helen-lehti 2-2013

Vanhasta UUTTA

04 Tv:n energiankulutus näkyy uusperheessä 16 Asumiskulut

kuriin 18 Ilmanlaatua seurataan tiiviisti

Siivouspäivänä kierrätetään porukalla.

10

Lehti Helsingin Energian asiakkail le | www.helen.fi

helen 022013

2 helen Toukokuu 2013

Painotuote

Julkaisija: Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN p. 09 6171

Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 [email protected]

Painopaikka: PunaMusta 2013 Repro: Aste Helsinki Oy ISSN 1455-9528

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTI ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY ELOKUUSSA.

Kannen kuva: Pekka Holmström

Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Taru Hynynen, Tiina-Kaisa Hämäläinen-Saukkola, Sanna Jääskeläinen, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva Spiegel, Rauno TolonenToimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä

Laitetaan hyvä kiertoonKevään tullessa minulle iskee järjestelyvimma. Auringon nous-

tessa korkeammalle kaappien pyyhkiminen tuntuu vauhdittavan

kevättä, ja eteiseen saa tilaa viemällä pipot ja lapaset talviteloil-

le. Samalla on hyvä tarkastella tavaroita kriittisesti: tarvitsenko

todella tätä kaikkea?

Ylimääräistä tavaraa löytyy varmasti jokaiselta: pieneksi jää-

neitä lastenvaatteita, ylimääräisiä kahvikuppeja ja totaalisia vir-

heostoksia. Yksi porakone per talous riittää ihan hyvin. Mutta ei

hätää, turhista tavaroista voi hyvällä omatunnolla hankkiutua

eroon kierrättämällä!

Vai voiko? Kierrättäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Se

voi parantaa huonoa omaatuntoa, mutta tavaroiden vieminen

kierrätykseen roskiksen sijaan ei vähennä omasta kulutuksesta

aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Huonokuntoisten tavaroiden viskaaminen hyväntekeväisyys-

järjestön keräysluukusta sisään ei auta ketään. Päinvastoin, se

maksaa vaivaa ja rahaa. Ei ehkä näennäiskierrättäjälle itselleen,

mutta kierrätyskeskuksille ja pelastusarmeijoille kyllä.

Huonokuntoiset vaatteet kannattaa käyttää vaikka siivous-

räteiksi ja matonkuteiksi. Myös eläinsuojeluyhdistykset otta-

vat täkkejä ja tyynyjä eläinten alusiksi. Kun tavaralle ei löydy

käyttöä edes varaosina, voi sen materiaali- tai energiasisäl-

lön hyödyntää usein vielä jätteenä.

Oman kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa

voi pienentää hankkimalla vähemmän, mutta parem-

paa. Laadukkaat tuotteet kestävät parhaimmillaan

useiden sukupolvien käyttöä ja harvoin käytettä-

viä tuotteita kannattaa lainata. Kierrätettyjen ta-

varoiden hankkiminen uusien sijaan vähentää

uusien tuotteiden valmistamista.

Hyllyn saa seinään työkaverinkin porako-

neella, vaatekaappiin piristystä kirpputoreilta.

Käsistään kätevä ompelee housuista hameita

tai korjaa vanhat huonekalut käyttökuntoon.

Ja jos peukalo on keskellä kämmentä, saa

apua suutarilta, puusepältä ja ompelijalta.

Laitetaan hyvä kiertämään ja huolehdi-

taan jätetavara oikeaan paikkaan!

Pirjo Jantunenympäristöasiantuntija

Harvoin käytettäviä tuotteita kannattaa

lainata.

helen 3

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

2.2013sisältö

04

06

18

10

04 KOTONA Outi Kososen kotona puolet

kuukaudesta eletään avomiehen

lasten tahdissa.

06 AJANKOHTAISTAUuden Energiatorin avajaisia juhlittiin.

Suoraveloitus muuttuu.

10 SIIVOSTI KIERRÄTYKSEENLapsiperheissä tavaravuoret kasvavat

toisinaan vaivaksi asti. Ylimääräinen

kannattaa pistää surutta kiertoon.

16 HENKILÖMinisteri Krista Kiurun mukaan

asumiseen kuluu liikaa rahaa.

18 ILMANLAATU SYYNISSÄEnergiantuotannon päästöt

vaikuttavat nykyisin erittäin vähän

pääkaupunkiseudun luontoon ja

hengitysilmaan.

22 ELVARI SÄÄSTÄÄ Sähkölämmitteiset omakotitalot

eivät ole energiasyöppöjä, jos

asukas tarkkailee kulutustapojaan.

24 MILJOONIA JAOSSAYmpäristöpennisähköllä on kerätty

varoja yli 2 miljoonan edestä

uusiutuvan energian hankkeisiin.

Plussasähkön Miljoonakisan voitto

meni Vantaalle.

26 TEHOKAS YHTEISTUOTANTO


KLO 08.00

KLO 12.00

Outi Kosonen ja hänen avomie-

hensä Jari pyörittävät uus-

perheen arkea Helsingin Me-

rihaassa. Vuonna 1980 raken-

netussa 78-neliöisessä kerros-

taloasunnossa asuvat myös Jarin lapset Nel-

li, 16 ja Jere, 19, aina kaksi viikkoa kuukau-

desta kerrallaan.

Nyt tosin Jere harjoittelee omillaan asu-

mista yhdessä tyttöystävänsä Marin kans-

sa kevään ajan. Nuoripari käy koiriensa

kanssa kuitenkin Jeren kotona mieluusti

kyläilemässä.

Lauantaina aurinko herättää isäntäparin

kahdeksan maissa, kun arkisin herätään

kuuden jälkeen. Jari on yksityisyrittäjä ja

hoitaa talvisin myös lumenaurauksia ja läh-

tee toisinaan töihin jo kahdelta.

Nyt ei ole kiire. Sängyssä voi loikoilla

vielä yhdeksään asti ennen kahvinkeittoa

ja Hesarin lukua. Outi on ostanut uuden

tabletin, jonka selailusta on tullut osa aa-

mupuuhia.

Nelli herää kymmenen jälkeen ja avaa

television. Tällä kertaa hän seilaa musiik-

kikanavilla.

Vaikka uusperheen elämää on eletty jo

neljän vuoden ajan, Outi ei ole vieläkään tot-

tunut siihen, että tv napsautetaan auki he-

räämisen jälkeen ja pidetään päällä nukku-

maanmenoon saakka taustahälinänä. Hän

tykkäisi enemmän hiljaisuudesta ja sanoo

jämähtävänsä helposti ohjelmien ääreen,

kun tv on auki.

Muuten uusperheen arki on loksahtanut

hyvin kohdilleen ja lapset hoitavat kiukutte-

lematta osansa arjesta.

– Oman huoneen siivouksesta saa jos-

kus huomauttaa, mutta taitaa olla sama jut-

tu kaikkien tuonikäisten kanssa.

Lauantain kunniaksi edessä on suursii-

vous. Outi on värvännyt Nellin kaverikseen

erillisellä palkkiolla, ja ahkerasti tyttö sii-

voaakin. Outi imuroi, pyyhkii lattiat nih-

keällä ja pesee vessan. Tällä kertaa kylpy-

huoneen kaakelitkin saavat kyytiä.

Mies, joka yleensä laittaa perheen ruoan,

käy kaupassa hankkimassa illalliselle tarvit-

tavat tykötarpeet. Sillä aikaa naisväki jatkaa

imurointia, laittaa tiskikoneen päälle ja pe-

see pyykkiä. Mies pääsee siivousta karkuun

iltapäivän sählyvuorollaan.

Edellisiltana pesty koneellinen on unoh-

tunut pesukoneeseen, joten kuivausrumpu

pyörittää neljän maissa usean satsin kui-

vaksi.

Pesukone hurisee monta kertaa viikos-

sa, useammin tietysti, kun lapset ovat pai-

kalla.

Kuivausrummun käyttö näkyy selkeänä

piikkinä perheen sähkönkulutuksessa. Talo-

yhtiössä olisi kuivaushuonekin, mutta sitä

ei tule käytettyä. Taloyhtiön saunasta per-

heellä on sen sijaan parikin saunavuoroa.

Toinen niistä on pidempi, jotta lasten ko-

tona ollessa siellä voidaan saunoa useam-

massa vuorossa.

Uusperheen arkeaOuti Kososen ja hänen

avomiehensä elämä etenee kahden viikon

sykleissä, sillä avomiehen lapset asuvat heidän luonaan puolet kuu-

kaudesta. Silloin televisio ja tietokoneet ovat auki

pitkään ja pyykkikonekin käy ahkerammin.

TEKSTI Teija Laakso | KUVAT Tommi Tuomi

Sävel Plus -faktaa

helen 5

2,8

2,4

2,0

1,6

1,2

0,8

0,4

0

0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00

kWh

Aika

KLO 16.00

m2

KERROSTALO Merihaassa,

rakennettu 1980-luvulla.

ASUKKAINA Avopari sekä

miehen 16- ja 19-vuotiaat

lapset 2 vk/kk.

PINTA-ALA 78 m2

LÄMMITYSTAPANA kaukolämpö

Herätys, valot päälle TV päälle

Tiskikone

Imurointi Pyykin- pesukone + kuivausrumpu

Pesukone

Raclettepannu

Seuraa energiankulutusta netissä

OMAA SÄHKÖNKULUTUSTA voit seurata

Sävel Plus -palvelussa tuntitasolla. Palvelu

toimii myös kaukolämmön ja -jäähdytyk-

sen asiakkailla.

Sävel Plus toimii kaikilla Helsingin Ener-

gian ja Helen Sähköverkko Oy:n asiakkailla

Helsingissä ja Helsingin Energian sähkön-

myynnin asiakkailla myös muualla sen mu-

kaan, onko verkonhaltijalta saatavissa tun-

titason tietoa sähkönkulutuksesta.

Sävel Plussaan pääset osoitteesta

helen.fi/raportointi.

itsenäinen elämä ja arki on, Outi sa-

noo.

Muutaman kuukauden päästä poika

palaa kotiin asumaan. Saa nähdä, istuu-

ko hän silloin valmiiseen ruokapöytään

ja laittaako pyykkinsä oma-aloitteises-

ti koneeseen.

Nyt ilta Merihaassa jatkuu kuitenkin

kolmisin mukavasti köllötellen televisi-

on ääressä. Naisväki tekee jalkahieron-

nat toisilleen palkinnoksi ahkerasta päi-

västä. Uni kutsuu puolen yön maissa.

Jere tyttöystävineen ja heidän kaksi koiraan-

sa ovat tulossa viiden maissa kylään, joten

on aika ryhtyä valmistelemaan illallista.

Ruoaksi on valikoitunut raclettea, se kun

on kiva seurusteluruoka, josta kaikki tyk-

käävät. Perunat on keitetty jo päivällä.

Raclettepannun parilatasolla kypsyy li-

haa, kanaa ja kalaa. Pikkupannuilla lämmi-

tetään erilaisia kasviksia, joiden päälle su-

latetaan raclettejuuston lisäksi mozzarellaa.

Yhteisen pöydän ääressä viihdytään pari-

sen tuntia, kunnes Jeren ja Marin on yhdek-

sän maissa aika ulkoiluttaa koirat ja lähteä

omaan kotiin.

– Heiltä tuntuu sujuvan oman kodin

arjesta huolehtiminen yllättävän hyvin!

Toisinaan Jere saattaa tulla käymään uu-

den, kivan jälkiruokareseptin kanssa, jota

ovat valmistaneet Marin kanssa. Tämä

on ollut hyvä kokeilu. Nuoret näkevät, mitä

Kaukolämpötalossa lämmitys ei kuluta sähköä, joten yksittäiset laitteet erottuvat kulutuksesta hyvin.


Sähkötalon Energiatori on uusinut ilmeensä. Tilaan on rakennettu monipuolinen energia-näyttely, joka keskittyy energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Maaliskuiset avajaiset vetosivat kaikenikäisiin koululaisista senioreihin.

Energiatiedon aarreaitta

Energiatorilla on nähtävissä koko energiaketju tuotannosta jakeluun ja energiankäyttöön. Jälkimmäisessä painottuu asuminen. Paikalla saa myös henkilökohtaista neuvontaa, ja mittarien lainaaminen on ilmaista.

TEKSTI Liisa Joensuu | KUVAT Riikka Hurri

ajankohtaista

helen 7

Avajaistunnelmia Energiatorilta

Mikko Kaipiota kiinnostaa energian

säästäminen.

– Vaihdoin kaikki kämpän lamput ledeiksi

ja näin nopeasti sähkönkulutuksen tippumi-

sen Sävel Plussan avulla, hän kertoo. Mukana

olleesta 12-viikkoisesta Rosvo-pennusta alkoi

loppua virta. Onneksi se saa sitä luonnon-

menetelmällä eli nukkumalla.

Aamu, 8 vuotta, ja hänen tätinsä Kaisa Kontu (oikealla) tutkivat pylväitä, jotka

kertoivat kotitalouden sähkönkäytön jakautu-

misesta. Siitä heille kertoi palvelusuunnittelua

Helsingin Energiassa tekevä Taru Hynynen.

Aamu halusi tietää, miksi Kaisa-täti

sammuttelee huoneista valoja. Hän uskoi

selvittäneensä asian:

– Voi säästää energiaa ja rahaa, vaikka ei

näe eteensä.

Outi Lilljegren (oikealla) toi mukanaan

tyttärensä Marja Lilljegrenin. Hän haluaa

tietää uudesta tekniikasta ja seuraa aktii-

visesti, mitä energiamarkkinoilla tapahtuu.

Marja puolestaan miettii tarkasti esimerkiksi

pyykin oikeaa pesulämpötilaa.

Kesäkuun alussa tulee voimaan asetus

energiatehokkuuden parantamisesta kor-

jaus- ja muutostyössä. Tavoitteena on

pienentää rakennusten energiankulutus-

ta neljänneksellä ja hiilidioksidipäästöjä

45 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Asetuksessa on huomioitu se, että

rakentamisen painopiste

siirtyy uudisrakenta-

misesta kohti kor-

jausrakentamista ja että olemassa ole-

vassa rakennuskannassa piilee suurin

potentiaali lisätä energiatehokkuutta.

Tästä syystä energiatehokkuusmääräyk-

set on sisällytetty nyt myös korjausra-

kentamiseen.

Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla val-

mistuneista rakennuksista suuri osa jou-

dutaan lähivuosina peruskorjaamaan.

Tyypillisimmin uusitaan ikkunoita, ovia,

julkisivuja, vesikattoa sekä vesi-, viemäri-

ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Usein sähkö- ja

antennijärjestelmät uusitaan erikseen tai

muun korjauksen yhteydessä.

Pienempään energiankulutukseen

päästään, kun lämmityksen ja ilman-

vaihdon säädöt tarkistetaan ja tar-

vittaessa asetetaan uudelleen.

Lämpötilojen, patteriverkoston

ja lämmityksen oikeanlaisella

säätämisellä voidaan saavut-

taa 5–15 prosentin säästö

energiankulutuksessa.

Energiatodistus kaikkiin pientaloihinEnergiatodistus tarvitaan kesäkuusta al-

kaen vanhan pientalon myynnin tai vuok-

rauksen yhteydessä, kuten muissakin

rakennuksissa. Myynti- ja vuokrausilmoi-

tuksissa on ilmoitettava energialuokka,

joka kertoo, kuinka energiatehokas ra-

kennus on.

Energiatodistus sisältää energialuo-

kan lisäksi suosituksia energiatehokkuu-

den parantamiseksi. Siinä arvioidaan ra-

kennusosien ja teknisten järjestelmien

kuntoa sekä selvitetään mahdollisuudet

parantaa energiatehokkuutta kustan-

nustehokkaasti ja sisäilman laatua huo-

nontamatta.

Energiatehokkuus määritellään sa-

moin kuin uudisrakentamisen energia-

määräyksissä, joten uusien ja vanhojen

rakennusten vertaileminen helpottuu. To-

distus on voimassa 10 vuotta.

Korjaamalla säästyy energiaa

KU

VA

Hel

sing

in k

aup

unki

KUV

A iStockphoto


ajankohtaista

KU

VA

T Y

rity

skyl

ä

Tieto lisää turvaaHelsingin alueen sähkönjakelusta vastaava Helen

Sähköverkko Oy on mukana sähköalan toimijoiden

yhteisessä turvallisuuskampanjassa. Kampanjan

tavoitteena on lisätä turvallisuutta sähköjohtojen

läheisyydessä toimittaessa. Kohderyhmänä ovat

niin kuluttajat kuin ammattilaisetkin.

Kampanjan internetsivustolle osoitteeseen

www.hengenvaara.fi on koottu herättäviä videoi-

ta, turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toi-

mintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on

vaurioitunut. Sivustolta löytyy myös aihetta taus-

toittavia artikkeleita.

Hopeaa asiakkailtaHelsingin Energia ylsi toiselle sijalle, kun kuluttajat valitsivat vuo-

den 2013 parhaat Contact Centerit.

Aalto-yliopiston Markkinoinnin laitoksen tutkijat selvittivät yh-

teistyössä SN4Mobile Oy:n kanssa suomalaisissa puhelinpalvelu-

keskuksissa puhelun, asiakkaan, johtamisen ja työntekijän vaiku-

tusta asiakastyytyväisyyteen. Koko aineisto sisälsi palautteet yli

50 000 asiakkaalta.

Asiakaspalautteen lisäksi tutkimuksen lähteenä käytettiin Con-

tact Centereiden henkilöstöä, tietoja puhelujärjestelmästä ja päät-

täjähaastatteluita. Tutkimus tehtiin syksyllä 2012.

VOITA LIPPUPAKETTI: HELEN.FI/FLOWHelsingin Energia on mukana

pienentämässä tapahtuman hiilijalanjälkeä.

Suoraveloitus muuttuu Muutos suoraveloituksesta uusiin palveluihin alkaa.

Kaukolämmön suoraveloitusasiakkaat ovat saaneet muunnosta ja

sen aikataulusta kertovat kirjeet maaliskuussa. Siirto uuteen palveluun

tapahtuu toukokuussa ja kesäkuun laskut tulevat asiakkaille e-lasku-

na tai suoramaksuna.

Sähkön myynnin ja siirron laskutusmuutokset alkavat toukokuus-

sa, jolloin ensimmäiset suoraveloitusasiakkaat saavat kirjeen suora-

veloituslaskun ennakkotiedotteen liitteenä. Sen saapumisesta kahden

kuukauden kuluttua laskun lähetystapa muuttuu e-laskuksi (verk-

kopankkiasiakkaat) tai suoramaksuksi. Kaikkien sähkön myynnin ja

siirron suoraveloitusasiakkaiden laskutustapa vaihdetaan 31.1.2014

mennessä.

Koululaisten yhteiskuntaYrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu talous-

ja työelämätaitojen oppimisympäristö, jossa op-

pilaat oppivat yhteiskunnan ja talouden periaat-

teita roolipelin avulla.

Taloudellisen tiedotustoimisto TATin koor-

dinoima Yrityskylä toimii tänä vuonna neljällä

paikkakunnalla. Helsinkiin se avattiin Tekniikan

museoon Viikkiin, johon kaikki Helsingin alueen

kuudesluokkalaiset pääsevät päiväksi.

Yrityskylä-päivä koostuu käsikirjoitettujen

tehtävien tekemisestä. Oppilaat saavat muun

muassa palkkaa työstään, ja vapaa-ajalla he ovat

kuluttajina sekä kansalaisina omassa yhteiskun-

nassaan.

Yrityskylässä on 15 eri yrityksen ja julkisen pal-

velun toimitilat. Oppilaat voivat kokeilla muun

muassa Helsingin Energian toimitusjohtajan, voi-

malaitosasentajan, asiakasneuvojan ja käyttöinsi-

nöörin ammatteja.

huom!Eräpäivän lykkäys muuttuu

maksulliseksi 1.7.2013 alkaen. Puhelimessa tehtynä se maksaa 5 euroa

ja netissä Sähkön Onlinessa 2 euroa.

KU

VA

Hel

sing

in k

aup

unki

Vaihda e-laskuun!

helen 9

HELSINGIN ENERGIA palkkasi täksi

kesäksi 100 kesätyöntekijää.

Yksi heistä on automaatioasen-

tajaharjoittelija Niko Rasila. Hän on

työskennellyt Servicessä Salmisaaren

automaatiokunnossapidossa huhti-

kuun alusta alkaen.

KU

VA

Pek

ka N

iem

inen

100kesätyöntekijää

pinnalla

P P tt

e

eea m

RK

K

helen 11

TEKSTI Paula Ristimäki | KUVAT Riikka Hurri, Pekka Holmström ja Seppo Saarentola

Tavararöykkiöt tuntuvat valtaavan kodin samalla kun ensimmäinen pienokainen syntyy. Vaatteet jäävät pieneksi yllättävällä tahdilla, mutta onneksi niistä ja turhiksi käyneistä lastentarvikkeista pääsee mukavasti eroon kierrättämällä.

Hanki puuvillaisia lastenvaatteita.

Niitä voi uudistaa värjäämällä.

Aikuisten vaatteista voi ommella

lastenvaatteita, esimerkiksi

aikuisen paitakankaasta syntyy

mukava hellemekko.

Pieniksi jääneistä lakanoista

syntyy hellyttäviä pehmoleluja

muistoksi vauva-ajasta.

Etenkin lapsiperheissä vaatetta kertyy

hurjat määrät jopa yhden vuoden ai-

kana. Housuista lahkeet jäävät lyhyik-

si alta aikayksikön. Edellissyksynä os-

tettu ulkoiluhaalari ei mahdu enää

pienokaisen päälle seuraavana keväänä kengis-

tä puhumattakaan.

Uutta vaatekertaa on hankittava vähän väliä

ja toisaalta pieneksi jääneitä vaatteita ja aikansa

palvelleita leluja tai muita tarvikkeita jää nurk-

kiin pyörimään vaivaksi asti.

Ylimääräisestä pitäisi päästä eroon. Onneksi

tapoja on monia – valinnanvaraa on netin myyn-

tipalstoilta perinteisempiin kirpputoreihin ja ka-

veripiirissä kierrätyksestä monenlaisiin käytetyn

tavaran myymälöihin. Täytyy vain löytää se oma

tapa kierrättää.

Kekseliäät ja käsistään kätevät tekevät kierrä-

tetyistä lastenvaatteista pienellä vaivalla oman-

näköistään: lappuhaalari saa uuden ilmeen, kun

taskut tehdäänkin erilaisesta kankaasta tai napit

vaihdetaan toisenlaisiin. Myssyn tai lapaset voi

somistaa virkatulla kukkasella tai kirjailla ne eri-

värisillä langoilla aivan uudenlaisiksi.

Vahakankaisesta liinasta voi ommella hiek-

kaleluille sopivan kassin, joka mahtuu rattaiden

kyytiin tai lasten pieniksi jääneistä lakanoista su-

loiset pehmolelut muistuttamaan vauva-ajoista.

Vanhan uusimisessa tarvitaan oikeastaan

vain mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä.

n

itsetee


Yhteiset siivoustalkootInspiraatiota voi etsiä esimerkiksi Siivouspäi-

vänä, jolloin ylimääräisestä vanhasta tava-

rasta on helppo päästä eroon tai tuunata van-

hasta uutta.

Siivouspäivän idea on simppeli: kaupun-

ki muuttuu päiväksi isoksi kirpputoriksi, jolle

kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaran-

sa myytäväksi tai pois annettavaksi. Päivällä

ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen ta-

pahtumaan osallistuja on samalla järjestäjä.

– Siivouspäivässä ei myydä uusia tavaroi-

ta, vaan parannetaan vanhaa ja annetaan tar-

peettomalle tavaralle uusi elämä, luonnehtii

Siivouspäivän äitinä tunnettu toimittaja Pau-

liina Seppälä.

Idea Siivouspäivästä syntyi, kun Seppälä

muutama vuosi sitten pohdiskeli ystäviensä

kanssa, miten nurkkiin kerääntynyt ta-

vara voitaisiin saada järkevästi ja hel-

posti kiertoon.

– Asuimme mieheni kanssa vä-

hän aikaa Hollannissa Amsterdamis-

sa. Siellä järjestettiin kerran viikossa

jätepäivä, jolloin ihmiset saivat jät-

tää katujen varsille itselleen tarpee-

tonta tavaraa kuljetettavaksi eteenpäin kaa-

topaikalle. Sitä ennen kaikki halukkaat saivat

kuitenkin hakea hylätyn tavaran joukosta it-

selleen sopivat tavarat pois, Seppälä kertoo.

Ajatus jäi hetkeksi hautumaan, mutta pul-

pahti uudelleen pintaan, kun Seppälä huo-

masi uuteen kotiinsa kertyneen taas lisää ta-

varaa.

– Kun muutimme täällä kotimaassa 57

neliön asunnosta 85-neliöiseen, ensin tuntui,

että tilaa oli tuhottomasti. Hiljalleen tilanne

muuttui, sillä keräilen itse kaikenlaista. Tutkin

aina myös kadunvarsien roskalavat ja kirppa-

reilla kierrän jatkuvasti.

Moni innostui Seppälän ajatuksesta, ja

tämä perusti Facebook-ryhmän. Siivouspäi-

vä alkoi muotoutua, ja ensimmäinen pidet-

tiin vuosi sitten.

Tapahtuman jälkeen tiimi teki Helsin-

gin kaupungin rakennusviraston kanssa so-

pimuksen: myyntipaikan voi pystyttää yhtei-

selle kaupunkialueelle ilman erillistä lupaa,

kunhan myyjä rekisteröityy siivouspaiva.com-

sivustolle ja merkkaa myyntipaikkansa omilla

tiedoillaan sen kartalle. Viime vuonna Siivous-

päivän sivulle rekisteröitiin 800 myyntipistettä.

VinkitVaatteita ja muuta tavaraa

voi kierrättää muun muassa

kirppiksillä

UFF:n kautta

Fida-lähetystorin kautta

Kierrätyskeskusten kautta

antamalla eteenpäin

(esim. lasten vaatteet)

luomalla vanhasta uutta

– melkein mikä tahansa taipuu

tuunaamalla uudeksi

Pauliina Seppälä hankkii kaikki vaatteensa käytettyinä muun muassa Fidasta ja pitää kirpputoreja vaatelainaamoinaan.

helen 13

Vanha eteenpäin tai uudeksiSiivouspäivänä voi kaduilla myydä ja antaa

mitä tahansa käytettyä tavaraa, oli se sitten

vaatteita, huonekaluja, linnunpönttöjä, pol-

kupyöriä, työkaluja, leluja, kirjoja tai sarjaku-

via. Suurin osa kirpputoripöytien valikoimista

on toistaiseksi ollut pääasiassa vaatetta, mut-

ta mukaan toivotaan järeämpääkin tavaraa.

Jos kaikki ei käy kaupaksi, niin ainakin Hel-

sinkiin rakennetaan Siivouspäiväksi kaupun-

ginosakohtaisia kierrätyspisteitä, joihin jo-

kainen kirpparikauppias voi tuoda myymättä

jääneet tavaransa.

Vanhojen tavaroiden ohella Siivouspäivä-

nä voi tarjolla olla vaikka vanhojen tavaroiden

korjauspalveluita.

Tästä haasteesta onkin otettu koppi Sii-

vouspäivän etkoilla, jotka järjestetään 22.–24.5.

Sähkötalolla Kampissa. Etkoilla ompelun ja

muotoilun ammattilaiset opastavat, miten

vanha hyödytön vaatetavara muuntuu uusik-

si, ihaniksi ja myös tarpeellisiksi tuotteiksi.

Vahvalla kierrätysotteella Siivouspäi-

vään osallistuu myös espoolainen puuseppä

Einari Saarinen.

– Lähdin viime vuonna mukaan päähän-

pistosta. Kuulin Siivouspäivästä tuttaval-

tani ja arvelin, että sinne sopisi myös

puutyöpajaa.

Suuria panostuksia ei tarvittu. Saari-

nen pakkasi verstaaltaan Kauklahdesta

mukaansa erilaisia puun ja vanerin jä-

mäpaloja, vannesahan ja hiukan muita

työkaluja ja pystytti pajansa torikorttelei-

hin Kiseleffin talolle. Pajan suosio yllätti.

– Moni mies ei esimerkiksi ollut koske-

nut puutöihin sitten kouluaikojen puukäsi-

työtuntien, ja oli aivan innoissaan päästessään

taas kokeilemaan taitojaan. Kaikkein innok-

kaimpia olivat lapset. Kännykkä- ja tietoko-

nepelit kyllä unohtuvat, kun pääsee rakente-

lemaan oikeilla työkaluilla.

Puutyöpajan suosikiksi nousivat lasten it-

selleen tekemät hyrrät. Pienestä vanerinpalas-

ta leikattiin pyörösahalla aihio, johon porattiin

reikä. Reiästä pujotettiin huonekalutappi, jon-

ka toinen pää oli ensin teroitettu hiomapape-

rilla ja poralla.

– Valmiin hyrrän lapset saivat vielä maala-

ta mieleisekseen. Näin pieni juttu oli ihan jy-

mymenestys, Saarinen kertoo.

Kirpparilöytöjä Jos haluat tehdä löytöjä,

käy kirppareilla usein.

Suhtaudu kirpparikäyntiin kuin

seikkailuun, jonka lopputulosta

ei voi koskaan etukäteen tietää.

Suosi kirppariostoksissa hyviä,

kestäviä materiaaleja.

Osta vain sellaista, mikä sinua

puhuttelee ja mitä tarvitset.


Samanlaisilla

eväillä hän aikoo

vetää työpajaa myös

tänä vuonna.

– Tänä vuonna vedän

24.–25.5. robottipajan.

Siellä teemme kierrä-

tyselektroniikasta ja

muista materiaaleista

robotteja. Lapset ovat tästä

varmasti innoissaan, mutta vanhemmatkin

saavat tulla mukaan, Saarinen lupaa.

Kierrätys hallitsee omaakin elämääKierrätys on vahva ideologia kaikille Siivous-

päivän puuhamiehille ja -naisille. Myös Sep-

pälä ja Saarinen ovat kierrätyksen vankku-

mattomia puolestapuhujia.

Saarinen esittelee verstaansa aarteita,

muiden jätteeksi luokittelemia, eri paikoista

hankittuja puumateriaaleja.

– Eräs tuttavani on esimerkiksi töissä puu-

tavaraliikkeessä, jonka kautta Suomeen tu-

lee erilaisia aasialaisia puulajeja. Kun lasti

on purettu, jäljelle jää Aasiassa tehdyt pui-

set kuormalavat, joissa on ajan ja ulkoilman

aiheuttamaa patinaa. Niitä voi jatkokäyttää

vaikka missä.

Pienten lasten äitinä myös Seppälällä on

runsaasti kokemusta kierrättämisestä. Las-

tensa, 2-vuotiaan Taikan ja 8-vuotiaan Taa-

vin vaatteet hän kertoo saaneensa suurim-

maksi osaksi tuttaviltaan.

– Hankin kaikki omatkin vaatteeni kirp-

pareilta, UFFilta tai muista second hand -pai-

koista. Ajattelen usein, että ne ovat vaatelai-

naamojani: ostan jotain, pidän sitä vähän

aikaa ja vien sitten takaisin. Tämä sopii itsel-

leni siinäkin mielessä, että olen huono vaa-

tehuoltaja, Seppälä määrittelee oma suhdet-

taan kierrätykseen.

Siivouspäivän myyntitapahtumiin hän ei

muilta kiireiltä ole kunnolla ehtinyt osallis-

tua. Viime syksyn Siivouspäivillä Seppälällä

oli oma itsepalvelumyymälä Fredan torilla.

– En ehtinyt jäädä myymään itse, joten

vaatteet ja muut tavarat olivat kasassa

ja vieressä lipas: ota tästä ja maksa

tänne. Hienoa oli huomata, että rahat

eivät päivän aikana kadonneet

mihinkään.

Puuseppä Einari Saarisen johdolla pääsee 24.–25.5. kello 11–17 valmistamaan

kierrätysmateriaalista robotteja.

helen 15

helen.fi/siivouspaiva siivouspaiva.com

Muodonmuutoksia Etkoilla Helsingin Energialla on näppinsä pelissä myös Siivouspäivässä. Säh-

kötalolla Helsingin Kampissa järjestetään Ompelukahvila Etkoilla

22.–24.5. ja Siivouspäivänä 25.5. Teemana on Anna vanhalle tava-

ralle uusi elämä.

Etkot on yleisölle avoin usean päivän kestävä työpaja. Osallis-

tujien käytössä on ompelukoneita, hukkapalakankaita ja kierrätys-

kankaita, kangastusseja ja -maaleja sekä mahdollisesti myös puu-

työtarvikkeita.

– Viime vuonna saimme pakan päitä ja muita jämäkankaita muun

muassa Marimekolta ja R-collectionilta, joten käytössä oli inspiroivaa

materiaalia, kertoo muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio,

joka on ollut mukana luomassa Ompelukahvilaa sen alusta alkaen.

Ompelukahvilassa osanottajat saavat pohtia itse, mitä haluaisivat

tehdä, ja sen jälkeen asiaa suunnitellaan yhdessä ohjaajien kanssa.

Moni innostuu ja löytää idean kankaita hypistellessään.

– Etkojen ohjaajat ovat kaikki muotoilualan ammattilaisia, Savio

painottaa.

Tunnelma on kor-

kealla, kun osallistujat

kokoontuvat yhteen

ja alkavat luoda uutta.

Vaikka ohjaajaa ei riit-

täisi jokaiselle, ihmiset

auttavat toinen toisiaan

ja ideoivat joukolla.

– Ompelukahvilassa

luomispuuhiin uppoutu-

vat rintarinnan kaikenlai-

set ihmiset, niin hipsterit

kuin ikäihmisetkin – ei-

vätkä suinkaan vain naiset. Viime kerralla etkoille tuli iäkäs mies, joka

asettui ensimmäistä kertaa elämässään ompelukoneen taakse. Tu-

loksena syntyi tyynyliina vaimolle häälahjaksi.

Tänä vuonna Sähkötalon etkoista vastaa Oona Niemelä. Savio

visioi silti jo mielessään, miten tapahtumaa kehitetään eteenpäin.

– Olisi tosi hienoa, jos esimerkiksi tulevilla Siivouspäivillä ihmi-

set perustaisivat itsenäisesti ompelupajoja ja nikkarointi-iltoja, ihan

niin kuin nyt ovat mukana kirpputorilla. Näistä voisi tehdä jonkunlai-

sen yhteispaketinkin: pidetään tällä viikolla ompelutapahtuma oman

porukan kesken ja lähdetään seuraavana viikonloppuna myymään

kirppikselle. Ikään kuin koko Siivouspäivän resepti pienoiskoossa.

– Näissä pienissä ihmisten omissa ompelupajoissa voisi ottaa

joskus teemaksi myös vaatteiden korjaamisen ja huollon, sillä sitä

meistä monen pitäisi tehdä enemmän. Vanhaa voi korjata, ja siitä

voi luoda myös uutta.

KUTSUOmpelukahvila

Energiatorilla Sähkötalossa Etkot 22.–24.5.2013 klo 15–20

Siivouspäivä 25.5.2013 klo 10–16


Krista Kiuru

asuntoja viestintäministeri

22.6.2011– SDP:n kansanedustaja ja

ensimmäinen varapuheen-

johtaja Porin kaupunginvaltuutettu

38-vuotias valtiotieteiden

maisteri; opiskellut yhteis-

kuntatieteitä, filosofiaa,

sosiologiaa ja teologiaa työskennellyt mm. opettajana

ja opinto-ohjaajana

helen 17

Onko bussinkuljettajalla, sii-

voojalla tai lähihoitajalla

varaa muuttaa työvoimak-

si kasvavalle pääkaupun-

kiseudulle? Jo kymmenen

vuotta sitten moni oli sitä mieltä, ettei.

Sen jälkeen asumisen hinta on vain jat-

kanut nousukiitoaan.

Kun käteen jäävistä tuloista yli puolet

hujahtaa asumiseen, monen pieni- ja kes-

kituloisen on nipistettävä muista menoista.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

(sd) haluaa kääntää kehityksen suunnan.

– Rahaa pitäisi jäädä riittävästi muun

elämän pyörittämiseen, ja mielellään myös

pahan päivän varalle. Nyt se ei useinkaan

toteudu. En pidä nykytilannetta hyväksyt-

tävänä, Kiuru sanoo suoraan.

Kohtuuhintaisuus riippuu tietenkin

tuloista ja siitä, millainen koti vastaa omia

toiveita. Vuokra-asumisessa Kiuru määrit-

telee yhdenlaiseksi kohtuullisuuden mit-

tapuuksi noin 11–12 euron neliövuokran

kuussa. Silloin 45-neliöisestä kaksiosta

joutuisi pulittamaan 495–540 euroa.

Helsingissä nykyvuokrat huitelevat

lähempänä 700 euroa, joten kurottavaa

riittää.

Lisää vuokrakotejaVajaat pari vuotta ministerinpestiä hoi-

tanut Kiuru on halunnut tarttua täydellä

höyryllä asunto-ongelmaan ja sen syihin.

Työntäyteisen talven päätteeksi hal-

litus hyväksyi maaliskuun lopulla asun-

topoliittisen uudistuspaketin, jonka ta-

voitteena on tuottaa tuhansia kohtuuhin-

taisia vuokra-asuntoja erityisesti pääkau-

punkiseudulle.

– Rakentaminen on yksinkertaisesti ollut

pitkään riittämätöntä muuttopaineeseen

nähden. Tavoitteena on jatkossa saada

pääkaupunkiseudulle 12 000–13 000 uutta

asuntoa vuodessa, Kiuru havainnollistaa.

Kun asuntojen määrä saadaan pa-

remmin vastaamaan kasvanutta kysyn-

tää, hintojen nousupaineen pitäisi alkaa

hiljalleen taittua. Valtio ryhtyy myös itse

vuokra-asuntotuottajaksi Kruunuasun-

not-nimisen yhtiönsä kautta.

Kiuru haluaisi ennen kaikkea kohen-

taa pieni- ja keskituloisten asemaa sekä

lisätä tasa-arvoa eri asumismuotojen vä-

lillä. Nykyisin vuokra- tai asumisoikeus-

asuminen ei pärjää pitkän päälle kustan-

nuksiltaan omistusasumiselle.

− On hyvä muistaa, että Helsingis-

sä asutaan yhtä yleisesti vuokralla kuin

omistusasunnossa. Vaihtoehtojen tarjoa-

minen on tärkeää, Kiuru painottaa.

Säästä energiaa, säästä rahaaYksittäisen asukkaan on toki vaikea vai-

kuttaa korkeisiin hintoihin ja vuokriin,

mutta energialaskun kautta asumiskus-

tannukset voivat alentua ainakin jon-

kin verran.

− Arjen suunnittelulla voi pienentää

omaa hiilijalanjälkeä. Järkevä energian-

käyttö alkaa pienistä asioista, kuten valo-

jen ja sähkölaitteiden sammuttamisesta

silloin, kun niitä ei tarvitse, Kiuru muis-

tuttaa.

Ministeri tekee itsekin niin kahdes-

sa kerrostalokodissaan, Porissa ja Helsin-

gissä. Hän pyrkii minimoimaan myös his-

sinkäytön.

– Samoin kuluttajana valintoja tehdes-

sä voi vaikuttaa. Kun vanhojen koneiden

uusiminen tulee ajankohtaiseksi, kannat-

taa hankkia energiatehokkuudeltaan par-

haat laitteet.

Turhan korkea sisälämpötila tuhlaa

tietysti energiaa. Sähköllä lämmittävät

omakotitaloasujat tämän tietävätkin hy-

vin. Kerrostaloissa puolestaan kannattai-

si tasapainottaa lämmitysverkosto, mikä

pienentää yhteisiä energiakustannuksia,

ministeri vinkkaa.

− Kerrostalo-osakeyhtiön hoitokuluis-

ta vuonna 2011 kului lämmitykseen 24

prosenttia, Kiuru mainitsee.

Se on aika paljon – ja näkyy kaikkien

asukkaiden yhtiövastikkeissa.

Energiatehokkuutta ilmassaAsuntoministeriä on työllistänyt alku-

vuonna kaksi muutakin tärkeää teemaa:

energiatodistusten uudistus sekä energia-

tehokkuuden huomioiminen luvanvarai-

sessa korjausrakentamisessa. Molemmat

lait hyväksyttiin helmikuussa.

Uusien energiatodistusten myötä van-

hankin omakotitalon ostaja tai vuokraaja

voi jatkossa vertailla eri kohteiden ener-

giatehokkuutta. Tehokkuusluokka heijas-

tuu suoraan energialaskuun.

Korjausrakentamisessa puolestaan

pyritään siihen, että olemassa olevan ra-

kennuskannan energiatehokkuus parani-

si samalla, kun tehdään välttämättömät

korjaukset.

− Lämmitystavan valinnalla ja hyväl-

lä kiinteistönpidolla on iso merkitys ener-

giankäytön ja siten myös asumiskulujen

hallinnassa, Kiuru kiteyttää.

TEKSTI Hanna Rusila | KUVA Ari Heinonen

Asuminen nielaisee Helsingissä pienituloisilta jo yli puolet kuukauden tienesteistä. Ihan liikaa, jos kysytään asunto-ministeri Krista Kiurulta.

KOHTUUTTAetsimässä

helen 19

TEKSTI Pertti Suvanto | KUVAT Pekka Nieminen

Helsingin Energian ympäris-

töjohtaja Martti Hyvösen

työpöydän näytöllä on kuva

1950-luvun Helsingistä. Lintu-

perspektiivistä avautuva nä-

kymä antaa karun käsityksen helsinkiläis-

ten silloisesta hengitysilmasta.

Ilma on sankkana mustaa savua, jota

tupruaa ylös lukemattomista piipuista. Ker-

rostaloja lämmitettiin omilla kivihiili- ja öl-

jykattiloilla. Taloissa oli myös jätteiden-

polttouunit, joissa kosteat jätteet paloivat

kituen.

Hyvönen vilkaisee ikkunastaan kohti Etu-

Töölöä.

– Lapsena rakensimme lumilinnoja. Aina

kun satoi lunta, ryntäsimme riemuiten pihal-

le ja teimme uudella lumella linnasta valkoi-

sen. Illalla se oli taas musta.

Helsinkiläisestä energiantuotannosta

lapset eivät saa linnoihinsa enää väriä. Hy-

vönen osoittaa kuvan päälle sijoitettua pääs-

töistä kertovaa käyrää, joka laskee kuin kis-

san häntä. Syykin on kiistaton – keskitetty

energiantuotanto, eli kaukolämpö.

– Lukemattomat pienpiiput korvautuivat

muutamilla jättipiipuilla. Savukaasut liu-

dentuvat korkealle ilmaan ja leviävät laajalle.

Laitosten suodatinjärjestelmät ovat nykyisin

hyvin tehokkaita. Hengitysilmaa voimalai-

tokset eivät pilaa.

Vähäiset vaikutukset luontoonHelsingin Energian tuotannon päästöjen vai-

kutukset pääkaupunkiseudun luontoon ja il-

manlaatuun ovat nykyisin erittäin pieniä.

Energiantuotannosta syntyy rikkidioksidi- ja

hiukkaspäästöjä sekä typen oksideja. Niille

on säädetty tarkat raja-arvot, joita ei saa ylit-

tää. Myös vähäisiä raskasmetalleja seurataan.

Hanasaari B -voimalaitoksen rikinpois-

tolaitoksessa käy melkoinen humina. Hel-

singin Energian ilmansuojeluinsinööri Anna

Häyrinen selvittää, että savukaasut kulkevat

ensin sähkösuodattimien läpi ja johdetaan

sitten rikinpoistolaitokseen. Siellä ne reagoi-

vat kalkkilietteen kanssa. Lopuksi savukaa-

sut ohjataan tekstiilisuodattimien kautta 150

metriä korkeaan piippuun.

Pieniäpitoisuuksia

Helsingin ilmassa olevista pienhiukkasista vain alle prosentti on peräisin paikallisesta energiantuotannosta. Huonon ilman syntisäkkiä kantavat liikenne, puun pienpoltto ja kaukokulkeumat.


– Hiukkasista saadaan poistettua lähes kaikki ja rikki-

dioksidistakin yli 80 prosenttia. Typen oksideja vähen-

netään tehokkaasti palamisilman vaiheistuksella.

Helsingissä päästöjä on lisäksi leikannut pääpolttoai-

neen vaihto kivihiilestä maakaasuun 1990-luvulla. Vuo-

saaressa ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä.

Häyrinen sanoo, että kivihiili sisältää myös raskas-

metalleja. Hiukkaspäästöjen mukana niitä pääsee jon-

kin verran ulkoilmaan. Erityisesti elohopeasta on viime

aikoina keskusteltu, ja myös sen määriä aletaan ehkä

säädellä.

– Tästä syystä olemmekin tutkineet, minkälaisia pi-

toisuuksia meidän piipuistamme tulee. Mittausten pe-

rusteella ne jäävät selvästi alle niiden raja-arvojen, joita

EU:ssa saattaa tulevaisuudessa olla. Meiltä pääsee ilmaan

10 kilogrammaa elohopeaa vuodessa. Se ei ole möhkäle,

joka putoaa jonkun pihaan, vaan pieniä hiukkasia.

Raja-arvot puolittuvatLähivuosina Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitok-

silla kehitetään savukaasun puhdistusjärjestelmiä ja

polttotekniikkaa, sillä EU:n teollisuuspäästöjä säätele-

vä direktiivi astuu voimaan vuonna 2016.

Uudistuksen seurauksena vuotuiset rikkidioksidi-,

typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen raja-arvot puolittuvat.

– Jokaisella laitoksella tehdään investointeja. Rikin

poistoa parannetaan tehostamalla nykyisiä latteita. Li-

säksi sähkösuodattimia saatetaan uusia ja typen oksi-

deja varten hankkia katalysaattoreita.

Lämpökeskuksissa siirrytään yhä enemmän maa-

kaasuun ja raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn.

– Vaikka raja-arvot puolittuvatkin, päästöt eivät vält-

tämättä puolitu. Toimimme jo nykyisin lähellä uusia

Savukaasuista hiukkaset saadaan hävitettyä lähes kokonaan.

helen 21

Rikinpoistolaitoksella saadaan poistettua yli

80 prosenttia

rikkidioksidista.

raja-arvoja, joten siksi päästöjen vähenemä

ei ole niin suuri. Suurin muutos on typen ok-

sidipäästöissä.

Brysselissä tai Berliinissä asia on toisin.

Täällä emme saa samoilla investoinneilla

vastaavia ympäristöhyötyjä, sillä jo nykyisin

energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen

vaikutukset pääkaupunkiseudulla ovat vä-

häisiä. Uudet raja-arvot parantavat kuitenkin

pääkaupunkiseudun ilmanlaatua edelleen.

Aurinkoisena kevättalven päivänä voi-

malaitoksen katolta avautuu upea näkymä

Helsingin kattojen ylle. Horisontti näyttää

utuiselta.

– Tänään on hyvä esimerkki päivästä, kun

Helsingin ilmanlaatu on erittäin huono. Pää-

syntinen on liikenne. Ilma ei juuri liiku. Au-

tojen pakokaasu ja katupöly purkautuvat sa-

malle korkeudelle, missä ihmiset hengittävät,

Häyrinen huokaisee.

Pienet hiukkaset pahimpia Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Ris-

to Hillamo on syntisäkistä samaa mieltä. Ym-

pärivuotinen liikenne on Helsingin suurin il-

man pilaaja.

Muitakin syyllisiä on löytynyt. Talvikau-

della puun pienpoltto saastuttaa merkit-

tävästi ilmaa jopa Helsingin keskustan tun-

tumassa, jonne se kulkeutuu metropoli-

alueen reunamilta. Itä- ja Keski-Euroopan

sekä Pietarin alueen ja Viron energiantuotan-

non ilmansaasteet kulkeutuvat tehokkaas-

ti ilmavirtausten mukana myös Suomeen.

Laivaliikenteen päästöjäkään ei voi ohittaa,

vaikka ne uusien polttoainevaatimusten

myötä ovat merkittävästi pienenemässä.

– Jos seisomme Mannerheimintiellä, pitoi-

suudet alkavat olla vertailukelpoisia suur-

ten eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Jos

menemme vähän syrjään, ilma on keskimää-

rin puhtaampaa kuin useimmissa Keski-Eu-

roopan kaupungeissa, joissa on iso tausta-

pitoisuus.

Joka puolella on valtavat päästöt. Sen

päälle tulevat vielä liikenneväylien korkeat

pitoisuudet ja jos ilmamassat saapuvat naa-

purista, ne ovat jo valmiiksi saastuneita.

Suomi on sikäli onnellisessa asemassa,

että olemme usein pohjoisten ilmamassojen

alla ja sieltä tulee äärimmäisen puhdasta il-

maa. Tämä laskee keskiarvojamme.

Hillamoa eivät kuitenkaan kiinnosta niin-

kään keskiarvot tai hiukkasten kokonaismää-

rät, vaan niiden koko ja kemiallinen koostu-

mus. Juuri pienimmät ovat ihmisen terveydelle

vaarallisimpia ja niiden kemiallinen käyttäy-

tyminen on tärkeää tietää.

Huipputarkoilla mittalaitteilla saasteläh-

teiden tunnistaminen tapahtuu lähes reaa-

liajassa. Mittaukset voidaan yhdistää sää- ja

päästötietoihin tai mallien avulla saatavaan

ilmamassan tarkkaan kulkureittiin.

– Helsingin Energian energiantuotannon

vaikutus kaupunki-ilmaan on niin pientä,

että sitä on vaikea erottaa muista lähteistä.

Hillamon mukaan voimalaitoksen piippu

ei siis käy saasteen symboliksi, sillä savun nä-

kyvin osa on pääasiassa vesihöyryä.

Myös pelletti syyniinHelsingin Energia on tehnyt Ilmatieteenlai-

toksen ja Helsingin yliopiston kanssa laajaa

yhteistyötä hiukkaspäästöjen saralla jo vuo-

sia. Modernit mittalaitteetkin ovat Helsin-

gin Energian lahjoittamia.

Martti Hyvönen sanoo, että yrityksellä

on myös oma lehmä ojassa. Tutkimuksilla

haluttiin selvittää pienhiukkaspitoisuudet

ja kertoa helsinkiläisille, mistä ne oikeas-

ti ovat peräisin.

Toisaalta hankkeilla valmistaudutaan

myös biopolttoaineiden käytön lisäämi-

seen osana Kohti hiilineutraalia tulevai-

suutta -ohjelmaa.

Syksyllä Hanasaaren voimalaitoksella

poltettiin kivihiilen joukossa koemielessä

525 tonnia pellettiä. Kokeet jatkuvat tänä

vuonna. Uudet mittalaitteet ovat nuuski-

neet myös seospolton savukaasuja. Hanke

jatkuu edelleen.

– Alustavien tulosten mukaan 5–10

prosentin pellettiosuus ei aiheuta suu-

ria muutoksia ympäristövaikutuksiin, jos

sitä vertaa sataprosenttiseen hiilen polt-

toon. Lisäkokeita tarvitaan vielä jatkossa-

kin muun muassa ilmastovaikutuksista,

Hyvönen sanoo.

– Lähivuosina Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla kehitetään muun muassa puhdistusjärjestelmiä, ilman- suojeluinsinööri Anna Häyrinen kertoo.


TEKSTI Susanna Haanpää | KUVAT Kaukomarkkinat, Tommi Tuomi, Arto Wiikari ja iStockPhoto

Säästöä sähkölaskuunSähkölämmitteisessä

pientalossa ei välttämättä tarvita isoja investointeja

energiankulutuksen vähentämiseksi. Yllättävän

suuria vaikutuksia syntyy pelkästään käyttötapojen

muutoksilla.

Elvari-hankkeessa on tutkittu

sähkölämmitteisten pienta-

lojen energiankäytön tehosta-

mista vuodesta 2008. Tulokset

ovat olleet yllättäviä: sähkön-

kulutus voi pienentyä jopa 40 prosenttia

vain käyttötapoja muuttamalla.

Säästöä syntyy, kun aloittaa seuraa-

malla lämpötiloja ja sähkönkulutusta.

Tärkein säästökohde on huonetilojen

lämmitys: tyypillisesti sähkölämmittei-

sessä pientalossa siihen kuluu 50, talous-

sähköön puolestaan 30 ja käyttöveden

lämmitykseen 20 prosenttia koko kodin

sähkönkulutuksesta.

Pientaloasukkaan onkin hyvä ensin

järkeistää omia käyttötapojaan ennen

kuin ryhtyy suunnittelemaan suuria in-

vestointeja lämmitysjärjestelmiinsä.

Tarkkaile lämpötilaaSähkölämmittäjän kannattaa seurata

pikemminkin säätietoja kuin kalente-

Ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää ensi- sijaisena lämmittimenä.

Aseta ilmalämpöpumpun lämpötila-asetus halutulle huonelämpötilatasolle ja

muiden lämmittimien 4–5 astetta alemmaksi.

helen 23

Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 21–22 celsiusastetta, makuuhuoneissa pari astetta vähemmän. Pesutiloissa kannattaa ylläpitää 23–24 celsiusasteen lämpötilaa, mutta varastotiloissa ja autotalleissa riittää 10–15 celsiusastetta.

ria: Keväällä lattialämmitys on hyvä kyt-

keä pois niistä tiloista, joissa sitä ei vält-

tämättä tarvita, kuten tuulikaappi tai

kodinhoitohuone. Myös pesutilojen lat-

tialämmitys kannattaa säätää mahdolli-

simman pienelle.

Syksyllä lämmityskauden alussa ei

ole välttämättä tarpeen kytkeä kaikkia

lämmittimiä heti päälle, vaan lämmittää

tarpeen mukaan. Sähköpattereilla säätö

onnistuu energiatehokkaammin kuin

lattialämmityksellä. Myös termostaattien

toimivuus on syytä tarkistaa.

Kun sisälämpötilan alentamiseen

yhdistää tulisijan käytön, on säästö en-

tistäkin suurempi. Jo ennen klapien sy-

tyttämistä takkaan kannattaa pudottaa

sisälämpötilaa ja etenkin lattialämmi-

tyksen käyttöä.

Säätäminen kannattaa Sisälämpötilojen säätöön kannattaa uh-

rata tovi. Esimerkiksi autotallin tai va-

raston lämpötilaksi riittää 10–15 cel-

siusastetta 20:n sijaan. Tämä pienentää

sähkölaskua usealla prosentilla.

Pesutilojen ovet on syytä pitää kiinni,

jottei lämpö karkaa sieltä muihin tiloi-

hin. Koska tuulikaapissa puolestaan on

järkevä pitää alempaa lämpötilaa kuin

muissa huonetiloissa, myös sen molem-

mat ovet kannattaa pitää suljettuina.

Sisälämpötilaa on hyvä seurata ja säätää

sitä tarvittaessa huoneittain. Esimerkik-

si tyhjien huoneiden lämpötilaa kannat-

taa alentaa. Myös lomien aikana kaikkien

huonetilojen sisälämpötila on hyvä pudot-

taa alemmas.

On tärkeätä myös huolehtia riittävästä

ilmanvaihdosta mutta tarkistaa, että sekin

on säädetty pientalon tarpeiden mukaan.

Ylimitoitettuna ilmanvaihto voi kasvattaa

energiankulutusta huomattavasti.

Hyötyä pumpusta ja tulestaParas hyöty saadaan, kun muun lämmityk-

sen taso säädetään 4–5 astetta ilmalämpö-

pumpun lämpötila-asetusta alemmaksi.

Näin ilmalämpöpumppua käytetään en-

sisijaisena lämmittimenä. Tämä perustuu

siihen, että ilmalämpöpumpun hyötysuh-

de on parempi kuin muilla lämmittimillä,

kuten sähköpattereilla ja lattialämmityk-

sillä. Kun ilmalämpöpumpun teho ei yksin

riitä, nostetaan kaikkien lämmittimien läm-

pötila-asetuksia, myös ilmalämpöpumpun.

Tehokas varaavan takan tai leivinuu-

nin käyttö voi kattaa parhaimmillaan jopa

30 prosenttia lämmitysenergian tarpeesta.

Tärkeätä on polttaa kuivaa puuta, tuoda

ne ennen polttoa lämpenemään sisätiloihin

ja pitää huoneiden ovet auki, jotta lämpö

leviää mahdollisimman laajalle.

Mikä Elvari?Motivan koordinoima yhteistyöhanke

tavoitteena löytää keinoja, joilla tehostetaan

sähkölämmitteisten pientalojen energian-

käyttöä 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä

pilottikohteita tutkittu jo vuodesta 2008

hankkeessa mukana Helsingin Energia, Ener-

giapolar-ryhmä, Energiateollisuus ry, JE-

Siirto Oy, Ryhmä 4, Ensto Oy, Glen Dimplex

Nordic Oy, Scanoffice Oy ja STUL ry

Lisää tietoa: motiva.fi/koti ja asuminen-> näin säästät energiaa -> sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Termostaatit on hyvä tarkistaa

esimerkiksi joka syksy.

Tehokas varaavan takan käyttö

voi kattaa 30 prosenttia

lämmitysenergian tarpeesta.


1201 0704 1002 0805 1103 0906 13

VU

OSI

9

7

5

3

c/kWh

TEKSTI Susanna Haanpää | KUVAT Jussi Partanen ja Helsingin Energia

SÄHKÖÄ YMPÄRISTÖN

HYVÄKSIYmpäristöpennisähkö maksaa 1,71 euroa kuukaudes-

sa enemmän kuin normaalisähkö. Tämän summan

Helsingin Energia tuplaa, ja rahat laitetaan Ympäristö-

pennitilille.

Varoja on tähän mennessä kertynyt yli kaksi mil-

joonaa euroa. Varojen käyttöä ohjaavaan Ympäristö-

penniraatiin kuuluu edustajat HSY:ltä, Aalto-yliopis-

tosta, Energiateollisuudesta, Motivasta ja Helsingin

Energiasta. Raadin tekemän periaatepäätöksen mu-

kaisesti varoja kohdennetaan erilaisiin uusiutuvan

energian hankkeisiin.

Raati kokoontui viimeksi maaliskuussa. Silloin pää-

tettiin jatkaa sopivan merituulihankkeen etsimistä ja

selvittää sopivaa aurinkosähköhanketta.

Ympäristöpennivaroja käytettiin 300 000 euroa

Raahen tuulipuistoon vuonna 2009. Samana vuon-

na lahjoitettiin 30 000 euroa Lasten Päivän Sää-

tiölle tuulimyllyn hankkimiseksi Linnanmäelle.

Parissa vuodessa Ympäristöpennisopimusten

määrä on kasvanut 20 prosenttia, ja tällä hetkellä

niitä on noin 7 000.

Edullista energiaa

LÄHDE Energiamarkkinavirasto

Vertailussa näkyy hintakehitys eri vuosina, kun vuosikäyttö on 2 000 kWh (hinta sis. alv). Kerrostaloasukkaan sähkön myyntihinta

HELSINGIN ENERGIA KOKO MAA

helen 25

Elina Jokimäki muutti miehensä kanssa uu-

teen kotiin Vantaalle viime lokakuussa, jol-

loin myös sähkösopimuksen uusiminen oli

ajankohtaista.

Kun muuton ajankohta lähestyi, Jokimä-

ki tutki erilaisia sähkösopimuksia. Helsingin

Energia oli tuttu, sillä Jokimäki avomiehen-

sä kanssa ovat olleet asiakkaina vuodesta

2004 asti.

– Ajattelin, että voisin kokeilla Plussasäh-

köä, sillä siitä kertyvät K-Plussa-pisteet hou-

kuttelivat.

Jokimäki teki sähkösopimuksen puhelimit-

se, mikä onnistui nopeasti. Tämä oli tarpeen,

sillä muutto siirtyi aikaisemmaksi kuin mitä

pariskunta oli alun alkaen kaavaillut.

Kun sopimuksen teosta oli kulunut muu-

tama kuukausi, Jokimäki sai yllättävän yh-

teydenoton.

– Huomasin, että päivän aikana minulle

oli tullut puhelu numerosta, jota en tunnista-

nut. Tarkistin, kenelle numero kuuluu ja selvi-

si, että soitto oli tullut Helsingin Energiasta.

Ensin säikähdin, että olenko unohtanut mak-

saa sähkölaskuni muuttokiireen keskellä, Jo-

kimäki hymyilee.

Siltä istumalta hän soitti takaisin. Yllätys oli

melkoinen, kun toisesta päästä tulikin iloiset

onnittelut Plussasähkön Miljoonakisan voitos-

ta. Tiedon sulatteluun meni hetki, mutta sitten

asiasta piti kertoa jo työkavereille.

– Osa tarkisti, ettei kai vain ollut kyse pila-

puhelusta, ja toiset kehottivat pistämään lot-

torivin vetämään, Jokimäki naurahtaa.

Palkinnon hän otti lopulta rahana tilille

valitakseen, mihin kaikkeen voittosumman

käyttäisi.

– 5 000 eurolla saamme mukavasti kesä-

lomamatkan Eurooppaan. Rahareikiä ovat toki

myös vasta remontoitu uusi koti ja asuntolai-

na, eli palkinto tuli hyvään saumaan, voittaja

iloitsee.

Helsingin Energian toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on kaikkien Suomen sähköyhtiöiden keskiarvohintoja edullisempi.

KU

VA

To

mm

i Tu

om

i

Palkinnolla reissuunMiljoonakisan voittaja luuli unohtaneensa maksaa sähkölaskun, mutta tienasikin mojovasti rahaa lomamatkaa varten.

Tukuittain Plussaa PLUSSASÄHKÖ on Helsingin

Energian ja K-Plussan yhtei-

nen sähkötuote, jonka voi tilata

kaikkialle Suomeen. Plussasäh-

kön Miljoonakisa käynnistyi tou-

kokuussa 2012. Sen palkintona

oli miljoona LisäPlussa-pistettä,

joiden arvo on 5 000 euroa.

Arvontaan osallistuivat auto-

maattisesti kaikki, jotka tilasi-

vat viime vuonna Plussasähköä.

TEKSTI Susanna Haanpää | KUVITUS Matias Teittinen

FACEBOOK facebook.com/helsinginenergia UUTTA VOIMAA blogi.helen.fi TWITTER twitter.com/Energianeuvoja

MITEN TARKASTI LUIT LEHDEN?

Etsi oikea vastaus alla olevaan kysymykseen

tämän lehden sivuilta ja voita tehosekoitin!

Voimalaitoksen piipusta nousevan savun näkyvin osa on

a) nokea

b) vesihöyryä

c) elohopeaa

VASTAUSOHJEKäy vastaamassa kilpailuun 11.6.2013 mennessä osoitteessa

www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla

osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN.

Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Energiavisa on myös netissä osoitteessa helen.fi. Uudet palkinnot arvotaan joka kuukausi!

PALKINTOAlumiinirunkoinen Kenwoodin

tehosekoitin kuuluu valmistajan

kMix-tuoteperheeseen. Tehosekoitin

sekoittaa, murskaa ja hienontaa

kerralla suurempiakin määriä 1,6 litran

lasikannussa. Tehosekoittimessa on

neljä esiasetettua ohjelmaa, ja sen

teho on 800 wattia.

Arvomme neljä kMix-tehosekoitinta.

Yhden palkinnon arvo on 179 euroa.

ONNEA VOITTAJILLEHelenin 1/13 lukijakilpailu on arvottu.

Bionaire-ilmanpuhdistimen voittivat

Leo Kemppi, Aija Ohra-Aho ja Esko

Paavola Helsingistä sekä Nina

Saaristo Lohjalta ja Pertti Salorinne

Lieksasta. Onnittelut!

Energiavisa

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedotHELSINGIN ENERGIA Vaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi

ASIAKASPALVELUPISTE, 3. krs ma–pe 8.30–17 Puhelinpalvelu ma–pe 8–18Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 [email protected]

VIKAILMOITUKSET Sähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173

Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fi

Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

PUHELUHINNAT 010-alkuisiin numeroihin:

liittymistä 8,35 c/puhelu + 6 c/min

liittymistä 8,35 c/puhelu + 17,17 c/min. Hinnat sisältävät alv 24 �%. Maksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi

NEUVONTAPALVELUT Energiatori 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistus-voimakkuusmittarin lainaus: [email protected]

KAUKOLÄMPÖ Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2213 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2976 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

helen-lehti 2-2013

Documents