Kiihtyvän digitalisaation hyödyntäminen liiketoiminnan tehostamisessa, kehittämisessä ja uudistamisessa

Canon OyBusiness & Information ServicesWorkshop: liiketoiminnan kehittäminen kiihtyvän digitalisoitumisen myötä

2 3

Järjestimme torstaina 26.1.2017 workshopin, jossa

käsiteltiin liiketoiminnan kehittämistä kiihtyvän digi-

talisoitumisen myötä nyt ja tulevaisuudessa. Pohdim-

me, millaisia muutoksia kiihtyvä digitalisoituminen

ajaa liiketoimintaympäristömme, palvelukehityksen,

yritysten sisäisen tehokkuuden ja tiedonhallinnan

saralla tulevaisuudessa. Kun teknologinen kehitys-

tahti vain kiihtyy ja digitalisaation aikaansaamat

markkinamurrokset voimistuvat, kuinka varmis-

tamme kilpailukyvykkyyden tulevaisuudessa?

Workshopia fasilitoi VTT:n tutkija Tuomo Tuikka,

joka toimii digitaalisten järjestelmien ja palveluiden

tutkimusalueen päällikkönä. Osallistujia oli digitaalisia

palveluja tuottavista start upeista sekä isosta, kan-

sainvälisesti toimivasta konsernista. Canonin edusta-

jina paikalla olivat toimitusjohtaja, markkinointijohta-

ja, Business & Information Services -yksikön vetäjä ja

informaationhallinnan kehityspäällikkö.

Canon toimii vahvasti prosessin- ja tiedonhallinnan

rajapinnassa, jossa tiedon digitoimisesta ja digi-

taalisen tiedon käsittelystä ja hallinnasta edetään

kohti kokonaisvaltaisempaa ja näkemyksellisempää

liiketoiminnan johtamista. Digitalisaatioon keskeisesti

liittyvien teknologioiden, toimialaymmärryksen ja

kokonaisvision muodostaminen ja hyödyntäminen

liiketoiminnan tehostamisessa, kehittämisessä ja uu-

distamisessa on yksi keskeisistä toimialueistamme.

2 3

Sisällysluettelo

Alkusanat 2

Johdanto 4

LIIKETOIMINNAN MUUTOKSET 5 • Mitä digitalisaatio merkitsee? 5 • Muutosvalmius vai -vastarinta? 5 • Muutokset asiakaskentässä 6 • Alakohtaiset erot mittavia 6 • Työmarkkinan muutokset 7

TEKNOLOGIAN VAIKUTUKSET 8 • Tiedon käsittely 8 • Tiedon haltuunotto 9 • Tiedon hyödyntäminen 10 • Teollinen Internet tiedon jalostamisessa 11 • 3D-mallinnuksella ja -valmistuksella ketteryyttä 12 • Lisätyllä, yhdistetyllä ja virtuaalitodellisuudella vuorovaikutteisuutta 13 • Ohjelmistorobotiikalla tehoa ja ketteryyttä 14 • Keinoäly, ihmisen apuri vai korvaaja? 15

MENESTYMISEN EDELLYTYKSET 16 • Miten digitalisaatiota johdetaan? 16 • Muutosvalmius ja halu kehittyä 16 • Hajautettu päätöksenteko 17 • Ketteryyden varmistaminen 18 • Tarve uskallukselle 18

Yhteenveto 19

4 5

Varmaa on enää vain muutos

Digitalisaatiota voidaan tarkastella ilmiönä, joka auto-

matisoi työtä, palveluita ja tuotantoa. Vaikka työn

automatisoituminen koetaan usein yhteiskunnallisena

uhkakuvana, näkemys sisältää kuitenkin myös vahvan

lupauksen liiketoiminnallisesta tehokkuudesta sekä

uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

Digitalisaation aikaansaamat muutokset voivat olla sekä

hienovaraisia että radikaaleja. Ne ulottuvat kaikille liike-

toiminnan osa-alueille.

Digitalisaation aikaansaamien muutosten ja niiden luomien

uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää koko-

naisnäkemyksen muodostamista. Mutta koska vaikutusalue

”Digitalisaatio

muuttaa kaiken!”

Harry Nyström Canon Oy

toimitusjohtaja

on niin laaja, kukaan ei voi muodostaa kattavaa näkemys-

tä yksin. Tästä syystä kokonaiskuvan hakeminen laajalla

kokoonpanolla, yhteistyössä eri toimialojen asiantuntijoi-

den, eri rooleissa ja asiakasrajapinnoissa vaikuttavien nä-

kemyksellisten johtajien kanssa on varteenotettava keino

nähdä laajemmin: saada tuoreita näkökulmia, tunnistaa

uusia mahdollisuuksia, luoda synergiaa.

4 5

LIIKETOIMINNAN MUUTOKSET

Mitä digitalisaatio merkitsee?– Jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta vai tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia?

Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään jo laajamuotoisesti

yksilön, organisaation ja yhteiskunnan toiminnassa. Ja

tästä digitalisaatiossa on yksinkertaisimmillaan kyse.

Toimintatapojen muutos on ollut hyvin arkinen ja luon-

nollinen osa työympäristömme kehitystä jo kymmeniä

vuosia. Muutoksessa itsessään ei ole mitään erikoista

– huomionarvoista on muutosvauhdin jatkuva kiihtymi-

nen.

Yksikään yritys ei voi enää ummistaa silmiään liike-

toiminnan ja yhteiskunnan digitalisoitumiselta. Vaikka

oman yrityksensä voisi sulkea aikakapseliin, asiakkaita

ei voi. Yritystoiminnan jatkuvuus pitää turvata ja tämä

edellyttää sopeutumista muutoksiin – tai jopa niiden

ennakoimista ja hyödyntämistä.

Muutosvalmius vai -vastarinta?

Yritysten digivalmius on hyvin yksilöllinen asia. On

yrityksiä, jotka ovat alusta asti hyödyntäneet digitali-

saatiota pelottomasti edistääkseen asemaansa, sekä

niitä, joiden koko liiketoiminta perustuu digitalisaation

vaikutuksille. Mutta todennäköisesti eniten on niitä,

jotka suhtautuvat muutoksiin varauksella ja pyrkivät

muodostamaan ymmärryksen digitalisaation vaikutuk-

sista ennen kuin alkavat muokata omaa toimintaansa

sen edellyttämällä tavalla.

Varovaisuus on perusteltua, kun tulevaisuus on tunte-

maton, mutta liiassa odottelussa ja muiden toiminnan

seuraamisessa piilee vaaransa. Tarpeellisia muutoksia ei

ehkä ehditä toteuttaa tai ne toteutuvat kilpailijoista niin

jäljessä, että mahdollisuudet kilpailuedun saavuttami-

seen valuvat hukkaan.

Yrityksiltä, jotka todella haluavat hyödyntää uudet

mahdollisuudet, edellytetään pelottomuutta, nopeaa

reaktiokykyä ja avointa suhtautumista. Mielipidejohtajik-

si mielivien tulee pyrkiä olemaan kehityksen kärjessä.

”Digitalisaatio

tulee joka paikkaan,

kaikille aloille.”

Tuomo Tuikka VTT

tutkija

6 7

Muutokset asiakaskentässä

Alakohtaiset erot mittavia

Yhteiskunnan digitalisoitumisen liiketoiminnalliset vaiku-

tukset vaihtelevat merkittävästi yrityksen toimialan, ra-

kenteen ja palvelumallin myötä. Digitaalisen teknologian

hyödyntäminen sisäisten toimintojen tehostamiseen, esi-

merkiksi ketterän tiedonhallinnan ja prosessien automa-

tisoinnin myötä, tuo ketteryyttä ja suoraviivaisuutta alalla

kuin alalla. Yrityksen koko, henkilöstömäärä, asiakasmää-

rä ja liikkuvan tiedon määrä ovat ehkä merkittävimmät

muuttujat hyötyjen laajuuden kannalta.

Täysin palveluliiketoimintaan keskittyvillä yrityksillä digita-

lisaation muutosvaikutukset saattavat olla melko kevyet ja

helposti hallittavat. Kun toisaalta valmistavan teollisuuden

parissa toimintamallien muutosedellytykset ja valmis-

tusprosessien muutosmahdollisuudet ovat merkittäviä,

mutta samalla vaikeammin hallittavia. Digijohteiset muu-

tokset tuotantoon ja logistiikkaan edellyttävät merkittäviä

investointeja ja pitkäjänteisyyttä, mutta niillä aikaansaata-

va kilpailuetu voi olla valtava, jopa käänteentekevä.

Pyrkimys kehittää ja tehostaa omaa liiketoimintaa digitaa-

listen ratkaisujen avulla on yrityskohtainen valinta. Toisin

kuin se, kuinka digitalisaatio muokkaa asiakkaiden käyttäy-

tymismalleja, tarpeita ja odotuksia.

Osa asiakkaista saattaa hyödyntää digitalisaatiota te-

hokkaasti ja edellyttää kehittyneitä digitaalisia palveluita,

tehokasta palvelutuotantoa ja digitaalisuuden ymmärrystä

myös kaikilta kumppaneiltaan. Samaan aikaan osa asiakas-

kunnasta saattaa jäädä tai jättäytyä digitaalisessa kehityk-

sessä jälkeen ja odottaa kumppaneiltaan perinteisempää

lähestymistä tai apua digikiriin.

Toimialasta riippuen asiakkaiden digivalmius vaikuttaa

merkittävällä tavalla yhteistyöhön, ja kuitenkin kaikkia asi-

akkaita tulee palvella tasavertaisesti teknologisista

lähtökohdista huolimatta. Tämä edellyttää valtavaa sopeu-

tumiskyvykkyyttä organisaation eri toimijoilta,

niin asiakaspalvelulta kuin myynniltä ja tuotannolta.

Aina teknologian tuomat hyödyt eivät ole ilmeisiä lop-

puasiakkaille samalla tavalla kuin organisaation sisällä.

Juuri tästä syystä muutoksen johtaminen asiakaslähtöisesti

nousee merkittävään asemaan kilpailukyvyn rakentamisen

kannalta.

”Digitalisaatiossa

piilee huikea potentiaali

tuottaa asiakkaille yhä

uusia ja innovatii-

visempia ratkaisuja.”

Harry Nyström Canon Oy

toimitusjohtaja

6 7

Työmarkkinan muutokset

Digitalisaation vaikutukset näkyvät jo useilla aloilla.

Teknologian käyttö on viimeisen kymmenen vuoden

aikana lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi rahoitus-

ja kaupan alalla, palvelualoilla, mediassa sekä teolli-

suudessa.

Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä laajemmin

automaatiota tullaan hyödyntämään. Tämän myötä mm.

tehdastyöt vähenevät, kun robotit syrjäyttävät ihmiset.

Työmarkkinan ja yhteiskunnan kannalta vaikutus on vai-

keasti hallittava, mutta turvallisuuden ja laadun kasvun

sekä tehtaan tuottavuuden kannalta vaikutukset ovat

positiivisia. Automaatioasteen lisääntyminen vaikuttaa

myös muilla aloilla. Manuaaliseen tiedonkäsittelyyn

perustuvat tehtävät automatisoidaan, jolloin aikaa

vapautuu ajattelutyölle ja ihmisten väliselle vuoro-

vaikutukselle.

Vaikka manuaalisen työn määrä vähenee automaation

lisääntyessä, syntyy digitalisaation myötä myös pal-

jon uudenlaisia työvoimatarpeita. On spekuloitu, että

kun robotiikan yleistymisen myötä työpaikkoja katoaa

perinteisiltä aloilta, muodostuu luokkayhteiskunta, joka

jakautuu ns. louhostyövoimaan ja ajattelutyöläisiin. Yh-

teiskunnallisesti tällaisella kahtiajakautumisella olisi mer-

kittäviä seurauksia, joihin pyritään jo nyt puuttumaan.

8 9

TEKNOLOGIAN VAIKUTUKSET

Data edellyttää visuaalista muotoa ja käsittelykeinoja.

Digitalisaation vaikutukset tapoihin, joilla tietoa tuote-

taan, kerätään, jaetaan, tulkitaan, muokataan ja tallen-

netaan ovat kaikille tuttuja ja ilmeisiä.

Oletusarvo tiedon esitysmuodolle on pitkään ollut

paperidokumentti. Kuitenkin tänä päivänä suurin osa

dokumenteista syntyy sähköisessä muodossa. Varsin-

kin virallisten asiakirjojen osalta jäljitellään edelleen

paperidokumentin muotoa digitaalisissa esitystavois-

sa siitäkin huolimatta, että enää harvoin sähköisenä

muodostetun dokumentin sisältämää tietoa on tarpeen

tulostaa paperille. Digitaaliset tiedonhallinnan, sopi-

mushallinnan ja sähköisen allekirjoittamisen sekä

arkistoinnin ratkaisut ovat jo kehittyneet niin pitkälle,

että virallistenkin asiakirjojen koko elinkaaren voi

hoitaa digitaalisesti.

Tekstipohjainen dokumentti on edelleen tyypillisin

ilmentymä, vaikka saman tiedon voi helposti tallentaa

puheena ja/tai kuvana. Myös dokumentin jakamisen ja

säilyttämisen kannalta on samantekevää missä muo-

dossa tieto on. Vaihtoehtoisilla tiedon visualisointikei-

noilla on kullakin omat hyötynsä ja rajoitteensa. Mutta

dokumentin muokkaaminen ja jatkotyöstäminen sujuvat

toistaiseksi helpoiten tekstimuotoisina. Tämä saattaa

kuitenkin muuttua piankin, kun lisätyn todellisuuden

sovellukset arkistuvat. Ehkä liikutaan kohti tietosisällön

hybridejä, joissa on mukana kuvaa, tekstiä ja ääntä sekä

linkitettyä, jopa jatkuvasti päivittyvää virtuaalisisältöä.

Liiketoiminnan

kannalta digitalisaatio

liittyy olennaisesti

tiedon käsittelyyn,

hallintaan ja hyödyn-

tämiseen.

Tiedon käsittely

”Tuleekohan digi-

taalinen dokumentti

olemaan yhä A4-muotoi-

nen kymmenen vuoden

kuluttua? Vai onko tieto-

sisältö joka laitteella eri-

näköinen?”

Jaakko Heinola Canon Oy

informaationhallinnan kehityspäällikkö

8 9

Tiedon haltuunotto

Digitalisaation ensiaskeleella analoginen tieto tulee muut-

taa digitaaliseen muotoon, ei vain säilyttämisen kannalta,

vaan hallittavuuden ja ennen kaikkea laajemman hyö-

dyntämisen vuoksi. Paperiarkistoja on ahkerasti konver-

toitu eri muotoihin, tietämättä mitkä dokumenttimuodot

tulevat varmimmin säilymään tulevaisuudessa. Digitaalinen

tiedosto oli pitkään vain varmuuskopio, mutta nyt se on

usein myös tiedon ainoa ilmentymä. Saattaa olla, että tär-

keimmät tiedostot pitää seuraavan sadan vuoden aikana

konvertoida vielä useaan kertaan.

Digitaalisessa muodossa olevan tiedon käsitteleminen

on helpointa nyt, kun lähes kaikki viestintäkanavatkin

ovat digitaalisia. Sähköpostijärjestelmistä ja intraneteis-

tä ollaan jo vauhdilla siirtymässä tehokkaampien doku-

mentinhallinta-, projektinhallinta- tai viestintäalustojen

käyttöön, kun haetaan hallittavuutta, järjestelmällisyyt-

tä, läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta.

Tällä hetkellä yrityksissä on laajalti käytössä useita eri

kanavia, jokainen spesifiin käyttötarkoitukseensa. Toisi-

naan järjestelmät ovat päällekkäisiin tarkoituksiin ja niitä

käytetään ristiin, mikä saattaa aiheuttaa hallittavuuden

kannalta vaikeita ongelmia. Tätä voi rajata integroimalla

järjestelmät yhteen, jotta tiedot niiden välillä saadaan

liikkumaan.

Kun digitalisaation hyötyjä lähdetään hakemaan, on

tiedonhallintaan ja -jakamiseen liittyvien prosessien

automatisoiminen tehokas keino poistaa manuaalisia

työvaiheita ja lisätä toiminnan tehokkuutta. Prosessien

virtaviivaistamisella ja automatisoimisella saadaan lisää

läpinäkyvyyttä ja nostetaan kehittämisvalmiutta. Tiedol-

la johtaminen ei ole vain hypetermi, vaan yksi olennaisia

digitalisaation hyötyvaikutuksia.

”Datasta tulee

tietoa vasta analy-

soituna. Vasta silloin

siinä on arvoa.”

Markus Winnett Canon Oy

markkinointijohtaja

”On vain erilaisia

arvopintoja. Kysymys

on siitä, mikä on se pinta,

joka tuottaa haluttua tulosta

ja tuo tiedolle lisäarvoa?”

Harry Nyström Canon Oy

toimitusjohtaja

10 11

Tiedon hyödyntäminen

Tietoyhteiskunnassa data on arvokasta valuuttaa. Dataa

voidaan kerätä useista lähteistä ja yhdistää kekseliäillä

tavoilla. Mutta todellinen arvo tuotetaan vasta datan

analysoimisella ja tiedon soveltamisella liiketoiminnalli-

sessa päätöksenteossa.

Tiedon hyödyntäminen erilaisissa liiketoiminnan tuki- ja

ydinprosesseissa on jo pitkään ollut osa monen yrityk-

sen arkea. Tiedon reaaliaikaisuus tuo merkittävää lisä-

arvoa, mutta se edellyttää myös reagointivalmiutta

koko organisaatiolta. Tiedon hyödyntäminen tulee

laajentaa tiedonhallinta- ja tuotantoprosesseista logis-

tiikka-, myynti- ja markkinointiprosesseihin sekä aina

johtamisprosessiin asti.

Vasta kun todelliseen toimintaan pohjautuvaa reaaliai-

kaista tietoa osataan tulkita oikein ja kyetään hyödyn-

tämään ketterästi tuotannossa, asiakaspalvelussa ja

johtamisessa, saadaan digitalisaation todelliset hyöty-

lupaukset lunastettua.

10 11

Datan kerääminen, ei vain sähköistetyistä prosesseis-

ta, vaan yhä useammista järjestelmistä, laitteista, jopa

laitoksista, on ollut vahvasti mukana digitalisaatio-

keskusteluissa viimeiset vuodet. Etsiessään keinoja

hyödyntää dataa vaikkapa toiminnan optimoimiseen ja

kehittämiseen yritysten tulee katsoa ensin, mihin tietoi-

hin se pääsee käsiksi jo nyt ja millä keinoilla niitä tietoja

voi hyödyntää. Hyvin pian kannattaa kuitenkin ryhtyä

miettimään, mistä kaikista prosesseista olisi hyödyllistä

saada tietoa ja kuinka sitä voitaisiin hyödyntää.

Palveluja tuottavilla yrityksillä, etenkin digitaalisten

palvelujen ja palveluprosessien kanssa toimivilla, datan

kerääminen prosesseista on kohtuullisen helppoa valmii-

den työkalujen ansiosta. Sen sijaan anturien, sensorien ja

lähettimien lisääminen vaikkapa tuotantolinjalle, itse tuot-

teisiin, varastoihin tai logistiikkaketjun eri vaiheisiin, ei ole

kevyt operaatio, mutta hyödyt ovat sitäkin suuremmat.

Teollinen Internet tiedon jalostamisessa

Tietojen analysoiminen tuo tehokkaita keinoja moni-

naisten haasteiden ratkomiseen. Kun saadaan koko-

naiskuva ja reaaliaikaista tietoa todellisista prosesseista,

voidaan esimerkiksi ryhtyä parantamaan kokonaispro-

sessien sujuvuutta, havaitaan pullonkaulat ja osataan

kohdistaa resurssit oikeiden haasteiden ratkomiseen.

Tiedon hyödyntämistä ei suinkaan kannata jättää sisäi-

sen toiminnan kehityksen asteelle. Laajempaa hyötyä

tavoiteltaessa kerättyä tietoa voidaan tarjoilla eri sidos-

ryhmille: johdolle päätöksenteon tueksi tai asiakkaille li-

säämään palvelun läpinäkyvyyttä. Radikaalimpi muutos

ja suuremmat hyödyt ovat edessä, kun toiminnan opti-

moimisesta edetään suunnittelu- ja valmistusprosessin

uudelleen määrittämiseen.

12 13

sena kuvana. Uusista tuotekonsepteista voidaan

tulostaa 3D-mallinnokset muutamassa tunnissa.

Vaihtoehtojen arviointiin voi osallistua useita ihmisiä

jo prosessin alkuvaiheissa ja tuotteiden tai osien testaus

voidaan aloittaa välittömästi. Tuoteaihioiden, kuten

myös valmiiden tuotteiden, kehittämistä voidaan jatkaa

loputtomasti.

Tuotteita ei tarvitse enää valmistaa valtavina sarjoina,

vaan jokainen tuote voidaan tulostaa tilauskohtaises-

ti juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Tämä mahdollistaa

varaston ja logistiikan alasajon. Kustannussäästöt ovat

pöyristyttävät, ympäristökuormituksen vähenemisestä

puhumattakaan.

Yrityksissä, jotka harjoittavat suunnittelu- ja/tai tuotan-

totoimintaa, on mahdollista tehdä todella merkittäviä

tehokkuusloikkia kehittyneiden teknologioiden ansiosta.

3D-mallinnuksen ja -valmistuksen avulla suunnittelu- ja

valmistusprosessi voidaan uudistaa hyvin moniulottei-

sin ja kauaskantoisin vaikutuksin. Tuotesuunnittelusta

saadaan nopeampaa ja vuorovaikutteisempaa, tuotan-

nosta joustavaa ja kustannustehokasta. Lopputuloksena

tuotteiden laatu paranee ja muutoksia voidaan toteut-

taa tehokkaasti.

Ketteryys toimii läpiajavana muutosvoimana koko elin-

kaaren ajan. Tuotesuunnittelu digitaalisena 3D-mallina

on ymmärrettävämpi ja luotettavampi kuin kaksiulottei-

”Perinteinen

dokumentti on

2D-ilmentymä

3D-maailmasta, ja siinä

tulee aina ongelmia,

kun katsotaan kokonai-

suutta vain yhdestä

suunnasta kerralla.”

Vesa Erkkilä Etteplan myyntipäällikkö

3D-mallinnuksella ja -valmistuksella ketteryyttä

12 13

Digitalisaatiota tehokkaasti hyödyntävissä yrityksissä

toimitaan jo lisätyn, yhdistetyn ja virtuaalitodellisuuden

kanssa. Virtuaalitodellisuus voi toimia tehokkaana visu-

alisointikeinona, kun taas lisätyn todellisuuden sovelluk-

silla myös vuorovaikutus monimuotoistuu.

Koska uusien teknologioiden käyttö tuo huomioarvoa,

liikkeelle lähdetään usein markkinointipuolelta, jolloin

todelliset liiketoiminnalliset hyödyt jäävät huomiotta.

Virtuaalitodellisuus toimii hyvin myynnin edistämisessä

vielä suunnitteluvaiheessa olevien tuotteiden ja kohtei-

den esittelemisessä. Valmistavan teollisuuden parissa

yhdistetyn todellisuuden sovelluksia voidaan tehokkaas-

ti hyödyntää niin suunnittelussa kuin valmistuksessa ja

kokoonpanossa, sekä huolto- ja tarkastustoiminnassa.

Lisätty, yhdistetty ja virtuaalitodellisuus lisäävät vuorovaikutusta

”Lisätty

todellisuus on erinomainen

työkalu silloin, kun halutaan

tehdä asennusohjeita. Virtuaali-

laseihin voidaan tuoda tieto

siitä, mitä huoltomiehen tai

asentajan pitää tehdä.”

Vesa Erkkilä Etteplan

myyntipäällikkö

Samalla kun teknologiat kypsyvät ja niitä hyödyntäviä

sovelluksia saadaan markkinoille, yrityksissä aletaan

ymmärtää virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden tuomat

konkreettiset hyödyt. Yritysten kannattaakin itse alkaa

aktiivisesti ideoimaan kohteita, joissa uusia teknolo-

gioita voitaisiin hyödyntää, ei vain huomioarvon vuoksi,

vaan osana liiketoimintaa.

”Meidän asiakkaat

ymmärtävät jo hyvin omat

tulevat kehityskohteet ja ovat

todella aktiivisina mukana

ideoimassa uusia sovelluksia.”

Mikko Luukkonen Softability

myyntipäällikkö

14 15

Ohjelmistorobotiikalla tehoa ja ketteryyttä

”Ohjelmisto-

robotiikalla vapautetaan

ihmiset tietotyön rutiini-

prosessien kahleista.”

Jukka Virkkunen Digital Workforce

perustaja

”Esimerkiksi

varastonhallinta

voidaan ajaa koko-

naan alas, kun

ohjelmistorobotti

kilpailuttaa eri toimit-

tajia reaaliajassa.”

Jukka Virkkunen Digital Workforce perustaja

Tuoreena tulokkaana digitalisaation kentällä on ohjel-

mistorobotiikka, jonka avulla tiedonkäsittelyn ja tiedon-

kulun automatisointi voidaan hoitaa astetta tehok-

kaammin. Kyseessä on virtuaalinen järjestelmäkäyttäjä,

joka voi syöttää ja hakea tietoja eri tietojärjestelmistä,

muodostaa raportteja tai yhdistellä tietoa.

Ohjelmistorobotti suorittaa tiedon käsittelyn kymme-

nen kertaa nopeammin kuin ihminen. Näin saavutetaan

merkittäviä kustannussäästöjä ja parempaa laatua.

Samaan aikaan asiantuntijoiden työn mielekkyys para-

nee ja vapautuneet resurssit voidaan ohjata esimerkiksi

asiakkaiden palvelemiseen.

Tehokkuuden lisäksi ohjelmistorobotiikan avulla voidaan

edistää järjestelmäarkkitehtuurin ketteryyttä. Ohjelmis-

torobotti voi toimia siltana eri järjestelmien välillä, jol-

loin esimerkiksi legacy-järjestelmissä sijaitsevaa tietoa

voidaan hyödyntää ilman massiivista tiedonsiirto- tai

järjestelmäintegraatioprojektia, sillä se toimii etäkäyttä-

jänä normaaleilla käyttäjätunnuksilla.

Lupaus nopeasta ja kustannustehokkaasta keinosta

parantaa tehokkuutta, lyhentää prosessien läpimenoai-

koja ja eliminoida inhimilliset virheet on houkutteleva.

Yritysten pitää kuitenkin itse miettiä, kuinka ohjelmis-

torobotiikka vastaa sen tarpeisiin ja kannattaako sitä

hyödyntää ydinliiketoiminnassa, tukifunktioissa vai

molemmissa? Ohjelmistorobotiikka kehittyy vauhdilla ja

ohjelmistorobottien ennustetaan kykenevän pian teko-

älypohjaiseen päättelyyn.

14 15

Keinoäly, ihmisten apuri vai korvaaja?

”Monet liike-

toimintaprosessit ovat jo

täysin mallinnettuja, jolloin

päätökset voi suorittaa

laskemalla, eikä ihminen

tuo siihen lisäarvoa.”

Jukka Virkkunen Digital Workforce

perustaja

Keino- tai tekoäly on lyönyt itsensä läpi viime vuosi-

na. Esimerkkejä älykkääseen toimintaan kykenevistä

sovelluksista ovat kielen tuottamiseen ja tunnistamiseen

erikoistuneet järjestelmät, robottitekniikka ja erilaiset

viihdesovellukset.

Yksi kuuluisimpia tekoälyn ilmenemismuotoja on IBM:n

Watson, jonka huikeaa kykyä prosessoida tietoa ja käyt-

tää alkeellista tulkintaa hyödynnetään tietointensiivisillä

aloilla, kuten lääke- ja lakitieteessä. Yleisesti nähdään,

että tekoäly voi erinomaisesti toimia ihmisen apuna,

esimerkiksi tiedon etsimisessä ja tiivistelmien tuottami-

sessa. Vaikka tekoäly voi esittää käsittelemänsä tiedon

pohjalta suosituksia, sääntöjen ja yleistysten pohjalta,

pidetään tärkeänä, että ihminen tekee lopulliset päätök-

set hyödyntäen ymmärrystä, joka on koneen oppimis-

kyvyn ulkopuolella.

Tekoälyn hienous – kyky oppia ja kehittyä loputtomasti

– nähdään myös uhkana. Jonain päivänä tekoälyn kyky

oppia ylittää ihmisen kyvyn pysyä perässä. Singulari-

teetti, eli hetki jolloin kone kehittää itsestään aiempaa

paremman, saattaa koittaa hyvin nopeasti. Uhkakuvaksi

on nostettu hallitsematon, ’paha’ ja itseohjaava tekoäly,

joka haluaa tuhota ihmiskunnan. Vaikka aihe on tuttu

kauhuelokuvista, on koneen kyky päihittää finanssi-

markkinat, tutkijat ja johtajat jo aivan todellinen.

16 17

Miten digitalisaatiota johdetaan?

Digitalisaation luomien uusien mahdollisuuksien

hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä vahvaa tahtoa

ja näkemyksellisyyttä sekä rakenteellisia valmiuksia

reagoida muutoksiin.

”Ketteryys on

johdettava johto-

tasolta.”

Harry Nyström Canon Oy

toimitusjohtaja

MENESTYMISEN EDELLYTYKSET

Muutosvalmius ja halu kehittyä

Uuden teknologian hyödyntämisessä yritysjohdon on

ymmärrettävä tarve ja omattava halu muutokseen. Di-

gitalisaation hyödyntäminen on johtotason strateginen

päätös. Se ei voi olla vain puhetta, vaan sen tulee olla

olennainen osa jokaisen osaston tavoitteita tuote- ja/

tai palvelukehityksestä asiakaspalveluun ja myyntiin,

markkinointiin sekä hallintoon ja IT:hen. Enemmän kuin

tietojärjestelmäkehityksestä, kyse on ajattelu- ja toimin-

tatapojen uudistamisesta.

16 17

Hajautettu päätöksenteko

Digitalisaation hyödyntäminen edellyttää vahvaa joh-

tajuutta: rohkeutta, selkeää kannanottoa ja suunnan

osoittamista, näkyvää muutosjohtajuutta. Samaan ai-

kaan vastuun delegoimista edellytetään enemmän kuin

koskaan aiemmin.

Koko henkilöstön valmiudet toimia digitaalisessa ym-

päristössä tulee varmistaa ajoissa. Etenkin murrosaloilla

toimivissa yrityksissä henkilöstöä tulee myös kannustaa

innovointiin ja rohkeaan kokeilemiseen. Toiminnan on

oltava aiempaa ripeämpää alalla kuin alalla, ei vain työn

tuottamisen vaan myös päätöksenteon osalta.

”Pitää koko ajan

kysyä ja kyseenalaistaa,

miettiä miten toimitaan ja

miten murretaan nykyisyys,

miten voidaan tehdä asiat toisin.”

Jukka Virkkunen Digital Workforce

perustaja

18 19

Ketteryyden varmistaminen

Digitalisaatiolla haetaan ketteryyttä, mutta se myös

edellyttää ketteryyttä, esimerkiksi tietojärjestelmä-

tasolla. Uusia hankintoja pitää tehdä, eikä päätöksistä

voi enää vastata vain IT-osasto, sillä sen ei voida olettaa

ymmärtävän kaikkien eri osastojen yksilöllisiä tarpeita.

Järeiden järjestelmien aikakausi jää vähitellen histo-

riaan, kun koko ajan siirrytään enemmän ja enemmän

SaaS-mallin puoleen ohjelmistotoimituksissa. Tehok-

kaat, tiettyihin tarpeisiin vastaavat pilvipohjaiset järjes-

telmät ovat järkeviä valintoja. Kustannukset kertyvät

käytön mukaan, joten niistä voidaan myös luopua,

mikäli hyödyt eivät konkretisoidu.

”Avoimet rajapinnat ja

omaan ydinosaamiseen

keskittyminen ovat avaimet

ketterään liiketoimintaan.”

Peter Björkqvist Joiqu toimitusjohtaja

Tarve uskallukselle

Nyt on oltava digitaalisia ja ketteriä, jotta uusiin mah-

dollisuuksiin päästään käsiksi ennen kilpailijoita. On

kokeiltava rohkeasti uusia asioita, ja joko onnistuttava

tai epäonnistuttava, kunhan se tapahtuu nopeasti. Epä-

onnistumisiin ei tule jäädä jumiin eikä ainakaan yrittää,

yrittää ja yrittää samaa aina vain uudestaan. On tartut-

tava nopeasti seuraavaan mahdollisuuteen.

Hajautetun päätöksenteon ja rakenteellisen ketteryyden

mahdollistamana, hyödyntämällä reaaliaikaista tietoa

päätöksenteossa, liiketoiminnan kehittäminen kiihtyvän

digitalisoitumisen myötä on jokaisen yrityksen hyp-

pysissä. Nopeimmat ja ketterimmät voittavat hitaat ja

jääräpäiset. Suomalainen sisu on kyseenalaistettu.

18 19

YHTEENVETO

Liiketoiminta on jo muuttunut merkittävästi monilla

aloilla digitaalisen teknologian kiivaan kehitysvauhdin

myötä. Osa muutoksista on selkeitä ja arkipäiväisiä,

kuten digitaalisten viestintä- ja palvelukanavien käytön

lisääntyminen. Osa vaikeammin havaittavia, kuten joh-

tamisen ja päätöksenteon hajauttaminen. Liikkeellä on

myös muutoksia, joista seuraa niin paljon kumulatiivisia

vaikutuksia, että kokonaisuuden hahmottaminen on vai-

keaa ja vaikutukset saattavat käydä ilmi vasta vuosien

kuluttua.

Yritysten, jotka haluavat olla digitalisaation eturinta-

massa, hyödyntämässä uusia teknologisia sovelluksia

ja markkinamurroksia, tulee olla valppaina. Kehitystä

tapahtuu joka puolella ja kaiken aikaa. Vaikka lisätty

todellisuus, tekoäly ja robotit vaikuttavat vielä huo-

mionhakukeinoilta, pitää katsoa aina pintaa syvemmäl-

le. Koska kaikkien uusien keksintöjen takana on äly-

kästä, kehittynyttä teknologiaa, jonka hyödyntäminen

todellisiin käyttötarkoituksiin liiketoiminnassa vaatii vain

kekseliäisyyttä, rohkeutta ja kokeilunhalua. Jatkossa on

kyettävä toimimaan ketterästi. Se voi tarkoittaa, että

yritys keskittyy itse vain ydinliiketoimintansa kehittä-

miseen hyödyntämällä kehityshankkeissa innovatiivisia

verkostoja tai luotettavia kumppaneita.

On mahdotonta muodostaa kattavaa näkemystä siitä,

millainen tulevaisuus digitalisaation kanssa on toden-

näköinen ja toivottava. Voimme vain lähestyä digitali-

soitumista avoimin mielin, pysyä kaiken aikaa valppaana

muutoksille ympärillämme ja pyrkiä tunnistamaan heik-

kojakin signaaleja, ja olla koko ajan valmiita muutta-

maan toimintaa ketterästi uusiinkin suuntiin.

Kehitystahti kiihtyy, muutoksia on luvassa – kuka niihin tarttuu ensin?

Seuraa meitä

www.twitter.com/CanonBusinessFI

www.youtube.com/CanonBusinessFI

www.linkedin.com/company/canon-oy

www.slideshare.net/CanonBusinessFI

www.canon.fi/business-bytes/

Canon OyHuopalahdentie 24, PL 100351 Helsinkipuhelin 010 544 20canon.fi

Digitaalinen maailma on kiehtova. Nopea muutosvauhti synnyttää rajatto-

masti uusia mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Siihen liittyy myös esteitä

ja haasteita, kuten kuvien ja sisältöjen räjähdysmäinen kasvu. Tai loputon

tietotulva, jonka hallintaan tarvitset oppaan, johon voit luottaa. Oppaan,

jolla on osaamista ja kokemusta ja joka auttaa sinua löytämään reitin

entistä tuottavampaan liiketoimintaan.

Canonilla on yli 80 vuoden kokemus innovaatioista. Vielä tänäänkin me

innostumme mahdottoman tekemisestä mahdolliseksi. Joten mihin ikinä

tahdotkin, me autamme sinua pääsemään perille.