keuda-lehti 3/2013

KeudaKeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti • 3/2013

Kestävä kehitys

näkyyKeudassakaikkialla

Uusia ideoita opetukseen ulkomailta

Erikoisnumero kestävästä kehityksestä:

Energiansäästöä,paperittomuutta ja

etäkokouksia

11

19

13

20

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen var-mistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvä-listyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kun-tayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornais-ten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen hen-kilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2012 oli 57 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän sidosryhmälehtiNro 3/2013, syksy 2013, 7. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu- tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja viestintäassistentti Maarit TialaTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Riikka Auvinen, Maarit Tiala, Heli VastamäkiKansikuva Riikka AuvinenPainopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 3 000

3 Ammatillinen koulutus uudistuu Pääkirjoitus

4 Kestävä kehitys on kokonaisvaltaista ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta

5 Keudan keittiössä pienennetään hiilijalanjälkeä

6 Kestävän kehityksen ilosanoma leviää Sibeliuksenväylän koulutusyksikkö jakaa tietoutta myös muihin toimipisteisiin

8 Tulosteiden määrä haltuun

8 Etäkokous säästää aikaa ja luontoa

9 Energiansäästötalkoot tuottavat tulosta

10 Elämä hallintaan Lukkarinpolulla Huomio terveysliikuntaan ja ergonomiaan

11 Lihasvoimalla töihin – pyöräily kannattaa

11 Kestävä kehitys on myös kasvatustavoite Keudan yhtymähallituksen pj Juha Salo

12 Tietotekninen vallankumous tulee vihdoin koulutusalalle

13 Keuda saa lisää järjestämislupia

14 Uusia eväitä maailmalta Opettajat kansainvälisyysjaksoilla

16 Uudistunut yhteishaku suosii nuoria

17 Esittelyssä Keuda Sammakko ja Keuda Kerttu

18 Suomen ainoa opetuspesula 20 vuotta

19 Leipzigissa miteltiin nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuksista

20 Palkittuja keudalaisia 2013

22 Ammattiopiston aktiivisin oppilaskunta haussa Kuoman palsta

23 Tapaa keudalainen Raimo Aatsinki

Tässä numerossa

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti2 3

mmatillinen peruskoulutus on saavuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ennen näkemättömän suo-sion ja merkityksen suo-

malaisessa yhteiskunnassa. Siitä kertoo myös median ja poliittisten päättäjien li-sääntynyt kiinnostus.

Ammatillisen koulutuksen nousuun on vaikuttanut voimakas työelämäläh-töisyyden lisäys. Lähes puhtaasti oppi-laitosmuotoisesta koulutuksesta siirryt-tiin koulutukseen, jossa vähintään puoli vuotta on työssäoppimista työpaikoilla. Työssäoppimisella ei ole ylärajaa – joil-lakin aloilla jopa puolet opiskelusta voi-daan suorittaa työpaikoilla.

Jatko-opintomahdollisuudet ammat-tikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulivat mahdollisiksi. Yleisaineiden painoarvo lisääntyi tämän johdosta jonkin verran. Kieltämättä jonkin verran liikaa jäyk-kyyttä jäi ammatillisten aineiden ja niitä tukevien opintojen suhteeseen.

Nyt ammatillisen koulutuksen tut-kintojärjestelmää uudistetaan (TUTKE). Tavoitteena on selkeämpi, paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva tutkintorakenne ja tutkinnot.

Tarkoituksena on tukea opintojen yksilöllisyyttä lisäämällä valinnaisuut-

ta. Myös tutkinnon suorittamisen tapo-ja tehdään joustavammiksi. Samalla li-sätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edis-tetään erityisesti työelämässä olevien mahdollisuutta vaiheittaiseen, osa ker-rallaan etenevään tutkinnon suorittami-seen. Opintojen kolmannen vuoden tai jopa kahden vuoden suorittaminen op-pisopimuskoulutuksena on yksi loistava esimerkki siitä, miten opintojen suoritta-mistapa voi vaihdella.

Julkisuudessa on esiintynyt väittei-tä, että uudistuksella lisättäisiin opinto-jen teoria- ja yleisainepainotteisuutta. Tarkempi perehtyminen uudistukseen osoittaa, ettei siitä mitenkään pysty täl-laista näkökulmaa löytämään.

Suomalainen ammatillinen koulutus on menestystarina. Sen osoittaa amma-tillisen koulutuksemme mahtava suo-sio ja vetovoima muihin Euroopan mai-hin verrattuna. Koko menestystä ei kan-nata hukata siihen, että erittäin pieni osa nuorista ei tässä järjestelmässä ha-lua opiskella. Heille on syytä kehittää omia käytännöllisiä opiskelupolkujaan, kuten nyt koulutustakuun ansiosta teh-däänkin.

Keuda jatkaa osaltaan suomalaisen menestystarinan toteuttamista arvoihim-me pohjautuvan strategian mukaisesti.

Ammatillinen koulutus uudistuu ja vastaa yhteiskunnan tarpeisiin

ATässä lehdessä strategisista päämääris-tämme on esillä erityisesti kestävä ke-hitys.

hannu heiKKiläKuntayhtymän johtaja


mmatillisen koulutuksen alalla ja Keudassa kestävä kehitys on laajempi käsite kuin äkkiseltään voisi aja- tella. Se sisältää seuraavat ulottuvuudet:

KEsTävä KEhiTys

Kestävän kehityksen mukainen toiminta on yksi kuudesta, vuonna 2015 päättyvän strategiakauden päämäärästä Keudassa.

• teksti heli VastamäKi • kuvitus shutterstoCK

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys: mm. vastuulliset hankinnat ja kuljetuk-set, kierrätys, energian ja veden kulutus, kiinteistöjen ja niiden ympäristön hoito, ravinto ja terveys.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: mm. turvallisuus, henkilöstön ja opis-

A

on kokonaisvaltaista ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta

kelijoiden hyvinvointi, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, oppimisen tuki, kulttuuriympäristö ja monikulttuurisuus.

Keudassa näihin kaikkiin osa-alueisiin on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota, ja suunnitelmia asioiden ke-hittämiseksi yhä parempaan suuntaan on tehty. Tämän Keuda-lehden kestävän kehityksen teemasivuilla käsitellään ai-hetta muutamasta eri näkökulmasta.


petusravintola Opéran tarjoilijat ovat ottaneet huomioon ravintolasalis- sa kestävän kehityksen: Tarjoilijat ottavat tilauk-set paperisuikaleille, jotka on leikelty kierrätyspaperista. Lounasmenuun käy-tetään kummatkin puolet paperiarkista.

Kankaiset pöytäliinat ovat päällystetty kattausliinalla. Keittiössä ruo-

ka-ainetilaukset tehdään maksimissaan kaksi ker-taa viikossa. Kala-ateri-oissa käytetään edul-lista kotimaista ka-laa.

Keudan keittiöissä pienennetään hiilijalanjälkeä

ravintolatyössä kestävä kehitys on läsnä hyvin konkreettisesti, mitattavin tavoittein. Keudan keittiöiden kestävän kehityksen mukainen toiminta on hyvin edistyksellistä. Kävimme Keravan sarviniitynkadulla tutustumassa toimintatapoihin.

oKeittiöpuutarha on ollut kokeilus-

sa menneen kesän. Yrttitarhaa on suun-nitellut keittiömestari Jyri Bemerståhl. Kasvimaalta löytyy porkkanaa, puna-juurta ja retiisiä. Kaikki yrtit ovat kasva-massa kierrätetyissä tai kierrätysmateri-aaleista valmistetuissa laatikoista. – Oppilaiden kanssa tulee mielenkiin-toisia tilanteita, kun pyydän hakemaan tiettyä yrttiä. Yrtin kohdalla ei luekaan kaupasta tuttuun tapaan yrtin nimeä, Jy-ri myhäilee.

Myös tukusta tulleet yrttiruukut lai-tetaan jatkamaan kasvua yrttitarhaan. Opiskelijaravintola Safka palkittiinNiin ikään Keravan Sarviniitynkadulla sijaitseva opiskelijaravintola Safka sai kolmannen palkintodiplomin Hiilija-lanjälki opiskelijaravintoloiden toimin-nassa -kilpailusta.

Kilpailun tavoitteena on levittää hyviä käytänteitä ja ympäristöystä-vällisiä toimenpiteitä opiskelijara-vintoloissa. Sarviniitynkadulla niitä ovat muun muassa raaka-aineiden hankinta yritysvastuunsa tuntevil-ta tavarantoimittajilta, ruokalis-tan suunnittelu (lisätty kotimais-ta kalaa ja vaaleaa lihaa, lämpi-

miä kasviksia ja perunaa, riisin korvaus ohrahelmellä), jätteen määrän huomioi-minen biojätevaakakampanjalla, kerta-käyttöisten mukien vaihto biohajoavik-

• teksti ja kuvat maarit tiala

Keittiömestari Jyri Bemer-ståhl iloitsee päästessään perehdyttämään opiskelijoita yrttien saloihin koulun omassa keittiöpuutarhassa.

si sekä vedetön siivous -vaunun ottami-nen käyttöön.

Safkassa on esillä ruokaympyrämal-leja viitoittamaan oikeaa annoskokoa ja -suhdetta lautaselle.– Kilpailun myötä on ajatuksiin jäänyt muhimaan uusia suunnitelmia, jotka tu-lemme toteuttamaan pienen kehittelyn jälkeen, kertoo ravitsemispäällikkö Ma-rita Jalomäki.

Ravitsemispäällikkö Marita

Jalomäki esittelee ylpeänä

opiskelijaravintola Safkan

hiilijalanjälkidiplomia.


sibeliuksenväylän koulutusyksikkö uusi sertifikaatin:

Keudan ammattiopiston Järvenpään sibeliuksenväylän koulutusyksikkö oli vuonna 2010 ensimmäinen ammatillinen oppilaitos suomessa, joka sai kestävän kehityksen sertifikaa-tin. Viime keväänä sertifikaatti uusittiin. sibeliuksenväylällä kestävän kehityksen toimintaa koordinoiva Merja Ahonen levittää nyt keke-tietoutta myös muihin Keudan yksiköihin.

aikki Keudan yksiköt ovat erilaisia ja jokaisessa on edet- tävä sen omilla ehdoilla, Merja toteaa. Hän haluaa tuoda näkyväk-si, miten laaja käsite kestävä kehitys oi-keastaan onkaan, se ei todellakaan ole pelkkää kierrätystä ja energian säästöä.– Nuo asiat ovat jo pääosin kunnossa meillä Sibeliuksenväylällä ja varmas-ti suurimmassa osassa Keudaa. Nyt kes-kitymmekin enemmän sosiaaliseen kes-tävyyteen, joka vaikuttaa paljon puhut-tuun läpäisyyn ja on näin oleellinen osa laatutyötä.

Sibeliuksenväylällä opintojen kes-keytyksiä on saatu vähennettyä henkilö-kunnan hyvällä yhteistoiminnalla.– Me kaikki olemme silmät tarkkoina ja puutumme asiaan heti, jos joku opiske-lija vaikuttaa väsyneeltä tai käyttäytyy

eri tavalla kuin ennen. Tehtävänämme on auttaa heitä erilaisissa elämäntilan-teissa. Ajattelemme, että toivottomia ta-pauksia ei ole, vaikka joskus saattaa olla toivottoman tuntuisia tilanteita.

Opiskelijoille painotetaan perusasi-oita: terveellistä syömistä, riittävää unta, liikuntaa ja henkilökohtaista hygieniaa. Näillä on yllättävän suuri merkitys elä-mänhallinnan kannalta. Opiskelijat ovat saaneet ohjausta työkykypassin suoritta-miseen ja kaikki halukkaat voivat suorit-taa sen niin Sibeliukseväylän kuin muu-tamassa muussakin yksikössä.

Kulttuuriympäristö mukana opetuksessaKolme vuotta sitten ensimmäisen ser-tifioinnin yhteydessä auditoijat totesi-vat, että Järvenpäässä voitaisiin hyödyn-tää upeaa kulttuuriympäristöä vielä pa-remmin opetuksessa. Sen eteen onkin viimeisen kolmen vuoden aikana teh-ty töitä ja siinä on onnistuttu. On muun muassa saatu tuotteistettua ohjelmapal-veluita ja kerättyä opastusmateriaalia

koulun alueelta.– Olemme myös kehittäneet kestävän kehityksen mittareita saadun palautteen mukaisesti, Merja kertoo.

Keskikadulla tartuttiin toimeenMerja on käynyt tähän mennessä konsul-toimassa kestävän kehityksen asioita Ke-ravan Keskikadun yksikössä eli Keuda-talossa. Sipoon Enterissä työ aloitetaan marraskuussa.

Keskikadun apulaisrehtori Juha Ris-tilä kertoo halunneensa Merjan ja Si-beliuksenväylän vankan kokemuksen avuksi saadakseen kestävän kehityksen järjestelmällisen työn alkuun omassa yk-sikössään.– Ajattelin itsekin, että kestävä kehitys on lähinnä roskien lajittelua, mutta nyt olen ymmärtänyt, miten laajasta asiasta on kysymys, hän sanoo.

Keskikadulla lähdetään tekemään ja toteuttamaan ihan omannäköistä kestä-vän kehityksen suunnitelmaa. Itse ra-kennus on hyvin erilainen kuin Jär-venpään Sibeliuksenväylällä ja lisäksi Keudan rinnalla toimivat Keuda-talossa Laurea ja Keravan kaupunki, mikä edel-lyttää hyvää yhteistyötä myös kestävän kehityksen asioissa.

• teksti heli VastamäKi • kuva riiKKa auVinen

-K

Kestävän kehityksen ilosanoma leviää


Laitoshuoltaja Heli Immonen pitää huolta Paatela-rakennuksen siisteydestä Järvenpään Sibeliuksen-väylällä. Siivouksen ympäristö-ystävällisyyttä trimmataan Keudassa

jatkuvasti kohti huipputasoa.

iinteistöjen puhtaanapito on alue, jolla kestävän kehityksen mukainen toiminta on nosta-nut päätään jo pitkään. Keudan sii-vouspäällikkö Jaana Vainio kertoo, että Keudan kiinteistöjen siivoukses-sa on vuosien varrella tehty monia muutoksia, jotka ovat vähentäneet ympäristökuormitusta.

Jätteiden lajittelu on käytössä kaikkialla Keudassa, puhdistusai-neissa on siirrytty biohajoaviin vaih-toehtoihin ja niiden oikeaan annos-teluun on kiinnitetty huomiota. Sii-vousmenetelmiä on kehitetty märistä ja kosteista menetelmistä kuivem-piin. Vettä ei enää kuljeteta siivous-vaunuissa sangoissa mukana, vaan siivouspyyhkeet ja mopit nihkeyte-tään valmiiksi siivouskeskuksissa. Mikrokuituiset pyyhkeet ja mopit ir-rottavat lian nihkeinäkin. Kertakäyt-töiset siivouspyyhkeet ja suojakäsi-neet on vaihdettu kestokäyttöisiin.

siivouksessa kestävä kehitys on konkreetti-sesti läsnä

K


• teksti heli VastamäKi • kuva shutterstoCK

euda toimii yhteensä 12 eri osoitteessa ympäri Keski-Uutta- maata. Yksi aikuisopiston kou-

lutusyksikkö on Pasilassakin. Tämä tar-koittaa henkilöstön vilkasta liikennöintiä paikasta toiseen Keudan sisällä. Usein liikutaan omilla autoilla, koska julkinen liikenne ei Keski-Uudellamaalla ole jo-

Etäkokous säästää aikaa ja luontoa

aperiton toimisto – kaukai- nen haavekuva? Siltähän se on tuntunut näihin päiviin asti. Nyt on hiljalleen havait- tavissa, että kannettavien tietokoneiden, tablettien ja älypuhelin-ten myötä ihan kaikkea ei Keudassakaan

Tulosteiden määrä haltuunenää tulosteta paperille. Tavoitteena on päästä vielä paperittomampaan tilantee-seen lähivuosina.

Keudan tietohallinnossa tehtiin tu-lostinkartoitus, jossa löydettiin kaik-kiaan 347 verkkoon liitettyä tulostin-laitetta. Määrä on suuri, vaikka henki-lökuntaa onkin yli 600 ja opiskelijoi-ta tuhansia. Pyrkimyksenä on vähentää laitteiden määrää viidenneksellä vuo-den 2015 loppuun mennessä. Keudas-sa siirrytään pääosin yhteiskäytössä ole-viin monitoimilaitteisiin ja verkkotulos-timiin. Vain poikkeustapauksissa (esim. terveydenhoitaja tai kuraattori) henkilö-kuntaan kuuluvalla voi olla oma henki-lökohtainen tulostin. Oman tulostimen tarvetta vähentää myös käyttöön otet-tava turvatulostusmahdollisuus, jossa käyttäjä itse vapauttaa tulostuksen ulos koneesta. Tällöin se ei voi joutua vää-riin käsiin.– Pyrimme kustannussäästöihin, mut-ta ensisijaisesti arvojemme mukaiseen, kestävää kehitystä tukevaan toimintaan, tietohallintopäällikkö Timo Tervo sa-noo.– Tulostuskuluista säästyneet rahat si-joitamme johonkin muuhun, opetuksen kannalta oleellisempaan.

Tulostimissa oletuksena on kaksi-

ka paikkaan toimivaa. Nyt liikkumis ta pyritään vähentämään satsaamalla etä-kokouksiin. Myös etätyö on mahdollis-ta ajoittain osassa työtehtävistä.

Keudassa on otettu tänä vuonna käyttöön Office 365 -ohjelmisto, joka mahdollistaa pääsyn ohjelmistoihin ja

tiedostoihin päätelaiteriippumattomasti. Samalla otettiin käyttöön pikaviestioh-jelma Lync, jolla voi näppärästi käyttää chattia Keudan sisällä (niin henkilökun-ta kuin opiskelijatkin) ja järjestää etäko-kouksia. Lync-kokouksiin voidaan avata pääsy myös Keudan ulkopuolelta tule-ville osallistujille.

Uudenlaiset toimintatavat vaativat aikaa juurtuakseen työpaikan kulttuu-riin, mutta etäkokouksia on jo järjestetty, ja ne tulevat varmasti yleistymään tule-

puolinen tulostus. Opiskelijoille toden-näköisesti asetetaan oma henkilökohtai-nen lukuvuosikohtainen tulostuskiintiö. Jatkossa myös henkilökunta näkee ajan-tasaisesti omien tulostuksensa aiheutta-mat kustannukset. Tällä pyritään lisää-mään kustannustietoisuutta ja vähentä-mään tulostusten määrää.

Keuda on juuri kilpailuttanut tulos-tuksenhallinnan kokonaisuuden ja kes-tävän kehityksen mukaista toimintamal-lia aletaan viedä eteenpäin valittavan uuden yhteistyökumppanin kanssa.

Nettisivu-uudistus tukee paperittomuuttaKeudan keuda.fi-verkkopalveua ollaan uudistamassa täydellisesti ensi vuo-den aikana. Tämänhetkisen suunnitel-man mukaan uudet sivut avautuvat lo-kakuussa 2014.

Uusista Keudan sivuista tulee täysin responsiiviset, mikä tarkoittaa, että ne mukautuvat näppärästi käytettäviksi eri-kokoisilla näytöillä – niin tietokoneilla, tableteilla kuin älypuhelimillakin. Tämä vähentää tulevaisuudessa tarvetta esite-materiaalien painatukseen ja tulostami-seen, kun vierailijat pääsevät erilaisissa tapahtumissa kiinni nettisivujen tietoi-hin omilla laitteillaan.

P

K

Yksi Keudan ensimmäisistä Lync-ko kouksista on alkamassa: tietohallinto päällikkö Timo Tervo ja järjestelmäneuvoja Laura Heikkilä ovat ottaneet yhteyttä oppisopimuskeskuk-seen Keravalle.


avoite on suhteellinen eli kun kiinteistöjä ja ihmisiä tulee lisää, ne otetaan ta- voitteessa huomioon. Seu- raava EU:n asettama tavoi-te on haastavampi, 20 % säästö vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Keuda teki vuoden 2011 alusta voi-maan tulleen energiatehokkuussopi-muksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Samana vuonna aloitettiin ener-giatehokkuuskatselmukset Keudan eri kiinteistöissä. Niissä on käyty vuoteen 2013 mennessä erittäin tarkasti läpi omi-en kiinteistöjen lähtötilanne energianku-lutuksessa, teetetty energiatehokkuus-todistukset ja asetettu säästötavoitteet toimenpide-ehdotuksineen. Yhteistyö-kumppaneita katselmuksissa ovat olleet Are Oy ja Rejlers Oy. Ilmanvaihto kuluttaa eniten

Keudan lukuisat kiinteistöt ovat keske-nään hyvin erilaisia. Takko ja huolto-mestari Harri Huhtala kuitenkin totea-vat yhden kaikkia yhdistävät asian: il-manvaihto kuluttaa eniten energiaa.

Ilmanvaihtoa ja lämmitystä on sää-delty viime vuosina ahkerasti ja pyritty löytämään optimitaso, joka ei kuluta tur-haan energiaa, mutta on silti kiinteistö-jen käyttäjille miellyttävä.– Esimerkiksi luokkatiloissa pyritään 21 asteeseen, mutta työsaleissa se saa olla 18–19, Takko sanoo.

Lisäsäästöjä haetaan myös sähkö-laitteiden ajastuksella, valojen liiketun-nistimilla sekä valaistuksen siirtymises-sä vähitellen led-tekniikkaan. Työsaleis-sa erilaisten laitteiden moottorit käytiin läpi ja vaihdettiin tai vaihdetaan tulevai-suudessa mahdollisuuksien mukaan vä-hemmän kuluttaviksi. Vettä säästetään

vaihtamalla remonttien yhteydessä vä-hemmän kuluttavat hanat vanhojen tilal -le.

Yksittäisenä haasteena Takko mainit-see Mäntsälän Saaren kartanon kasvihuo-neet, jotka ovat nykyisellään melkoisia energiasyöppöjä. Säästömahdollisuudet siellä ovat paraikaa tutkinnassa. Tilat tehokkaampaan käyttöönAikuiskoulutuksen lisääntyessä Keudas-sa tilat ovat tulossa koko ajan enemmän myös ilta- ja kesäkäyttöön, mikä on kiin-teistöpäällikkö Takon mielestä kannatet-tava asia.– Mitä tehokkaampaa kiinteistöjemme käyttö on, sen parempi.

Huoltomestari Huhtala huomauttaa, että Keudan kiinteistönhoitajat työskente-levät jo nyt tarvittaessa kahdessa vuoros-sa, joten edellytykset käytön tehostami-seen ovat siltä osin olemassa.

Keudassa on tartuttu tuumasta toimeen EU:n asettamien kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden suhteen. Vuonna 2006 tuli voimaan eu:n energiapalveludirektiivi, joka asetti yhdeksän prosentin säästötavoitteen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistöpäällikkö Vesa Takko toteaa, ettei Keudalla ole sen saavuttamisessa ongelmia, vaikka lähtötasokin oli hyvä.

Energiansäästötalkoot tuottavat tulosta

• teksti ja kuva heli VastamäKi

vien vuosien aikana. Paljon muitakin järjestelmiä on Keudassa siirtynyt säh-köiseen muotoon, mikä mahdollistaa työn jakamisen yhä enemmän paik-kakunta- ja yksikköriippumattomasti. Etätyöllä tehokkuuttaNykyaikaiset laitteet ja ohjelmis-tot mahdollistavat entistä paremmin myös muualla kuin työpaikalla teh-tävän etätyön. Kaikissa työtehtävissä etätyö ei ole kuitenkaan mahdollista. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä olevien osittainen etätyö lisää usein tehokkuutta ja myös kestävän kehi-tyksen näkökulmasta säästää luontoa työmatkaliikkumisen jäädessä joilta-kin päiviltä pois. Keudassa on laadit-tu ohjeistus satunnaiseen etätyöhön.

-t

Huoltomestari Harri Huhtala (vas.) ja kiinteistön-hoitaja Otto Kivelä Järvenpään Sibeliuksenväy-län online-tietojen äärellä: sähkön kulutusta ja laitteiden toimintaa päästään seuraamaan ja sää-tämään miesten takana näkyvillä monitoreilla.


pettaja Raimo Ekman aloittaa liikuntatunnin au- toalan opiskelijoille mah- dollisuudella valita eri lii- kuntalajeista pari tuleval-le tunnille. Tänään on tarjolla lento- ja koripalloa, sählyä, kuntosaliharjoitte-lua, squashia ja pingistä. Oppilaat ja-kautuvat ryhmiin ja toiminta alkaa.– Kasvatustyömme vastuullisuutta on omiaan lisäämään se, että koulutamme nuoria ja aikuisia suurelta osalta fyysi-

sesti vaativiin ammatteihin. Haasteet kansalaisten terveyden ylläpidos-

ta, taloudellisesta tuottavuudesta ja työurien pidentämisestä ei-vät ole realistisia, jos suhtau-

dumme opiskelijoihin niin, että he ovat asiakkainamme kolmisen vuotta eikä meillä ole vastuuta siitä, millaisilla ih-miskäsityksillä ja -kuvilla varustautunei-na tai millaisessa fyysisessä kunnossa he koulumme jättävät. Tähän haastee-seen pyrimme vastaamaan muun muas-sa tällä kurssilla, Raimo sanoo.

Kurssin tunteihin kuuluu myös kir-jallinen työskentely. Aihekokonaisuuk-sina ovat oman ammattityön ja sen er-gonomian olosuhteiden suunnittelu ja kehittäminen, psykologiset ja sosiaali-set rasitustekijät sekä tuki- ja liikunta-elimien kunnossapito. Lisäksi tehdään vapaavalintainen tehtävä. Tehtävät to-teutetaan ryhmätyöskentelynä.

Elämä hallintaan lukkarinpolulla

hyvä esimerkki kestävästä kehityksestä on Keudan ammattiopistossa mäntsälän lukkarin-polulla toteutettu elämänhallinnan, terveysliikunnan sekä ammattiliikunnan ja ergonomian opetus tavan-omaisen liikunnan ohella. opetus kuuluu ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin, valinnaisiin opintoihin.

• teksti ja kuvat maarit tiala

o

Mikä ratkaisuksi asiakaspaineeseen? Tehtäväantona tässä oli ottaa huomioon fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökanta.

Raimo Ekman kantaa huolta tulevai-suuden ammattilaisten kasvattami-sesta kokonaisvaltaisesti.


eudan yhtymähallituksen puheen- johtaja, sipoolainen Juha Salo (kok.) on siviiliammatiltaan Hel-singin medialukion virka-apulaisrehto-ri. Hän painottaakin kestävän kehityksen kasvatuksellista näkökulmaa.– Jokainen ammattilainen jättää työstään jäljen ympäristöön ja yhteisöön. Kestävän kehityksen mukainen työ on taloudellista ja tehokasta. Koulusta siirretään toiminta-malleja työelämään ja ammatillisen koulu-tuksen kohdalla vaikutukset ovat monil-la aloilla vielä paljon suurempia kuin lu-kiolaisilla.

Salo nimeää koulutuksen yleiseksi ta-voitteeksi niinkin ison asian kuin hyvän elämän, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen kaikki osa-alueet tu-kevat sen saavuttamista.

Entä mitä muita tavoitteita melko tuo-reella puheenjohtajalla ja hallituksella on kuluvalle kaudelle? – Opetussuunnitelmien uudistaminen, kuntarakenneuudistus ja muut toimin-taympäristön muutokset, tärkeät henki-lörekrytoinnit, työvoimapoliittisen koulu-tuksen yhtiöittäminen, Salo listaa.

Onneksi kaksi vuotta kuntayhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ovat jo tuoneet kokemusta ja näkemystä Keudaan ja ammatilliseen koulutukseen, joten odotettavissa on hyviä päätöksiä.

oni meistä keudalaisista on siinä onnellisessa asemassa, että työmatka ei ole pitkä. Jos asuu kehyskunnassa ja on samas-sa kunnassa töissä, pystyy halutessaan mainiosti pyöräilemään tai jopa kävele-mään töihin. Sama koskee tietysti myös opiskelijoita. Onpa meillä niitäkin ah-keria, jotka pyöräilevät esimerkiksi Tuusulasta Keravalle, satoi tai paistoi, oli pakkasta tai hellettä.

Edes pitkä työmatka ei välttämättä estä työmatkaliikuntaa: on keudalaisia, jotka kävelevät tai pyöräilevät juna-ase-malle (juna, tuo autoa vihreämpi vaih-toehto vie kätevästi useisiin Keudan yksiköihin) ja toiselta asemalta töihin.

Luovuutta käyttämällä työmatkoi-hin voi saada liikuntaa, vaikka tulisi pidemmältäkin: Tietohallintopäällikkö

• teksti heli VastamäKi • kuvat riiKKa auVinen

Lihasvoimalla töihin


Kestävä kehitys on myös kasva-tustavoite

Keudan yhtymähallituksen puheenjohtaja:

Timo Tervo konsernipalveluista asuu Vantaalla, mutta jätti kesällä välillä au-tonsa Tuusulaan ja hölkkäsi sieltä työ-paikalle Järvenpäähän. Iltapäivällä oli edessä lenkki toiseen suuntaan.

Joillakin meistä työmatkaliikun-ta menee urheilun puolelle. Koulutta-ja Ilona Antila Keudan aikuisopistos-ta pyöräili suurimman osan kevättä, ke-sää ja syksyä Helsingin Viikistä töihin Järvenpäähän ja takaisin. Päivämatkaa kertyi yhteensä 64 kilometriä.

SAKU ry:n kuntoilukampanja kan-nusti Keudan henkilökuntaa liikuntaan syys–lokakuussa. Talvella työmatkalii-kunnassa on omat haasteensa, mutta loppujen lopuksi se on asenteesta kiin-ni: talvirenkaat pyörään alle, toppahou-sut päälle ja menoksi – työpäivä alkaa pirteästi!

Keudan viestintä fillaroi! Järvenpääläiset Maarit Tiala (vas.) ja Heli Vastamäki pyö-räilevät usein töihin, samoin kuin tämän kuvan ottanut viestintäharjoittelija Riikka Auvinen.

Yhtymähallituksen puheenjoh-taja Juha Salo osallistui muun hallituksen ja Keudan johtoryhmän kanssa syyskuussa ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia asioita valottavaan seminaariin.

K

Kouluttaja Ilona Antila pyö-

räilee suuren osan vuotta

Helsingin Viikistä töihin

Järvenpäähän ja takaisin.

m


oivon, että olemme pian tilanteessa, jossa tieto- ja vies- tintätekniikan tehokas käyt- tö opetuksessa on osa arki- päivää, Honkonen sanoo.Verkkopedagogiikan kehittäjän teh-

tävä on Keudassa uusi, Kari aloitti elo-kuun alussa. Hänen tarkoituksenaan on puhaltaa tuulta Keudan verkkopedago-giikan purjeisiin.

Kari on aloittanut työnsä muun mu-assa tekemällä tvt-osaamiskartoituksen koko opetushenkilöstölle. Henkilöstö selvästikin ymmärtää tvt:n merkityksen opetuksessa, sillä kartoituksen vastaus-prosentti on harvinaista kyllä täydet 100 prosenttia.– Kartoituksen ansiosta tiedämme nyt,

tietotekninen vallankumous tulee vihdoin koulutusalalletietotekniikan todellisen hyötykäytön yleistymistä koulutuksessa on odotettu pitkään ja hartaasti. Keudan verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen toteaa kehityksen olleen yllättävän hidasta. nyt kuitenkin alkaa tapahtua, myös Keudassa!

millä tasoilla osaamisessa liikutaan, mil-laisia koulutuksia ja tukea tarvitaan ja miten paljon. Tvt-perusosaamistaso py-ritään mahdollisimman pian saamaan kaikille. Onhan opettajien sekä kou-luttajien tehtävänä siirtää vähintään tuo osaamistaso myös opiskelijoilleen, Kari toteaa.

Kartoituksessa nousivat esiin pait-si osaamisen puutteet, myös vahvuudet. Keudasta löytyi useita tvt-opetuskäytön eksperttejä, joiden asiantuntijuutta halu-taan jatkossa hyödyntää kollegiaaliseen tukeen ja kouluttamiseen. Perusteilla on asiaan vihkiytyneiden muodostama Luotain-ryhmä, jonka yhteisenä tavoit-teena on tvt-opetuskäytön edistäminen Keudassa.

Välineiden moninaisuus vahvuudeksiKeudassa on laajalti jo otettu käyttöön esimerkiksi älytauluja. Moodle-oppimis-ympäristöä moni opettaja ja kouluttaja hyödyntää tehokkaasti. Moodle pysyy Keudassa käytössä edelleenkin, mutta se päivitetään uuteen uskoon. Varsinai-sia verkkokursseja Keudassa järjestetään hyvin vähän, sillä koulutusalat painottu-vat vahvasti käytännön osaamiseen, jo-ka vaatii myös lähiopetusta.

Peruskoulun ja lukion puolella ol-laan monin paikoin ottamassa käyttöön oppilaiden omia kannettavia tietokonei-ta tai tabletteja. Ammatillisella puolella tämä on haastavampaa, sillä eri aloilla tarvittavia ohjelmistoja on valtava mää-rä, osa on kalliita eivätkä ne välttämättä pyöri kaikenlaisissa laitteissa.

Langattomia verkkoja kuitenkin vah-vistetaan Keudassa lähivuosina niin, et-tä opiskelijoiden omien laitteiden käyt-tö vähitellen mahdollistuu. Tulevaisuu-dessa tietotekniikka tuodaan pois teori-aluokasta käytännön oppimispaikoille: työsaleihin ja työssäoppimispaikkoihin.– Asiaa on ajateltava meillä hyvin tarve-lähtöisesti, paikka- ja alakohtaisesti. Yh-tä yhteistä ratkaisua laitteiden ja ohjel-mien suhteen ei voi tehdä. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaat ratkaisut eri tilanteisiin mahdollisimman joustavas-ti, verkkopedagogiikan kehittäjä toteaa.

Tärkeintä on, että meillä on halu ke-hittyä ja kehittää: kartoituksen tulosten mukaan ylivoimaisesti suurin osa Keu-dan opetushenkilöstöstä pitää tieto- ja viestintätekniikan vahvistamista opetuk-sessa tärkeänä.


-t

Verkkopedagogiikan kehittäjä

Kari Honkonen innostaa käyt-

tämään tietotekniikkaa roh-

keasti hyväksi opetuksessa.

Nykyään se voi olla hyvinkin

hauskaa ja tehokasta.


oletko jo nähnyt liiken-teessä Keudan uusin teippauksin varustettuja autoja? Aika raikkaita, vai mitä? Kaikki Keudaan han-kittavat uudet autot ovat väriltään valkoisia – niissä vihreäsävyiset tarroitukset pääsevät kunnolla esiin.

Keudan autot saivat uuden ilmeen

Aikuisopiston rekka on näyttävä.

petus- ja kulttuuriministeriö päätti lisätä metropolialueelle 3 508 ammatillisen peruskou-lutuksen järjestämislupaa ja vähentää muualta maasta 5 449 järjestämislu-paa vuodesta 2013 vuoteen 2016 men-nessä. Toisen asteen ammatillisen pe-ruskoulutuksen aloituspaikkoja siirret-tiin sinne, missä nuorisoikäluokat ovat suurimmat. Samalla haluttiin turvata koulutustakuun toteutuminen osana nuorisotakuuta.

Keski-Uudenmaan koulutuskun-tayhtymän koulutuksen järjestämislu-pa kasvaa 570 opiskelijalla ollen 4 810 opiskelijaa vuonna 2016. Tänä vuonna Keudassa on ammatillista perustutkin-toa opiskellut keskimäärin 4 314 opis-kelijaa.

Uusi järjestämislupamme takaa sen, että tulevina vuosina kaikilla pe-ruskoulusta valmistuvilla tai ilman am-

Keuda saa lisää järjestämislupia, mutta yksikköhintojen leikkaus tuo haastetta

• teksti hannu heiKKilä

Keudan uutiskirje on tulossa!

matillista peruskoulutusta olevilla on alueellamme mahdollisuus päästä toi-sen asteen koulutukseen. Oppisopi-muksena suoritettavien perustutkinto-jen määrää ei ole mitenkään rajoitet-tu. Aikuiskoulutuksena suoritettavia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja muuta koulutusta varten on omat ra-joitteensa ja sääntelynsä.

Säästösyistä opetus- ja kulttuurimi-nisteriön hallinnonalan valtionosuusin-deksi on valtion talousarviossa jäädy-tetty vuodesta 2013 alkaen. Jäädytys jatkuu vuodet 2014 ja 2015. Yksikkö-hintojen lisäleikkaus edellisen vuoden tasoon verrattuna on 1,6 % vuonna 2014 ja seuraavana vuonna 2,7 %. Kou-lutuksen järjestäjän kannalta tilanne on haasteellinen, kun palkkoja ja hintoja ei ole jäädytetty. Säästöjä ja toiminnan tehostamista joudutaankin parin seu-raavan vuoden aikana tekemään.

eudalla ei tähän mennessä ole ollut sähköistä uutiskirjettä, mutta nyt sellainen on suunnit-teilla. Uutiskirje alkaa ilmestyä kevään 2014 aikana. Ilmestymistiheydeksi on suunniteltu neljä kertaa vuodessa.

Uutiskirje on kooste koko Keudan ajankohtaisista asioista ja se lähetetään henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja kaikille muillekin, jotka ovat Keuda-lehden jakelulistalla. Kirjeen voi jatkos-sa tilata Keudan www-sivuilta ja uutis-kirjeen jakelusta on halutessaan mah-dollista poistua.

Uutiskirje ei korvaa painettua Keu-da-lehteä, mutta harventaa lehden il-mestymistä kolmesta kahteen kertaan vuodessa. Kirjeen tarkempi idea ja si-sältö ovat vasta suunnitteilla, joten sii-hen pääsee vielä vaikuttamaan ottamal-la yhteyttä viestintäpäällikkö Heli Vasta-mäkeen, [email protected].

o K

• teksti heli VastamäKi • kuvat maarit tiala ja heli VastamäKi

Tällä autolla ajelevat am-mattiopiston logistiikka-alan opiskelijat.


ansainvälisille jaksoille läh- teviä opettajia ei tähän men- nessä ole Keudassa ollut ko- vinkaan paljon. Keudassa syksyllä kansainvälisten asi-oiden koordinaattorina aloittanut Kat-riina Lammi-Rajapuro on lähtenyt työs-sään liikkeelle juuri opettajien työelämä-jaksojen koordinoinnista.– Opettajien kansainvälisiä jaksoja voi-si hyvin vielä lisätä, sillä opiskelijoi-den kansainvälistä toimintaa on vaike-

Opettajat kansainvälisyysjaksoilla:

Uusia eväitä maailmaltaKeudan opettajia ja kouluttajia kannustetaan hakeutumaan säännöllisin väliajoin työelämäjaksoille, myös ulkomaille.

• teksti heli VastamäKi • Kuvat maarit tiala ja opettajien matka-albumit

aa käynnistää, jos ei itse ole ensin käy-nyt maailmalla tutustumassa paikkoihin ja oppilaitosten toimintaan, hän toteaa.

Vuonna 2013 Keuda haki ja sai Opetushallitukselta muutamia paikko-ja opettajien työelämäjaksoille. Lisäk-si muutamat opettajat ovat oma-aloittei-sesti hakeutuneet CIMOn kursseille ja työelämäjaksoille.

Ensi vuonna CIMOn hakujärjestelyt ovat muuttumassa niin, että yksilöapu-rahat poistuvat ja haut menevät koulu-

tusorganisaation kautta. Vielä ei tark-kaan tiedetä, miten haut tullaan järjes-tämään, mutta varmaa on, että Keudan henkilökunnan ulkomaanjaksoja halu-taan lisätä.– Joka alalle tarvitaan kansainvälisiä tai-tajia, Katriina vakuuttaa.– CIMOn tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että kansainvälinen vaihto kehittää sellaisia kaikissa ammateissa tarvittavia ominaisuuksia kuin uteliaisuus, sitkeys ja tuottavuus.

K

Jo muutamalla kansainvälisyysjaksolla

käynyt opettaja Merja Ahonen ja kansain-

välisten asioiden koordinaattori Katriina

Lammi-Rajapuro ovat yhtä mieltä kan-

sainvälisyyden suuresta merkityksestä

ammatillisesta koulutuksesta.


Opettajat maailmalla

merja ahonenkielten ja matkailun opettaja, Keudan ammattiopisto, Järvenpää sibeliuksenväylä

”Vietin heinäkuussa 2013 kaksi helteistä viik-koa Espanjan Valenciassa kurssilla ”Curso práctico de actualización para profesores de ELE”. Sain kurssia varten opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen varatun apurahan CIMO:lta, Comenius-ohjelmasta. Aiheina olivat mm. Espanjan nykypäivä, kielioppia leikkien avulla, arviointi, espanja puhekielenä, kirjallisuuden käyttäminen ope-tuksessa sekä ilmaisun kehittyminen. Kurssille osallistui 41 opettajaa 15 eri maas-ta. Oppimisen motivaatio oli kaikilla kova, vaikka osallistujien kielitaito vaihteli. Kieltä pääsi puhumaan hyvin kaupungilla ja myös perheessä, jos oli valinnut perhemajoituksen.Olen jo kokeillutkin muutamia kurssilla saa-miani vinkkejä käytännössä - tosin en espan-jan, vaan englannin tunneilla. Sehän tällaises-sa kurssissa on hyvä, että metodeja voi hyö-dyntää muidenkin kielten opetuksessa. Suosittelen kansainvälisyysjaksoja kaikille opettajille ja kouluttajille, sillä niiltä aina tart-tuu mukaan uusia näkökulmia oman työn ke-hittämiseen. Parhaimmillaan näitä kokemuk-sia pääsee jakamaan myös kollegojen kanssa, jolloin kaikki hyötyvät.”

Kai hannulabackaaudiovisuaalisen viestinnän lehtori, Keudan ammattiopisto, Järvenpää Wärtsilänkatu

”Isännöimme Comenius-tapaamista ensim-mäistä kertaa toukokuussa 2013. Tapaami-sen järjestämiseen osallistuivat opettajista mi-nun lisäkseni Janne Jousiaho ja Ossi Torkke-li sekä audiovisuaalisen viestinnän osastolta 0AD12-luokka. Tapaaminen oli samalla Water-projektin päätöstilaisuus. Projektissa tutkittiin, kartoitet-tiin ja verrattiin eri maiden paikallisia vesiva-rantoja ja veden laatua. Suomen lisäksi pro-jektiin osallistui kouluja seuraavista maista: Belgia, Itävalta, Unkari, Espanja, Viro, Portu-gali ja Italia. Projektin aikaisemmat tapaamiset olivat olleet Virossa, Belgiassa, Sisiliassa ja Es-panjassa.”

timo Partanenkuva- ja mediataiteen opettaja, Keudan ammattiopisto, tuusula, Pekka halosen akatemia

”Olin toukokuussa 2013 OPET-työelämä-jaksolla berliiniläisessä galleriassa. Galleria oli juuri muuttanut uusiin tiloihin, eikä sen johdosta ollut auki yleisölle. En siis päässyt näkemään sen normaalia arkea. Käytännön työtehtävät liittyivät toiminnan käynnistämi-seen uusissa tiloissa. Galleria hyötyi kielitaidostani ja aktiivi-suudestani: ohjasin ja avustin mm. työhar-joittelijaa erilaisissa gallerian tilojen järjeste-lyyn, gallerian nettisivujen sisältöön ja päivi-tykseen yms. liittyvissä tehtävissä. Yhteistyö-ni gallerian kanssa jatkuu myös taiteellisen työn merkeissä: he kutsuivat minut pitä-mään näyttelyä kuluvan vuoden marras-kuussa. Näyttelyyn liittyy myös kolmen vii-kon oleskelu gallerian tarjoamassa taiteilija-residenssissä.”

Jukka Kinanenkuva- ja mediataiteen lehtori, Keudan ammattiopisto, tuusula, Pekka halosen akatemia

”OPET-työelämäjaksoni oli helmi–maalis-kuussa 2013 Firenzessä. Visuaalisen kulttuu-rin tuntemuksen opettajana pääsy oman ala-ni työelämäjaksolle Italiaan on ammatillista osaamista syventävä mahdollisuus. Työskentelyni koostui merkittävien koh-teiden dokumentoinnista, museoiden teos-ten tutkimisesta sekä näiden avulla saam i-eni käsitysteni muuttamisesta omaksi kuval-liseksi ilmaisuksi. Työelämäjaksoni vaikuttaa ehkä eniten omaan opetukseeni. Todellinen työskente-ly historiallisesti ja kulttuurillisesti virikkei-sessä ympäristössä niiden asioiden parissa, joiden kanssa olen jatkuvasti tekemisissä vi-suaalisen kulttuurin tuntemuksen opintojen opetuksessa, toi esiin uusia mahdollisuuksia laajentaa teoreettista opetustani käytännön tekemiseen. Tämä tekee opiskelijan näkö-kulmasta oppimisen mielekkäämmäksi, kun hänellä on mahdollisuus hahmottaa teoreet-tisia asioita omakohtaisen käytännön teke-misen kautta.”

outi tekoniemiäidinkielen lehtori, Keudan ammattiopisto, Järvenpää Wärtsilänkatu

”Osallistuin Social and emotional lear-ning -kurssille Limassolissa Kyproksel-la kesäkuussa 2013. Kurssi oli seitsemän päivän pituinen, intensiivinen ja toimin-nallinen kurssi. Kurssin käyneenä tiivistäisin sanoman erilaisten vuorovaikutustaitojen kehittä-miseen: kun vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, onnistuu erityyppinen kans-sakäyminen (asiakaspalvelu, ryhmätyös-kentely, ongelmanratkaisutaidot) huo-mattavasti paremmin. Suurimmaksi hyödyksi koen ehdotto-masti verkostoitumisen: sain hyödyllisiä kontakteja, ja olemme suunnittelemassa yhteistyötä niin romanialaisten kuin viro-laisenkin opettajan kanssa.”

Outi Tekoniemi (edessä) muiden kurssilaisten kanssa Limassolissa.


HISSUKKA

vAI tAItAv

A

tArKKAIlIjA?

• teksti heli VastamäKi • kuvat Zeeland

Yhteishakukampanja korostaa erilaisuuden arvostamistaKeudan ammattiopisto markkinoi yh-teishakua alkuvuodesta 2014 kam-panjalla, jossa korostetaan sitä, että ammattiopistoon mahtuu kaikenlaisia opiskelijoita ja opiskelussa ns. huo-notkin puolensa on mahdollista kään-tää vahvuuksiksi.

Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki me olemme erilaisia, mutta meitä kaikkia tarvitaan työelämässä.

yhteishaku ammatilliseen koulutukseen on uudistunut. uudistunut haku oli ensimmäistä kertaa käytössä syksyn 2013 yhteishaussa. Varsinainen iso ponnistus on edessä helmi–maaliskuussa 2014, jolloin yhteishaku on huomattavasti syksyistä laajempi.

Uudistunut yhteishaku suosii nuoria

Kuvat ovat Keudan yhteishakukam-panjasta 2014.

OUtOvAI lUOvArAtKAISIjA?

Uskalla ottaa omat vahvuutesi

käyttöön.

Keudassa voit olla

mitä haluat!

Valtakunnallinen yhteishaku on muuttanut uuteen järjestelmään osoitteessa www.opintopolku.fi.

•Joshakijallajoonammatillinenperus- tutkinto, muu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto, hän ei voi osallistua yhteishakuun, vaan hänet ohjataan ensisijaisesti aikuiskoulu- tukseen.•Joshakijaonkäynytlukionjahänellä on siitä päättötodistus, hän ei voi hakea peruskoulupohjaisiin koulu- tuksiin. Keudassa on tarjolla jonkin verran yo-pohjaisia linjoja. Esimer- kiksi lähihoitajaksi, luonnonvara- ja ympäristöalan ammatteihin, merko- nomiksi, laborantiksi sekä vastaan- ottovirkailijaksi voi Keudan ammattiopistossa lähteä opiskelemaan lukion jälkeen.

•Peruskoulunsamanavuonnapäättä- vä ja ilman opiskelupaikkaa oleva saa 14 lisäpistettä verrattuna sellai- seen, joka on päättänyt peruskoulun aikaisemmin ja on jo opiskelemassa.•Ammattistarttiintaimuuhunvalmista- vaan koulutukseen osallistuva säilyttää 14 lisäpistettään seuraavaan vuoteen.•Uusihakukäytäntösiissuosiivoimak- kaasti peruskoulun päättäviä ja en- simmäistä opiskelupaikkaa hakevia. Oppilaitoksella on kuitenkin vapaus ottaa opiskelijoita vapaille paikoille omalla erillishaulla. Näin tehdään myös Keudan ammattiopistossa. Erillinen suorahakulomake löytyy nettisivuiltamme.

Sisällölliset uudistukset voi tiivistää seuraavasti:

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti16

HISSUKKA

ammakko hypähti Keudan hahmoksi jo vuosia sitten, kun nimikilpailun tulok- sena opiskelijaintranetin nimeksi tuli KeudaKermit ja intran logoon piirrettiin sammakon kuva.

Sammakko heräsi konkreettises-ti henkiin Keudan järjestämän SAKU-stars-tapahtuman myötä, kun kerava-laisessa Artistiasussa teetettiin näyttävä kruunupäinen sammakkopuku. Vihre-älle komistukselle annettiin nimi Keu-da Sammakko, sillä hänen halutaan tuo-van Keudaa esille joka tilanteessa. Jot-kut kutsuvat sammakkoa opiskelijaint-ran mukaan Kermitiksi, mutta sehän on se Muppet Shown kaveri, jonka nimeä emme voi varastaa.

Keuda sammakko ja Keuda Kerttu

tämän lehden kannessa seikkailevat kestävän kehityksen hengessä, viestintäharjoittelija Riikka Auvisen maalaamina sammakko ja leppäkerttu. he ovat Keudan omat Keuda sammakko ja Keuda Kerttu.

Keuda Sammakko esiintyi ensim-mäisen kerran Joensuun SAKUstarsin päättäjäistilaisuudessa keväällä 2011. Siitä lähtien sammakko on ollut muka-na monissa tilaisuuksissa ja profiloitu-nut pitkälti Keudan ammattiopiston eli nuorten koulutuksen symboliksi. Keu-dan omassa SAKUstars-tapahtumassa huhtikuussa 2012 sammakkomme äi-tyi ilmiömäisiin suorituksiin pistäen mo-neen kertaan ihan kunnolla tanssiksi. Erilaisissa tilaisuuksissa nuoret kuvaut-tavat mielellään itsensä sammakon kai-nalossa ja paikalle osuvat lapset ovat ai-na yhtä innoissaan.

Löydät Keuda Sammakon muuten myös Facebookissa – pyydäpä häntä kaveriksi!

• teksti heli VastamäKi • kuvitus riiKKa auVinen

Aikuisopistolla on KerttuVuoden 2012 alussa perustettu Keudan aikuisopisto sai opiskelijoilleen oman intranetin syksyllä 2013. Taas järjestettiin nimikilpailu ja nimen lisäksi pyydettiin ehdottamaan aikuisopistolle omaa hah-moa. Kilpailuun tuli 39 ehdotusta. Tar-kan harkinnan jälkeen valitsijaraati pää-tyi sympaattiseen KeudaKerttu-nimeen ja sen hahmona leppikseen.

Leppäkerttua käytetään jatkossa ku-vana Keudan aikuisopiston materiaaleis-sa, erityisesti opiskelijoille suunnatuissa. Leppispukua ei ainakaan vielä ole han-kittu, mutta kuka tietää, ehkä Keuda Sammakko ja Keuda Kerttu vielä jonain päivänä tanssivat yhdessä?

Keudan omat hahmot!

Uudistunut yhteishaku suosii nuoria

s

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 17

suomen ainoa opetuspesula vietti

esula-alan opetus aloitettiin entisessä kotitalousopettaja- opistossa vuonna 1985, mutta pesulan rakentami- nen saatiin käyntiin vasta 1991. Pesula valmistui seuraavana vuonna ja vihkiäistilaisuutta vietettiin 1993 eli kak-sikymmentä vuotta sitten.

Monen alan opiskelijat pääsivät mukaan juhlapäivän järjestelyihin. Tässä leipuri-kondiittoriopiskelijoiden taidonnäytteitä: pesukoneleivoksia ja pyykkilautapipareita.

• teksti heli VastamäKi • kuvat riiKKa auVinen ja heli VastamäKi

Opetuspesulasta vastaava kouluttaja Sari Mallat-Ahola toivotti tervetulleeksi alan uusimpia tuulia käsitelleeseen seminaariin.

Keudan opetuspesula Järvenpään sibeliuksenväylällä juhli lokakuussa kahtakymmentä toimintavuottaan. Pesula järjesti tekstiilihuoltoaiheisen juhlaseminaarin, juhlatilaisuuden pesulan omissa tiloissa sekä avoimet ovet Keudan henkilökunnalle.

Nykyisin opetuspesulassa koulutetaan enimmäkseen aikuisopiskelijoita. Tarjol-la olevia tutkintoja ovat tekstiili- ja vaate-tusalan perustutkinto, tekstiilihuollon am-mattitutkinto ja pesulateknikon erikois-ammattitutkinto. Myös täydennyskoulu-tusta on tarjolla.

Koska Keudan opetuspesula on Suo-messa ainoa lajiaan, on koulutus valta-kunnallista ja opiskelijoita ympäri maa-ta. Viime vuosina Keudan aikuisopisto on järjestänyt alalla myös kansainvälisiä verk-kokursseja.

Opetuspesula palvelee asiakkaita Tuusulanjärven rannalla. Asiakkailla on mahdollisuus pesettää monipuolisesti se-kä vesipestäviä että kemiallista pesua vaa-tivia tekstiilejä ja mattoja kohtuulliseen hintaan. Opetuspesulassa työskentelee vakituisesti kaksi kouluttajaa sekä pesu-lanhoitaja.

P

Opetuspesula on vähän erikoisempi ympäristö juhlalle.

-vuotisjuhlaa20


anteri Vartia Nurmijärveltä kilpaili lajissa laatoitus. Hän sijoittui tiukassa kisassa kuudenneksi. Toni Kettu- nen Mäntsälästä edusti Suo-

mea ja Keudaa muurauksessa. Hänen si-joituksensa oli 15. Molemmat saavuttivat

Leipzigissa miteltiin nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuksista

Worldskills on aina näyttävä ja mieleenpainuva kisatapahtuma, niin myös viime heinäkuussa saksan leipzigin valtavassa messu-hallissa järjestetty Worldskills 2013. Keudan edustajina kilpailuis-sa oli kaksi opiskelijaa sekä kolme opettajaa ekspertteinä.

kilpailussa diplomisijan, mikä tarkoit-taa, että he ylittivät 500 pisteen keskiar-vopistemäärän.

Muurauksessa voiton vei Iso-Britan-nia ja laatoituksessa kultamitalin jakoi kokonaista kolme maata: Itävalta, Saksa ja Sveitsi. Molemmissa lajeissa oli muka-na 24 kilpailijaa eri puolilta maailmaa.

Suomella oli Leipzigissa 43 kilpai-lijan joukkue, joka toi kotiin yhteensä kuusi mitalia. Opettajat ekspertteinäKisapäivät Leipzigissa olivat kilpailijoille työntäyteisiä ja kiirettä riitti myös eri la-jien eksperteillä eli tuomareilla. Keudas-ta oli tällä kertaa mukana kolme omien alojensa asiantuntijaa: Raimo Aatsinki muurauksessa, Kirsi Coco lähihoitajis-sa ja Seija Ekholm ravintolapalveluissa.

Toni Kettusen WorldSkills-muu-raustyö on tässä vasta ihan aluillaan.

• teksti ja kuvat heli VastamäKi

Kansainvälisiä nuorten ammattitai-don monialaisia kilpailuja järjestetään vuosittain, vuorotellen maailman- ja eu-roopanmestaruustasolla. Vuonna 2014 EuroSkills-kisat järjestetään Ranskan Lil-lessä ja seuraavana vuonna kisataan taas maailmanmestaruuksista Brasilian São Paulossa.

s

Santeri Vartia tarkkana laa-toitushommissa Leipzigissa

Leipzigin messuhalli oli näyttävä areena ammattitaitokisoille.


Keudan ammattiopiston ja aikuis-opiston rehtorit Pekka Aittoniemi ja Riitta Narko palkittiin AMKE:n kultaisella ristillä. Pekka sai tänä syksynä myös Paistinkääntäjät ry:n Commandeur-arvomerkin.

• teksti heli VastamäKi • kuvat maarit tiala ja heli VastamäKi

Palkittuja keudalaisia 2013

Keudan palvelua 35 vuotta Stenman Sirpa Keudan palvelua 25 vuotta •HakalaHannu •HuittiArja •JalomäkiMarita •KapanenIiris •KorhonenPäivi •KoskiPäivi •PettinenPäivi •SillanpääVeli •TengvallTeija •VaajoensuuAnna-Maria •ViitanenVeliMatti Keudan palvelua 15 vuotta•EkmanRaimo •KanervaAnnina •KumlinErik •LipsanenErkki •OvaskaIrina •RiekkiVesa •RikkonenMarkku •RitakoskiPentti

WorldSkills 2013, eksperttien palkitseminen •AatsinkiRaimo,muuraus •CocoKirsi,lähihoitaja•EkholmSeija,ravintolapalvelu Taitaja-kilpailussa vuonna 2013 merkittävästä panoksesta opiskelijoiden menestyksen edistämiseksi•Karvinen-HakalaElina, ravintolakokki •LaavolaJorma,talonrakennus, kirvestyöt •VäisäläJohanna,verkko- sivujen tuottaminen •Yli-KankahilaJukka,talonrakennus, muuraus ja laatoitus La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, Paistin-kääntäjät ry on myöntänyt Commandeur-arvomerkin Keudan ammattiopiston rehto-rille Pekka Aittoniemelle.

Palkittuja keudalaisia oli Keuda-päivässä Järvenpää-talolla tänäkin vuona iso joukko.

Suomen kukka-kauppiasliitto ry valitsi Vuo-den Floristik-si 2013 Keudan aikuisopiston kouluttajan Leila Ala-miekkaojan.

Keudan yhtymä-valtuuston pitkä-aikainen puheen-johtaja, nykyinen jäsen Aarno Jär-vinen palkittiin AMKE:n kultai-sella ristillä.

Suomen kuntaliiton myöntämä Kultainen ansiomerkki •HeikkiläHannu •LahtiPirkko •PirttimäkiAnu •RoosTarja •SaarinenReijo •SetäläPentti •SippoRitva Hopeinen ansiomerkki•HalmevuoTiina •LepistöLiisa •LeppäläMaritta •LummeEija •RinneKari •Tuori-NymanKristina AMKE:n myöntämä Ammatillisen koulutuksen kultainen ansioristi•AittoniemiPekka•JärvinenAarno(yhtymävaltuusto) •NarkoRiitta


eski-Uudenmaan koulutuskuntayhty- män ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy suunnitelmat ammattiosaa-misen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnis-ta, vastaa näyttöjen suunnittelusta ja toteutuk-sesta, päättää näyttöjen arviointia suorittavis-ta henkilöistä, käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset (muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät) sekä seuraa ja dokumentoi ammattiosaamisen näyt-töjen kustannuksista. Toimikunnan puheen-johtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Ammattiosaamisen toimikunta toimii myös Sora-lainsäädännön edel lyttämänä mo nijäse-nisenä toimielimenä.

Varsinaiset jäsenet toimikaudella 1.8.2013–31.7.2016:•Pj.SeppoOksa,johtaja,OracleOy•MarjoJaspa,kehitysjohtaja,KiitosimeonOy•ElisaKoivuluoma,siivoustyönjohtaja, Keravan kaupunki•EeroLahtinen,työvoima-jaturvallisuus- päällikkö, Lemminkäinen Talo Oy•KirsiCoco,lehtori,Keudanammattiopisto•MichaelSchafranek,lehtori, Keudan ammattiopisto•VesaYlinampa,lehtori, Keudan ammattiopisto•JoelHyttinen,opiskelija, Keudan ammattiopisto•PekkaAittoniemi,rehtori, Keudan ammattiopisto•KaijaArpiainen,toimialarehtori, Keudan ammattiopisto•ErjaKärnä,opiskelija-asioiden päällikkö, Keudan ammattiopisto•SihteeriHennaHyytiä,opetuspäällikkö, Keudan ammattiopisto

Palvelu- ja liikealan klusteri 2013-2016Varsinaiset jäsenet:•SirpaBäckström, Uudenmaan Herkku Oy, leipomoala•PetriGraeffe, Uudenmaan yrittäjät ry, yritystoiminta•Marja-RiittaHarjula,Korjaus- ompelimo Piilo-ommel, vaatetusala•AnneHolma-Lehtinen,KrapihoviOy, ravitsemis- ja majoituspalvelut•SuviHuotari,Nurmijärvenkunta, ravitsemispalvelut•SariHörkkö,Ompelimo Sari Hörkkö, vaatetusala•RitvaJulkunen,Järvenpäänkaupunki, ravitsemispalvelut•MirjaJumisko,Eurokangas,vaatetusala•ElisaKoivuluoma,Keravan kaupunki, ravitsemispalvelut•JuhaKosonen,Uudenmaan sairaalapesula Oy, vaatetusala•KariKuosmanen,RautakeskoOy, talous- ja toimistopalvelut•UllaMikkonen,OmpelimoSarta, vaatetusala•LiisaNikkilä,Vantaankaupungin- kirjasto, tieto- ja kirjastopalvelut•SeppoOksa,OracleFinland, tieto- ja viestintätekniikka•PerttiSalovaara,Uusyrityskeskus Keski-Uusimaa, yritystoiminta•NinaSarin-Seliverstov, Tyykipuoti, vaatetusala•EilaTurtola,Uudenmaantyö-ja elinkeinotoimisto, työvoimahallinto•KirsiVäänänen,IntersportJärvenpää, asiakaspalvelu ja myynti

Keudan edustajat, varsinaiset jäsenet:•SirpaAlhainen, Keudan ammattiopisto•EiraBani,Keudanammattiopisto•OutiKomi,Keudanaikuisopisto•MaaritMansio,Keudanaikuisopisto•RiittaNiemi,Keudanammattiopisto•IrmeliNuotiomaa, Keudan aikuisopisto•TarjaPaukkeri, Keudan ammattiopisto•JuhaRistilä,Keudanammattiopisto•MichaelSchafranek, Keudan ammattiopisto•Anna-MariaVaajoensuu, Keudan aikuisopisto•JukkaWahlroos, Keudan ammattiopisto

Luonnonvara- ja ympäristöalan klusteri 2013–2016Varsinaiset jäsenet:•EsaHeikkilä,SähköpalveluEsa Heikkilä Oy, sähkötyöt, kasvinviljely•KimmoHovi,Hovintila,kasvinviljely•EijaJacobsson,HusulanpuutarhaOy, puutarhatuotanto•JarmoKeskinen,ProAgria, maaseutuneuvonta•HannuKoivisto,Koiviston vihertyö Oy, viherrakennus•PirjoKosonen,Vantaankaupunki, viheralueyksikkö•MinnaLaiho,Rankomäentila, maidontuotanto•MarttiMäkelä,MTK-Uusimaa, tuottajajärjestö•MikkoRahtola,Luomuliittoryneuvonta•HelenaRautala,HY/Saarenyksikkö, Helsingin yliopisto•SaijaSitolahti,Järvenpään Kukkatalo Oy, kukkakauppa-ala•EilaTurtola,Uudenmaantyö-ja elinkeinotoimisto, työvoimahallinto

Keudan edustajat, varsinaiset jäsenet:•KaijaArpiainen,Keudanammattiopisto•VuokkoGoltz,Keudanammattiopisto•JuhaLaaksonen,Keudanammattiopisto•MikaLindqvist,Keudanammattiopisto•PirjoLöfqvist,Keudanaikuisopisto•PaulaNiemelä,Keudanaikuisopisto•MaikkiPeltola,Keudanaikuisopisto•PäiviRanto,Keudanoppisopimuskeskus

Kulttuuri- ja media-alan neuvottelukunta 2013–2016Varsinaiset jäsenet:•JuhaHuhta,SM-liiga•MerjaIsolato,TmiKulttuuripajasto, Terveyttä kulttuurista -verkosto•KristaJännäri,MainospalveluKristastaOy•MargitLindholm,MainostoimistoElido•MaariaMärkälä,Taidemaalariliitto•MarkeNaski-Multanen,Tuusulankunta•NinaTuittu,TaM•EilaTurtola,Uudenmaantyö-ja elinkeinotoimisto, työvoimahallinto •PenttiVäliahdet,Yle

Keudan edustajat, varsinaiset jäsenet:•MarkoAaltonen,Keudanammattiopisto •MarjaFriberg,Keudanammattiopisto •KimmoLukkari,Keudanammattiopisto •Juha-PetriNiiranen,Keudanammattiopisto •JyrkiNygren,Keudanaikuisopisto •RiikkaSiitonen,Keudanaikuisopisto

Uusia klusteri-neuvottelukuntia Keudaan

Ammatti-osaamisen toimikunta 2013–2016

K


änä vuonna Kuoma on päät- tänyt uudistaa logonsa, min- kä johdosta onkin tulossa logokilpailu. Tähän voivat osallistua kaikki Keudan opiskelijat, palkintona on huomattavaa julkisuutta, koska tuleehan tuo logo nä-kyville jokaiseen Kuoman tuotteeseen.

Kuoma on myös päättänyt piristää oppilaskuntatoimintaa järjestämällä Ak-tiivinen oppilaskunta -kilpailun. Tähän toivotaan kaikilta yksiköiltä suurta pa-neutumista, koska palkintona on voit-tajakoululle kahden tuhannen euron arvoinen lahjakortti. Se on tarkoitettu

koulun ja oppilaskunnan käytettäväksi esimerkiksi parantamaan koulussa viih-tyvyyttä. Tämä on innostanut ainakin muutaman oppilaskunnan tositoimiin.

Näin on käynyt myös meillä Keravan Sarviniitynkadulla. Olemme aloittaneet uusien oppilaskunnan jäsenten värvä-yksen kiertämällä osastoilla kertomas-sa oppilaskuntatoiminnasta sekä anta-massa mahdollisuuden tulla juttelemaan kanssamme, jos kysymyksiä herää. Jär-jestimme myös Halloween-tapahtuman marraskuun ensimmäiselle päivälle.

Vaikka rivimme ovatkin harvat, olemme saaneet paljon aikaan. Emme

t

Kuoman palsta

Kuoman hallituksen lokakuinen kokous

on alkamassa. Kuvassa takarivissä Merita

Okkonen, Iida Viitanen, Märtta Santalah-

ti, Julius Korkea-aho, Pauliina Niskanen,

Yasmin Hairetdin, Nevena Ek ja Janina

Fagerström. Edessä Miia Torvinen, Joonas

Romppanen ja Joel Hyttinen.

ole vielä todellakaan lopettamassa –päinvastoin, nälkä kasvaa syödessä! Ku-kaan ei tiedä, mitä ensi kevät tuokaan tullessaan. Tavoitteenamme on muo-dostaa monipuolinen ja toimiva oppi-laskunta, jolla saadaan mahdollisimman monipuolista näkökulmaa asioihin sekä mutkatonta ja sujuvaa toimintaa.

Toivotan kaikille erittäin hyvää luku-vuoden jatkoa ja loppurutistusta kaikilta oppilaskunnilta Aktiivinen oppilaskunta -kilpailuun. Aina kannattaa yrittää!

Pauliina NiskanenKuoman varapuheenjohtaja ja Keravan sarvi-niitynkadun oppilaskunnan rahastonhoitaja

Kuoma on Keudan ammattiopiston kaikkien opiskelijoiden yhteinen oppilaskunta. Kuoman hallituksessa on jokaisesta Keudan

oppilaitoksesta vähintään yksi oppilaskunnan jäsen sekä hänen varajäsenensä.

Ammattiopiston

aKtiiVisinoppilaskunta haussa!


RAiMO AATsiNKi Rakennusalan lehtori, Keudan ammattiopisto, Mäntsälän Lukkarinpolku

Oletko ollut aina keudalainen? – Olen ollut alalla 34 vuotta ja niistä Keudassa 27.

Milloin alkoi urasi ammattitaitokilpailujen parissa?– Olen ollut Taitaja-kilpailujen suunnittelussa ja ke-hittelyssä mukana vuodesta 1988 lähtien, ensimmäi-sen opiskelijan kanssa olin kisoissa 1990-luvun tait-teessa. Kilpailuun osallistuminen on jo elämäntapa. Sveitsin kisat vuonna 2003 oli ensimmäinen kisako-kemukseni WorldSkills-kisoista, jotka ovat huippu-osaajien taidonnäyte. Kisat ovat murroksen edessä, yksi haaste on rahoituksen järjestäminen. Suomen joukkue on melko suuri. Joukkueen kokoamisessa voisi ottaa vinkkiä englantilaisilta, jotka pitävät pis-tekattoa kisoihin pääsyn takeena.

Millaisia vinkkejä annat kilpailijoille?– Ykkösenä tulee itsensä hallinta ja kuri. Tyytyväi-syys saa tulla vasta, kun mitalit on jaettu. Oppilaista kyllä näkee ensimmäisistä koulussa tehtävistä töis-tä, kenellä on kunnianhimoa ja kilpailuviettiä. Ilman niitä ei päästä huipulle.

Mistä arki rakentuu, kun kisahumu jännityksineen on ohi?– Normiarkeen pääsee helposti. Kun työpäivä al-kaa, oppilaiden ja minun varpaat ovat viivalla klo 8.30, jolloin on startti rakennuskohteeseen. Oppilai-den kanssa rakennuksella töitä tehdessä tulee välillä käytyä elämisen kokonaisuutta läpi. Nykyisin ope-tus on pilkottu pieniksi kokonaisuuksiksi, jolloin oppilas voi kerätä opiskelupisteitä monista kursseis-ta. Mutta kuka aikuinen kulkee mukana, kun opis-kelijan pitäisi hahmottaa kokonaisuus?

Mikä oli nuoruuden haaveammattisi?– Tiesin jo nuorena, että minusta tulee rakentaja. Jos ei olisi tullut, niin olisin noudattanut kansakou-lunopettajani kehotusta. Hän sanoi, että jos ei muu-ta, niin taiteilija sinusta ainakin tulee. Eikä opettaja kovin väärässä ollut, sillä taulujen maalaaminen on ollut aina unelmani. Nuorena tuli maalattua ja piir-reltyä.

Miten rentoudut kisahuumasta ja arkityöstä?– Mökkeily ja kalastaminen antavat vastapainoa ar-jelle. Sallassakin tulee käytyä pariin otteeseen vuo-den aikana. Asun omakotitalossa, ja siinä on aina mukavasti jotain pientä kunnostettavaa.

Kenet haastat seuraavaksi Tapaa keudalainen -haastatteluun?– Heitän haasteen lehtori Tiina Joensuulle, sillä hän tekee mielestäni todella hyvää työtä erityistä tukea tarvitsevien opetuksen työkentällä.

• te

ksti:

ma

ar

it t

iala

• k

uvat

he

li V

as

tam

äK

i ja

ma

ar

it t

iala

WorldSkills:2013 leipzig, saksa (ekspertti)2011 lontoo, iso-Britannia (ekspertti)2007 shizuoka, Japani (ekspertti)

2009 Calgary, Kanada (ekspertti)2005 helsinki, suomi (muurauslajin järjestäjä)

2003 st Gallen, sveitsi (valmen- taja kirvesmieslajissa) EuroSkills:2012 spa-Francorchamps, Belgia (ekspertti)2010 lissabon, Portugali (ekspertti)

Taitaja:taitaja-kisoja vuodesta 1988 alkaen järjestäjänä, huoltajana, tehtävän laatijana, tuomarina ja lajivas-taavana. Vuodesta 2009 alkaen päätuomarina/ohjausryhmän jäsenenä.

raimo aatsinki on tuttu hahmo niin kansallisissa kuin kansain-välisissäkin ammattitaito-kilpailuissa.

Raimon kisat

Raimo suojattinsa Tonin kanssa viime kesän World-Skillsissä Leipzigissa.

aKtiiVisin


tapaa keudalainen

Uskalla ottaa omat vahvuutesi käyttöön. Erinomaisia sosiaalisia taitojasi pääset hyödyntymään esimerkiksi tarjoilijana, matkailupalvelujen tuottajana, vanhus-työntekijänä tai vaikkapa varaosamyyjänä.

opiskelu meillä on käytännönläheistä ja kiinnostavaa. tutustu koulutusvalikoimaamme, hae ja löydä parhaat puolesi!

AMMATTIOPISTO

YHteISHAKU 24.2.-14.3.2014

www.keuda.fi/hae

PellevAI InnOStAvA

KOllegA?

Keudassa voit olla mitä haluat!

keuda-lehti 3/2013

Documents