käyttötapaus:projekti.it.jyu.fi/2003/raven/tulokset/... · web view5.3 korppi-kyselyn tulokset 40...

KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUS KORPPI-JÄRJESTELMÄN HALLINTO- JA OPETTAJAKÄYTTÖLIITTYMISTÄ

12.3.2004

Raven-projektiryhmä

Eeva-Leena JokelaJukka LampinenTero Lehmonen

Arto OjalaHanna Puroharju

2(59)

TIIVISTELMÄ RAVEN-PROJEKTIN TUOTOKSISTA

Raven-projekti toteutettiin Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen projektin johtaminen -opintojaksolla lukuvuonna 2003–2004. Projektin päätavoitteena oli tutkia esimerkkilaitosten kautta Jyväskylän yliopiston opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä prosesseja. Tämän ohella projektiryhmä teki myös Korppi-järjestelmän hallinto- ja opettajakäyttöliittymien käytettävyysanalyysia. Projektiryhmän tavoitteisiin kuului lisäksi tehdä Korpin vastaavuusanalyysi, jossa pohditaan Korpin sopivuutta koko yliopiston yhteiseksi opintotietojärjestelmäksi.

KAAVIO. Projektin tuotoksien rakenne.

Projektin tuotoksena on kaksi raporttia. Jyväskylän yliopiston opetuksen hallinnan tila- ja tarvetutkimus -dokumentti sisältää kuvauksen yliopiston yhteisen opintotietojärjestelmän vaatimuksista ja lisäksi dokumentissa käsitellään nykyisen opintotietojärjestelmän, eli Korpin, vastaavuutta yhteisiin vaatimuksiin. Dokumentin tarkoituksena on tarkentaa toteutettavalle järjestelmälle ne ohjelmisto- ja järjestelmävaatimukset, jotka vastaavat eri laitosten vaatimuksia ja tarpeita. Dokumentissa on koottu yhteen bio- ja ympäristötieteiden laitoksen, fysiikan laitoksen, luokanopettajakoulutus-linjan, kielikeskuksen ja taloustieteiden tiedekunnan opetukseen liittyviä prosesseja, joista on johdettu kullekin laitokselle ja tiedekunnalle opintotietojärjestelmää koskevia vaatimuksia. Prosessikuvaukset on laadittu haastattelemalla kunkin laitoksen ja tiedekunnan hallintohenkilökuntaa.

Raven/TKTLJyväskylän yliopistoPL35 40014

3(59)

Käytettävyystutkimus Korppi-järjestelmän hallinto- ja opettajakäyttöliittymistä -raportissa esitellään käytettävyystutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hallinto- ja opettajakäyttöliittymien käytettävyyttä perustoimintojen osalta. Tutkimus koostui heuristisesta arvioinnista, käytettävyystestauksesta sekä Korppi-kyselystä. Näistä käytettävyystestaus jakautui edelleen testitehtävä- sekä haastatteluosuuteen. Käytettävyystutkimus -dokumentti koostuu siten neljästä osiosta, jotka ovat käyttöliittymäarviointi, käytettävyystestauksen videoiden analyysi, käytettävyystestauksen haastattelujen analyysi ja Korppi-kyselyn analyysi.

Raven-projektin tulosten perusteella tutkittujen yksiköiden tarpeet ja vaatimukset opintotietojärjestelmän suhteen ovat samansuuntaisia. Vaikka henkilöt, tavat ja työvälineet vaihtelevat, ovat opetuksen järjestämisen prosessit pohjimmiltaan samankaltaisia. Korpissa on perustoiminnot, joten toimintojen lisääminen ei ole ensisijaista, eikä edes tarpeellista käytettävyystutkimuksessa saatujen tulosten perusteella. Sen sijaan käyttöliittymässä perustoimintojen esiintuomiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toteuttamalla kaikille laitoksille yhteiset perusvaatimukset laadukkaasti ja harkiten, voidaan opintotietojärjestelmälle luoda vakaa runko, johon voidaan myöhemmin lisätä laitoskohtaisia erityispiirteitä tarpeen mukaan. Kehitysehdotuksia on kuvattu tarkemmin kussakin dokumentissa.


4(59)

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto......................................................................................................................62 Käyttöliittymäarviointi................................................................................................7

2.1 Nielsenin heuristiikat ja Korppi...........................................................................72.1.1 Näytä järjestelmän tila...................................................................................72.1.2 Järjestelmän ja todellisen maailman vastaavuus...........................................82.1.3 Käyttäjän kontrolli ja vapaus.........................................................................82.1.4 Yhtenäisyys ja standardit..............................................................................92.1.5 Virhetilanteiden esto.....................................................................................92.1.6 Tunnistettavuus...........................................................................................112.1.7 Joustavuus ja käytön tehokkuus..................................................................112.1.8 Esteettinen ja kompakti suunnittelu............................................................122.1.9 Virhetilanteista toipuminen.........................................................................122.1.10 Opastus ja dokumentaatio.........................................................................12

2.2 Yhteenveto käyttöliittymäarvioinnin pääkohdista.............................................143 Käytettävyystestauksen tehtävien tulokset................................................................15

3.1 Testihenkilöiden taustatiedot..............................................................................153.2 Menetelmä ja yleistä testitehtävistä....................................................................163.3 Tehtävien tulokset..............................................................................................17

3.3.1 Kurssitietojen etsiminen..............................................................................173.3.2 Kurssitietojen syöttäminen..........................................................................183.3.3 Luentoaikojen lisääminen...........................................................................203.3.4 Luentoaikojen muuttaminen........................................................................223.3.5 Opiskelijoiden arviointi...............................................................................253.3.6 Opiskelijalista..............................................................................................273.3.7 Sähköpostilistan luominen..........................................................................28

3.4 Yhteenveto testitehtävien tulosten pääkohdista.................................................304 Käytettävyystestauksen haastattelujen Tulokset.......................................................31

4.1 Testihenkilöiden taustatiedot..............................................................................314.2 Haastattelujen tulokset.......................................................................................31

4.2.1 Korpin saamat arvosanat.............................................................................314.2.2 Korpin toiminnallisuus ja soveltuminen käyttötarpeisiin............................314.2.3 Korpin toiminnoista.....................................................................................324.2.4 Korpin soveltumisesta laitosten tarpeisiin...................................................324.2.5 Toimintoihin liittyviä korjaustoiveita..........................................................324.2.6 Käyttöliittymä ja ohjeistus..........................................................................34

4.3 Yhteenveto haastattelun tulosten pääkohdista....................................................355 Korppi-kyselyn analyysi...........................................................................................36

5.1 Toteutus..............................................................................................................365.2 Vastaajien taustatiedot........................................................................................365.3 Korppi-kyselyn tulokset.....................................................................................40

5.3.1 Korpin yleinen toiminnallisuus...................................................................405.3.2 Vastaavuus käyttäjien tarpeisiin..................................................................425.3.3 Käytön helppous..........................................................................................435.3.4 Käyttöliittymän ulkoasu..............................................................................455.3.5 Ohjeistus......................................................................................................465.3.6 Yleistä..........................................................................................................47


5(59)

5.4 Yhteenveto Korppi-kyselyn tulosten pääkohdista..............................................506 Yhteenveto ja kehitysehdotukset...............................................................................51LIITTEET.....................................................................................................................53

Liite 1 Testitehtävät..................................................................................................53Liite 2 Kysymysrunkohahmotelma..........................................................................56Liite 3 Korppi-kysely...............................................................................................57


6(59)

1 JOHDANTO

Raven-ryhmä on osana projektiaan tutkinut Korppi-järjestelmän hallinto- ja opettajakäyttöliittymien käytettävyyttä. Käytettävyystutkimuksen pääpaino on ollut järjestelmän perustoimintojen käytettävyyden arvioinnissa, joita ovat kurssitietojen etsiminen ja lisääminen, luentoaikojen lisääminen ja muokkaaminen, opiskelijoiden arviointi, listan tekeminen opiskelijoista sekä sähköpostilistan luominen. Tämän lisäksi selvitettiin, vastaako Korppi yleisesti käyttäjien tarpeita ja mitä mieltä käyttäjät ovat järjestelmän hyödyllisyydestä ja toimivuudesta.

Korppi-järjestelmän hallinto- ja opettajakäyttöliittymiä arvioitiin erilaisten toisiaan täydentävien menetelmien avulla. Raven-ryhmän käytettävyystutkimus koostui opettajakäyttöliittymän heuristisesta arvioinnista, järjestelmän todellisten käyttäjien avulla tehdystä käytettävyystestauksesta sekä Korppi-kyselystä. Näistä käytettävyystestaus jakautui edelleen testitehtävä- sekä haastatteluosuuteen. Käytettävyystutkimus-dokumentti koostuu siten neljästä osiosta, jotka ovat käyttöliittymäarviointi, käytettävyystestauksen videoiden analyysi, käytettävyystestauksen haastattelujen analyysi ja Korppi-kyselyn analyysi. Osiot käsitellään kukin omana lukunaan, jotka jakautuvat edelleen alilukuihin.

Tässä raportissa esitellään tutkimustyössä käytetyt menetelmät sekä tutkimuksen pohjalta esiin nousseet tulokset. Käyttöliittymäarviointi-luvussa käydään läpi Raven-ryhmän tekemä Jakob Nielsenin kymmeneen heuristiseen sääntöön perustuva Korpin opettajakäyttöliittymän arviointi. Käytettävyystestauksen videoiden analyysi -luvussa käsitellään testitehtävien myötä esiin tulleita käytettävyysongelmia. Käytettävyystestauksen haastattelujen analyysi -luku esittelee käytettävyystestauksen yhteydessä tehtyjen haastattelujen tulokset. Käytettävyystutkimuksen Korppi-kysely -luku esittelee pääpiirteissään internetissä julkaistun Korppi-kyselyn tuloksia. Kysely koski Korppi-järjestelmän hallinto- ja opettajakäyttöliittymien käytettävyyttä ja toimintaa, sekä järjestelmän soveltumista eri laitosten tarpeisiin. Viimeisessä pääluvussa esitetään yhteenvetoa osioiden tuloksista ja pääkohdista.


7(59)

2 KÄYTTÖLIITTYMÄARVIOINTI

Raven-ryhmäläiset tutustuivat Korppi-järjestelmän opettajakäyttöliittymään testikorpin avulla ja suorittivat kukin itsenäisen heuristisen evaluoinnin. Heuristisella evaluoinnilla tarkoitetaan tuotteen käytettävyyden arviointimenetelmää, jonka suorittavat asiantuntijat käytettävyyden teorioihin ja käytettävyyden kannalta hyviksi koettuihin lainalaisuuksiin tukeutuen. Heuristinen arviointi eroaa täten kokeellisesta käytettävyystestauksesta, jossa tuotteen testaajina toimivat tuotteen todelliset käyttäjät.

Evaluoinnissa peilattiin Korpin toiminnallisuutta Jakob Nielsenin kymmeneen heuristiseen sääntöön, jotka esitetään kirjassa Usability inspection methods (Nielsen J., Mack R. L., 1994, John Wiley & Sons, New York, NY). Ryhmäläisten arvioimat toiminnot liittyivät pääasiassa kurssitietojen lisäämiseen ja muuttamiseen sekä sähköposti- ja opiskelijalistan luomiseen. Luvussa 2.1, Nielsenin heuristiikat ja Korppi, esitellään analyysin pohjana käytetyt kymmenen Jakob Nielsenin heuristista sääntöä ja ryhmän jäsenten huomioita Korpista. Lopuksi luvussa 2.2, Yhteenveto käyttöliittymäarvioinnin pääkohdista, listataan lyhyesti ryhmän mielestä tärkeimmät heuristisen arvioinnin aikana esiin nousseet pääkohdat.

2.1 Nielsenin heuristiikat ja Korppi

Jakob Nielsenin esittämät kymmenen heuristista sääntöä auttavat käyttöliittymän käytettävyyden arvioinnissa. Seuraavissa aliluvuissa nämä säännöt käydään lyhyesti läpi, kukin omassa aliluvussaan. Lisäksi ryhmän jäsenten tekemiä huomioita Korpista peilataan aina kyseiseen sääntöön.

2.1.1 Näytä järjestelmän tila

Näytä järjestelmän tila (visibility of system status) -sääntö tarkoittaa, että käyttäjän on tiedettävä missä tilassa järjestelmä missäkin vaiheessa on, eli mitä järjestelmässä tapahtuu. Käyttäjän kiinnostuksen kohteena eivät kuitenkaan ole algoritmit ja tätä kautta järjestelmän tekninen toiminta, vaan hyvin yleistajuisella tasolla käyttäjän ja järjestelmän välinen vuorovaikutus, jonka rajapintana käyttöliittymä toimii.

Käyttäjä saa Korpilta palautetta käyttöliittymässä näkyvien ilmoitusten ja ohjeistuksen perusteella. Järjestelmä ilmoittaa tilasta, esimerkiksi, kun kurssitietojen tallennus on tehty, sivun yläreunaan tulee teksti ”tallennettu”. ”Odota” -teksti tulee näkyviin, kun uutta sivua avataan.

Palautteen pitäisi olla välitöntä ja esimerkiksi painikkeet, joita ei voi käyttää, pitäisi olla merkitty eri tavalla tai niitä ei pitäisi olla ollenkaan näkyvillä. Www-pohjaisessa käyttöliittymässä täytyy ottaa huomioon, ettei välittömyys täytetyn kentän arvoa tarkastettaessa ole toteutettavissa. Korpissa ”lomakkeet” -toiminnossa lomakkeen


8(59)

esikatselu-painike ei voi toimia, koska kenttien tyyppiä ei tässä vaiheessa ole vielä määritelty. Tällaisessa tilanteessa painike ei saisi näkyä käyttäjälle ollenkaan.

Korppi pitää käyttäjän melko hyvin ajan tasalla, mutta kehitettävää olisi virheilmoitusten muodossa sekä esiintymisajankohdassa. Käyttäjää helpottaisi, jos virheilmoitukset tulisivat jo tietoja syötettäessä, tai ainakin mahdollisimman pian, eikä siten, että käyttäjä täyttää pitkän listan tietoja ja vasta paljon myöhemmin huomaa virheilmoituksen/varmistuksen (esimerkiksi kurssitietojen syöttämisessä). Tällöin vältyttäisiin käyttäjää turhauttavasta lomakkeen uudelleentäyttämisestä. Virheilmoitusten näkymisen lomakkeen täytön aikana kuitenkin estää www-käyttöliittymän tekninen perusta.

Virheilmoitusten muotoon tulisi myös kiinnittää huomiota. Virheilmoituksien tulisi olla selkokielisiä, yhdenmukaisia, ja samalla käyttäjää opastavia. Esimerkiksi ”tallennettu” -viesti esiintyy sekä huutomerkin kera, että ilman. Toisaalta asiavirhettä huutomerkin ero ei tee, mutta yhdenmukaisuus on käyttäjää palveleva elementti, joka tulee myös esiin kohdassa 2.1.4 Yhtenäisyys ja standardit.

Olisi hyvä ilmoittaa jo etukäteen tiedetyistä palvelun katkoksista, esimerkiksi www-sivuilla, etteivät käyttäjät yritä turhaan kirjautua sisään järjestelmään, vaikka se ei ole mahdollista. Hyvää on, että Korppi kuitenkin ilmoittaa, kun palvelimella on ruuhkaa, eikä järjestelmä pysty palvelemaan. Viestistä käyttäjä saa konkreettisen syyn palvelun toimimattomuudelle.

2.1.2 Järjestelmän ja todellisen maailman vastaavuus

Nielsenin toinen sääntö, match between system and the real world, tarkoittaa, että järjestelmän ja käyttöympäristön on vastattava toisiaan. Järjestelmässä käytettyjen termien pitää olla käyttäjille ymmärrettäviä. Järjestelmässä ei saa käyttää teknisiä erikoistermejä, vaan käyttäjien oman alan sanastoa. Koska yliopistolla on eri laitoksia ja sen myötä opetukseen liittyvät prosessit ovat monenkirjavia, on myös termistö osin erilaista eri laitoksilla, vaikka puhuttaisiin suurin piirtein samoista asioista.

On siis vaikeaa tehdä termistöä, joka sopisi kaikille laitoksille. Esimerkiksi Korpissa luentoja on ehkä vaikea mieltää opetusryhmäksi ja kurssilaisista listan tekemistä eivät kaikki miellä raportin tekemiseksi. Korpissa ”lomakkeen teko” -toiminnossa ”radioryhmä” -kenttätyyppiä ei tavallinen käyttäjä ymmärrä.

Tällaisiin käytetyn termistön ja käyttäjien kielen välisiin ongelmiin voidaan ehkä parhaiten vastata käyttäjien koulutuksen yhteydessä. Olisikin suositeltavaa, että Korppiin olisi selkeä ja yksinkertainen, kuvin havainnollistettu käyttöopas, jossa perustermistö ja termien vastaavuus laitoksella käytössä oleviin prosesseihin olisi selitetty.

2.1.3 Käyttäjän kontrolli ja vapaus

Käyttäjän kontrolli ja vapaus, user control and freedom, -säännön mukaan järjestelmässä pitää olla mahdollisuus peruutustoimintoon ja mahdollisuus poistua


9(59)

väärästä toimintotilasta. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus poistua väärästä tilasta ilman suuria ponnistuksia ja mittavaa dialogia.

Korpissa kaikissa tilanteissa käyttäjällä ei ole mahdollisuutta palaamiseen ja perumiseen. Korpista puuttuu myös ”tyhjennä kentät” -toiminto sekä kurssin poistamistoiminto.

Sellaiset käyttäjän virheet, kuten väärät kurssin alkamis- ja päättymisajankohdat on käyttäjän itse helppo korjata ne huomattuaan. Myös virheilmoitus ja ohjeistava muistutus on Korppiin toteutettu. Lisäksi kurssin tiedoissa kaikkien muidenkin tallennettujen kohtien tietoja pääsee jälkikäteen muuttamaan, jos on tarvetta, mutta koko kurssia ei saa poistettua.

Tehtyjen muutosten peruuttaminen on mahdollista ainakin jättämällä muutoksia tallentamatta ja esimerkiksi siirtymällä linkin kautta jollekin toiselle sivulle. Käyttäjä ei tätä välttämättä ymmärrä, koska tätä ei ole missään ilmaistu. Sen vuoksi ”tyhjennä kentät” -toiminto olisi perusteltu ja tarpeellinen. ”Redo” -toiminto puuttuu kokonaan, mutta se ei ehkä ole Korpin kaltaisessa järjestelmässä edes tarpeellinen, vaan käyttäjän kontrolli ja vapaus voidaan saavuttaa muulla tavoin joustavalla ja tehokkaalla järjestelmällä.

2.1.4 Yhtenäisyys ja standardit

Käyttöliittymän pitäisi olla johdonmukainen niin, että samaa tarkoittavat asiat tarkoittavat joka kohdassa samaa. Säännön consistency and standards mukaan käyttäjän tulisi mieltää käyttöliittymä kokonaisuudeksi, eikä esimerkiksi kokoelmaksi erilaisia toisiinsa liittymättömiä näkymiä. Lisäksi käyttäjän tulisi ihannetapauksessa pystyä navigoimaan käyttöliittymässä intuitiivisesti.

Yleiseltä ulkoasultaan Korpin käyttöliittymä voisi olla selkeämpi. Tämä koskee lähinnä tekstien asettelua ja asioiden osioihin jakoa, sillä sen sijaan värimaailma on yhtenäinen ja selkeä. Värejä on käytetty niukasti ja huomiovärejä on käytetty vain tarpeen mukaan, esimerkiksi ”exit” -painikkeen korostus on punaisella. Näin Korpissa käyttäjän katse ohjataan sinne minne pitääkin, siis käsiteltävään asiaan.

Korpissa on käytetty hyväksi standardeja, josta esimerkkinä ovat ylä- ja sivupalkki, jotka pysyvät koko ajan käyttäjän näkyvillä. Tämä helpottaa käyttäjän liikkumista näkymässä. Näkymän alareunan tiedot poikkeavat välillä joiltain osin sivupalkin tiedoista ja tämä voi aiheuttaa sekaannusta. Myöskään alapalkki ei ole koko ajan näkyvissä. Näytön alalaidassa olevassa valikossa siis on välillä samat asiat kuin navigointipuussa ja välillä ei. Ryhmä huomasi positiivisena asiana Korpin toimivan moitteettomasti yleisillä selaimilla, kuten IE:lla, Operalla ja Mozillalla.

2.1.5 Virhetilanteiden esto

Error prevention -säännön mukaan järjestelmän pitäisi tukea käyttäjän virhevapaata toimintaa eli mieluiten estää virheet jo ennalta, esimerkiksi hyvän ohjeistuksen ja loogisen rakenteen avulla. Käyttöliittymän tulisi minimoida käyttäjän epävarmuus, eli


10(59)

käyttäjän tulisi esimerkiksi ohjeistuksen ja käyttöliittymän ulkoasun perusteella pystyä aavistamaan järjestelmän toimintaa.

Korpissa virheiden teon mahdollisuus on olemassa ja sitä voitaisiin vähentää enemmän ohjeistetulla käyttöliittymällä. Korpissa on joidenkin kenttien selityksiä hyvin esillä, tai suora linkki FAQ:n (frequently asked questions) oikeaan kohtaan, mutta asioita jää myös selittämättä. Käyttöliittymän osaksi puutteellisen opastuksen vuoksi Korppi ei välttämättä sovellu aivan aloittelevalle käyttäjälle itsenäisesti opiskeltavaksi, vaan järjestelmä edellyttää käyttäjän koulutusta ja tutustumista ohjeisiin etukäteen.

Käyttöliittymän ruudulla saattaa välillä olla niin paljon asiaa ja täytettäviä kohtia, että käyttäjä voi helposti tehdä virheitä. Tosin vähemmän asiaa sisältävät sivut lisäisivät käyttäjän odotteluaikaa uusia sivuja ladattaessa. Kuitenkin suurien kokonaisuuksien jakaminen siten, että käyttäjän ei tarvitse rullata sivun palkkeja, auttaisi. Olisikin tärkeää löytää tasapaino tiedon määrän suhteen, eli pidempien tehtävien jakaminen useampaan ikkunaan voisi olla hyvä vaihtoehto, jos käyttäjät kokevat sen tarpeelliseksi.

Täytettävän kentän vieressä oleva *-merkki tarkoittaa yleisesti tiedon pakollisuutta. Tätä ei ilmeisesti ole kontrolloitu Korpin käyttöliittymässä tai sitten se ei merkitse Korpissa tiedon pakollisuutta, sillä käyttäjä voi jättää *-merkillä merkittyjen kenttien tiedot täyttämättä. Lisäksi käytäntöjen yhtenäisyys kärsii siitä, ettei *-merkkiä ole käytetty johdonmukaisesti koko käyttöliittymässä, vaan vain osassa sitä.

Vaikka syötettäviin kenttiin olisi ohjelmoitu takuuvarmat menetelmät virheiden estoon, tulisi käyttäjälle olla selkeä ohjeistus kenttään halutun tiedon muodosta. Tämä myös vähentää käyttäjän epävarmuutta ja tekee järjestelmän käyttämisen miellyttävämmäksi. Www-käyttöliittymän huonona puolena on tietojen katoaminen, jos käyttäjä siirtyy kesken tietojen syötön uuteen selaimen näkymään. Tämän virhetilanteen esto lienee vähintäänkin hankalaa.

Korppi antaa syöttää virheellisiä tietoja, se esimerkiksi hyväksyy, että ilmoittautuminen päättyy ennen kuin ilmoittautumisaika alkaa. Kuitenkin on hyvä, että käyttäjää informoidaan myöhemmin mahdollisesta käyttäjän tekemästä päivämäärävirheestä, mutta käytettävyyden kannalta virheestä olisi ilmoitettava käyttäjälle heti sen tapahduttua. Tässäkin tulee kuitenkin huomioida www-pohjaisen käyttöliittymän rajoitukset ja on tyydyttävä siihen, ettei kenttään syötettyä arvoa tarkasteta heti. Käyttäjälle avointa kenttää selkeämpi vaihtoehto olisi kenttä, josta alasvetovalikon tapaan voisi valita sallituista arvoista halutut. Jos päivämäärissä ja kellonajoissa käytetään avointa kenttää, olisi käyttäjän huolimattomuusvirheiden minimoinnin kannalta hyvä tarkastaa, että epärealistisista lukuarvoista tulisi palautteena virheilmoitus.

Raportit-sivu on liian pitkä. Ensimmäistä kertaa käyttävä voi säikähtää tiedon määrää. Tähän auttaisi näkymän ja tehtävän jakaminen useampaan osaa. Raportteihin liittyvää SQL:n tuntemusta vaativa kohta pitäisi yksinkertaistaa, tai ainakin lisäehdot pitäisi olla oletuksena piilotettuna, koska käyttäjän yleistietoon ei voida olettaa kuuluvan


11(59)

SQL:n tuntemista. Lisäehtojen piilottaminen toisi käyttäjäystävällisyyttä myös muihin Korpin sivuihin.

2.1.6 Tunnistettavuus

Käyttäjän on tiedettävä järjestelmän teknisestä toiminnasta mahdollisimman vähän ja käyttäjän tulisi saada tarvitsemansa tiedot käyttöliittymästä ilman, että hänen tarvitsee olla perillä ohjelmakoodista. Tunnistettavuus eli recognition rather than recall -sääntö, tarkoittaa myös sitä, että käyttäjä pystyy etenemään intuitiivisesti käyttöliittymässä tunnistaen käyttöliittymän ulkonäöstä esimerkiksi kentät, joihin odotetaan tietoja, tai että tallenna-painike löytyisi aina totutun näköisenä tutusta paikasta.

Tässäkin kohtaa tulee esiin puutteellinen ohjeistus. Joistakin toiminnoista saa lisätietoa hyvin, esimerkiksi tällainen on kurssin aktiiviseksi tekeminen, mutta useista kohdista informaatio puuttuu. Olisikin tärkeää, että myös ohjeistuksen esiintyminen olisi yhdenmukaista ja loogista.

Objektit, toiminnot ja muut tarpeelliset asiat ovat hyvin näkyvillä vasemmanpuoleisessa navigointipalkissa, jonka lisäksi samoja asioita löytyy sivun alalaidan palkistakin. Nämä palkit eroavat ulkonäöltään toisistaan ja se sekoittaa käyttäjää ja tekee myös käyttöliittymän sekavamman näköiseksi. Jotkut kohdat käyttöliittymässä voisivat olla paremmin tai kuvainnollisemmin selitettyjä, mutta tässä ehkä ongelmana onkin jo aiemmin mainittu terminologian eroavaisuus.

2.1.7 Joustavuus ja käytön tehokkuus

Flexibility and efficiency of use eli joustavuus ja käytön tehokkuus -säännön mukaan järjestelmän pitäisi tukea sekä noviisi- että asiantuntijakäyttäjiä, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden oikopolkuihin. Aloitteleva käyttäjä on usein epävarma käyttäessään järjestelmää ja kaipaa siksi ohjeistusta ja selkeää, yksinkertaista käyttöliittymää. Tottuneempaa käyttäjää todennäköisesti ”kädestä pitäen” tapahtuva neuvonta ärsyttää, etenkin, jos se hidastaa tehokasta käyttöä.

Korpissa on joko tietoisesti tai tiedostamatta päädytty keskitie-ratkaisuun, eli aloittelijalle ei väännetä asioita rautalangasta, vaikka se olisikin usein tarpeen, mutta asiantuntijakäyttäjällekään ei ole joka toimintoon vaihtoehtoista ja lyhyempää tapaa tai erityisiä pikanäppäimiä. Kokenut käyttäjä saa kuitenkin Korpista nopeasti kaiken haluamansa. Korppi mahdollistaa esimerkiksi erilaiset raportointi- ja listaustoiminnot, joiden avulla voidaan saada hyvinkin jalostettua tietoa.

Yleisesti tietojen syötössä sarkaimella voidaan siirtyä seuraavaan kohtaan ja tämä nopeuttaa tietojen syöttöä. Linkit näkyvät vasemmassa navigointipuussa sekä sivun alalaidan menupalkissa. Uuden käyttäjän on vaikea löytää linkkejä sivun alalaidasta etsiessä toimintoja, koska sivu saattaa olla yhtä näyttöä pidempi. Oikopoluksi voidaan kopioida käyttöliittymän näkymän osoite selaimen osoiteriviltä, jolloin käyttäjä pääsee aina samaan paikkaan suoraan ilman käyttöliittymän kautta tapahtuvaa klikkailua.


12(59)

Hyvänä puolena on myös esimerkiksi Korpin arvostelutaulukko, eli helppoja ja valmiita arvosteluasteikkoja löytyy aloitteleville. Jos intoa ja koodausmieltä löytyy, niin kokeneetkin käyttäjät saavat kokeilla kykyjään ja koodata haluamansa arvostelut. Korppi siis sallii tässä tilanteessa käyttäjien tehdä ”räätälöityjä” ratkaisuja.

2.1.8 Esteettinen ja kompakti suunnittelu

Aesthetic and minimalistist design tarkoittaa, että näytöllä pitäisi olla vain tarvittavat ja relevantit tiedot. Kaikki tarpeeton tieto häiritsee käyttäjän keskittymistä oikeaan tehtävään.

Korpin esteettisyyden suhteen ryhmän mielipiteissä oli hajontaa ja muun muassa epäesteettiseksi koettiin Korpin suuri fonttikoko ja -tyyli. Toisaalta sama asia koettiinmyös silmää miellyttäväksi. Asioiden ja tekstien sijoittelu tulisi olla selkeämpää. Korpissa ei ole paljoa turhaa tietoa, mutta lähinnä häiritsevää on vasemman navigointipalkin linkkien esiintyminen myös pääikkunan alareunassa.

Välillä Korpissa käyttöliittymän sivuilla on liikaakin asiaa ja monia eri toimintoja samalla sivulla, kuten esimerkiksi postilistat-sivulla. Olennaisen löytäminen on vaikeaa, kun kaikki lisätoiminnot sijaitsevat samalla sivulla. Toimintoja on välillä sijoiteltu valikoihin sen teknisen toteutustavan perusteella, ei asiayhteyden mukaan.

2.1.9 Virhetilanteista toipuminen

Help users recognize, diagnose and recover from errors -sääntö tarkoittaa, että virheviestien tulisi olla ilmaistu selkokielisesti niin, että ongelma ja sen ratkaisu esitetään käyttäjälle. Korpissa virheilmoitusta ei aina tule tai se on koodimuodossa. Välillä virheilmoitukset ovat selkokielellä ja taas välillä eivät. Jos virheilmoitus on esitetty selvästi, on perään kuitenkin saatettu lisätä koodia.

Joissakin tilanteissa järjestelmä antaa hyvän ja selkeän virheilmoituksen, esimerkiksi kun kurssin alkamisajankohdan ja ilmoittautumisajankohdan välillä on ristiriitaisuuksia. Kuitenkin tämän virheilmoituksen ajoitus voisi tapahtua ennen koko lomakkeen loppuun asti täyttämistä. Valitettavasti www-käyttöliittymä aiheuttaa ongelman ratkaisun tekniselle toteutukselle, kuten jo aiemmin on useaan otteeseen mainittu.

Virheilmoitus, joka tulee sähköpostilistan luomisessa, jos listan nimi on jo varattu aiemmin, ei kerro tätä todellista syytä, vaan väittää, että käyttäjän merkit ovat väärät: ”Antamasi listan nimi ei täytä sähköpostilistan nimen vaatimuksia. Nimessä täytyy olla 5-36 merkkiä, joista ensimmäinen ei saa olla numero. Sallittuja merkkejä ovat a-z, numerot 0-9 ja . (piste), - (miinus) sekä _ (alaviiva). Lisäksi "kiellettyjä nimiä" ovat kaikki käytössä olevat käyttäjätunnukset ja näiden aliakset.”.

2.1.10 Opastus ja dokumentaatio

Käyttäjän pitää saada apua tarvittaessa help and documentation -säännön mukaan. Aputoiminnon pitäisi olla helposti löydettävissä ja sellaisessa muodossa, että se


13(59)

palvelee käyttäjän toimintaa. Hyvä opastus helpottaa käyttöönottoa ja tekee käyttämisen miellyttävämmäksi. Järjestelmän dokumentaation tulisi olla selkeä ja kattava, sillä se muun muassa helpottaa järjestelmään tutustumista ja mahdollista jatkokehitystyötä tai virheiden ja puutteiden havaitsemista ja korjaamista.

Jo edellä esiin tullut kenttien ilmeisesti pakollisuuden ilmaiseva * - merkki olisi hyvä selittää myös sanallisesti. Jos kenttiin pitää syöttää numeroarvoja, kannattaisi esillä olla malliesimerkki siitä, missä muodossa tieto on kenttiin syötettävä, esimerkiksi pp.kk.vvvv. Tai apuna syöttämiseen voisi olla päivämäärien jaottelu erikseen päivään, kuukauteen ja vuoteen niin, että jokaiselle olisi oma kenttänsä. Tällöin käyttäjän ei tarvitse arvata, missä muodossa järjestelmä hyväksyy syötetyn tiedon.

Apua on jonkin verran saatavana FAQ-sivulta, mutta ei kaikkiin toimintoihin. Avun tarjoamisessa on siis vielä parannettavaa. Pieniä vihjeitä löytyy sieltä täältä ja löytyy myös linkki Korpin käyttöoppaaseen. Yleensä ongelmakohdissa käyttäjä on jo täyttänyt lomakkeelle jonkun verran tietoa ja kun ongelma ilmenee, hän yrittää hakea apua jollain linkillä. Silloin Korppi avaa uuden sivun ja hävittää täytetyt tiedot.

Melko varmasti moni opettaja tarvitsee kirjallisen ohjeen ja opastusta, varsinkin ensikertaa Korppia käyttäessään. Korpin ohjetoiminto näyttää melko hyvältä, mutta on tietenkin vaikea arvioida, miten käytännöllinen se on, kun oikeasti tarvitsee apua: vastaako ohjeistus käyttäjien ongelmatilanteiden tarpeisiin.

Arvosteluasteikko, -velho ja -funktio tekevät kaikki saman asian, mutta vain eri tavalla. Käyttäjälle olisi hyvä jotenkin selittää, että näistä pitäisi periaatteessa valita se, mikä vastaa parhaiten käyttäjän tarpeita. Aloittelevalle käyttäjälle olisi järjestelmää opeteltaessa sitä helpompaa, mitä yksinkertaisempaa kaikki olisi. Kun perusasiat ovat hallussa, voisi tarvittaessa siirtyä käyttämään monimutkaisempia ja hienompia toimintoja.

Käyttäjää avustava toiminto voisi esimerkiksi olla pop-up-ikkuna, joka aukeaa käyttöliittymän sisään käyttäjän niin halutessa ja jossa selvennetään lyhyesti ja havainnollisesti esimerkiksi mitä käyttäjältä odotetaan syötteenä kohdalla olevaan kenttään ja missä muodossa tieto tulee antaa. Avustus voisi tapahtua esimerkiksi myös siten, että käyttäjän viedessä hiiren osoitin käyttöliittymässä olevan kohdan yli, tulee esiin lyhyt, selittävä ja selventävä ohje.


14(59)

2.2 Yhteenveto käyttöliittymäarvioinnin pääkohdista

Seuraavassa listataan lyhyesti ryhmän keskuudessa esiin tulleita huomioita Korpin opettajakäyttöliittymän käytettävyydestä. Ongelmakohdat ovat ryhmän sisällä esiin nousseita asioita, eivät Korppia työssään käyttävien henkilöiden huomioita.

Hyvää: Järjestelmä on monipuolinen toiminnoiltaan Järjestelmä on yleisellä tasolla toimiva Käyttöliittymän ulkoasussa värimaailma on neutraali

Kehitettävää: Käyttäjän opastuksen kehittäminen Yhdenmukaisuus Virheilmoitusten kehittäminen Käyttöliittymä vaatii selkeyttämistä


15(59)

3 KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN TEHTÄVIEN TULOKSET

Korpin käyttöliittymän käytettävyyden arviointia varten Raven-ryhmä järjesti käytettävyystestauksen, jossa tutkittiin Korpin perustoimintojen käytettävyyttä opettajakäyttöliittymässä. Testiin valittiin mukaan koekäyttäjiksi seitsemän henkilöä viideltä eri laitokselta. Koekäyttäjien Korpin käyttökokemus vaihteli ei kertaakaan käyttäneestä hyvin paljon käyttäneisiin. Mukana olleet viisi laitosta olivat yliopiston kielikeskus, liikuntakasvatuksen laitos, viestintätieteiden laitos, bio- ja ympäristötieteiden laitos sekä kielten laitos.

Testihenkilöt suorittivat Korpin käyttöön liittyvät testitehtävät (liite 1, Testitehtävät). Testimenetelmänä käytettiin ääneen ajattelua. Testitilanteeseen osallistui testihenkilön lisäksi Raven-projektiryhmästä sekä käytettävyyteen erikoistunut henkilö että Korpin toimintaan erikoistunut ryhmän jäsen. Raven-ryhmä analysoi tuloksia yhdessä ryhmän ulkopuolisen käytettävyysasiantuntijan kanssa.

Testihenkilöiden taustatiedot sekä käytetty menetelmä esitellään omissa luvuissaan. Luku 3.3 käsittää testauksen tulokset, jotka ovat jokaisen testitehtävän mukaan jaoteltuina omissa aliluvuissaan.

3.1 Testihenkilöiden taustatiedot

Tehtävät suorittivat yhteensä seitsemän testihenkilöä. Henkilöt edustivat viittä eri laitosta, jotka olivat:

- yliopiston kielikeskus- viestintätieteiden laitos- bio- ja ympäristötieteiden laitos- liikuntakasvatuksen laitos - kielten laitos

Testihenkilöiden käyttökokemus vaihteli ei lainkaan käyttäneistä paljon Korppia käyttäneisiin. Yksi henkilö ei ollut aikaisemmin käyttänyt Korppia, vähän käyttäneitä oli kaksi ja paljon käyttäneitä oli neljä. Käyttökokemusta Korpista työnsä puolesta oli kuudella testihenkilöllä.

Testiin valikoituivat henkilöt, jotka vastasivat myöntävästi sähköpostin välityksellä esitettyyn testikutsuun. Tuloksiin voi siis vaikuttaa testihenkilöiden innokkuus ja tätä myötä osaavuus. Kaikilla testihenkilöillä oli käyttökokemusta tietokoneista ja he käyttivät tietokonetta myös työssään.

Testissä käyttökokemusta omaavien testihenkilöiden mukaan valitsemisen perusteena oli, että kokenut käyttäjä on oppinut käyttämään järjestelmää ja näin saadaan tehokkuutta vaativan käyttäjän näkökulma mukaan. Käyttöliittymän käytettävyydestä saadaan laajempi näkökulma, kun testihenkilöt ovat eritasoisia. Ei lainkaan ja vähän


16(59)

käyttökokemusta -ryhmiin kuuluvien testattavien käyttö testissä on myös perusteltua, sillä tällöin saadaan tietoa käyttöliittymän ohjaavuudesta ja soveltuvuudesta uusille käyttäjille. Kokenut käyttäjä yleensä on jo oppinut käyttämään järjestelmää, eikä välttämättä muista mahdollisia alkuhankaluuksia. Hän on myös oppinut selviytymään mahdollisista vaikeista tilanteista. 3.2 Menetelmä ja yleistä testitehtävistä

Testi suoritettiin käyttäen ääneen ajattelu -menetelmää. Menetelmässä testihenkilö suorittaa annettuja tehtäviä ja samalla ”ajattelee ääneen”, eli kertoo jatkuvasti, mitä tekee, mitä aikoo tehdä ja mitä ajatuksia testin yhteydessä herää. Testitilanteessa mukana oli koekäyttäjän lisäksi Raven-ryhmästä sekä käytettävyyteen tutustunut henkilö että Korppiin erikoistunut ryhmän jäsen. Testi suoritettiin Raven-ryhmän projektihuoneessa käyttäen kannettavaa tietokonetta. Tietokoneen näppäimistö on hieman erilainen kuin tavanomaisissa pöytäkoneissa ja tämä on saattanut vaikuttaa testissä näppäimistön käyttöä hidastavasti. Kuitenkin ryhmän tarkoituksena oli testata käyttöliittymän käytettävyyttä, eikä arvioida käyttäjän kykyjä. Testitilanne videoitiin ja tuloksia analysoitaessa Raven-ryhmä sai ulkopuolista apua käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn linjalta valmistuvalta Henni Palomäeltä. Testauksen tarkoituksena oli testata Korpin perustoimintoja. Koekäyttäjiä pyydettiin suorittamaan tehtäviä, jotka ovat kaikkein kriittisimpiä ja tärkeimpiä kohderyhmän käyttäjille. Testausta varten laaditut tehtävät oli pyritty luomaan mahdollisimman perustavanlaatuisiksi, jotta jopa noviisikäyttäjät pystyisivät niistä suoriutumaan ja jotta analyysissa voitaisiin keskittyä käytettävyyden peruskysymyksiin. Testitehtävien ulkopuolelle jäivät mm. ”kalenteri” ja ”lomakkeet” -toiminnot.

Ennen varsinaista käytettävyystestausta järjestettiin pilottitesti, jonka avulla haluttiin varmistua testitehtävin toimivuudesta. Pilottitestistä saadun palautteen perusteella joidenkin tehtävien sanamuotoa muutettiin tarkemmiksi. Tämän lisäksi Vesa Lappalaisen ja Pertti Saariluoman konsultaatioissaan antamien suositusten perusteella tehtäviin lisättiin opiskelijalistan luonti. Alkuperäisen testisuunnitelman mukaan testaukset oli tarkoitus suorittaa testikorpin avulla. Koetestausta lukuun ottamatta testaukset jouduttiin kuitenkin tekemään oikealla Korpilla testikorpin teknisten vaikeuksien vuoksi.

Testitilanteessa tehtävät koettiin pääosin helpoiksi. Henkilöt, jotka olivat käyttäneet Korppia vähemmän, kokivat tehtävät haasteellisimmiksi ja heillä oli jonkin verran enemmän ongelmia tehtävien suorittamisessa kuin paljon Korppia käyttäneillä henkilöillä. Käyttäjien kommenttien perusteella tehtävien luonne oli onnistunut ja heidän mielestään testaukset sujuivat hyvin. Kokeneemmat käyttäjät ilmaisivat, että tehtävät olivat juuri samoja, mitä he työssään joka päivä tekevät. Testitehtävät siis peilasivat hyvin järjestelmän todellista käyttötilannetta.

Testauksen kestoksi arvioitiin käytettävyystestaussuunnitelmassa noin 20–30 minuuttia ja kokemattomilla käyttäjillä hieman kauemmin. Testien todelliset kestot vastasivat varsin hyvin suunnitelman arvioita. Kokeneet käyttäjät suoriutuivat tehtävistä 15–19 minuutissa. Vähemmän käyttäneillä ja täysin noviiseilla aikahaitari oli 26–48 minuuttia. Kokeneiden käyttäjien ja noviisien välillä on siis selkeä ero


17(59)

Korpin käytön nopeudessa. Kaikkien testikäyttäjien keskiarvo on 24 minuuttia. Koska testihenkilöitä ei kehotettu tekemään tehtäviä mahdollisimman nopeasti, ovat testiajat vain suuntaa antavia lukemia. Testissä käytettiin kannettavaa tietokonetta, jonka näppäimistö poikkeaa tavallisen pöytäkoneen näppäimistöstä. Tämä on saattanut aiheuttaa myös viivettä testitehtävien suorittamisessa.

3.3 Tehtävien tulokset

Tässä luvussa esitetään testitilanteen aikana esiin tulleet käytettävyysongelmat jaettuna testitehtävien etenemisjärjestyksen mukaan alilukuihin. Käytettävyysongelmat ovat siten samalla myös järjestelmän toimintojen mukaan ryhmiteltyinä.

3.3.1 Kurssitietojen etsiminen

Koekäyttäjän kirjauduttua järjestelmään hänelle avautuu kuvan 1 kaltainen näkymä. Kurssi, jota koekäyttäjiä testissä pyydettiin etsimään, oli esillä heti käyttöliittymän ensimmäisessä näkymässä suunnitteilla olevien kurssien kohdalla. Kurssitiedot löytyivät tästä hyvin ilman vaikeuksia.


18(59)

KUVA 1 Näkymä opettajan kurssihallinnasta.

Koekäyttäjät kertoivat, että todellisessa työtilanteessa hallinnoitavia kursseja saattaa olla yli sata. Tällöin jonkin tietyn kurssin tietojen etsiminen näytöltä vie testitilanteesta poiketen paljon enemmän aikaa. Kun käyttäjällä on paljon kursseja hallittavanaan, näytön ylös ja alas rullaamisen tarve lisääntyy ja työnteko hidastuu. Etsiminen koetaan myös turhauttavana.

Kurssien löytymistä helpottaa jonkin verran se, että kurssit ovat ”Suunnitteilla” ja ”Aktiivinen” -otsakkeiden alla aakkosjärjestyksessä tunnuksen mukaan. Sihteeritunnuksilla työskenteleville kurssilista voisi olla myös esitetty tiiviimmin, jolloin kursseja mahtuu näytölle kerralla enemmän.

3.3.2 Kurssitietojen syöttäminen

Kurssitietojen syöttämisessä ensimmäisenä ongelmana oli käyttäjien epävarmuus siitä, tuleeko muokata vanhaa kurssia vai tehdä kokonaan uusi kurssi. ”Lisää kurssi” -toiminnon käyttäjät löysivät joko hetken mietittyään tai opastuksen avulla.

Tiedekunnissa on erilaisia vaatimuksia ja käytäntöjä kurssien järjestämisessä. Kurssilla voi esimerkiksi olla luentoja kahdesti viikossa viiden viikon ajan, aina samaan aikaan ja saman luennoijan pitämänä. On myös mahdollista, että kurssilla voi olla kuusi eri pienryhmää, ei lainkaan luentoja, ja kaikki pienryhmät ovat eri opettajien vetämiä. Korppi näyttää pääasiassa olevan suunniteltu ensimmäisen esimerkin kaltaisille kursseille, jolloin toisella tavalla toteutettavat kurssit vaativat


19(59)

erilaista lähestymistapaa: ”Ohjelma, joka on tehty massaluentokulttuuriin, ei sovellu pienen tarpeisiin, näin yleissilmäyksellä katsomalla”.

KUVA 2 Näkymä ”lisää kurssi” -sivusta.


20(59)

Erilaiset lähestymistavat tulevat ilmi esimerkiksi niissä tiedoissa, joita käyttäjää pyydetään kurssista antamaan. ”Lisää kurssi” -toiminnossa käyttäjät voivat joutua täyttämään noin 16 kenttää. Kaikkien tietojen antamisen tarpeellisuudesta käyttäjät eivät tuntuneet olevan vakuuttuneita. Yksittäisen käyttäjän kannalta turhat kentät sekavoittavat käyttöliittymää, hidastavat ohjelman käyttöä sekä hankaloittavat olennaisten toimintojen löytymistä. Kentästä toiseen siirtyminen ei useimmilla käyttäjillä ollut erityisen sujuvaa, koska he liikkuivat käyttöliittymässä hiiren avulla. Sarkaimen käyttö voisi tehostaa käyttöä, mutta sen hyödyntäminen näyttää olevan tavalliselle käyttäjälle vierasta.

Osa käyttäjistä ihmetteli, miksi joidenkin kenttien edessä on tähti ja joidenkin ei, eli millä perusteella osa kentistä on pakollisia ja osa ei. Yleensä *-merkillä merkitään www-lomakkeen pakollisena täytettävät kentät. Korpissa asia ei ole käyttäjälle kuitenkaan selkeä, merkitseekö * pakollisuutta vai ei.

Kurssitietojen syöttämisen yhteydessä käyttäjät olivat kokeneet turhauttavaksi, että kurssille täytyy antaa sekä alkamis- ja loppumiskellonaika. Tämän kohdan tarpeettomuutta perusteltiin sillä, että jos kurssissa on luentoja, kurssi alkaa ensimmäisen luennon alkaessa ja päättyy viimeisen luennon loppuessa. Tällöin käyttäjän täytyy syöttää kellonaika kahdesti: kurssi- sekä luentotietojen syöttämisen yhteydessä. Jos kyseessä on kurssi, jolla ei ole luentoja, vaan se suoritetaan esimerkiksi etäopiskeluna itsenäisesti, ei kellonaika ole oleellinen tieto, vaan kurssin kesto määräytyy ainoastaan päivämäärien perusteella.

Kurssin alkamis- ja päättymisajankohtia laitettaessa käyttäjä ei näe käyttöliittymästä suoraan, missä muodossa päivämäärät ja kellonajat tulee syöttää (Kuva 2). Kentät herättivät kysymyksiä, kuten ”Oliko tässä niin, ettei tarvinnut laittaa vuotta?” ja ”kello 9.00 vai pelkkä 9 ...entä pilkun kanssa…?”. Vaikka järjestelmä hyväksyykin erilaisia tapoja päivämäärätiedonsyöttöön, tällaiset kohdat, joissa käyttäjä ei tiedä, mitä tulisi tehdä, aiheuttavat kuitenkin turhaa epävarmuutta. Päivämäärien ja kellonaikojen syöttöä voisi ohjeistaa antamalla ko. kohdan viereen syötemallin, kuten (pp.kk.vvvv) ja (tt.mm).

Päivämäärät ja kellonajat ovat kurssitietojen syötössä kohtia, joissa tehdään helposti huolimattomuusvirheitä. Näiden tietojen antaminen on lisäksi selvästi hitaampaa, kuin useiden muiden ohjelmaan vaadittavien syötteiden. Eräs käyttäjistä ei ollut varma, tuleeko mihinkään syöttää erikseen vuotta luentojen viikkoja laitettaessa tai kuinka olennainen on tieto kurssin järjestävästä organisaatiosta. Nämä eivät estäneet tehtävän suorittamista, mutta eivät olleet kuitenkaan käyttäjälle täysin selkeitä asioita, vaikka järjestelmästä olisi ollut jo muutamaa kertaa enemmänkin käyttökokemusta.

3.3.3 Luentoaikojen lisääminen

Luentoaikojen lisääminen kurssille tapahtuu ”Kurssitietojen muokkaus” -näkymästä valitsemalla ”Opetusryhmät” -linkistä näkymä, jossa voi valita kurssin opetusryhmän muodon, ryhmien määrän ja kerrat (Kuva 3). Tästä edelleen päästään ”kurssin opetusryhmän ajat ja paikat” -näkymään, jossa täytetään tietoja, kuten viikko, päivä, kellonaika ja ryhmän nimi.


21(59)

KUVA 3 Luentoaikojen lisääminen.

Opetusryhmät-termi ei kerro käyttäjälle, että kyseessä on luentotietojen lisääminen. Tämä tuli esiin niin kokeneiden kuin kokemattomienkin käyttäjien kohdalla. Esimerkiksi kokenut Korpin käyttäjä joutui ”arpomaan” muutaman vaihtoehdon välillä: ”Se (luentoaikojen lisääminen) on muistaakseni joko opetusohjelmatiedot tai opetusryhmät… ei… sen on pakko olla opetusryhmät…”. Käyttäjälle Korpissa olevien termien merkitys ei ole aina itsestään selvää, vaan luentoaikojen lisäämisen yhteydessä heräsi myös kysymys siitä, onko ”opetusryhmä” -termin merkitys sama kuin luento.

Harmaalla taustalla oleva valikkopalkki ”kurssitietojen muokkaus” -näkymän keskikohdassa (Kuva 3) ei ole vähän Korpin käyttökokemusta omaaville käyttäjille helppo hahmottaa. Käyttäjä ei välttämättä heti ymmärrä, että linkkiä painaessaan hän vaihtaa vain näkymän alaosan. Toisin sanoen toimintoa ei hahmoteta välilehtirakenteeksi, mikä suunnittelijalla on ollut ilmeisesti tavoitteena. Esimerkiksi yksi käyttäjistä painoi oikeaa linkkiä, mutta luuli, ettei mitään tapahtunutkaan, koska sivun yläosa pysyi samanlaisena. Käyttäjän katse suuntautuu ensin näytön yläosaan, koska lukusuunta on vasemmalta oikealle ja ylhäältä alaspäin.

Välilehtirakenteen voisi saada paremmin esiin korostamalla enemmän valittuna olevaa linkkiä ja otsikoimalla sivun alaosan täsmälleen valitun linkin mukaiseksi. Tällä hetkellä harmaalla taustalla sinisillä linkeillä merkityt toiminnot vetävät katsetta enemmän puoleensa kuin valittuna oleva linkki.

Käyttäjät esittivät toivomuksen, että luentojen ajankohdat voisi syöttää järjestelmään myös pelkän päivämäärän perusteella, eikä välttämättä niin, että tulee tietää viikon


22(59)

numero ja viikonpäivän nimi. Käyttäjien kommentteina kohdassa oli: ”Tarvitaan kalenteria, että tietää mistä viikosta on kyse” ja ”Tää on mun mielestä tosi vaikee, kun pitää tietää, millä viikolla ne alkaa .Tähän laittais suoraan päivän.”.

Kaikki käyttäjät eivät ymmärtäneet kohtien ”lyhyt kuvaus” ja ”lisätietoja” merkityseroa vaan ne koettiin samaa tarkoittaviksi. Käyttäjälle ei ole selvää, missä yhteydessä kenttiin laitetut tiedot näkyvät opiskelijalle, sillä näiden kahden kohdan ero ei selviä käyttäjälle pelkästään käyttöliittymästä. ”Lyhyt kuvaus” -kohdassa eräs käyttäjä kommentoi: ”Tähän täytyy kirjoittaa vain meidän tiedekunnan opiskelijoille, tai siellä on kolmekymmentä muun tiedekunnan opiskelijaa”. Käyttäjän on siis Korppia käyttäessään tiedettävä ja muistettava asioita, jotka käytäntö on opettanut. Nämä toimintatavat voivat johtua joko siitä, että kaikkia Korpin toimintoja ei osata käyttää koko laajuudessaan tai siitä, että Korppi ei tarjoa erilaisten tiedekuntien vaatimuksia vastaavia toimintoja. Edellisen kaltaisessa tapauksessa kurssille tulevien opiskelijoiden ilmoittautumismahdollisuuksia pitäisi voida rajata tarkemmin.

Lisäksi luentoaikoja lisättäessä käyttäjät kommentoivat: ”Tää ei oo kyllä mun mielestä kauheen selkee” ja ”tässä on ollut muutenkin ongelmia, jos on luonut jonkun kurssin, ei muista mistä pääsee vaihtamaan luentoaikoja”. Luentoaikojen vaihtamista käsitellään myöhemmin Luentoaikojen muuttaminen -luvussa.

Luentoaikoja lisättäessä käyttöliittymässä kysytään myös www-osoitetta, josta yksi käyttäjä kommentoi: ”Nettiosoite taas kerran?”. Sekä opetusryhmän että kurssin tietoihin voi syöttää www-osoitteen, eikä käyttäjä välttämättä koe tätä tarpeelliseksi. Molempiin kohtiin tulee sama osoite tapauksissa, joissa kurssilla on vain yksi www-sivu. Jos kurssilla ja sen opetusryhmällä on eri www-osoite, silloin molemmat kentät ovat tarpeellisia.

Yhden käyttäjän toiveena oli, että salivarauslistassa salit olisivat aakkosjärjestyksessä, sillä hän oli työssään huomannut, etteivät salit ole aina aakkosjärjestyksessä ja se vaikeuttaa oikean salin löytymistä. Aakkostaminen voi olla yksi salien jaotteluperuste. Muita mahdollisia perusteita ovat esimerkiksi salien luokitteleminen laitosten tai rakennusten mukaan.

3.3.4 Luentoaikojen muuttaminen

”Kurssin opetusryhmän ajat ja paikat” -näkymässä (Kuva 4) päästään muokkaamaan opetusryhmien aika- ja paikkatietoja. Testauksessa opetusryhmätyyppinä oli luento. Luentoaikojen muuttamiseen on käytettävissä kaksi keinoa, joista toinen on matriisin avulla tapahtuva useamman ajankohdan samanaikainen muokkaaminen. Tämä tapahtuu ”Kurssin opetusryhmän ajat ja paikat” -näkymän sisällä ”Yhteiset tiedot” -kohdassa. Toisena vaihtoehtona käyttäjä voi muuttaa aikoja yksitellen valitsemalla ”Yksittäiset tiedot” -linkin.


23(59)

KUVA 4 Kurssin opetusryhmän ajat ja paikat -näkymä.

Yksittäisten tietojen kohdalla (Kuva 5) näytetään päivämäärät ja kellonajat jokainen opetuskerta omana lohkonaan ja käyttäjä pääsee näin muuttamaan haluamansa kerran tiedot.


24(59)

KUVA 5 Yksittäiset tiedot.

Matriisin (Kuva 6) käyttöön liittyi selvästi enemmän epäselvyyksiä, kuin yksittäin tietoja muokattaessa. Matriisia käytettäessä päästään kerralla käsittelemään käyttäjän valitsemia ryhmiä ja kertoja. Matriisin käytön ennestään osaava muistaa melko hyvin tai kokeilujen kautta, kuinka ajat saadaan muokattua. Heiltäkään matriisin käyttö ei onnistu täysin ongelmitta. Usein toimintoa käyttäneen käyttäjän kommentti tietojen muuttamisesta oli: ”Tää on nyt se verilöylyhetki”. Jos käyttäjä ei hetken arvailtuaan keksi matriisin ideaa, päätyy hän helposti muokkaamaan aikoja yksitellen. Käyttäjä voi myös olettaa olleensa aluksi väärässä kohdassa käyttöliittymää.

KUVA 6 Matriisi ”kurssin opetusryhmän ajat ja paikat” -näkymästä.

Korpin matriisin kaltaisia toimintoja tulee vastaan ohjelmien käyttöliittymissä harvoin, joten sen toimintalogiikan ymmärtäminen ei ole helppoa eikä käyttöliittymäkään tarjoa siihen riittävää opastusta. Painikkeiden sijoittelu tässä kohtaa aiheuttaa myös sekaannusta. ”Näytä valittujen tiedot” -painike on sijoitettu käyttäjän kannalta epäloogisesti matriisin alle vasemmalle puolelle. Käyttäjä ohjautuu


25(59)

helposti painamaan heti matriisin perässä olevaa ”käsittele kaikkia” -painiketta, kun ensin tulisi valita tämä ”näytä valittujen tiedot” -painike. Ongelmaa valaisee testitilanteessa käyttäjän kommentti: ”Mä en tajua tota käsittele kaikkia, mitä se tarkottaa?”.

Matriisi on hyvä ja tarpeellinen toiminto, sillä sen avulla tietojen syöttäminen nopeutuu huomattavasti. Luonteeltaan matriisi kuitenkin edistyneen ja itsevarman Korppi-käyttäjän työkalu eikä sitä tulisi sen vuoksi tarjota näytöllä ensimmäisenä vaihtoehtona tietojen muuttamiseen.

3.3.5 Opiskelijoiden arviointi

Jos arvosanojen antamisesta ei ole aiempaa kokemusta, opiskelijoiden arviointi -kohtaa ei löytynyt heti, vaan sitä piti etsiä. Opiskelijoiden arviointia Korpin kautta tehneelläkin on hankaluuksia muistaa, mikä oikea kohta on, kunnes järjestelmää on käyttänyt niin monta kertaa, että oppii muistamaan kyseisen kohdan. Erään käyttäjän kommentti oli: ”Se on joko opintosuoritus-kohta tai pisteiden muokkaus”, joka osoittaa, että itse toiminnon nimi ei välttämättä kerro käyttäjälle tarpeeksi.

Oikean kohdan löytymistä käyttöliittymästä vaikeuttaa myös informaation paljous, eli käyttäjän täytyy lukea läpi sivun reunassa ja alalaidassa olevia linkkiluetteloita ja samalla pohtia, mikä kuvaisi parhaiten haluttua toimintoa. Opiskelijoita arvioitaessa eräs käyttäjä kommentoi myös valintojen moninaisuutta ja laajuutta ihmetellen: ”Tarkoittavatko nämä kaikki vain yhden kurssin arvostelua”.

Arvioidessaan opiskelijoita käyttäjän tulee siis valita kyseisen kurssin alta ”opintosuoritukset” -linkki, jonka näkymästä valitaan edelleen ”arvolauseiden syöttö” (Kuva 7) joko klikkaamalla harmaalla pohjalla olevaa sivulehden linkkiä tai valitsemalla näkymän keskikohdalta samanniminen linkki. Kohdat ”arvosteluasteikko” ja ”arvolauseiden syöttö” hämmensivät käyttäjää kuulostaen samankaltaisilta, eikä tällöin ole varmaa kumpaan kohtaan tulisi mennä.


26(59)

KUVA 7 Arvolauseiden syöttö.

Lähes kaikkien näyttöjen alalaidassa on seuraavanlainen linkkipalkki:

Tiedot kurssista | Kurssilaiset | Opiskelijoiden pisteiden muokkaus | Raportit | Opintosuoritukset | Lisätietolomakkeet | Kopioi kurssitietoja | Muokkaa kurssin perustietoja, aikoja ja paikkoja | Kurssikuvaus | Postilistat | Lisää uusi kurssi | Kurssikuvaukset | Tenttien hallinta

Sisällöltään näistä ”Opiskelijoiden pisteiden muokkaus” ja ”Opintosuoritukset” liittyvät opiskelijoiden arviointiin. Koska linkkilista on jo nyt kovin pitkä, voisiko nämä kaksi sisältyä samaan toimintoon eli esimerkiksi Arvostelu-linkin taakse?

Käyttäjän näkökulmasta arvosanojen antaminen vanhaan tapaan oli joissakin tapauksissa kätevämpää, esimerkiksi erillistä Word-dokumenttia käyttäen. Opiskelijoiden arvostelussa ei voi antaa arvosanan sijaan hylättyä, minkä jotkut käyttäjät olivat todenneet tarpeelliseksi. Hylätyn suorituksen yhteyteen tulisi voida lisäksi kirjata hylkäyksen syy. Tätä käytettiin muun muassa perusteena sille, miksi joidenkin kurssien kohdalla arvostelua ei haluta hoitaa Korpin kautta, vaan se suoritetaan laitoksella erillisten listojen avulla käsin. Korpissa arvosanan hylätty voi antaa jättämällä tyhjän kentän, mutta tämä ei ole kaikille käyttäjille selvää.

Jos opiskelija ei ole antanut koko henkilötunnustaan järjestelmään, tai hän on ulkomaalainen, jolla on erilainen sosiaaliturvatunnus kuin Suomen järjestelmässä, arvosanojen antoa Korpin kautta JORE:en ei voida suorittaa. Arvosanoja ei voida siirtää Korpista JORE:en, koska JORE ei hyväksy puutteellisia sosiaaliturvatunnuksia. ”Se on varmaan isompikin ongelma, että tänne voi kirjautua ilman henkilötunnuksen loppuosaa, ja se on sitten aiheuttanut ongelmia sinne JORE:en viemisessä.”


https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/exam/teacher/exams.jsp?statusid=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/showDescriptions.jsp?course=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/addCourseInstance.jsp

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/emailLists.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/showDescriptions.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/ope_lisaa_kurssi.jsp?course=2717

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/ope_lisaa_kurssi.jsp?course=2717

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/cloneCourse.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/extraInfo.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/ope_opintosuoritukset.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/ope_raportit.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/studentInfo.jsp?course=2717&exam=0

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/ope_kurssilaiset.jsp?course=2717

https://testikorppi.it.jyu.fi/kotka/course/teacher/ope_kurssit.jsp?course=2717

27(59)

KUVA 8 Arviointi.

Opiskelijoiden arvioinnissa (Kuva 8) ”Tallenna ja poistu” ja ”Tallenna” -painikkeiden ero ei ollut noviisikäyttäjälle itsestään selvä. ”Tallenna ja poistu” -painikkeen arveltiin poistavan käyttäjän järjestelmästä, vaikka todellisuudessa näin ei ole.

3.3.6 Opiskelijalista

Opiskelijalistan tekeminen tapahtuu käyttöliittymän vasemmassa laidassa kyseisen kurssin alla näkyvästä ”Raportit” -linkistä, jolloin päästään ”Raportit” -näkymään (kuva 9). Käyttäjät eivät tienneet, että lista opiskelijoista saadaan raportti-termin kautta.


28(59)

KUVA 9 Raportit.

Listan tekemisessä käyttäjät ihmettelivät, miksi etunimi ja sukunimi voitiin valita ”Olemassa olevat kentät” -valikosta mukaan listaukseen, vaikka nimi tuli kuitenkin automaattisesti mukaan opiskelijalistaan. Osa jo aiemmin Korppia käyttäneistä mainitsi tietävänsä tämän ja oli siis oppinut toimimaan ja ajattelemaan listaa luodessa järjestelmän sanelemien sääntöjen mukaisesti: ”Turhaa laittaa etu- ja sukunimi, ne tulee kuitenkin”.

Raporttiin tulevien kenttien valitseminen sujui hitaasti, koska suuri osa käyttäjistä ei osannut valita listasta useita kenttiä kerrallaan ctrl-näppäimen avulla. ”Olemassa olevat kentät” -kohdassa käyttäjä joutuu selaamaan aina uudelleen ja uudelleen listaa läpi, jos klikkaa hiirellä yksitellen haluamansa asiat ”raporttiin tulevat kentät” -kohtaan. 3.3.7 Sähköpostilistan luominen

Luotaessa sähköpostilista kurssille täytyy kyseisen kurssin olla valittuna. Käyttäjä valitsee kurssin vasemman laidan valikosta, valitun kurssin alla on kurssin käsittelyyn liittyviä toimintoja (Kuva 10). Tästä listasta valitaan ”postilistat”, josta päästään ”Kurssin sähköpostilistat” -näkymään.


29(59)

KUVA 10 Sähköpostilistan luominen.

Korppia ennen käyttäneet löysivät toiminnon ja listan luominen onnistui yleisesti ottaen vaikeuksitta. Sen sijaan käyttökokemusta vailla oleva ei välttämättä yhdistä sähköpostilistan luomista kurssin alle kuuluviin tehtäviin, vaan tässä voidaan myös olettaa, että sähköpostilista voidaan luoda itsenäisenä toimintona, kurssista erillään. Tämä ongelma korjaantunee käyttökokemuksen ja ohjelman toimintojen järjestyksen ymmärtämisen myötä.

Sähköpostilistan luomisessa yksi käyttäjä sai virheilmoituksen, joka aiheutti hämmennystä: ”Antamasi listan nimi ei täytä sähköpostilistan nimen vaatimuksia. Nimessä täytyy olla 5-36 merkkiä, joista ensimmäinen ei saa olla numero. Sallittuja merkkejä ovat a-z, numerot 0-9 ja . (piste), - (miinus) sekä _ (alaviiva). Lisäksi "kiellettyjä nimiä" ovat kaikki käytössä olevat käyttäjätunnukset ja näiden aliakset.” Käyttäjän toimiessa ohjeen mukaan, ei tehtävä edennyt, vaan sama virheilmoitus toistui. Käyttäjän yrittämä sähköpostilistan luominen ei onnistunut, koska kurssille oli jo aikaisemmin luotu samanniminen sähköpostilista. Virheilmoitus antoi siis tässä tapauksessa väärää tietoa käyttäjälle.

Sähköpostilistan luomisessa käyttäjän epävarmuutta lisäsi sähköpostilistalle liitettävien opiskelijoiden valinnassa olleet kaksi vaihtoehtoa ”kaikki kurssilaiset” tai ”luentoryhmä 1”, koska loogisesti ajateltuna nämä tarkoittivat samaa asiaa, kun kyseessä oli kurssi, jolla oli ainoastaan luentoja. Tässä kohden eräs käyttäjä kommentoikin: ”Kaikki kurssilaiset tai luentoryhmä 1… mitä eroa?”.

Näkymän kaikki toiminnot eivät olleet kauemmin käyttäneillekään täysin selviä. Sähköpostilistan luomisen yhteydessä eräs käyttäjä kommentoi ”liitä ryhmät” -


30(59)

painiketta: ”Mä oon aina klikannut tätä liitä ryhmät -painiketta, vaikka en tiedä mitä se tarkottaa”.

Postilistat-sivun alalaidassa ei ole menupalkkia, vaikka pääsääntöisesti muiden sivujen alalaidasta valikko löytyy. Järjestelmän käytettävyyttä lisäisi käyttöliittymän yhdenmukaisuus, jolloin käyttäjä oppii liikkumaan eri valikoiden välillä helposti, koska löytää toiminnot tutusta paikasta.

3.4 Yhteenveto testitehtävien tulosten pääkohdista

Testitehtävät koostuivat osioista, joissa käytiin läpi kurssitietojen etsiminen ja lisääminen, luentoaikojen lisääminen ja muokkaus, arvosanan antaminen, opiskelijalistan tekeminen ja sähköpostilistan luominen. Yleisenä ongelmakohtana käyttäjillä oli etsittyjen toimintojen löytyminen käyttöliittymästä. Käyttöliittymässä käytetty toimintojen nimeäminen ei ole käyttäjälle selkeää, vaan pidempäänkin Korppia käyttänyt joutuu välillä etsimään haluamaansa toimintoa. Käyttöliittymä on osin sekava, sillä tietoja on näkymässä välillä enemmän kuin yhden näytön verran ja sivuja joutuu rullaamaan hiirellä edestakaisin. Linkkipalkki, joissa on useampi rivi linkkejä, on vaikeasti omaksuttava. Testitehtävien tulosten pohjalta käy ilmi, että käyttöliittymän omaksuttavuuden ja käytön helppouden edistämiseksi käyttöliittymää tulisi selkeyttää yksinkertaisemmaksi ja termeiltään havainnollisemmaksi.


31(59)

4 KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN HAASTATTELUJEN TULOKSET

Korpin käyttöliittymän käytettävyyttä tutkittaessa Raven-ryhmä piti käytettävyystestauksia, joissa testihenkilöt suorittivat Korpin käyttöön liittyvät testitehtävät ja lisäksi heitä haastateltiin (Liite 2, kysymysrunkohahmotelma). Tässä luvussa käydään läpi haastattelun kautta ilmenneet tulokset.

4.1 Testihenkilöiden taustatiedot

Testitehtävissä mukana olleiden laitosten lisäksi haastatteluissa mukana oli fysiikan laitos ja siten testihenkilöitä oli haastatteluissa kahdeksan ja laitoksia kuusi:

- fysiikan laitos- yliopiston kielikeskus- viestintätieteiden laitos- bio- ja ympäristötieteiden laitos- liikuntakasvatuksen laitos - kielten laitos

Testihenkilöiden käyttökokemus vaihteli vähän tai ei lainkaan käyttäneistä (kolme testihenkilöä) jonkin verran tai paljon käyttäneisiin (viisi testihenkilöä). Seitsemällä kahdeksasta testihenkilöstä oli käyttökokemusta Korpista työnsä puolesta.

4.2 Haastattelujen tulokset

Tässä luvussa esitetään haastattelujen aikana esiin tulleet käyttäjien kokemukset Korpin käytettävyydestä ja toiminnallisuudesta.

4.2.1 Korpin saamat arvosanat

Testihenkilöiden suhtautuminen Korppiin oli positiivista. Korpin ulkonäköön ja toiminnallisuuteen oltiin suurelta osin tyytyväisiä, ja järjestelmän koettiin tuoneen helpotusta työskentelyyn. Negatiivisina asioina kuitenkin koettiin Korpin kuormitusongelmat ja osittain sen käytettävyys ja sisältö, esim. toimintojen sijoittelun, termistön ja loogisuuden kannalta.

Pyysimme testitehtävien ja haastattelun lopuksi testihenkilöitä antamaan Korpille arvosanan välillä 1-5, jossa yksi on huonoin ja viisi paras. Kukaan testattavista ei antanut Korpille kolmea pienempää arvosanaa. Numerot vaihtelivat kolmesta hieman yli neljään. Keskiarvoksi saatiin 3,75. Tulosten perusteella Korppiin ollaan siis hieman keskimääräistä tyytyväisempiä.

4.2.2 Korpin toiminnallisuus ja soveltuminen käyttötarpeisiin


32(59)

Korppi on järjestelmä, jolle on ollut selkeää tarvetta. Korppia käyttäneiden keskuudessa oli ennen Korpin käyttöönottoa ollut huolta Korpin soveltuvuudesta käytännön töihin. Korppi oli kuitenkin koettu hyödylliseksi järjestelmäksi ja se soveltuu hyvin tarkoituksiinsa. Haastatteluissa ilmeni pieniä korjaustoiveita joihinkin Korpin toimintoihin. Korppia käyttäneet eivät kuitenkaan halunneet palata vanhaan, vaan Korppia halutaan käyttää edelleen.

4.2.3 Korpin toiminnoista

Testihenkilöt kokivat Korpin pääasiassa erittäin tarpeelliseksi. Järjestelmä on helpottanut työtä. Hyvin toimiviksi asioiksi koettiin muun muassa sähköpostilistojen luominen ja tiedon saaminen kurssille ilmoittautuneista, koska ennen Korpin käyttöönottoa nämä tehtävät olivat olleet huomattavasti hankalampia.

Korpin toimivuuden yhteydessä Korppia aiemmin käyttäneet olivat kiinnittäneet huomiota Korpin kuormituksesta aiheutuviin ongelmiin. Järjestelmä on hidas ruuhka-aikoina, eikä sisäänkirjautuminen välttämättä onnistu hetkessä. Tätä ongelmaa on kierretty ajoittamalla työnteko siten, että Korpin käyttö osuu vähemmän ruuhkaisiin ajankohtiin.

Tulevaisuudessa Korpin toiminnoista salinvarausjärjestelmää odotetaan innolla käyttöön, koska toimiessaan se yksinkertaistaa salinvarausprosessia ja tulee siten vähentämään nykyistä työmäärää.

4.2.4 Korpin soveltumisesta laitosten tarpeisiin

Usean testattavan taholta tuli ilmi työtehtävien tasapuolisemman jaon tarve. Korpin käyttö pitäisi saada yleistymään myös opettajien parissa. Laitosten amanuensseille kerääntyy työtaakkaa, kun he joutuvat yksin vastaamaan Korpin käytöstä, muun muassa kurssien luomisessa ja hallinnassa. Yhdessä tapauksessa Korpin käyttöönotto oli jopa tuonut amanuenssille lisätöitä, kun jotkut opettajien ennen itse tekemät tehtävät olivat siirtyneet hallintohenkilökunnan hoidettaviksi.

Testattavat olivat myös joutuneet olemaan teknisenä tukena opettajille Korpin käytössä, esimerkiksi tekemällä ohjeita ja antamalle ”kädestä pitäen” opastusta. Testattavien mielestä yhtenä ratkaisuna työnjako-ongelmaan olisi Korpin käytettävyyden parantaminen, jotta myös opettajat saataisiin sen käyttäjiksi. Laitoksilla ilmenevää muutosvastarintaa voitaisiin helpottaa mahdollisesti Korpin käyttöliittymän selkeyttämisellä ja vastuualueiden jakamisella selkeästi opettajille ja hallintohenkilökunnalle kuuluviin tehtäviin.

4.2.5 Toimintoihin liittyviä korjaustoiveita

Korppi on pääasiassa suunniteltu massaluentoja silmälläpitäen ja joidenkin laitosten opiskelukulttuuri poikkeaa tästä. Seuraavassa luetellaan ranskalaisin viivoin kohtia, jotka käyttäjät ovat kokeneet puutteellisiksi tai hankaliksi käyttää. Osa korjaustoiveista koskee asioita, jotka ovat Korpissa jo olemassa, mutta käyttäjät eivät ilmeisesti ole löytäneet toimintoja, tai eivät ole osanneet käyttää niitä suunnitellulla


33(59)

tavalla. Tämä tukee luvussa 4.2.6, Käyttöliittymä ja ohjeistus, esiin tulevaa Korpin käyttöliittymän ja ohjeistuksen kehittämisen tarvetta.

Kurssitietojen luomisen yhteydessä esiin tulleita korjaustoiveita:

- Kurssien yhteydessä nimeämistapa ”ryhmä 1” jne. aiheuttaa opiskelijoissa sekaannusta, jos muita ryhmiä ei kurssiin järjestetä. Tällöin numeroa ei tulisi olla ”ryhmä” -sanan perässä.

- Tulisi olla mahdollisuus valita kurssin luentojen olevan joka viikko samoina päivinä, tiettyinä aikoina, saman opettajan järjestämänä tai siten että kaikki tiedot (päivämäärä, kellonaika, opettaja) saisi syöttää itse.

- Luentojen lisäämisessä tulisi olla mahdollisuus syöttää pelkkä päivämäärä, ettei tarvitse tietää viikonpäivää.

- Kurssin luominen olisi oltava valinnaisesti joko vaihtuvien aika- ja paikkatietojen kanssa tai pysyvien aikojen ja paikkojen kera.

Jonotuskäytännöissä toivottiin enemmän monipuolisuutta ilmoittautuneiden karsintaan:

- Ennakkotietona ilmoittautuneesta olisi hyvä saada, mihin oppiaineeseen/ opintokokonaisuuteen kurssi käytetään.

- Opiskelijasta olisi oltava tietona, onko hän kyseisellä lukukaudella perusopintojen opiskelija vai aineopintoja suorittava, jotta jonotuskäytäntö saataisi automaattisesti toimimaan oikeudenmukaisesti.

- Pienistä ryhmistä edellisenä vuonna osallistujakiintiön vuoksi poisjäänyt opiskelija tulisi olla automaattisesti etusijalla seuraavan vuoden samalle kurssille.

- Jonotusarvossa tulisi olla mahdollisuus käyttää pääaineen opintoviikkomäärää, koska kokonaisopintoviikkomäärällä esimerkiksi juuri aineen opinnot aloittanut, jonkin muun aineen maisteri menee jonoissa ohi pääaineen opinnoissa edellä olevasta opiskelijasta.

Luotuun kurssiin jälkikäteen laitettaessa tietoja kurssista, voi ilmetä hankaluuksia:

- Opettajan kohdalla on automaattisesti viiva, jos opettajaa ei ole merkitty kurssiin. Korjattaessa viiva tulee muistaa ottaa pois. Samoin, jos opettaja vaihtuu, tulee muistaa ottaa vanha nimi pois, tai se jää näkymään.

- Lisättäessä kurssin opetusryhmiin uusi aika, se ei mene kellon ajan mukaan loogiseen kohtaan, vaan tiedot menevät viimeiseksi. Olisi ainakin opiskelijoiden ilmoittautumisen kannalta parempi, jos tiedot olisivat järjestyksessä.

- Kurssin koodin tai nimen muuttuessa, mutta perustietojen säilyessä samana, olisi hyvä saada kurssin muut tiedot kopioitua uudella nimellä/ koodilla olevaan kurssiin, ts. kurssin koodin/ nimen muuttaminen.

Muita korjaustoiveita:


34(59)

- Jos kursseista syntyy pitkä lista käyttöliittymän vasempaan laitaan, on oikean kurssin etsiminen työlästä. Korjauksena voisi esimerkiksi jakaa pitkän listan jollakin tapaa loogisesti pienempiin osiin.

- Sellaisen osallistujalistan tulostaminen, jossa on ruutu joka kertaa varten, olisi hyvä saada, ts. läsnäololista jonka opettaja voi laittaa luennolla kiertämään.

4.2.6 Käyttöliittymä ja ohjeistus

Paljon Korppia käyttäneiden keskuudessa painotettiin järjestelmän oikeanlaisen toiminnan olevan tärkeämpää ennen ulkoasua ja käyttöliittymän ilmettä. Korpin käyttöliittymään olivat siis tyytyväisimpiä eniten Korppia käyttäneet. Tällöin toiminnot olivat jo tuttuja ja käyttöliittymästä muisti, mitä minkä linkin takana on. Kuitenkin yleisesti oltiin sitä mieltä, että käyttöliittymässä olisi kehitettävää ja etenkin siinä, kuinka käyttöliittymä ohjaa ja opastaa käyttäjää.

Käyttäjän tulisi saada tietoa käyttöliittymästä, mitä milloinkin tulee tehdä. Ainakin alussa ja ensimmäisiä kertoja kokeileva käyttäjä tarvitsee paljon neuvoja ja opastusta. Kiinnittämällä huomiota ohjeistuksen selkeyteen ja omaksuttavuuteen, voidaan saada uudet käyttäjät helpommin mukaan. Ohjeistuksen tulisi myös olla tiiviimpi ja yksinkertaisempi, tietyille käyttäjäryhmille suunnattu.

Korppikoulutuksessa olleille koulutuksesta on ollut hyötyä. Se on opastanut alkuun ja koulutuksessa on saanut ensituntuman käyttöliittymään. Kuitenkin tämän jälkeen kysymyksiä Korpin toiminnasta on ilmennyt ja niihin on saatu apua eri tahoilta. Järjestelmää on myös opeteltu käyttämään yrityksen ja erehdyksen kautta, sillä ohjeiden etsiminen ja selaaminen koettiin turhauttavaksi ja aikaa vieväksi. Parannusideaksi ehdotettiin suoraa chat-yhteyttä Korpin käyttöliittymän kautta henkilölle, joka voisi työaikoina opastaa käyttöön liittyvissä ongelmissa.

Korpin käyttöliittymän värimaailmaa pidettiin selkeänä ja neutraalina. Käyttöliittymän paikallaan pysyvää yläpalkkia pidettiin hyvänä, selkeänä ja havainnollisena, samoin kalenterinäkymää. Sen sijaan toimintolinkkien asetteluun olisi saatava selkeyttä. Parannusideaksi käyttäjät ehdottivat esimerkiksi värikoodausta, eli oppilaaseen, opettajaan ja kurssiin liittyvät asiat voisivat olla väreillä, jolloin käyttäjä heti tietäisi mihin mikäkin asia liittyy. Värien käytössä pitää kuitenkin olla varovainen, sillä kun eri värejä alkaa olla käyttöliittymässä enemmän kuin viisi, havaitseminen ei enää helpotu vaan päinvastoin.

Järjestelmässä on paljon toimintoja, joten niiden kaikkien oppiminen ja omaksuminen ei onnistu hetkessä. Käyttäjä ei aina toiminnon nimen perusteella tiedä, mitä Korpissa missäkin kohdassa pitäisi tehdä. Nimeäminen ei välttämättä kerro käyttäjälle toiminnosta juurikaan, koska Korpissa on käytetty sanoja tai termejä, jotka ovat joko hyvin yleisiä merkitykseltään tai käyttäjälle täysin merkityksettömiä. Tällöin on vaikeaa muistaa, mitä kohdassa todella on tarkoitettu. Tähän Korppia käyttäneet ovat sopeutuneet kokeillen oppimalla, yrityksien ja erehdyksien kautta. Uudelta käyttäjältä tällainen opiskelutapa vaatii melko paljon epävarmuuden sietokykyä sekä edellyttää tietokoneenkäyttökokemusta.


35(59)

Korpissa olisi hyvä selventää käyttäjälle ne kohdat, joihin tietoa tulee syöttää. Pakolliset kentät pitäisi olla merkitty esimerkiksi jonkin visuaalisen keinon avulla, jotta käyttäjä näkee tiedon suoraan ruudulta tarkastamatta asiaa ensin käyttöoppaasta.

Lisätoiminnot olisi hyvä erottaa perustoiminnoista, sillä siten käyttöliittymäänkin saataisi käyttäjien kaipaamaa yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Toimintojen parempi jaottelu voisi myös vähentää käyttäjää rasittavaa ikkunoiden ylös ja alas rullaamisen tarvetta ja näin saataisiin poistettua käyttöliittymän näkymien levottomuus.

4.3 Yhteenveto haastattelun tulosten pääkohdista

Hyvää:- järjestelmä on tarpeellinen- järjestelmä on monipuolinen toiminnoiltaan- käyttöliittymän harmoninen värimaailma- soveltuu pääosin tarpeisiin

Kehitettävää:- termistö/ toimintojen nimeäminen- kuormitusongelmat- toimintojen asettelu ja tiedon määrä näytöllä- paremmin eri laitoksille suunnattu ohjeistus- toimintojen jalostaminen laitosten tarpeisiin


36(59)

5 KORPPI-KYSELYN ANALYYSI

Korppi-kyselyn analyysi -luvussa kerrotaan Korppi-kyselyn toteutustapa, käydään läpi vastaajien taustatiedot, sekä esitellään Korppi-kyselyn tulosten pääkohdat. Korppi-kyselyn tulokset -luku on jaettu edelleen alilukuihin, joissa käsitellään vastausten kautta ilmenneitä seikkoja koskien järjestelmän toiminnallisuutta, vastaavuutta käyttäjien tarpeisiin, käytön helppoutta, hallinto- ja opettajakäyttöliittymien ulkoasua sekä ohjeistusta.

5.1 Toteutus

Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Korpin nykyisten käyttäjien mielipiteitä järjestelmän toiminnasta. Kyselylomake löytyy liitteenä tämän dokumentin lopusta (Liite 3, Korppi-kysely).

Korppi-kysely toteutettiin www-kyselyn muodossa Raven-ryhmän kotisivuilla. Verkossa olleeseen kyselyyn oli mahdollisuus vastata kolmen viikon ajan. Kyselystä lähetettiin ilmoitus yliopiston Sähköjyvä-lehdessä ja siitä oli myös tiedotus Korpin ilmoitustaululla. Kysely oli suunnattu yliopiston henkilökunnalle. Viikkoa ennen kyselyn loppumista lähetettiin vielä muistutus henkilöstön sähköpostilistan kautta, jossa pyydettiin vastaamatta jättäneitä osallistumaan kyselyyn. Vastauksia saatiin 99 kappaletta.

5.2 Vastaajien taustatiedot

Kysymyslomakkeen alussa selvitettiin vastaajan taustatiedot, eli tiedekunta, tehtävä yliopistossa ja Korpin käyttöaika kuukausina. Lisäksi kysyttiin Korpin käyttötiheyttä luokiteltuna seuraavasti: ”päivittäin”, ”viikoittain” tai ”harvemmin”. Taustatietoihin kuului myös oman tietokoneenkäyttötaidon arviointi asteikolla yhdestä viiteen, jossa viisi merkitsi kiitettävää ja yksi välttävää.

Vastanneista 64 oli opettajia (Kuvaaja 1), 16 hallintohenkilökuntaa ja 19 muussa virassa toimivaa. Kyselyyn vastanneilla oli paljon Korpin käyttökokemusta (Kuvaaja 2), sillä lähes kaikki omasivat käyttökokemusta vähintään yli kahden kuukauden ajalta. Yli vuoden käyttökokemusta oli 44 käyttäjällä ja alle kahden kuukauden käyttökokemuksen omaavia vastaajia oli viisi kappaletta. Kyselyyn vastanneista 31 käytti Korppia päivittäin, 43 käytti Korppia viikoittain ja loput 25 harvemmin (Kuvaaja 3).


37(59)

Vastausmäärä

0

10

20

30

40

50

60

70

Vastausmäärä 64 16 19

opettaja hallinto muu

KUVAAJA 1 Vastausmäärän jakautuminen työtehtävän mukaan.

Vastausmäärä

0

10

20

30

40

50

Vastausmäärä 5 29 21 44

0-2 kk 2-6 kk 6-12 kk yli vuoden

KUVAAJA 2 Vastausmäärän jakautuminen Korpin käyttöajan mukaan.


38(59)

KUVAAJA 3 Vastausmäärän jakautuminen Korpin käyttötiheyden mukaan.

Vastanneet olivat pääasiassa aktiivisia Korpin käyttäjiä ja heillä oli käyttökokemusta Korpista. He olivat myös arvioineet tietokoneen käyttötaitonsa hyviksi (Kuvaaja 4) ja asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi merkitsi huonointa ja viisi parasta, keskiarvoksi saatiin 3,98 (Kuvaaja 5). Kuvaajasta 5 voidaan nähdä tietokoneen käyttötaidon keskiarvot laitoksittain.

Vastausmäärä

0

20

40

60


1…2 3 4 5

KUVAAJA 4 Frekvenssi vastanneiden tietokoneen käyttötaidoista asteikolla 1-5, jossa 1 oli huonoin, 5 paras.


39(59)

Tietokoneen käyttötaidot

1

2

3

4

5

Keskiarvo 3,82 4,58 3,75 3,5 3,5 3,72 4 4,11 4,33 3,98

Hum. tdk Inf. tdk Kasv. tdk Kiel. Liik. tdk Mat. tdk Muu Tal. tdk Yht. tdk Yhteensä

Hum. tdk Inf. tdk Kasv. tdk Kiel. Liik. tdk Mat. tdk Muu Tal. tdk Yht. tdk

Vastausmäärä 11 26 4 20 2 18 6 9 3

KUVAAJA 5 Tietokoneen käyttötaidon keskiarvot laitoksittain asteikolla 1-5.

Vastausmäärät vaihtelivat tiedekunnittain (Kuvaaja 6). Jyväskylän yliopiston tiedekuntien ohella otettiin huomioon myös kielikeskus erillislaitoksena. ”Muu”-kohta käsittää esimerkiksi avoimen yliopiston puolella tai yleisessä hallinnossa toimivien vastaukset. Kuten kuvaajasta 6 voidaan nähdä, eniten vastauksia, eli 26 kappaletta, saatiin informaatioteknologian tiedekunnasta. Seuraavaksi eniten vastauksia (20 kappaletta) tuli yliopiston kielikeskukselta ja kolmanneksi suurin vastausmäärä tuli (18 kappaletta) matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

KUVAAJA 6 Vastausmäärät tiedekunnittain.

Korppi-kyselyyn vastaajien taustatietojen perusteella vastanneet ovat aktiivisia järjestelmän käyttäjiä ja heillä on siten tietämystä järjestelmän toimivuudesta, käytettävyydestä ja soveltumisesta käyttäjien tarpeisiin.


40(59)

5.3 Korppi-kyselyn tulokset

Tässä luvussa käydään läpi Korppi-kyselyn tuloksia omissa aliluvuissaan. Luvussa käsitellään muun muassa Korpin yleistä toiminnallisuutta, käytön helppoutta ja soveltuvuutta käyttäjien tarpeisiin.

5.3.1 Korpin yleinen toiminnallisuus

Korppi-kyselyssä pyydettiin antamaan yleisarvosana asteikolla yhdestä viiteen, jossa yksi oli välttävä ja viisi kiitettävä. Arvosanojen keskiarvo oli 3,23. Tiedekunnittain yleisarvosanan keskiarvossa oli jonkin verran vaihtelua (Kuvaaja 7). Kielikeskuksen ja ”muu”-ryhmän vastaajat olivat keskimäärin muita tyytymättömämpiä. Sen sijaan tyytyväisimpiä käyttäjiä yleisarvosanan keskiarvojen mukaan on yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa sekä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Yleinen arvosana

1

2

3

4

5

Keskiarvo 3,45 3,42 3,5 2,6 3,5 3,61 2,33 3,33 3,67 3,23



Vastausmäärä 11 26 4 20 2 18 6 9 3

KUVAAJA 7 Korpin yleisarvosanan keskiarvot tiedekunnittain. Arvosana annettu asteikolla 1-5 (1 = välttävä ja 5 = kiitettävä).

Monet alimpia (1 ja 2) yleisarvosanoja Korpille antaneet vastaajat kuvasivat käyttöliittymää sekavaksi ja epäloogiseksi. Alimpia arvonsanoja annettiin kuitenkin vain 15 (n=99). Useimmat vastaajat pitivät Korppia yleisarvosanaltaan hyvänä tai kiitettävänä. Korpin kaltaista järjestelmää ja sen kehitystyötä pidettiin tärkeänä. Kyselyn vapaaseen kommentointiin tarkoitettuun tilaan oli vastattu ahkerasti.

”Systeeminä hyvä, tarpeellinen ja kehittämisen arvoinen.” ”Korpissa on potentiaalia, jos se saadaan toimimaan.” ”Hyvä systeemi, kokoaa tiedon, joka on ennen ollut sirpaleina ties missä.”


41(59)

Pelkkää kiitosta annettiin mm. Korppi-admin palvelulle, josta oli saatu ystävällistä palvelua ja kohtuullisessa ajassa.

"Parannuksia on saanut, kun niitä on esittänyt."

Riippumatta vastaajan antamasta yleisarvosanasta usein esitettiin toive, että käyttöliittymää kehitettäisiin käyttäjäystävällisemmäksi ja toiminnaltaan loogisemmaksi.

”Vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja toimintaa.” ”Sivustoon eksyy helposti.”

Järjestelmän käyttöliittymän sekavuuden arveltiin aiheutuvan muun muassa erilaisten toimintojen suuresta määrästä. Jotkut vastaajista esittivätkin, että jatkossa kehitys suunnattaisiin olemassa olevien toimintojen luotettavuuden, nopeuden ja tietoturvan parantamiseen uusien toimintojen lisäämisen sijaan.

Vastauksissa usein esiintynyt parannustoive liittyi käyttöliittymän termistöön, joka ei aina vastaa käyttäjän omaa kieltä. Linkkien ja painikkeiden nimet eivät ole tarpeeksi kuvaavia. Ohjelmassa käytetyistä termeistä osittain johtuu, että käyttäjät eivät osaa päätellä, mistä heidän tarvitsemansa toiminto käyttöliittymästä löytyy. Erityisesti satunnainen käyttäjä joutuu turhaan kokeilemaan ja klikkailemaan eri vaihtoehtoja ennen kuin löytää haluamansa toiminnon. Ehdotettiinkin, että linkkeihin voisi laittaa enemmän tietosisältöä linkin toiminnoista. Korpin englanninkielinen versio oli todettu puutteelliseksi.

”Termistön toivon vastaavan jatkossa yleistä käytännettä.” ”Ulkomaalaisille todella hankala.”

Vastauksissa yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista nousi järjestelmän toimintavarmuus. Suorituskykyongelmia oli havaittu erityisesti lukukausien vaihtumisen tienoilla. Osa opettajista oli joutunut ikävään tilanteeseen Korpin suorituskykyongelmien takia. He eivät esimerkiksi olleet voineet tulostaa osallistujalistaa ennen kurssin alkua. Monet käyttäjät olivat joutuneet ajoittamaan Korpin käytön työajan ulkopuolelle. Luottamusta ohjelmaan on heikentänyt osaltaan myös versiopäivitysten mukanaan tuomat muutokset.

”Opettajan pitäisi ehdottomasti päästä Korppiin silloin, kun haluaa, ilman kommenttia, että Korpissa on ruuhkaa.” ”Ikävintä on, ettei koskaan töihin tullessaan tiedä toimiiko vai ei…” ”Korppi on tavattoman hidas, tuntuu että ”hallinnointi” virka-aikana ei onnistu lainkaan.”

Järjestelmän toiminnasta mainittiin seuraavia yksittäisiä virheitä. Osa näistä saattaa johtua myös käyttäjän omasta toiminnasta:

- sähköposti ei aina varastoidu, vaikka asetuksista on niin ohjattu - järjestelmä ei toimi moitteetta kaikissa järjestelmissä ja selaimissa - jatkuvasti tulevat uudet versiot haitanneet käyttöä


42(59)

- lisää haamumuuttujia kursseille, jolloin todellisten osallistujamäärän arviointi on hankalaa

”Nytkin joudun palaamaan korjauksia tekemään, koska ryhmiin ilmoittautumisessa on jokin väärä päivämäärä, jota en ole sinne laittanut.””Esimerkiksi erilaiset laskurit eivät näytä toimivan olleenkaan kuin minä luulisin niiden toimivan.”

Opiskelijoiden arvostelu -toimintoa pidettiin yhtenä keskeisimmistä ja siitä löydettiin parannettavaa. Toiminto ei ole ollut täysin luotettava, sillä käyttäjän antamat arvosanat ovat voineet rekisteröityä JORE:en väärin ja suorituksen opintoviikkomäärät eivät ole olleet kohdallaan. Rekisteröinti ja arvosanojen laskeminen ei ole esimerkiksi onnistunut hyvin sellaisessa tapauksessa, että kokonaisuuteen kuuluu monia eri opettajien pitämiä osasuorituksia.

5.3.2 Vastaavuus käyttäjien tarpeisiin

Korpin vastaavuus käyttäjien tarpeisiin -kysymyksen keskiarvoksi asteikolla yhdestä viiteen tuli 3,55. Taulukon kahdeksan perusteella Korppi vastaa tällä hetkellä parhaiten käyttäjien tarpeita matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Vastaavuus tarpeisiin

1

2

3

4

5

Keskiarvo 3,73 3,69 3,25 2,95 3,5 4,11 2,83 3,67 3,67 3,55



Vastausmäärä 11 26 4 20 2 18 6 9 3

KUVAAJA 8 Keskiarvot tiedekunnittain Korpin vastaavuudesta käyttäjien tarpeisiin.

Kysyttäessä järjestelmän vastaavuutta käyttäjien tarpeisiin asteikolla yhdestä viiteen hajontaa oli koko asteikolla. Arvosanan yksi oli antanut viisi vastaajaa. Kiitettävän arvosanan viisi oli antanut yksitoista vastaajaa. Muutoin arvosanojen esiintymisen painotus oli arvosanassa neljä.

Tyytyväisiä Korpin käyttäjiä oli enemmän kuin negatiivista palautetta antaneita. Negatiivisessa palautteessa Korppia kritisoitiin siitä, että sen käyttö on hankalaa ja työlästä. Korpin kehittämisessä on huomioitu monia tarpeita, joka tekee järjestelmän käytön monimutkaiseksi. Kuitenkaan Korppia ei täysin tyrmätty. Vaikka oltiin sitä mieltä, että järjestelmä vaatii kehittämistä, sen olemassaoloa pidettiin kuitenkin


43(59)

hyvänä ja tarpeellisena. Kuinka hyvin Korppi täyttää tarpeesi -kysymykseen vastanneet kertovat Korpin täyttävän tarpeet, mutta ei aina aivan optimaalisesti.

”Opinnäytetöiden ohjauksen tukena en Korppia katso voivani käyttää lainkaan.””Saan kyllä tarpeelliset tehtävät suoritettua mutta mielestäni ohjelma voisi olla rivikäyttäjälle helpompi.””Raporttien kanssa on ollut ongelmia. En ymmärrä, että miksi en saa niihin näkyviin samoja tietoja kuin täytetyissä lomakkeissa on.””Korpilla saa helposti tehtyä sähköpostilistat ja pidettyä yhteyttä opiskelijoihin, mutta arvosanojen antaminen voisi olla helpompaa.” ”…näkyy selvästi, että Korpin suunnittelun lähtökohtana on ollut jonkun tietyn laitoksen opetus, ja monesti joutuu sompailemaan aika paljon, että saa Korpin taipumaan oman laitoksen opetukseen.”

Korpin avulla tapahtuvaan kursseille ilmoittautumiseen oltiin tyytyväisiä. Korpin sanottiin myös vastaavan hyvin tarpeita kurssien hallinnoinnissa ja sen mainittiin hoitavan tehtävänsä sujuvasti.

”Monimutkainen ilmoittautumisprosessi ilman opiskelijoiden läsnäoloa on hieno homma.””On hienoa, että kursseja voi arvostella ja opiskelijalistoja tarkastella ajasta ja paikasta riippumatta.””Helpottaa kurssien hallinnointia.”

Kaiken kaikkiaan Korpista löytyy suurimmaksi osaksi se mitä tarvitaan ja järjestelmä vastaa tarpeita. Hankaluutena on toimintojen ja käyttäjien menestyksekäs kohtaaminen.

5.3.3 Käytön helppous

Korpin käytön helppous sai keskiarvona mitattuna arvosanan 3,04, joka osoittaa, että järjestelmä ei ole helppo, mutta ei myöskään mahdoton käyttää. Kielikeskukselta olleet käyttäjät ja tiedekuntien ulkopuolelle jäävät antoivat selvästi keskimäärin alempia arvosanoja muihin nähden (Kuvaaja 9).


44(59)

Käytön helppous

1

2

3

4

5

Keskiarvo 3,45 3,04 3,5 2,3 3,5 3,56 2,17 3,33 3,33 3,04



Vastausmäärä 11 26 4 20 2 18 6 9 3

KUVAAJA 9 Arvosanojen keskiarvo tiedekunnittain käytön helppoudelle.

Korpin käytön helppoudesta kysyttäessä vastaajien mielipiteet edustivat saman asian molempia ääripäitä. Kun toiset käyttäjät kokivat selviävänsä Korpin kanssa vähäisilläkin atk-taidoilla, oli joillain tottuneilla käyttäjillä välillä ongelmia tietää, mikä toiminto löytyy mistäkin. Suurimpina syinä ongelmaan tuotiin esille termistön ymmärtämisen ja tätä kautta oikeiden toimintojen löytämisen ongelmat.

”Vieläkin tulee vastaan tilanteita, että olen ymmärtänyt jonkin toiminnon sen nimen perusteella erilaiseksi, kuin mitä tekijät sen ovat tarkoittaneet.”

Korpissa käytetty termistö voi poiketa suurestikin eri laitosten omasta terminologiasta. Termistöä kannattaisi yrittää yhtenäistää ja miettiä käyttäjien kanssa, mutta kaikille laitoksille sopivaa terminologiaa ei liene mahdollista täydellisesti toteuttaa.

Vastaajien vaikeutena on ollut myös Korpin toimintalogiikan ymmärtäminen. Sen koettiin vaativan opastusta ja harjoittelua. ”Käyttö sujuu vain yritys-erehdys-uusi arvaus -menetelmällä.” Käyttäjien ja järjestelmän tekijöiden logiikassa tuntuu olevan eroavaisuutta siitä, miten Korpin pitää missäkin tilanteessa toimia. Usein sanottiin, että Korppi on laadittu toisentyyppiseen opetukseen, kuin mitä kyseisellä laitoksella järjestetään. Yhtenä vastauksena ongelmaan tarjottiin yksilöllisempiä käyttäjäprofiileja.

Yhden ongelman muodostaa Korpin toimintojen paljous ja monimutkaisuus. Jossain tapauksissa Korpissa koettiin olevan liian paljon tavaraa. Nopeita ja virtaviivaisia tapoja toimia ei osata käyttää. Aloittelevaa käyttäjää myös hämäävät pitkät klikkaus-ketjut, joita joutuu käyttämään ennen kuin pääsee suorittamaan haluamaansa toimintaa.


45(59)

Mielipiteiden hajoaminen tulee esille myös mielipiteissä arvostelutoiminnon toimivuudesta. Yhden vastaajan mielipide oli: ”Arvostelufunktio on perseestä”. Toinen taas kehui arvostelufunktiogeneraattoria.

Plussaa Korppi sai kyvystään vastata tehokäyttäjän tarpeita. Siitä löytyy kaikki tarvittava. Useat käyttäjät olivat myös sitä mieltä, että kunhan Korpin käytön opettelee ensin kunnolla, se on mainio työkalu. Kehittämistä on kuitenkin vielä kuormitusongelman ratkaisemisessa.

5.3.4 Käyttöliittymän ulkoasu

Korpin käyttöliittymän ulkoasulle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,37 (Kuvaaja 10). Tiedekunnittain katsottuna keskiarvot vaihtelivat keskiarvojen 2,0 ja 3,67 välillä.

Ulkonäkö

1

2

3

4

5

Keskiarvo 3,55 3,65 3,5 3,05 3 3,67 2 3,33 3,67 3,37



Vastausmäärä 11 26 4 20 2 18 6 9 3

KUVAAJA 10 Korpin käyttöliittymän ulkoasulle annettujen arvosanojen keskiarvot tiedekunnittain.

Korpin ulkonäköön useimmiten annettu arvosana oli kolme. Vastauksissa tuli ilmi, että järjestelmän toimivuus on monille käyttäjille paljon tärkeämpää kuin sen ulkonäkö. Osassa vastauksista sanottiin, ettei ulkonäkö merkitse mitään.

”Ulkonäkö on sivuseikka tässä vaiheessa, tärkeämpää olisi toiminnan luotettavuus.””… enpä ole kiinnittänyt huomiota koko asiaan.””Tärkeämpää olisi, että asiat toimisivat oikein.”

Ulkonäölle arvosanan kaksi antaneiden kommenteissa ilmeni, että Korppiin on sovitettu liian paljon asiaa samalle sivulle, jolloin käyttöliittymä on sekava. Käyttöliittymän ulkoasuun toivottiin väljyyttä.

”Ulkoasu haittaa informaation välittymistä.””Selkeyttä, lisää väljyyttä.””Hyvä, mutta asian paljous tekee siitä sekavan.”


46(59)

Parannusehdotuksina ulkonäköön oli, että tietoa saisi laitettua piiloon siten, että käyttäjälle tarpeettomat toiminnot ja käyttöliittymän kohdat eivät häiritse. Sanottiin myös, että ulkoasua parantamalla käytön helppoutta voisi parantaa. Korpin ymmärrettävyyttä kritisoitiin: termit eivät ole käyttäjälle kovinkaan informatiivisia ja tietojen ja toimintojen etsiminen vie aikaa. Niinpä Korpista toivottiin selkeämpää ja havainnollisempaa.

Korpin ulkoasuun toivottiin ammattigraafikon kädenjälkeä. Ulkoasua sanottiin tekniseksi ja tylsäksi. Värimaailmaa pidettiin pääasiassa rauhallisena ja monessa vastauksessa painotettiin sitä, että ainakaan käyttöliittymä ei ärsytä. Sanottiin myös, että on hyvä, ettei käyttöliittymää ole raskautettu esimerkiksi kuvilla. Kiitettävän arvosanan käyttöliittymän ulkoasulle antaneen kommentti: ”Eihän se silmiä hivele, mutta on juuri sopiva tarkoitukseensa.” Käyttöliittymästä sanottiin myös: ”Selkeä, ei liian kirjava, en muuttaisi” ja ”visuaalisesti hyvä”.

5.3.5 Ohjeistus

Ohjeistuksesta kysyttäessä vastaajat jakautuvat heti puoliksi niihin, jotka ovat Korpin ohjeistusta käyttäneet ja niihin, jotka eivät ole kiinnittäneet huomiota koko asiaan. Esiin nousee ihmisten halu mieluummin kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta itse ratkaisun löytämistä, kuin alkaa etsiä ohjeista apua. Ohjeita aletaan joissain tapauksissa lukea vasta, kun mikään muu keino ei auta. Kaikki eivät olleet edes tietoisia ohjeistuksen olemassaolosta. Sen sijaan Korppi-koulutusta ja siellä jaettua materiaalia kiiteltiin ja pidettiin hyvin hyödyllisenä.

Korpin ohjeistuksen saamien arvosanojen keskiarvoksi tuli 2,85, kuten Kuvaajasta 11 voidaan nähdä. Kuvaajassa esitetään myös ohjeistukselle annettujen arvosanojen keskiarvot tiedekunnittain.

Ohjeistus

1

2

3

4

5

Keskiarvo 3 2,65 3 2,35 3,5 3,44 2 3,22 3,67 2,85



Vastausmäärä 11 26 4 20 2 18 6 9 3

KUVAAJA 11 Korpin ohjeistukselle annettujen arvosanojen keskiarvot tiedekunnittain.


47(59)

Ohjeita käyttäneille eniten harmia tuottaa halutun tiedon löytäminen. FAQ-lista koetaan liian pitkäksi ja sekavaksi, ja siitä ei oikeaa tietoa helposti löydetä. Esiin nousee ohjeiden paremman ryhmittelyn tarve. Vaikeutta aiheuttaa myös ohjeissa käytetty terminologia ja niiden yleinen muoto. Teksti koetaan joissain tapauksissa liian ”tekniseksi” tavalliselle käyttäjälle ja ei riittävän käytännönläheiseksi. Ohjeisiin kaivattiin myös lisää yksityiskohtaisempia esimerkkejä: ”Tällaine hidas hämäläinen joutuu toisinaan lukemaan useammankin kerran ennen kuin lamppu syttyy”.

Ratkaisuna käyttäjän ja järjestelmän tekijöiden ajatusten kohtaamisen helpottamiseen ehdotettiin tiiviimpää yhteistyötä molempien tahojen kesken. Terminologiaa ja muita yksityiskohtia voisi miettiä oikeiden käyttäjien kanssa, jolloin ohjeistus voitaisiin rakentaa heidän tarpeidensa kautta. Yhtenä puutteena on myös kattavan englanninkielisen ohjeistuksen puuttuminen. Ohjeista on kuitenkin myös apua: ”Sitten kun oikean kohdan löydän, ymmärtää kyllä mitä tehdä”. Vastaajat olivat myös saaneet hyvin apua ja tukea Korpin kehitystiimiltä, jos ongelmiin ei muuta kautta ole löytynyt vastausta.

5.3.6 Yleistä

Kielikeskuksen käyttäjät, sekä ”muu” -käyttäjäryhmä olivat tyytymättömimpiä järjestelmään, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan käyttäjät sekä yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta olevat olivat tyytyväisimpiä. kielikeskuksella käyttäjäkunnalle järjestelmä on usein uusi lyhyiden, vaihtuvien virkasuhteiden vuoksi. Korppi-järjestelmä on tällaisenaan uudelle käyttäjälle vaikea ja esimerkiksi lyhyen työsuhteen vuoksi järjestelmän opettelemiseen käytettävä aika ja vaiva nähdään liiallisena. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan käyttäjien tyytyväisyyttä voinee selittää sillä, että Korpin suunnittelussa ajattelu on lähtenyt matemaattisista ja loogisista lähtökohdista käsin.

Yleisesti Korppi on järjestelmänä vähintäänkin tyydyttävä. Korppi-järjestelmä on asiantuntijajärjestelmä ja se on suunnattu ATK-taitoisille. Järjestelmä tällaisenaan ei sovellu itse opeteltavaksi, ellei käyttäjä ole äärimmäisen motivoitunut. Esimerkiksi käyttöliittymässä vaikeutena on oikeiden toimintojen löytyminen. Korppi-järjestelmän ohjeistus saikin huonoimman arvosanan Korppi-kyselyn muihin osa-alueisiin verrattaessa, kuten kuvaajasta 12 voidaan nähdä.


48(59)

Yleinen keskiarvo

1

2

3

4

5

keskiarvo 3,23 3,55 3,04 3,37 2,85 3,98

Yleinen arvosana


Käytön helppous

Ulkonäkö Ohjeistus Tietokoneen käyttötaidot

KUVAAJA 12 Korppi-kyselyn arvosanojen keskiarvot osa-alueittain.

Työn avuksi käyttöönotettavan järjestelmän käyttöönottoa ja omaksuttavuutta helpottaa käyttöliittymän yksinkertaisuus ja käyttäjäystävällisyys. Mitä enemmän uutta opeteltavaa järjestelmän käytössä on ja mitä hankalammaksi käyttäjät sen kokevat, sitä enemmän esiintyy muutosvastarintaa.

Käytön alkuvaiheessa esiintyy hankaluuksia, tyytymättömyyttä ja epäluuloja, vaikka käyttäjällä olisi hyvätkin ATK-taidot. Tyytyväisyys järjestelmään paranee siihen totuttaessa, kun käyttäjä alkaa havaita käytännön hyödyn järjestelmän käytöstä. Tämä nähdään muun muassa verrattaessa vähän ja paljon järjestelmää käyttäneiden arvosanoja (Kuvaaja 13): mitä kauemmin käyttänyt, sitä paremmat arvosanat. Harvoin käyttäneet antoivat huonompia arvosanoja suhteessa muihin (Kuvaaja 14).


49(59)

Annetut arvosanat käyttöajan mukaan lajiteltuina

11,5

22,5

33,5

44,5

5

0-2 kk 2,8 3,2 2,2 2,4 2,2 4,2

2-6 kk 3 3,28 3 3,21 2,83 3,55

6-12 kk 3,14 3,33 2,76 3,38 2,52 3,57

yli vuoden 3,48 3,86 3,3 3,59 3,09 4,43

Yleinen arvosana


Käytön helppous

Ulkonäkö Ohjeistus Tietokoneen käyttötaidot

0-2 kk

2-6 kk

6-12 kk

yli vuoden


KUVAAJA 13 Arvosanojen keskiarvot käyttöajan mukaan lajiteltuina.

Harvemmin Viikoittain PäivittäinVastausmäärä 25 43 31

KUVAAJA 14 Arvosanojen keskiarvot käyttötiheyden mukaan lajiteltuna.


50(59)

5.4 Yhteenveto Korppi-kyselyn tulosten pääkohdista

Kaiken kaikkiaan käyttäjät ovat Korppi-järjestelmään vähintäänkin tyytyväisiä. Korppi-kyselyn tulosten perusteella Korppi-järjestelmä on tarpeellinen. Mitä enemmän järjestelmästä on käyttökokemusta, sitä positiivisemmin siihen suhtauduttiin. Uudelle käyttäjälle järjestelmän opetteleminen ei ole helppoa. Käyttöliittymän toimintojen asettelu antaa sekavan vaikutelman ja luo siten käyttäjälle mielikuvan siitä, että järjestelmä on vaikea. Käyttöönottoa ei helpota näin mahdollisesti syntyvä negatiivinen ennakkoasenne järjestelmää kohtaan.

Asioita, jotka tekevät Korppi-järjestelmän käyttäjälle hankalaksi:

- toimintojen asettelu käyttöliittymässä- linkkien ja painikkeiden nimeämisessä käytetyt termit- suorituskykyongelmat, ruuhkautuminen

Kiitosta sai:

- admin-palvelu- järjestelmä helpottaa työtä- vastaa toiminnoiltaan tarpeisiin


51(59)

6 YHTEENVETO JA KEHITYSEHDOTUKSET

Käyttöliittymäarvioinnin, käytettävyystestauksen testitehtävien ja haastattelujen sekä Korppi-kyselyn tulosten pohjalta Raven-ryhmä sai kuvan Korppi-järjestelmän hallinto- ja opettajakäyttöliittymien käytettävyydestä sekä järjestelmän vastaavuudesta käyttäjien tarpeisiin. Eri osa-alueiden tulokset tukivat ja myös täydensivät toisiaan. Näiden tulosten pohjalta voidaan listata yleisesti seikkoja, joihin tulisi kiinnittää huomiota Korpin käytettävyyden parantamiseksi. Yksityiskohtaisemmat selvitykset käyvät ilmi tämän raportin aiemmista sisältöluvuista.

Käyttöliittymän selkeyttäminen olisi asia, jonka avulla saataisiin kaksi maailmaa – käyttäjät ja Korppi – kohtaamaan toisensa. Korpissa on käyttäjien tarvitsemat perustoiminnot, mutta ne eivät ole käyttöliittymässä esillä siten, että käyttäjän olisi helppo ne omaksua. Korppi-järjestelmän yksi ongelma onkin, että perus- ja lisätoimintoja ei ole eroteltu toisistaan, vaan järjestelmä tarjoaa keskitieratkaisun niin aloittelevalle kuin kokeneemmalle käyttäjälle. Käyttöliittymän selkeyttämistarpeeseen liittyy myös käyttöliittymän omaksuttavuus ja ohjaavuus. Jos käyttäjä pystyy käyttöliittymästä päättelemään, mitä hänen tulee tehdä, epävarmuus vähenee ja järjestelmän käyttö tehostuu.

Korppi-järjestelmän käyttöä hankaloittaa ruuhka-aikoina esiintyvät kuormitusongelmat. Tällöin Korppi-järjestelmä tuntuu käyttäjästä enemmin työnteon esteeltä kuin avulta. Termit, joita järjestelmässä käytetään linkkien ja painikkeiden nimeämisessä, eivät ole aina tarpeeksi kuvaavia. Käyttäjälle ei selviä, mitä missäkin kohdassa tarkoitetaan. Tämä tuli ilmi muun muassa käyttäjien tehdessä testitehtäviä, haastateltaessa käyttäjiä, sekä Korppi-kyselyn avoimien vastausten kohdalla.

Seuraavassa on listattu lyhyesti yleisiä seikkoja, joihin järjestelmän kehittämiseksi ja sen käytettävyyden parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota:

- toimintojen asettelu, perustoimintojen esiintuominen ja erottelu lisätoiminnoista

- termistö (mm. termit ”Opetusryhmät” ja ”Raportit”)- kuormitusongelma- ohjeen yksinkertaistaminen ja tiivistäminen

Käyttäjiä haastateltaessa saatiin yksityiskohtaisia kehitysehdotuksia Korppi-järjestelmän parantamiseksi. Käytettävyystutkimuksen aikana korostui, että Korppi-järjestelmän kehittämisen lähtökohtana on ollut sellaisen laitoksen opetus, jolla kurssien ajat ja paikat ovat melko säännöllisiä viikosta toiseen. Tästä johtuen Korpin ei katsottu sellaisenaan soveltuvan erityisen hyvin pienten, epäsäännöllisesti aikataulultaan etenevien kurssiryhmien hallinnointiin. Työntekoa helpottavina kehitysehdotuksina oli muun muassa kurssitietojen syötön mahdollistaminen pelkän päivämäärän mukaan ja käyttöliittymän saaminen selkeämmäksi.


52(59)

Käyttöliittymän parantamisen keinoksi ehdotettiin esimerkiksi erilaisten käyttäjäprofiilien mahdollistamista, jossa aloittelevalle käyttäjälle tarjotaan vain perustoimintoja ja kokenut käyttäjä voisi halutessaan keskittyä monimutkaisempiin erikoistoimintoihin. Käyttöliittymän värimaailmaan ei toivottu radikaaleja muutoksia, vaan oltiin tyytyväisiä esimerkiksi siihen, ettei käyttöliittymä sisällä kuvia, jotka hidastaisivat järjestelmän käyttöä. Toivottu selkeys käyttöliittymään saataisi siis perus- ja lisätoimintojen jaottelun avulla. Korpin käyttöönottovaiheessa saatu koulutus koettiin tarpeelliseksi. Koulutustilaisuudessa käyttäjä saa yleiskäsityksen järjestelmästä. Käytön alkaessa ongelmia kuitenkin tulee eteen, sillä kukaan ei ole seppä syntyessään – eikä heti koulutuksen jälkeenkään. Olisi tärkeää, että käyttäjä saisi apua heti ongelmatilanteen synnyttyä, sillä odottelu ja epäonnistuminen turhauttavat käyttäjää ja työtehtävien eteneminen estyy. Koulutuksella voisi yhä enemmän vastata käyttäjien tarpeeseen jakamalla koulutus esimerkiksi kahteen tasoon, jossa aloitteleva käyttäjä saa henkilökohtaisempaa, tarvittaessa ”kädestä pitäen” tapahtuvaa koulutusta. Kokeneemmille käyttäjille voisi tällöin järjestää tehokkaaseen käyttöön opastavaa koulutusta.

Käyttöliittymän käytettävyyttä edistävänä avustustoimintona voisi olla verohallinnon verolaskurissa käytetyn avustustoiminnon kaltainen ratkaisu (http://www.vero.fi/ -> verolaskuri), jossa täytettävän kentän vieressä on pieni kysymysmerkki. Kysymysmerkkiä, tai vastaavaa symbolia, klikattaessa käyttöliittymän päälle avautuu pieni erillinen ikkuna, jossa on ohjeistus kyseisen kentän täyttöön. Tällöin käyttäjän ei tarvitse selata erillistä ohjetta. Piilossa oleva, tarvittaessa esiin saatava ohje ei häiritse järjestelmän käytön osaavaa, eikä myöskään tee käyttöliittymää ahtaan tai sekavan näköiseksi.

Seuraavassa on listattuna joitakin yksityiskohtaisemmista kehitysehdotuksista, jotka ovat tulleet ilmi käytettävyystestauksen eri osioiden tulosten pohjalta:

- ilmoittautumiskarsintaan lisää monipuolisuutta (esim. opintoviikkomäärä pääaineesta)

- pakollinen esitietolomake käytännössäkin pakolliseksi- mahdollisuus varata massatenteille enemmän kuin yksi sali per tentti- kurssitietojen kopiointimahdollisuus- luentoaikojen lisääminen myös päivämäärän mukaan- käyttöä nopeuttavien toimintojen saaminen käyttäjien tietoon, esim.

sarkain, ctrl-näppäin, tyhjien viikkojen täyttäminen ja luentoaika-matriisi- ohjeen kohdistaminen eri käyttäjäryhmille (esim. tiedekunnittain,

aloittelijat)- nimitiedot listalle turhaan kahdesti- ohjeistus suoraan käyttöliittymään


53(59)

LIITTEET

Liite 1 Testitehtävät

KORPIN KÄYTTÄJÄTESTAUS Raven-ryhmäTestitehtävät

Olet opettaja, joka aikoo järjestää seuraavia kursseja. Kursseista on jo luotu Korppiin kurssinimikkeet.

1. Kurssitietojen etsiminen- Etsi OKL234-kurssi- Milloin järjestetään kurssin ensimmäinen tentti? (aika ja paikka)

2. Kurssitietojen syöttäminen- Lisää seuraavia tietoja kurssiin OKL282 Korpin perusteet

kurssi alkaa 12. maaliskuuta.2005 kello 12.15

kurssi päättyy 4. toukokuuta 2005 klo 12.00

ilmoittautumisaika alkaa 12. joulukuuta 2004 klo 9

ilmoittautumisaika päättyy 15. maaliskuuta 2005 klo 16

kurssille pääsee opintoviikkomäärän mukaan

kurssin maksimiosallistujamäärä on 200

kurssi pidetään kevätlukukaudella

kurssin kotisivu on www.jyu.fi

kirjoita lyhyt kurssi kuvaus esim. johdattaa Korpin perusteisiin

kurssin järjestäjä on Jyväskylän yliopisto


54(59)

tallenna tiedot

3. Luentoaikojen lisääminen- Lisää äskeisen tehtävän OKL282-kurssille seuraavat luentotiedot

tee kurssille yksi luentoryhmä, jolla on 4 luentokertaa

luennot alkavat viikolla 5 ja niitä on joka viikko

luennot pidetään maanantaisin klo 12.15-13.45 Agora Aud.2

nettiosoite on www.jyu.fi

kurssin lisätietoihin ”luennot pakollisia” teksti

luentoryhmän nimi on Luentoryhmä 1

lisää vielä kuvaus esim. ”Korppikoulutus luentoja”

tallenna tiedot

4. Luentoaikojen muuttaminen- Vaihda nyt luomasi kurssin joka toisen luentokerran ajankohdaksi torstai (viikot 2 ja 4)

5. Opiskelijoiden arviointi- Lisää OKL201-kurssin (kurssi suunnitteilla -tilassa) oppilaille seuraavat arvostelutiedot

anna kaikille oppilaille arvosanaksi 2

tallenna annetut arvosanat

6. Opiskelijalista- Tee kurssin OKL201 oppilaista lista, jossa on seuraavat tiedot

sukunimi

etunimi


55(59)

henkilötunnus

laitos

sähköpostiosoite

7. Sähköpostilistan luominen- Luo sähköpostilista OKL282-kurssille

listan osoite on [email protected]

lisää listalle kaikki kurssin opiskelijat

ÄLÄ TALLENNA LISTAA

Kiitokset osallistumisestasi.


56(59)

Liite 2 Kysymysrunkohahmotelma

KYSYMYSRUNKOHAHMOTELMA

Hahmotelma toimii runkona, jonka avulla haastateltavaa autetaan kertomaan mielipiteensä. Haastattelu muovautuu yksilöllisesti käyttäjän kertomisen halun ja tietopohjan perusteella.

- Mitä mieltä olit testitehtävistä?- helppoja/vaikeita

- Omasta suorituksesta?- Mihin käytät Korppia tällä hetkellä ja mihin haluaisit käyttää sitä tulevaisuudessa?- Mitä mieltä olet Korpista?- Mitä mieltä olet sen toimivuudesta?- Mitä hyvää/huonoa Korpissa on?

- parannusehdotuksia- Miten soveltuisi omaan käyttöösi?- Tunnetko tarvitsevasi tällaista järjestelmää?- Mitä mieltä olet käyttöliittymästä?

- miellyttävyys- toimivuus ja toimintojen loogisuus- ulkonäkö- värimaailma- ohjeistus

- Mitkä kolme toimintoa koet Korpissa kaikkein tärkeimmiksi/ parhaimmiksi/ huonoimmista omalta kannaltasi?- Minkä arvosanan antaisit Korppi -järjestelmälle testin perusteella asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras?


57(59)

Liite 3 Korppi-kysely

Projekti | Ryhmä | Yhteystiedot | Ajankohtaista | Dokumentti hakemisto | Linkit | Korppikysely

KORPPIKYSELYTämän lomakkeen avulla voit antaa palautetta Korppi-järjestelmästä. Vastauksia käytetään hyväksi Korpin kehittämisessä. Kyselyn

tekemiseen menee noin 10 minuuttia. Kyselyn tuloksia käytetään luottamuksellisesti. Kyselystä julkaistaan loppuraportti Raven-projektin www-sivuilla helmikuun aikana. Asiasta tiedoitetaan tarkemmin Sähköjyvässä.

(* = pakollinen kenttä)

TAUSTATIEDOT1. Mistä tiedekunnasta olet? *

2. Tehtäväsi yliopistossa? *

Opettaja Hallintohenkilö (amanuenssi, sihteeri jne.) Muu

3. Kuinka kauan olet käyttänyt Korppia? *

0-2 kk 2-6 kk 6-12 kk yli vuoden

4. Kuinka usein käytät Korppia? *

päivittäin viikoittain harvemmin

5. Minkä arvosanan antaisit yleisille tietokoneen käyttötaidoillesi asteikolla 1-5? (1 = välttävä ja 5 = kiitettävä) *

1 2 3 4 5

YLEISTÄ6. Minkä yleisen arvosanan antaisit Korpille asteikolla 1-5? *

1 2 3 4 5

7. Perustelisitko edellisessä kysymyksessä antamaasi arvosanaa?

8. Kuinka hyvin Korppi vastaa tarpeitasi asteikolla 1-5? *

1 2 3 4 5



http://korppi.jyu.fi/

58(59)

KÄYTTÖLIITTYMÄ JA KÄYTETTÄVYYS10. Minkä arvosanan antaisit Korpin käytön helppoudelle asteikolla 1-5? *

1 2 3 4 5


12. Minkä arvosanan antaisit Korpin ulkonäölle 1-5 (ulkoasu, värimaailma jne.)? *

1 2 3 4 5

13. Perustelisitko edellisessa kysymyksessä antamaasi arvosanaa?

14. Minkä arvosanan antaisit Korpin ohjeistukselle 1-5? *

1 2 3 4 5


VAPAA SANA16. Halutessasi voit kirjoittaa tähän mielipiteitäsi Korpista. Esimerkiksi mitä hyvää, huonoa tai kehitettävää Korpissa on?


59(59)

Alkuun


käyttötapaus:projekti.it.jyu.fi/2003/raven/tulokset/... · web view5.3 korppi-kyselyn tulokset 40...

Documents