talousarvio 2015 talousarvio 2016 - kauhajoki...talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2017 – 2019 7...

Talousarvio 2015

Taloussuunnitelma 2016 – 2019 1

Talousarvio

2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017 - 2019

Kaupunginhallitus, 14.12.2015, § 264 Kaupunginvaltuusto, 21.12.2015, § 49

Talousarvio 2016


Sisällysluettelo Sivu

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS ......................................................................... 3 ARVOT....................................................................................................................... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle ............................................................ 7 Kaupungin kehitysnäkymiä ...................................................................................... 10 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT.................. 11

TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2016 ................................................ 11 Kansantalous ........................................................................................................... 11 Kuntien talousnäkymät vuonna 2016 ....................................................................... 11 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS .......... 13 TULOSLASKELMAOSA........................................................................................... 15

Tuloslaskelma (ulkoinen) ......................................................................................... 20

RAHOITUSOSA ....................................................................................................... 21

Rahoituslaskelma 2016 – 2019 ................................................................................ 22 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ...................................................................... 23 OMISTAJAPOLITIIKKA............................................................................................ 26 KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................. 29

KAUPUNGINHALLITUS........................................................................................... 29 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA ........................................................................... 38

SIVISTYSLAUTAKUNTA ......................................................................................... 42 TEKNINEN LAUTAKUNTA ...................................................................................... 51 RAKENNUSLAUTAKUNTA ..................................................................................... 57

INVESTOINTIOHJELMA .......................................................................................... 60 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT 2016 – 2019+ ................................................. 64

MAA- ja VESIALUEET ............................................................................................. 64 RAKENNUSHANKKEET .......................................................................................... 64

LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT ....................................................................... 64 SIVISTYSOSASTO .................................................................................................. 65 TEKNINEN OSASTO ............................................................................................... 69 OSAKEPÄÄOMA ..................................................................................................... 74

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 – 2019 ......................................... 76 LIITTEET .................................................................................................................. 87 Lisätietoa .................................................................................................................. 89 Täydentäviä tietoja ................................................................................................... 91 KONSERNIYHTEISÖT ............................................................................................ 92

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy ..................................................................................... 92 Kauhajoen Tennishalli Oy ........................................................................................ 93 Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali ............................................................. 95 Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus ............................................................. 96

Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot................................................................. 96 Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy ......................................................................... 97 KUNTAYHTYMÄT .................................................................................................... 98

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ........................................................ 98 Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä ................................................................ 99 Suupohjan koulutuskuntayhtymä ........................................................................... 101

Talousarvio 2016


KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Yleistä Vuoden 2016 talousarvioesitys sekä taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 perustuvat lauta- ja johtokuntien ja kaupunginhallituksen tekemiin talousarvioehdotuksiin. Kaupunginhallitus antoi syyskuun alun kokouksessaan talousarvion ja –suunnitelman valmisteluohjeet. Valmistelussa kolme keskeistä tavoitetta olivat nollatulos, lainamäärän kasvun rajoittaminen ja palveluraken-neselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen tasapainon saavuttamiseksi suunnittelukaudella. Näihin tavoitteisiin ei täysin päästy, sillä ensi vuoden esitys näyttää alijäämää noin puoli mil-joonaa euroa. Raamin saavuttaminen edellytti, etteivät toimintakulut nouse talousarvion 2015 tasosta. Palkkavaraus on 0,6 %:a. Laajat investointitarpeet vaikeuttavat lainamäärän kasvun rajoittamista. Hallinto ja sääntely Kuntia ohjaava tärkein säädös, uusi kuntalaki, astui voimaan kuluvan vuoden toukokuussa. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta 1.6.2017 eli seuraavan valtuustokauden alus-ta lukien. Vielä kuntalakiuudistusta suurempi muutos tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudis-tus. Uudistustarve on laajentunut sosiaali- ja terveydenhuollosta itsehallintoalueiden perusta-miseen ja aluehallintouudistukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähestynyt muun muassa kuntia ja kuntayhtymiä lausuntopyynnöllä hallituksen linjauksista. Hallituksen päätös Suomen jakamisesta 18 itsehallintoalueeseen ja 15 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaan alueeseen on todella merkittävä ja kaikkialle vaikuttava ratkaisu. Itsehallintoalueiden ja palveluiden maa-kunnallistaminen merkitsee noin 200 000 suomalaisen työnantajan vaihtumista. Edellisten lisäksi tällä valtuustokaudella on jo uudistettu valtionosuuslaki ja kuntarakennelaki. Kuntien tehtävien karsiminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Tällä valtuustokaudella ratkeaa, millai-nen on uusi kunta ja mistä tehtävistä se vastaa. Koko kuntakäsite tullee muuttumaan. Investoinnit ja talous Tänä vuonna aloitettu Aronkylän koulun rakentaminen on suurin edessä oleva yksittäinen in-vestointi, kustannusarvioltaan yli kuusi miljoonaa euroa. Paine investointeihin ei lopu tähän, vaan määrärahantarve vuosittain tullee olemaan kuusi-seitsemän miljoonaa euroa. Kaupungin infran rakentamisen lisäksi panostusta odottavat muun muassa Sanssin palvelukodin, koulu-keskuksen auditorion ja liikuntasalin, Sanssinkoulun ja lukion remontit. Valtakunnan heikosta talouskehityksestä huolimatta Kauhajoki on pystynyt sopeuttamaan ta-louttaan. Tehtävän vaikeusastetta on lisännyt kunnille lisätyt vastuut mm. työttömyyden hoi-dossa, sairastavuuden korkea taso ja vaikean taloustilanteen mukanaan tuomat haasteet esi-merkiksi sosiaalitoimessa. Tässä talousarvioesityksessä Kauhajoen kaupunki pitää verotus-prosentit nykyisellä tasolla. Palvelurakennepakettia on täsmennetty yhteistyötoimikunnassa. Pakettiin aikanaan rakennettuun henkilöstösäästötavoitteeseen päästää sovitun aikajanan kuluessa. Henkilökunnan lomautus ei ole ensi vuonna ohjelmassa, vaan säästöt haetaan muun muassa vapaaehtoisten vapaiden, eläkkeelle siirtyvien tehtävien jakamisen ja sijaisrajoi-tusten kautta. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

Talousarvio 2016


KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

PERUSTEHTÄVÄ

Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueel-laan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrit-

tää ja harrastaa

VISIO 2025

Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen

seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani.

VISION TÄSMENNYS

Kaupunki yhdessä sen kanssa toimivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoitu-

neita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja.

Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjes-tetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta myös toisella ja korkea-asteella sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja

muista vapaa-ajan palveluista.

Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkei-nojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaa-

jana.

ARVOT

avoimuus asiakaslähtöisyys,

turvallisuus, kestävä kehitys,

yhdessä menestyminen, taloudellinen innovatiivisuus

Talousarvio 2016


Arvojen tarkoitukset: Avoimuus Mitä se tarkoittaa? Avoimuus tarkoittaa kaiken toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa kommunikointia, avoin-ta yhteistyötä sekä avoimuutta organisaatiota, yksilöitä ja yhteisöä koskevassa pää-töksenteossa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mitä se meiltä edellyttää? Avoimuus edellyttää, että työyhteisöön ja päätöksentekoon luodaan avoin ja salliva ilmapiiri. Rakentava ja oikein annettu palaute viestii työntekijän ja hänen tekemänsä työn merkityksellisyydestä. Asiakaslähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat pal-velut kuntalaisille. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tie-toja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suun-nitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät.

Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden ke-hittymistä.

Talousarvio 2016


Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallises-ti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmaston-muutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonva-rojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toi-mialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toiminta-mallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.

Talousarvio 2016


STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VUOTEEN 2025

1. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen – kaupungin vetovoimaisuus 2. Yhteistyö ja osallistuminen 3. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – hyvinvoiva kuntalainen 5. Opetus- ja koulutuskaupunki

Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle

A. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen – kaupungin ve-tovoimaisuus

Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite

Kauhajoen yrittäjät haluavat pysyä ja laajentaa omalla paikkakunnalla

-> Yritysten kehittämishankkeiden aktiivinen tukeminen neuvonnan ja ohjauksen muo-dossa

SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyön määrittäminen - strategioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovittaminen

Asiantuntijoiden jalkautuminen yrityksiin

Paikkakunnalle saadaan uusia yrityksiä

-> Potentiaalisten yritysten löytäminen

Jalkautuminen yrityksiin /kontaktit / SEK Yri-tyksen polku Kauhajoelle - ohjelman toteut-taminen

Uusien toimialojen kehittymisen mahdollis-taminen mm. kaavoituksella

Kaupungin elinvoimaisuus vahvistuu

-> Osa julkisista palveluista tuotetaan yksityi-sesti

Kaupunki ja SEK tekevät yhteistyötä yrittäji-en ja muiden toimijoiden kanssa

Kaupunkiympäristöstä rakennetaan nykyistä viihtyisämpi, ts. keskusta on viihtyisä ja elävä kokoontumis- ja kauppapaikka

Kaavoitus on aktiivista ja joustavaa

Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet

Tieyhteyksien parantaminen valtateille ja sa-tamiin ml. Suupohjan radan kehittäminen

Talousarvio 2016


B. Yhteistyö ja osallistuminen


Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktii-vista yhteistyötä naapurikuntien kanssa

-> Luottamusohjelman rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa

Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja

-> Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittä-misverkostoihin

Palvelujen tuottaminen konserniperiaat-teella

-> Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - pal-velujen tuottaminen verkostomallilla

Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen -> Lisätään vuorovaikutusta valmistelussa ja päätöksenteossa mm. sähköisiä viestin-täyhteyksiä käyttäen

Onnistunut viestintä -> Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmal-lista viestintää

C. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut


Lähipalvelujen säilyttäminen -> Palvelut tuotetaan taloudellisimmalla taval-la laadukkaasti myös yksityisiä palveluja hyödyntäen

Kuntayhteistyön lisääntyminen -> Palvelut järjestetään yhteistyössä ilman ra-joja

Ylijäämäisten tilinpäätösten saavutta-minen ja velkamäärän väheneminen

-> Toimintojen tehostaminen; kulujen vähen-täminen, tulojen lisääminen

Taloudellisesti kestävät investoinnit -> Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan, ostot ja myynnit kilpailutetaan kattavasti

D. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – hyvinvoiva kuntalainen


Terveellisten elämäntapojen edistämi-nen yksilötasolla

-> Terveyttä edistävän liikunnan ja ravintotot-tumusten edistäminen

Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa pal-veluissa

-> Varhainen tukeminen moniammatillisesti, ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toi-menpiteiden ensisijaisuus, ympäristön tur-

Talousarvio 2016


vallisuuden parantaminen

Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisölli-syyden ja osallisuuden edistäminen / syrjäytymisen ehkäiseminen

-> Palvelujen järjestäminen kuntalaisia osallis-tamalla, yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

Kulttuurin ja vapaa-ajan harrastus-mahdollisuuksien merkityksen huomioimi-nen, työttömien (erit. nuoriso- ja pitkäai-kaistyöttömien) aktivointi, lisätään yhteis-työtä kolmannen sektorin kanssa

E. Opetus- ja koulutuskaupunki


Kauhajoella on vahva ja kattava varhaiskas-vatus sekä esi- ja perusopetus

-> Varhaiskasvatuksen, esi- ja perus-opetuksen palveluiden tehokas ja taloudel-linen järjestäminen; pedagogiikkaa ja kas-vatusta tukevissa toiminta-ympäristöissä

Kauhajoella on vahva ja kattavat vapaan sivistystoimen palvelut (elämänlaatupalve-lut)

-> Resurssien turvaaminen

Toimintojen paikallinen ja alueellinen yh-teensovittaminen

Toisen ja korkea-asteen koulutuksen ope-tustoiminnan jatkuminen Kauhajoella

-> Selvitetään kokonaisuus

Alueellinen, maakunnallinen ja valtakunnal-linen vaikuttaminen ja mukanaolo

Talousarvio 2016


Kaupungin kehitysnäkymiä

Elinkeinopolitiikka Pitkään jatkunut maailman laajuinen talouskriisi vaikuttaa edelleen myös Kauhajoen yritystoi-mintaan ja työllisyyteen. Talouden taantuma heijastuu voimakkaasti erityisesti vientikaupasta riippuvaisilla toimialoilla, joissa Kauhajoellakin on runsaasti työpaikkoja. Vaikka työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla, koetaan tulevaisuudesta yleistä epävarmuutta.

Kauhajoen kaupungin elinkeinojen kehityspalveluja tuottaa Suupohjan elinkeinotoimen kun-tayhtymä, jonka painopistealueeksi on valittu panostus yrityspalveluihin. Keskeisiä toimenpitei-tä yrityspalveluissa ovat perinteisen yritysneuvonnan lisäksi mm. omistajanvaihdosten tukemi-nen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja uuden EU-rahoituskauden yritystukiasi-oista tiedottaminen. SEK on vahvasti mukana mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:n käynnistämissä seutukau-punkipiloteissa, jotka tähtäävät pienten seutujen yhteistyön ja kilpailukyvyn kehittämiseen. SEK vetää yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutukaupunkipilottia. Pilotin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, kuituverkkojen hyödyntämistä sekä nk. resurssiviisautta. Hankkeen on suunniteltu kestävän vuoden 2015 alusta vuoden 2017 kesäkuuhun saakka. Leader -toimintaryhmänä toimii Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien alueella Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Nyt alkaneen uuden ohjelmakauden alusta Kurikan kaupunki kuuluu kokonaisuutena samaan Leader -alueeseen. Yhdistys on val-mistautunut ehdotuksessaan vuosien 2015 – 2020 ohjelmakaudella toteuttamaan noin 12 milj.

euron hankeohjelman, josta kuntien rahoitusosuus on 20 %. Kauhajoen kaupungin vuoden 2016 arvioiduksi rahoitusosuudeksi muodostuu (37,28 %). Kuntarahaosuus Leader-toimintaan sekä muuhun yhdistystoimintaan tulee olemaan yhteensä 121.970 €, josta arvioi-tu kuntarahoitusosuus on 100.949 euroa ja yleisavustus 21.021 euroa. Väestönkehitys Kauhajoen väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli 14.007 henkeä. Väestön määrä väheni edel-lisvuodesta 74 henkilöllä. Väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 14081. Vuoden 2015 aikana, 30.9.2015 mennessä väkiluku oli vähentynyt 103 hengellä. Luku on edellisvuotta suurempi. Arvion mukaan vuoden 2015 aikana syntyvyys tullee olemaan edellisvuotta suurempi, koska syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 128. Vuonna 2014 syntyi 155 lasta, joka oli 50 enemmän kuin vuonna 2013.

Työttömyys Kauhajoella työttömyys on hieman laskenut 31.12.2014 tilanteesta (14,0 %) syyskuuhun 2015, jolloin työttömyys -% oli 11,3 %:a. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 725 henkilöä. Pitkäaikais-työttömien (yli 1 v) määrä on voimakkaasti kasvanut ja oli 118 henkilöä eli 16,3 % (10,6%). Työllisyyden arvioidaan talouskriisin takia pysyttelevän nykytasolla tai ehkä hiukan vaikeutu-van. Kauhajoella osalla yrityksistä on edessään haasteita myynnissä alasta riippuen, mutta oleellisia muutoksia työllisyystilanteeseen ei ole tiedossa.

Talousarvio 2016


TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT

TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2016 Kansantalous Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön Talouden suhdannenäkymät 2015 - 2017 -katsauksessa todetaan, että Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehitys oli heikko, sillä talous kasvoi vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuon-na 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden en-nustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Katsauksen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teol-lisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymme-nen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markki-naosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Kuntien talousnäkymät vuonna 2016 Kuntatalous vuonna 2016 Suomen kuntaliiton arvion mukaan hallitusohjelmassa kuntia koskevia keskeisiä myönteistä on mm. että kunnille ei anneta uusia tehtäviä eikä velvoitteita, joskin työllisyyden hoidossa vai-keimmin työllistettävien osalta vastuu tultaneen siirtämään nykyistä enemmän kuntien harteil-le. Edelleen, kuntien tehtäviä ja velvoitteita luvataan vähentää 1 mrd €:lla, kokeilutoimintaa edistetään monin tavoin ja toiminnan joustavuutta lisätään mm. kaavoitussäädöksiä uudista-malla, kunnille korvataan veroperusteiden muutokset, kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä, ei uusia valtionosuusleikkauksia, ellei tehtäviä ja velvoitteita samalla vähen-netä, maksupolitiikkaa vapautetaan sekä liikenneinfran peruskorjaukseen luvataan lisäpanos-tusta. Hallitusohjelmassa puolestaan kielteisiä vaikutuksia on mm. että kunnat menettävät 5 % -yksikön määräaikaisen korotuksen yhteisöverossa (-270 milj. €/v. 2016), kuntien valtionosuuk-siin ei indeksitarkistuksia (-60 milj. €/-16), sote -uudistuksen toimeenpano ja mm. rahoitus täy-sin auki samoin jätehuollon uudet linjaukset tuovat kunnille lisävastuita

Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuuden kompensaatio päättyy vuonna 2016. Muutoksen seurauksena yhteisöveron kunnalle maksettava määrä alenee ennusteen mukaan 16 %, joka merkitsee noin 600.000 euron alentumista kertymään. Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja -suunnittelukaudella Kaupungin taseeseen on syntynyt useana vuonna kattamatonta alijäämää, joten taloussuunni-telmakausi on laadittava ylijäämäiseksi. Koska taloussuunnitelmakauden aikana ei ole saatu taseen alijäämää poistumaan, on valtuusto vahvistanut toimenpideohjelman, jona aikana ali-jäämä katetaan.

Talousarvio 2016


Henkilöstön osalta talousarvioon on huomioitu, että tulevat eläköitymiset voidaan hyödyntää mahdollisimman täysipainoisesti. Käydyssä yhteistyötoimikunnan neuvottelussa on tarkasteltu käytettävissä olevia keinoja henkilöstökulujen pysyväksi alentamiseksi. Henkilöstökulujen säästötavoitteeksi on sovittu 2,7 miljoonaa euroa vuosien 2014 – 2017 aikana. Henkilöstökus-tannusten kehitys on ollut vuosina 2013 – 2015 seuraavat; vuosi 2013 henkilöstökulut 24,4 milj. euroa (ta 24,67 m€), vuosi 2014 23,3 milj. euroa (ta-=24,3m€) ja arvio vuoden 2015 hen-kilöstökuluiksi on 23,4 milj. euroa (ta = 24,1milj.euroa). Voidaan todeta, että henkilöstökulujen alentuminen on tilinpäätösten mukaan, vuosina 2013 – 2015, toteutunut suunnitellulla tavalla. Talousarvion rahoitusosa määrittelee lakisääteisten palveluiden rahoittamisen (verorahoitus), maksujen ja taksojen sekä investointien rahoittamisen tason. Verorahoituksesta päätetään vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Investointiohjelman laajuus ja kohteiden rahoi-tus päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Omaisuuden myyntituottoja ei ole kirjattu talousarvioon niiden epävarmuuden johdosta (kirjanpitolain edellyttämä varovaisuuden periaa-te). Talousarvioehdotus perustuu 0,6 %:n palkkavaraukseen, johon sisältyvät mahdolliset sopi-muskorotukset sekä kokemuslisien vaikutus. Kaupunginhallituksen vastuualueella työllistämisen nettomenoa on arvioitu aiempaa pie-nemmäksi vuoden 2015 toteutuneen käytön mukaisesti. Työllistämiseen kunnille osoitettavat määrärahat ovat alentuneet ja palkkatukityöllistämisen vaikeutumisesta. Työllistämisessä pää-paino on siirtynyt kuntouttavaan työtoimintaa palkkatuetun sijaan. Aktivointitoimia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä LLKY:n kanssa. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin tilaajalautakuntana sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristöterveyden-huollon ja ympäristönsuojelun sekä eläinlääkäripalvelujen hankkimiseksi Suupohjan peruspal-veluliikelaitoskuntayhtymältä. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaoh-jausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistä-miseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Sivistyslautakunnan keskeisimpiä tavoitteita ovat mm. seuraavat: Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta järjestetään siten, että opetuksen ja koulutuksen

perustehtävä ja palvelut pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehok-

kaasti.

Yhteistyö asiakas- ja sidosryhmien kanssa on toimiva ja vuorovaikutteista. Kauhajoki on mukana OPS 2016 -uudistuksessa osana maakunnallista 18 kunnan Osaava OPS -ryhmää. Alueellisesti Kauhajoki tekee yhteistyötä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kanssa. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueella pääasiallisena tavoitteena on nuorten elinolojen kehittäminen, edellytyksien luominen omatoimiselle harrastamiselle ja liikuntavalmiuksien ke-hittämiselle. Esi- ja perusopetukselle laaditun uuden opetussuunnitelmaa jalkautetaan paikallisesti yhtenäi-sen esi- perusopetuksen periaatteella.

Talousarvio 2016


Lukiokoulutukselle laaditaan opetussuunnitelma vuoden 2016 syyslukukauden alkuun men-nessä. Lukio valmistautuu sähköisiin yo-kirjoituksiin syksyllä 2016. Sivistystoimi toteuttaa rakenneohjelmien ja kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mu-kaisia toimenpiteitä toteuttamalla kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Teknisen lautakunnan toiminnasta suurin osa on muiden lautakuntien tukipalvelujen tuotta-mista. Teknisen lautakunnan toiminnan haasteena on tuottaa mm. puhtaus-, ruoka- ja kiinteis-töpalveluita taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti tilanteessa, jossa hoidettava kiinteis-tömassa kasvaa ja käytettävät resurssit supistuvat. Keskeisenä tavoitteina teknisellä toimella on toimenpiteet, joilla pyritään energian säästöön sekä kiinteistöillä että katuvalaistuksessa. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteis-tömassasta on hankkiuduttava eroon. Energiatehokkuutta haetaan mm. ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit) –hankkeen kautta, jossa on tarkoitus luoda mm. energiatehokkuutta ajava kaupungeille monistettava ja luotettava malli katuvalaistuksen hankintaan. Suupohjan kunnat (SEK) ja Kurikan kaupunki on saanut oman energiatehokkuuspilotti-hankkeen (KÄLY). Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdolli-suus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava karttamuotoinen suunnitelma, jonka on tarkoitus olla valtuustokäsittelyssä vuoden 2016 aikana.. Osayleiskaavalla on vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Teknisen lautakunnan alaisesta toiminnasta selvitetään mm. sitä, missä määrin kaupunki tuot-taa tukipalveluita itse ja missä määrin ostaa ulkopuolelta. Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvasta lupa-, valvonta sekä neuvontatoimin-nasta. Rakennusvalvonta on kunnan lakisääteinen tehtävä. Maa-ainesasioissa toimivallan siirto ympäristöviranomaiselle tapahtuu viimeistään 1.7.2016. Rakennusvalvonta tultaneen siirtämään alueelliseksi toiminnaksi siten, että pyritään suuren-tamaan rakennusvalvontayksiköitä, jolloin yhteistyö naapurikuntien kanssa laajenee.

TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelli-set tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Sitovia erityisperusteluja käytetään erityisissä yksityis-kohdissa tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion rakenne

Kuntalain mukaan talousarviossa on, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, investointi – se-kä henkilöstöosa. Talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistalout-ta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa.

Talousarvio 2016


Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsi-naisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunni-telmanmukaiset poistot. Määrärahoina tai tuloarvioina tuloslaskelmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoitusosassa esitetään menoja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelman lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista Käyttötalousosa sisältää hallintokuntien tuloslaskelmat sekä tuloskortit toimielimittäin. Hallin-tokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet, niiden perustelut ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta.

Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan tehtäväalueina esite-tään talousarviossa maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, irtain omaisuus ja liikelaitokset. Henkilöstöosassa esitetään kaupungin henkilöstön määrän kehitys, jakautuminen toimintoi-hin sekä eläköityminen taloussuunnittelukaudella. Talousarvion sitovuus Vuoden 2016 talousarviossa määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden määrä-tään kaupunginhallituksen ja lautakunnan nettomeno (toimintakate). Talousarviossa sito-vana hyväksyttyjä nettomäärärahoja ei saa ylittää.

Kaupunginhallitus, lautakunnat sekä johtokunnat päättävät alaisensa avustusmäärärahan käy-töstä käyttösuunnitelmiensa yhteydessä. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunni-telmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talo-usarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoit-teisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutos-esityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Tuloslaskelma-, rahoitus- sekä investointiosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosa Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja – menot (ilman sisäisiä eriä) nettoarvio Muut rahoitustulot ja – menot nettoarvio

Rahoitusosa Antolainat nettoarvio sekä lainanotto ja lyhennykset nettoarvio Investointiosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueiden nettomenot.

Talousarvio 2016


Tehtäväalueet ovat seuraavat:

Kiinteä omaisuus

Talonrakennus (talonrakennus on valtuustoon nähden sitova hankkeittain/netto)

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Arvopaperit ja osuudet Kaupunginhallitukseen nähden sitovia ovat

Kiinteistöjen ostot Irtaimen omaisuuden hankinta on sitova toimialoittain. Toimialat ovat seuraavat:

Hallinto-osasto

Yhteistoimintalautakunta

Sivistyslautakunta

Tekninen lautakunta Muut määrärahojen käyttöä sitovat ohjeet

Erityisperustelut ovat sitovia valtuustoon nähden

TULOSLASKELMAOSA Toiminta Kauhajoen kaupungin taloustilanne on ollut koko 2000 – luvun ongelmallinen. Tulojen ja me-nojen epätasapaino on jatkunut pitkään ja kaupungin monista tasapainottamispyrkimyksistä huolimatta kaupungin taloutta ei ole saatu kasvu-uralle, vaan alijäämää on kertynyt vuosien kuluessa paljon ja kaupungin velkamäärä on koko ajan lisääntynyt. Kaupungin taseen alijäämä samoin kuin velkamäärä olivat edellisvuotta pienemmät ensimmäisen kerran vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kaupungin talouden tasapainottamista hankaloittaa ennen kaikkea valtionosuusrahoituksen leikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu. Toimenpideohjelma on laadittu siten, että lakisääteisten palveluiden (mm. lasten päivähoito, opetus, sosiaali- ja terve-yspalvelut) kustannusnousu kompensoidaan verotulo- ja valtionosuusrahoituksella. Muihin kustannuspaineisiin vastataan palvelurakenneselvityksen toimenpiteillä. Investointien rahoitus pyritään järjestämään siten, että Kauhajoki ei velkaantuisi enempää. Näillä toimenpiteillä talo-us saadaan kuntalain edellyttämään tasapainoon 2020 Talousarvion 2016 keskeiset luvut ovat

Talousarvio 2016


1000 euroa TP 2014

TA 2015

+muutos

TA 2016 Ta15–Ta16

muutos %

ulkoiset+sisäiset

Toimintatuotot 51 383 49 966 49 715 -0,5 %

Toimintakulut -129 444 -131 637 -129 902 -1,3 %

Toimintakate -77 942 -81 488 -80 042 -1,8 %

Verotulot 44 840 45 282 45 169 -0,2 %

- kunnallisvero 38 090 38 384 38 431 0,1 %

- yhteisövero 3 395 3 431 3 238 -5,6 %

- kiinteistövero 3 355 3 467 3 500 1,0 %

Valtionosuudet 36 111 36 894 38 832 5,3 %

Rahoitustuotot/-kulut 164 1 821 43 -102,4 %

Vuosikate 3 172 2 510 4 002 59,4 %

Poistot -4 314 -4 540 -4 551 0,2 %

Yli-/alijäämä -1 097 -2 031 -550 -72,9 %

Kertynyt alijäämä -10 320 -12 350 -12 900 4,5 %

Nettoinvestoinnit -5 101 -3 729 -7 842 110,3 %

Lainamäärä 31.12. 59 756 55 374 59 169 7 % Talousarvion laadinta perustuu alijäämän kattamisvelvoitteelle, jonka täyttämiseksi suunnitte-lukausi on pidennetty neljäksi vuodeksi jo vuoden 2011 talousarviota hyväksyttäessä. Toimintatuotot Kokonaisuudessaan kaupungin toimintatuotot vähenevät 0,5 % Toimintatuottojen kehitys on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suuren osan toimintatuotoista muodostavat Liikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien maksuosuudet, jotka ohjataan yhteistoimintalautakun-nan kautta LLKY:lle, joissa myös tapahtuu suurin lasku talousarvioon 2015 verrattuna. Toinen oleellinen aleneva tuloerä on tuet ja avustukset. Vuoden 2016 talousarvioon ei ole esitetty tu-lona omaisuuden realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja. Toimintakulut Talousarvion toimintakulut sisältävät kaupungin kaikkien omien kulujen lisäksi myös Suupoh-jan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, (LLKY), osalta kaikkien osakaskuntien perusturvan kulut. LLKY:n palvelujen ostot erikoissairaanhoitoa myöten tapahtuvat Kauhajoen yhteistoimin-talautakunnan kautta. Toimintakulut ovat 129,89 miljoonaa euroa jossa laskua tämän vuoden talousarvioon (sisältää muutosbudjetin) on 1,3 %. Talousarvio on haasteellinen ja on selvää, että toimintavuoden 2015 aikana joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelurakenneselvityksen toimenpi-teiden toteutumiseen sekä ottamaan kantaa mm. siihen, voidaanko tehtäviä jakaa / keskittää seutukunnan kuntien kesken. Talousarvion toimintakate on 80,04 miljoonaa euroa ja siinä on 2015 vuoden muutettuun talo-usarvioon laskua 1,8 %.

Talousarvio 2016


Verotulot Kunnallisvero Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 9.11.2015 veroprosenteista talousarvio-vuodelle 2016. Kuten palvelurakenneselvityksessä on todettu, lakisääteisten palvelujen kus-tannusten nousu pyritään mahdollisuuksien mukaan rahoittamaan verotulokasvulla. Kauhajo-en kaupungin oman toiminnan kustannukset ovat rakennemuutosten ja saneeraustoimenpitei-den myötä alentuneet – eikä niihin ennusteta kasvua toimintavuodelle 2016. Kaupunginval-tuusto päätti pitää kunnallisveroprosentin edelleen 22,00 %:ssa. Kunnallisverotuloa arvioidaan kertyvän yhteensä 38,430 miljoonaa euroa jolloin veroennustekehikon mukainen kasvu edelli-seen vuoteen olisi 0,1 %. Talouden tasapainottamisen edellytys on, että suunnittelukauden ja toimenpideohjelman aika-na verotulokertymä selvästi kasvaa. Tasapainotusohjelmaa hyväksyttäessä kunnallisveron korotukset oli suunniteltu vuosille 2016 ja 2018. Suunnitteluvuonna verotulojen kokonaiskasvu jää negatiiviseksi -0,2 %. Yhteisövero Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2016 on arvioitu 3,24 miljoonaa euroa, joka on arvioitu olevan - 5,6 % vuoden 2015 kertymää pienempi. Kiinteistöverot Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 9.11.2015 pitää myös kiinteistöverot aiemmin pää-tetyllä tasolla; yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (entinen), vakituinen asuinrakennus 0,65 % (+0.10), muu asuinrakennus 1,20 % (+0,10), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on 2,10 % (+0,7), yleishyödyllisen yhteisön vero 0,00 % ja rakentamaton tontti 3,0 %. Kiinteistöverotu-loa ennustetaan kertyvän 3,5 miljoonaa euroa eli kasvua olisi 1 %. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtion-osuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Kauhajoella valtionosuutta ennustetaan kertyvän yhteensä 38,83 miljoonaa euroa. Tasapaino-tusohjelmassa valtionosuuskasvuksi on arvioitu vuosittain 1,5 prosenttia. Kasvu valtionosuuk-sissa johtuu valtionosuuslaskennan pohjana olevien laskennallisten kustannusten noususta. Valtionosuuksien kasvu ei riitä kattamaan kunnan lakisääteisten velvoitteiden kustannusten kasvua. Kauhajoen valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen perusteella ja niitä on tarkistettu mm. päivitetyillä väestö- ja oppilastiedoilla. Talousarvion varauksessa on huomioitu mahdollinen oppilasmäärien alentumisesta johtuva palautus. Rahoitustuotot ja – kulut Korkomenot ja muut rahoituskulut kasvavat lainamäärän lisääntymisestä johtuen. Korkotulot sisältävät antolainoista ja talletusvaroista saatavat korkotulot. Pääosan rahoitustuotoista muo-dostavat Fortum Oyj:n osingot. Sijoitusomaisuutta on edelleen hajautettu vuoden 2015 lopulla myymällä Neste Oyj:n osak-keet. Osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitetaan tasan olemassa oleviin sijoitussalkkuihin.

Talousarvio 2016


Vuosikate Vuosikate on 4,00 miljoonaa euroa. Vuosikate on 87,93 % poistoista.

Poistot Tuloslaskelmassa poistojen määrä on laskettu uudistuneiden poisto-ohjeiden mukaisesti. Ta-lousarvion poistot ovat 4,54 miljoonaa euroa. Poistojen määrän kasvuun vaikuttaa olennaisesti Valtatie 67 alikulkutyön poisto (kaupungin rahoitusosuus), joka poistetaan kolmen vuoden ai-kana. Ko. työn vuosittainen poisto on 170.000 euroa ja se on ajoitettu vuosille 2015-2017. Tulos Kaupungin tulos muodostuu poistojen jälkeen 0,55 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Suunnitte-lukaudella tärkein tehtävä on toteuttaa palvelurakenneuudistus, joka mahdollistaa talouden tasapainon saavuttamisen. Investoinnit Investointiohjelman loppusumma on talousarviovuonna 7,84 miljoonaa euroa. Investointeja voidaan rahoittaa omaisuuden myynnillä. Pääpaino investoinneissa on koulurakentamisessa. Lainat Kaupungin peruspalvelujen suuret investoinnit ja tulorahoituksen riittämättömyys ovat kasvat-taneet velkamäärää viime vuosina erittäin nopeasti. Lainoitusta joudutaan käyttämään inves-tointien rahoitukseen vielä useita vuosia, vaikka investointitarve vähenee suurimpien kohtei-den valmistuttua. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Lyhytaikaista lainaa tarvitaan edelleen pitkäaikaisen lainan lyhennysten hoitami-seen. Suurin rahoitustarve kohdistuu suunnitelmakaudella vuodelle 2016, jolloin rahoitettavaksi ajoit-tuu rakenteilla oleva Aron koulu. Kaupungin lainarahoitustarve on riippuvainen toimintatalou-den ylijäämästä. On siten välttämätöntä, että talouden (tulos ja toiminnan kassavirta) tasapai-nottamisessa onnistutaan. Velkamäärän kasvu johtaa verorahoituksen lisäämiseen, joka on ainoa keino velkapääoman ja korkojen hoitamiseksi.

Talousarvio 2015


KAUHAJOEN KAUPUNKI TP 2014 TA 2015 TA muutosTA 2015+

muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 42 609 238 42 036 852 42 036 852 41 871 113

Maksutuotot 1 305 782 1 154 870 1 154 870 1 148 407

Tuet ja avustukset 1 548 716 1 259 510 1 259 510 1 116 898

Muut toimintatuotot 5 919 348 5 514 419 5 514 419 5 579 292

TOIMINTATUOTOT yhteensä 51 383 084 49 965 651 0 49 965 651 49 715 710 51 394 994 52 408 486 53 307 185 54 095 281

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 118 614 184 190 184 190 144 190 140 000 140 000 140 000 140 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -23 313 224 -24 035 241 -24 035 241 -23 751 491

Palvelujen ostot -97 323 031 -97 396 249 -1 750 000 -99 146 249 -97 665 498

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 635 623 -3 448 402 -3 448 402 -3 555 450

Avustukset -1 881 250 -1 944 000 -1 944 000 -1 776 000

Muut toimintakulut -3 290 893 -3 063 521 -3 063 521 -3 153 118

TOIMINTAKULUT yhteensä -129 444 023 -129 887 413 -1 750 000 -131 637 413 -129 901 557 -131 869 254 -134 042 134 -136 062 207 -138 315 691

T o i m i n t a k a t e -77 942 325 -79 737 572 -1 750 000 -81 487 572 -80 041 657 -79 820 960 -81 493 648 -82 615 022 -84 080 410

Verotulot 44 839 747 45 282 000 45 282 000 45 169 000 47 526 535 48 239 433 49 204 222 50 188 306

Valtionosuudet 36 110 504 36 394 200 500 000 36 894 200 38 832 100 39 414 582 40 005 800 40 805 916 41 622 035

Rahoitustuotot ja -kulut 163 758 7 321 100 1 821 100 42 500 -54 000 -134 000 -214 000 3 161 000

Korkotuotot 38 720 32 000 32 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000

Muut rahoitustuotot 1 258 800 8 395 100 -5 500 000 2 895 100 1 162 500 1 160 000 1 160 000 1 160 000 4 615 000

Korkokulut -1 129 680 -1 100 000 -1 100 000 -1 150 000 -1 230 000 -1 310 000 -1 390 000 -1 470 000

Muut rahoituskulut -4 082 -6 000 -6 000 -5 000 -19 000 -19 000 -19 000 -19 000

V u o s i k a t e 3 171 683 9 259 728 -6 750 000 2 509 728 4 001 943 7 066 156 6 617 586 7 181 116 10 890 931

Suunnitelman mukaiset poistot -4 250 038 -4 540 250 -4 540 250 -4 551 450 -4 701 450 -4 641 450 -4 641 450 -4 641 450

Kertaluontoiset poistot -63 966 0 0

Arvonalentumiset 0

Vyörytykset 0

T i l i k a u d e n t u l o s -1 142 321 4 719 478 -6 750 000 -2 030 522 -549 507 2 364 706 1 976 136 2 539 666 6 249 481

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 44 971 0

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Taloussuunnitelma

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -1 097 349 4 719 478 -6 750 000 -2 030 522 -549 507 2 364 706 1 976 136 2 539 666 6 249 481 2 892 225

TASEEN ALIJÄÄMÄ 31.12. -10 319 706 -5 600 228 -12 350 228 -12 899 735 -10 535 029 -8 558 894 -6 019 228 230 253 Asukasluku

Taseen alijäämä/asukas -737 -400 -882 -921 -753 -611 -430 16 14000

Talousarvio 2015


Tuloslaskelma (ulkoinen)

KAUHAJOEN KAUPUNKI

ulkoinen TP 2014 TA 2015 TAmuutos

TA 2015

+ muutos TA 2016

Muutos

TA+m 2015-

TA 2016

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 40 159 447,93 39 618 173 39 618 173 39 375 481 -0,61

Maksutuotot 1 302 705,92 1 154 870 1 154 870 1 148 407 -0,56

Tuet ja avustukset 1 548 716,07 1 259 510 1 259 510 1 116 898 -11,32

Muut toimintatuotot 3 633 294,85 3 417 100 3 417 100 3 497 699 2,36

TOIMINTATUOTOT yhteensä 46 644 165 45 449 653 45 449 653 45 138 485 -0,68

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 118 614 184 190 184 190 144 190 -21,72

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -23 313 224 -24 035 241 -24 035 241 -23 751 491 -1,18

Palvelujen ostot -94 870 403,28 -94 826 661 -1 750 000 -96 576 661 -95 179 530 -1,45

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 635 623,40 -3 558 402 -3 558 402 -3 555 450 -0,08

Avustukset -1 870 499,96 -1 944 000 -1 944 000 -1 776 000 -8,64

Muut toimintakulut -1 015 352,35 -1 007 111 -1 007 111 -1 061 861 5,44

TOIMINTAKULUT yhteensä -124 705 103 -125 371 415 -1 750 000 -127 121 415 -125 324 332 -1,41

T o i m i n t a k a t e -77 942 325 -79 737 572 -1 750 000 -81 487 572 -80 041 657 -1,77

Verotulot 44 839 747 45 282 000 45 282 000 45 169 000 -0,25

Valtionosuudet 36 110 504 36 394 200 500 000 36 894 200 38 832 100 5,25

Rahoitustuotot ja -kulut 163 758 7 321 100 -5 500 000 1 821 100 42 500

Korkotuotot 38 720 32 000 32 000 35 000 9,38

Muut rahoitustuotot 1 258 800 8 395 100 -5 500 000 2 895 100 1 162 500 -59,85

Korkokulut -1 129 680 -1 100 000 -1 100 000 -1 150 000 4,55

Muut rahoituskulut -4 082 -6 000 -6 000 -5 000 -16,67

V u o s i k a t e 3 171 684 9 259 728 -6 750 000 2 509 728 4 001 943 59,46

Suunnitelman mukaiset poistot -4 250 038 -4 540 250 -4 540 250 -4 551 450 0,25

Kertaluontoiset poistot -63 966 0 0 0

Arvonalentumiset 0 0 0 0 0

Vyörytykset 0 0 0 0 0

T i l i k a u d e n t u l o s -1 142 320 4 719 478 -6 750 000 -2 030 522 -549 507 -72,94

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 44 971 0 0

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -1 097 348 4 719 478 -6 750 000 -2 030 522 -549 507 -72,94

Taseen yli-/alijäämä 31.12. -10 319 706 -5 600 228 -12 350 228 -12 899 735 4,45

Valtuustoon nähden sitovat

Tuloslaskelmaosan tunnusluvut

Toimintatuotot %:a toimintakuluista -37,37 -36,20 -35,70 -35,98

Vuosikate %:a poistonalaisista investoinneista 41,42 86,24 32,91 51,03

Vuosikate %:a poistoista 75,77 203,95 55,28 87,93

Vuosikate €/asukas 226 661 179 282

Kertynyt yli-/alijäämä €/asukas -737 -400 -882 -921

Asukasluku 14007 14000 14000 14000

Talousarvio 2016


RAHOITUSOSA

Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmasta siirtyvästä vuosikatteesta, arvioi-duista satunnaisista eristä, investointien valtionosuuksista, käyttöomaisuuden myyntituloista sekä antolainojen lyhennyksistä. Näillä tuloilla katetaan tulevia investointeja ja antolainojen lisä-yksiä. Vuosikate ja muut rahoitustulot eivät riitä rahoitustarpeen kattamiseen, joten talousarviovuonna sekä taloussuunnittelukaudella joudutaan mm. investointien rahoitus kattamaan lainanotolla.

Lainananto / antolainojen lyhennykset Toiminta-ajatus: Kaupunki voi harkinnan mukaan antaa lainaa konserniyhtiöille sekä yleis-hyödyllisille yhteisöille. Tavoitteet: Julkisiin palveluihin rinnastettavia palveluja tuottavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa voidaan tukea antamalla tarvittaessa lainaa. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää em. antolainaa ja päättää sen ehdoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. (Hallintosääntö 5 §, 12 mom). (Lainaa voidaan myöntää olemassa olevan rahoituspäätöksen perusteella esim.ely- tai leader -rahoitteisen hankkeen toteuttamisen ajaksi hallinnoijana toimivan yleishyödyllisen yhdistyksen maksuvalmiuden tur-vaamiseksi. Lainasta ei peritä korkoa).

Kaupunginvaltuusto voi myöntää erillisellä päätöksellä takauksia konserniyhteisöjen lainoille. Takauksen vastavakuudeksi tulee saada yhtiön kiinteään omaisuuteen kohdistuvat pantit.

Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen Lainarahoitusta käytetään, jos hankkeiden toteuttaminen katsotaan toiminnan kannalta välttä-mättömäksi ja rahoitusta ei saada muutoin järjestettyä. Lainarahoituksella katetaan ensisijaisesti tuloa tuottavia investointeja. Muista hankkeista etusijalle asetetaan peruspalveluja tukevat sekä elinkeinoelämän kehittymistä ja toimintaedellytyksiä edistävät sekä kuntalaisten asumisviihtyi-syyttä ja hyvinvointia tukevat hankkeet. Lainat otetaan pääasiassa tarjouskilpailun kautta. Lainojen korkoriskiä pyritään minimoimaan korkosuojauksella, lainasalkkua hajottamalla sekä kiinteisiin että vaihtuviin korkoihin tai sitomal-la laina mahdollisesti johdannaissopimuksella. Lyhytaikaista rahoitusta käytetään tarvittaessa maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Tilapäislainaa voidaan ottaa enintään 20 milj. euron määrään saakka. Lyhytaikainen rahoi-tus hoidetaan ensisijaisesti kuntatodistusten kautta. Pitkäaikaista rahoitusta tarvitaan talousarviovuonna 7,80 miljoonaa euroa. Talousarviolainalla rahoitetaan talousarviovuoden investointiohjelma, mm. Aron koulun rakentamiseen.

Talousarvio 2016


TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TP 2014 TA 2015 TA muutos

TA 2015

+muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Tulorahoitus

Vuosikate 3 171 684 9 259 728 -6 750 000 2 509 728 4 001 943 7 066 156 6 617 586 7 181 116

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -213 368

* 2 958 316 9 259 728 2 509 728 4 001 943 7 066 156 6 617 586 7 181 116

Investoinnit

Pysyvien vastaavien investoinnit -5 570 449 -3 728 570 -3 728 570 -7 842 035 -5 307 600 -7 649 800 -7 323 400

Rahoitusosuudet investointeihin 166 400 0

Pysyvien vast.hyödykk.luovutustulot 516 269 0

* -4 887 780 -3 728 570 0 -3 728 570 -7 842 035 -5 307 600 -7 649 800 -7 323 400

Toiminnan ja investointien

nettorahavirta -1 929 464 5 531 158 0 -1 218 842 -3 840 092 1 758 556 -1 032 214 -142 284

0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0

Antolainauksen muutokset 0

Antolainasaamisten lisäykset 0 -30 000 -20 000 -50 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000

Antolainasaamisten vähennykset 136 502 75 000 75 000 75 000 75 000 75 000 75 000

* 136 502 45 000 -20 000 25 000 45 000 45 000 45 000 45 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 4 100 000 3 700 000 3 700 000 7 800 000 5 300 000 6 700 000 5 300 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 316 720 -4 311 720 -4 311 720 -4 311 720 -4 576 720 -4 911 720 -5 176 720

Lyhytaikaisten lainojen muutokset -700 000 -4 964 438 1 805 562 306 812 -2 526 836 -801 066 -25 996

* -916 720 -5 576 158 0 1 193 842 3 795 092 -1 803 556 987 214 97 284

Oman pääoman muutokset 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 0

Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0

Vaihto-omaisuuden muutos 8 163 0

Saamisten muutos 1 251 432 0

Korottomien velkojen muutos 1 059 009 0

* 2 318 604 0 0 0 0 0 0 0

Rahoituksen nettorahavirta 1 538 386 -5 531 158 -20 000 1 218 842 3 840 092 -1 758 556 1 032 214 142 284

RAHAVAROJEN MUUTOS -391 078 0 -20 000 0 0 0 0 0

asukasmäärä 14 007 14 007 14 007 14 007 14 000 14 000 14 000 14 000Lainat 59 756 448 54 180 290 54 180 290 55 374 132 59 169 224 57 365 668 58 352 882 58 450 166

Lainat/asukas 4 266 3 868 3 868 3 953 4 226 4 098 4 168 4 175

Rahoituslaskelma 2016 – 2019

Talousarvio 2016


TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden tasapainottamisohjelma 2016 – 2020 Uuden kuntalain 110 §:n 3 momentin mukaan kolmen tai useamman vuoden mittaisen talous-suunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tu-lee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla ali-jäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukaan 148 § (Alijäämän kattamista ja arvi-ointimenettelyä koskevat siirtymäsäännökset) 110 §:n 3 momentissa säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 §:n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunnan tasee-seen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asu-kasta kohden. Uuden kuntalain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 65 §:n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun. Kuntalain velvoitteeseen viitaten taloussuunnitelmassa ja tasapainottamisohjelmassa on varau-duttava alijäämän kattamiseen vuosien 2014 - 2020 aikana. Alijäämää ei saada poistetuksi ta-seesta talousarvion ja taloussuunnitelmaan sisältyvällä tasapainottamisohjelmalla vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnittelukausi on kuitenkin ylijäämäinen. Talouden tasapainottaminen toteutetaan ensisijaisesti toiminnallisten kustannusten alentamisel-la ja tulokertymän lisäyksillä. Investoinneista toteutetaan vain kiireellisimmät, jotka ovat toimin-nallisesti välttämättömiä ja taloudellisesti kannattavia.

Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus PALVELUT JA RAKENTEET Palvelurakennepaketin lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa osittain palvelutarjonnan supista-mista, palvelujen uusia järjestämistapoja sekä palvelujen laajuuteen ja laatuun puuttumista. Ohjausryhmä asetti pääpainon toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa – näin kuntalai-sille palvelujen heikentymisenä näkyvä vaikutus on mahdollisuuksien mukaan minimoitu. Toi-mintavuoden 2015 osalta on kartoitettu yhteistyömuotoja seutukunnan muiden kuntien kanssa ja työ jatkuu myös talousarviovuoden aikana.

Talousarvio 2016


Kauhajoen kaupunki / toimenpiteet 2016 -2017( henkilöstösäästötavoite esitetään erikseen)

Osakokonaisuus 2 016 2 017

Kuntayhtymien, yhdistysten jäsenyydet,

maksuosuudet ja tuet 222 000 0

Kuntamarkkinointi 31 000 0

Toimintojen uudelleen järjestäminen

ja laadun/laajuuden arviointi 55 000 35 000

Luottamushenkilöorganisaation, osastojen

johtamisen uudelleentarkastelu 50 000 50 000

Yhteensä 358 000 85 000 HENKILÖSTÖ Kauhajoen kaupungin henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa taloussuunnittelukaudella 54 henkilöä. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan käyttää täysimääräisesti eläköitymiset hyväksi. Tä-män lisäksi tulee tapauskohtaisesti tarkasteltavaksi määräaikaisten työsuhteiden määrä. Eläköi-tymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan tehtäväjärjestelyin. Eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntämistä vaikeuttaa se, että eläköitymiset tapahtuvat tehtävissä, joiden täyttäminen sisäisesti on mahdo-tonta erityisesti pätevyysvaatimusten takia. Palveluita ja toimintoja sopeuttamalla aikaansaatavat henkilöstösäästöt ovat luonteeltaan pysy-viä ja niiden aikaansaamiseen tulee kaikilla hallintokunnilla pyrkiä. Eri osastoilla voi tulla tarpeelliseksi tehdä työtehtävien muutoksia. Palvelujen supistumisten kautta saattaakin tulla harkittavaksi työtehtävien osa-aikaistamisia tai irtisanomisia ellei uudel-leen sijoittaminen selvittelymenettelyn avulla toteudu. Pysyvien henkilöstösäästöjen lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää vapaaehtoisia säästö-keinoja sekä mahdollisia työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia säästötoimenpiteitä. Koko henkilöstöä koskeva lomautus toteutettiin vuonna 2014. Talousarvio-vuodelle 2016 on yhteistoimintaneuvottelussa sovittu, että työnantaja ei toteutua vuoden 2016 aikana koko henkilöstöä koskevia yksipuolisia säästötoimenpiteitä kuten lomautuksia. Toimenpideohjelman osana, vuonna 2013 laaditussa henkilöstökulujen säästöohjelmassa sää-tötavoitteeksi vuosille 2014 – 2017, on määritelty yhteensä 2.700.000 euroa, josta noin 810.000 euroa kohdistui talousarviovuodelle 2015. Yhteistyötoimikunta on todennut, että em. tavoite vuosien 2014 – 2015 osalta on toteutumassa suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2016 talousarvion palkkasumma on 23,75 miljoonaa euroa, joka on 1,18 % vuoden 2015 talousarvion palkkasummaa pienempi. Henkilöstökulujen säästötavoite vuoden 2016 talo-usarvion palkkasummasta on 494.000 euroa, joka toteutetaan osin opetustoimen vuosina 2015 - 2016 toteutettavin järjestelyin sekä mm. eläköitymisten, vapaaehtoisten loma-, säästövapaa- ym. toimenpiteiden avulla.

Talousarvio 2016


RAHOITUS Kaupungin rahoitustarve jakautuu palvelujen rahoittamiseen, investointien rahoitukseen sekä kaupungin palvelutuotannon kannalta toissijaisen omaisuuden realisointiin. Palvelujen rahoittaminen tapahtuu verotulo- ja valtionosuusrahoituksella sekä palvelujen myyn-nistä saatavilla maksuilla ja taksoilla. Lakisääteisten palvelujen rahoittamisessa avainasemassa on verorahoitus. Verorahoitus pääte-tään kunnissa vuosittain. Verorahoitus koostuu kolmesta erästä, joista kunnan omassa päätös-vallassa ovat tuloveroprosentti ja kiinteistöverot. Yhteisöveroa kunnalle kertyy pääsääntöisesti paikallisten yritysten verotettavasta tulosta, valtakunnallisen ohjauksen kautta. Suurimmat haasteet tasapainoisen talouden ylläpitämisessä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat kustannukset, jotka johtuvat pääasiassa valtionhallinnon kunnille lisäämistä velvoitteis-ta sekä palvelutarpeen kasvusta. Verorahoituksen riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Tuloveroa sekä kiinteistöveroja ei koroteta vuodelle 2016. Kauhajoen kaupunki on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti suurten, palvelurakenteen kannalta välttämättömien investointien myötä. Kauhajoen velkamäärä / asukas on huomattavas-ti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituk-sen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdoton-ta. Velkaantumisen hillitsemiseksi on etsitty aktiivisesti vaihtoehtoisia keinoja investointien rahoit-tamiseen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että sijoitusomaisuudella voidaan rahoittaa inves-tointeja tapauskohtaisesti erillisillä talousarviokäsittelyn yhteydessä tehtävillä päätöksillä. Rahoi-tettava investointi tulee olla toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus ja sen tulee olla palvella omia kuntalaisia. Sijoitusomaisuuden realisoinnin lisäksi kaupungin tulee edelleen realisoida omaisuutta, joka ei ole palvelutuotannon käytössä. Realisoitavaksi omaisuudeksi on määritelty mm. yksittäisiä kiin-teistöjä, viemäriverkosto, kaupungin omistamat Kiinteistö Oy Kauhajoen Logistian osakkeet jne. Omaisuuden realisoinnille ei ole palvelurakenneselvityksessä laskettu arvoa kirjanpitolain edel-lyttämää varovaisuuden periaatetta noudattaen. Toteutuessaan myynnit helpottavat osaltaan talouden tasapainottamista. Rahoitus Taloussuunnittelukauden päättyessä vuoden 2019 vuosikatteeksi muodostuu 7,18 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma, verotulo- ja valtionosuuskehitys huomi-oiden kaupungin taloussuunnitelma on ylijäämäinen 2019. Talouden tasapainottamiseen vaikuttaa olennaisesti kuluvan vuoden loppupuolella selviävä SOTE –ratkaisun rahoitusmalli ja valtionosuusuudistus. Talouden tasapainottamiseen pyritään ennen kaikkea palvelurakennemuutoksilla, verorahoituk-sella sekä seutukunnallisella yhteistyöllä. Mikäli näillä toimenpiteillä ei päästä kuntalain edellyt-tämään tasapainotilaan (toimenpideohjelman mukaisesti taseessa oleva alijäämä tulee olla ka-tettu vuonna 2020), tullaan alijäämä lopuksi kattamaan sijoitusomaisuutta myymällä.

Talousarvio 2016


Investoinnit Uusien koulu- ja päiväkotirakennusten rakentamispäätösten yhteydessä on sitouduttu siihen, että toimitilojen kokonaismäärä ei kasva. Kiinteistöjen sijainnista, rakennusteknisestä kunnosta ja käyttötarkoituksesta riippuen korjauk-sen tarpeessa olevat kiinteistöt joko kunnostetaan, puretaan tai myydään. Eri kiinteistöissä havaittujen sisäilmaongelmien takia sekä kaupungin, että LLKY:n henkilöstöä on jouduttu sijoittamaan vuokratiloihin. Sanssin koulun Tuunaisen siipi poistetaan lämpimänä tilana käytöstä ja puretaan aikanaan, samoin entinen neuvolarakennus. Koulukäytöstä poistuvat rakennukset myydään. Keskeisimmät ja käyttötarkoitukseltaan tärkeimmät kiinteistöt peruskorjataan kuten mm. koulu-keskus, Opintola, terveyskeskus, Sanssin entisen koulun Terijoen ja Koiviston siivet, Anin koulu. Voimassa olevia tilojen käyttökorvauksia tarkistetaan ja ulotetaan koskemaan kaikkia kaupungin omistamia liikunta-, harrastus- ym. tiloja. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitel-makauden aikana. Toimitilojen rakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti yksityistä rahoi-tusta. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella.

OMISTAJAPOLITIIKKA Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointi-tapoja on arvioita kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteutta-mista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella ta-valla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on määriteltävä taloudel-lisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että erityistä harkintaa noudattaen tulevaisuudessa yksittäisiä investointeja voidaan rahoittaa realisoimalla sijoitusomaisuutta. Kauhajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.11.2015 sijoitussuunnitelman, jonka mukaisesti kaupungin varallisuutta hoidetaan. Fortum Oyj:n osakkeiden omistus Kauhajoen kaupunki omistaa Fortum Oyj:n osakkeita yhteensä 902.640 kpl. Osakkeet tuottavat rahoitustuottoina vuosittain osinkoa, joka oli vuonna 2015 1,10 € osakkeelta eli 992.904 euroa. Fortum Oyj maksoi 2015 lisäksi 0,20 euron lisäosingon yhteensä 180.528 euroa. Kaupungin Fortum omistuksen markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa noin 15,01 miljoonaa euroa. Neste Oyj:n omistus Kauhajoen kaupunki luopuu Neste Oyj osakkeista vuoden 2015 aikana. Osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitetaan olemassa oleviin sijoitussalkkuihin.

Talousarvio 2016


Sijoitussalkku Hajautetusti osake- ja korkorahastoihin sijoitetun rahoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 4,63 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuottoa ja pääomaa voidaan tulouttaa vuosit-tain kaupunginhallituksen päätöksellä. Irtaimen omaisuuden myynti Hallintokunnilla on oikeus irtaimen omaisuuden myyntiin hallintosäännön määräysten mukaises-ti.

Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniyhteisöjen on otettava huomioon ja toteutettava kaikessa toiminnassaan kaupunginval-tuuston vahvistamat strategiset tavoitteet ja päämäärät. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan kannattavuudesta ja tehokkuudesta huolehditaan. Samoin niiden päätöksenteossa otetaan huomioon koko konsernin etu. Omistajapolitiikalla vai-kutetaan siihen, että pääomasijoituksille, maa- ja kiinteistöomaisuudelle saadaan riittävä tuotto ja että kaupungille ja kaupunkilaisille tuotetaan hyvälaatuisia ja edullisia palveluja. Kauhajoen kaupungin konserni- ja tytäryhteisöjen sekä osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoittei-den toteutumista seurataan ja tarvittaessa suunnataan toimintoja uudestaan. Tavoitteet 1. Valtuusto määrittelee omistajana tuloutustavoitteet:

- Kaupunki maksaa Kauhajoen vesihuolto Oy:lle, joka hoitaa myös jätevesilaitosta, kau-punginhallituksen elinkeinojen vastuualueelta laskennallista toimintatukea, jolla katetaan laitoksen erityisistä syistä laskennallisia kustannuksia alhaisempia palveluhintoja (hule-vesikorvaus).

2. Konserniyhtiöiden ja kaupungin toimintojen yhteensovittaminen - yhteisöjen ja kaupungin toiminnot tulee järjestää siten, että saavutetaan synergiaetua;

mm. on toteutettava tietojärjestelmien, laitteistojen ja henkilöstön joustava yhteiskäyttö ja tarvittaessa siirtyminen organisaatiosta toiseen ns. vanhana työntekijänä

3. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tuloksellisuus ja kannattavuus - Tytäryhtiöille ei aseteta tuloutustavoitetta – toiminnan tulee olla kannattavaa

4. Kaupungin omaisuuden omistajastrategian toteuttaminen - maa- ja kiinteistöomaisuuden käyttö on kaupungin strategian mukaista

5. Kuntayhtymien toiminnan ohjauksen sekä seurannan kehittäminen, erityisesti - Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä - Suupohjan koulutuskuntayhtymä - Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä - palvelujen hinnoittelun ja palvelurakenteen selvitykset ja toimeenpano

6. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelujen hinnoittelun tulee edistää tietojärjestelmien tehokasta alueellista hyödyntämistä ja seudun yhteisten tukipalvelujen tehostumista talou-dellisesti ja toiminnallisesti

Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus ja seuranta Kaupungin konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastaa kaupunginhallitus sekä konsernijohto, johon kuuluvat viranhaltijat määritellään konserniohjeessa.

Talousarvio 2016


Konserniyhteisöjen päätettäväksi tulevia asioita on ennen päätöksentekoa oleellisilta osin esitel-tävä kaupunginhallitukselle ohjeistuksen antamista varten. Tällaisia asioita ovat konserniyhtei-sön oleelliset muutokset tytäryhteisön ääni- ja päätösvallassa, merkittävät muutokset tytäryhtei-sön liiketoiminnassa ja toimialassa sekä valmisteilla olevat merkittävät investointihankkeet. Em. asioista on annettava tietoja myös kaupungin toimintakertomuksessa siltä osin kuin ne eivät ilmene konsernitilinpäätöksestä. Konserniyhteisöjen tulee raportoida kaupunginvaltuustolle toiminnastaan kolme kertaa vuodes-sa. Kaupungin edustajien konserniyhteisöjen hallinnossa tulee raportoida kaupunginhallitukselle / ao. lautakunnalle vähintään kolme kertaa vuodessa.

Talousarvio 2016


KÄYTTÖTALOUSOSA

KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja aktiivisella kau-pungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena.

Kaupunginhallituksen strate-giset menestystekijät

A. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen – kau-pungin vetovoimaisuus

B. Yhteistyö ja osallistuminen C. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut D. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – hyvinvoiva kunta-

lainen E. Opetus- ja koulutuskaupunki

Strategiset tavoitteet Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen – kaupungin vetovoimaisuus Yritysten kehittämishankkeiden aktiivinen tukeminen neuvonnan ja ohjauksen muodossa

SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyö - strategioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovit-taminen

Uusien toimialojen kehittymisen mahdollistaminen maankäytön suunnittelulla ja ohjauksella

Liikenneyhteyksien parantaminen valtateille ja satamiin ml. Suupohjan radan kehittäminen Yhteistyö ja osallistuminen

Suupohjan yhteisen strategian rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa

Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisver-kostoihin

Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla

Lisätään vuorovaikutusta valmistelussa ja päätöksenteossa mm. sähköisiä viestintäyhteyksiä käyttäen

Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää

Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut

Palvelut tuotetaan taloudellisimmalla tavalla laadukkaasti myös yksityisiä palveluja hyödyntä-en, ilman rajoja

Kiinteistöjä käytetään tehokkaasti, strategisesti keskeiset kunnostetaan, omien toimintojen kannalta tarpeettomista rakennuksista ja kiinteistöistä luovutaan, ne joko puretaan tai myydään

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – hyvinvoiva kuntalainen

Palvelujen järjestäminen kuntalaisia osallistamalla, yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

Opetus- ja koulutuskaupunki

Toisen ja korkea-asteen koulutuksen toimintojen paikallinen ja alueellinen yhteensovittami-nen

Talousarvio 2016


Strategiset tavoitteet 2016-2019

Toimenpiteet vuodelle 2016 Avainmittarit

Asiakas/ palvelutaso

Valtuustotason tavoitteet 1. Yrittäjyyden edistäminen 2. Kaupungin elinvoimaisuus vah-

vistuu

1. SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyön määrittäminen - strate-gioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovittaminen

1.1 Jalkautuminen yrityksiin, yri-tykset uudistuvat, laajentuvat

2. Kaavoituksella luodaan edelly-

tyksiä yritystoiminnan sijoittu-miselle

1. SEK:n ja kaupungin strate-

giat päivitetty ja yhteen sovi-tettu

1.1.Työttömyysaste alle v. 2014 ka.tason % (ka.11,9 %) 2. Osayleiskaava valmistunut

Vastuualuetason tavoitteet 3. Kauhajoki on aktiivinen osallis-

tuja ja vaikuttaja 4. Onnistunut viestintä

3. Kauhajoki osallistuu aktiivisesti

seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämis-verkostoihin

4. Kaupunkikonserni toteuttaa

suunnitelmallista viestintää

3. Uusia kontakteja ja verkos-

toja on syntynyt mm. hank-keiden kautta

- ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kaupunkikeskukset)

- Geopark + jatko - Kuljetus-logistiikka 4. Viestintäohjeistus päivitetty

Toteutuminen

Prosessi/

Valtuustotason tavoitteet 5. Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa 6. Palvelujen tuottaminen konser-

niperiaatteella

5. Seutuyhteistoimintaohjelman rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa 6. Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottami-nen verkostomallilla

5 Seutustrategia laadittu 6. Kaupungin palveluja tuote-taan yhteistoiminnassa kon-serniyhtiöiden, kuntayhtymien, yritysten ja kolmannen sekto-rin kanssa nykyistä enemmän

Vastuualuetason tavoitteet

7. Toisen ja korkea-asteen koulu-tuksen säilyttäminen ja edistämi-nen

8. Terveyden ja hyvinvoinnin edis-täminen

7. Alueellinen, maakunnallinen ja

valtakunnallinen vaikuttaminen ja mukanaolo.

7.1 Hanketoimin edistetään Söö-

pärin koulutilojen ja SAIn toimin-tojen jatkumista ja kehittymistä

8. Sosiaaliseen ja terveydelliseen

hyvinvointiin panostetaan ennal-ta ehkäisevin toimenpitein

7. Toisen ja korkea-asteen

koulutuspaikat säilyvät Kau-hajoella

7.1 Sööpärin tiloihin saatu

jatkotoimintaa ja SAIn ope-tus tukee yritystoimintaa

8. Hyvinvointia kuvaavien kes-

keisten indikaattoreiden ke-hityssuunta on positiivinen

Talousarvio 2016


Toteutuminen

Henkilöstö / johtaminen

Valtuustotason tavoitteet 9. Strategian jalkauttaminen 9.1 Henkilöstökustannusten kehi-tys

9. Strategian sisällyttäminen hal-lintokuntien toimintoihin ja toimin-tasuunnitelmiin 9.1 Henkilöstön osaamista ja työn tehokkuutta parannetaan koulu-tuksen, perehdytyksen ja tietojär-jestelmien kehittämisen avulla

9. Lautakuntien tuloskortit on uudistettu strategian mukai-siksi 9.1 Henkilöstöohjelma henki-löstömäärän ja palkkasumman osalta toteutuu 9.2 Sairaspoissaolot vähene-vät

Vastuualuetason tavoitteet 10. Esimiesten strateginen johta-misosaaminen

11. Aktiivinen ja oppimista kannus-tava henkilöstöpolitiikka ja hou-kutteleva työyhteisö

12. Henkilöstöä koskevat yleisoh-jeistukset kunnossa

10. Henkilöstökoulutus mm. stra-

tegisesta johtamisesta 11. Henkilöstöohjeistuksen päivi-

tys ja henkilöstön osallistumi-nen työyhteisön kehittämiseen

12. Tasa-arvosuunnitelman päivit-

täminen

10. Esimies- ja henkilöstökou-

lutus n. 2 pv /hlö, erityisesti sisäisenä koulutuksena

11. Työnvaativuuden arviointi-

järjestelmät päivitetty 12. Tasa-arvosuunnitelma

päivitetty

Toteutuminen

Talous

Valtuustotason tavoitteet 13. Kaupungin toiminnallinen talo-us on tasapainoinen ja ohjelma-kauden lopussa taseessa ei ole alijäämää

14. Taloudellisesti kestävät inves-toinnit

13. Talouden tasapainottamis-ohjelmaa toteutetaan taloussuun-nitelman mukaisesti

14. Välttämättömien investointien toteutus edullisimman vaihtoehdon mukaisesti.

13. Keskeiset talouden tunnus-luvut ovat parantuneet; 13.1 Taseen alijäämä,€/as 13.2 Vuosikate €/as. 13.3 Käyttötalouden netto-menot / asukas (tp-2014 5.567 €/as) (ta- 2015 5.754 €/as) 14. Velkamäärän kasvu pysäh-

tyy. 14.1 Velka €/as

Vastuualuetason tavoitteet 15. Kaupunginhallituksen talousar-

vion toteutuminen

15. Vastuualueiden toimenpiteet taloustavoitteiden toteuttamiseksi

15. Kaupunginhallituksen net-tomeno alittuu

Toteutuminen

Talousarvio 2016


HALLINTO-OSASTO TP 2014 TA 2015 muutos

TA 2015

+ muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 408 393 365 466 365 466 344 629

Maksutuotot 45 332 33 000 33 000 46 837

Tuet ja avustukset 244 654 176 500 176 500 136 200

Muut toimintatuotot 255 199 246 400 246 400 204 400

TOIMINTATUOTOT yhteensä 953 577 821 366 0 821 366 732 066 739 387 746 781 754 248

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -2 446 943 -2 305 380 -2 305 380 -2 297 370

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -54 047 -48 980 -48 980 -48 880

Avustukset -523 532 -349 000 -349 000 -188 000

Muut toimintakulut -325 953 -346 371 -346 371 -247 120

TOIMINTAKULUT yhteensä -5 144 413 -4 778 444 0 -4 778 444 -4 363 223 -4 363 223 -4 406 855 -4 406 855

T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -4 190 836 -3 957 078 0 -3 957 078 -3 631 157 -3 623 836 -3 660 075 -3 652 607

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN

Hallinto-osasto Päävastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen

Hallinto-osasto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilauta-kunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen sekä eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Ajantasaista tiedottamista lisätään kaupungin omilla nettisivuilla mm. ajankohtaisista, valmisteil-la olevista asioista sekä julkaistaan esityslistat sähköisesti ennen kokousta, lisäksi kaupungin-valtuuston kokoukset lähetetään internetin välityksellä suorina lähetyksinä. Kehitetään ja laa-jennetaan asiankäsittelyjärjestelmän mahdollistamaa sähköistä kokouskäytäntöä ulottamaan kaikkiin toimielimiin. Sähköisten menetelmien helppokäyttöisyyttä edistetään. Hallinto-osaston toimesta annetaan opastusta ja koulutusta edelleen muille osastoille hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa. Hallintopalvelujen rakennet-ta ja palveluketjuja kehitetään ja uudistetaan koko organisaatiossa. Vuoden 2016 alkupuoliskolla päivitetään kaupungin hallintosääntö Kuntaliiton ohjeiden mukaan uuden kuntalain säädöksiä vastaavaksi. Avustukset kohdennetaan yhteisöille, joiden toiminta kohdistuu laajoihin väestöryhmiin ja avus-tuksen käyttötarkoitus edistää kaupungin palvelurakenteen kehittymistä kustannustehokkaasti. Avustuksia kohdennettaessa tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla yhteisö voisi myös tu-kea kaupungin palvelutoimintaa. Kaupunki osallistuu harkintansa mukaan yhteisöinvestointien kuntarahoitukseen määrärahojen puitteissa (ks. Rahoitusosa / Antolainat). Kaupunki kuuluu jäsenenä ainoastaan sellaisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joiden toiminta edis-tää kaupungin, elinkeinoelämän tai asukkaiden palvelujen kehittymistä ja toimeliaisuutta.

Talousarvio 2016


Kuntamarkkinoinnissa parannetaan kaupungin ilmettä uudistettujen kotisivujen ja erityisesti sähköisten tietoverkkojen kautta tapahtuvaa näkyvyyttä. Vähäisten resurssien takia kuntamark-kinoinnin tavoitteena tulee olla hyvä tuloksellisuus suhteessa panostuksiin. Markkinointia suori-tetaan yhteistyössä kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta suoritettava markkinointipanostus määritetään alueellisen ja valtakunnallisen näkyvyyden pe-rusteella. Viestintä- ja markkinointimenetelmiä parannetaan vähäisten resurssien käytön tehos-tamiseksi. Asiakaspalvelusta saatavat palautteet ja kehittämisehdotukset hyödynnetään.

Talous- ja henkilöstöpalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminnan laajuus (* v. 2010 alkaen palkka- ja kirjanpitopalvelut ostopalveluna SPK Oy:ltä) Tavoite Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

palkansaajia (vakinaiset ja määräaikaiset virat ja toimet- ei sijaiset)

499 494 490

sairauspoissaolot kal.pv/hlö (kaupungin henkilöstö) 10,5 10 10

kirjanpidon ajantasaisuus < 3 työpv < 3 pv <3 pv <3 pv

Työllistettäviä henkilötyövuotta 15 9 15

Työharjoittelijoita, htv 7 7 7

Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Talous- ja henkilöstöpalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy tuottaa palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksatus ja perintäpalvelut sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhtei-söille ja kuntayhtymille jo vuodesta 2010 lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksi-köiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoi-mikunnan toiminta. Hallinto-osaston henkilöstöön kuuluva työnsuunnittelija vastaa työllistämisen järjestämisestä LLKY:n sosiaalityön kanssa yhteistyössä. Työllistämisen tavoitteena on erityisesti pitkäaikais-työttömyyden katkaisu sekä nuorisotakuun toteuttaminen, jossa kaikki alle 30-vuotiaat pyritään yhteistoimin saamaan toimenpiteiden piiriin eri toimijoiden kanssa ja siten kiinnittämään nuoret opintoihin tai työelämään. Työllistämisperiaatteita selvitetään tarkemmin työllistämistä koskevassa luvussa. Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupungin-valtuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousar-viossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Kunnallisverotus: Ostetaan kunnallis- ja kiinteistöverotusta koskevat palvelut valtiolta. Määrä-raha perustuu verohallinnon ennakkoilmoitukseen.

Talousarvio 2016


Kehittäminen Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta v. 2011 hankittua asianhallintajärjestel-mää hyödynnetään kokonaisvaltaisesti yhä laajemmin käytön osaamisen lisääntyessä. Vuoden 2016 alussa kokoushallinta uudistuu integroituna asianhallintohjelmistoon.

Henkilöstöhallinnon alueella jatkuu työhyvinvointitoiminta, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaeh-toiseen kuntoutumiseen ja sen avulla sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tyky -toimintaa var-ten varataan vuodelle 2016 n. 32.600 €, josta 14.400 euroa mm. liikunnanohjaajan palkkaosuut-ta ja 18.200 työterveyshuollon ja liikuntapalvelujen palvelujen osuutta. Ohjelman keskeisenä toteuttajana on LLKY:n työterveyshuolto yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Työllisyystyöt Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Työllistämisvaroin palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia henkilöi-tä sekä jo työelämästä syrjäytyneitä henkilöitä. Työllistämis- / aktivointitoimien kuntien omavas-tuuosuutta on korotettu alentamalla tukityöllistetyistä maksettavia palkkatukia. Näin voidaan työllistää palkallisesti 85 %:n työajalla 19 henkilötyövuotta sekä lisäksi kuntouttavaan työtoimin-taan osallistuvia yhteensä 10 henkilötyövuoden ajan. Bruttomeno on noin 336.000 €, johon saadaan työllistämistukea n. 100.000 €, joten nettokustannukseksi muodostuu noin 233.000 €. Nettomäärärahaa on alennettu 100.000 eurolla, koska vuoden 2015 aikana ei palkkatukityöllis-tettyjä voitu työllistää suunnitellulla tavalla tukien myöntämisperusteiden muutoksesta johtuen. Työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) on noin 50 - 60 henkilöä. Kyseiset henkilöt eivät ole oikeutettuja työttömyysetuu-teen (ovat tulottomia) ja he eivät ole oikeutettuja kuin osaan työllistymistä tukevista toimenpiteis-tä. Heidän kohdallaan suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpi-teitä ei ole kovin todennäköistä. Työllistämisen lisäksi sosiaali- ja terveysviranomaiset selvittävät vaikeimmin työllistettävien osalta terveydellisiä asioita sekä eläkemahdollisuuksia. Aktivointitoimista vastaa perusturvaosasto (peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), jota muut hal-lintokunnat avustavat varaamalla työkohteita työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille. Työllistymistä edistävän monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoa-malla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. TYP:llä on yksi toimipiste monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Toi-mipiste sijaitsee Seinäjoella. Muualla kuin yhteisessä kiinteässä toimipisteessä tarjottava monialainen yhteispalvelu tapahtuu Etelä-Pohjanmaan TYP:n johtoryhmän hyväksymän asiakasprosessi-mallin mukaisesti Seinäjo-en lisäksi 11 toimipisteessä maakunnan alueella. Nuorisotakuun toimeenpano-ohjelma on laadittu vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttö-mäksi joutumisesta jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työt-tömälle.

Talousarvio 2016


Opiskelevien ja koululaisnuorten työllistämiseen on varattu erillinen määräraha. Työllistämisen toteutuksesta vastaa nuorisopalvelut. Tavoitteena on turvata kesätyöhön halukkaille nuorille lyhytaikainen kesätyöpaikka. Summa sisältyy nuoriso- ja liikuntatoimen talousarvioon. Nuorisotyöllisyyden kehitys Kauhajoella v. 2014 – 2015, arvio 2016

Kohderyhmä 2014 * 10/2015 2016

Alle 25 -v 158 141 135

Alle 25 -v, % 17,7 19,6 18,7

Yli vuoden työttömänä olleet 95 120 120

Yli vuoden, % 10,6 16,7 16,6

Kokon. Työttömyys hlöä 894 720 720

Kokon. Työttömyys, % 14,0 11,2 11,0

*) hlö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia

yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku kaikista työttömistä työnhakijoista

alle 25-vuotiaiden prosenttiluku nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä Toimenpideohjelma Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v. 2016

Henkilöä Päivää Selitys

Nuorisotakuun alaiset nuoret

-

- alle 25 -vuotiaat

- 25-29 -vuotiaat

Perusopetus

- yhteishaku 154

yhteishaun piirissä keväällä 2016

Kaupungin työllistämistoimet

- työkokeilu 5

Jakson kesto 1 – 6 kk. Työaika 1 – 5 pv / vko, 4 – 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

- palkkatuki 3

Työaika vähintään 85 % alan normaalista kokonaistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

- kuntouttava työtoiminta 12

Jakson kesto 3 – 24 kk. Työaika 1 – 4 pv / vko, 4 – 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa.

Nuorisopalvelut

- etsivän nuorisotyön kontaktit 70 / 60 /

60

kontaktit / tavoitetut / toimenpiteet

- kesätyöseteli nuorille 140

Arviota nuorten työttömien lukumäärästä on hyvin hankala tehdä. Odotettavissa kuitenkin on, että loppuvuoden 2015 työttömyysluvut antavat suuntaa tulevaan. Voidaan olettaa, että nuorten työttömien työnhakijoiden määrä tulee kasvamaan, sillä yleensä vuoden alkupuolella nuoria asiakkaita tulee lisää TE-toimiston palveluiden piiriin. Lisäksi työpaikkojen sekä nuorille suun-nattujen työvoimakoulutuksien puute alueellamme vaikuttavat nuorten työttömyyteen. Näin ollen

Talousarvio 2016


nuorisotakuun piiriin kuuluvaksi voidaan katsoa kaikki työnhakijoina olevat nuoret, sillä uhka työttömyyden pitkittymiseen yli 3 kuukauteen on olemassa. Lisäksi nuorten työttömyystilanne 24.11.2015 (Kauhajoki)

työttömät alle 25 v. – 154 hlöä

työttömät 25 – 29 v. – 71 hlöä

Elinkeinopalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla toi-menpiteillä. Elinkeinoelämän kehittämistä, sen vireyttä ja kilpailukykyä, edistetään kaupungin omin toimenpi-tein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla sekä yhteistyössä alu-eellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle paikkakunnalla. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitel-makauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan kaupunginvaltuuston erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. Avustukset ulkopuolisille yhteisöille jäädytetään pääosin toistaiseksi.

Toiminnan laajuus Tavoite Ta 2015, enn Ta 2016

Ruokamessut (maksavat asiakkaat) Sanssinkartano (vuokrattu ulkopuoliselle) Hämes-Havunen (vuokrattu) Nummijärvi Camping (vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle)

13 000 4 500

1 000

-

13 000 -

1 000 -

Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2016 Esimies: hallintojohtaja

Messupäällikkö; messut 66 %/ matkailu 34 %

Maaseutuhallinto Vastuualueen esimies: Maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki

Toiminta-ajatus:

Maaseutuhallinto on maataloushallinnon palveluyksikkö, joka toteuttaa valtiovallan maaseutu-hallintoa yhteistoiminta-alueella. Kauhajoen yhteistoiminta alueeseen kuuluvat Kauhajoen kau-pungin lisäksi, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunta. Tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa kansallis-ten ja EU tukien vastaanotto- käsittely- ja päätöstehtävät tehokkaasti ja ajallaan. Vuonna 2015 maataloustukia maksettiin tukia noin 17 miljoonaa euroa. Tulotukien tarkoituksena on tuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen. Tuleva ohjelmakauden muutos lisää paljon viljelijöiden neuvontaa ja kuntiin siirtyviä tehtäviä ely-keskuksesta. Valvontojen kasvun vuoksi, aiempina vuosina maksettujen tukien takaisinperinnät

Talousarvio 2016


ja niihin liittyvät toimenpiteet työllistävät yhä enenevässä määrin. Maaseudun monipuolisen elinkeinotoiminnan edistäminen sekä joustava toiminta yhteistyötaho-jen kanssa. Tiivis yhteistyö maaseudun ihmisten kanssa sekä yhteistyö maataloudellisten yhdis-tysten, neuvontajärjestöjen ja naapurikuntien kanssa on kaikkien osapuolien eduksi.

Kehittäminen Kehittämistavoitteena on kiinnittää huomio perusmaatalouden ongelmakohtiin, joita on esim. kalkituksen ja salaojituksen vähäinen määrä sekä hukkakauran runsas esiintyminen. Maatalou-della ja elintarvikkeiden jalostuksella on alueellamme suurempi merkitys kuin monelle muulle maakunnalle. Kauhajoen osuus Etelä-Pohjanmaan maataloustuotannosta on 10 % ja koko maan osalta Kauhajoki sijoittui vuonna 2014 maatalouden myyntituloilla mitattuna viidenneksi-toista. Kotieläintilat tarvitsevat painavaa viljaa ja laadukkaan nurmisadon tuottaessaan lihaa ja maitoa. Kasvinviljelytiloille sadon määrällä, laadulla ja kannattavuudella on ratkaiseva merkitys.

TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Toteutunut Tavoitetaso

Tavoite Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

Määrätavoite/toiminnan laajuus

Maatiloja 503 490 470

Taloudellinen tavoite (e/yksikkö)

Maataloustuet €/ tila 33 853 32 000 32 000

Tehokkuustavoite (tuottavuus)

Peltoala tukien piirissä ha 22 834 23 000 23 000

Laatutavoite (Asiakasnäkökulma)

Asiakaspalvelu pyritty hoitamaan niin ettei asiakas joutuisi odottamaan 1 h pidempään ruuhka-aikanakaan

Toteutunut Toteutuu Toteutuu

Kehittämistavoite

Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Neuvonta viljelijöille

Neuvontaa viljelijöille

Neuvontaa viljelijöille

Talousarvio 2016


YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi

Yhteistoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoimin-ta-alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta var-haiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ympäristöterveyden-huolto- ja eläinlääkintäpalvelut

Lautakunnan strategi-set menestystekijät

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – Hyvinvoiva kuntalainen Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Yhteistyö ja osallistuminen

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

= V

Strategiset tavoitteet vuosille 2016- 2018

Toimenpiteet vuodelle 2016

Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0 - 3 kpl)

Asiakas / palvelutaso

1. Lähipalvelujen säilyttämi-

nen

2. Terveellisten elämäntapo-jen edistäminen ja Hyvin-vointi- ja terveyserojen kaventaminen

3. Ennakoiva toimintatapa

hyvinvoinnin vahvistami-sessa kaikissa julkisissa palveluissa

1.1 Laadukkaiden, taloudellisten

ja vaikuttavien, yhdenvertais-ten ja oikea-aikaisten perus-palvelutason palvelujen saa-tavuuden / saavutetta-vuuden turvaaminen

2.1 Sote-palvelujen tuottajalla käytössä mm. Neuvokas per-hemenetelmä, Laajennetut terveystarkastukset neuvolas-sa ja kouluterveydenhuollos-sa, Elämäntaparyhmät, Se-niorineuvonta, Ikäihmisten va-jaaravitsemuksen tunnistami-nen ja tiedon jakaminen ravit-semus-suosituksista, Liikun-nan ja kuntoutumisen tukemi-nen

3.1 Palvelusopimuksessa ennalta

ehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ja varhaisen tuen painottaminen, Moniam-matillinen työskentelytapa, Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, Lapsiperheiden kotiavun lisääminen

1.1 Hoito-, hoiva- ja sosiaalitakuun

noudattaminen, subjektiivisten oikeuksien täyttyminen: Määräajat toteutuvat 100 % (V)

1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä

2.1 Hyvinvointikertomuksessa valit-tujen indikaattori-arvojen para-neminen mm. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi paranee lä-hemmäksi maan keskiarvoa (=100) v. 2014 Kauhajoki 116,1 (V) Teuva 104,9 Isojoki 113,5 Karijoki 105,9

3.1 Ympärivuorokautiset sijoitukset vähenevät kaikissa avun tarvitsi-joiden ryhmissä: Lasten kodin ul-kopuoliset sijoitukset 0-17 v. vast.ikäisestä väestöstä vähenee Tilanne Kauhajoella v. 2011 1,2 v. 2012 1,0 v. 2013 0,7 v. 2014 lähtenyt nousuun v. 2013 Teuva 0,6, Isojoki 0,8 Ka-rijoki 0,5 75 vuotta täyttäneistä asuu 91-92 % kotona vastaavanikäisestä väestöstä (V), tilanne 31.12.2014:

Talousarvio 2016


4. Kuntalaisten toimintaky-

vyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen /Syrjäytymisen ehkäise-minen

4.1 Llky:n osallistuminen Parempi Arki-hankkeeseen, Vapaaeh-toistyön kehittäminen, Työttö-mien aktivointi, Etsivä nuoriso-työ

Kauhajoki 88,5 % Teuva 91,3% Isojoki 88,3 % Karijoki 89,3 % Säännöllisen kotihoidon piirissä suositus13-14 % Kauhajoki 11,2 % Teuva 10,5 % Isojoki 15,5 % Karijoki 8,3 % Tehostetussa palveluasumisessa suositus 6-7 % Kauhajoki 10 % Teuva 6,9 % Isojoki 9,0 % Karijoki 10,7 % Omaishoidon tuen piirissä suosi-tus 6-7 % Kauhajoki 6,3 % Teuva 9,6 % Isojoki 10,8 % Karijoki 4,1 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa suositus 2-3 % Kauhajoki 1,5 % Teuva 1,8 % Isojoki 2,6 % Karijoki 0

4.1 Koulutuksen ulkopuolelle jää-

neiden osuus 17 - 24-vuotiaista vähenee (V), tilanne v. 2013 Kauhajoki 10,6 % Teuva 9,3 % Isojoki 10,6 % Karijoki 8,0 %

Prosessit

5. LLKY:n toimintojen stra-teginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa

5..1 Lautakunnan ohjeistus ja yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen LLKY/Yhteistoi-mintalautakunta/henkilöstö

5.1Yhteiset neuvottelut/ kuntajohta-japalaverit palvelusopimuksen to-teutuminen


6. Hyvinvointi-johtamisen kehittäminen

7. Onnistunut viestintä

6.1 Koulutus ja perehdytys uudis-tuvaan hyvinvointikertomukseen, yhteistyön lisääminen hyvinvointi-työssä oppilaitosten kanssa 7.1 Yhteistoimintaltk seuraa sote-

palvelujen tarpeen kehitystä ja palvelujen vastaavuutta

7..2 Hyvinvointitietojen kehityk-sestä tiedotetaan kuntalaisia,

6.1Toteutunut kyllä/ei

7.1 Llky:n toteutumaraportit ja asia-kastyytyväisyysraportit

7.2. Toteutunut kyllä/ei

Talousarvio 2016


yhteistyö vanhus- ja vam-maisneuvostojen kanssa

Talous

8. Ylijäämäisten tilinpäätös-ten saavuttaminen

8.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja talouden kehi-tystä säännöllisesti, palvelura-kenteen edelleen keventämi-nen

8.1 Neuvottelut talouden ja tarpei-den muutoksista, ohjeistus

TP 2014 TA 2015 muutos

TA 2015

+ muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 37 927 118 37 431 361 37 431 361 37 226 292

Maksutuotot 0 0


Muut toimintatuotot 513 0 0

TOIMINTATUOTOT yhteensä 38 618 332 38 206 361 0 38 206 361 38 023 792 38 784 268 39 559 953 40 351 152

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 086 811 -1 057 332 -1 057 332 -995 276

Palvelujen ostot -87 645 170 -87 565 530 -1 700 000 -89 265 530 -88 054 130

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -432 -1 500 -1 500 -1 500

Avustukset 0


TOIMINTAKULUT yhteensä -88 743 516 -88 629 462 -1 700 000 -90 329 462 -89 055 906 -90 837 024 -92 653 765 -94 506 840

T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -49 414 801 -50 423 101 -1 700 000 -52 123 101 -51 032 114 -52 052 756 -53 093 811 -54 155 688


YHTEISTOIMINTA-

LAUTAKUNTA

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien an-tamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelu-jen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille 31.12.2008 mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymäl-le maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lauta-kunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdolli-suudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoi-dettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudellisen vas-tuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015. Lain tavoitteena on edistää sosiaa-lihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä

Talousarvio 2016


korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöi-syyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiksi sekä turvata tuen saantia asiak-kaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asi-akkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelusta tuli subjektiivinen oikeus. Lastensuojelulakiin tulee vuoden 2016 alussa muutos koskien lapsen kiireellistä sijoitusta. Sen mukaan kiireellinen sijoitus on mahdollista vain, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Muutoksen tavoitteena on halu korostaa kiireellisen sijoituksen viimesijaisuutta ja painottaa kiireellisiä avohuollon tukitoimenpiteitä. Isyyslain muutokset 1.1.2016 alkaen tarkoittavat sitä, että isyyden tunnistaminen voi tapahtua myös ennen lapsen syntymää. Ilmoitus on annettava henkilökohtaisesti ja tulevan äidin läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa syntyvän lapsen äidil-le ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tässä tapauksessa mies voi kui-tenkin peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehti-valle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelalle 1.1.2017. Valtion ja kuntien työnjakoa vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen järjestämisestä ja siirtämisestä kunnille selvitellään parhaillaan ministeriötasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista se-kä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Uusi sosiaalihuoltola-ki-luonnos sekä kuntalakiehdotus sisältävät myös hyvinvointiraportointia ja – kertomusta sekä arviointia koskevat määräykset. Peruspalvelujohtaja toimii alueella kolmen kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjänä ja Kauhajoen hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana.

Talousarvio 2016


SIVISTYSLAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Sivistysjohtaja Eija Liikamaa

PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle.

STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen - kaupungin vetovoimaisuus - Yhteistyö ja Osallistuminen - Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - hyvinvoiva kuntalainen - Opetus- ja koulutuskaupunki

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

1. Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelut

2. Kauhajoella on monipuoliset, hyvinvointia tukevat elämänlaatupalvelut (kansalais- ja musiikkiopistot sekä kirjasto- ja tieto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut)

3. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen opetustoiminnan jatkuminen Kauhajoella

Strategiset tavoitteet vuosille 2016 - 2019

Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari


Valtuustotason tavoitteet Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kat-tavat varhaiskasvatus- sekä esi- ja perus-opetuspalvelut Monipuoliset, hyvinvointia tukevat ja tasa-arvoisesti saatavilla olevat elämänlaatu-palvelut eri-ikäisille Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perus-opetuksen palveluiden tehokas ja taloudellinen järjestäminen pedago-giikkaa ja kasvatusta tukevissa toi-minta-ympäristöissä Elämänlaatupalveluiden strategioiden yhtenäistäminen Toimiva ja vuorovaikutteinen yhteis-työ asiakas- ja sidosryhmien kanssa.

Toteutunut kyllä/ ei Toteutunut kyllä/ ei Toteutunut kyllä/ ei

Talousarvio 2016


Vastuualuetason tavoitteet Onnistunut viestintä Varhaiskasvatus Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolis-ten varhaiskasvatuspalvelujen järjestämi-nen turvallisessa ja kehittävässä kasvu-ympäristössä: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskasvatus, varhainen ja eri-tyinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki Varhaiskasvatuksen vastuualueen muut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät varhaiskasvatusjohtokunnan tuloskortista Opetus ja koulutus Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kat-tavat esi- ja perusopetuspalvelut Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Oppilashuoltotyön jatkuva kehittäminen Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen koulujen toiminnassa Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto. (Esi-, perusopetus ja lukiokoulutus) Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto Monipuoliset, hyvinvointia tukevat ja tasa-arvoisesti eri-ikäisille saatavilla oleva opis-totoiminta ja kulttuuripalvelut Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyy-den ja osallisuuden edistäminen Kirjasto- ja tietopalvelut Ajantasaiset ja saavutettavat kirjasto- ja tietopalvelut eri ikäryhmille

Sosiaalisen median lisääminen tie-dottamisessa ja viestinnän tehosta-minen Varataan riittävästi laadukkaita päi-vähoitopaikkoja, vuorohoitoa sekä avoimia varhaiskasvatuspalveluja Seurataan varhaiskasvatusympäris-tön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Yhtenäisen perusopetuksen kehittä-minen - Yhtenäinen perusopetus laaduk-kaassa ja monipuolisessa oppi-misympäristössä. Oppimistulosten seuraaminen Lukion maakunnallinen markkinointi Kodin ja koulun yhteistyön vahvista-minen oppilashuoltotyössä -riittävä ja oikea-aikainen tuki. Oppilaskuntatyöskentely ja vanhem-painyhdistysten toimiminen Opetussuunnitelmien käyttöönotto. Kulttuurin kehittämissuunnitelman päivitys laajapohjaisella työryhmällä Kulttuurikasvatussuunnitelma osana perusopetuksen OPS Lasten ja nuorten tavoitteellinen tai-deopetus: taiteen perusopetuksen yhtenäinen OPS v. 2017 Yleisen kulttuuritoimen monipuolinen tarjonta kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulmasta Lasten ja nuorten luku-ja kirjoitustai-dosta huolehtiminen OPS:issa sovi-

Asiakastyytyväisyys-kysely (asteikko 1-4, huono-erinomainen) Ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitel-mat,riskienhallinta-ohjeet yms. (kyllä/ei) Oppimistulosten arvi-ointi, valtakunnalliset sekä paikalliset testit ja kokeet. Kyselyt järjestetystä toiminnasta. Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä / ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä / ei Toteutunut kyllä / ei Opetussuunnitelma-työn aloitus Järjestämiskerrat, osallistujamäärät Järjestämiskerrat, osallistujamäärät

Talousarvio 2016


Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualu-een tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löy-tyvät vapaa-aikajohtokunnan tuloskortista

tuin ja muin tukitoimin Opiskelijakirjastona (mm. Seamk) toimiminen, opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen kokoelmatyössä. TietoHoiva-kirjaston kotipalvelun ulottaminen muillekin kuin kotihoidol-lisiin yksiköihin (kuljetuksen järjestä-minen) Isoon E-Pohjanmaan Kimppojen kimppaan valmistautuminen (Kirjas-ton riittävä edustus valmistelutyö-ryhmissä) Riittävät resurssit ja aukiolot Tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita huomioi-den erityisryhmät sekä kehittää ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja

Lainat Kuljetuskerrat, asiak-kaat Kauhajoen ja muiden Krannit- kirjastojen edustuksellisuus työ-ryhmissä aukiolotunnit kävijä-, tapahtuma ja käyttäjämäärien seu-ranta

Prosessi Valtuustotason tavoitteet Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vai-kuttaja Terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoin-nin edistäminen Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vah-vistamisessa kaikissa julkisissa palveluis-sa Liikunnan kehittämissuunnitelman 2011–2020 toimenpideohjelman päivittäminen

Yhteinen toiminta eri sektoreiden kanssa Valmistelu ja päätöksenteko jousta-vasti huomioiden koko prosessi Osallistutaan lasten, nuorten ja lapsi-perheiden palvelujen johtoryhmään ja sen työskentelyyn. Palveluiden jär-jestäminen koko elämänkaari huomi-oiden. Varhainen tukeminen moniammatilli-sesti, ennaltaehkäisevien ja kuntout-tavien toimenpiteiden ensisijaisuus, ympäristön turvallisuuden parantami-nen Päivitetään vuosittain kohdentuen sivistysosaston eri sektoreille (poikki-hallinnollinen kokonaisuus)

Lasten ja nuorten hy-vinvointisuunnitelman sekä hyvinvointikerto-muksen mittarit. Asia-kastyytyväisyyskyselyt Toteutunut (kyllä/ei)

Vastuualuetason tavoitteet Varhaiskasvatus Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämi-nen kaikissa varhaiskasvatuksen eri pro-sesseissa sekä varhaiskasvatussuunni-

Sähköisen asioinnin ja työvälineiden vahvistaminen hallinnollisissa pro-sesseissa sekä kasvatus- ja opetus-

Sähköisten palvelujen käyttöaste asiakaspro-sessissa (%)

Talousarvio 2016


telma- ja strategi-an/toimintasuunnitelmatyön käynnistämi-nen Varhaiskasvatuksen vastuualueen muut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät varhaiskasvatusjohtokunnan tuloskortista Opetus ja koulutus OPS-2016 prosessi esi- ja perusopetuk-sessa TVT-strategian jalkauttaminen ja kehittä-minen Lukiokoulutuksen uusi opetussuunnitelma

Lukion oppimisympäristöjen ja oppimate-riaalin sähköistäminen Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto Oikea-aikainen ennakoiva ja kustannus-tehokas päätöksentekoprosessi Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualu-een tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löy-tyvät pääosin vapaa-aikajohtokunnan tuloskortista Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2020 (AVI/OKM)

työssä Lakimuutosten huomioiminen palve-lurakenteessa ja palvelujen toimivuu-dessa Esi- ja perusopetuksen uuden ope-tussuunnitelman jalkauttaminen pai-kallisesti yhtenäisen esi- perusope-tuksen periaatteella Pedagogiikka, koulutus ja hankinnat etenevät. (Hankkeet tukena) Opetussuunnitelman laadinta saata-vien perusteiden mukaisesti 1.8.2016 mennessä Sähköiset oppimisalustat, materiaalit ja koeviikot Sähköiset yo-kirjoitukset syksy 2016 lukien Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnon yhdistämisen päätös Uusien järjestelmien ja tietokantojen käyttöönotto Laaditaan talousarviovuosittain

Suunnitelmatyöt on käynnistynyt (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä/ei Toteutunut kyllä/ei Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä/ei Toteutunut kyllä/ei Laadittu kyllä/ei

Henkilöstö / johtaminen Valtuustotason tavoitteet Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja työkyvyn sekä työhyvinvoinnin ylläpitä-minen Rakenteen jatkuva strateginen tarkastelu

Kaikkien vastuualueiden työntekijöi-den täydennyskoulutus, lakisääteinen koulutus Esimiesten koulutus Kokonaisvaltainen tarkastelu kaikilla tasoilla vuosittain sekä pitemmällä tähtäimellä. Kaupungin talouden

Kehityskeskustelut (%) Toteutunut (kyllä/ei) koulutuspäivien lkm Reagointi muuttunei-siin tilanteisiin (kyllä/ei)

Talousarvio 2016


tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet

Henkilöstön määrä

Vastuualuetasojen tavoitteet Henkilöstön kouluttautuminen Yhteisen soveltuvan henkilöstön käyttö

Riittävä ammattitaitoa ylläpitävä kou-lutus Henkilöstön tarkoituksenmukainen rekrytointi

Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei)

Talous

Valtuustotason tavoitteet Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttami-nen ja velkamäärän vähentäminen Taloudellisesti kestävät investoinnit

Rakenneohjelmien ja kaupungin ta-louden tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet

- toteutetaan kustannusvertai-lua paikallisella ja valtakun-nallisella tasolla

- hankerahoituksen hakemi-nen

Toteutunut (kyllä/ei)

Vastuualuetasojen tavoitteet Toiminnan sopeuttaminen talous- ja pal-velurakenneselvityksen mukaiseksi

Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hank-kiminen Turvataan palvelut oikeilla ratkaisuilla tiukkanakin aikana. Talouden ja toimintojen jatkuva tarkastelu ja muutoksiin reagoiminen

Rakenneohjelmien mukaiset toimen-piteet Toteutetaan kustannusvertailua pai-kallisella ja valtakunnallisella tasolla Hankerahoituksen hakeminen Pitkälle ulottuva ja monitahoinen toiminnan tarkastelu. Taksojen ja palvelumaksujen tarkis-taminen vuosittain

Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei)

Talousarvio 2016


SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos

TA 2015

+ muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 420 455 408 700 408 700 402 000

Maksutuotot 1 112 790 947 700 947 700 952 900


Muut toimintatuotot 266 860 257 900 257 900 343 400


TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -4 622 480 -4 546 454 -4 546 454 -4 516 659


Avustukset -1 300 794 -1 527 000 -1 527 000 -1 520 000

Muut toimintakulut -2 353 355 -2 042 489 -2 042 489 -2 197 172

TOIMINTAKULUT yhteensä -24 954 864 -25 649 379 0 -25 649 379 -25 576 519 -25 832 284 -26 090 607 -26 351 513

T o i m i n t a k a t e -22 677 418 -23 772 289 0 -23 772 289 -23 736 741 -23 974 108 -24 213 849 -24 455 988


Tavoite TP 2014 TA 2015 TA 2016 Päivähoitolasten määrä

- oma toiminta - palveluseteli (yksityinen)

536

462

74

550 470

80

550 470

80

Esiopetuksen oppilasmäärä 147 162 165

Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä 142 151 150

Perusopetuksen 1-6 -vuosiluokkien oppilasmää-rä

881 793 787

Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 – oppilas-määrät

459 414 426

Erityisen tuen piirissä olevien oppilasmäärä 138 148 170

Lukion opiskelijat 238 236 221

Kansalaisopiston opetustunnit Opiskelijamäärä netto

8 491

8 800 8400 2600

Panula-opiston opetustunnit Opiskelijamäärä netto

7 390 7 400 7400 300

Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävi-jät

10 000 - 13 000

Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h)

250 304 2 943

300 000 3 300

300 000 3 300

Nuorisotalon kävijät, kohdatut, yht. 16 835 22 000 22 000

Virkistysuimala-urheilutalon kävijät - uimala - urheilutalo

98 559 66 687 31 872

100 000 66 000 34 000

100 000 66 000 34 000

Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät - koulut - vapaa-ajankäyttö

64 300 18 200 46 100

65 000 20 000 45 000

65 000 20 000 45 000

Sivistyksen hallinto tuottaa koko osastoa koskevia hallinto- sekä tukipalveluita. Sivistyksen hal-linto vastaa mm. toimielintyöskentelystä ja osastotasoisesta asiakirjahallinnasta. Sivistyksen hallinnon esimies, sivistysjohtaja, käyttää osaston korkeinta harkintavaltaa eri vastuualueille kohdistuvissa talous-, henkilöstö sekä hallintoasioissa. Sivistysjohtajan alaisuudessa toimivat

Talousarvio 2016


vastuualueiden esimiehet, jotka muodostavat sivistysosaston johtoryhmän. Sivistysosaston hal-lintoon kuuluu myös toimistohenkilöstö, joka vastaa asiavalmistelusta sivistyksen toimialan asi-oissa. Sivistysosaston toimintaa tarkastellaan uudelleen hallinnon uudistamishankkeen myötä. Työteh-tävien järjestelyillä on saavutettu toiminnan tehokkuutta tuotannollis-taloudellisesta näkökulmas-ta jo vuoden 2014 aikana, mutta järjestelyjä jatketaan tulevina talousvuosina. Sivistysosasto tuottaa kuntalaisille varhaiskasvatus-, opetus ja koulutus-, Panula- ja kansalais-opisto-, nuoriso- ja liikunta- sekä kirjasto – ja tietopalveluita. Varhaiskasvatus; varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti Vuoden 2016 talousarvion resursseilla varaudutaan järjestämään varhaiskasvatuspalveluja keskimäärin 550 lapselle joko kaupungin omana toimintana tai palvelusetelillä. Avoimia varhais-kasvatuspalveluja jatketaan Perhetupa Soffassa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (SRK, Ensi- ja turvakotiyhdistys, MLL). Hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa varhaiskasvatuksen hallinnossa, kasvatuksessa/ opetuksessa, asiakaspalvelussa ja kasvatuskumppanuudessa vahvistamalla sähköistä asiointia. Kustannustehokkaiden palveluiden järjestämiseksi seurataan hoitopaikkojen tasapuolista ja tehokasta käyttöä täyttöaste -taulukolla. Vuoden aikana aloitetaan lakisääteisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen opetushallituk-sen esityksen mukaisesti. Laaditaan myös varhaiskasvatukselle pitkän aikavälin toimintasuunni-telma siitä, miten varhaiskasvatus Kauhajoella toteutetaan. Suunnitelmassa tulee huomioida lakimuutosten vaikutus palvelurakenteeseen ja palvelujen toimivuuteen. Tavoitteena on järjes-tää laadukkaat ja lapsen edunmukaiset varhaiskasvatuspalvelut kustannustehokkaasti pedago-giikkaa ja kasvatusta tukevissa, turvallisissa toimintaympäristöissä. Opetus ja koulutus; vs. sivistysjohtaja Lari Marjamäki Vuoden 2016 talousarvion resursseilla varaudutaan järjestämään esi- ja perusopetusta lakisää-teisine palveluineen noin 1500 oppilaalle. Talousarvioon varatuin resurssein varaudutaan järjes-tämään myös lukiokoulutusta noin reilulle 200 lukion opiskelijalle. Opetuksen ja koulutuksen toiminta tulee keskittymään tulevana talousarviovuonna uusien opetussuunnitelmien sisäänajoon sekä esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutukses-sa. Opetussuunnitelmien käyttöönotto on perusopetuksessa portaittaista ja lukiokoulutuksessa kertaluonteista. Uudet opetussuunnitelmat vaativat panostusta sekä opetukseen että materiaa-leihin, mikä edellyttää asianmukaista koulutusta henkilöstölle. Kasvavat tieto – ja viestintäteknis-ten taitojen (TVT) käyttötarpeet edellyttävät myös koulutusta. Lukiokoulutuksen kehittäminen opiskelijoiden jatkuvan saatavuuden varmistamiseksi on haastavaa tiukassa ta-loudellisessa tilanteessa. Uusien opetussuunnitelmien mukaiset tuntijaot on pyritty järjestämään niin, että päähuomio on oppilaalle annettavassa opetuksessa, sen laadussa ja määrässä. Myös eri hankerahoitusten kautta on pyritty saamaan käyttöpääomaa esimerkiksi laitehankintoihin, jotka tukevat opetussuunnitelman hengen mukaista monilukutaitoa. Koulujen toimintakulttuurin muotoutumisen tärkeys on myös yksi tärkeistä päämääristä tulevana talousarviovuonna yhte-näisen perusopetuksen hengessä. Investoinneista suurimpina opetuksen ja koulutuksen vastuualueella talousarviovuonna tulee olemaan Aron koulun rakentaminen. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi sekä kansalaisopisto; rehtori Niina Kiprianoff Panula-opiston ja yleisen kulttuuritoimen sekä kansalaisopiston tehtävä on tarjota eri näkökul-masta kuntalaisille harrastusopintoja omaehtoisen hyvinvoinnin ja tavoitteellisen oppimisen tu-

Talousarvio 2016


eksi, iästä riippumatta sekä monipuolisia kulttuuripalveluita sosiaalisen kanssakäymisen mah-dollistamiseksi. Talousarvio 2016 on laadittu talousarvio- ohjeistuksen mukaan eivätkä teknisen toimen kulut nouse tällä vastuualueella. Panula-opiston ensi vuoden tavoitteina on laadukkaan, tavoitteellisen musiikin ja tanssin ope-tustoiminnan oppilasmäärän kasvattamisen (erityisesti ryhmäopetuksessa) lisäksi eri rahoituk-sella järjestettävä alueellinen Lakeus Soi –pianotapahtuma. Yleisen kulttuuritoimen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja omaehtoisen toiminnan edistäjänä sekä seudullisen kulttuuritoimin-nan yhteistyökumppanina vahvistuu. Kansalaisopiston rooli opetustoiminnan järjestäjänä vah-vistuu aktiivisen kumppanuuden keinoin asiakaskunnan laajentamiseksi. Opetustoiminnassa käytetyn kaluston ikä tulee huomioida jatkosuunnitelmissa resursointina. Henkilöstökulut ovat erittäin merkittävä osuus toimintakuluista: kansalaisopistossa reilu 80 %, Panula-opistossa 94 % ja yleisen kulttuuritoimen kuluista lähes 55 %. Panula-opiston ja kansa-laisopiston henkilöstömenot on laskettu voimassa olevien päätösten mukaan. Yleisen kulttuuri-toimen budjettiin on siirretty avustussumma 10 000 € sivistyksen hallinnosta. Hyvä on muistaa, että näiden toimintojen kustannuksiin osallistuvat paitsi osallistujat kurssi- ja lukukausimaksuilla, osalliskunnat sopimuksen turvin sekä valtio valtionosuuksin. Nuoriso- ja liikuntapalvelut; vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää Vapaa-aikajohtokunnan toimialana ovat kaupungin ylläpitämät nuoriso- ja liikuntatilat ja –palvelut sekä paikallisen että alueellisen vapaa-aikatoiminnan edistäminen ja nuorisovaltuusto. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen perustehtävänä on tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita huomioiden erityisryhmät sekä kehittää ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toiminta on keskittynyt liikuntapalveluiden osalta virkistysuimala-urheilutalo Virkkuun ja sen läheisyydessä oleville ulkoliikuntapaikoille ja -alueille sekä nuoriso-palveluiden osalta nuorisotalo Räimiskälle. Walkers -nuorisokahvilatoimintaa on toteutettu Kauhajoen seurakunnan kanssa yhteistyössä jo kohta 20 vuoden ajan. Lisäksi ylläpi-detään bänditalo Peltomaata. Muuna toimialueena on Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli ja sen monipuolinen lähiliikuntapaikka-alue. Vapaa-ajan toimintayksikköinä sekä kehittämiskohteina ovat painoalueet: 1. Vapaa-aikakeskus mukaan lukien urheilukeskusalue 2. Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskus 3. Koulukeskuksen liikuntahalli, lähellä olevat muut liikuntatilat, sekä lähiliikuntapaikka-alue. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueella on Kauhajoen nuorisovaltuuston toiminta, nuorten kesätyöllistäminen palvelusetelein ja etsivä nuorisotyö (hankerahoitus). Vapaaehtoistoimintaa (kolmannen sektorin työ) tuetaan jakamalla liikunta- ja nuorisotoimen avustuksia: perus- ja koh-deavustukset sisältäen erityisavustamisen (avustusten jakoperusteet). Liikuntapaikkojen ja -alueiden rahoitussuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain sekä LIPAS – val-takunnallinen liikuntapaikkojen tietopankki, tilanne Kauhajoen osalta. Muita tärkeitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen ja -alueiden ajanmukainen toimivuus, turvallisuus ja ajankohtainen tiedottaminen ja seuranta, turvallisuusasiakirjojen päivittäminen, ulkoliikuntapaikkojen ja -alueiden hoidon sekä käytön toimintasuunnitelman laatiminen sekä seuranta yhteistyössä tekni-sen toimialueen kanssa. Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelma, ”Liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki 2011 - 2020”, on osana kaupunkistrategiaa. Kehittämissuunnitelma ja sen toimenpideohjelma on yhtei-nen työväline, joka on suuntaamassa hyvin poikkihallinnollisesti tavoitteellista toimintaa ja työtä,

Talousarvio 2016


sen suunnittelua ennen kaikkea terveyttä edistävässä toiminnassa ja olosuhteiden luomisessa sekä kehittämisessä, päivittäisessä huolinnassa unohtamatta nuoriso- ja kilpaurheilua. Kaikille avoin liikuntafoorumi sekä valmentajafoorumi seuravalmentajille pidetään kerran vuodessa. Suunnitelman toimenpideohjelma on päivitetty 2014 - 2015 ja esitetty edelleen huomiotavaksi (kaupunki, LLKY, seurat, muut toimijat ja yhteisöt). Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintaa ja työtä auttaviin projekteihin haetaan avustuksia re-surssien mukaan eri rahoittajatahoilta omina tai yhteishankkeina esim. koulujen ja kolmannen sektorin kanssa. Kirjasto- ja tietopalvelut; kirjastotoimenjohtaja Pirjo Pieski Kaupunginkirjaston tavoitteena ovat toimintaympäristönsä laajuus, toiminnan volyymi ja tarpeet sekä yhteistyösitoumukset huomioon ottaen järjestää ajantasaiset, saavutettavat ja riittävin re-surssein järjestettävät kirjasto- ja tietopalvelut eri ikä- ja kohderyhmille. Kirjaston talouden suunnittelussa on otettu huomioon nykytilanne ja lähitulevaisuus. Kirjastotoi-minta järjestetään pitäen taloudelliset näkökohdat mielessä ja talouden tasapainottamisohjelma ohjenuorana. Kirjaston kehittämis- ja tapahtumaprojekteihin haetaan AVI:lta ulkopuolista rahoi-tusta. Taloudellista tehokkuutta tavoitellaan seutukunnallisen (Krannit) ja maakunnallisen (Kimppojen kimppa) yhteistyön voimin. Hallintokuntarajat ylittävät yhteistyömuodot ovat voimallisesti kirjastoarkea Kauhajoella kirjaston ja koulun yhteistyössä (OPS16) ja kaupungin kotihoidon kanssa (Tieto Hoiva-palvelu) vaatien huomion tehtävien resurssijaossa. Monipuolista yhteistyötä tehdään luonnollisesti

myös oman vastuualueen sisällä ja kolmannen sektorin kanssa.

Talousarvio 2016


TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle

Teknisen lautakunnan strategi-set menestystekijät

1. Palvelutoiminnan tehokkuus 2. Kestävä maankäytön suunnittelu ja toteutus 3. Talouden tasapaino


1. Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen 2. Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet 3. Terveellisten elämäntapojen edistäminen

Taloudellisesti kestävät investoinnit


Strategiset tavoitteet vuosille 2016 – 2019



Valtuustoon nähden sitovat

tavoitteet

1.Yhdyskuntarakenteen ja elin-voimaisuuden kehittäminen 2. Nopeat ja joustavat liiken-neyhteydet

1.1. Osayleiskaava 2035 hyväk-syminen

1.2. Oikeusvaikutteisen osayleis-kaavan laatiminen taajamaa ympäröiville, rakennemallissa osoitetuille rakentamispainei-sille alueille

1.3. Kaupan ja muiden toimialojen kehittymismahdollisuuksien huomioiminen kaavoituksella

2.1. Seudullinen liikenneyhteyksien kehittäminen 2.2. Oman katuverkon kehittämi-nen

1.1. Hyväksytty 1.2. Hanke aloitettu 1.3.Aloitetut hankkeet, kaupan suuryksikköjen kokonaismitoituksen turvaaminen 2.1.Kt 44, mt 661 Isojoen tien ja Suupohjan radan kehittämiskeskus-telujen vaikuttavuus Elyn suuntaan 2.2. Toteutuneet hankkeet

Osaston tarkemmat tavoitteet 3.Tehokas palvelutoiminta

3.1. Suunnittelu- ja rakennuttamis-

palvelujen järjestäminen 3.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja

kunnossapito 3.3.Ruoka-puhtaus,-ja kiinteistö-

3.1..Suunnittelukoh- teiden määrä 3.2 Vuosittaisten kunnossapitotoi-

mien määrä

3.3..Suoritemäärät €/yksikkö

Talousarvio 2016


palvelujen järjestäminen 3.4.Metsäomaisuuden ylläpito- ja hoito 3.5.Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedot-taminen ja suunnitelmallinen vies-tintä

esim. €/ ateria ja €/m2 3.4..Suoritemäärät ha 3.5.Asioiden lyhyt käsittelyaika, tyytyväinen asiakas, reklamaatioi-den määrä/ käsittely, toimitaan kon-serniviestinnän ohjeistuksen mu-kaan

Prosessi


1. Kestävä maankäytön suun-

nittelu ja toteutus

2. Terveellisten ja turvallisten

elämäntapojen edistäminen

3. Ydinkeskusta-alueen kehit-täminen viihtyisämmäksi

1.1.Kaavoituskatsaus 2015 ja kaa-voitusohjelma 2016-2018 1.2.Maapoliittinen ohjelma 1.3. Maanhankinta tai -vaihdot keskusta-alueen läheisyydessä kaavoitettavaksi 1.4. Kaava-alueiden ja uusien ver-kostojen rakentaminen 1.5 Maanmittaustoimitukset 2.1 Terveyttä edistävän ravinto-

tottumusten lisääminen

2.2.Terveyttä edistävän liikunnan mahdollistaminen suorituspaikkoja ylläpitämällä 2.3.Terveelliset ja turvalliset toimiti-lat esteettömyys ja sisäilman laatu huomioiden 3.1. Jokirannan ja kaupunkikes-kustan kehittämishankkeiden aloit-taminen (jokirantasilta, rantojen perkaus, matkahuollonkortteli)

1.1.Toteutuma 1.2.Jatketaan laadintaa 1.3.Neuvottelut käyty ja hankinnat määrärahojen puitteissa (ha) 1.4 Toteutuma 1.5. Toteutuma 2.1. Kehittämistoimenpiteiden mää-rä (kampanjat, valistukset) 2.2.Suorituspaikkojen ylläpito, €/vuosi, kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö 2.3.Tehdyt toimenpiteet kiinteistöillä 3.1.Toteutuneet hankkeet

Osaston tarkemmat tavoitteet

4. Kiinteistöohjelman täytän-

töönpano

5. Energiatehokkuutta koskevan

toimintasuunnitelman toteut-taminen

4.1.Kiinteistömassassa tapahtuvat muutokset. 4.2. Kiinteistöjen toiminnallinen tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta. Teknisten arvojen päivitykset. 5.1.Määrärahojen puitteissa teh-dään energiatehokkuutta paranta-via toimenpiteitä

4.1.Kohteet/kiinteistöneliöt/kuutiot. 4.2..Energiansääst. tavoite (2005-2016 9 %) 5.1 Tehdyt toimenpiteet

Talousarvio 2016



Valtuustoon nähden sitova tavoitteet

1. Kuntayhteistyö ja osallistu-minen

Osaston tarkemmat tavoitteet 2. Toimiva palvelurakenne 3. Työhyvinvointi

1.1 Palvelut tuotetaan laaduk-kaasti ja tehokkaasti kuntayhteis-työtä toteuttamalla 1.2 Osallistutaan aktiivisesti omaa toimialuetta koskeviin seudullisiin , maakunnallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin 1.3 Vuorovaikutteisuus valmiste-lussa ja päätöksenteossa

2.1.Palveluiden jatkuvuuden tur-vaaminen, varahenkilöjärjestelmä, työtehtävien sisällön tarkistus 3.1.Henkilöstön motivointi, kannus-taminen ja työmenetelmien kehit-täminen 3.2 Yhteishengen kohottaminen 3.3.Kehityskeskustelut vuosittain 3.4. Varhaisen tukemisen malli ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö

1.1 Yhteisesti tuotettuja palveluja ja

yhteistyötä enemmän 1.2 Uudet kontaktit ja verkostot

1.3 Kuulemistilaisuudet, lausunto-

pyynnöt ja muu vuorovaikutus (kpl)

2.1. Resurssien oikea mitoittanen ja tehtäväkuvien läpikäynti 3.1.Koulutustarpeet tehtävien hoi-tamiseksi, ohjelmistohankinnat ja päivitykset ajan tasalle. 3.2.TYHY-päivän järjestäminen. 3.3 Käyty 3.4.Käytetään

Talous


1. Ylijäämäisten tilinpäätösten

saavuttaminen ja velkamäärän vähentäminen

2. Taloudellisesti kestävät inves-toinnit

1.1 Taloutta seurataan jatkuvasti

ja toiminnot sopeutetaan an-nettuihin resursseihin

2.1.Kiinteistöjen käytön tehostami-nen, kattava kilpailutus

1.1 Talouden ja toiminnan tunnus-

luvut tulot, menot ja toimintaka-te, reagointi

1.2 Kokonaisnettoinvestointien toteutuma

2.1. Kiinteistökustannusten kehit-tyminen

Osaston tarkemmat tavoitteet 3.Vastuualueiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteu-tuminen.

3.1.Jatkuva seuranta

3.1.Vastuualueiden talouden tun-nusluvut, tulot/menot, toimintakate

Talousarvio 2016



TA 2015

+ muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 3 853 326 3 831 325 3 831 325 3 898 192

Maksutuotot 32 295 25 570 25 570 25 570


Muut toimintatuotot 5 402 385 5 010 119 5 010 119 5 031 492


118 284 181 190 141 190 140 000 140 000 140 000

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -2 597 152 -2 928 135 -50 000 -2 978 135 -2 756 589

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 009 193 -2 690 380 -2 690 380 -2 869 550

Avustukset -57 924 -68 000 -68 000 -68 000


TOIMINTAKULUT yhteensä -10 330 261 -10 479 162 -50 000 -10 529 162 -10 581 719 -10 634 628 -10 687 801 -10 741 240

T o i m i n t a k a t e -783 568 -1 385 738 -50 000 -1 616 928 -1 443 555 -1 452 669 -1 460 632 -1 468 635


TEKNINEN LAUTAKUNTA

Päävastuualueen esimies: Tekninen johtaja Harri Virtanen Teknisen lautakunnan toimialana on maankäytön suunnittelun kaupungille kuuluvat tehtävät, kaupungin puolesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen, kaupungin metsätalous, keskusvarikkopalvelut, mittaus- ja kartastopalvelut, toimitilojen ja huoneistojen vuokraus sekä kiinteistöjen hallinta sekä käyttötehtävät, asuntolainat ja korjausavustukset, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Tekni-nen lautakunta vastaa myös väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen kaupungille kuuluvista tehtävistä, vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja alueelliseen vesihuollon yleis-suunnitteluun osallistumisesta. Tekninen lautakunta ja tekninen osasto vastaa edellä mainituista toimialalla tuotettavista kunnallisista palveluista ja niiden kehittämisestä käyttäjien tarpeiden, valtuuston hyväksymi-en tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Lautakunta huolehtii voimavarojen jaosta toimialan sisällä ja toimintojen yhteensovittamisesta mukaan lukien palveluja tuottavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt siten, että yhteistyö lautakuntien ja toimialojen välillä on riittävää. Ilmasto ja energiastrategioiden toteuttamiset toimintasuunnitelmineen kaupungissamme kuu-luu myös tekniselle lautakunnalle. Energian säästöön tähtääviä toimia tehdään kiinteistöillä vuosibudjetin mukaisesti. Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä energian säästöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistö-jen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Tulevina vuosina siirrytään katuvalaistuksessa vaiheittain Led -valaistukseen. Kaupunki on aloittanut katuvalaistuksen nykytilan selvityksen yhdessä konsultin avustuksella. Konsultti laatii katuvaloverkkoamme koskevan yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa määritellään missä järjestyksessä ja millä aikataululla investointeja tehdään ja miten katuvaloja halutaan tulevaisuudessa ohjata. Uusi teknologia mahdollistaa älykkyyden ottamisen mukaan valais-tuksen ohjaamiseen eli siellä valaistaan missä valaistusta milläkin tehokkuudella tarvitaan. Turvallisuutta pystytään lisäämään polttamalla valoja yöaikaankin pienemmällä teholla. Kau-pungilla on myös mahdollisuus päästä mukaan pilotoimaan omaa katuvalaistus -hanketta ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit) hankekuvioiden kautta. Hankkeen kautta on tarkoitus luoda kaupungeille monistettava ja luotettava malli katuvalaistuksen hankintaan.

Talousarvio 2016


Kauhajoen kaupunki on osallistunut seutukaupunkiverkostopilottiin Älykkään ja vihreän kas-vun kaupungit. Suupohjan kunnat (SEK) ja Kurikan kaupunki on saanut oman energiatehok-kuuspilottihankkeen (KÄLY). Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilös-töresursseja vähentämällä tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Osastol-la on kuitenkin huolehdittava oikeasta resurssien mitoituksesta ja turvattava palvelujen jatku-vuus ennen kuin eläköitymiset toteutuvat. Toimitilapalveluissa ja kunnallistekniikan vastuualueil-la vuosien 2016 - 2017 aikana tavoitellaan 3 htv:n vähennystä eläköitymisten kautta. Toimitilapalveluissa toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttäisi rakenteellisia muutoksia. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa. Palvelujen määrää ja laatua sovite-taan asiakkaan kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on suunniteltu jaettavan sivistysosaston kanssa. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava karttamuotoinen suunnitelma. Osayleiskaa-valla on vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vai-kutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Vuonna 2016 kaavoituksen tavoitteena on saattaa osayleiskaava 2035 valtuustokäsittelyyn. Myöhemmin tullaan laatimaan taajamaa ympäröiville rakentamispaineisille alueille omat oikeus-vaikutteiset yleiskaavat ja tämä prosessi on tarkoitus aloittaa vuoden 2016 aikana. Suolakankaan tuulivoimayleiskaava on tarkoitus saattaa ehdotusvaiheeseen ja valtuuston hy-väksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos sekä val-misteilla oleva vaihemaakuntakaava ovat tehneet tarpeelliseksi muuttaa Kauhajoen asemakaa-vaa niiden tonttien osalta, jotka mahdollistavat yli 2000 k-m2 kaupan yksikön sijoittamisen. Kaa-vamuutoksella tonttien käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa kaupan suuryksiköt salliviksi liikera-kennusten korttelialueeksi merkinnällä KM. Tekninen osasto edistää asemakaavoitukseen soveltuvien maa-alueiden hankintaa sijainniltaan keskeisiltä alueilta. Omaisuusmassaa hoidetaan vähentyvien resurssien rajoissa. Kiinteistöstrategian mukaisesti kaupunki luopuu niistä kiinteistöistä, jotka eivät ole ydintoimintojen ja strategisten tavoitteiden mukaisten toimintojen kannalta välttämättömiä myöskään pidemmällä aikavälillä. Myyntitoimia tehostetaan ja myynneissä käytetään tarvittaessa myös ulkopuolista välittäjätahoa. Peruskorja-uksia ja kunnostuksia tehdään määrärahojen puitteissa niillä kiinteistöillä, jotka ovat ydintoimin-tojen kannalta tärkeitä ja välttämättömiä. Tavoitteena on kohdistaa toimenpiteet ja vähenevät resurssit energiataloutta ja sisäilman laatua parantaviin tekijöihin. Investoinnit vuosille 2016 - 2020+ Kaupungin isoin investointihanke on Aron koulun rakentaminen ja suurin rahoitustarve tämän hankkeen osalta kohdistuu vuodelle 2016. Koulu valmistuu loppuvuoteen 2016 ulkopuolen vii-meistelyä lukuun ottamatta. Muut talonrakennuspuolen investointikohteet ovat selkeästi pie-nempiä ja toimenpiteet näillä kiinteistöillä ovat vahvasti korjauspainotteisia tai energiatalotta ja

Talousarvio 2016


turvallisuutta lisääviä parannuksia. Sanssin palvelukodin automaattinen sammutusjärjestelmä, alakoulun K-osan ja vieressä olevan auditorion vesikaton uusiminen ja opintolan perustusten kuivatuksen parantaminen ovat esimerkkejä edellä mainituista kohteista. Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Vuoden 2016 tärkein perusparannuskohde on Aronkuja. Liikenneturvallisuutta parantavina kohteina on tarkoitus in-vestointiohjelman mukaan toteuttaa Savikyläntien kevyenliikenteen väylän rakentaminen välillä Osmontie-Jukolantie ja Urheilutien sillan levittäminen kevyenliikenteen väylällä. Kauhajoen kaupungin tilauksesta on laadittu selvitys Eteläisen Yhdystien ja Topeekan liittymän turvallisuustilanteen parantamiseksi. Liittymän liikenneturvallisuustilanne on heikko. Vuosien 2010–2014 aikana liittymässä on sattunut yhteensä 11 onnettomuutta. Tutkituista vaihtoehdois-ta liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi on pitkällä tähtäimellä suositeltavin ratkaisu, sillä siinä toteutuu molemmat työlle asetetut tavoitteet - liikenneturvallisuus tilanteen paraneminen ja liit-tymän erinomainen palvelutaso. Kiertoliittymä sopii liikenneympäristöön toimien siinä porttina saavuttaessa Kauhajoen keskustaajamaan. Liittymä sijaitsee puoliksi kaupungin ja ely-keskuksen alueilla jolloin kustannukset tulisi myös olla puoliksi. Kustannusjaon selvittämiseksi pyritään vuoden 2016 aikana aloittamaan neuvottelut jonka jälkeen voidaan tarvittava määrära-ha varata budjettiin. Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha omarahoitusosuudeksi Jokirantapuiston kevyenlii-kenteensillan rakentamiseen ehdolla, että kaupunki saa sillan rakentamiseen ulkopuolisen han-kerahoituksen. Samoin ympäristöhankkeisiin varataan määräraha metsähallituksen alulle lait-tamaan Lauhanvuorta, Katikkaa ja Kauhanevaa koskevaan investointihankkeen mahdolliseen kuntarahoitusosuuteen. Näiden investointien on tarkoitus parantaa alueen matkailullista houkut-televuutta ja tarjota alueen asukkaille parempia olosuhteita ulkoiluun ja liikuntaan sekä tukea Lauhanvuori-Hämeenkankaan geologiateeman edistämistä kohti Geopark –toimintamallin luo-mista ja Geopark-hakemusta. Tievalaistuksen ikääntyminen aiheuttaa sellaisia alueellisia korjaustarpeita, joita ei voida hoitaa kunnossapitovaroin. Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen muuttamista energiaa säästäväksi Led-valaistukseksi. Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan mm. Äijälän alueella. Puhdistamoa kuormittavien vuotovesien poistamiseksi laajennetaan sade-vesiviemäriverkostoa sekä jatketaan jätevesiviemäriverkoston saneerausta uusimalla jo vau-rioitunut Talvitien jätevesipumppaamo.

Talousarvio 2016


RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuualueen esimies: Rakennustarkastaja Esa Alapiha

Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsitte-lee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentami-seen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun. Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta.

Rakennuslautakunnan strategiset menestystekijät

Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Suunnitellun maankäytön toteuttaminen lupamenettelyssä

Valtuustoon nähden sitovat mitta-rit

Talousarvio

Strategiset tavoitteet vuosille 2016 – 2019





1. Rakennusvalvonnan tehtävä on antaa lain mukaisesti maksutonta ohjausta ja neuvontaa kaikissa ra-kentamiseen liittyvissä kysymyk-sissä sekä käsitellä tarvittavat lu-vat.

2. Rakennusvalvontojen valtakunnal-liset tavoitteet ja muutokset

3. Ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain muutosten toimeenpano (Laki maa-aineslain muuttamises-ta 424/2015)

1.1 Asiakaslähtöiset ja jousta-vat palvelut ja lupien käsit-tely

1,2 Yritysten hankkeiden tuke-minen, neuvonta ja ohjaus

2.1 Tavoitteena suurempien

ylikunnallisten yksikköjen perustaminen.

2.2 Kuntayhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa

3.1. Toimivallan siirto maa- ainesasioissa ympäristöviran-omaiselle viimeistään 1.7.2016

1.1. Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä 1.2.Lupamäärät 2.1 Toimitaan tulevien val-tionhallinnon päätösten mukai-sesti 3.1. Hallinto- ja johtosääntöjen päivitykset tarvittavilta osin sekä lupa-, valvonta- ja va-kuusasioiden siirto.

4. Tehokas palvelutoiminta ja säh-

köisen asioinnin kehittäminen

4.1. Nykyaikaisten tietojärjes-telmien käyttö

4.1. Hyödynnetään asiakaspal-velussa ja tiedon siirrossa säh-köistä materiaalia ja tietojärjes-telmiä

Talousarvio 2016


5. Rakennus- ja luparekisterien yllä-pito

5.1. Rekisteritietojen kor-jaukset ajan tasalle

4.2. Selvitetään sähköisen lu-papalvelun ja arkistoinnin jär-jestelmien käyttöönottoa / kus-tannuksia 5.1. Käytettävissä on luotettavat ja paikkansapitävät tiedot


Valtuustoon nähden sitovat ta-voitteet

6. Henkilöstön koulutus ja tietojen

ylläpito

7. Toimiva palvelurakenne

8. Työhyvinvointi

6.1 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö 7.1. Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, varahenkilöjärjes-telmä, työtehtävien sisällön tarkistus. 8.1. Henkilöstön motivointi,

kannustaminen ja työmene-telmien kehittäminen

8.2. Kehityskeskustelut vuosit-

tain 8.3. Varhaisen tukemisen malli ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. TYHY-toiminta.

6.1 Koulutustarpeiden huo-

mioiminen, osallistutaan ja seurataan aktiivisesti omaa toimialuetta koskevia muu-toksia ja lainsäädäntöä.

7.1. Resurssien oikea mitoitta-nen ja tehtäväkuvien läpikäynti. Henkilöstön siirtyminen maa-ainestehtävien muutoksen joh-dosta. 8.1. Koulutustarpeet tehtävien hoitamiseksi 8.2. Käydään kerran vuodessa 8.3.Toimitaan laaditun ohjeis-tuksen mukaisesti, osallistutaan TYHY-toimintaan.

Talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

9. Talouden hallinta

10. Maksut ja taksat ajan tasalla

11. Keskeneräiset rakennushankkeet

9.1 Taloutta seurataan jatku-

vasti ja toiminnot sopeute-taan annettuihin resurssei-hin

10.1. Tarkistus vuosittain 11.1. Keskeneräisten hankkei-den loppuunsaattaminen

9.1 Talouden ja toiminnan tun-nusluvut tulot, menot ja toimin-takate, reagointi 10.1 Toimintakatteen paranta-minen 11.1. Aktiivinen seuranta

Talousarvio 2016



TA 2015

+ muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot

Maksutuotot 116 544 148 600 148 600 123 100

Tuet ja avustukset 395 0

Muut toimintatuotot 0

TOIMINTATUOTOT yhteensä 116 939 148 600 0 148 600 123 100 123 716 124 334 124 956

330 3 000 3 000 3 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -271 513 -277 816 -277 816 -260 140

Palvelujen ostot -32 979 -50 750 -50 750 -40 750


Avustukset 0


TOIMINTAKULUT yhteensä -324 096 -350 966 0 -350 966 -324 190 -325 811 -327 440 -330 714

T o i m i n t a k a t e -206 828 -199 366 0 -199 366 -198 090 -202 095 -203 106 -205 759


RAKENNUSLAUTAKUNTA

Talousarvio 2016


INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOHJELMA 2016 - 2010+ 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+

Rahoitus yhteensä (brutto) 7 846 067 5 301 634 7 643 836 6 867 438 5 004 600

Investointien rahoitusosuudet: - - - - -

Omaisuuden myynti (tasearvot):

Investoinnit netto: 7 846 067 5 301 634 7 643 836 6 867 438 5 004 600

Kustannusarvio 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+

MAA- JA VESIALUEET

Maan hankinta 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000

Metsätilojen perusparantaminen 50 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000

Maa- ja vesialueet yhteensä: 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000

Rakennushankkeet

TALONRAKENNUS

LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt:

Sanssin palvelukoti, terveyskeskus 3 312 000 162 000 200 000 2 950 000

*sanssinkodin sprinklaus (Pelastuslaki 29.4.2011/379 9§ ja 12 §) 90 000 X

*Intervalliyksikössä päivähuoneen E166 muutos 72 000 X

*sanssinkodin peruskorjaus 3 150 000 X X

Terveyskeskus keittiö 98 000 98 000

*lattiapinnoitteen uusiminen + väliovet + lastauslaiturin kunnostustyö ym. 98 000 X

Hammashoitola (peruskorjaus) 935 000 935 000

*peruskorjaus (1 kerros) 860 000 X

*hoitohuoneiden kaapistojen uusiminen 75 000 X

Teollisuushalli 1 (entinen Tiklas) 47 000 47 000

*akustiikan parantaminen TOKE-puolella 35 000 X

*jätehuollon uudelleenjärjestely 12 000 X

LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt yhteensä: 162 000 345 000 3 885 000 - -

Sivistys osasto:

Filppulan päiväkoti 60 000 60 000

*vesikaton uusiminen = uusi kattohuopa + läpivientien ym pellitykset 60 000 X

Filppulan koulu 45 000 45 000

*vesikaton uusiminen = uusi kattohuopa + läpivientien ym pellitykset 45 000 X

Koulukeskus, auditorio (L) ja vanha liikuntasali (J) 3 095 000 440 000 835 000 420 000 1 400 000

*K- ja L- osa vesikaton uusiminen (n. 1350 m2 = 300 €/m2)) 405 000 X

*N-osa liikuntasalin äänentoistolaitteiston uusiminen 35 000 X

*L-osa auditorio, peruskorjaus, penkit, lattiapinta, TATE ym. 820 000 X

*J-osan vesikaton uusiminen (n. 1400 m2 = 300 €/m2) 420 000 X

*J-osa vanha liikuntasali liikuntasali, peruskorjaus, TATE ym. 1 400 000 X

*J-osa vanha liikuntaslin päädyssä (länsi) pihan rakentaminen 15 000 X

Sanssinkoulu 4 226 000 510 000 263 200 1 052 800 2 400 000

* rakennuksen käyttötarpeen mukaiset pienet muutokset 40 000 X

* terijoen siiven peruskorjaus 1 316 000 X X

* koiviston siiven peruskorjaus 2 400 000 X

* tuunaisen siiven purkaminen + liitososan muutostyö 470 000 X

Talousarvio 2016


Talonrakennus (jatkuu) 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+

Lustilan koulu 36 000 36 000

*jäteviemärin puhdistusjärjestelmän rakentaminen X

Pukkilan koulu 181 000 100 000 81 000

* esikoulutilan rakentaminen entiseen asuntoon 100 000 X

* koulun ilmanvaihdon tehostaminen 55 000 X

* rakennusautomaation uusiminen (ESKO-hanke) 26 000 X

Kainaston koulu 226 000 26 000 200 000

* rakennusautomaation uusiminen (ESKO-hanke) 26 000 X

* toiminnallinen parantaminen ulko-alueella, lähiliikunta-alue, ym. 200 000 X

Kainaston koulu neuvolakiinteistö 35 000 35 000

* ilmanvaihdon rakentaminen 35 000 X

Hyypän koulu 76 000 40 000 36 000

*pihan laajentaminen esikoulutilan rakentamiselle + viem.+sähkö (viipaleratkaisu) 40 000 X

*jäteviemärin puhdistusjärjestelmän rakentaminen 36 000 X

Aron uusi koulurakennus 6 500 000 4 950 000 200 000

Aninkoulu 1 060 000 810 000 250 000

*ison puolen rakennuksen peruskorjaus 810 000 X

*pikku puolen rakennuksen peruskorjaus 250 000 X

Lukio 2 575 000 75 000 2 500 000

*korkean osan ikkunoiden uusiminen 75 000 X

*peruskorjaus 2 500 000 X

Kirjasto (ilmanvaihto + sisäinen laajennus) 580 000 30 000 550 000

*pihajärjestelyt etupihalla 30 000 X

*ilmanvaihdon rakentaminen 110 000 X

*kirjaston muutostyö, haetaan valtionavustusta 440 000 X

Vapaa-aikakeskusalue 313 000 140 000 173 000

*varaston rakentaminen, kylmä varastohalli 105 000 X

*kenttien äänentoiston parantaminen 33 000 X

*pysäköintialueen rakentaminen, kenttätien puoli - X

*pesäpallokentän kioski / kuuluttamo - X

*jalkapallokenttä (virallinen) 140 000 X

*kuntoradan laajennus 35 000 X

Uimahalli / urheilutalo 480 000 30 000 400 000 50 000

* asiakaskulunvalvonta 30 000 X

* squas-tilan kunnostus 10 000 X

* urheilusalin ilmastointikoneen uusiminen 390 000 X

* kahvion ilmastoinnin tehostaminen 50 000 X

Sotkan ulkoilualue 50 000 50 000

*varaston rakentaminen, kylmä varastohalli 50 000 X

Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Sivistys yhteensä: 5 632 016 3 306 017 1 513 218 5 174 819 2 670 000

Teknisen osasto:

Kaupungintalon korjaustyöt 267 000 45 000 15 000 95 000 55 000 57 000

*vesikaton korjauksia 15 000 X

*sammaleen poisto ulkoseinältä, tippalistojen korjaus 30 000 X

*polkupyöräkatos 15 000 X

*hissin uusiminen 95 000 X

*valtuustosalin äänestysjärjestelmä 55 000 X

*valtuustosalin akustiikan parantaminen = lattia / seinä 57 000 X

Teknisen keskusvarasto, peruskorj. ja pesuhalli+var 287 000 287 000

*peruskorjaus 180 000 X

*pihatyöt 50 000 X

*varastokatos 57 000 X

Talousarvio 2016


Talonrakennus (jatkuu) 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+

Linja-autoasema 295 000 295 000

*Ikkunoiden uusiminen, eteläpuolelle 95 000 X

*ilmanvaihtokoneen uusiminen + IV konehuoneen muutos 200 000 X

Aravatalo 75 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000

*huoneistojen kunnostuksia, mm. WC-tilat 15000 € / vuosi X X X X X

Rewellin kiinteistö 130 000 130 000

*lämpö- ja vesiputkistojen uusiminen 90 000 X

*ulkoseinän pinnoitus + rännivesikaivot + salaojitus 40 000 X

Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen 400 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000

Paloasema 200 000 40 000 160 000

*lattian pinnoitus länsipään tallit (n. 350 m2) 40 000 X

*jätehuollon uudelleenjärjestely (syväkeräysastiat) 10 000 X

*laajennus, varastoa lisää 150 000 X

Opintola (vanha kunnantalo) 235 000 55 000 40 000 140 000

*uudet salaojat ja rännivesikaivot sekä perusmuurin eriste 55 000 X

*hankesuunnittelu 40 000 X

*putkistojen uusiminen 140 000 X

Pienet investointihankkeet (100 000 € / vuosi) 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000

Eri kiinteistökohteiden suunnittelu 150 000 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000

Tekninen yhteensä: 327 016 322 017 752 018 282 019 864 000

Elinkeino-osasto

Sanssinkartano 140 000 140 000

*ilmastoinnin rakentaminen 110 000 X

*ulkomaalaukset (pienhanke) 30 000 X

Punaisen tuvan säilyttävä korjaus 70 000 70 000

*sosiaalitilojen kunnostus 1 ja 2 kerros 45 000 X

*ulkovuorauksen ja ikkunoiden kunnostus sekä maalus, lopputyöt 25 000 X

Hämes-Havunen (haetaan museoviraton avustus) 184 000 25 000 40 000 35 000 42 000 42 000

*tiilikatteiden pesu ja pintakäsittely (n. 1800 m2) 25 000 X

*isotupa, ulkoseinän kunnostus / maalaus 20 000 X

*pikkutupa, ulkoseinän kunnostus / maalaus 20 000 X

*aitta, rakennuksen nostaminen, vesikaton ja seinien kunnostus 35 000 X

*kahvilarakennus, ulkoseinien maalaus, rännit 42 000 X

*talli / tanssisali, katon kunnostus, ulkoseinät ym 30 000 X

*aitat 2 kpl, rakennuksen ulkoseinän kunnostus 12 000 X

Elinkeinopalvelut yhteensä: 95 000 40 000 35 000 42 000 182 000

Talonrakennus yhteensä: 6 216 032 4 013 034 6 185 236 5 498 838 3 716 000

Talousarvio 2016


KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+

Katujen rakentaminen 1 346 000 206 000 285 000 285 000 285 000 285 000

Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus 550 000 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000

Puistojen rakentaminen 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Ympäristöhankkeet 580 000 220 000 90 000 90 000 90 000 90 000

*Jokirantapuiston silta rahoitusosuus, mikäli hankerahoitus toteutuu 160 000 X

*Jokirantapuisto ja kevyenliikenteen väylät 60 000 X

Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 556 000 505 000 505 000 505 000 505 000

Talonrak. ja kiinteät rakenteet ja laitteet yht: 6 772 032 4 518 034 6 690 236 6 003 838 4 221 000

MUUT KONEET JA KALUSTOT

Hammashoitola; peruskorjaukseen liittyvä irtaimisto 70 000 70 000

Sanssin palvelukoti; peruskorjaukseen liittyvä irtaimisto 60 000 60 000

Sivistystoimen rakennushankkeisiin liittyvät 270 000 150 000 40 000 80 000

*Aron koulu, irtaimisto 150 000 X

*Kirjaston irtaimisto 40 000 X

*Lukion peruskorjaus II vaihe, irtaimisto 80 000 X

Sivistystoimen muut irtaimistohankinnat 250 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000

Teknisen irtaimisto 575 000 295 000 70 000 70 000 70 000 70 000

*laitehankintoja toimitila- sekä maanrakentamisen tarpeisiin 70 000 X X X X X

*terveyskeskus keittö; jätesilppuri 25 000 X

*latukoneen hankinta 130 000 €, ympäristönhoitokone 70 000 € 200 000 X

Koneet ja kalusto + ATK ohj. yhteensä: 495 000 120 000 290 000 200 000 120 000

Osakepääomaan

Kiinteistöjen mahd. yhtiöittäminen 20 000

Muut, erikseen päätettävät osakepääomat 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Yhteensä: 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

SAI investointiosuus 160 735 53 535 53 600 53 600 53 600 53 600

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

Viemäriverkostot 2 315 500 395 500 480 000 480 000 480 000 480 000

Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä: 395 500 480 000 480 000 480 000 480 000

Kaikki investoinnit yhteensä, menot: 7 846 067 5 301 634 7 643 836 6 867 438 5 004 600

Talousarvio 2016


INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT 2016 – 2019+ MAA- ja VESIALUEET Maan hankinta

Varaudutaan maan hankintaan. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 100 000 € 2017 100 000 € 2018 100 000 € 2019 100 000 € 2020+ 100 000 €

Metsätilojen perusparantaminen Kaupungin metsätilojen maanomistajakustannusosuudet, lähinnä ojitus- ja tie-hankkeista aiheutuvat. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 10 000 € 2017 10 000 € 2018 10 000 € 2019 10 000 € 2020+ 10 000 €

RAKENNUSHANKKEET LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) toimii osakaskuntien omis-tamissa tiloissa vuokralla. Jokainen kunta vastaa omistamiensa kiinteistöjen kor-jauksista.

Sanssin palvelukoti ja intervalliyksikkö Sanssin palvelukodin osalla ei ole automaattista sammutus järjestelmää, järjes-telmä on turvallisuusvaatimuksena toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Muissa terveyskeskuksen vastaavissa yksiköissä automaattinen sammutus jär-jestelmä on toteutettu aiemmin. Entisen vuodeosasto 2:sen toiminta on muuttunut intervalliyksiköksi, muuttu-neessa tilanteessa ja toiminnan ylläpitämisen edellytyksenä että tehdään tarpeel-liset huonejärjestelyt; yksi hoitohuone liitetään oleskelutilaan. Sanssin palvelukotiin on ehdolla peruskorjaus vuosille 2017 - 2018

Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 162 000 € 2017 200 000 € 2018 2 950 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Talousarvio 2016


Terveyskeskuksen keittiö Terveyskeskuksen keittiön lattia on todettu työpaikkatarkastuksessa liukkaaksi sekä lattian hoidettavuutta on parannettava, esitetään lattian uusimista. Myös lastauslaiturin pinnoite ei täytä hygieniavaatimuksia, keittiön väliovet on myös tarkoitus uusia samanaikaisesti. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 98 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Hammashoitola

Hammashoitolakiinteistössä 1-kerroksen peruskorjaus. Rakennusosa on peruskorjauskorjausiässä.

Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 € 2017 0 € 2018 935 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Teollisuushalli 1 TRILLA (entinen Tiklas):

Teollisuushalli on tehokkaassa käytössä LLKY:n toiminnassa. Hallissa on tarkoitus parantaa työskentelytilojen akustisia ominaisuuksia, myös jätehuolto ehdotetaan syväkeräysastioihin. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 47 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

LLKY:n irtaimistot peruskorjaustöiden yhteydessä:

Hammashoitola 2018 70 000 €

Sanssin palvelukoti 2018 60 000 €

Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 € 2017 0 € 2018 130 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

SIVISTYSOSASTO Filppulan päiväkoti:

Vesikate on alkuperäinen palahuopakate. Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi kate on uusittava. Vesikaton uusimista ehdotetaan v. 2017.

Talousarvio 2016


Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 60 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Filppulan koulu Vesikate on alkuperäinen palahuopakate. Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi kate on uusittava. Vesikaton uusimista ehdotetaan v. 2017. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 45 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Kauhajoen keskuskoulu K- ja L- osassa on vanha alkuperäinen vesikate, kate on singelipäällysteinen huopakate, vesikatteessa on todettu vuotoja. Vesikattorakenteet lämpöeristeineen on tarkoitus uusia kokonaisuudessaan, ve-sikattoa nostetaan kauttaaltaan sellaiseksi että saadaan tuulettuva ullakkoratkai-su. Toteutus ehdotetaan v. 2016 Liikuntasalin äänentoistolaitteet on todettu puutteellisiksi, laitteiden ns. päivittämistä ehdotetaan v. 2016. Peruskorjaamatta ovat vanha liikuntasalin (J-osa) sekä auditorio (L-osa). Viimeksi mainitun rakenteet ovat alkuperäiset ja tulee kunnostaa kiireellisenä. Näissä ra-kennusosissa mm. ilmastointilaitteistot ovat vanhoja eivätkä täytä nykyisiä julki-sen yleisötilan vaatimuksia, ei myöskään ole lämmön talteenottoa ja auditorion lattiassa on vanha kokolattiamatto (terveysriski). J-osan tasakattomallista vesikattoa on korjattu vesivuotojen takia, rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja vesivuotojen estämiseksi vesikaton uusiminen on tarkoi-tus toteuttaa mahdollisimman pian. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 440 000 € 2017 835 000 € 2018 420 000 € 2019 1 400 000 € 2020+ 0 €

Sanssin koulu

Sanssin koulun Tuunaisen siipi esitetään purettavaksi 2017, ko. rakennusosa on suljettu, poistettu käytöstä ja on kylmillään. Koiviston- ja Terijoen siivissä on Aron koulun väistötila vuosi 2016. Koiviston- sekä Terijoen siipien peruskorjauksiin varaudutaan tulevina vuosina.

Talousarvio 2016


Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 € 2017 510 000 € 2018 263 000 € 2019 1 052 800 € 2020+ 2 400 000 €

Lustilan koulu

Jätevesien käsittely on ratkaistava viimeistään 2017 mennessä. Jätevesijärjestelmä toteutetaan omana hankkeena. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 36 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Pukkilan koulu

Pukkilan koulun ns. asunto-osan (n.100 m2) peruskorjaus sekä tilojen uudelleen järjestely. Peruskorjaus on tarpeen koska tilaan on suunnitteilla esiopetustila ja opetusryh-mät ovat suurempia kuin nykyisin. Myös luokkien ilmanvaihtoa sekä rakennusautomaatiota on tarkoitus tehostaa. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 100 000 € 2017 81 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Kainaston koulu

Luokkien ilmanvaihtoa sekä rakennusautomaatiota on tarkoitus tehostaa. Myös piha-alueelle on ehdolla toiminnallisia muutoksia. Kainaston neuvolarakennukseen ehdotetaan ilmanvaihdon rakentamista. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 26 000 € 2018 35 000 € 2019 200 000 € 2020+ 0 €

Hyypän koulu

Hyypän koulun yhteyteen on suunnitteilla lisätilaa esikoulun käyttöön. Lisärakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuokrattavalla viipaleratkaisulla, varaudu-taan piha-rakentamiseen tarvittavilta osin v. 2016 Jätevesien käsittely on ratkaistava viimeistään 2017 mennessä. Jätevesijärjestelmä toteutetaan omana hankkeena. Kaupunginhallituksen ehdotus

Talousarvio 2016


2016 40 000 € 2017 36 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Aron koulu (udisrakennus)

Aron koulu rakennetaan uudisrakennuksena, tulevaisuuteen tähtäävä ja tar-peenmukainen uusi koulurakennus. Koulurakennuksen mitoituksessa on otettu huomioon kouluverkkoselvityksen mukainen tarve. Hanke ei kata muita rakennustarpeita. Rakentaminen on aloitettu syksyllä 2015 Rakentamisen alustava kustannusarvio on 6,5 milj. €. Irtaimiston kustannusarvio on150 000 € Liikuntasalille haetaan erillistä valtionavustusta. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 4 950 000 € 2017 200 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Aninkoulu (iso rakennus)

Rakennukseen on tehty kuntotutkimus. Rakennuksen kunnostus tehdään sivistyssektorin tarpeita varten, korjauksia isol-le- ja pikkurakennukselle ehdotetaan tuleville vuosille


2016 0 € 2017 810 000 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 250 000 €

Lukio Lukion loppuosa odottaa peruskorjausta. Rakennuksen ns. luokkaosa on jo ylit-tänyt peruskorjausiän. Korkean osan ikkunoita ehdotetaan huonokuntoisuuden vuoksi vaihdettavaksi ai-kaisemmin. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 75 000 € 2018 0 € 2019 2 500 000 € 2020+ 0 €

Kirjaston muutostyöt

Kirjaston sisäinen laajennus sekä ilmastointijärjestelmään jäähdytysjärjestelmän rakentaminen. Laajennukselle haetaan valtionosuutta.

Talousarvio 2016


Kirjaston eteen ehdotetaan myös pihajärjestelyjä. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 30 000 € 2018 550 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Vapaa-aikakeskusalue

Vapaa-aikakeskuksessa tehtäviksi ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. varastohal-lin rakentaminen, urheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston pa-rantaminen, jalkapallokenttä, kuntoradan laajennus, squash-tilan kunnostus, ur-heilusalin ilmastointikoneen uusiminen, Virkun kahvion ilmastoinnin tehostami-nen. Muita ovat mm. yleisurheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentois-ton parantaminen, harjoituskentän muutostyöt, kuntoradan laajennus. Lisäksi esitetään myös pienhankemäärärahaa 20 000 € / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 50 000 € 2017 560 000 € 2018 243 000 € 2019 20 000 € 2020+ 20 000 €

Sivistystoimen irtaimistojen jakosummat:

Irtaimisto eri kohteille 50 000 € / vuosi

Aron koulu 2016 150 000 €

Lukio 2019 80 000 €

Kirjasto 2018 40 000 €

Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 200 000 € 2017 50 000 € 2018 90 000 € 2019 130 000 € 2020+ 50 000 €

Sotkan ulkoilualue

Ampumahiihtostadionille keskeiselle rakennetaan kylmävarasto latukoneen, lumitykin ja moottorikelkkojen sekä muiden välineiden säilytykseen.

Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 50 000 €

TEKNINEN OSASTO

Kaupungintalon korjaustyöt

Kaupungintalon kuntotutkimuksen mukaiset toimenpiteet (mm. ulkoseinien puh-distus sammaleesta), sekä vesikaton korjauksia v. 2016. Valtuustosalin äänestysjärjestelmän ja akustiikan parantaminen / nykyaikaistami-nen. Tulevia hankkeita on myös hissin uusiminen sekä ulko-alueelle polkupyörä-

Talousarvio 2016


katos. Kaupungintaloon toteutetaan laajamittainen kuntokartoitus kuluvan syksyn aika-na.


2016 45 000 € 2017 15 000 € 2018 95 000 € 2019 55 000 € 2020+ 57 000 €

Teknisen osaston keskusvarasto Keskusvaraston peruskorjaus sekä varastohallin rakentaminen.

Kaupunginhallituksen ehdotus:

2016 0 € 2017 0 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 287 000 €

Linja-autoasema kiinteistö Linja-autoaseman etelänpuolen ikkunat sekä ikkunoiden alapuolinen seinärunko on uusimisen tarpeessa, ilmastointikoneeseen lämmön talteenotto.


2016 0 € 2017 0 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 295 000 €

Aravatalo kiinteistö Varaudutaan huoneistojen kunnostuksiin, keittiö sekä WC- ja pesutiloissa 15 000 € / vuosi


2016 15 000 € 2017 15 000 € 2018 15 000 € 2019 15 000 € 2020+ 15 000 €

Rewellin kiinteistö Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa sekä rännivesikaivo-jen rakentaminen sekä ulkoseinän pinnoittaminen.


2016 0 € 2017 0 € 2018 130 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Talousarvio 2016


Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen

Kasvavassa kiinteistöjen energiakustannuksissa kiinnitetään huomiota rakennuk-sien energiakulutuksen säästämistoimenpiteisiin. Toteutettavia toimenpiteitä ovat mm. valaistuksen ohjauksia, kiinteistöautomatii-kan nykyaikaistamista ym. vastaavia toimenpiteitä jotka edesauttavat pienentä-mään kasvavia energiakustannuksia. Toimenpiteet pyritään kohdentamaan suuria energiatarpeita käyttäviin kiinteistöi-hin. Kaupunginhallituksen ehdotus:

2016 80 000 € 2017 80 000 € 2018 80 000 € 2019 80 000 € 2020+ 80 000 €

Paloasema Paloaseman länsipään lattiapinta on uusimisen tarpeessa lisävaurioiden ehkäi-semiseksi. Varaston laajennus sekä jätehuollon uudelleenjärjestely paloturvalli-suussyistä ovat ajankohtaisia. Kaupunginhallituksen ehdotus:

2016 0 € 2017 40 000 € 2018 160 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Opintola

Kiinteistöön tehdään laajamittainen kuntotutkimus kuluvan syksyn aikana. Ensi vuodelle ehdotetaan salaojituksen uusimista. Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa. Tilojen käyttötarpeiden selvittämiseksi käynnistetään hankesuunnitelman laatimi-nen sekä varaudutaan peruskorjauksen toteuttamiseen tulevina vuosina.


2016 55 000 € 2017 40 000 € 2018 140 000 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Tekninen muut

Pienhankkeet :

Rakennusten ennalta arvaamattomiin korjauksiin varaudutaan, korjaus-toimenpiteet toteutetaan teknisen johtajan päätöksellä. Määrärahan vara-us mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisien vahinkojen tmv. korjaus-toimenpiteiden toteuttamiseen.

Eri kiinteistökohteiden suunnittelu:

Kaupunki omistaa merkittäviä kiinteistöjä joiden jatkokäytön (raken-nushankkeen) valmistelu / hankesuunnittelu sekä myös kuntotutkimukset

Talousarvio 2016


on tehtävä hallinnollisen päätöksenteon pohjaksi, myös mahdolliset uusi-en rakennushankkeiden valmistelut.

Kiinteistöt joissa on odotettavissa tulevina vuosina toiminnan muutok-sia mm. Opintola (vanha kunnantalo), Sanssinkoulu.


2016 130 000 € 2017 130 000 € 2018 130 000 € 2019 130 000 € 2020+ 130 000 €

Teknisen osaston irtaimiston hankinta

Määräraha on teknisen osaston perustoimintojen välttämättömiin laite- ja varus-tehankintoihin toimitila- sekä maanrakentamisen tarpeisiin sekä olemassa olevan varustuksen uusimiseen. Toimitilapalvelujen eri kiinteistöjen kiinteistönhoito-, ruokahuolto- ja siivoustehtä-vien hoitamiseksi tarvittava laite- ja varustehankintojen määrärahavaraukset ovat teknisen lautakunnan vastuulla. Erityisesti keittiölaitteiden mahdollinen kiireellinen uusinta tuo suuria yksittäisiä kustannuksia. Määrärahaan vuodelle 2016 sisältyy välttämätön latukoneen hankinta liikunta-paikkojen hoitajien käyttöön sekä ympäristökoneen hankinta kunnallistekniikan eri tehtäviin. Kaupunginhallituksen ehdotus:

2016 295 000 € 2017 70 000 € 2018 70 000 € 2019 70 000 € 2020+ 70 000 €

ELINKEINOPALVELUT Sanssinkartano

Rakennuksen koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla, sekä ulkomaalaus. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 0 € 2017 0 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 140 000 €

Punaisen tuvan säilyttävä korjaus (Sanssinkartanon vieressä)

Rakennuksen ulkolaudoitus sekä ikkunat ovat kiireellisen korjauksen tarpeessa, korjaustyö aloitettiin 2015. Myös rakennuksen saunaosasto sekä alakerran WC-tilat ovat korjauksen tar-peessa. Rakennukseen on syytä tulevaisuudessa toteuttaa myös täysimittainen peruskor-jaus.

Talousarvio 2016


Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 70 000 € 2017 0 € 2018 0 € 2019 0 € 2020+ 0 €

Hämes-Havunen

Hämes-Havusen rakennukset ovat kunnostuksen tarpeessa, mm. kaikki vesikat-topinnat ovat pahoin sammaloituneet, aittarakennus sekä tallirakennukset ovat liian alhaalla maan pintaan nähden, Rakennusten säilymisen kannalta ja vaurioiden ehkäisemiseksi esitetään toteu-tettavaksi ns. säilyttäviä korjaustoimenpiteitä. Korjauksille haetaan museoviraston avustusta. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 25 000 € 2017 40 000 € 2018 35 000 € 2019 42 000 € 2020+ 42 000 €

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen

Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Näin saadaan pitkällä tähtäimellä parannettua katuverkoston kuntoa ja liikenneolosuh-teita. Perusparannuskohteet perustuvat tehtyyn katujen kuntotutkimukseen. Seu-raavaksi merkittävin perusparannuskohde on Aronkuja. Liikenneturvallisuuskohteina rakennetaan kevyenliikenteenväylä Savikyläntielle välille Osmontie-Jukolantie. Kaupunginhallituksen esitys:

2016 206 000 € 2017 285 000 € 2018 285 000 € 2019 285 000 € 2020+ 285 000 €

Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus

Varataan määräraha päällystysosuuteen kun asukkaat päällystävät asuntokatun-sa teknisen lautakunnan päättämän periaatteen mukaisesti. Päällystetään katuja joiden päällyste purkautuu muodostaen herkästi ajoradalle vaarallisia kuoppia sekä kevyenliikenteenväyliä joiden päällysteen railot ja muu rikkoutuminen aiheuttaa kaatumisvaaroja ja talvella liukastumisia pinnan kalte-vuuksien muutosten takia. Määrärahaa varataan päällysteiden peruskorjauksiin eri kohteisiin. Kaupunginhallituksen esitys:

2016 110 000 € 2017 110 000 € 2018 110 000 €

Talousarvio 2016


2019 110 000 € 2020+ 110 000 €

Puistojen rakentaminen

Leikkikenttien välineistö on vielä osaksi vanhaa ja täten on riskejä välineiden ai-heuttamille onnettomuuksille. Talousarvioon varataan määräraha kalusteiden ja leikkivälineiden uusimiselle. Lisäksi leikkikenttien muita varusteita joudutaan li-säämään ja rakentamaan. Kaupunginhallituksen esitys:

2016 20 000 € 2017 20 000 € 2018 20 000 € 2019 20 000 € 2020+ 20 000 €

Ympäristöhankkeet Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha Jokirantapuiston kevyenliikenteensil-lan rakentamiseen kaupungin rahoitusosuuteen sekä puiston kevyenliikenteen väylälle. Kaupunginhallituksen esitys:

2016 220 000 € 2017 90 000 € 2018 90 000 € 2019 90 000 € 2020+ 90 000 €

OSAKEPÄÄOMA

Kaupunginhallituksen esitys: Määrärahavaraukset sopimuksiin perustuen seuraavasti. - muu varaus 20.000 €

2016 20 000 € 2017 20.000 € 2018 20.000 € 2019 20.000 € 2020+ 20.000 €

Suupohjan koulutuskuntayhtymän rakennus- ja laiteinvestoinnit Ammatillisen koulutuksen rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä vält-tämättömiin laiteinvestointeihin, kuntaosuus. Kaupunginhallituksen ehdotus

2016 53 535 € 2017 53 600 € 2018 53 600 € 2019 53 600 € 2020+ 53 600 €

Talousarvio 2016


KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

Viemäriverkostot Viemäri verkoston vuotovesien vähentämiseksi laajennetaan hulevesiverkostoa. Suurin kohde on Filppulan alueen sadevesiviemäröinti. Vanhoilla alueilla on paljon vielä kiinteistöjä jotka ovat liittäneet salaoja- ja kattove-siä jätevesiviemäriverkostoon. Näille kiinteistöille tulee olla mahdollisuus eriyttää perus- ja hulevedet jätevedestä ja johtaa ne hulevesiverkostoon. Lisäksi jatketaan viemäriverkoston saneerausta uusimalla jo vaurioitunut Talvitien pumppaamo. Kaupunginhallituksen esitys:

2016 395 500 € 2017 480 000 € 2018 480 000 € 2019 480 000 € 2020+ 480 000 €

Talousarvio 2016


HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 – 2019 Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoit-teiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa:

- hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet

- vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää

Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. Paree -hanke jatkuu edelleen. Henkilöstölle on jaettu 10 euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä kolme kpl vuonna 2015. Niitä on lunastettu 324 kpl 16.11.2015 mennessä. Setelin arvo pidetään ennallaan. Varhaisen tukemisen -mallia hyödynnetään, kun seurataan henkilöstön jaksamista työssään. Henkilöstölle tehtiin toukokuussa 2014 työtyytyväisyyskysely. Tarkoitus on järjes-tää vastaava kysely kahden vuoden välein, joten seuraava kysely tehdään vuonna 2017. Henkilöstöhankintaa varten kaupungilla on käytössään Kuntarekry –ohjelma, joka helpottaa hakumenettelyä sen eri vaiheissa. Henkilöstösäästötavoitteeksi on asetettu 2,7 milj. euroa vuosien 2014 – 2017 ai-kana. Säästötavoitteen saavuttamiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toimenpitei-tä paikallisesta sopimisesta ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista ym. aina lo-mautuksiin, osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin saakka. Ohjausryhmän työtä on päätetty jatkaa toistaiseksi: ohjausryhmä seuraa paketin toteutumista ja tekee tar-vittaessa siihen muutoksia. Johtoryhmä harkitsee kaikkien vapautuvien virkojen ja toimien täytön. Tapauskoh-taisesti tutkitaan, voidaanko tehtävä täyttää sisäisesti. Sijaiskuluja pyritään vähen-tämään rajoittamalla sijaisten palkkaamista ja erityisesti 1 – 3 pv kestävissä sijai-suuksissa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle ei automaattisesti palkata uutta työntekijää, vaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnan järjestämisen kannalta välttämätöntä. Toimintojen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden (SPK ja LLKY) kanssa. Luonnollinen poistuma kaupungilla Suupohjan seutupalvelukes-kuksella sekä liikelaitoskuntayhtymässä pyritään hyödyntämään täysimääräisesti sisäisillä työjärjestelyillä. Kauhajoen kaupungin palveluksessa on arviolta 593 henkilöä 31.12.2015. Vaki-naisia työntekijöitä on 453. Määräaikaisia työntekijöitä on yhteensä 140 henkilöä, joista kansalaisopiston tuntiopettajia on 56,sijaisia 24, avoimen viran hoitajia 1, muita työntekijöitä 50 ja työllistämistuella palkattuja 9 työntekijää. Teknisellä osas-tolla on 11 vakinaista tuntipalkkaista työntekijää.

Talousarvio 2016


Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisesti työskentelee 48 henkilöä, ja sivutoimi-sesti 2 henkilöä. Virkoja on täyttämättä 38 kpl ja toimia 1 kpl. Henkilöstömäärältään suurin on sivistysosasto 74,0 %, toiseksi suurin on tekninen osasto 21,84 %,hallinto-osastolla on 3,9 % ja yhtestoimintalautakunnassa on 0,26 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärät, niiden lisäykset ja vähennykset on laskettu 31.12. tilanteen mukaan.

2015 2016 2017 2018 2019

HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 492,15 488,7 484,7 484,7 484,7

400,00410,00420,00430,00440,00450,00460,00470,00480,00490,00500,00

Hen

kil

öä

Henkilöstö yhteensä v. 2015 - 2019 (virat ja toimet)

Hallinto-osasto; 19,21

3,9 %Yhteistoimintal

autakunta; 1,29

0,26 %

Sivistysosasto; 364,1574,0%

Tekninen osasto; 107,50

21,84%

Henkilöstö viroissa ja toimissa 31.12.2015

Talousarvio 2016


Eläkkeelle Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa, tai on jo saa-vuttanut v. 2016 18 henkilöä v. 2017 18henkilöä v. 2018 21 henkilöä v. 2019 16 henkilöä Yhteensä 73 henkilöä

Eläkeiän saavuttaminen ja henkilöstöpoistuma (henkilöä) vuosina 2015 – 2018

Vuosi 2015 toteutunut

2016 2017 2018 Yhteensä v. 2016-18

Eläkeiän saavuttajia 13 18 18 21 57

Eläkkeelle jääneet v. 2015

6

joista välttämättä täytettävä

7 14 13 21 48

Henkilöstön vähen-nys (henkilöä)

6 4 5 0 9

Henkilöstövähennys (htv/ ta-vuosi)

4,2 3,5 3,83 0 7,33

Talousarvio 2016


Nimike 2016 2017 2018 2019 Yht. Vastuualue

Erityisluokan opettaja 1 1 Sivistys

Erityisopettaja 1 1 Sivistys

Hallintojohtaja 1 1 Hallinto-osasto

Henkilöstösihteeri 1 1 Hallinto-osasto

Hitsaaja, vanhempi 1 1 Tekninen/tuntipalkat

Kaupunginjohtaja 1 1 Kaupunginhallitus

Keittäjä 1 1 2 Tilapalvelut

Kiertävä perhepäivähoitaja 1 1 2 Varhaiskasvatus

Kirjastonhoitaja 1 1 2 Sivistys

Kirjastotoimenjohtaja 1 1 Sivistys

Kirjastovirkailija 1 1 Sivistys

Kirvesmies 2 1 3 Tekninen/tuntipalkat

Kouluhuoltaja 2 2 Tilapalvelut

Kulttuurisihteeri 1 1 Sivistys

Kunnossapitopäällikkö 1 1 Tekninen

Laitoshuoltaja 1 1 Tilapalvelut

Lastenhoitaja 1 1 1 3 Varhaiskasvatus

Lastentarhanopettaja 2 2 Varhaiskasvatus

Lukiokoulutuksen lehtori 1 1 Sivistys

Mittaustyönjohtaja 1 1 Tekninen/tuntipalkat

Oppilasasiainsihteeri 1 1 Sivistys

Opistosihteeri 1 1 Sivistys

Palvelusihteeri 1 1 Hallinto-osasto

Palvelusihteeri 1 1 Tekninen

Palvelusihteeri 1 1 Sivistys

Perhepäivähoitaja 1 5 1 1 8 Varhaiskasvatus

Perusopetuksen lehtori 2 2 1 5 Sivistys

Perusopetuksen luokanopettaja 2 1 1 3 7 Sivistys

Peruspalvelujohtaja 1 1 Hallinto-osasto

Päivähoidon avustaja 1 2 1 4 Varhaiskasvatus

Ryhmäperhepäivähoitaja 1 1 2 Varhaiskasvatus

Tilahuoltaja 1 2 2 5 Tilapalvelut

Toimistosihteeri 1 1 Hallinto-osasto

Työnjohtaja 1 1 Tekninen

Työpäällikkö 1 1 Tekninen

Valvoja 1 1 Tekninen

Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 Sivistys

Varhaiskasvatuksen alue-esimies 1 1 Varhaiskasvatus

Vastaava liikuntapaikkamestari 1 1 Tekninen

18 18 21 16 73 Vuosina 2016 - 2019 eläkeiän saavuttaa 73 henkilöä; eniten sivistyksen henkilös-töä 24, joista opetushenkilöstöä on 15, päivähoidon henkilöstöä on 22, joista per-hepäivähoitajia on 8, teknisen henkilöstöä 11, tilapalvelujen henkilöstöä 10, ja hal-linnosta eläkeiän saavuttaa 6 henkilöä.

Talousarvio 2016


2016 2017 2018 2019

Tilapalvelut 2 1 4 3

Tekninen 3 3 2 3

Sivistys 7 5 6 6

Varhaiskasvatus 5 7 6 4

Hallinto-osasto 1 2 3 0

0

5

10

15

20

25

Hen

kilö

ä

Arvio vanhuuseläkeiän täyttävien määrästä vastuualueittain vuosina 2016 - 2019

Huomioita osastojen henkilöstöstä Hallinto-osasto Hallinto-osaston työntekijöitten työpanos jakaantuu 1.1.2015 alkaen yhteistoimin-talautakunnalle seuraavasti: Palvelusihteeri 11 % Arkistosihteeri 10 % Talouspäällikkö 5 % Toimistosihteeri 3 % Maaseututoimiston henkilöstöstä kolme työntekijää, jotka ovat Kauhajoen kaupun-gin palveluksessa, sijoittuvat naapurikuntiin (Isojoki, Karijoki ja Teuva). Maaseutu-palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueena naapurikuntien kanssa. Sivistysosasto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vastuualueella henkilöstön määrä ja eläkkeelle jäävien tilalle rekrytointi arvioidaan aina päivähoidon kysyntään verraten. Päivähoidon henkilös-tön määrästä ja pätevyydestä säädetään varhaiskasvatuslaissa sekä päivähoi-toasetuksessa. Sivistyksen hallinto Sivistyksen hallinnon uudistusta jatketaan vuosien 2015–16 aikana.

Talousarvio 2016


Perusopetus ja lukiokoulutus Mahdolliset opetushenkilöstön vähennykset voidaan hyödyntää eläköitymisten kautta. Nyt on kuitenkin tilanne sellainen, että eläköityvien opettajien virat tulee pääsääntöisesti täyttää, koska ikäluokkien koko edellyttää olemassa olevan henki-löstömäärän ylläpitämistä. Virkojen täyttöä on tarkasteltava aina oppilasmäärän mukaan. Henkilöstön palkkauksen tueksi pyritään saamaan aina mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta esim. opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualue Opetus- kulttuuriministeriön rahoittamaan Etsivän nuorisotyön hankkeeseen on saatu rahoitus, 60.000 € kahden henkilön palkkaamiseen (sis. henkilöstökulut) ajalle 1.10.2014 - 30.9.2015. Hankkeeseen on saatu jatkoa ja lisärahoitusta ajalle 1.10.2015 - 30.9.2016. Kaupungin osuus hankkeelle on n. 15.000 €/vuosi. Luvassa hankkeelle on ainakin vv.2016–2017 valtionapu, joka mahdollistaa erityisnuoriso-työllisen toimenpiteen kaupungin nuorisotyössä. Hankkeelle haetaan jatkorahoitus-ta edelleen 1.10.2016 - 30.9.2017. Liikuntapalveluissa erityisliikunnan suunnittelijan työpanosta on 35 % yleishallin-nossa, kaupungin työhyvinvointihanke Pareessa. Vastaavasti liikuntapalveluiden hallintoa erityisliikunnan osalta korvaa vastaavan liikunnanohjaajan työpanos 35 % Virkusta. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi sekä Kauhajoen kansalaisopisto 2016 Panula-opiston ja Kauhajoen kansalaisopiston hallinnollinen yhdistyminen 1.8.2016 alkaen. Yleinen ja seudullinen kulttuuritoimi (kulttuurisihteeri) säilyy Panu-la-opiston alaisuudessa. Kirjasto ja tietopalvelut Yhden henkilön eläköityessä kirjaston henkilöstömäärää arvioidaan uudelleen ja tarvittaviin toimintoihin pyritään löytämään ratkaisut sisäisin järjestelyin. Tekninen osasto Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoit-teiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa:

- hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet

- vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää

Eläkkeelle vuosina 2016 - 2018 Vuonna 2016: Kunnallistekniikka/Kunnossapitopäällikkö Toimitilapalvelut/Työpäällikkö Toimitilapalvelut Valvoja Mittaustyönjohtaja Vuonna 2017:

Talousarvio 2016


Työnjohtaja (50 %)

Toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttää lisää rakenteellisia muutoksia esim. työntekijöiden vähentämistä luontaisen poistuman kautta. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa.

Toimitilapalveluissa 1 -3 päivän sijaisuudet hoidetaan siirtämällä henkilös-töä suuremmista yksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeutta-mista henkilöstöresursseja vähentämällä myös tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Osastolla on kuitenkin huomioitava oikeasta resurssien mitoituksesta ja turvattava palvelujen jatkuvuus ennen kuin eläköitymiset toteutu-vat. Osastolla vuodelle 2016 toteutunee henkilötyövuosien vähennyksenä kunnossapi-topäällikön ja työpäällikön eläköityminen loppuvuodesta. Mittauspuolen työnjohtaji-en eläköityessä tarvittavat palvelut on suunniteltu hankittavaksi osittain ostopalve-luna. Kunnallistekniikassa puisto/ulkoilualueiden määräaikaisten työntekijöiden työsuh-teet päättyvät edelleen syyskuun loppuun mennessä vuonna 2016. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on jaettu sivistysosaston kanssa syyskuusta 2013 alkaen toistaiseksi. Kaavoittaja jatkaa 80 %:n työajan tekemistä vuonna 2016. Rakennusvalvonta

1.7.2016 alkaen projektityöntekijä siirtyy tällä tietoa LLKY:n ympäristötoi-meen hoitamaan maa-ainesasioita. Alustavasti on puhetta ollut jo vuoden-vaihteesta mutta kaikki on kiinni ympäristöpuolen järjestelyistä. Työllistäminen Työllistämisen tavoitteena on työllisyyden edistäminen tarjoamalla työnhaki-joille määräaikaisia työjaksoja. Mahdollisia toimenpiteitä ovat palkkatuettu työ sekä muut työ- ja elinkeinotoimiston mahdollistamat työllistymistä edis-tävät palvelut. Suunnitelmat tehdään ja tavoitteet laaditaan jokaisen työllis-tettävän henkilön tarpeet yksilöllisesti huomioiden. Kaupungin yhteisistä työllistämisvaroista palkataan palkkatukityöhön pitkä-aikaistyöttömiä sekä työelämästä syrjäytymisuhan olla olevia henkilöitä yh-teistyössä kaupungin ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän se-kä mahdollisuuksien mukaan muiden työllistävien tahojen kanssa. Kaupungin palveluksessa olevan työnsuunnittelijan palveluja ja työpanosta myydään myös LLKY:lle.

Talousarvio 2016


Kuntien velvollisuus on työllistää vähintään 300 pv työmarkkinatukea saa-neita.

Talousarvio 2016


KAUHAJOEN KAUPUNKI

Kaupun-

gin virat

ja toimet

2015

VIRAT JA TOIMET

V = Vakanssit Täyttämättä

Hall.

kunta

esittää

V/T

KH

esitys

V/T

KH

esitys

V/T

KH

esitys

V/T

KH

esitys

V/T

(Sisältää kaikki työ- ja virka-

suhteiset, myös määräaikaiset,

ei sijaisia) T = Virat Toimet Virat Toimet 2016 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Ts 2019

HALLINTO-OSASTO

Yleinen hallinto

Kaupunginjohtaja 1 V 1

Hallintojohtaja 1 V 1

Hallintosihteeri 0,55 V 0,55

Kaupunginjohtajan sihteeri 1 T 1

Arkistosihteeri 0,9 V 0,9

Toimistosihteeri 0,97 T 0,97 -1 -1

Toimistosihteeri V 1 1

Palvelusihteeri 0,89 T 0,89 -1 -1

Osastosihteeri V 1 1

Erityisliikunnan suunnittelija (Paree)0,35 35 % T 0,35

Monistamo

Toimistosihteeri 1 T 1

Maataloustoimisto

Maaseutupäällikkö 1 V 1

Maaseutuasiamies 1 V 1 -1

Palvelusihteeri 2 V 2

Maaseutusihteeri 3 V 3

Matkailu

Emäntä 0,6 T 0,6

Ruokamessut

Messupäällikkö 1 T 1

Talous- ja henkilöstöpalvelut

Talouspäällikkö 0,95 V 0,95

Henkilöstösihteeri 1 V 1

Työnsuunnittelija 1 T 1

HALLINTO-OSASTO 19,21 12,4 6,81 0 0 0,0 0,0 -1,0 0,0 0,0

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA

Peruspalvelujohtaja 1 V 1

Arkistosihteeri 0,1 V 0,1

Toimistosihteeri 0,03 T 0,03

Palvelusihteeri 0,11 T 0,11

Talouspäällikkö 0,05 V 0,05

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA 1,29 1,15 0,14 0 0 0 0 0 0 0

SIVISTYS

VARHAISKASVATUS

Toimistosihteeri 1,93 T 1,93

Varhaiskasvatusjohtaja 1 V 1

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 2 T 3 1

Varhaiskasvatuksen alue-esimies 4 V 4

Varhaiskasvatuksen alue-esimies 0 V 1 1

Lastentarhanopettaja 14 T 14

Lastentarhanopettaja 1 78,43 % T 1

Lastentarhanopettaja 1 50 % T 1 -0,5 -0,5

Vastaava lastentarhanopettaja 5 T 5

Lastenhoitaja 31 T 31

Lastenhoitaja 3 78,43 % T 3

Päivähoidon avustaja 9 T 9

Päivähoidon avustaja 1 50 % T 1 -0,5

Kiertävä perhepäivähoitaja 3 T 3

Kiertävä perhepäivähoitaja 1 50 % T 1

Perhepäivähoitaja 34 T 34

Ryhmäperhepäivähoitaja 3 T 3

Kolmiperhepäivähoitaja 1 T 1

Varhaiskasvatus yht. 115,93 6,00 111,93 1,00 1,00 -0,5 -0,5 -0,5 0 0

Virkasuhteinen

Työsuhteinen

Muutokset /

perustettavat ja

lakkautettavat virat ja

toimet

Talousarvio 2016


MUU SIVISTYSTOIMI

Sivistysjohtaja 1 V 1

Opetuspäällikkö 0 V 1 1

Osastosihteeri 1 V 1


Koordinaattori 1 T 1

Kaavasuunnittelija 0,5 T 0,5


Toimistosihteeri 0,07 0,07 % T 0,07

Toimistosihteeri 1 82,76 % T 1

Koulusihteeri 3 T 3

Koulusihteeri 1 60 % T 1

Opistosihteeri 2 T 2

Oppilasasiain sihteeri 1 V 1

Koulukuraattori 4 T 4

Lukiokoulutuksen rehtori 1 V 2 1

Perusopetuksen rehtori 3 V 3

Kansalaisopiston rehtori 0 V 1 1

Musiikkiopiston rehtori 1 V 1

Apulaisrehtori 1 V 1

Perusopetuksen luokanopettaja 45 V 58 13

Päätoiminen tuntiopettaja 14 V 14

Päätoiminen tuntiopettaja 1 87,93 % V 1



Esiluokanopettaja 1 V 1



Sivutoiminen tuntiopettaja 1 V 1

Erityisopettaja 7 V 7

Erityisluokanopettaja 10 V 11 1

Perusopetuksen lehtori 32 V 45 13

Oppilaanohjaaja 2 V 2

Lukiokoulutuksen lehtori 12 V 17 5

Koulunkäyntiohjaaja 8 T 8

Koulunkäyntiohjaaja 1 50,32 % T 1







Koulunkäynti- ja iltapäivätoim.ohj. 1 T 1

Koulunkäynti- ja iltapäivätoim.ohj. 1 94,77 % T 1

Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 8 T 8

Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 2 88,89 % T 2




Aamu- ja iltapäivätoim.ohjaaja 4 T 4

Kouluavustaja 1 T 1

Kouluavustaja 1 78,43 % T 1

Kouluavustaja 1 91,50 % T 1

Kansalaisopiston opettaja 3 V 3

Kansalaisopiston yhdysmies 2 14,0 % T 2

Musiikkikoulun opettaja 3 V 4 1

Musiikkikoulun opettaja 1 81,70 % V 1

Musiikkikoulun opettaja 1 89,87 % V 1






Päätoiminen tuntiopettaja 1 V 1

Sivutoiminen tuntiopettaja 2 V 2

Kirjastotoimenjohtaja 1 V 1

Kirjastonhoitaja 2 T 2

Kirjastovirkailija 7 T 7

Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 V 1

Kulttuurisihteeri 1 T 1

Palvelusihteeri 1 T 1 -1

Erityisliikunnan suunnittelija 0,65 65,0 % T 0,65

Vastaava nuorisotyöntekijä 1 T 1

Nuoriso-ohjaaja 2 T 2

Erityisnuorisotyöntekijä 1 T 1

Etsivä nuoristyöntekijä 2 T 2

Vastaava liikunnanohjaaja 1 T 1

Vastaava uimaopettaja-valvoja 1 T 1

Uinninvalvoja-ohjaaja 1 T 1

Muu siv.toimi yht. 248,22 0 199 85,22 36 0 0 0 -1 0 0

Sivistyst. Yht 364,15 0,00 205,00 197,15 37,00 1,00 -0,5 -0,5 -1,5 0,0 0,0

Talousarvio 2016


TEKNINEN

Ympäristöjohtaja 0 V 1 1 -1 -1

Tekninen johtaja 1 V 1

Työpäällikkö 1 V 1 -1

Kunnossapitopäällikkö 1 V 1

Kiinteistöpäällikkö 1 V 1

Työnjohtaja 1 T 1

Työnjohtaja 1 50 % T 1 -0,5

Valvoja 1 T 1 -1 -1

Kunnallistekniikan työnjohtaja 1 T 1

Kaavasuunnittelija 0,5 T 0,5

Kaavoittaja 1 80 % V 1

Rakennustarkastaja 3 V 3

Projektityöntekijä 1 T 1 -1 -1

Palvelusihteeri 2 T 2

Suunnittelija 1 T 1

Osastosihteeri 1 V 1

Asuntosihteeri 1 V 1


Siivoustyönjohtaja 1 T 1

Siivoustyönohjaaja-tilahuoltaja 1 T 1

Ruokapalvelupäällikkö 1 T 1

Ravitsemustyönjohtaja 1 T 1

Emäntä 1 T 1

Apuemäntä 1 T 1

Ruokapalveluvastaava 1 T 1

Keittäjä 22 T 22

Keittiöapulainen 3 T 3

Ravitsemistyöntekijä 4 T 4

Ruoka-autonkuljettaja 2 T 2

Kouluhuoltaja 6 T 6

Tilahuoltaja 22 T 22

Laitoshuoltaja 2 50 % T 2

Laitoshuoltaja 1 78,4 % T 1

Laitoshuoltaja 3 T 3

Siivoustyönohjaaja-laitoshuoltaja 1 T 1

Talonmies 2 T 2

Talonmies 1 30,2 % T 1

Kiinteistönhoitaja 4 T 4

Hallimestari 1 T 1

Vastaava liikuntapaikkamestari 1 T 1

Liikuntapaikkamestari 1 T 1

Laitosmies 1 T 1

Talonmiehen viikkoleposij. 1 21,40 % T 1



Varastonhoitaja 1 T 1

Tekninen yht 107,5 11,0 97,5 1,0 0,0 -3,0 -3,0 -1,5 0 0

Muutokset yhteensä -3,5 -3,5 -4,0 0,0 0,0

HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 492,15 229,55 301,60 38,0 1,0 488,7 488,7 484,7 484,7 484,7

Muutos (%) -0,7 -0,7 -0,8 0,0 0,0

Talousarvio 2016


LIITTEET

Taloussuunnitelman ja vuotuisen talousarvion valmistelu- ja käsittelytapa

Valtuusto - määrittelee kaupungin perustehtävän, vision, arvot sekä strategiset menestystekijät - hyväksyy päävastuualueiden (kaupunginhallituksen ja lautakuntien) tuloskortit sisältäen

perustehtävän, kriittiset menestystekijät, strategiset tavoitteet sekä talousarviovuoden tu-lostavoitteet

- määrittelee talousarviovuoden tavoitteet hyväksyen tavoitteisiin sidotut määrärahat - päättää vakinaisesti perustettavista viroista ja myöntää määrärahat vakinaisen työsuhteen

perustamiseen - myöntää vastuualueille määrärahat nettomääräisinä ja hyväksyy hankekohtaisesti määrä-

rahat investointihankkeisiin - päättää yksityisen kuntalaisen avustamisen perusteista, jos meno on valtionosuuden ul-

kopuolista menoa - antaa muita mahdollisia toiminnallisia velvoitteita. Valtuuston vahvistettua talousarvion ja taloussuunnitelman Kaupunginhallitus päättää: - antaa hallintokunnille ohjeet lopullisen vuotuisen käyttösuunnitelman laatimisesta ja talo-

usarviomäärärahojen jaosta - hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion alaistensa tulosalueiden

osalta - päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron alaistensa vastuu-

alueiden välillä siten, että ao. tukiyksikölle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarvioita aliteta. Tehdyt siirrot perusteluineen on esi-tettävä valtuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talo-usarviovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä

- valtuustoon nähden sitovan määrärahan muodostavat rahoitusosassa korko- ja muiden rahoitusmenojen ja antolainojen yhteismäärä

- kaupunginhallitus voi kokonaismäärärahan puitteissa päättää antolainan myöntämisestä ja tarvittaessa lainan ottamisesta kaupungille

Lautakunta: - antaa johtokunnille ohjeet lopullisen käyttösuunnitelman laadinnasta ja myönnettyjen mää-

rärahojen jakamisesta eri menokohdille ottaen huomioon kaupunginhallituksen antamat yleisohjeet

- hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion niiden lukujen osalta, joi-den toiminta ei ole johtokuntien toimialueella

- käsittelee yhteisöjen hanke- ja toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa siltä osin kun käsittely ei kuulu johtokunnalle

- käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä lautakunnassa käsiteltäviä lukuja koskevat kylä-toimikuntien ja vastaavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet

- päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron vastuualueiden vä-lillä siten, että ao. palvelulohkolle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarviota aliteta. Tehdyt siirrot on perusteluineen esitettävä val-tuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talousarviovuo-den kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä

Talousarvio 2016


Johtokunta päättää: - laatii lopullisen käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion myönnettyjen määrä-

rahojen puitteissa ja ottaen huomioon annetut ohjeet - käsittelee yhteisöjen toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen ja lautakunnan an-

tamien ohjeiden puitteissa - käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä hallinnonalaa koskevat kylätoimikuntien ja vas-

taavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet

Talousarvio 2016


Lisätietoa

Asukasluku: 31.12.2014 virallinen asukasluku

Talousarvio 2016


Talousarvio 2016


Täydentäviä tietoja

TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

Asukasluku 31.12. 14089 14039 14009 14007 14007 14007 14007

Työvoiman määrä 6472 6407 6426 6396 6366 6336 6306

Työttömyysaste (*syyskuu 2015) 13 10,5 11,6 8 8 8 8

Työpaikkaomavaraisuus (2013) 98,1 98,1 98,1 98,1 98,1 98,1 98,1

Tuloveroprosentti 21,5 22 22 22 23 23,5 23,5

Kiinteistöveroprosentit

- yleinen 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9

- vakituinen asuinrakennus 0,55 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65

- muu asuinrakennus 1,1 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2

- rakentamaton rakennuspaikka 3 3 3 3 3 3 3

- yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 0 0 0 0

Toimintatuotot, milj. euroa 52,02 51,38 49,97 49,72 51,39 52,41 53,31

Toimintakulut, milj. euroa -130,5 -129,44 -129,89 -130 -131,87 -134,04 -136,06

Toimintakate milj. euroa -78,29 -77,94 -79,74 -80,04 -79,82 -81,49 -82,62

Verotulot milj. euroa 43,31 44,84 45,28 45,17 47,53 48,24 49,2

Valtionosuudet milj. euroa 35,09 36,11 36,39 38,83 39,41 40 40,81

Vuosikate milj. euroa 4,93 3,17 9,26 4 3,74 5,5 5,5

Poistot milj. euroa 4,25 -4,31 -4,54 -4,6 -4,7 -4,65 -4,65

Investoinnit milj. euroa -10,36 -5,1 3,73 7,84 5,3 7,64 6,86

Investointien tulorahoitus % 46,47 % 58,7 248 % 51 % 86 % 72 % 80 %

Lainamäärä per 31.12. milj. euroa 60,67 59,76 56,25 59,17 57,37 58,35 58,45

Lainakanta euroa/asukas 4306 4256 4011 4224 4096 4166 4173

Toimintamenot euroa/asukas 9268 9 220 9 254 9 281 9 415 9 570 9 714

Verotulot euroa/asukas 3074 3 194 3 229 3 225 3 393 3 444 3 513

Valtionosuudet euroa/asukas 2490 2 572 2 595 2 772 2 814 2 856 2 914

Vuosikate euroa/asukas 350 226 661 219 392 429 430

Talousarvio 2016


KONSERNIYHTEISÖT Konserniyhteisöjen yhteistavoite: yhteisöjen on raportoitava Kauhajoen kaupungille vähintään 3 kertaa vuoden aikana. Kaupungin edustajat yhtiöissä raportoivat valtuustolle ja kaupunginhallitukselle 3 kertaa vuo-dessa. Konserniyhtiöiden raportin tulee sisältää

Selvitys konserniyhtiön toiminnan tarkoituksesta

Selvitys hallinnon jäsenistä ja kaupungin edustajista ko. organisaatiosta

Selvitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Toimitusjohtajan katsaus

Tuloslaskelma ao. ajalta ja arvio talouden loppuvuoden kehityksestä

Selvityksen henkilöstön määrästä

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n toiminnan tarkoitus

Yhtiöjärjestys 2 §:

Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita aluelämpölaitoksia ja tähän liittyviä lämmönjakokanavistoja

sekä tuottaa lämpöenergiaa ja myydä sitä.

Selvitys hallinnon jäsenistä ja kaupungin edustajista Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:ssä

Hallitus

Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Tuuri henkilökoht. varajäsen Kimmo Ylipeltola

Varapuheenhohtaja Heikki Järviluoma " Raija Kuusisto

Jäsen Asko Ojala " Esa Ala-Kyyny

Jäsen Soili Arola " Ossi Jokela

Jäsen Jorma Ketola " Kai Koivuniemi

Sami Yli-Rahnasto " -

Kaupungin edustaja

Kaupungin yhtiökokousedustaja Katri Rinta-Halkola, varaedustaja Mikko Rotola-Pukkila.

Selvitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Yhtiökokouksen pöytäkirja 6.5.2015, 11§ Toimenpiteet vuosituloksen osalta:

Hallituksen esitys voittoa/tappiota koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta

muun vapaan pääoman jakamisesta:

Tilinpäätöksen mukaan yhtiön vapaa oma pääoma on 574.533,26 €, jossa on huomioitu

tilikauden voitto 158.059,39 €. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa eijaeta.

Hyväksyttiin hallituksen esitys.

Talousarvio 2016


Kauhajoen Lämpöhuolto Oy TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Henkilöstö 10 10 8 8 6

Tulot / Liikevaihto 4 129 200 4096700 4 312 700 4 375 550 4 312 680

Menot 3 494 400 3009000 3 455 400 3 163 600 3 392 800

Poistot 634 000 929600 660 000 652 600 660 000

Tilikauden tulos 800 158100 197 300 559 300 191 200

Toimitusjohtaja Tapio Suonvieri

Kauhajoen Tennishalli Oy

Yhtiön nimi on Kauhajoen Tennishalli Oy ja kotipaikka Kauhajoen kaupunki Yhtiön toimialana on yleishyödylliseltä pohjalta ylläpitää tennispeliä ja muita pallopelejä varten-pelitiloja sekä pelien tarvitsemia kenttäpalvelutoimintoja.

Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiö ei jaa osinkoa eikä varoja oman vapaan pääoman rahastosta. Yhtiön osakepääomaa voidaan alentaa ja käyttää sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. Osakepääomaa voidaan alentaa myös omien osakkeiden hankkimistarkoituksessa. Yhtiön purkautuessa netto-omaisuus jaetaan selvitysmenettelyssä osakkeenomistajien kesken osakkeiden lukumäärän suhteessa. Yhtiö voi omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä harjoittaa sijoitustoimintaa ja arvopaperi-kauppaa. Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, ja kolme varsinaista jäsentä sekä kolme varajäsentä. Nimi Asema Lasse Leppänen puheenjohtaja Taija Hakola jäsen Helena Hietarinta varapuheenjohtaja Lea Ojanen jäsen Kari Pöyry jäsen Jaakko Syrjänen varajäsen Anneli Jukkola varajäsen Jaakko Hopiavuori varajäsen

Toimitusjohtaja Hannu Törrönen

Kaupungin nimeämä edustaja yhtiökokouksissa on Raija Kuusisto Tilikauden 2014 tuloksen käsittely / Yhtiökokous 22.4.2015: Päätettiin, että yhtiöjärjestyksen 2§ mukaisesti yhtiö ei jaa osinkoa

Talousarvio 2016


Todettiin, että vahvistettu tase osoittaa 727,81 € tappiota. Tilikauden tappio kirjataan hallituksen esityksen mukaisesti voitto/ tappiotilile. Yhtiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa. Juoksevat asiat hoitaa toimitusjohtaja.

Kauhajoen Tennishalli TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 93 % 93 % 93 % 93 % 93 %

Henkilöstö

Tulot / Liikevaihto 19 491 17590 16000 17 500 18 000

Menot 18 920 18318 16000 18 000 18 000

Tilikauden tulos 571 -728 0 -500 0

Kauhajoen Vesihuolto Oy Hallinto:

- Hallituksen varsinaiset jäsenet: Antti Ala-Kokko, Harri Virtanen, Ilkka Tervonen, Tellervo Yli-Keturi

Henkilökohtaiset varajäsenet: Kuusisto Raija, Heikki Santala (edesmenneen Nummikoski Tarmon varajäsen), Tarja Tapanainen, Timo Kulmala, Tapio Hautala

- Kaupungin yhtiökokousedustaja on Kai Koivuniemi

- henkilöstö 13 hlöä

Kauhajoen Vesihuolto Oy TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 82,50 % 84,00 % 84,00 % 88 % 88 %

Henkilöstö 13 13 13 13 13

Tulot / Liikevaihto 2 624 005 2 806 496 2 472 950 2 472 950 2707665

Menot -2 581 820 -2 644 366 -2 302 952 -2 302 952 -2520883

Poistot -114700 -159 530 -171648 -171648 -195377

Tilikauden tulos -72 515 2 600 -1 649 -1 649 -8595 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiö tekee 2015 kokonaisuutena pienen positiivisen tuloksen. Vesilaitos tekee tappiota inves-tointien, verkoston ja pumppaamoiden kunnostusten vuoksi. Vedenottamoiden saneeraus on aloitettu ja sitä jatketaan tulevina vuosina omarahoitteisesti. Verkoston laajeneminen nyt ja lähitulevaisuudessa on pientä koska yleinen rakentaminen on vähäistä. Tämänhetkinen ja tulevaisuuden haaste on vedenottoluvat: kolme vedenottolupaa on käsiteltä-vänä hallinto-oikeudessa ja nykyisellä vedenotolla ja vedenottoluvilla saadaan juuri ja juuri hoi-dettua nykyinen vedentarve.

Toimitusjohtaja Pekka Mäkinen

Talousarvio 2016


Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Yhtiön toiminnan tarkoitus on kirjattu yhtiöjärjestyksen toimialaa koskevaan pykälään seuraavasti: ”Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylässä sijaitsevaa Vinkkeli -nimistä tilaa RN:o 2:310, sekä sille rakennettua liike-, toi-misto- ja varastotilaa.” Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksessa 15.05.2015 päätetyn mukaisesti kolme jäsentä. Hallitus järjestäytyi seuraavassa kokouksessaan 12.06.2015. Hallituksen pu-heenjohtajaksi valittiin Harri Virtanen ja hallituksen muut jäsenet ovat Kai Koivuniemi ja Marko Ylinen. Kaupungin edustajaksi yhtiökokoukseen on valtuutettu Markku Ojaniemi. Yhtiöllä ei ole työsuhteessa olevaa palkattua henkilöstöä. Yhtiö on ulkoistanut hallinnon hoidettavaksi Suupohjan Tili-Isäntä Ky:ssä, missä töiden suorittamiseen on käytettävis-sä neljän henkilön resurssi. Yhtiökokouksessa 15.05.2015 päätettiin tilikauden 1.1.2014-31.12.2014 tuloksen käsit-telystä. Päätös on kirjattu yhtiökokouspöytäkirjan 7 §:ään seuraavasti: ”Päätettiin, että tilikauden tappio 11.750,53 euroa siirretään hallituksen esityksen mukaisesti voitto- ja tappiotilille ja että osinkoa ei jaeta. Kiinteistö Oy Kauhajoen

Liikenneterminaali TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100 % 100,00 %

Henkilöstö - - - - -

Tulot / Liikevaihto 45 839 45 420 45 689 46 920 45 689

Menot -58 203 -57 170 -60 227 -63 727 -60 077

Tilikauden tulos -12 364 -11 751 -14 388 -16 807 -14 388 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön omistaa 100 %:sti Kauhajoen kaupunki. Omistaja maksaa yhtiölle hoito- ja rahoitusvasti-ketta sekä käyttökorvausta sähköstä huoneistokohtaisen mittauksen mukaan. Omistaja vuokraa tiloja edelleen omaan lukuunsa. Yhtiön kirjanpidon tulosta rasittaa suunnitelman mukaiset poistot, joita kirjataan kuluvalle tilikau-delle yhteensä 27 tuhatta euroa. 31.12.2015 päättyvän tilikauden kirjausten jälkeen käyttöomai-suuden tasearvoksi jää 158 tuhatta euroa sisältä maa-alueet, liittymät ja rakennukset, ajoharjoit-teluradan sekä piha-alueiden asfaltoinnit. Yhtiön omistajan pidemmän aikavälin tavoitteena on irtautuminen yhtiöstä ja sen vuoksi kiinteis-tölle on tehty ainoastaan pakollisia ylläpitoon liittyviä korjauksia ja kunnostuksia.

Toimitusjohtaja Tuomas Kuusinen

Talousarvio 2016


Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Yhtiön hallituksessa seuraavat henkilöt: Harri Virtanen, hall.pj. Kauhajoen Kaupunki, Kari Män-nistö, Kauhajoen Kaupunki, Pekka Metsäranta, Neviso Oy, Mika Ollonqvist, Suupohjan Osuus-pankki. Henkilöstöä yhtiöllä ei ole.

Kiinteistö Oy

Kauhajoen Teknologiakeskus TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 64,28 % 64,28 % 64,28 % 64 % 64

Henkilöstö - - - 0

Tulot / Liikevaihto 260 236 499 171 504 977 504 977 505 000

Menot -261 446 -499 259 -499 259 -499 259 500 000

Tilikauden tulos -1 210 -88 313 313 300

Toimitusjohtajan katsaus: Toimintavuoden 2015 aikana yhtiön toiminnan laadussa tai laajuudessa ei ole tapahtunut mer-kittäviä muutoksia. Yhtiön talous on tarkasteluaikana toteutunut talousarvion mukaisesti käyttö-katteen ollessa 52 %. Kiinteistön toiminta ja siihen läheisesti liittyvät muut palvelut ovat hyvällä vakiintuneella tasolla. Toimintavuoden 2015 aikana saatetaan valmiiksi talon B-osan ilmastointiremontti, joka parantaa ilmanvaihtoa merkittävästi. Toimistotilojen käyttöaste tarkastelujakson lopussa oli n. 93 %.

Toimitusjohtaja Sirpa Kukkamäki

Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot

Yhtiön toiminnan tarkoitus on kirjattu yhtiöjärjestyksen toimialaa koskevaan pykälään seuraa-vasti: ”Yhtiön toimiala on vuokra-asuntotarpeen tyydyttämiseksi Kauhajoella omistaa, hallita ja ylläpitää kiinteistöjä ja rakennuksia sekä hankkia ja omistaa kiinteistöjen ja huoneistojen hallin-taan oikeuttavia osakkeita sekä vuokrata asuntoja asunnontarvitsijoille. Tarkoitusperiensä to-teuttamiseksi yhtiö voi toimia rakennuttajana.”

Yhtiö toimii yleishyödyllisin periaattein voittoa tavoittelematta.

Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksessa 07.05.2015 päätetyn mukaisesti viisi jäsentä. Halli-tus järjestäytyi seuraavassa kokouksessaan 29.05.2015. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Harri Virtanen, varapuheenjohtajaksi Taija Hakola. Hallituksen muut jäsenet ovat Antti Ala-Kokko, Marko Ylinen ja asukkaiden edustajana Sirkka Granholm.

Kaupungin edustajaksi yhtiökokoukseen on valittu 2.3.2015 Kauhajoen kaupunginhallituksen päätöksellä Sami Yli-Rahnasto (Dnro D/18/00.00.01.02/2013). Yli-Rahnasto on valittu Marko

Talousarvio 2016


Ylisen tilalle hänen tultua valituksi yhtiön hallituksen jäseneksi. Varaedustajaksi on valittu Katri Rinta-Halkola. Valittujen edustajien toimikausi päättyy 2016.

Yhtiökokouksessa 07.05.2015 päätettiin tilikauden 1.1.2014-31.12.2014 tuloksen käsittelystä. Päätös on kirjattu yhtiökokouspöytäkirjan 7 §:ään seuraavasti: ”Päätettiin, että tilikauden voitto 24,82 euroa siirretään hallituksen esityksen mukaisesti voitto- ja tappiotilille ja että osinkoa ei jaeta.

Yhtiöllä ei ole työsuhteessa olevaa palkattua henkilöstöä. Yhtiö on ulkoistanut hallinnon hoidet-tavaksi Suupohjan Tili-Isäntä Ky:ssä, missä töiden suorittamiseen on käytettävissä neljän henki-lön resurssi. Talohuoltotehtävien hoito on ulkoistettu Kiinteistöhuolto Sorilalle ja Suupohjan Ta-lohuolto Pasi Hakolalle. Molemmissa yhtiöissä on käytettävissä vähintään kahden henkilön re-surssi juoksevien talohuoltotehtävien hoitamiseen. Erityisosaamiseen, kuten sähkö- tai lvi-tehtävien hoitamiseen käytetään paikkakuntalaisia yrityksiä.

Kiinteistö Oy

Kauhajoen Vuokra-asunnot TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 %

Henkilöstö - - - -

Tulot / Liikevaihto 2 442 343 2 365 700 2 518 895 2 439 381 2 424 953

Menot -1 834 003 -1 398 555 -1 711 554 -1 667 955 -1 639 969

Poistot -633 089 -781 738 -617 008 -577 577 -594 418

Tilikauden tulos -24 749 185 407 190 332 193 848 190 566

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2015 on jäänyt katsausajankohtaan 31.10.2015 mennessä budjetoiduista tuotoista 3,25 % vuokrausasteen vajottua 86 %:in tasolle. Vuokrausasteelle asetettu tavoite 90,0 % vuoden-vaihteessa jää saavuttamatta. Kulujen osalta katsausajankohtaan mennessä budjetoidut kulut on niukasti alitettu siitäkin huolimatta, että kuluvan vuoden aikana on tehty kunnostustöitä laa-jasti niin asuinhuoneistoissa kuin kiinteistökohteiden ulkoalueilla. Alhainen vuokrausaste on suoraa seurausta oppilaitosten aloituspaikkojen vähentymisestä. Yh-tiön tulevien vuosien suurimpana haasteena tulee olemaan vuokrausasteen säilyttäminen sel-laisella tasolla, että yhtiö selviää niin vieraan pääoman takaisinmaksuun liittyvistä velvoitteistaan että pystyy varautumaan ja toteuttamaan tarvittavat peruskorjaukset riittävässä laajuudessa että korjausvelka ei kasva hallitsemattomaksi. Alhaisen vuokrausasteen ongelma ei ole vielä vaaran-tanut yhtiön lyhyen aikavälin maksuvalmiutta mutta ongelmat tulevat kärjistymään vuoden 2016 loppupuolella mikäli tilanteeseen ei saada muutosta

Toimitusjohtaja Tuomas Kuusinen

Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy SPK tuottaa osakasyhteisöille ja kunnallisille yhtiöille talous-, henkilöstö-, ict- ja puhelinvaihde-palvelut. Kauhajoen kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat Markku Vanhanen (pj), Katri Rinta-Halkola (vpj) ja Seija Pietari. Varajäsenet Piia Ylikoski ja Antti Ala-Kokko.

Talousarvio 2016


Yhtiön tarkoitus on toimia omakustannusperiaatteella Vuoden 2015 osalta on toimittu talousarvion puitteissa. Vuonna 2016 on jäämässä eläkkeelle neljä henkilöä, osittain käytetään hyväksi luonnollista poistumaa henkilöstömenoissa. Toimitusjohtajana olen jäämässä eläkkeelle 1.1.2016 alkaen. Toimitusjohtajana jatkaa Eija Nuotio.

Suupohjan

Seutupalvelukeskus Oy TP 2013 TP 2014 TA 2015

Tilinpäätös-

ennuste 2015

Talousarvio

2016

Kaupungin omistusosuus 51,40 % 51,40 % 51,40 % 51 % 51 %

Henkilöstö 36,5 36,1 35 35 33

Tulot / Liikevaihto 2 515 2 739 2 660 2 660 2563

Menot 2 572 2 674 2 664 2 664 2561

Tilikauden tulos -57 65 -4 -4 2

Toimitusjohtaja Antti Niemi-Aro 31.12.2015 asti

KUNTAYHTYMÄT Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Palvelurakennemuutosta on tehty kolmen vuoden ajan. Se jatkuu vielä vuonna 2016. Syksyllä 2016 olemme tilanteessa, jossa pitkäaikainen laitoshoito on purettu kokonaan. Valtavan suuri työ on saatettu loppuun. Samalla käynnistyy uusi moderni vaihe, kun tehostetun palveluasumi-sen määrää pyritään pienentämään. Tavoitteena on yhteisöasumisen lisääminen sen sijaan. Asiassa on jo tehty jonkin verran valmistelutyötä. Tämä mahdollistuu, koska kotihoito toimii nyt erittäin hyvin koko alueella. Kotihoito on myös vuoden 2015 aikana tehnyt omien palvelujensa kehittämistyötä asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen ja asiakkaan omien voimavarojen parempi hyödyntäminen ja oikean tuen järjestäminen. Teuvalla on jo käynnistynyt Lehtiharjun alueella 45-paikkaisen palvelukodin rakentaminen. Tilat valmistuvat kesän 2016 aikana. Asukkaat tähän yksikköön hakeutuvat palvelusetelillä. Palvelun tuottaja tulee olemaan Attendo Oy. Kuntoutusosasto tulee muuttumaan 26-paikkaiseksi. Kauhajoella akuuttiosaston paikkaluku laskee 35:een. Hoivaosasto loppuu. Sen tiloissa tulee olemaan intervalliasumista. Sanssin palvelukodin asukasmäärä puolestaan kasvaa muutoksen myötä. LLKY on maakunnan alueella ainoa perusterveydenhuollon toimija, jossa kirjaukset tehdään THL:n ohjeiden mukaisesti ja siten tilastointi on tältä osin jo kunnossa tulevaa sote-aluetta aja-tellen. Samoin tuotteistus perustuu oikeisiin käyttötietoihin ja kustannukset on jaettu oikein vyö-rytyksessä. Itsehallintoalueen sote-valmistelu tulee hallitsemaan vuoden 2016 työtä. Keskeisiä kehittämis-kohteita ovat digitalisaatio, kuntoutus ja asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen kehit-tämisessä. Palvelujen digitalisaatio tulee muuttamaan palveluprosesseja. Asiakkaille tämä tulee merkitsemään parempaa saatavuutta monissa palveluissa. Suurin haaste on kuitenkin oman

Talousarvio 2016


toiminnan työtapojen muuttaminen. Kuntoutuksessa koko maakunnan kuntoutustoiminta on tarkastelun alla. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen on tarkoitus toteuttaa järjestämällä alueen asukkaille mahdollisuuksia tulla nykyistä paremmin kuulluksi. Tätä voidaan toteuttaa esim. jär-jestämällä tiedotus/keskustelu/palautetilaisuuksia. LLKY:n talousarvio vuodelle 2016 on pienempi kuin vuodelle 2015 Karijoen ja Teuvan osalta. Kauhajoen ja Isojoen osalta talousarvio on samalla tasolla. Tuotteistetut palvelut jakavat kus-tannuksia käytön mukaan. Talousarvion toteutuminen riippuu siitä, kuinka suuret ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet. Yhtymä uudistaa tiedottamisen keväällä 2016. Helmi-toukokuun aikana uusitaan internet-sivut ja otetaan käyttöön sosiaalinen media. Muutoinkin asukkaille/asiakkaille pyritään tarjoamaan ajantasaista tietoa. Tarvittaessa tuotetaan Suuplari, mutta tämä harkitaan tilanteen mukaan. Jäsenkunnille ja LLKY:lle tulee olemaan vuonna 2016 edelleen työttömyyden kustannukset. Talousarviossa on varauduttu alustavasti myös Trillan yhden työpajan vähentämiseen, mutta asia arvioidaan vielä uudelleen johtokunnan kokouksessa 21.12., koska tarvetta pajalle on. Ympäristöpalveluissa palvelutilanne on säilynyt vakaana koko ajan. Maa-aineslupien käsittely siirtyy vuonna 2016 LLKY:lle peruskunnista. Tämä merkitsee myös työvoimaresurssin lisäänty-mistä.

Johtaja Kari Nuuttila

Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimintasuunnitelma 2016 Yleistä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) omistajakuntien haastava taloustilanne näkyy edelleen SEK:n vuoden 2016 toiminnassa. Omistajakuntien budjetoitu kuntalaskutusosuus vä-henee vuoteen 2015 verrattuna n. 41 t€:lla. Vuoden 2016 talousarvion mukaan kuntalasku-tusosuus on 783 t€. Omistajakuntien maksuosuus on viimeisten neljän talousarviovuoden aika-na vähentynyt yhteensä 30 %:lla. Alentuneesta tulovirrasta huolimatta SEK on kyennyt tarjoa-maan Suupohjan seutukunnan yrittäjille niiden tarvitsemia peruspalveluita. Säästötoimet ovat merkittävimmin vaikuttaneet hanketoimintaan ja aluekehitystoimintaan. Vuonna 2016 SEK:n tulevaa toimintaa varjostaa Kurikan kaupungin irtaantuminen Suupohjan elinkeinotoimen kun-tayhtymästä vuoden 2017 alusta lukien. Muiden SEK:n omistajakuntien kanssa tulee jo vuoden 2016 alkupuolella käynnistää neuvottelut uudesta perussopimuksesta ja toiminnan rahoittami-sen viitekehyksestä. Strategia Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on ollut aktiivisesti kehittämässä Suupohjan alueellista seutustrategiaa. Tämän toiminnan eteenpäin vieminen ja vakiinnuttaminen pysyväksi alueen toimintatavaksi ovat merkittävimpiä toiminnallisia muutoksia joka on yhteisesti vastuutettu SEK:n koordinoimaksi toiminnoksi. Yhteisellä seutustrategialla ja johtamisen koordinoinnilla edesautetaan koko Suupohjan seutukunnan kilpailukykyä. SEK:n oman strategian päivitys aloitettiin vuoden 2015 loppupuolella. Strategian päivitystyö jatkuu hallituksen ja henkilökunnan yhteistyönä myös vuonna 2016.

Talousarvio 2016


Strategiset painopistealueet Suupohjan seudulla on neljä strategisen kehittämisen painopistealuetta. Ne ovat:

- uusiutuvat energiavarat

- kalusteet ja asuminen

- elintarviketeollisuus

- materiaalinkäsittely ja logistiikka

Vuonna 2016 painopistealoja kehitetään ainoastaan hankkeiden sekä oman henkilökunnan työn kautta. Painopistealueiden kehittämiseen ei vuonna 2016 sisälly asiantuntijaostopalveluja. Sa-malla toimintamallilla SEK on toiminut myös vuonna 2015. SEK:n hankkeiden tavoitteena on työllisyyden, yritystoiminnan ja uusien innovaatioiden edistäminen. Vuonna 2015 SEK panos-taa omana työnä seuraaviin teemoihin:

- digitaalisuus

- uusiutuva energia

- kasvuyrittäjyys

Painopistealoja kehitetään vuonna 2016 ainoastaan hankkeiden sekä henkilökunnan työn kaut-ta. Painopistealueiden kehittämiseen ei vuonna 2016 sisälly asiantuntijaostopalveluja. Yrityspalvelut Yrityspalvelutehtäviä hoitavat kaksi elinkeinoasiamiestä ja elinkeinojohtaja resurssiensa puit-teissa. Yrityspalveluissa SEK on alueellinen integraattori, joka kokoaa, tarjoaa ja välittää palve-lut uusille, toimiville ja sijoittuville yrityksille asiakaslähtöisesti ja lähellä asiakasta. Vuonna 2016 yrityspalveluiden painopisteinä ovat seuraavat toiminnot:

- alkavien yritysten neuvonta

- toimivien yritysten perusneuvonta

- yrityskohtaiset kehityspalvelut

- omistajanvaihdosneuvonta

- kasvuyritysten löytäminen ja neuvonta

- yrittäjäkasvatus

Lomituspalvelut Lomituspalvelun paikallisyksikkö tarjoaa lomituspalvelulain ja – asetuksen mukaista palvelua maatalousyrittäjille, joilla on oikeus pitää vuosilomaa sekä saada lain mukaista sijaispalvelua. Lomituspalveluissa työskentelee n. 80 työntekijää. Toimialueena ovat Kauhajoen ja Kristiinan kaupungit sekä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kunnat. Merkittävänä toiminnallisena muutoksena on Kurikan kaupungille tarjottavien lomituspalveluiden päättyminen vuoden 2016 alusta lukien. Lomituspalveluiden hallinto organisoidaan uudelleen vastaamaan uuden tilanteen mukaista tar-vetta. Kansainvälisyyskeskus INKA Kansainvälisyyskeskus INKA koordinoi ensisijaisesti työperäisten maahanmuuttajien kotoutta-miseen liittyviä kysymyksiä ja antaa heille palveluohjausta ja neuvontaa Suupohjassa ja Kuri-

Talousarvio 2016


kassa. INKA tarjoaa myös työnantajille ja muille toimijoille apua työlupiin ja rekisteröitymiseen liittyvissä kysymyksissä. INKA:n yhteydessä toimii myös Kulttuurikylpy-hanke, jonka toimintaan kuuluu kieli- ja harrastustyöpajojen järjestäminen INKA:n toiminnan ohjaus on elinkeinojohtajan vastuulla, mutta sen toimintaa ohjaa myös INKA:n johtoryhmä, joka koostuu rahoittajatahojen ja keskeisten yhteistyökumppaneiden edustajista. Elinkeinojohtaja Olli Forstén

Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoden 2015 alussa hallituksen esitykset laeista ammatillisesta koulutuksesta sekä sen rajoi-tuksesta eivät edenneet eduskunnassa. Tältä osin toimintaympäristömuutosten aikataulut meni täysin uusiksi. Eduskuntavaalien jälkeen ja uuden hallitusohjelman myötä nämä asiat ovat läh-teneet uuteen valmisteluun. Tämän hetken tiedossa olevien aikataulujen mukaan uusi laki am-matillisesta koulutuksesta, missä yhdistyvät laki ammatillisesta koulutuksesta sekä laki ammatil-lisesta aikuiskoulutuksesta sekä uusi rahoituslaki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta. Hallitusohjelman sisällä säilyivät edellisen hallituksen aikana sovitut kustannusten vä-hentämistavoitteet lähes entisellään. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kohdalla tämä tarkoittaa 190 M€:n säästöjä vuonna 2017. Ministeriö on esittänyt, että tämä hoidettaisiin am-matillisen toisen asteen koulutuksen osalta siten että, koulutuksen järjestäjä saisi järjestämislu-vanmukaisen opiskelijamäärän yksikköhinnasta 88-90%. Mihin leikkauksen kohdistuu, jää kou-lutuksen järjestäjän päätettäväksi. Vuoden 2018 ja sen jälkeisen rahoituksen taso perustuu uu-teen rahoituslakiin, joka oletettavasti noudattaa pitkälti vuoden 2017 tasoa. Vuoteen 2018 men-nessä tulee uudistettavaksi myös koulutuksen järjestäjien järjestämisluvat uusien lakien mukai-siksi. Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä tulee arvioitavaksi myös koulutuksen järjestä-jän toimintaedellytykset voimakkaasti pienenevien resurssien sekä toimintaympäristömuutosten johdosta. Tällöin oleellisinta on se että, olemme pystyneet kehittämään toimintaamme sekä ta-sapainottamaan kustannusrakenteemme muuttunee tulotason mukaisesti. Vuonna 2015 kuntayhtymän YT-neuvottelujen tuloksena väheni henkilöstömäärä 17 henkilöllä, minkä kustannusvaikutukset alkavat täysimääräisenä vaikuttamaan vuoden 2016 taloudessa. Edelleen pienentyvät toimintatuotot edellyttää neuvottelujen jatkamista ja uuden toimenpideoh-jelman rakentamista. Kustannusrakenteen keskeiset menokohdat ovat henkilöstömenot (noin 60-65%), tilakustannukset (noin 20-25%) sekä aineet ja tarvikkeet (noin 10-15%). Näiden kes-keisten menoerien lisäksi ovat palveluiden ostot. Palveluiden ostojen ja henkilöstökulujen välillä tapahtuu helposti kustannusten siirtymistä, riippuen omasta toimintastrategistamme. Tämän hetken toimintamallilla kuntayhtymän henkilöstön merkittävä vähentäminen ei ole enää realistis-ta, ilman että, palveluiden ostot lisääntyisivät. Tällöin nousee yhdeksi keskeiseksi kohteeksi tilakustannusten vähentäminen. Näiden toimintojen suunnittelutyö on käynnistyttävä heti vuo-den 2016 alussa, jotta merkittäviä muutoksia tilojen käytössä on toteutettavissa syksystä 2017 lähtien, jolloin auto-alan koulutus on päättynyt ja tilat uudelleen järjestelty. Todennäköisin vaih-toehto toimitilojen tiivistämisessä on se että Prännärintien toimipisteen toiminnot siirretään Oppi-tielle. Sähkö-alan oppimisympäristöt siirtyvät osittain auto-alalta vapautuviin tiloihin. Sähköltä vapautuviin tiloihin tulisi rakennettavaksi uudet oppimisympäristöt tarvittaville opinto-aloille. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitemäärittelyä sekä seurantaa on myös kehitetty otta-malla käyttöön Balanced Scorecard (BSC), tasapainotettu tuloskortti-malliin pohjautuva tulos-kortti. Vuonna 2016 on tuloskortti vain kuntayhtymä/ammatti-instituutti-tasolla ja vuodelle 2017 valmistellaan tuloskortit myös johtoryhmän vastuualueittain. BSC-mallin tuloskortti perustuu nel-jään näkökulmaan, joidenka kautta organisaation toiminnalle asetetaan tavoitteita. Tavoitetasot mittareille vuodelle 2016 on asetettu mahdollisimman realistisesti huomioiden taloudellisen kehi-tyksen tarpeet sekä jo olemassa olevat tuloksellisuusmittarit osana perusrahoitusta.

Talousarvio 2016


Kuntayhtymän investointiohjelma on painottunut ja vahvasti etupainotteinen luonnonvara-alan isojen investointien johdosta. Uuden navetan ja lisääntyneen karjan myötä tuli arvioitavaksi bio-kaasulaitoksen investointi, mikä on käsittelyssä jo vuoden 2015 TA-muutoksen yhteydessä. Investointi sai merkittävän vahvistuksen työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän energiatuen muodossa. Tuki on 27 % hyväksyttävistä investoinnin kustannuksista. Investoinnin kokonaiskus-tannusarvio on noin 1,3 M€ ja hankkeen on valmistuttava vuoden 2016 aikana, mikä on tuen saannin ehtona. Seudullinen kehittäminen yli toimialuerajojen etenee ja on saamassa kuntien hyväksymisen myötä strategisen tahtotilan ja toimenpideohjelman. Tämän lisäksi koulutuskuntayhtymän on jatkettava osaltaan avointa yhteistyö- ja/tai kumppanuuspohjaista vaihtoehtojen selvittämistä vahvemman, elinkelpoisemman ja halutumman Suupohjan rakentamiseksi.

Rehtori Ari Loppi

talousarvio 2015 talousarvio 2016 - kauhajoki...talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2017 – 2019 7...

Documents