,0 1,9 1,9


62

Yhteenveto sitovista eristä ulkoiset ja sisäiset erät 1 000 €

Tuloarviot Määrärahat

KÄYTTÖTALOUSOSA

Keskusvaalilautakunta 91 -179

Tarkastuslautakunta -65

Kunnanhallitus 6 892 -8 169

Hyvinvointilautakunta

Hyvinvointilautakunnan johto 36 -749

Sosiaalipalvelut 2 787 -7 470

Lasten ja nuorten tukipalvelut 260 -1 396

Ikääntyneiden palvelut 6 072 -14 040

Terveyspalvelut 9 640 -38 460

Varhaiskasvatus 1 396 -14 981

Lasten ja nuorten koulutus 1 148 -25 076

Hyvinvointia edistävät palvelut 253 -2 700

Yhdyskuntalautakunta

Yhdyskuntalautakunnan johto -445

Ruoka- ja puhtauspalvelu (netto) -90

Tilapalvelu (netto) -796

Yhdyskuntatekniikka ja aluepalvelut 288 -3 937

Pelastustoimi -1 320

Yhdyskuntasuunnittelu ja valvonta 397 -1 495

Ympäristöterveyslautakunta

Ympäristöterveys 1 569 -1 717

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot 87 000

Valtionosuudet 11 200

Korkotuotot

Muut rahoitustuotot 195

Korkokulut -450

Muut rahoituskulut -75

INVESTOINTIOSA

Maa-alueet 200 -1 000

Arvopaperit -300

Irtain omaisuus

Hyvinvointi/perusturva -206

Hyvinvointi/sivistys -251

Yhdyskunta -273

Talonrakennus

Hyvinvointi/perusturva -130

Hyvinvointi/sivistys -7 833

Yhdyskunta -440

Muut rakennukset -30

Yhdyskuntatekniikka

Alueellinen yhdyskuntatekniikka -2 795

Laajemmat projektit -1 550

Muu yhdyskuntatekniikka -80

RAHOITUSOSA

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 16 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 200


63

Tehtävä Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen tehtävänä on hoitaa kunnan vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomais-määräysten mukaisesti. Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pirkkalan kunnalla ja Tampereen Vesi liikelaitoksella on vuosiksi 2011- 2041 yhteistyösopimus veden jakelusta ja puhdistamisesta sekä verkoston ylläpidosta. Tampe-reen Vesi vastaa asiakaspalvelusta, kuten vesihuollon liittymissopimuksista, laskutuksesta, liitoslausunnoista ja karttapalvelusta. Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitos vastaa olemassa olevan vesihuoltoverkoston sanee-rauksesta ja uuden vesihuoltoverkoston rakentami-sesta. Pirkkalan kunta omistaa vesihuoltolaitoksen vesihuol-toverkostoineen. Tampereen Vesi maksaa käyttöoi-keusvuokraa verkostoista ja niihin liittyvistä laitteis-toista. Vuokran määrä tarkastetaan vuosittain käyttö-

omaisuuden tasearvon muutosten mukaisesti. Vesi-huollon käyttömaksu on sidottu kertoimella 1,2 Tampe-reen Veden maksuihin. Pirkkalan kunta määrittelee ve-sihuollon liittymismaksut ja saa niistä tulevat tulot. Liit-tymismaksujen yksikköhinta ja tonttiliittymien rakenta-miskorvaukset on sidottu maarakennusindeksin koko-naisindeksiin edellisen vuoden syyskuun indeksin pe-rusteella. Maksujen ja korvausten tarkastamisajan-kohta on vuoden vaihde. Vuoden 2018 aikana tehdään verkostomallinnus ja yleissuunnitelma Pirkkalan tulevaisuuden talousvesi-tarpeen varmistamiseksi yhdessä Tampereen Veden kanssa.


Tavoite Toimintasuunnitelma 2018 Arviointikriteeri (Mittari) Saneeraussuunnitelman toteuttami-nen

Saneeraussuunnitelmassa vuodelle 2016 määriteltyjen hankkeiden to-teuttaminen

Toteutuneet hankkeet

Hyvä asiakaspalvelu Asiakastyytyväisyystutkimuksen to-teuttaminen (Tampereen Vesi)

Tutkimuksen tulokset

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018

Taloudellisuus

Taksat (alv 0 %)

puhdas vesi, €/m3 1,38 1,38 1,44

jätevesi vesi, €/m3 1,99 1,99 1,99 Tuloslaskelma

TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020

Toimintatulot 934 385 975 000 985 000 1 005 000 1 015 050

Toimintamenot -39 934 -125 984 -140 000 -140 000 -141 400

Toimintakate 894 451 849 016 845 000 865 000 873 650

Rahoitustuotot ja kulut Korkotulot

Muut rahoitustuotot 192 Korkokulut Korvaus peruspääomasta -73 524 -74 000 -74 000 -74 000 -74 000

Muut rahoituskulut Vuosikate 821 120 775 016 771 000 791 000 799 650

Poistot ja arvonalentumiset -671 948 -725 000 -720 000 -734 200 -741 542

Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 149 171 50 016 51 000 56 800 58 108


64

Investoinnit

TA2018 TS2019 TS2020

Menot -830 000 -1 600 000 -1 600 000

Alueellinen yhdyskuntatekniikka

5001 Turri

-220 000

5006 Lepomoisio -150 000 -150 000 5012 Nikkilänniemi

-300 000

5013 Loukonlahti

-250 000

5014 Pere -150 000

5021 Vaitti

-270 000

5027 Koivisto -50 000 5030 Linnakallio

-300 000 -300 000

Laajemmat projektit

5101 Katujen ja vesihuollon saneeraus -600 000 -600 000 -600 000

Muu yhdyskuntatekniikka

5150 Nimeämättömät kohteet -30 000 -30 000 -30 000

Rahoituslaskelma

TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020

Toiminnan rahavirta 821 120 775 016 771 000 791 000 799 650

Vuosikate 821 120 775 016 771 000 791 000 799 650

Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät

Investointien rahavirta -1 154 759 -1 535 000 -830 000 -1 600 000 -1 600 000

Pysyvien vastaavien investoinnit -1 154 759 -1 535 000 -830 000 -1 600 000 -1 600 000

Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan ja investointien rahavirta -333 640 -759 984 -59 000 -809 000 -800 350

Rahoituksen rahavirta 333 640 230 000 230 000 230 000 230 000

Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 333 640 230 000 230 000 230 000 230 000

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -529 984 171 000 -579 000 -570 350


65

LISTA TILIVELVOLLISISTA Luottamushenkilötoimielimet ja pormestari Pormestari Kunnanhallitus Lautakunnat Viranhaltijat Konsernihallinto kansliapäällikkö kehittämisjohtaja hallintojohtaja talousjohtaja henkilöstöjohtaja elinkeino- ja hankejohtaja työllisyyspalveluiden päällikkö talous- ja hallintopäällikkö talouspäällikkö hallintopäälliköt erityisasiantuntija Hyvinvointi hyvinvointijohtaja sivistysjohtaja varhaiskasvatuspäällikkö opetuspäällikkö vapaa-aikapäällikkö perusturvajohtaja sosiaalityön johtaja vanhustyön johtaja ylilääkäri palvelupäällikkö Yhdyskunta yhdyskuntajohtaja tekninen johtaja yhdyskuntatekniikan päällikkö ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö tilapalvelupäällikkö kaavoitusjohtaja rakennustarkastaja ympäristöpäällikkö Ympäristöterveys ympäristöterveyspäällikkö Muut tilivelvolliset

Hallintosäännön I osan 3. luvun 5 ja 6 §:ien perusteella määrätyt tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet ja heidän sijaisensa.

talousarvio 2018 - pirkkala...talousarvio 2018 taloussuunnitelma 2018–2020 2 bkt:n kasvu hidastuu...

Documents