Elämänmakuinen lehti sairaanhoitajalle | sairaanhoitajat.fi

Apua surun kohtaamiseen

14

Sjukskötaren

Kotisairaalan vapaa ja

itsenäinen

S

Teema:

Osaamisen

kehittäminen

Päivi Granforsille työ Porin perusturvan kotisairaalassa on lottovoitto. Se johtuu asiakkaista, kollegoista ja vapauden tunteesta.

30

Osastonhoitajat päivystävät viikonloppuisin

Huomio geneerisiin lääkenimiin

43

2.2016

16

Luotettava, vaippaan kiinnitettävä testi inkontinenteille henkilöille

TENA U-test -virtsatieinfektiotestillä voidaan tunnistaa tai poissulkea virtsatieinfektion mahdollisuus kivuttomasti ja nopeasti. Kliinisesti testattu* TENA U-test on kehitetty inkontinenteille henkilöille, joilta on vaikea saada virtsanäytettä.

Huomaamaton TENA U-test asetetaan vaippaan ja se antaa luotettavan vastauksen jo 15 minuutin kuluttua virtsaamisesta. Tulos säilyy 24 tuntia, joten sen voi lukea vaikkapa seuraavan vaipanvaihdon yhteydessä.

TENA U-testiä voi tilata TENA-tilausjärjestelmien kautta, mikäli se kuuluu hankintasopimuksenne piiriin. TENA U-test on myynnissä myös apteekeissa ja TENA Kaupassa.

TENA U-test

n

n kautta, ENA U-test

a.sa

TENOy SCA Hygiene Products Ab, Incontinence CareItsehallintokuja 6, 02600 ESPOOwww.TENA.fi, www.tenakauppa.fi

Virtsatietulehdus vai ei?

*) Krähenbühl, et al.: Evaluation of a novel in-vitro diagnostic device for the detection of urinary tract infections in diaper wearing children. Swiss Med Wkly. 2012; 142:w13560

Sairaanhoitaja-lehti 88. vuosikertawww.sairaanhoitajalehti.fi

JULKAISIJASuomen Sairaanhoitajaliitto ry

KUSTANTAJAFioca Oy

ISSN 0785-7527ISSN 1799-182X (VERKKO)

TOIMITUSAsemamiehenkatu 2, Helsinkitoimitus@sairaanhoitajalehti.fi

PÄÄTOIMITTAJAEva Agge eva.agge@sairaanhoitajalehti.fipuh. 044 529 0042

TOIMITUSSIHTEERISalla Virta salla.virta@sairaanhoitajalehti.fipuh. 044 529 0028

LEVIKKI 35 848 (LT 2014) PAINO PunaMusta Oy

ILMOITUSVARAUKSETsairaanhoitajat.fi/ilmoitus

Fioca OyPanu Pikkusaaripanu.pikkusaari@fioca.fipuh. 010 321 3329, 044 529 0029

Mediamyynnin yhteistyökumppani Helsingin Editele OyMari Leikasmari.leikas@editele.fi puh. 045 654 4000

NRO VARAUS ILMESTYY 3/16 10.2. 4.3.20164/16 30.3. 15.4.20165/16 25.5. 10.6.2016

OSOITTEENMUUTOKSETsairaanhoitajat.fi/muutos

TILAUKSET JA LASKUTUSiO Kustantajapalvelut Oytilaus@kustantajapalvelut.fipuh. (03) 4246 5340

ULKOASU www.skilla.fi

REPRO Aste Helsinki

TILAUSHINNAT 2016Vuosikerta (8 numeroa)kotimaa 105 € (sis alv 10%), ulkomaat 130 € (sis. alv 10 %) eläkeläistilaus 25 € (sis. alv 10 %)Liiton maksavat jäsenet saavat lehden jäsenetuna.

Aikakauslehtien liiton jäsenMukana MEDIC-tietokannassa.

Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.

Katso uusimmat uutiset, videot ja blogit:

sairaanhoitajat.fi

Käyn työpäivän aikana ehkä 70 sähköposti-keskustelua. Suurin osa niistä on kysymistä, varmistelua, kuittailua. ”Hienoa, että kuvaus-paikka järjestyi.”

Yksi tällainen lehden tekemiseen liittyvä keskustelu syveni lopulta sellaiseksi, että lainaan sitä nyt kirjoittajan luvalla hiukan mukailtuna teille.

”Ajattelet varmaan, että tämä minun työni on hyvin teknistä suorittamista. Sairaanhoi-tajan vastaanotollani se on varmasti totta, mutta tämä on myös potilaille pitkän hoito-rupeaman ainoa paikka, missä ehtii vapaasti puhua ja missä joku kysyy, miten asiat on kotona toipilasaikana järjestetty.

Potilaalla voi olla takana kymmeniä leik-kauksia, useita haavainfektioita, ja hoito-suhde on voinut kestä parikin vuotta. Sitten

hän tulee vastaanotolleni. Jossakin vaiheessa fraasit loppuvat ja dialogi voi olla hyvinkin henkilökohtaisella tasolla.”

Kyseisen sairaanhoitajan tiimissä hoitaja-vastaanottoa kutsutaankin psykiatrian sivu-klinikaksi. Vastaavanlaista tapahtuu varmasti lukuisilla eri erikoisalojen sairaanhoitajien vastaanotoilla.

Kun luin viestiä, ajattelin itseni potilaaksi. Miltä tuntuu, kun vihdoinkin saa puhua. Ajat-telin yhtä ihan erityistä sydänsairaanhoitajaa, jonka vastaanotto on minulle toiminut huo-jentavana psykiatrian klinikkakäyntinä.

Kiitos, että sain lainata tekstiä. Kiitos, että sain tulla huolineni sairaanhoitajan vastaan-otolle.

Tsemppiä kaikille psykiatrian sivuklini-koille ympäri Suomen niemen!

Psykiatrian sivuklinikalla

Under arbetsdagens lopp för jag kanske 70 e-postsamtal. Största delen av dem är frågor, förberedelser, kvitteringar. ”Fint att en bildtag-ningsplats ordnade sig.”

Ett sådant samtal i anslutning till görandet av tidningen fördjupade sig mot slutet så att jag nu citerar det med skribentens lov något modifierat för er.

”Du tänker säker att mitt arbete är mycket tekniskt görande. På min sjukskötarmottag-ning är det säkert sant men detta är också för patienterna det enda stället under en lång vård-period där man hinner prata fritt och där någon frågar hur sakerna ordnas hemma under kon-valescenstiden. Patienten kan ha bakom sig tio-tals operationer, flera sårinfektioner och vård-förhållandet kan ha tagit t.o.m. ett par år. Sedan kommer hen till min mottagning. I något skede

slutar man med fraserna och dialogen kan gå på ett mycket personligt plan.”

I den aktuella sjukskötarens team kallas sjukskötarmottagningen för psykiatriska fili-alkliniken. Motsvarande sker säkert på sjuk-skötarmottagningarna på många olika speci-alområden.

När jag läste meddelandet tänkte jag mig själv som patient. Hur känns det när man änt-ligen får prata. Jag tänkte på en speciell kar-diologisk sjukskötare vars mottagning för mig har fungerat som ett mildrande besök på psy-kiatrisk klinik.

Tack för att jag fick citera texten. Tack för att jag fick komma med mina bekymmer till en sjukskötarmottagning.

Kämpa på, alla psykiatriska filialklinker runt om i Finland! Översättning: Hans Falck

På psykiatriska filialkliniken

KU

VA

PIE

TAR

I HA

TAN

PÄ

Ä

Eva Agge,

päätoimittaja, eva.agge@

sairaanhoitajalehti.fi

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

4

Lue uusimmat

Valmista tuli

-jutut netistä.

Täältä löytyy:sairaanhoitajat.fiTs

Minna-Maria Behm kehottaa puhumaan päihteistäMINÄ VÄITÄN 13

30Osastonhoitajien viikonloppupäivystys vähensi sijaistarvettaTÖISSÄ

3 Pääkirjoitus Psykiatrian sivuklinikalla

7 Painava sana Kehitetään harjoittelua

8 Uutiset Sairaanhoitajat kehittämään sähköisiä palveluja

12 Tutkittua Leikki-ikäinen tarvitsee tukea päiväkirurgiassa

13 Minä väitän Päihteet haastavat päivystyksen

14 Henkilö Mari Pulkkinen: Surevakin saa nauraa

16 Reportaasi Kotisairaalan arkea Porissa

24 Töissä Pätevästä taitavaksi neonataalihoitajaksi

30 Töissä Osastonhoitajat päivystävät viikonloppuisin

35 Kolumni Unelma löytää sinut

36 Käytännön vinkki Huumori auttaa potilasta ja hoitajaa

37 Rivien välistä Kirja-arvioita

38 Koulutukset ja työpaikat Päivitä tietosi tai vaihda suuntaa

43 Tilanne päällä Tarkkuutta ikäihmisten lääkehoitoon

44 Menossa Tarkista tulevat tapahtumat

48 Tätä en unohda Matkalla Turkuun

49 Kuukauden henkilö Hannele Toivonen: Hyvää kuolemaa etsimässä

50 Jäsenetu & Yhteystiedot Tarkista tiedot

51 Tulossa Seuraavassa numerossa

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

5

24Neonataalihoitajat aloittivat yhteisen

koulutuksenTÖISSÄ

Suosittelen!

@ Haluatko kommentoida lehteä etukäteen?

Ilmoittaudu: toimitus@sairaanhoitajalehti.fi

2.2016

36 Huumori potilastyössäKÄYTÄNNÖN VINKKI

Tämä jäi mieleen, koska usein puhutaan hoidon onnistumisesta. Kuitenkin koh-taamme työssä myös paljon surua. Luet-tuani Mari Pulkkisen haastattelun kuo-lemansurusta jäin pohtimaan, miten itse lohdutan surevaa. Onko minulla rohkeutta mennä vaikeisiin tilanteisiin? Pulkkisen mukaan hiljainen läsnäolo ei riitä. Niinhän se on, että meillä Husissakin missiona on, että potilas tulee autetuksi.

HENKILÖ 14

Lue ainakin tämä, koska koen, ettemme vielä parhaalla mahdollisella tavalla hyö-dynnä verkostoja. Hyvä esimerkki yhteis-työn voimasta on vastasyntyneitä hoi-tavien sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen kolmen eri yliopistosairaa-lan voimin. Mukana ollut sairaanhoitajakin toi esille, kuinka hyödyllistä on vaihtaa aja-tuksia ja nähdä erilaisia tapoja tehdä hoi-totyötä.

TÖISSÄ 24

Tämä sai minut miettimään, mikä estää meitä rohkeasti hakemaan uuden-laisia ratkaisuja hoitotyön arjen ongelmiin. Hienoa, että Pohjois-Karjalan keskussai-raalassa kokeiltiin osastonhoitajien viikon-loppupäivystystä, ja kokeilua myös jat-kettiin. Työstämme löytyy taatusti paljon asioita, joiden kehittämiseen voisimme heti tarttua. Epäonnistumisia ei tule pelätä, sillä niistäkin voi syntyä jotakin suurta.

TÖISSÄ 30

Tiina Salorantahoitotyön kliininen asiantuntija, sairaanhoitajaHyks, Vatsakeskus

KYSYAPTEEKISSA

Pronaxen 250 mg – lisäneuvontaavaativa itsehoitolääke !

12tunniksi

Tämä valmiste kuuluu lisäneu-vontaa vaativiin itsehoitolääk-keisiin. Saat apteekista lisätietoa valmisteesta, sen käytöstä ja varotoimista lääkevalmisteen luovuttamisen yhteydessä.

!

Pronaxen 250 mg, tabletit. Tilapäisten kiputilojen, kuten hammassärky, päänsärky ja kuukautiskivut, hoito sekä kuumeen alentaminen. Vaikuttava aine naprokseeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, sydän-, munuais- tai maksasairaus, kuivumistila tai olet raskaana. Ei tule käyttää alle 12-vuotiaille nuorille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoko 10 tabl.

Pronaxen 250 mg on uusi tulehduskipulääke itsehoidossa.Se vaikuttaa pitkään ja sopii lyhytaikaiseen käyttöön. Kysy Pronaxenia farmaseutilta. Valmistettu Suomessa.

11/2015

Uutuus

Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.8kan klroä 6ti

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

77

painavasana.Merja Merasto,

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

KU

VA

PIE

TAR

I HA

TAN

PÄ

Ä

Tulevia tapaamisia:

5.–7.2. Järjestötoiminnan koulutusristeily

11.2. Vierailu Kuopioon ja Lappeenrantaan

17.2. Sairaanhoitajaliiton hallitus

Sairaanhoitajakoulutukseen sisältyy 75 opintopistettä käytännön harjoittelua eli harjaantumista työhön. Jakso on merkit-tävä osa 210 opintopisteen koulutusta. Harjoitteluilla todennetaan suunnitelmal-lisesti, mitä teoriaopinnoissa on opittu.

Harjoittelun onnistuminen on erittäin tärkeää kaikille. Opiskelija haluaa oppia ja saada palautetta. Ohjaaja haluaa pereh-dyttää opiskelijaa parhaaseen mahdolli-seen hoitotyöhön. Koulutusyksikkö haluaa kouluttaa osaavia ammattilaisia. Harjoit-teluorganisaatio toivoo tarjoavansa hyvän oppimisympäristön ja olevansa haluttava työpaikka. Lopuksi odotamme, että poti-laat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Prosessissa on monia toimijoita ja koh-tia, joissa voi onnistua tai epäonnistua. Katsoin sairaanhoitajaopiskelijoiden opin-näytetyötä vuodelta 2010. Siinä selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia harjoittelujak-soiltaan. Ne olivat myönteisiä ja kielteisiä.

Opiskelijat odottivat hyvää kohtelua, ystävällistä ohjausta, rauhallista asioiden selvittämistä, luottamusta ja vastuuta. Ohjaajan täytyy antaa opiskelijan tehdä ja oppia, erityisesti kädentaitoja. Toisaalta opiskelija ei halua tehdä hommia yksin ilman ohjausta, liian itsenäisesti.

Ohjaajat odottivat opiskelijalta kiin-nostusta potilaan hoidon kokonaisuuteen ja vastuullisuutta sekä työn jatkuvuuden ymmärrystä. Siis ei tulla työvuoroon klo 8.27, jos se alkaa klo 7.30. Ja potilaan kaik-kiin tarpeisiin vastataan, ei vain vaihdeta sidoksia.

Voisimmeko yhdessä miettiä, miten haasteisiin vastataan? Miten teemme har-joittelusta miellyttävän kaikille? Voimmeko saada aikaan valtakunnalliset yhtenäiset periaatteet? Kehittämistietoa ja hyviä käy-täntöjä on paljon, jakamalla ne vain rikas-tuisivat.

Kehitetään harjoittelua

Till sjukskötarutbildningen hör 75 studie-poäng praktik, dvs. övning i arbetet. Peri-oden är en betydande del av utbildningens 210 studiepoäng. Genom praktiken bevisas planenligt vad man lärt sig under de teo-retiska studierna.

Att praktiken lyckas är mycket viktigt för alla. Studeranden vill lära sig och få feedback. Handledaren vill introducera studeranden i bästa möjliga vårdarbete. Utbildningsen-heten vill utbilda kunniga yrkesutbildade. Praktikorganisationen hoppas erbjuda en bra inlärningsmiljö och vara en attraktiv arbetsplats. Slutligen förväntar vi oss att patienterna får bästa möjliga vård.

Processen har många aktörer och punk-ter där man kan lyckas eller misslyckas. Jag tittade på sjukvårdsstuderandenas examensarbete från år 2010. Där utred-des studerandenas erfarenheter från sina praktikperioder. De var positiva och negativa.

Studerandena förväntade sig ett gott bemötande, vänlig handledning, lugnt för-klarande av saker, förtroende och ansvar. Handledaren ska låta studeranden göra och lära sig, i synnerhet manuella färdigheter. Å

andra sidan vill studeranden inte arbeta ensam utan handledning, alltför självständigt.

Handledarna förväntade sig av studerandena intresse för patien-tvårdens helhet och ansvar samt förståelse för arbetets kontinuitet. Alltså kommer man inte arbetsskif-tet kl. 8.27 om det börjar 7.30. Och på patientens alla behov ska svaras, inte bara förband bytas.

Kunde vi tillsammans fundera på hur vi ska svara på utmaning-arna? Hur gör vi praktiken angenäm för alla? Kan vi åstadkomma riksom-fattande enhetliga principer? Utveck-lingskunskap och rutiner finns det mycket av, genom delning skulle bara bli rikare? Översättning Hans Falck

Utveckla praktiken

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

8

uutiset.

Sairaanhoitajaliitto julkaisi sähköisten palveluiden strategian vuosille 2015–2020.

Sairaanhoitajat kehittämään sähköisiä palveluja

Lehtori Outi Ahonen toimi strategian kym-menhenkisen kirjoitta-jaryhmän puheenjoh-tajana.

– Halusimme tehdä strate-gian, joka auttaa sähköisten ter-veyspalvelujen kehittämisen arjessa, jokapäiväisessä hoito-työssä, kuvaa Ahonen.

Sähköisissä terveyspalve-luissa tärkeintä on ajattelun muuttamisen niin, että kansalai-set ja asiakkaat ovat yhä aktii-visemmin mukana määrittele-mässä omien tietojensa käyttöä ja hoitopäätöksiä. Sairaanhoita-

jan tehtävä on Ahosen mielestä tukea ja ohjata heitä tässä.

P u h e e n j o h t a j a M e r j a Merasto näkee Sairaanhoitaja-liiton tehtävänä ennen kaikkea asenneilmaston muuttamisen suotuisammaksi.

Teknologia voi monin tavoin tukea asiakkaan osallisuutta. Ahonen antaa esimerkin: Potilas laittaa iltayöstä tiedon voinnis-taan sähköiseen ohjausportaa-liin. Aamulla poliklinikan hoitaja vastaa ja antaa toimintaohjeet. Näin voidaan välttää käynti ter-veyskeskuksessa tai sujuvoittaa huomattavasti tulevaa asiointia.

TEKSTI EVA AGGE KUVA SAIRAANHOITAJALIITTO

KOONNUT SALLA VIRTA

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

9

Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt terveydenhuolto-neuvoksen arvonimen kolmelle uudelle henkilölle. Arvonimen saivat hallintoylijohtaja, ter-veydenhuollon maisteri Kaija Heikura Jyväskylästä, tutki-

musprofessori, dosentti, ter-veystieteiden tohtori Marja-Leena Perälä Kuopiosta ja toiminnanjohtaja, sairaanhoi-taja, seksologi Leena Rosen-berg-Ryhänen Helsingistä. SV

Uusia terveydenhuoltoneuvoksia

Tampereen ammattikorkea-koulun sairaanhoitajaopiske-lija Elias Kallio valittiin vuo-den 2016 Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatiksi. Palkinto jaettiin 140 idean joukosta par-haalle vanhustyön innovaa-tiolle. Kallion innovaatio on van-husten yksinäisyyttä vähentävä internetsivusto, joka kokoaa yhteen ikäihmiset, vapaaeh-toiset, kolmannen sektorin ja muut vanhusten parissa toimi-vat palveluntarjoajat. Sivuston kautta voisi löytyä apua esi-

merkiksi kauppaan tai seuraa tapahtumaan. Kynnys yhtey-denottoihin on pieni, kun kaikki ovat saman sivuston alla.

– Idea on loppuun asti mietitty ja sillä on kaupallista potentiaalia, tuomaristo kiitte-lee.

Kallio kertoo idean taustalla olleen hänen oma pappansa, jonka läheiset asuvat kaukana.

– Halusin kehittää työkalun, jolla kaukana asuva omainen kykenee järjestämään omalle vanhemmalleen etänä virikkeitä tai vaikka lumenluontiapua.

Queen Silvia Nursing Award -stipendi koostuu 6 000 euron rahapalkinnosta sekä puolen vuoden harjoittelusta, jonka aikana stipendiaatti perehtyy vanhustenhoitoon ja palvelui-hin myös ulkomailla.

– Tutustuttuani yhteis-työkumppaneihin huomasin, miten suuri juttu olisi voittaa ja päästä kokemaan harjoittelu-jakso. Voitto tuntui aivan mie-lettömältä! Kallio kertoo.

Kuningatar Silvian mukaan nimetty stipendi jaetaan Suo-messa nyt toisen kerran. SV

Lue lisää Eliaksen ajatuksista: sairaanhoitajat.fi

Elias Kalliolle Queen Silvia -palkinto

Sähköisen palvelun strategiassa mää-ritellään neljä osaamistasoa.

Sairaanhoitajaliiton E-Health-asian-tuntijaryhmän Henna Granqvist on sitä mieltä, että sairaanhoitajakunta sijoittuu laajasti ajateltuna tasolle yksi.

– Meillä on paljon asiantuntijoita, jotka osaavat erinomaisesti sisällön kirjaami-sen. Kun mennään tiedon hyödyntämi-seen, tiedolla johtamiseen tai vielä laajem-min tietoteknologian mahdollistamiseen, vahvoja ammattilaisia on vain vähän, arvioi Granqvist.

Meidän iäkkäät asiakkaamme eivät käytä sähköisiä palveluita -ajattelu, pitäisi jättää romukoppaan. IT-palvelupäällikkö Henna Granqvist pitää yllättäen yhtenä sähköisten palveluiden isoimpana eet-tisenä riskinä sairaanhoitajien ennakko- oletuksia asiakaskunnan kyvyistä käyttää sähköisiä palveluita.

Granqvist painottaa vahvasti sitä, että sähköisen asioinnin palveluiden ennakko-luuloton esittely asiakkaalle on sairaanhoi-tajan tehtävä.

– Meidän ei tarvitse ennalta yrittää ar-vioida asiakkaan kykyä tai halua käyttää palveluja. Tarjoa kaikille asiakkaillesi mah-dollisuus ja opasta tarvittaessa, Granqvist kannustaa.

Hän kehottaa myös nostamaan oman työn kehittämisen nimissä esiin kaikki pro-sessin vaiheet, joissa sähköinen asiointi voisi hyödyttää joko asiakasta, ammatti-laista tai molempia.

– Kannusta kollegaasi toimimaan samoin. Haasta koko työyhteisö, yllyttää Granqvist.

– Sairaanhoitaja voi oman työnsä ohessa toimia myös esimerkiksi työyhtei-sönsä some-vastaavana, kuten Eksotessa on tehty.

sairaanhoitajat.fi/2016/sahkoisten-palve-luiden-strategia-kaytannon-tyovalineeksi

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

10

Uutiset.

Keväällä alkava uusi johtamisvalmennus yhdistää palvelumuotoilun, innovaatiot ja johtamisosaamisen.

Koulutus muutosjohtamisen tueksi

Vaikuttava hoitotyö 2020 -koulutuksen kohde-ryhmänä ovat kaikki terveydenhuollon ammatti-laiset, jotka työskentelevät kehittämisen, laadun ja palveluiden parissa. Kyse on oppisopimuskou-lutuksesta, joka on suunniteltu tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon pohjalle.

Koulutus kestää 1,5 vuotta ja sisältää valmen-nuspäiviä. Valmennuksen voi kuitenkin suorittaa työn ohessa. Haku valmennukseen alkaa helmi-kuussa. Tarkoituksena on kerätä opiskeluryh-miä eri puolelta Suomea, ja toteuttaa koulutusta siellä, missä sitä tarvitaan.

Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannus-yhtiö Fioca sekä Verutum ovat suunnitelleet koulutuksen sisällön terveydenhuollon ammat-tilaisten osaamistarpeiden pohjalta. Molemmat ovat tuoneet suunnitteluun erikoisosaamisensa. Suunnittelussa on mukana myös Innokylä, jonka avointa verkko-oppimisympäristöä hyödynne-tään valmennuksessa.

– Halusimme tehdä valmennuksesta mah-dollisimman käytännönläheisen. Tavoitteena on uudistaa hoitotyötä ja palveluja innovaatioiden kautta. Jokaisen osallistujan valmennus suunni-tellaan hänen omaan työhönsä liittyvän palvelu-kehityshankkeen kautta, Verutumin toimitusjoh-taja Jouni Vilkko sanoo.

Valmennuksessa korostetaan muutosjohta-misen taitoja. Asiakas eli potilas nostetaan kes-kiöön. Lisäksi parannetaan valmiuksia edistää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

– Valmennusjakso on muutosprosessi, jossa ideoita viedään eteen-päin ja otetaan uusia toi-mintamaleja käyttöön. Palvelumuotoilun ideana on osallistaa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kehittämishankkeisiin.

Potilaiden mukaan ottaminen varmistaa, että tunnistetaan paremmin erilaisia tarpeita hoito-ketjussa. Ideat ja toimintamallit jalostuvat val-mennuksessa, jonka aikana syntyy tuotteita ja uusia palvelukonsepteja, Vilkko kuvaa.

Vaikuttava hoitotyö 2020 -koulutus sopii esi-merkiksi osastonhoitajille, apulaisosastonhoita-jille, laatupäälliköille, kehittämispäälliköille ja pal-velupäälliköille.

– Koulutus on Fiocalle uudenlainen ja tarjoaa mahdollisuuden tuoda esimiehille uusia työka-luja sekä lisätä heidän valmiuksiaan johtamiseen ja muutokseen. Koulutuksen oppisopimusmuo-dosta johtuen terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus korkealaatuiseen, mutta edul-liseen koulutukseen, Fiocan koulutuspäällikkö Tanja Vahvelainen sanoo.

– On vahva tuntuma siitä, että tällaiselle val-mennukselle on nyt tarvetta. Terveydenhuollon isot muutokset edellyttävät, että ammattilaisilla on konkreettisia työkaluja tulevien muutosten johtamiseen, Vilkko perustelee.

TEKSTI MINNA KATAJA KUVITUS EVELIINA SUONTO

-n n---

--ä

n a--.

aaa.

mennukselle on nyt tarvetta. Terveydenhuollon isot muutokset edellyttävät, että ammattilaisilla on konkreettisia työkaluja tulevien muutostenjohtamiseen, Vilkko perustelee.

Tavoitteena on uudistaa hoitotyötä ja palveluja innovaatioiden kautta.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

11

Päiki Pörriäinen valmistelee lasta sairaalaanPäijät-Hämeen keskussairaalan päivä-kirurgian yksikkö on kehittänyt pelin, jonka avulla vähennetään lapsen sai-raala- ja toimenpidejännitystä. Päiki Pörriäinen on satuolento, joka seikkai-lee sairaalassa. Pörriäisen kuvat johdat-televat lasta yksiköstä toiseen.

Lapsi saa ennen toimenpidettä kotiinsa Pörriäisestä kertovan sadun, jol-loin sairaalassaolo tuntuu tutummalta. Pörriäiseen voi tutustua myös mobiili-pelin avulla.

Lapselle puhutaan myös sairaalassa

sadun kielellä. Leikkausta kutsutaan kor-jaukseksi ja puudutusvoidetta taikaras-vaksi. Näin jännitystä saadaan vähen-nettyä.

Sairaanhoitaja Hanna Ohrimo-vitschin keksimä Päiki Pörriäinen on ehdolla Vuoden terveysinnovaatioksi. SV

”Julkisuudessa lapsettomuus-tarinoissa on aina onnellinen loppu, mutta se ei ole totuus.” Valokuvaaja Elina Brothe-ruksen Carpe Fucking Diem on ”rohkea, koskettava, vihai-nenkin kirja”.HS 25.1.

Joka viides on kokenut työ-paikkakiusaamista VSSHP:ssä viimeisen vuoden aikana. Suu-rimmat ryhmät olivat esimie-het ja johto. Tämä selvisi työ-hyvinvointikyselystä.Aamuset 25.1.

Mikkelin keskussairaalan poti-laita joutui hengenvaaraan, kun matkapuhelinverkko kaa-tui. Tapaus paljasti, miten ohu-ella pohjalla potilasturvallisuus on, jos sisäiset ja ulkoiset yh-teydet nojaavat yhteen käy-tössä olevaan verkkoon.Itä-Savo 25.1.

Merasto ministeriön sote-ryhmäänSosiaali- ja terveysministeriö on koon-nut alan asiantuntijoista koostuvan palvelutuotannon muutoksen valmis-teluryhmän, joka selvittää sote-palve-lujen uudistamista. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto edus-taa ryhmässä hoitotiedettä. Ryhmää vetää STM:n johtaja Liisa-Maria Voi-pio-Pulkki.

Merasto pitää tärkeänä, että sote-palveluista tehdään asiakaslähtöisiä. Kokonaisvastuun hoidosta on oltava sel-keästi yhdellä taholla.

– Pitäisi pyrkiä siihen, että moniam-matillinen tiimi hoitaa yhden asiakkaan hoitoon liittyvät tarpeet niin pitkälle kuin

mahdollista kerralla kuntoon, hän sanoo.Myös omahoidon rooli kasvaa. Joh-

tamista tulee Meraston mukaan uudis-taa ja lisätä integraatiota julkisen, yksi-tyisen ja kolmannen sektorin välillä. Kun vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä arvioi-daan, voidaan tehottomista hoidoista luopua.

STM:n valmisteluryhmä laatii ehdo-tuksen, miten uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa toteutetaan palve-luintegraatio ja palveluketjut.

Ryhmän toimikausi kestää huhti-kuulle 2019. Sote-uudistuksen on tarkoi-tus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. SV

300

LÄ

HD

E: H

YK

S

KU

VA

PH

SO

TE

Y

hakijasta vain 20 valittiin.

Vaasan yliopiston ja Husin sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma oli suosittu.

Helsingin yliopistossa ei ole terveystieteen koulutusohjelmaa.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

12

Tutkittua.Palstalla esitellään tuoreita näyttöön perustuvia suosituksia.

Miten tukea lapsia ja heidän vanhem-piaan emotionaalisesti päiväkirurgi-assa? Hoitotyön Tutkimussäätiön julkai-sema hoitosuositus kokoaa uusimmat tutkimusnäyttöön perustuvat, tehokkaat tukimenetelmät. Päivitetyn suosituksen tavoitteena on vahvistaa leikki-ikäisen lap-sen emotionaalista turvallisuutta päiväki-rurgisen hoidon eri vaiheissa. Lisäksi halu-taan turvata vanhempien tiedonsaanti, ja vahvistaa sen avulla heidän valmiuksiaan valmistella lasta toimenpiteeseen.

Suomessa yli puolet (53 %) lasten kirurgisista toimenpiteistä tehdään päi-väkirurgiassa. Päiväkirurginen toimen-pide voi aiheuttaa lapselle pelkoja, jopa ahdistuneisuutta. Ahdistus voi alentaa lapsen kipukynnystä ja pidentää toipu-mista.

Toimenpiteen jälkeen lapsen ahdis-tuneisuus voi ilmetä käyttäytymismuu-toksina, unihäiriöinä, eroahdistuksena vanhemmista, syömisvaikeuksina ja lää-käripelkona. Myös vanhempien omat, toi-

menpiteeseen liittyvät pelot voivat lisätä lapsen pelkoja ja ahdistuneisuutta.

Suositus on tarkoitettu valtakunnalli-seksi ohjeeksi kliinistä hoitotyötä tekeville sairaanhoitajille ja muille terveydenhuol-lon ammattiryhmille. Suosituksen tavoit-teena on lisätä ammattilaisten, opettajien ja alan opiskelijoiden sekä vanhempien tietoisuutta päiväkirurgian emotionaa-lisista vaikutuksista lapseen ja hänen vanhempiinsa.Teija Korhonen/Hotus

Leikki-ikäinen tarvitsee tukea päiväkirurgiassa

Lue lisää:hotus.fi/hotus-fi/suositukset

SORBACT® – INFEKTION EHKÄISYYNSorbact® -sidos hyödyntää mikro-organismien luonnollista, tehokasta sitoutumista toiseen hydrofobiseen pintaan. Hydrofobinen haavanhoitomenetelmä ylläpitää ja tarvittaessa palauttaa haavan normaalin bakteeritasapainon. www.sorbact.fi

Oy Verman Ab • PL 146, 04201 KERAVA • puh. (09) 279 8020 • www.verman.fi

®

Vettä hylkivä ulkopinta - pitää sidoksen ulkopinnan kuivana ja suojaa haavaa

Imee ja sitoo haavaeritteen

Kuljettaa haavaeritteen nopeasti imevään kerrokseen

Infektiota ehkäisevä Sorbact® -pinta

SORBACT® SUPERABSORBENTHaavainfektiota ehkäisevä superimevä haavasidos

UUTTA!

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

13

Päihteet haastavat päivystyksen

Tuore väitöskirja osoitti, etteivät arki ja ihanteet kohtaa päivystyksessä päihteiden puheeksi ottamisessa. Hoidon eettiset periaatteet toteutuvat päihteitä käyttäneillä potilailla liian harvoin.

Väitöstutkija Minna-Maria Behm, miten päihtyneeseen potilaaseen suhtaudutaan päivystyksessä?– Pahimmillaan päihteitä runsaasti käyttävät ja päihtyneet koetaan hankalaksi potilasryhmäksi tulokuntonsa ja käytöksensä takia. Päihteiden käyttökin koetaan edelleen itse aiheutetuksi ongelmaksi. Ongelma kumpuaa yhteiskunnan ristiriitaisesta ja kaksinaismoralistisestakin suhtautumisesta päihteisiin.

Miten päihteiden käytön puheeksi ottoon suhtaudutaan päivystyksessä? – Tutkimukseni mukaan potilaiden mielestä päihteistä puhuminen on luontevaa. Työntekijät kokevat asian tärkeäksi, mutta se herättää kielteisiä tunteita. Päihdetyön asiantuntijat ovat huolissaan asenteista ja osaamisesta päivystyksessä. Ei tarvitse odottaa, että potilas on täysin selvinnyt, vaan aiheen voi nostaa esille jo aiemmin.

Miten puheeksi ottamista voidaan kehittää? – Päivystyksessä asioita priorisoidaan, joten ensin pitää tehdä selkeä päätös, että päihteet otetaan puheeksi. Sen jälkeen valitaan malli, johon työntekijät koulutetaan ja sitoutetaan. Väitöskirjassani on esitelty toimintamalli eettiseen varhaisvaiheen päihdetyöhön päivystysvastaanotolla. Toivoisin, että sitä hyödynnettäisiin käytännössä.

Millaista tukea päivystyksen sairaanhoitajat tarvitsevat tehdäkseen hyvää päihdetyötä?– Työntekijät tarvitsevat paitsi koulutusta vuorovaikutustaitojen ja asenteiden parantamiseksi, myös tukea omaan jaksamiseen. Tämä helpottaa päihteiden käyttäjien kohtaamista. Tilasuunnittelussa pitää varmistaa, että kahdenkeskisiin keskusteluihin sopivia tiloja on olemassa.

Terveystieteiden maisteri Minna-Maria Behmin hoitotieteen väitöskirja Ihanteet ja arki päihteiden käytön puheeksiottotilanteissa päivystysvastaanotoilla. Eettisten periaatteiden toteutuminen tarkastettiin 4. joulukuuta 2015 Itä-Suomen yliopistossa.

TEKSTI SUVI HURRI KUVA MIKKO NIKKINEN

Sairaanhoitajaopiskelija voi oppia potilasohjausta tietokonesi-mulaation avulla. Terveystieteiden maisteri Heli Virtasen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 4. joulukuuta 2015 Turun yliopistossa.

Lapsipotilaiden vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän vertais-ryhmiä. Terveystieteiden maisteri Maaret Vuorenmaan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 15. tammikuuta 2016 Tampereen yliopistossa.

Valtaosa sairaanhoitajista hallitsee lääkehoidon perusteet. Terveys-tieteiden maisteri Sami Sneckin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 22. tammikuuta 2016 Oulun yliopistossa.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

14

Ensimmäinen kokemus surututkija Mari Pulkkisesta on ristiriitainen. Tämä nainen nauraa tai vähintäänkin hymyilee vähän väliä!

– Ei surun vastakohta ole ilo vaan suruttomuus. Kun kierrän puhumassa surusta, moni on huojentuneena kiittänyt, etten ole surkea, negatiivinen ihminen. Savolaisgeenit auttavat tässä, Pulkkinen myöntää.

Pulkkinen luennoi tulevilla Sairaanhoitaja-päivillä siitä, miten surukäsitykset ja surevan kohtaaminen on muuttunut. Pari sukupolvea sitten surevaa lohdutettiin sanomalla, että vaina-jan tapaa taivaassa. Tämän päivän moninaisten uskonkäsitysten ja arvohämmennyksen keskellä moinen lause voi olla loukkaava.

– Teknologia on tuonut suruun mielenkiin-toisia piirteitä. Esimerkiksi Facebookissa jaetaan tunteita eri tavalla kuin kasvokkain. On myös hienoa, että puolison hautajaisia voi seurata vaikka videolähetyksenä sairaalasängystä, jos oma kunto ei salli hautajaisiin osallistumista, tutkija sanoo.

Yhdestä nykytrendistä Pulkkinen haluaisi sanoutua irti.

– Paljon puhutaan surutyöstä. Käsitys juon-tuu freudilaisesta ajatuksesta, että surevan pitää käsitellä tunnesiteensä vainajaan ja katkaista ne.

Tutkijan mielestä nykyinen suomalainen surukäsitys on kovin suorituskeskeinen. Tun-teiden kanssa pitää puurtaa, ja ne pitää laittaa järjestykseen, mielellään ympäristön mielestä kohtuullisessa ajassa.

Tunteiden käsittely on hyvästä myös Pulkkisen mielestä, mutta hän kyseenalaistaa käsittelyn

Surevakin saa nauraaKuolemansurun tutkija Mari Pulkkinen kouluttaa sairaanhoitajia siihen, miten sureva kohdataan. Hänen mielestään läheisen kuolemaa saa surra vaikka loppuelämän, kunhan ei unohda elää.

TEKSTI SUVI HURRI KUVAJUHA TANHUA

aikataulun ja lopputuloksen. Hänen mielestään vainajasta ei tarvitse luopua. Jokainen suree omassa aikataulussaan.

– Meillä on aika yksipuolinen kuolemakäsitys. Ennen osattiin elää rinnakkain, elävät ja kuolleet.

Pulkkisen käsitysten taustalla on paitsi tiede, myös oma kokemus. Hän on haudannut isänsä ja kaksi lastaan, Taimin ja Veikon. Isä kuoli Pulkkisen opiskeluaikoina. Taimi abortoitiin viimeisenä mahdollisena päivänä harvinaisen pikkuaivosairauden takia. Veikko havaittiin kuolleeksi 17. raskausviikolla.

– Terveydenhuollon edustajille on joskus vaikeaa, että puhun Taimista ja Veikosta lap-sina. Minulle elämä ja kuolema ovat jatkumo. Elämä on elämää, vaikka se ei olisi ehtinyt alkaa kunnolla.

Pulkkinen voi edelleen itkeä rakkaitaan, eikä peittele sitä esimerkiksi lapsiltaan. Kuolema on hänelle kokemus, joka ei koskaan pääty ja josta jää jälki. Tästä tulee myös hänen yrityksensä nimi: Jälki jää. Isän kuolema sai Pulkkisen tutkimaan kuolemansurua ja puhumaan sekä kirjoittamaan asiasta muille.

– Suru tekee edelleen kipeää, mutta se myös kätkee kasvun ja valon siemenet. En tekisi nykyistä, arvokkaaksi kokemaani työtä ilman menetyksiäni.

Etenkin vastavalmistuneita sairaanhoita-jia polttaa kysymys, miten vainajan omaiset kohdataan. Pulkkinen kieltäytyy antamasta patenttiratkaisuja. Sen sijaan hän kehottaa menemään rohkeasti vaikeita tilanteita päin.

– Sureva aistii, jos hoitaja ei ole sinut kuo-

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

15

En tekisi nykyistä työtä ilman menetyksiäni.

Henkilö.

Mari Pulkkinen, 41• Uskontotieteen tohtoriopiskelija, viimeistelee väitöskirjaansa kuo-

lemansurusta.

• Yrittäjä, kirjoittaa ja luennoi kuolemansurun ymmärtämisestä.

• Luennoi tulevilla Sairaanhoitajapäivillä otsikolla: Otan osaa, jos osaan. Suru ja surevan kohtaaminen muuttuvassa maailmassa.

• Saanut apua omaan suruunsa esimerkiksi rakastavasta parisuh-teesta ja metsälenkeistä. Lenkillä kuulokkeissa laulaa lujaa Juha Tapio.

leman ja surun kanssa. Siksi kehotan jokaista pohtimaan näitä asioita omakohtaisesti.

Yhden uskomuksen Pulkkinen kyseenalaistaa. Hänen mielestään hoitaja ei voi tuudittautua uskoon, että hiljainen läsnäolo riittää.

– Kuolema on edelleen vaiettu asia, ja sanat ovat siltoja ihmisten välillä. Vähintään voi sanoa, että tilanne jättää sanattomaksi.

Pulkkinen vapauttaa sairaanhoitajat loh-duttamisen taakasta. Surukokemuksen ydin sijaitsee tajunnassa, eikä sinne ole pääsyä muilla.

– Välittämistä ja myötätuntoa sen sijaan voi osoittaa monin tavoin. Edes niin, että antaa toisen surra niin pitkään kuin tarvis on. •

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

16

@ Kenen työstä haluaisit lukea:

toimitus@sairaanhoitajalehti.fi

Reportaasi.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

17

Henkilökohtaisen rajan sisäpuolellaKotisairaalan sairaanhoitajat tekevät sairaalatasoista työtä potilaiden kotona.

TEKSTI EVA AGGE KUVAT JUSSI PARTANEN

Merikarvialle 70 km.Sairaanhoitaja Päivi

Granforsin kotikäynnille voi kertyä pituutta. Porin perusturvan

toiminta-alue on laaja.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

18

Navigaattoria ei tarvita, kun sai-raanhoitaja Päivi Granfors ja lääkäri Aet Ristmägi lähtevät kotisairaalakäynnille. Sairaanhoi-taja taustoittaa Fordin etupenkillä

potilaan tietoja lääkärille.– Hän on välillä ollut huonokuntoisempikin.

Kun aloitettiin kortisoni, se on häntä piristänyt. Viikonloppuna on saanut nesteytystä.

Aamulla Päivi Granfors on jo käynyt yhden potilaan luona tiputtamassa antibiootit. Ensim-mäiset, lääkevuoron sairaanhoitajat tulevat töi-hin 6.45. Päivän toiseen kotiin mennään tällä kertaa yhdessä lääkärin kanssa.

Munuaissyöpää sairastava Antti Kuusisto lepää sängyllään. Jutellaan muutama sana hä-nen ammattiinsa liittyvistä asioista: intohimosta antiikkiin. Granfors ottaa verikokeen. Lääkäri haastattelee ja toteaa sitten, että nesteenpoisto-lääkitystä ei tarvita, asentohoito riittää.

– Miltä se kortisoni on tuntunut?– Virtaa saattoi tulla hiukan lisää, sanoo

Kuusisto. Kuusiston naisystävä liikuskelee taustalla

ja kommentoi.– Hän oli kuin Duracell-pupu, kun pitkästä

aikaa jaksoi jotakin, naisystävä sanoo hymyillen.Kuusisto kertoo aiemmasta huonosta voin-

nistaan:– Viisi kertaa saatoin levätä kahvia keittäessä.

Lääkäri tunnustelee vatsaa. Sairaanhoitaja käärii siteen jalkaan. Kolmikko keskustelee jatkosta. Kuusiston aivoista on löytynyt me-tastaasi. Onkologin aika on helmikuun alussa.

Kun puhutaan tulevista asioista, Kuusisto herkistyy. Alkuvuodesta syntyy ensimmäinen lapsenlapsi ja toinenkin lapsenlapsi on tulos-sa kesällä.

– Olet tähän tammikuuhun saakka sinnitellyt, että kerkeät nähdä ensimmäisen lapsenlapsesi, sanoo Granfors lempeästi.

– Nyt rupes oikee itkettää, en muista koska olisin itkeny viimeks, sanoo Kuusisto ja pyyhkii kyyneliä silmänurkastaan.

– Se tekee hyvää, sanoo Granfors, anna tulla vaan.

Kotisairaalakaksikko alkaa tehdä lähtöä. – Verikokeen vastauksista me soitellaan

vielä tänään, ja soitellaanko muuten sitten kes-kiviikkona, Granfors kysäisee reppu olallaan.

– Tää o vähä tämmöst, sanoo Kuusisto ha-

Syöpää ei enää hoideta, mutta ihmistä ja oireita hoidetaan.

Menoksi. Kotisairaalan työntekijät vievät tarvikkeet mukanaan. Reppu painaa seitsemän kiloa.

Lisää kuvia

ja video

Sairaanhoitaja-

digissä.

http://shlehti.

sairaanhoitajat.fi/

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

19

vainnollistaakseen vointinsa vaihtelua. Viikon-loppuna sisko kysyi puhelimessa, kuinka jaksan. Vastasin että tosi hyvin. Kahden tunnin päästä oli ambulanssi ovella.

Sitten hyvästellään. Tarvikkeet reppuun, takki päälle, kengät jalkaan, reppu selkään. Parkkihallista kaarretaan Kullaan suuntaan.

38-vuotias Päivi Granfors on kotoisin Kok-kolasta. Sairaanhoitajaksi hän valmistui Porista 2004. Granfors teki alkuun sijaisuuksia sisä-tautiosastolla ja veripalvelussa. 2008 hänelle tarjottiin kolmen viikon sairauslomasijaisuutta kotisairaalasta.

– Ajattelin, että katsotaan tämä kortti, vaikka piti tehdä päätös vuodenikäisen tyttären päi-vähoidon aloittamisesta.

Vaisto osui oikeaan. Työt kotisairaalassa ovat jatkuneet siitä saakka, ja Granfors viihtyy lois-tavasti. Nyt kuopuskin on jo kahdeksanvuotias ja esikoinen 12.

Kotisairaalan sairaanhoitajan työ on Gran-forsin mielestä pääpiirteissään samanlaista kuin sairaalassakin. Kodit ovat kuin etäpotilashuo-neita. Joskus lääkäri on mukana kotikäynneillä, kuten tammikuisena maanantaina, mutta suuri osa työstä on itsenäistä ja yksinäistä.

Kotisairaalan sairaanhoitajalle on ensisijaisen tärkeää osata kiinnittää huomio olennaiseen ja tiedostaa potilaan tilan huononeminen ajoissa.

– Tietynlainen vapaus tässä työssä viehättää. Tykkäsin tosi paljon olla töissä sairaalassakin, mutta tämä on lottovoitto, pohtii Granfors kur-vaillessaan maalaismaisemassa.

– Olenko muistanut kehua kollegoitani? Kyllä, kotisairaalan työkavereitaan Gran-

fors kehaisee joka välissä, ja samoilla linjoilla oli osastonhoitaja Ritva Miinalainen aiemmin.

– Ihan superporukka, pystyn luottamaan sataprosenttisesti, itseohjautuva ryhmä, Mii-nalainen toisteli.

Kai se on uskottava, varsinkin kun tilastot

Soitellaan tänään. Antti Kuusisto saa kuulla verikokeen tulokset saman päivän aikana.

>

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

20

osoittavat saman, sairauslomia on todella vä-hän ja vaihtuvuus on minimaalista.

– Koti hoitopaikkana on ihana potilaalle, saa herätä silloin kun haluaa ja säilyttää ruo-kailurytminsä.

Granfors kokee, että jokainen koti on uusi seikkailu, ja aina on kuulemma tervetullut olo.

Kahdeksankymppinen Saara Anttila tulee eteiseen vastaan, päivitellään kylmää keliä. Liki 90-vuotias Arvi Anttila odottaa olohuoneessa. Hänellä on ruusu jalassa, eikä paraneminen ole oikein kunnolla käynnistynyt lääkityksestä huolimatta. Viikonloppuna on vaihdettu an-tibiootti. Tarkastellaan ruusuista jalkaa. Reisi on turvoksissa.

– Juu, ko mul on semmone, et juhlpyhinä tuun aina kippeeks, Anttila laskettelee totisella naamalla satakuntalaista huumoria.

Hän on sairastunut joulun pyhinä ja kes-kelle tulevaa viikkoa osuu myös loppiainen. Ruusu on Anttilalla jo kuudes tai seitsemäs. Lääkäri Ristmägi kyselee turvotuksesta ja ki-vuista, ja määrää sitten suun kautta otettavan penisilliinin kolmesti päivässä. Saara Anttila kommentoi ja kyselee ja muistuttaa miestään kysymään asioista.

– Olen suurimman osan työpäivästä tässä asennossa, naurahtaa Granfors polvillaan.

Vaimo Saara Anttila saa tarkennetun sidon-taohjeen: suurimman paineen tulisi kohdistua nilkkaan. Arvi Anttila tokaisee nojatuolistaan, että hän taitaa kuulua paksujalkaisten sukuun. Sitten pistetään vielä penisilliini ventrogluteaaliselle pakaralihasalueelle ja sovitaan jatkohoidoista.

– Lääke pitää tehdä viime tingassa, muuten se jämähtää ruiskuun, toteaa Granfors.

Potilas käy sovitusti sohvalle kyljelleen. – Tuntoki o vissiin menny, ko en tuntenu mi-

tään, sutkauttaa Anttila, kun pistos on laitettu.

Sitten auto taas starttaa ja kierros jatkuu. Aa-mupäivän neljännellä potilaalla on peräsuolen syöpä. Syöpähoidot on juuri lopetettu, ja tilanne on uusi ja tuore kotosalla olevalle avioparille. Juhani Kaukonen istuu keittiön pöydän ääressä.

Kodit ovat kuin etäpotilashuoneita.

Aina voi soittaa. Kotisairaala vastaa

Juhani Kaukosen hoidosta, kun käynnit onkologian osastolla

loppuivat.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

21

sairaanhoitajapaivatnayttely.fi

10.–11.3.2016 Messukeskus Helsinki

Näyttely

Kehity ja verkostoidu Sairaanhoitajapäivillä!

Suomen suurimmassa sairaanhoitajien koulutustapah-tumassa kohtaat kollegoja ja kehityt ammatillisesti.

Nyt uutta! Kaikille avoimet veloituksettomat Key Note luennot kumpanakin päivänä.

Valovoimaiset, kiinnostavat ja omien alojensa edelläkävijät tulevat rikastut-tamaan sairaanhoitajapäiviä kaikilla avoimissa luennoissa. Luennot tulevat vetämään salit täyteen ja tarjoamaan entistä laajemman kattauksen inspiroi-vaa ja ammattitaitoa monipuolisesti kehittävää sisältöä. Lue lisää.

Tapahtuman järjestää Messukeskus yhdessä Suomen Sairaanhoitajaliiton kanssa.

Mukana mm. Outi Mäenpää

Rekisteröidy näyttelyyn veloituksetta:www.sairaanhoitajapaivatnayttely.fi

Tykkää meistä Facebookissa, saat ajankohtaista tietoa hoitoalan uutuuksista ja koulutuksista. Sivujen seuraajille järjestämme myös arvontoja!

facebook.com/Sairaanhoitajapaivat

Granfors vaihtaa kuulumisia ja laittaa nestey-tyksen tippumaan. Kaukosen jalassa on trombi.

– Missä se kipu on, varmistaa lääkäri.– Polvesta ylävatsaan, sanoo Kaukonen ja

sävähtää voimakkaasti, kun lääkäri tunnuste-lee polvitaivetta.

Potilaalla menee kolme kertaa päivässä pa-hoinvointilääke. Vaimon mukaan mies syö pit-kin päivää pieniä määriä, noin desin kerrallaan.

– Kylmät ruoat usein maistuvat paremmin, jos lämpimien kanssa on ongelmaa, vinkkaa Granfors.

Pirkko Kaukonen kysyy muusta lääkityksestä:– Verenpainelääke jätettiin pois, saako ko-

lesterolilääkkeenkin jättää?Lääkäri pohtii ääneen lääkitysasioita ja oh-

jeistaa vaimoa.– Millain täs ny sit, saa Kaukonen kysyttyä,

kun Granfors istahtaa keittiön pöydän ääreen. Hän viittaa syöpähoitojen loppumiseen. – Onkologialla ei enää ole hoitoja. Vastuu

siirtyy kotisairaalalle, toteaa Granfors.

Porin perusturvan kotisairaala• Porin yhteistoiminta-alueella asuu 102 000 asu-

kasta. Välimatkat ovat pitkiä.

• Toiminta alkoi 1999. Nyt 17. toimintavuosi.

• Alussa potilaita 16. Nykyään noin 50 potilasta. Jut-tupäivälle osui kolmisenkymmentä hoidettavaa.

• Alussa 7, nyt 12 sairaanhoitajaa. Kaksi lääkäriä, osastonhoitaja, fysioterapeutti ja osastonsihteeri.

Erityistä:

• Kotisairaala on kouluttanut 13 vapaaehtoistyönte-kijää saattohoitotoimintaan.

• Kotisairaala on omaksunut Ruotsista kännykkäsai-raanhoitajamallin. Arkipäivävuorossa yksi sai-raanhoitaja on puhelinvastaavana ja tekee töitä toimistolla. Tämä rauhoittaa kaikkien työtä: koti-käynneillä saa keskittyä siihen työhön ja puhelin-vastaava organisoi rauhassa yhteydenottoihin liit-tyvät asiat.

• Kotisairaala tekee yhteistyötä syöpäsairaanhoita-jien, sairaalapastorin, depressiohoitajien sekä pal-velukotien ja kotihoidon kanssa.>

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

22

Kommentti.Toisenlaista työtä tekevä sairaanhoitaja kertoo reportaasin herättämistä ajatuksista.

Kotisairaalasta kertova reportaasi on kaksoiskurkistus hoito-todellisuuteen, jossa kohtaavat potilaan ja kodin henkilökoh-taiset, intiimit asiat sekä kotisairaalan sairaanhoitajien ammattitaidon eri osa-alueet. Astues-saan potilaan kotiin sairaanhoitaja ei voi suojautua näyttöpäätteen tai roolivaatteiden taakse. Potilaiden ja omaisten arvostuksen ja luot-tamuksen rakentamisessa oma persoona on merkittävä, ellei tär-kein työväline.

Kliinisen osaamisen lisäksi tar-vitaan hienotunteisuutta ja tilan-neherkkyyttä, empatiaa sekä val-miutta kohdata vaikeita, myös elämän loppuvaiheen tilanteita. Työn sisältö koskettaa ja mittaa tällöin myös sairaanhoitajan henkilökohtaista minä-raken-netta: arvoja, asenteita, pel-koja ja suhtautumista kuole-maan. Tällaista työtä ei jaksa tehdä, jos oma elämä ei ole hallinnassa tai itsetuntemus on vasta rakentumassa.

Päivin ja Sarin työpaikka on mielestäni sairaanhoi-tajan työalueen vaativam-masta päästä. Itseohjau-tuvassa sakissa esimiehen luottamus ja kollegoiden säännöllinen vertaistuki on välttämätöntä.

Veikko Westersundsairaanhoitaja, immobilisaatiohoidon koulutuskoordinaattoriHus, Hyks, Tukielin- ja plastiikkakirurgia

Työpaikka vaativammasta päästä

Juhani Kaukonen pidättelee itkua. Vaimo käy välillä toisessa huoneessa kuivaamassa kyyneliään.

– Syöpää ei enää hoideta, mutta ihmistä ja oireita hoidetaan, sanoo Granfors rauhallisesti.

– Kyl se kovil ottaa, sanoo Kaukonen hiljaa.– Voit aina soittaa kotisairaalaan, ja lääkä-

ri tulee käymään tarvittaessa. Tänään tullaan vielä käymään toisen kerran, kun lopetetaan nesteytys, sairaanhoitaja muistuttaa.

Hetki ajellaan hiljaisina kohti kotisairaa-lan toimistoa. Granfors alkaa puhua henki-lökohtaisen rajan ylittämisestä, kun potilasta hoidetaan kotona.

– Nekin potilaat, jotka tunnen huonoiten, tunnen paljon paremmin kuin osastolla olleista potilaista ketään koskaan.

Sairaanhoitajakollega Sari Suvila on ku-vannut samana päivänä sitä intensiteettiä, mi-ten potilaan kotisairaalahoitoon osallistutaan.

– Kun mennään, siellä sitten myös ollaan, joskus viikkotolkulla. Esimerkiksi pitkässä antibioottihoidossa voidaan käydä kuuden viikon ajan kolme kertaa päivässä yli 40 mi-nuuttia kerrallaan. Se on pitkä aika.

Granfors ja lääkäri palaavat kierrokseltaan puolen päivän maissa samaan aikaan sairaan-hoitaja Suvilan kanssa.

– Miten meni? kyselee Granfors kahden tutun potilaan kuulumisia.

– Molemmat saattohoitopotilaat varmaan kuolevat vuorokauden kuluessa, huokaisee Suvila reppua laskiessaan.

Kotisairaalatyössä tulee vastan paljon ras-kaita paikkoja ja kovia ihmiskohtaloita.

– Joskus leikitään pihalla pienten lasten kanssa, kun isän antibiootti tippuu puun ok-sassa, kuvaa Granfors ja hiljenee.

Naiset lähtevät yhdessä osastonhoitaja Miinalaisen kanssa myöhäiselle lounaalle. Puhellaan kotisairaalatyön luonteesta. Kotisai-raalan sairaanhoitajat käyvät kaikki kaikkien potilaiden luona, omahoitajajärjestelmää ei ole. Ilmapiiriä naiset kuvaavat ”homma hoi-tuu” -kulttuurina.

– Asenne ratkaisee, meillä on hyvät yhtey-det ja avoin mieli. •

Toimitus sai tammikuun lopussa surullisen viestin munuaissyöpää sairastaneen Antti Kuusiston kuo-lemasta. Hän ehti nähdä lapsenlapsensa.K

UV

A O

LLI H

ÄK

ÄM

IES

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

23

Tiesithän:

Sairaanhoitaja-

liiton jäsenmaksu

(50 €/vuosi) on

verovähennys-

kelpoinen!

www.sairaanhoitajat.fi

Nämä kaikki jäsenmaksun hinnalla!hi ll !

Jäsenetuja niin paljon, ettei niitä

omin sormin pysty laskemaan!

SAIRAANHOITAJAN MERKKIKorkeasta ammattitaidosta kertovaa rintamerkkiä saavat kantaa vain Sairaanhoitajaliiton jäsenet. Merkki on tunnus ammatistaan ylpeästä sairaanhoitajasta.

URASUUNNITTELUSähköinen verkkoportfolio auttaa oman uran suunnittelussa. Nyt myös englanninkielinen cv saatavilla. Verkkoportfolio on käytössä vain liiton jäsenyyden ajan. Jos jäsenyys katkeaa, portfolio sulkeutuu pois käytöstä.

URAPALVELUHenkilökohtainen puhelimitse tai videon avulla tapahtuva uravalmennus Sairaanhoitajaliiton jäsenille. Uravalmennus räätälöidään sinulle tarpeen mukaan auttamaan esim. työnhaussa, osaamisen tunnistamisessa tai työssä kehittymisessä.

UUTISIAKuukausittainen, sähköinen Sairaanhoitajien uutiskirje ajankohtaisista asioista meiltä ja muualta.

LEHTIAlan ykköslehti Sairaanhoitaja veloituksetta 8 kertaa vuodessa kotiin kannettuna.

DIGILEHTIAlan ykköslehti nyt luettavissa myös digitaalisesti jo muutamaa päivää ennen printtilehteä.

SAIRAANHOITAJAPÄIVÄTAlan ehdoton kehittymisen ja vuorovaikutuksen foorumi jäsenille alennettuun hintaan.

ERITYISPÄTEVYYSNIMIKELiiton jäsenenä voit hakea nimikettä, jolla tunnustetaan henkilön erityinen osaaminen ja asiantuntijuus.

APURAHATJäsenenä voit hakea apurahoja ja stipendejä.

SENIORITOIMINTAValtakunnalliset senioripäivät, alueellisia senioritapahtumia.

YRITTÄJÄEDUTYrittäjäjäsen saa lisäksi muun muassa tuntuvat vakuutusedut.

KAUPPAFanituotekaupasta yksilöllisesti Sairaanhoitaja- liitolle suunniteltuja käyttötuotteita sekä työhön että vapaa-aikaan.

KUMPPANIEDUTAlennettuun hintaan mm. laivamatkoja, koruja, Cityshopparin etuja, hotelliyöpymisiä, Globe Hopen tuotteita, autonvuokrausta. Uusia etuja tulee jatkuvasti käyttöösi.

KOULUTUKSETLähes kaikki liiton korkeatasoiset koulutukset jäsenhintaan.

KIRJATKaikista liiton julkaisemista kirjoista 20 % alennus.

JÄSENNEUVONTANeuvoja sairaanhoitajuuteen ja ammatillisiin asioihin.

ALUEELLINEN TOIMINTA16 alueyhdistystämme ympäri maan järjestävät monipuolista aktiivista toimintaa, tervetuloa mukaan!

KANSAINVÄLISYYSOlemme jäsenenä useissa kansainvälisissä järjestöissä. Osa myöntää konferenssinsa jäsenhintaan, pääset yhteismatkoille, kuulet uutisia maailmalta, saat vinkkejä, jos mielit ulkomaille töihin. Verkostoidu kansainvälisesti!

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

24

Ehdota aihetta ja tilaa kirjoitusohjeet:

toimitus@sairaanhoitajalehti.fi

Sairaanhoitajat kertovat tällä palstalla, mitä työelämässä tapahtuu.

Töissä

Pätevästä taitavaksi neonataalihoitajaksiHelsingin, Tampereen ja Oulun yliopistolliset sairaalat rakensivat koulutuksen, joka vahvistaa vastasyntyneitä hoitavien sairaanhoitajien osaamista.

TEKSTI KIRSI LINDFORS, Hus/Hyks, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö KUVAT LEENA KOSKELA

Yliopistosairaaloiden vastasyntyneiden teho-, valvonta- ja vuodeosastojen osastonhoitajat olivat pohtineet vuo-sia mahdollisuutta kehittää yhteinen koulutuskokonaisuus, joka vahvistaisi

neonataalihoidon parissa työskentelevien sairaanhoitajien kliinistä ja ammatillista pätevyyttä. Uskottiin, että yhdistämällä voimat, voitaisiin kehittää jotain uutta.

Koulutuksen toivottiin yhtenäistä-vän hoitokäytäntöjä kansallisella tasol-la. Sen avulla haluttiin vahvistaa näyt-töön perustuvaa toimintaa käytännön hoitotyössä sekä edistää jaksamista ja työmotivaatiota.

Syksyllä 2014 alkoi ensimmäinen Taitava neonataalihoitaja -koulutus, jossa on mukana kolme yliopistosairaa- >

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

25

Vastasyntyneiden teholla. Sairaanhoitajat Jonna Imponen

ja Sirpa Neittamo vaihtavat raskausviikolla 27+0 syntyneelle

vauvalle puhdasta keskoskaappia Husin Lastenklinikan osastolla K7.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

26

laa: Helsinki, Tampere ja Oulu. Vastaavanlaisia itsenäisiä koulutuskokonaisuuksia oli järjestetty Helsingissä ja Tampereella vuosina 2006–2011.

Hus kehitti Taitava hoitaja -täydennyskoulutus-konseptin lisäämään hoitotyössä, fysioterapiassa, laboratoriotyössä ja kuvantamisessa työskente-levien henkilöiden osaamista sekä parantamaan potilaan hoidon laatua. Tavoitteena oli sitout-taa henkilöstöä tekemällä heidän osaamisensa näkyväksi ja tarjoamalla heidän osaamistaan hyödyntäviä, monipuolisia työtehtäviä.

Taitava hoitaja -koulutus tukee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 20 vuotta käy-tössä ollutta ammattiuramallia. Husin ammat-tiuramallin mukaisesti Taitava hoitaja hallitsee syvällisesti vaativaan erikoissairaanhoitoon liit-tyvän työalueensa ja toimii kliinisten prosessien syväosaajana. Hän kehittää erikoissairaanhoi-don prosesseja sekä uudistaa oman yksikkönsä ja erikoisalansa toimintaa hyödyntäen tutkittua

tietoa. Taitavalta hoitajalta odotetaan kykyä toi-mia oman erikoisalansa sisäisenä konsulttina myös työyksikkönsä ulkopuolella.

Taitava neonataalihoitaja -koulutukses-ta valmistuvien sairaanhoitajien odotetaan käyttävän laajaa erityisosaamistaan omissa yksiköissään erilaisissa kehittämisprojekteissa, perehdytystehtävissä ja asiantuntijaryhmien puheenjohtajatehtävissä. Heiltä odotetaan yhteisten päämäärien edistämistä sekä oman organisaationsa strategian ja toiminta- ja to-teutussuunnitelman tuntemista.

Osastonhoitaja on avainasemassa johtaes-saan Taitavaa neonataalihoitajaa, koska kou-lutuksen käyneen sairaanhoitajan työrooli poikkeaa osaston muiden työntekijöiden työ-roolista. Onnistuakseen uudessa roolissaan Taitava neonataalihoitaja -koulutuksen käynyt tarvitsee sekä esimiehensä että kollegoidensa tukea ja kannustusta. Sen avulla hän voi naut-

Hirudoid forte 4,45 mg/g emulsiovoide ja geeli. Vaikuttava aine: Mukopolysakkaridipolysulfaatti. Käyt tö aiheet: Pinnalliset tromboflebiitit, infuusio- ja injektioflebiittien ennaltaehkäisy ja hoito, ehjän ihon pai ne vauriot (emul siovoide), hematoomat, kontuusiot. Annostus ja antotapa: Hoidettavalle alu eel le levi tetään 3–5 cm emulsiovoidetta tai geeliä kerran tai useita kertoja päivässä. Emul sio voide hierotaan kevyesti ihoon ja sitä voidaan käyttää myös puristus-, kesto- tai okkluusio sidosten alla. Geeliä voidaan käyt tää välittäjä aineena ultraäänihoitoa annettaessa tai ionto fo reesin yhteydessä. Vasta-aiheet: Yli herk kyys val misteen ainesosille. Varoitukset ja käyt töön liittyvät varotoimet: Varot tava geelin jou tu mista lima kalvoille ja avoi miin haa voi hin. Gee lin käyttöä okkluusiosidoksen alla väl tettävä. Yhteisvai ku tuk set: Ei tunneta. Ras kaus ja ime tys: Voidaan käyttää raskauden ja ime tyk sen aikana. Haittavaikutuk set: Har vois sa tapauksissa voi esiintyä ihoon kohdistuvia paikallisia haittavaikutuksia, jos potilas on her kis tynyt jollekin valmisteen ainesosalle. Pakkaukset, hinnat (sis alv), korvattavuus 1/2016: Emulsiovoide: 100 g (20,44 €), 50 g (13,06 €), 30 g (8,70 €). Geeli: 100 g (20,44€), 50 g (13,06 €), 30 g (8,70 €). Apteekista ilman reseptiä. Ei korvattava. Tutustu pakkausselosteeseen.

• vähentää kipua ja turvotusta

Hirudoid® fortea on saatavana emulsiovoiteena ja geelinä. Hirudoid® forte levitetään hoidettavan alueen iholle kerran tai useita kertoja päivässä.

1/20

16

hoitaa pintaa syvemmälle

Milloin viimeksi muistit jalkojasi?

• nopeuttaa pinnallisten verisuoni- tukosten liukenemista

• edistää mustelmien ja ruhjevammojen paranemista

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

27

tia työnsä monipuolisuudesta ja jatkaa amma-tillista kasvuaan.

Taitava neonataalihoitaja -koulutus on 30 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutusko-konaisuus, joka koostuu lääketieteen ja hoito-työn luennoista, tiedonhausta, englannin kielen verkko-opinnoista, kirjallisesta viestinnästä, opiskelijaluennoista, tentistä ja kehittämisteh-tävästä. Yhteistyökumppaneita on kaksi. Tam-pereen ammattikorkeakoulu järjestää ryhmälle räätälöidyn englannin kielen verkkokurssin ja Oulun avoin yliopisto kirjallisen viestinnän opintoja.

Pääsyvaatimuksiksi asetettiin AMK- tai opistotason koulutus sekä kolmen vuoden työ-kokemus vastasyntyneiden hoitotyöstä. Haku-prosessi oli kaksiosainen, jossa ensimmäisessä vaiheessa koulutuksesta kiinnostuneet toimitti-vat kirjallisen koulutushakemuksen ja toisessa vaiheessa haastateltiin hakijat, joilla oli riittävästi työkokemusta. Koulutukseen hyväksyttiin 32 sairaanhoitajaa.

Koulutus jaettiin kahdelle vuodelle, koska kokemukset Helsingin ja Tampereen omista koulutuksista olivat osoittaneet vuoden olevan liian lyhyt aika vaadittavan koulutussisällön omaksumiseksi. Lisäksi 15 lähiopetuspäivää Helsingissä, Tampereella ja Oulussa asettivat omat vaatimuksensa. Myös yliopistosairaa-loiden erilaiset täydennyskoulutuskäytänteet vaikuttivat aikatauluun.

Lähipäivien ja luentokokonaisuuksien suun-nittelusta vastasivat opetushoitaja Katariina Luomajoki, asiantuntijasairaanhoitaja Taina Puiras-Finne, sairaanhoitajat Heidi Auno ja Anna-Kaija Palomaa sekä hoitotyön kliininen asiantuntija Kirsi Lindfors. Osastonhoitajat ja ylihoitajat toimivat suunnitteluryhmän oh-jausryhmänä.

Lääkäreiden ja hoitajien luentojen suunnitte-lussa huomioitiin yliopistosairaaloiden erityis-piirteet ja kansalliset erityisvastuualueet, jotta saatiin mahdollisimman monipuolinen ja uusia näkökulmia sisältävä koulutuskokonaisuus.

Taitava hoitaja toimii erikoisalansa konsulttina.

Oppimisen ja verkostoitumisen tueksi otettiin Moodle-verkko-oppimisympäristö, jossa sai-raanhoitajat saivat jakaa ajatuksiaan ja pohtia erilaisia hoitokäytänteitä ja niiden yhtenäistä-mistä. Moodle toimi myös luentomateriaalien, oppimispäiväkirjojen ja kehittämistehtävien palautuspisteenä.

Minä vahvistun. Keskosena syntynyt tyttö on kasvanut kolmessa viikossa

915 grammasta 1,2-kiloiseksi.

>

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

28

Neonatologia• Neonatologia on

suppea lääketieteellinen erikoisala, joka vaatii sairaanhoitajalta vahvaa kliinistä ja ammatillista osaamista. Työ on pitkäjänteistä työskentelyä vastasyntyneiden lasten ja heidän perheidensä parhaaksi.

• Työympäristö on erittäin haastava, ja sitä hallitsee pitkälle viety teknologia. Perinteisesti koulutus neonatologiseen hoitotyöhön toteutetaan osastojen sisäisinä koulutuksina, pitkällä perehtymisajalla sekä kansallisilla ja kansainvälisillä konferensseilla.

• Sairaanhoitajan peruskoulutus ei valmista uutta sairaanhoitajaa toimimaan tässä vaativassa hoitoympäristössä. Työssä kehittyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja koulutusmahdollisuuksien jatkuvaa etsintää.

Tärkeä osa Taitava neonataalihoitaja -kou-lutuksen suorittamista on kirjallisen kehittä-mistehtävän tekeminen. Kehittämistehtävän tavoitteena on tuoda esille uusinta tutkittua tietoa neonatologiseen hoitotyöhön liittyvistä aiheista. Aihevalintaa ohjasivat koulutuksessa mukana olevien osastojen kehittämis- ja ra-kennushankkeet sekä sairaanhoitajien omat mielenkiinnon kohteet.

Kehittämistehtäviä hyödynnetään muutetta-essa tai vahvistettaessa nykyisiä hoitokäytäntöjä. Koulutuksen vaikuttavuutta seurataan koulu-tuksen alussa ja lopussa tehtävällä tentillä sekä vuosittaisilla kehityskeskusteluilla.

Husissa työskentelevät sairaanhoitajat Elisa Ahmaoja ja Elina Paavolainen pitävät Taitava neonataalihoitaja -koulutusta höydyllisenä. Työtehtäviin koulutus ei ole toistaiseksi vaikut-tanut, mutta oma aktiivisuus on lisääntynyt ja identiteetti vahvistunut.

– Olen oppinut hahmottamaan paremmin ison organisaatiomme toimintaa ja jatkuvasti kehittyvää hoitotyötä neonataaliosastoilla. Olen

avoimempi tutustumaan uusiin hoitokäytäntöi-hin, ja uusien sairaanhoitajien perehdyttäminen on mieluisampaa, kun on saanut päivitettyä omaa osaamistaan, Ahmaoja kertoo.

Eri yliopistosairaaloihin tutustuminen opetti, miten samanlaisten asioiden parissa työskennellään ja on monta eri tapaa tehdä hoitotyötä. Elina Paavolaisen mielestä yhteis-työtä olisi voinut olla enemmänkin.

– Lähipäivien parasta antia on ollut tutus-tua työpajojen myötä kollegoihin ja vaihtaa ajatuksia, Elisa Ahmaoja kertoo.

Elina Paavolainen palasi hoitovapaalta, ja koulutus oli hänestä erinomainen tietojen päivitys nykypäivään. Ammatillisen itsetunto lisääntyi ja sai rohkeutta asioiden eteenpäin viemiseen. Omaa osaamiseen luottaa nyt pa-remmin.

– Sain syvennettyä monia keskosen ja sai-raan vastasyntyneen hoitotyöhön liittyviä myös lääketieteellisiä asioita, Paavolainen kertoo.

Ensimmäinen Taitava neonataalihoitaja -ryhmä valmistuu keväällä 2016. Jatkoa poh-ditaan parhaillaan. •

Vertaistuki. Sairaanhoitajat Jonna Imponen ja Sirpa Neittamo käyvät läpi hoidon seuraavaa vaihetta. Ennenaikaisuuden lisäksi hoitoa tarvitaan hengitysvaikeuksiin, infektioihin ja epämuodostumiin.

Suomalainen tapaALENTAA KOLESTEROLIA

Keiju Alentaja• Ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite• Tehoaineena kasvisteroli• Voi laskea seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta jopa

7–10 % 2–3 viikossa1 (Keiju Alentaja PLUS -levitteen kolesterolia alentava vaikutus jopa 10–12,5 %)2

• Teho saavutetaan ja ylläpidetään nauttimalla esim. 2–4 Keiju Alentaja -levitteellä voideltua leipäpalaa päivittäin3

Ke• A• T• V

7

1European Food Safety Authority: Plant Stanols and Plant Sterols and Blood LDL-Cholesterol, The EFSA Journal (2009) 1175, 1-92European Food Safety Authority: Scientific opinion on the substantiation of health claim related to 3 g/day plant sterols/stanols and lowering blood LDL-cholesterol and reduced risk of coronary heart disease. EFSA Journal (2012); 10(5):26933Nauti Keiju Alentaja -kasvirasvalevitettä päivittäin osana terveellisiä elämäntapoja sekä monipuolista ja tasapainoista, runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävää ruokavaliota. Kolesterolia alentava edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla 1,5–3,0 g kasvisteroleita päivässä. Tämä vastaa 20–40 grammaa Keiju Alentaja -kasvirasvalevitettä päivittäin. Määrä riittää noin 3 leipäpalan voiteluun.

ij AAll jKSuosittele suomalaista!

Lisätietoa ja materiaalia potilastyöhön osoitteessa www.alentaja.fi/hcp

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

30

Kommentoi lehteäSairaanhoitajat-Facebook-sivulla.

Sairaanhoitajat kertovat tällä palstalla, mitä työelämässä tapahtuu.

Töissä

Osastonhoitajat päivystävät viikonloppuisinPohjois-Karjalan keskussairaala kokeili osastonhoitajien päivystystä viikonloppuisin. Kokeilu yllätti positiivisesti. Turvallisuus ja vuorovaikutus lisääntyivät ja saatiin säästöä.

TEKSTI JOHANNA BJERREGÅRD-MADSEN, hallintoylihoitaja, ARJA KAILA, kehittämisylihoitajaPohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kyKUVAT JOHANNA KOKKOLA

Potilaiden määrä ja hoitoisuus muut-tuvat hoitotyössä viikonloppujen ja arkipyhien aikana nopeasti. Myös vuorokohtaiset henkilöstövoimava-rat elävät. Hoitohenkilöstö toivoo

päivystysaikana tukea haasteellisiin tilanteisiin, kuten potilaiden hoitoon, henkilöstöjohtamiseen ja sijaisten hankintaan.

Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa aloitti päivystävä osastonhoitaja -kokeilun. Sen tarkoituksena oli hyödyntää eri yksiköiden työ-vuoroissa jo olevaa henkilökuntaa sekä sairaa-lan vakinaisia sisäisiä sijaisia potilaslähtöisiin tarpeisiin ja välittömään hoitotyöhön aikaisem-paa paremmin viikonloppuisin ja arkipyhinä.

Myös potilasturvallisuutta haluttiin edistää takaamalla riittävä määrä ja riittävän osaava henkilökunta vakituisesta hoitohenkilökun-nasta, sillä he tuntevat jo sairaalan ja potilaiden hoitoon liittyvät toimintamallit. Samalla halut-tiin minimoida ulkopuolisten sijaisten käyttö viikonloppuina ja arkipyhinä.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

31

Sunnuntai. Osastonhoitajat ovat kokeneet tutustumisen sairaalan viikonlopputoimintaan positiivisena ja silmiä avaavana. Kuvassa osastonhoitaja Eija Tuomikko.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan hallinto- ylihoitaja esitteli kokeilun sairaalan johtoryh-mälle kesäkuussa 2015, jossa se sai heti myönteis-tä, moniammatillista kannatusta. Kokeilu alkoi saman vuoden syyskuussa keskussairaalan vuo-deosastoilla. Marraskuussa kokeiluun otettiin mukaan myös päivystys.

Kokeiluun osallistuivat alussa keskussairaalan vuodeosastojen osastonhoitajat ja myöhemmin myös apulaisosastonhoitajat päivystäen vuoro-tellen viikonloppuisin kello 9-15. Näin jokai-selle hoitotyön lähiesimiehelle tulee vuodessa 1-2 viikonloppuvuoroa. Myös sairaalan avo-hoitotoiminnasta vastaavat hoitotyön lähiesi-miehet saavat halutessaan osallistua kokeiluun.

Päivystävä osastonhoitaja vastaa siitä, että hoitohenkilöstöä on oikea määrä ja oikealla osaamisella siellä, missä ovat potilaatkin. Päi-vystävä osastonhoitaja kantaa kokonaisvastuun henkilöstövoimavarojen riittävästä joustosta arkipyhinä ja viikonloppuisin. Näin henkilös-tövoimavarojen hallinnan vastuu siirtyy päi-vystävälle osastonhoitajalle, ja hoitohenkilöstö saa keskittyä potilaiden hoitoon.

Päivystävälle osastonhoitajalle keskitetään kaikki vuodeosastojen ja päivystyksen hoitohen-kilöstön sijaispyynnöt. Hän kartoittaa vuode-osastojen vuorovastaavien kanssa hoitohenkilös-tötilanteen ja potilaslähtöisen sijaistarpeen sekä arvioi, onko henkilöstön joustava liikkuminen yksiköiden välillä mahdollista.

Kokeilun alussa oli mahdollista perehtyä teh-täviin, rekrytointijärjestelmään ja työalueeseen yleisesti kokeneemman osastonhoitajan parina. Päivystävän osastonhoitajan viikonlopputyöt korvataan arkivapaana sekä työehtosopimuk-sen mukaisilla epämukavan työajan korvauk-silla. Rekrytointiyksikkö on vastannut kokeilun suunnittelusta, ohjeistuksesta, koordinoinnista ja osastonhoitajien perehdyttämisestä tehtävä-alueeseen hoitotyön johdon tuella. >

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

32

Väliarvioinnin mukaan päivystävä osaston-hoitaja -kokeilu on onnistunut ylittäen sekä hoitotyön johdon että hoitohenkilöstön odo-tukset. Alustavien tulosten mukaan henkilös-töresurssien käyttö viikonloppuisin onnistuu aiempaa paremmin. Ulkopuolisia sijaisia on kokeilun aikana tarvittu vähemmän.

Ulkopuolisia sijaisia on edelleen käytetty sil-loin, kun siihen on ollut potilaslähtöinen tarve. Keskussairaalassa ei ole sijaisten käyttökieltoa. Toisaalta osaavaa, vakituista henkilökuntaa pys-tyttiin hyödyntämään aiempaa joustavammin ja potilaiden tarpeiden mukaisesti.

Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat ovat kokeneet tutustumisen sairaalan viikon-

lopputoimintaan ja eri osastoihin sekä positii-visena että silmiä avaavana. Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat ovat tunnistaneet osas-toilla erilaisia toimintamalleja. Niitä pyritään yhtenäistämään ja hyväksi koettuja toiminta-malleja levittämään muihin yksiköihin.

Jo kuluneen syksyn osalta osastoilla on ha-vaittavissa toimintakulttuurin muutosta. Hen-kilöstö liikkuu nykyisin aiempaa itsenäisemmin yksiköstä toiseen. Osastonhoitajat totesivat, että vuorovaikutus ja toisen yksikön työn tuntemus ovat lisääntyneet. Hoitohenkilöstö on kokenut, että heidät on otettu huomioon, ja vastuuhoi-taja on saanut kaivattua tukea päivystävältä osastonhoitajalta. Hoitohenkilöstön mielestä kokeilu on lisännyt työhyvinvointia ja yleistä turvallisuuden tunnetta viikonloppuisin.

Keskussairaalan rekrytointiyksikkö on vas-tannut hoitotyön johdon tuella kiitettävästi ko-keilun suunnittelusta ja toteutuksesta. Karkeasti arvioiden päivystävä osastonhoitaja -kokeilu on säästänyt kolmen kuukauden aikana viikonlop-puvuoroista neljän ulkopuolisen sairaanhoitajan

Sijaispyynnöt keskitetään päivystävälle osastonhoitajalle.

Resurssien jako. Päivystävä osastonhoitaja Eija Tuomikko (vas.) käy keskustelua vuorovastaavina toimivien sairaanhoitajien Saija Nykäsen ja Pirita Vinge-Niskasen kanssa. He tuntevat potilaiden tilanteen ja henkilökunnan osaamisen.

Plussat & miinukset + Kokeilu toteutui hel-

posti, vuorovaikutus ja yhteistyö lisään-tyivät.

+ Potilasturvallisuus parantui viikonlop-puisin ja arkipyhinä.

+ Olemassa oleva osaaminen tehok-kaasti ja potilasläh-töisesti käyttöön.

+ Ulkopuolisten sijais-ten käyttöä vähentä-mällä kustannukset hallintaan.

+ Potilaan hoitoon liit-tyviä toimintamal-leja on päästy yhte-näistämään.

– Erikoisalojen osaa-minen turvattava vii-konloppuisin ja yllät-tävissä tilanteissa.

– Tarvitaan reaaliaikai-nen tieto potilasläh-töisestä tarpeesta.

– Tarvitaan välineet tarpeen ja henkilö-kunnan osaamisen arvioimiseksi.

– Ulkopuolisten osaa-vien sijaisten saata-vuus heikkenee.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

33

työpanoksen verran. Neljän kuukauden hoitajan palkkasäästö sivulukuineen on huomattavasti enemmän kuin päivystävän osastonhoitajan lisäpalkkakustannukset viikonlopputyöstä.

Samalla ehkä eurojakin arvokkaampana voi-daan pitää henkilöstön turvallisuudentunteen ja potilasturvallisuuden parantumista. Hinta-lappua näille on erittäin vaikea laskea.

Hyvistä tuloksista johtuen päivystävä osas-tonhoitaja -toimintamalli jatkuu vuonna 2016, ja sitä kehitetään edelleen. Mukana ovat sairaalan kaikki vuodeosastot sekä yksiköt, joissa poti-lastoimintaa on vuorokauden ympäri. Myös sairaalan psykiatrian yksiköt liittyvät toimin-tamalliin kesällä 2016 psykiatristen vuodeosas-tojen toimintojen siirtyessä keskussairaalaan uusiin tiloihin.

Kun Pohjois-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneintegraa-tio aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta, tarkasteltaneen päivystävän osastonhoitajan toimintamallia myös laajemmassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. •

Joustavuutta työhön• Keskussairaalan viikonloppumiehi-

tys RAFAELA -hoitoisuuden mukaan 1-6/2015 vuodeosastoilla oli vaihte-leva: optimi 23,5–59,6 %, alle optimin 4,6–42,4 % ja yli optimin 17,9–65,5 %.

• Rekrytointiyksikkö järjesti kymme-nestä hoitajan poissaolosta kahdek-saan sairaalan oman sisäisen sijaisen.

• Hoitohenkilöstön lisä- ja ylityöt ovat vähentyneet kolmen viimeisen vuoden aikana.

• Työvuoroja on muutettu liukuvam-maksi, ja ne kohdentuvat aikaisem-paa paremmin potilaiden hoidon tar-peeseen.

• Äkilliset ja hälytysrahalla korvattavat työvuoromuutokset eivät ole kasva-neet.

• Kolmen kuukauden kokeilu säästi nel-jän kuukauden ulkopuolisen sairaan-hoitajan palkan, arviolta 12 000 €.

Tutut työkaverit. Sydänvalvonnan sairaanhoitajat Sari Turunen (vas.) ja Karoliina Pakkanen tarkkailevat potilaan sydämen rytmiä. Ulkopuolisia sijaisia on kokeilun jälkeen tarvittu vähemmän.

Aika 10.–11.3.2016

PaikkaMessukeskus, Helsinki

Ilmoittautuminen ja ohjelma osoitteessa: sairaanhoitajapaivat.fiSeuraa tapahtumaa: facebook.com/ sairaanhoitajapaivat

Kysy lisää:koulutuspäällikkö Tuukka Rantanen puhelin: 044 529 0044 tuukka.rantanen@fioca.fi

sairaanhoitajapaivat.fi

Kliinistä enemmän kuin koskaan!Tule mukaan ja hanki Tulevaisuuden eväät yhdessä työkavereittesi kanssa.

Koe kollegiaalisuuden voima, tutustu laajaan näyttelyyn ja valitse sessioiden joukosta omaan työhösi ja koulutustarpeeseesi sopiva ohjelma.

Hyödynnä nyt

Early Bird -hinnat!

Ennakkoilmoittautumisaikaa on

jatkettu keskiviikkoon

17.2.2016 saakka.

Normaalihinnalla voit hankkia

Sairaanhoitajapäivien

koulutuspaketin

vielä 10.3.2016.

Päivien ohjelma on valmis! sairaanhoitajapaivat.fi

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

35

Vuoden alussa olen täynnä suunnitelmia. Sydämeni pakahtuu mahdollisuuksista, joita tammikuu tuo tullessaan. Yksi lause virtaa veressä: tänä vuonna minä teen sen!

Helmikuussa suunnitelmat jo vähän sumenevat, maaliskuussa niitä tuskin näkee. Huhtikuussa viimeisetkin unelmanrippeet sulavat pois kuin lumi.

Miksi on niin vaikeaa antaa haaveittensa kukoistaa?Julia Cameron toteaa teoksessaan Tie luovuuteen (1992),

että toteutuvat rukoukset tuovat mukanaan vastuun. Siksi unelmat myös pelottavat. ”Me emme niinkään pelkää epäonnistumista vaan menestymisen mahdollisuutta.”

Minä olen esimerkiksi pitkään haaveillut siitä, että hyödyntäisin laulutaitojani. Menisin laulutunneille, soittaisin pianoa, kirjoittaisin lisää omia kappaleita.

Mutta mitä sen jälkeen? Lähettäisinkö biisejäni levy-yhtiöihin? Entä jos joku jopa pitäisi niistä? Minäkö muka esittäisin noita lauluja hämärissä baareissa? Enhän minä oikeastaan edes nauti esillä olemisesta, enhän? Sitä paitsi minulla on kauhean herkät korvat – ja mitä olisi bändi ilman rumpalia?

Cameron muistuttaa kirjassaan, että on vaikeampaa hylätä unelmansa kuin seurata sitä. ”Kun käännät selkäsi unelmallesi, niin huomaat, että se lähestyy sinua uudestaan.”

Syksyllä 2009 hain Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalle. Pääsykokeisiin valittuja neuvottiin pukeutumaan rentoihin liikuntavaatteisiin. Se ei kuulostanut yhtään minulta. Vedin jalkaan tiukimmat pillifarkut, jotka löysin.

Koe ei mennyt kovin hyvin – eikä pelkästään farkkujen vuoksi. Myöhemmin hakeuduin opiskelemaan elokuvakäsikirjoittamista Manchesteriin.

Elokuussa 2012 julkaisin romaanin nimeltä Välimatka. Suureksi ilokseni minulle tarjoutui mahdollisuus dramatisoida kirjani näytelmäksi Vaasan kaupunginteatteriin.

Ensi-ilta oli keväällä 2014. Kiitospuhetta pitäessäni silmiini kihosivat onnenkyyneleet. Yksi unelmani oli toteutunut, mutta vain eri tavalla kuin olin ajatellut.

Reitti unelman luokse saattaa mutkitella, mutta juuri nuo kiihkeät käänteet taikovat matkasta seikkailun. Täytyy vain pitää unelma mielessä.

Ja laulaa enemmän. •

Unelma löytää sinut

KU

VA

AR

I TA

LUS

ÉN

kolum

ni.

Taina LatvalaKirjailija

Tällä palstalla vuorottelevat Taina Latvala ja Anu Lehtola-Donner.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

36

Kerro meille.

Onko sinulla

hyvä käytännön

vinkki?

Ehdota aihetta:

toimitus@sairaanhoitajalehti.fi

1 32

Ole huumorintajuinen omalla tavallasi. Huumori hoitotyössä voi olla olosuhteista syntyvää ja spontaania tai suunniteltua vitsailua. Onnistunut huumori lieventää jännitystä ja tuottaa hyvää mieltä. Potilastakin voi rohkaista olemaan oma huumorintajuinen itsensä.

Huumori auttaa potilasta ja hoitajaaRohkeasti, mutta potilaan ehdoilla.Ilo ja huumori auttavat muodostamaan hyvän hoitosuhteen. On tärkeää olla aidosti läsnä, kun-nioittaa potilasta ja luoda positiivista ilmapii-riä. Huumorin käytön tulee tapahtua potilaan ehdoilla ja sopia tilanteeseen.

Tartuta ilo potilaisiin ja pidä huolta työyhteisöstä.Iloinen hoitaja voi parantaa työyhteisön henkeä ja tuoda potilaille hyvää mieltä. Huumorin avulla voi käsitellä ahdistavia tilanteita, ja se voi olla selviytymiskeino niin potilaille kuin hoitajalle itsellekin. Työyhteisön yhteishenki voi lujittua positiivisen huumorin avulla.

Vinkit antoi huumoria ihmisen hyvinvoinnin ja hoitamisen osana tutkinut professori Päivi Åstedt-Kurki Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä.

Miten työn saisi sujumaan? Kollegat vinkkaavat.

Käytännön vinkki.

Huumori ei ole vain nauramista. Se voi olla sanallista leikittelyä ja älyllistä oivaltamista. Tärkeää on potilaan kunnioittaminen.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

37

Laajempaa tai kattavampaa teosta hen-keä uhkaavaa sairautta sairastavan poti-laan kokonaisvaltaisesta hoidosta tuskin

tällä hetkellä löytyy kuin tämä juuri ilmestynyt Palliatiivinen hoito. Kirjaa on kirjoittanut suuri joukko alan asiantuntijoita.Teoksessa käsitellään pal-liatiivista hoitoa pääasiassa lääketieteelli-sestä ja neut-

raalista näkökulmasta, ja oppikirjaksi se on tarkoitettukin. Tästä huolimatta on merkillepantavaa, että kirja käsittelee ansiokkaasti myös uskomuslääkintää, surua, eutanasiaa, vakavasti sairaan henkilön oikeustoimikelpoisuutta ja parisuhdetta.

Olen aina kuvitellut, että palliatiivinen hoito on saattohoitoa. Näin ei kuitenkaan ole vaan saattohoito on vain osa palliatii-vista hoitoa. Tämän opin luettuani kirjan.

Kyseessä on ansiokas oppikirja, mutta ajoittain sen sisältö kärsii koulu-maisuudesta.

tljPhosaTklpls

Tässä oiva kirja kaikille vanhemmille, joilla on allergioista kärsiviä lapsia, ainainen kiire, mutta halu tehdä hyvää ja maistuvaa ruokaa jälkikasvulleen. Kirja on raikkaalla ja nykyaikaisella tavalla toteutettu reseptikirja, ja raaka-aineina-kin on käytetty helposti löytyviä ruoka-

aineksia. Tosin itselleni joissa-kin resepteissä käytetty sid-osaine, psyllium, on tuntematon. Allergiaperheen ruoanlaitosta ei tehdä tur-han vaikeaa vaan asiaan suhtaudutaan asiaankuuluvalla positiivisuudella. Jokaisesta

reseptistä on kolme erilaista versiota. Suomalaislapset kärsivät useimmiten kananmuna- , maito- ja gluteenivilja-allergioista. Reseptit on suunniteltu heitä ajatellen, mutta tosiasiassa ne sopivat lähes kaikille.

Lisätietoa resepteistä, ruoka-aineista ja niihin liittyvistä allergeeneista on siroteltu kirjan sivuille huutomerkeillä varustettuihin infolaatikoihin.

ikkooArehvsapJ

Parantumattomasti sairaan hoitoPALLIATIIVINEN HOITOTiina Saarto, Juha Hänninen, Riitta Antikainen, Anneli Vainio (toim.)Duodecim 2015

Päihderiippuvuudesta kärsivien henki-löiden omaiset saavat edelleen melko vähän suunvuoroa. Myös ymmärrys siitä, mitä heidän arkensa pitää sisäl-lään, on heikkoa.

Lähelle päihdeongelmaisen lähei-sen kokemusmaailmaa ja tunnetiloja pääsee henkilökohtaisten päiväkirjojen kautta. Päiväkirjamuotoon kirjoitetuissa kirjoissa päähenkilön eletty elämä tulee lihaksi. Lukija kokee kirjoittajan koko tunneskaalan: häpeän ja päivittäisen kaaoksen.

Tekstin rönsyilevä tyyli tukee teok-sen aihetta ja käsitystä kirjoittajan

tunnetiloista sekä siihen asti eletystä elä-mästä.

Vaikka kirja ei ole kevyttä luettavaa, tekstiin jää helposti kiinni. Se ei myöskään sorru liikaan ymmärtämi-seen; päih-teidenkäyttäjän omaisen arki

on pääosin ikävää, vaikka aina elää toivo. Siksi kai kirjan nimenäkin on Lähimmäi-sen huhtikuu, uudestisyntymisen aika.

sem

elthSsysto

Päihteidenkäyttäjän omaisena LÄHIMMÄISEN HUHTIKUU. PÄIVÄKIRJASusanna Alakoski, suomentanut Katriina HuttunenSchildts & Söderströms 2015

Allergiaperheen ruokaniksitKOKO PERHEEN KATTAUS. 31x3 tapaa tehdä mutkatonta ruokaa ilman glutee-nia, maitoa ja kananmuniaEmmi-Liia SjöholmAtena 2016

Ansiokas oppikirja, jossa käsitellään palliatiiviseen hoitoon liittyvät tunnepitoisemmatkin aiheet.

Oppikirjamuoto asettaa rajoituksia kirjan sisällölliselle toteutukselle.

Helposti luettava, hyvänmielen reseptikirja.

Reseptejä olisi voinut olla enemmänkin.

Kirjailijan poukkoileva, joskin taitava kirjoitustyyli tukee aihetta.

Tiheä riviväli vaikeuttaa jonkin verran lukemista.

KOONNUT LAURA SIMOILA

Tällä palstalla esitellään uutuuskirjoja.

Rivien välistä.

38

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

Ko

ulu

tuks

et j

a ty

öp

aika

t

Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi

sairaanhoitajat.fi/koulutusOhjelmat, hinnat ja ilmoittautuminen:

Neuro-Osaaja13.–14.4.2016 Helsinki

Neuropsykiatrisia potilaita kohtaaville ja hoitaville, MS-potilaita kuntouttaville ja neurologisilla osastoilla työskenteleville hoitotyön ammattilaisille suunnattu koulutus antaa välineitä neurologisten potilaiden moninaisten oireiden tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Tämänkertaisen koulutuksen aiheina ovat neuropsykiatria, aikuisten ADHD ja MS-tauti.

Päivien korkeatasoisia esiintyjiä ovat mm. HYKS:in linjajohtaja, ylilääkäri Risto Vataja, psykiatri Sami Leppämäki sekä neurologit Juha Multanen ja Hanna Harno.

Mukana ovat myös ADHD-liitto, Neuroliitto, MS-hoitajat ry ja MS-liitto.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään tiistaina 15.3.2016.

Tutkimustuloksista julkaisuksi13.4.2016 Helsinki

Miten viestin terveysalan tutkimuksista erilaisissa lehdissä ja verkossa? Tiedeviestintä muuttuu, mutta miten? Mitä uusia tiedeviestinnän keinoja on tulossa?Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) ja Tutkiva hoitotyö -lehden kanssa yhteistyössä suunniteltu koulutus sopii kaikille, jotka pohtivat kuinka ja miten kertoa omasta tutkimuksesta tai kehittämistyöstä mediassa. Päivä on suunnattu myös eri alojen opettajille, YAMK -opiskelijoille, hoitotyön kehittäjille ja kaikille erilaisiin julkaisuihin kirjoittaville tai niitä lukeville.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään tiistaina 15.3.2016.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 10.2.2016.

Vastaavan hoitajan valmennuspäivä II 17.2.2016 Tampere

Sairaanhoitaja ja syöpähoitotyö -seminaari27.–28.4.2016 Tampere

Syöpäjärjestöjen kanssa yhteystyössä suunniteltu koulutus on tarkoitettu terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä syöpäpotilaan hoitoon osallistuville ammattilaisille. Seminaarissa opit lisää paitsi omaan työhösi, myös muiden toimijoiden roolista potilaan hoitoketjussa.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään sunnuntaina 10.4.2016.

e

n

Vielä ehdit

mukaan!

39

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

Ko

ulu

tuks

et j

a ty

öp

aika

t

Kerromme mielellämme lisää, ota yhteyttä!

Tanja Vahvelainenkoulutuspäällikkö puh. 044 529 0032tanja.vahvelainen@fioca.fi

Tuukka Rantanenkoulutuspäällikköpuh. 044 529 0044tuukka.rantanen@fioca.fi

Ilmoittaudu koulutuksiin: sairaanhoitajat.fi/koulutus

Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät5.–6.4.2016 Tampere

Päivillä pohditaan mitä voi ja saa tehdä, kun kyseessä on aggressiivisesti käyttäytyvä ja levoton potilas. Lisäksi kuullaan milloin, miten ja miksi lääkehoidon voi purkaa. Myös hoitotyön juridisia määräyksiä käsitellään, ja pureudutaan psykogeriatrisen potilaan hoidon erityispiirteisiin.

Koulutuksen aiheina ovat lisäksi päivystyskäynnit ja hoitoon lähettäminen. Näyttö otetaan käyttöön iäkkäiden kaatumisen ehkäisystä puhuttaessa ja kuullaan luennot sekä palliatiivisesta- että saattohoidosta.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään tiistaina 22.3.2016.

ä

Esimies käytäntöjen kehittäjänä20.4.2016 Tampere

Osastonhoitajille, apulaisosastonhoitajille ja muille hoitotyön johtamistehtävissä toimiville suunnattu koulutus on suunniteltu yhdessä Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kanssa ja se soveltuu hyvin myös opettajille ja kliinisille asiantuntijoille.

Koulutuspäivän jälkeen:• ymmärrät, miksi näyttöön perustuvaa toimintaa

tarvitaan• tiedät, mitkä ovat näyttöön perustuvan toiminnan

johtamisen haasteet • tiedät näyttöön perustuvan toiminnan tukirakenteet

ja osaat hyödyntää niitä• osaat viedä hoitosuosituksia käytäntöön• osaat tukea henkilökuntasi osaamista• ymmärrät toiminnan kehittämisen vaikutuksen

mm. tuloksellisuuteen, kustannussäästöihin, potilasturvallisuuteen ja laadunvarmistukseen

• ymmärrät näyttöön perustuvan toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuuden

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään keskiviikkona 30.3.2016.

Palliatiivisen hoitotyön seminaari21.–22.4.2016 Oulu

Parantumattomasti sairaiden potilaiden hoitotyötä tekeville ammattilaisille suunnattu koulutus evästää niin lasten kuin geriatristen potilaiden hoitoon, ottaa puheeksi hoitolinjaukset ja paneutuu potilaan ja omaisten kohtaamiseen. Seminaarissa pohditaan myös ammattilaisten roolia tilanteessa kun mitään ei enää ole tehtävissä, ja etsitään keinoja oman jaksamisen parantamiseen.

Koulutuspäivillä kuullaan myös yhteisvastuuhankkeesta ”Hyvä kuolema”, tutustutaan mitä on palliatiivinen hoito kotona ja millainen on saattohoitopotilaan polku.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään keskiviikkona 30.3.2016.

40

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

Ko

ulu

tuks

et-

ja t

yöp

aika

t

www.metropolia.fi

Suurempaa taitoa saa hakea

Kulttuuri Liiketalous

Sosiaali- ja terveysala

Tekniikka

Lasten näytteenotto 8.3.2016

Simulaatio-ohjaaja -koulutus 9.3.2016 alkaen

Diabeettisen haavan hoito verkkokoulutuksena, 5 op 14.3.2016 alkaen

Yhteistoiminnalla parempiin tuloksiin – vastavuoroisen suhteen rakentaminen terapiassa, 1 op 18.3.2016 alkaen

ICF asiakaslähtöisen kuntoutuksen viitekehyksenä 12.5.2016 alkaen

Seksuaalineuvonta, 30 op 18.8.2016 alkaen

Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot, 30 op 22.8.2016 alkaen

Seksuaalikasvattaja, 30 op 25.8.2016 alkaen

www.facebook.com/mcreometropolia

Laajenna osaamistasi – opiskele YAMK-tutkinto Diakissa!

Kevään yhteishaku 17.3.–9.4.2015

opintopolku.fifb.com/diakamk

diak.fi

u.fiamk

Johtaminen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen 90 op

Sairaanhoitaja YAMK, Terveydenhoitaja YAMK, Sosionomi YAMK

Diakin opiskelijaHeli

Hoitotieteellinen aikakauslehti

Nursing Evidence

Vuosikerta,

4 numeroa:

54,00 euroa

(sisältää alv:n)

Tilaukset:sairaanhoitajat.fi/fioca-oy/tutkiva-hoitotyo/tilaukset tilaus@kustantajapalvelut.fi, puh. (03) 4246 5340

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

Ko

ulu

tuks

et-

ja t

yöp

aika

t

41

Verkkokoulutus pikatestejä tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon osaajille

Vieritutkimuspassi

LISÄTIEDOT:education@labquality.fi

Terveysalan ammattilaisia

Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen, 45 op, hae viimeistään 2.5.2016.Diabeteksen ehkäisy ja hoito, 30 op, hae viimeistään 1.8.2016Perioperatiivisen hoitotyön syventävät ammattiopinnot, 6 op, hae viimeistään 4.4.2016Työnohjaaja, 60 op, haku käynnissäTyöterveyshoitaja, 15 op, hae viimeistään 31.5.2016

Lisätietoa: tamk.fi/taydennyskoulutus

TAMK EDU TÄYDENNYSKOULUTTAA

Osaaminen uusiin

ulottuvuuksiin

Tervetuloa opiskelemaanHOITOTIEDETTÄ

Suomenmodernein sairaala

odottaa sinuaKuopiossa

Tervetuloa tapaamaan meitä Sairaanhoitajapäiville 10.-11.3.2016, messuosastollemme 3m37

Haemme osaavia ja empaattisia

SAIRAANHOITAJIA vakituisiin työsuhteisiin.Tule rakentamaan hyvää elämää

kehitysvammaisille ihmisille. Katso avoimet työpaikkamme ja hae heti

Rinnekoti-Säätiö on palveluiltaan Suomen monipuolisin yksityinen kehitysvamma-alan toimija. Hyvä elämä, asiantuntijuus ja lähimmäisyys ovat työtämme ohjaavat arvot. Kehitämme palveluja tulevaisuutta rakentaen ja ajassa uudistuen - yhdessä ja yhteistyössä palvelujen käyttäjien ja tilaajien kanssa.

42

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

Ko

ulu

tuks

et-

ja t

yöp

aika

t

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

43

Ongelmia töissä?

Etsimme ratkaisun.

Lähetä ongelmasi:toimitus@sairaanhoitajalehti.fit

Teksti Eva Agge Kuvitus Eveliina Suonto

Ongelmanratkaisijana proviisori, farmasian tohtori Saija Leikola, jonka väitöskirja käsitteli iäkkäiden moniammatillista lääkehoidon kokonaisarviointia.

Tarkkuutta ikäihmisten lääkehoitoon

– Sairaanhoitajan tehtävänä on omassa tiimissään edis-tää ja valvoa geneeristen lääkenimien käyttöä kauppa-nimien sijaan ja myös kouluttaa lähihoitajia asiassa, Saija Leikola sanoo.

Leikola kertoo esimerkin opioidikipulääkkeestä. Potilaalla meni peruslääkkeenä oxikodonia, kauppani-mellä Targiniq. Lisäksi hänelle oli tarvittaessa määrätty Oxynormia. Ei tunnistettu, että kyse on samasta lääk-keestä. Kun sitten Oxynormia annos-teltiin runsaalla kädellä, potilas meni sekavaksi.

Leikola korostaa ajantasaisen lääkelis-tan merkitystä. Jos on mahdollista kysyä itsehoitolääkkeistä, tee se ja kirjaa ylös.

– Etenkin ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä voi olla suuri merkitys lääkityskokonaisuuden turvallisuudelle.

Tulehduskipulääkkeet altistavat mahasuolikanavan vuodoille. Koska iäkkäiden kiputunto voi olla heikenty-nyt, ainoa oire on ehkä väsymys. Jos-kus vuoto huomataan liian matalasta hemoglobiinista.

– Parasetamoli on iäkkäille turvallisin kipulääke, mutta suositusannoksia ei saa ylittää.

Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa tulee olla hyvin huolellinen. Uni-, kipu-, ja masennuslääk-keiden seurannassa ja lopettamisessa on usein puutteita. Psyykenlääkkeet ovat Leikolan mukaan harvoin hyvä

vaihtoehto ikäihmiselle. Keskushermoston herkkyyden ja munuaisten vajaatoiminnan takia yli 75-vuotiaalla ei tulisi käyttää samaa annostusta kuin työikäisellä. Lääk-keillä voi olla myös yllättäviä sivuvaikutuksia. Leikola ottaa esimerkiksi dementian käytösoireita rauhoittamaan tarkoitetut antipsykootit.

– Ne voivat aiheuttaa aggressiivisuutta ja levotto-muutta, eli oireita, joiden vähentämiseksi lääkettä anne-

taan. Myös virtsatieinfektion sivuvaiku-tuksena voi olla sekavuutta. Hoitajien rooli oireiden ja voinnin seuraamisessa on äärettömän tärkeä.

Turvallisten lääkevalintojen ja an-nosten sekä seurannan merkitys on vanhuksilla erityisen tärkeää. Elämän loppuvaiheessa lääkityksiä voidaan pur-kaa. Tämä ei koske oireita helpottavia lääkkeitä tai kipulääkkeitä.

Sairaanhoitajan tulee kiinnittää erityistä huomiota iäkkään potilaan kaatuilutaipumukseen, huimaukseen,

sekavuuteen ja matalaan verenpaineeseen. Myös kipu-lääkkeiden, uni- ja muiden kolmiolääkkeiden sekä ve-renpainelääkkeiden tulisi aina olla erityisseurannassa. Voimakas väsymys ja sekavuus eivät kuulu ikäänty-miseen, vaan ne voivat olla keskushermostoon vaikut-tavien lääkkeiden haittoja. Kolmiolääkkeitä käyttävän kaatuilutaipumukseen tulee aina puuttua. •

Asiantuntijat vastaavat palstalla lukijoiden toivomiin etiikkaan, lääkehoitoon ja työyhteisön ongelmiin liittyviin kysymyksiin tai väitteisiin.

Tilanne päällä.

Ensimmäinen asia, mihin farmasian tohtori Saija Leikola kiinnittäisi sairaanhoitajien huomion, on geneeristen lääkenimien käyttö.

Voimakas väsymys tai

sekavuus eivät kuulu

ikääntymiseen.

alehti.fi

n

vaihtoehto ikäihmiselle. Keskushermoston herkkyyden j i j i i ki li 75 i ll i

tori

äyttö.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

44

KOONNUT SUVI HURRI

UUSIMAA

Seniorisairaanhoitajat

Jäsentilaisuus9.2. klo 16

Kampin palvelukeskus, ruokasali

• Aiheena ikäihmisten palvelut Helsingissä.

VARSINAIS-SUOMI

Kollegailta17.2. klo 16–19

Kuntoutuskeskus Ruissalo, Turku

• Kuntoutuskeskuksen ja kylpylän esittely. Sairaanhoidollisen jat-kohoitopaikan ja kuntouttavan hoitotyöotteen katsaus. Yhtei-nen iltapala. Maksuton, mukaan mahtuu 150.

• Ilmoittautuminen ja erityisruo-kavaliot 10.2 mennessä alueyh-distyksen nettisivujen lomak-keella tai tekstiviestillä: Helena Kivistö, 050 5321 511.

TapahtumatUusi vuosi ja uusia häppeningejä.

Turussa 2.3. Käynnistystapaami-nen omaishoitajille ja mentoreille Turussa 16.3.

• Mentorointitapaamiset kerran kuukaudessa maalis- ja joulukuun välisenä aikana.

• Omaishoitajien ja mentoreiden yh-teinen välitapaaminen elokuussa, päätöstilaisuus joulukuussa.

• Ilmoittautuminen 10.2 mennessä: Leena Suominen 050 491 2848 tai harry.leena@hotmail.fi

VARSINAIS-SUOMI

Pääkirjasto tutuksi1.3. klo 17.30 ja 21.3. klo 18

Turun pääkirjasto, Linnankatu 2, Turku

• Asiantuntijaluento ja esittely-kierros.

• Kokoontuminen sisääntulo-aulassa. Maksuton, kesto noin 1,5 tuntia. Kierrokselle mahtuu 20 henkilöä.

• Ilmoittaudu ensimmäiselle kier-rokselle 23.2 ja toiselle 14.3. men-nessä. Ilmoittautumislomake on yhdistyksen nettisivuilla.

Avustajakonkarin matkassaKun kiertää SPR:n avustustyönte-kijänä 14 vuoden aikana 13 maata, ihmisellä alkaa olla jo melkoinen ammattitaito. Sairaanhoitaja Jarmo Villanen lähtee reissuun vielä eläkkeeltäkin. Syksyllä hän oli Nepalissa vuoristoklinikalla.

– Maanjäristyksestä oli jo aikaa, mutta jälkijäristyksiä oli lähes päivittäin. Hoidettavana oli esimerkiksi kroonistuneita haavoja ja vanhoja murtumia.

Villanen kertoo Nepalin koke-muksistaan Satakunnan senio-risairaanhoitajien tapaamisessa helmikuussa. Lisätiedot rivi-ilmoi-tuksesta s. 44.

MENOSSA

JAR

MO

VIL

LAS

EN

KU

VA

-AR

KIS

TO

SATAKUNTA

Seniorisairaanhoitajat

Tapaaminen29.2. klo 13

Viikkarin Valkama, Saarelma-sali, Pori

• Sairaanhoitaja Jarmo Villanen kertoo SPR:n avustustyöstä Nepalissa.

• Tiedustelut Terttu Haukioja 050 596 1245, terttu.haukioja@gmail.com

• Katso myös kuvallinen nosto!

VARSINAIS-SUOMI

Seniorisairaanhoitajat

MentorihankeAlkaa helmikuussa

Turku

• Mentorointi jatkuu yhteistyössä Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry:n kanssa. Infotilaisuus omaishoitajille helmikuussa Turussa. Mentori-koulutus seniorisairaanhoitajille

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

45

UUSIMAA

Seniorisairaanhoitajat

Jäsentilaisuus8.3. klo 16

Kampin palvelukeskus, ruokasali

• Aiheena kulttuurin vaikutus hyvinvointiin.

• Puhujana kulttuurisuunnittelija Jenni Räsänen.

SATAKUNTA

Seniorisairaanhoitajat

Tapaaminen21.3. klo 13

Viikkarin Valkama, Saarelma-sali, Pori

• Pakolaisasiaa, KM Pirjo Niemelä kertoo kokemuksistaan.

• Tiedustelut Terttu Haukioja 050 596 1245, terttu.haukioja@gmail.com

POHJOIS-HÄME

Psykiatristen sairaanhoitajien jaosto

Jaostoilta23.3. klo 18

Hatanpään valtatie 6 B 22, Tam-pere

• Aiheena omaisen kohtaaminen mielenterveystyössä – varhaisen tuen välineitä.

• Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 21.3. mennessä: psyksh@gmail.com

• Katso myös kuvallinen nosto!

KAINUU

Katinkullan lomaosakeviikko31.3. mennessä

Katinkulta, Vuokatti

• Jäsenten haettavana lomaviikko 42/2016.

• Viikon hinta 400€, sisältää 14 kylpylälippua.

• Lisätietoa yhdistyksen netti-sivuilla.

UUSIMAA

Seniorisairaanhoitajat

Jäsentilaisuus5.4. klo 16

Kampin palvelukeskus, ruokasali

• Aiheena edunvalvontavaltuutus.• Puhujana lakimies Taisto Eronen.

Omaisten asiallaMiten toimia, kun masentunut jää sängyn pohjalle? Entä mitä sanoa harhaiselle läheiselle? Tällaisiin kysy-myksiin mielenterveyspotilaiden omaiset kaipaavat vastauksia.

– Omaiset eivät saa tarpeeksi tietoa, jota kaipaa-vat arkeensa. Tieto on tärkeää, jotta omainen ei uuvu itse, tiedottaja Silja Lampinen Pirkanmaan Mielen-terveysomaiset – FinFami:sta kuvaa.

Lampinen puhuu maaliskuussa Pohjois-Hämeen psykiatristen sairaanhoitajien illassa omaisten varhai-sen tuen välineistä. Lisätiedot rivi-ilmoituksesta s.45

KESKI-SUOMI

Likkojen lenkki28.5. klo 12–17

Jyväskylä, Lutakon satama

• Vietä liikunnallinen päivä kolle-gojen kera!

• Reittivaihtoehtoja on kaksi: noin 2 ja reilu 8 km. Likoille esiintyvät Virve Rosti, Freeman ja Men-neisyyden vangit. Alueyhdistys tukee jäseniään maksamalla 10€ osallistumismaksusta.

• Ilmoittautumisohjeet alueyhdis-tyksen nettisivuilla.

POHJOIS-POHJANMAA

Lomaosakkeiden vuokrausKevät 2016

Ruka ja Rokua

• Kiuttu-Rukan ja Rokuan loma-osakkeissa keväälle vielä joita-kin vapaita ajankohtia.

• Varaukset nettisivujemme kautta.

SH

UT

TE

RST

OC

K

VARSINAIS-SUOMI

Korukurssi6.4. klo 18–20.

Humalistonkatu 5, Turku

• Haluatko tehdä korusi itse?• Tule oppimaan lisää Blingin

korukurssille.• Hinta jäsenille 10€ ja ei-

jäsenille 20€.• Maksu paikan päällä.• Mukaan mahtuu 12 ensim-

mäistä.• Sitovat ilmoittautumiset

alueyhdistyksen nettisivujen lomakkeella viimeistään 30.3.

VARSINAIS-SUOMI

Tutustu simulaatioon19.4. klo 16.15–18 (ulko-ovi sulkeutuu klo 16.30)

Turun ammattikorkeakoulu, Ruiskatu 8, Turku

• Hoitotyön harjoittelua simu-laatiossa.

• Kokoontuminen sisääntulo-kerroksesta. Alussa kahvi-tarjoilu. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä.

• Sitovat ilmoittautumiset ja ruoka-ainerajoitukset alueyh-distyksen nettisivujen lomak-keella 12.4 mennessä.

SATAKUNTA

Seniorisairaanhoitajat

Tapaaminen25.4. klo 13

Viikkarin Valkama, Saarelma-sali, Pori

• Aihe vielä avoin.• Tiedustelut Terttu Haukioja

050 596 1245, terttu.hauki-oja@gmail.com

SATAKUNTA

Seniorisairaanhoitajat

Kevätretki Mänttään16.5.

• Ilmoittautuminen ja lisätiedot myöhemmin yhdistyksen nettisivuilta.

• Tiedustelut Terttu Haukioja 050 596 1245, terttu.hauki-oja@gmail.com

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

46

Vuoden sairaanhoitaja

Mennään bussilla!

VARSINAIS-SUOMI

15.2. mennessä

• Yhdistyksen apurahahaku kaksi kertaa vuodessa.• Nyt haettava apuraha käytetään tammi-joulukuussa. 15.9 mennessä

voi hakea apurahaa, joka käytetään maalis-joulukuussa. Anomus lähetetään sähköisesti.

• Lisätietoa alueyhdistyksen nettisivuilla.

UUSIMAA

28.2. mennessä

• Apurahaa voi hakea hoitotyötä kehittävään koulutukseen, kongressiin tai vapaaehtoiseen hoitotyön kehitystyöhön.

• Ohjeet ja hakemus yhdistyksen nettisivuilla.

KAINUU.30.4. mennessä

• Jätä Vuoden sairaanhoitaja -ehdotukset alueyhdistyksen nettisivujen lomakkeella tai osoitteeseen helena_ohtonen@hotmail.com

Apurahat

KESKI-SUOMI

Bussikuljetus Sairaanhoitajapäiville 10.-11.3.Helsingin Messukeskus

• Tule jäsenille maksuttomaan kyytiin! Lähtö aikaisin avajaisiin, paluu päivien päätyttyä.

• Kuljemme yhdellä bussilla Jyväskylästä ja toisella Pieksämäki-Mikke-listä, jos lähtijöitä on vähintään 20 henkilöä/bussi. Bussit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

• Ilmoittautuminen yhdistyksen nettisivujen lomakkeella. Ilmoittau-tuneille sähköpostissa vahvistus bussiin mahtumisesta ja tarkempi aikataulu.

SATAKUNTA

Bussikuljetus Sairaanhoitajapäiville 10.-11.3.Helsingin Messukeskus

• Järjestämme linja-autokuljetuksen Sairaanhoitajapäiville.• Lisätietoja ja ilmoittautuminen päivien lähestyessä yhdistyksen inter-

netsivuilta.

VuosikokouksiaSAVO

25.2. klo 18

Hotelli Jahtihovi, Snellmaninkatu 23, Kuopio

• Sääntömääräiset asiat. Valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

• Ilm. ruokailun vuoksi 18.2.mennessä: sairaanhoitajat@live.fi

Sairaanhoitajayrittäjät ry

10.3. klo 12.45

Messukeskusksen aulassa kokoonnutaan

• Sääntömääräiset asiat.• Ilmoittauduthan 1.3. mennessä: Päivi Peltomaa 040 581 1723 tai paivi.

peltomaa@lymfahoito.fi

POHJOIS-KARJALA

14.3. klo 18

Tehyn toimisto, Siltakatu 12 A 2, Joensuu

• Sääntömääräiset asiat.• Lisätiedot: marja-leena.nuutinen@liperi.fi

KAINUU

15.3. klo 18

Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, Kajaani

• Ruokailu klo 17.30.• Sääntömääräiset asiat. Sitova ilm. 8.3. mennessä alueyhdistyksen netti-

sivuilla tai pirrake@gmail.com• Pitkämatkalaisille korvataan matkakulut.

KYMENLAAKSO

5.4 klo 17

Kymenlaakson psykiatrinen sairaala, hallinnon kokoushuone, 5 krs. Sairaalankuja 3 D, Sairaalanmäki

• Sääntömääräiset asiat. Ei henkilövalintoja.

VARSINAIS-SUOMI

12.4. klo 18

Kirjanpainajien liiton tilat, Brahenkatu 7 B, Turku

• Sääntömääräiset asiat.

LAPPI

16.4. klo 14

Yhdistyksen toimitila, Koskikatu 33, Rovaniemi.

• Sääntömääräiset asiat.

UUSIMAA

18.5. klo 16.30

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki, Kokoushuone Tarja Halonen

• Alkuun Oh Ulla Elfving-Little: Halkiopotilaan hoidosta.• Klo 17.30 salaattibuffet, klo 18 vuosikokous. Sääntömääräiset asiat. • Vuosikertomus 2015, tilinpäätös 2015, toiminta- ja taloussuunnitelma

2017• Sitova ilm. ja ruokavaliot 3.5. mennessä: anne.jamsen@hus.fi

POHJOIS-POHJANMAA

Kokousaika ja -paikka ilmoitetaan alueyhdistyksen nettisivuilla.

• Sääntömääräiset asiat. Hallituksen kokoonpanon täydentäminen.• Valtuutetun ja mahdollisesti varavaltuutetun valinta kaudelle 2017–2018.

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

47

Pysy mukana sairaanhoitajien omassa yhteisössä!

Maksamalla jäsenmaksun saat käyttöösi lukuisia etuja, olet mukana vaikuttamassa oman ammattisi tulevaisuuteen ja pääset nauttimaan

kollegiaalisuuden voimasta. Mikä meno, mikä meininki?

Tuleeko sinulle meidän kuukausittainen sähköinen uutiskirje? Muistathan päivittää yhteystietosi, että saat kaiken mahdollisen tiedon jatkossakin.

sairaanhoitajat.fi/muutos

Mikä meno

Jäsenmaksusi tämän lehden liitteenä

Ehdota vuoden alueellista

sairaanhoitajaa!Jäsenenä voit olla nostamassa esiin oman alueesi

sairaanhoitajuutta ja osaamista. Useat alueyhdistyksemme valitsevat vuosittain alueellisen vuoden sairaanhoitajan.

Ehdotuksen vuoden sairaanhoitajasta voi tehdä alueyhdistyksen yksittäinen jäsen tai työyhteisö. Tunnustuksen myöntää

alueyhdistyksen hallitus. Ehdotusten jättöaika vaihtelee alueittain.

Lue alueellisen sairaanhoitajan valinnasta lisää ja tee oma ehdotuksesi osoitteessa:

sairaanhoitajat.fi/vuodensairaanhoitaja

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

48

Tästä tapauksesta on kulunut aikaa yli kaksikymmentä vuotta. Työskentelin sai-raanhoitajana vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Työni oli unelmatyötä

iloineen ja suruineen. Sain tehdä töitä yhdessä ammattitaitoisten hoitajien kanssa, ja olin saanut hyvän perehdytyksen. Oli turvallista opetella vas-tasyntyneen tehohoitoa.

Sairaalassa syntyi joskus vauvoja, jotka piti siirtää ambulanssilla yliopistolliseen sairaalaan vaativampaan hoitoon. Vaativimpia siirtoja olivat ne, joissa tarvittiin keskoskaapin lisäksi hengityskonetta. Potilassiirrot aina hieman pelottivat, varsinkin nuorta sairaanhoitajaa.

Yhtenä aamuvuorona syntyi pieni vauva, ja hänen tilansa vaati siirtoa yliopistolliseen sairaalaan. Vanhempi sairaanhoitaja ehdotti, että minä lähtisin hoitajana siir-tämään vauvaa. Lisäksi mukaan lähtisi lääkäri. Valmistelimme vauvan matkaan. Hänen vointinsa edellytti hengityskonehoitoa. Valmistelimme kuljetuskeskoskaapin kuntoon, laitoimme tipat ja lääkkeet valmiiksi sekä paperit ja tiedot kuntoon. Sain rohkaisevat ohjeet sekä neuvot vanhemmilta hoitajilta.

Lähdimme matkaan kohti Turkua. Matkalla ilmeni, että potilassiirto oli myös lääkärille ensimmäinen. Hän siinä totesi ambulanssin lähtiessä, että hyvä, kun hoitaja on kokenut.

Huolehdin pienestä konepotilaasta kaikkien oppieni mukaan. Noin 30 kilometriä ennen Turkua

vauvan happisaturaatioarvot laskivat yllättäen hälyttävälle tasolle, ja hengitys vaikeutui. Hengi-tyskone ei siis täyttänyt tehtäväänsä, ja piti ottaa muut keinot käyttöön.

Lääkäri sanoi minulle, että minä voin ”kokeneena hoitajana” hoitaa vauvan, ja hän menee etupenkille neuvomaan kuljettajalle nopean reitin sairaalaan. Onneksi olin saanut vanhemmalta sairaanhoitajalta selkeät ja hyvät ohjeet, miten toimitaan. Se oli elämäni nopein kyyti Turun keskustan läpi yliopistolliseen sairaalaan. Ympäriltäni muistan vaan hälytysäänen ja vilkkuvat valot.

En koskaan unohda sitä keskittymistä ja var-muutta, jonka löysin itsestäni siinä hoitotilanteessa.

Sairaalanmäessä ambulanssimiehet vetivät lennossa keskoskaapin autosta. Osastolla meitä jo odotti valmiina hoitoryhmä. Taisi siinä rytäkässä hajota kuljetuskeskoskaapin töpseli.

Vauva selvisi hyvin ja siirtyi myöhemmin meille jatkohoitoon. Nykyisin hän onkin jo aikuinen. Tämä tapaus on jäänyt unohtumattomana mieleeni, ja se kasvatti minua sairaanhoitajana luottamaan itseeni. Seuraavaa potilassiirtoani en sitten enää pelännyt. •

Lähetä meille Tätä en unohda -tarinasi.

Kirjoitusohjeet: sairaanhoitajat.fi/sh-lehti

Matkalla ilmeni, että potilassiirto oli myös lääkärille ensimmäinen.

Elise InbergOsastonhoitaja

Pori

Tät

ä en

un

ohd

a

Matkalla Turkuun

KU

VA

SH

UT

TE

RS

TO

CK

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

49

Kuukauden henkilö.

TEKSTI SUVI HURRIKUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Hyvää kuolemaa etsimässä

Kymmenen vuotta sitten Hannele Toivoselta kuoli isoäiti, sitten isä ja lopuksi anoppi. Raskaiden aikojen keskellä utelias sairaanhoitaja havainnoi muiden tekemää hoitotyötä. Hän ei voinut ymmärtää, että yksi omaisista sai

hyvän ja kivuttoman kuoleman, toisten etuja joutuivat ajamaan omaiset.

– Aloin opiskella saattohoitoa kursseilla ja luin alan kirjallisuutta. Viimeisimmäksi hain Sairaanhoitajaliiton palliatiivisen hoitotyön asiantuntijakoulutukseen, Toivonen kertoo.

Koulutuksen järjestää kustannus- ja koulutusyhtiö Fioca.

Toivonen työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan alla toimivassa Salon sairaalassa, osasto neljän valvonnassa. Siellä on parantumattomasti sairaitakin potilaita.

– Kerroin työnantajalle koulutuksesta vasta, kun minut oli hyväksytty mukaan. Arastelin kertomista, koska työpaikkani ei ole varsinainen saattohoitoyksikkö. Vastaanotto oli positiivinen, mutta rahoitus on vielä epävarmaa.

Vuoden kestävältä koulutukselta Toivonen odottaa laaja-alaisuutta, moniammatillisuutta ja verkostoitumista. Uuden tiedon lisäksi hänelle on tärkeää saada asiantuntija-nimike. 18-vuotisesta työurasta ja opinnoista on kertynyt paljon osaamista, mutta Toivonen kokee, että koulutus antaa hänelle lisää uskottavuutta.

Asialleen omistautunut sairaanhoitaja haluaisi jatkossa kouluttaa muitakin sairaanhoitopiirinsä työntekijöitä palliatiiviseen hoitotyöhön. Näin siitäkin huolimatta, että esillä olo on vaikeaa.

– Tämän jutunkin tekeminen tuntui aluksi ihan kamalalta! Koen asian kuitenkin niin tärkeäksi, että omat ahdistukset saavat jäädä sivuun.

Eräs omainen arveli Toivaselle, että ”kuolema taitaa olla teille ihan jokapäiväistä, eikä enää kosketa”.

– Jos ei koskettaisi, ei tätä työtä voisi tehdä. •

Lisätietoja koulutuksesta: sairaanhoitajat.fi/fioca

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

50

JÄSENETU

Sairaanhoitajaliiton hallitus 2015–2018

ETELÄ-HÄMEhttp://sairaanhoitajat.fi/etela-hamepj. Katja Holopainen, 040 570 6490

ETELÄ-POHJANMAAhttp://sairaanhoitajat.fi/etela-pohjanmaapj. Leena Quick, 045 676 1866

KAINUUhttp://sairaanhoitajat.fi/kainuupj. Helena Ohtonen, 044 284 7912

KESKI-SUOMIhttp://sairaanhoitajat.fi/keski-suomipj. Katri Lilja, 040 113 2978

KYMENLAAKSOhttp://sairaanhoitajat.fi/kymenlaaksopj. Salla Kuurne, 050 377 1290

LAPPIhttp://sairaanhoitajat.fi/lappipj. Liisa Manner-Raappana, 0400 427 463

POHJOIS-HÄMEhttp://sairaanhoitajat.fi/pohjois-hamepj. Heli Vesaranta, 040 545 4132

POHJOIS-KARJALAhttp://sairaanhoitajat.fi/pohjois-karjalapj. Marja-Leena Nuutinen, 0400 417 129

POHJOIS-POHJANMAAhttp://sairaanhoitajat.fi/pohjois-pohjanmaapj. Nina Hynninen, 040 747 7635

PÄIJÄT-HÄMEhttp://sairaanhoitajat.fi/paijat-hamepj. Milja Pippuri, 050 3575 902

SAIMAAhttp://sairaanhoitajat.fi/saimaapj. Mari Liukka, 050 322 1144

SATAKUNTAhttp://sairaanhoitajat.fi/satakuntapj. Anne-Maria Kanerva, 044 710 3418

SAVOhttp://sairaanhoitajat.fi/savopj. Tuija Jussila, 045 130 8654

SVENSKFINLANDhttp://sairaanhoitajat.fi/svenskfinlandordf. Carola Arjatsalo, 050 552 5567

UUSIMAAhttp://sairaanhoitajat.fi/uusimaapj. Petra Ylikukkonen, 040 731 9677

VARSINAIS-SUOMIhttp://sairaanhoitajat.fi/varsinais-suomipj. Riitta Karjalainen, 050 529 9633

Alueyhdistykset

MERJA MERASTO puheenjohtajapuh. 044 529 0046

MARIANNE SIPILÄ varapuheenjohtajapuh. 044 529 0040

DINAH ARIFULLA Varsinais-Suomi

Milja Pippuri Päijät-HämeHenkilökohtainen varajäsen

LISBETH FAGERSTRÖM Svensk Finland

Saija Puukko LappiHenkilökohtainen varajäsen

MARI LIUKKA Saimaa

Julia Nieminen Keski-SuomiHenkilökohtainen varajäsen

MARJA-LEENA KOSKI Etelä-Pohjanmaa

Sirpa Luukkainen SavoHenkilökohtainen varajäsen

MARKO KNUUTILA Uusimaa

Paula Hakala Pohjois-HämeHenkilökohtainen varajäsen

PIRJO SIRVIÖ Pohjois-Pohjanmaa

Anne-Maria Kanerva SatakuntaHenkilökohtainen varajäsen

ELISA PILLI-SIHVOLA Etelä-Häme

Marja-Leena Nuutinen Pohjois-KarjalaHenkilökohtainen varajäsen

www.sairaanhoitajat.fi Asemamiehenkatu 2 (Kellosilta 5, kävelytasanne)00520 Helsinkietunimi.sukunimi@sairaanhoitajaliitto.fi

JÄSENPALVELU JA -MAKSUASIATinfo@sairaanhoitajaliitto.fipuh. 010 321 3320 (ma–pe klo 9–15)

Suomen sairaanhoitajaliitto

JÄSENPALVELUjärjestöjohtajaAura Matikainen puh. 010 321 3330

vapaaehtoistoiminnan päällikkö Anne Pienimaapuh. 010 321 3341

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA JA VAIKUTTAMINENkehittämisjohtajaNina Hahtelapuh. 010 321 3331

kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarlapuh. 010 321 3339

VIESTINTÄ JA VERKKOPALVELUTmarkkinointipäällikköJohanna Parmanenpuh. 010 321 3338

verkkopalvelupäällikköSami Suominenpuh. 010 321 3337

PUHEENJOHTAJAN TOIMISTOpuheenjohtajaMerja Merasto puh. 010 321 3346

toimistopäällikköKati Rauhala puh. 010 321 3334

TALOUStalousjohtajaAnne Wallispuh. 010 321 3335

www.fioca.fiinfo@fioca.fitoimitusjohtaja Panu Pikkusaari puh. 044 529 0029Koulutukset puh. 044 529 0044Markkinointi puh. 044 529 0027

www.hotus.fitutkimusjohtaja Arja Holopainen puh. 044 529 0058

Uusi jäsenetu!Ura- ja työelämävalmennus2016 jäsenetuihisi sisältyy henkilökohtainen uravalmentaja. Yhdessä uravalmentajan kanssa voit hioa CV:si ja LinkedIn-profiilisi huippukuntoon tai tehdä suunnitelman ihannetyösi löytämiseen, uralla etenemiseen, palkkakeskusteluun jne.

Uravalmennukset tapahtuvat tehokkaina puhelin- ja Skype-keskusteluina, joissa voidaan reaaliaikaisesti käsitellä esim. työnhaun aineistojasi.

Keskusteluja tukevat teemakohtaiset ohjevideot ja vinkkilistat. Sinua kannustavat ja palvelevat Suomen johtavan virtuaalivalmennusyrityksen UP Partnersin työpsykologit ja uravalmentajat.

Kun tahdot pitää huolta urastasi ja urataidoistasi, varaa aika valmennukseen. Tarvitset jäsen-numerosi ajanvarauksen yhteydessä.

Lisätiedot sekä muut jäsenedut:sairaanhoitajat.fi/jasenyys

Sai

raan

ho

itaj

a 2.

2016

51

TULOSSA Opiskelija,

joko sinulla on?Kesätyöpaikoista käydään kovaa kisaa. Milloin pitää aloittaa? Mikä ratkaisee valinnassa?

Tilanne hallinnassaMillainen oli päivä akuuttihoitotyössä Meilahdessa? Digin kuvagalleriasta se selviää.

Psykiatriakeskuksen osasto 7:n ahdistuksenhallintapakista löytyy yllättäviä asioita. Akuuttipsykiatrian osastolla otettiin käyttöön Safewards-malli.

Ahdistus kuriin

Numerossa 3.2016 Ilmestyy 4.3.2016

Tulossa! SairaanhoitajaplusLehden ajankoh-tainen uutiskirje

LEE

NA

KO

SK

EL

A

EV

ELI

INA

SU

ON

TO

Orion onsuomalainenavainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fiLisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.

1/2016

Orionin karbamidivoide

SITOO KOSTEUDENCarbalan

APTEEKISTA.

PERUS-KORVATTAVA

Pakkauskoot 200 g ja 400 g